Kurkistuksia Espooseen - Pieniä Suuria Tapauksia Kaupungin Lähihistoriasta

Kurkistuksia Espooseen - pieniä suuria tapauksia kaupungin lähihistoriasta

Sisältö

Espoolaiset 6 Asuminen Espoossa 9 Espoon rakentuminen 12 Yritykset ja työpaikat 18 Palvelut ja kuntalaisten mielipiteet 22 Huomisen ja ylihuomisen haasteet 30 Lähteet 34 Kurkistuksia En titt Espooseen på Esbo - pieniä suuria tapauksia – små och stora händelser kaupungin lähihistoriasta i stadens historia

Espoo on vilkas ja värikäs kaupunki. Sen histo- Esbo är en livlig och färgstark stad. Dess historian kehityskaari on pitkä, joskin vasta toisen ria sträcker sig långt tillbaka i tiden, också om maailmansodan jälkeen ovat tapahtumat ja utvecklingen tar fart på allvar först efter andra kaupungin kehitys vyöryneet vauhdilla. Espoo världskriget. Esbo är som ett Finland i minia- on kuin Suomi pienoiskoossa, sillä kaupungin tyr. Stadens utveckling är i stort sett den- kehityksestä löytyvät kaikki samat piirteet samma som i landet som helhet: den starka kuin koko Suomenkin kehityksestä: vahva jordbrukskulturen, herrgårds- och allmogekul- agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, turen, industrialiseringen och urbaniseringen, alkava teollistuminen ja kaupunkikehitys, kes- en central roll i landets interna tillväxt och keinen rooli maan sisäisessä kasvussa ja kehi- utveckling efter andra världskriget, en kraftig tyksessä toisen maailmansodan jälkeen, voi- befolkningsökning med åtföljande växtvärk, makas väestönkasvu ja sen tuomat kasvukivut, uppbyggnaden av välfärdssamhället och i dag hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja vii- en del av huvudstadsregionens utveckling till meisenä vaiheena kehitys osana vahvistuvaa en stark internationell metropol. kansainvälistä pääkaupunkiseutua. Historien består av stora samhälleliga Historia rakentuu suurista yhteiskunnalli- utvecklingslinjer, men också av små händelser sista kehityslinjoista, mutta myös arjen pie- i vardagen. Boken beskriver lätt och åskådligt nistä tapahtumista. Tässä kirjassa on haus- både stora linjer och lokala detaljer i Esbos kasti ja havainnollisesti tapahtuneisiin tosi- utveckling. Boken är samtidigt Esbo stads asioihin pohjautuen kuvattu Espoon kehityk- utvecklings- och utredningsgrupps bidrag till sen sekä suuria kehityskaaria että paikallisia stadens 550-årsjubileum. yksityiskohtia historian varrelta. Kirja on myös Boken är skriven av PM Alpo Heiskanen, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryh- och layouten är gjord av grafikern Ulla Pelto- män panos kaupungin 550-vuotis juhlavuo- nen vid Luovaamo. Esbo stadsmuseum har teen. bistått med urvalet av fotografierna. Utveck- VTM Alpo Heiskanen on kirjoittanut kirjan. lings- och utredningsgruppens personal har Graafikko Ulla Peltonen Luovaamosta on tait- deltagit med värdefulla förslag till innehåll. Ett tanut julkaisun. Valokuvien kokoamisessa aut- varmt tack till alla medverkande! toi Espoon kaupunginmuseo. Kehittämis- ja Jag önskar er givande och trevliga läsupp- tutkimusryhmän henkilöstö on osallistunut levelser i sällskap av stadens lokalhistoria och julkaisun tuottamiseen antamalla arvokkaita utveckling. ehdotuksia sen sisällöksi. Kaikille kirjan teke- miseen osallistuneille esitän parhaat kiitok- set. Antoisia ja hauskoja lukuelämyksiä paikal- lishistorian ja -kehityksen parissa!

Espoo 6.6.2008 Esbo den 6 juni 2008

Teuvo Savikko Teuvo Savikko tutkimusjohtaja utredningsdirektör Glimpses of Espoo - Little big events in recent history

Espoo is a lively and colourful city. It has a long history, although it was not until after the Sec- ond World War that its growth and development really took off. Espoo is like Finland in miniature, showing all the layers of Finnish history: strong roots in agriculture; manors and farmsteads; early industrialization and urbani- zation; an important role in the internal growth and development of the country after the Sec- ond World War; rapid population growth and the inevitable growing pains; the building of the welfare society; and last but not least, becoming a solid part of the increasingly inter- national Helsinki Metropolitan Area. History is made of sweeping arcs of social development but also of tiny everyday events. This book is an entertaining and illustrative look at actual historical events which reflect major trends and local details in the history of Espoo. It is also the contribution of the Research and Development Unit of the City of Espoo to the 550th anniversary celebrations of the city. The book was written by Alpo Heiskanen Kartta Bembölestä 1766. Kansallisarkisto. M.Sc. (Pol.) and designed by graphic designer Ulla Peltonen from Luovaamo. The Espoo City Museum assisted in selecting the photos, and the entire staff of the Research and Develop- ment Unit participated in the production proc- ess with their valuable suggestions. I would like to extend my warmest thanks to all those involved with the book. I wish you enjoyable and enlightening moments with our local history and development!

Espoo, 6 June 2008

Teuvo Savikko Research Manager Espoolaiset

Joka kahdeskymmenes suomalainen on väestö lisääntyi keskimäärin 8,8 % vuodessa espoolainen. Espoossa asuu 238 000 ihmistä, ja ylitti 50 000 asukkaan rajan aivan vuosi- joista lähes puolet on alle 35-vuotiaita. Espoo- kymmenen lopulla. Vuonna 1971 ylittyi 100 000 laisista noin 84 % puhuu äidinkielenään suo- asukkaan raja ja 200 000 meni rikki vuonna mea ja 8,4 % ruotsia. Muuta kuin suomea tai 1997. ruotsia äidinkielenään puhuvia on yli 17 000 Kuvattaessa Espoota tilastollisesti käyte- eli 7,3 % espoolaisista. Yleisimpiä äidinkielenä tään yhtenä jakona suuraluejakoa. Eniten es- puhuttuja vieraita kieliä ovat venäjä, viro, poolaisia asuu väestömäärältään Vaasan ko- somali ja englanti. koisessa Suur-Leppävaarassa. Toiseksi suurin Espoon kasvu Suomen toiseksi suurim- alue on Etelä-Suomen läänin pääkaupungin maksi kaupungiksi on ollut vauhtiin päästyään Hämeenlinnan veroinen Suur-Espoonlahti. nopea. Vielä 1930-luvun lopulla Espoon taaja- Suur-Tapiolassa on asukkaita hieman enem- mista vain Leppävaarassa ja Kauklahdessa oli män kuin Järvenpäässä. Suur-Matinkylässä ja yli tuhat asukasta. Sotien jälkeen väestön Vanha-Espoossa on molemmissa väkeä yksi kasvu kiihtyi. Lähinnä siirtoväen asuttamisen keravallinen. Pohjois-Espoon suuralueella on vuoksi Espoo sai vuonna 1944 noin 4 000 asukkaita saman verran kuin pinta-alaltaan Su- uutta asukasta sekä Karjalasta että Porkka- omen suurimmassa kaupungissa Kuhmossa. lasta. Vuonna 1940 asukkaita oli 13 400, mutta Pienin mutta suhteellisesti nopeimmin kasvava 1950 jo lähes 23 000. Samoihin aikoihin Espoo on Nummi-Pusulan kokoinen Suur-Kauklahti. muuttui enemmistöltään suomenkieliseksi, Espoo ja muut suuret kaupungit vaikka Porkkalan luovutuksen takia Espooseen muutti paljon ruotsinkielistä väestöä. Suhteel- Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli Hel- linen kasvu oli nopeinta 1950-luvulla, jolloin sinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu

Lkm 18000 Lkm 250000 16000

14000 200000 12000

10000 150000

8000 100000 6000

4000 50000 2000

0 0 1981 1985 1990 19952000 2005 2007 1901 1920 1940 1960 1980 2000 2008

Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaistaustainen väestö Espoossa 1.1.1981 - 2007 Espoon väestö 1.1.1901-2008

6 ovat käyneet läpi lukuun ottamatta hyvin erilaisen toimeentulotukea historiallisen ke- saavien osuus vä- hityksen, mikä on estöstä on suu- pidettävä mieles- rempi kuin koko sä vertailtaessa maassa keskimää- niitä keskenään. rin. Koko maassa Asukkaiden näkö- toimeentulotukea kulmasta nämä saa noin seitse- ns. kuutoskaupun- män prosenttia git ovat vetovoi- väestöstä. Suu- maisia. Niissä si- rimmissa kaupun- jaitsee 37 pro- geissa osuus vaih- senttia maan työ- vaihtelee Turun paikoista. Yksis- yhdeksästä pro- tään Helsingissä sentista Espoon on 368 000 työ- viiteen prosent- paikkaa eli 16 pro- tiin. Pitkäaikais- senttia koko maan työttömyys on on- työpaikoista. Kuu- Sågbackan torppa Nuuksiossa. gelma erityisesti toskaupungeissa työ- pääkaupunkiseudulla paikkojen lisäys on nopeampaa kuin muualla ja nuorisotyöttömyys koettelee pahimmin maassa, koulutusmahdollisuudet ja kulttuuri- Oulua, Turkua ja Tamperetta. Asunnotto- palvelut ovat monipuoliset ja ansiomahdolli- muus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja eri- suudet ovat hyvät. Kuutosista vain Turussa tyisesti Helsinkiin. Henkeen ja terveyteen koh- keskimääräinen tulotaso on hieman alle koko distuneet rikokset sekä omaisuusrikokset ovat maan keskiarvon. yleisempiä kuin muualla maassa, ainoastaan Suurimpiin kaupunkeihin keskittyvät toi- Espoossa ne ovat selvästi koko maan tasoa saalta myös sosiaaliset ongelmat. Espoota alhaisemmat.

% 50

40 1. Suur-Leppävaara

4. Suur-Espoonlahti 30 2. Suur-Tapiola

6. Vanha-Espoo 20

3. Suur-Matinkylä 10 7. Pohjois-Espoo

5. Suur-Kauklahti 0 Lkm 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste

Espoo Helsinki Vantaa Koko maa

Espoon suuralueet väestömäärineen 2007 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusjakauma 2007

7 Kuutoskaupungit kasvavat nopeasti. Vuo- desta 1990 Espoon väestön kasvu on ollut nopeinta, 37 prosenttia. Hitainta kasvu on ollut Turussa, 10 prosenttia. Espoolaiset ennen vanhaan Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin Vuonna 1865 Espoon suurin kylä verrattuna Espoossa asuu nuorta väkeä. Las- oli Nuuksio, jossa oli asukkaita 194. Kylät olivat pieniä, sillä vain kym- ten ja nuorten (0-17-vuotiaat) osuus väestöstä menessä kylässä oli yli sata asu- on Espoossa 24 %, kun se esimerkiksi Helsin- kasta. Suurimmassa osassa kylistä gissä on 17 % ja Turussa runsaat 16 %. Koko oli alle 40 asukasta. Leppävaa- maassa 0-17-vuotiaita on 21 % väestöstä. Yli rassa asukkaita oli 116, Soukassa 49, Friisilässä kaksi vähemmän. 65-vuotiaita espoolaisista on 10 %, kun koko maan väestöstä heitä on 16,5 %. Kuuden suu- Aina muuttopäätöksiä ei ole tehty laskelmoidusti ja harkiten vaan rimman kaupungin joukossa Espoolla on selke- pakon edessä: ”… 1860-luvun lop- ästi koulutetuimmat asukkaat. Yli 70 % espoo- pupuolen nälkävuosien aikana laisista 15 vuotta täyttäneistä on suorittanut Espooseen hakeutui suomenkieli- keski- tai korkea-asteen tutkinnon. Tutkijakou- siltä seuduilta nälkiintyneitä väki- joukkoja enemmän kuin kuolema lutus on noin 3 500 espoolaisella. Koko maassa ehti korjata” (Matti J. Lahti: Espoo, vain Kauniaisissa on korkeampi koulutustaso. maalaispitäjästä suurkauppalaksi). Kelan sairastavuusindeksin mukaan ter- Uusista asukkaista huolimatta veintä väestö on Espoossa. Oulussa puoles- 1860-luvun loppu oli poikkeukselli- nen Espoon historiassa, sillä väki- taan sairastetaan eniten ja ainoana kuutos- luku väheni. Ei tosin ainutlaatuinen, kaupungeista Oulussa sairastetaan sairasta- sillä väestön määrä laski hieman vuusindeksillä mitattuna enemmän kuin koko myös kansalaissodan aikana sekä maassa keskimäärin. Indeksin perustana ovat vuonna 1920 Kauniaisten irtaantu- essa Espoosta. Helsingin asuntoti- kuolleiden osuus väestöstä, työkyvyttömyys- lanne parani 1920-luvun lopulla, jol- eläkkeellä olevien osuus 16–64-vuotiaista sekä loin muutto Helsinkiin lisääntyi ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen Espoon väkiluku väheni vuosien osuus väestöstä. Tällä hetkellä espoolaisista 1925–1928 välisenä aikana yli tuhannella. Vuonna 1942 väestön vajaa kolmannes on Espoossa syntyneitä ja vii- määrä aleni selvästi siirtoväen denneksen synnyinkunta on Helsinki. palatessa Karjalaan. Vuonna 1945 väestön määrä laski Espoon historiassa viimeksi, jonka jälkeen alkoi jo yli 60 vuotta kestänyt kasvu. Vuonna 1920 vajaa puolet Espoon asukkaista oli syntyperäisiä espoolai- Vielä vuonna 1865 vain kymmenes- sia. Enemmistö asukkaista oli muu- osa espoolaisista oli suomenkieli- alta tulleita, kuitenkin läheltä siä. ”Suomenkieliset eivät yleensä Espoota. Muuttaneista yli puolet tuli olleet Espoossa vakavaraista, maa- Helsingistä ja Espoon naapurikun- han kiinnittynyttä kansaa. He olivat nista. Espoon väestöstä ulkomailla melkein yksinomaisesti toisten pal- syntyneitä oli prosentti vuonna 1920 veluksessa olevaa köyhää kansaa. suurimpina ryhminä ruotsalaiset ja Mutta suomenkielisellä väestöllä oli venäläiset. Afrikkalaista syntyperää taipumus lisääntyä nopeammin oli tuolloin yksi espoolainen. Kaksi- kuin ruotsinkielisellä.” (Lahti). kymmentä vuotta myöhemmin 1940 Vuoteen 1880 ruotsinkielisten muuttoliikkeen seurauksena enää osuus oli laskenut alle 80 prosen- neljäsosa asukkaista oli syntyperäl- tin. Heitä oli lähes neljätuhatta, hie- tään espoolaisia. Ulkomailla synty- man enemmän kuin nautoja. Suo- neitä oli edelleen prosentti väestöstä. menkielisiä oli alle tuhat, suurin Afrikassa syntyneiden määrä oli kas- piirtein yhtä paljon kuin hevosia. vanut 100 % - heitä oli nyt kaksi.

8 Asuminen Espoossa

Espoolaisten asumisen todellisuus Asuinolot ovat Espoossa suhteellisen hy- vät. Asumisväljyys on suunnilleen sama kuin Espoon nykyinen asuntokanta on raken- koko maassa keskimäärin ja jonkin verran Van- teeltaan lievästi kerrostalovaltainen. Asun- taata ja Helsinkiä suurempi. Ahtaasti asuvia on noista kerrostaloasuntoja on 56 %. Omakoti- melko vähän. Puutteellisesti tai erittäin puut- taloissa asuntoja on hieman alle 27 % ja teellisesti varustettuja asuntoja on noin 3 200, rivitaloissa noin 15 %. Omistusasuntoja Es- mikä on hieman alle kolme prosenttia asunto- poossa on lähes 60 000, vuokra-asuntoja kannasta. Asunto on puutteellisesti varustettu, 39 000, asumis-oikeusasuntoja 3 800 sekä kun asunnosta puuttuvat peseytymistilat ja/tai osaomistus- ym. asuntoja noin 6 000. Espoos- keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Erittäin sa on hieman yli 100 000 asuntokuntaa. Yhden puutteellisesti on varustettu asunto, josta hengen asuntokuntia on runsas kolmannes, puuttuu vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. kahden hengen asuntokuntia vajaa kolmannes Kokonaan vailla asuntoa olevien espoolaisten ja tätä suurempia noin kolmannes. Tavallisinta määrä on vuosikaudet ollut 500:n tienoilla. yksin asuminen on Suur-Matinkylässä ja Suur- Suurin osa asunnottomista on miehiä. Naisia Tapiolassa. Vähiten yksin asuvia on pientalo- asunnottomista on vajaa viidennes, samoin valtaisessa Pohjois-Espoossa. alle 25-vuotiaita. Asuntojen huoneistoalan mukaan luokitel- Asuntojen hintataso on Espoossa varsin tuna Espoossa on eniten kokoluokkiin 100–139 korkea. Se on lähellä Helsingin hintatasoa ja K-m2, 70–79 K-m2 ja 50–59 K-m2 kuuluvia kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. asuntoja. Pieniä, pinta-alaltaan alle 29 K-m2 Asumisen kalleus yhdessä riittämättömän asuntoja on 2,5 % koko asuntokannasta. tonttitarjonnan kanssa ohjaa muuttoliikettä

K-m2 320000

280000

240000

200000

160000

120000

1 (8 %) 80000 2 (14 %) 40000 3 (18 %)

4 (24 %) 0 Vuosi 1998 199920002001200220032004200520062007 5 + (35 %) Tuntematon (1 %) Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset

Asuntojen huoneluku 2006 Espoossa valmistunut rakennustuotanto

9 Espoosta kehyskuntiin. aisi asua pientalossa ja mieluiten omakotita- Asuntojen kysyntä pysyy jatkossakin lossa. Eniten omakotitaloa toivovat lapsiper- Espoossa korkeana. Vuoteen 2030 ulottuvan heet ja lapsettomat parit, vähiten taas väestöennusteen mukaan Espoon väestö kas- eläkeläiset. vaa nykyisestä noin 238 000 asukkaasta lähes Kolme neljäsosaa espoolaisista asuisi mie- 70 000:lla keskimääräisen kasvun ollessa noin luiten omistusasunnossa. Omistusasuntoa 2 900 asukasta vuodessa. Tämä edellyttää haluavat eniten lapsettomat parit ja lapsiper- noin 2 400 asunnon rakentamista vuosittain. heet. Vuokra-asuntoa toivoo 15 %. Vuokra-asun- … ja toiveet non suosio on suurinta jo vuokra-asunnossa asuvilla. Vaikka vuokra-asunto toiveasuntona Espoolaisten asumistoiveita selvitettiin ei ole kovin suosittu vaihtoehto, niin joissakin vuosikymmenen alussa kyselytutkimuksella, ryhmissä se on keskimääräistä halutumpi. Van- jolla haluttiin vastauksia seuraaviin kysymyk- hempien kanssa asuvista puolet ja yksin asu- siin: Miten espoolaiset haluavat asua, minkä- vista joka neljäs haluaa vuokra-asunnon. laisia ja kuinka realistisia ovat espoolaisten Espoolaiset haluavat lisää asuintilaa. Yksi- asumisen unelmat, miten espoolaiset luonneh- össä asuvista lähes kaikki haluaisivat useam- tivat toiveasumistaan, miten elämäntilanne man huoneen asunnon, kaksiossa asuvista vaikuttaa asumisvalintoihin ja minkälaisessa 79 %:n toiveena on vähintään kolmio ja kolmi- asuinympäristössä espoolaiset haluavat asua. ossa asuvista 68 % haluaa suuremman asun- Lisäksi haluttiin selvittää asumisen suhdetta non. ympäristöön, maankäyttöön ja kaupunkiraken- Lapsiperheiden toiveasunto on kolme huo- teeseen. netta ja keittiö tai suurempi. Lapsiperheiden, Tutkimuksen tulokset eivät sisällä suuria joissa on sekä alle kouluikäisiä että kouluikäi- yllätyksiä. Enemmän kuin neljä viidestä halu- siä lapsia, toiveet kohdistuvat vain vähintään neljä huonetta ja keittiön käsittäviin asuntoi- hin. Elämäntilanteella ja iällä on merkittävä yhteys toiveasuinpaikan valintaan. Eläkeläiset haluavat eniten keskustamaisille alueille ja Lkm vähiten omakotialueille. Lapsettomien paris- 3000 kuntien ja lapsiperheiden kohdalla tilanne on päinvastainen. Mitä enemmän lapsia, sitä suurempi on kaipuu omakotitaloon. 2500 Jos toiveet toteutuisivat, nykyiset raken- teet vahvistuisivat entisestään. Keskusta-alu- 2000 eille muodostuisi keskimääräistä enemmän pieniä asuntokuntia eli eläkeläisiä, lapsetto- 1500 mia, nuoria ja yli 65-vuotiaita painottava väes- törakenne. Omakotialueiden rakenne painot- 1000 tuisi lapsiperheisiin ja aikuisten osalta noin 25–44-vuotiaisiin. Muuttoaikeita vastanneista 500 oli noin puolella. Useilla vastaajilla ei ollut tark- kaa näkemystä siitä missä toiveasunnon tulisi

0 sijaita ja he ovatkin valinneet useampia vaihto- Vuosi 1998 199920002001200220032004200520062007 ehtoisia sijainteja. Muuttohalukkaista 64 %:n mielestä toive- Espoossa valmistuneet asunnot asunto voisi sijaita Espoossa. Noin joka kym-

10 Espoon kartano

menes olisi halukas asumaan Helsingin keskus- Kolmanneksi yleisintä Espoon priorisointi tassa ja yhtä toivottu alue on myös on lapsettomilla pareilla, joista 64 % valitsi ny- pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Helsingin kyisen kotikunnan. Samoin kuin lapsiperheitä, seutu. Ulkomaille asumaan haluavia on vajaa ei myöskään lapsettomia pareja kiehdo muu 3 %. pääkaupunkiseutu toiveasunnon sijaintina, Toiveasunnon sijainti vaihtelee kuitenkin vaan mieluisampia vaihtoehtoja ovat muu Hel- selvästi elinvaiheen mukaan. Lapsiperheet va- singin seutu ja muu Suomi. litsisivat muita useammin asuntonsa Es- Muuttohalukkaista eläkeikäisistä joka toi- poosta. Espoon valitseminen toiveasunnon si- nen valitsi Espoon toiveasunnon paikaksi. Toi- jaintipaikaksi on toiseksi yleisintä yksin seksi suosituin valinta eläkeikäisillä on Helsin- asuvilla, joista 66 % valitsi nykyisen kotikun- gin keskusta. nan. Toiseksi suosituin asuinalue yksin asuvilla Vanhempien kanssa asuvista, joista enem- on Helsingin keskusta. Myös ulkomaat ovat yk- mistö on alle 25-vuotiaita, vain runsas kolman- sinasuvien keskuudessa keskimääräistä suosi- nes valitsi toiveasunnon paikaksi Espoon. Joka tumpi valinta. neljäs haluaisi Helsingin keskustaan.

11 Espoon rakentuminen

Liitoshankkeet neuvottelujen kautta yhteistoimintasopimuk- seen. Espoon keskuksen arkkitehtuurin lisäksi Vielä vuonna 1970 Helsinki ehdotti suur- Espoolla on muitakin yhtymäkohtia Puolaan: kunnan muodostamista, johon olisivat kuulu- naapurit ovat olleet hyvin kiinnostuneita mo- neet Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Helsingin lempien maantieteellisistä rajoista ja niiden maalaiskunta. Espoossa valtuusto järjesti piiri- siirtelystä. Jopa naapurivaltio on siirrellyt Es- kokoukset, joihin kutsuttiin kaikki äänioikeute- poon rajoja, sillä osa läntistä Espoota oli Neu- tut kuntalaiset. Kokouksiin osallistui 7 % ääni- vostoliiton hallinnassa rauhansopimuksen eh- oikeutetuista eli 5 803 espoolaista. Onkohan tojen mukaisesti osana Porkkalan sotilastuki- mistään asiasta koskaan Espoossa oltu niin kohtaa vuosina 1944–1956. yksimielisiä kuin tästä liitoshankkeesta: kunta- Jo ennen sotia sisäasiainministeriön selvi- liitosta kannatti 11 espoolaista. Suurkuntahank- tysmies ehdotti Hagalundin tilan liittämistä keen tiimellyksessä Espoon itsenäisyys oli var- Helsinkiin. Esitys hylättiin. Seuraava liitos- mistunut kauppalan muuttuessa kaupungiksi suunnitelma esitettiin 1950. Siinä valtioneu- vuoden 1972 alusta. voston asettama selvitysmies ehdotti, että Nykyespoolaisetkaan eivät kannata kunta- Helsinkiin liitetään mm. Leppävaara, Mäkkylä, liitoksia. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan Laajalahti, Mankkaa, Hagalund (nykyinen Tapi- kaksi kolmasosaa vastustaa ja viidennes kan- ola) sekä Laaksolahti. Toteutuessaan suunni- nattaa Espoon liittymistä johonkin toiseen telma olisi helsinkiläistänyt kolmanneksen Es- kuntaan. Miehet suhtautuivat kuntaliitoksiin poon väestöstä. Ehdotus ei kelvannut edes naisia myönteisemmin ja keski-ikäiset ja sitä Helsingille. vanhemmat myönteisemmin kuin nuoret. Kun- Seuraavaksi Espoota halusivat pilkkoa es- taliitoksia kannattaneista valtaosa kannatti Es- poolaiset itse. Leppävaara ja Tapiola halusivat poon ja Kauniaisten yhdistämistä. Jonkin ver- itsenäistyä omiksi kauppaloikseen. Valtioneu- ran kannatusta saivat myös Espoo-Helsinki voston asettama selvitysmies päätyi moni- -liitos sekä kaikkien pääkaupunkiseudun kun- en vaiheiden jälkeen esittämään kaksi vaihto- tien yhdistäminen. ehtoa. Ensisijaisesti Espoosta pitäisi sellaise- Espoo, Vantaa ja Kauniainen muuttuivat naan muodostaa kauppala. Toisen vaihtoehdon kaupungeiksi vuonna 1972. Espoon historia mukaan perustettaisiin Tapiolan kauppala kauppalana jäi vajaaseen kymmeneen vuo- muun osan Espoosta jäädessä maalaiskunnak- teen. Kaupungiksi tulo tapahtui kuitenkin täy- si. Espoon kunta vastusti pilkkomista ja valtio- sin erilaisissa oloissa ja yhteiskunnan ilmapii- neuvosto perusti Espoon kauppalan vuoden rissä kuin kauppalaksi tulo aikoinaan. Espoon 1963 alusta. kasvu oli voimakkaimmillaan ja yhteiskunnan Ennen pääkaupunkiseudun alueellista yh- vanhoja arvoja ravisteltiin. teistyötä käytiin vielä taistelu Leppävaarasta. Helsingin kaupunki omisti suuria maa-alueita Vuonna 1972 Leppävaarassa ja Laajalahdessa ja täytti so- • Kuolemanrangaistus poistettiin dan jälkeen velvoitettaan rakentaa rintama- lopullisesti Suomen rikoslaista. miehille taloja rakentaen niitä naapurikunnan Tähän saakka sitä olisi voitu puolelle. Maanomistukseensa nojaten Helsinki soveltaa sotatilan aikana. halusi Leppävaaran. Tilannetta on kuvattu so- Homoseksuaalisuus oli poistettu tatilaksi, josta päädyttiin kaavoitussopimus- rikoslaista edellisenä vuonna.

12 • Suomessa aloitettiin siirtyminen peruskoulujärjestelmään. • Tulivat markkinoille ensimmäinen Kynnysraha elektroninen taskulaskin sekä ensimmäinen Espoon kunnalla ei ollut mitään kaupallinen, kotikäyttöön tarkoitettu mahdollisuuksia rakentaa vaaditta- televisiovastaanottimeen liitettävä vaa kunnallistekniikkaa, joten se jäi rakentajien ja sitä kautta tulevien pelikonsoli. asukkaiden kustannettavaksi. Syn- • Espooseen valmistui 2 600 asuntoa ja tyi käsite kynnysraha. kaupungin väkiluku kasvoi 5 400 asukkaalla. ”Sopimuksilla pantiin nimenomaan Kunnallisvaaleissa SDP säilytti suurimman asukkaat maksamaan rakentami- puolueen asemansa Kokoomuksen saadessa sen vaatimat investoinnit. Siitä valtuustoon yhden edustajan vähemmän. käytettiin aika osuvaa sanaa, että • Hiihtourheilua ravisutteli doping-kohu ’asukkailta otettiin kynnysraha’. Lähtökohtana oli se, että kunta Eero Mäntyrannan jäätyä kiinni sitoutui kaavoittamaan noudattaen piristeiden käytöstä. hyviä kaavoitusperiaatteita tietyn • Syntyivät mm. Lordin kitaristi Amen määrän rakennusoikeutta sopimuk- sekä 1 693 espoolaisvauvaa. sessa tarkoin rajatulle alueelle sitä vastaan, että maanomistaja luo- • Kuolivat 561 espoolaisen lisäksi vutti ilmaisluovutuksella kunnalle Kipparikvartetin laulaja Eero Väre puistoalueet, tiealueet, eräissä sekä Suomen tieliikenteen historian sopimuksissa myös koulujen ja jul- tuhoisimman vuoden uhreina 1 135 ihmistä. kisten rakennusten vaatimat tontit. Rakentaja sitoutui rakentamaan Kuolleena syntyi kansanedustaja Aili alueen sisäisen kunnallistekniikan Laitisen aloite yhteiskunnan ylläpitämien ja osallistumaan aluerakennusalu- bordellien perustamiseksi. een ulkoisen kunnallistekniikan • Jatkettiin eduskunnan päätöksellä kustantamiseen tietyllä markka- kustannuksella per rakennusoikeu- presidentti Urho Kekkosen toimikautta den kerrosneliömetri. Tämä oli se kuudella vuodella ja Espoon ensimmäiseksi aluerakentamissopimusten perim- kaupunginjohtajaksi valittiin Teppo mäinen filosofia. Näin maksamansa Tiihonen, joka oli toiminut Espoon kustannukset, jotka osaltaan olisivat periaatteessa kuuluneet kun- kauppalanjohtajana vuodesta 1963. nalle, rakentaja sisällytti rakennuk- Kekkonen jaksoi vuoteen 1981, mutta sen hintaan ja otti kynnysrahana Tiihonen jatkoi vuoteen 1985. tulijalta rahat näin pois.” (Entinen apulaiskaupunginjohtaja Ilppo Aar- Maanomistus ja aluerakentaminen nio julkaisussa Kimmo Rönkä: Espoon kaupunkirakenteen kehitys, Espoon kaupunkimainen kehitys on alle osa 2). 60-vuotias. Espoon maalaiskunnan kasvu sai voimakkaan sysäyksen 1950-luvun alussa, kun yksityinen rakennuttaja, kansalaisjärjestöjen perustama Asuntosäätiö osti Hagalundin kartanon maat. Alkoi Tapiolan rakentaminen. von Hertzen, jonka aloitteesta perustettiin Maalaiskunnissa rakennuskaavoitus oli maan- vuonna 1951 Asuntosäätiö toteuttamaan han- omistajan asia ja kaavat vahvistettiin läänin- ketta. Tarkoitusta varten säätiö osti Hagalun- hallituksessa. Kunnalla oli vain lausunnon anta- dista 230 hehtaarin suuruisen alueen. Tapio- jan rooli. Tapiolaa rakennettiin Espoosta lan rakentamisessa keskeisenä tavoitteena oli riippumatta tai jopa Espoosta huolimatta. luonnonläheisyyden säilyttäminen. Katuver- Kuten myös Otaniemeä, jonka rakensivat teek- kosto pyrittiin supistamaan mahdollisimman karit ja Suomen valtio. vähiin ja eliminoimaan kauttakulkuliikenne ko- Tapiolan puutarhakaupungin isä oli Heikki konaan. Tapiolan maine ei kuitenkaan perustu

13 yksinomaan sen luonnonläheisyyteen. Tapio- kaupunkimaista asutusta Otaniemeen sekä lan rakentamiseen osallistuivat myös monet mm. Lähderantaan ja Niittykumpuun. Kunnan maan tunnetuimmista arkkitehdeistä, joille vähäinen maanhankinta 1950- ja 1960-luvuilla annettiin melko vapaat kädet toteuttaa ideoi- ja vastaavasti rakennusliikkeiden runsas maan- taan. Tapiolan suunnittelulle oli ominaista, että hankinta loivat edellytyksiä laajamittaisel- alueelle raken- le aluerakentami- nettiin kerrosta- selle. Valitulla lojen lisäksi myös mallilla oli myös rivi- ja omakoti- valtiovallan hy- taloja. Kun näitä väksyntä varsin- sijoitettiin ryh- kin Ruotsiin suun- mittäin toistensa tautuneen elinta- lomaan, saatiin sopakolaisuuden syntymään vaih- pahimpina vuosi- televa kokonai- na. Pääkaupunki- suus. seudun nopea Espoon kunta asuntorakenta- omisti vielä vuon- minen hillitsi edes na 1960 vain kak- hieman muutto- si prosenttia Es- Höyrylaivaliikennettä Suvisaaristossa 1920-luvun lopussa. liikettä länsinaa- poon maapinta- puriin. alasta. Muutamaa suurempaa aluetta lu- Rakentamisen sijoittumista ohjasivat voi- kuunottamatta kunnan maanomistus koostui makkaasti maanomistusolot. Rakennusliikkei- pienistä, lähinnä koulujen, sairaaloiden ym. jul- den omistamille alueille rakennettu sopimus- kisten rakennusten käytössä olevista maa-alu- tuotanto sijaitsi hajallaan, mikä hajotti kau- eista. Naapuri Helsinki omisti tuolloin Espoossa punkirakennetta. Alueiden yhtäaikainen raken- lähes yhtä paljon maata kuin Espoon kunta. taminen viivästytti yksittäisten asuntoalueiden Valtion maanomistus ei ollut merkittävä pinta- valmistumista. Monien alueiden rakentaminen alaltaan vaan sijainniltaan. Valtiolle kuului alu- kesti vuosikymmeniä ja palveluiden valmistu- eita Mäkkylästä ja Otaniemestä. Seurakunnat minen pitkittyi. omistivat Espoon maa-alueista puoli prosent- Ensimmäinen aluerakentamissopimus teh- tia, yritykset yhden ja rakennusyritykset pari tiin 1964 Karakallioon Rakennuskunta Hakan prosenttia. Ylivoimaisesti suurin omistajaryh- kanssa. Kaksi vuotta myöhemmin seurasi vii- mä olivat yksityiset maanomistajat, joiden hal- den sopimuksen nippu, niin sanottu alueraken- lussa oli 92 prosenttia koko kunnan maapinta- tamissopimuspaketti. Tällöin sovittiin Karakal- alasta. Suurmaanomistajat eli yli 50 hehtaaria lion jatkorakentamisen lisäksi kahden kokonaan omistavat myivät maataan 1960-luvulla suu- uuden aluekokonaisuuden rakentamisesta. Ma- rina yksikköinä, joten heidän lukumääränsä lä- tinkylän ja Lounaisrannikon sopimuksilla pää- hes puolittui ja omistusosuutensa kunnan maa- tettiin suurlähiöiden rakentamisesta vuosikym- alasta laski 27 prosenttiin. menien ajaksi. Lounaisrannikko -nimi jäi pian Espoo joutui 1960-luvulla hoitamaan maa- historiaan ja alettiin puhua Suur-Espoonlah- politiikkaansa ilman suuria kunnan omistamia desta. Kokinkylän rakentamista koskeva sopi- maareservejä. Ratkaisu suureen asuntotarpee- mus tehtiin 1968 ja 70-luvun alussa seurasivat seen löytyi aluerakentamissopimuksista. Tapi- mm. Tapiolan keskusta, Suvela, Perkkaa ja Kui- olan rakentamista voidaan pitää aluerakenta- tinmäki. mista ennakoivana vaiheena Espoon kaupun- Sopimusmenetelmää on arvosteltu ja se on kirakenteen historiassa, vaikka aluksi mitään saatettu jopa juridisesti kyseenalaiseksi. Var- sopimusta ei kunnan ja Asuntosäätiön välillä sin yleinen käsitys kuitenkin lienee, että ottaen ollutkaan. Jo ennen Tapiolaa oli rakennettu huomioon Espoon kunnan taloudelliset resurs-

14 sit ja muuttoliikkeen aiheuttaman asuntojen rakennettu Tapiola sekä suunnitellut Leppä- tarpeen aluerakentamissopimuksiin perustuva vaaran ja Kivenlahden keskukset. Helsingin malli oli ainoa vaihtoehto pystyttää asunnot, seudun tasapainottamiseksi Espoon keskuksen koulut ja päiväkodit muutamassa vuosikymme- tulisi olla riittävä voimatekijä Helsingin keskus- nessä 200 000 suo- taan nähden eli sen malaiselle. tulee olla Helsingin Nykyisin Espoon seudun läntinen pää- kaupunki omistaa kol- keskus. Lisäksi toimi- manneksen kaupungin kunta painotti liiken- pinta-alasta. Valtio teellisiä tekijöitä eh- omistaa 11,6, Helsingin dottaessaan keskuk- kaupunki 5,9 ja seura- sen sijainniksi Muu- kunnat 1,4 prosenttia. ralan aluetta. Loput 48,1 prosenttia Espoon keskuk- jakautuvat muiden yh- sen rakentamisesta teisöjen ja yksityisten järjestetyn kansain- kesken. välisen arkkitehtikil- pailun voitto meni Miksi Espoon Puolaan. Puolalais- keskus on Espoon ten suunnitelmaa tul- keskuksessa? kittiin varsin vapaasti kotimaisin voimin. Espoon kauppalan Suunnitelma toteu- keskuksen sijainnista tui vain osittain ja käytiin pitkällinen kä- muunneltuna. Voitta- denvääntö 1960-luvul- neen ehdotuksen lla. Keskuksen sijoitta- mukaan mm. Turun- mista Tapiolaan vas- väylän rakentamisen tustivat sekä vasem- Ab Sommaröarna -yhtiön mainoskirjasella aikoihin kuivatettu misto että ruotsinkie- markkinoitiin Suvisaariston huvilatontteja. Kirkkojärvi olisi pa- liset. Sosiaalidemo- lautettu alkuperäiseen olomuotoonsa järveksi. kraatit halusivat keskuksen Leppävaaraan, mutta se ei taas kelvannut porvareille. Taus- Liikenneväylät talla vaikutti sekin, että Helsingin kaupunki oli Leppävaarassa suuri maanomistaja ja pelko Autonomian ajan loppuun saakka Espoon Leppävaaran ja Tapiolan liittämisestä Helsin- tieverkosto oli harva ja huonokuntoinen. Jo kiin oli olemassa. Esillä oli myös keskuksen 1300-luvulta peräisin oleva Suuri rantatie eli sijoittaminen Kauniaisiin, mutta tämä olisi vaa- ns. Kuninkaantie oli edelleen merkittävin tinut alueliitoksen eikä hanke edennyt. Lisäksi maantie. Muuten tieverkosto oli harva ja huo- Espoon keskuksen paikaksi ehdotettiin nykyi- nokuntoinen. Vasta lisääntyvä autoliikenne sen Nihtisillan aluetta. Lopulta syntyi vuonna pakotti valtiovallan kiinnittämään huomiota 1965 kauppalanvaltuuston päätös keskuksen tieverkoston kehittämiseen. Vuonna 1927 an- sijoittamisesta Muuralan alueelle Espoon kir- netussa tielaissa tiet jaettiin kolmeen ryh- kon läheisyyteen. Asiaa valmistellut toimikun- mään: maanteihin, joiden kunnossapito kuului ta esitti lausunnossaan, että hallinnolliseen valtiolle, kunnanteihin, joiden ylläpidosta huo- keskukseen pitää liittää muuta toimintaa, lä- lehtivat kunnat, ja kyläteihin, joiden kunnossa- hinnä palveluja kulttuuritoimintaa niin, että pito kuului tieosakkaille. Tuolloin perustettiin siitä muodostuu Espoon kiistaton pääkeskus. myös tiemestarin virat ja tielautakunnat, mikä Se sulkee vaikutuspiiriinsä koko kauppalan ja merkitsi tuntuvaa parannusta tieoloihin. Val- sitä täydentävät paikalliskeskukset, kuten jo tion kustannuksella tehdyt hätäaputyöt

15 1930-luvulla olivat pääasiassa tienrakennus- oikeudet vuonna 1920. Vuonna 1949 Grankul- töitä. Helsingin ja Turun maantietä kunnostet- lalle keksittiin suomenkielinen nimi ja kaupunki tiin ja vuonna 1933 aloitettiin Jorvaksentien Kauniainen on ollut vuodesta 1972. Kauniainen rakentaminen. on saanut olla varsin rauhassa keskellä Es- Espoon liikenneyhteydet kohentuivat mer- poota huolimatta ympärillä velloneista liitos- kittävästi 1900-luvun alussa, kun rautatie Pasi- hankkeista. Vakavimmin Kauniaisten itsenäi- lasta Karjaalle valmistui. Karjaan ja Turun väli- syys oli uhattuna, kun taisteltiin Espoon nen rataosuus oli rakennettu jo vuosina keskuksen sijainnista. Moni olisi halunnut Es- 1897–1899. Radan rakentaminen aloitettiin poon keskuksen Kauniaisiin. vuoden 1900 alussa ja säännöllinen liikenne runsaat kolme vuotta myöhemmin. Rata valmistui nopeasti – paljon julkisuutta saanutta kevyen liikenteen rantaraittia on suunniteltu ja rakennettu lähes kymmenen kertaa kauem- min. Valtioneuvoston päätös radan linjauksesta oli Espoolle merkittävä, sillä vaihtoehtona oli myös radan suuntaaminen Helsingistä Num- melaan. Tällöin rata olisi kulkenut vain Espoon pohjoisosien kautta. Radan valmistuminen merkitsi kasvusysä- ystä sen varrella sijainneille kylille ja kytki ne nopeasti kasvavan Helsingin välittömään vai- kutuspiiriin. Autonomian ajan loppuvuosien väestön kasvu Espoossa painottui lähes yksinomaan radanvarsikyliin. Vain Espoon vanha keskusta säilytti maalaiskylän leimansa, mutta Leppävaaran ja Kilon tienoille alkoi syntyä jo kaupunkimaista asutusta. Kokonaan oma lukunsa oli Grankulla.

Näin syntyi Kauniainen Espoolainen kylätie 1900-luvun alussa, Ilman Turun rataa ei olisi Kauniaisten kau- taustalla Kastin tila. punkia - ainakaan nykyisellä paikallaan keskel- lä Espoota. Kauniainen alkoi rakentua radan valmistuttua, kun muutamat liikemiehet osti- vat Turun radan varrelta maa-alueita, tontitti- vat ne ja alkoivat myydä niitä ensisijaisesti va- rakkaille helsinkiläisille. Myyntivalttina oli nopea junayhteys Helsingin keskustaan. Alu- eelle alkoi muodostua nopeasti sekä ympäri- vuotista että kesäasutusta. Grankullan huvi- layhdyskunnan asukkaat järjestäytyivät nopeasti mm. puhtaanapidon ja valaistusolojen järjestämiseksi. Vuodesta 1909 lähtien alueen sähkönjakelusta huolehti Grankulla Elektricitet Ab muun Espoon jäädessä vielä sähkönjakelun ulkopuolelle. Yhdyskunnalla oli rajoitettu itse- Espoolainen kylätie 2000-luvulla. hallinto siihen saakka kunnes se sai kauppalan Kuva: Petri Lintunen.

16 Vuonna 1925 annettiin ohjesääntö autoliikenteelle Uudenmaan lää- nissä. Autoilla, joiden paino oli 1-1,5 tonnia, sai päästellä päivänvalolla enintään 25 km:n tuntinopeudella, mutta pimeään aikaan oli kaasujal- kaa kevennettävä 20 km:n tunti- vauhtiin. Suuremmilla autoilla joutui köröttelemään päivänvalolla 22 km:n ja pimeän aikaan 17 km:n tuntinopeudella. Nykyisen Suvelan alueella sijainneen Kirstin tilan viimeinen isäntä oli Karl-Erik Segersven. Keski- Espoon historiikin mukaan hän oli kyläläisten keskuudessa pidetty mies. Hän mm. aurasi talvisin yhteiset tiet. Espoon keskuksesta Kirstinharjulle nykyisin johtava kevyen liikenteen väylä on nimetty Segersvenin puistopoluksi. Ensimmäiset espoolaiset olivat veneilijöitä ja keskiajalla vesiväylät olivat tärkeämpiä kuin maaväylät. Meri yhdisti eikä erottanut. Espoon edustan laivaväylä kulki Porkkalan niemestä Kirkkonummelta Rävsön salmeen, josta edelleen Susisaarille tai Santahaminaan. Espoon saaris- toon ja rannikolle alkoi 1870-luvulla muodostua huvila-asutusta. Tämän teki mahdolliseksi Helsingistä Espoon saariston lomitse Espoon- lahden pohjukkaan suuntautunut höyrylaivaliikenne. Liikenteestä huolehti Skärgårds-Trafiks-Aktie- bolaget, joka rakennutti Bobäckin kylän tienoille laivalaiturin, josta ei ollut pitkä matka Finnsin kestikie- variin. Näin laivalaituri kytkettiin seudun maantieverkostoon. Jo vuonna 1874 reitillä liikennöi kolme höyrylaivaa. Matkustajaliikenteen lisäksi laivat kuljettivat rannikon tilallisten maataloustuotteita myy- täväksi Helsinkiin. Höyrylaivaliiken- nöinti jatkui 1940-luvulle saakka.

17 Yritykset ja työpaikat

Espoossa toimii yli 10 000 yritystä ja ne van väestönkasvun vuoksi työpaikkaomava- työllistävät noin 74 000 ihmistä. Valtaosa yri- raisuus oli pudonnut 37 %:iin. Kaksi kolmesta tyksistä on pieniä, korkeintaan neljä ihmistä espoolaisesta kävi töissä Helsingissä. työllistäviä mikroyrityksiä. Espoon työpai- koista 77 % on yrityssektorilla. Yrityssektorin Erikoistunut Espoo työpaikkojen osuus on selvästi suurempi kuin Verrattuna maan muihin suuriin kaupun- muualla maassa, jossa vastaava luku on keihin Espoon työpaikkarakenne on palvelu- 71,5 %. Väestön määrään suhteutettuna Es- valtainen, sillä työpaikoista 80 prosenttia on poossa on 36 yritystyöpaikkaa 100 asukasta palvelualoilla. Elinkeinoelämälle palveluja tar- kohti, kun koko maassa suhdeluku on 31. Yri- joavat alat ovat Espoon vahvoja erikoistumisa- tystoiminnalla on siten Espoossa suhteellisesti loja. paljon suurempi merkitys kuin useimmissa Kuntarajoilla ei yleensä ole kovin suurta muissa kunnissa. Kaupungin tulot perustuvat merkitystä yrityksille, sillä tavarat, palvelut, suurimmaksi osaksi yritysten työllistämien pääomat ja työvoima liikkuvat kuntarajojen yli. asukkaiden palkkatuloihin, joista he maksavat Kuitenkin Espoolle on Helsingin seudun yritys- kunnallisveroa, sekä yritysten voittoihin, joista toiminnassa kehittynyt erityinen rooli. Espoo ne maksavat yhteisöveroa. Valtionapujen suh- on erikoistunut muutamiin toimialoihin ja yri- teen Espoo on ollut 2000-luvulla nettomak- tysryhmittymiin, joista useimmat edellyttävät saja. korkeasti koulutettua työvoimaa, mutta ne Espoo on kasvanut erittäin nopeasti hyötyvät myös kasautumisen eduista, suures- 1960-luvulta alkaen. Työpaikat lisääntyivät Es- ta paikallisesta markkina-alueesta sekä hyvistä poossa 11-kertaiseksi 45 vuoden aikana vuo- kansainvälisistä ja kansallisista liikenneyhteyk- desta 1960, jolloin kaupungissa oli 9 700 työ- sistä. Espoon sisällä Länsiväylän, Kehä I:n, paikkaa, vuoteen 2005, jolloin työpaikkoja oli Kehä II:n ja Turuntien rajaamalle alueelle on 108 000. muodostunut Espoon yritystoiminnan tiivis Suomen suurista ja keskisuurista kaupun- neliö. Tämän alueen osuus Espoossa toimivien geista ainoastaan Vantaalla työpaikat ovat li- yritysten henkilöstömäärästä on kolme neljän- sääntyneet yhtä paljon. Koko Helsingin seu- nestä. dulla työpaikat kaksinkertaistuivat em. 45 vuo- Espoon vahvoja erikoistumisaloja ovat tut- den aikana, kun taas koko maassa työpaikat kimus ja kehittäminen, tietojenkäsittelypal- kasvoivat samana aikana vain 13 %. Espoossa velu, tietoliikennevälineiden valmistus sekä työpaikkojen lisäys on ollut vielä selvästi no- tukkukauppa. Yhdessä Länsi-Helsingin kanssa peampaa kuin väestönkasvu ja sen myötä Espooseen on muodostunut informaatiotekno- myös Espoon työpaikkaomavaraisuus on nous- logian (ICT) alan yritysten keskittymä, jonka sut 93 %:iin. vertaisia on vain muutama koko Euroopassa. Espoo oli vielä vuonna 1950 pieni maalais- ICT-klusterin lisäksi Espooseen on kehittynyt kunta, jossa oli noin 5 400 työpaikkaa. Työ- muitakin vahvoja yritysryhmittymiä, mm. osaa- paikkaomavaraisuus eli työpaikkojen suhde misintensiivisten liike-elämän palveluiden työvoimaan oli melko korkea (46 %), mikä joh- KIBS-klusteri, terveys- ja hyvinvointipalvelui- tui siitä, että espoolaisista sai tuolloin vielä hin liittyvän yritystoiminnan Life Science -klus- 13,5 % toimeentulonsa maa- ja metsätaloudes- teri sekä Helsingin seudun keskeistä logistista ta. Kymmenen vuotta myöhemmin Espoossa asemaa hyödyntävä logistiikkaklusteri. Myös oli 4 000 työpaikkaa enemmän, mutta valta- kauppa on merkittävä toimiala Espoossa, jonne

18 Ainutlaatuinen Otaniemi ”Otaniemi on Pohjoismaiden suurin korkean teknologian keskittymä. Tii- viillä alueella on ainutlaatuinen yhdis- telmä koulutusta, tutkimusta ja liiketoimintaa. Yli 31 000 hengen yhteisössä toimii 15 000 Teknillisen korkeakoulun opiskelijaa ja 16 000 teknologia-alan ammattilaista, joista 6 000 tutkimusor- ganisaatioissa ja 10 000 teknologiayri- tyksissä. Vahvasta osaamispohjasta kertovat Otaniemeen vuosittain myönnettävät yli 200 patenttia sekä Teknillisessä korkeakoulussa vuosittain suoritetta- vat yli tuhat akateemista tutkintoa. 1940-luvulla alkunsa saanut arkkitehto- nisesti ainutlaatuinen kokonaisuus on malliesimerkki fyysisen läheisyyden merkityksestä yhteistyön synnyttäjänä ja kehityksen vauhdittajana. EU:n komissio on valinnut Otaniemen jo kah- Sukkulointi Espoosta ja Espooseen, nuolen kärki desti Euroopan innovatiivisimpien alu- osoittaa sukkuloinnin suunnan. Esimerkiksi 216 eiden joukkoon. Otaniemi on luonnolli- espoolaista kävi Vihdissä töissä ja 2 057 vihtiläistä nen sijaintipaikka yhä useammalle kävi Espoossa töissä vuonna 2004. teknologia-alan toimijalle. Otaniemen keskeisiä tiedelaitoksia ovat Teknillinen korkeakoulu TKK ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. Niiden lisäksi alueelle ovat sijoittuneet mm. suomalaisen metsäteollisuuden omistama tutkimusyhtiö KCL, tieteen tietotekniikan keskus CSC, geologian tutkimuskeskus GTK ja Uudenmaan on keskittynyt erityisesti teknisen ja päivittäis- osaamiskeskus Culminatum. Alueen teknologiayrityksistä merkittävä osa tavaroiden tukkukaupan yrityksiä. toimii Technopolis Innopolin tiloissa, ja Vakiintuneella toimialajaolla tarkasteltuna yrityshautomotoiminnasta vastaa Espoon yritystoimintaa hallitsee kolme suurta Technopolis Ventures. Otaniemen toimialaryhmää: kauppa, liike-elämän palvelut läheisyydessä sijaitsevat mm. Nokian, Koneen ja Fortumin pääkonttorit sekä ja teollisuus. Niiden yhteenlaskettu osuus on lukuisia muita suuria teknologiayrityk- kolme neljännestä Espoossa sijaitsevien toimi- siä, kuten HP, Microsoft ja TietoEnator. paikkojen henkilöstöstä. Kaupan osuus on run- Lähistöllä toimivat myös ammattikor- sas neljännes ja kummankin muun suuren ryh- keakoulut EVTEK ja Laurea. män vajaa neljännes. Yritysten liikevaihtoa Otaniemen huippuosaaminen perustuu hallitsevat täysin teollisuus sekä kauppa, joi- laajaan osaamispohjaan ja poikkitie- den yhteenlaskettu osuus Espoon yritysten teellisyyteen, klustereihin sekä inno- vaatioketjuun, joka kattaa perustutki- kokonaisliikevaihdosta on 85 %. Teollisuuden muksen, soveltavan tutkimuksen sekä liikevaihdon suurin osa tulee elektroniikkateol- kaupallistamisen vaiheet.” (www.ota- lisuudesta ja kaupan liikevaihdon valtaosa on niemi.fi) tukkukauppaa. Kun tähän lisätään vielä liike- elämän palveluiden yritysten liikevaihto, näi-

19 den kolmen päätoimialan yritysten liikevaihto 1995 - 2005 perustettujen yritysten osuus kattaa 89 % koko Espoon yritysten liikevaih- Espoon kaikkien yritysten henkilöstöstä oli nel- dosta. jännes vuonna 2005. Uusilla yrityksillä onkin Espoon kaupunginhallituksen hyväksymän erittäin tärkeä rooli Espoon yritystoiminnan Otaniemi-vision mukaisesti Innopoli-yrityske- kokonaisuudessa ja työllistäjänä. (Lähde: Yri- hitysympäristöä laajennetaan sen kolmannella tystoiminta Espoossa - Espoon yritystoimin- vaiheella. Innovaatioyliopiston perustamiseen nan rakenne ja erikoistuminen 2005.) kaupunki valmistautuu kehittämällä tutkijoille Henkilöstömäärältään suurimmat työnan- suunnatun lyhytaikaista asumista tukevan pal- tajat Espoossa ovat Espoon kaupunki, Nokia ja velukonseptin. Teknillinen korkeakoulu. Muita suuria työnan- tajia ovat mm. Jorvin sairaala, Tapiola, VTT, Uudet yritykset työllistävät TietoEnator, Inex Partners, Orion ja Fortum. Yritysten perustaminen on vilkastunut Es- Taloudellinen huoltosuhde kuvaa työvoi- poossa 2000-luvulla ja sen ansiosta Espoon man ulkopuolisten (lapset, eläkeläiset jne.) ja yrityskanta on kasvanut voimakkaasti. Vuonna työttömien suhdetta työlliseen työvoimaan. 2006 Espoossa perustettiin 1 600 ja vuonna Suhdeluku on alhaisin pääkaupunkiseudulla. 2007 1 700 uutta yritystä. Kun otetaan huomi- Espoossa ja Vantaalla se alittaa arvon yksi eli oon yritysten lopettamiset, jää yritysten mää- jokaista työvoiman ulkopuolista ja työtöntä rän vuotuiseksi nettokasvuksi noin 5 % vuosi- kohden enemmän kuin yksi käy töissä. Koko na 2005 - 2006. Osa kasvusta on näennäistä, maassa suhdeluku on alhaisin eli taloudellises- sillä osa perustetuista yrityksistä ei aloita toi- ti edullisin Keravalla. Korkeimmat arvot suhde- mintaa tai se jää vähäiseksi. Tästä huolimatta luku saa Kainuussa. Koko maan taloudellinen merkittävä osa uusista yrityksistä lähtee ai- huoltosuhde on 1,3 eli kymmentä työssä kävi- dosti toimimaan ja ne saavat aikaan kasvua ja jää kohden on kolmetoista työelämän ulkopuo- dynamiikkaa koko yrityskannassa. Vuosina lella olevaa.

Lkm 125000

120000

115000

110000

105000

Työlliset 50, 6 % 100000 Työttömät 3,5 % 0-14 vuotiaat 20,6 % 95000 Eläkeläiset 13,1 % Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Opiskelijat, koululaiset 7,9 % Työvoimatutkimus (otantatutkimus) Muut 4,3 % Työssäkäyntitilasto (virallinen)

Työpaikkojen määrä Espoossa Espoon väestö toiminnan mukaan 2004

20 Vilja-, lapikas- ja tiiliklusterit Vaikka kaupunkimainen asutus levisikin, Espoo säilyi maailmanso- Espoon 15 vuotta täyttäneestä tien välisenä aikana maatalouspitä- miespuolisesta väestöstä vuonna jänä. Uudet taajamat nousivat met- 1865 yli 85 % sai toimeentulonsa säiseen maastoon, joten peltoala maataloudesta. Julkisessa virassa säilyi lähes ennallaan. Vuonna 1929 tai toimessa tai vapaassa amma- pörssikurssien ropistessa maail- tissa toimivia oli pari prosenttia. malla tehtiin Espoossa maatalous- Tähän ryhmään laskettiin mm. pitä- laskentaa. Tilastot kertovat jän kolme pappia, pari kirkonpalve- Espoossa olleen tuolloin 55 sepa- lijaa, kiertokoulun opettajat, aliup- raattoria sekä 85 katettua betoni- seerit sekä sota- ja merimiehet. pohjaista lantasäiliötä. Ensimmäi- Käsityöläisten osuus oli yli 5 %. nen espoolainen lypsykone Suutareita oli Espoossa tuolloin havaittiin vasta seuraavassa las- 30 ja räätäleitäkin 20. Loput käsi- kennassa 1941. Hitaasti kehittyvä työläisiksi luettuja olivat seppiä, teollisuus keskittyi sotien välisenä puuseppiä ja muurareita. Pitäjässä aikana rautatien varteen, lähinnä oli myös yksi lasimestari ja satula- Leppävaaran ja Kilon alueelle sekä seppä. Teollinen toiminta oli Kauklahden aseman tienoille. Espoossa 1860-luvulla vähäistä. Talouselämän kannalta merkityk- Teollisuudessa työikäisiä miehiä sellisintä oli Esbo Elektriska Ab:n työskenteli 22 (1,7 % työikäisistä perustaminen 1918. Espoon Sähkön miehistä). Stensvikin tiilitehdas vaiherikas historia sai alkunsa. työllisti 18 ja myllyt 4 miestä. Kun- nan avustuksella eleli 43 miestä eli yli kolme prosenttia työikäisistä. Naisilla ei ollut suuriakaan mahdollisuuksia itsenäiseen elämään kodin ulkopuolella. Elleivät men- neet naimisiin, he jäivät kotitaloon, jossa isän kuoltua veli perheineen piti isännyyttä. Tilattomien naimat- tomien tyttärien lähes ainoa mah- dollisuus oli ryhtyä jonkun tilallisen tai säätyläisen piiaksi. Vuonna 1865 piikoja oli 465 eli yli viidesosa nai- sista työskenteli piikana. Vuosisa- dan vaihteeseen tultaessa lounais- osaan lähelle Espoonlahden rannikkoa oli muodostunut Espoon ensimmäinen teollisuusalue. Stens- vikin, Åminnen ja Kallvikin tiiliteh- taiden sekä Bastvikin höyrysahan tuotteilla rakennettiin nopeasti kasvavaa Helsinkiä. Työväkeä teh- tailla oli lähes kolmesataa. Stensvi- kin tiilistä on rakennettu muun muassa Uspenskin katedraali.

21 Palvelut ja kuntalaisten mielipiteet

Tilastojen mukaan • Kuntoratoja on 30 km ja ulkoilureittejä 250 km. Venesatamia on 10, joissa on • Espoon kaupunginkirjastoissa käy joka venepaikkoja yli 4 000. Ulkoilualueita on päivä 10 000 asiakasta ja päivittäisiä 5 ja ulkoilusaaria 11, yksi enemmän kuin lainoja on 17 000. Alkon myymälöitä. • Espoossa on asukas- ja leikkipuistoja • Kaupungin kunnossa pitämiä teitä on 13 ja niiden toiminnan parissa on päivittäin yli 800 km. arviolta 2 300 lasta. • Lastenneuvolakäyntejä on vuosittain • Kaupungin hoidossa on viheralueita 63 000 ja äitiysneuvolakäyntejä yli 3 000 hehtaaria. yli 50 000. • Työväenopisto järjestää vuosittain • Linja-autoliikenteen päivittäisiä yli 3 000 kurssia. arkivuoroja on 6 000 ja rautateiden • Espoossa on 5 uimahallia, joissa lähiliikenteen vuoroja 300. kirjataan vuosittain yli 800 000 käyntiä. Henkilöautoja on yli 100 000, mutta • Kaupungissa on rekisteröityjä urheilu- maksettuja tv-lupia vain 80 000. seuroja 350, joista puolet saa kaupungin • Espoolaiset mahtuisivat hyvin avustusta. Harrastettuja lajeja on 95, Pekin- väestönsuojiinsa, sillä niissä on gin olympialajeissa kilpaillaan 34 lajissa. 124 paikkaa 100 asukasta kohti.

Snettansin lampaita ja lapsia

22 Kaupunkilaisten tyytyväisyyttä saamiinsa toon, vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelui- palveluihin on tutkittu Espoossa vuodesta hin, vammaispalveluihin, terveyskeskuksen 1983 alkaen. Tyytyväisimpiä espoolaiset olivat vuodeosastoon sekä pientalotontin saantiin. lamavuonna 1993 ja tyytymättömimpiä huip- Kaupunkilaisilta kysyttiin myös, mitkä viisi pusuhdanteen aikoihin 1989. Espoolaisten tyy- Espoon kaupungin hoitamaa tai järjestämää tyväisyys on kasvanut 1980-luvulta ja sen taso asiaa 65 luetellusta he kokivat omalta kohdal- näyttää vakiintuneen, sillä muutokset vuoden taan tärkeimmiksi. Lähes puolet vastaajista si- 1997 jälkeen ovat olleet pieniä. joitti terveyskeskuksen lääkäripalvelut viiden Espoolaiset ovat tyytyväisiä veteensä - ol- tärkeimmän palvelun joukkoon. Vajaalle kol- koon vesi sitten putkistossa tai uima-altaassa masosalle vastaajista oli yleinen järjestys ja tai soliskoon Nuuksion puroissa. Juomaveden turvallisuus tärkeää, neljäsosalle julkinen lii- laatu, uimahallit sekä luonto- ja retkeilyreitit kenne, viidesosalle asuinalueen turvallisuus, sijoittuvat tutkimuksessa korkealle. Alueen peruskoulu sekä katujen ja teiden hoito. vesistöjen puhtauteen ei tosin oltu tyytyväi- Harvempi kuin joka sadas vastaaja piti tär- siä. keinä omalta kannaltaan kuluttajaneuvontaa, Tutkimuksen mukaan espoolaisella on liikuntapalveluista tiedottamista, nuohousta, myös turvallinen olo - asuinalueen turvallisuus perheneuvolaa, palotarkastusta sekä aikuisten sekä yleinen järjestys ja turvallisuus on hoi- ammatillista koulutusta. dettu Espoossa hyvin. Tyytyväisiä ollaan li- säksi muun muassa kirjastopalveluihin, äitiys- Kehittämiskohteet ja lastenneuvolaan, jätehuoltoon sekä kevyen liikenteen liikenneoloihin. Tyytymättömimpiä Tutkimuksessa luokiteltiin arvioitavat pal- ollaan toimeentulotukeen, vanhusten kotihoi- velut ja asiat kehittämiskohteiksi asukkaiden

Juomaveden laatu Kirjastopalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Asuinalueen turvallisuus Lukio Uimahallit Luonto- ja retkeilyreitit Pelastustoiminta Kuntoradat ja ulkoilureitit Peruskoulu

Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Hammaslääkäripalvelut Vammaispalvelut Torit ja torikauppa Vuokra-asunnon saanti Toimeentulotuki Kunnan luottamushenkilöiden toiminta Terveyskeskuksen vuodeosasto Vanhusten kotihoito Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Pientalotontin saanti

0,00,5 1,0 1,5 2,02,5 3,03,5 4,04,5

Kuntalaisten palveluille antamien arvioiden keskiarvot 2006. Palvelut joiden keski-arvo vähintään 4,0 ja alle 3,0. Asteikko 1-5, ei osaa sanoa -vaihtoehto (3) jätetty pois

23 antaman arvosa- tärkeäksi, mutta nan, arvosanan kehityksen suun- muutoksen edel- ta on ollut positii- lisestä kyselystä vinen. ja asian tärkey- den perusteella. Kokonaisarvo- Ensisijaisiksi ke- sana ja palve- hittämiskohteiksi luita käyttä- nousivat tarkas- neiden arviot telussa sellaiset tärkeiksi koetut Vastaajia pyy- asiat, joissa asu- dettiin antamaan kastyytyväisyys kokonaisarvosa- on vähäistä ja na Espoon kau- kehityksen suun- pungin kuntapal- veluille. ta on lisäksi ollut ”Päivähoitoa” sadan vuoden takaa, Karludd 1922 negatiivinen. Näillä Annettujen arvosa- kriteereillä vanhusten kotihoidon kehittäminen nojen keskiarvo oli 3,47. Parhaimmat arvosa- nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi Espoos- nat antoivat alle 29-vuotiaat ja huonoimmat sa. Vanhusten asumis- ja laitoshoidon kohdalla 40 - 64 -vuotiaat. Naisten ja miesten anta- kuntalaisten tyytyväisyys on myös alhainen ja missa arvosanoissa ei ollut eroa. se koetaan usein tärkeäksi, mutta siinä tyyty- Palveluita käyttäneiden arviot olivat joissa- väisyys on pysynyt vuoden 2005 tasolla. Kun- kin asioissa muita positiivisempia. Ero oli suu- nan hammaslääkäripalveluissa asukastyyty- rin perheneuvolassa, hammaslääkäripalve- väisyys on alhaisella tasolla ja se koetaan luissa ja palotarkastuksessa. Jonkin verran

01020304050 % Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 43,9 % Yleinen järjestys ja turvallisuus 29,1 % Julkinen liikenne 23,7 % Asuinalueen turvallisuus 20,8 % Peruskoulu 20,3 % Katujen ja teiden hoito 19,1 % Sairaalapalvelut 17,3 % Lasten päivähoito 15,3 % Ympäristön siisteys 13,6 % Kevyen liikenteen liikenneturvallisuus 12,1 % Kunnan talousasioiden hoito 12,0 % Kirjastopalvelut 11,2 % Kevyen liikenteen liikenneolot 10,7 % Juomaveden laatu 10,5 % Hammaslääkäripalvelut 10,4 % Luonnon suojelu 10,0 % Vanhusten kotihoito 9,9 % Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 9,7 % Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus 9,3 % Kuntoradat ja ulkoilureitit 8,1 % Pelastustoiminta 7,7 % Nuorten harrastustoiminta 7,5 %

Espoolaisille tärkeimmät kuntapalvelut 2006

24 eroa oli myös terveyskeskuksen vuodeosas- ton, museon ja nuohouksen kohdalla. Useim- missa palveluissa näkemykset olivat saman- kaltaiset eikä ryhmien välillä ollut merkittävää eroa. Esimerkiksi terveyskeskuksen lääkäripal- veluita ja sairaalapalveluita käyttäneiden ja Palvelut ennen muiden arviot palvelusta eivät poikenneet palveluyhteiskuntaa merkittävästi toisistaan. Ainoa asia, jossa pal- velua käyttäneet olivat muita tyytymättömäm- Sponsorointia ja piä, oli toimeentulotuki. palvelurakenneuudistuksia Ensimmäistä kansakoulua raken- Kuntayhteistyöhön suhtaudutaan nettiin Espooseen kuin musiikkita- myönteisesti loa Helsinkiin: rakennuksen kivija- lan tekoa tarjottiin urakalla Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kun- tehtäväksi, mutta ketään tarjoutu- neista ei voitu hyväksyä. Loppu- tarakennetta ja palvelujen järjestämistä kos- vuodesta 1870 työ päätettiin tehdä keviin väitteisiin. Kuntayhteistyöhön suhtau- pitäjäläisten yhteisvoimin taksvärk- duttiin periaatteessa myönteisesti, sillä sen kityönä. Lagstadin koulu aloitti toi- nähtiin lisäävän kuntien voimavaroja. Kunta- mintansa syksyllä 1873. Ensimmäi- rajoilla ei myöskään pitäisi vastaajien enem- set kansakoulut Espooseen rakennettiin yksityisin varoin. mistön mielestä olla merkitystä päivähoidossa Lagstadin koulu pystytettiin mm. ja lasten kouluvalinnassa. Kuntakoon kasvat- professori Geitlinin ja Aurora tamisen nähtiin kuitenkin usein johtavan pää- Karamzinin lahjoitusten turvin, töksenteon etääntymiseen kuntalaisista. Pal- varatuomari O. Wasastjerna lah- joitti rahaa vaatteiden hankkimi- velujen tuotannon kustannustehokkuuden seksi köyhille oppilaille. Koulun paranemiseen kuntakokoa kasvattamalla uskoi myöhempään historiaan kuuluu, hienoinen enemmistö kantaa ottaneista. ettei siellä ainoastaan opetettu Enemmistö kantaa ottaneista ei uskonut, vaan myös synnytettiin lapsia. Vuonna 1944 Kätilöopisto oli osin että seudun kilpailukyky yritysten sijaintipaik- evakossa Lagstadin koululla, jolloin kana paranisi, jos kuntayksiköt olisivat suu- siellä syntyi lähes 200 lasta. rempia. Lähellä kirkkoa sijainnut koulu ei Lähes 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että kyennyt tyydyttämään koko Espoon väestön yhä kasvavaa kuntien pitäisi hakea uudenlaisia vaihtoehtoja sivistystarvetta. Espoo oli alueel- palvelujen järjestämisessä. Sillä tuottaako pal- taan niin laaja, ettei voitu ajatella velut kunta vai joku muu ei yleensä nähty ole- pitäjän syrjäkulmien lasten käyvän van merkitystä. kirkolla kansakoulua. Toisen kansa- koulunsa, Hagalundin kansakoulun, espoolaiset saivat 1878. Sekin oli Kirkon hoteista kaupunkikonserniksi ruotsinkielinen ja sitä sponsoroi Sinebrychoff. Vuoden 1865 kunnallisasetus merkitsi kunnan ja seurakunnan erottamista toisistaan. Espoossa uuteen järjestelmään siirryttiin varsin nopeasti. Papit eivät kuitenkaan välittö- mästi vapautuneet kunnallisista tehtävis- tä, vaan heitä tarvittiin siirtymävaiheessa konsultteina. Valtaa käytti kuntakokous ja päätökset pani toimeen kunnallislautakunta. Vuonna 1867 kunnallislautakunta koostui lä- hes yksinomaan vauraista tilallisista. Tilatonta väestöä edusti vain yksi suutari.

25 Kuntakoko- kunnallislauta- usten toiminta kunnan puheen- havaittiin pian johtajalle. puutteelliseksi. Demokratia ja Osanotto koko- sen mukana po- uksiin oli sattu- liittiset puolueet manvaraista ja tulivat kunnalli- päätösvaltaisuus seen päätöksen- jäi usein saavut- tekoon vasta it- tamatta vähäi- senäisessä Suo- sen osanoton messa. Espoon vuoksi. Vuoden kunnanvaltuus- 1898 asetus hel- tossa oli vuonna potti kunnanval- 1919 porvareita tuuston perusta- Kartta vuodelta 1765. Kansallisarkisto. 21, sosialidemo- mista ja Espoon kraatteja 8 sekä Es- ensimmäinen kunnanvaltuusto aloitti asioiden poon kirkkoherra. hoidon vuoden 1910 alusta. Kunnallisen toiminnan monipuolistuminen Vuosina 1910–18 Espoon kunnanvaltuus- lisäsi jatkuvasti kunnan menoja. Vuoden 1939 tossa ehti toimia 36 valtuutettua. Tilanomista- kirjanpidon mukaan suurimman menoerän jia heistä oli 14, sivistyneistöä 7 (virkamiehet muodosti yhteiskunnallinen huolto. Se koostui laskettiin tuolloin sivistyneistöön), liikemiehiä huollon tarpeessa olevien avustuksista sekä ja huvilan omis- laitoshuollon kus- tajia 4 sekä käsi- tannuksista. Lä- työläisiä 3. Lisäk- hes neljäsosan si valtuustossa kunnan menoista ehti istua yksi muodosti opetus- torppari, kieva- ja sivistystoimin- rinpitäjä sekä ta. Terveyden- ja ruutikellarin vah- sairaanhoidon ti. menot olivat vie- Vähäväki- lä vähäiset, mut- sempien heikko ta pääomamenot edustus johtui olivat merkittä- siitä, että äänioi- vät, sillä Espoo keutettujen ääni- oli joutunut tur- määrä oli suh- vautumaan lai- teessa heidän nanottoon rahoit- varallisuuteensa. Yksityiskohta kartasta vuodelta 1765. Kansallisarkisto. taakseen mm. Lisäksi oli vallalla koulurakennusten käsitys, että sivistyneistön edustajat, esimer- hankintaa. Verotuloilla katettiin runsas puolet kiksi akateemisen koulutuksen saaneet pysty- menoista. Valtion avustuksilla oli myös huo- vät paremmin paneutumaan kunnallisten asi- mattava merkitys kunnan taloudelle. ain käsittelyyn. Kunnan erottaminen seurakunnasta käyn- Köyhäinhoito oli seurakunnasta irtautu- nisti pitkän ja monivaiheisen kehityksen, jonka neen Espoon selvästi suurin menoerä. Kunnal- seurauksena nykyään puhutaan Espoo-konser- lisia tehtäviä hoitivat pääasiassa palkattomat nista, joka pitää sisällään lähes viisikymmentä luottamusmiehet. Vuonna 1870 palkkaa mak- tytäryhteisöä, säätiötä, kuntayhtymää ja osak- settiin vain kolmelle opettajalle, kätilölle ja kuusyhteisöä.

26 Kartta Bembölestä 1766. Kansallisarkisto.

Kauklahden ja Stensvikin teolli- Kouluverkko laajeni niin, että auto- suuslaitosten työväen enemmistö nomian ajan lopussa Espoossa oli suomenkielistä, joten alueella oli toimi 16 kansakoulua, joista neljä tarve suomenkieliselle opetukselle. oli suomenkielistä. Espoon ensim- Yksityinen rahoitus oli myös ensim- mäinen kansanopisto aloitti toimin- mäisen suomenkielisen kansakou- tansa 1891 ja ensimmäisen oppi- lun taustalla. Rakennusmestari koulunsa Espoo sai 1900-luvun Karl Vilkman, joka oli yksi Espoon alussa Grankullaan. Koulu oli ohi- harvoista suomenkielisistä tilan- menevästi espoolainen, sillä Gran- omistajista, oli ”taipuvainen toi- kulla erosi itsenäiseksi kauppalaksi meenpanemaan suomalaisen kan- 1920. Kansakoululaitoksen rinnalla sakoulun kartanossaan”. Åminnen kehittyi myös kirjastotoiminta. kansakoulu Kauklahdessa aloitti Lagstadin koulu sai toimintansa toimintansa syksyllä 1891. Raken- alkuvaiheissa kirjalahjoituksen, nusmestari Vilkman maksoi puolet mitä on pidetty Espoon kirjastotoi- opettajan palkasta, mutta koulu sai men alkuna. myös valtionapua.

27 Kansanäänestys jakaa mielipiteitä Priorisointia, luontaislääkitystä Keväällä 2007 tehdyn kyselyn mukaan ja avohoitoa kaksi kolmesta espoolaisesta sanoo olevansa Espoon naapureista Helsinki sai ensim- kiinnostunut oman kunnan toiminnasta ja pää- mäisen piirilääkärinsä 1700-luvun kes- töksenteosta ja kymmenesosa kuntalaisista il- kivaiheilla. Kirkkonummelaiset puoles- taan palkkasivat koulutetun kätilön moitti olevansa erittäin kiinnostunut. Vain vuonna 1780. Espoota pyydettiin osal- kolme prosenttia vastanneista ei ollut lainkaan listumaan kustannuksiin, jolloin kätilön kiinnostunut kunnan päätöksenteosta. Kyse- palveluja voitaisiin käyttää tarvittaessa lyyn vastaamatta jättäneissä kiinnostumatto- Espoossakin. Kuntayhteistyö ei ottanut tulta. Espoon kuntakokous hylkäsi tar- mampia on oletettavasti enemmän. Espoolai- jouksen sillä perusteella, että pitäjässä set seuraavat kotikuntansa päätöksentekoa on kylliksi taitavia kätilöitä ilman koulu- lähinnä sanomalehdistä ja kunnan omasta tie- tustakin. Sairaanhoidossa Espoossa dotuslehdestä. Muita tärkeitä tiedon kanavia luotettiin 1700-luvulla ” terveyslähtee- seen”. Nykyisen Espoon keskuksen ovat radio ja TV, ilmaisjakelulehdet sekä yhdis- tuntumassa sijainneen lähteen käyttö- tysten, järjestöjen ja asuinalueen tiedotusleh- oikeus myönnettiin lääkäreille, jotka det. Sen sijaan kaupungin internetsivuilta pää- maksua vastaan hoitivat potilaitaan töksentekoa ja toimintaa seurataan harvem- lähdevedellä. Asiakkaina oli paikallista seurapiiriä, Suomenlinnan upseereita min. Samoin oli myös muiden kyselyyn osallis- ja linnoitusrakennuksen sotilaita. Vesi- tuneiden kuntien kohdalla. kuurin kerrotaan olleen heille suureksi Lähes puolet kyselyyn vastanneista arvioi hyödyksi. Lähdeveden ympärille virisi ymmärtävänsä hyvin kunnallispoliittisia kysy- muutakin liiketoimintaa, sillä Södrikin eli Suvelan tilat hankkivat tuloja myksiä ja yli puolet oli sitä mieltä, että kunnan majoittamalla kauempaa saapuneita asioiden hoidossa on huomattavaa parantami- vieraita. Käräjäpöytäkirjojen mukaan sen varaa. he myös myivät laittomasti viinaa vie- Selvästi tunnetuin ja käytetyin tapa vaikut- railleen. Kummalla sitten lienee ollut suurempi vaikutus asiakastyytyväisyy- taa on äänestäminen kunnallisvaaleissa. Muita teen - Suvelan isäntien kaupanteolla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vai lähdevedellä. käytetään huomattavasti vähemmän. Puolet Sata vuotta myöhemmin kunnan palk- ilmoittaa vastanneensa joskus asukaskyselyyn kalistoilla oli jo kätilö ja osa-aikainen ja 43 % on allekirjoittanut vetoomuksen. Pa- rokottaja. Rokottajan tehtävää hoiti lautetta kunnan palveluista on antanut runsas oman toimen ohella kirkon urkuri. Kun- kolmannes ja yhtä moni on osallistunut kes- nan vahvistettu talousarvio 1880-luvulta kertoo terveystoimen kustelutilaisuuksiin. Ainoastaan joka kahdek- palkkoihin varatun vähemmän rahaa sas on ottanut yhteyttä luottamushenkilöön kuin kirkkoherran navetan korjauk- kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon seen. liittyvissä asioissa. Vähiten käytetty - ainakin Kunnanlääkärin Espoo sai vasta laillisista - vaikuttamiskeinoista on virallisen vuonna 1907. Sairaalahanketta viritel- kuntalaisaloitteen teko. Suhteessa muihin kun- tiin jo 1890-luvulla, jolloin keskusteltiin ”hullujenhuoneen” perustamisesta. tiin ovat Espoossa vaikutuskanavina korostu- Espoon kuntakokouksen päätöksen neet äänestäminen, kaupunginosa- ja asukas- mukaan hullujen määrä oli Espoossa toiminta sekä asukaskyselyihin vastaaminen. vielä vähäinen, joten hanke raukesi. Vilkkaasta kaupunginosatoiminnasta kertoo Koleraepidemia ja muiden kulkutautien leviäminen johtivat lopulta sairaalan se, että Espoossa on yli viisikymmentä kau- perustamiseen. Muuralan sairaalaa punginosayhdistystä. alettiin rakentaa 1917 ja se valmistui Eniten osallistumis- ja vaikuttamismahdol- 1920. Keskuslämmityksineen ja leik- lisuuksien parantamista kaivataan oman alu- kaussaleineen sairaala oli maalaiskun- tien nykyaikaisin. een viihtyvyyden kehittämisessä, vanhusten- huollossa sekä terveyspalvelujen suunnittelus-

28 sa ja kehittämisessä. Vain kulttuuripalvelujen ja kirjastojen osalta suurin osa vastaajista totesi, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuu- det ovat nykyisellään riittävät. Espoolaisten vaatimukset vaikutusmahdollisuuksien lisää- misestä ovat hyvin yhteneväiset muiden pää- kaupunkiseudun asukkaiden kanssa, vaikka Kuntalaispalautetta pieniä eroja löytyykin. Vantaalaiset vastaajat halusivat ymmärrettävästi muita enemmän Julkinen liikenne hoidettiin pitkälle parantaa mahdollisuuksiaan vaikuttaa oman 1900-luvulle saakka hevoskyydillä. Lii- kennöintiä hoiti Ruotsin vallan ajalta asuinalueen viihtyisyyteen. periytyvä kyytilaitos. Se järjesti mat- Espoolaisten mielestä kunnan tulisi kehit- kustajille kyyditsijän hevosineen mak- tää erityisesti palautejärjestelmää, jolla kerä- sua vastaan. Liikenneterminaaleina toi- tään tietoa palvelujen käyttäjien näkemyk- mivat kestikievarit. sistä. Lisäksi halutaan lisää keskustelu- ja Jo silloin matkustajat löysivät usein kuulemistilaisuuksia sekä alueellisia osallistu- moitittavaa niin kulkupeleistä kuin kul- jettajistakin, kuten Finnsin kievarin mismuotoja. Alle 60 % espoolaisista haluaisi, pöytäkirja tammikuulta 1871 kertoo: että tärkeistä asioista päätettäessä tulisi jär- ”Kyytihevonen Gransin kestikievarista jestää neuvoa-antava kunnallinen kansanää- tultaessa laiska ja äksy, minkä vuoksi nestys. Kansanäänestyksiä vastustaa neljäs- jouduin viipymään matkalla yli laillisen ajan peninkulmaa kohden tunnissa.” osa espoolaisista. Muihin verrattuna espoo- Eversti Garlstedt laiset suhtautuvat kansanäänestykseen sel- ”Kyytimies Överbystä Finnsiin on koko västi kriittisemmin. matkan ajan ollut nenäkäs ja uppinis- kainen ja täysin soveltumaton kuljetta- maan matkustajia, minkä minä merkit- sen hänestä valituksena päiväkirjaan.” Hj. Stålhammar Kuolemanrangaistus oli voimassa 1700-luvulla. Vuonna 1765 tuomittiin Lars Björk lukuisista varkauksista hir- tettäväksi. Koska kuolemanrangaistuk- Ostopalveluja ja kilpailutusta sen tuottaneita rikoksia tapahtui har- voin, oikeasta hirsipuun paikasta Vuoden 1865 kunnallishallinnon uudis- käytiin kovaa kiistaa. Valittu hirtto- tuksen mukaan köyhäinhoito tuli kun- paikka ei tyydyttänyt pitäjäläisiä, joi- nan vastuulle. Pitäjän talot oli ryhmi- den mielestä hirsipuu oli liian lähellä telty ruoduiksi köyhäinhoitoa varten. maantietä ja asutusta ”mistä matkus- Kuhunkin ruotuun sijoitettiin huollon tajat ja muut, jotka sattuivat katso- tarpeessa oleva köyhä, joka määrä- maan näin murheellista näkyä, eivät ajoin siirtyi ruodussaan talosta taloon saaneet itselleen muuta kuin kauhis- hoitoa saamaan. Ruotuvaivaiseksi tusta ja säikähdystä”. sijoittaminen ei kuitenkaan ollut ainoa tapa ratkaista köyhäinhoidon ongel- Asuinalueen turvallisuudella sekä ylei- mia. Hoidokkeja sijoitettiin maksua vas- sellä järjestyksellä ja turvallisuudella taan sellaisten luo, jotka olivat haluk- saatettiin ymmärtää 1500-luvulla eri kaita ottamaan ”huutolaisen” asioita kuin nykyisin. Espoon kartanon luokseen. Nimitys ”huutolainen” johtui kirjanpito vuodelta 1583 kertoo: ”Ovat siitä, että hoitoon sijoitettavista käytiin sudet syöneet talon sisällä, ikkunasta vuosittain huutokauppaa. Kilpailutus sisään kiivettyään, lampaita 6 kappa- toimi, sillä tavallisesti hoidokit annet- letta.” (Ragna Ahlbäck: Viisisataavuo- tiin halvimman tarjouksen tehneelle. tias Espoon kunta 1458–1958)

29 Huomisen ja ylihuomisen haasteet

Muuttoliike ja siirtolaisuus voitto oli jo lähes 1 000 asukasta. Siirtolaisuus muutoksessa on yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Espoossa on tällä hetkellä vajaa 16 000 vieras- Espoon väestökehityksessä on kahden vii- kielistä asukasta. Ennusteen mukaan heitä on me vuoden aikana tapahtunut selvä käänne. noin 40 000 vuoteen 2025 mennessä. Kau- Espoon saama maan sisäinen muuttovoitto on pungilla on keskeinen rooli maahanmuuttajien kääntynyt lieväksi muuttotappioksi. Espoo saa kotouttamisessa ja palveluiden järjestämisessä edelleen muuttovoittoa Helsingistä ja Uuden- yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen maan ulkopuolisilta alueilta, mutta kärsii kanssa. muuttotappiota erityisesti Helsingin seudun läntisiin kehyskuntiin ja muualle Uudelle- Metropolipolitiikka ja maalle. Keskeinen syy tähän on asuntojen seutuyhteistyö kalleus Espoossa ja muualla pääkaupunkiseu- dulla. Uusilla seudun asuntopoliittisilla ja -tuo- Valtio hyväksyi joulukuussa 2007 metro- tannollisilla linjauksilla pyritään kehityssuun- polipolitiikan painopisteet ja viisi kärkihanket- taa muuttamaan. ta. Hankkeet liittyvät asuntoja tonttitarjon- Siirtolaisuus Espooseen on ollut tasaisessa nan turvaamiseen, metropolialueen kilpailuky- kasvussa koko 2000-luvun. Vuonna 2006 siir- vyn, työvoiman ja osaamisen turvaamiseen tolaisuudesta saatu väestönkasvu ohitti maan (mm. innovaatioyliopisto), maankäyttöratkai- sisäisestä muuttoliikkeestä saadun kasvun ja sujen ja liikenneinvestointien yhteensovittami- vuonna 2007 siirtolaisuudesta saatu muutto- seen, seudun maahanmuuttopolitiikaan ja

Kunnallisvero 82 % Sosiaali- ja terveystoimi 5975; 43,1 % Osuus yhteisöveron tuotosta 13 % Sivistystoimi 4780; 34,5 % Kiinteistövero 5 % Tekninen ja ympäristötoimi 2193; 15,8 % Andel av samfundsskatteinkomsterna 0 % Keskushallinto, ruokapalvelu 556; 4,0 % Keskushallinto, muut 367; 2,6 %

Espoon kaupungin verotulot 2007 Henkilöstöresurssit ja työvoiman saatavuus 2007

30 ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämi- usjärjestelmä osuu voimakkaasti Espooseen. seen. Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuk- Hyvien vuosien vaikutukset näkyvät muuta- sen perusteella laaditut selvitykset ovat val- man vuoden kuluttua negatiivisen valtionosuu- mistuneet ja esitettyjä toimenpiteitä toteu- den kasvuna. Vuoden 2010 kuntien rahoitus- tetaan. Helsingin seudun kunnat laativat järjestelmän uudistuksessa ei liene realistista yhteisen kaupunkiseutusuunnitelman. Valtio odottaa helpotusta. Kaupungin haasteena on seuraa kaupunki- pitää käyttöta- seutusuunnitel- lousmenojen man toteutusta kasvu verotulo- ja yhdyskuntara- jen kasvua pie- kenteen eheyty- nempänä ja hil- mistä. litä yksikkökus- tannusten kas- Kaupungin vua. Kuntatalou- talous- den yleisen kehi- näkymät tyksen ja Espoon Espoon talou- sisäisten tekijöi- dellinen asema den takia on on tällä hetkellä kaupungin toi- vahva. Verotulo- mintamenojen Kivenlahtea nykyisellään. Tälle alueelle suunniteltiin kasvun nopea ja on kertynyt arvi- muun muassa makean veden allasta ja Budapestin oitua enemmän, tapaista kaksoiskaupunkia. Kuva: Petri Lintunen. puolittaminen mutta samalla toi- haasteellista. mintamenot ovat kasvaneet voimakkaasti. Val- Kaupungilla on merkittäviä palvelutiloihin, tionosuusjärjestelmään liittyvä verotulon tasa- kaupunkirakenteeseen, kilpailukykyyn ja infra- struktuuriin liittyviä kehittämis- ja investointi- sekä peruskorjaustarpeita. Investointioh- Asukasta jelman toteutusta vaikeuttaa hankkeiden kus- 8000 tannusarvioiden nousu. Investoinneilla on myös pysyviä käyttötalousvaikutuksia. 7000 Kaupungin henkilöstö, työvoima ja 6000 palvelutuotannon muutokset 5000 Työvoiman saatavuus kaupungin tehtäviin

4000 on edelleen vaikeaa samoissa ammattiryh- missä kuin aiemminkin. Näitä ryhmiä ovat van- 3000 husten palvelujen sairaanhoitajat, ruotsinkielisten palvelujen henkilöstö, pätevät sosi- 2000 aalityöntekijät, erityisopettajat ja erityislas- 1000 tentarhanopettajat, palomiehet sekä lääkärien sijaiset. 0 Maahanmuuttajien määrän kasvaessa työ-

-1000 voiman saatavuus tulee paranemaan joillakin aloilla, mutta tämäkin edellyttää hyvää yhteis- 1974 1972 1976 2002 1978 1970 1992 2006 1982 2004 2000 1994 1996 1986 1998 1984 1990 1988 1980 työtä kaupungin, eri oppilaitosten sekä työvoi- Kuntien välinen Syntyneiden Netto- maviranomaisten välillä. Työvoiman saatavuus nettomuutto enemmyys siirtolaisuus on osoittautunut hankalaksi arvioituakin nopeammin. Tilanteen helpottamiseksi kaupunki on Väestön muutokset Espoossa

31 ryhtynyt monipuolisiin kampanjoihin ja ohjel- miin, joiden vaikutus tosin voi näkyä viiveellä. Sähköisen itsepalvelun laajempi käyttö on välttämätöntä, jotta kaikkia kyetään palvele- maan tulevaisuudessa. Nopeasti kehittyvä tek- niikka edellyttää työntekijöiltä lähes jatkuvaa Tulevaisuuden suunnitelmia men- kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä. neisyydessä Vuonna 1968 valmistui Espoon Ilmastostrategia yleiskaavaluonnos, jonka ohjetilanteena oli vuosi 2000. Espoon yleis- Espoon kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaavatyössä pidettiin tavoitteena pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. YTV 330 000 asukasta ja 126 000 työ- paikkaa vuonna 2000. Vuoden on ehdottanut kaupunkien välistä aiesopimus- 1968 yleiskaavassa rakennusaluei- ta. den määrä kattoi koko Etelä- Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian ta- Espoon ja mm. keskuspuistosta oli voitteena on n. 40 %:n vähennys pääkaupun- vain rippeet jäljellä. kiseudun kasvihuonepäästöihin vuoteen 2030 Liikenneolojen järjestämiseksi tut- mennessä. Tärkeimpiä keinoja päästöjen vä- kittiin nopean mutta kalliin pintalii- täjän käyttömahdollisuuksia. Pinta- hentämisessä ovat kaupunkirakenteen eheyt- liitäjän katsottiin kuitenkin täminen ja tiivistäminen, joukkoliikenteen soveltuvan ainoastaan osaratkai- edistäminen ja kaupunkien energiansäästötoi- suksi ja palvelevan vain ranta-alu- met. eita linja-autoliikenteen ohella. Espoon ja Helsingin väliseen liiken- teeseen pintaliitäjät osallistuisivat Liikenne, asuminen ja vain ruuhka-aikoina ja muuna kehyskuntien kasvu aikana niillä hoidettaisiin Helsingin ja Tallinnan välistä turistiliiken- Kohtuuhintaisten perheasuntojen puute nettä. Kaavaluonnoksessa todettiin sekä pientaloasumistoiveet edistävät yhä kau- myös erilaisten hihnakuljettimien emmaksi kehyskuntiin suuntautuvaa muutto- tarjoavan etenkin keskusta-alueille miltei ihanteellisen joukkokuljetus- liikettä. Kehyskuntien voimakas kasvu sekä li- ratkaisun. Lisäksi esitettiin varau- sääntyvä pientaloasutus aiheuttavat suuria tumista kalliotunnelissa kulkevaan ongelmia liikennejärjestelmälle, palveluver- raidemetroon, jonka asemat sijait- kostolle sekä ympäristölle. sevat Tapiolan, Haukilahden, Matin- kylän, Martinkylän sekä Kivenlah- Vastapainona toiminnallisen pääkaupunki- den keskustoissa. seudun laajentumiselle ja siitä aiheutuvalle yh- Kaavaluonnoksesta tehtiin yli 300 dyskuntarakenteen hajautumiselle liikenteelli- muistutusta eikä valtuustokaan sesti keskeiset alueet tiivistyvät täydennys- hyväksynyt sitä. rakentamisen myötä. Samalla näitä alueita Espoon lounaisrannikko eli Espoon- kehitetään toiminnallisesti monipuolisemmik- lahden seutu olisi hyvin toisenlai- si. Helsingin seudulla syvennetään kuntien yh- nen, jos Alvar Aallon aluetta koske- vat suunnitelmat olisivat teistyötä maankäytön ja asuntotuotannon te- toteutuneet. Aallon ideana oli hostamiseksi. Metropäätös edistää merkittä- rakentaa Espoonlahden molem- västi Etelä-Espoon tiivistymistä. PKS-kunnat mille rannoille 100 000–120 000 ovat yhdessä muiden Helsingin seudun kuntien kanssa tehneet valtion kanssa aiesopi- muksen tontti- ja asuntotarjonnan lisäämi- seksi.

32 asukkaan Budan ja Pestin tapainen kaksoiskaupunki. Espoon Tonava- suunnitelma ei toteutunut, sillä Kirkkonummi, jolle Espoonlahden länsiranta kuuluu, halusi kehittää keskustaansa eikä suunnitelma Espoossakaan suurta kannatusta nauttinut. Alueelta löytyy nykyään katu nimeltä Aalto, mutta sitäkään ei ole nimetty Alvarin mukaan. Toinen Espoonlahtea koskenut jät- tisuunnitelma liittyi vesihuoltoon. Ennen Päijänne-tunnelin rakentamista tehtiin ehdotus Espoonlah- den patoamisesta. Näin syntynyt lähes neljän neliökilometrin jättial- las olisi annettu täyttyä makealla vedellä. Elettiin vuotta 1961, kun Espoon Sanomat kirjoitti allashank- keesta: ”Vesiallas turvaa Espoon kauppalan vedensaannin vuosisa- tamme ajaksi… näille alueille tulee varsin nopeassa tahdissa väestöä noin 350 000 henkeä, joista 100 000 asettuu Jorvaksentien suun- nalle.” Lahti jäi patoamatta ja Espoonlahden vesi on suolaista edelleen. Helsinki, Espoo ja Helsingin maalaiskunta perustivat 1960-luvun lopulla toimikunnan ratkomaan alueen energiaongelmia. Loppurapor- tissa ehdotettiin kahden ydinvoi- malan rakentamista parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Voimaloista toinen rakennettaisiin Vuosaareen ja toinen Espoon rannikolle. Maakaasun käyttö energi- anlähteenä, ympäristöliike ja lisääntynyt ydinvoimavastaisuus sekä viimeistään Tshernobylin onnettomuus hautasivat tämän hankkeen.

33 Lähteet

Ahlbäck Ragna: Viisisataavuotias Espoon kunta 1458 - 1958. Helsinki 1958. Espoo-strategia 2008 - 2010. Espoon kaupunki. Espoolaisten asumistoiveet 2000 Tutkimuksia Espoosta 1/2001. Espoon yleiskaava 1968 Ehdotus tilavarausten ja työpaikkojen sijoittamisen pääperiaatteiksi sekä liikenteen runkosuunnitelmaksi ohjetilanteena vuosi 2000. Espoon kauppala, syyskuu 1968. Harmaajärvi Irmeli: Espoon kaupunkirakenteen kehitys, osa 3; Kaupunkirakenneanalyysi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio. Espoo 1992. Itkonen Uolevi: Espookirja. Jyväskylä 1992. Kosama Tiina (toim.): Espoon asuntoraportti 2007. Raportteja Espoosta 2/2007. Laakso Seppo & Kilpeläinen Päivi: Yritystoiminta Espoossa. Espoon yritystoiminnan rakenne ja erikoistuminen 2005. Espoon kaupunki 2007. Lahti Matti J.: Espoo maalaispitäjästä suurkauppalaksi. Espoon kaupunki 1975. Luoto Reima T.A.: Espoon aikakirjat. Espoon kaupunki 2001. Luoto Reima T.A.: Espoo - kasvun näkijät ja tekijät. Espoon kaupunginmuseo 2004. Manninen Ulla: Espoon kaupunkirakenteen kehitys, osa 1; Historia-analyysi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio. Espoo 1991. Paakko Santeri & Sillantaus Timopekka: Kuntalaisten kunta - kuntalaisten käsitykset päätöksen- teosta ja mahdollisuuksista vaikuttaa (Kuntaliiton tutkimuksen Espoo-osa). Tietoisku 5/2008, Espoon kaupunki. Rönkä Kimmo: Espoon kaupunkirakenteen kehitys, osa 2; Strategiset päätökset. Espoo-omaelä- mäkerta. Haastatteluraportti. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, yhdyskunta- ja rakennussuunnittelun laboratorio. Espoo 1992. Sillanpää Pirkko ym.: Keski-Espoo, kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi. Jyväskylä 1998. Suomen kuutoskaupungit 2007. Tilastollisia erityispiirteitä. Helsinki 2007. www.espoo.fi www.otaniemi.fi

TEKIJÄ Osoite: Espoon kaupunki Alpo Heiskanen Kehittämis- ja tutkimusryhmä PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI (postiosoite) TAITTO Espoonkatu 3, Espoon keskus (käyntiosoite) Luovaamo Puhelin: (09) 81621 ISBN 978-951-857-533-0 Fax: (09) 8162 2321 Sähköposti: [email protected] Painopaikka: Lönnberg Painot Oy www.espoo.fi/tieto Espoon kaupungin keskushallinto Hallintokeskus Julkaisun jakelu ja myynti: Kehittämis- ja tutkimusryhmä Puh. (09) 8162 2309

34 35 36