DOCSLIB.ORG

Kurkistuksia Espooseen - Pieniä Suuria Tapauksia Kaupungin Lähihistoriasta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kurkistuksia Espooseen - Pieniä Suuria Tapauksia Kaupungin Lähihistoriasta Kurkistuksia Espooseen - pieniä suuria tapauksia kaupungin lähihistoriasta Kurkistuksia Espooseen - pieniä suuria tapauksia kaupungin lähihistoriasta Sisältö Espoolaiset 6 Asuminen Espoossa 9 Espoon rakentuminen 12 Yritykset ja työpaikat 18 Palvelut ja kuntalaisten mielipiteet 22 Huomisen ja ylihuomisen haasteet 30 Lähteet 34 Kurkistuksia En titt Espooseen på Esbo - pieniä suuria tapauksia – små och stora händelser kaupungin lähihistoriasta i stadens historia Espoo on vilkas ja värikäs kaupunki. Sen histo- Esbo är en livlig och färgstark stad. Dess histo- rian kehityskaari on pitkä, joskin vasta toisen ria sträcker sig långt tillbaka i tiden, också om maailmansodan jälkeen ovat tapahtumat ja utvecklingen tar fart på allvar först efter andra kaupungin kehitys vyöryneet vauhdilla. Espoo världskriget. Esbo är som ett Finland i minia- on kuin Suomi pienoiskoossa, sillä kaupungin tyr. Stadens utveckling är i stort sett den- kehityksestä löytyvät kaikki samat piirteet samma som i landet som helhet: den starka kuin koko Suomenkin kehityksestä: vahva jordbrukskulturen, herrgårds- och allmogekul- agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, turen, industrialiseringen och urbaniseringen, alkava teollistuminen ja kaupunkikehitys, kes- en central roll i landets interna tillväxt och keinen rooli maan sisäisessä kasvussa ja kehi- utveckling efter andra världskriget, en kraftig tyksessä toisen maailmansodan jälkeen, voi- befolkningsökning med åtföljande växtvärk, makas väestönkasvu ja sen tuomat kasvukivut, uppbyggnaden av välfärdssamhället och i dag hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja vii- en del av huvudstadsregionens utveckling till meisenä vaiheena kehitys osana vahvistuvaa en stark internationell metropol. kansainvälistä pääkaupunkiseutua. Historien består av stora samhälleliga Historia rakentuu suurista yhteiskunnalli- utvecklingslinjer, men också av små händelser sista kehityslinjoista, mutta myös arjen pie- i vardagen. Boken beskriver lätt och åskådligt nistä tapahtumista. Tässä kirjassa on haus- både stora linjer och lokala detaljer i Esbos kasti ja havainnollisesti tapahtuneisiin tosi- utveckling. Boken är samtidigt Esbo stads asioihin pohjautuen kuvattu Espoon kehityk- utvecklings- och utredningsgrupps bidrag till sen sekä suuria kehityskaaria että paikallisia stadens 550-årsjubileum. yksityiskohtia historian varrelta. Kirja on myös Boken är skriven av PM Alpo Heiskanen, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryh- och layouten är gjord av grafikern Ulla Pelto- män panos kaupungin 550-vuotis juhlavuo- nen vid Luovaamo. Esbo stadsmuseum har teen. bistått med urvalet av fotografierna. Utveck- VTM Alpo Heiskanen on kirjoittanut kirjan. lings- och utredningsgruppens personal har Graafikko Ulla Peltonen Luovaamosta on tait- deltagit med värdefulla förslag till innehåll. Ett tanut julkaisun. Valokuvien kokoamisessa aut- varmt tack till alla medverkande! toi Espoon kaupunginmuseo. Kehittämis- ja Jag önskar er givande och trevliga läsupp- tutkimusryhmän henkilöstö on osallistunut levelser i sällskap av stadens lokalhistoria och julkaisun tuottamiseen antamalla arvokkaita utveckling. ehdotuksia sen sisällöksi. Kaikille kirjan teke- miseen osallistuneille esitän parhaat kiitok- set. Antoisia ja hauskoja lukuelämyksiä paikal- lishistorian ja -kehityksen parissa! Espoo 6.6.2008 Esbo den 6 juni 2008 Teuvo Savikko Teuvo Savikko tutkimusjohtaja utredningsdirektör Glimpses of Espoo - Little big events in recent history Espoo is a lively and colourful city. It has a long history, although it was not until after the Sec- ond World War that its growth and develop- ment really took off. Espoo is like Finland in miniature, showing all the layers of Finnish his- tory: strong roots in agriculture; manors and farmsteads; early industrialization and urbani- zation; an important role in the internal growth and development of the country after the Sec- ond World War; rapid population growth and the inevitable growing pains; the building of the welfare society; and last but not least, becoming a solid part of the increasingly inter- national Helsinki Metropolitan Area. History is made of sweeping arcs of social development but also of tiny everyday events. This book is an entertaining and illustrative look at actual historical events which reflect major trends and local details in the history of Espoo. It is also the contribution of the Research and Development Unit of the City of Espoo to the 550th anniversary celebrations of the city. The book was written by Alpo Heiskanen Kartta Bembölestä 1766. Kansallisarkisto. M.Sc. (Pol.) and designed by graphic designer Ulla Peltonen from Luovaamo. The Espoo City Museum assisted in selecting the photos, and the entire staff of the Research and Develop- ment Unit participated in the production proc- ess with their valuable suggestions. I would like to extend my warmest thanks to all those involved with the book. I wish you enjoyable and enlightening moments with our local history and develop- ment! Espoo, 6 June 2008 Teuvo Savikko Research Manager Espoolaiset Joka kahdeskymmenes suomalainen on väestö lisääntyi keskimäärin 8,8 % vuodessa espoolainen. Espoossa asuu 238 000 ihmistä, ja ylitti 50 000 asukkaan rajan aivan vuosi- joista lähes puolet on alle 35-vuotiaita. Espoo- kymmenen lopulla. Vuonna 1971 ylittyi 100 000 laisista noin 84 % puhuu äidinkielenään suo- asukkaan raja ja 200 000 meni rikki vuonna mea ja 8,4 % ruotsia. Muuta kuin suomea tai 1997. ruotsia äidinkielenään puhuvia on yli 17 000 Kuvattaessa Espoota tilastollisesti käyte- eli 7,3 % espoolaisista. Yleisimpiä äidinkielenä tään yhtenä jakona suuraluejakoa. Eniten es- puhuttuja vieraita kieliä ovat venäjä, viro, poolaisia asuu väestömäärältään Vaasan ko- somali ja englanti. koisessa Suur-Leppävaarassa. Toiseksi suurin Espoon kasvu Suomen toiseksi suurim- alue on Etelä-Suomen läänin pääkaupungin maksi kaupungiksi on ollut vauhtiin päästyään Hämeenlinnan veroinen Suur-Espoonlahti. nopea. Vielä 1930-luvun lopulla Espoon taaja- Suur-Tapiolassa on asukkaita hieman enem- mista vain Leppävaarassa ja Kauklahdessa oli män kuin Järvenpäässä. Suur-Matinkylässä ja yli tuhat asukasta. Sotien jälkeen väestön Vanha-Espoossa on molemmissa väkeä yksi kasvu kiihtyi. Lähinnä siirtoväen asuttamisen keravallinen. Pohjois-Espoon suuralueella on vuoksi Espoo sai vuonna 1944 noin 4 000 asukkaita saman verran kuin pinta-alaltaan Su- uutta asukasta sekä Karjalasta että Porkka- omen suurimmassa kaupungissa Kuhmossa. lasta. Vuonna 1940 asukkaita oli 13 400, mutta Pienin mutta suhteellisesti nopeimmin kasvava 1950 jo lähes 23 000. Samoihin aikoihin Espoo on Nummi-Pusulan kokoinen Suur-Kauklahti. muuttui enemmistöltään suomenkieliseksi, Espoo ja muut suuret kaupungit vaikka Porkkalan luovutuksen takia Espooseen muutti paljon ruotsinkielistä väestöä. Suhteel- Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli Hel- linen kasvu oli nopeinta 1950-luvulla, jolloin sinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu Lkm 18000 Lkm 250000 16000 14000 200000 12000 10000 150000 8000 100000 6000 4000 50000 2000 0 0 1981 1985 1990 19952000 2005 2007 1901 1920 1940 1960 1980 2000 2008 Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaistaustainen väestö Espoossa 1.1.1981 - 2007 Espoon väestö 1.1.1901-2008 6 ovat käyneet läpi lukuun ottamatta hyvin erilaisen toimeentulotukea historiallisen ke- saavien osuus vä- hityksen, mikä on estöstä on suu- pidettävä mieles- rempi kuin koko sä vertailtaessa maassa keskimää- niitä keskenään. rin. Koko maassa Asukkaiden näkö- toimeentulotukea kulmasta nämä saa noin seitse- ns. kuutoskaupun- män prosenttia git ovat vetovoi- väestöstä. Suu- maisia. Niissä si- rimmissa kaupun- jaitsee 37 pro- geissa osuus vaih- senttia maan työ- vaihtelee Turun paikoista. Yksis- yhdeksästä pro- tään Helsingissä sentista Espoon on 368 000 työ- viiteen prosent- paikkaa eli 16 pro- tiin. Pitkäaikais- senttia koko maan työttömyys on on- työpaikoista. Kuu- Sågbackan torppa Nuuksiossa. gelma erityisesti toskaupungeissa työ- pääkaupunkiseudulla paikkojen lisäys on nopeampaa kuin muualla ja nuorisotyöttömyys koettelee pahimmin maassa, koulutusmahdollisuudet ja kulttuuri- Oulua, Turkua ja Tamperetta. Asunnotto- palvelut ovat monipuoliset ja ansiomahdolli- muus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja eri- suudet ovat hyvät. Kuutosista vain Turussa tyisesti Helsinkiin. Henkeen ja terveyteen koh- keskimääräinen tulotaso on hieman alle koko distuneet rikokset sekä omaisuusrikokset ovat maan keskiarvon. yleisempiä kuin muualla maassa, ainoastaan Suurimpiin kaupunkeihin keskittyvät toi- Espoossa ne ovat selvästi koko maan tasoa saalta myös sosiaaliset ongelmat. Espoota alhaisemmat. % 50 40 1. Suur-Leppävaara 4. Suur-Espoonlahti 30 2. Suur-Tapiola 6. Vanha-Espoo 20 3. Suur-Matinkylä 10 7. Pohjois-Espoo 5. Suur-Kauklahti 0 Lkm 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Espoon suuralueet väestömäärineen 2007 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusjakauma 2007 7 Kuutoskaupungit kasvavat nopeasti. Vuo- desta 1990 Espoon väestön kasvu on ollut nopeinta, 37 prosenttia. Hitainta kasvu on ollut Turussa, 10 prosenttia. Espoolaiset ennen vanhaan Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin Vuonna 1865 Espoon suurin kylä verrattuna Espoossa asuu nuorta väkeä. Las- oli Nuuksio, jossa oli asukkaita 194. Kylät olivat pieniä, sillä vain kym- ten ja nuorten (0-17-vuotiaat) osuus väestöstä menessä kylässä oli yli sata asu- on Espoossa 24 %, kun se esimerkiksi Helsin- kasta. Suurimmassa osassa kylistä gissä on 17 % ja Turussa runsaat 16 %. Koko oli alle 40 asukasta. Leppävaa-
Load more

Recommended publications
  • Lions Clubs International Club Membership Register
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4017 020348 KVARNBO 107 A 1 09-2003 10-16-2003 -3 -3 45 0 0 0 -3 -3 42 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 05-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 06-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 07-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 08-2003 08-11-2003 4017 020363 MARIEHAMN 107 A 1 09-2003 10-21-2003 -1 -1 55 0 0 0 -1 -1 54 4017 041195 ALAND SODRA 107 A 1 08-2003 09-23-2003 24 0 0 0 0 0 24 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 07-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 08-2003 06-23-2003 4017 050840 BRANDO-KUMLINGE 107 A 1 09-2003 10-16-2003 20 0 0 0 0 0 20 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 07-2003 09-18-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 09-11-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 08-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 1 09-2003 10-08-2003 4017 059671 ALAND FREJA 107 A 7 09-2003 10-13-2003 2 2 25 2 0 0 0 2 27 GRAND TOTALS Total Clubs: 5 169 2 0 0 -4 -2 167 Report Types: 1 - MMR 2 - Roster 4 - Charter Report 6 - MMR w/ Roster 7 - Correspondence 8 - Correction to Original MMR 9 - Amended Page 1 of 126 CLUB MMR MMR FCL YR MEMBERSHI P CHANGES TOTAL IDENT CLUB NAME DIST TYPE NBR RPT DATE RCV DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 4019 020334 AURA 107 A 1 07-2003 07-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 08-2003 06-04-2003 4019 020334 AURA 107 A 1 09-2003 10-06-2003 44 0 0 0 0 0 44 4019 020335 TURKU AURA 107 A 25 0 0 0
    [Show full text]
  • Regional Innovation Ecosystems Workshop, CS 0010, 3 ECTS
    accessibility, reasonable function, architecture&building engineering; Regional Innovation interaction with the above mentioned Markku Lappalainen, Ecosystems Workshop, buildings, surroundings (T3 area, business&innovation; Antti Ainamo and Otaniemi, Keilaniemi, Tapiola) ad design&art; Laura Isoniemi, land use CS 0010, 3 ECTS stakeholders, user friendly and inclusive management & real estate business; Ari consideration, etc. Laitala, Visiting lecturers 30.9-11.10, Design Factory, Urban Mill, The course is a team-based workshop that Start-Up Sauna, Otaniemi Campus WORK PROGRAMME will start with context study, lectures and • Pre-task 1 hours (between Monday The workshop is the Kick-Off and the pilot brainstorming, will be followed by a and Wednesday) workshop on integrating Creative working studio, to develop several Sustainability studies in the development scenarios of how the space can be used by • Lectures 12 hours process of the T3 area (Otaniemi-Tapiola- the people of Aalto University and its • Learning diaries, documentation 14 Keilaniemi) in the global context collaborators. The students will finally hours (collaboration with Espoo and Shanghai finish the project with a power point • Literature 3 hours presentation and a poster (and a physical cities). • Group work 45 hours model). Lecturing, brain storming, group The workshop is organized with local share, critique and desk review will be the • Presentation 6 hours stakeholders and partners from Tongji main teaching tools. University/Shanghai. LEARNING OUTCOMES CASE: The main task of this workshop is Teachers in Charge: 1\ basic knowledge of sustainable campus to plan and design a desirable courtyard Aalto University/CS, Programme Director 2\ dynamics of complex urban systems for Aalto University Design Factory, Tiina Laurila, gsm:+358 50 4433977 3\ holistic perspective on a design Urban Mill and Start-Up Sauna that will Tongji University/College of Design and challenge inspire the development of the creative Innovation; Dean, Prof.
    [Show full text]
  • FP7-285556 Safecity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario
    FP7‐285556 SafeCity Project Deliverable D2.5 Helsinki Public Safety Scenario Deliverable Type: CO Nature of the Deliverable: R Date: 30.09.2011 Distribution: WP2 Editors: VTT Contributors: VTT, ISDEFE *Deliverable Type: PU= Public, RE= Restricted to a group specified by the Consortium, PP= Restricted to other program participants (including the Commission services), CO= Confidential, only for members of the Consortium (including the Commission services) ** Nature of the Deliverable: P= Prototype, R= Report, S= Specification, T= Tool, O= Other Abstract: This document is an analysis of Helsinki’s public safety characters. It describes the critical infrastructure of Helsinki, discuss its current limitations, and give ideas for the future. D2.5 – HELSINKI PUBLIC SAFETY SCENARIO PROJECT Nº FP7‐ 285556 DISCLAIMER The work associated with this report has been carried out in accordance with the highest technical standards and SafeCity partners have endeavored to achieve the degree of accuracy and reliability appropriate to the work in question. However since the partners have no control over the use to which the information contained within the report is to be put by any other party, any other such party shall be deemed to have satisfied itself as to the suitability and reliability of the information in relation to any particular use, purpose or application. Under no circumstances will any of the partners, their servants, employees or agents accept any liability whatsoever arising out of any error or inaccuracy contained in this report (or any further consolidation, summary, publication or dissemination of the information contained within this report) and/or the connected work and disclaim all liability for any loss, damage, expenses, claims or infringement of third party rights.
    [Show full text]
  • Welcome to Otaniemi Technology Hub!
    CH •X ANG DF E P w Click to buy NOW! w m o w c .d k. ocu•trac Welcome to Otaniemi Technology Hub! Madrid Complutense University December 5, 2006 Melissa Hardén Otaniemi Marketing www.otaniemi.fi CH •X ANG DF E P w Click to buy NOW! w m o w c .d k. ocu•trac CH •X ANG DF E P w Click to buy NOW! w m o w c .d k. ocu•trac History of Otaniemi History of Otaniemi Technology Hub Year 1900 Manor house romance 1939 Idea to build the student campus 1949 Alvar Aalto won the town plan contest 1952 Olympic games (student village –> Athletes’village) 1956 VTT Technical Research Center of Finland (VTT) & Geological Survey of Finland (GTK) moved to Otaniemi 1957 Chapel 1965 Helsinki University of Technology (TKK) main building 1966 Dipoli building 1970 The first mainframe computer, Univac 1108 1971 Finnish IT Center for Science (CSC) was established 1982 The Finns got acquainted with e•mail 1984 Building of Funet network began CH •X ANG DF E P w Click to buy NOW! w m o w c .d k. ocu•trac History of Otaniemi History of Otaniemi Technology Hub 1985 Otaniemi Science Park Ltd (Technopolis Ventures) established The computer of the TKK was connected to the European academic and research network Earn 1987 Doors of ”Incubator facilities”opened to tenants 1991 Innopoli 1 (Technopolis Innopoli Ltd) Spinno Business Development Programs started 2001 Strengthening co•op with university (Pre•Incubator) 2002 Innopoli 2 Technopolis Ltd acquired shares of Innopoli Ltd 2004 Otaniemi Marketing was established Professional level Incubator Services –Incubation Products 2005 MIKES moved to Otaniemi 2006 31,000 technology professionals in Otaniemi, over 600 companies CH •X ANG DF E P w Click to buy NOW! w m o w c .d k.
    [Show full text]
  • Aalto University Campus Journal, Pdf, Attachment
    What will Otaniemi look More green on campus – University at the heart of the like in 2050? p. 20 transforming outdoor spaces p. 4 startup ecosystem p. 24 WINTER 2018–2019 3 AALTO UNIVERSITY CAMPUS Green and urban 4 From an ancient 26 village to an Into a new era innovation hub Map of Aalto University campus development 6 Otaniemi has over the years become an increasingly vibrant and open community, a truly unique place in Europe. From village The latest additions have made our campus a home for the 10 to campus entire Aalto community. A BRAND-NEW building invited the rest of the stu- of the community has been able to present their dents of the School of Arts, Design and Architec- ideas about the Centre’s services and functions. Architectural gems ture from Arabia to the Otaniemi campus from the Aside from the student restaurant and worksta- beginning of the new academic year 2018. In the tions, even minigolf and drone rental were added beginning of 2019, we will welcome the students on the wishlist. and staff of the School of Business from Töölö At the same time, a vision is being prepared to (pages 6–9). carry out the development of the campus up to 12 We are much closer to our dream of a university year 2050. This is where we need your help. On where different fields of science, identities, cultures, pages 20–23 you will be able to familiarize yourself and perspectives can meet in the same place. with three alternate future scenarios that we wish For students, this means new opportunities.
    [Show full text]
  • Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi
    Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi Arki 12-13:30 13:30-15 6-6:30 6:30-9 15-18 18-20 20-22 22-24 9-12 5-6 yhteyden Matinkylän metroasemalle. Linjan 164 toinen pääpiste on Saunaniemessä, vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 jonne Saunalahden alueen kasvu kohdistuu kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 jatkossa. Lauantai 19-21 21-22 22-24 9-19 5-7 7-9 Linja 164 muodostaa linjan 165 kanssa linjaparin. Linjojen vuorot pyritään tahdistamaan vuoroväli 30 30 15 30 30 30 Matinkylän ja Saunalahden välillä. kierrosaika 50 55 55 55 50 50 Sunnuntai Linjan 164 reitti kulkee Saunalahdesta 10-19 19-21 21-24 Kivenlahden teollisuusalueen kautta 8-10 6-8 Kivenlahdentielle. Näin linja tarjoaa myös työmatkayhteyksiä Kivenlahden teollisuusalueelle vuoroväli 30 30 30 30 30 Matinkylän metroasemalta. Kivenlahden kierrosaika 50 50 50 50 50 teollisuusalueelle on muodostumassa Linjapituus: 9,9 km tulevaisuudessa enemmän kaupallisia palveluita. Kiertelevyys- 1,25 indeksi: Keskeiset vaihtopaikat reitin varrella Matinkylä (M) Linjan kuvaus Linja tarjoaa liityntäyhteydet Saunaniemestä ja Sopivat ajantasauspaikat Saunalahdesta Matinkylän metroasemalle. Linja Maininki 164 tarjoaa myös Kattilalaakson eteläosista Tahdistustavoitteet Tulevaisuuden suunnitelmat Linja 165/A välillä Matinkylä-Saunalahti Länsimetron jatkeen myötä Espoonlahden suur- alueen liityntälinjasto tulee muuttumaan Infrastruktuuri Matinkylän terminaalin ympäristössä, Piispansillalla, liikenteen ennakoidaan ruuhkautuvan. Linjan reitti Kummelivuoren alueella edellyttää
    [Show full text]
  • Huize Looveld
    Exit School of Architecture Exhibition catalogue Exit School of Architecture Exhibition catalogue Edited by Natalia Vladykina, Saana Rossi, Antti Ahlava, Fernando Nieto Artistic and concept direction Antti Ahlava, Fernando Nieto Exhibition production Saana Rossi, Natalia Vladykina Exhibition and graphic design Johanna Brummer Exit School of Architecture project has been developed in Aalto University, Department of Architecture, Group X, and exhibited as a section of the Human Cities_Challenging the City Scale 2014-2018 exhibition in Dipoli in September 12-29, 2017, being part of the Helsinki Design Week 2017 ofcial programme. Architecture ofces and individual designers provided materials for use in this exhibition and publication. Exhibition photography by Alisa Javits, Johanna Brummer and Natalia Vladykina. Niels font by Helsinki Type Studio. Printed in Unigrafa Oy, Helsinki, Finland in 2018. www. groupxaalto.f Group>< 0 20 50 100 cm 0 20 50 100 cm Content About ... 4 Projects ... 6 Kokoon Housing Units ... 7 Seinäjoki Library ... 8 Olari Skate Park ... 9 WDC Pavilion ...10 Chapel of Silence ...11 Martti Levón’s Park Urban Garden ...12 Sauna Kotiranta ...13 Huize Looveld ...14 Ateljee Heikkilä ...15 Lahokehä Decaying Garden ...16 Viewpoint Pavilion ...17 Violanpuisto Apartments ...18 Four Corner House ...19 Villa Samurai ...20 Pyramiden Afterlife ...21 Suomi-Cho ...22 Jätkäsaari Art Museum ...23 Taivalsaari Spa and Hotel ...24 Örebro Skate Park ...25 Kuhmo Luonnon Lumo ...26 Fashion House ...27 Project photos ...28 Exhibition ...32 0 20 50 100 cm 0 20 50 100 cm About The Exit School of Architecture project examines shared local identities and meanings in new Finnish architecture. Which values and themes tie together users and designers, the private and the public? We looked at the works’ participatory methods to fnd what aspects of local culture and aesthetics are embedded in the design process and the fnal product.
    [Show full text]
  • Otaniemi Kampen, Pf
    Kamppi - Otaniemi 12.8.2013-15.6.2014 102 Kampen - Otnäs Kamppi, lait. 41 Otaniemi Kampen, pf. 41 Otnäs Ma-pe / Må-fr Ma-pe / Må-fr 6 15 43 5 52 7 05 21 32 42 49 58 6 17 37T 55T 8 03 11 19 30 36 48 7 05T 21T 30T 38T 46T 9 00 09 15 28 42 52 54T 10-13 05 25 45 8 05 14 27 37 47 57T 14 03 23 45T 9 11T 24T 44T 15 05T 21T 36T 50T 57T 10-13 06T 26T 46T 16 10T 20T 26T 34T 44T 14 06 26 47 52T 15 00 07 13 23 34 44 50 17 00T 12T 20T 30T 40T 58 50T 16 06 11 18 26 40 49 58 18 00T 10T 25 40T 55T 17 06 16 21T 30 42 53 19 15T 38 51T 18 06T 17T 29 38T 50 20 20 45 19 06T 25 57 21 10T 40T 20 20 40T 22 05 30T 55T 21 05T 35T 23 20T 45 22 05T 30T 55T 102-620 0 10T 30T 23 20T 45T 1 00T 50T 0 03 35T 1 25T La /Lö La /Lö 7 05T 55T 6 40T 8 20T 45T 7 30T 55T 9-20 18T 38T 58T 8 20T 45T 21-22 18T 48T 9-20 08T 28T 48T 23 20T 45T 21 13T 50T 0 10T 30T 22 18T 48T 1 00T 50 23 20T 45T 0 05T 35T 1 25T Su /Sö Su /Sö 7 23T 7 00T 45T 8 13T 8 35T 9 01T 51T 9-21 23T 53T 10-21 21T 51T 22 50T 22 21T 23 45T 23 13T 0 35T 0 10T 1 00T 163 102 12.8.2013-15.6.2014 T Lauttasaaren kautta / via Drumsö Matalalattiabussit mustalla / låggolvsbussar med svart text Kokonaismatka-aika / total körtid 15 - 20 min Reitti 102: Kamppi, terminaali - Lapinrinne - Porkkalankatu - Länsiväylä - Karhusaarentie - Otaniementie - Otakaari Rutt 102: Kampen, terminalen - Lappbrinken - Porkalagatan - Västerleden - Björnholmsvägen - Otnäsvägen - Otsvängen Helsingin Bussiliikenne Oy; puh.
    [Show full text]
  • Espooresidents for Magazine a Its Own Era
    FOR A GREENER ENVIRONMENT CITY OF DOZENS 2 OF LAKES 2018 FUTURO – UFO OF A MAGAZINE FOR ESPOORESIDENTS FOR MAGAZINE A ITS OWN ERA Max Grönholm overhauled his life. LIFE UNDER The entrepreneur now also has time for the family. CONTROL PAGES 8–11 MY ESPOO Helena Sarjakoski, Specialist at the city’s TIMO PORTHAN CULTURE AND COMPANIONS Cultural Unit, finds suitable culture compan- ions for the customers and books the tickets. Arja Nikkinen and Kirsti Kettunen meet swimming buddies for those needing special The culture companion’s ticket is free of each other at cultural events. They have support. charge. experienced the ballets Giselle and Don “We exchange opinions about the perfor- “With a culture companion, you can ac- Quixote together, and on 2 May they went to mances with Kirsti during the intermissions. cess the City of Espoo’s cultural institutions see Les Nuits – The Nights. And Kirsti fetches our coats through the and main rehearsals of the National Opera”, Kirsti acts as Arja’s culture companion. A crowd as I walk with crutches”, Arja says. Sarjakoski says. culture companion arranged by the City of About ten volunteers work in Espoo annu- “The service has also led to longer coop- Espoo comes along to a cultural event simi- ally as culture companions to roughly 300 eration relationships. Those could even be larly to how the city provides exercise and customers. called friendships.” PIRITTA PORTHAN Culture companions at EMMA. Kirsti Kettunen has been a culture companion already for five years. With Arja Nikkinen, she will also attend the Organ Night & Aria Festival in June.
    [Show full text]
  • Some New Perspectives on Price Aggregation and Hedonic Index Methods: Empirical Application to Rents of Office and Shop Premises
    Some new perspectives on price aggregation and hedonic index methods: Empirical application to rents of office and shop premises Antti Suoperä Statistics Finland Prices and Wages 2006 1 INTRODUCTION In simplified terms, two alternative methods can be used in index calculations for controlling change in quality. One is to analyse realised changes in the prices of qualitatively comparable observations, or the so-called matched pairs method (Bailey, Muth and Nourse, 1963; Case and Shiller, 1989; Quigley, 1995). The construction strategy of a hedonic index shows that in index calculations the method becomes reduced into a classic classification index (see Chapter 4, p. 8). The second method is not limited to the analysis of identical statistical units, but calculates price changes from representative cross-sectional samples of the population. The method combines relevant stratification, i.e. classification, of the studied topic on the one hand, and regression analysis of heterogeneous cross-sectional data, on the other. The index application of the method is based on the Oaxaca decomposition (Oaxaca, 1973), which breaks change in geometric mean prices down into quality adjustment factors and price change standardised for quality. In this study we deduce a similar decomposition of relative change in arithmetic mean prices for semi-logarithmic price models. We develop two new aggregation solutions in which logarithmic prices at the observation level are aggregated to stratum level, i.e. micro class level, so that the (weighted or unweighted) arithmetic mean is received as the argument of logarithmic function. In the analysis we exploit the logarithmic mean (L. Törnqist, 1935, p. 35; L.
    [Show full text]
  • Last Mile” Project
    International benchmarking study about transportation services 28.5.2018 ”Last Mile” Project . The “Last Mile” project (“Perille asti” in Finnish) aims to improve the mobility of local residents and travelers in the Helsinki Region: . Jätkäsaari in Helsinki . Aviapolis and touristic destinations in Vantaa . Nuuksio and Rantaraitti in Espoo . It is a joint project of the city of Vantaa, Espoo Marketing, Forum Virium Helsinki, Metropolia UAS, Aalto University, and Demos Helsinki . ”Last mile” is funded by European Regional Development Fund through the ”Six City Strategy” during 2017-2019 METROPOLIA PROJECT TEAM • Project Manager: Kaija Haapasalo • Project Co-ordinator: Christophe Buyle • Project Assistant: Milka Holmberg • Project Assistant: Valentina Zeljonaja • More information: [email protected] INTRODUCTION TO RESEARCH • This international benchmarking research was done by the project team of Metropolia University of Applied Sciences during January- May 2018 as part of Last Mile project. • The main objective of the research was to provide examples of mobility services implemented or under development in cities and recreational areas similar to the target areas and cities involved in Last Mile project. • In total 41 cases from all over the world were summarized and presented with help of a “Case card”. • The template and content of the “Case card” as well as the main research questions are shown on the following slides. INTRODUCTION TO RESEARCH • Cases were categorized into 4 sub-categories; transportation services, mobility applications, tour packages and other. • The purpose of the research was to provide ideas of possible new mobility services that could be tested and piloted also in Finland e.g. as pilots of the Last Mile project.
    [Show full text]
  • Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat
    38, 203(N,V) 227, 217, 218, 219, Laaksolahti 231N, 202 219, 227, 219, 235N, 235N, 236, 555(B) 235N, 235N, 533 Dalsvik 582 565(B) 239, 548 214 215 202, 38 Konala 231N Kånala Pihlajarinne 203(N,V) Ring III Rönnebacka Lippajärvi 219 227, Klappträsk 217, 218, Lintuvaara 533, 235N, 236, 202, Fågelberga 231N 565(B) 239, 548 555(B) 214, 219 206A, 218, 219, 207 Ring I 238, 242, Viherlaakso 224, 226, 226A, 540(B), 243, 245 226(A) 554 Gröndal 229 227 203(N,V), Kehä I Kehä III 231N 540(B), Nupurintie 217, 218, 217, 218, 214, 38 226A, 224, 226(A), 218, 224, 206A, 215, 202, 203(N,V), 554 566 226(A), 218, 219, 227, 215, 219, 246(K,KT) 236, 239, 227, 235, 226(A), 227, 214, 217, 235, 236, 224, 231N, 555(B) 201(B) 236, 238, 235, 236, 238, 239, 532 226(A), 227, 548 226(A), Turunväylä 239 238, 239 227, 201 235, 238 201, 202, 201 227, 235N, 582 236, 201(B), Åbovägen 238, 203(N,V), 201 Nupurbölevägen 226A, Turuntie 227, 235, 206A, 231N, 540(B), 217, 218, Kehä II 206A, 214, 239 201B 217, 218, 15.8. 280 246(K,KT), Bemböle 238 217, 555(B) 554 231N, 215, 217, 218, 566 226(A), 235, 238, 532 231N, 235, 235, 226 II Ring 219, 224, 201B, 217, 218, 550, 554K Åboleden 238, 245 549, 565(B) 226(A), 227, 114, 217, 218, 550, 226A, 227N 224, 114, 231N, 235, 550, 554K 235, 235, 236, 206A 235, 532 554K Espoon ja Kauniaisten 227, 235(N), 531 232 548 206, 238, 239, Mäkkylä 280 245, 246(K,KT), 226A,227, 238, 533, 549 217 206(A) 532 235(N), 238, 531, 542 212 532 531, 542, 206(A), Kilo 565(B), 566, 531, 542, 542, 549 242.
    [Show full text]