Kurkistuksia Espooseen - pieniä suuria tapauksia kaupungin lähihistoriasta Kurkistuksia Espooseen - pieniä suuria tapauksia kaupungin lähihistoriasta Sisältö Espoolaiset 6 Asuminen Espoossa 9 Espoon rakentuminen 12 Yritykset ja työpaikat 18 Palvelut ja kuntalaisten mielipiteet 22 Huomisen ja ylihuomisen haasteet 30 Lähteet 34 Kurkistuksia En titt Espooseen på Esbo - pieniä suuria tapauksia – små och stora händelser kaupungin lähihistoriasta i stadens historia Espoo on vilkas ja värikäs kaupunki. Sen histo- Esbo är en livlig och färgstark stad. Dess histo- rian kehityskaari on pitkä, joskin vasta toisen ria sträcker sig långt tillbaka i tiden, också om maailmansodan jälkeen ovat tapahtumat ja utvecklingen tar fart på allvar först efter andra kaupungin kehitys vyöryneet vauhdilla. Espoo världskriget. Esbo är som ett Finland i minia- on kuin Suomi pienoiskoossa, sillä kaupungin tyr. Stadens utveckling är i stort sett den- kehityksestä löytyvät kaikki samat piirteet samma som i landet som helhet: den starka kuin koko Suomenkin kehityksestä: vahva jordbrukskulturen, herrgårds- och allmogekul- agraarisuus, kartano- ja talonpoikaiskulttuuri, turen, industrialiseringen och urbaniseringen, alkava teollistuminen ja kaupunkikehitys, kes- en central roll i landets interna tillväxt och keinen rooli maan sisäisessä kasvussa ja kehi- utveckling efter andra världskriget, en kraftig tyksessä toisen maailmansodan jälkeen, voi- befolkningsökning med åtföljande växtvärk, makas väestönkasvu ja sen tuomat kasvukivut, uppbyggnaden av välfärdssamhället och i dag hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen ja vii- en del av huvudstadsregionens utveckling till meisenä vaiheena kehitys osana vahvistuvaa en stark internationell metropol. kansainvälistä pääkaupunkiseutua. Historien består av stora samhälleliga Historia rakentuu suurista yhteiskunnalli- utvecklingslinjer, men också av små händelser sista kehityslinjoista, mutta myös arjen pie- i vardagen. Boken beskriver lätt och åskådligt nistä tapahtumista. Tässä kirjassa on haus- både stora linjer och lokala detaljer i Esbos kasti ja havainnollisesti tapahtuneisiin tosi- utveckling. Boken är samtidigt Esbo stads asioihin pohjautuen kuvattu Espoon kehityk- utvecklings- och utredningsgrupps bidrag till sen sekä suuria kehityskaaria että paikallisia stadens 550-årsjubileum. yksityiskohtia historian varrelta. Kirja on myös Boken är skriven av PM Alpo Heiskanen, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryh- och layouten är gjord av grafikern Ulla Pelto- män panos kaupungin 550-vuotis juhlavuo- nen vid Luovaamo. Esbo stadsmuseum har teen. bistått med urvalet av fotografierna. Utveck- VTM Alpo Heiskanen on kirjoittanut kirjan. lings- och utredningsgruppens personal har Graafikko Ulla Peltonen Luovaamosta on tait- deltagit med värdefulla förslag till innehåll. Ett tanut julkaisun. Valokuvien kokoamisessa aut- varmt tack till alla medverkande! toi Espoon kaupunginmuseo. Kehittämis- ja Jag önskar er givande och trevliga läsupp- tutkimusryhmän henkilöstö on osallistunut levelser i sällskap av stadens lokalhistoria och julkaisun tuottamiseen antamalla arvokkaita utveckling. ehdotuksia sen sisällöksi. Kaikille kirjan teke- miseen osallistuneille esitän parhaat kiitok- set. Antoisia ja hauskoja lukuelämyksiä paikal- lishistorian ja -kehityksen parissa! Espoo 6.6.2008 Esbo den 6 juni 2008 Teuvo Savikko Teuvo Savikko tutkimusjohtaja utredningsdirektör Glimpses of Espoo - Little big events in recent history Espoo is a lively and colourful city. It has a long history, although it was not until after the Sec- ond World War that its growth and develop- ment really took off. Espoo is like Finland in miniature, showing all the layers of Finnish his- tory: strong roots in agriculture; manors and farmsteads; early industrialization and urbani- zation; an important role in the internal growth and development of the country after the Sec- ond World War; rapid population growth and the inevitable growing pains; the building of the welfare society; and last but not least, becoming a solid part of the increasingly inter- national Helsinki Metropolitan Area. History is made of sweeping arcs of social development but also of tiny everyday events. This book is an entertaining and illustrative look at actual historical events which reflect major trends and local details in the history of Espoo. It is also the contribution of the Research and Development Unit of the City of Espoo to the 550th anniversary celebrations of the city. The book was written by Alpo Heiskanen Kartta Bembölestä 1766. Kansallisarkisto. M.Sc. (Pol.) and designed by graphic designer Ulla Peltonen from Luovaamo. The Espoo City Museum assisted in selecting the photos, and the entire staff of the Research and Develop- ment Unit participated in the production proc- ess with their valuable suggestions. I would like to extend my warmest thanks to all those involved with the book. I wish you enjoyable and enlightening moments with our local history and develop- ment! Espoo, 6 June 2008 Teuvo Savikko Research Manager Espoolaiset Joka kahdeskymmenes suomalainen on väestö lisääntyi keskimäärin 8,8 % vuodessa espoolainen. Espoossa asuu 238 000 ihmistä, ja ylitti 50 000 asukkaan rajan aivan vuosi- joista lähes puolet on alle 35-vuotiaita. Espoo- kymmenen lopulla. Vuonna 1971 ylittyi 100 000 laisista noin 84 % puhuu äidinkielenään suo- asukkaan raja ja 200 000 meni rikki vuonna mea ja 8,4 % ruotsia. Muuta kuin suomea tai 1997. ruotsia äidinkielenään puhuvia on yli 17 000 Kuvattaessa Espoota tilastollisesti käyte- eli 7,3 % espoolaisista. Yleisimpiä äidinkielenä tään yhtenä jakona suuraluejakoa. Eniten es- puhuttuja vieraita kieliä ovat venäjä, viro, poolaisia asuu väestömäärältään Vaasan ko- somali ja englanti. koisessa Suur-Leppävaarassa. Toiseksi suurin Espoon kasvu Suomen toiseksi suurim- alue on Etelä-Suomen läänin pääkaupungin maksi kaupungiksi on ollut vauhtiin päästyään Hämeenlinnan veroinen Suur-Espoonlahti. nopea. Vielä 1930-luvun lopulla Espoon taaja- Suur-Tapiolassa on asukkaita hieman enem- mista vain Leppävaarassa ja Kauklahdessa oli män kuin Järvenpäässä. Suur-Matinkylässä ja yli tuhat asukasta. Sotien jälkeen väestön Vanha-Espoossa on molemmissa väkeä yksi kasvu kiihtyi. Lähinnä siirtoväen asuttamisen keravallinen. Pohjois-Espoon suuralueella on vuoksi Espoo sai vuonna 1944 noin 4 000 asukkaita saman verran kuin pinta-alaltaan Su- uutta asukasta sekä Karjalasta että Porkka- omen suurimmassa kaupungissa Kuhmossa. lasta. Vuonna 1940 asukkaita oli 13 400, mutta Pienin mutta suhteellisesti nopeimmin kasvava 1950 jo lähes 23 000. Samoihin aikoihin Espoo on Nummi-Pusulan kokoinen Suur-Kauklahti. muuttui enemmistöltään suomenkieliseksi, Espoo ja muut suuret kaupungit vaikka Porkkalan luovutuksen takia Espooseen muutti paljon ruotsinkielistä väestöä. Suhteel- Suomen kuusi suurinta kaupunkia eli Hel- linen kasvu oli nopeinta 1950-luvulla, jolloin sinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu Lkm 18000 Lkm 250000 16000 14000 200000 12000 10000 150000 8000 100000 6000 4000 50000 2000 0 0 1981 1985 1990 19952000 2005 2007 1901 1920 1940 1960 1980 2000 2008 Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaistaustainen väestö Espoossa 1.1.1981 - 2007 Espoon väestö 1.1.1901-2008 6 ovat käyneet läpi lukuun ottamatta hyvin erilaisen toimeentulotukea historiallisen ke- saavien osuus vä- hityksen, mikä on estöstä on suu- pidettävä mieles- rempi kuin koko sä vertailtaessa maassa keskimää- niitä keskenään. rin. Koko maassa Asukkaiden näkö- toimeentulotukea kulmasta nämä saa noin seitse- ns. kuutoskaupun- män prosenttia git ovat vetovoi- väestöstä. Suu- maisia. Niissä si- rimmissa kaupun- jaitsee 37 pro- geissa osuus vaih- senttia maan työ- vaihtelee Turun paikoista. Yksis- yhdeksästä pro- tään Helsingissä sentista Espoon on 368 000 työ- viiteen prosent- paikkaa eli 16 pro- tiin. Pitkäaikais- senttia koko maan työttömyys on on- työpaikoista. Kuu- Sågbackan torppa Nuuksiossa. gelma erityisesti toskaupungeissa työ- pääkaupunkiseudulla paikkojen lisäys on nopeampaa kuin muualla ja nuorisotyöttömyys koettelee pahimmin maassa, koulutusmahdollisuudet ja kulttuuri- Oulua, Turkua ja Tamperetta. Asunnotto- palvelut ovat monipuoliset ja ansiomahdolli- muus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja eri- suudet ovat hyvät. Kuutosista vain Turussa tyisesti Helsinkiin. Henkeen ja terveyteen koh- keskimääräinen tulotaso on hieman alle koko distuneet rikokset sekä omaisuusrikokset ovat maan keskiarvon. yleisempiä kuin muualla maassa, ainoastaan Suurimpiin kaupunkeihin keskittyvät toi- Espoossa ne ovat selvästi koko maan tasoa saalta myös sosiaaliset ongelmat. Espoota alhaisemmat. % 50 40 1. Suur-Leppävaara 4. Suur-Espoonlahti 30 2. Suur-Tapiola 6. Vanha-Espoo 20 3. Suur-Matinkylä 10 7. Pohjois-Espoo 5. Suur-Kauklahti 0 Lkm 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Espoon suuralueet väestömäärineen 2007 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusjakauma 2007 7 Kuutoskaupungit kasvavat nopeasti. Vuo- desta 1990 Espoon väestön kasvu on ollut nopeinta, 37 prosenttia. Hitainta kasvu on ollut Turussa, 10 prosenttia. Espoolaiset ennen vanhaan Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin Vuonna 1865 Espoon suurin kylä verrattuna Espoossa asuu nuorta väkeä. Las- oli Nuuksio, jossa oli asukkaita 194. Kylät olivat pieniä, sillä vain kym- ten ja nuorten (0-17-vuotiaat) osuus väestöstä menessä kylässä oli yli sata asu- on Espoossa 24 %, kun se esimerkiksi Helsin- kasta. Suurimmassa osassa kylistä gissä on 17 % ja Turussa runsaat 16 %. Koko oli alle 40 asukasta. Leppävaa-