Pääkaupunkiseudun alakeskusten profiilit

Liite raporttiin Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - alakeskukset ja liikkuminen

Espoon keskus ...... 1 Herttoniemi ...... 7 Itäkeskus ...... 13 Leppävaara...... 19 Malmi ...... 25 Matinkylä ...... 31 Myyrmäki ...... 37 Pasila ...... 43 Tapiola ...... 49 Tikkurila ...... 55 Vuosaari ...... 61

Espoon keskus

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Espoon keskuksen aluetehokkuus on hieman alle 0,3 ja se on kaikista pääkaupunkiseudun alakeskuksis- ta tehottomimmin rakennettu. Asuntojen keskipinta-ala on melko tarkalleen 60 m², mikä on hieman suurempi luku kuin useimmissa alakeskuksissa.

Väestö ja asuntokuntarakenne Alakeskukseksi määritellyn Espoon keskuksen alueella asuu hieman vajaa 11 000 asukasta ja väestönti- heys on 4200 asukasta/km². Nämä ovat muihin pääkaupunkiseudun alakeskuksiin verrattuna melko pieniä lukuja. Vuosien 1990–1995 välillä Espoon keskuksen asukasluku kasvoi noin 8000:sta noin 10 000:een. Tämän jälkeen asukasluku pysyi melko vakaasti samalla tasolla, kunnes viime vuosina tehty täydennysrakentaminen kasvatti sitä noin tuhannella ihmisellä.

18000

16000

14000

12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000

Lukumäärä Eläkeikäiset

6000 Asuntokunnat

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 1 Asuntokuntien keskikoko on vain hieman alle 2, joka on varsin korkea luku. Lasten, erityisesti pienten lasten, osuus väestöstä on korkea. Toisaalta myös nuorten aikuisten osuus on varsin korkea, sillä lähes joka neljäs asukas kuuluu ikäryhmään 18–29 vuotta. Työikäinen väestö painottuu enemmän 30– 49-vuotiaisiin ja 50–64-vuotiaitten osuus on verrattain matala. Toisaalta eläkeikäisten (yli 64- vuotiaiden) ja erityisesti vanhusten (yli 74-vuotiaiden) osuudet väestöstä ovat hyvin matalia. Espoon keskuksen väestö on muihin alakeskuksiin ja koko seudun keskiarvoon verrattuna nuorta.

35% Espoon keskus - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Espoon keskuksessa 2012 (YKR).

Autonomistus Hyvin tarkkaan puolella Espoon keskuksen asuntokunnista ei ole autoa. Noin 38 % asuntokunnista on yksi auto ja noin 11 % vähintään kaksi autoa. Yhden auton omistavien asuntokuntien osuus ei ole erityi- sen korkea, mutta toisaalta useamman auton omistavien asuntokuntien osuus on muihin alakeskuksiin verrattuna korkea. Autottomat 51% 38% 11% 1 auto Vähintään 2 autoa

Autonomistus Espoon keskuksessa 2010 (YKR).

2 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työpaikkojen toimialajakauma Espoon keskuksessa työpaikkoja on noin 5000, mikä on pääkaupunkiseudun alakeskukseksi melko pieni luku. Työpaikkaprofiililtaan Espoon keskus on erityisesti julkisen sektorin työpaikkojen keskittymä. Terveys- ja sosiaaliala, julkinen hallinto sekä koulutus muodostavat yli puolet kaikista työpaikoista. Muihin alakeskuksiin verrattuna kaupan merkitys työllistäjänä on pieni. Myös rahoituksen, kiinteistö- alan ja viestinnän merkitykset ovat verrattain vähäisiä. Espoon keskuksen asukkaiden työpaikkojen toi- mialajakauma ei erotu merkittävästi muista alakeskuksista. Vaikka julkisen hallinnon työpaikkoja on alueella paljon, ovat alueen asukkaat lähes kaikkiin muihin alakeskuksiin verrattuna harvemmin töissä julkisessa hallinnossa.

35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0%

Työpaikkojen toimialajakauma Espoon keskuksessa 2010 (YKR)

Kaupallinen tarjonta Espoon keskuksessa sijaitsee kaksi pienempää kauppakeskusta, Entresse ja Espoon Tori. Näiden vaiku- tusalueet ovat kuitenkin kohtuullisen paikallisia. Vähittäiskaupan työpaikkoja on noin 250, mikä on vähemmän kuin missään muussa alakeskuksessa. Kaupalliset palvelut (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) työllistävät vähän muihin alakeskuksiin verrattuna.

Liikenneinfrastruktuuri Lähijuna toimii Espoon keskuksen julkisen liikenteen selkärankana. Nykyinen kaupunkirata ei kuiten- kaan ulotu Espoon keskukseen asti. Espoon keskus on myös tärkeä Keski-Espoon bussiliikenteen sol- mukohta. Julkisen liikenteen yhteydet Etelä-Espooseen ovat kuitenkin heikkoja. Autoliikenteen pää- väylistä Kehä III ja Turunväylä kulkevat aivan Espoon keskuksen pohjoispuolelta. Finnoontie yhdistää alueen Etelä-Espooseen.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 3 Espoon keskuksessa asuvat työlliset Espoon keskuksessa asuvien työllisiä on yhteensä noin 4000. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on reilu 11 kilometriä ja mediaanityömatka noin 8,5 kilometriä. Muihin alakeskuksiin vertailtaessa mat- kat ovat hieman pidempiä. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin 2,5 kilometrillä. Noin 12 % alueen työllisistä asukkaista myös työskentelee Espoon keskuksessa. Tämä on jonkin verran suurempi lukema kuin muissa alakeskuksissa. Noin 500 työllistä työskentelee muualla läntisen Espoon alueella. Muita tärkeimpiä työmatkojen kohdealueita ovat erityisesti Karamalmin-Kilon ja Ota- niemi-Keilaniemen ja Pitäjänmäen työpaikka-alueet sekä Helsingin keskusta, joka on tosin vähemmän merkittävä kuin muiden alakeskusten kohdalla. Muista Espoon alakeskuksista esiin nouse erityisesti Leppävaara, mutta myös Matinkylään ja Tapiola erottuvat kartalta.

Espoon keskuksessa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

4 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Espoon keskuksessa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuinpai- Osuus työpai- Osuus kaikis- määrä kan lähtijöistä kan tulijoista ta työmat- koista Espoon keskus 476 12,1 % 9,7 % 0,07 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 307 7,8 % 0,3 % 0,05 % Kauniainen-Kauklahti 288 7,3 % 3,0 % 0,04 % Karamalmi-Kilo 249 6,3 % 1,8 % 0,04 % Espoonlahti 212 5,4 % 2,3 % 0,03 % Otaniemi-Keilaniemi 157 4,0 % 0,8 % 0,02 % Mankkaa-Olari 151 3,8 % 2,2 % 0,02 % Leppävaara 140 3,5 % 1,5 % 0,02 % Pitäjänmäki 126 3,2 % 0,7 % 0,02 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 118 3,0 % 0,4 % 0,02 %

Espoon keskuksessa työssäkäyvät Espoon keskuksessa työssäkäyvien keskimääräinen työmatka on hieman alle 10 kilometriä ja mediaani- työmatka hieman vajaat 7 kilometriä. Nämä ovat hieman pienempiä lukuja kuin useimmissa muissa alakeskuksissa. Kuitenkin vuosien 1990–2010 välillä työmatkan keskipituus on kasvanut noin kahdella kilometrillä. Hieman vajaat 10 % alueella töissä käyvistä myös asuu siellä. Luku on hieman useimpia muita ala- keskuksia suurempi. Espoon keskuksen lisäksi siellä työskentelevien tärkeimpinä asuinpaikkoina erot- tuvat asumisvaltaiset alueet sen ympäristössä. Erityisesti erottuvat rantaradan ympäristö Leppävaarasta Kauklahteen, Länsiväylän ympäristö Matinkylästä Kivenlahteen sekä Espoon puoleinen Kehä III:n ym- päristö. Toisaalta myös Leppävaaran ja Matinkylän alakeskusten alueelta käydään melko paljon töissä Espoon keskuksessa. Useampi kuin joka viides Espoon keskukseen tuleva työntekijä tulee ydinalueen ulkopuolelta ja alakeskuksista ainoastaan Tikkurilaan ja Pasilaan tullaan enemmän töihin kehysalueelta

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Espoon keskukseen (YKR 2010)

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuinpai- Osuus työpai- Osuus määrä kan lähtijöistä kan tulijoista kaikista matkoista Kauniainen-Kauklahti 718 4,4 % 14,7 % 0,11 % Espoonlahti 697 2,9 % 14,3 % 0,10 % Espoon keskus 476 12,1 % 9,7 % 0,07 % Kehä III-Pitkäjärvi 307 2,7 % 6,3 % 0,05 % Leppävaara-vyöhyke 274 2,2 % 5,6 % 0,04 % Matinkylä 180 2,4 % 3,7 % 0,03 % Sisempi kehysalue - Lohjan suunta 162 3,9 % 3,3 % 0,02 % Mankkaa-Olari 155 1,7 % 3,2 % 0,02 % Leppävaara 130 2,0 % 2,7 % 0,02 % Ulompi kehysalue - Lohjan suunta 129 1,7 % 2,6 % 0,02 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 5

Espoon keskuksessa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

Junayhteydestä huolimatta Espoon keskus linkittyy muita alakeskuksia heikommin Helsingin kes- kustaan. Toisaalta se linkittyy monia muita alakeskuksia vahvemmin sitä lähellä sijaitseviin Pääkaupun- kiseudun ulkopuolisiin alueisiin. Lähijuna tarjoaa suurella osalle Espoon keskuksen asukkaista hyvän yhteyden työpaikalle, mutta Espoon keskukseen muualta tulevat työntekijät asuvat selvästi hajau- tuneemmin. Toisaalta Espoon keskukseen tullaan paljon töihin kohtuullisen läheltä, mutta Espoon kes- kuksesta katsottuna lähimmät suuret työpaikkakeskittymät ovat selvästi kauempana. Suuren julkisen hallinnon työpaikkamäärän takia Espoon keskus näyttäytyy tärkeänä työpaikkakeskittymänä koko Es- poolle, jossain määrin poikkeuksena Suur-Tapiolan alue.

6 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Herttoniemi

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Herttoniemen aluetehokkuus on noin 0,45 ja se on yksi pääkaupunkiseudun tiiveimmin rakennetuista alakeskuksista. Asuntojen keskipinta-ala on noin 57 m² eli asunnot ovat niukasti pääkaupunkiseudun alakeskusten keskiarvoa pienempiä.

Väestö- ja asuntokuntarakenne Herttoniemen alakeskuksen alueella asuu noin 11 500 asukasta ja väestöntiheys on noin 6700 asukasta/ km². Väestömäärä ei ole muihin alakeskuksiin verrattuna erityisen suuri, mutta väestöntiheys on. Varsinkin vuosien 1995–2000 välillä Herttoniemenrantaa rakennettiin hyvin voimakkaasti ja tämän seurauksena asukasluku kasvoi nopeasti. Tämän jälkeenkin asukasluku on ollut hitaassa kasvussa.

18000

16000

14000

12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000 Lukumäärä Eläkeikäiset

6000 Asuntokunnat

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 7 Asuntokuntien keskikoko on 1,9, mikä on muihin alakeskuksiin verrattuna kohtuullisen korkea. Lasten osuus on muihin alakeskuksiin verrattuna melko suuri. Nuorten aikuisten (18–29 vuotta) osuus on muihin alakeskuksiin verrattuna melko matala, mutta koko Helsingin seutuun verrattaessa korkea. Erityisesti 30–49-vuotiaita on Herttoniemen väestöstä verrattain suuri osuus. Eläkeikäisten osuus väes- töstä on hyvin matala. Herttoniemen väestö onkin kokonaisuutena kohtuullisen nuorta.

35%

Herttoniemi - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Herttoniemessä 2012 (YKR).

Autonomistus Autottomia Herttoniemen asuntokunnista on noin 57 %, yhden auton omistavia on noin 36 % ja use- amman auton omistavia noin 6 %. Autonomistus on Herttoniemessä hieman vähäisempää kuin useim- missa muissa alakeskuksissa. Kuitenkin viimeisen 20 vuoden aikana autottomien asuntokuntien osuus on pienentynyt nopeammin kuin missään muussa alakeskuksessa.

Autottomat

57% 37% 6% 1 auto

Vähintään 2 autoa

Autonomistus Herttoniemessä 2010 (YKR).

8 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työpaikkojen toimialajakaumat Herttoniemessä työpaikkoja on 4500, mikä on muihin alakeskuksiin verrattuna melko vähän. Hertto- niemessä ei ole selkeästi dominoivia toimialoja, vaan työpaikat ovat jakautuneet melko tasaisesti eri toimialoille. Tärkeimpinä toimialoina erottuvat tukkukauppa, hallinto- ja tukipalvelut, informaatio- ja viestintä sekä teollisuus. Toisin kuin kaikissa muissa alakeskuksissa, on autokauppa kohtuullisen mer- kittävä työllistäjä. Julkisen sektorin merkitys työllistäjänä on muihin alakeskuksiin verrattuna pieni. Herttoniemen asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma ei erotu merkittävästi muista alakeskuksista.

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

0%

Työpaikkojen toimialajakauma Herttoniemessä 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Herttoniemessä sijaitsee kauppakeskus Megahertsi. Herttoniemessä vähittäiskaupan työpaikkoja on noin 500, mikä on jonkin verran alakeskusten keskiarvoa vähemmän. Palvelualat (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) työllistävät noin 400 ihmistä, mikä on alakeskukseksi melko matala luku.

Liikenneinfrastruktuuri Herttoniemen liikenne tukeutuu vahvasti metroon ja alue toimii varsinkin Laajasalon näkökulmasta tärkeänä joukkoliikenteen vaihtopaikkana. Autoliikenteen näkökulmasta tärkein pääväylä on alakeskus- ta halkova Itäväylä sekä toisaalta alueen itäpuolella kulkeva kaupunkimoottoritie, joka kytkee sen Laa- jasaloon.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 9 Herttoniemessä asuvat työlliset Herttoniemessä asuvia työllisiä on noin 5400. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on noin 8,5 kilometriä ja mediaanityömatka hyvin tarkalleen 6 kilometriä. Matkat ovat lyhyempiä kuin missään muussa alakeskuksessa. Tämä selittyy ennen kaikkea sillä, että Herttoniemen asukkaiden työpaikat si- jaitsevat muita alakeskuksia useammin Helsingin keskustassa ja sen reunoilla, jonne Herttoniemestä on verrattain lyhyt matka. Kuitenkin vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin kolmella kilometrillä, eli kasvu on ollut nopeampaa kuin muissa alakeskuksissa. Noin 7 % alueen työllisistä asukkaista myös työskentelee Herttoniemessä. Tämä on pienempi lu- kema kuin missään muussa alakeskuksessa. Muita merkittäviä työmatkojen kohdealueita ovat Itäkeskus ja Pasila. Kaukana sijaitsevista alueista erottuu ainoastaan Pitäjänmäki.

Herttoniemessä asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

10 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Herttoniemessä asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalais- Osuus asuin- Osuus työpaik- Osuus kaikis- ten määrä paikan lähti- ka-alueen tuli- ta työmat- jöistä joista koista Helsingin jalankulkuvyöhyke 1233 23,1 % 1,3 % 0,18 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 480 9,0 % 1,5 % 0,07 % Herttoniemi 356 8,4 % 6,7 % 0,05 % Metro-Pohjoinen 298 5,6 % 2,0 % 0,04 % Meilahti-Taka-Töölö 228 4,3 % 1,1 % 0,03 % Pasila 213 4,0 % 1,2 % 0,03 % Ruoholahti-Jätkäsaari-Hernesaari 212 4,0 % 1,2 % 0,03 % Pitäjänmäki 151 2,8 % 0,8 % 0,02 % Itäkeskus 133 2,5 % 2,4 % 0,02 % Munkkiniemi - Ruskeasuo 132 2,5 % 1,0 % 0,02 %

Herttoniemessä työssäkäyvät Herttoniemessä työssäkäyvien keskimääräinen työmatka on noin 10,5 kilometriä ja mediaanityömatka noin 6,5 kilometriä. Keskimääräinen työmatka Herttoniemeen on muihin alakeskuksiin verrattuna hie- man keskimääristä pidempi, mutta toisaalta mediaanityömatka on hieman alakeskusten keskiarvoa lyhy- empi. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin puolellatoista kilometrillä. Noin 8 % alueella töissä käyvistä myös asuu siellä. Luku on hieman useimpia muita alakeskuksia suurempi. Eniten Herttoniemen alakeskukseen tullaan töihin metrolinjan varren asuinalueilta, kantakau- pungista sekä Laajasalosta. Merkittäviä, mutta melko hajanaisia työmatkavirtoja Herttoniemeen tulee myös laajalta alueelta Pohjois-Helsingistä ja Vantaalta. Herttoniemeen kuitenkin tullaan useampia ala- keskuksia vähemmän töihin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Herttoniemeen (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työ- Osuus määrä paikan lähti- paikan tuli- kaikista jöistä joista matkoista Metro-Pohjoinen 500 1,9 % 11,7 % 0,07 % Herttoniemi 356 8,4 % 6,7 % 0,05 % Metro-Vuosaari 229 1,8 % 5,4 % 0,03 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 228 0,6 % 5,4 % 0,03 % Laajasalo-Tammisalo 221 2,7 % 5,2 % 0,03 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 198 0,9 % 4,6 % 0,03 % Päärata-Koivukylä-Korso 159 0,4 % 3,7 % 0,02 % Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 155 0,7 % 3,6 % 0,02 % M-rata-Vihdintie-Hämeenlinnanväylä 154 0,6 % 3,6 % 0,02 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula-Pukinmäki 140 0,8 % 3,3 % 0,02 % Vuosaari 121 1,7 % 2,8 % 0,02 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 11

Herttoniemessä työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojenalueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

Läheisen sijaintinsa vuoksi Herttoniemi linkittyy asumisvaltaisista alakeskuksista kaikkein vah- vimmin Helsingin keskustaan. Tämän ohella metron vaikutus näkyy vahvana linkittymisenä muuhun Itä-Helsinkiin. Joukkoliikenteen näkökulmasta näitä linkkejä on vaikeaa enää vahvistaa. Länsimetron rakentaminen lisää jatkossa alueen potentiaalia linkittyä vahvemmin myös Etelä-Espooseen. Toisaalta mahdollinen Laajasalon raitiotie vähentäisi Herttoniemen merkitystä Laajasalon asukkaiden näkökul- masta. Herttoniemi ei selkeästi linkity vahvasti mihinkään kauempana sijaitsevan alueeseen, mutta Hert- toniemeen tullaan töihin melko laajalta alueelta sen pohjoispuolella.

12 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Itäkeskus

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Itäkeskuksen aluetehokkuus on hieman alle 0,3 ja se on kaikista pääkaupunkiseudun alakeskuksista toiseksi tehottomimmin rakennettu. Asuntojen keskipinta-ala on melko tarkalleen 59 m², mikä on lähellä alakeskusten keskiarvoa.

Väestö ja asuntokuntarakenne Alakeskukseksi määritellyn Itäkeskuksen alueella asuu noin 10 500 asukasta ja asukastiheys on noin 3800 asukasta/km². Nämä ovat muihin alakeskuksiin verrattuna suhteellisen pieniä lukuja. Vuosien 1990–2000 välillä tehty täydennysrakentaminen nosti Itäkeskuksen asukasluvun noin 9000:sta noin 10000:een, mutta tämän jälkeen asukasluku oli hitaassa laskussa, kunnes viime vuosina väestömäärä on taas hieman kasvanut.

18000

16000

14000

12000

Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000 Eläkeikäiset

6000 Asuntokunnat

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 13 Itäkeskuksen asuntokuntien keskikoko on noin 1,85, mikä hyvin lähellä alakeskusten keskiarvoa. Pienten lasten (0–6 vuotta) osuus väestöstä on alakeskukseksi tyypillinen, mutta vanhempien lasten (7– 17 vuotta) osuudet ovat kohtuullisen korkeita. Nuorten aikuisten (18–29 vuotta) osuus väestöstä on muihin alakeskuksiin verrattuna kohtuullisen matala, mutta koko seutuun verrattuna kohtuullisen kor- kea. 30–49-vuotiaiden osuus on muihin alakeskuksiin verrattuna matala, mutta toisaalta 50–64- vuotiaiden osuus on kohtuullisen korkea. Eläkeläisten osuus väestöstä on hyvin lähellä alakeskusten ja koko seudun keskiarvoa, mutta vanhusten (yli 74v) osuus on varsin korkea.

35%

Itäkeskus - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo

25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Itäkeskuksessa 2012 (YKR).

Autonomistus Itäkeskuksen asuntokunnista noin 59 % ei ole autoa, noin 33 % on yksi auto ja noin 8 % on useampi auto. Autonomistus on Pasilaa lukuun ottamatta vähäisempää kuin missään muussa alakeskuksessa.

Autottomat

59% 33% 8% 1 auto

Vähintään 2 autoa

Autonomistus Itäkeskuksessa 2010 (YKR).

14 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työpaikkojen toimialajakaumat Työpaikkoja Itäkeskuksessa on noin 5700, mikä on hyvin lähellä alakeskusten keskiarvoa. Itäkeskus profiloituu hyvin vahvasti vähittäiskaupan keskittymänä. Noin kolmannes alueen työpaikoista on vähit- täiskaupan työpaikkoja, ja luku on suurempi kuin minkään yksittäisen alan osuus missään muussa pää- kaupunkiseudun alakeskuksessa. Itäkeskus nousee esiin myös kohtuullisen merkittävänä terveys- ja sosiaalialan työpaikkojen keskittymänä. Noin joka viides työpaikoista on tällä alalla. Muihin alakeskuk- siin verrattuna myös kuljetus- ja varastointiala on varsin merkittävä työllistäjä. Itäkeskuksen asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma ei eroa merkittävästi alakeskusten keskiarvosta. Vaikka alueella on hyvin paljon vähittäiskaupan työpaikkoja, ei alueen asukkaista erityisen suuri osa ole töissä tällä alalla.

35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0%

Työpaikkojen toimialajakauma Itäkeskuksessa 2010 (YKR)

Kaupallinen tarjonta Kauppakeskus Itis on yksi Suomen suurimpia kauppakeskuksia ja Itäkeskus profiloituukin juuri vähit- täiskaupan keskittymänä, joka toisaalta toimii tärkeänä Itä-Helsingin keskipisteenä, mutta jolla on myös laajempaa seudullista vetovoimaa. Vähittäiskaupan työpaikkoja on noin 1900, mikä on moninkertainen määrä alakeskusten keskiarvoon verrattuna. Palvelualojen työpaikkoja (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) työpaikkoja on noin 800, mikä on alakeskukseksi kohtuullisen korkea lukema.

Liikenneinfrastruktuuri Vähittäiskaupan keskittymän ohella Itäkeskus profiloituu ennen kaikkea joukkoliikenteen solmukoh- daksi. Metro yhdistää sen tiivisti keskustaan sekä Itä-Helsingin asumisvaltaisiin alueisiin. Se on myös bussiliikenteen tärkeä solmukohta ja nykyisen Jokerin sekä tulevan Raide-Jokerin toinen päätepysäkki. Itäkeskus sijaitsee suurten väylien risteyksessä. Itäkeskuksessa yhdistyvät kaksi ruuhkaista moottori- väylää: Kehä I ja Itäväylä.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 15 Itäkeskuksessa asuvat työlliset Itäkeskuksessa asuvia työllisiä on yhteensä noin 3800. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on noin 9,5 kilometriä ja mediaanityömatka noin 8,5 kilometriä. Nämä luvut ovat niukasti alakeskusten keskiarvoa suurempia. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut hieman reilulla kahdella kilometrillä. Noin 9 % Itäkeskuksessa asuvista myös käy siellä töissä. Itäkeskuksen ohella alueen asukkaiden tärkeimpinä työmatkojen kohdealueita ovat ennen kaikkea Helsingin jalankulkuvyöhyke ja itäinen kan- takaupunki. Heikommin erottuu myös Pasila. Lisäksi Itäkeskuksesta käydään töissä muissa metron var- rella sijaitsevilla alueilla, mutta nämä työpaikat eivät ole klusteroituneet yhteen paikkaan.

Itäkeskuksessa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

16 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Itäkeskuksessa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työ- Osuus kaikis- määrä paikan lähti- paikka-alueen ta työmat- jöistä tulijoista koista Helsingin jalankulkuvyöhyke 761 19,8 % 0,8 % 0,11 % Itäkeskus 341 8,9 % 6,2 % 0,05 % Metro-Pohjoinen 326 8,5 % 2,2 % 0,05 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 287 7,5 % 0,9 % 0,04 % Meilahti-Taka-Töölö 122 3,2 % 0,6 % 0,02 % Pasila 122 3,2 % 0,7 % 0,02 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula- 106 2,8 % 0,8 % 0,02 % Pukinmäki Aviapolis-Tammisto-Ylästö 101 2,6 % 0,4 % 0,01 % Metro-Vuosaari 101 2,6 % 2,6 % 0,01 % Pihlajamäki-Viikki 99 2,6 % 1,2 % 0,01 %

Itäkeskuksessa työssäkäyvät Itäkeskuksessa työssäkäyvien keskimääräinen työmatka on noin 9 kilometriä ja mediaanityömatka noin 6 kilometriä. Alakeskuksista ainoastaan Vuosaaren luvut ovat pienempiä. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkan keskipituus Itäkeskukseen on kasvanut vain noin 750 metrillä, mikä on vähemmän kuin useimmissa muissa alakeskuksissa. Noin 6 % alueella töissä käyvistä myös asuu siellä ja tämä on hieman alakeskusten keskiarvoa pie- nempi lukema. Itäkeskuksessa työskentelevien tärkeimpinä asuinpaikkoina erottuvat ennen kaikkea kaikki tiheästi asutut metron varren alueet Itä-Helsingissä ja itäinen kantakaupunki. Pienempänä keskit- tymänä erottuu myös Viikki. Itäkeskukseen tullaan paljon töihin kohtuullisen läheltä, ja pitkiä työmat- koja tehdään vähemmän kuin muihin alakeskuksiin. Itäkeskukseen tullaankin lähes kaikkia muita ala- keskuksia vähemmän töihin ydinalueen ulkopuolelta.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Itäkeskukseen (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus Osuus työ- Osuus määrä asuinpaikan paikka-alueen kaikista lähtijöistä tulijoista matkoista Metro-Pohjoinen 959 3,6 % 17,4 % 0,14 % Metro-Vuosaari 555 4,4 % 10,1 % 0,08 % Itäkeskus 341 8,9 % 6,2 % 0,05 % Vuosaari 281 4,0 % 5,1 % 0,04 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 280 1,3 % 5,1 % 0,04 % Päärata-Koivukylä-Korso 241 0,7 % 4,4 % 0,04 % Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 236 1,1 % 4,3 % 0,03 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 230 0,6 % 4,2 % 0,03 % M-rata-Vihdintie-Hämeenlinnanväylä 210 0,8 % 3,8 % 0,03 % Pihlajamäki-Viikki 173 1,6 % 3,1 % 0,03 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 17

Itäkeskuksessa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojenalueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

Joukkoliikenteen näkökulmasta Itäkeskuksen vahvat linkit perustuvat metroon. Itäkeskus linkittyy vahvasti kantakaupunkiin ja erityisesti sen itäisiin osiin sekä toisaalta koko Itä-Helsinkiin. Itäkeskus linkittyy verrattain heikosti pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin alueisiin. Tulevaisuudessa Länsimetro luo nykyistä vahvemman linkin Etelä-Espooseen.

18 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Leppävaara

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Leppävaaran aluetehokkuus on noin 0,45 ja se on Pasilan jälkeen tiiveimmin rakennettu pääkaupunki- seudun alakeskus. Asuntojen keskipinta-ala on ainoastaan 55 m². Alakeskuksista ainoastaan Pasilassa on Leppävaara pienemmät asunnot.

Väestö- ja asuntokuntarakenne Leppävaaran alakeskuksen alueella asuu noin 13 600 asukasta ja väestöntiheys on noin 5 600 asukasta/ km². Väestöpohjaltaan Leppävaara on hieman keskimääräistä vahvempi alakeskus. Leppävaaran väestö on ollut 90-luvun alusta lähtien voimakkaan rakentamisen myötä melko tasaisessa kasvussa. Vuoden 2012 asukasluku on noin kaksinkertainen vuoteen 1990 verrattuna.

18000

16000

14000

12000

Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000 Eläkeikäiset Lukumäärä Asuntokunnat 6000

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 19 Asuntokuntien keskikoko Leppävaarassa on noin 1,8. Tämä on hieman alakeskusten keskiarvoa pienempi luku. Pienten lasten (0–6 vuotta) osuus väestöstä on Leppävaarassa samalla tasolla kuin koko seudulla ja hieman alakeskusten keskiarvoa korkeampi. Toisaalta tätä vanhempia lapsia (7–17 vuotta) on jonkin verran alakeskusten keskiarvoa ja selkeästi seudun keskiarvoa vähemmän. Erityisesti Leppä- vaarassa silmiinpistävää on nuorten aikuisten (18–29 vuotta) suuri osuus. Yli neljännes alueen asukkais- ta kuuluu tähän ryhmään. Myös ikäryhmän 30–49 osuus on muihin alakeskuksiin ja koko seutuun näh- den korkea. Vastaavasti ikäryhmän 50–64 vuotta osuus on varsin pieni. Myös eläkeläisten ja vanhusten osuudet ovat koko seutuun varsinkin muihin alakeskuksiin nähden matalia. Leppävaaran ikärakenne on nuori ja erityisen huomionarvoista on nuorten aikuisten suuri osuus.

35%

Leppävaara - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 Ikävuotta

Ikäjakauma Leppävaaran alakeskuksessa 2012 (YKR).

Autonomistus asuntokunnittain

Leppävaaran asuntokunnista 50 % ei ole autoa, 42 % on yksi auto ja 8 prosentilla on useampi auto. Leppävaarassa autottomien asuntokuntien osuus on hieman alakeskusten keskiarvoa pienempi.

Autottomat

50% 42% 8% 1 auto

Vähintään 2 autoa

Autonomistus Leppävaarassa 2010 (YKR).

20 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakaumat Leppävaaran työpaikkamäärä on noin 9600, mikä on Pasilan jälkeen alakeskusten suurin luku. Leppä- vaarassa ei ole selkeästi dominoivia toimialoja. Sekä vähittäis- että tukkukauppa erottuvat kohtuullisen tärkeinä aloina. Näiden lisäksi kolmantena tärkeänä nousee esiin informaatioala, joka on varsinkin mui- hin alakeskuksiin nähden tärkeä työllistäjä. Näiden lisäksi neljänneksi tärkeäksi alaksi nousee koulutus. Leppävaaran asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma eroaa jossain määrin monista muista alakeskuk- sista, sillä informaatioala, tekniikka- ja tiede sekä teollisuus ovat tärkeämpiä toimialoja kuin minkään muun alakeskuksen asukkaille.

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

0%

Työpaikkojen toimialajakauma Leppävaarassa 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Sello on yksi Suomen suurimpia kauppakeskuksia, jonka vetovoima ulottuu laajalle alueelle, joten Lep- pävaara on hyvin tärkeä läntisen pääkaupunkiseudun kaupallinen keskittymä. Vähittäiskaupan työpaik- koja on noin 1300. Alakeskuksista ainoastaan Itäkeskuksessa luku on suurempi. Palvelualat (taide, viih- de, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) työllistävät noin 1200 ihmistä. Alakeskuksista ainoastaan Tikkurilassa tämä luku on suurempi.

Liikenneinfrastruktuuri Leppävaaran linkittyy junaradan myötä vahvasti Helsinkiin sekä Luoteis-Espooseen. Tämän myötä Leppävaara on myös tärkeä bussiliikenteen solmukohta. Nykyinen Jokeri sekä tuleva Raide-Jokeri kul- kevat Leppävaaran kautta. Myös autoliikenteen näkökulmasta Leppävaara on tärkeä solmukohta, sillä kaksi tärkeää moottoriväylää, Kehä I ja Turunväylä, leikkaavat toisensa Leppävaarassa.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 21 Leppävaarassa asuvat työlliset Leppävaarassa asuvia työllisiä on yhteensä noin 6500. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on noin 8 kilometriä ja mediaanityömatka noin 6,5 kilometriä. Nämä luvut ovat jonkin verran alakeskusten keskiarvoa pienempiä. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin 2,5 kilo- metrillä. Noin 10 % alueen töissä käyvistä asukkaista myös työskentelee Leppävaarassa. Leppävaaran ala- keskuksen ja sitä ympäröivän Leppävaaran ohella Leppävaaran alakeskuksessa asuvat käyvät töissä erityisesti Helsingin keskustassa ja Pasilassa sekä läntisen pääkaupunkiseudun tärkeimmissä työpaikka- keskittymisissä (Otaniemi-Keilaniemi, Karamalmi-Kilo ja Pitäjänmäki).

Leppävaarassa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

22 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Leppävaarassa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työpaik- Osuus kaikista määrä paikan lähti- ka-alueen tuli- työmatkoista jöistä joista Helsingin jalankulkuvyöhyke 790 12,0 % 0,8 % 0,12 % Leppävaara 641 9,7 % 7,0 % 0,09 % Otaniemi-Keilaniemi 471 7,1 % 2,5 % 0,07 % Karamalmi-Kilo 429 6,5 % 3,1 % 0,06 % Pitäjänmäki 342 5,2 % 1,8 % 0,05 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 239 3,6 % 0,8 % 0,04 % Meilahti-Taka-Töölö 225 3,4 % 1,1 % 0,03 % Leppävaara-vyöhyke 222 3,4 % 4,7 % 0,03 % Ruoholahti-Jätkäsaari- 214 3,2 % 1,2 % 0,03 % Hernesaari Pasila 204 3,1 % 1,1 % 0,03 %

Leppävaarassa työssäkäyvät Leppävaaran alakeskuksessa työssäkäyvien keskimääräinen työmatka on noin 11,5 kilometriä ja medi- aanityömatka noin 8 kilometriä. Leppävaaraan tehdään verrattain paljon pitkiä työmatkoja. Leppävaa- ran tulevien työmatkat ovatkin Pasilaa lukuun ottamatta pidempiä kuin muussa alakeskuksissa. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin kahdella kilometrillä. Noin 7 % alueella töissä käyvistä myös asuu siellä. Luku on hieman useimpia muita alakeskuksia pienempi. Leppävaaraan tullaan töihin kohtuullisen tasaisesti ympäri Espoota, Länsi-Vantaata ja Länsi- Helsinkiä. Helsingin jalankulkuvyöhykkeeltä töihin tulevien määrä on muihin alakeskuksiin verrattuna suuri. Moniin muihin alakeskuksiin verrattuna pitkiä työmatkoja tehdään jonkin verran enemmän. Lep- pävaaran tulevista työntekijöistä 20 % tuleekin ydinalueen ulkopuolelta.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Leppävaaraan (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus Osuus työ- Osuus määrä asuinpaikan paikka-alueen kaikista lähtijöistä tulijoista matkoista Leppävaara-vyöhyke 724 5,9 % 7,9 % 0,11 % Leppävaara 641 9,7 % 7,0 % 0,09 % Espoonlahti 560 2,3 % 6,1 % 0,08 % Kauniainen-Kauklahti 537 3,3 % 5,9 % 0,08 % Kehä III-Pitkäjärvi 506 4,5 % 5,5 % 0,07 % M-rata-Vihdintie- 374 1,5 % 4,1 % 0,06 % Hämeenlinnanväylä Helsingin jalankulkuvyöhyke 336 0,9 % 3,7 % 0,05 % Päärata-Koivukylä-Korso 281 0,8 % 3,1 % 0,04 % Mankkaa-Olari 244 2,7 % 2,7 % 0,04 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 194 0,9 % 2,1 % 0,03 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 23

Leppävaarassa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010)

Merkittäviltä osin Leppävaaran vahvat linkit perustuvat rantarataan, mutta toisaalta alueelle tullaan töihin myös laajoilta alueilta Etelä-Espoosta ja Kehä III:n ympäristöstä ja näiden linkkien tapauksessa joukkoliikenneyhteydet ovat verrattain heikot.

24 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Malmi

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Malmin aluetehokkuus on noin 0,38 eli se tehokkuudeltaan se on hyvin keskiverto alakeskus. Asuntojen keskipinta-ala on vain 56 m², mikä on vähemmän kuin useimmissa alakeskuksissa.

Väestö ja asuntokuntarakenne Malmin alakeskuksen alueella asuu noin 12 200 asukasta ja väestöntiheys on noin 5600 asukasta/ km². Nämä luvut ovat hyvin lähellä alakeskusten keskiarvoa. Vuosien 1990 ja 2000 välillä Malmin alakes- kuksen asukasluku kasvoi noin 10 000:sta noin 12 000:een ja tämän jälkeen asukasluku on pysynyt melko tarkalleen samalla tasolla.

18000

16000

14000

12000

Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000

Lukumäärä Eläkeikäiset

Asuntokunnat 6000

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 25 Asuntokuntien keskikoko on noin 1,86, mikä on hieman alakeskusten keskiarvoa suurempi luku. Pienten lasten (0–6 vuotta) osuus väestöstä on hieman alakeskusten keskiarvoa pienempi. Toisaalta vanhempia lapsia (7–14 vuotta) on alakeskusten keskiarvoa vastaavaa määrä ja nuoria (15–17) selkeästi enemmän. Nuorten aikuisten (18–29 vuotta) osuus väestöstä on muiden alakeskusten tapaan selkeästi koko seudun keskiarvoa suurempi. 30–49-vuotiaita on hieman alakeskusten keskiarvoa vähemmän ja 50–64-vuotiaita keskiarvoa vähemmän. Eläkeikäisten osuus on pääkaupunkiseudun alakeskukseksi koh- tuullisen pieni. Malmin väestörakenne on kuitenkin lähellä alakeskusten keskiarvoa.

35%

Malmi - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu 20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Malmilla 2012 (YKR).

Autonomistus Malmin alakeskuksen asuntokunnista noin 54 % ei ole autoa, noin 37 % on yksi auto ja noin 8 % on useampi auto. Autonomistuksen osalta Malmi on hyvin tyypillinen pääkaupunkiseudun alakeskus.

Autottomat

1 auto 54% 38% 8% Vähintään 2 autoa Autonomistus Malmilla 2010 (YKR).

26 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakaumat Työpaikkoja Malmilla on noin 7000, mikä on muihin alakeskuksiin verrattuna kohtuullisen korkea lu- kema. Malmi profiloituu hyvin vahvasti terveys- ja sosiaalialan työpaikkojen keskittymäksi, sillä lähes joka kolmas työpaikka on tällä alalla. Tämä näkyy jossain määrin myös alueella asuvien ihmisten työ- paikkojen toimialajakaumassa, sillä terveys ja sosiaalialalla työskentelevien ihmisten osuus on selkeästi suurempi kuin muissa alakeskuksissa. Toiseksi tärkeimmäksi alaksi nousee tekniikka ja tiede, jonka työpaikkoja on reilu 10 % kaikista Malmin työpaikoista. Muuten Malmi ei työpaikkaprofiililtaan eroa merkittävästi muista alakeskuksista.

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

0%

Työpaikkojen toimialajakauma Malmilla 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Malmin alakeskuksen alueella sijaitsee kaksi erillistä kauppakeskusta: Malmin Nova ja Malmintori. Vähittäiskaupan työpaikkoja on noin 500 ja palvelualojen ja palvelualojen (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) työpaikkoja noin 700 ihmistä. Näiden lukujen perusteella Malmi on hyvin keskiverto alakeskus

Liikenneinfrastruktuuri Malmi on rakentunut junaradan varteen Koillis-Helsingin keskukseksi ja tämän myötä yhteydet keskus- tan ja Itä-Vantaan suuntiin ovat erittäin hyvät. Malmi toimii myös Koillis-Helsingin bussiliikenteen solmukohtana. Tulevaisuudessa Jokeri II parantaa Malmin poikittaisyhteyksiä. Malmin alakeskuksen läpi ei kulje mitään moottoriväyliä vaan se kytkeytyy liikenneverkkoon pienempien väylien kautta. Ke- hä I kulkee kuitenkin aivan Malmin alakeskuksen eteläpuolelta.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 27 Malmilla asuvat työlliset

Malmin alakeskuksessa asuvia työllisiä on yhteensä noin 5300. Näiden ihmisten keskimääräinen työ- matka on noin 9 kilometriä ja mediaanityömatka noin 7,5 kilometriä. Nämä luvut ovat hyvin lähellä alakeskusten keskiarvoa. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin 2 kilo- metriä. Reilu 9 % Malmin töissä käyvistä asukkaista myös työskentelee alueella. Malmin ohella alueen asukkaiden työmatkojen tärkeimpinä kohdealueina erottuvat lähinnä kantakaupunki, Pasila ja Pitäjän- mäki. Malmilta kuitenkin suuntautuu työmatkaliikennettä kaikkiin suuntiin sen lähettyville: Viikkiin, Roihupeltoon, lentokentän ympäristöön ja pääradan ympäristön työpaikkakeskittymiin.

Malmilla asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

28 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Malmilla asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus Osuus työpaik- Osuus kaikis- määrä asuinpaikan ka-alueen tuli- ta työmat- lähtijöistä joista koista Helsingin jalankulkuvyöhyke 763 14,4 % 0,8 % 0,11 % Malmi 496 9,4 % 7,3 % 0,07 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 328 6,2 % 1,1 % 0,05 % Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 300 5,7 % 3,2 % 0,04 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula- 293 5,5 % 2,2 % 0,04 % Pukinmäki Aviapolis-Tammisto-Ylästö 248 4,7 % 1,1 % 0,04 % Metro-Pohjoinen 213 4,0 % 1,4 % 0,03 % Pasila 193 3,6 % 1,1 % 0,03 % Meilahti-Taka-Töölö 188 3,5 % 0,9 % 0,03 % Pihlajamäki-Viikki 182 3,4 % 2,3 % 0,03 % Pitäjänmäki 168 3,2 % 0,9 % 0,02 %

Malmilla työssä käyvät Malmilla työskentelevien keskimääräinen työmatka on noin 10 kilometriä ja mediaanityömatka noin 6,5 kilometriä. Nämä ovat hieman alakeskusten keskiarvoa pienempiä lukuja. Yli 10 kilometrin työmatkoja tehdään Malmille vähemmän kuin moniin muihin alakeskuksiin. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkan keskipituus on kasvanut reilulla puolellatoista kilometrillä. Noin 7 % alueella töissä käyvistä myös asuu Malmin alakeskuksessa. Malmille tullaan töihin erityi- sesti Malmin alakeskusta ympäröiviltä asumisvaltaisilta alueilta Tapanilasta, Puistolasta, Suutarilasta, Pihlajanmäestä, Viikistä, Oulunkylästä sekä pohjoisen metrohaaran ympäristöstä. Kaukaisemmista alu- eista erottuvat Vuosaari ja Itäinen kantakaupunki. Noin 16 % Malmin työssäkäyvistä tulee ydinalueen ulkopuolelta.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Malmille (YKR 2010).

Asuinpaikka Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työ- Osuus määrä paikan lähti- paikka-alueen kaikista jöistä tulijoista matkoista Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 1084 4,9 % 16,0 % 0,16 % Malmi-alakeskus 496 9,4 % 7,3 % 0,07 % Päärata-Koivukylä-Korso 465 1,3 % 6,8 % 0,07 % Metro-Pohjoinen 420 1,6 % 6,2 % 0,06 % Pihlajamäki-Viikki 316 3,0 % 4,7 % 0,05 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula-Pukinmäki 298 1,7 % 4,4 % 0,04 % M-rata-Vihdintie-Hämeenlinnanväylä 262 1,0 % 3,9 % 0,04 % Helsinki - Jalankulkuvyöhyke 195 0,5 % 2,9 % 0,03 % Jakomäki-Hakunila-Itä-Hakkila 187 1,8 % 2,8 % 0,03 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 181 0,8 % 2,7 % 0,03 % Metro-Vuosaari 173 1,4 % 2,5 % 0,03 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 29

Malmilla työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010)

Malmin vahvat linkit perustuvat hyvin vahvasti päärataan. Malmilta mennään töihin ennen kaikkea keskustaan ja keskustan reuna-alueille ja Malmille tullaan töihin ennen kaikkea pääradan lähiympäris- töstä, mutta jossain määrin myös Itä-Helsingistä ja Itä-Vantaalta. Malmin alakeskuksen voidaan nähdä tukeutuvan hierarkkisesti pääradan sormimaiseen rakenteeseen ja keskustaan.

30 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Matinkylä

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Matinkylän aluetehokkuus on noin 0,35 ja se on hieman keskimääräistä pääkaupunkiseudun alakeskusta tehottomammin rakennettu. Asuntojen keskipinta-ala on noin 62 m², pääkaupunkiseudun alakeskuksista ainoastaan Vuosaaressa asunnot ovat suurempia.

Väestö ja asuntokuntarakenne Matinkylän alakeskuksen alueella asuu noin 17 100 asukasta ja asukastiheys on noin 5 700 asukas- ta/km². Nämä ovat muihin alakeskuksiin verrattuna melko suuria lukuja ja Matinkylä onkin väestöpoh- jaltaan pääkaupunkiseudun toiseksi vahvin alakeskus. Matinkylä oli väestöpohjaltaan hyvin vahva ala- keskus jo vuonna 1990, mutta täydennysrakentaminen on nostanut väestömäärä 90-luvun alusta noin kolmanneksella.

18000

16000

14000

12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä

8000 Eläkeikäiset Lukumäärä Asuntokunnat 6000

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 31 Matinkylässä asutuntokuntien keskikoko on 1,93, mikä on alakeskukseksi kohtuullisen korkea lu- kema. Pienten lasten (0–6 vuotta) osuus väestöstä on Matinkylässä samaa tasoa kuin seudulla keskimää- rin ja jonkin verran korkeampi kuin muissa alakeskuksissa. Tätä vanhempia lapsia ei kuitenkaan ole erityisen paljon. Nuorten aikuisen (18–29 vuotta) osuus on samalla tasolla kuin muissa alakeskuksissa. Ikäryhmien 30–49-vuotta ja 50–64-vuotta osuudet ovat Matinkylässä lähellä alakeskusten ja seudun keskiarvoa. Eläkeikäisiä (65–74) on hieman seudun keskiarvoa enemmän, mutta toisaalta yli 74- vuotiaita on hieman seudun keskiarvoa vähemmän.

35%

Matinkylä - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Matinkylässä 2012 (YKR).

Autonomistus Matinkylän asuntokunnista noin 45 % ei ole autoa, noin 45 % on yksi auto ja noin 10 % on useampi auto. Autonomistus on muihin pääkaupunkiseudun alakeskuksiin verrattuna yleisempää. Varsinkin au- tottomien asuntokuntien osuus on alakeskukseksi matala.

Autottomat

45% 45% 10% 1 auto

Vähintään 2 autoa

Autonomistus Matinkylässä 2010 (YKR).

32 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakaumat Työpaikkoja Matinkylässä on noin 5700, mikä on hyvin lähellä alakeskusten keskiarvoa. Työpaikkojen toimialajakaumaa tarkasteltaessa vähittäiskauppa ja tukkukauppa näyttäytyvät kahtena tärkeimpänä alana. Kolmanneksi tärkeimmäksi toimialaksi nousee tekniikka ja tiede, jonka merkitys työllistäjänä on muihin alakeskuksiin verrattuna suuri. Näiden lisäksi myös terveys- ja sosiaaliala sekä informaatioala nousevat esiin tärkeinä työllistäjinä. Matinkylän alakeskuksen asukkaille informaatioala sekä teknologia ja tiede ovat hieman tärkeämpiä työllistäjiä kuin muissa alakeskuksissa.

35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0%

Työpaikkojen toimialajakauma Matinkylässä 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Matinkylän Iso Omena on Suomen suurimpia kauppakeskuksia, jolla on myös laajempaa seudullista vetovoimaa. Vähittäiskaupan työpaikkoja on alueella noin 900, mikä on alakeskukseksi varsin korkea lukema. Toisaalta palvelualojen työpaikkoja (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoi- minta) on vain noin 400, mikä on alakeskukseksi melko vähän.

Liikenneinfrastruktuuri Tällä hetkellä Matinkylän joukkoliikenneyhteydet ovat bussiliikenteen varassa ja Länsiväylän estevai- kutuksen takia joukkoliikenteen käyttö ei ole kovin vaivatonta. Lähitulevaisuudessa länsimetron valmis- tuminen parantaa suuresti Matinkylän saavutettavuutta ja yhteyksiä itään. Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasemana siitä tulee ainakin väliaikaisesti syöttöbussiliikenteen myötä erittäin tärkeä jouk- koliikenteensolmukohta. Moottoriliikenteen pääväylien ansiosta Matinkylän saavutettavuus autolla on hyvä. Länsiväylä ja Kehä II yhdistävät sen keskustaan ja muihin Espoon alueisiin.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 33 Matinkylässä asuvat työlliset

Matinkylässä asuvia työllisiä on yhteensä noin 7600. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on noin 10 kilometriä ja mediaanityömatka noin 8 kilometriä. Nämä ovat melko tyypillisiä lukuja pääkaupunki- seudun alakeskuksille. Noin 10 % Matinkylässä töissä käyvistä asukkaista myös asuu alueella. Matinky- län ohella alueen asukkaiden tärkeimpiä työpaikka-alueita ovat erityisesti Helsingin jalankulkuvyöhyke ja Otaniemi-Keilaniemi, mutta myös Karamalmi-Kilo ja Tapiola. Matinkylästä käydään paljon töissä muillakin Länsiväylän varren alueilla, mutta nämä työpaikat eivät ole klusteroituneet yhtä vahvasti.

Matinkylässä asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

34 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Matinkylässä asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus Osuus työpaik- Osuus kaikis- määrä asuinpaikan ka-alueen tuli- ta työmat- lähtijöistä joista koista Helsingin jalankulkuvyöhyke 1081 14,2 % 1,1 % 0,16 % Matinkylä 750 9,8 % 14,2 % 0,11 % Otaniemi-Keilaniemi 591 7,8 % 3,1 % 0,09 % Espoonlahti 451 5,9 % 4,9 % 0,07 % Mankkaa-Olari 402 5,3 % 5,9 % 0,06 % Länsiväylä-Westend-Haukilahti- 314 4,1 % 5,0 % 0,05 % Nuottaniemi Tapiola 300 3,9 % 4,8 % 0,04 % Karamalmi-Kilo 292 3,8 % 2,1 % 0,04 % Ruoholahti-Jätkäsaari-Hernesaari 289 3,8 % 1,7 % 0,04 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 245 3,2 % 0,8 % 0,04 %

Matinkylässä työssäkäyvät Matinkylässä työssä käyvien keskimääräinen työmatka on noin 10,5 kilometriä ja mediaanityömatka hieman vajaa 7 kilometriä. Nämä luvut ovat hieman alakeskusten keskiarvoa suurempia. Vuosien 1990– 2010 välillä työmatkan keskipituus on kasvanut vajaalla kolmella kilometrillä mikä on muihin alakes- kuksiin verrattuna paljon. Noin 14 % alueella töissä käyvistä myös asuu Matinkylässä. Luku on suuri muihin alakeskuksiin verrattuna. Matinkylän alakeskuksen ohella alueelle tullaan töihin erityisesti läheisiltä asumisvaltaisilta alueilta Olarista, Haukilahdesta, Kivenlahti-Espoonlahti-alueelta ja Nöykkiöstä. Kauempaa esiin nouse- via alueita ovat Espoon keskus ja läntinen kantakaupunki. 16 % Matinkylässä työssäkäyvistä ihmisistä tulee ydinalueen ulkopuolelta.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Matinkylään (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työ- Osuus määrä paikan lähti- paikka-alueen kaikista jöistä tulijoista matkoista Espoonlahti 880 3,6 % 16,6 % 0,13 % Matinkylä 750 9,8 % 14,2 % 0,11 % Länsiväylä-Westend-Haukilahti- 306 3,6 % 5,8 % 0,05 % Nuottaniemi Kauniainen-Kauklahti 290 1,8 % 5,5 % 0,04 % Mankkaa-Olari 261 2,9 % 4,9 % 0,04 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 219 0,6 % 4,1 % 0,03 % Kehä III-Pitkäjärvi 157 1,4 % 3,0 % 0,02 % Leppävaara-vyöhyke 146 1,2 % 2,8 % 0,02 % M-rata-Vihdintie-Hämeenlinnanväylä 119 0,5 % 2,2 % 0,02 % Lauttasaari 104 1,0 % 2,0 % 0,02 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 35

Matinkylässä työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

Raideyhteyden puutteen takia Matinkylän vahvat linkit ovat joukkoliikenteen osalta bussiliikenteen varassa. Matinkylän linkittymistä tarkasteltaessa Länsiväylän vaikutus näkyy vahvasti. Länsimetron ensimmäinen vaihe muuttaa tilannetta voimakkaasti varsinkin Matinkylän asukkaiden näkökulmasta ja toinen vaihe varsinkin alueella työssäkäyvien näkökulmasta. Matinkylän asema länsimetron ensimmäi- sen vaiheen pääteasema myös tekee alueesta syöttöbussiliikenteen pääteaseman ja näin vahvistaa alueen linkittymistä ympäröiviin Espoon alueisiin. Työmatkalaisten perusteella vahvat linkit Pohjois- Espooseen jäänevät kuitenkin myös tulevaisuudessa verrattain heikkojen bussiyhteyksien varaan.

36 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Myyrmäki

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Myyrmäen aluetehokkuus on noin 0,45, ja se on keskimääräistä tehokkaammin rakennettu pääkaupunki- seudun alakeskus. Asuntojen keskipinta-ala on noin 60 m² eli asunnot ovat hieman pääkaupunkiseudun alakeskusten keskiarvoa suurempia.

Väestö ja asuntokuntarakenne Myyrmäen alakeskuksen asukasluku on noin 14 400 ja väestöntiheys noin 6500 asukasta/km2. Nämä ovat alakeskukseksi varsin korkeita lukuja. Täydennysrakentaminen on pitänyt Myyrmäen asukasluvun 1990-luvun alun jälkeen hitaassa mutta tasaisessa kasvussa.

18000

16000

14000

12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000

Lukumäärä Eläkeikäiset 6000 Asuntokunnat

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 37 Asuntokuntien keskikoko on 1,83, mikä alakeskuksille varsin tyypillinen luku. Lasten osuus väes- töstä on seudun keskiarvoa pienempi, mutta hyvin lähellä alakeskusten keskiarvoa. Nuorten aikuisten (18–29 vuotta) osuus on alakeskukseksi matala, mutta korkeampi kuin seudulla keskimäärin. 30–49- vuotiaiden osuus on pienempi kuin alakeskuksissa keskimäärin ja selkeästi pienempi kuin seudun kes- kiarvo. Eläkeikäisiä on kuitenkin selvästi seudun keskiarvoa enemmän. Moniin muihin alueisiin verrat- tuna ikääntyneiden osuus väestöstä on korkea ja myös kokonaisuutena Myyrmäen ikärakenne on vanha.

35%

Myyrmäki - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 40–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Myyrmäessä 2012 (YKR).

Autonomistus Myyrmäen alakeskuksen asuntokunnista noin 46 % ei ole autoa, noin 45 % on yksi auto ja noin 9 % on useampi auto. Myyrmäessä autoja omistavia asuntokuntia on selkeästi alakeskusten keskiarvoa enem- män.

Autottomat

1 auto 46% 45% 9% Vähintään 2 autoa Autonomistus Myyrmäessä 2010 (YKR).

38 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakaumat Myyrmäessä työpaikkoja on noin 5000, mikä on hieman alakeskusten keskiarvoa pienempi lukema. Myyrmäen tärkeimmäksi toimialaksi nousee sosiaali- ja terveysala, jolla työskentelee lähes joka viides alueen työntekijöistä. Toimialakohtaisessa tarkastelussa Myyrmäessä on kuitenkin useita kohtuullisen tärkeitä aloja. Tekniikka ja tiede, julkinen hallinto, vähittäiskauppa sekä rakentaminen muodostavat jokainen hieman päälle 10 % Myyrmäen työnpaikoista. Muihin alakeskuksiin verrattuna rakentaminen nousee Myyrmäessä verrattain tärkeäksi toimialaksi. Myyrmäessä asuvien ihmisten työpaikkojen toimi- alajakauma on hyvin samankaltainen kuin muissakin alakeskuksissa.

35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0%

Työpaikkojen toimialajakauma Myyrmäessä 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Myyrmäessä sijaitsee kauppakeskus Myyrmanni, joka on merkittävä Länsi-Vantaan kaupan keskittymä. Vähittäiskaupan työpaikkoja on Myyrmäessä noin 600, mikä lähellä alakeskusten keskiarvoa. Palvelu- alojen työpaikkoja (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) on kuitenkin vain noin 550, mikä on alakeskukseksi melko pieni lukema.

Liikenneinfrastruktuuri Myyrmäen liikenne tukeutuu vahvasti Martinlaakson rataan, jonka varaan se alun perin rakennettukin. Tulevaisuudessa Kehärata kytkee sen vahvasti lentokentän alueeseen ja Tikkurilaan. Lisäksi Jokeri II vahvistaa poikittaisia yhteyksiä Pohjois-Helsingin suuntaan. Myyrmäen asema tärkeänä joukkoliiken- teen solmukohtana tuleekin kasvamaan. Myyrmäen alakeskuksen läpi ei kulje mitään suuria moottori- väyliä, vaan se kytkeytyy liikenneverkkoon pienempien teiden kautta. Hämeenlinnanväylä kulkee alu- een itäpuolelta ja Vihdintie länsipuolelta.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 39 Myyrmäessä asuvat työlliset Myyrmäessä asuvia työllisiä on noin 6000. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on 9,2 kilometriä ja mediaanityömatka 8 kilometriä. Nämä ovat lähellä alakeskusten keskiarvoa. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut vajaalla 2 kilometrillä, mikä kaikkiin muihin alakeskuksiin verrattuna enemmän. Noin 10 % alueen töissä käyvistä asukkaista myös työskentelee Myyrmäessä. Myyrmäen ohella alueelta mennään töihin erityisesti keskustaan, Pasilaan, Pitäjänmäkeen, Aviapolikseen ja lentokentälle sekä lähistöllä sijaitseviin Martinlaaksoon ja Varistoon.

Myyrmäessä asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

40 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Myyrmäessä asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työpaik- Osuus kaikis- määrä paikan lähti- ka-alueen tuli- ta työmat- jöistä joista koista Helsingin jalankulkuvyöhyke 634 10,5 % 0,7 % 0,09 % Myyrmäki 623 10,3 % 12,7 % 0,09 % Aviapolis-Tammisto-Ylästö 423 7,0 % 1,8 % 0,06 % Martinlaakso-Kaivoksela 370 6,1 % 4,1 % 0,05 % Varisto-Pähkinärinne 333 5,5 % 4,4 % 0,05 % M-rata-Vihdintie- 320 5,3 % 1,9 % 0,05 % Hämeenlinnanväylä Pitäjänmäki 244 4,1 % 1,3 % 0,04 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 234 3,9 % 0,7 % 0,03 % Pasila 205 3,4 % 1,1 % 0,03 % Meilahti-Taka-Töölö 185 3,1 % 0,9 % 0,03 %

Myyrmäessä työssäkäyvät Myyrmäessä työskentelevien keskimääräinen työmatka on 10 kilometriä ja mediaanityömatka 7,2 kilo- metriä. Pituudet ovat lähellä alakeskusten keskiarvoa. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkan keskipituus on kasvanut noin puolellatoista kilometrillä. Noin 13 % alueella töissä käyvistä myös asuu siellä. Luku on muihin alakeskuksiin verrattuna suu- ri. Myyrmäkeen tullaan erityisesti töihin sitä ympäröiviltä alueilta Vantaalta. Kuitenkin myös Helsingin puoleinen Martinlaakson radan varsi nousee esiin. Kauempana sijaitsevista alueista nousevat esiin Tik- kurila, muut Vantaalla pääradan varrella sijaitsevat tiiviit asuinalueet sekä itäinen kantakaupunki. Noin 19 % Myyrmäessä työssäkäyvistä asuu kehysalueella.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Leppävaaraan (YKR 2010).

Asuinpaikka Työmatkalais- Osuus asuin- Osuus työ- Osuus ten määrä paikan lähti- paikka-alueen kaikista jöistä tulijoista matkoista Myyrmäki 623 10,3 % 12,7 % 0,09 % Martinlaakso-Kaivoksela 452 5,0 % 9,2 % 0,07 % Varisto-Pähkinärinne 377 5,0 % 7,7 % 0,06 % M-rata-Vihdintie-Hämeenlinnanväylä 330 1,9 % 6,8 % 0,05 % Päärata-Koivukylä-Korso 300 1,7 % 6,1 % 0,04 % Sisempi kehysalue - Nurmijärven 195 4,0 % 4,0 % 0,03 % suunta Aviapolis-Tammisto-Ylästö 149 0,6 % 3,0 % 0,02 % Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 120 1,3 % 2,5 % 0,02 % Metro-Pohjoinen 119 0,8 % 2,4 % 0,02 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 115 0,1 % 2,4 % 0,02 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 41

Myyrmäessä työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

Myyrmäen linkittymistä tarkasteltaessa M-radan sekä Kehä III:n vaikutukset näkyvät selvästi. Joukkoliikenteen näkökulmasta Martinlaakson radan palvelutaso on hyvä, mutta Kehä III:n läheisten alueiden bussiliikenne on melko heikkoa. Tulevaisuudessa Kehärata muuttaa Myyrmäen asemaa merkit- tävästi ja vahvistaa sen linkittymistä Tikkurilaan ja Keski-Vantaaseen. Jokeri II lisää Myyrmäen poten- tiaalia linkittyä nykyistä vahvemmin Pohjois-Helsinkiin.

42 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Pasila

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Pasilan aluetehokkuus on noin 0,7 eli se on pääkaupunkiseudun alakeskuksista ylivoimaisesti tehok- kaimmin rakennettu. Asuntojen keskipinta-ala on kuitenkin vain 52 m². Pasilan asunnot ovat selvästi pienempiä kuin muissa alakeskuksissa.

Väestö ja asuntokuntarakenne Pasilan alakeskuksen alueella asuu noin 11 000 asukasta ja väestöntiheys on 4600 asukasta/km2. Nämä ovat hieman pääkaupunkiseudun alakeskusten keskiarvoa matalampia lukuja. Vuosien 1990–2005 välil- lä Pasilan asukasluku laski noin 1500 asukkaalla, mutta on sen jälkeen noussut taas lähes 1000 asuk- kaalla. Pasila on alakeskuksista ainoa, jossa työpaikkamäärä on asukaslukua suurempi.

30000

25000

20000 Asukasluku

Työpaikkamäärä 15000 Eläkeikäiset Lukumäärä

10000 Asuntokunnat

5000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 43 Asuntokuntien keskikoko Pasilassa on 1,75, mikä on muihin alakeskuksiin nähden matala luku. Lasten osuus väestöstä on Pasilassa hyvin matala ja vastaavasti nuorten aikuisten osuus on hyvin kor- kea. Lähes joka neljäs asukas kuuluu ikäryhmään 19–29 vuotta. Työikäisten ja eläkeikäisten osuuksia tarkasteltaessa Pasila ei eroa merkittävästi seudun keskiarvosta. Ikärakenteeltaan Pasila muistuttaa enemmän keskustan reuna-alueita kuin muita alakeskuksia.

35%

Pasila - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 40–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Pasilassa 2012 (YKR).

Autonomistus

Pasilassa kahdella kolmasosalla asuntokunnista ei ole autoa. Vajaalla 30 % on yksi auto ja ainoastaan noin 5 % useampi auto. Autonomistuksen osalta Pasila eroaa hyvin selvästi muista alakeskuksista. Au- tonomistus on jopa harvinaisempaa kuin keskustan reunavyöhykkeellä.

Autottomat

1 auto 66% 29% 5% Vähintään 2 autoa

Autonomistus Pasilassa 2010 (YKR).

44 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakaumat Yhteensä Pasilassa on työpaikkoja noin 19 000. Tämä tekee siitä hyvin työpaikkavaltaisen alakeskuk- sen, jossa työpaikkoja on vähintään kaksinkertainen määrä kaikkiin muihin alakeskuksiin nähden. Pasi- lan kahtena tärkeimpänä toimialana erottuvat julkinen hallinto sekä informaatio ja viestintä. Seuraavaksi tärkeimmiksi toimialoiksi nousevat tiede ja tekniikka sekä hallinto ja tukipalvelutoiminta. Toisin kuin muissa alakeskuksissa, eivät kaupan ala tai terveys- ja sosiaalipalvelut ole Pasilassa erityisen tärkeä työllistäjä. Pasila siis eroaa työpaikkojensa toimialajakaumaltaan selkeästi muista alakeskuksista. Tämä näkyy myös siinä, että Pasilan asukkaat ovat muiden alakeskusten asukkaita harvemmin töissä kaupan alalla.

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

0%

Työpaikkojen toimialajakauma Pasilassa 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Pasilassa ei ole suuria kauppakeskuksia ja vähittäiskaupan työpaikkoja on alueella ainoastaan vajaa 350. Tällä mittarilla Pasila näyttäytyy varsin heikkona alakeskuksena. Toisaalta kaupalliset palvelut (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) työllistävät noin 900 ihmistä, mikä on enemmän kuin missään muussa alakeskuksessa.

Liikenneinfrastruktuuri Pasila toimii koko Helsingin seudun junaliikenteen keskeisenä solmukohtana, jolla on liikenteen näkö- kulmasta myös valtakunnallista merkitystä. Uudet raideyhteydet ja kaupunkiradat voivat tulevaisuudes- sa lisätä Pasilan merkitystä. Toisaalta pisararadan rakentaminen saattaa myös vähentää Pasilan suhteel- lista merkitystä joukkoliikenteen solmukohtana. Mikään suurista sisääntuloväylistä ei kulje Pasilan läpi, mutta ne päättyvät kuitenkin aivan Pasilan lähistölle.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 45 Pasilassa asuvat työlliset Pasilassa asuvia työllisiä on yhteensä noin 4800. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on noin 7 kilometriä ja mediaanityömatka vajaat 3,5 kilometriä. Pasilassa asuvien työmatkat ovat selkeästi lyhy- empiä kuin muiden alakeskusten asukkailla. Noin 9 % Pasilan asuvista työssäkäyvistä ihmisistä myös asuu Pasilassa. Pasilan ohella alueelta mennään töihin lähinnä Helsingin jalankulkuvyöhykkeelle ja sen reuna-alueille. Keskustasta poispäin katsottaessa erottuvat ratojen ympäristöt sekä Keilaniemi- Otaniemi-alue.

Pasilassa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

46 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Pasilassa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalais- Osuus Osuus työ- Osuus kaikista ten määrä asuinpaikan paikka-alueen työmatkoista lähtijöistä tulijoista Helsingin jalankulkuvyöhyke 1099 22,7 % 1,1 % 0,16 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 448 9,3 % 1,4 % 0,07 % Meilahti-Taka-Töölö 334 6,9 % 1,6 % 0,05 % Pasila 424 9,0 % 2,0 % 0,1 % Munkkiniemi-Ruskeasuo 190 3,9 % 1,4 % 0,03 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula- 182 3,8 % 1,3 % 0,03 % Pukinmäki Ruoholahti-Jätkäsaari-Hernesaari 150 3,1 % 0,9 % 0,02 % Pitäjänmäki 144 3,0 % 0,8 % 0,02 % M-rata-Vihdintie- 134 2,8 % 0,8 % 0,02 % Hämeenlinnanväylä Otaniemi-Keilaniemi 121 2,5 % 0,6 % 0,02 %

Pasilassa työssäkäyvät Pasilaan töihin tulevien keskimääräinen työmatka on noin 13,5 kilometriä ja mediaanityömatka on noin 9 kilometriä. Nämä ovat selvästi suurempia lukemia kuin missään muussa alakeskuksessa. Pasilaan töihin tulevista ainoastaan reilu 2 % asuu Pasilassa ja tämä on muihin alakeskuksiin verrattuna huomat- tavan matala luku. Pasilalla on selkeästi laajaa seudullista vetovoimaa ja sinne tullaan töihin ympäri pääkaupunkiseutua, Espoosta kuitenkin muuta pääkaupunkiseutua vähemmän. Vahvimmin erottuvat keskusta, sekä toisaalta lähellä sijaitsevat asuinvaltaiset alueet kuten esimerkiksi Oulunkylä ja Maunula ja lisäksi ratojen varsilla sijaitsevat alueet. Huomionarvoista on myös, että suuri määrä itähelsinkiläisiä käy töissä Pasilassa. Pasilan työntekijöistä 21 % tulee kehysalueelta ja Tikkurilaa lukuun ottamatta tämä on enemmän kuin missään muussa pääkaupunkiseudun alakeskuksessa.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Pasilaan (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalais- Osuus Osuus työpaik- Osuus ten määrä asuinpaikan ka-alueen tuli- kaikista lähtijöistä joista matkoista Päärata-Koivukylä-Korso 1030 2,9 % 5,6 % 0,15 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 1018 2,8 % 5,6 % 0,15 % M-rata-Vihdintie-Hämeenlinnanväylä 966 3,7 % 5,3 % 0,14 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 956 4,4 % 5,2 % 0,14 % Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 845 3,8 % 4,6 % 0,12 % Metro-Pohjoinen 795 3,0 % 4,3 % 0,12 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula- 710 4,1 % 3,9 % 0,10 % Pukinmäki Espoonlahti 547 2,3 % 3,0 % 0,08 % Kauniainen-Kauklahti 479 3,0 % 2,6 % 0,07 % Pasila 424 2,0 % 2,3 % 0,06 % Metro-Vuosaari 404 3,2 % 2,2 % 0,06 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 47

Pasilassa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojenalueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

Pasila linkittyy hyvin vahvasti sellaisiin alueisiin, joihin sieltä on suora raideyhteys. Tämä lisäksi se kuitenkin linkittyy melko vahvasti myös moniin sellaisiin alueisiin, joihin tätä yhteyttä ei ole, erityisesti Itä-Helsinkiin. Joukkoliikenteen näkökulmasta lähijunaliikenteen sujuvoittamien vahvistaa ennestään vahvoja linkkejä. Pasilaan tullaan joka puolelta pääkaupunkiseutua ja kehysaluetta, joten se toimii eri- tyisesti matkojen määränpäänä. Toisaalta sillä on selkeä asema joukkoliikenteen solmukohtana. Tästä näkökulmasta poikittaisyhteydet kantakaupungin länsiosiin ja itään voisivat olla sujuvampia.

48 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Tapiola

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Tapiolan aluetehokkuus on niukasti alle 0,3 ja se on yksi väljimmin rakennetuista pääkaupunkiseudun alakeskuksista. Asuntojen keskipinta-ala on noin 58 m² ja tämä on lähellä alakeskusten keskiarvoa.

Väestö ja asuntokuntarakenne Tapiolan alakeskuksen alueella asuu noin 7 800 asukasta ja väestöntiheys on 3000 asukasta/km². Nämä ovat alakeskukseksi hyvin pieniä lukuja, ja Tapiola onkin väestöpohjaltaan selkeästi kaikkein heikoin alakeskus. Tapiolaan ei pitkään aikaan rakennettu juuri mitään uutta, ja vuosien 1990–2005 välillä asu- kasluku laski muutamilla sadoilla. Vuoden 2005 jälkeen asukasluku on kääntynyt hitaaseen kasvuun.

18000

16000

14000

12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä

8000 Eläkeikäiset Lukumäärä

6000 Asuntokunnat

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 49 Asuntokuntien keskikoko Tapiolan alakeskuksessa on 1,7. Tämä on hyvin pieni luku. Tapiolassa onkin kaikenikäisiä lapsia muihin alakeskuksiin ja varsinkin koko seudun keskiarvoon verrattuna vähän. Nuoria aikuisia on seudun keskiarvoon verrattuna paljon, mutta muihin alakeskuksiin verrattuna vähän. Myös 30–64-vuotiaiden osuus on muihin alakeskuksiin ja seudun keskiarvoon verrattuna hieman pie- nempi. Eläkeikäisten osuus, ja varsinkin vanhusten osuus (yli 75 vuotta) Tapiolan väestöstä ovat hyvin korkeita. Lähes joka neljäs Tapiolan alakeskuksessa asuva on eläkeikäinen. Tapiolan väestö onkin pää- kaupunkiseudun mittapuulla hyvin vanhaa.

35%

Tapiola - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Tapiolassa 2012 (YKR).

Autonomistus Tapiolan asuntokunnista noin 51 % ei ole autoa, noin 41 prosentilla on yksi auto ja noin 8 % on useampi auto. Autonomistusta katsottaessa Tapiola on hyvin tyypillinen alakeskus.

Autottomat

1 auto 51% 40% 8% Vähintään 2 autoa

Autonomistus Tapiolassa 2010 (YKR).

50 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakaumat Työpaikkoja Tapiolassa on noin 5700, eli se on varsin keskiverto alakeskus. Useimmista alakeskuksista poiketen, työpaikkojen määrä on kuitenkin lähes yhtä suuri kuin asukasmäärä. Työpaikkojen toimialaja- kaumaa tarkasteltaessa hyvin poikkeuksellista on rahoitus- ja vakuutustoiminnan tärkeä asema. Kaikissa muissa alakeskuksissa se on melko merkityksetön työllistäjä, mutta Tapiolassa se on selkeästi tärkein toimiala. Yli neljäsosa Tapiolan työpaikoista on tällä sektorilla. Tämän lisäksi vähittäiskauppa ja terve- ys- ja sosiaaliala nousevat kohtuullisen tärkeiksi toimialoiksi. Suuresta rahoitusalan työpaikkojen mää- rästä huolimatta Tapiolan alakeskuksessa asuvista erityisen suuri osa ei työskentele tällä alalla. Tapio- lassa asuville kuljetusala näyttäytyy muihin alakeskuksiin verrattuna tärkeämpänä työllistäjänä.

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

0%

Työpaikkojen toimialajakauma Tapiolassa 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Tapiolan alakeskuksen kaupallinen tarjonta on esikaupunkialueeksi kohtuullisen kattava, vaikka siellä ei sijaitse yksittäistä suurta kauppakeskusta. Tapiolassa onkin verrattain paljon vähittäiskaupan työpaikko- ja ja muiden palvelualojen työpaikkoja, molempia noin 850.

Liikenneinfrastruktuuri Tapiola on toinen niistä pääkaupunkiseudun alakeskuksista, joihin ei vielä ole raideyhteyttä. Tilanne kuitenkin muuttuu selvästi länsimetron myötä, jolloin Tapiola kytkeytyy nykyistä tiiviimmin keskustaan ja läntisempään Espooseen. Tapiolaa on myös mietitty mahdollisesti Raide-Jokerin toiseksi pääte- pysäkiksi. Tapiolan alakeskuksen läpi ei kulje suuria moottoriväyliä, mutta Länsiväylä kulkee alueen eteläpuolelta ja Kehä I itäpuolelta.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 51 Tapiolassa asuvat työlliset Tapiolan alakeskuksessa asuvia työllisiä on noin 3600. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on 8,8 kilometriä ja mediaanityömatka 6 kilometriä. Useimpiin alakeskusiin nähden tapiolalaisten työmat- kat ovat hieman lyhyempiä. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituuden kasvu on ollut kui- tenkin suurempi kuin kaikissa muissa alakeskuksissa. Noin 10 % Tapiolan työllisistä asukkaista myös työskentelee alueella. Tapiolassa asuvien tärkeim- pinä työpaikka-alueina erottuvat kantakaupunki, Keilaniemi-Otaniemi, Karamalmi-Kilo ja Pitäjänmäki. Tapiolasta ei käydä laajasti töissä missään kovin kaukana sijaitsevalla alueella. Tämä johtunee ennen kaikkea siitä, että keskusta ja suuret Espoon työpaikkakeskittymät sijaitsevat lähellä Tapiolaa.

Tapiolassa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

52 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Tapiolassa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työ- Osuus kaikis- määrä paikan lähti- paikka-alueen ta työmat- jöistä tulijoista koista Helsingin jalankulkuvyöhyke 610 16,8 % 0,6 % 0,09 % Otaniemi-Keilaniemi 467 12,9 % 2,5 % 0,07 % Tapiola 359 9,9 % 5,7 % 0,05 % Meilahti-Taka-Töölö 149 4,1 % 0,7 % 0,02 % Ruoholahti-Jätkäsaari-Hernesaari 133 3,7 % 0,8 % 0,02 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 128 3,5 % 0,4 % 0,02 % Mankkaa-Olari 127 3,5 % 1,9 % 0,02 % Länsiväylä-Westend-Haukilahti- 117 3,2 % 1,9 % 0,02 % Nuottaniemi Karamalmi-Kilo 116 3,2 % 0,8 % 0,02 % Pitäjänmäki 116 3,2 % 0,6 % 0,02 %

Tapiolassa työssäkäyvät Tapiolaan töihin tulevien keskimääräinen työmatka on 10 kilometriä ja mediaanityömatka noin 7 kilo- metriä. Tällä perusteella Tapiola on varsin keskiverto alakeskus. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkan keskipituus on kasvanut hieman reilulla kilometrillä, mikä on vähemmän kuin useimmissa alakeskuksis- sa. Vajaa 6 % alueella työssäkäyvistä myös asuu siellä. Luku on muihin alakeskuksiin verrattuna pieni. Tapiolaan tullaan töihin melko tasaisesti kaikilta sitä ympäröiviltä alueilta. Tapiolan ohella esiin nouse- vat erityisesti Matinkylä sekä Matinkylän ja Tapiolan välinen länsiväylän ympäristö, Espoonlahti- Kivenlahti-alue, Nöykkiö, Leppävaara, läntinen Helsinki ja kantakaupunki. Tapiolassa työssäkäyvistä noin 14 % asuu kehysalueella. Tämä on pienempi luku kuin useimpien pääkaupunkiseudun alakeskusten kohdalla.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Tapiolaan (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuinpai- Osuus työ- Osuus määrä kan lähtijöistä paikka-alueen kaikista tulijoista matkoista Espoonlahti 765 3,1 % 12,2 % 0,11 % Mankkaa-Olari 409 4,6 % 6,5 % 0,06 % Tapiola 359 9,9 % 5,7 % 0,05 % Länsiväylä-Westend-Haukilahti- 354 4,2 % 5,6 % 0,05 % Nuottaniemi Kauniainen-Kauklahti 348 2,2 % 5,5 % 0,05 % Matinkylä 300 3,9 % 4,8 % 0,04 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 290 0,8 % 4,6 % 0,04 % Leppävaara-vyöhyke 241 2,0 % 3,8 % 0,04 % Kehä III-Pitkäjärvi 208 1,8 % 3,3 % 0,03 % Lauttasaari 194 1,9 % 3,1 % 0,03 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 53

Tapiolassa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojenalueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 met- rin ruuduissa (YKR 2010).

Tapiolan linkittymistä tarkasteltaessa esiin nousee lähinnä Länsiväylän ja Kehä I:n vaikutus. Toi- saalta Tapiola linkittyy melko vahvasti kaikkiin sitä ympäröiviin alueisiin. Länsimetro ja Raide-Jokeri voivat tulevaisuudessa vahvistaa alueen ennestään vahvoja linkkejä ja muuttaa niitä aiempaa enemmän joukkoliikenteeseen tukeutuviksi. Länsimetroon liittyvä täydennysrakentaminen vaikuttaa tulevaisuu- dessa kuitenkin merkittävästi Tapiolan kehitykseen.

54 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Tikkurila

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Tikkurilan aluetehokkuus on noin 0,33 ja se on pääkaupunkiseudun alakeskuksista hieman keskimää- räistä tehottomammin rakennettu. Asuntojen keskipinta-ala on noin 59 m² eli lähellä pääkaupunkiseu- dun alakeskusten keskiarvoa.

Väestö ja asuntokuntarakenne Tikkurilan alakeskuksen alueella asuu noin 11 200 asukasta ja väestöntiheys on 4200 asukasta/km². Nämä ovat hieman pääkaupunkiseudun alakeskusten keskiarvoa pienempiä lukuja. Tikkurilaa täyden- nysrakennettiin vuosina 1990–2000 siinä määrin, että väkiluku nousi vajaasta 8000:sta reiluun 10 000:een. Tämän jälkeenkin asukasluku ei ole merkittävästi muuttunut.

18000

16000

14000

12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000

Lukumäärä Eläkeikäiset

6000 Asuntokunnat

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 55

Asuntokuntien keskikoko Tikkurilassa on 1,78. Tämä on muihin alakeskuksiin verrattuna kohtuulli- sen pieni luku. Tikkurilassa lasten osuus väestöstä on muihin alakeskuksiin ja koko seutuun verrattuna pieni, jossain määrin poikkeuksena ovat 15–17-vuotiaat. Nuorten aikuisten osuus on muihin alakeskuk- siin verrattuna matala, mutta koko seutuun verrattuna kohtuullisen korkea. Työikäisen väestön (30–64- vuotta) osalta Tikkurila ei eroa merkittävästi muista alakeskuksista tai koko seudusta, mutta sen sijaan eläkeikäisten osuus on melko korkea. Tikkurilan väestö onkin jonkin verran alakeskusten keskiarvoa vanhempaa.

35%

Tikkurila - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 40–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Tikkurilassa 2012 (YKR).

Autonomistus Tikkurilan asuntokunnista noin 46 % ei ole autoa, noin 44 prosentilla on yksi auto ja noin 10 % on use- ampi auto. Auton omistaminen on Tikkurilassa muihin alakeskuksiin verrattuna jonkin verran yleisem- pää.

Autottomat

46% 44% 10% 1 auto Vähintään 2 autoa

Autonomistus Tikkurilassa 2010 (YKR).

56 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakaumat Tikkurilassa on hieman päälle 9000 työpaikkaa ja tällä mittarilla se on Pasilan ja Leppävaaran jälkeen pääkaupunkiseudun vahvin alakeskus. Työpaikkaprofiililtaan Tikkurila näyttäytyy hyvin vahvasti julki- sen hallinnon keskittymänä. Useampi kuin joka viides alueen työpaikoista on julkishallinnossa. Toiseksi tärkeimmäksi työllistäjäksi nousee terveys- ja sosiaaliala ja kolmantena on teollisuus. Muihin alakes- kuksiin verrattuna teollisuuden työpaikkojen määrä on Tikkurilassa varsin korkea. Kaupan merkitys työllistäjänä on muihin alakeskuksiin verrattuna pieni. Tikkurilassa asuvien ihmisten työpaikkojen toi- mialajakauma ei kuitenkaan eroa merkittävästi muista alakeskuksista.

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

0%

Työpaikkojen toimialajakauma Tikkurilassa 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Tikkurila on hyvin tärkeä Vantaan itäpuolen kaupallinen keskittymä, jolla ei tosin ole aivan Jumboon vertautuvaa seudullista vetovoimaa. Vähittäiskaupan työpaikkoja on noin 600, mikä on niukasti alakes- kusten keskiarvon yläpuolella. Palvelualojen työpaikkoja (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) on Tikkurilassa yhteensä noin 1300, mikä on muihin alakeskuksiin verrattuna paljon.

Liikenneinfrastruktuuri Tikkurila on hyvin tärkeä pääradan asema ja liikenteellisesti se tukeutuukin hyvin vahvasti päärataan. Tulevaisuudessa kehärata tulee edelleen kasvattamaan Tikkurilan asemaa tärkeänä joukkoliikenteen solmukohtana. Tikkurilan alakeskuksen läpi ei kulje merkittäviä moottoriväyliä, vaan se kytkeytyy lii- kenneverkkoon pienempien teiden kautta. Kehä III kulkee kuitenkin aivan Tikkurilan eteläpuolelta.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 57 Tikkurilassa asuvat työlliset Tikkurilassa asuvia työllisiä on noin 5300. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on 10,5 kilomet- riä ja mediaanityömatka 9 kilometriä. Muihin alakeskusiin nähden tikkurilalaisten työmatkat ovat koh- tuullisen pitkiä. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin 2,5 kilometrillä. Tikkurilan työssäkäyvistä vajaat 14 % myös työskentelee Tikkurilassa ja tämä on muihin alakes- kuksiin verrattuna korkea luku. Tikkurilan työllisten tärkeimpinä työpaikka-alueina erottuvat Tikkurilan lisäksi lähellä sijaitsevat lentokenttä, Aviapolis-Tammisto sekä yksittäiset Itä-Vantaan työpaikkakeskit- tymät, mutta toisaalta myös verrattain kaukana sijaitsevat keskusta, Pasila ja Pitäjänmäki.

Tikkurilassa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 met- rin ruuduissa (YKR 2010).

58 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Tikkurilassa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus Osuus työpaik- Osuus kaikis- määrä asuinpaikan ka-alueen tuli- ta työmat- lähtijöistä joista koista Tikkurila 718 13,6 % 8,1 % 0,11 % Päärata-Koivukylä-Korso 611 11,6 % 3,4 % 0,09 % Aviapolis-Tammisto-Ylästö 542 10,3 % 2,3 % 0,08 % Helsingin alankulkuvyöhyke 523 9,9 % 0,5 % 0,08 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 239 4,5 % 0,8 % 0,04 % Lentokenttä 230 4,4 % 2,2 % 0,03 % Pasila 168 3,2 % 0,9 % 0,02 % Tapaninkylä-Suutarila- 129 2,4 % 1,4 % 0,02 % Heikinlaakso Pitäjänmäki 116 2,2 % 0,6 % 0,02 % Ruoholahti-Jätkäsaari-Hernesaari 103 1,9 % 0,6 % 0,02 %

Tikkurilassa työssäkäyvät Tikkurilaan töihin tulevien keskimääräinen työmatka on 10,5 kilometriä ja mediaanityömatka noin 7,3 kilometriä. Nämä ovat muihin alakeskuksiin verrattuna hieman suurempia lukuja. Huomionarvoista on, että vuosien 1990–2010 välillä Tikkurilaan tulevien työntekijöiden keskimääräinen työmatka on kasva- nut peräti 3 kilometrillä. Tikkurilaan tullaan töihin Tikkurilan lisäksi ennen kaikkea pääradan ympäristössä sijaitsevilta Van- taan lähiöalueilta. Heikommin esiin nousevia alueita ovat itäinen Vantaa, pääradan ympäristö Helsingin puolella, Mellunmäki sekä Kehä III:n ympäristö. Kauempana sijaitsevista alueista myös Kerava ja Jär- venpää nousevat esiin. Lähes joka neljännes Tikkurilassa töissä käyvä asuu pääkaupunkiseudun kehys- alueella ja tämä on suurempi luku kuin minkään muun pääkaupunkiseudun alakeskuksen kohdalla.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Leppävaaraan (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus Osuus työ- Osuus kai- määrä asuinpaikan paikka-alueen kista mat- lähtijöistä tulijoista koista Päärata-Koivukylä-Korso 2490 6,9 % 28,0 % 0,37 % Tikkurila 718 13,6 % 8,1 % 0,11 % Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 411 1,9 % 4,6 % 0,06 % Jakomäki-Hakunila-Itä-Hakkila 389 3,8 % 4,4 % 0,06 % Aviapolis-Tammisto-Ylästö 288 3,1 % 3,2 % 0,04 % Metro-Pohjoinen 277 1,0 % 3,1 % 0,04 % Raideliikenteen kehysalue - Kerava 257 2,3 % 2,9 % 0,04 % Raideliikenteen kehysalue - Järvenpää 212 2,0 % 2,4 % 0,03 % Helsingin alankulkuvyöhyke 190 0,5 % 2,1 % 0,03 % M-rata-Vihdintie-Hämeenlinnanväylä 168 0,7 % 1,9 % 0,02 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula-Pukinmäki 166 1,0 % 1,9 % 0,02 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 59

Tikkurilassa työssäkäyvien asuinpaikkojenalueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruu- duissa (YKR 2010).

Tikkurilan linkittymistä tarkasteltaessa pääradan vaikutus on todella suuri. Merkittäviltä osin Tik- kurilan vahvat linkit perustuvat päärataan. Toisaalta myös Kehä III: vaikutus tulee esiin ja nämä linkit ovat joukkoliikenteen näkökulmasta heikohkojen bussiyhteyksien varassa. Tulevaisuudessa Kehäradan valmistuminen vahvistaa Tikkurilan asemaa joukkoliikenteen solmukohtana ja linkittää sen selkeästi nykyistä vahvemmin Länsi- Vantaaseen. Kehäradalla on tulevaisuudessa oletettavasti hyvin suuria vai- kutuksia Tikkurilan kehitykseen.

60 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Vuosaari

Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Vuosaaren aluetehokkuus on noin 0,41 ja se on hieman keskimääräistä tehokkaammin rakennettu pää- kaupunkiseudun alakeskus. Asuntojen keskipinta-ala on noin 62 m², eli asunnot ovat suurempia kuin missään muussa pääkaupunkiseudun alakeskuksessa.

Väestö ja asuntokuntarakenne Vuosaaren alakeskukseksi luokitellulla alueella asuu noin 18 000 asukasta ja väestöntiheys on noin 8400 asukasta/km². Nämä ovat esikaupunkialueeksi hyvin korkeita lukuja. Väestöpohjaltaan Vuosaari on hyvin vahva alakeskus. Vuosaaren alakeskus on rakentunut vasta 1980-luvulta lähtien ja tämän takia väestönkasvu on vuosina 1990–2012 ollut hyvin nopeaa. Väestö on tällä aikavälillä noin nelinkertaistu- nut. Vuoden 2005 jälkeen väestönkasvu on hidastunut.

18000

16000

14000

12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000

Lukumäärä Eläkeikäiset

6000 Asuntokunnat

4000

2000

0 1990 1995 2000 2005 2010

Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR).

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 61 Asuntokuntien keskikoko on vain niukasti alle 2. Vuosaaren asuntokuntien keskikoko on suurempi kuin missään muussa alakeskuksessa, koska lasten osuus väestöstä on varsin suuri. Nuorten aikuisten osuus on samalla tasolla koko seudun keskiarvon kanssa, mutta selkeästi pienempi kuin alakeskuksissa keskimäärin. 30–64-vuotiaiden osuudet ovat alakeskukseksi melko tyypillisiä, mutta työikäisten määrä painottuu hieman alakeskusten keskiarvoa enemmän alle 50-vuotiaisiin. Kokonaisuutena Vuosaaren väestö on nuorta, mutta tämä johtuu ennen kaikkea suuresta lasten määrästä. Eläkeikäisten osuus on samalla tasolla muiden alakeskusten kanssa.

35%

Vuosaari - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu

20%

15%

10%

5%

0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 40–64 65–74 yli 74 ikävuotta

Ikäjakauma Vuosaaressa 2012 (YKR).

Autonomistus Vuosaaressa hieman yli puolella kotitalouksista ei ole autoa. Yhden auton omistavia kotitalouksia on noin 40 % ja useamman auton omistavia kotitalouksia on noin 8 % kaikista kotitalouksista. Autonomis- tusta katsottaessa Vuosaari on hyvin tyypillinen alakeskus.

Autottomat

52% 40% 8% 1 auto Vähintään 2 autoa

Autonomistus Vuosaaressa 2010 (YKR).

62 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työllisten ja työpaikkojen toimialajakauma Työpaikkoja Vuosaaressa on hieman alle 3000 ja työpaikkamäärän perusteella se näyttäytyy selvästi pääkaupunkiseudun heikoimpana alakeskuksena. Työpaikkaprofiililtaan se on erityisesti julkisten palve- luiden keskittymä. Terveys- ja sosiaalipalvelut erottuvat tärkeänä työllistäjänä samoin koulutus. Kolmas tärkeä työllistävä ala on vähittäiskauppa. Vuosaaren asukkaiden työpaikkojen toimialajakauma on ala- keskukselle hyvin tyypillinen.

35%

30%

25%

20%

15%

10%

5%

0%

Työpaikkojen toimialajakauma Vuosaaressa 2010 (YKR).

Kaupallinen tarjonta Vuosaaressa sijaitsee kauppakeskus Columbus, joka on lähiöostareihin verrattuna suuri kaupan keskit- tymä, mutta seudullisessa vertailussa melko pieni kauppakeskus. Vähittäiskaupan työntekijöitä alakes- kuksen alueella on noin 350 ja se on muihin alakeskuksiin verrattuna vähän. Palvelualojen työpaikkoja (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) on noin 450, mikä on sekin alakeskusten keskiarvoa vähemmän.

Liikenneinfrastruktuuri Vuosaari on rakennettu hyvin vahvasti metron varaan ja se dominoi alueen liikkumiskäyttäytymistä ja myös siihen kytkeytyvää syöttöbussiliikennettä. Tulevaisuudessa Jokeri II kytkee alueen vielä vahvem- min pohjoiseen metrohaaran alueisiin sekä Malmin suuntaan. Autoliikenteen näkökulmasta alueen pää- väylä on Vuotie, joka yhdistää Vuosaareen Kehä I:een ja Itäväylään.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 63 Vuosaaressa asuvat työlliset Vuosaaressa asuvia työllisiä on yhteensä noin 7000. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on noin 12 kilometriä ja mediaanityömatka noin 11,5 kilometriä. Vuosaaressa asuvien työmatkat ovat muihin alakeskuksiin verrattuna pitkiä. Tämä selittyy merkittäviltä osin sillä, että muihin kaukana keskustasta sijaitseviin alakeskuksiin verrattuna suurempi osa vuosaarelaisista käy töissä Helsingin keskustassa. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut hieman vajaa 3 kilometriä. Kasvu on ollut suurempaa kuin useimmissa muissa alakeskuksissa. Noin 9 % alueen töissä käyvistä asukkaista myös työskentelee Vuosaaressa. Näiden lisäksi Itäkes- kus, Pasila ja Pitäjänmäki erottuvat merkittävinä vuosaarelaisten työmatkojen kohdealueina. Näiden lisäksi vuosaarelaisia käy paljon töissä myös muualla Itä-Helsingissä, mutta nämä työpaikat sijaitsevat melko hajallaan toisistaan.

Vuosaaressa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010)

64 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Vuosaaressa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010).

Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työ- Osuus kaikis- määrä paikan lähti- paikka-alueen ta työmat- jöistä tulijoista koista Helsingin jalankulkuvyöhyke 1318 18,7 % 1,4 % 0,19 % Vuosaari 619 8,8 % 22,5 % 0,09 % Metro-Pohjoinen 524 7,4 % 3,5 % 0,08 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 521 7,4 % 1,7 % 0,08 % Itäkeskus 281 4,0 % 5,1 % 0,04 % Metro-Vuosaari 265 3,8 % 6,8 % 0,04 % Pasila 254 3,6 % 1,4 % 0,04 % Ruoholahti-Jätkäsaari-Hernesaari 240 3,4 % 1,4 % 0,04 % Meilahti-Taka-Töölö 232 3,3 % 1,1 % 0,03 % Pitäjänmäki 204 2,9 % 1,1 % 0,03 %

Vuosaaressa työssäkäyvät Vuosaaressa työssäkäyvien keskimääräiset työmatkat ovat lyhyitä, mikä selittyy merkittäviltä osin työ- paikkojen pienellä kokonaismäärällä. Vuosaaressa työskentelevien työmatkat ovat keskimäärin vain noin 7,7 kilometriä ja mediaanityömatka on jopa alle 5 kilometriä. Vuosien 1990–2010 välillä keski- määräiset työmatkat kasvoivat ainoastaan vajaalla 500 metrillä. Useampi kuin joka neljännes alueella työssäkäyvistä myös asuu siellä. Tämä on huomattavan pal- jon suurempi lukema kuin missään muussa alakeskuksessa ja johtuu luonnollisesti pienestä työpaikko- jen kokonaismäärästä. Vuosaaren alakeskuksen lisäksi alueella työssäkäyvien merkittäviksi asuinalueik- si nousevat muu Vuosaari sekä metron ympäristö Itä-Helsingissä ja Itäinen kantakaupunki. Vuosaareen tehdään hyvin vähän pitkiä työmatkoja. Alle kymmenesosa Vuosaaressa työssäkäyvistä ihmisistä asuu Helsingin seudun ydinalueen ulkopuolella.

Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Vuosaareen (YKR 2010).

Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuin- Osuus työpaik- Osuus määrä paikan lähti- ka-alueen tuli- kaikista jöistä joista matkoista Vuosaari alakeskus 619 8,8 % 22,5 % 0,09 % Metro-Vuosaari 450 3,5 % 16,4 % 0,07 % Metro-Pohjoinen 393 1,5 % 14,3 % 0,06 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 106 0,5 % 3,9 % 0,02 % Päärata-Koivukylä-Korso 81 0,2 % 2,9 % 0,01 % Itäkeskus - alakeskus 76 2,0 % 2,8 % 0,01 % Helsinki - Jalankulkuvyöhyke 75 0,2 % 2,7 % 0,01 % Tapaninkylä-Suutarila-Heikinlaakso 72 0,3 % 2,6 % 0,01 % Käpylä-Oulunkylä-Maunula- 71 0,4 % 2,6 % 0,01 % Pukinmäki Pihlajamäki-Viikki 70 0,7 % 2,5 % 0,01 %

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 65

Vuosaaressa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojenalueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010).

Vuosaari linkittyy vahvasti lähinnä muihin metron varren alueisiin. Vuosaaren vahvat linkit ovatkin metron ansiosta suurelta osin laadukkaan joukkoliikenteen tarjonnan piirissä. Vuosaari kuitenkin linkit- tyy hyvin heikosti pohjoisen suuntaan.

66 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite