Pääkaupunkiseudun Alakeskusten Profiilit
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Pääkaupunkiseudun alakeskusten profiilit Liite raporttiin Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - alakeskukset ja liikkuminen Espoon keskus ................................................................................................ 1 Herttoniemi ..................................................................................................... 7 Itäkeskus ....................................................................................................... 13 Leppävaara.................................................................................................... 19 Malmi ........................................................................................................... 25 Matinkylä ...................................................................................................... 31 Myyrmäki ..................................................................................................... 37 Pasila ............................................................................................................. 43 Tapiola .......................................................................................................... 49 Tikkurila ....................................................................................................... 55 Vuosaari ........................................................................................................ 61 Espoon keskus Aluetehokkuus ja asuntojen keskikoko Espoon keskuksen aluetehokkuus on hieman alle 0,3 ja se on kaikista pääkaupunkiseudun alakeskuksis- ta tehottomimmin rakennettu. Asuntojen keskipinta-ala on melko tarkalleen 60 m², mikä on hieman suurempi luku kuin useimmissa alakeskuksissa. Väestö ja asuntokuntarakenne Alakeskukseksi määritellyn Espoon keskuksen alueella asuu hieman vajaa 11 000 asukasta ja väestönti- heys on 4200 asukasta/km². Nämä ovat muihin pääkaupunkiseudun alakeskuksiin verrattuna melko pieniä lukuja. Vuosien 1990–1995 välillä Espoon keskuksen asukasluku kasvoi noin 8000:sta noin 10 000:een. Tämän jälkeen asukasluku pysyi melko vakaasti samalla tasolla, kunnes viime vuosina tehty täydennysrakentaminen kasvatti sitä noin tuhannella ihmisellä. 18000 16000 14000 12000 Asukasluku 10000 Työpaikkamäärä 8000 Lukumäärä Eläkeikäiset 6000 Asuntokunnat 4000 2000 0 1990 1995 2000 2005 2010 Asukasluvun ja eläkeikäisten määrän kehitys 1990–2012 sekä työpaikkamäärän ja asuntokuntien määrän kehitys 1990–2010 (YKR). Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 1 Asuntokuntien keskikoko on vain hieman alle 2, joka on varsin korkea luku. Lasten, erityisesti pienten lasten, osuus väestöstä on korkea. Toisaalta myös nuorten aikuisten osuus on varsin korkea, sillä lähes joka neljäs asukas kuuluu ikäryhmään 18–29 vuotta. Työikäinen väestö painottuu enemmän 30– 49-vuotiaisiin ja 50–64-vuotiaitten osuus on verrattain matala. Toisaalta eläkeikäisten (yli 64- vuotiaiden) ja erityisesti vanhusten (yli 74-vuotiaiden) osuudet väestöstä ovat hyvin matalia. Espoon keskuksen väestö on muihin alakeskuksiin ja koko seudun keskiarvoon verrattuna nuorta. 35% Espoon keskus - alakeskus 30% Alakeskusten keskiarvo 25% Helsingin seutu 20% 15% 10% 5% 0% 0–6 7–14 15–17 18–29 30–49 50–64 65–74 yli 74 ikävuotta Ikäjakauma Espoon keskuksessa 2012 (YKR). Autonomistus Hyvin tarkkaan puolella Espoon keskuksen asuntokunnista ei ole autoa. Noin 38 % asuntokunnista on yksi auto ja noin 11 % vähintään kaksi autoa. Yhden auton omistavien asuntokuntien osuus ei ole erityi- sen korkea, mutta toisaalta useamman auton omistavien asuntokuntien osuus on muihin alakeskuksiin verrattuna korkea. Autottomat 51% 38% 11% 1 auto Vähintään 2 autoa Autonomistus Espoon keskuksessa 2010 (YKR). 2 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Työpaikkojen toimialajakauma Espoon keskuksessa työpaikkoja on noin 5000, mikä on pääkaupunkiseudun alakeskukseksi melko pieni luku. Työpaikkaprofiililtaan Espoon keskus on erityisesti julkisen sektorin työpaikkojen keskittymä. Terveys- ja sosiaaliala, julkinen hallinto sekä koulutus muodostavat yli puolet kaikista työpaikoista. Muihin alakeskuksiin verrattuna kaupan merkitys työllistäjänä on pieni. Myös rahoituksen, kiinteistö- alan ja viestinnän merkitykset ovat verrattain vähäisiä. Espoon keskuksen asukkaiden työpaikkojen toi- mialajakauma ei erotu merkittävästi muista alakeskuksista. Vaikka julkisen hallinnon työpaikkoja on alueella paljon, ovat alueen asukkaat lähes kaikkiin muihin alakeskuksiin verrattuna harvemmin töissä julkisessa hallinnossa. 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Työpaikkojen toimialajakauma Espoon keskuksessa 2010 (YKR) Kaupallinen tarjonta Espoon keskuksessa sijaitsee kaksi pienempää kauppakeskusta, Entresse ja Espoon Tori. Näiden vaiku- tusalueet ovat kuitenkin kohtuullisen paikallisia. Vähittäiskaupan työpaikkoja on noin 250, mikä on vähemmän kuin missään muussa alakeskuksessa. Kaupalliset palvelut (taide, viihde, ja virkistys sekä majoitus- ja ravintolatoiminta) työllistävät vähän muihin alakeskuksiin verrattuna. Liikenneinfrastruktuuri Lähijuna toimii Espoon keskuksen julkisen liikenteen selkärankana. Nykyinen kaupunkirata ei kuiten- kaan ulotu Espoon keskukseen asti. Espoon keskus on myös tärkeä Keski-Espoon bussiliikenteen sol- mukohta. Julkisen liikenteen yhteydet Etelä-Espooseen ovat kuitenkin heikkoja. Autoliikenteen pää- väylistä Kehä III ja Turunväylä kulkevat aivan Espoon keskuksen pohjoispuolelta. Finnoontie yhdistää alueen Etelä-Espooseen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 3 Espoon keskuksessa asuvat työlliset Espoon keskuksessa asuvien työllisiä on yhteensä noin 4000. Näiden ihmisten keskimääräinen työmatka on reilu 11 kilometriä ja mediaanityömatka noin 8,5 kilometriä. Muihin alakeskuksiin vertailtaessa mat- kat ovat hieman pidempiä. Vuosien 1990–2010 välillä työmatkojen keskipituus on kasvanut noin 2,5 kilometrillä. Noin 12 % alueen työllisistä asukkaista myös työskentelee Espoon keskuksessa. Tämä on jonkin verran suurempi lukema kuin muissa alakeskuksissa. Noin 500 työllistä työskentelee muualla läntisen Espoon alueella. Muita tärkeimpiä työmatkojen kohdealueita ovat erityisesti Karamalmin-Kilon ja Ota- niemi-Keilaniemen ja Pitäjänmäen työpaikka-alueet sekä Helsingin keskusta, joka on tosin vähemmän merkittävä kuin muiden alakeskusten kohdalla. Muista Espoon alakeskuksista esiin nouse erityisesti Leppävaara, mutta myös Matinkylään ja Tapiola erottuvat kartalta. Espoon keskuksessa asuvien työllisten työpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010). 4 Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite Paikallisalueet, joissa Espoon keskuksessa asuvat käyvät eniten töissä (YKR 2010). Työpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuinpai- Osuus työpai- Osuus kaikis- määrä kan lähtijöistä kan tulijoista ta työmat- koista Espoon keskus 476 12,1 % 9,7 % 0,07 % Helsingin jalankulkuvyöhyke 307 7,8 % 0,3 % 0,05 % Kauniainen-Kauklahti 288 7,3 % 3,0 % 0,04 % Karamalmi-Kilo 249 6,3 % 1,8 % 0,04 % Espoonlahti 212 5,4 % 2,3 % 0,03 % Otaniemi-Keilaniemi 157 4,0 % 0,8 % 0,02 % Mankkaa-Olari 151 3,8 % 2,2 % 0,02 % Leppävaara 140 3,5 % 1,5 % 0,02 % Pitäjänmäki 126 3,2 % 0,7 % 0,02 % Kallio-Sörnäinen-Vallila 118 3,0 % 0,4 % 0,02 % Espoon keskuksessa työssäkäyvät Espoon keskuksessa työssäkäyvien keskimääräinen työmatka on hieman alle 10 kilometriä ja mediaani- työmatka hieman vajaat 7 kilometriä. Nämä ovat hieman pienempiä lukuja kuin useimmissa muissa alakeskuksissa. Kuitenkin vuosien 1990–2010 välillä työmatkan keskipituus on kasvanut noin kahdella kilometrillä. Hieman vajaat 10 % alueella töissä käyvistä myös asuu siellä. Luku on hieman useimpia muita ala- keskuksia suurempi. Espoon keskuksen lisäksi siellä työskentelevien tärkeimpinä asuinpaikkoina erot- tuvat asumisvaltaiset alueet sen ympäristössä. Erityisesti erottuvat rantaradan ympäristö Leppävaarasta Kauklahteen, Länsiväylän ympäristö Matinkylästä Kivenlahteen sekä Espoon puoleinen Kehä III:n ym- päristö. Toisaalta myös Leppävaaran ja Matinkylän alakeskusten alueelta käydään melko paljon töissä Espoon keskuksessa. Useampi kuin joka viides Espoon keskukseen tuleva työntekijä tulee ydinalueen ulkopuolelta ja alakeskuksista ainoastaan Tikkurilaan ja Pasilaan tullaan enemmän töihin kehysalueelta Paikallisalueet, joista tullaan eniten töihin Espoon keskukseen (YKR 2010) Asuinpaikan sijainti Työmatkalaisten Osuus asuinpai- Osuus työpai- Osuus määrä kan lähtijöistä kan tulijoista kaikista matkoista Kauniainen-Kauklahti 718 4,4 % 14,7 % 0,11 % Espoonlahti 697 2,9 % 14,3 % 0,10 % Espoon keskus 476 12,1 % 9,7 % 0,07 % Kehä III-Pitkäjärvi 307 2,7 % 6,3 % 0,05 % Leppävaara-vyöhyke 274 2,2 % 5,6 % 0,04 % Matinkylä 180 2,4 % 3,7 % 0,03 % Sisempi kehysalue - Lohjan suunta 162 3,9 % 3,3 % 0,02 % Mankkaa-Olari 155 1,7 % 3,2 % 0,02 % Leppävaara 130 2,0 % 2,7 % 0,02 % Ulompi kehysalue - Lohjan suunta 129 1,7 % 2,6 % 0,02 % Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2014 Liite 5 Espoon keskuksessa työssäkäyvien työllisten asuinpaikkojen alueellinen jakauma pääkaupunkiseudulla 2010 250 x 250 metrin ruuduissa (YKR 2010). Junayhteydestä huolimatta Espoon keskus linkittyy muita alakeskuksia heikommin Helsingin kes- kustaan. Toisaalta se linkittyy monia muita alakeskuksia vahvemmin sitä lähellä sijaitseviin Pääkaupun- kiseudun ulkopuolisiin alueisiin. Lähijuna tarjoaa suurella osalle Espoon keskuksen asukkaista hyvän yhteyden työpaikalle, mutta Espoon keskukseen muualta tulevat työntekijät asuvat selvästi hajau- tuneemmin. Toisaalta Espoon keskukseen tullaan paljon töihin kohtuullisen läheltä, mutta Espoon kes- kuksesta