DOCSLIB.ORG

Hannu Numminen 2016 Sivu 1 / 43

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Hannu Numminen 2016 Sivu 1 / 43 Hannu Numminen 2016 Sivu 1 / 43 Lapset: TAULU 1 Eerik Eerikinpoika, s. 26.3. 1713 Pyhäranta, Varho- I Lasse (Lars) Nilsinpoika, talollinen (Killu), k. noin kylä, Killu. Tauluun 7. 1578 Pyhäranta, Varhokylä, Killu. Johannes Eerikinpoika, s. 1714 Pyhäranta, Varho- kylä, Killu, kastettu 4.6. 1714 Pyhäranta. Lapset: Henrik Eerikinpoika, s. 1715 Pyhäranta, Varhokylä, Eerik Larsinpoika. Tauluun 2. Killu, kastettu 10.5. 1715 Pyhäranta. Tauluun 197. TAULU 2 Liisa Eerikintytär, s. 1719 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, kastettu 3.10. 1719 Pyhäranta. Tauluun 207. II Eerik Larsinpoika, Taulusta 1, talollinen (Killu). Maria Eerikintytär, s. 4.3. 1722 Pyhäranta, Varho- Lapset: kylä, Killu, kastettu 5.3. 1722 Pyhäranta. Petter Eerikinpoika, talollinen (Killu). TAULU 7 Eerik Eerikinpoika. Tauluun 3. Maisa Eerikintytär,. VI Eerik Eerikinpoika, Taulusta 6, talollinen, s. 26.3. 1713 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, k. 1752 Pyhäranta, TAULU 3 Varhokylä, Killu, haudattu 22.11. 1752 Pyhäranta, kuo- III Eerik Eerikinpoika, Taulusta 2, talollinen (Killu). linsyy keuhkotauti. Puoliso: Valpur (Walborg), emäntä. Puoliso: 2.3. 1735 Pyhäranta Elina Juhontytär, emäntä, s. 22.5. 1712 Pyhäranta, Kursila, Kalkari, k. 27.4. 1758 Lapset: Pyhäranta, Varhokylä, Killu. Vanhemmat: Juho (Johan) Pärttyl Eerikinpoika. Tauluun 4. Matinpoika, talollinen, Pyhäranta, Kursila, Kalkari, s. 8.5. Margareta Eerikintytär,. 1683, k. 30.9. 1754 Pyhäranta, Kursila, Kalkari ja Elina Eskel Eerikinpoika. Tauluun 5. (Elin) Matintytär (Mattsdotter), emäntä, s. 6.8. 1686, k. TAULU 4 26.3. 1758 Pyhäranta, Kursila, Kalkari. IV Pärttyl Eerikinpoika, Taulusta 3, talollinen (Killu), Lapset: k. 1697 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, haudattu 11.4. 1697 Maria Eerikintytär, s. 17.1. 1736 Pyhäranta, Varho- Pyhämaa. kylä, Killu, kastettu 18.1. 1736 Pyhäranta. Tau- luun 8. Puoliso: Valpur (Walborg), emäntä, k. 1693 Pyhäranta, Henrik Eerikinpoika, s. 5.3. 1737 Pyhäranta, Var- Varhokylä, Killu, haudattu 17.5. 1691. hokylä, Killu, kastettu 6.3. 1737 Pyhäranta. Tau- TAULU 5 luun 20. Matti Eerikinpoika, s. 5.9. 1738 Pyhäranta, Varho- IV Eskel Eerikinpoika, Taulusta 3, talollinen, k. 1727 kylä, Killu, kastettu 6.9. 1738 Pyhäranta. Tau- Pyhäranta, Varhokylä, Killu. luun 173. Puoliso: Liisa, emäntä, k. 1697 Pyhäranta, Varhokylä, Johannes Eerikinpoika, s. 20.3. 1740 Pyhäranta, Killu, haudattu 7.8. 1697 Pyhäranta. Varhokylä, Killu, kastettu 22.3. 1740 Pyhäranta. Anna Eerikintytär, s. 21.9. 1742 Pyhäranta, Varho- Lapset: kylä, Killu, kastettu 22.9. 1742 Pyhäranta, k. 1745 Liisa Eskelintytär, s. 1681 Pyhäranta, Varhokylä, Pyhäranta, Varhokylä, Killu, haudattu 28.4. 1745 Killu. Tauluun 6. Pyhäranta, ikä 2 vuotta 7 kuukautta. Eerik Eskelinpoika, s. Pyhäranta, Varhokylä, Killu. Elina Eerikintytär, s. 7.5. 1745 Pyhäranta, Varhoky- Anna Eskelintytär, s. Pyhäranta, Varhokylä, Killu. lä, Killu, kastettu 8.5. 1745 Pyhäranta. Tau- Juhana Eskelinpoika, s. 1686 Pyhäranta, Varhokylä, luun 177. Killu, kastettu 28.9. 1686 Pyhäranta. Eerik (Erik) Eerikinpoika, s. 2.5. 1747 Pyhäranta, Yrjänä (Jöran) Eskelinpoika, s. 1689 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, kastettu 3.5. 1747 Pyhäranta, k. Varhokylä, Killu, kastettu 4.3. 1689 Pyhäranta. 1749 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, haudattu 13.8. 1749 Pyhäranta, kuolinsyy tuhkarokko, ikä 2 TAULU 6 vuotta 3 kuukautta 2 viikkoa. V Liisa Eskelintytär, Taulusta 5, talollisen tytär, Killu, Simo (Simon) Eerikinpoika, s. 4.7. 1749 Pyhäranta, s. 1681 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, k. 1747 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, kastettu 4.7. 1749 Pyhäranta, k. Varhokylä, Killu, haudattu 2.8. 1747 Rohdaisten kirk- 1749 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, haudattu 23.7. koon, kuolinsyy (ei kirjattu), ikä 66. 1749 Pyhäranta, kuolinsyy tuhkarokko, ikä 2 viik- koa 5 päivää. Puoliso: 1.11. 1710 Pyhäranta Eerik Pärttylinpoika, ta- Liisa (Elisabetha) Eerikintytär, s. 4.10. 1750 Pyhä- lollinen (Killu), lautamies, s. 1688 Pyhäranta, Varhokylä, ranta, Varhokylä, Killu, kastettu 5.10. 1750 Pyhä- Konsi, kastettu 21.4. 1688 Pyhäranta, k. 29.7. 1762 Pyhä- ranta. Tauluun 193. ranta, Varhokylä, Killu, haudattu 1.8. 1763 Pyhäranta, kuolinsyy nivelsärky. Vanhemmat: Pärttyli Yrjänänpoika, TAULU 8 talollinen (Varhokylän Konsi), k. noin 1721 Pyhäranta, Varhokylä, Konsi ja Anna, emäntä, k. 10.12. 1721 Pyhä- VII Maria Eerikintytär, Taulusta 7, emäntä, s. 17.1. ranta, Varhokylä, Konsi, haudattu 10.12. 1721 Pyhäranta. 1736 Pyhäranta, Varhokylä, Killu, kastettu 18.1. 1736 Hannu Numminen 2016 Sivu 2 / 43 Pyhäranta, k. 22.3. 1786 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Ylikylä, Impilä. Tauluun 18. 1. Efraim Matinpoika, s. 8.10. 1805 Pyhäranta, Yli- Puoliso: 8.11. 1761 Pyhäranta Simo (Simon) Simonpoi- kylä, Impilä, k. 26.12. 1825 Pyhäranta, Ylikylä, ka, talollinen, s. 28.9. 1739 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä, k. Impilä, haudattu 1.1. 1826 Pyhäranta, kuolinsyy 2.10. 1817 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Vanhemmat: Simo hukkui. (Simon) Matinpoika (Mattsson), talollinen, s. 8.10. 1707, 1. Juho (Johan) Matinpoika, s. 13.3. 1808 Pyhäran- k. 24.10. 1768 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä ja Sofia Juhon- ta, Ylikylä, Impilä, k. 26.12. 1825 Pyhäranta, Yli- tytär (Johansdotter), emäntä, s. 28.9. 1702, k. 13.6. 1794 kylä, Impilä, haudattu 1.1. 1826 Pyhäranta, kuo- Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. linsyy hukkui. Lapset: Henrik Simonpoika, s. 8.8. 1762 Pyhäranta, Ylikylä, TAULU 11 Impilä, konfirmoitu 1777 Pyhäranta. IX Matti (Matts) Matinpoika, Taulusta 10, s. 5.10. Maria Simontytär, s. 20.6. 1764 Pyhäranta, Ylikylä, 1800 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Impilä. Tauluun 9. Matti (Matts) Simonpoika, s. 29.1. 1766 Pyhäranta, 1. puoliso: 1825 Anna Liisa Matintytär, emäntä, s. 18.8. Ylikylä, Impilä. Tauluun 10. 1806, k. 3.4. 1836 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Vanhem- Simo (Simon) Simonpoika, s. 31.1. 1768 Pyhäranta, mat: Matti Matinpoika, talollinen (Kaukkan Laurikkala), Ylikylä, Impilä, (kaksonen). s. 12.2. 1787 ja Lisa Juhontytär, emäntä, s. 2.9. 1779. Sofia (Sophia) Simontytär, s. 31.1. 1768 Pyhäranta, 2. puoliso: 1837 Pyhäranta Eeva Aleksanterintytär, Ylikylä, Impilä, (kaksonen), konfirmoitu 1783 emäntä, s. 23.1. 1806 Pyhäranta, Rohdainen. Vanhemmat: Pyhäranta. Aleksanteri (Alexander) Jaakopinpoika (Jacobsson), ta- Leena (Helena) Simontytär, s. 19.1. 1771 Pyhäranta, lollinen (Santtion Anttila), s. 2.4. 1768 Pyhäranta, Roh- Ylikylä, Impilä, kastettu 20.1. 1771 Pyhäranta. dainen, k. 23.12. 1848 Pyhäranta, Santtio, Anttila ja Anna Tauluun 19. Henrikintytär, emäntä, s. 30.7. 1771 Pyhäranta, Roh- Anna Simontytär, s. 17.12. 1772 Pyhäranta, Ylikylä, dainen, k. 21.1. 1857 Pyhäranta, Santtio, Anttila. Impilä, konfirmoitu 1788 Pyhäranta. Valpuri (Walborg) Simontytär, s. 28.1. 1775 Pyhä- Lapset: ranta, Ylikylä, Impilä, kastettu 29.1. 1775 Pyhä- 1. Matti Wilhelm Matinpoika, s. 16.12. 1825 Pyhä- ranta, konfirmoitu 1791 Pyhäranta. ranta, Ylikylä, Impilä. Tauluun 12. Tuomas (Thomas) Simonpoika, s. 22.10. 1777 Py- 1. Juho (Johan) Matinpoika, s. 10.9. 1828 Pyhäran- häranta, Ylikylä, Impilä. ta, Ylikylä, Impilä, k. 19.12. 1852 Pyhäranta, Rei- la, Hannula. TAULU 9 1. Lovisa Matintytär, s. 31.1. 1832 Pyhäranta, Yli- kylä, Impilä. Tauluun 13. VIII Maria Simontytär, Taulusta 8, s. 20.6. 1764 Py- 1. Kustaa (Gustaf) Matinpoika, s. 3.11. 1834 Pyhä- häranta, Ylikylä, Impilä, k. 25.11. 1804 Pyhäranta, Yli- ranta, Ylikylä, Impilä. kylä, Impilä. 2. Taneli (Daniel) Matinpoika Mattsson, s. 27.11. Lapset: 1837 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Tauluun 15. Maria Mariantytär, s. 8.10. 1789. 2. Vilhelmiina Matintytär, s. 6.12. 1839 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. TAULU 10 2. Aleksanteri Matinpoika, s. 23.10. 1841 Pyhäranta, VIII Matti (Matts) Simonpoika, Taulusta 8, talollinen, Ylikylä, Impilä. s. 29.1. 1766 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä, konfirmoitu 2. Kustaava (Gustava) Matintytär, s. 10.1. 1844 1782 Pyhäranta, k. 20.2. 1840 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. 2. Immanuel Matinpoika, s. 9.8. 1850 Pyhäranta, 1. puoliso: Liisa Matintytär, emäntä, s. 14.3. 1773, k. Reila, Hannula, k. 8.11. 1850 Pyhäranta, Reila, 5.2. 1809 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Hannula. 2. puoliso: noin 1809 Anna Antintytär (Andersdotter), TAULU 12 s. 27.11. 1779 Kalanti. X Matti Wilhelm Matinpoika, Taulusta 11, s. 16.12. Lapset: 1825 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. 1. Matti (Matts) Matinpoika, s. 20.11. 1796 Pyhä- ranta, Ylikylä, Impilä, k. 26.5. 1797 Pyhäranta, Puoliso: 12.7. 1855 Pyhäranta Wilhelmina Henrikinty- Ylikylä, Impilä. tär,. 1. Anna Greta Matintytär, s. 16.4. 1798 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä, k. 31.10. 1800 Pyhäranta, Ylikylä, TAULU 13 Impilä. X Lovisa Matintytär, Taulusta 11, s. 31.1. 1832 Pyhä- 1. Matti (Matts) Matinpoika, s. 5.10. 1800 Pyhäran- ranta, Ylikylä, Impilä, k. 18.11. 1858 Kalanti, Lahti, Tät- ta, Ylikylä, Impilä. Tauluun 11. tilä. 1. Anna Greta Matintytär, s. 5.7. 1802 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Tauluun 17. Puoliso: 12.7. 1855 Pyhäranta Juho (Johan) Benjamin 1. Lisa Stina Matintytär, s. 29.10. 1803 Pyhäranta, Benjamininpoika, s. 23.11. 1831 Kalanti, k. 26.6. 1862 Kalanti, Lahti, Tättilä. Vanhemmat: Benjamin Juhonpoika Hannu Numminen 2016 Sivu 3 / 43 (Johansson), talollinen (Lahden Tättilä), s. 29.8. 1808, k. Lapset: 16.7. 1886 Kalanti, Lahti, Tättilä ja Maija Stina Jaakon- Iisak Juho (Isaac Johan) Iisakinpoika, s. 7.10. 1827 tytär (Jakobsdotter), emäntä, s. 20.9. 1803, k. 16.5. 1849 Pyhäranta, Ylikylä, Impilä. Kalanti, Lahti, Tättilä. TAULU 18 Lapset: Lovisa Serafia Juhontytär, s. 24.8. 1856 Kalanti, IX Lisa Stina Matintytär, Taulusta 10, s. 29.10. 1803 Lahti, Tättilä. Tauluun 14. Pyhäranta, Ylikylä, Impilä, konfirmoitu 1819 Pyhäranta. Puoliso: 1837 Pyhäranta Juho (Johan) Henrik Matin- TAULU 14 poika, talollinen (Reidulan Hannula), s. 11.8.
Load more

Recommended publications
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]
  • Tilastollisia Tiedonantoja 18
    Tilastollisia tiedonantoja 18 041 kieli fin 245 nimeke Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912 260 julkaisija Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1914 440 sarja fin Tilastollisia tiedonantoja 18 598 huom. Väestötilastoa 650 svt aihealue Väestö - Befolkning - Population 650 tietovuosi 1912 651 alue Suomi - Finland 785 seuraaja Suomen virallinen tilasto 6 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA 3ULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 18. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA 1912. HELSINGISSÄ, 1914. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912. Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1912 väkiluvunmuu- toksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tär- keimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selon- teko maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja nais- puolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Kaupungit. Maaseutu. yhteensä. Uudenmaan lääni I 2 071 1997 4 068 3129 3 032 6161 5 200j 5 029 10229 Turun ja Porin 938 890 1828 5 906 5 466 11372 6 844J 6 356 13 200 Hämeen 754 674 1428 4 384 4 056 8 440 5138 4 730 9 868 Viipurin 617 583 1200 7 881 7 392 15 273 8 498 7 975 16 473 Mikkelin 117 133 250 2 836 2 630 5 466 2 953 2 763 5 716 Kuopion 376! 373 749 5 287 5 032 10 319 5 663 5405 11068 Vaasan » 567 555 1122 6 799 6 361 13160 7 366 6 916 14 282 Oulun » 460 404 864 5 401 5174 5 861 5 578 11439 Koko maa 5 900 5 60911 509| 41 623J 39 143J 80 766| 47 523 44 75292 275 Tämä luku, 92 275 elävänä syntynyttä, oli 1 037 suurempi kuin vastaava luku vuonna 1911.
    [Show full text]
  • Siirtolaisuustilasto
    SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO 14 SIIRTOLAISUUS VUONNA 1917 EMIGRATION EN 1917 HELSINKI. 1919 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO. Sisällysluettelo. Table des matières. Teksti. Texte. (Siv. 1—32.) (Pages 1—32.) Siv. Pag. I. Siirtolaisuuden suuruus. 1. Chiffres absolus de Vémigration. Siirtolaisten luku vuosina 1893 -1917 1 Nombre des émigrants 1893—1917 1 Siirtolaisten absoluuttinen ja suhteel­ Nombre et proportion des émigrants linen määrä eri lääneissä ........ 2 pour les différents gouvernements 2 Vertailu luonnollisen väenlisäyksen Comparaison entre l’accroissement ja siirtolaisuuden välillä vuosina physiologique de la population et 1893—1917 ..................................... 3 rémigration 1893 -1917 .............. 3 11. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen, iän IL Répartition des émigrants d’après le ja siviilisäädyn mukaan. sexe, l'âge et l'état civil. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen Répartition des émigrants d’après le mukaan vuosina 1893—1917 .......... 6 sexe pour 1893—1917 ................ 6 Miespuolisten ja naispuolisten siir­ Différences dans le chiffre et la con­ tolaisten luvun vaihteleminen eri stance de Immigration par sexe . 7 vuosina ............................................ 7 Naispuolisten siirtolaisten suhteelli­ Nombre relatif des émigrants du nen luku kaupungeissa ja maa­ sexe féminin par gouvernements, seudulla, läänittäin vuonna 1917 8 villes et campagne en 1917 .... 8 Miespuolisten ja naispuolisten siirto­ Répartition des émigrants par sexe laisten ryhmitys ikäluokkiin kau­ et par âge dans
    [Show full text]
  • Kesämökit 1996 Fritidshus Free-Tim E Residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 Li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing
    Tilastokeskus S VT Asuminen 1997:4 '¡L Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-tim e residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-time residences Helsinki - Helsingfors 1997 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset: Paula Salminen Kesämökkikanta: Jari Nieminen, Marja Hermiö (09) 17 341 Kansikuva: Mikko Nurmi © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som kalla. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8307 = Asuminen ISSN 0789-0168 ISBN 951-727-350-9 Oy Edita Ab, Helsinki 1997 Alkusanat - Förord - Preface Kesämökit 1996 -julkaisu sisältää tiedot vuoden 1996 lopun tiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain kesämökkikannasta sekä valmistuneista vapaa-ajan asuinra­ tietoja kesämökkikannasta. Julkaisun on toimittanut suun­ kennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusrekisterin tietoi­ nittelija Jari Nieminen. hin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämökkitilasto julkais- Publikationen Fritidshus 1996 inneháller uppgifter om fri- det ârligen uppgifter om ffitidshusbestândet och om fär- tidshusbestándet i slutet av 1996 och om de fritidshus som digställda fritidshus. Publikationen har redigerats av plane- färdigställdes under
    [Show full text]
  • KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen Suhtautuminen Kansakoulukysymykseen Tasa-Arvon Ja Alueellisuuden Kannalta
    KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro gradu- tutkielma Suomen historia Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2008 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Tero Tapani Parkkonen Työn nimi – Title Kansakoulujen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun vaihteeseen Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon, rahoituksen ja alueellisuuden kannalta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu-tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages toukokuu 2008 s. 108 Tiivistelmä – Abstract Tutkin, mitä päätöksiä kuntakokouksissa tehtiin kansakouluista ja miten niissä käsiteltiin perustamisen alueellisia, yhteiskuntaryhmien ja tyttöjen koulutukseen suhtautumisen eroja. Selvitin myös valtionavun ja piirijakoasetuksen vaikutusta kansakoulujen perustamisen vauhdittumiseen. Käsittelin myös, miten paljon koulukysymyksissä oli esiintynyt vastakkaisuutta. Tyttöjen ja poikien koulutukseen suhtautumisen eroista ei ole laajempaa tutkimusta, joten katsoin sen olevan tärkeää. Työssäni käytin päälähteinä Suomen paikallishistorian teoksia ja tutkimuskirjallisuudesta merkittävin oli Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, koska etenin yleisestä tutkimus- kirjallisuudesta maakuntahistorioihin ja paikallishistorioihin.
    [Show full text]
  • Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa III Folkräkningen Del III Population census Volume III HELSINKI 1974 Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name 9 I Yleiset demografiset tiedot 9 X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. 9 II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood 9 III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960— 1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960— 1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. 9 V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeständet Hushàllens bostadsforhâllanden Housing Housing conditions of households 9 VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushällens struktur Undersökning angâende barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps 9 VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families
    [Show full text]
  • Rauman Yleiskaavan Strategisen Osan LIIKENNESELVITYS
    Rauman yleiskaavan strategisen osan LIIKENNESELVITYS Työraportti liikennejärjestelmän nykytilasta Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Maaliskuu 2011 Kannen kuva: Rauman satamaa (Minna Seppänen, maaliskuu 2010). Raportin muut kuvat: Minna Seppänen ja Juha Vehmas 2009-10. 3 Rauman yleiskaavan strateginen osa NYKYTILAN LIIKENNESELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT ............................................................................................................ 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .......................................................................... 4 2.1 Työn lähtökohdat ............................................................................................. 4 2.2 Tarkastelualue ................................................................................................. 5 2.3 Yleiskaava vuodelta 2003 ................................................................................ 5 2.4 Toimintaympäristöanalyysi ............................................................................... 6 3 LIIKENNEVERKKO JA HENKILÖLIIKENNE ............................................................ 8 3.1 Tie- ja katuverkko............................................................................................. 8 3.1.1 Valtion ylläpitämät tiet ..................................................................................8 3.1.2 Kadut......................................................................................................... 12 3.1.3 Eritasoliittymät, kiertoliittymät
    [Show full text]
  • Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993
    Tilastokeskus $xlFl#5^EIHBY+t-'t-[Hi SVT Sosiaaliturva 't994:3 Statistikentralen {F Tyoelikemenoti lasto al ueittai n vuonna 1993 22.9.1994 Tydeliikemenon jakautuminen elikelaieittain eri lidneissd verrattuna koko maahan Vanhuuselike Ty6kyvyttomyys- tai yksilollinen o varhaiselflke @l qy: Ty6ttdmyyselSke o Eltikelajin osuus koko tyoelake- menosta pienempi kuin koko maassa keskimfldrin ffi Eliiketajin osuus koko tyoeteke- menosta suurempl kuin koko maassa keskimiirin q4 Ensimmiisesti kuviosta nahdaan, etta vanhuuseliikkeiden suhteellinen osuus koko leenin tyoelakemenosta on suuri Lounais-Suomessa. Vanhuuseliikkeitd on paljon maksussa erityisesti rannikkoseudulla, mycis Vaasan laanissa, jossa niiden osuus jiii kuitenkjn juuri ja juuri koko maan keskimidrdn alapuolelle. Vuonna 1993 maksettiin 57 "k koko tyoelakemenosta vanhuuseldkkeind. Koko maan vanhuuselii- kemeno oli 26 miljardia. Tyokyvytt6myyseldkemeno oli vajaat 12 miljardia, mikd on noin neljdnnes koko eldkemenosta. Tyokyvyttdmyys- eldkkeitA oli maksussa paljon sielld, missa vanhuuselakkeita vdhan eli ltd- ja Pohjois-Suomessa sekd ostn Keski-Suomessa. Suhteelli- sesti suurin tydkyvyttdmyyseldkemeno oli Oulun lSZinissA. Ty6ttdmyyselakkeita taas maksettirn paljon niissd laaneissa" missd ty6ky- vyttdmyyselakkeitd maksettiin vahan. Poikkeuksen tekevat Keski-Suomen ja Lapin laanit, ioissa on keskimdirdista enemman sekA ty6- kyvyttdmyys- ette rydttdmyyseldkkeensaajia seka torsaalta Uudenmaan laani ja erityisesti Ahvenanmaa. lorssa puolestaan on molempra vahemman. Koko maassa tyottdmyyselakemeno
    [Show full text]
  • Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium
    Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium Tomas Hanell & Jörg Neubauer NORDREGIO 2005 Nordregio Report 2005:1 ISSN 1403-2503 ISBN 91-89332-52-0 ©Nordregio 2005 Analysis & text: Tomas Hanell Statistics: Jörg Neubauer Cartography & graphics: Patrik Tornberg, Tomas Hanell Dtp: Jörg Neubauer Linguistic editing: Chris Smith Repro and print: Katarina Tryck AB, Stockholm, Sweden Copies: 1500 Price: EUR 35,- Nordic Council of Ministers Nordic Council Nordregio Store Strandstraede 18 P.O.Box 3043 P.O.Box 1658 DK-1255 Copenhagen K DK-1021 Copenhagen K SE-11186 Stockholm Phone: +45-33-960 200 Phone: +45-33-960 400 Phone: +46-8-463 54 00 Fax: +45-33-960 202 Fax: +45-33-111 870 Fax: +46-8-463 54 01 http://www.norden.org http://www.norden.org http://www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co- operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971.
    [Show full text]
  • Turun Ja Porin Lääninkanslian Vesiasioiden Hakemisto
    Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto M U N V O-P Y-Ä R Pitäjä puuttuu tiedoista S Pitäjä ja vesialue puuttuvat tiedoista T M MAARIA KAIVO / ESTEIDEN POISTAMINEN YHTEISESTÄ KAIVOSTA Hakija: SAMUEL WALLEN YM., TORPANOMISTAJA Kotipaikka: MAARIA Akti: AD I 29/160 1917 Päätös: 11.07.1917 Nro 87 MAARIA VESILAITOS / MAA- JA VESIALUEEN HANKINTA VESILAITOSTA VARTEN Hakija: TURUN RAHATOIMIKAMARI Kotipaikka: TURKU Akti: AD I 44/17 1922 Päätös: 04.04.1924 Nro 1250 MAARIA AURAJOKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN (KIRKKOSILTA) Hakija: MATTSSON HENDRIC YM. Kotipaikka: MAARIA Akti: AD 166/30 1780 Päätös: 05.04.1780 MAARIA AURAJOKI PATO, PATOAMINEN / KIVIPADON KOROTTAMINEN Hakija: HALISTEN TILANOMISTAJAT YM. Kotipaikka: HALISTEN KYLÄ Akti: AD 953/178 1824 Päätös: 04.10.1831 Nro 2960 Lisätiedot: Vaatimus Halisten myllyn vuokraajalle apt. Erik Julinille MAARIA AURAJOKI UITTO / KATSELMUS JOEN SUISTOSTA PÖYTYÄN KIRKOLLE Hakija: ALFTAN E.A. YM., KAUPPIAS Akti: AD I 39/174 1874 Päätös: 10.07.1874 Nro 1488 MAARIA HALISTEN SUURI SILTA SILTA / S:N RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Hakija: KIIKALALAISIA Kotipaikka: KIIKALA Akti: AD 1387/142 1818 Päätös: 17.11.1818 Nro 2641 MAARIA HALISTENKOSKI TEHDAS / VÄRINVALMISTUSLAITOS (LAINAJÄRJESTELYT) Hakija: JULIN ERIC, APTEEKKARI Akti: AD 1416/75 1839 Päätös: 31.12.1839 Nro 5428 k Lisätiedot: Aurajoen Halisten- eli Halliskoski MAARIA HALISTENKOSKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN Hakija: KUMONEN M. YM., MAANVILJELIJÄ Akti: AD II 88/180 1912 Päätös: 29.11.1913 Lisätiedot: Aurajoen Halistenkoski MAARIA HIRVENSALO (SAARI) SATAMA
    [Show full text]
  • Luetteloissa Ne Mainitaan Kuuluvina Kreivi Leonhard Johan Wittenberg V
    SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XII JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA Tätä julkaisua ovat lahjoituksilla avustaneet: KAUPPANEUVOS ARTTURI HELLEMAA TOHTORI B. MIKKELÄ RAUMAN KAUPUNKI W. ROSENLEW & Co LAURA JA PAAVO NUORANNE Toimitus: EINO NIKKILÄ, NIILO VALONEN VAMMALA 1946 - TYRVÄÄN KIRJAPAINO OY Herra Professori Jalmari Jaakkola, Satakuntalainen Osakunta julkaisee tämän Satakunta-niteen Teidän 1. 1. 1945 vietetyn 60-vuotispäivänne kunniaksi. Osa­ kunta, jonka tärkeimpiä tehtäviä on Satakunta-käsitteen itsel­ leen ja muille selventäminen ja satakuntalaisen heimohengen vahvistaminen, haluaa tällä juhlajulkaisulla osoittaa, miten suu­ ressa kiitollisuudenvelassa Osakunta tuntee olevansa Teille kai­ kesta avusta, jota Te jo ylioppilaana ja sitten osakuntalaisena ja viimeksi Osakunnan kunniajäsenenä olette Osakunnalle eri­ koisesti juuri mainitun tehtävän suorittamisessa aina auliisti antanut. Te olette enemmän kuin kukaan muu Osakunnan jäsen tai ystävä, sekä omilla kirjoituksillanne että antamalla herätteitä ja apua toisten tutkielmiin, ollut mukana Satakunta- sarjan aikaansaamisessa. Tämän julkaisusarjan saavuttama tun­ nustus perustuukin varmaan suurelta osalta Teidän siinä ilmes­ tyneitten tutkimustenne perinpohjaisuuteen ja kantavuuteen. 4 Pekka Katara Teistä on tullut kaikessa Satakunnan tutkimuksessa keskeisin henkilö. Itse sukujuurinenne syvälti kiinnikasvaneena Sata­ kunnan maaperään, niinkuin tämän julkaisun ensimmäisessä kirjoituksessa havainnollisesti esitetään, olette Te jo koulupo­ jasta asti kiinteästi ja johdonmukaisesti suunnannut
    [Show full text]
  • Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- Ja Kyläosayleiskaava-Alueen Arkeologinen Inventointi 2013
    Rauma Unaja-Voiluoto-Anttila Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 SISALLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Yleiskartat 4 kpl Tiivistelmä 1. Johdanto………………………………………………………10 2. Alueen historia ja tutkimushistoria…..……………………..10 3. Inventointi……………………………………………………..12 4. Tarkastetut tunnetut kiinteät muinaisjäännökset………....19 1. Analho…………………………………………………………………………….19 2. Antinalho (m)……………………………………………………………………..20 3. Asojärvi (m)……………………………………………………………………….22 4. Kalliola (m)………………………………………………………………………..25 5. Lunninkulma II (m)……………………………………………………………….28 6. Mäkelä…………………………………………………………………………….29 7. Männikkö (m)………………………………………………………………….…32 8. Röyskänkallio (m)………………………………………………………………..34 9. Särklampi…………………………………………………………………………35 10. Vilovuorenkalliot………………………………………………………………..38 5. Tarkastamatta jääneet tunnetut kiinteät muinaisjäännökset….41 11. Alainen-Ohde……………………………………………………………………41 12. Kapasaari………………………………………………………………………..43 13. Köyhäjärvenoja………………………………………………………………….45 14. Poraoja…………………………………………………………………………..47 2 Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 6. Uudet kiinteät muinaisjäännökset………………………….…….48 15. Kalevanpojankallio…………………………………………………………..….48 16. Korpimaa………………………………………………………………………...50 17. Köyhäjärvi…………………………………………………………………….....53 18. Kyttävuori……………………………………………………………………......56 19. Takala I………………………………………………………………………..…59
    [Show full text]