DOCSLIB.ORG

Väestösuhteet Suomessa Vuonna 1916 260 Julkaisija Helsinki : [Tilastollinen Päätoimisto], 1918 440 Sarja Fin Tilastollisia Tiedonantoja 25 598 Huom

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Väestösuhteet Suomessa Vuonna 1916 260 Julkaisija Helsinki : [Tilastollinen Päätoimisto], 1918 440 Sarja Fin Tilastollisia Tiedonantoja 25 598 Huom Tilastollisia tiedonantoja 25 041 kieli fin 245 nimeke Väestösuhteet Suomessa vuonna 1916 260 julkaisija Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1918 440 sarja fin Tilastollisia tiedonantoja 25 598 huom. Väestötilastoa 650 svt aihealue Väestö - Befolkning - Population 650 tietovuosi 1916 651 alue Suomi - Finland 785 seuraaja Suomen virallinen tilasto 6 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA JULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 25. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA 1916. HELSINGISSÄ, 1918. SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. Väestösuhteet Suomessa vuonna 1916. Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1916 väkiluvunmuu- toksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tär- keimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selon- teko maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja nais- puolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Kaupungit. Maaseutu. Yhteensä. Uudenmaan lääni 1 821 1 588 3 409 2 613 2 557 5170 4 434 4145 8 579 Turun—Porin lääni 843 761 1604 5 209 4 953 10162 6 052 5 714 11766 Hämeen lääni 576 544 1120 3 923 3 530 7 453 4 499 4 074 8 573 Viipurin » 496 468 964 6 750 6 528 13 278 7 246 6 996 14 242 Mikkelin » 88 104 192 2 272 2184 4456 2 360 2 288 4 648 Kuopion » 292 275 567 4 348 4139 8 487 4 640 4 414 9054 Vaasan » 499 455 954 6 064 5 76611830 6 563 6 221 12 784: Oulun » .. y 347 316 663 4 796 4 548 9344 5143 4 864 10007 Koko maa 4 962 4 511 9 473 35 97534205 70180 40 937 38 716 79 653 Tämä luku, 79 653 elävänä syntynyttä, oli 3 653 pienempi kuin vastaava luku vuodelta 1915. Syntyneisyys 1 000 henkeä kohti maan keskiväkiluvusta oli 24.0. 1900- luvun alusta lähtien on syntyneiden luku sekä suhteellinen syntyneisyys ollut: 1901 88 637 eli 32.5 °/00 1902 87 082 » 31.5 » 1903 85 120 » 30.4 » 1904 90 253 » 31.8 » 1905 ". 87 841 » 30.5 » 1906. 91401 » 31.3 » 1907 92 457 » 31.2 » 1908 92 146 eli 30.7 °/oo 1909 95 005 » " 31.2 » 1910 92 984 » 30.1 » 1911 91238 » 29.1 » 1912 92 275 » 29. i » 1913 87 250 » 27.1 » 1914 87 577 » 26.0 » 1915 83 306 » 25.4 » 1916 79 653 » 24.o » Kuolleiden luku, sukupuolen sekä kaupunkien ja maaseudun mukaan ryh- mitettynä, oli: Kaupungit. Maaseutu. Yhteensä. Uudenmaan lääni.., 1264 1203 2 467 1760 1643 3 403 3 024 2 846 5 870 Turun—Porin lääni 601 632 1233 3 504 3 200 6 704 4105 3 832 7 937 Hämeen lääni 559 578 1137 2 385 2 236 4 621 2 944 2 814 5 758 Viipurin » 414 384 798 4 869 4 340 9 209 5 283 4 724 10 007 Mikkelin >> 79 82 161 1843 1680 3 523 1922 1762 3 684 Kuopion » 200 166 366 2 997 2 977 5 974 3197 3143 6 340 Vaasan >> 347 309 656 3 775 3 699 7 474 4122 4008 8130 Oulun » 229 284 513 3 246 3092 6 838 3 475 3 376 6 851 Koko maa 3 693 3 688 7 331 24 379 22867 47 246 28 072 26 505 54577 Mainittu kuolleiden luku, 54 577 henkeä, vastaten 16.5 °/00 keskiväki- :n luvusta, osottaa pientä eli 0.6 °/Oo nousua edellisten vuosien erikoisen edul- liseen kuolleisuuteen verrattuna. Ei ole kuitenkaan mitään syytä.tästä päät- tää edellisen ajan aikana vallinneiden erinomaisen edullisten kuolleisuussuhtei- den kehityssuunnan todella muuttuneen. Vuosina 1901—1916 on kuolemantapausten luku ja suhteellinen kuollei- suus 1 000 henkeä kohti maan keskiväkiluvusta ollut: 1901 56 223 eli 20.6 °/00 1902 50 999 » 18.4 » 1903 49 992 » 17.8 » 1904 50 227 » 17.7 » 1905 52 773 » 18.3 » 1906 50 857 » 17.4 » 1907 53 028 » 17.9 » 1908 55 305 eli 18.4 °/oo 1909 50 577 » 16.6 » 1910 51007 » 16.5 » 1911 51647 » 16.5 » 1912 51645 » 16.3 » 1913 51 876 » 16.1 » 1914 50 690 » 15.6 » 1915 52 205 » 15.9 » 1916 54 577 » 16.5 » Elävänä syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna oli vuonna 1916 jonkun verran epäedullisempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Luonnollinen väenlisäys oli nimittäin ainoastaan 7.6 °/00 keskiväkiluvusta, vastaten 9.5 °/00 vuonna 1915. Syntyneiden enemmyys, jaettuna sukupuolen sekä kaupunkien ja maa- seudun mukaan, oli vuonna 1916 seuraava: Kaupungit. Maaseutu. 5fhteensiu Yhteensä Yhteensä Yhteensä Miesp Miesp Miesp Naisp Naisp S. Uudenmaan lääni 557 385 942 853 914 1767 1410 1299 2 709 Turun—Porin lääni 242 129 371 1705 1753 3 458 1947 1882 3 829 Hämeen lääni 17 —34 —17 1538 1294 2 832 1555 1260 2 815 Viipurin » 82 84 166 1881 2188 4069 1963 2 272 4 235 Mikkelin » 9 22 31 429 504 933 438 526 964 Kuopion » 92 109 201 1351 1162 2 513 1443 1271 2 714 Vaasan » 152 146 298 2 289 2 067 4 356 2 441 2 213 4654 Oulun » , 118 32 150 1550 1456 3 006 1668 1488 3156 Koko maa 1269 873 2142 11596 11338 22 934 12 865 12 211 25 076 Eri läänien syntyneisyys ja kuolleisuus oli kutakin keskiväkiluvun 1 000 henkeä kohti seuraava: Syntyneisyys. Kuolleisuus. Erotus. Uudenmaan lääni 20.5 14. o 6.5 Turun—Porin lääni 22.7 15.3 7.4 Hämeen lääni 23.9 16. o 7.9 Viipurin » 25.2 17.7 7.5 Mikkelin » 23.0 18.2 4.8 Kuopion » ' 26.0 18.2 7.8 Vaasan » 23.6 15.0 8.6 Oulun » 27.8 19.1 8.7 6 Korkeimmat syntyneisyysluvut olivat siis Oulun ja Kuopion lääneillä, alin taas Uudenmaan läänillä. Kuolleisuuteen nähden oli Uudenmaan lääni edullisimmassa asemassa. Lähinnä seurasivat Vaasan sekä Turun—Porin läänit; suhteellisesti suurin kuolleisuus oli Oulun sekä Mikkelin ja Kuopion lääneissä. Luonnollisen väestöliikkeen antama lisä, s. o. se määrä, jolla elävänä syn- tyneiden luku oli kuolleiden lukua suurempi, saavutti vuoden kuluessa Oulun läänissä korkeimman määränsä, 8.7 °/00. Viimeisellä sijalla oli Mikkelin lääni 4.8 °/00:n väestönlisäyksellä. Kaupunkien ja maaseudun väestössä oli vuonna 1916 sekä lähinnä edel- lisinä 15 vuosina elävänä syntyneiden ja kuolleiden suhteellinen luku sekä syn- tyneiden enemmyys 1 000 henkeä kohti keskiväkiluvusta seuraava: „ . „ ,, . Syntyneiden Syntyneisyys. Kuolleisuus. enemmyys. Kaupungit. Maaseutu. Kaupungit. Maaseutu. Kaupungit. Maaseutu. 1901 29.3 32.9 19.3 20.8 10.0 12.1 1912 28.2 32.0 16.2 18.8 12.0 13.2 1903 27.6 30.8 16.2 I8.1 11.4 12.7 1904 27.7 32.4 16.1 17.9 11.6 14.5 1905 27.0 31.0 17.1 I8.5 9.9 12.5 1906 26.9 32.0 16.3 17.6 10.6 14.4 1907 27.2 31.9 16.5 I8.1 10.7 13.8 1908 .... 27.2 31.3 16.9 I8.7 10.3 12.6 1909 26.5 32.0 14.9 I6.9 11.6 15.1 1910 26.2 30.7 14.8 16.8 11.4 13.9 1911 24.8 29.8 14.5 16.8 10.3 13.0 1912 24.1 29.9 14.9 16.5 9.2 13.4 1913 21.9 28.1 14.4 I6.5 7.5 11.6 1914 21.2 28.0 13.6 I6.0 7.6 12.0 1915 19.9 26.4 13.1 16.4 6.8 10.0 1916 . I8.3 25.1 14.2 16.9 4.1 8.2 Jo vanhastaan huomattu ilmiö, että sekä syntyneisyys että kuolleisuus ovat kaupunkiväestössämme heikommat kuin maalaisväestössä, toteutui siis taas vuonna 1916. Muuttoliike. Väestöliikettä määrää jo mainittujen tekijöiden lisäksi vielä eräs tekijä, nimittäin sisäänmuutot maan seurakuntiin ja poismuutot niistä. Koko maahan katsoen on tällä väestöliikkeellä, jossa siirtolaisuus — se mainitta- koon tässä — varsin vähäisessä määrin tulee näkyviin, hyvin pieni merkitys. Maan eri osien välillä sekä etenkin, mitä tulee kaupunkeihin ja maaseutuun, aiheuttaa tämä liike kuitenkin sangen huomattavia väestösuhteitten muutoksia. Sisään- ja poismuuttaneiden miespuolisten ja naispuolisten luku oli v. 1916 kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Sisäänmuuttaneita. Kaupungit. Maaseutu. Yhteensä. Uudenmaan lääni 5 748 6 829 12 577 7103 7 758 14861 12 851 14 587 27 438 Turun—Porin lääni ! 1 673 2 048 3 721 6 313 7 525 13 838 7 986 9 573 17 559 Hämeen lääni j 1 36!) 1639 3 008 4 920 5 413 10 333 6 289 7 052 13 341 Viipurin 1402 1775 3177 5 245 5 645 10 890 6 647 7 420 14 067 Mikkelin 258 336 594 1922 2 202 4124 2180 2 538 4 718 Kuopion 679 852 1531 3 021 3406 6 517 3 700 4 348 8 048 Vaasan 881 1170 2 051 3 089 3 857 6 946 3 970 5 027 8 997 Oulun 735 843 1578 2 737 2 923 5 660 3 472 3 766 7 238 Koko maa 12 745 15 492 28 237 34 350 38 819 73 169 47 095 54 311 101406 Poismuuttaneita. Kaupungit. Maaseutu. Yhteensä. B (E -ti Uudenmaan lääni ,.... 2 873 3 913 6 786 7 647 8185 15832 10 520 12 098 22 618 Turun-^-Porin lääni j 1268 1574 2 842 7 266 8 676 15 942 8 534 10 250 18 784 Hämeen lääni 1172 1454 2 626 5 575 6118 11693 6 747 7 572 14319 Viipurin » 1453 1710 31(53 4 754 5 496! 10 250 6 207 7 206 13 413 Mikkelin » i 322 373 695 2 519 2 791 5 310 2 841 3164 6 005 Kuopion 819 920 1739 3 764 4 224 7 988 4 583 5144 9 727 Vaasan 983 1118 2101 3 667 4 636! 8 303 4 650 5 754 10 404 Oulun 690 755 1445 2 484 2 930J 5 414 3174 3 685 6 859 Koko maa 9 580 11817 21 397 37 676 43 056 80 732 47 256 54 8731102129 Sisään- tai poismuuttaneiden enemmyys oli niinmuodoin vuonna 1916: Kaupungit.
Load more

Recommended publications
  • Karvianiinisalo-Kankaanpaa.Pdf
    PIKAVUOROT TAMPERE-NOKIA-SASTAMALA-HUITTINEN-RAUMA Ajopäivä M-P M-P M-P M-S M-P L,S M-S M-P M-S M-P M-P M-S M-S M-P Tampere, linja-autoasema 06.30 07.30 08.30 09.30 10.30 11.30 13.30 14.30 15.30Y 16.05 16.40 17.30 19.30Y2 20.30 Nokia, Pirkkalaistie 06.53 07.53 08.53 09.53 10.53 11.53 13.53 14.53 15.53 16.28 l 17.53 19.53 20.53 Sastamala, linja-autoasema 07.30 08.30 09.30 10.30 11.30 12.30 14.30 15.30 16.30 17.05 17.35 18.30 20.30 21.30 Huittinen, linja-autoasema 07.55 08.55 09.55 10.55 11.55 12.55 14.55 15.55 16.55 17.30 18.00 18.55 20.55 21.55 Rauma l l 11.00 l l l l l l 18.35 l l l l Rauma Jatkoyhteydet Raumalle, Poriin, Turkuun ja Helsinkiin Rauma Rauma Rauma M-L Rauma Rauma P,SS Turku Turku Turku S Pori Pori M-L Pori Pori M-L Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pe Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki PIKAVUOROT RAUMA-HUITTINEN-SASTAMALA-NOKIA-TAMPERE Jatkoyhteydet Raumalta, Porista, Turusta ja Helsingistä. Helsinki Helsinki L Helsinki M-L Helsinki Helsinki Helsinki Pori Pori Pori Pori Pori Pori M-P Pori Pori Pori Pori Pori Turku M-L Turku S Turku S Rauma Rauma Rauma Rauma Rauma L Rauma Rauma M-L, Rauma M-L Rauma P,SS Ajopäivä M-P M-P M-P M-P L M-P M-L L,S M-P M-S M-P M-S M-P M-S M-S Rauma l l 05.55 l 06.55 l l l l l 12.55 l l l l Huittinen, linja-autoasema 7 05.00 05.55 07.00 08.00 08.00 09.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 19.00 Sastamala, linja-autoasema 05.25 06.25 07.25 08.25 08.25 09.25 10.25 11.25 12.25 13.25 14.25 15.25 16.25 17.25 19.25 Nokia, Pirkkalaistie 06.00 07.00 08.00 09.00 09.00 10.00 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 17.00 18.00 20.00 Tampere, linja-autoasema 06.25 07.25 08.25 09.25 09.25 10.25 11.25 12.25 13.25 14.25 15.25 16.25 17.25 18.25 20.25 Jatkoyhteys Helsinkiin 08.30 11.30 Helsingissä 10.50 13.45 Y=Yhteys Helsingistä M-L 12.40, Tampereella 15.00 Y2=Yhteys Helsingistä 16.55, Tampereella 19.25 Huittisten vaihtoyhteydet ilmoitettu sitoumuksetta, muutokset mahdollisia.
    [Show full text]
  • Selostus, Osa B: Teemakohtaiset Taulukot Ja Kartat
    SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Selostus, osa B Kaavaselostuksen osa B sisältää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sisällön mukaiset teemakartat ja niihin liittyvät taulukot. Teemakartat ja taulukot korvaavat Satakunnan maakuntakaavan selostuksen osan B vastaavat kartat ja taulukot. Teemakartassa on joko yksilöity kohteen nimi tai kohdenumero, joka viittaa luettelossa olevaan kohteeseen. Kohteesta on pääsääntöisesti kuvattu kunta, jossa kohde sijaitsee, kohteen nimi, tunnus vaihemaakuntakaavakartalla ja pinta-ala ja/tai kpl määrä. Sisällysluettelo Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 1. Taajamatoimintojen alueet, taulukko 1 ja kartta 1 2. Keskustatoimintojen, vähittäiskaupan suuryksikköjen ja palvelujen alueet sekä työpaikka- alueet, taulukko 2 ja kartta 2 3. Tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeet, taulukko 3 ja kartta 3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. Lentoliikenteen maantietukikohdan suojavyöhykkeet, taulukko 4 ja kartta 4 5. Terminaalitoimintojen alueet, taulukko 5 ja kartta 5 6. Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet, taulukko 6 ja kartta 6 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 7. Maa-ainesten ottoalueet, (turvetuotanto) ja selvitysalueet, taulukot 7 a-b ja kartta 7 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen 8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, taulukko 8 ja kartta 8 9. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus, taulukko 9 ja kartta 9 10. Maisemallisesti tärkeät alueet, taulukko 10 ja kartta 10 11. Valtakunnallisesti
    [Show full text]
  • Ajan Jäljet -Kohteista Löytyy Paljon Viikko Heinäkuussa Tuo Vilskettä Rauman Kaupunkikuvaan
    ELÄVÄÄ HISTORIAA KIVIKAUDELTA PURJELAIVA-AIKAAN RAUMA, EURA, EURAJOKI, SÄKYLÄ, KÖYLIÖ AJAN JÄLJET -SYMBOLIT MUSEO MUINAISJÄÄNNÖS MATKAILUNÄHTÄVYYS KAHVILA RUOKAILU NÄYTTELY MYYNTIPISTE MAJOITUS MAAILMANPERINTÖKOHDE Kivikausi (n. 4200 - 1500 eKr) Rautakausi (n. 500 eKr - 1155 jKr) 1500 - 1900 luku Euran Hinnerjoki, Honkilahti, Euran Luistari, Käräjämäki Vanha Rauma, Vuojoen Kartano Kauttua ja Kiukaisten Kulttuuri ja Kauttuan Linnavuori ja Irjanteen kirkko Eurajoella sekä Kauttuan Ruukinpuisto Eurassa ESIHISTORIA KESKIAIKA UUSI AIKA 1155 jKr 1500 500 eKr 1500 eKr Pronssikausi (n. 1500 - 500 eKr) Keskiaika (n. 1155 - 1500) Kodisjoki, Euran Panelia, Rauman Köyliön Kirkkosaari ja Kirkkokari, Vasaraisten Kylmänkorvenkallio Pyhän Henrikin tie ja Vanha Rauma ja Lapin Sammallahdenmäki Rauman seudun historia herää eloon myös monissa alueen tapahtumissa. Euran Muinaisaikaan -tapahtuma kesäkuussa tutustuttaa viikinkien elämään ja Pitsi- Ajan Jäljet -kohteista löytyy paljon viikko heinäkuussa tuo vilskettä Rauman kaupunkikuvaan. Elokuussa vietetään kiintoisaa tekemistä myös lapsille! Lapissa löylypäiviä sekä pimenevän kesäillan Suviehtoota Vuojoen kartanolla. Li- Katso lisää esitteen takasivulta. sätietoja näistä ja monista muista Rauman seudun historia- ja kulttuuritapahtu- mista löydät osoitteesta www.visitrauma.fi. terveisin: Murre ESIHISTORIALLISIA VIERAILUKOHTEITA Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä. Niinpä muinaisjäännökset ja esinelöydöt ovat tutkijoiden ainoat lähteet. Esihistoria jaetaan kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Jätevaakku 2021
    Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 Eurajoki Harjavalta Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila s. 14 s. 8 Sisällys Suomi ei kuulu 4 Roskaamatta paras 17 Tietoa ja toimintaa Roskaantuminen aiheuttaa ympäristö­ Tapahtumia vuodelle 2021. maailman roskaisimpien haittojen lisäksi kustannuksia. alueiden joukkoon, 18 Kunnissa tapahtuu 7 Arkipäivän ympäristötekoja Jätehuollon tärpit kunnittain. mutta meiltäkin roskaa Ruoka ja ympäristötietoisuus. valitettavasti löytyy 8 Toisen turha on toisen aarre sekä maalta, merialueilta Kierrätyskeskukset nykyajan 19 Osallistu ja voita että sisävesistöistä. tavarataloina. pikakompostori! s. 4 9 Pikaopas lajitteluun Nappaa ohje kotiin tai töihin. 10 Jätteiden vastaanottopaikkoja kotitalouksille 2021 12 Usein kysytyt kysymykset Kysy, me vastaamme. 13 Lajittelun ja kierrätyksen ammattilaiset Tutustu jäteneuvojan päivään. 14 Polttaisitko sinä vettä? Vain lajitellusta biojätteestä saa ravinteita, multaa ja energiaa. 16 Kotipihan vieraslajit Osaatko käsitellä puutarha jätteen oikein? 2 Jäteneuvonnan tiedotuslehti 2021 JULKAISIJA Porin kaupunki Elinvoima­ ja ympäristötoimiala TOIMITUSTIIMI Pepita Heurlin, Liisa Malin Tarja Räikkönen, Anne Silver ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN­L 1459­3084 ISSN 1459­3084 (Painettu) ISSN 2323­4938 (Verkkojulkaisu) ANSSI KOSKINEN ANSSI PAINOSMÄÄRÄ 86 500 kpl PIIRROKSET, KANSIKUVA Mikä saa minut Seppo Leinonen JÄTENEUVONTA www.pori.fi/jateneuvonta nostamaan roskan? p. 044 701 2500 [email protected] atsoin Muovin matka se, miten omaksi tai tärkeäksi paikan -videon (WWW.PORI.FI/ koemme. Kysymys on mielestäni MUOVINMATKA). Kertaus yhdenlaisesta yhteisöllisyydestä. muoviroskaan liittyvistä Jokin yhteinen muodostuu niin seikoista oli selvästi tärkeäksi, että haluamme pitää siitä Kpaikallaan. Videolla muistutetaan, huolta. Kysymys ei ole niinkään ros- että muovi ei maadu, vaan hajoaa kaantumisen haittojen tiedostami- aina vain pienemmiksi kappaleiksi sesta, vaan enemmän tunteesta, joka – mikromuoviksi. Toinen tärkeä saa meidät toimimaan.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • TAITEEN JA KULTTUURIN TOIMIJAT, TOIMINTA JA MERKITYS TAPAUSKOHTEINA HYVINKÄÄ, LOHJA JA PORVOO Pasi Saukkonen Ja Outi Sivonen
    Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPOREN VERKKOJULKAISUJA 40 PASI SAUKKONEN OUTI SIVONEN TAITEEN JA KULTTUURIN TOIMIJAT, TOIMINTA JA MERKITYS TAPAUSKOHTEINA HYVINKÄÄ, LOHJA JA PORVOO Pasi Saukkonen ja Outi Sivonen TAITEEN JA KULTTUURIN TOIMIJAT, TOIMINTA JA MERKITYS TAPAUSKOHTEINA HYVINKÄÄ, LOHJA JA PORVOO Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Kesäkuu 2016 Cuporen verkkojulkaisuja 40 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö © Tekijät ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) 2016 Ulkoasu ja taitto: Tiina Paju Paino: Unigrafia Oy Helsinki 2016 ISBN 978-952-7200-11-7 (painettu) * ISBN 978-952-7200-12-4 (pdf ) ISSN 1795-1739 (painettu) * ISSN 1796-9263 (pdf ) taiteen ja kulttuurin toimijat, toiminta ja merkitys 4 SISÄLLYS Esipuhe 6 Tiivistelmä 8 Johdanto 10 Kulttuurin tilastoinnin ja muun seurannan ongelmia 10 Rahoituslähteestä toimijanäkökulmaan 13 Pilottihankkeen toteutus 14 Vertaileva analyysi: Hyvinkää, Lohja ja Porvoo 18 Kaupunkien perustiedot 18 Päätöksenteko- ja hallintokuntarakenteet 19 Kulttuuritoimintaa kolmessa kunnassa 20 Kirjastot ja museotoiminta 21 Näyttämötaiteen toimijat ja musiikkitoimijat 22 Taiteen perusopetus 23 Kulttuuritoiminnan tiloja 24 Muita huomioita kulttuuritoiminnasta 25 Kunnan kulttuuritoiminnan kustannukset 29 Kulttuuritoiminnan kokonaiskustannukset 30 Kirjasto sekä taide- ja kulttuurilaitokset 34 Taiteen perusopetus ja taideoppilaitokset 35 Kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset 39 Yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta 42 Kuntien
    [Show full text]
  • The Satakunta Region's Futures Exercises in Practice
    The Satakunta Region´s Futures exercises in practice Tuula Hermunen Regional Council of Satakunta FUTUREG CONFERENCE Sligo 9.10.2007 Satakunta region • Located on the West Coast of Finland • Population 230,000 – Main towns: Pori (76,200), Rauma, Ulvila, Kankaanpää, Huittinen, Eura, Kokemäki – 26 municipalities – 3 sub-regions • Area 8,300 km2 Corner Stones of the local economy • Metal Industry (Heavy engineering, offshore, automation) • Energy production • Process industry • Ports and logistics • Food industry (eg. Poultry) • Forestry industry Employment • 12,000 companies employing 54,000 workers • Unemployment 11.2% (21.7% 1995) Culture and history 2 Unesco World Heritage sites: - Old Rauma wooden town - Lappi’s Hill tomb from the Bronze Age Various music and other cultural events: - Pori Jazz - Rauma Lace Week etc. Satakunta 2035 SATAKUNTA Karvia • Objectives Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää • The Futures Process Jämijärvi Pomarkku • Stakeholders involved Noormarkku Lavia PORI Pori Ulvila Kiikoinen • Future Tools used Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki • Results gained Eurajoki Kiukainen Huittinen Rauma Köyliö Lappi Kodisjoki Vampula • General thoughts Säkylä Eura Vaasa FINLAND 193 km SATAKUNTA 115 km Tampere 138 km 242 km Turku Helsinki SATAKUNTALIITTO The objectives were • to identify focus areas of major importance, • to gain insight on alternative development paths in the regionally relevant focus areas, • to rise awareness among the public about regional planning and foresight processes, • to let the public identify alternative
    [Show full text]
  • Kokemäenjoen Tulvasuojelun Historia
    Kokemäenjoen tulvasuojelun historia Juha Rajala 2013 1 1. Johdanto 2 2. Kokemäenjoen vesistö 3 2.1 Suiston kehittyminen 3 2.2 Kokemäenjoen tulvaherkkyys 4 3. Ihminen vesistön käyttäjänä ja muokkaajana 5 3.1 Ruoppaukset 5 3.2 Järvenlaskut ja kuivatukset 6 3.3 Säännöstely 7 3.4 Uitto 9 3.5 Kalastus ja virkistyskäyttö 10 4. Tulvasuojelu 1930-luvun loppuun 11 4.1 Tulvat 11 4.2 Ensimmäiset tulvantorjuntatoimet 12 4.3 Kevättulva 1899 14 4.4 Kevättulvan 1899 jälkeiset toimet 15 4.5 Tulvat ja suojelutoimet alajuoksulla 1920-luvulta 1930-luvun puoleenväliin 17 4.6 Kevättulva 1936 20 4.7 Tulvantorjuntatoimet 1930-luvun lopulla 24 5. Tulvat ja tulvasuojelu 1940–1960-luvuilla 25 5.1 Tammikuun tulva 1944 25 5.2 Kevättulva 1951 26 5.3 Porin – Kahaluodon – Ruosniemen pengerryshanke 29 5.4 Vesilaki ja vesihallitus 32 5.5 Tulvat 1950- ja 1960-luvuilla 34 6. Tulvasuojelu 1970–1980-luvuilla 35 6.1 Talvitulva 1974–1975 35 6.2 Vesien käytön kokonaissuunnitelma ja tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 43 6.3 Porin kaakkoisosan tulvapadot 45 6.4 Suuosan padotus- ja perkaushanke 48 6.5 Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen alaosan tulvasuojelusuunnitelma 51 7. Tulvasuojelu 1990-luvun taitteesta vuoteen 2010 57 7.1 Seikun ja Halssin matalikoiden ruoppaukset 57 7.2 Kokemäenjoen suisto, Natura 2000 ja tulvasuojelu 59 7.3 Talvitulva 2004–2005 61 7.4 Porin tulvat -hanke 63 7.5 Patoturvallisuuslain vaikutus Porin tulvasuojeluun 65 8. Yhteenveto: Maanviljelyn turvaamisesta kaupunkitulvien torjuntaan 65 Lähdeluettelo 2 1. Johdanto Kokemäenjoen toistuvien tulvien torjumiseksi on Porin alueella toteutettu vuosikymmenten aikana laajoja vesistöhankkeita. Niiden kartoittamiseksi toteutettiin vuosina 2003–2006 Porin tul- vat -hanke, jonka jatkona aloitettiin Porin tulvasuojeluhanke, tavoitteena suunnitella ja toteuttaa Porin tulvat -hankkeen toimenpide-ehdotusten mukaiset tulvasuojelutyöt Porin keskusta-alueen suojaamiseksi.
    [Show full text]
  • Talkoot! - Perinteen Tallentaminen, Talkoohengen Etsiminen Ja Hyvien Talkoiden Reseptin Laatiminen
    RAPORTTI TALKOOT! - PERINTEEN TALLENTAMINEN, TALKOOHENGEN ETSIMINEN JA HYVIEN TALKOIDEN RESEPTIN LAATIMINEN. 8.6.2020-7.10-2020 SATAKUNNAN MUSEO Osa Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita Emilia Merisalo 30.9.2020 Sisällysluettelo 1. Johdanto ............................................................................................................................................................................... 1 1.1. Projektin taustaa .......................................................................................................................................................... 1 1.2 Talkoot ................................................................................................................................................................................ 3 1.3 Talkooperinteen harjoittaminen ........................................................................................................................................... 5 1.4 Talkooperinteen taustaa ja historiaa ..................................................................................................................................... 7 1.5 Perinteen eteenpäin välittäminen......................................................................................................................................... 8 2. Kyselyn tulokset .................................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Xknum 195800 1958 Dig Luet.Pdf (1.137Mt)
    i tllastoarkisto Kun talaat telo 1958 statfctttarkivet -- _ II II II II II Il _ . II Uudenmaän_lE&r II II II II II II II II II II II II II II II II II 1 1 II II II II II II II II II II II II ^ M *HIl II II II II II lT :======== l.l_. 11 Kaupungit _ 00 011 H elsin ki • • • ’ 00 020 Hanko ■ • • _ 1 oo 030 L o v iisä i • • 00 040 Porvoo j • • 00 050 Tammisaari ' • • Kauppalat i 1 00 110 Hyvinkää • • i! 00 120 Järvenpää i1 • • 00 130 Kar j aa • • 1i 00 140 K arkkila j1 00 150 Kauniainen i • • 00 160 Kerava i • • 00 170 Lohj a j • • Maalaiskunnat 1 01 001 A r tjä r v i e • 01 002 Askola • • 01 003 Bromarv • • 01 004 Espoo • • 01 005 Helsingin mlk 1 . • • 01 006 Hyvinkään mlk i1 • • 01 007 Inkoo 1 • • 01 008 Karjaan mlk • 01 009 Karj a loh j a 9 9 01 010 Kirkkonummi 9 • 01 011 L a p in järvi • • 01 012 L ilj endal • • 01 013 Lohjan mlk • • 01 014 M yrskylä 9 • L 01 015 Mäntsälä 01 016 Nummi 01 017 N urm ijärvi • • 01 018 O rim a ttila • • 01 019 P ernaja 01 020 Pohja o 1—1 01 CO Pornainen 01 022 Porvoon mlk 01 023 Pukkila 01 024 Pusula 01 025 Pyhäj ärvi 01 026 Ruot sinpyhtää 01 027 : Sammatti 01 028 Sipoo 01 029 S iu n tio o o 01 rO Snappertuna 01 031 Tammisaaren m O 01 rO CVJ Tenhola 01 033 Tuusula 01 034 V ih ti Turun-Porin 1 Kaupungit 10 011 ■ Turku 10 020 N aantali o o 10 ro P ori o 10 'O ' o Rauma 10 050 Uusikaupunki Kauppalat 10 110 Ik aa lin en 10 120 Loimaa 10 130 Parainen 10 140 Salo 10 150 Vammala Maalaiskunnat 11 001 Ahlainen o o 11 ro A lastaro O O 11 rO Angelniemi o 11 O Askainen 11 005 Aura 1 11 006 Dragsf j ärd j 11 007 Eura | 11 008 Euraj ok i 11 009 H alikko 11 010 Harj av a lt a 11 011 H iittin e n 11 012 H innerj oki 11 013 Honkaj oki 11 014 H on kilah ti 11 015 H outskari 11 016 H u ittin en 11 017 Hämeenkyrö 11 018 Ik a a lis te n mli 11 019 In iö 11 020 J ämij ärvi 11 021 Kaarina 11 022 Kakskerta 11 023 K alanti 11 024 Kankaanpää 11 025 Kärinäin en 11 026 Karj a la 11 027 Karkku 11 028 Karuna 11 029 K arvia 11 030 Kauvatsa 11 031 Keikyä 11 032 Kemiö 11 033 K ihniö 11 034 K iik a la 11 035 K iikka 11 036 K iik oin en 11.
    [Show full text]
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]