DOCSLIB.ORG

Tilastollisia Tiedonantoja 18

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Tilastollisia tiedonantoja 18 041 kieli fin 245 nimeke Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912 260 julkaisija Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1914 440 sarja fin Tilastollisia tiedonantoja 18 598 huom. Väestötilastoa 650 svt aihealue Väestö - Befolkning - Population 650 tietovuosi 1912 651 alue Suomi - Finland 785 seuraaja Suomen virallinen tilasto 6 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA 3ULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 18. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA 1912. HELSINGISSÄ, 1914. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912. Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1912 väkiluvunmuu- toksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tär- keimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selon- teko maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja nais- puolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Kaupungit. Maaseutu. yhteensä. Uudenmaan lääni I 2 071 1997 4 068 3129 3 032 6161 5 200j 5 029 10229 Turun ja Porin 938 890 1828 5 906 5 466 11372 6 844J 6 356 13 200 Hämeen 754 674 1428 4 384 4 056 8 440 5138 4 730 9 868 Viipurin 617 583 1200 7 881 7 392 15 273 8 498 7 975 16 473 Mikkelin 117 133 250 2 836 2 630 5 466 2 953 2 763 5 716 Kuopion 376! 373 749 5 287 5 032 10 319 5 663 5405 11068 Vaasan » 567 555 1122 6 799 6 361 13160 7 366 6 916 14 282 Oulun » 460 404 864 5 401 5174 5 861 5 578 11439 Koko maa 5 900 5 60911 509| 41 623J 39 143J 80 766| 47 523 44 75292 275 Tämä luku, 92 275 elävänä syntynyttä, oli 1 037 suurempi kuin vastaava luku vuonna 1911. Syntyneisyys 1 000 henkeä kohti maan keskiväkiluvusta oli 29. l. 1900- luvun alusta lähtien on syntyneiden luku sekä suhteellinen syntyneisyys ollut: 1901 88 637 eli 32.5 °/00 1902 87 082 » 31.5 » 1903 85 120 » 30.4 » 1904 90 253 » 31.8 » 1905 87 841 » 30.5 » 1906 91401 » 31.3 » 1907 92 457 » 31.2 » 1908 92 146 eli 30.7 °/00 1909 95 005 » 31.2 » 1910 92 984 » 30.1 » 1911 91238 » 29.1 » 1912 ; . 92 275 » 29. i » Kuolleiden luku, sukupuolen sekä kaupunkien ja maaseudun mukaan ryhmitettynä, oli: Kaupungit. Maaseutu. Yhteensii. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Miesp Miesp Miesp Naisp Naisp Naisp . Uudenmaan lääni 1 328 1258 2 586 1727 1679 3 406 3 055 2 937 5 992 Turun ja Porin >s 649 604 1253 3 508 3185 6 693 4157 3 789 7 946 Hämeen » 452 468 920 2 383 2136 4 519 2 835 2 604 5 439 Viipurin >> 379 342 721 4 350 3 896 8246 4 729 4 238 8 967 Mikkelin >> 74 97 171 1618 1600 3 218 1692 1697 3 389 • Kuopion >> 188 168 356 2 764 2 677 5 441 2 952 2 845 5 797 Vaasan » 336 357 693 4 048 3 912 7 960 4 384 4269 8 653 1 Oulun » 216 218 434 2 521 2 507 5 028 2 737 2 725 5 462 Koko maa 3 622 3 512 7134 22 919 21592 44 511 26 541 25104 51645 Mainittu kuolleiden luku vuodelta 1912, 51 645 henkeä, vastaten 16.3 %o keskiväkiluvusta, osottaa kolmena lähinnä edellisenä vuonna erittäin suotuisiksi todettujen kuolleisuussuhteiden jatkuneen ja yhä parantuneenkin vuonna 1912. Näyttää siis siltä, kuin tämä kuolleisuusminimi, jota aikaisemmin ei koskaan ole saavutettu koko maahan nähden, olisi pysyväinen voitto meidän kansamme demografisessa kehityksessä. Vuosina 1901—1912 oli kuolemantapausten luku ja suhteellinen kuolleisuus 1 000 henkeä kohti maan keskiväkiluvusta: 1901 56 223 eli 20.6 roo 1902 50 999 » 18.4 1903 49 992 » 17.8 1904 50 227 » 17.7 1905 52 773 » 18.3 1906 50 857 » 17.4 1907 53 028 » 17.9 1908 55 305 » 18.4 1909 50 577 » 16.6 1910 51007 eli 16.5 %o 1911 ... 51647 » 16.5 » 1912 51645 » 16.3 » Elävänä syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna oli v. 1912 kuol- leisuuden vähentymisen vuoksi jonkun verran edullisempi kuin lähinnä edelli- senä vuonna ja voi sitä pitää erittäin suotuisana. Se oli nimittäin 12.8 °/0o keskiväkiluvusta vastaten 12.6 %o vuonna 1911. Syntyneiden enemmyys, jaettuna sukupuolen sekä kaupunkien ja maa- seudun mukaan, oli vuonna 1912: Kaupungit. Maaseutn. Yhteensä. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Miesp Naisp Naisp Miesp Naisp • ^ o' . •s Uudenmaan lääni i 743 739 1482 1402 1353 2 755 2145| 2 092 4 237 Turun ja Porin » 289 286 575 2 398! 2 281 4 679 2 687! 2 567 5 254 Hämeen » 302 206 508 2 001 1920 3 921 2 303 2126 4 429 Viipurin » 238 241 479 3 531 3 496 7 027 3 769 3 737 7 506 Mikkelin » 43 36 79 1218 1030 2 248 1261 1066i 2 327 Kuopion » 188 205 393 2 523 2 355 4 878 2 711 2 560 5 271 Vaasan >> 231 198 429 2 751 2 449 5 200 2 982 2 647 5 629 Oulun » 244 186 430 2 880 2 667 5 547 3124 2 853 5 977 Koko maa 2 278 2 097 4 375 18 704 17 551 36 255 20 982 19 648 40 630 Eri läänien syntyneisyys ja kuolleisuus oli 1 000 henkeä kohti seuraava: Syntyneisyys. Kuolleisuus. Erotus. Uudenmaan lääni... 26.3 15.4 10.9 Turun ja Porin lääni 26.1 15.7 10.4 Hämeen lääni 28.3 15.6 12.7 Viipurin » 30.9 16.8 14.1 Mikkelin » 28.6 16.9 11.7 Kuopion » 32.7 17.1 15.6 Vaasan » 27.3 16.6 10.7 Oulun » 83.8 16.2 17.6 Korkeimmat syntyneisyysluvut olivat siis Oulun ja Kuopion lääneillä, alin taas Turun ja Porin läänillä. 6 Kuolleisuuteen nähden oli Uudenmaan lääni edullisimmassa asemassa. Lähinnä seurasivat Hämeen sekä Turun ja Porin läänit; suhteellisesti suurin oli kuolleisuus Kuopion ja Mikkelin lääneissä. Luonnollisen väestöliikkeen antama lisä, s. o. se määrä, jolla elävänä syn- tyneiden luku oli kuolleiden lukua suurempi, saavutti vuoden kuluessa Oulun läänissä korkeimman määränsä, 17.6 %0. Alinna oli Turun ja Porin lääni 10.4 %o väestönlisäyksellä. Kaupunkien ja maaseudun väestössä oli v. 1912 sekä lähinnä edellisinä vuosina elävänä syntyneiden ja kuolleiden suhteellinen luku sekä syntyneiden enemmyys 1 000 henkeä kohti keskiväkiluvusta seuraava: Syntyneiden Sy nty neisy ys. Kuolleisuus. enemmyys. Kaupungit. Maaseutu. Kaupungit. Maaseutu. Kaupungit. Maaseutu. 1901 29.8 32.9 19.3 20.8 10.0 12.1 1902 28.2 32.0 16.2 18.8 12.0 13.2 1903 27.6 30.8 16.2 18.1 11.4 12.7 1904 27.7 32.4 16.1 17.9 11.6 14.5 1905 27.0 31.0 17.1 18.5 9.9 12.5 1906 26.9 32.0 16.3 17.6 10.6 14.4 1907 27.2 31.9 16.5 18.1 10.7 13.8 1908 27.2 31.3 16.9 18.7 10.3 12.6 1909 26.5 32.0 14.9 16.9 11.6 15.1 1910 26.2 30.7 14.8 16.8 11.4 13.9 1911 24.8 29.8 14.5 16.8 10.3 13.0 1912 24.1 29.9 14.9 16.5 9.2 13.4 Jo vanhastaan huomattu ilmiö, että sekä syntyneisyys että kuolleisuus ovat kaupunkiväestössämme heikommat kuin maalaisväestössä, toteutui siis taas vuonna 1912. Muuttoliike. Väestöliikettä määrää jo mainittujen tekijöiden lisäksi vielä eräs tekijä, nimittäin sisäänmuutot maan seurakuntiin ja poismuutot niistä. Koko maahan katsoen on tällä väestöliikkeellä, jossa siirtolaisuus — se mai- nittakoon jo tässä — varsin vähäisessä määrin tulee näkyviin, hyvin pieni mer- kitys. Maan eri osien välillä sekä etenkin mitä tulee kaupunkeihin ja maaseutuun aiheuttaa tämä liike kuitenkin sangen huomattavia väestösuhteitten muutoksia. Sisään- ja poismuuttaneiden miespuolisten ja naispuolisten luku oli v. 1912 kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Sisäänmuuttaneita. Kaupungit. Maaseutu. Yhteensä. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Naisp Naisp Miesp Naisp Miesp Miesp , . Uudenmaan lääni 5 010 6 434 11444 4110 4 500 8 610 9120 10 934 20054 Turun ja Porin »> 1720 2175 3 895 5 260 5 881 11141 6 980 8 056 15 036 Hämeen » 1225 1645 2 870 4 811 5 079 9 890 6 036 6 724 12 760 Viipurin » 1386 1618 3 004 4 768 5135 9 903 6154 6 753 12 907 Mikkelin » 278 387 665 1418 1650 3 068 1696 2037 3 733 Kuopion >> 769 955 1724 2 278 2 737 5 015 3 047 3 692 6 739 Vaasan » 1205 1363 2 568 2 701 3 312 6 013 3 906 4 675 8 581 Oulun » j 711 823 1534 2 656 2 779 5 435 3 367 3 602 6 969 Koko maa 12 304 15 400 27 704 28 002! 31 073 59075 40306 46 473 86 779 Poismuuttaneita. Kaupungit. Maaseutu. Yhteensä. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Miesp Naisp Miesp Naisp Miesp Naisp . Uudenmaan lääni 2 533 2 868 5 401 4546 5 051 9 597 7 079 7 919 14 998 Turun ja Porin » 1387 1618 3 005 6 781 7 640 14 421 8168 9 258 17 426 Hämeen >> 1206 1458 2 664 4 927 5 322 10 249 6133 6 780 12 913 Viipurin » 1001 1183 2184 4118 4 579 8 697 5119 5 762 10881 Mikkelin » 298 372 670 2 006 2 373 4 379 2 304 2 745 5 049 Kuopion » 541 695 1236 3 403 3 997 7 400 3 944 4 692 8 636 Vaasan » 728 943 1671 3 331 4140 7 471 4059 5 083 9142 Oulun » 549 661 1210 2 573 3 034 5 607 3122 3 695 6 817 Koko maa 8 243 9 798 18 041 31685 36136 67 821 39 928 45 934J 85 862 8 Sisään- tai poismuuttaneiden enemmyys oli niinmuodoin vuonna 1912: Kaupungit.
Recommended publications
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA

    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA

    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
  • Siirtolaisuustilasto

    Siirtolaisuustilasto

    SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO 14 SIIRTOLAISUUS VUONNA 1917 EMIGRATION EN 1917 HELSINKI. 1919 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO. Sisällysluettelo. Table des matières. Teksti. Texte. (Siv. 1—32.) (Pages 1—32.) Siv. Pag. I. Siirtolaisuuden suuruus. 1. Chiffres absolus de Vémigration. Siirtolaisten luku vuosina 1893 -1917 1 Nombre des émigrants 1893—1917 1 Siirtolaisten absoluuttinen ja suhteel­ Nombre et proportion des émigrants linen määrä eri lääneissä ........ 2 pour les différents gouvernements 2 Vertailu luonnollisen väenlisäyksen Comparaison entre l’accroissement ja siirtolaisuuden välillä vuosina physiologique de la population et 1893—1917 ..................................... 3 rémigration 1893 -1917 .............. 3 11. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen, iän IL Répartition des émigrants d’après le ja siviilisäädyn mukaan. sexe, l'âge et l'état civil. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen Répartition des émigrants d’après le mukaan vuosina 1893—1917 .......... 6 sexe pour 1893—1917 ................ 6 Miespuolisten ja naispuolisten siir­ Différences dans le chiffre et la con­ tolaisten luvun vaihteleminen eri stance de Immigration par sexe . 7 vuosina ............................................ 7 Naispuolisten siirtolaisten suhteelli­ Nombre relatif des émigrants du nen luku kaupungeissa ja maa­ sexe féminin par gouvernements, seudulla, läänittäin vuonna 1917 8 villes et campagne en 1917 .... 8 Miespuolisten ja naispuolisten siirto­ Répartition des émigrants par sexe laisten ryhmitys ikäluokkiin kau­ et par âge dans
  • Kesämökit 1996 Fritidshus Free-Tim E Residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 Li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing

    Kesämökit 1996 Fritidshus Free-Tim E Residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 Li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing

    Tilastokeskus S VT Asuminen 1997:4 '¡L Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-tim e residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-time residences Helsinki - Helsingfors 1997 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset: Paula Salminen Kesämökkikanta: Jari Nieminen, Marja Hermiö (09) 17 341 Kansikuva: Mikko Nurmi © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som kalla. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8307 = Asuminen ISSN 0789-0168 ISBN 951-727-350-9 Oy Edita Ab, Helsinki 1997 Alkusanat - Förord - Preface Kesämökit 1996 -julkaisu sisältää tiedot vuoden 1996 lopun tiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain kesämökkikannasta sekä valmistuneista vapaa-ajan asuinra­ tietoja kesämökkikannasta. Julkaisun on toimittanut suun­ kennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusrekisterin tietoi­ nittelija Jari Nieminen. hin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämökkitilasto julkais- Publikationen Fritidshus 1996 inneháller uppgifter om fri- det ârligen uppgifter om ffitidshusbestândet och om fär- tidshusbestándet i slutet av 1996 och om de fritidshus som digställda fritidshus. Publikationen har redigerats av plane- färdigställdes under
  • KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen Suhtautuminen Kansakoulukysymykseen Tasa-Arvon Ja Alueellisuuden Kannalta

    KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen Suhtautuminen Kansakoulukysymykseen Tasa-Arvon Ja Alueellisuuden Kannalta

    KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro gradu- tutkielma Suomen historia Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2008 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Tero Tapani Parkkonen Työn nimi – Title Kansakoulujen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun vaihteeseen Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon, rahoituksen ja alueellisuuden kannalta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu-tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages toukokuu 2008 s. 108 Tiivistelmä – Abstract Tutkin, mitä päätöksiä kuntakokouksissa tehtiin kansakouluista ja miten niissä käsiteltiin perustamisen alueellisia, yhteiskuntaryhmien ja tyttöjen koulutukseen suhtautumisen eroja. Selvitin myös valtionavun ja piirijakoasetuksen vaikutusta kansakoulujen perustamisen vauhdittumiseen. Käsittelin myös, miten paljon koulukysymyksissä oli esiintynyt vastakkaisuutta. Tyttöjen ja poikien koulutukseen suhtautumisen eroista ei ole laajempaa tutkimusta, joten katsoin sen olevan tärkeää. Työssäni käytin päälähteinä Suomen paikallishistorian teoksia ja tutkimuskirjallisuudesta merkittävin oli Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, koska etenin yleisestä tutkimus- kirjallisuudesta maakuntahistorioihin ja paikallishistorioihin.
  • Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)

    Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)

    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa III Folkräkningen Del III Population census Volume III HELSINKI 1974 Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name 9 I Yleiset demografiset tiedot 9 X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. 9 II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood 9 III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960— 1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960— 1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. 9 V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeständet Hushàllens bostadsforhâllanden Housing Housing conditions of households 9 VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushällens struktur Undersökning angâende barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps 9 VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families
  • Rauman Yleiskaavan Strategisen Osan LIIKENNESELVITYS

    Rauman Yleiskaavan Strategisen Osan LIIKENNESELVITYS

    Rauman yleiskaavan strategisen osan LIIKENNESELVITYS Työraportti liikennejärjestelmän nykytilasta Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Maaliskuu 2011 Kannen kuva: Rauman satamaa (Minna Seppänen, maaliskuu 2010). Raportin muut kuvat: Minna Seppänen ja Juha Vehmas 2009-10. 3 Rauman yleiskaavan strateginen osa NYKYTILAN LIIKENNESELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT ............................................................................................................ 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .......................................................................... 4 2.1 Työn lähtökohdat ............................................................................................. 4 2.2 Tarkastelualue ................................................................................................. 5 2.3 Yleiskaava vuodelta 2003 ................................................................................ 5 2.4 Toimintaympäristöanalyysi ............................................................................... 6 3 LIIKENNEVERKKO JA HENKILÖLIIKENNE ............................................................ 8 3.1 Tie- ja katuverkko............................................................................................. 8 3.1.1 Valtion ylläpitämät tiet ..................................................................................8 3.1.2 Kadut......................................................................................................... 12 3.1.3 Eritasoliittymät, kiertoliittymät
  • Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993

    Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993

    Tilastokeskus $xlFl#5^EIHBY+t-'t-[Hi SVT Sosiaaliturva 't994:3 Statistikentralen {F Tyoelikemenoti lasto al ueittai n vuonna 1993 22.9.1994 Tydeliikemenon jakautuminen elikelaieittain eri lidneissd verrattuna koko maahan Vanhuuselike Ty6kyvyttomyys- tai yksilollinen o varhaiselflke @l qy: Ty6ttdmyyselSke o Eltikelajin osuus koko tyoelake- menosta pienempi kuin koko maassa keskimfldrin ffi Eliiketajin osuus koko tyoeteke- menosta suurempl kuin koko maassa keskimiirin q4 Ensimmiisesti kuviosta nahdaan, etta vanhuuseliikkeiden suhteellinen osuus koko leenin tyoelakemenosta on suuri Lounais-Suomessa. Vanhuuseliikkeitd on paljon maksussa erityisesti rannikkoseudulla, mycis Vaasan laanissa, jossa niiden osuus jiii kuitenkjn juuri ja juuri koko maan keskimidrdn alapuolelle. Vuonna 1993 maksettiin 57 "k koko tyoelakemenosta vanhuuseldkkeind. Koko maan vanhuuselii- kemeno oli 26 miljardia. Tyokyvytt6myyseldkemeno oli vajaat 12 miljardia, mikd on noin neljdnnes koko eldkemenosta. Tyokyvyttdmyys- eldkkeitA oli maksussa paljon sielld, missa vanhuuselakkeita vdhan eli ltd- ja Pohjois-Suomessa sekd ostn Keski-Suomessa. Suhteelli- sesti suurin tydkyvyttdmyyseldkemeno oli Oulun lSZinissA. Ty6ttdmyyselakkeita taas maksettirn paljon niissd laaneissa" missd ty6ky- vyttdmyyselakkeitd maksettiin vahan. Poikkeuksen tekevat Keski-Suomen ja Lapin laanit, ioissa on keskimdirdista enemman sekA ty6- kyvyttdmyys- ette rydttdmyyseldkkeensaajia seka torsaalta Uudenmaan laani ja erityisesti Ahvenanmaa. lorssa puolestaan on molempra vahemman. Koko maassa tyottdmyyselakemeno

  • Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium

    Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium Tomas Hanell & Jörg Neubauer NORDREGIO 2005 Nordregio Report 2005:1 ISSN 1403-2503 ISBN 91-89332-52-0 ©Nordregio 2005 Analysis & text: Tomas Hanell Statistics: Jörg Neubauer Cartography & graphics: Patrik Tornberg, Tomas Hanell Dtp: Jörg Neubauer Linguistic editing: Chris Smith Repro and print: Katarina Tryck AB, Stockholm, Sweden Copies: 1500 Price: EUR 35,- Nordic Council of Ministers Nordic Council Nordregio Store Strandstraede 18 P.O.Box 3043 P.O.Box 1658 DK-1255 Copenhagen K DK-1021 Copenhagen K SE-11186 Stockholm Phone: +45-33-960 200 Phone: +45-33-960 400 Phone: +46-8-463 54 00 Fax: +45-33-960 202 Fax: +45-33-111 870 Fax: +46-8-463 54 01 http://www.norden.org http://www.norden.org http://www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co- operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971.
  • Turun Ja Porin Lääninkanslian Vesiasioiden Hakemisto

    Turun Ja Porin Lääninkanslian Vesiasioiden Hakemisto

    Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto M U N V O-P Y-Ä R Pitäjä puuttuu tiedoista S Pitäjä ja vesialue puuttuvat tiedoista T M MAARIA KAIVO / ESTEIDEN POISTAMINEN YHTEISESTÄ KAIVOSTA Hakija: SAMUEL WALLEN YM., TORPANOMISTAJA Kotipaikka: MAARIA Akti: AD I 29/160 1917 Päätös: 11.07.1917 Nro 87 MAARIA VESILAITOS / MAA- JA VESIALUEEN HANKINTA VESILAITOSTA VARTEN Hakija: TURUN RAHATOIMIKAMARI Kotipaikka: TURKU Akti: AD I 44/17 1922 Päätös: 04.04.1924 Nro 1250 MAARIA AURAJOKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN (KIRKKOSILTA) Hakija: MATTSSON HENDRIC YM. Kotipaikka: MAARIA Akti: AD 166/30 1780 Päätös: 05.04.1780 MAARIA AURAJOKI PATO, PATOAMINEN / KIVIPADON KOROTTAMINEN Hakija: HALISTEN TILANOMISTAJAT YM. Kotipaikka: HALISTEN KYLÄ Akti: AD 953/178 1824 Päätös: 04.10.1831 Nro 2960 Lisätiedot: Vaatimus Halisten myllyn vuokraajalle apt. Erik Julinille MAARIA AURAJOKI UITTO / KATSELMUS JOEN SUISTOSTA PÖYTYÄN KIRKOLLE Hakija: ALFTAN E.A. YM., KAUPPIAS Akti: AD I 39/174 1874 Päätös: 10.07.1874 Nro 1488 MAARIA HALISTEN SUURI SILTA SILTA / S:N RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Hakija: KIIKALALAISIA Kotipaikka: KIIKALA Akti: AD 1387/142 1818 Päätös: 17.11.1818 Nro 2641 MAARIA HALISTENKOSKI TEHDAS / VÄRINVALMISTUSLAITOS (LAINAJÄRJESTELYT) Hakija: JULIN ERIC, APTEEKKARI Akti: AD 1416/75 1839 Päätös: 31.12.1839 Nro 5428 k Lisätiedot: Aurajoen Halisten- eli Halliskoski MAARIA HALISTENKOSKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN Hakija: KUMONEN M. YM., MAANVILJELIJÄ Akti: AD II 88/180 1912 Päätös: 29.11.1913 Lisätiedot: Aurajoen Halistenkoski MAARIA HIRVENSALO (SAARI) SATAMA
  • Luetteloissa Ne Mainitaan Kuuluvina Kreivi Leonhard Johan Wittenberg V

    Luetteloissa Ne Mainitaan Kuuluvina Kreivi Leonhard Johan Wittenberg V

    SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XII JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA Tätä julkaisua ovat lahjoituksilla avustaneet: KAUPPANEUVOS ARTTURI HELLEMAA TOHTORI B. MIKKELÄ RAUMAN KAUPUNKI W. ROSENLEW & Co LAURA JA PAAVO NUORANNE Toimitus: EINO NIKKILÄ, NIILO VALONEN VAMMALA 1946 - TYRVÄÄN KIRJAPAINO OY Herra Professori Jalmari Jaakkola, Satakuntalainen Osakunta julkaisee tämän Satakunta-niteen Teidän 1. 1. 1945 vietetyn 60-vuotispäivänne kunniaksi. Osa­ kunta, jonka tärkeimpiä tehtäviä on Satakunta-käsitteen itsel­ leen ja muille selventäminen ja satakuntalaisen heimohengen vahvistaminen, haluaa tällä juhlajulkaisulla osoittaa, miten suu­ ressa kiitollisuudenvelassa Osakunta tuntee olevansa Teille kai­ kesta avusta, jota Te jo ylioppilaana ja sitten osakuntalaisena ja viimeksi Osakunnan kunniajäsenenä olette Osakunnalle eri­ koisesti juuri mainitun tehtävän suorittamisessa aina auliisti antanut. Te olette enemmän kuin kukaan muu Osakunnan jäsen tai ystävä, sekä omilla kirjoituksillanne että antamalla herätteitä ja apua toisten tutkielmiin, ollut mukana Satakunta- sarjan aikaansaamisessa. Tämän julkaisusarjan saavuttama tun­ nustus perustuukin varmaan suurelta osalta Teidän siinä ilmes­ tyneitten tutkimustenne perinpohjaisuuteen ja kantavuuteen. 4 Pekka Katara Teistä on tullut kaikessa Satakunnan tutkimuksessa keskeisin henkilö. Itse sukujuurinenne syvälti kiinnikasvaneena Sata­ kunnan maaperään, niinkuin tämän julkaisun ensimmäisessä kirjoituksessa havainnollisesti esitetään, olette Te jo koulupo­ jasta asti kiinteästi ja johdonmukaisesti suunnannut
  • Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- Ja Kyläosayleiskaava-Alueen Arkeologinen Inventointi 2013

    Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- Ja Kyläosayleiskaava-Alueen Arkeologinen Inventointi 2013

    Rauma Unaja-Voiluoto-Anttila Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 SISALLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Yleiskartat 4 kpl Tiivistelmä 1. Johdanto………………………………………………………10 2. Alueen historia ja tutkimushistoria…..……………………..10 3. Inventointi……………………………………………………..12 4. Tarkastetut tunnetut kiinteät muinaisjäännökset………....19 1. Analho…………………………………………………………………………….19 2. Antinalho (m)……………………………………………………………………..20 3. Asojärvi (m)……………………………………………………………………….22 4. Kalliola (m)………………………………………………………………………..25 5. Lunninkulma II (m)……………………………………………………………….28 6. Mäkelä…………………………………………………………………………….29 7. Männikkö (m)………………………………………………………………….…32 8. Röyskänkallio (m)………………………………………………………………..34 9. Särklampi…………………………………………………………………………35 10. Vilovuorenkalliot………………………………………………………………..38 5. Tarkastamatta jääneet tunnetut kiinteät muinaisjäännökset….41 11. Alainen-Ohde……………………………………………………………………41 12. Kapasaari………………………………………………………………………..43 13. Köyhäjärvenoja………………………………………………………………….45 14. Poraoja…………………………………………………………………………..47 2 Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 6. Uudet kiinteät muinaisjäännökset………………………….…….48 15. Kalevanpojankallio…………………………………………………………..….48 16. Korpimaa………………………………………………………………………...50 17. Köyhäjärvi…………………………………………………………………….....53 18. Kyttävuori……………………………………………………………………......56 19. Takala I………………………………………………………………………..…59
  • Kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 Och Färdigställda Fritidshus 1993

    Kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 Och Färdigställda Fritidshus 1993

    (Q-! iilli, Tilastokeskus SVT Asuminen 1994:5 W Statlstikcentralen Boende 2 2. OB. 1CO KesämökkikantaKesämökit 1992 ja valmistuneet 1993 kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 och färdigställda fritidshus 1993 23.6.1994 ikä 80+ 70-79 60-69 50-59 40-49 30-39 20-29 -19 O 5 10 15 20 25 30 % Kesämökin omistajia | | Koko väestö Kesämökin omistajat sekä koko väestö ikäluokittain 31.12.1992 Fritidshusägare och helabefolkningen efter äldersgrupp Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus. Alkusanat Förord- Kesämökit 1993-julkaisu sisältää tiedot vuoden 1992 lopun Julkaisun ovat toimittaneet kesämökkikannan osalta suun­ kesämökkikannasta sekä vuonna 1993 valmistuneista vapaa- nittelija Jari Nieminen ja tilastonlaatija Marja Hermiö sekä ajan asuinrakennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusre­ valmistuneiden kesämökkien (vapaa-ajan asuinrakennusten) kisterin tietoihin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämök- osalta tilastonlaatija Kaisa Holm. kitilasto julkaistiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain tietoja kesämökkikannasta sekä valmistuneista ke­ sämökeistä. Publikationen Fritidshus 1993 innehäller uppgifter om fri- Den del av publikationen som gàllér fritidshusbestândet har tidshusbeständet i slutet av 1992 och om de fritidshus som redigerats av planerare Jari Nieminen och statistikforare färdigställdes under 1993. Uppgiftema har tagits ur det Marja Hermiô och den del som gàller fàrdigstallda fritids­ centrala befolkningsregistret. Den första registerbaserade hus av