Hammasta Särkee

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Hammasta Särkee HAMMASTA SÄRKEE Airi Pekkola HAMMASTA SÄRKEE Tutkimus hammassäryn kansanomaisesta parantamisesta ja hammasmädän ehkäisystä Suomessa ja Virossa Kansi Mika Wist Takakannen teksti TYKL kys46/40 – Ahlainen. V. J. K. s. 1912. Viron käännös Maiu Juurik Englannin käännös Kati Salo ISBN 978-951-51-2059-5 (nid.) ISBN 978-951-51-2060-1 (sid.) ISBN 978-951-51-2061-8 (PDF) UNIGRAFIA HELSINKI 2016 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ................................................................................................................. 7 KOKKUVÕTE ................................................................................................................. 9 ABSTRACT .................................................................................................................... 11 KIITOKSET ................................................................................................................... 13 1 JOHDANTO ................................................................................................................ 15 HAMMASSÄRYN KANSANOMAINEN PARANTAMINEN SUOMESSA JA VIROSSA ................. 15 Hammas ........................................................................................................................................... 17 Reikä hampaassa ............................................................................................................................. 18 Hammassärky .................................................................................................................................. 19 Säryn syy hampaan vieressä ............................................................................................................ 20 Hammassärky kansan suussa .......................................................................................................... 21 TUTKIMUSTAVOITTEET ................................................................................................... 25 Tutkimusaineisto .............................................................................................................................. 26 TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT ....................................................................................... 42 Aikaisempi kansanlääkinnän tutkimus Suomessa ja Virossa........................................................... 42 Kansanlääkintä – etnomedisiina ...................................................................................................... 51 Tauti ja vaiva ................................................................................................................................... 53 Perheparannus ................................................................................................................................. 53 Tutkimusmenetelmä ......................................................................................................................... 55 YHTEISKUNNALLISET OLOT JA HAMMASTAUDIT ............................................................. 59 Piirilääkärit ja lukkarit, parturit ja välskärit, liikkuvat hampaanhoitajat ...................................... 60 Hammaslääketieteellisen opetuksen alkutaival Suomessa ja Virossa ............................................. 63 Apteekkilaitos ................................................................................................................................... 65 Hammasmätä – sitkeä seuralainen .................................................................................................. 69 Koululaisten hammashoidon aloittaminen ...................................................................................... 71 2 PARANTAMISEEN LIITTYVÄ KANSANUSKO ................................................. 73 TAUDIN ALKUPERÄN SELVITTÄMINEN ............................................................................ 73 Jumala taudin takana ...................................................................................................................... 74 Kalma tarttuu – kalma auttaa .......................................................................................................... 76 Maanvihat ........................................................................................................................................ 78 Paha silmä ja kateus ........................................................................................................................ 79 Säikähtäminen .................................................................................................................................. 80 Hammasmato ................................................................................................................................... 81 MAAGISET MENETELMÄT PARANTAMISEN YHTEYDESSÄ ................................................ 86 Taikaperiaatteet ............................................................................................................................... 86 Taakseen ei saa katsoa .................................................................................................................... 87 Sylki ja sylkeminen ........................................................................................................................... 89 Ennen käen kukkumaa ..................................................................................................................... 89 Numerologia .................................................................................................................................... 90 Pohjoinen pahan asuinpaikka.......................................................................................................... 92 HUMORAALIPATOLOGIA -OPPI ........................................................................................ 94 3 HAMMASSÄRYN PARANTAMINEN .................................................................... 96 SÄRKEVÄN HAMPAAN KAIVAMINEN ............................................................................... 96 Tikku elävästä puusta ja taudin sulkeminen puuhun ....................................................................... 98 Tikku salaman iskemästä puusta ................................................................................................... 102 Parannusvoima vainajista ............................................................................................................. 104 Tikku ruumislaudasta..................................................................................................................... 105 Ummistusneula .............................................................................................................................. 109 Tikku hautarististä, ruumisarkusta tai kirkon liepeiltä .................................................................. 109 Taikavoimainen tikku ..................................................................................................................... 111 Naulat ............................................................................................................................................ 112 Eläinten hampaat, kynnet, luusälöt ............................................................................................... 113 3.1 PARANNUSAINEET LUONNOSTA JA KOTIELÄIMISTÄ .......................... 117 PUUT ............................................................................................................................ 117 PENSASKASVIT ............................................................................................................. 120 YRTIT ........................................................................................................................... 124 PARANNUSAINEET LUONNONELÄIMISTÄ ....................................................................... 135 HYÖNTEISET ................................................................................................................. 138 PARANNUSAINEET KOTIELÄIMISTÄ ............................................................................... 140 3.2 OSTOLÄÄKKEET JA KOTOISET PARANNUSAINEET ............................. 141 Kamferi, ruusuntipat ...................................................................................................................... 142 Hammasjää, pyhän puun lastut, hermovanu ................................................................................. 144 Neilikka, neilikkaöljy ..................................................................................................................... 145 Hota pulveri ................................................................................................................................... 146 Hapot ............................................................................................................................................. 147 Kreosootti, lipeä, lysoli, aluna ....................................................................................................... 149 Arsenikki ........................................................................................................................................ 150 Suola .............................................................................................................................................. 151 Viina ............................................................................................................................................... 154 Tupakka, piipunterva ....................................................................................................................
Recommended publications
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]
  • Tilastollisia Tiedonantoja 18
    Tilastollisia tiedonantoja 18 041 kieli fin 245 nimeke Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912 260 julkaisija Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1914 440 sarja fin Tilastollisia tiedonantoja 18 598 huom. Väestötilastoa 650 svt aihealue Väestö - Befolkning - Population 650 tietovuosi 1912 651 alue Suomi - Finland 785 seuraaja Suomen virallinen tilasto 6 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA 3ULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 18. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA 1912. HELSINGISSÄ, 1914. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912. Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1912 väkiluvunmuu- toksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tär- keimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selon- teko maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja nais- puolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Kaupungit. Maaseutu. yhteensä. Uudenmaan lääni I 2 071 1997 4 068 3129 3 032 6161 5 200j 5 029 10229 Turun ja Porin 938 890 1828 5 906 5 466 11372 6 844J 6 356 13 200 Hämeen 754 674 1428 4 384 4 056 8 440 5138 4 730 9 868 Viipurin 617 583 1200 7 881 7 392 15 273 8 498 7 975 16 473 Mikkelin 117 133 250 2 836 2 630 5 466 2 953 2 763 5 716 Kuopion 376! 373 749 5 287 5 032 10 319 5 663 5405 11068 Vaasan » 567 555 1122 6 799 6 361 13160 7 366 6 916 14 282 Oulun » 460 404 864 5 401 5174 5 861 5 578 11439 Koko maa 5 900 5 60911 509| 41 623J 39 143J 80 766| 47 523 44 75292 275 Tämä luku, 92 275 elävänä syntynyttä, oli 1 037 suurempi kuin vastaava luku vuonna 1911.
    [Show full text]
  • Siirtolaisuustilasto
    SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO 14 SIIRTOLAISUUS VUONNA 1917 EMIGRATION EN 1917 HELSINKI. 1919 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO. Sisällysluettelo. Table des matières. Teksti. Texte. (Siv. 1—32.) (Pages 1—32.) Siv. Pag. I. Siirtolaisuuden suuruus. 1. Chiffres absolus de Vémigration. Siirtolaisten luku vuosina 1893 -1917 1 Nombre des émigrants 1893—1917 1 Siirtolaisten absoluuttinen ja suhteel­ Nombre et proportion des émigrants linen määrä eri lääneissä ........ 2 pour les différents gouvernements 2 Vertailu luonnollisen väenlisäyksen Comparaison entre l’accroissement ja siirtolaisuuden välillä vuosina physiologique de la population et 1893—1917 ..................................... 3 rémigration 1893 -1917 .............. 3 11. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen, iän IL Répartition des émigrants d’après le ja siviilisäädyn mukaan. sexe, l'âge et l'état civil. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen Répartition des émigrants d’après le mukaan vuosina 1893—1917 .......... 6 sexe pour 1893—1917 ................ 6 Miespuolisten ja naispuolisten siir­ Différences dans le chiffre et la con­ tolaisten luvun vaihteleminen eri stance de Immigration par sexe . 7 vuosina ............................................ 7 Naispuolisten siirtolaisten suhteelli­ Nombre relatif des émigrants du nen luku kaupungeissa ja maa­ sexe féminin par gouvernements, seudulla, läänittäin vuonna 1917 8 villes et campagne en 1917 .... 8 Miespuolisten ja naispuolisten siirto­ Répartition des émigrants par sexe laisten ryhmitys ikäluokkiin kau­ et par âge dans
    [Show full text]
  • Viljandi Valla Elanike Arv Seisuga 03.01.2019 Viljandi Vallas on 4 Alevikku Ja 126 Küla
    Viljandi valla elanike arv seisuga 03.01.2019 Viljandi vallas on 4 alevikku ja 126 küla Mehed Naised Kokku 1 Kolga-Jaani alevik 199 207 406 2 Mustla alevik 372 422 794 3 Ramsi alevik 238 297 535 4 Viiratsi alevik 570 591 1161 Mehed Naised Kokku Küla Inimeste arv 1 Aidu küla 40 38 78 Päri küla 467 2 Aindu küla 17 14 31 Vana-Võidu küla 362 3 Alustre küla 17 16 33 Uusna küla 323 4 Anikatsi küla 44 37 81 Saarepeedi küla 301 5 Auksi küla 35 21 56 Paistu küla 298 6 Eesnurga küla 13 14 27 Soe küla 240 7 Heimtali küla 99 103 202 Peetrimõisa küla 232 8 Hendrikumõisa küla 32 33 65 Kärstna küla 218 9 Holstre küla 102 88 190 Suislepa küla 215 10 Intsu küla 59 49 108 Vardja küla 212 11 Jakobimõisa küla 30 26 56 Vardi küla 206 12 Jõeküla 31 22 53 Heimtali küla 202 13 Jämejala küla 82 79 161 Leie küla 194 14 Järtsaare küla 35 24 59 Holstre küla 190 15 Järveküla 25 17 42 Puiatu küla 177 16 Kaavere küla 61 54 115 Sinialliku küla 177 17 Kalbuse küla 20 12 32 Mustivere küla 176 18 Kannuküla 21 26 47 Pinska küla 170 19 Karula küla 64 69 133 Jämejala küla 161 20 Kassi küla 16 18 34 Tänassilma küla 149 21 Kibeküla 20 14 34 Viljandi vald 148 22 Kiini küla 8 10 18 Pärsti küla 147 23 Kiisa küla 15 6 21 Tusti küla 140 24 Kingu küla 13 11 24 Savikoti küla 138 25 Kivilõppe küla 23 24 47 Karula küla 133 26 Koidu küla 42 32 74 Sultsi küla 132 27 Kokaviidika küla 13 5 18 Loodi küla 121 28 Kookla küla 20 15 35 Mähma küla 118 29 Kuressaare küla 34 27 61 Valma küla 117 30 Kuudeküla 22 12 34 Kaavere küla 115 31 Kärstna küla 113 105 218 Matapera küla 111 32 Laanekuru küla
    [Show full text]
  • Kesämökit 1996 Fritidshus Free-Tim E Residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 Li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing
    Tilastokeskus S VT Asuminen 1997:4 '¡L Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-tim e residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-time residences Helsinki - Helsingfors 1997 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset: Paula Salminen Kesämökkikanta: Jari Nieminen, Marja Hermiö (09) 17 341 Kansikuva: Mikko Nurmi © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som kalla. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8307 = Asuminen ISSN 0789-0168 ISBN 951-727-350-9 Oy Edita Ab, Helsinki 1997 Alkusanat - Förord - Preface Kesämökit 1996 -julkaisu sisältää tiedot vuoden 1996 lopun tiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain kesämökkikannasta sekä valmistuneista vapaa-ajan asuinra­ tietoja kesämökkikannasta. Julkaisun on toimittanut suun­ kennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusrekisterin tietoi­ nittelija Jari Nieminen. hin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämökkitilasto julkais- Publikationen Fritidshus 1996 inneháller uppgifter om fri- det ârligen uppgifter om ffitidshusbestândet och om fär- tidshusbestándet i slutet av 1996 och om de fritidshus som digställda fritidshus. Publikationen har redigerats av plane- färdigställdes under
    [Show full text]
  • KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen Suhtautuminen Kansakoulukysymykseen Tasa-Arvon Ja Alueellisuuden Kannalta
    KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro gradu- tutkielma Suomen historia Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2008 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Tero Tapani Parkkonen Työn nimi – Title Kansakoulujen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun vaihteeseen Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon, rahoituksen ja alueellisuuden kannalta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu-tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages toukokuu 2008 s. 108 Tiivistelmä – Abstract Tutkin, mitä päätöksiä kuntakokouksissa tehtiin kansakouluista ja miten niissä käsiteltiin perustamisen alueellisia, yhteiskuntaryhmien ja tyttöjen koulutukseen suhtautumisen eroja. Selvitin myös valtionavun ja piirijakoasetuksen vaikutusta kansakoulujen perustamisen vauhdittumiseen. Käsittelin myös, miten paljon koulukysymyksissä oli esiintynyt vastakkaisuutta. Tyttöjen ja poikien koulutukseen suhtautumisen eroista ei ole laajempaa tutkimusta, joten katsoin sen olevan tärkeää. Työssäni käytin päälähteinä Suomen paikallishistorian teoksia ja tutkimuskirjallisuudesta merkittävin oli Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, koska etenin yleisestä tutkimus- kirjallisuudesta maakuntahistorioihin ja paikallishistorioihin.
    [Show full text]
  • Artur Vassar
    Artur Vassar NURMSI KIVIKALME EESTIS JA TARANDKALMETE ARENG Tartu 1943 Digiteeritud tekst pärineb A. Vassara Tartu Ülikoolis 1944.a kaitstud käsikirjalisest doktoritööst: A. Vassar. Nurmsi kivikalme Eestis ja tarandakalmete areng. Tartu 1943. 443 lk. (Tartu Ülikooli raamatukogu). Teksti digiteerisid Kristin Ilves ja Marge Konsa Toimetaja kommentaarid lisas Valter Lang. Tartu Ülikooli arheoloogia ja ajaloo instituut, 2011. 2 SISUKORD 1. Üldandmed Nurmsi kalme ja kaevamiskäigu kohta 2. Nurmsi kalme ehitus 3. Luude ja leidude esinemine Nurmsi kalmes. Matmisviisist tarandkalmetesse 4. Nurmsi kalme leidude nimestik A. Paide Muuseumis asuvad leiud (1906. ja 1907. a.) B. AI 2432 (Tallgren 1921) C. AI 2481 (Tallgren 1922) D. AI 2486 (Moora 1922) E. AI 2533 (Moora 1923) F. AI 3325 (Vassar 1934–1935) 5. Leidude analüüs A. Sõled a. Silmiksõled b. Peakilpsõled c. Liigendsõled kolmnurkse jalaga d. Kärbissõled e. Ketassõled f. Ambsõled g. Hoburaudsõled ja selguseta sõlekatkendid B. Nõelad, ketid ja ketiripatsid C. Kaelaehted Kaelavõrud Ripatsid, spiraaltorukesed ja helmed D. Käevõrud E. Sõrmused Kinnised sõrmused Spiraalsõrmused F. Naastud ja vööosad Pandlad G. Pintsetid ja kõvernoad H. Noad I. Mitmesugused raudesemed K. Tulelöömisvahendid, luisud ja šlakk L. Kivimunakud M. Keraamika 6. Nurmsi kivikalme ehituslugu 7. Tarandkalmete areng Tarandkalmete ehituslugu Tarandkalmete uurimislugu Üksiktarandi päritolu ja areng Tarandkalmete hilisem areng ja kadumine 8. Surnutekultus ja sotsiaalmajanduslik areng kui tegurid tarandkalmete arengus Piirkehade tähendus Surnumaja Koldetulega seotud kombed Elamute areng Sotsiaalmajanduslik areng 9. Asustus- ja kultuurilooline taust 10. Rooma rauaaegsete leidude nimestik Eestis 11. Kirjandus 12. Muuseumid ja arhiivid 3 PLAANID, JOONISED JA KAARDID Plaan 1. Nurmsi kivikalme kivide ja leidude üldplaan. Plaan 2. Nurmsi kivikalme kaevamised ja leiud.
    [Show full text]
  • Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa III Folkräkningen Del III Population census Volume III HELSINKI 1974 Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name 9 I Yleiset demografiset tiedot 9 X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. 9 II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood 9 III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960— 1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960— 1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. 9 V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeständet Hushàllens bostadsforhâllanden Housing Housing conditions of households 9 VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushällens struktur Undersökning angâende barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps 9 VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families
    [Show full text]
  • Rauman Yleiskaavan Strategisen Osan LIIKENNESELVITYS
    Rauman yleiskaavan strategisen osan LIIKENNESELVITYS Työraportti liikennejärjestelmän nykytilasta Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Maaliskuu 2011 Kannen kuva: Rauman satamaa (Minna Seppänen, maaliskuu 2010). Raportin muut kuvat: Minna Seppänen ja Juha Vehmas 2009-10. 3 Rauman yleiskaavan strateginen osa NYKYTILAN LIIKENNESELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT ............................................................................................................ 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .......................................................................... 4 2.1 Työn lähtökohdat ............................................................................................. 4 2.2 Tarkastelualue ................................................................................................. 5 2.3 Yleiskaava vuodelta 2003 ................................................................................ 5 2.4 Toimintaympäristöanalyysi ............................................................................... 6 3 LIIKENNEVERKKO JA HENKILÖLIIKENNE ............................................................ 8 3.1 Tie- ja katuverkko............................................................................................. 8 3.1.1 Valtion ylläpitämät tiet ..................................................................................8 3.1.2 Kadut......................................................................................................... 12 3.1.3 Eritasoliittymät, kiertoliittymät
    [Show full text]
  • Viljandi Valla Noorsootöö Kvaliteet
    VILJANDI VALLA NOORSOOTÖÖ KVALITEET Kokkuvõte Koostaja: Liis Lääts Viljandi valla noorsootöö kvaliteedi hindamise meeskonna juht Viljandi 2020 SISUKORD SISSEJUHATUS .................................................................................................................................. 4 1. MIS ON NOORSOOTÖÖ? .............................................................................................................. 5 1.2. Kohaliku omavalitsuse roll noorsootöö teostamisel .................................................................. 7 2. MIKS HINNATA NOORSOOTÖÖ KVALITEETI? ...................................................................... 9 2.1. Hindamise võimalikud kasutegurid ......................................................................................... 10 3. KUIDAS NOORSOOTÖÖ KVALITEETI HINNATAKSE? ....................................................... 12 4. VILJANDI VALLA NOORSOOTÖÖ KVALITEET ................................................................... 16 4.1. Viljandi valla piirkondlik jaotuvus .......................................................................................... 16 4.2. Populatsioon ja valim .............................................................................................................. 18 4.3. Noorsootöö kvaliteedi hindamise mudeli rakendamisest ........................................................ 20 5. VILJANDI VALLA NOORSOOTÖÖ KVALITEEDI HINDAMISE PEAMISED TULEMUSED ..............................................................................................................
    [Show full text]
  • Viljandi Maakonna Kaitstavate Looduse Üksikobjektide Piiranguvööndi Ulatus”
    Keskkonnaministri määruse „Viljandi maakonna kaitstavate looduse üksikobjektide piiranguvööndi ulatus” SELETUSKIRI 1. Sissejuhatus Keskkonnaministri määrus „Viljandi maakonna kaitstavate looduse üksikobjektide piiranguvööndi ulatus” on ette valmistatud looduskaitseseaduse (edaspidi LKS) § 10 lõike 6 ja § 11 lõike 3 alusel ning lähtudes §-st 7, et täpsustada määruses nimetatud üksikobjektide nimetust ja piiranguvööndite ulatust. Kehtivat kaitsekorda ei muudeta. Määruse eesmärk on tagada Viljandi maakonna esinduslikumate elus- ja eluta looduse üksikelementide säilimine, määrates neile sobivaima kaitsevööndi ulatuse. Eelnõukohase määrusega täpsustatakse 77 Viljandi maakonnas asuva kaitsealuse looduse üksikobjekti (43 puud, 26 rändrahnu, kaks allikat, viis aluspõhja paljandit ja üks pinnavorm) nime, asukohta ja piiranguvööndi ulatust. Keskkonnaministri määruse eelnõu on koostanud Keskkonnaameti looduskaitse planeerimise osakonna spetsialist Marica-Maris Paju (tel 5336 5805, e-post [email protected]), eelnõu vastavust looduskaitseseadusele ja seletuskirja nõuetekohast vormistust on kontrollinud Keskkonnaameti looduskaitse planeerimise osakonna juhtivspetsialist Eleri Laidma (tel 5304 7558, e-post [email protected]). Eelnõu õigusekspertiisi on teinud Keskkonnaameti üldosakonna jurist Johanna Jürima (tel 5699 8712, e-post [email protected]) ja keeleliselt on toimetanud Siiri Soidro (tel 640 9308, e- post [email protected]). Keskkonnaministeeriumi kontaktisik eelnõu ministeeriumitevahelisel kooskõlastamisel
    [Show full text]
  • Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993
    Tilastokeskus $xlFl#5^EIHBY+t-'t-[Hi SVT Sosiaaliturva 't994:3 Statistikentralen {F Tyoelikemenoti lasto al ueittai n vuonna 1993 22.9.1994 Tydeliikemenon jakautuminen elikelaieittain eri lidneissd verrattuna koko maahan Vanhuuselike Ty6kyvyttomyys- tai yksilollinen o varhaiselflke @l qy: Ty6ttdmyyselSke o Eltikelajin osuus koko tyoelake- menosta pienempi kuin koko maassa keskimfldrin ffi Eliiketajin osuus koko tyoeteke- menosta suurempl kuin koko maassa keskimiirin q4 Ensimmiisesti kuviosta nahdaan, etta vanhuuseliikkeiden suhteellinen osuus koko leenin tyoelakemenosta on suuri Lounais-Suomessa. Vanhuuseliikkeitd on paljon maksussa erityisesti rannikkoseudulla, mycis Vaasan laanissa, jossa niiden osuus jiii kuitenkjn juuri ja juuri koko maan keskimidrdn alapuolelle. Vuonna 1993 maksettiin 57 "k koko tyoelakemenosta vanhuuseldkkeind. Koko maan vanhuuselii- kemeno oli 26 miljardia. Tyokyvytt6myyseldkemeno oli vajaat 12 miljardia, mikd on noin neljdnnes koko eldkemenosta. Tyokyvyttdmyys- eldkkeitA oli maksussa paljon sielld, missa vanhuuselakkeita vdhan eli ltd- ja Pohjois-Suomessa sekd ostn Keski-Suomessa. Suhteelli- sesti suurin tydkyvyttdmyyseldkemeno oli Oulun lSZinissA. Ty6ttdmyyselakkeita taas maksettirn paljon niissd laaneissa" missd ty6ky- vyttdmyyselakkeitd maksettiin vahan. Poikkeuksen tekevat Keski-Suomen ja Lapin laanit, ioissa on keskimdirdista enemman sekA ty6- kyvyttdmyys- ette rydttdmyyseldkkeensaajia seka torsaalta Uudenmaan laani ja erityisesti Ahvenanmaa. lorssa puolestaan on molempra vahemman. Koko maassa tyottdmyyselakemeno
    [Show full text]