Kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 Och Färdigställda Fritidshus 1993

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 Och Färdigställda Fritidshus 1993 (Q-! iilli, Tilastokeskus SVT Asuminen 1994:5 W Statlstikcentralen Boende 2 2. OB. 1CO KesämökkikantaKesämökit 1992 ja valmistuneet 1993 kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 och färdigställda fritidshus 1993 23.6.1994 ikä 80+ 70-79 60-69 50-59 40-49 30-39 20-29 -19 O 5 10 15 20 25 30 % Kesämökin omistajia | | Koko väestö Kesämökin omistajat sekä koko väestö ikäluokittain 31.12.1992 Fritidshusägare och helabefolkningen efter äldersgrupp Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus. Alkusanat Förord- Kesämökit 1993-julkaisu sisältää tiedot vuoden 1992 lopun Julkaisun ovat toimittaneet kesämökkikannan osalta suun­ kesämökkikannasta sekä vuonna 1993 valmistuneista vapaa- nittelija Jari Nieminen ja tilastonlaatija Marja Hermiö sekä ajan asuinrakennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusre­ valmistuneiden kesämökkien (vapaa-ajan asuinrakennusten) kisterin tietoihin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämök- osalta tilastonlaatija Kaisa Holm. kitilasto julkaistiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain tietoja kesämökkikannasta sekä valmistuneista ke­ sämökeistä. Publikationen Fritidshus 1993 innehäller uppgifter om fri- Den del av publikationen som gàllér fritidshusbestândet har tidshusbeständet i slutet av 1992 och om de fritidshus som redigerats av planerare Jari Nieminen och statistikforare färdigställdes under 1993. Uppgiftema har tagits ur det Marja Hermiô och den del som gàller fàrdigstallda fritids­ centrala befolkningsregistret. Den första registerbaserade hus av statistikforare Kaisa Holm. Statistiken över fritidshus gällde 1989 och sedan dess pu- bliceras det ärligen uppgifter om ffitidshusbeständet och om färdigställda fritidshus. Helsingissä, kesäkuussa 1994 Helsingfors, juni 1994 Aarno Laihonen Tilastokeskus t ^ j 3 Sisältö Inneháll Alkusanat ............................................................................3 Förord .................................................................................3 Yleiskatsaus ........................................................................5 Översikt.............................................................................10 Julkaisun tietosisältö ........................................................ 12 Innehállet...........................................................................12 Tilastointiperusteet ja vertailtavuus...................................13 Statistikföringsgrunder och jämförbarhet..........................13 Taulukot Tabeller 1. Kesämökit lääneittäin vuosina 1970, 1980, 1990, 1991 1. Fritidshus efterlän áren 1970, 1980, 1990, 1991 och ja 1992 ............. 16 1992 ................. 16 2. Kesämökit rakentamisvuoden mukaan 1980, 1990 ja 2. Fritidshus efter byggnadsár áren 1980, 1990 och 1992 .............................................................................16 1992 ............. 16 3. Kesämökit pinta-alan mukaan 1970, 1980, 1990 3. Fritidshus efter golvyta áren 1970, 1980, 1990 och ja 1992 ........................................................................ 17 1991 ................................. 17 4. Kesämökit maakunnittain 1970, 1980, 1990, 1991 4., Fritidshus efter landskap 1970, 1980, 1990, 1991 ja 1992 ........................... 17 och 1992 ................................................................. 17 5. Kesämökit rakentamis- tai perusparannusvuoden ja 5. Fritidshus efter byggnads- eller ombyggnadsár och efter omistajan asuinkunnan mukaan 31.12.1992 sekä ägarens hemkommun 31.12.1992 samt färdigställda vuonna 1993 valmistuneet kesämökit fritidshus ár 1993; hela landet, länen och (vapaa-ajanasuinrakennukset); koko maa, läänit ja kommunerna ............................................................. 18 kunnat ....................................................................... 18 Liite_________________________________ Bilaga _____________________ 1. Käsitteet ja määritelmät ............................................30 1. Begrepp och definitioner ............. ........................32 4 Tilastokeskus Yleiskatsaus Vuoden 1992 lopussa kesämökkejä oli 389 100. Edellisestä Taulukko B. vuodesta kesämökkien määrä kasvoi 8 400 mökillä. Vuon­ Kunnat, joissa kesämökkien määrä lisääntyi eniten vuodes­ ta 1980 na 1992 valmistui noin 8 000 uutta vapaa-ajan asuinraken­ TabellB. nusta, joten noin 400 muussa käytössä ollutta rakennusta Kommuner, där antalet fntisdshus ökade mest intri 1980 otettiin kesämökkikäyttöön. Kunta Kesämökkejä Muutos Kommun Fritidshus Förändring Kuntaliitokset muuttavat suurimpien kesä- 1980-1992 mökkikuntien järjestystä 1980 1992 1. Vuoden 1992 lopussa suurimmat kesämökkikunnat olivat Kuusamo 2 049 4 285 2 236 2. Mäntyharju 2109 3 623 1 514 Kuusamo, Mäntyharju, Kuopio, Tampere ja Rovaniemen 3. Pudasjärvi 845 2 225 1 380 maalaiskunta. Vuoden alusta tehdyt kuntaliitokset kuitenkin 4. Rovaniemen mlk muuttivat järjestyksen niin, että Tammisaari (liitetty Tenho­ Rovaniemi Ik 1731 3 061 1 330 la) kohosi toiseksi suurimmaksi kesämökkikunnaksi 3932 5. Kangasniemi 1 773 2 964 1 191 kesämökillä. Myös Uusikaupungin (liitetty Kalanti) kesä- 6. Valkeala 1 576 2 736 1 160 mökkimäärä kohosi yli kolmentuhannen, ja siitä tuli kuu­ 7. Tampere-Tammerfors 2 079 3 237 1 158 denneksi suurin kesämökkikunta 3233 mökillä. 8. Savonlinna-A/ys/orf 1 690 2 784 1 094 9. Kuhmo 650 1 735 1 085 Sähkö yleisin Uudenmaan ja Ahvenanmaan 10. Kittilä 238 1 318 1 080 11. Kuopio 2 508 3 568 1 060 mökeissä 12. Sysmä 1 681 2 724 1 043 Noin 123 000 kesämökissä on sähköliittymä. Yleisin sähkö 13. Pori-Björneborg 2 013 3 045 1 032 14. on Uudenmaan ja Ahvenanmaan mökeissä, joista sähkö oli Puumala 1 431 2 454 1 023 15. Leppävirta 1 481 2 501 1 020 yli puolella. Vähiten sähköistettyjä mökkejä oli Mikkelin läänissä, jossa sähkö oli alle kahdessakymmenessä prosen­ tissa kesämökeistä. Sähkö on yleisempi Länsi- ja Pohjois- Suomen mökeissä kuin Itä-Suomessa. Lämmitys yleisin Pohjois-Suomen mökeissä Kunnista eniten sähköistettyjä mökkejä oli Porvoon maa­ Lapissa lämmitys oli yli puolella kesämökeistä. Myös Kai­ laiskunnassa, jossa lähes 1600 mökissä oli sähkö. Vihdissä nuussa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa lämmitys on sähkö oli 1300 mökissä, Kuusamossa 1250:ssä ja Sipoossa monissa kunnissa yli puolella mökeistä. Mutta esimerkiksi ja Kirkkonummella noin 1100 mökissä. Suhteellisesti suu­ Mikkelin läänissä on paljon kuntia, joissa alle 15 prosentis­ rin osuus sähköistettyjä mökkejä on Loimaalla ja Porvoos­ sa kesämökeistä on lämmitys. Koko maassa oli noin sa, joissa yli 90 prosentissa mökeistä on sähkö. (Kartta 2.) 141 000 mökkiä, jossa oli joko keskus-, sähkö- tai ka- miinalämmitys. Taulukko A. Kunnat, joissa oli eniten kesämökkejä 31.12.1992 Tabell A. Kommuner med största antalet fritidshus 31.12.1992 1992 1980 Kunta Kesämökkejä Muutos 1980-1992 Kommun Fritidshus Förändring 1980 • 1992 kpl -St % 1. (10.) Kuusamo 2 049 4 285 +2 236 +109,1 2. (6.) Mäntyharju 2109 3 623 +1 514 +71,8 3. (1.) Kuopio 2 508 3 568 +1 060 +42,3 4. (7.) Tamper e-Tammerfors 2 079 3 237 +1 158 +55,7 5. (24.) Rovaniemen mlk -Rovaniemi Ik 1 731 3 061 +1 330 +76,8 6. (11.) Pori-Björneborg 2 013 3 045 +1 032 +51,3 7. (21.) Kangasniemi 1773 2 964 +1 191 +67,2 8. (4.) Asikkala 2 227 2 952 +725 +32,6 9. (3.) Porvoon mlk -Borgä Ik 2 278 2 912 +634 +27,8 10. (13.) Uusikaupunki-/Vysfatf 1 968 2 796 +828 +42,1 11. (26.) Savonlinna-A/ys/orf 1 690 2 784 +1 094 +64,7 12. (16.) Taipalsaari 1 901 2 764 +863 +45,4 13. (35.) Valkeala 1 576 2 736 +1 160 +73,6 14. (19.) Mustasaari-Kors/io/m 1 841 2 735 +894 +48,6 15. (12.) Ruokolahti 1 993 2 735 +742 +37,2 Tilastokeskus 5 Kuvio 1. Sähköistettyjen kesämökkien osuus (%) lääneittäin 31.12.1992 Uudenmaan Turun ja Porin Figur 1. Andelen elanslutna fritidshus Hämeen (%) länsvis 31.12.1992 Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Ahvenanmaa 0 10 20 30 40 50 60 Kesämökin omistajia eniten 50-59 -vuotiai­ den ikäluokassa Kunnista eniten lämmitettäviä mökkejä oli Kuusamossa, jossa noin 2300 mökissä on jokin lämmitys. Seuraavina Kesämökin omistajista neljännes oli yli 65-vuotiaita, kun olivat Kuopio, noin 1800 mökkiä, Rovaniemen maalais­ alle 40-vuotiaita oli vain yksi kymmenestä kesämökin kunta (n. 1300), Pudasjärvi (1200) ja Kangasniemi (1000). omistajasta. Vuonna 1992 kesämökin omistajien määrä Suhteellisesti suurimmat osuudet olivat niin lämmityksen myös väheni edellisestä vuodesta alle 40-vuotiaiden ikäryh­ kuin sähköistyksenkin osalta kunnissa, joissa on melko vä­ mässä, kun esimerkiksi 50-59 vuotiaiden joukossa määrä hän mökkejä. Lähes 90 prosentissa kesäasunnoista lämmi­ kasvoi 3 600 henkilöllä. Eniten kesämökin omistajia oli 50- tys oli Kauhavalla (89 %), Alahärmässä (87%), Porvoossa 59 -vuotiaiden ikäluokassa. Tämän ikäisistä 16 prosentilla (87%) sekä Vampulassa ja Kouvolassa (86%). (Kartta 3) oli kesämökki. Niin ikään 60-69 -vuotiaasta väestöstä kesä­ mökin omisti 15 prosenttia. Mutta 30-39 -vuotiaista vain noin 3 prosenttia oli kesämökin omistajia. Taulukko C. Kunnat, joissa oli eniten kesämökin omistajia kesämökin sijaintiläänin mukaan 31.12.1992 Tabell C. Kommuner med största antalet fritidshusägare efter det Iän där fritidshuset finns 31.12.1992 Kesämökin sijaintilääni - Länet där fritidshuset finns Omistajan kotikunta Uuden­ Turun Hä­ Kymen Mikke­ Pohjois- Kuo­ Keski- Vaasan Oulun Lapin Ahve­ Yh­ Ägarens hemkommun maan ja Porin meen lääni lin Karja­ pion Suomen lääni lääni lääni nanmaa teensä lääni Ip n i lääni Kym­ lääni lan lääni lääni NylandsAho Tavas- mene lääni Kuopio Meller- Masa UleS- Lapp­ Lands- Totalt Iän ooh tehus Iän S:t
Recommended publications
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]
  • Tilastollisia Tiedonantoja 18
    Tilastollisia tiedonantoja 18 041 kieli fin 245 nimeke Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912 260 julkaisija Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1914 440 sarja fin Tilastollisia tiedonantoja 18 598 huom. Väestötilastoa 650 svt aihealue Väestö - Befolkning - Population 650 tietovuosi 1912 651 alue Suomi - Finland 785 seuraaja Suomen virallinen tilasto 6 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA 3ULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 18. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA 1912. HELSINGISSÄ, 1914. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912. Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1912 väkiluvunmuu- toksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tär- keimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selon- teko maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja nais- puolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Kaupungit. Maaseutu. yhteensä. Uudenmaan lääni I 2 071 1997 4 068 3129 3 032 6161 5 200j 5 029 10229 Turun ja Porin 938 890 1828 5 906 5 466 11372 6 844J 6 356 13 200 Hämeen 754 674 1428 4 384 4 056 8 440 5138 4 730 9 868 Viipurin 617 583 1200 7 881 7 392 15 273 8 498 7 975 16 473 Mikkelin 117 133 250 2 836 2 630 5 466 2 953 2 763 5 716 Kuopion 376! 373 749 5 287 5 032 10 319 5 663 5405 11068 Vaasan » 567 555 1122 6 799 6 361 13160 7 366 6 916 14 282 Oulun » 460 404 864 5 401 5174 5 861 5 578 11439 Koko maa 5 900 5 60911 509| 41 623J 39 143J 80 766| 47 523 44 75292 275 Tämä luku, 92 275 elävänä syntynyttä, oli 1 037 suurempi kuin vastaava luku vuonna 1911.
    [Show full text]
  • Siirtolaisuustilasto
    SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO 14 SIIRTOLAISUUS VUONNA 1917 EMIGRATION EN 1917 HELSINKI. 1919 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO. Sisällysluettelo. Table des matières. Teksti. Texte. (Siv. 1—32.) (Pages 1—32.) Siv. Pag. I. Siirtolaisuuden suuruus. 1. Chiffres absolus de Vémigration. Siirtolaisten luku vuosina 1893 -1917 1 Nombre des émigrants 1893—1917 1 Siirtolaisten absoluuttinen ja suhteel­ Nombre et proportion des émigrants linen määrä eri lääneissä ........ 2 pour les différents gouvernements 2 Vertailu luonnollisen väenlisäyksen Comparaison entre l’accroissement ja siirtolaisuuden välillä vuosina physiologique de la population et 1893—1917 ..................................... 3 rémigration 1893 -1917 .............. 3 11. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen, iän IL Répartition des émigrants d’après le ja siviilisäädyn mukaan. sexe, l'âge et l'état civil. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen Répartition des émigrants d’après le mukaan vuosina 1893—1917 .......... 6 sexe pour 1893—1917 ................ 6 Miespuolisten ja naispuolisten siir­ Différences dans le chiffre et la con­ tolaisten luvun vaihteleminen eri stance de Immigration par sexe . 7 vuosina ............................................ 7 Naispuolisten siirtolaisten suhteelli­ Nombre relatif des émigrants du nen luku kaupungeissa ja maa­ sexe féminin par gouvernements, seudulla, läänittäin vuonna 1917 8 villes et campagne en 1917 .... 8 Miespuolisten ja naispuolisten siirto­ Répartition des émigrants par sexe laisten ryhmitys ikäluokkiin kau­ et par âge dans
    [Show full text]
  • Kesämökit 1996 Fritidshus Free-Tim E Residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 Li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing
    Tilastokeskus S VT Asuminen 1997:4 '¡L Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-tim e residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-time residences Helsinki - Helsingfors 1997 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset: Paula Salminen Kesämökkikanta: Jari Nieminen, Marja Hermiö (09) 17 341 Kansikuva: Mikko Nurmi © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som kalla. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8307 = Asuminen ISSN 0789-0168 ISBN 951-727-350-9 Oy Edita Ab, Helsinki 1997 Alkusanat - Förord - Preface Kesämökit 1996 -julkaisu sisältää tiedot vuoden 1996 lopun tiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain kesämökkikannasta sekä valmistuneista vapaa-ajan asuinra­ tietoja kesämökkikannasta. Julkaisun on toimittanut suun­ kennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusrekisterin tietoi­ nittelija Jari Nieminen. hin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämökkitilasto julkais- Publikationen Fritidshus 1996 inneháller uppgifter om fri- det ârligen uppgifter om ffitidshusbestândet och om fär- tidshusbestándet i slutet av 1996 och om de fritidshus som digställda fritidshus. Publikationen har redigerats av plane- färdigställdes under
    [Show full text]
  • KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen Suhtautuminen Kansakoulukysymykseen Tasa-Arvon Ja Alueellisuuden Kannalta
    KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro gradu- tutkielma Suomen historia Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2008 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Tero Tapani Parkkonen Työn nimi – Title Kansakoulujen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun vaihteeseen Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon, rahoituksen ja alueellisuuden kannalta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu-tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages toukokuu 2008 s. 108 Tiivistelmä – Abstract Tutkin, mitä päätöksiä kuntakokouksissa tehtiin kansakouluista ja miten niissä käsiteltiin perustamisen alueellisia, yhteiskuntaryhmien ja tyttöjen koulutukseen suhtautumisen eroja. Selvitin myös valtionavun ja piirijakoasetuksen vaikutusta kansakoulujen perustamisen vauhdittumiseen. Käsittelin myös, miten paljon koulukysymyksissä oli esiintynyt vastakkaisuutta. Tyttöjen ja poikien koulutukseen suhtautumisen eroista ei ole laajempaa tutkimusta, joten katsoin sen olevan tärkeää. Työssäni käytin päälähteinä Suomen paikallishistorian teoksia ja tutkimuskirjallisuudesta merkittävin oli Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, koska etenin yleisestä tutkimus- kirjallisuudesta maakuntahistorioihin ja paikallishistorioihin.
    [Show full text]
  • Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa III Folkräkningen Del III Population census Volume III HELSINKI 1974 Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name 9 I Yleiset demografiset tiedot 9 X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. 9 II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood 9 III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960— 1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960— 1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. 9 V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeständet Hushàllens bostadsforhâllanden Housing Housing conditions of households 9 VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushällens struktur Undersökning angâende barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps 9 VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families
    [Show full text]
  • Rauman Yleiskaavan Strategisen Osan LIIKENNESELVITYS
    Rauman yleiskaavan strategisen osan LIIKENNESELVITYS Työraportti liikennejärjestelmän nykytilasta Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Maaliskuu 2011 Kannen kuva: Rauman satamaa (Minna Seppänen, maaliskuu 2010). Raportin muut kuvat: Minna Seppänen ja Juha Vehmas 2009-10. 3 Rauman yleiskaavan strateginen osa NYKYTILAN LIIKENNESELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT ............................................................................................................ 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .......................................................................... 4 2.1 Työn lähtökohdat ............................................................................................. 4 2.2 Tarkastelualue ................................................................................................. 5 2.3 Yleiskaava vuodelta 2003 ................................................................................ 5 2.4 Toimintaympäristöanalyysi ............................................................................... 6 3 LIIKENNEVERKKO JA HENKILÖLIIKENNE ............................................................ 8 3.1 Tie- ja katuverkko............................................................................................. 8 3.1.1 Valtion ylläpitämät tiet ..................................................................................8 3.1.2 Kadut......................................................................................................... 12 3.1.3 Eritasoliittymät, kiertoliittymät
    [Show full text]
  • Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993
    Tilastokeskus $xlFl#5^EIHBY+t-'t-[Hi SVT Sosiaaliturva 't994:3 Statistikentralen {F Tyoelikemenoti lasto al ueittai n vuonna 1993 22.9.1994 Tydeliikemenon jakautuminen elikelaieittain eri lidneissd verrattuna koko maahan Vanhuuselike Ty6kyvyttomyys- tai yksilollinen o varhaiselflke @l qy: Ty6ttdmyyselSke o Eltikelajin osuus koko tyoelake- menosta pienempi kuin koko maassa keskimfldrin ffi Eliiketajin osuus koko tyoeteke- menosta suurempl kuin koko maassa keskimiirin q4 Ensimmiisesti kuviosta nahdaan, etta vanhuuseliikkeiden suhteellinen osuus koko leenin tyoelakemenosta on suuri Lounais-Suomessa. Vanhuuseliikkeitd on paljon maksussa erityisesti rannikkoseudulla, mycis Vaasan laanissa, jossa niiden osuus jiii kuitenkjn juuri ja juuri koko maan keskimidrdn alapuolelle. Vuonna 1993 maksettiin 57 "k koko tyoelakemenosta vanhuuseldkkeind. Koko maan vanhuuselii- kemeno oli 26 miljardia. Tyokyvytt6myyseldkemeno oli vajaat 12 miljardia, mikd on noin neljdnnes koko eldkemenosta. Tyokyvyttdmyys- eldkkeitA oli maksussa paljon sielld, missa vanhuuselakkeita vdhan eli ltd- ja Pohjois-Suomessa sekd ostn Keski-Suomessa. Suhteelli- sesti suurin tydkyvyttdmyyseldkemeno oli Oulun lSZinissA. Ty6ttdmyyselakkeita taas maksettirn paljon niissd laaneissa" missd ty6ky- vyttdmyyselakkeitd maksettiin vahan. Poikkeuksen tekevat Keski-Suomen ja Lapin laanit, ioissa on keskimdirdista enemman sekA ty6- kyvyttdmyys- ette rydttdmyyseldkkeensaajia seka torsaalta Uudenmaan laani ja erityisesti Ahvenanmaa. lorssa puolestaan on molempra vahemman. Koko maassa tyottdmyyselakemeno
    [Show full text]
  • Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium
    Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium Tomas Hanell & Jörg Neubauer NORDREGIO 2005 Nordregio Report 2005:1 ISSN 1403-2503 ISBN 91-89332-52-0 ©Nordregio 2005 Analysis & text: Tomas Hanell Statistics: Jörg Neubauer Cartography & graphics: Patrik Tornberg, Tomas Hanell Dtp: Jörg Neubauer Linguistic editing: Chris Smith Repro and print: Katarina Tryck AB, Stockholm, Sweden Copies: 1500 Price: EUR 35,- Nordic Council of Ministers Nordic Council Nordregio Store Strandstraede 18 P.O.Box 3043 P.O.Box 1658 DK-1255 Copenhagen K DK-1021 Copenhagen K SE-11186 Stockholm Phone: +45-33-960 200 Phone: +45-33-960 400 Phone: +46-8-463 54 00 Fax: +45-33-960 202 Fax: +45-33-111 870 Fax: +46-8-463 54 01 http://www.norden.org http://www.norden.org http://www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co- operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971.
    [Show full text]
  • Turun Ja Porin Lääninkanslian Vesiasioiden Hakemisto
    Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto M U N V O-P Y-Ä R Pitäjä puuttuu tiedoista S Pitäjä ja vesialue puuttuvat tiedoista T M MAARIA KAIVO / ESTEIDEN POISTAMINEN YHTEISESTÄ KAIVOSTA Hakija: SAMUEL WALLEN YM., TORPANOMISTAJA Kotipaikka: MAARIA Akti: AD I 29/160 1917 Päätös: 11.07.1917 Nro 87 MAARIA VESILAITOS / MAA- JA VESIALUEEN HANKINTA VESILAITOSTA VARTEN Hakija: TURUN RAHATOIMIKAMARI Kotipaikka: TURKU Akti: AD I 44/17 1922 Päätös: 04.04.1924 Nro 1250 MAARIA AURAJOKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN (KIRKKOSILTA) Hakija: MATTSSON HENDRIC YM. Kotipaikka: MAARIA Akti: AD 166/30 1780 Päätös: 05.04.1780 MAARIA AURAJOKI PATO, PATOAMINEN / KIVIPADON KOROTTAMINEN Hakija: HALISTEN TILANOMISTAJAT YM. Kotipaikka: HALISTEN KYLÄ Akti: AD 953/178 1824 Päätös: 04.10.1831 Nro 2960 Lisätiedot: Vaatimus Halisten myllyn vuokraajalle apt. Erik Julinille MAARIA AURAJOKI UITTO / KATSELMUS JOEN SUISTOSTA PÖYTYÄN KIRKOLLE Hakija: ALFTAN E.A. YM., KAUPPIAS Akti: AD I 39/174 1874 Päätös: 10.07.1874 Nro 1488 MAARIA HALISTEN SUURI SILTA SILTA / S:N RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Hakija: KIIKALALAISIA Kotipaikka: KIIKALA Akti: AD 1387/142 1818 Päätös: 17.11.1818 Nro 2641 MAARIA HALISTENKOSKI TEHDAS / VÄRINVALMISTUSLAITOS (LAINAJÄRJESTELYT) Hakija: JULIN ERIC, APTEEKKARI Akti: AD 1416/75 1839 Päätös: 31.12.1839 Nro 5428 k Lisätiedot: Aurajoen Halisten- eli Halliskoski MAARIA HALISTENKOSKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN Hakija: KUMONEN M. YM., MAANVILJELIJÄ Akti: AD II 88/180 1912 Päätös: 29.11.1913 Lisätiedot: Aurajoen Halistenkoski MAARIA HIRVENSALO (SAARI) SATAMA
    [Show full text]
  • Luetteloissa Ne Mainitaan Kuuluvina Kreivi Leonhard Johan Wittenberg V
    SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XII JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA Tätä julkaisua ovat lahjoituksilla avustaneet: KAUPPANEUVOS ARTTURI HELLEMAA TOHTORI B. MIKKELÄ RAUMAN KAUPUNKI W. ROSENLEW & Co LAURA JA PAAVO NUORANNE Toimitus: EINO NIKKILÄ, NIILO VALONEN VAMMALA 1946 - TYRVÄÄN KIRJAPAINO OY Herra Professori Jalmari Jaakkola, Satakuntalainen Osakunta julkaisee tämän Satakunta-niteen Teidän 1. 1. 1945 vietetyn 60-vuotispäivänne kunniaksi. Osa­ kunta, jonka tärkeimpiä tehtäviä on Satakunta-käsitteen itsel­ leen ja muille selventäminen ja satakuntalaisen heimohengen vahvistaminen, haluaa tällä juhlajulkaisulla osoittaa, miten suu­ ressa kiitollisuudenvelassa Osakunta tuntee olevansa Teille kai­ kesta avusta, jota Te jo ylioppilaana ja sitten osakuntalaisena ja viimeksi Osakunnan kunniajäsenenä olette Osakunnalle eri­ koisesti juuri mainitun tehtävän suorittamisessa aina auliisti antanut. Te olette enemmän kuin kukaan muu Osakunnan jäsen tai ystävä, sekä omilla kirjoituksillanne että antamalla herätteitä ja apua toisten tutkielmiin, ollut mukana Satakunta- sarjan aikaansaamisessa. Tämän julkaisusarjan saavuttama tun­ nustus perustuukin varmaan suurelta osalta Teidän siinä ilmes­ tyneitten tutkimustenne perinpohjaisuuteen ja kantavuuteen. 4 Pekka Katara Teistä on tullut kaikessa Satakunnan tutkimuksessa keskeisin henkilö. Itse sukujuurinenne syvälti kiinnikasvaneena Sata­ kunnan maaperään, niinkuin tämän julkaisun ensimmäisessä kirjoituksessa havainnollisesti esitetään, olette Te jo koulupo­ jasta asti kiinteästi ja johdonmukaisesti suunnannut
    [Show full text]
  • Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- Ja Kyläosayleiskaava-Alueen Arkeologinen Inventointi 2013
    Rauma Unaja-Voiluoto-Anttila Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 SISALLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Yleiskartat 4 kpl Tiivistelmä 1. Johdanto………………………………………………………10 2. Alueen historia ja tutkimushistoria…..……………………..10 3. Inventointi……………………………………………………..12 4. Tarkastetut tunnetut kiinteät muinaisjäännökset………....19 1. Analho…………………………………………………………………………….19 2. Antinalho (m)……………………………………………………………………..20 3. Asojärvi (m)……………………………………………………………………….22 4. Kalliola (m)………………………………………………………………………..25 5. Lunninkulma II (m)……………………………………………………………….28 6. Mäkelä…………………………………………………………………………….29 7. Männikkö (m)………………………………………………………………….…32 8. Röyskänkallio (m)………………………………………………………………..34 9. Särklampi…………………………………………………………………………35 10. Vilovuorenkalliot………………………………………………………………..38 5. Tarkastamatta jääneet tunnetut kiinteät muinaisjäännökset….41 11. Alainen-Ohde……………………………………………………………………41 12. Kapasaari………………………………………………………………………..43 13. Köyhäjärvenoja………………………………………………………………….45 14. Poraoja…………………………………………………………………………..47 2 Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 6. Uudet kiinteät muinaisjäännökset………………………….…….48 15. Kalevanpojankallio…………………………………………………………..….48 16. Korpimaa………………………………………………………………………...50 17. Köyhäjärvi…………………………………………………………………….....53 18. Kyttävuori……………………………………………………………………......56 19. Takala I………………………………………………………………………..…59
    [Show full text]