Luetteloissa Ne Mainitaan Kuuluvina Kreivi Leonhard Johan Wittenberg V
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XII JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA Tätä julkaisua ovat lahjoituksilla avustaneet: KAUPPANEUVOS ARTTURI HELLEMAA TOHTORI B. MIKKELÄ RAUMAN KAUPUNKI W. ROSENLEW & Co LAURA JA PAAVO NUORANNE Toimitus: EINO NIKKILÄ, NIILO VALONEN VAMMALA 1946 - TYRVÄÄN KIRJAPAINO OY Herra Professori Jalmari Jaakkola, Satakuntalainen Osakunta julkaisee tämän Satakunta-niteen Teidän 1. 1. 1945 vietetyn 60-vuotispäivänne kunniaksi. Osa kunta, jonka tärkeimpiä tehtäviä on Satakunta-käsitteen itsel leen ja muille selventäminen ja satakuntalaisen heimohengen vahvistaminen, haluaa tällä juhlajulkaisulla osoittaa, miten suu ressa kiitollisuudenvelassa Osakunta tuntee olevansa Teille kai kesta avusta, jota Te jo ylioppilaana ja sitten osakuntalaisena ja viimeksi Osakunnan kunniajäsenenä olette Osakunnalle eri koisesti juuri mainitun tehtävän suorittamisessa aina auliisti antanut. Te olette enemmän kuin kukaan muu Osakunnan jäsen tai ystävä, sekä omilla kirjoituksillanne että antamalla herätteitä ja apua toisten tutkielmiin, ollut mukana Satakunta- sarjan aikaansaamisessa. Tämän julkaisusarjan saavuttama tun nustus perustuukin varmaan suurelta osalta Teidän siinä ilmes tyneitten tutkimustenne perinpohjaisuuteen ja kantavuuteen. 4 Pekka Katara Teistä on tullut kaikessa Satakunnan tutkimuksessa keskeisin henkilö. Itse sukujuurinenne syvälti kiinnikasvaneena Sata kunnan maaperään, niinkuin tämän julkaisun ensimmäisessä kirjoituksessa havainnollisesti esitetään, olette Te jo koulupo jasta asti kiinteästi ja johdonmukaisesti suunnannut huomionne kotimaakuntanne tarjoamien arvoitusten selvillesaamiseen. Te olettekin Satakunnan menneisyyteen avannut näköaloja, joita ei aikaisemmin osattu aavistaakaan. Te olette aikaansaanut koske tuksen kaukaisten esi-isien ja nykypolven välille, josta yhtey destä sittemmin kaikki Satakuntaan kohdistuvat harrastukset ovat saaneet virikettä ja voimaa. Satakunnasta lähtien Te olette laajentanut tutkimuksenne koko maan historiaa käsittä• viksi. Se merkittävä osuus, minkä Te olette todennut Satakun nalla olevan muun Suomen kohtaloissa ja kehityksessä, on anta nut historiallisen pohjan ja oikeutuksen erikoisen satakuntalai sen maakuntahengen synnylle ja vaalimiselle. Osakunta toivoo, että Te saisitte vielä kauan tutkimuksillanne ja käytännöllisellä toiminnallanne myötävaikuttaa satakuntalai sen hengen edelleen kehittämisessä. Pekka Katara. Yli- ja Ali-Nuoranteen talot talvisten peltoaukeamain keskellä. Kuva otettu Vähä-Vaheen rajalta. Lempi Ahla Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta. Parisen kilometriä Pyhäjärvestä, siinä missä Eurajoki Kaut tualla koskina kohistuaan rauhoittuu vuolaaksi virraksi, ovat Vähä-Vaheen ja Nuoranteen ikivanhat yksinäistilat.1) Vähä- Vahe on aivan joen rannalla, ja molemmat nykyiset Nuoranteet, Ali- ja Yli-Nuorante, töyräällä hieman kauempana siitä. Van hoista kartoista käy ilmi, että v. 1696 Vaheen talo, joka siihen asti oli ollut säteri, on tällöin ratsutila, ja että Vähä-Vahe on sen aukumenttitila.2) Vuoden 1805 kartassa näyttää siltä kuin Vähä-Vaheen päärakennus olisi hieman lähempänä Kauttuaa kuin nyt. Sillalle vievä tie on nykyisestä rakennustontista n. 200 kyynärän päässä. Ali-Nuoranteen, silloisen Nuoranteen pää rakennus on suunnilleen nykyisellä paikallaan, samoin Iso-Vahe, mutta Yli-Nuoranteen nykyisellä asuintontilla on vain neljä pientä asumusta. — Nuoranteen ja Vähä-Vaheen tilat ovat 1700- luvun alusta näihin päiviin asti olleet saman Nuorante-suvun 1) 1500-luvun maakirjat Valtionarkistossa (=VA). 2) Olavi Mörtin laatima Nuorante-Vaheen kartta v:lta 1696 ja Jo han Forseliuksen kartta. Maanmittaushallituksen Arkisto (= MHA) A 7 1/1. MHA A 7 1/9. 6 Lempi Ahla hallussa. Tilat ovat sitä ennen olleet monien vaiheiden alaisina. Niistä tässä vain joitakin välähdyksenomaisia poimintoja. Maakirjojen 1500-luvulla mainitsemista Nuoranteen isännis tä on usea Mulli-niminen.3) Tähän keskiaikaiseen sukuun kuu lunee myöskin Euran ensimmäinen tunnettu kirkkoherra Torkel Mulli. 1400—1600-luvuilla Nuoranteelta lähtee pitkä lautamies ten sarja.4) Varhaisissa lähteissä mainitaan myös Lassi Vahe. Hän on toimittamassa Säkylän rajankäyntiä v. 1493.5) Nuorante on v. 1635 ollut autiotilana. Seuraavana vuonna sen otti vilje lykseensä silloisen Vaheen poika Matti Nuutinpoika Vahe. Hän viljeli sitä vuoteen 1642, jolloin hän pyytää saada luovuttaa sen pois, koska hän »omistaa isänsä talon Vaheen».6) Samana vuonna hänet mainitaan kestikievarinpitäjänä.7) Nuorante onkin ollut kestikievaritalona viime vuosikymmeniin asti, samoin useita vuosikymmeniä käräjätalona.8) Matti Vaheen isännyys Vaheella päättyy surullisesti. Kesäk. 1647 Kihlakunnan Oikeudessa häntä syytetään Sipi Erkinpojan (Mannilasta) murhasta, ja hän saa tuomionsa. Hänet karkoitetaan maasta. Koska hänen vaimonsa Maalin Björnintytär mainitaan samana vuonna kuolleeksi,9) hei dän alaikäisen Maisa-tyttärensä perimää tilaa jää hoitamaan Matin velivainajan Jaakon vaimo poikineen. V. 1653 tuomio kirjoissa on maininta, että Lauri Pertinpoika Nuoranteen vero tila yhdistetään »Vaheen kartanoon», ja saa Lauri tilalle yhtä 3) Vrt. Lempi Ahla: Soupas. Ratsutila ja suku, ss. 9—10. 4) Hausen: Urkunder... IV: 259. — Va 216 a: 7 ja 121 v. — VA 1941:5 v. — VA 222 a: 9 v. ja 54. — VA mm 3:74 ss. — V. A. 2461 a: 23 jne. 5) Hausen: m.t. V: 432. — Samassa yhteydessä mainitaan Henrik Souppa ja Josep Kalli. — VA 2350: 20. 6) VA mm 5: 202. Matin vanhemmat Nuutti Jaakonpoika ja Eliina Jönsintytär main. 1620-luvulla monissa lähteissä m.m. VA mm 1: 107, mm 3:111 sekä mm 5: 59 ja 121. 7) VA mm 5:239. 8) Vuosien 1735 ja 1761—76 Euran tuomiokirjat. 9) VA mm 5: 311 ss, mm 7: 190. — VA 7307: 858. Poimintoja euralaisesta Nuorante- suvusta 7 suuren verotilan Sorkkisista. Em. Matti Nuutinpojan appi-isä Björn Sigfredinpoika Sorkkisista »on myynyt Matti Nuutinpojan tilan Vaheella 60 talarin hinnasta».10) Kuten mainittiin, Nuorante ja Vähä-Vahe ovat 1600-luvun lopulla olleet säteritiloina. Vv:n 1668—75 lyhennysluetteloissa ne mainitaan kuuluvina kreivi Leonhard Johan Wittenberg v. Debern'ille. V:na 1690 mainitaan kreivi Lorenz Creutz Va heen »isäntänä».11) 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa ne ovat olleet parooni, majuri Yrjö Henrik Lübeckerin käsissä. V. 1708 puhutaan »Nuoranteen ratsutilasta», jonka aukumenttitila Vähä-Vahe on. Nämä molemmat tilat siirtyivät 1723 Antti Häggrothille, nykyisen Nuorante-suvun esi-isälle.12) Hänen pe rillistensä aikana talot saavat käydä monet muodonvaihdokset. Vuoden 1773 kartasta käy ilmi, että »talo», so. Nuorante ja molemmat Vaheet, on jaettu kolmeen yhtä suureen osaan, kol men omistajan (perillisen) kesken. Nämä perilliset ovat Antti Häggrothin pojantyttärien Stiinan ja Valpurin miehet ja pojan lesken Valpuri Kalli-Häggrothin kolmas mies: Juha Jaakon poika Nuorante, Abraham Holmberg ja Lauri Demoën. Kol mas pojantytär Leena Häggroth on tällöin vielä alaikäinen.13) — Myöhemmistä jaoista sukutaulujen yhteydessä. Näiden kolmen sisaruksen Stiinan, Valpurin ja Leenan jälkeläisissä haarautuu suku kolmeen sukuhaaraan. Vanhimman sisaren Stiinan suku haara on näistä elinvoimaisin. Tämän sukuhaaran hallussa 10) VA mm 7: 190, mm 8:6. Ensinm. lainhuudatus. — VA mm 7: 469 v. 11) VA 7307:991, 7332:1371. — VA 7336:791 v. 12) VA mm 47:198, vrt. myös mm 55:204 v. ss. — VA 7599:339. 13) Nuoranteen ja Vaheen isojaonkartta, laatinut Jean Åhman maa lisk. 3. 1773. MHA A 7 1/5, ja Euran tuomiok. 2/2 1773:s. 242 v. — Juha Jaakonpoika (vävy) saa 1/3 rakennuksista. Valpuri-äiti miehineen (Demoën) rakentaa uuden asuinrakennuksen toiselle asuintontille ja Abr. Holmberg (vävy) saa tyytyä Vähä-Vaheen rakennuksiin, jonka johdosta Juha maksaa hänelle 500 talaria. — Leenan holhooja on Henrik Ju h a n p. Kalli, Leenan tädin Kaisa Häggrothin 2. mies. 8 Lempi Ahla ovat vielä nykyjäänkin sekä Vähä-Vaheen että molempien Nuo ranteiden sukutilat. Valpuri Kallin ja hänen tyttäriensä kautta periytyy suvussa nykypolviin saakka voimakkaina ja silmiin pistävinä esi-isien sekä ruumiilliset piirteet että heidän hen kiset ominaisuutensa. Hänen nuorempien tyttäriensä suku haaroissa tapaamme lukuisia maamme sivistyselämän merkki henkilöitä, kuten veljekset Rabbe, rehtori Mauno Rosendal ja arkiaatteri Lauri Henrik Törnroth. Tämä pieni sukuhis toriallinen tutkielma puolustanee paikkaansa tässä julkaisussa siksi, että Nuorante on vanhimman sisaren Stiinan perillisen, professori Jalmari Jaakkolankin suvun kehto, ja siksi, että sieltä 1800-luvulla myös on lähtöisin kokonaista kolme Satakuntalai sen Osakunnan kuraattoria, joista yksi oli myös sen inspehtori. Nuorante-suvun esi-isän Antti Häggrothin sukujuuret ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Hän on 1723 tullut Köyliöstä Euraan, mutta onko hänen sukunsa kehto siellä, siitä ei ole var muutta. Se »Bonden Sigfred», joka Nuoranteen ristiäisissä 1726 esiintyy kummina (s. 13), on ilmeistesti A. H:n isä, ja Henrik ja Tuomas Sigfredin-pojat sekä Briitta Sigfredintr, jotka mai nitaan samanlaisessa yhteydessä, ovat todennäköisesti hänen sisaruksiaan. Jaakko Keskipere (Keskiperä) Nakkilan Lammai sista sen sijaan on todistettavasti hänen veljensä. Hän ja hänen vaimonsa Maria Juhantr mainitaan Euran tuomiokirjoissa hel mikuussa 1729.14) Antti Häggroth on otaksuttavasti saanut kou lutuksensa Porin triviaalikoulussa, minkä perusteella hän on 14) VA mm 58: 219 v. — 17/8 1733 mainitaan, että joku vuosi aikaisemmin on Lammaisissa ollut yli 5 tynnyrinalan maanvieremä, joka on Keskipe rän talosta vienyt paitsi hyvää peltomaata talon asuintontin humalatarhoi neen. (Uuloon talonarkisto, Harjavalta). Poimintoja