DOCSLIB.ORG

Kesämökit 1994 Statistics Finland Kesämökkikanta 1993Ja Valmistuneet Kesämökit 1994

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kesämökit 1994 Statistics Finland Kesämökkikanta 1993Ja Valmistuneet Kesämökit 1994 f Tilastokeskus Ilmi Statistikcentralen Kesämökit 1994 Statistics Finland Kesämökkikanta 1993ja valmistuneet kesämökit 1994 Fritidshus 1994 Fritidshusbeständ 1993 och färdigställda fritidshus 1994 S VT Asuminen 1995:4 Boende ' • I i fr ¿..t v I; ijai d l i FIN I I M l ! U M ? W IBEH' ¿M 10.07.199 .. Tilastokeskus Ilm/ Statistikcentralen Kesämökit 1994 Statistics Finland Kesämökkikanta 1993ja valmistuneet kesämökit 1994 Fritidshus 1994 Fritidshusbeständ 1993 och färdigställda fritidshus 1994 SVT Asuminen 1995:4 Boende Kesäkuu 1995 TILASTOKIRJASTO 1360027862 136 002 7862 Helsinki - Helsingfors 1995 Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus. Tiedustelut - Förfragningar - Inquiries: SVTSuomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Kaisa Holm (Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset) Jari Nieminen, Marja Hermiö (Kesämökkikanta) (90) 17 341 Kansikuva: Pressfoto Helsinki - Helsingfors 1995 Alkusanat - Förord Kesämökit 1994 -julkaisu sisältää tiedot vuoden 1993 lopun vuosittain tietoja kesämökkikannasta sekä valmistuneista kesämökkikannasta sekä vuonna 1994 valmistuneista vapaa- kesämökeistä. ajan asuinrakennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusre­ Julkaisun ovat toimittaneet kesämökkikannan osalta kisterin tietoihin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämök- suunnittelija Jari Nieminen ja tilastonlaatija Marja Hermiö kitilasto julkaistiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa sekä valmistuneiden kesämökkien (vapaa-ajan asuinraken­ nusten) osalta tilastonlaatija Kaisa Holm. Publikationen Fritidshus 1994 innehäller uppgifter om fri- Den del av Publikationen som gäller fritidshusbeständet tidshusbeständet i slutet av 1993 och om de fritidshus som har redigerats av planerare Jari Nieminen och statistik- färdigställdes under 1994. Uppgifterna har tagits ur det förare Marja Hermiö och den del som gäller färdigställda centrala befolkningsregistret. Den första registerbaserade fritidshus av statistikförare Kaisa Holm. Statistiken över fritidshus gällde 1989 och sedan dess publi- ceras det ärligen uppgifter om fritidshusbeständet och om färdigställda fritidshus. Helsingissä, kesäkuussa 1995 Helsingfors, juni 1995 Aarno Laihonen Tilastokeskus 3 Sisältö Innehäll A lkusanat.............................................................................. 3 F örord..................................................................... : ............3 Yleiskatsaus.......................................................................... 5 Översikt................................................................................ 10 Julkaisun tietosisältö............................................... Innehallet..............................................................................12 12 Tilastointiperusteet ja vertailtavuus................................... 13 Statistikföringsgrunder och jämförbarhet......................... 13 Taulukot Tabeller 1. Kesämökit lääneittäin vuosina 1980, 1990, 1991, 1. Fritidshus efter län áren 1980, 1990, 1991, 1992 och 1992 ja 1993................................................................. 16 1993............................... 16 2. Kesämökit maakunnittain 1980, 1990, 1991, 1992 ja 2. Fritidshus efter landskap áren 1980, 1990, 1991, 1992 1993 ............................................................................. 16 och 1993 ....................................................................... 16 3. Kesämökit pinta-alan mukaan 1970, 1980, 1990, 3. Fritidshus efter golvyta áren 1970, 1980, 1990,1992 1992 ja 1993................................................................. 17 och 1993 ....................................................................... 17 4. Kesämökit rakentamisvuoden mukaan 1980, 1990 ja 4. Fritidshus efter byggnadsár áren 1980, 1990 och 1993 ............................................................................. 17 1993 ................................................................................ 17 5. Kesämökit rakentamisvuoden mukaan 31.12.1993 5. Fritidshus efter byggnadsár och 31.12.1993 samt fär- sekä vuonna 1994 valmistuneet kesämökit (vapaa- digställda fritidshus ár 1994; hela landet, lándskap, ajan asuinrakennukset); koko maa, maakunnat, seu­ regionkommuner och kommuner ............................... 18 tukunnat ja kunnat......................................................... 18 Liite Bilaga_______________________________________________ 1. Käsitteet......................................................................... 31 1. Begrepp.............•........................................................... 34 4 Tilastokeskus Yleiskatsaus Vuoden 1993 lopussa kesämökkejä oli 396 200. Edellisestä Taulukko B. Kunnat, joissa kesämökkien määrä lisääntyi eniten vuodes­ vuodesta kesämökkien määrä kasvoi 7 100 mökillä.Vuo­ ta 1980 desta 1980 on kesämökkien määrä kasvanut lähes 145 000 Tabell B. mökillä ja vuodesta 1970 peräti 220 000 mökillä. Kommuner, därantalet fritisdshus ökade mest frän 1980 Kunta Kesämökkejä Muutos Kuusamo ja Tammisaari suurimmat kesä- Kommun Fritidshus Förändring 1980- mökkikunnat 1980 1993 1993 Vuoden 1993 lopussa suurimmat kesämökkikunnat olivat 1. Kuusamo 2 049 4 367 2 318 Kuusamo, Tammisaari, Mäntyharju, Kuopio ja Uusikau­ 2. Mäntyharju 2 109 3 686 1 577 punki. Vuoden 1993 alussa tehdyt kuntaliitokset muuttivat 3. Pudasjärvi 845 2 287 1 442 suurimpien kesämökkikuntien järjestystä edellisestä vuo­ 4. Rovaniemen mlk desta niin, että Tammisaari (liitetty Tenhola) kohosi toisek­ Rovaniemi Ik 1 731 3106 1 375 si suurimmaksi kesämökkikunnaksi 3 920 kesämökillä. 5. Kuhmo 650 1 890 1 240 Myös Uusikaupungin (liitetty Kalanti) kesämökkimäärä ko­ 6. Tammisaari - Ekenäs 2 708 3 920 1 212 hosi yli kolmentuhannen, ja siitä tuli viidenneksi suurin ke- 7. Kangasniemi 1 773 2 964 1 191 sämökkikunta 3265 mökillä. 6. Valkeala 1 576 2 772 1 196 7. Tampere- Tammerfors 2 079 3 255 1 176 Neljännes mökinomistajista omistaa mökkin­12. Sysmä 1 681 2 842 1 161 sä kotikunnassaan. 11. Kuopio 2 508 3 634 1 126 8. Savonlinna-Nys/off 1 690 2 801 .1 111 10. Kittilä 1 332 Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omistajansa ko­ 238 1 094 14. Puumala 1 431 2 517 1 086 tipaikkaa. Noin 60 prosenttia kesämökin omistajista omis­ 15. Posio 663 1 736 1 073 taa mökkinsä asuinmaakunnassaan. Samassa kunnassa mö­ kin omistaa neljännes kaikista mökkiläisistä. Kainuun, Poh- jois-Karjalan ja Satakunnan mökinomistajista yli 35 prosenttia omisti mökin kotikuntansa alueella. Sen sijaan 75 000 kesämökkiä. Noin 34 000 mökkiä oli joko perikun­ uusmaalaisista mökinomistajista alle 15 prosenttia omisti tien omistamia tai asuntokunnan toisena kesäasuntona. kesäasuntonsa asuinmaakuntansa alueella. Suhteellisesti eniten mökin omistavia asuntokuntia on Korsnäsissä ja Suomenniemellä, joissa yli 40 prosenttia Kesäasukkaita yli 800 000 asuntokunnista omisti kesämökin. Kaikkiaan noin 265 000 henkilöä viettää mökkielämää Kesämökin omistavia asuntokuntia on kaikkiaan noin omassa kunnassa ja muihin kuntiin matkustaa noin 564 000 287 000, ja näissä yhteensä 828 000 henkilöä. Koko maas­ kesäasukasta. Eniten kesäasukkaita muista kunnista tulee sa noin 16 prosenttia asuntokunnista omistaa kesämökin. Mäntyharjulle, noin 6 500 henkilöä. Myös Mikkelin maa- Yritysten, yhteisöjen ja perikuntien omistuksessa oli noin Taulukko A. Kunnat, joissa oli eniten kesämökkejä 31.12.1993 Tabell A. Kommuner med det största antalet fritidshus 31.12.1993 1993 1980 Kunta Kesämökkejä Muutos 1980-1993 Kommun Fritidshus Förändring 1993 1980 kpl-sf. % 1. (12.) Kuusamo 4 367 2 049 +2 318 +113,1 2. (1.) Tammisaari - Ekenäs 3 920 2 708 +1 212 +44,8 3. (8.) Mäntyharju 3 623 2 109 +1 514 +71,8 4. (2.) Kuopio 3 568 2 508 +1 060 +42,3 5. (6.) Uusikaupunki - Nystad 3 265 2 199 +1 066 +48,5 6. (9.) Tampere- Tammerfors 3 255 2 079 +1 176 +56,6 7. (25.) Rovaniemen mlk -Rovaniemi Ik 3 106 1 731 +1 375 +79,4 8. (13.) Poh-Björneborg 3 015 2 013 +1 002 +49,8 9. (22.) Kangasniemi 2 981 1 773 +1 208 +68,1 10. (5.) Asikkala 2 971 2 227 +744 +33,4 11. (4.) Porvoon mlk -Borgä Ik 2 932 2 278 +654 +28,7 12. (28.) Sysmä 2 842 1 681 +1 161 +69,1 13. (27.) Savonlinna-A/ys/ofi 2 801 1 690 +1 111 +65,7 14. (14.) Ruokolahti 2 790 1 993 +797 +40,0 15. (20.) Mustasaari - Korsholm 2 779 1 841 +938 +51,0 Tilastokeskus 5 Kuvio 1. Kesämökin omistaja asuu Kainuu samassa kunnassa, jossa Pohjois-Katjala mökki sijaitsee (%) maakun­ Satakunta nittain 31.12.1993 Pohjois-Savo Vaasan rannikkoseutu Figur 1. Etelä-Pohjanmaa Fritidshusägare med fri- Keski-Pohjanmaa tidshus i hemkommunen Pohjois-Pohjanmaa (%) efter landskap Lappi 31.12.1993 Etelä-Karjala Etelä-Savo Pirkanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Varsinais-Suomi Häme Päijät-Häme Ahvenanmaa Uusimaa 0 20 40 60 % laiskunnan, Ruokolahden, Porvoon maalaiskunnan ja Tam­ misaaren asukasluku nousee kesällä jopa yli 5000 henkilöl­ Kesämökin keskipinta-ala 45 neliömetriä lä. Suhteellisesti eniten kesäasukkaiden määrä vaikuttaa Kustavissa, jossa kunnan ulkopuolelta tulevien mökkiläis­ Kesämökkien keskipinta-ala on keskimäärin 45 neliömet­ ten määrä ylittää lähes nelinkertaisesti kunnan väkiluvun. riä. Suurimmat mökit olivat Uudellamalla, jossa keskipinta- Myös Velkualla kesäasukkaat nostavat väkimäärää yli kol­ ala oli yli 50 neliömetriä. Pienimmät taas Etelä-Karjalassa, mesataa prosenttia. Kaikkiaan 29 kunnassa kesäasukkaat jossa keskipinta-ala oli 40 m2. Yli sadan neliön mökkejä nostavat kunnan väkiluvun yli kaksinkertaiseksi. oli koko maassa vain noin 15000, kun alle 20 neliön mök­ kejä oli puolestaan 36 000. Taulukko C. Kesämökkien
Load more

Recommended publications
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]
  • Tilastollisia Tiedonantoja 18
    Tilastollisia tiedonantoja 18 041 kieli fin 245 nimeke Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912 260 julkaisija Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1914 440 sarja fin Tilastollisia tiedonantoja 18 598 huom. Väestötilastoa 650 svt aihealue Väestö - Befolkning - Population 650 tietovuosi 1912 651 alue Suomi - Finland 785 seuraaja Suomen virallinen tilasto 6 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA 3ULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 18. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA 1912. HELSINGISSÄ, 1914. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912. Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1912 väkiluvunmuu- toksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tär- keimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selon- teko maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja nais- puolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Kaupungit. Maaseutu. yhteensä. Uudenmaan lääni I 2 071 1997 4 068 3129 3 032 6161 5 200j 5 029 10229 Turun ja Porin 938 890 1828 5 906 5 466 11372 6 844J 6 356 13 200 Hämeen 754 674 1428 4 384 4 056 8 440 5138 4 730 9 868 Viipurin 617 583 1200 7 881 7 392 15 273 8 498 7 975 16 473 Mikkelin 117 133 250 2 836 2 630 5 466 2 953 2 763 5 716 Kuopion 376! 373 749 5 287 5 032 10 319 5 663 5405 11068 Vaasan » 567 555 1122 6 799 6 361 13160 7 366 6 916 14 282 Oulun » 460 404 864 5 401 5174 5 861 5 578 11439 Koko maa 5 900 5 60911 509| 41 623J 39 143J 80 766| 47 523 44 75292 275 Tämä luku, 92 275 elävänä syntynyttä, oli 1 037 suurempi kuin vastaava luku vuonna 1911.
    [Show full text]
  • Siirtolaisuustilasto
    SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO 14 SIIRTOLAISUUS VUONNA 1917 EMIGRATION EN 1917 HELSINKI. 1919 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO. Sisällysluettelo. Table des matières. Teksti. Texte. (Siv. 1—32.) (Pages 1—32.) Siv. Pag. I. Siirtolaisuuden suuruus. 1. Chiffres absolus de Vémigration. Siirtolaisten luku vuosina 1893 -1917 1 Nombre des émigrants 1893—1917 1 Siirtolaisten absoluuttinen ja suhteel­ Nombre et proportion des émigrants linen määrä eri lääneissä ........ 2 pour les différents gouvernements 2 Vertailu luonnollisen väenlisäyksen Comparaison entre l’accroissement ja siirtolaisuuden välillä vuosina physiologique de la population et 1893—1917 ..................................... 3 rémigration 1893 -1917 .............. 3 11. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen, iän IL Répartition des émigrants d’après le ja siviilisäädyn mukaan. sexe, l'âge et l'état civil. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen Répartition des émigrants d’après le mukaan vuosina 1893—1917 .......... 6 sexe pour 1893—1917 ................ 6 Miespuolisten ja naispuolisten siir­ Différences dans le chiffre et la con­ tolaisten luvun vaihteleminen eri stance de Immigration par sexe . 7 vuosina ............................................ 7 Naispuolisten siirtolaisten suhteelli­ Nombre relatif des émigrants du nen luku kaupungeissa ja maa­ sexe féminin par gouvernements, seudulla, läänittäin vuonna 1917 8 villes et campagne en 1917 .... 8 Miespuolisten ja naispuolisten siirto­ Répartition des émigrants par sexe laisten ryhmitys ikäluokkiin kau­ et par âge dans
    [Show full text]
  • Kesämökit 1996 Fritidshus Free-Tim E Residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 Li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing
    Tilastokeskus S VT Asuminen 1997:4 '¡L Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-tim e residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-time residences Helsinki - Helsingfors 1997 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset: Paula Salminen Kesämökkikanta: Jari Nieminen, Marja Hermiö (09) 17 341 Kansikuva: Mikko Nurmi © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som kalla. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8307 = Asuminen ISSN 0789-0168 ISBN 951-727-350-9 Oy Edita Ab, Helsinki 1997 Alkusanat - Förord - Preface Kesämökit 1996 -julkaisu sisältää tiedot vuoden 1996 lopun tiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain kesämökkikannasta sekä valmistuneista vapaa-ajan asuinra­ tietoja kesämökkikannasta. Julkaisun on toimittanut suun­ kennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusrekisterin tietoi­ nittelija Jari Nieminen. hin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämökkitilasto julkais- Publikationen Fritidshus 1996 inneháller uppgifter om fri- det ârligen uppgifter om ffitidshusbestândet och om fär- tidshusbestándet i slutet av 1996 och om de fritidshus som digställda fritidshus. Publikationen har redigerats av plane- färdigställdes under
    [Show full text]
  • KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen Suhtautuminen Kansakoulukysymykseen Tasa-Arvon Ja Alueellisuuden Kannalta
    KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro gradu- tutkielma Suomen historia Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2008 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Tero Tapani Parkkonen Työn nimi – Title Kansakoulujen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun vaihteeseen Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon, rahoituksen ja alueellisuuden kannalta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu-tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages toukokuu 2008 s. 108 Tiivistelmä – Abstract Tutkin, mitä päätöksiä kuntakokouksissa tehtiin kansakouluista ja miten niissä käsiteltiin perustamisen alueellisia, yhteiskuntaryhmien ja tyttöjen koulutukseen suhtautumisen eroja. Selvitin myös valtionavun ja piirijakoasetuksen vaikutusta kansakoulujen perustamisen vauhdittumiseen. Käsittelin myös, miten paljon koulukysymyksissä oli esiintynyt vastakkaisuutta. Tyttöjen ja poikien koulutukseen suhtautumisen eroista ei ole laajempaa tutkimusta, joten katsoin sen olevan tärkeää. Työssäni käytin päälähteinä Suomen paikallishistorian teoksia ja tutkimuskirjallisuudesta merkittävin oli Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, koska etenin yleisestä tutkimus- kirjallisuudesta maakuntahistorioihin ja paikallishistorioihin.
    [Show full text]
  • Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa III Folkräkningen Del III Population census Volume III HELSINKI 1974 Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name 9 I Yleiset demografiset tiedot 9 X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. 9 II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood 9 III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960— 1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960— 1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. 9 V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeständet Hushàllens bostadsforhâllanden Housing Housing conditions of households 9 VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushällens struktur Undersökning angâende barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps 9 VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families
    [Show full text]
  • Rauman Yleiskaavan Strategisen Osan LIIKENNESELVITYS
    Rauman yleiskaavan strategisen osan LIIKENNESELVITYS Työraportti liikennejärjestelmän nykytilasta Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Maaliskuu 2011 Kannen kuva: Rauman satamaa (Minna Seppänen, maaliskuu 2010). Raportin muut kuvat: Minna Seppänen ja Juha Vehmas 2009-10. 3 Rauman yleiskaavan strateginen osa NYKYTILAN LIIKENNESELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT ............................................................................................................ 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .......................................................................... 4 2.1 Työn lähtökohdat ............................................................................................. 4 2.2 Tarkastelualue ................................................................................................. 5 2.3 Yleiskaava vuodelta 2003 ................................................................................ 5 2.4 Toimintaympäristöanalyysi ............................................................................... 6 3 LIIKENNEVERKKO JA HENKILÖLIIKENNE ............................................................ 8 3.1 Tie- ja katuverkko............................................................................................. 8 3.1.1 Valtion ylläpitämät tiet ..................................................................................8 3.1.2 Kadut......................................................................................................... 12 3.1.3 Eritasoliittymät, kiertoliittymät
    [Show full text]
  • Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993
    Tilastokeskus $xlFl#5^EIHBY+t-'t-[Hi SVT Sosiaaliturva 't994:3 Statistikentralen {F Tyoelikemenoti lasto al ueittai n vuonna 1993 22.9.1994 Tydeliikemenon jakautuminen elikelaieittain eri lidneissd verrattuna koko maahan Vanhuuselike Ty6kyvyttomyys- tai yksilollinen o varhaiselflke @l qy: Ty6ttdmyyselSke o Eltikelajin osuus koko tyoelake- menosta pienempi kuin koko maassa keskimfldrin ffi Eliiketajin osuus koko tyoeteke- menosta suurempl kuin koko maassa keskimiirin q4 Ensimmiisesti kuviosta nahdaan, etta vanhuuseliikkeiden suhteellinen osuus koko leenin tyoelakemenosta on suuri Lounais-Suomessa. Vanhuuseliikkeitd on paljon maksussa erityisesti rannikkoseudulla, mycis Vaasan laanissa, jossa niiden osuus jiii kuitenkjn juuri ja juuri koko maan keskimidrdn alapuolelle. Vuonna 1993 maksettiin 57 "k koko tyoelakemenosta vanhuuseldkkeind. Koko maan vanhuuselii- kemeno oli 26 miljardia. Tyokyvytt6myyseldkemeno oli vajaat 12 miljardia, mikd on noin neljdnnes koko eldkemenosta. Tyokyvyttdmyys- eldkkeitA oli maksussa paljon sielld, missa vanhuuselakkeita vdhan eli ltd- ja Pohjois-Suomessa sekd ostn Keski-Suomessa. Suhteelli- sesti suurin tydkyvyttdmyyseldkemeno oli Oulun lSZinissA. Ty6ttdmyyselakkeita taas maksettirn paljon niissd laaneissa" missd ty6ky- vyttdmyyselakkeitd maksettiin vahan. Poikkeuksen tekevat Keski-Suomen ja Lapin laanit, ioissa on keskimdirdista enemman sekA ty6- kyvyttdmyys- ette rydttdmyyseldkkeensaajia seka torsaalta Uudenmaan laani ja erityisesti Ahvenanmaa. lorssa puolestaan on molempra vahemman. Koko maassa tyottdmyyselakemeno
    [Show full text]
  • Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium
    Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium Tomas Hanell & Jörg Neubauer NORDREGIO 2005 Nordregio Report 2005:1 ISSN 1403-2503 ISBN 91-89332-52-0 ©Nordregio 2005 Analysis & text: Tomas Hanell Statistics: Jörg Neubauer Cartography & graphics: Patrik Tornberg, Tomas Hanell Dtp: Jörg Neubauer Linguistic editing: Chris Smith Repro and print: Katarina Tryck AB, Stockholm, Sweden Copies: 1500 Price: EUR 35,- Nordic Council of Ministers Nordic Council Nordregio Store Strandstraede 18 P.O.Box 3043 P.O.Box 1658 DK-1255 Copenhagen K DK-1021 Copenhagen K SE-11186 Stockholm Phone: +45-33-960 200 Phone: +45-33-960 400 Phone: +46-8-463 54 00 Fax: +45-33-960 202 Fax: +45-33-111 870 Fax: +46-8-463 54 01 http://www.norden.org http://www.norden.org http://www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co- operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971.
    [Show full text]
  • Turun Ja Porin Lääninkanslian Vesiasioiden Hakemisto
    Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto M U N V O-P Y-Ä R Pitäjä puuttuu tiedoista S Pitäjä ja vesialue puuttuvat tiedoista T M MAARIA KAIVO / ESTEIDEN POISTAMINEN YHTEISESTÄ KAIVOSTA Hakija: SAMUEL WALLEN YM., TORPANOMISTAJA Kotipaikka: MAARIA Akti: AD I 29/160 1917 Päätös: 11.07.1917 Nro 87 MAARIA VESILAITOS / MAA- JA VESIALUEEN HANKINTA VESILAITOSTA VARTEN Hakija: TURUN RAHATOIMIKAMARI Kotipaikka: TURKU Akti: AD I 44/17 1922 Päätös: 04.04.1924 Nro 1250 MAARIA AURAJOKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN (KIRKKOSILTA) Hakija: MATTSSON HENDRIC YM. Kotipaikka: MAARIA Akti: AD 166/30 1780 Päätös: 05.04.1780 MAARIA AURAJOKI PATO, PATOAMINEN / KIVIPADON KOROTTAMINEN Hakija: HALISTEN TILANOMISTAJAT YM. Kotipaikka: HALISTEN KYLÄ Akti: AD 953/178 1824 Päätös: 04.10.1831 Nro 2960 Lisätiedot: Vaatimus Halisten myllyn vuokraajalle apt. Erik Julinille MAARIA AURAJOKI UITTO / KATSELMUS JOEN SUISTOSTA PÖYTYÄN KIRKOLLE Hakija: ALFTAN E.A. YM., KAUPPIAS Akti: AD I 39/174 1874 Päätös: 10.07.1874 Nro 1488 MAARIA HALISTEN SUURI SILTA SILTA / S:N RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Hakija: KIIKALALAISIA Kotipaikka: KIIKALA Akti: AD 1387/142 1818 Päätös: 17.11.1818 Nro 2641 MAARIA HALISTENKOSKI TEHDAS / VÄRINVALMISTUSLAITOS (LAINAJÄRJESTELYT) Hakija: JULIN ERIC, APTEEKKARI Akti: AD 1416/75 1839 Päätös: 31.12.1839 Nro 5428 k Lisätiedot: Aurajoen Halisten- eli Halliskoski MAARIA HALISTENKOSKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN Hakija: KUMONEN M. YM., MAANVILJELIJÄ Akti: AD II 88/180 1912 Päätös: 29.11.1913 Lisätiedot: Aurajoen Halistenkoski MAARIA HIRVENSALO (SAARI) SATAMA
    [Show full text]
  • Luetteloissa Ne Mainitaan Kuuluvina Kreivi Leonhard Johan Wittenberg V
    SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XII JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA Tätä julkaisua ovat lahjoituksilla avustaneet: KAUPPANEUVOS ARTTURI HELLEMAA TOHTORI B. MIKKELÄ RAUMAN KAUPUNKI W. ROSENLEW & Co LAURA JA PAAVO NUORANNE Toimitus: EINO NIKKILÄ, NIILO VALONEN VAMMALA 1946 - TYRVÄÄN KIRJAPAINO OY Herra Professori Jalmari Jaakkola, Satakuntalainen Osakunta julkaisee tämän Satakunta-niteen Teidän 1. 1. 1945 vietetyn 60-vuotispäivänne kunniaksi. Osa­ kunta, jonka tärkeimpiä tehtäviä on Satakunta-käsitteen itsel­ leen ja muille selventäminen ja satakuntalaisen heimohengen vahvistaminen, haluaa tällä juhlajulkaisulla osoittaa, miten suu­ ressa kiitollisuudenvelassa Osakunta tuntee olevansa Teille kai­ kesta avusta, jota Te jo ylioppilaana ja sitten osakuntalaisena ja viimeksi Osakunnan kunniajäsenenä olette Osakunnalle eri­ koisesti juuri mainitun tehtävän suorittamisessa aina auliisti antanut. Te olette enemmän kuin kukaan muu Osakunnan jäsen tai ystävä, sekä omilla kirjoituksillanne että antamalla herätteitä ja apua toisten tutkielmiin, ollut mukana Satakunta- sarjan aikaansaamisessa. Tämän julkaisusarjan saavuttama tun­ nustus perustuukin varmaan suurelta osalta Teidän siinä ilmes­ tyneitten tutkimustenne perinpohjaisuuteen ja kantavuuteen. 4 Pekka Katara Teistä on tullut kaikessa Satakunnan tutkimuksessa keskeisin henkilö. Itse sukujuurinenne syvälti kiinnikasvaneena Sata­ kunnan maaperään, niinkuin tämän julkaisun ensimmäisessä kirjoituksessa havainnollisesti esitetään, olette Te jo koulupo­ jasta asti kiinteästi ja johdonmukaisesti suunnannut
    [Show full text]
  • Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- Ja Kyläosayleiskaava-Alueen Arkeologinen Inventointi 2013
    Rauma Unaja-Voiluoto-Anttila Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 SISALLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Yleiskartat 4 kpl Tiivistelmä 1. Johdanto………………………………………………………10 2. Alueen historia ja tutkimushistoria…..……………………..10 3. Inventointi……………………………………………………..12 4. Tarkastetut tunnetut kiinteät muinaisjäännökset………....19 1. Analho…………………………………………………………………………….19 2. Antinalho (m)……………………………………………………………………..20 3. Asojärvi (m)……………………………………………………………………….22 4. Kalliola (m)………………………………………………………………………..25 5. Lunninkulma II (m)……………………………………………………………….28 6. Mäkelä…………………………………………………………………………….29 7. Männikkö (m)………………………………………………………………….…32 8. Röyskänkallio (m)………………………………………………………………..34 9. Särklampi…………………………………………………………………………35 10. Vilovuorenkalliot………………………………………………………………..38 5. Tarkastamatta jääneet tunnetut kiinteät muinaisjäännökset….41 11. Alainen-Ohde……………………………………………………………………41 12. Kapasaari………………………………………………………………………..43 13. Köyhäjärvenoja………………………………………………………………….45 14. Poraoja…………………………………………………………………………..47 2 Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 6. Uudet kiinteät muinaisjäännökset………………………….…….48 15. Kalevanpojankallio…………………………………………………………..….48 16. Korpimaa………………………………………………………………………...50 17. Köyhäjärvi…………………………………………………………………….....53 18. Kyttävuori……………………………………………………………………......56 19. Takala I………………………………………………………………………..…59
    [Show full text]