DOCSLIB.ORG

Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Työeläkemenotilasto Alueittain Vuonna 1993 Tilastokeskus $xlFl#5^EIHBY+t-'t-[Hi SVT Sosiaaliturva 't994:3 Statistikentralen {F Tyoelikemenoti lasto al ueittai n vuonna 1993 22.9.1994 Tydeliikemenon jakautuminen elikelaieittain eri lidneissd verrattuna koko maahan Vanhuuselike Ty6kyvyttomyys- tai yksilollinen o varhaiselflke @l qy: Ty6ttdmyyselSke o Eltikelajin osuus koko tyoelake- menosta pienempi kuin koko maassa keskimfldrin ffi Eliiketajin osuus koko tyoeteke- menosta suurempl kuin koko maassa keskimiirin q4 Ensimmiisesti kuviosta nahdaan, etta vanhuuseliikkeiden suhteellinen osuus koko leenin tyoelakemenosta on suuri Lounais-Suomessa. Vanhuuseliikkeitd on paljon maksussa erityisesti rannikkoseudulla, mycis Vaasan laanissa, jossa niiden osuus jiii kuitenkjn juuri ja juuri koko maan keskimidrdn alapuolelle. Vuonna 1993 maksettiin 57 "k koko tyoelakemenosta vanhuuseldkkeind. Koko maan vanhuuselii- kemeno oli 26 miljardia. Tyokyvytt6myyseldkemeno oli vajaat 12 miljardia, mikd on noin neljdnnes koko eldkemenosta. Tyokyvyttdmyys- eldkkeitA oli maksussa paljon sielld, missa vanhuuselakkeita vdhan eli ltd- ja Pohjois-Suomessa sekd ostn Keski-Suomessa. Suhteelli- sesti suurin tydkyvyttdmyyseldkemeno oli Oulun lSZinissA. Ty6ttdmyyselakkeita taas maksettirn paljon niissd laaneissa" missd ty6ky- vyttdmyyselakkeitd maksettiin vahan. Poikkeuksen tekevat Keski-Suomen ja Lapin laanit, ioissa on keskimdirdista enemman sekA ty6- kyvyttdmyys- ette rydttdmyyseldkkeensaajia seka torsaalta Uudenmaan laani ja erityisesti Ahvenanmaa. lorssa puolestaan on molempra vahemman. Koko maassa tyottdmyyselakemeno oli vajaat 2 miljardia, mikd on vain 4 prosenttia koko tycielakemenosta. Suhteellisesti suurimmat tyOttdmyyselakemenot olivat Hameen ia Kymen l6dneissd. 2 Tydeldkemenotilasto alueittain vuonna 1993 TAmA tilasto sisAltAA tietoja tyoelAkelakien TEL, LEL, YEL, MYEL, MEL, TaEL, SPVEL, LuKL, LUEL, VEL, KWEL ja K|EL mukaisista elAkkeistA sekA Suomen Pankin ja KansanelAkelaitoksen toimihenkiloiden eldkkeistA, Ahvenanmaan maakuntahal- lituksen maksamista ja valtion vanhan elAkejArjestelmAn mukaisista eldkkeistA. Tilastosta puuttuvat kansanelAke-etuuciel, Kun- tien vanhojen elAkesAAntojen mukaiset elAkkeet, liikenne- ja tapaturmavakuuius- sekA sotilasvamma- ja sotilastapaturmalain mukaiset ns. SOLITA-etuudet sekA elAkesdAtioiden ja -kassojen maksamat vapaamuotoiset liseeHkkeet, Yksityisen sektorin elAkkeisiin kuuluvat tyoeldkelakien TEL, LEL, YEL, MYEL, MEL ja TaEL sekA maatalouden erityiselSke- lakien SPVEL, LuKL ja LUEL perusteella myonnetyt elAkkeet. Muut elakkeet luokitellaan julkisen sektorin elAkkeiksi. Tyoeldkemeno koostuu vuoden aikana maksettuien tyoelakkeiden yhteismAArAstd. TyoelAkkeensaajien kokonaismAArissd ovat mukana kaikkr tilastointivuoden aikana vAhintAAn kuukauden ajan elAkettA saa- neet. LAAni- ja kuntakohtaisissa luvuissa ovat mukana vain tilastorntivuoden lopussa tietyssd kunnassa henkikirjoitettuna olleet elAkkeensaajat. Kuntatieto puuttuu siten mm. leikilta tilastointivuoden aikana kuolleilta, ulkomailla asuvilta sekA lai- toshoidossa vakinaisesti olevilta eliikkeensaajilta. Kuntatieto puuttuu yhteensd 7 prosentilta eli noin 78 000 eldkkeensaajalta. Vuoden 1993 alussa siirtyi Turun-ja Porin lAAnistA kuusi kuntaa HAmeen l56niin. LAinii vaihtoivat Hdmeenkyro, lkaalinen, Kihnio, MouhijArvi, Parkano ja Viljakkala. Sen myotA Turun- ja Porin lAdnistd siirtyi HAmeen ldAniin runsaat 8 000 tyoelAkkeensaajaa. TyoelAkemeno nAissA kunnissa oli vuonna 1993 yhteensA 266 miljoonaa markkaa. Vuoden '1993 alussa toteutettiin lisAksi viisi kuntaliltosta. Konginkangas liitettiin AAnekosken kaupunkiin, Rauman maalaiskunta Raumaan, SAynAtsalo JyvAskylAAn. Tenhola Tammisaareen ja Kalanti Uuteenkaupunkiin. Vuoden 1993 aikana tyoelAkkeinti maksettiin yli 46 miljardia markkaa yhteensA 1 090 000 elAkkeensaajalle. KeskimAArin yhtA elAkkeensaajaa kohti liskettu vuotuinen tyoelSke oli runiaat 42 000 markkaa. Vuoden aikanatyoelakettA saaneiden mAArA ka-svoi a edellisestA vuodesta lAhes 25 000:lla.ja tyoelAkemeno noin 2,5 miliardilla markalla. - Taulukko 1 Ty6elikemeno liiineittdin vuosina 1987 - 1993, mili.mk I 987 1 988 1 989 1 990 1 991 1 992 1 993 Koko tyrielikemeno 24 830,5 27 658,0 31 167,2 35 091,1 39 508,8 43 766,6 46 184,0 Uudenmaan lAiini 6 691,4 7 385 2 8 291,5 I 285,0 10 415,5 11 s29.3 12 219,4 Turun ia Porin lAiini 3 453,7 3 861 6 4 351,6 4 9s1,7 5 s71,6 6 128,0 6 177,4 Ahveninmaa 124,0 138 5 1s6,4 174,5 191 ,4 208,3 222,2 Hiimeen ldAni 3 600,7 4 001 E 4 482,4 4 944,9 5 s17,5 6 055,9 6 647,8 Kvmen ldAni 1 898,0 2 098 I 2 346.1 2 632,3 2 947,8 3 243,8 3 406,5 Mikkelin liiiini 943,3 1 063 I 1 218,4 1 385 ,8 1 560,9 1730,7 1 821,9 Pohiois-Karialan lddni 736,6 828 1 941,8 1 074,3 1 213,9 1 342,9 1 417,O Kuobion liiiini 1 144,1 1 287 2 1 4s6,2 1 648 ,5 1 868,7 2 08A,2 2 192,6 Keski-Suomen lddni 1 1 14,9 1 240 R 1 411 ,9 1 599 ,4 1 800,7 1 996,7 2 105,2 Vaasan liiAni 1 739,6 1 951 2 2 216,3 2 503 ,z 2 820,7 3 131 ,6 3 308,7 Oulun lAini 1 658,3 1 861 n 2 109,7 2 408 2 72s,3 3 040,6 J 215,7 'l '., ,1 Laoin la6ni 855,3 953 8 1 080,2 242 ,7 409,1 1 570,1 1 665,4 Laitoksissa asuvat 292,5 332 7 382,9 419 ,0 545,4 652,6 653,8 Ldinitieto puuttuu E7'7 0 652 5 721.8 821 .6 920.4 1 044.9 1 130.6 o Taulukko 2 Ty6eliikkeensaajat liineittiin vuosina 1987 - 1993 1987 1 988 1 989 1 990 1 991 1 992 1 993 Kaikki rydelakkeensaajat 944 204 972 322 996 513 1 020 759 1 034 320 1 065 545 1 090 154 Uudenmaan liini '183 560 1BB 4s3 92 870 97 693 200 174 205 885 212 zno Turun ia Porin lAani 134 810 138 801 41 925 47 806 148 986 152 564 147 247 Ahvenanmaa 3 955 4 078 4 205 4 332 4 305 4 416 4 571 HAmeen liidni 130 134 133 205 35 711 35 621 136 938 140 414 15'l 491 Kvmen l66ni 68 833 298 71 668 73 023 t3 662 75 277 76 ozz Mikkelin laani 43 007 44 45 682 46 897 47 359 48 606 49 s16 Pohiois-Karialan ld6ni 35 527 JO 538 37 504 38 293 38 556 39 425 ao 999 Kuobion lddni 50 628 52 155 53 329 54 672 55 469 57 105 58 069 Keski-suomen ladni 47 416 B 643 50 062 51 2s1 51 s86 53 009 53 9s3 Vaasan liiani 81 99E 84 6// 87 148 89 495 90 362 93 1s0 94 949 Oulun liiiini 72 92s 75 182 76 993 79 121 7g 865 82 325 84 189 l-aoin iAAni JJ 83s 34 675 35 672 36 813 37 294 38 463 39 411 Laitoksissa asuvat 't6 75s 629 18 304 18 549 21 253 22 946 22 585 LdAnitieto puuttuu 40 821 43 460 45 440 47 193 48 511 51 960 55 243 3 Taulukko 3 Tydeliikemeno eltikelajin mukaan lAineittfiin vuonna 1993, mili. mk" Vanhuus- Tyokyvyttomyysel6ke Tyotto-" Maa- ja varhen- myys-.la talouden nettu van- Yksilollinen osa-arka eritvis- Perhe Kaikki huuseliike Kaikki varh.elAke el6ke elhke eliike Koko tyoelikemeno 325,3 Kaikki 46 184,0 26 167,5 11 826,1 3 334,5 1 857,1 oo4,2 5 yksityinen 28 754,7 13 846,1 8 756,3 2 280,9 1 729,0 oo4,2 3 416,0 julkinen 17 429,3 12 321,4 3 069,8 1 053.6 1 28,1 1 909,3 Uudenmaan lidni 42,5 489,9 Kaikki 12 219,4 7 436,7 2 922,2 843,2 326,1 yksityinen 7 682,0 4 158,4 2 21s,6 619,1 302,4 42,5 961 ,s julkinen 4 537,3 3 278,3 706,6 224,1 23,7 528,4 Turun ia Porin li6ni 681,'t Kaikki 6 177,4 3 536,4 534,5 485,3 305,1 9,5 459,6 yksityinen 4 066,6 1 999,6 196,5 355,1 290,8 9,5 1 14,3 221.5 julkinen 2 110,7 1 536,8 338.0 30,1 Ahvenanmaa 27,3 Kaikki 222,2 158,1 32,3 7,4 ,9 2,5 17,5 yksityinen 129,6 84,7 23,4 4,5 ,6 2,5 julkinen 92,6 73,4 8,9 2,8 0,3 9,9 o Himeen !66ni 112,4 748,8 Kaikki 6 647,8 3 771 ,1 634,6 487,2 380,6 484,5 yksityinen 4 2s5,6 2 o44,1 255,0 348,8 359,6 112,4 1 138,4 21.A 264.5 iulkinen 2 392,2 727.O 379,5 l66ni Kymen 408,3 Kaikki 3 406,5 1 859,4 869,4 253,0 92,7 76,4 yksityinen 2 177,8 978,4 665,3 178,6 84,1 76,4. 273,3 julkinen 1 228,7 881.0 204,1 74,4 8,6 135,0 166ni Mikkelin 204,0 Kaikki 1 821,9 977,4 493,6 138,0 69,1 77.7 122,7 yksityinen 1 057,0 444,6 344,8 85,0 63,2 148.8 53,0 5,9 81,3 iulkinen 764.8 528,8 l6ini Pohiois-Karialan 71,8 159,5 Kaikki 1 417,0 710,5 431,3 114,5 43,7 95,6 yksityinen 797,4 301,3 290,4 66,6 38,2 71,8 julkinen 619,6 409.2 141,0 47,9 5,5 63,9 liiAni Kuopion 230,4 Kaikki 2 192,6 1 106,1 678,1 174,5 86,7 91,3 yksityinen 307,0 506,6 484.7 108,1 79,8 9t,3 144,7 85,7 julkinen 885 ,6 599,5 193,4 66,3 7,A Keski-Suomen l6ini 591,0 1 63,1 103,3 60,9 233,8 Kaikki 2105,2 1t6.1 't51 yksityinen 1 296,1 563,0 424,7 100,7 95,5 60,9 ,9 o 166,3 62.4 7.9 81.9 iulkinen 809.1 553,0 Vaasan li6ni 347,4 Kaikki 3 308,7 868,4 769,0 213,8 139,4 184,4 yksityinen 2 114,8 012,6 567,0 143,1 128,1 184,4 222,6 julkinen 1t93,9 855,8 202,O 70,7 11,3 124,9 lSiini Oulun 943,6 Kaikki 3 215,7 608,4 1 024.3 271,9 114,9 24,4 104,1 24.4 2'.1o,4 yksityinen 1 852,3 717,9 695,3 162,2 133,2 julkinen 1 363,4 890,4 329.0 109,7 10.8 Lapin liidni Kaikk 1 665,4 871,8 s11,5 149,9 78,4 30,6 172.7 yksityinen 887,3 362,8 324,6 83,3 67,5 30,6 101,6 julkinen 778,O 509.0 186,9 66,7 11,0 71,2 Laitoksissa asuvat Kaikki 653,8 399,0 105,9 5,3 4,8 2,4 141 ,7 yksityinen 396,5 220,6 84,5 3,6 4,4 2,4 84,5 julkinen 257,4 178,4 2 1,3 1,7 0,4 57,2 puuttuu Laanitieto 136,6 Kaikki 1130,6 748,1 228,4 27,5 10,1 7,5 yksityinen 734,6 447,4 184.4 22,1 9,6 7,5 85,6 julkinen 396,0 300,7 44,O 5,4 0,5 50,9 Rintamaveteraanien varhaiselikkeita maksettiin koko maassa 3,9 miljoonan markan edesti, n6mi elAkkeet sisiltyvat Kaikki-sarakkeeseen.
Load more

Recommended publications
  • 6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA
    6.2.2004 740/934/2003 Länsilinkki Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVASTA MARKKINAVOIMASTA YKSITTÄISEEN KIINTEÄÄN PUHELINVERKKOON LASKEVAN LIIKENTEEN MARKKINOILLA 1 TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Länsilinkki Oy on Turun ja Porin telealueella toimivien 11 paikallisen pu- helinyhtiön yhteisesti omistama yhtiö. Länsilinkki Oy toimii näiden paikal- listen yhtiöiden apuyhtiönä ja vastaa telealueen ydinverkko- ja clearing- toiminnasta. Länsilinkki Oy hoitaa lisäksi omistajayhtiöidensä puolesta keskitetysti yhteenliittämisen eri teleyritysten välillä. Yhtiö tarjoaa palve- luja myös muille teleyrityksille. Länsilinkki Oy:llä ei ole omaa kiinteää te- leverkkoa eikä liittymäasiakkaita. Länsilinkki Oy:n liikevaihto vuonna 2002 oli 4,786 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa oli 13 henkilöä. 2 RELEVANTIT MARKKINAT 2.1 Hyödykemarkkinat Relevantteina hyödykemarkkinoina on laskeva liikenne yksittäiseen kiin- teään puhelinverkkoon. Kyseessä on ns. tukkutason markkina, joka sisäl- tyy EY:n komission suositukseen1 ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista sähköisen viestinnän alalla (markkina n:o 9). Viestintämarkkinalain (393/2003) 16 § velvoittaa Viestintävirastoa ottamaan huomioon komission suosituksen merkityksel- lisiä viestintämarkkinoita määritellessään. Viestintämarkkinalain 43 § 3 momentin mukaan laskevalla liikenteellä tarkoitetaan teleyrityksen puhelinverkon käyttöä, kun yhteys muodoste- taan toisen teleyrityksen puhelinverkosta teleyrityksen puhelinverkkoon. Laskeva liikenne on liikennettä yhteenliittämispisteestä
    [Show full text]
  • Tilastollisia Tiedonantoja 18
    Tilastollisia tiedonantoja 18 041 kieli fin 245 nimeke Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912 260 julkaisija Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], 1914 440 sarja fin Tilastollisia tiedonantoja 18 598 huom. Väestötilastoa 650 svt aihealue Väestö - Befolkning - Population 650 tietovuosi 1912 651 alue Suomi - Finland 785 seuraaja Suomen virallinen tilasto 6 TILASTOLLISIA TIEDONANTOJA 3ULKAISSUT SUOMEN TILASTOLLINEN PÄÄTOIMISTO. 18. VÄESTÖSUHTEET SUOMESSA VUONNA 1912. HELSINGISSÄ, 1914. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. Väestösuhteet Suomessa vuonna 1912. Kun maan eri seurakunnista saapuneiden, vuoden 1912 väkiluvunmuu- toksia koskevien tietojen käyttely nyt on edistynyt niin pitkälle, että sen tär- keimmät yleistulokset jo ovat nähtävissä, esitetään seuraavassa lyhyt selon- teko maan väestöliikkeestä mainittuna vuonna. Syntyneisyys ja kuolleisuus. Elävänä syntyneiden miespuolisten ja nais- puolisten luku oli kunkin läänin kaupungeissa ja maaseudulla seuraava: Kaupungit. Maaseutu. yhteensä. Uudenmaan lääni I 2 071 1997 4 068 3129 3 032 6161 5 200j 5 029 10229 Turun ja Porin 938 890 1828 5 906 5 466 11372 6 844J 6 356 13 200 Hämeen 754 674 1428 4 384 4 056 8 440 5138 4 730 9 868 Viipurin 617 583 1200 7 881 7 392 15 273 8 498 7 975 16 473 Mikkelin 117 133 250 2 836 2 630 5 466 2 953 2 763 5 716 Kuopion 376! 373 749 5 287 5 032 10 319 5 663 5405 11068 Vaasan » 567 555 1122 6 799 6 361 13160 7 366 6 916 14 282 Oulun » 460 404 864 5 401 5174 5 861 5 578 11439 Koko maa 5 900 5 60911 509| 41 623J 39 143J 80 766| 47 523 44 75292 275 Tämä luku, 92 275 elävänä syntynyttä, oli 1 037 suurempi kuin vastaava luku vuonna 1911.
    [Show full text]
  • Siirtolaisuustilasto
    SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO 14 SIIRTOLAISUUS VUONNA 1917 EMIGRATION EN 1917 HELSINKI. 1919 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO. Sisällysluettelo. Table des matières. Teksti. Texte. (Siv. 1—32.) (Pages 1—32.) Siv. Pag. I. Siirtolaisuuden suuruus. 1. Chiffres absolus de Vémigration. Siirtolaisten luku vuosina 1893 -1917 1 Nombre des émigrants 1893—1917 1 Siirtolaisten absoluuttinen ja suhteel­ Nombre et proportion des émigrants linen määrä eri lääneissä ........ 2 pour les différents gouvernements 2 Vertailu luonnollisen väenlisäyksen Comparaison entre l’accroissement ja siirtolaisuuden välillä vuosina physiologique de la population et 1893—1917 ..................................... 3 rémigration 1893 -1917 .............. 3 11. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen, iän IL Répartition des émigrants d’après le ja siviilisäädyn mukaan. sexe, l'âge et l'état civil. Siirtolaisten ryhmitys sukupuolen Répartition des émigrants d’après le mukaan vuosina 1893—1917 .......... 6 sexe pour 1893—1917 ................ 6 Miespuolisten ja naispuolisten siir­ Différences dans le chiffre et la con­ tolaisten luvun vaihteleminen eri stance de Immigration par sexe . 7 vuosina ............................................ 7 Naispuolisten siirtolaisten suhteelli­ Nombre relatif des émigrants du nen luku kaupungeissa ja maa­ sexe féminin par gouvernements, seudulla, läänittäin vuonna 1917 8 villes et campagne en 1917 .... 8 Miespuolisten ja naispuolisten siirto­ Répartition des émigrants par sexe laisten ryhmitys ikäluokkiin kau­ et par âge dans
    [Show full text]
  • Kesämökit 1996 Fritidshus Free-Tim E Residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 Li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing
    Tilastokeskus S VT Asuminen 1997:4 '¡L Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-tim e residences Tilastokeskus SVT Asuminen 1997:4 li¡1 Statistikcentralen Boende Statistics Finland Housing Kesämökit 1996 Fritidshus Free-time residences Helsinki - Helsingfors 1997 Tiedustelut - Förfrägningar - Inquiries: SVT Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset: Paula Salminen Kesämökkikanta: Jari Nieminen, Marja Hermiö (09) 17 341 Kansikuva: Mikko Nurmi © 1997 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna fär länas med uppgivande av Statistikcentralen som kalla. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 0784-8307 = Asuminen ISSN 0789-0168 ISBN 951-727-350-9 Oy Edita Ab, Helsinki 1997 Alkusanat - Förord - Preface Kesämökit 1996 -julkaisu sisältää tiedot vuoden 1996 lopun tiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain kesämökkikannasta sekä valmistuneista vapaa-ajan asuinra­ tietoja kesämökkikannasta. Julkaisun on toimittanut suun­ kennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusrekisterin tietoi­ nittelija Jari Nieminen. hin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämökkitilasto julkais- Publikationen Fritidshus 1996 inneháller uppgifter om fri- det ârligen uppgifter om ffitidshusbestândet och om fär- tidshusbestándet i slutet av 1996 och om de fritidshus som digställda fritidshus. Publikationen har redigerats av plane- färdigställdes under
    [Show full text]
  • KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen Suhtautuminen Kansakoulukysymykseen Tasa-Arvon Ja Alueellisuuden Kannalta
    KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800- LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta Tero Parkkonen Suomen historian pro gradu- tutkielma Suomen historia Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto kevät 2008 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Tero Tapani Parkkonen Työn nimi – Title Kansakoulujen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun vaihteeseen Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon, rahoituksen ja alueellisuuden kannalta Oppiaine – Subject Työn laji – Level Suomen historia Pro gradu-tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages toukokuu 2008 s. 108 Tiivistelmä – Abstract Tutkin, mitä päätöksiä kuntakokouksissa tehtiin kansakouluista ja miten niissä käsiteltiin perustamisen alueellisia, yhteiskuntaryhmien ja tyttöjen koulutukseen suhtautumisen eroja. Selvitin myös valtionavun ja piirijakoasetuksen vaikutusta kansakoulujen perustamisen vauhdittumiseen. Käsittelin myös, miten paljon koulukysymyksissä oli esiintynyt vastakkaisuutta. Tyttöjen ja poikien koulutukseen suhtautumisen eroista ei ole laajempaa tutkimusta, joten katsoin sen olevan tärkeää. Työssäni käytin päälähteinä Suomen paikallishistorian teoksia ja tutkimuskirjallisuudesta merkittävin oli Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, koska etenin yleisestä tutkimus- kirjallisuudesta maakuntahistorioihin ja paikallishistorioihin.
    [Show full text]
  • Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa III Folkräkningen Del III Population census Volume III HELSINKI 1974 Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name 9 I Yleiset demografiset tiedot 9 X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. 9 II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood 9 III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960— 1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960— 1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. 9 V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeständet Hushàllens bostadsforhâllanden Housing Housing conditions of households 9 VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushällens struktur Undersökning angâende barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps 9 VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families
    [Show full text]
  • Rauman Yleiskaavan Strategisen Osan LIIKENNESELVITYS
    Rauman yleiskaavan strategisen osan LIIKENNESELVITYS Työraportti liikennejärjestelmän nykytilasta Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Maaliskuu 2011 Kannen kuva: Rauman satamaa (Minna Seppänen, maaliskuu 2010). Raportin muut kuvat: Minna Seppänen ja Juha Vehmas 2009-10. 3 Rauman yleiskaavan strateginen osa NYKYTILAN LIIKENNESELVITYS SISÄLLYSLUETTELO 1 ALKUSANAT ............................................................................................................ 4 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .......................................................................... 4 2.1 Työn lähtökohdat ............................................................................................. 4 2.2 Tarkastelualue ................................................................................................. 5 2.3 Yleiskaava vuodelta 2003 ................................................................................ 5 2.4 Toimintaympäristöanalyysi ............................................................................... 6 3 LIIKENNEVERKKO JA HENKILÖLIIKENNE ............................................................ 8 3.1 Tie- ja katuverkko............................................................................................. 8 3.1.1 Valtion ylläpitämät tiet ..................................................................................8 3.1.2 Kadut......................................................................................................... 12 3.1.3 Eritasoliittymät, kiertoliittymät
    [Show full text]
  • Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium
    Cities of the Baltic Sea Region – Development Trends at the Turn of the Millennium Tomas Hanell & Jörg Neubauer NORDREGIO 2005 Nordregio Report 2005:1 ISSN 1403-2503 ISBN 91-89332-52-0 ©Nordregio 2005 Analysis & text: Tomas Hanell Statistics: Jörg Neubauer Cartography & graphics: Patrik Tornberg, Tomas Hanell Dtp: Jörg Neubauer Linguistic editing: Chris Smith Repro and print: Katarina Tryck AB, Stockholm, Sweden Copies: 1500 Price: EUR 35,- Nordic Council of Ministers Nordic Council Nordregio Store Strandstraede 18 P.O.Box 3043 P.O.Box 1658 DK-1255 Copenhagen K DK-1021 Copenhagen K SE-11186 Stockholm Phone: +45-33-960 200 Phone: +45-33-960 400 Phone: +46-8-463 54 00 Fax: +45-33-960 202 Fax: +45-33-111 870 Fax: +46-8-463 54 01 http://www.norden.org http://www.norden.org http://www.nordregio.se Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co- operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers. Founded in 1971.
    [Show full text]
  • Turun Ja Porin Lääninkanslian Vesiasioiden Hakemisto
    Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto M U N V O-P Y-Ä R Pitäjä puuttuu tiedoista S Pitäjä ja vesialue puuttuvat tiedoista T M MAARIA KAIVO / ESTEIDEN POISTAMINEN YHTEISESTÄ KAIVOSTA Hakija: SAMUEL WALLEN YM., TORPANOMISTAJA Kotipaikka: MAARIA Akti: AD I 29/160 1917 Päätös: 11.07.1917 Nro 87 MAARIA VESILAITOS / MAA- JA VESIALUEEN HANKINTA VESILAITOSTA VARTEN Hakija: TURUN RAHATOIMIKAMARI Kotipaikka: TURKU Akti: AD I 44/17 1922 Päätös: 04.04.1924 Nro 1250 MAARIA AURAJOKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN (KIRKKOSILTA) Hakija: MATTSSON HENDRIC YM. Kotipaikka: MAARIA Akti: AD 166/30 1780 Päätös: 05.04.1780 MAARIA AURAJOKI PATO, PATOAMINEN / KIVIPADON KOROTTAMINEN Hakija: HALISTEN TILANOMISTAJAT YM. Kotipaikka: HALISTEN KYLÄ Akti: AD 953/178 1824 Päätös: 04.10.1831 Nro 2960 Lisätiedot: Vaatimus Halisten myllyn vuokraajalle apt. Erik Julinille MAARIA AURAJOKI UITTO / KATSELMUS JOEN SUISTOSTA PÖYTYÄN KIRKOLLE Hakija: ALFTAN E.A. YM., KAUPPIAS Akti: AD I 39/174 1874 Päätös: 10.07.1874 Nro 1488 MAARIA HALISTEN SUURI SILTA SILTA / S:N RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Hakija: KIIKALALAISIA Kotipaikka: KIIKALA Akti: AD 1387/142 1818 Päätös: 17.11.1818 Nro 2641 MAARIA HALISTENKOSKI TEHDAS / VÄRINVALMISTUSLAITOS (LAINAJÄRJESTELYT) Hakija: JULIN ERIC, APTEEKKARI Akti: AD 1416/75 1839 Päätös: 31.12.1839 Nro 5428 k Lisätiedot: Aurajoen Halisten- eli Halliskoski MAARIA HALISTENKOSKI SILTA / S:N RAKENTAMINEN Hakija: KUMONEN M. YM., MAANVILJELIJÄ Akti: AD II 88/180 1912 Päätös: 29.11.1913 Lisätiedot: Aurajoen Halistenkoski MAARIA HIRVENSALO (SAARI) SATAMA
    [Show full text]
  • Luetteloissa Ne Mainitaan Kuuluvina Kreivi Leonhard Johan Wittenberg V
    SATAKUNTA KOTISEUTUTUTKIMUKSIA XII JULKAISSUT SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA Tätä julkaisua ovat lahjoituksilla avustaneet: KAUPPANEUVOS ARTTURI HELLEMAA TOHTORI B. MIKKELÄ RAUMAN KAUPUNKI W. ROSENLEW & Co LAURA JA PAAVO NUORANNE Toimitus: EINO NIKKILÄ, NIILO VALONEN VAMMALA 1946 - TYRVÄÄN KIRJAPAINO OY Herra Professori Jalmari Jaakkola, Satakuntalainen Osakunta julkaisee tämän Satakunta-niteen Teidän 1. 1. 1945 vietetyn 60-vuotispäivänne kunniaksi. Osa­ kunta, jonka tärkeimpiä tehtäviä on Satakunta-käsitteen itsel­ leen ja muille selventäminen ja satakuntalaisen heimohengen vahvistaminen, haluaa tällä juhlajulkaisulla osoittaa, miten suu­ ressa kiitollisuudenvelassa Osakunta tuntee olevansa Teille kai­ kesta avusta, jota Te jo ylioppilaana ja sitten osakuntalaisena ja viimeksi Osakunnan kunniajäsenenä olette Osakunnalle eri­ koisesti juuri mainitun tehtävän suorittamisessa aina auliisti antanut. Te olette enemmän kuin kukaan muu Osakunnan jäsen tai ystävä, sekä omilla kirjoituksillanne että antamalla herätteitä ja apua toisten tutkielmiin, ollut mukana Satakunta- sarjan aikaansaamisessa. Tämän julkaisusarjan saavuttama tun­ nustus perustuukin varmaan suurelta osalta Teidän siinä ilmes­ tyneitten tutkimustenne perinpohjaisuuteen ja kantavuuteen. 4 Pekka Katara Teistä on tullut kaikessa Satakunnan tutkimuksessa keskeisin henkilö. Itse sukujuurinenne syvälti kiinnikasvaneena Sata­ kunnan maaperään, niinkuin tämän julkaisun ensimmäisessä kirjoituksessa havainnollisesti esitetään, olette Te jo koulupo­ jasta asti kiinteästi ja johdonmukaisesti suunnannut
    [Show full text]
  • Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- Ja Kyläosayleiskaava-Alueen Arkeologinen Inventointi 2013
    Rauma Unaja-Voiluoto-Anttila Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 SISALLYSLUETTELO Arkisto ja rekisteritiedot Yleiskartat 4 kpl Tiivistelmä 1. Johdanto………………………………………………………10 2. Alueen historia ja tutkimushistoria…..……………………..10 3. Inventointi……………………………………………………..12 4. Tarkastetut tunnetut kiinteät muinaisjäännökset………....19 1. Analho…………………………………………………………………………….19 2. Antinalho (m)……………………………………………………………………..20 3. Asojärvi (m)……………………………………………………………………….22 4. Kalliola (m)………………………………………………………………………..25 5. Lunninkulma II (m)……………………………………………………………….28 6. Mäkelä…………………………………………………………………………….29 7. Männikkö (m)………………………………………………………………….…32 8. Röyskänkallio (m)………………………………………………………………..34 9. Särklampi…………………………………………………………………………35 10. Vilovuorenkalliot………………………………………………………………..38 5. Tarkastamatta jääneet tunnetut kiinteät muinaisjäännökset….41 11. Alainen-Ohde……………………………………………………………………41 12. Kapasaari………………………………………………………………………..43 13. Köyhäjärvenoja………………………………………………………………….45 14. Poraoja…………………………………………………………………………..47 2 Rauma. Unaja-Voiluoto-Anttila. Maisema- ja kyläosayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2013 6. Uudet kiinteät muinaisjäännökset………………………….…….48 15. Kalevanpojankallio…………………………………………………………..….48 16. Korpimaa………………………………………………………………………...50 17. Köyhäjärvi…………………………………………………………………….....53 18. Kyttävuori……………………………………………………………………......56 19. Takala I………………………………………………………………………..…59
    [Show full text]
  • Kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 Och Färdigställda Fritidshus 1993
    (Q-! iilli, Tilastokeskus SVT Asuminen 1994:5 W Statlstikcentralen Boende 2 2. OB. 1CO KesämökkikantaKesämökit 1992 ja valmistuneet 1993 kesämökit 1993 Fritidshus Fritidshusbeständ 1992 och färdigställda fritidshus 1993 23.6.1994 ikä 80+ 70-79 60-69 50-59 40-49 30-39 20-29 -19 O 5 10 15 20 25 30 % Kesämökin omistajia | | Koko väestö Kesämökin omistajat sekä koko väestö ikäluokittain 31.12.1992 Fritidshusägare och helabefolkningen efter äldersgrupp Julkaisun tiedot vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteeksi Tilastokeskus. Alkusanat Förord- Kesämökit 1993-julkaisu sisältää tiedot vuoden 1992 lopun Julkaisun ovat toimittaneet kesämökkikannan osalta suun­ kesämökkikannasta sekä vuonna 1993 valmistuneista vapaa- nittelija Jari Nieminen ja tilastonlaatija Marja Hermiö sekä ajan asuinrakennuksista. Tiedot perustuvat väestön keskusre­ valmistuneiden kesämökkien (vapaa-ajan asuinrakennusten) kisterin tietoihin. Ensimmäinen rekisteripohjainen kesämök- osalta tilastonlaatija Kaisa Holm. kitilasto julkaistiin vuodelta 1989, jonka jälkeen on saatavissa vuosittain tietoja kesämökkikannasta sekä valmistuneista ke­ sämökeistä. Publikationen Fritidshus 1993 innehäller uppgifter om fri- Den del av publikationen som gàllér fritidshusbestândet har tidshusbeständet i slutet av 1992 och om de fritidshus som redigerats av planerare Jari Nieminen och statistikforare färdigställdes under 1993. Uppgiftema har tagits ur det Marja Hermiô och den del som gàller fàrdigstallda fritids­ centrala befolkningsregistret. Den första registerbaserade hus av
    [Show full text]