APRIL - 2018 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT "#$%"!&!'()**+,!

!"#$%&#''#(()*+&$%)*(++""$,,$&-#()*'#()-!

Nutaarsiassatut allaaserisami matumani Ukiortaarsiorluni Ilasseqatigiissitsineq siulliullugu allaaserineqarpoq. Taanna pisarneq ileqqutoqqanik pingaartitsiffiusoq pisussat pillugit pilersaarutitalik pisarnermisut ingerlavoq aammalu inuit immikkut toqqakkat 300 sinnerlugit amerlassusillit qaaqquneqarsimapput nunatta ineriartornera sammillugu aammalu Naalagaaffeqatigiinnitsinnut attuumasut pillugit siulittaasup ukiortaami oqalugiarnissaanut. Matumani pineqarpoq pisimasoq paasissutissiissutaasartoq, ilimagisatsinnik annertunerusumik nunarsuup sinneranut ingerlatinneqartartoq, tassami nunat 50 aallartitaat qaaqquneqartarmata.

Qaammatini arlalinni ukiortaarsiorluni ilasseqatigiissitsineq piareersarneqartartoq akunnialunnguit ingerlaneranni pisarpoq, taamaattumillu uagut Sinniisoqarfimmi oqiliallattarpugut tamarmik nuannersumik misigisaqarsimagaangata aammalu attuumassuteqarfiit atulerseqqinneqartarput nutaallu pilersinneqarlutik.

Kalaallit Nunaata Danmarkimi attuumassuteqaatai ilumut assigiinngiiaartorujussuupput. Ministereqarfiit ikittuinnaat Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqanngillat. Sinniisoqarfiup taamaattumik suliniuteqarfigisimavaa attuumassuteqaatinut suleqatigiissutinullu tamakkununnga amerlasuunut annertunerusumik paasisimasaqalernissaq. Tallimanngornermi ullaakkorsioqatigiittarnitsinni taamaattumik ileqquliussimavarput suleqatitsinnik ullaakkorsioqatarluta ilisimatinneqartarlutalu, aperinissamullu periarfissaqartarluta.

Danmarkimut attuumassuteqaatit sammineri allartillugit Statsministeriet siulliuvoq, ukiap aallartilaarnerani, tassani naalagaaffiup soqutigisai pillugit ilisimatinneqarpugut aammalu Naalagaaffeqatigiinnermut ilaatikkusutat pillugit. Tamatuma kingorna ministereqarfinnit, immikkoortunit Atlantikup avannaanik samminnittunik aammalu Issittormiuusugut pilluta sammittunit saqqummiivigineqartarsimavugut kiisalu geologi-mit silasiornermullu tunngasunik.

Tassani sulisut ilisimasanik saqqummiunneqartunik imartuunik aammalu ataatsimoorussaqarusunnermik kissaatinik paasisimasaqalersimapput.

1 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Aammattaaq kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat marluusut Imarisai inuiaat naalakkersueqataaneranni kalaallit soqutigisaannik Qupp. 1 Saqqaa – Ukiup issinnera upernaakkullu qinersineq Qupp. 3 11. januar Ukiortaarsiorluni ilasseqatigiissitsineq suliaqarnertik pillugu saqqummiussipput. København-imit Qupp. 4 Ukiortaarsiornermit assit isigissagaanni Kalaallit Nunaat issittumi sulinermi qitiulluni Qupp. 10 Sakkutooqarfiusimasuni eqqakkanik piaanissaq inissisimavoq. pillugu isumaqatigiissut atsiorneqarpoq - 11. 01.2018 Qupp. 10 DMI aamma immap sikua Ersarippoq annertuumik ilisimasaqarneq piginnaaneqarnerlu Qupp. 12 Aleqa Hammond-imit pulaarneqarneq piusoq, tamakku ulluinnarni atuunnitsinni ingerlaavartumik Qupp. 14 Kalaallit Nunaanni umimmaat akornanni nappaatit pillugit ilisimatitsineq, 26.01.2018 tunngavissinneqarneri qulakkeerneqartarput aammalu Qupp. 15 ”Beyond Brexit” pillugu Altinget-imi ataatsimeer- inuiaqatigiinnitta nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni suarneq ineriartortinneranut qulakkeerniarlugu sulinitsinnut. Qupp. 16 ”Marraap nunarsuaq tamaat annaassinnaavaa” Qupp. 17 Doris J. Jensen-p aamma Japanip aaallartitaannik Toshiro Suzuki-mik ataatsimeeqateqarnera Pisuunnguallaataavoq takullugu, nunatta aatsitassanik Qupp. 18 Lykkelænder misissuineri kinguneqarluarmata, qanittukkut rubiniutitta Qupp. 19 Kalaallit ilusilersugaannik takutitsilluni ualisiorneq Qupp. 21 Pisortat atugaannik Nem-ID-mik aqutsinerup tigune- pinnersut ilaat uatsinnut takutinneqarput. Inuutissarsiut nunani qarnissaa pillugu ataatsimiinneq assigiinngitsuni atuunnera ersarippoq. Akuersissummik peqartut Qupp. 21 Greenland Ruby norskiupput, suliffeqarfimmi sulisut nunanit Qupp. 23 Internationalt Pressecenter-imi nunatsinni qinersinissaq pillugu tusagassiortunik assigiinngitsuneersuullutik, kiisalu Thailand-imi allaffimmik ataatsimiititsineq pilersitsisoqarsimavoq, tassanimi rubiinit pitsaanerpaamik Qupp. 24 Naalakkersuisut tikeraarneri/aqqusaarneri suliarineqarsinnaammata. Qupp. 24 Paasissutissiilluni iliuutsit – Tamalaat aallartitanit Qupp. 26 Schweizisk-imit aallartitat tikeraarnissaat, maj 2018 Qupp. 26 Sibiriap nillernersua Inuutissarsiorneq kulturilu, matumunnga ilanngullugu Qupp. 27 Vestre Kirkegårds Grønlandsafdeling-imiittoq ilusilersuineq qitiutinneqarput ualikkut arnat qitiutinnerullugit qiperugaq Qanilaarneq Qupp. 28 Nordatlantiske Hus-imi aaqqissuussinerit aaqqissuigatta nunani assigiinngitsuni arnat ulluannut atatillugu. Qupp. 28 Tunua Tassani tusarparput puisi kulturimik siaruarterisuusoq aammalu Qupp. 30 Hans Lynge-p qalipagai København-imi kalaallit inuutissarsiuut qulakkeerisuusoq ileqqutoqqat kattunnerat Illuutaanni saqqummersinneqarput nalitsinni mutinik atisalioriaatsinut. Isaksen Design suliffeqarfitsik pillugu oqaluttuaq tusarliuppaat aamma issittumeersunik asseqangitsunillu ilusilersuineri qanoq atisanut nivinngaaviit ilusilersukkanik ulikkaartarsinnaaneraat pillugu. Attualaarisoqarsinnaalluni, misissuisoqarsinnaalluni ussiisoqarsinnaalluni minnerunngitsumillu pisisoqarsinnaalluni. Aammattaaq rubiinit sammisaapput, tassani UNICEF-p pinnersaasiaa Buutimit Appel-imillu ilusilersorneqarsimasoq. Erinarsorneq aamma tusarneqarpoq Nukaaka-mit Aviaajamillu HH peqatigalugu, taakku torlorsorlutik aamma qilaatersorlutik erinarsorlutillu takutitsimmata. Tamatuma peqataasuni arlalinni misigissutsikkut qisuariartitsivoq, ilaatigut afrika-p kujalliup aallartitaata kulturitsinnut, sapannganik minnerunngitsumillu erinarsornernut assigiissutsinik misigisaqarnerarpoq. Kulturit naapinnerat eqqarsaatinik aamma isummanik nutaanik pilersitseqataasinnaapput.

Kulturit akornanni naapinneq aamma sammineqarpoq qanittukkut naalakkersuisunut ilaasortaq Doris J. Jensen ingiallorakku Japanimiut aallartitaata sulinermut atatillugu ullup qeqqasiortitsineranut. Tassani inuusuttut Asiami ilinniarnissamut periarfissaat sammineqarpoq. Aallartitap tamatumani nunatsinnut tikeraarusunnini oqaatigaa. Attaveqatigiinnerit aammalu annertunerusumik suleqateqarnissamik kissaatit qitiutinneqarput tamannalu nunatsinnut pitsaaqutaassaaq.

Danmark-imi aallartitat arlallit 2018-p ingerlanerani nunarput tikeraarniarpaat, tamanna pitsaasuuvoq. Aallartitat Naalagaaffeqatigiinneq tamakkerlugu sulinerminni sammisaraat. Arlallit kulturikkut tunngasunik sammisaqarniarput, ilaalli ineriartorneq pillugu ilisimatinneqarusupput nunarput pillugu ilisimasat annertusarniarlugit aamma suleqatigiinnissamut periarfissat ilippanaatillu.

Amerliartuinnartut nunat allat suliffeqarfii saaffiginnittarput nunatsinni siuariartornissamut inuutissarsiornissamullu periarfissat pillugit paasissutissanik katersillutik.

2 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Maannali Inatsisartunut qinersinissaq utaqqivarput, piffissap tamanna pissanganarpoq. Danmark-imut attaveqarneq aammalu allannguutit qinersinermit pilersinneqarsinnaasut taassaapput maani sulissutigissagikkit danskinut kikkunnut tamanut nassuiaasarnissamut.

Sinniisoqarfimmi pisortaq Lida Skifte Lennert tikilluaqqusisoq& ../&0+($+*&12.3&!"#4*5++*'#4*,$(#&#,+'')-+5#6##''#5'#()-& & Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen pisarneq malillugu Kalaallit Nunaata Københavnimi Sinniisoqarfiani sisamanngornermi 11. januar 2018 ukiortaarsiortitsivoq. Ukiortaarsiortitsineq aamma ukioq manna marlunut avinneqarsimavoq. Immikkoortumi siullermi aallartitat kiisalu ministerit aammalu danskit qaffasissumik atorfillit qaaqquneqarsimapput. Immikkoortup aappaani (inuppalaarnerusumi) ukiortaarsiortitsineq taasinnaavarput ”Kalaallit Nunaata ikinngutaannut” sammitinneqarpoq. Ukioq manna erinarsoqatigiit Aavaat tusarnaartitsipput. Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen ukiortaami oqalugiaamminit oqariartuutimi ilaat najuuttunut tusarliuppaa imalu oqaaseqarluni:

”Inuiattut ineriartornerput nammineq aalajangiisuuffigissavarput. Qanoq politikkeqarnerput pingaarnersiuinerpullu nunarsuarmioqatitsinnit ilisimaneqarnissaa nammineerluta qulakkiissavarput. Nunarsuarmioqatitta nunatsinnik soqutiginninnerat innuttaasutsinnut iluaqutaasunngortinniarlugu ataatsimoorluta angusaqartitsisunngortissavarput.”

!"#4*5++*'#4*5#5'#()*7$5&-++--$'+5& Ukiortaarsiortitsinermut qaaqquneqartut Namminersorlutik Oqartussanut assigiinngiiaaqisumik pingaarutilimmik suleqataapput, suliffeqarfiit assigiinngitsut aammalu nalingunnaasumik kalaallit inuiaqatigiivinut tunngasumik. Ilasseqatigiissitsinermut aamma siunertaarpiarpoq suleqatigiinnerit tamakku ataavartinniarlugit ineriartortinniarlugillu, taamaalilluta tamatta ataatsimoorluta siunissaq pissanganartoq angusaqarfiulluartorlu angusinnaagatsigu.

Qaaqquneqartut ilaatigut makkuupput: Direktør Jonas Bering Lisberg, Udenrigsministeriet, folketingimi ilaasortat Aaja Chemnitz Larsen aamma Aleqa Hammond, Inatsisartunut siulittaasuugallartoq Mimi Karlsen, Nordisk Råd-imut aallartitat siulittaasuat Henrik Dam Folketingimit, direktør Karsten Dybvad, Dansk Industri, Rigsombudsmand Mikaela Engell, Mads Qvist Frederiksen Arctic Cluster of Raw Materials, Her Excellency Ms. Emi Furuya Embassy of Canada, Mr. Darren Hultmann Embassy of United States of America, His Excellency Mr. Benedikt Bjarki Jónsson Embassy of Iceland, His Excellency Mr. Dominic Schroeder Embassy of United Kingdom, Her Excellency Mrs. Aud Kolberg Embassy of Norway, Her Excellency Mrs. Mary Ellen Miller Embassy of Australia, His Excellency Mr. Mikhail Valentinovich Vanin Embassy of Russia, Repræsentationschef Sigmundur Ísfeld Færøernes Repræsentation, kontorchef Stephen Hart Den Europæiske Investeringsbank, Sinniisoqarfimmi pisortaq Mininnguaq Kleist Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia, Udenrigsminister Anders Samuelsen, Protokolchef Ambassadør Marie-Louise Overvad Udenrigsministeriet, Siulersuisuni siulittaasoq Otto Albrechtsen Det Grønlandske Hus i Aalborg, Jørn Holbech og Aage Riis Det Grønlandske Hus, Århus, Direktør Leise Johnsen Det Grønlandske Hus, København, Direktør Kirsten Mærsk Det Grønlandske Hus, Odense, Direktør Bent Nielsen Arktisk Institut, Generalsekretær Steen M. Andersen UNICEF, Anders Møller Christensen Nationalbanken, Sekretariatschef Anne Dannerfjord Statsministeriet, Mette Frost WWF Verdensnaturfonden, Palasi Jens-Kristian Kleist, Ulrik Pram Gad Institut for Kultur og Globale Studier, Kontorchef Anita Højby Børne- og Socialministeriet, Nickie Isaksen og Rita Isaksen Isaksen Design, Arktisk Ambassadør Hanne Fugl Eskjær Udenrigsministeriet, Mikael Thinghuus, Lisbeth Møller Jensen, Ulf Fleischer, Jens Heinrich, Alberth Jakobsen nulialu, Buuti Pedersen, Ole G. Jensen, Miki Jensen, Jessie Kleeman, Naja Mikkelsen, Emile Peronard, Minik Rosing aamma Else Lidegaard.

& 3 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Ukiortaarsiorluni ilasseqatigiissitsinermit assit, 11. januar 2018

(Assit: Hasse Ferrold, Jakob Rohmann Hard aamma Kim Falck-Petersen)

Islandip Aallartitaa Benedikt Litauenip Aallartitaa Ginté B. Mogens Lykketoft nulialu Bertel Haarder Jónsson Damusis

Marie Louise Dybvad, Protokollen,Protokollen UM Rumæniap Aallartitaa Japanip Aallartitaa Toshiro Luxembourgip Aallartitaa Udenrigsministeriet Alexandru Gradinar Suzuki Janine Finck

Kontreadmiral aamma Forsvarsaka- Karin Gaardstad, Folketinget Koreap Kujalliup Aallartitaa demiet-ip pisortaa Nils Wang Choi Jai-Chul

4 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Kinap Aallartitaa Yeng Ding Australiap Aallartitaa Mary Ellen Canadap Aallartitaa Emi Furuya Miller

Inatsisartuni siulittaasuugallartoq Schweitzip Aallartitaa Benedikt Wechsler Udenrigsminister Anders Samuelsen Mimi Karlsen

Naalakkersuisut Siulittaasuat ukiortaami oqaaseqarnera

5 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Aaqqissuussinerup aappaani qaaqqusat tikilluaqqusilluni Kalaallit Nunaata ikinngutaasa ukiumoortumik ukiortaarsiorluni oqaaseqarneq tusarnaaraat aaqqissuussineq nuannisarfigigaat

Lida tikilluaqqusilluni oqaaseqartoq

Indiap Aallartitaa Ajit Gupte aamma Jonas Bering Liisberg Cypernip Aallartitaa Maria Papakyriakou, Lida Skifte Udenrigsministeriami pisortaq Lennert, Tysklandip Aallartitaa Andreas Meiztner, Litauenip Aallartitaa Ginté B. Damusis

6 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Martin Breum aamma Naalakkersuisoqarfimmi Islandip Aallartitaa Benedikt Jónnson aamma Bertel pisortaaneq Kenneth Høegh Haarder

Brasiliap Aallartitaa Carlos da Rocha Paranhos Siulittaasup oqaaseqarnerani aamma quisaarfiullunilu illarfiuvoq

Spaniap Aallartitaa Pastor De Gana, Italiap Aallartitaa Carlo Udenrigsministeriami pisortaq Jonas Lisberg aamma Tripepi aamma Brasiliap Aallartitaa Carlos Da Rocha Indiap Aallartitaa Ajit Gupte Paranhos

Seniorrådgiver Adam Worm, Seniorrådgiver Jørgsen S. Dansk Industrip pisortaa Karsten Dybvad aamma Naalak- Søndergaard aamma Estlandip Aallartitaa Märt Volmer kersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen

7 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Naalakkersuisoq Suka K. Frederiksen, Jacob S. Erinarsoqatigiit Aavaat tusarnersunik jullisiutinik ukiortaar- Isbosethsen aamma Indiap Aallartitaa Ajit Gupte siutinillu erinarsoreernerisigut pattaalluarneqarput

Erinarsoqatigiit Aavaat aamma aqutsisoq Aviája Larsen Aallartitat kiisalu ukiortaarsioqatigiissitsinerup aappaanut nuannisartitsipput qaaqqusat Erinarsoqatigiit Aavaakkut tusarnaaraat

Sinniisoqarfimmi pisortaq Mininnguaq Kleist aamma Maja Sofie Burgaard Qaaqqusat tamuaassat nunatsinneersunik akullit mamar- saatigigaat

Bendo Schmidt aamma Henriette Berthelsen Henning Dobson Udenrigsministeriemeersoq aamma Jacob S. Isbosethsen 8 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Storbrittaniap Aallartitaa Dominic Schroeder, Cypernip Aallartitaa Maria Papakyriakou, Sloveniap Aallartitaa Tone Kajzer, Naalakkersuisut Siulittaasut Kim Kielsen, Canadap Aallartitaa Emi Furuya, Koreap Kujalliup Aallartitaa Choi Jai-Chul aamma Dansk Industrip pisortaanera Karsten Dybvad

Judithe Kielsenip Schweizip Aallartitaa Benedikt Wechsler ilassi- Naalakkersuisoq Suka K. Frederiksen Judithe Kielsen-ilu, gaa tassani ilagalugit Jakob Rohmann Hardt aamma Kim Kielsen Kim Kielsen aamma Spaniap Aallartitaa Pastor De Gana

Kim Kielsenip kissaateqarneratigut atiia aamma Pikkorissaanermut pisortaq Kim Falck-Petersen inuuissiornerani erinarsorfigineqar- poq tassani ilagaa Lida Skifte Lennert jorngualu, Kim Falck-Petersenip saamia tungaaniipput Bibi Chemnitz og Small Time Giants

9 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Sakkutooqarfiusimasuni eqqakkanik piaanissaq pillugu isumaqatigiissut atsiorneqarpoq - 11. 01.2018

Naalakkersuisut Siulittaasuata Kim Kielsen-p aamma Danmarkimi Miljø- og Fødevareministerip Esben Lunde Larsen-p atsiorpaat isumaqatigiissut taamaasilluni Danmark pisussaatilerlugu sakkutooqarfiusimasuni assersuutigalugu Nuup kujataani Marrarmi aamma Tasiilap eqqaani Ikkattimi eqqakkanik saliisussanngorlugu.

2018-ip aallartinnerani saliineq aallartinneqarpat Esben Lundep Miljø – og Fødevareminister Esben Lunde erseqqissarpaa isumaqatigiissut aamma ima kinguneqassasoq nunami Larsen aamma Naalakkersuisut Siulittaasuat Kim Kielsen sulisinnaasut sulisoralugit sulineq pissasoq. Forsvars-kommando kiisalu arktisk kommando ataatsimoorlutik sumiiffinni saliineq ingerlatissavaat.

Isumaqatigiissutip qulakkeerpaat Danmarkip 180 mio. kr. atussagai ukiuni arfinilinni tulliuttuni sumiiffinni aamma sakkutooqarfiusimasuni saliinissamut, tamakkunani sorsunersuup aappaata nalaani eqqakkat assigiinngitsut eqqarneqarsimapput soorlu illukut, nappartat uuliaasiviit, biilit pisoqqat manngertornisut aamma eqqakkat allat angisuut nunatta pinngortitaani nungujartortut.

”Suliassami matumani Kalaallit Nunaanni entreprenørinik Isumaqatigiissut atsiorneqarpoq peqataatitsinissarput soqutigaarput, tassami aningaasat taakku aamma Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortortaani suliffissanik pilersitseqataaniassammata”

Esben Lunde Larsen, Miljø – og Fødevareminister.

Narpartarsuit uuliaasivikut manngertornisut amerlasuut nunatsinni takussaaqaat

DMI aamma immap sikua, 16.01.2018 16. januar 2018 DMI-p malunnartinniarpaa, nunatta kujataani sikunik alapernaarsuineq qaammataasamit malinnaaffigilerneqarnera, aammalu Narsarsuarmit qulimiguulik atorlugu alapernaarsuineq taamaatitinneqartoq. Tamanna pivoq EU-p qaammataasatigut suleqatigiiffia EUMETSAT-imik taaneqartartoq suleqatigalugu.

10 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Qaammataaq atorlugu sikunik alapernaarsuineq helikopter atorlugu akulikinnerusumik pisinnaavoq aammalu assinik pitsaanerusunik tunniussaqarsinnaalluni. Qaammataasaq atorlugu alapernaarsuineq ulloq unnuarlu aammalu sila apeqqutaatinnagu pisinnaalluni. Minister for Energi, Forsyning og Klima Lars Chr. Lilleholt-ip erseqqissar- paa, maanna umiarsuarnut isumannaannerulersimasoq ajornannginneru- lerlunilu nunatta kujataata imartaani sikorsuit akornisiorlugit angalasalernissamut. Siunissami ullut tamaasa sikunik qaammataasamit assilisammi nunatta kujataani angalaneq isumannaannerulersissavaa. Tamanna inuussutissarsiornermullu takornariaqarnermullu annertuumik pingaaruteqarpoq. Sikunik alapernaarsuiffiup suli nunatta kujataa kisiat alapernaarsuiffigaa, kisiannili qaamma-taasaq atorlugu nakkutiginninneq Kalaallit Nunaata annersaanut atuulluni. Paasissutissat nunatta kujataata avataaniittut pisiarineqar- sinnaapput, tamanna umiarsuaatilinnut tamaani angalasu- nut attuumassuteqarpoq. DMI-mit aamma suleqatitut peqatigineqartunit, SIRIUS-patuljemit kiisalu Kalaallit Nu-naanni Sikunik Alapernaarsuiffimmit sulisunit inunnit 80 missaaniittunit ilasseqatiginninnermi peqataaffigineqartumi Adam aamma Lida najuupput. Tassani nuannersumik misigisaqarfiuvoq Kalaallillu Nunaanni sulisimanermit misi-littakkat oqaluttuallu nuannersut amerlasuut tusartinneqartarlutik. https://www.dr.dk/nyheder/viden/teknologi/dansk-satellit-er-sendt-i-kredslob-ulloriaq-skal-overvage-arktis

Ullumikkut teknikkut ajornanngilaq Kalaallit Nunaanni sikoqarnera pillugu nakkutilliinissamut, tassami naalagaaffeqatigiinni periarfissaqalersimammat qaammataasanut arlaqartunut atuinissamut ilaatigut EUMETSAT-mut, ESA-mut il.il. nunat assigiinngitsut suleqatigiiffiinut atatillugu. Ukiut kingulliit ingerlaneranni qaammataasat assilisaat assorujussuat ersarinnerulersimapput. Assersuutigalugu avataarsuaniit umiatsiaaqqatut angissusillit takuneqarsinnaalersimapput. Atortoq taanna ersarissumik assiliisartoq atorneqarsinnaavoq kalaallit nunaata kujataani kangerlunni angallatillu aqqutaanni qanoq sikoqarnera paasissallugu. Taamatuttaaq qaammataasaq radarimik atortulik atorsinnaavarput, taassuma taarneq putsullu akornutiginagit sikumik takusinnaanngortippaatigut.

& Ilasseqatiginninninnerup malitsigisaanik tallimanngornermi ulloq 09-03/2018 Marianne Thyrring direktør aamma Anne Højer Simonsen vicedirektør DMI-meersunit pulaarneqarpugut. Pulaarnermut siunertaavoq Sinniisoqar- fimmi sulisut ilisimatinnissaat DMI-p Kalaallit Nunaanni sulinera pillugu.

Ilisimasaq DMI-mit suliarineqartoq aamma tusarliunneqartoq pitsaalluinnartussaavoq, aammalu silap pissusianut, immamut DMI-p pisortaa inuiaqatigiinnullu tunngasunut iluaqusiis- Marianne Thyrring & saaq. DMI Danmark-imi qullersaqarfeqarpoq, Kalaallit Nunaannili annertuumik sulianik sammisaqarnermut

Lida tikilluaqqusivoq&

11 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT atatillugu Kommunenut, Nunaqarfinnut, Isorliunerusunut, Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfik qanimut suleqatigineqarpoq.

DMI maanna nutarsaaneq ingerlappaa. Mariannep ilisi- matitsissutigaa silassamik atuisartup najukkamini piffissami aalajangersimasumi aammalu akunnialuit ingerlaneranni silap qanoq innera ilisimarusuttaraa. Tamatumunnga atatillugu DMI- p sullissineri pisariuvallaarsimapput taamaatumillu atorumi- narsarlugillu pisariillisarniarlugillu aallartinneqarsimavoq.

Naggasiullugu Mariannep ilisimatitsissutigaa, DMI-p kissaa- DMI-p pisortaata tullia Anne Højer Simonsen& tigeqigaa kalaallit silasiornermut ilinniagaqalernissaat – sila- siortunik nunaminni pissutsinik ilisimasallit pisariaqartinne- qarput!

KU aamma DTU peqatigalugit misissuineq aallartinneqarsimavoq paasiniarlugu qanoq iliornikkut ilinniakkanik nuussinerit aammaassisinerisigut periarfissat pilersinneqarsinnaaneri pillugit. Mariannep aamma Annep isumaqatigiissutigaat assut pingaartikkitsit kalaallinik silasiortunik atorfinitsitsisinnaaneq.

@4,")5#(6#7#& #,++'4*5+-& A,)-+& B+774(C& %$,++*5#6+,$6$8& .D/2./12.3&

Folketingimi ilaasortap Aleqa Hammond-ip sammisat pingaarnerit pingasut saqqummiinermini erseqqissarpai: inatsisitigut isumannaatsuuneq, SAR kiisalu isumaqatigiissutit nunanut assigiinngitsunut atuuttut taakku kingunerisartagaat.

Kalaallit Nunaat danskit naalakkersuisooqatigiinnermut tunngavianni imartungaatsiarpoq – tamanna ajunngilaq, tamannalu Kalaallit Nunaata Aleqa Hammond atorluartariaqarpaa. Naalagaaffeqatigiinnerup suli atuunnerani, Kalaallit Nunaat Folketingimi sinniisuutitaqassaaq. Aleqa Hammond maanna folketingip kalaallit nunaat pillugu ataatsimiititaliaani siulittaasuuvoq.

Inatsisitigut isumannaatsuuneq pillugu Aleqa-p erseqqissarpaa, naalakkersuisooqatigiinnermut tunngavimmi taaneqartoq, Kalaallit Nunaat Danmarkimisulli inatsisitigut isumannaatsuunermut tunngasuni assigiimmik inissisimaffeqassasoq. Tamanna aalajangiusimaneqassaaq. Tamatuma inuiaqatigiinni mikisuni isumannaatsuuneq qulakkiissavaa. Taassuma toqqarlugu taavaa politeeqarneq, tamanna Danmarkimi innuttaasut amerlassusiat aallaavigalugu annertussusilerneqartarpoq. Allatut ajornartumik Kalaallit Nunaanni allaasumik tunngaveqarpoq. Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuunissamut atugassat maanna 40 mio. kr.-nit aningaasaliissutigineqarsimapput, taakku Naalakkersuisut suleqatigalugit agguarneqassapput.

SAR (”Search and rescue”) pillugu taassuma erseqqissarpaa, imaani angallanneq siunissami ineriartornermi sukat pingaarutilliusut. Danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni immap assinganik suliarinnittartup Geodatastyrelsen-ip ilaannik allamut nuutitsisimanerat ajornartorsiutitaqarpoq. Immap assinganut uuttortaaneq taamaattumik assut kinguaattoorpoq. Aleqa Hammond saqqummiussisoq Inuit inuunerlu kiisalu suliffissuaqarneq, matumunnga

12 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT ilanngullugit umiarsuartigut takornariat angalaartinneqartarneri kinguaattoornernit taakkunannga akornusersorneqassapput.

Nunat assigiinngitsut isumaqatigiissutaannut tunngatillugu USAp Kalaallit Nunaanni najuutitaqarnera immikkut sammineqarpoq. Taassuma erseqqissarpaa, Kalaallit Nunaat eqqakkanut toqqorsiviussanngitsoq Danmark-ip USA-llu suleqatigiinnerannut atasumik. Taamaattumik isertuussin- nginneq, ammasuuneq aammalu peqatigisanik ataqqeqa- tigiinneq pingaaruteqarpoq. Kalaallit folketingimi politikeriinit marluusunit Camp Century taamaattumik politikkikkut sakkortuumik sammineqarsimavoq. Sinniisoqarfimmi sulisut Aleqaq saqqummiussinera Namminiilivinniarneq pillugu iliuuseqarnerup immini takutip- tusarnaaraat paa namminersorneq pillugu inatsimmut ataqqinninneq. Apeqqut tamanna siunissami imartusiartussaaq, qularutissaanngilarlu, Kalaallit Nunaat ingerlariaqqittariaqartoq taamatut iliuuseqarnermi.

Issittoq pillugu Siunnersuisooqatigiit pillugit Aleqap erseqqissarpaa, Kalaallit Nunaat saqqumitinneqar- nerusariaqartoq, tassami Kalaallit Nunaat Danmark-ip Issittoq pillugu Siunnersuisooqatigiinni ilaanis-saanut ammaassisuummat. Kalaallit Nunaannut annertunerusumik peqataatitsinissaq pingaaruteqarpoq. Naalagaaf- feqatigiit ataatsimoorlutik oqaaseqatariaqarput, kisiannili akuersaarneqartariaqarpoq Kalaallit Nunaat tassaasoq ilisimasanik piginnittoq aammalu Kalaallit Nunaat tassaasoq sulianut attuumassutaasoq.

Issittoq nutaaq/nunarsuup assinga nutaaq. Siornatigut Issittoq taamaallaat issittumi ilisimatusartunut, nannunut eskimoonullu tunngatinneqartarsimavoq. Ullumikkulli aalisakkat, aatsitassat, umiarsuit aqqutaat, nunarsuarmi niuerneq suliffissuaqarnerlu pineqarput. Issittup nutaatut soqutigineqarfiulersimanera qularutissaanngilaq. Danmarkimut pineqarput suliassaqarfiit soqutigisat. Tamanna Taksøe-Jensen-p erseqqissaaffigisimavaa siorna nalunaarusiami, kisianni tamanna pivoq danskit isiginnittaasiat aallaavigalugu. Issittoq nunarsuarmi politikkikkut tunngasuni annertuumik pingaaruteqarpoq.

Naggasiullugu Aleqap erseqqissarpaa Inatsisartut, Naalakkersuisut Folketingimili sinniisut akornanni ataqatigiissaakkamik naammassiniaasoqartarnissaa pisariaqartinneqartoq. Tamanna atorluarniarneqartaria- qarpoq, taama pisoqarsimanngippat.

& ! ! ! ! ! ! ! ! ! Aleqa Hammond, Aleqap allattaa Miki Jensen, kiisalu Seniorrådgiver Adam Worm

13 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

http://www.ft.dk/da/medlemmer/folketingetsmedlemmer/aleqa-hammond-(ufg) ima imaqarpoq: ”Aleqa Hammond, født 23. sep. 1965 i Narsaq, Grønland, datter af afdøde Piitaaraq Johansen og pensionist Ane Marie Johansen. Folketingsmedlem uden for folketingsgrupperne i Grønland fra 23. aug. 2016. Folketingsmedlem for Siumut i Grønland 18. jun. 2015 - 22. aug. 2016. Kandidat for Siumut i Grønland 2015 - 2016. Næstformand for Grønlandsudvalget fra 2015. Formand for Siumut 2003 - 2014. Formand for Grønlands Landsstyre 2013 - 2014. Minister for udenrigs og finansanliggender 2007 - 2009. Minister for familier og justits 2005 - 2007. Teacher Education, Iqaluit, Nunavut, Canada 1987 - 1990. HF eksamen, Grønlands Gymnasium, Aasisaat 1985 - 1987. Turistchef, Qaqortoq, fra 2002 - 2005. Commissioner, Inuit Circumpolar Conference (ICC), Nuuk 1999 - 2002. Regional koordinator, Regionen Diskobugt 1990 - 1993. Bestyrelsesmedlem for South Greenland Tourism 2003 - 2005. Bestyrelsesmedlem for Great Greenland 2004 - 2005. Protektor Avannaata Qimussersua (The Big Dogsledge Race) 2010 - 2013. Protektor for Avannaata Qimussersua (The Big Dogsledge Race) fra 2015. Fortjenstmedaljen Nersornaat i guld 2013.”

& & & E+,++,,#5& F$(++((#& $7#77++5& +"4*(+((#& (+%%++5#5& %#,,$6#5& #,#'#7+5#5'#()-8&1?/2./12.3& Rebecca Paarnannguaq Dorph Berg uumasut nakorsaat Københavns Universitet- ianilu PhD-nngorniarluni ilinniartoq, maanngarpoq Kalaallit Nunaanni umimmaat akornanni nappaatit pillugit saqqummiilluni kiisalu nappaatit tamakku inunnut uumasuutinullu nerisarineri aqqutigalugit tunillaassinnaanersut pillugit. Rebecca Academicus Arcticus-imi ajugaatinneqarnikuuvoq, taanna tassaavoq Arktisk Institut-ip ilisimatusaatinik paasissutis-siinermut nersorinnissutigi-sartagaa 2011-miilli ukioq allortarlugu tunniunneqar-tartoq. Suliniut KU-p aamma Pinngortitaleriffiup akornanni suleqatigiinnerisigut ingerlanneqarpoq, aningaasa- lersorneqarlunilu danskit naalagaaffianni Issittumi ilisimatusarnermut aningaa- saliissutinit kiisalu Den grønlandske Fond-imit. Rebecca Paarnannguaq Dorph Rebecca nunatsinnut qanimut attaveqartuaannarsimavoq aammalu inuunini Berg naallugu akuttunngitsumik, ilaquttaminut tikeraarnermigut, aammali Pinngor- titaleriffimmut misissuilluni sullissinnermigut tamaaniittarsimalluni.

”ARKTISK INSTITUT-IP PAASISSUTISSIISARNERMUT NERSORINNINNIUTAA ”ACADEMICUS ARCTICUS”

Ilinniagartuut inuusuttut amerlasuut ilisimatusartarput Issittorlu pillugu ilisimasanik nutaanik allagaqartarlutik, aam-malu issittup silarsuaa nutaarsiassani sammineqaraluttuinnarluni. Pissutsit taakku marluk imminnut atalluinnarput, naak imaannerusaraluartoq, ilisimatusartut inuusuttut ilisimasaat angusaallu ilisimatuut akornannit qaqutiguinnaq avammut saqqummertarnerat. Arktisk Institut-ip paasissutissiisarnermut nersorinninniutaa atorlugu Kalaallit Nunaan-ni Danmark-imilu inuusuttut ilisimatusartut kajumilersinniarneqarput ilinniagartuutut angusaminnik paasissutissiinis-saminnut, inunnut amerlasuunut nuannaarutaasussamik.

Det Arktiske Hus København-imiittumiippoq Polarbiblioteket, taassuma ingerlaavartumik issittumi apeqqutinik sam-misaqarluni kandidatinngorniarnermi allaaserisat aamma ph.d.-nngorniarluni allaatigisat katersortarpai. Atuakkanik atorniartarfiuk nittartakkatigut ”Polarbase”- mi ujaasigasuarnermi kandidatinngorniarluni allaaserisat 63-it aamma ph.d.-nngorniarluni allaatigisat 50 saqqummerput. Sammisat assigiinngeqaat: Issittumi uumassoqarfiit avatangiisaat, Kalaallit Nunaanni inuusuttut illoqarfimmiuunerlu, kalaallit ajoqii, kalaallit nutaaliornikkut assilialiortarneri, Tjukotka-mi inuit, Thule-mi silaarnarsuarmi qutsissumi ozon nitrogenilu, saviup kajungerisaata nunarsuarmi pissusia, qangarsuarli qarajulimmi uumasuusimasut. Allaatigisani ataasiakkaani qaammatini ukiunilu arlalinni pimoorullugu suliat tunuliaqutaapput, aammalu allaaserisat tamarmik suliarineqartarput immikkut ilisimasalinnit siunnersorneqarluni kingornalu peqqissaarullugu nalilersorneqartarlutik soraarummeerutigineqartarlutillu.” Nittartakkamit: https://arktiskinstitut.dk/medier-formidling/academicus-arcticus/

14 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiani sulisut assut apeqqutissaqarpoq, tassami sulisut amerlasuut ilaasa umimmaat neqaat mamarilluarmassuk

! ! ! ! ! ! ! ! !

! Sinniisoqarfimmi sulisut soqutiginnillutik tusarnaartut – Pinngortitaleriffimmi sulisut aamma najuupput ! !

GH)I4(C& H*)J#5K& %#,,$6$& A,5#(6)5;#%& +5++5'#7))*'$+*5#5'#()*+&&!

Tuluit Nunaat EU-mit anigaluarunik, taakku erseqqissarpaat, suli kissaatigalugu aningaa- saqarnikkut aammalu sillimaniarnikkut pissutsini EU-mik immikkut suleqateqarusullutik. Tuluit aallartitaqarfiat aamma Altinget 20. februar ataatsimeersuartitsipput, tassani EU-mut, Dan- mark-imut Tuluillu Nunaannut siunissami unammilligassat periarfissallu oqaluuserineqarput.

Ataatsimeersuarneq immikkut ilisimasallit oqallinnerannut marlunut avinneqarsimavoq. Ilisimasallit oqallinnera soqutiginartoq Karen Hækkerup, Anne Steffensen, Eoin Parker aamma Sean McGuire peqataasoralugit& Siullermi sammineqarput siunissami aningaasa- qarnikkut suleqatigiinnissamut kissaatigineqartut, aappaani sillimaniarnermut tunngasuni suleqatigiinnissamut kissaatit sammineqarput. Kiisalu tuluit Brexit pillugu isumaqatigiinniarnerni ministeri akisussaasuusoq, Robin Walker oqaaseqarpoq.

Tuluit Nunaata siunissami EU-mik peqateqarnissaq kissaatigaa, kisiannili ullumikkut periutsinut atuuttunut ilaatigut EEA pillugu isumaqatigiissut, Norgep peqataaffigisaanut, CETA pillugu EU-p Canadallu akornanni isumaqatigiissummut assersuunneqarsinnaanngitsumik. Siunissami peqatigiinnissap ersersissavaa akuer- saarlugulu nunat qanigiittuuneri aammalu qanimut niueqatigiittuuneri, tassani pisariaqartinneqartoq illugiilluni niuerfigeqatigiittarnissaq. Isumaqatigiissutini taakkunani nioqqutissanik kiffartuussinernillu niuerneq, angallassinermut, nukissiuteqarnermut aalisarnermullu tunngasut ilaatinneqassapput.

Tuluit Nunaannut pingaaruteqarpoq, nunap nammineq malittarisassiuussisinnaaneq tigussappagu, imali oqartoqarani malittarisassat atuuttut pinngitsoorani allanngortinneqassasut. Tassunga eqqartuussiviit oqartus- saatitaanerat pingaaruteqarpoq.

Danskit soqutigisaat nunalerinermut inuussutissanullu pisortamit Karen Hækkerup-imit aamma danskit umiarsuaatillit pisortaannit Anne Steffensen-imit immikkut taaneqarput. Nunalerinermit inuussutissanillu avammut tunisat 13 mia. kr. missaanni annertussuseqarpoq, tamannga 28% nunalerinermit.

15 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Danmark nunarsuarmi umiarsuartigut inuussutissarsiortuni annerit arfinilissaraat, tassannga 5% Tuluit Nunaannik niueqatigiinnermit sinneqartoorutaapput. Siunissami akornusersugaanngitsumik niueqatigiinnissaq kissaatigineqarpoq. Matumani ilaasunut nassiussanullu atugassarititaasut pitsaanerpaat qulakkeerniarneqarput.

Europami politiit suleqatigiiffianni Europol-imi pisortap innuttaasut akornanni ingasattajaalersimasunik, aaqqissuussamik pinerluuteqarnermik, pinerluuteqarnikkut aningaasarsianik malunnarunnaarsaanermut aammalu qarasaasiaq atorlugu pinerluu-teqarnermik ilisimasanik qulakkeerinninnissamik sulinertik pillugu ilisimatitsissu-tigaa. Tamakkuninnga ilisimasanik pitsaanerpaamik qulakkeerinnittoqarsinnaavoq killeqarfiit aqqusaarlugit suleqatigiinnikkut, tamannarpiaq ullumikkut qulakkeer-neqartarpoq suleqatigiiffiit 1200 sinnerlugit amerlassusillit atorlugit. Suleqatigiiffinni taakkunani sillimaniarnikkut paasissutissanik paarlaassisoqartarpoq. Danmark Europol-imi suleqatigiinermi peqataanngilaq, kisiannili ilisimasassat qulakkeer- neqartarlutik Europol-imi immikkut ilisimasalinnit sisamaasunit ikiorneqarnikkut. Naggasiullugu Brexit ministerip Robin Walker-ip erseqqissarpaa, ullumikkut danskit 30.000 Tuluit Nunaanni najugaqartut aammalu taakku siunissami atugassarititaannut tunngasut qulakkeerneqarsimasut. Brexit isumaqanngilaq EU-p pingaartitatut tunnga-viisa akueriumaneqannginnerannik, aammalu kissatigiuarneqarpoq ilisimatusarnikkut suleqatigiinnissaq, matumunnga ilanngullugit ilinniartitaanikkut ineriartornerup qulakkeerneqarnissaa. Sillimaniarneq illersornissarlu pillugit susassaqarfinni qularu-tissaanngitsumik Tuluit Nunaat nunarsuarmi, matumunngalu ilanngullugu NATO-mi pingaarutilimmik inissisimaffeqassaaq. Ministerip erseqqissarpaa, siunissami EU-mik patajaatsumik peqateqarnissaaq qilanaarinerarlugu. Niuernermi aningaasaliisarninilu ikinngutigiinneq iligiinnerlu Tuluit Nunaata EU-llu ingerlaavartumik siuariartornerannut ineriartornerannullu pingaaruteqarput.

& & =+**++%&($(+*'$+-&5+7++5&+((++''#((++L++/&&

Ulloq 23. februar ujarassiooq Statens Naturhistoriske Museum-i professor, Ilisimatusarfiup siulersuisuini siulittaasoq aamma Greenland Perspective-imi siulittaasoq, Minik Rosing tallimanngornermi ilisimatitsinermi saqqummiussaqarpoq.

Minik Rosing Miniup ilisimasaqarnera naluneqanngeqaaq. Ullormi Sinniisoqarfimmi ataatsimiinnermi sammivaa suliniut, taassuma isumaa malillugu nunarsuarmik annaassisinnaasumik piukkunnaatilik: Marrarmik sermersuarmeersumik avammut tuniniaaneq.

Taassuma naatsumik nunarsuarmi inuussutissanik tunisassiorneq oqaaseqarfigaa. Tunisassiat 80%-i nunanit aqqaneq marlunneersuupput – taakku nalaatsortumik sermersuaqarfiup killingani siuller- mik sermersuaqarnerata kingorna pilersinneqarsi- mapput. Taamanersuaq sermersuup aannerata nuna assut tanginitsissimavaa. Kisiannili ullutsinni tunisassiornerup nuna annertuumik tangiiarlugu aatsitassanillu pisunik nungusaaffigisimavaa, ilumullu inuit malariamik toqusartunit amerlanerit zink-imik amigaateqarnermik toqussuteqartarput.

Nunatta sermersua ukiut tamaasa 1 mia. tons-inik marrarmik pilersitsisarpoq – isumalluullu tamanna Minik Rosing soqutiginartumik saqqummiivoq sermersuup piujuarnerani takkuttuassaaq. Sermip ukiuni tusintilinni qaarsuik ingerlaarfigalugu moreersimavaa. Sermip naqitsineranik ingerlaarneranillu ujaqqat moreerneqarsimapput sananeqaatinut mikisuararsuarnngortillugit. Qanoq sananeqaatit mikitigilersimanerini paasineqarsinnaasunngortinniaraanni, oqaatigineqarsinnaavoq sananeqaatit taama mikitigisut atortulersornikkut (inunnit) sananeqarsinnaanngitsut.

16 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Greenland Perspective-p Københavns Universitet-imi ilisimatuunik suleqateqarlersimavoq ammalu marraq naggorissaatigut akulerussuullugu misileraatigineqarsimavoq. Sapaatit akunneri arfineq pingasut qaangiuttut misissuinermi misiliissutinut assingusunut sanilliullugu 50% sinnerlugu annertunerusumik uumassuseqartoqarnera paasineqarsimavoq. Tamatuma saniatigut ilimagineqarpoq, marrarmik atuinerup kingunerissagaa CO2 inuussutissanut nunneqarsinnaasoq, biilinik/umiarsuarnik 10.000 km isorartutigisumik angallassinerup annertoqataanik. Lida Minik Rosing tikilluaqqugaa& Greenland Perspective maanna Brasilia-mi Sao Paulo Universitet suleqatigilersimavaa, tassani narsaatini misiligaaffinni nunami tangeerutingajassimasumi marraq atorneqarluni.

Minik Rosing-p suliniut assorsuaq nuannareqaa aammalu eqqarsaat alutoralugu nunatta isumalluutai tammartussaagaluit, maanna marraq isumalluutaalersoq, nunatta nunarsuarmut utertillugu tunniussinnaalersimagaa. Marraap aammalu isumalluutit allat assigiinngissutigaa, marraq piujuassammat nunarsuup piujuarnerani, aammalu inuiassuarnik annaassinissaanut piukkunnaateqarlunilu.

Sinniisoqarfimmi sulisut suliniummut assut apeqqutissaqarlutillu soqutiginnipput.

F++,+"")*'$#'$(#& #,++'4*5+%& <4*#'& M& M)(')(;%& ++77+& M+%+(;#%& ++,,+*5#5++5+& N4'O#*4&9$P$"#;%&+5++5'#7##(()*+5&Q/&7+*5'&12.3!

Naalakkersuisunut ilaasortaq Doris J Jensen qaaqquneqarsimavoq Aallartitami nerinertalimmik ataatsi- miinnissamut, tassani siunertaavoq kalaallit ilinniartut Japan-imi ilinniarfigisinnaasaannik periarfissat oqaluuseriniarlugit.

Maanna ilinniarnissamut paarlaasseqatigiinnissamullu periarfissat pioreerput. Tamanna pisarpoq danskit ilinniartut Japan-imi ilinniarnerminnik ingerlatsisarnerat assigalugu. Tamatumunnga ilinnialernissamut piumasaqaatit naammasineqareersimassaaq. Ullumikkut kalaallit arlaqartut Japan-imi ilinniarneq paarlaasseqatigiinnerlu ingerlatereersimavaat.

Aallartitap nunatsinnut upernaamut angalanissami pilersaarutigaa. Kalaallit Nunaannik misigisaqarnissamut periarfigissaarpoq aammalu Naalagaaffeqatigiinnerup Issittortaani ineriartornermik paasisaqarnissamut. Aallartitap assut kalaallit annoraavat soqutigaa, qalipaatillu atortarneralu Sinniisoqarfimmi pisortaq Lida Skifte Lennert, Naalakkersuisoq Doris J. Jensen, pillugu paaserusutaqarluni. Aallartitaq Toshiro Suzuki, Rosa Thorsen

17 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Lykkelænder, 7. marts 2018

Adam Lidalu immikkut qaaqquneqarsimapput ullup qeqqata siorna filmi ”lykkelænder”-p immikkut Grand Teatret-imi takutinnissaannut, Lasse Lau-mit (pisi- masumik) filmiliaavoq.

Qaaqqussummi ima allaaserinnittoqarsimavoq;

”Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit takor- luugaannarnik oqaluttuanillu kaaviiaartunik ulikkaarpoq. Filmi nunani avannarlerni pisimasulersaarutitut pitsaaner- Kalaallit Nunaat pillugu taaguutitoqqat takorluugaannallu paatut jury-mit ajugaatinneqarpoq aallaavigalugit LYKKELÆNDER-imi kalaallit naapissa- vagut imminnut pillutik pigiliutiinnakkanik qanoq iliuuseqartarnerat takussavarput. Filmi eqqumiitsuliorpalaarlunilu oqallinnermik pilersitsilluni oqaluttuaavoq danskit Kalaallit Nunaat naalagaaffittut inuiattullu pillugu eqqarsartariaasianni isumagiliutiinnakkat tunngavigalugit. ”

Taanna pisimasumik takussassiaq soqutiginarpoq, taassumami paasinarsisimmagu inuit nunalu pillugit oqaluttuami qanoq isuma aallavillu suusinnaanersut. Filmimi soorlulusooq ataqatigiissutaasoq Hans Hedtoft-ip umiuinera. Taanna aallariarfiuvoq ineriartorneq pillugu oqaluttuami sammineqartumi. Danskit inuuneq pillugu isumaat qanoq ililluni kalaallit inuuneranni atorneqarpa? Qanoq inooqatigiittoqarsimavaa naak kulturikkut assigiinngissutit annertugaluaqisut? Kalaallit Nunaat piffissap ingerlanerani qanoq aqunneqarsimava? Meeqqat attavilersuisutut danskit immikkuullarissutaasa kalaallillu immikkuullarissusaata akornanni inissisimanerat. Pisimasulersaarummi takusassat ilaat Nukaaka Coster Waldau Hans Egede-p saavaniittoq Filmi taanna pitsaasumik oqallinnermik aallarsaarisuuvoq, taanna qanga ullumilu inuuneq isiginiarlugu aammalu nunarput 2018-miittoq pillugu apeqqusisinnaalluni.

Oqallinnermi tulliuttumi ilitsersuisup Lasse Lau-p aamma isiginnaartitsisartut Vivi Nielsen-p peqataaffigisaanni, erserpoq filmi gymnasiani ilinniartitsinermi atugassatut eqqarsaataasoq. Vivi oqallinnerni peqataasassaaq aammalu immikkut sammisassallugu filmimi peqataanini aammalu ullutsinni Naalagaaffeqatigiinnermi kalaaliuneq ersersinniassallugu.

Isiginnaartitsisartut Nukaaka C. Waldau filmip ingerlanerani takuneqallattaarpoq ima oqartarluni: ”isumaqassanngilasi uatsinniit pitsaanerullusi” soorlu assigiimmik isumaqartoq illuttut inuttut pissutsinut, kinaluunniit isumaqassanngitsoq allanit pitsaanerulluni.

Pisimasulersaarummit takusassat ilaat tassani Vivi Nielsen uini piniariarsimasoq qaqqikkaa –Danmark-imili illut akornanni

18 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT &

!+,#""$5& "+,++,,#5& #,$'#,)*'$6++((#"& 5+"$5#5'#,,$(#& ++--#''$$''#()-!

Nunani assigiinngitsuni arnat ulluannut atatillugu Kalaallit Nunaata Sinnii- soqarfia kalaallit ilusilersuisartut katersorlugit aaqqissuussivoq Kalaallit Nunaannut ikinngutinut sammititamik.

Great Greenland aamma Isaksen Design ilusilersukkaminnik takutitsipput, tassani pinngortitatsinnit kulturitsinnillu pitsaanerpaat takutinneqarput, aammali Kukkulit – Buuti Pedersen-imit ilusilersorneqarsimasoq Nicolai ilusilersuinerup tamanut ammanera ersersinneqarpoq, ajornanngitsuamillu Appel-imillu sananeqarsimasoq Issittumi taassumalu avataani atorneqarsinnaanerat pillugu.

Tamatuma saniatigut kuultinik saffiortoq Nicolai Appel aamma eqqumiitsuliortoq Buuti Pedersen kukkilit sanasimasartik pillugu saqqummius- sipput, tassani nunatsinnit kuulti kingulleq rubii- nillu siulliit atorneqarlutik. Kukkilit suliniummut NAKUUSA-mut Tunumi meeqqanut tapersersui- sumut iluaqutissatut nioqqutigineqarpoq.

Kiisalu erinarsornermit tusarnersumik eqqumiit- suliortunit Aviaaja, Nukaaka aamma HH-mit aliikkussersorneqarpugut, taakku torlorsorlutik, Lida Skifte Lennert, Buuti Pedersen aamma Nicolai Appel kukkulit tumerparpaarlutik erinarsorlutillu tusarnaartitsip- pillugu suleqatigiissimanertik pillugu oqaluttuartut put. Assut tusarnerput attortinnarlutillu.

Nunatta ikinngutaat 20-30 missaannittut aaqqissuussinermi peqataapput, aallartitat arlallit, namminersorlutik inuussutissarsiortut kiisalu naalagaaffimmi peqatit aammalu kunngikkormiut allatseqarfianeersut.

Great Greenland-ip pisortaanera Ditte Sorknæs saqqummiussisoq kalaallit puisit amii pillugit ileqqutoqaat pillugit

19 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

& & & & & & & & &

& Aviaaja, Nukaaka aamma HH torlorsortut &

reat Greenland aamma Isaksen Design-ip ilusilersugaat pinnersut Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata torsuusaani inissititerneqarsimasut

20 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT & U#'4*5+5&+5$6++((#"&F)7;><;7#"&+-$5'#()*$%&5#6$()-+*(#''++& %#,,$6$&+5++5'#7##(()-&& Ulloq 13. marts IT konsulent Jørgen Emborg aamma souschef Adam Worm Ballerup- imi suliffeqarfimmi Nets-mi ataatsimiipput. Suliffeqarfiup Nem-ID akisussaaffigaa nuummilu Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfimmit sinniisut peqatigalugit Nem-ID-imik aqutsinerup nuunneqarnissaa, tamanna 2012-miilli Nunatta Sinniisoqarfianit isumagineqarsimavoq. Nunatsinni CVR register 1. januar 2018 atulerneqarmat ajornarunnaarpoq akuersissutinik tunniussisarnermut aqutsineq atorlugu nunatsinni kommunini tallimani innuttaasut saaffiginnittarfiini sulisut immikkut toqqakkat innuttaasunut Nem-ID-mik tunniussisarnissamut piginnaatinneqalernerat. Ataatsimiinneq angusaqarfiulluarpoq taamaattumillu sulissutigineqarluni akisussaaffimmik taassuminnga Digitalimik Sullissinermut Aqutsisoqarfimmut 2018-mik ingerlanerani tunniussinissaq. & & N+,,#7+((64*()*7#&#,#'#7+5#5'#()-&$,,4-&.?;2VW12.3&

Tallimanngorneq ulloq 16/03/2018 Finn Mortensen—imit Greenland Ruby-meersumit pulaarneqarpugut. Lida suliniaqataasut ilaannut tikilluaqqusivoq, siunissami kalaallit assigiinngitsunik tunngaveqarluni aningaasarsiornissaannut neriuginartumik tunniussisoqataasussamut. Finn Mortensen& Finn-p ilisimatitsissutigaa Green- land Ruby Nuup kujataani 150 km ungasissusilimmi Aappaluttoq-mi ingerlatsisuusoq. Taakku namminneq sanaartorsimavaat aningaasalersorlugulu sumiiffimmi atortulersuutit, tassani pineqarput illut, aqquserngit umiarsualivillu. Maannamut 250 mio. kr. missaanniittut aningaasaliissutigineqarsimapput. Taakku 50-60-nik sulisoqarput inuillu 68 tassani aalajangersimasumik najugaqarsinnaallutik.

Teknikkimut tunngasuni Finn-p nalunaarutigaa qanoq iliorluni rubiinit kissallugit suliarineqartarnersut. Tama- tumunnga pissutaavoq, rubiinit ukiuni 1 mia. missaanni naqitsinerujussuarmik sunnigaasimanertik pissutigalugu Lidap sinniisoqarfimmi sulisut tikilluaqqugai assut aserujasunngorsimagamik. Rubiinit kissallugit suliarineqarsimasut nalinginnaasumik akikinnerupput, kisiannili suliarineqarnermikkut amerlanerusut tuniniarneqarsinnaalerlutik.

Finn-p ilisimatitsissutigaa tuniniaasarnerminni saqqumilaartarlutik. Taakku neriuutigaa aalajangersimasumik peqatissanik 6-8 isumaqatigiissusiorusullutik, taakku qaammatit tamaasa aalajangersimasumik akiliisassapput.

21 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT Rubiinit qaffasissumik aallaqqaammut akeqartinniar- neqassapput, tassami pisariunnginnerummat aallaqqaammut qaffasitseriarlugit naggataatigut apparlugit, akikitsumik aallarteriarluni akitsorsarniarneri pinnagit.

Finn-p ilassutigalugu ilisimatitsissutigaa, Greenland Ruby pisortatigoortumik maj 2017-miilli ingerlatsilersimammat, taava 2 mio. karat Bangkok-imi toqqortarilersimallugit. Taakkunannga 30% tuniniarneqarnissaminnut piareersimap- put, kisiannili suli amigaatigalugu rubiininik kissallugit suliarineqarsimasunik tuniniaanissamut akuersissut.

Naggataarutaasumik oqaaseqarnermi sammineqarput Lida Skifte Lennert aamma Helle Bonde rubiinit kusanar- rubiinit nalingi aammalu avammut nittarsaassinissamut tut pinnersullu Finn-ip sinniisoqarfimmi sulisunut taku- periarfissat pillugit. sassiat nassarsimasai isiginnaaraat Maannangaaq rubiinit akiinik aalajangersaanissaq ajornarpoq, tassami rubiinit Greenland Ruby-meersut suli tuniniarneqannikuunngimmata. Finnilli ilisimatitsissutigaa pitsaassuseq qaffasissoq, taamaammallu karat-imut akia dollar-inik arlalinnguanit 1000 USD tungaanut assigiinngisitaarsinnaalluni.

Greenland Ruby-p rubiiniutaanik avammut nittarsaassinermut pingaarnerpaassaaq, nunatta pinngortitaata assissaqannginnera aallaaviussasoq, kiisalu kalaallit rubiiniutaat tassaammata nunarsuarmi tuniniaaffinni qaqutigoorneri.

LNS Group norskinit ilaqutariinnit pigineqartoq immikkut piukkunnarsarsimavoq Issittumi sanaartugassanut tunngasunut, taakku pingaarnertut Greenland Ruby-mik piginnittuupput.

Suliffeqarfik 1961-mi pilersinneqarsimavoq ullumilu suliffeqarfiit 16 assigiinngitsut pigalugit. Kalaallit Nunaat, Svalbard aammalu Antarktis saniatigut, taakku aamma Hong Kong-imi, Chile-mi Savalimmiunilu ingerlataqarput.

“La Nina” rubininik pinnersaat 18 kt. kuultiusoq ujameq aamma iverutit rubiininik katillugit 60.73 ct. (3) amerlasuunik pinnersagaq Allaaserinera: “La Nina” rubininik pinnersaasiaq 18 kt. kuultiusoq ujameq aamma iverutit rubiininik katillugit 60.73 ct pinnersataq. L. Ujameq 38 cm. miss. L. iverutit 8,5 cm. miss. Oqimaassutsit 258 g miss. Vancouver, Canada, 2014 miss. (3) Certificate of Origin og eksporttilladelse fra Grønland samt æske medfølger. ”The gems that make up “La Nina” are the first ever mined in Aappaluttoq in Greenland at the Greenland Ruby mining operation, and show the various shades of pink and red that the mine produces. “La Nina” is the first piece of Greenlandic ruby and pink sapphire jewellery to be sold at auction. A percentage of the proceeds from this sale will go to the Pink Polar Bear Foundation, an initiative set up by Greenland Ruby to support

22 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT international polar research in all disciplines, especially protecting the inhabitants (animal and human) of Greenland, who are affected by climate and accompanying cultural changes. Greenlandic rubies and pink sapphires were first discovered in the late 1960s by GEUS (Geological Survey of Denmark and Greenland) in the icy mountainous landscape surrounding the majestic fjords in the southwest of Greenland, where the rubies are said to be amongst the oldest on earth. Mining of rubies and pink sapphires in Aappaluttoq (Ah-puh-lu-tok) is done in collaboration with the Greenland Government, adhering to the strictest of Northern European standards. All gems can be traced from mine to market. Greenland Ruby is the most sophisticated coloured gemstone mining operation in the world and is owned by the Norwegian LNS group. Fore more information visit www.GreenlandRuby.com. ” & & & & & & >(5)*(+5#4(+,5&U*)'')X)(5)*;#7#&($(+5'#((#&-#()*'#(#''+-& %#,,$6$&5$'+6+''#4*5$(#"&+5++5'#7##5#5'#()-&

Marlunngornermi 17. april tusagassiortut ilanngutassiortullu nunanit allaneersut København-imi suliffeqartut apriilip 24-anni Inatsisartunut qinersinissamut tunuliaqutaasut pillugit aamma ilisimatitsinissamut IPC-p aggersarsimavai.

Associate professor, PhD Ulrik Pram Gad Aalborg Universitet-imeersoq aamma namminersorluni allaatiginnittartoq tusagassiortorlu Martine Lind Krebs, tamarmik ukiuni arlalinni nunatsinni najugaqarlutillu suliffeqarsimasut tusagassiortunut 15 missaanniittunut soorlu Reuters Thomsen, DPA, Frankfurter Rundschau, Bloomberg, AIF Europe (Russia), Sveriges Radio, EFE (Spain) aamma Radio 24syv-meersunut saqqummiussaqarput. Aammattaaq ilinniartut University of Cambrigde-meersut arlaqartut Danmark-imut paasisassarsioriartortut peqataapput.

Ulrik Pram Gad qinersisarnerup aaqqissuussaanera oqaluttuara qinersinermi siuliani Martine Lind Krebs& angusat pillugu oqaaseqarpoq aamma 1979-miillu naalakkersuisooqatigiittarsimanerit pisarsimaneri pillugit. Taassuma pingaartillugu taavaa qanoq partiit politikkii ukiut ingerlaneranni akullersiornerusilersimanersut. Taassuma erseqqissarpaa danskit tusagassiorfiit aqqutigalugit isumaqarnermut paarlattuanik namminiilivinnissamut oqallinneq sammisat annersarinngikkaat. Nalinginnaasumik isumaqatigiissutaavoq namminiilivinnissaq – isumaqatigiissutigineqaranili, qanoq sukkatigisumik namminiilivittoqassanersoq.

Martine Lind Krebs-p qineqqusaarnermi maannamut sammineqarnerusimasut Ulrik Pram Gad saqqummiuppai: ilinniarneq, inissiat, inuutissarsiutit ineriartorneri, aningaasaqarneq, inuuniarnikkut ajornartorsiutit aammalu taassuma isumaa malillugu qineqqusaartut akornanni Inatsisartunut qinigaanissaminnut periarfissaqarnerusorisani taallugit. Taassuma aamma naalakkersuisooqatigiinnissamut periarfissat assigiinngitsut taavai, erseqqissarluguli tamakku nammineq kisimi isumagigini.

23 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

Ulrik Pram Gad tusagassiortunut nunanit assigiinngitsuneersunut saqqummiisoq

Tamatuma kingorna apererusuttoqaqaaq ilaatigut Danmark-ip nunattalu akornanni siunissami pissusiusinnaasut, qanoq namminiivilinnissaq aningaasaqartinniarneqarnersoq Danmark-imit tapiissutit ilaatinnagit aammalu kinamiut aatsitassarsiorluni suliniutinut aningaasaliinissaannut periarfissat pillugit.

& F++,+"")*'$#'$5&5#")*++*()*#W+--$'++*()*#&

-.!/!0-.!1$,2$(!3405!! #$$6$77+(82982:!;9269::$$82$:!<9=!<9+68+,! >.!/!03.!1$,2$(!3405!! #$$6$77+(8298?@!;$($!A68B9*! C.!/!03.!1$,2$(!3405!! #$$6$77+(8298?@!;27$!<.!D(+E+(978+,! C.!/!0F.!G+H(2$(!3405!!!!!!!!!!#$$6$77+(82982:!;9269::$$82$:!<9=!<9+68+,! 3.!=$(:8!3405!!! #$$6$77+(8298?@!I2:J!'.!K*+E+! 3.!/!5.!=$(:8!3405!! #$$6$77+(8298?@!L?(98!M.!M+,8+,!

& &

U++'#''$5#''##,,$(#& #,#$$5'#5& Y& N+7+,++5&++,,+*5#5+(#5!

Sinniisoqarfimmi pisortatut sulininni aaqqissuussinernut amerlasuunut assersuutigalugu inuiattut ullorsiornernut imaluunniit nunat ataasiakkaat immikkut ullorsiornerinut qaaqquneqartarpunga. Aamma oqallinnernut qaaqquneqartarpunga Namminersorluni Oqartussaaneq pillugu Lagmand Aksel V. Johannesen, Kim Kielsen, Brasiliap Aallartitaa Carlos Da paasissutsisanik pisariaqartitsisoqaraangat. Rocha Paranhos aamma Lida Skifte Lennert & Aammattaaq nunat allat aallartitaasa nunarput pillugu ilisimatinneqarnissaminnik kissaatigisarpaat, taamaalinikkut maani Nordatlantens Brygge-mi tikilluaqqusarpakka Atlantikullu Avannaani qeqertat ilaattut kalaallisut ilisarnaaterput pillugu paasitinniartarlugit.

Decembari januarilu ilasseqatigiissitsinernut amerlasuunut nalliussiviupput aammalu ukiup ilinerani immikkut pisunut nalliussinissanut qaaqqusiviusarlutik. Ilaatigut Svenskit Aallartitaqarfiat najorneqarluartartumik Santa Lucia-rtitsarput decembarip qeqqata missaani. Nunat avannarliit aallartitaat aamma Nordens Generalsekretærimit juullerpaluttumik nereqatigiinnissamut qaaqquneqartarput, tassani Nunani avannarlerni ukiup ingerlanerani suliarisimasat sammineqartarput tassanilu nunani avannarlerni Arktisk Kommando-p pisortaa Kim Jesper Jørgensen& 24 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT siulittaasoq juullimut qujaniarnermillu oqaaseqtarluni. Kalaallit Nunaata Savalimmiullu Sinniisoqarfii aamma qaaquneqartarput.

Januarip qaammataani Folketingets Præsidium-p ukiortaarsiortitsinerani peqataavunga, tassani Folketingip siulittaasua aallartitallu akornanni sivisunerpaamik atorfeqarsimasoq ukiortaami oqaaseqartarlutik. Tassani aamma siulittaasorput peqataasarpoq, tassanilu periarfissaqartarluni aallartitat amerlasuut ilaannik ilassinninnissaminut, taakkununnga kingusinnerusukkut qaaqqusisuussalluni, nunatta nammineq ukiortaarsiortitsineranut.

Tyrkiap Aallartitaa U. Kinamiut ukiortaarsiornerat ukioq manna immikkut tusarnaartitsinernik Kenan Ipek nalliussineqarpoq, tassani kinamiut eqqumiitsuliortut isiginnaartussallu qaaqqusarpaat pisortat sinniissaat niuernikkullu attaveqaatitik.

Tyskit aallartitaat januarimi aamma qaaqqusisuuvoq ukiortaarsiorluni tusarnaartitsinermut tusarnersumut tassani inuussutissarsiutigalugu nipilersortartut obo-mik noqartilimmillu atuillutik tusarnaartitsipput. Tamanna kusanartumik aaqqissuussineq pivoq Tyskit Aallartitaata najugaqarfiani.

Estlandip aallartitaata namminersulernermut ukiut 100-nngortorsiorlugit illoqarfiup ilasseqatigiittarfiisa ilaanni kusanartumi, tassalu Hotel d’Angleterre-mi immikkut ilasseqatigiissitsilluni nalliussivaa. Aammattaaq nunat Baltikum-imiittut pingasut namminersulernertik pillugu Eigtveds Pakhus-imi naatsumik isumasioqatigiissitsipput. Tyskland-ip aallartitaata nunatsinnut tikeraarluni angalanissaa sioqqullugu, aallartitaq Visit Greenland-ip pisortaa nulialu ullup qeqqasioqatigaakka, tassani ataatsimiinnissamut pilersaarut Julia Pars& oqaluuseraarput uangalu nunarput pillugu nalinginnaasumik paasissutissiillunga.

Martsip qaammataani Irlandimiut inuiattut ullorsiornerannut St. Patricks Day-mik nalliussineranni peqataavunga, tamanna nunarsuaq tamakkerlugu nalliussineqartarpoq nereqatigiinnikkut nipilersornikkullu. Irlandip aallartitaata aamma Irlandimit pitsaanerpaanik SAS-hotel-imi ilasseqatigiissitsinermi sassaalliivoq, tassani immussuit, pølsit, irsk kaffe il.il. pineqarsinnaallutik.

Inunnut aaqqissuussinerni taamaattumi peqataanermut naleqaataavoq, qaqutiguunngitsumik akuttunngitsumillu naapinnittarneq aamma inunnik allanik qanimut attaveqalernermik ilisimasaqalernermillu pilersitsisarluni. Soqutigisat pillugit aperisoqarsinnaavoq aammalu inuinnartut naapeqatigiilluni ilisimateqatigiittoqarsinnaavoq imaluunniit attaveqaatinik pilersitsisoqarsinnaavoq ataatsimeeqateqarnissaq qulakkeerniarlugu pilersinniakkat pillugit ilisimatinneqarnissaq siunerataralugu. Aallartitat attaveqaqatigiinneq atorajuttarpaat nunartik pillugu naatsumik ilisimatitsinissamut nunatsinnillu oqaloqateqarnissamik/suleqarsinnaanermillu, imaluunniit nunatsinnut angalanissamut eqqarsaatit pillugit. Sinniisunik assigiinngitsunik naapitsininnit tigulaarivugut namminerlu ilisimatitsiffigisannik imaluunniit uanga suliamut aalajangersimasumut sammisamut paasitinneqarlunga.

Souschef Hu Hongbo, Kinap Aallartitaqarfia& Frederic Million, Franskit Aallartitaat& Østrigip Aallartitaa Rotheiser-Scotti&

25 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT 9XOZ)#P#'";#7#5&++,,+*5#5+5&5#")*++*(#''++58&7+0& 12.3&

Schweizip København-imi Aallartitaqarfiata aallartitat marluk nunatsinnut maajip aallartinnerani 2018 ataqatigiissassavaat.

Tikeraarnermi immikkut sammineqassapput ilisimatusarneq, niuerneq, kulturi/eqqumiitsuliat, tusagassiorneq aammalu namminersorlutik oqartussanik suleqateqarneq.

Aallartitat tikeraarneri tamakku tassaapput siorna Schweiz-ip præsidentiata nunatsinnut tikeraarneranit aallaavillit taamaalillunilu Schweizip Aallartitaa Benedikt Wechsler& kissaatigineqarluni nunatsinnik qaninnerusumik suleqateqarnissaq.

Tikeraarnerup nalaani kissaatigineqarpoq Namminersorlutik Oqartussat sinniisaannik ataatsimeeqateqarnissaq tassani nunat akornanni suleqatigiinnissami periarfissat erseqqissarnissaat siunertaralugu, immikkullu Schweiz- imiut tungaannit neqeroorutiginiarneqarpoq kalaallit takornariaqarnermi atorneqarsinnaasumik angallassisartutut ilinniarnissaannut periarfissiinissaq, kiisalu assilisanik eqqumiitsuliornermut tunngatillugu piviusunngortinniakkat pillugit.

Lidap Kalallit Nunaata Sinniisoqarfianeersup aallartitaq naapippaa kingornatigullu paasissutissat Nunanut allanut Naalakkersuisoqarfimmut ingerlatillugit.

9#[#*#+%&(#,,)*()*'$+8&13/21/12.3& Ukioq Europami issitsitsivoq. Oqartoqarpoq ”Sibiriap nillernersuanik”. Unnuap issinnera pileraangat -10 gradit tikillugit issisiuut appartarpoq. Anorlerneranilli pisumit nillissuseq -20 gradit tikillugit nillerneq appartarluni. Namminersorlutik oqartussani suleqativut tikeraartut oqaluttuartarput nillerneq Nuup nillerneranit malunnarnerusoq – sila nilleraluartoq silaannaap isugutannera piujuartoq pissutigalugu.

Nuummi +7 gradit tikillugit kianneraasut piffissami tassani Københavnimi -20 gradit tikillugit issippoq.

26 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT &

!"#$%"& '(%)"*+%,#& -%./01/,#12,"0(/*; #7##554-&-#%)*$6+-&\+(#,++*()-!

Januarimi ualikkut qiianartumi Sinniisoqarfimmi pisortaq Lida Lennert aamma immikkoortortaqarfimmi pisortaq Claus Kleemann, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqar- fimmeersoq qaaqquneqarsimapput Bolatta Silis Høegh-p qiperugaata Vestre Kirkegård-imiittut uleerneqarnissaanut.

Kalaallit Illuutaanni København-imi pisortaq Leise Johnsen Danmarkip iliveqarfiini kalaallinut immikkoortortalinni annerni angalaartarnermini tupigusuutigisarsimavaa kalaal- linut immikkoortortani inuit taamaallaat nunatsinneersut imaluunniit nunatsinnut attuumassutillit ilineqartarfii ilisarnaateqannginneri.

Leise iluatsitsisimavoq aningaasaateqarfinnit aningaasanik pissarsinissamut taamaasilluni nunatsinni kommunit ujaqqamik granit-imi tunniussaqarnissaannut aammalu eqqu- miitsuliortoq Bolatta Silis Høegh imissinnaasimallugu ujaqqat ilusilersornissaannut, kalaallinut iliveqarfimmi Bolatta Silis Høegh-p qiperugaa kusanartoq & ilisarnaatissamik pilersitsinissaq siunertaralugu.

Bolatta oqalugiarnermini oqaatigaa, nammineq isumassuineq, qanilaarneq eqqaamasallu takutikkusullugit. Ujaqqat sikutut ilusilersorneqarsimapput puttaap tissukartup qaavaniillutik. Eqqarsaataavoq aliasukkaanni iliveqarfimmiillunilu taava ujarassuit taakku pakkunneqarsinnaapput tuppallersarniaraanni. Aammattaaq Bolatta-p kissaatigaa nunatsinni inussuit assersuusiorniarlugit.

Iliveqarfimmi pulaartutut nammineq ilisarisinnaavara kalaallit kinaas- suseqarnerat amigaataasoq. Iliveqarfik tassaavoq taartutut qimagaa- simasutut aammalu pinnersaatinik amigaateqartutut misiginartoq. Tamanna nunatsinni iliveqarfinnut assingunngivippoq, tassani san- ningasut qaqortut naasorpassuarnik sivisuumik qalipaatigissaartunik akunneqartut.

Iliveqarfiup kalaallinut immikkkoortuata malittarisassat malittussaavai, ilaatigut ujarattat nunami inissisimaneri. Taamaalilluni assigiiaaginna- lerluni.

Vestre Kirkegård qorsooqqissunik ivigaqarpoq, kisiannili kalaallinut immikkoortoq ivikkanik amigaateqarpoq, immaqa tarrartamiikkami? Akunnaatsuunermigut imaasinnaavoq nunatta pinngortitaanut naggorluttumik assingutinniarneqartoq? Maanna inussuup iluliallu iliveqarfimmi illoqannginnersaq pinnersarpaat, aammalu ujaqqani nassaarisinnaavarput nallinneq pinngortitamut peqqarniitsumut akerliliullugu…. Kalaallit Illuutaanni København-imi pisortaq Leise Johnssen aamma Bolatta Silis Høegh& &

&

27 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT F4*C+5,+(5#'")& B$';#7#& ++--#'; '$$''#(#''+5& Christianshavn-imi Det Nordatlantiske Hus aaqqissuussinernit amerlasuunik ingerlatsi- sarput savalimmiormiunik, islandimiunik kalaallinillu tunuliaqutaqartunik. Piffissami aggersumi kalaalerpalaartunik aaqqissuus- sisoqassaaq. Bryggen-ip pisussaaffigaa Atlan- tikup avannaani kulturikkut tunngassutillit siuarsaaffiginissaat – piffissamilu aggersumi eqqumiitsuliornikkut aaqqissuussinerit assigiinngitsut pissapput:

Ataasinngorneq 2. april: Angu Sisamanngorneq 12. april: En aften med Kim Leine Arfininngorneq 12. maj: Spot on Greenland: Small Time Giants, Nina, Da Bartali Crew, Nick Ørbæk aamma Ulf Fleischer Nukiga suleqatigalugu tusarnaartitsissapput. Sisamanngorneq 24. maj: Poesi uden grænser: ilaatigut Jessie Kleemann peqataalluni

Det Nordatlantiske Hus-p nittartagaani aaqqissuussinerit pillugit atuagaqarsinnaavusi: http://www.nordatlantens.dk/da/arrangementer/det-sker/

!

!

!

!

"#$%&$%!#'!()*%!+!,-!./01230!42315/2,65/17882-9!

Jessie Kleemann, Nanna Anike Nikolajsen og Sonya Kelliher-Combs er gået i kunstnerisk dialog med både fortiden og nutiden for at skabe værker, der sammenfletter traditioner fra Grønland og Alaska med højaktuelle spørgsmål om kulturelle forandringer.

Udstilling 10. februar - 13. maj 2018

En tråd strækker sig fra den ene arktiske kyst til den anden, idet en hånd trækker perler over og under havene, dykker ned under sprogene og trækker dem ind i et mønster til et rytmisk beat. Hver lille glaskugle er som et brev – en klynge af tegn, som langsomt tager form, en struktur af betydning, der væver sig gennem tid og rum. Denne udstilling skaber et væv af fælles historier om perlearbejde og historiefortælling fra Alaska til Grønland. De tre kunstnere har ladet sig inspirere af de materielle, performative og sproglige mønstre i perlearbejde, broderi og skindsyning, mønstre, som bærer historier med sig om kvinders arbejde, om kulturel udveksling og om kontinuitet og forandring.

28 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT

De inviterer publikum til at være med i disse historier ved selv at deltage i interaktive øvelser i perlearbejde og videreføre de traditioner, hvor dette håndarbejde ofte blev praktiseret. Samtidig udvider de konceptet om perlearbejde ud over den kulturelle kontekst for at undersøge, hvordan denne praksis, hvor man sætter gentagne tegn, i sig selv skaber en struktur, hvor historierne veksler mellem det materielle og det abstrakte. Jessie Kleemann (GL) Jessie Kleemann er en etableret performance-kunstner og arbejder også med installationer, poesi, maleri og andet arbejde, der udføres med hånden. Hendes performances udvikler sig intuitivt og responderer på rummet og publikum omkring hende. Hun dykker ofte ned i temaer, der har at gøre med de mørkere sider af det grønlandske samfund for at visualisere det ambivalente forhold, som det grønlandske folk kan have til deres kulturelle arv. Nanna Anike Nikolajsen (Gl-DK) Den rytmiske og strukturelle understrøm, der ligger i perlesyningen som en form for sprog, pulserer gennem Nanna Anike Nikolajsens værker. Hun de- og rekonstruerer sproget ud fra fonetiske, grafiske og materielle mønstre og syr et usynligt netværk af mening frem ved at sy mellem ordene på papir. En arkæologi af betydning opstår, et rum mellem de historiske, diskursive og kulturelle artikulationsstrukturer. Sonya Kelliher-Combs (Inupiaq-Athabascan, Alaska) Hendes værker kombinerer organiske og uorganiske materialer som hvalrostarme, rensdyrhud, gel-medium og akryl-polymer og skaber en syntese mellem konventionerne og ikonografierne i maleri, skindsyning, installation, bueborsgravering og mange andre gamle og nye traditioner. Gennem denne syntese fortæller Sonyas værker om den gensidige afhængighed mellem menneskenes, dyrenes og naturens verden. Hendes arbejde har sit grundlag i kollektiv og individuel hukommelse såvel som i den kropslige praksis med at lave kunst og skaber et rum, hvor modfortællinger og hemmeligheder kan blive hørt.” http://www.nordatlantens.dk/da/udstillinger/2018/perler-på-snor-en-arktisk-historiefortaelling/ & & & & & & & & & & & & & & & & & 29 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT N$($+& & & & & & & & & & & & & & & & & Igallammak – iffiullammallu Laila Lennert Juul-ip appatuunneq aaqqissuussimavaa –Sinniisoqarfimmi sulisunit nuannaarutaaqisumik& & &

Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata aamma Nordatlantens Brygge-p eqqaa allanngulerpoq. Nerisassanik niuerfik quersuatta & saniani ammarneqassaaq. Assut pissanganarpoq malinnaaffigalugu. &

30 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT & & & & & & & & & & & & & & & & & Restaurant aamma café Krøyers Føtex Food-p akiani& & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & & Prins Henrik-ip ulloq toquffia silagillunilu nikallunganarpoq – Nordatlantens Brygge-p eqqaa seqinnarissoq & arfalasulerfinnillu qiteqqusimasoqarpoq& 31 KALAALLIT NUNAATA KØBENHAVNIMI SINNIISOQARFIANIT NUTAARSIASSAT & B+('&RI(6);%&-+,#%+6+#&E][)(O+L(;#7#&"+,++,,#5&#,,$$5++((#&'+--$77)*'#(()-+*%$5/&& & Pingasunngornermi 11. april København-imi Kalaallit Illuutaanni Hans Lyngep qalipagaasa saqqummersinneri ammanneqarpoq. Inge Lynge Hans Lynges Fonden-meersup tulluusimaarutigaa Hans Lynge-p eqqumiitsuliaannik soqutiginninneq. & & & &

&

32