Länsi-Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelma C 55 - 2007 Uudenmaan Liiton Julkaisuja C 55 - 2007

Home , Karjalohja, Kirkkonummi, Sammatti, Vihti

kansi.FH10 Wed Apr 11 14:01:31 2007 Page 1 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma C 55 - 2007 Uudenmaan liiton julkaisuja C 55 - 2007

Uudenmaan liitto

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

ISBN 978-952-448-194-6 ISSN 1236-388X (sid.) ISBN 978-952-448-195-3 ISSN 1236-388X (PDF)

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

Composite

Uudenmaan liiton julkaisuja C 55 - 2007

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

Uudenmaan liitto Uudenmaan tiepiiri Ratahallintokeskus

Uudenmaan liitto • 2007 Uudenmaan liiton julkaisuja C 55 - 2007 ISBN 978-952-448-194-6 ISSN 1236-388X (sid.) ISBN 978-952-448-195-3 ISSN 1236-388X (PDF)

Kannen kuvat: Fotosto, Hangon satama, Lohjan kaupunki Kannen piirros: Arja-Leena Berg

Painotalo Kyriiri Helsinki 2007 1000 kpl

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

Tekijä(t) Uudenmaan liitto, Straﬁ ca Oy

Nimeke Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero Julkaisuaika 55 2007 Sivuja Liitteitä 44 ISBN ISSN 978-952-448-194-6 (sid.), 978-952-448-195-3 (PDF) 1236-388X

Kieli, koko teos Yhteenveto suomi

Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen kuntien ja toimijoiden kanssa. Suunnitelma-alue käsittää 13 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Liikennejärjestelmätyön keskeisiä tuloksia ovat kunnissa hyväksytyt liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet sekä niiden pohjalta johdetut liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät. Kärkitehtävät kuvaavat ke- hittämisen pitkän aikavälin painotuksia ja toimintalinjoja. Niiden tavoitteena on muodostaa johdonmukaisia kokonaisuuksia toimenpiteistä, joilla voidaan parhaiten edistää alueen kehittämistavoitteita ja kilpailukyvyn parantumista.

Tavoitteiden pohjalta on tunnistettu neljä alueen kehittämisen keskeistä kärkitehtävää: 1)maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen, 2)elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen, 3) joukkoliikenteen kehittäminen ja 4) liikenneturvallisuuden parantaminen.

Yksityiskohtaiset kehittämistoimenpiteet on kuvattu toimenpideohjelmassa, jossa on esitetty erikseen kärkitehtäviä tukevat toimenpiteet sekä muut tärkeät kehittämistoimen- piteet. Suunnitelman toteutumista edistetään toteuttajaosapuolten yhteisesti hyväksymän aiesopimuksen avulla. Ensimmäinen aiesopimuskausi käsittää vuodet 2005–2008.

Raportin laatija Markku Kivari, Miikka Niinikoski, Hannu Siitonen, työryhmä Avainsanat (asiasanat) liikennejärjestelmä, liikennepoliittiset tavoitteet, Länsi-Uusimaa, vaikutukset, kehittämisohjelma Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.ﬁ Julkaisu on käännetty ruotsiksi (Traﬁ ksystemplan för Västra Nyland, Nylands förbunds publikationer C 56 - 2007) C 55 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet Hankkeet ovat ehdottoman tärkeitä Länsi- Uudenmaan kehittämisen kannalta ja ne ovat kär- Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet otetaan Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kitehtävien keskeisiä elementtejä, joiden viivästy- jatkossa huomioon eri toimijoiden omassa toimin- on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen minen aiheuttaisi vakavia ongelmia alueen toimin- nansuunnittelussa, kuntien maankäytön suunnitte- kuntien ja toimijoiden kanssa. Työn tavoitteisiin on taedellytyksille. Ministerityöryhmän hankkeiden lussa ja muussa kehittämistoiminnassa. sitouduttu kuntien ja eri toimijoiden taholta työn jälkeen tärkeimpänä kehittämistarpeena on seudun aikana läpikäydyn lausuntomenettelyn pohjalta ja Kehittämistavoitteet käsittelevät seuraavia liiken- toimijoiden laajasti kannattama Vt 25 kehittäminen. ne muodostavatkin hyvän lähtökohdan pitkäjäntei- teen ja maankäytön teemoja: selle alueen kehittämiselle. Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovitta- - yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet misessa hyödynnetään liikennejärjestelmän ja alu- Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnittelun - ulkoiset yhteydet (Tie-, raide-, ja meriliikenne) eelle kohdistuvan maankäytön kysynnän tarjoamat alue on poikkeuksellisen haastava. Alue käsittää - sisäiset yhteydet mahdollisuudet kasvun vastaanottamiseksi kestä- 13 kuntaa, jotka poikkeavat toisistaan huomatta- - elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen vää kehitystä tukevalla tavalla. Tällöin keskeisessä vasti ominaisuuksiensa ja toiminnallisten kytkentö- - joukkoliikenne (työmatkat, asiointi, muu) roolissa ovat lyhyellä aikajänteellä rantaradan, jensä kautta. Suunnittelualueen ulkopuolella sijait- - liikkumiskäyttäytyminen asemanseutujen ja kantatien 51 kehittämistoi- seva pääkaupunkiseutu, sen vetovoima ja liiken- - liikenneturvallisuus menpiteet. Pitkällä aikavälillä tulee varata mahdol- nejärjestelmä vaikuttavat oleellisesti Länsi- - ympäristö lisuus Vihti–Lohja -vyöhykkeen liikennejärjestel- Uudenmaan kehitykseen ja kehittämistarpeisiin - rahoitus män tehostamiseen uudella ratayhteydellä. mm. joukkoliikenteen osalta. Liikenteellisesti alu- - yhteistyön järjestäminen/tehostaminen. Alueen elinkeinoelämän toimintaedellytykset turva- een kehittymistä ohjaavat erityisesti rataverkon taan parantamalla yhteyksiä valtakunnan päälii- sekä pääteiden: E18, Vt 2, Vt 25 ja Kt 51 kehittä- Kärkitehtävät mistoimenpiteet. kenneverkkoihin ja pääkuljetussuuntiin. Tarvittavat Tavoitteiden pohjalta on tunnistettu neljä alueen toimenpiteet on määritetty yhteystyössä seudun Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmätyön keskei- kehittämisen keskeistä kärkitehtävää: elinkeinoelämän toimijoiden kanssa ja niiden poh- siä tuloksia ovat kunnissa hyväksytyt liikennejär- - maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenso- jalta on laadittu Länsi-Uudenmaan logistinen visio. jestelmän kehittämistavoitteet sekä niiden pohjalta vittaminen Keskeiset toimenpiteet liittyvät valtateiden 2 ja 25 johdetut liikennejärjestelmän kehittämisen kärkiteh- - elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaa- parantamiseen, Karjaan läntisen ohikulkutien ra- tävät. Kärkitehtävät kuvaavat kehittämisen pitkän minen kentamiseen ja Hanko–Hyvinkää radan sähköis- aikavälin painotuksia ja toimintalinjoja. Niiden ta- - joukkoliikenteen kehittäminen tämiseen. voitteena on muodostaa johdonmukaisia kokonai- - liikenneturvallisuuden parantaminen. suuksia toimenpiteistä, joilla voidaan parhaiten Joukkoliikenteen kehittämisessä selkeytetään edistää alueen kehittämistavoitteita ja kilpailukyvyn Työn laatimisen aikana valmistui liikenneväylien joukkoliikennejärjestelmän järjestämisperiaatteita parantumista. Yksityiskohtaiset kehittämistoimenpi- ylläpitoa ja kehittämistä selvittäneen ministerityö- ja edistetään joukkoliikenteen käyttöä matkaketju- teet on kuvattu toimenpideohjelmassa, jossa on ryhmän mietintö ”liikenneväyläpolitiikan linjauksia jen osana. Toimenpiteissä painottuvat suunnitte- esitetty erikseen kärkitehtäviä tukevat toimenpiteet vuosille 2004–2013”, jossa otettiin kantaa liiken- luun ja organisointiin liittyvät asiat. neinfrastruktuurin ja ylläpidon kehittämiseen pitkäl- sekä muut tärkeät kehittämistoimenpiteet. Liikenneturvallisuutta parannetaan toteuttamalla lä aikajänteellä. Mietinnössä otettiin kantaa useisiin toimenpiteitä, joilla vähennetään erityisesti kevyen Suunnitelman toteutumista edistetään toteuttaja- Länsi-Uuttamaata koskettaviin hankkeisiin: osapuolten yhteisesti hyväksymän aiesopimuksen liikenteen onnettomuuksia sekä raskaan liikenteen avulla. Ensimmäinen aiesopimuskausi käsittää - kt 51 rakentaminen moottoritieksi välillä Kirk- ja kuljetusten muulle liikenteelle ja ympäristölle vuodet 2005–2008. konummi–Kivenlahti aiheuttamia riskejä. - vt 2 parantaminen välillä Vihti–Pori - Karjaan läntinen ohikulkutie ja - Hanko–Hyvinkää radan sähköistäminen. 1 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

ESIPUHE - Mauri Toivola, Karkkila SISÄLTÖ - Minna Aarnio, Kirkkonummi Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman - Antti Tuomainen (Heikki Rouvinen), Lohja Tiivistelmä ...... 1 laatiminen aloitettiin toukokuussa 2003. Suunnitte- - Unto Murto (Antti Jämsen), Nummi-Pusula Esipuhe ...... 2 lua edelsi osapuolten odotuksia kartoittanut esisel- - Jyrki Hakkarainen, Pohja Sisältö ...... 2 vitys. Työn yleistavoitteena on ollut tunnistaa lii- - Hanna Grandell, Sammatti 1 Johdanto ...... 3 kennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden mer- - Henrik Sandström, Siuntio 2 Lähtökohdat ...... 4 kittävyys alueen kehittymiseen vaikuttavien muu- - Rolf Söderström, Tammisaari 3 Liikennejärjestelmä ...... 8 tostekijöiden suhteen, voidaanko toimenpiteillä - Olli-Pekka Hatanpää (Antti Tuomainen), Vihti 3.1 Infrastruktuuri...... 8 edistää haluttuja kehityssuuntia tai vastaavasti hi- - Leo Koivula, Uudenmaan tiepiiri 3.2 Henkilöliikenne...... 12 dastaa tai muuttaa ei-toivottuja kehityssuuntia. - Martti Kerosuo, Ratahallintokeskus 3.3 Tavaraliikenne ...... 14 - Kari Pohjola (Klaus Martonen), Merenkulkulaitos 3.4 Liikenneturvallisuus ...... 14 Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvaa pitkän - Juhani Hallenberg, Etelä-Suomen lääninhallitus 3.5 Joukkoliikennejärjestelmä...... 15 aikavälin seudullista/ylikunnallista strategista - Jukka Peura (Leena Silfverberg), Uudenmaan 4 Maankäyttövisiot ...... 17 suunnittelua, jossa käsitellään mm. eri kulkumuoto- ympäristökeskus 5 Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ...... 21 ja, niiden työnjakoa, liikenneverkkoja, liikenteen ja - Alpo Alahäivälä, VR Cargo 6 Kärkitehtävät ...... 23 maankäytön vuorovaikutusta, liikennejärjestelmän - Ari Vanhanen, VR Henkilöliikenne 6.1 Maankäytön ja liikennejärjestelmän rahoitusta ja vaikutuksia sekä liikennealan yhteis- - Mikko Saavola, Linja-autoliitto yhteensovittaminen...... 23 työmuotoja. Suunnittelun tuloksia ovat liikennejär- - Tarja Pulli, Taksiliitto 6.2 Elinkeinoelämän toimintaedellytysten jestelmän kehittämistavoitteet, kehittämisstrate- - Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan kauppakamari turvaaminen ...... 25 gia/kärkitehtävät, tavoitevuoden kuvaus ja yhtei- - Juha Eiro, Helsingin kauppakamari 6.3 Joukkoliikenteen kehittäminen...... 27 sesti hyväksytty aiesopimus. - Suoma Sihto, YTV 6.4 Liikenneturvallisuuden parantaminen ...... 32 Suunnitellut välittömät toimenpiteet seudullisella - Antti Kalliomäki, KEHYLI-alue (Tuusula) 7 Vaikutukset tavoitteiden suhteen ...... 34 tasolla painottavat voimakkaasti joukkoliikenteen 7.1 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen Käytännön suunnittelutyötä johtaneeseen tiiviim- kehittämistä. Nykyisillä ja näköpiirissä olevilla toi- periaatteet...... 34 pään liikennejärjestelmäryhmään kuuluivat: mijoiden rahoitustasoilla ei juurikaan pystytä toteut- 7.2 Ulkoiset yhteydet ...... 34 tamaan ministerityöryhmän esille nostamien valta- - Hannu Siitonen, pj. Uudenmaan liitto 7.3 Sisäiset yhteydet...... 35 kunnallisten/seudullisten kehittämishankkeiden - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri 7.4 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ulkopuolisia mittavampia seudullisia kehittämis- - Pekka Räty, Uudenmaan tiepiiri edistäminen ...... 35 hankkeita, vaikka työssä onkin sellaisia tunnistettu. - Arja Aalto, Ratahallintokeskus 7.5 Joukkoliikenne ...... 35 - Kaj Lindholm, Karjaa 7.6 Liikkumiskäyttäytyminen...... 35 Suunnittelutyön rahoittajina ovat olleet seudun - Tom Axberg, Hanko 7.7 Liikenneturvallisuus ...... 35 kunnat, Uudenmaan liitto, Uudenmaan tiepiiri, Ete- - Olli-Pekka Hatanpää, Vihti 7.8 Ympäristö...... 36 lä-Suomen lääninhallitus, Ratahallintokeskus ja - Heikki Rouvinen, Lohja 7.9 Rahoitus...... 37 YTV. Työtä on ohjannut tilaaja- ja sidosryhmäosa- - Minna Weurlander, Kirkkonummi 7.10 Yhteistyö ...... 37 puolten edustajista muodostettu laaja ohjausryh- 8 Kehittämisohjelma ja aiesopimus ...... 38 mä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet: Lisäksi työn keskeisten teemojen maankäytön, 8.1 Liikennejärjestelmän rahoitus ...... 38 joukkoliikenteen ja logistiikan osalta on hyödynnet- - Seija Vanhanen, pj. Uudenmaan liitto 8.2 Kehittämisohjelma ...... 38 ty suunnitteluosapuolten nimeäminen erillisten asi- - Jukka Lepola, Hanko 8.3 Aiesopimus ...... 42 antuntijatiimien osaamista. Tilaajan edustajana on - Jan Gröndahl (Tom Björklund), Inkoo 9 Seuranta...... 43 toiminut Uudenmaan liitto ja konsulttina Strafica - Kaj Lindholm, Karjaa 9.1 Aiesopimuksen seuranta ...... 43 Oy. - Henri Partanen (Markku Niskala), Karjalohja 9.2 Liikennejärjestelmän tilan seuranta ...... 43

2 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

1 JOHDANTO kilpailevia tai koordinoimattomia. Alueen eri osista teen pääkaupunkiseudulle suuntautuvia työ- laaditut neljä liikennejärjestelmäsuunnitelmaakin matkoja palvelevalle joukkoliikennejärjestel- Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman vaativat koordinointia tärkeimpien seudullisten ke- mälle. tavoitteena on selvittää alueeseen kohdistuvien hityskäytävien tunnistamiseksi ja kehittämistoi- - Länsi-Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet muutostekijöiden ja mahdollisuuksien merkitys menpiteiden ajoittamiseksi. Länsi-Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakenteen myös työpaikkojen lisääntymiselle. Kysyntä pe- kehittymiseen pitkällä aikajänteellä sekä osoittaa Keskeinen näkökulma laajemmassakin keskuste- rustuu sekä alueen työvoiman kasvuun että nykytilanteesta välittömästi johdettavissa olevat lussa on yhdyskuntarakenteen kapasiteetti ja kyky pääkaupunkiseudun sisäisiin ongelmiin, kuten liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja -toimen- ottaa vastaan kasvua taloudellisesti ja laadullisesti liikenteen ruuhkautumiseen ja tonttihintojen piteet. tehokkaalla tavalla. Suunnittelun haasteena on nousuun. sovittaa yhteen markkinoiden kysyntä ja mahdolli- - Vapaa-ajan asumisen ja matkailun kysyntäpo- Liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden kannalta simman tehokas yhdyskuntarakenne, jotka pää- tentiaali pääkaupunkiseudulta on suuri suh- merkittävin alueelle kohdistuva muutosvoima on kaupunkiseudun vaikutusalueella ovat osin vastak- teessa nykyiseen tarjontaan. Länsi-Uudella- pääkaupunkiseudun vaikutusalueen laajentumi- kaisiin suuntiin vetäviä voimia. nen. maalla on runsaasti vetovoimatekijöitä. Nykyi- Länsi-Uudenmaan aluerakenteen ja liikennejärjes- nen vapaa-ajan toimintojen aluerakenne on Kunta- ja hallintorakenteisiin liittyvä keskustelu on telmän kapasiteettia voidaan pohtia eri näkökul- kuitenkin tehoton. virinnyt pääkaupunkiseudulla mm. selvitysmies mista: Alasen työn pohjalta. Tässä työssä asiaa ei ole Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkasteltu erikseen. On kuitenkin selvää, että ny- - Alueelle mahtuisi huomattavasti lisää asukkai- täydentää pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kyistä voimakkaamman kasvun tehokas käsittely ta, työpaikkoja ja palveluja jo nykyisten raken- kuntien liikennejärjestelmäsuunnittelutilanteen si- alueella edellyttää selvästi nykyistä tiiviimpää yh- teiden ja päätösten puitteissa. Alueen liikenne- ten, että koko alueella on suhteellisen ajantasaiset teistyötä kuntien kesken. verkon kapasiteettia kasvatetaan molemmissa liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Alueen neljä nykyisissä pääsuunnissa: E18/Vt 2 -vyöhyk- suunnitelmaa: Länsi-Uudenmaan, Pääkaupunki- Pääkaupunkiseudun vaikutusalueen laajentuminen keellä ja Rantarata/Kt 51 -vyöhykkeen suun- seudun, KEHYLI-alueen ja Itä-Uudenmaan liiken- Länsi-Uudellemaalle tarkoittaa voimakasta asukas- nassa sekä Vt 25 -käytävässä. nejärjestelmäsuunnitelmat on laadittu erillisinä, luvun, työpaikkojen ja palvelujen lisäystä alueen itsenäisinä suunnitteluprosesseina ja jatkossa tu- - Rantaradan junaliikenne tarjoaa tehokkaan itäisimmässä osassa. Muun alueen kasvu jää hi- leekin kiinnittää huomiota niiden yhteensovittami- joukkoliikenneyhteyden, jota ei ole hyödynnetty taammaksi, mutta ei kuitenkaan pysähdy. Keskei- seen. nen kysymys onkin: kuinka paljon Länsi-Uusimaa vielä täysimääräisesti. Rantaradan merkitystä voi ja haluaa ottaa vastaan kasvua? Käytännössä liikennejärjestelmässä voidaan lisätä nykyises- kyse on olemassa olevan infrastruktuurin kapasi- tään, mikäli kunnat pyrkivät määrätietoisesti teetin ja kuntatalouden yhteensovittamisesta yh- kehittämään toimintojaan siihen tukeutuen. teiskunnan kannalta järkevällä tavalla. Tällöin yk- - Pitkällä aikajänteellä aluerakenteen kapasiteet- sittäisten kuntien taloudelliset ja suunnitteluresurs- tia voidaan kasvattaa oleellisesti kokonaan uu- sit saattavat muodostua rajoitteeksi kokonaisuuden den Espoo–Vihti–Lohja–ratayhteyden avulla. järkevälle kehittämiselle. Toisaalta on pohdittava kysyntää ja tarjontaa: mitä Pääkaupunkiseudun kasvupaineen käsittely ei ole vetovoimia ja potentiaaleja Länsi-Uudellamaalla on pelkästään Länsi-Uuttamaata koskettava kysymys, ja kuinka suuri kysyntä voisi alueelle kohdistua? vaan se liittyy laajempaan koko pääkaupunkiseu- dun vaikutusalueen kattavaan kasvukeskusteluun. - Asuntokysyntä Länsi-Uudellamaalla kasvaa, Alueella ei ole yhteistä selkeää kehittämisstrategi- koska pääkaupunkiseudun sisällä työpaikkojen aa ja kuntien omat strategiat ovat usein keskenään painopiste siirtyy länteen. Tämä asettaa haas-

3 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

2 LÄHTÖKOHDAT Nummi-Pusula ja Karkkila. Siuntiolla on yhteistyötä pääkaupunkiseudun ja Valtatien 25 kautta. molempien edellä mainittujen ohjelmien suuntaan ja Kirkkonummi kytkeytyy toiminnallisesti voimak- Suunnittelualue Väestö ja työpaikat kaasti pääkaupunkiseutuun. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman Työn perusennusteena on käytetty Uudenmaan Länsi-Uusimaa liittyy toiminnallisesti voimakkaasti suunnittelualue käsittää 13 kuntaa: Kirkkonummi, liiton väestösuunnitetta, jonka mukaan Länsi- pääkaupunkiseutuun, jonka asukasmäärä vuoden Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Pohja, Hanko, Uudenmaan väkiluvun ennustetaan kasvavan vuo- 2002 lopulla oli noin 972 000 ja työpaikkojen mää- Lohja, Sammatti, Karjalohja, Nummi-Pusula, Vihti teen 2025 mennessä noin 19 %, jolloin asukas- rä vastaavasti 566 000. Muista ympäröivistä alu- ja Karkkila. Alue kuluu hallinnollisesti Etelä- määrä olisi 186 800. Seutukunnittain ja kunnittain eista KEHYLI-alueen väestö oli vuonna 2002 noin Suomen lääniin ja Uudenmaan maakuntaan. Alu- tarkasteltuna kehityksessä on kuitenkin suuria ero- 220 600 asukasta, Salon seutukunnan noin 62 500 eella asui 1.1.2003 yhteensä noin 157 200 asukas- ja. asukasta ja Forssan seutukunnan noin 35 500 ta. Työpaikkoja alueella oli noin 57 100 (v. 2000). asukasta. Toiminnallista rakennetta selittävät lii- Kuntien omissa väestöennusteissa alueella sijoit- Toiminnallisesti alueen kehittämiseen vaikuttavat kenneverkko, alueiden väliset etäisyydet ja kulttuu- tuu noin 23 000 henkeä enemmän kuin Uuden- Raaseporin ja Hiiden aluekehittämisohjelmat. Raa- rilliset erot, jotka liittyvät merellisiin ja sisämaan maan liiton suunnitteessa. Väestöennusteet ovat seporin aluekehittämisohjelmaan kuuluvat Hanko, toimintoihin sekä suomen- ja ruotsinkielisyyteen. suurempia erityisesti Lohjalla, Vihdissä, Kirk- Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari. Hiidenohjel- konummella, Siuntiossa ja Karjaalla. Väestöen- Alueella on kolme vahvaa liikenteen pääväylien maan kuuluvat Lohja, Vihti, Karjalohja, Sammatti, nusteiden erojen vaikutuksia on tarkasteltu laadi- (E18/Vt 2, Rantarata/ Kt 51 ja Vt 25/ Hanko– tuissa maankäytön skenaarioissa. Hyvinkää rata) varaan tukeutuvaa maankäyttö- Liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta kuntien vyöhykettä. Valtaosa alu- tarpeet ovat hyvin erilaisia – osassa kunnista tar- een väestöstä asuu alle peet lähtevät kasvun hallinnasta ja osassa ole- 60 minuutin etäisyydellä massa olevan liikennejärjestelmän laadun säilyt- pääkaupunkiseudusta. tämisestä ja paremmasta kohdentamisesta. Rantarata ja Valtatie 1/ Ennakoitu kehitys heijastuu myös väestön ikära- E18 muodostavat vahvan kenteeseen, Tammisaaren muita seutukuntia hi- kytkennän Salon ja Turun taampi kasvuvauhti johtaa väestön ikääntymiseen. seutukuntien suuntaan. Väestökehitys seutukunnittain E18 Muurla–Lohjanharju moottoritieyhteyden val- 100 000 mistuminen lähivuosina 90 000 vahvistaa kytkentää edel- 80 000 leen erityisesti alueen 70 000 pohjoisosista. 60 000 50 000 Kytkentä Forssan seutu- 40 000 kunnan suuntaan toimii 30 000 Valtatien 2 kautta ja on 20 000 vahvin Karkkilassa. Yh- 10 000 teydet Keski-Uudelle- 0 1985 1995 2005 2015 2025 maalle toimivat lähinnä Helsingin sk. Lohjan sk. Tammisaaren sk.

4 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Ikääntyvien väestöryhmien liikennetarpeet poik- turvaamalla kuljetusten sekä työmatka- ja asiointi- Asiointiliikenteessä valtaosa matkoista liittyy kau- keavat oleellisesti nuorten ja lapsiperheiden liik- liikenteen sujuvat yhteydet kaikissa olosuhteissa. pallisten palvelujen ja kunnallisten peruspalvelujen, kumisesta. Ikääntyminen asettaa erityis- kuten: terveydenhuollon ja koulutuksen, hankkimi- Elinkeinoelämän näkökulmasta liikennejärjes- vaatimuksia myös liikennejärjestelmän kehittämi- seen. Länsi-Uudenmaan kaupalliset palvelut kes- telmän kehittämistarpeet voivat painottua eri taval- selle erityisesti joukkoliikenteen peruspalvelujen ja kittyvät voimakkaasti kuntakeskuksiin. Alueen la riippuen alueen elinkeinorakenteesta. Palvelu- kevyen liikenteen kehittämisen näkökulmasta. merkittävin kaupallisten palvelujen keskittymä on valtaisilla alueilla korostuvat asiointi- ja vapaa-ajan Lohjalla. Myös Kirkkonummen keskustassa ja Vih- Seudun työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 79 liikkumisen tarpeet, kun taas voimakkaat tuotanto- din Nummelassa on vahva kaupallinen palvelutar- %. Työpaikkojen suhteen omavaraisimpia kuntia keskittymät näkyvät kuljetustarpeina ja raskaan jonta. Karkkila nousee esille pohjoisosien ainoana ovat Hanko (88%), Tammisaari (75%) ja Lohja liikenteen määrissä. isompana kaupallisten palvelujen keskittymänä. (70%). Omassa kunnassa työssäkäyviä on vähiten Kirkkonummi, Karjaa ja Tammisaari ovat toimiala- Siuntiossa (37%) sekä Kirkkonummella ja Samma- Teollisuus- ja varastointi synnyttävät kuljetuksia ja rakenteeltaan selkeästi palveluvaltaisia. Jalostuk- tissa, joissa molemmissa todellinen työpaikkaoma- työmatkaliikennettä. Erityisesti valtatien 25 varrella sen osuus on suuri Pohjassa, Hangossa, Karkki- varaisuus on 39%. välillä Hanko–Vihti on nauhamaisesti sijoittunutta lassa, Vihdissä ja Lohjalla. Alkutuotannon merkitys teollista toimintaa lähes koko pituudelta. Hangon Elinkeinojen menestyminen on kuntien toiminnan on suhteellisesti suurempi pienissä kunnissa: satama ja Kirkniemi Lohjalla ovat merkittäviä yksit- perusedellytys. Liikennejärjestelmän näkökulmasta Nummi-Pusulassa, Inkoossa, Karjalohjalla ja täisiä kuljetusten synnyttäjä. elinkeinojen toimintaolosuhteisiin voidaan vaikuttaa Sammatissa.

5 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Pääkaupunkiseutu vaikuttaa voimakkaasti Länsi- Uudenmaan aluerakenteeseen. Liikenteen näkö- kulmasta alueella on kolme suunnittelua ohjaavaa erilaista maankäytön rakennetyyppiä: pääkaupun- kiseudulle suuntautuvat henkilöauto- ja joukkolii- kennekäytävien sormimaiset rakenteet, kehysalueen haja-asutus ja pienet taajamat sekä Hanko- niemen alue. Rakennetyyppien sisällä voidaan ha- vaita rakenteen pienempiä elementtejä: nauhamai- sia taajamia, risteyksiä ja pieniä solmukohtia. Pääkaupunkiseudun sormirakenteet ulottuvat Nummelan/Lohjan vyöhykkeelle ja Kirkkonummel- le, osin Karjaallekin. Näillä alueilla pendelöinti ja palvelujen hakeminen pääkaupunkiseudulta on hyvin runsasta. Alueet ovat osin riippuvaisia pää- kaupunkiseudusta, mutta niillä on myös omia työ- paikkoja ja palveluja. Suuri osa Länsi-Uudestamaasta on pääkaupunki- seudun kehysaluetta, jossa painottuu haja-asutus maaseudulla tai pikkutaajamissa. Tämäkin asutus hakee työpaikkoja ja palveluja pääkaupunkiseudul- ta ja pienemmistä keskuksista. Tarjonta lähipalve- lujen ja joukkoliikenteen suhteen on vähäinen tai alueellisesti rajallinen, joten autoriippuvuus on korkea. Hankoniemen alueella työpaikkaomavaraisuus on suuri ja alueen kuntien elinkeinorakenteet täyden- tävät toisiaan, joten alue muodostaa toiminnallises- Pääkaupunkiseudun sormirakenne ja Salpausse- työpaikkoja. Ne palvelevat myös ympäröivän maa- ti omavaraisen vyöhykkeen. Ongelmana on toimin- län nauharakenne risteävät Nummelassa ja Kar- seudun haja-asutusta. tojen sijoittuminen kolmeen suhteellisen kaukana jaalla. Risteysten maankäyttöpotentiaali on merkit- Länsi-Uudenmaan toiminnallinen kytkentä pää- toisistaan sijaitsevaan keskukseen. tävä, mutta kummassakaan tapauksessa kehitys- kaupunkiseudulle on monipuolinen. Sen sijaan kyt- käytävät eivät nykyisellään jatku länteen Varsinais- Salpausselälle on muodostunut nauhamaista taa- kennät maakuntarajan yli ovat heikkoja. Esimerkik- Suomeen. jamarakennetta kahteen jaksoon: Hanko– si Tammisaaren–Karjaan alueella on vähän vuoro- Tammisaari–Karjaa–Pohja sekä Lohja–Nummela– Laajojen rakenteiden rinnalla on runsaasti tiever- vaikutusta Salon suuntaan vaikka liikenneyhteydet Vihti–Karkkila väleille. Nauharakenne muodostaa kon risteyskohtiin syntyneitä pieniä solmukohtien Rantaradan ja Kantatien 52 kautta ovat varsin hy- tärkeän tavaraliikenteen kuljetuskäytävän Hangon taajamia, joissa on peruspalvelut ja jonkin verran vät. Vihdin–Karkkilan alueen kytkennät Etelä- satamasta sisämaahan. Hämeeseen ja Keski-Uudellamaalle ovat nekin

6 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

vähäisiä. Pääsääntöisesti kyse ei olekaan väyli- Läntisimmällä Uudellamaalla on erityisen runsaasti en puutteesta vaan pääkaupunkiseudun veto- arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Nämä muodosta- Alue ei muodosta toiminnallisesti yhtenäistä kokonai- voiman hallitsevuudesta. vat oman aluerakenteen potentiaalinsa. suutta, vaan seutukuntien kesken on suuria toiminnalli- sia ja rakenteellisia eroja: Vihdin ja Kirkkonummen kasvu Suurin osa Länsi-Uudestamaasta on maaseutua. Ympäristö ja maisema ja toiminnat kytkeytyvät voimakkaasti pääkaupunkiseu- Se on pääosin asuttua, mutta maaseudun asu- dun kehitykseen, Lohja ja Karkkila ovat toiminnoiltaan ja Länsi-Uudenmaan luonto on monimuotoista. Alu- kasmäärä on vähäinen verrattuna taajamiin. Pää- kehitykseltään omavaraisempia myös lähialueilleen vai- eelta löytyy useita luontotyyppejä, jotka ovat olleet kaupunkiseudun tuntumassa maaseutu on voi- kuttavia keskuksia, Hankoniemi puolestaan muodostaa osaltaan muokkaamassa myös Länsi-Uudenmaan makkaasti muuttunut kaupungin lievealueeksi. toiminnallisesti omavaraisimman alueen, joka kytkeytyy aluerakennetta. Salpausselän luoteispuolella maaseutu on vä- pääkaupunkiseutuun ja muuhun Länsi-Uuteenmaahan hemmän "kaupungistunutta". Lounaisosan laajat Karjaan välityksellä Salpausselän harju on historiallinen "kehityskäytä- saaristot ovat paljolti muuttuneet maaseudusta vä" jolla sijaitsee taajamien, teollisuuden, so- loma-asutusalueiksi. Seudullisella tasolla Pääkaupunkiseudun kehitys ja siellä ranoton, rautatien ja pääteiden muodostama nau- tehtävät toimenpiteet ovat voimakkaita liikennekysyntään harakenne. Varhainen metalliteollisuus on syntynyt vaikuttavia tekijöitä. Länsi-Uudenmaan alueella tehtävien metsäisten ylänköjen reunoille. Rannikolla on sa- toimenpiteiden vaikuttavuus riippuu suuressa määrin tamia ja teollisuutta. Järvialueet ja saaristo vetävät alueen ulkopuolella olevista toimijoista. runsaasti loma-asutusta ja matkailua. Maisemarakenteeseen kuuluu myös monia erotta- Alueen liikennejärjestelmän runkoyhteydet ovat myös via tekijöitä. Ylänköalueet rajaavat Länsi- valtakunnan pääliikenneverkon keskeisiä osia. Sisäisen ja ulkoisen liikenteen tarpeet ovat osin poissulkevia. Toi- Uudenmaan Varsinais-Suomesta, Hämeestä ja saalta tämä on myös mahdollisuus kehittämistoimenpi- Keski-Uudestamaasta. Lohjanjärven vesistö ja teiden toteuttamisen kannalta arvioituna. Tammisaaren pitkät merenlahdet ovat vaikuttaneet aluerakenteen muotoutumiseen. Pääkaupunkiseu- tuakin vastaan on "luonnollinen" raja, johon kuuluu Espoonlahti, Ämmässuo ja Nuuksion ylänkö.

Kesä- ja vapaa-ajan asutus vaikuttaa merkittävästi laajoilla alueilla, erityisesti Lohjanjärven–Karkkilan järvialueella sekä meren rannikolla ja saaristossa. Etelärannikolla myös kesään painottuva matkailu on merkittävä tekijä. Luonto on paikoin myös erittäin kuormitettu. Liiken- teen ilmansaasteet ja melu sekä virkistyskäyttö rasittavat ympäristöä. Salpausselän harjulla on runsaat pohjavesialueet, mutta myös runsaasti riskitoimintoja.

7 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

3 LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

3.1 Infrastruktuuri Länsi-Uudenmaan ajoneuvoliikenteen rungon muodostavat valtatiet 1 (E18), 2 ja 25 sekä kanta- tiet 50 (Kehä III), 51 ja 52. Nämä tiet toimivat valtakunnallisen ja seudullisen liikenteen pääyhteyk- sinä ja monissa kunnissa myös sisäisen liikenteen pääväylinä. Seudullisen liikenteen kannalta merkit- täviä tieyhteyksiä ovat lisäksi etelä-pohjois- suuntaista liikennettä välittävät seututiet 112, 115 ja 116 kantatien 51 ja valtatien 25 välillä sekä seu- tutieyhteydet Inkoosta Saloon (st 186) ja Helsingis- tä Vihtiin (st 120). Länsi-Uudenmaan yleisten teiden verkon koko- naispituus on 1 920 km. Valtaosa (71 %) yleisistä teistä on yhdysteitä. Valta- ja kantateiden osuus on yhteensä 15 % (296 km) tieverkon pituudesta. Yleisistä teistä 28 % on sorateitä tai pinnattuja so- rateitä. Sorapäällysteisiä teitä on vain yhdystiever- kolla, josta sorateiden ja pinnattujen sorateiden teiden osuus on noin 40 %. Suurimmillaan sorateiden osuus on Tammisaaressa (54 %), Siuntiossa (45 %), Pohjassa (41 %) ja Karjaalla (39 %). Alueen rataverkkoon kuuluvat Helsingin ja Turun välinen rantarata sekä Hanko–Hyvinkää rata. Säh- köistetyllä rantaradalla liikenne on lähes täysin henkilöliikennettä. Helsinki–Leppävaara -osuudella on raidepari erikseen lähi- ja kaukoliikennettä var- ten. Leppävaaran ja Kirkkonummen välisellä rata- osuudella on kaksi raidetta, joilla liikennöivät sekä kaukoliikenteen että lähiliikenteen junat. Kirk- Kirkniemen välillä suurin sallittu akselipaino on 25 Alueen lentomatkustusta palvelee Helsinki- konummi–Karjaa -osuus on yksiraiteinen. Kohtaus- tonnia ja muulla rataverkolla 22,5 tonnia. Vantaan lentoasema. Joukkoliikenteellä yhteys lentokentälle on vaihtoyhteytenä Helsingin keskus- raiteet ovat Siuntion ja Inkoon asemien yhteydes- Kauppamerenkulun kannalta tärkeimmät satamat tan kautta tai valtatien 1 ja valtatie 2 suunnista joko sä. Läntisellä Uudellamaalla ovat Hanko, Koverhar, suoraan Kehä III:n kautta tai vaihtoyhteytenä Kehä Lappohja, Inkoo ja Kantvik. Merkittävimmät kaup- Karjaa–Hanko osuus on sähköistämätön ja yksirai- I:n kautta. teinen. Hangon ja Karjaan välillä liikennöidään se- pamerenkulun väylät ovat Hangon 13,0 m, Lap- kä tavara- että henkilöliikennettä ja Karjaa–Hyvin- pohjan 12.0 m, Inkoon 13,0 m ja Kantvikin 10.0 m kää väli on vain tavaraliikenteen rata. Hangon ja väylät.

8 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Päätiet Tien välityskyky Kirk- konummen ja Kivenlah- Valtatie 1 (E18) on EU:n määrittämän TEN (Trans- den välisellä osuudella on European Networks) liikenneverkon prioriteetti- puutteellinen aamu- ja hankkeen, Pohjolan kolmion liikennekäytävän, iltaruuhkissa. Osuuden keskeinen osa. Kansainvälisen ja valtakunnallisen parantaminen moottori- merkityksensä lisäksi tiellä on suuri merkitys työs- tieksi sisältyy ministeri- säkäyntiväylänä Länsi-Uudenmaan kunnista pää- työtyhmän ehdotukseen kaupunkiseudulle. Tie rakennetaan moottoritieksi vuosina 2004–2007 to- uuteen linjaukseen vuoteen 2009 mennessä. teutettavista hankkeista. Valtatie 2 on alueen pohjoisosia palveleva yhteys, Kantatie 52 muodostaa jonka merkitys on erityisen suuri Vihdille ja Karkki- yhteyden alueen eteläisil- lalle. Tie muodostaa keskeisen työssäkäyntiyhtey- tä alueilta ja Hangon sa- den pääkaupunkiseudulle ja on myös merkittävä tamasta Salon seudulle ja tavaraliikenteen yhteys Porin ja Satakunnan sata- Varsinais-Suomen suun- mien suuntaan. Tie muodostaa myös tärkeän val- taan. Tien merkitys ko- takunnallisen ja seudullisen joukkoliikenneyhtey- rostuu nykyisin enemmän den. Pitkämatkaisen liikenteen ohella tiellä on suuri tavaraliikenteen kuin merkitys alueen sisäisessä liikenteessä akselilla henkilöliikenteen yhteyte- Karkkila–Vihti–Lohja/Kirkkonummi. Tien paranta- nä. minen sisältyy ministerityötyhmän ehdotukseen vuosina 2004–2007 toteutettavista hankkeista. Valtatie 25 muodostaa suoran yhteyden Hangosta Hyvinkäälle ja sen merkitys on erityisen suuri Län- si-Uudeltamaalta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Rataverkko Joukkoliikenteen palvelupisteet ja yhteydet suuntautuvalle tavaraliikenteelle. Henkilöliiken- Myös rantarata on osa EU:n määrittämää TEN lii- Joukkoliikenteen keskeisiä palvelupisteitä ovat teessä valtatie 25 on alueen tärkein sisäinen yhte- kenneverkon Pohjolan kolmion prioriteettihanketta, Matkahuollon toimipisteet ja rautatieasemat. Siun- ys. Hangon ja Karjaan sekä Virkkalan ja Numme- tiossa ja Pohjassa ei ole Matkahuollon toimipistei- lan väliset osuudet ovat merkittäviä myös joukkolii- joka käsittää yhteydet Turusta Helsingin kautta Venäjän rajalle. Länsi-Uudenmaan rannikko- tä. Joukkoliikenneinformaatio ja lippujen ostaminen kenteen kannalta. Hangon ja Skogbyn välinen vyöhykkeen kuntien kannalta ratayhteys on tärkeä on siten hyvin keskittynyttä. Toimipiste on yleensä osuus parannettiin vuosituhannen vaihteessa. Loh- sijoitettu kuntakeskukseen. jan ja Vt 1:n välinen osuus liittyy E18-tien rakenta- erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvan työ- miseen ja valmistuu vuoteen 2008 mennessä. ja asiointiliikenteen kannalta. Radan kapasiteetti Joukkoliikenteen yhteydet ovat voimakkaimpia ul- alkaa olla täydessä käytössä, eikä nykyinen infra- koisiin yhteyssuuntiin, erityisesti pääkaupunkiseu- Kantatie 51 toimii tärkeimpänä yhteytenä Länsi- struktuuri mahdollista oleellista tarjonnan lisäämis- dulle, mutta myös Turun ja Salon suuntaan sekä Uudenmaan eteläisten kuntien ja pääkaupunki- tä Leppävaaran ja Karjaan välisellä osuudella. Forssan suuntaan. Sisäisiä joukkoliikenteen yhte- seudun välillä. Yhdessä valtatien 25 kanssa se yksiä on lähinnä Hanko–Karjaa–akselilla, Vih- muodostaa merkittävän yhteyden aina Hankoon Hanko–Hyvinkää rata on alueen teollisuuden ja satamien tärkeä yhteys sisämaahan suuntautuville din kk–Nummela–Lohja -vyöhykkeellä sekä Lohjan saakka. Tie on tärkeä sekä työmatkaliikenteen että seudulla. tavaraliikenteen kannalta. Tie palvelee myös alu- kuljetuksille. een sisäistä liikennettä eteläisten kuntien välillä. Bussiliikenne Länsi-Uudeltamaalta pääkaupunki- seudulle suuntautuu ensisijaisesti Helsingin kes-

9 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

kustaan. Suoria yhteyksiä on Helsingin keskustan Satamien raideliikenneyhteyksien kannalta ongel- lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoase- Satamayhteydet ja väylät mana on Hanko–Hyvinkää radan sähköistyksen man yhteydet ovat kuitenkin pääosin vaihdollisia Vesiliikenteen yhteyksien kannalta keskeisessä puuttuminen ja 22,5 tonnin akselipaino Kirkniemi– joko Helsingin keskustan kautta tai Turunväylällä asemassa ovat satamat ja niihin johtavat yhteydet Hyvinkää välillä. Rataosan sähköistäminen on mu- Pääkaupunkiseudun sisäiseen linjaan 540. Myös sekä meren että maan puolelta. kana ministerityöryhmän mietinnön Rataverkon Helsingin matkustajasatamiin on laivojen aikataulut sähköistäminen -teemahankkeessa. Rataosan ak- huomioon ottavia suoria bussiyhteyksiä. Satamat ovat hallinnollisesti itsenäisiä, joko kunti- selipainon nostaminen 25 tonniin Hyvinkäälle en tai teollisuuslaitosten omistamia ja ne toimivat saakka ei sisälly Ratahallintokeskuksen toiminta- Länsi-Uudenmaan bussiliikenne pääkaupunkiseu- liiketaloudellisin perustein. Satamien kehittäminen ja taloussuunnitelmaan 2005–2008, mutta on mu- dulla keskittyy Turunväylän ja Länsiväylän osuuk- tapahtuu siten pääasiassa markkinavetoisesti. Yh- kana rataverkon tavoitetilan kuvauksessa vuodelle sille. Vihdintien rooli on edellisiä pienempi, koska teiskunnan roolina on varmistaa ja luoda edellytyk- 2020. valtaosa Vihdin ja Karkkilan vuoroista liikennöi- siä kehittämiselle ja kyvylle reagoida markkinoiden dään Nummelan ja edelleen Turunväylän kautta kysyntään. Näihin edellytyksiin voidaan vaikuttaa Maantieliikenteessä ongelmina ovat Valtatien 25 Helsinkiin. Helsingin kantakaupungin pääväylillä maankäytöllä ja liikenneyhteyksillä. geometria- ja liittymäongelmat Tammisaaren ja korostuvat kaukoliikenteen lisäksi YTV-alueen seu- Virkkalan välisellä osuudella. Lisäksi Hangossa tuliikenne ja Helsingin sisäinen liikenne. Alueen satamien meriväylästö on tarkastettu ja sataman maantieliikenne kulkee katuverkon kautta ajanmukaistettu 90-luvulla, eikä välittömiä ongel- ja Pohjan sataman maayhteys länteen kulkee Kar- mia ole noussut esille. Myös alueen matalaväyläs- jaan kaupunkirakenteen läpi ja ylittää mm. painora- tö on varsin hyvässä kunnossa. joitetun museosillan. Inkoon satamalla on pelkäs- tään tieliikenteeseen perustuva maayhteys.

10 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Kevyt liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa samanai- Alempiasteinen tieverkko kaisesti laaditussa vähäliikenteisen alemman tie- Länsi-Uudellamaalla on noin 140 kilometriä kevyen Seutu- ja yhdystieverkon merkitys alueen sisäises- verkon kehittämissuunnitelmassa on esitetty tär- liikenteen väyliä yleisten teiden varsilla. Näistä sä liikkumisessa on suuri. Kunnissa, joiden alueel- keimmät alemman tieverkon yhteydet. Luokituksen 26 % sijaitsee valtateiden, 4 % kantateiden, 20 % la ei kulje pääteitä, merkittävimmät liikenneolosuh- päätekijöitä ovat olleet raskaan liikenteen määrä, seututeiden ja 50 % yhdysteiden varsilla. Katuver- teita parantavat toimenpiteet liittyvät seutu- ja yh- bussi-, työ- ja asiointiliikenteen määrä, elinkei- kolla kevyen liikenteen väylien merkitys korostuu dystieverkon liikennöitävyyden turvaamiseen ja noelämän säännölliset kuljetukset sekä tien vaiku- varsinkin kaupunkimaisissa kuntakeskuksissa, ku- parantamiseen kunnossapidon keinoin. tusalueen toiminnat. ten Karjaalla, Lohjalla ja Tammisaaressa. Tavaraliikenteen näkökulmasta alemmalla tiever- Luokituksen perusteella voidaan aiempaa parem- Lähiliikkumisen kannalta kevyen liikenteen verkos- kolla on paikoin tärkeä rooli osana kuljetusketjun min sovittaa yhteen yllä- ja kunnossapitotoimenpi- to on monin paikoin katkonainen eikä seudullista infrastruktuuria. teiden laajuus ja laatutaso suhteessa liikenteen taajamien ulkopuolista ja taajamia yhdistävää ke- tarpeisiin. vyen liikenteen verkostoa juurikaan ole. Erillisten kevyen liikenteen väylien lisäksi kevyen liikenteen seudulliseen verkostoon voidaan lukea Tiehallinnon yhdessä alueviranomaisten kanssa merkitsemät valtakunnalliset pyöräilyreitit, jotka täydentävät seudullisen verkoston suhteellisen kattavaksi. Reitit on suunniteltu siten, että ne kulkevat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden sekä erityyppisten majoitus- ja ravitsemuspalveluiden kautta. Valtakunnallista pyöräilyverkostoa täydentävät vielä paikalliset pyö- räilyreitit.

11 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

henkilöliikenteen keskeinen kysymys on työmatka- liikkumisesta, jolloin niiden seudullinen merkitys on 3.2 Henkilöliikenne liikenteen hallinta. Länsi-Uudenmaan kunnista teh- vähäisempi. dään päivittäin noin 20 000 työmatkaa pääkaupun- Henkilöliikenne käsittää työ-, asiointi- ja vapaa- Työmatkaliikenteen suuntautumisessa on havaitta- kiseudulle. Näistä noin 80 % tehdään Lohjalta, ajanmatkoja. Viime aikoina asiointi- ja erityisesti vissa selkeästi jakautuminen itäisiin alueisiin (Hel- Vihdistä tai Kirkkonummelta. vapaa-ajanmatkojen osuus on lisääntynyt oleelli- singin ja Lohjan seutukunnat), joista pendelöinti on sesti työmatkojen suhteellisen osuuden laskiessa. Asiointi- ja vapaa-ajan matkojen osuus ihmisten suurta ja erityisesti pääkaupunkiseutuvetoista, se- Länsi-Uudenmaan seudullisesta näkökulmasta liikkumisesta kasvaa tulevaisuudessa. Ne kuitenkin kä läntiseen alueeseen (Tammisaaren seutukun- aiheutuvat enemmän paikallisista tarpeista ja lähi- ta), jossa pendelöinti pääkaupunkiseudulle on vä- häistä ja kunnan sisäinen työmatkaliikenne puolestaan suurta. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvien kotiperäisten työmatkojen osuus on suurin Kirkkonummella (55 %). Suurin pääkaupunkiseudulta Länsi-Uudelle- maalle suuntautuva työmatkaliikenteen virta suuntautuu vastaavasti Kirkkonummelle. Suhteellisesti eniten kunnan ulkopuolelle suuntautuvaa työmatkaliikennettä on Siuntiossa, Samma- tissa ja Kirkkonummella. Näissä kunnissa pende-

Joukkoliikenteen nykyinen kulkutapaosuus pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla työmatkoilla työmatkoja kaikki jkl jkl-osuus Hanko 119 3 2 % Tammisaari 337 12 4 % Pohja 177 25 14 % Karjaa 389 71 18 % Inkoo 598 59 10 % Karjalohja 62 2 2 % Lohja 3 096 339 11 % Sammatti 71 0 0 % Nummi-Pusula 536 8 1 % Karkkila 765 87 11 % Vihti 4 659 403 9 % Siuntio 887 97 11 % Kirkkonummi 8 218 1722 21 % YHTEENSÄ 19 914 2 828 KESKIARVO 1 532 218 14 % Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2001, vuoden 2002 työmatkalippujen myyntilastot ja VR oy:n matkustajalas- kennat

12 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

löinnin osuus on yli 60 % kaikista työmatkoista. nettä välittävillä valtateillä 1 ja 2 sekä kantatiellä Siuntio). Kantatiellä 52 Tammisaaresta Saloon lii- Vähäisintä pendelöinti on Hangossa ja Tammisaa- 51. Valtatiellä 1 Espoon rajan ja valtatien 2 liitty- kennemäärä on noin 2 600 ajon./ vrk. ressa. Kuntien välinen työmatkaliikenne on voi- män välisellä osuudella noin 30 600 ajon./vrk. Kan- Suunnittelualueelle on laadittu liikenne-ennuste, makkainta Lohjalta, Vihdistä ja Kirkkonummelta tatien 51 liikennemäärä on korkein Kirkkonummen joka perustuu maakuntakaavan vuoden 2025 pääkaupunkiseudulle. keskustan ja Kehä III:n välisellä osuudella, noin suunnitteiden mukaisiin asukas- ja työpaikkamää- 19 400 ajon./vrk. Liikennejärjestelmän merkitys pääkaupunkiseudul- riin. Tieliikenne kasvaa ennusteessa voimakkaasti le suuntautuvan työmatkaliikenteen kulkumuotoja- Alueen sisäisen liikenteen kannalta tärkeimmän varsinkin alueen pääteillä. Toteutetuiksi oletetut kaumaan on suuri. Junaliikenteen hyvän tai koh- yhteyden valtatien 25 liikennemäärä on korkeim- valtatien 1 Lohja–Muurla osuus, valtatien 2 paran- tuullisen tarjonnan vaikutusalueella olevissa kun- millaan Lohjan kohdalla (16 000 ajon./vrk) ja taminen Palojärvi–Vihti välillä sekä kantatien 51 nissa joukkoliikenteen osuus työmatkoista on Tammisaaressa (13 000 ajon./vrk), mutta myös parantaminen Kivenlahdesta Kirkkonummelle li- 20 %:n kertaluokkaa ja muissakin Rantaradan var- varsin korkea pitkillä osuuksilla Lohjan Virkkalan ja säävät tieverkon kapasiteettia kriittisimmillä kohdil- ren kunnissa noin 10 %:n luokkaa. Hyvän linja- Vihdin Nummelan välisellä osuudella (>9 500 la. Näiden parantamishankkeiden jälkeen kaksi- autotarjonnan vaikutusalueilla työmatkaliikenteen ajon./vrk) sekä Tammisaaren ja Karjaan välisellä kaistaisilla päätieosuuksilla on huomattavia liiken- joukkoliikenneosuus on noin 10 %, kun se muilla osuudella (8 400 ajon./vrk). nemääriä Kirkkonummen länsipuolella sekä valta- alueilla on vain 1–4 %. tiellä 25 Tammisaari–Karjaa ja Lohja–Vihti väleillä. Seututeistä suurimmat liikennemäärät ovat seutu- Suurimmat autoliikenteen määrät ovat kehyskunti- teillä 111 Karjaan ja Pohjan välisellä osuudella seen ja pääkaupunkiseudun välistä työmatkaliiken- kä teillä 120 (Helsinki–Olkkala) ja 116/115 (Lohja–

13 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

3.3 Tavaraliikenne 3.4 Liikenneturvallisuus Alueelta alkavia ja sille päättyviä tiekuljetuksia on Kaikki alueen päätiet ovat tärkeitä tavaraliikenteen Vuosina 1998–2002 alueella sattui yhteensä 1 257 yhteensä vuositasolla noin 17 miljoonaa tonnia. yhteyksiä. Eniten kuljetuksia on valtateillä 1, 2 ja henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta, joista Koko maan tiekuljetuksista Länsi-Uudellemaalle 25. Kantatie 51 on tärkeä yhteys Hangon sataman 83 oli kuolemaan johtaneita. Onnettomuuksissa alkavien tai päättyvien kuljetusten osuus on noin ja pääkaupunkiseudun välillä. Kantatie 52 toimii loukkaantui yhteensä 1 743 ja kuoli 88 henkeä. 5 %. Tärkeimmät kuljetussuunnat Länsi-Uuden- tavaraliikenteen yhteytenä Hangon satamasta ja Loukkaantuneista 300 (17 %) ja kuolleista 18 maan ulkopuolella ovat Pääkaupunkiseutu, Varsi- Tammisaaren seutukunnasta Varsinais-Suomeen (20 %) oli kevyen liikenteen käyttäjiä. Kaikista hen- nais-Suomi, Häme ja Keski-Uusimaa. ja edelleen Satakuntaan ja Pohjanmaalle valtatien kilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista alko- 8 kautta sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen holionnettomuuksia noin 12 %. Suurimpia kuljetettuja tavararyhmiä ovat puuteolli- suuntaan valtatien 9 kautta. suuden raaka-aineet ja tuotteet, metalliteollisuuden Kaikista alueella sattuneista henkilövahinko- tuotteet ja maataloustuotteet sekä elintarvikkeet. onnettomuuksista 77 % ja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 92 % sattui yleisillä teillä. Pää- Alueen satamien kautta tapahtuva tuonti oli vuon- teillä sattui henkilövahinko-onnettomuuksista 42 % na 2002 noin 4,1 miljoonaa tonnia ja vienti noin 2,8 ja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 64 %. miljoonaa tonnia. Koko maan tuonnista alueen satamien osuus oli noin 9% ja viennistä noin 7%. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna linjaosuuksien onnettomuuksia (yksittäis-, kohtaamis- ja ohi- tusonnettomuuksia) oli 50 % yleisillä teillä sattuneista henkilövahinko-onnettomuuksista ja risteys- onnettomuuksia (kääntymis-, risteämis- ja pe- räänajo-onnettomuudet) 27 %. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 67 % oli linjaosuuksien onnettomuuksia. Yleisillä teillä sattuneista henkilövahinko- onnettomuuksista 35 % sattui vilkasliikenteisillä 1- ajorataisilla pääteillä (kvl>6 000 ajon/vrk), kuolemaan johtaneista onnettomuuksista näillä teillä sattui 43 %. Tiepituudesta vilkasliikenteisten pää- teiden osuus on 8 % ja liikennesuoritteesta 41 %. Rautateiden tasoristeyksissä on suunnittelualueella sattunut vuoden 2000 alun jälkeen 13 onnettomuutta joista neljä kuolemaan johtaneita ja neljä loukkaantumiseen johtaneita. Onnettomuuksista kolme sattui rantaradalla ja 10 Hanko–Hyvinkää radalla. Rantaradalla tasoristeykset on poistettu Kirkkonummen länsipuoliselta osuudelta.

14 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

nopeus, vuorotarjonta, yhteydet, hinta ja luotetta- aiheutuvat pääosin joukkoliikenteen reittivalinnois- 3.5 Joukkoliikennejärjestelmä vuus. ta ja bussiliikenteen pysäkkiajoista. Länsi-Uudenmaan joukkoliikennejärjestelmää voi- Joukkoliikennejärjestelmän käytön helppouteen Pääkaupunkiseudulla bussiliikenteen nopeus hi- daan tarkastella kahdesta näkökulmasta: perintei- vaikuttavat mm. informaatio, lippujärjestelmät ja dastuu muun liikenteen ruuhkautumisen seurauk- sen seudun ja kuntien sisäisen joukkoliikenteen järjestelmän infrastruktuuri ja tarjonta (yhteydet ja sena. Pahin ongelmasuunta on Turunväylä-Man- sekä pääkaupunkiseudulle suuntautuvan joukkolii- vuorovälit). nerheimintie-Kamppi -reitillä, jossa myös bussiliikenteen kannalta. Pääkaupunkiseudulle suuntau- kenteen tarjonta on suurinta. tuvassa joukkoliikenteessä vaihtoehtoina ovat linja- Nopeus auto tai juna. Käytännössä kilpailuasetelma on Rantaradan junaliikenne parantaa joukkoliikenteen Kirkkonummea lukuun ottamatta vähäinen, koska Joukkoliikenne on henkilöautoa nopeampi rata- kilpailukykyä alueen eteläosien säteittäisliikentees- juna on vaihtoehtona pelkästään Rantaradan osuuksilla ja lähes yhtä nopea vt 1:n ja vt 2:n pää- sä. Myös Hanko–Tammisaari–Karjaa -sektorilla suunnassa ja linja-autoliikenne puolestaan E18- kaupunkiseudulle suuntautuvan nopean vuorolii- junaliikenne tarjoaa nopeuden suhteen kilpailuky- tien ja valtatien 2 suunnassa. kenteen vaikutusalueella. Joukkoliikenne on hi- kyisen vaihtoehdon. taimmillaan seudun sisäisessä liikenteessä. Liikennejärjestelmän kannalta keskeinen lähtökoh- ta on joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa yksi- Bussiliikenteen nopeudessa ei ole merkittäviä hi- tyisautoiluun. Käytännössä joukkoliikenteen kilpai- dastavia tekijöitä Länsi-Uudenmaan alueella. Mat- lukykyyn vaikuttavat ainakin käytön helppous, ka-aikaerot henkilöautoliikenteeseen verrattuna

15 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

jonnasta. Lohjan keskustasta on myös kilpailuta- Pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla on Vuorotarjonta son yhteydet Helsingin keskustaan, kuten myös käytössä: Lohjan ja Vihdin kausiliput, Kirkkonum- Länsi-Uudellamaalla joukkoliikenteen palvelutaso Nummelan, Saukkolan ja Karkkilan keskeisiltä py- milippu, sarjalippuun perustuva työmatkalippu, on yleisimmin perustason kriteerit täyttävää. Loh- säkeiltä. Karjaan ja Helsingin välisessä junatarjon- VR:n lähiliikenteen vyöhykeliput sekä Läntisen Uu- jan ja Karjaan välillä on tyydyttävä linja- nassa on puutteita. denmaan työmatkalippu. Läntisen Uudenmaan autoliikenteen vuorotarjonta. Hanko–Tammisaari– työmatkalippu perustuu Raaseporin alueen kuntien Karjaa -välillä on hyvä vuorotarjonta johtuen bussi- Lippujärjestelmät sopimukseen VR:n ja YTV:n kuntien kanssa. Alu- ja junaliikenteen toisiaan täydentävästä palvelusta. een kunnista Nummi-Pusula on työmatkalippujär- Seudulla on käytössä useita lippujärjestelmiä ja ne Yhteysvälillä on kuitenkin yksittäisiä tarjonnan jestelmien ulkopuolella, kunnan asukkailla on voidaan ryhmitellä kolmelle alueellisella tasolla: puutteita. Länsi-Uudellamaalla on myös kuntien mahdollisuus ostaa normaalihintaisia Matkahuolto välisiä yhteyksiä, joissa tarjonta ei täytä perusta- - pääkaupunkiseudulle suuntautuville työmat- Oy:n sarjalippuja. son edellyttämää vuorotarjontaa, mutta tällöin koille käytettävät liput Vuonna 2002 Länsi-Uudellamaalla siirryttiin seutu- myös yhteyksien tarve voi olla vähäinen. - seudullinen lippujärjestelmä lippujärjestelmään, johon kuuluvat alueen kunnat Kirkkonummen keskustasta on kaupunkimaisen Nummi-Pusulaa, Karkkilaa ja Kirkkonummea lu- kunnan sisäiset liput. liikenteen mukainen palvelutaso Helsingin keskus- - kuun ottamatta. Nummi-Pusula ja Karkkila ovat taan suuntautuvassa liikenteessä. Tämä johtuu mukana ns. määränpääkuntina eli seutulippu- juna- ja bussiliikenteen toisiaan täydentävästä tar- sopimukseen liittyneiden kuntien asukkaat voivat matkustaa seutulipulla myös Nummi-Pusulaan ja Karkkilaan. Lohjalla on käytössä myös kunnan sisäinen lippu- järjestelmä, Lohjan kaupunkilippu. Lippua myy- dään oman kunnan asukkaille. Muissa kunnissa sisäiset matkat eivät sisällä yhteiskunnan tukea normaalihintaisilla tai erityisryhmille tarkoitetuilla Matkahuolto Oy:n lipuilla. Joukkoliikenteen käyttä- jistä huomattava osa saa kuitenkin matkansa joko ilmaiseksi tai alennuksella. Matkakustannuksista vastaavat kuntien koulu-, sivistys- ja terveystoimi. Käyttäjän näkökulmasta lipputyyppejä on paljon, matkustajat ovat alueellisesti erilaisessa asemassa ja lippujen saatavuudessa voi olla puutteita. Suu- rimpana ongelmana on pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla matkoilla linja-auto- ja junaliikenteen yhteisten lipputuotteiden puuttuminen ja pääkau- punkiseudulla usein tarpeellisen vaihtoyhteyden erillishinnoittelu.

16 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

4 MAANKÄYTTÖVISIOT Visiot voidaan ymmärtää maakuntaliiton suunnit- Visiot eivät sellaisenaan muodosta tavoitteellisia teisiin perustuvan perusennusteen herkkyystarkas- tilanteita, vaan ne ovat suunnittelun ”työkaluja”, Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän keskeinen teluna, eli niiden tarkoituksena on testata riittääkö joiden perusteella voidaan testata erilaisia mahdol- kysymyksenasettelu liittyy liikennejärjestelmän ky- liikennejärjestelmän kapasiteetti ennakoitua suu- lisia kehityskulkuja ja niihin liittyviä vaikutuksia. kyyn vastaanottaa alueelle kohdistuvaa kasvu- remman kasvun vastaanottamiseen ja miten alu- Visiot on laadittu liikennetarkastelujen edellyttämäl- painetta pitkällä aikavälillä. Nykyisen alueraken- eella keskeiset raideliikenteen kehittämisvaihtoeh- lä tarkkuustasolla ja ne muodostavat neljä erilaista teen kapasiteetti alueen eri osissa on hyvin eri ta- dot vaikuttavat liikennejärjestelmän toimivuuteen rakennemallia, joissa on pyritty maankäytön ja lii- valla hyödynnetty: alueen yhteydet pääkaupunki- ko. tilanteissa. Visioissa käytetty väestöennuste on kennejärjestelmäratkaisun yhteensovittamiseen. seudun suuntaan ovat voimakkaasti kuormittuneet 27 500 asukasta Uudenmaan liiton väestösuunni- Työn tarkoituksena ei ole ottaa kantaa yhdenkään kun taas alueen sisällä ja länsiosissa kapasiteettia tetta suurempi ja on siten mahdollistanut myös laaditun maankäyttövision puolesta tai niitä vas- on nykyisiä rakenteita tiivistämällä ja täydentämällä kuntien omia kasvuennusteita (+23 000 asukasta taan, vaan tuottaa tietoa eri kehityskulkuihin liitty- pääosin vielä runsaasti tarjolla. enemmän kuin Uudenmaan liiton väestösuunnit- vistä vaikutuksista. teessa) suuremman väestökasvun vaikutusten tes- Liikennejärjestelmän tulevien kehittämistarpeiden taamisen. arvioimiseksi on vertailtu erilaisia maankäytön ja Visiot on laadittu Uudenmaan maakuntakaavassa esitettyjen lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta. liikennejärjestelmän kehityssuuntia ja niihin liittyviä Visioiden raideliikenneinvestoinnit ja tarjontamuu- Lisäkasvun sijoittelussa on käytetty seuraavia reu- mahdollisuuksia. Vertaillut neljä visiota on laadittu tokset ovat yhdenmukaiset, samanaikaisesti käyn- naehtoja: siten, että niillä voidaan arvioida maankäytön sijoit- nissä olleen, RHK:n raideliikennevisio 2050 - tumisen ja tie- ja rataverkon erilaisia painotuksia. työssä tehtyjen testien kanssa, maankäyttöennus- - Asukasluvun kasvu kuntakohtaisesti on enin- teet sen sijaan poikkeavat jonkin verran toisistaan tään +2 % vuositasolla. johtuen suunnittelualueen ja suunnitteluaikajänteen - Työpaikkojen lisäkasvun määrä suhteessa eroista. asukasluvun lisäkasvuun on 30–75 %. - Lisäkasvujen sijoittelu osa-alueille perustuu konsultin näkemykseen.

Vaihtoehto Asukkaat Työpaikat Liikenneverkko ja tarjonta Perusennuste +32 500 +12 900 E18 moottoritie valmis Kt 51 Kivenlahti –Kirkkonummi –moottoritie–Vt 2 Palojärvi–Nummela 2+2 -kaistaistaminen, Karjaan läntinen ohikulkutie ja Leppävaara–Espoo kaupunkirata Sormitiet +59 000 +23 200 sama kuin perusennusteessa Rantanauha +59 000 +23 200 perusennusteen verkko Kirkkonummen lähijunien vuoroväli 30 min. => 15 min, Karjaan lähijunien vuoroväli 90 min => 60 min. sekä jatke Hankoon Kaksisormi +59 000 +23 200 sama kuin Rantanauhassa Hiidenrata +59 000 +23 200 perusennusteen verkko lähijunayhteys Lohja–Nummela–Helsinki, vuoroväli 30 min.

17 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Sormitiet Mallia voi luonnehtia sanalla ”todennäköinen”. Työpaikkaomavaraisuus kasvaa Kirkkonummella Asumisen ja työpaikkojen kysyntä kohdistuu luon- ja koko etelärannikolla. Karjaa–Hanko -akseli on E18-tie on toteutettu mallissa moottoritienä koko nollisesti mallissa kuvatuille alueille ja kun jo tehdyt vahva työpaikka-alue. Mallin ongelmana on kasvu- Helsingin ja Turun välisellä osuudella ja Kirk- tieverkon kehittämispäätökset parantavat alueiden vauhdin nousu yli ”kipukynnyksen” Siuntiossa ja konummen ja Kivenlahden välinen osuus kantatiel- saavutettavuutta mallin toteutumiselle ei ole mark- Inkoossa. lä 51 on rakennettu moottoritieksi, Valtatiellä 2 Pa- kinoista ja tarjonnasta aiheutuvia rajoittavia tekijöi- Malli on aluerakenteellisesti ”idealistinen” ja se lojärven ja Nummelan välinen osuus on nelikais- tä. tainen. pyrkii hyödyntämään ja vahvistamaan olemassa olevia rakenteita ja keskuksia. Tammisaaren seu- Väestönkasvu painottuu perusmallia voimak- Rantanauha tukunnan asema vahvistuisi oleellisesti nykyiseen kaammin itäreunalle Kirkkonummelle, Lohjalle ja Tiehankkeiden toteuttamisen lisäksi mallissa on verrattuna. Vihtiin sekä päätiekäytävissä lännemmäs. Länti- kaksinkertaistettu Rantaradan lähijunaliikenteen simmän osan väestönkasvu on määrällisesti lähes tarjonta nykyiseen verrattuna. Mallin tavoitteena on ennallaan ja on käytännössä Uudenmaan liiton nykyisen rakenteen tehokkaampi hyödyntäminen. suunnitteen mukaisella tasolla. Perusennustetta voimakkaampi kasvu jakautuu Työpaikkaomavaraisuus kasvaa Kirkkonummella, tasaisesti pitkin etelärannikkoa. Vihdin kasvu on Lohjalla ja Vihdissä ja säilyy pienissä kaupungeis- perusmallin mukainen ja luoteisosan kasvu on lä- sa. hes olematonta.

18 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

nen”, koska asumisen ja työpaikkojen kysyntä Kumpaankin asutuksen kasvusuuntaan sijoittuu Hiidenrata kohdistuu luonnollisesti mallissa kuvatuille alueille myös työpaikkakasvua, erityisesti E18-käytävään. kun radan rakentaminen parantaa alueiden saavu- Tiehankkeiden toteuttamisen lisäksi mallissa on Mallia voi luonnehtia sanalla ”todennäköinen”, se- tettavuutta. Mallin toteutumiselle ei ole markkinois- rakennettu uusi Espoo–Nummela–Lohja ratayhte- kä maankäytön että liikennejärjestelmän kehittämi- ta ja tarjonnasta aiheutuvia rajoittavia tekijöitä. ys, joka vahvistaa edelleen jo nykytilanteessa vah- sen suhteen ei ole näköpiirissä suuria esteitä. Ran- vaa E18-tien varaan tukeutuvaa kehityskäytävää. taradan varren itäiselle vyöhykkeelle voisi suuntau- Nykytilanteessa kehityskäytävän joukkoliikenne Kaksisormi tua suurempikin kysyntä, mikäli kuntien resurssit toimii Lohjan ja Karkkilan suunnan vahvan linja- Mallissa pääkaupunkiseudun kasvu suuntautuu antaisivat kehitykselle myöten. autoliikenteen varassa. Radan rakentaminen edel- Rantanauhaa voimakkaammin kahteen suuntaan: lyttäisi nykyisen rakenteen merkittävää lisäämistä ranta-käytävään Kirkkonummi–Inkoo (ju- ja tiivistämistä radan asemanseutujen tuntumassa na/tieliikenne) sekä Nummela–Lohja-käytävään Väestönkasvu keskittyy itäreunalle Vihtiin, Lohjalle (tie- ja linja-autoliikenne) ja Kirkkonummelle. Muulla alueella kasvu on hyvin Mallin maankäyttö tukeutuu Rantanauha-mallia vähäistä. Työpaikkakasvu keskittyy itäreunalle, voimakkaammin alueen itäisiin osiin, joilta on hyvä muulla alueella se on vähäistä. Omavaraisuus saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan. kasvaa Vihdissä, Lohjalla ja Kirkkonummella, säi- Tavoitteena on ollut hyödyntää nykyrakennetta lyen pienissä kaupungeissa. mahdollisimman tehokkaasti, ottaen huomioon Maankäyttöä voi luonnehtia sanalla ”todennäköi- Rantaradan varren kuntien taloudelliset resurssit.

19 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

eroa. Hiidenrata-vaihtoehdon suuri käyttäjämäärä sa raideliikenteen parantunut tarjonta ei kuitenkaan Visioiden vertailua selittyy lähinnä kahdella tekijällä: Hiidenrata tarjoaa pysty palvelemaan paikallisia liikennetarpeita, Vaihtoehtoja on arvioitu keskeisimpien liikenteellis- uuden liikennemuodon Nummela–Lohja alueelle ja myös PKS:lle suuntautuva kysyntä on vähäistä ten tunnuslukujen avulla, jotka kytkeytyvät myös alue sijaitsee selkeästi pääkaupunkiseudun työs- verrattuna Kirkkonummi–Vihti–Lohja -vyöhykkeeltä liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiin: säkäyntivyöhykkeellä, jossa liikennemäärät ovat PKS:lle suuntautuvaan kysyntään. Hiidenrata – suuria. Rantaradan liikenteen tarjonnan ”tuplaa- vaihtoehdossa maankäyttö sijoittuu Sormiteihin - joukkoliikennematkustajien määrä minen” Rantanauha-vaihtoehdossa ei lisää käyttä- verrattuna tehokkaasti Lohja–Nummela -vyöhyk- - joukkoliikennematkustajien osuus jiä oleellisesti, koska maankäyttö painottuu Hanko– keelle, joka sijaitsee keskimäärin paremmin suh- - ajoneuvosuoritteen muutos Tammisaari–Karjaa -vyöhykkeelle, joka sijaitsee teessa pääkaupunkiseudulle, myös alueen sisäiset - yhteiskuntataloudelliset kustannuserät ja in- liian kaukana pääkaupunkiseudusta. Lisäksi palve- matkat ovat lyhyempiä. vestointikustannukset. lutason muutos ei ole yhtä merkittävä kuin Hiiden- Sormitiet-vaihtoehdon liikennejärjestelmä edullisin radassa. Lisäksi on arvioitu liikenneverkon kuormittumiseen, – kapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen liikenneverkon toimivuuteen sekä liikennemuotojen Hiidenrata -vaihtoehdossa raideliikenteen käyttäjis- Vaihtoehtojen liikennejärjestelmien edullisuutta työnjakoon liittyviä tekijöitä. Työssä ei ole selvitetty tä noin puolet siirtyy henkilöautoilusta ja noin puo- arvioitaessa on otettava huomioon sekä käytöstä liikennejärjestelmävaikutusten ulkopuolisia yhdys- let bussiliikenteestä. Rantanauhassa rai- että investoinneista aiheutuvat kustannukset. Vaih- kunta- ja kuntatalouden kustannuseriä. deliikenteen käyttäjämäärien kasvu johtuu henkilö- toehdoissa Rantanauha, Kaksisormi ja Hiidenrata autoilusta junaan siirtyneistä matkustajista. Joukkoliikennematkustajien määrä kasvatetaan liikennejärjestelmän kapasiteettia Samaan liikenneverkkoon perustuvissa perusen- Ajoneuvosuoritteen muutos Sormiteihin verrattuna. nusteessa ja Sormitiet -vaihtoehdossa matkusta- Ajoneuvosuoritteen vertailu on esitetty suhteessa Kustannukset ja säästöt jamäärien ero nykytilaan verrattuna kuvaa maan- Sormitiet-vaihtoehtoon. Vertailussa on esitetty ko- 400 käytön kasvusta aiheutuvaa joukkoliikenteen käy- konaismuutos ja sen muodostuminen maankäy- tön kasvua. Varsinainen vertailu voidaan tehdä 200

tössä ja liikennejärjestelmässä tapahtuvista muu- M€ Sormitiet, Rantanauha, Kaksisormi ja Hiidenrata - toksista. 0 vaihtoehtojen välillä, joissa maankäytön kokonais- -200 Sormitiet Rantanauha Kaksisormi Hiidenrata Ajoneuvosuoritteen muutos (milj. ajon.km/vuosi) mitoitus on sama, mutta liikenneverkoissa ja lii- Investointikust. 07474353 Yht.kuntatalous (30 v.) 0 298 114 -122 kennetarjonnassa tapahtuu muutoksia. 60 Yhteensä 0 372 188 231 50 Kokonaismuutos 40 Joukkoliikennematkustajia (lkm) - maankäyttö 30 - verkko 20 50 000 10 40 000 0 Testatuilla maankäytön mitoituksilla ja sijoitteluilla Sormi- -10 tiet -vaihtoehto on edullisin. Sen kapasiteetti riittää testa- 30 000 -20 Sormitiet Rantanauha Kaksisormi Hiidenrata 20 000 -30 tulle maankäytölle ja pitkälle tulevaisuuteen. Lisäkapasi- -40 10 000 teetin rakentaminen ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa käytetyillä maankäyttöennusteilla ja nykyi- 0 Rantanauhassa ja Kaksisormessa ajoneuvosuorite i sillä arviointiperusteilla. ata sorm nr kasvaa suhteessa Sormiteihin. Hiidenrata-vaihto- Kapasiteettia lisäävistä vaihtoehdoista kokonaistaloudel- Sormitiet aksi K Hiide Nykytilanne Rantanauha ehdossa ajoneuvosuorite vähenee. Suoritteiden Perusennuste lisesti kustannustehokkain on Kaksisormi. Käyttökustan- kasvu Rantanauhassa ja Kaksisormessa aiheutuu nuksiltaan edullisin vaihtoehto on Hiidenrata, jota koko- Suurin joukkoliikenteen käyttäjämäärä on vaihto- yksinomaan maankäytön sijoittumisesta, kun taas naisarvioinnissa rasittaa kuitenkin kallein investointikus- ehdossa Hiidenrata. Sormitiet ja Rantanauha vaih- liikennejärjestelmän kehittäminen pienentää suori- tannus. Testattujen vaihtoehtojen kapasiteetti riittää vielä toehtojen käyttäjämäärissä ei ole käytännössä tetta jonkin verran. Rantanauhassa maankäyttö huomattavasti käytettyjä ennusteita suuremman maan- sijoittuu Hanko–Tammisaari–Karjaa -akselille, jos- käytön kasvun vastaanottamiseen.

20 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

5 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN Yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet Sisäiset yhteydet KEHITTÄMISTAVOITTEET Länsi-Uudenmaan yhdyskuntarakennetta kehitetään Parannetaan alueen sisäisen liikenteen pääyhteyksien kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vahvistaen liikennöitävyyttä alueen sisäisen työssäkäynnin ja kes- keskeisiä kehityskäytäviä ja solmukohtia siten, että keisten palvelujen sekä joukkoliikenteen kilpailukyvyn Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman maankäytöllä tuetaan joukkoliikenteen palvelutason pa- kannalta keskeisillä väylillä. keskeisen lähtökohdan muodostavat Länsi- rantumista. Priorisoidaan toimenpiteitä, jotka vähentävät raskaan Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisen Maankäytöllä vahvistetaan olemassa olevien kaupunki-, liikenteen aiheuttamia sujuvuus-, turvallisuus- ja ympä- yleistavoitteet. kylä- ja taajamarakenteiden omavaraisuutta ja monipuo- ristöhaittoja katuverkolla. lisuutta, vähennetään moottoriliikenteen tarvetta ja edis- Liikennejärjestelmän kehittämisen yleistavoitteita Turvataan yhdystieverkon liikennöitävyys erityisesti tetään sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää liikku- joukkoliikenteen ja keskeisten palveluiden saavutetta- on tarkennettu työn keskeisten teemojen logistiikan mista. vuuden kannalta tarpeellisilla väylillä. ja joukkoliikenteen osalta siten, että laajan seudun Toiminnallisesti pääkaupunkiseudulle tukeutuvilla alueilla Parannetaan kevytliikenteen käyttömahdollisuuksia lähi- toimijoiden kanssa käydyn vuoropuhelun perus- maankäyttöä ohjataan siten, että se mahdollistaa raide- liikkumisessa ja keskusten välillä. teella on laadittu erillinen logistiikkavisio ja joukkoliikenteen ja bussiliikenteen kehittämisen osana alueen liikenteen yksityiskohtaiset kehittämistavoitteet. liikennejärjestelmää. Tavoitteet on laadittu työn aikana eri osapuolten kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella, ottaen huomioon myös valtakunnalliset liikennesuunnitte- lua ohjaavat tavoitteet. Käytännössä on muodos- Ulkoiset yhteydet (Tie-, raide-, ja meriliikenne) Elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen tettu paikallinen tulkinta valtakunnallisista tavoit- Turvataan kansainvälisen liikenteen väylien ja pääkau- Tunnistetaan liikennejärjestelmän kriittiset kohdat alueen teista: punkiseudulle suuntautuvien pääliikenneyhteyksien lii- elinkeinoelämän toimijoiden näkökulmasta ja vähenne- • Suomen liikennepolitiikan tavoitteet ”Kohti äly- kennöitävyys kaikissa olosuhteissa. tään niistä elinkeinoelämälle aiheutuvaa haittaa ja epä- varmuutta. kästä ja kestävää liikennettä 2025” -julkaisun Priorisoidaan alueen elinkeinoelämän kannalta keskeiset mukaisesti ulkoiset yhteyssuunnat ja turvataan sekä tarvittaessa Priorisoidaan toimenpiteitä, jotka edistävät elinkeinoelä- parannetaan yhteyksiä ko. suuntiin, erityistä huomiota män sijoittumista alueelle. • Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kiinnitetään satamayhteyksien sujuvuuteen ja Helsinki- Kehittämistoimenpiteiden valinnassa painotetaan elin- Vantaan lentoaseman saavutettavuuden parantamiseen. keinoelämän kilpailukykyä turvaavia ja parantavia vaiku- Työn osapuolet, kunnat, väyläviranomaiset ja kes- Arvioidaan alueen ulkopuolisten jatkoyhteyksien ja toi- tuksia. keiset toimijat ovat antaneet lausunnot alustavien menpiteiden merkitystä ja pyritään edistämään alueen tavoitteiden pohjalta. Tavoitteet on hyväksytty lau- kannalta tärkeiden hankkeiden ja toimenpiteiden etene- suntojen pohjalta työn ohjausryhmässä 16.3.2004. mistä yhteistyössä alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

21 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Joukkoliikenne (työmatkat, asiointi, muu) Liikenneturvallisuus Rahoitus Määritetään joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ulkoi- Lisätään liikenneturvallisuuden merkitystä maankäytön Rahoitus kohdennetaan aiesopimuksessa hankkeille, sille yhteyksille ja seudun sisäiselle liikenteelle. toimenpiteiden suunnittelussa ja arvioinnissa. joista on alueen kuntien kesken yhteinen näkemys. Turvataan työmatkaliikenteen kilpailutasoiset joukkolii- Taajamissa vähennetään läpikulkuliikenteen aiheutta- Tuetaan ja kehitetään kuntien yhteistyömahdollisuuksia kenneyhteydet tärkeimpien työmatkavirtojen suunnassa. maa riskiä ja parannetaan erityisesti kevyen liikenteen joukkoliikennerahoituksen hyödyntämisessä mm. hallin- Mahdollistetaan joukkoliikenteen käyttäminen asiointi- ja turvallisuutta. tokuntien kuljetusten järjestämisessä. vapaa-ajanliikenteessä tärkeimpien keskusten välillä. Parannetaan liikennejärjestelmän käytön helppoutta Tuetaan joukkoliikennettä ensisijaisesti käyttäjiin kohdis- Helpotetaan joukkoliikennettä hyödyntävien matkaketju- pyrkimällä alueellisesti yhtenäisiin toimintatapoihin ja tuvien tukimuotojen avulla ja turvataan joukkoliikenteen jen syntymistä sekä fyysisten että hallinnollisten toimen- periaatteisiin. kilpailukyky edullisten lipputuotteiden avulla. piteiden avulla. Päätieverkolla parannetaan varsinkin liittymien turvalli- Suunnataan työmatkalippujen verovaikutusten kautta Tuetaan raideliikenteen käyttöä edistäviä toimenpiteitä suutta. Pääteiden linjaosuuksilla pyritään lieventämään kertyviä verotulokertymiä joukko- ja kevytliikenteen edel- tehostamalla sekä raideliikennettä että siihen tukeutuvaa onnettomuuksien seurauksia ja vähentämään eläinon- leen kehittämiseen. Varataan rahoitusta myös matkaket- liityntäliikennettä raideliikenteeseen tukeutuvilla alueilla. nettomuuksien riskiä jujen edistämiseen. Tehostetaan kuntien yhteistyötä joukkoliikenteessä ja Parannetaan tasoristeysten turvallisuutta huomioiden Varmistetaan riittävä rahoitus alemman tieverkon ylläpi- kuljetusten hoitamisessa. sekä kevyt liikenne että ajoneuvoliikenne. toon ja hoitoon työssäkäynnin, keskeisten palveluiden ja joukkoliikenteen kannalta tärkeiden yhteyksien liikennöi- Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen järjestämistä kehi- tävyyden turvaamiseksi. tetään alueesta riippuen osana raideliikenteeseen tai seudulliseen bussiliikenteeseen tukeutuvaa järjestelmää. Pyritään yksityisrahoituksen hyödyntämiseen liikennejär- jestelmän kehittämisessä.

Liikkumiskäyttäytyminen Ympäristö Yhteistyön järjestäminen/tehostaminen Suositaan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittä- Suositaan toimenpiteitä, jotka vähentävät liikkumistarvet- Hyödynnetään osapuolten nykyisiä resursseja ja yhteis- mistoimenpiteitä, jotka lisäävät käyttäjien valinnanmah- ta ja riippuvuutta henkilöautoista, edistävät ympäristöys- työmuotoja liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnit- dollisuuksia päivittäisessä liikkumisessa. tävällisten kulkumuotojen käyttöä ja tukevat kestävän telussa. Tuodaan toiminnassa ja perusteluissa esille näkökulmia, kehityksen mukaisia toimintatapoja. Selvitetään liikennejärjestelmän ylikunnallisen suunnitte- jotka parantavat käyttäjien mahdollisuuksia arvioida Sekä maankäyttöä että liikennejärjestelmää kehittämällä lun ja toteutuksen edellytyksiä ja siitä aiheutuvia vaiku- oman toimintansa vaikutuksia sekä omalta että yhteis- pyritään vähentämään liikenteen haittoja ilmastolle, il- tuksia. kunnan kannalta. man laadulle, luonnolle ja kulttuuriympäristölle. Selvitetään yhteistyön laajentamismahdollisuudet ja - Tiedotetaan parannuksista ja uusista käyttäytymismah- Liikenteen ympäristöhaitoista kiinnitetään erityistä huo- keinot joukkoliikenteen ja kuntien kuljetusten järjestämi- dollisuuksista aktiivisesti toimenpiteiden edetessä. miota meluun ja pohjaveden pilaantumisriskeihin. sessä. Toimenpiteiden valinnassa pyritään ensisijaisesti ole- Tehdään ehdotukset liikennejärjestelmän seurantaryh- massa olevien rakenteiden käytön tehostamiseen. mästä ja laadittavan joukkoliikennestrategian toteuttamisen järjestämisestä. Otetaan toimenpiteiden suunnittelussa ja arvioinnissa huomioon nykyistä paremmin vaarallisten aineiden kulje- Tunnistetaan ylikunnalliset maankäytön suunnittelutar- tusten kannalta kriittiset alueet. peet ja tehdään ehdotukset yhteistyön järjestämisestä. Ympäristövahinkojen riskiä pyritään pienentämään pa- Laaditaan ehdotus maankäytönsuunnittelun ja liikenne- rantamalla meriliikenteen turvallisuutta. järjestelmän kehittämisen vuorovaikutuksesta tulevaisuudessa.

22 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

6 KÄRKITEHTÄVÄT Lisäksi ministerityöryhmän mietintöön sisältyi Län- merkittävästi kehyskuntiin suuntautuvaa kasvua si-Uudenmaan kehityksen kannalta keskeinen raideliikenteeseen tukeutuen. Kirkkonummen ja Työn tavoitteiden ja työnaikaisen vuoropuhelun Hanko–Hyvinkää rataosan sähköistyshanke. Siuntion kasvuvauhti on kuntien nykyisten taloudel- perusteella on muodostettu neljä kehittämisen pai- listen ja suunnitteluresurssien äärirajoilla, länsi- Ministerityöryhmän hankkeilla on seudun toimijoi- nopistealuetta – kärkitehtävää: osissa kysyntä on maltillisempaa. Raaseporin alu- den yhtenäinen kannatus ja ne muodostavat kärki- eella sekä liikennejärjestelmä että kunnat pystyvät - maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenso- tehtävien ”ytimen”, joihin muut kehittämistoimenpi- ottamaan hallitummin vastaan kasvua. Lohjan ja vittaminen teet tukeutuvat. Ministerityöryhmän hankkeiden Vihdin Nummelan alueen pääteiden kapasiteetti - elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaa- jälkeen tärkeimpänä kehittämistarpeena seudun riittää pitkälle tulevaisuuteen ministerityöryhmän minen toimijat ovat nostaneet esille Valtatien 25 kehittä- hankkeiden toteuttamisen jälkeen. - joukkoliikenteen kehittäminen ja misen. - liikenneturvallisuuden parantaminen. Kehittämistoimenpiteet voidaan ryhmitellä kolmen pääteeman alle: Kärkitehtävät vastaavat seudun keskeisiin tarpei- 6.1 Maankäytön ja liikennejärjestel- siin ja muodostavat kokonaisuuksia, joiden avulla män yhteensovittaminen - maankäyttö ja sen kehittyminen pyritään toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäämi- - kapasiteetin lisääminen Hyödynnetään liikennejärjestelmän ja alueelle seen. Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteen- - asemanseutujen vahvistaminen ja lähiliikkumi- kohdistuvan maankäytön kysynnän tarjoamat sovittaminen on pitkällä aikavälillä vaikuttava kärki- nen. mahdollisuudet kasvun vastaanottamiseksi tehtävä, kun taas muut kärkitehtävät ovat voimak- kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Toimenpi- kaasti nykytilasta johdettuja tarpeita ja pikatoimen- teet tukevat erityisesti yhdyskuntarakenteen Maankäyttö ja sen kehittäminen piteitä, joiden vaikutukset toteutuvat suuressa kehittämistä, ulkoisia yhteyksiä, liikkumiskäyt- määrin jo hankkeiden toteuttamisen myötä. Kuntien maankäytön suunnittelu on avainasemas- täytymistä, ympäristöä ja joukkoliikennettä sa ratavyöhykkeen pitkän aikavälin kehittämistar- Työn laatimisen aikana valmistui liikenneväylien koskevia tavoitteita. peiden muodostumista ajatellen. Mikäli kasvua ylläpitoa ja kehittämistä selvittäneen ministerityö- Rantarata tarjoaa korkeatasoisen joukkoliikenne- voidaan ottaa vastaan ja sijoittaa tehokkaasti ny- ryhmän mietintö ”liikenneväyläpolitiikan linjauksia tarjonnan Kirkkonummelle saakka ja tilanne paran- kyistä yhdyskuntarakennetta täydentäen ja vahvis- vuosille 2004–2013”, jossa otettiin kantaa liiken- tuu edelleen Leppävaara–Espoo kaupunkiradan taen sekä raideliikenteeseen tukeutuen, voidaan neinfrastruktuurin ja ylläpidon kehittämiseen pitkäl- toteutumisen myötä. Raideliikennettä täydentävät vähentää tie- ja katuverkon kehittämistarvetta ko- lä aikajänteellä. linja-autoilla hoidettavat suorat yhteydet pääkau- konaisuutena. Tämä tarkoittaa nykyisten aseman- Länsi-Uudellamaalla kiireellisimpään vuosina punkiseudulle sekä liityntäyhteydet asemille. Rata- seutujen maankäytön tehostamista ja niihin liittyvi- 2004–2007 toteutettavaksi esitettyyn investointioh- vyöhykkeen saavutettavuus paranee oleellisesti jo en palvelujen täydentämistä ja monipuolistamista jelmaan kuuluvat: käynnistynyt E18 Muurla– lähivuosina kun nykyinen tieliikenteen pullonkaula siten, että niiden houkuttelevuus maankäytön sijoit- Lohjaharju -moottoritien rakentaminen, Valtatien 2 kt 51 Kirkkonummi–Kivenlahti osuus rakennetaan tumiskohteena paranee. parantaminen välillä Vihti–Pori, Kantatien 51 pa- moottoritieksi ministerityöryhmän ehdotuksen mu- rantaminen välillä Kirkkonummi–Kivenlahti ja Kar- kaisesti. E18-tien valmistuminen moottoritieksi ko- jaan läntinen ohikulkutie. Nämä toimenpiteet yh- ko osuudella Helsinki–Turku lisää Lohjan seudulle dessä PLJ-aiesopimukseen sisältyvän Espoon kohdistuvaa asuntokysyntää ja elinkeinoelämän kaupunkiratahankkeen kanssa on otettu lähtökoh- toimintojen sijoittumista. daksi suunnitelman kehittämisohjelmalle ja työssä Alueelle jo nyt kohdistuva voimakas maankäytön tehdyille maankäytön visiotarkasteluille. kysyntä lisääntyy edelleen kun edellä mainitut ke- hittämishankkeet on toteutettu. Rantarata tarjoaa tällä hetkellä ainoan vaihtoehdon vastaanottaa

23 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Asukasmäärät Rantaradan asemien läheisyydessä operaattoreiden kanssa, jotta voidaan luoda edelly- Asemanseutujen vahvistaminen ja (2 km:n säteellä) tykset maankäytön kysynnän ohjaamiselle. lähiliikkumisen edistäminen Laaditaan alueelle asemanseutujen ja lähiliikkumi- 10000 Kapasiteetin lisääminen sen kehittämisperiaatteet. Kestävän kehityksen 8000 Suurimmat kapasiteettiongelmat liittyvät Kt 51:n periaatteita voidaan parhaiten edistää nykyisten 6000 Kirkkonummen ja Kivenlahden väliseen osuuteen asemien vaikutuspiirissä. Lähtökohtana on, että sekä raideliikenteen tarjonnan lisäämiseen Kirk- asemanseutujen maankäyttöä tehostetaan ja luo- 4000 konummen ja Karjaan välillä. Kt 51:n parantaminen daan edellytyksiä palvelurakenteen täydentymisel- 2000 moottoritieksi Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä le asemien ympäristössä, mikä lisää asemanseutu- 0 sisältyy ministerityöryhmän vuosina 2004–2007 jen houkuttelevuutta kokonaisuutena. Kehittämis- toteutettavaksi ehdottamien väylähankkeiden listal- periaatteissa määritetään myös asemien liityntälii-

Inkoo Tolsa le. kenteen järjestämisen yhtenäiset periaatteet lii- Karjaa Hanko Jorvas Luoma Siuntio Masala Skogby Hanko P Dragsvik Lappohja kennemuodoittain: ajoneuvoliikenteen liityntä- Rantaradan kapasiteetin lisäyksestä ei ole vielä Tammisaari

Kirkkonummi pysäköinnin tarve ja järjestäminen, liityntäyhteydet päätöksiä. Oleellinen junatarjonnan lisäämisen linja-autolla sekä kevyen liikenteen pysäköinti ja edellyttää lisä- tai kohtausraiteiden rakentamista Nykyisen liikennetarjonnan varassa asemanseutu- yhteydet asemille. Kirkkonummen ja Karjaan välisellä osuudella. Ny- ja voidaan kehittää erityisesti Kirkkonummen alu- kyinen matkustuskysyntä ei vielä riitä perustele- Päävastuu toteuttamisessa on kunnilla, mutta to- eella sekä Siuntion ja Karjaan asemilla. Tammi- maan junatarjonnan lisäystä, mutta asemanseutu- teutus edellyttää tiivistä yhteistyötä joukkoliikenne- saaressa ja Hangossa väestö sijoittuu hyvin ase- jen maankäytön vahvistaminen lisää junaliikentee- operaattoreiden kanssa. miin nähden ja rakennetta edelleen tiivistämällä seen tukeutuvaa kysyntää ajan myötä ja kapasi- luodaan edellytyksiä henkilöliikenteen tarjonnan teetin lisäykseen tulee varautua hyvissä ajoin. lisäämiselle pitkällä aikajänteellä myös ko. asemil- Vaikutuksia le. Pitkällä aikavälillä varaudutaan ratayhteyden to- Kt 51 parantaminen helpottaa ajoneuvoliikenteen teuttamiseen Lohjan ja Nummelan kautta Espoo- Lohjan ja Nummelan alueelle kohdistuvan kasvun sujuvuutta ja turvallisuutta merkittävästi heti hank- seen. Toteuttaminen liittyy valtakunnantason Hel- sijoittumisessa tulee pyrkiä mahdollisimman tiivii- keen valmistuttua. Vaikutukset kohdistuvat sekä sinki–Turku välin rataratkaisuun, joten maankäytön seen rakenteeseen nykyistä taajamarakennetta ja henkilö- että tavaraliikenteeseen. suunnittelussa tulee säilyttää mahdollisuus ko. ra- pääteiden joukkoliikennemahdollisuuksia hyödyn- tayhteyden toteuttamiselle ja samalla pyrkiä voi- Muut toimenpiteet vaikuttavat erityisesti pitkällä täen. Samalla parannetaan edellytyksiä pitkällä makkaimman kasvun alueella mahdollisimman aikajänteellä yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen ja aikavälillä mahdollisen ratayhteyden kannattavuu- tehokkaaseen rakenteeseen, jotta edellytykset ta- joukkoliikennematkustamisen lisääntymiseen. den parantumiselle. loudelliseen liikennöintiin paranevat, mikäli rata Asemanseutujen läheisyydessä autoriippuvuus Alueen yhteydet (Kehä IV) Keski-Uudellemaalle aikanaan rakennetaan. Jatketaan suunnittelua tar- alenee ja liikenneympäristön laatu paranee. Tämä ovat puutteelliset, mikä heijastuu osin myös pää- vittavien maankäyttövarausten tunnistamisen edel- heijastuu kustannussäästöinä kunnille, väylälaitok- kaupunkiseudun nykyisille kehäväylille. Käynniste- lyttämässä laajuudessa. sille ja käyttäjille. tään selvitys pääkaupunkiseudun kehyskuntien Päävastuu hankkeiden toteuttamisessa on väylä- poikittaisliikenteen tarpeista. laitoksilla, mutta toteuttaminen edellyttää tiivistä Päävastuu maankäytön ohjaamisessa on kaupun- yhteistyötä kuntien kanssa, jotta maankäytön toi- geilla ja kunnilla, mutta se edellyttää tiivistä vuoro- menpiteet tehdään koordinoidusti. vaikutusta myös väylälaitosten ja joukkoliikenne-

24 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

keskustan kehittämistä että kuljetusten sujuvuutta 6.2 Elinkeinoelämän toimintaedelly- ja pienentää kuljetusten maankäytölle aiheuttamia tysten turvaaminen ongelmia. Turvataan alueen elinkeinoelämän toimijoiden Valtatien 25 merkitys alueen elinkeinoelämälle on toimintaedellytykset parantamalla yhteyksiä erittäin suuri ja se nouseekin ministerityöryhmän valtakunnan pääliikenneverkkoihin ja pääkulje- hankkeiden jälkeen tärkeimmäksi kehittämishank- tussuuntiin. Tarvittavat toimenpiteet on määri- keeksi. tetty yhteystyössä seudun elinkeinoelämän toimijoiden kanssa ja niiden pohjalta on laadit- Hanko–Hyvinkää rataosan sähköistäminen sisältyi tu Länsi-Uudenmaan logistinen visio. Toimen- ministerityöryhmän vuosille 2008–2013 ajoitet- piteet tukevat erityisesti elinkeinoelämän kil- tuun rataverkon sähköistäminen teemapakettiin. pailukyvyn edistämistä, ulkoisten yhteyksien Sähköistäminen on tarpeen sekä tavaraliikenteen kehittämistä, ympäristöä ja liikenneturvalli- että henkilöliikenteen kehittämisen kannalta. suutta koskevia tavoitteita. Suurimmat riskit liittyvät jo tiedossa olevin kehittä- Länsi-Uusimaa tarjoaa alueena elinkeinoelämän mishankkeiden viivästymiseen rahoituksen puutteesta johtuen. Selkeä liikenneverkko voi vaihto- toimijoille hyvät lähtökohdat menetykselliseen toi- Elinkeinoelämän esille nostamia keskeisiä kehit- ehtoisten korkealaatuisten reittien puuttumisen mintaan. Alueen sijainti osana pääkaupunkiseudun tämistarpeita ovat: länteen kasvavaa metropolialuetta on erinomainen, myötä osoittautua myös ongelmaksi, jos todettuja eivätkä Turun ja Salon talousalueetkaan olen liian kehittämistarpeita ei toteuteta riittävän nopeasti. - Kantatie 51 (Kivenlahti–Kirkkonummi) kaukana. Lisäksi alueella on monipuolinen Hanko–Hyvinkää radan sähköistämisen ja valta- - Karjaan läntinen ohikulkutie teollisuuden rakenne ja toimivat logistiikkapalvelut. tien 25 puutteiden korjaamisen viivästyminen syn- - Valtatie 2 (Palojärvi–Nummela) nyttävät ylimääräistä kustannuksia elinkeinoelä- - Valtatie 25 (Karjaa–Lohja) Alueen liikennejärjestelmä on lähtökohdiltaan sel- mälle ja voivat osoittautua kasvun rajoitteiksi. - Valtatie 25 (Lohja–Nummela) keä ja se yhtyy monilta osin valtakunnan päälii- - Valtatie 25 (Nummela–Hyvinkää) Alueen sisäisten joukkoliikenneyhteyksien puute kenneverkon kanssa. Edellytykset kansainväliselle - Hanko–Hyvinkää radan sähköistäminen sekä kuljetusten maankäytölle ja ympäristölle ai- vuorovaikutukselle ovat hyvät omien ja Helsingin - Tasoristeysten poisto heuttamien riskien hallitsematon tilanne voi muo- satamien sekä Helsinki-Vantaan lentokentän hy- - Hyvinkää–Kirkniemi rataosan 25 tn:n akseli- dostua ongelmaksi alueen maankäytön tehostumi- vän saavutettavuuden ansiosta. Liikenneväylät painolle selle ja sitä kautta työvoiman saatavuudelle. Lii- eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kärsi - Hangon sataman kehittäminen kennejärjestelmän ja ympäristön laadun paranta- liikenteen ruuhkautumisesta, joten kuljetusten luo- - Kehä III (Bembölestä länteen) misella voidaan pienentää kuljetusten aiheuttamia tettavuus ja sujuvuus ovat kohtuullisella tasolla. - Kehä IV, Vihti–Klaukkala–Tuusula riskejä ja parantaa alueen houkuttelevuutta. Nykyiset tieverkon ongelmakohdat poistuvat E18- - Kantatie 51 (Kirkkonummi–Karjaa) tien, kantatien 51 Kirkkonummi–Kivenlahti -välin E18-tien valmistuminen moottoritieksi koko osuu- - Inkoon satamatien ja Kt 51 risteys moottoritieksi rakentamisen ja valtatien 2 paranta- della Helsinki–Turku tulee lisäämään Lohja–Vihti - Kevyen liikenteen väylät taajamiin misen myötä, jotka sisältyivät ministerityöryhmän alueen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toiminto- - Henkilöliikenne Hanko–Karjaa välillä. vuosina 2004–2007 toteutettavaksi ehdottamien jen sijoittumiseen. Tämä nostaa esille yhteyksien väylähankkeiden listalle. Myös Karjaan läntisen parantamisen poikittaissuunnassa Keski-Uuden- ohikulkutien toteuttaminen sisältyy ministerityö- maan suuntaan myös elinkeinoelämän näkökul- ryhmän vuosina 2004–2007 toteutettavaksi ehdot- masta, koska nyt yhteydet toimivat joko ruuhkau- tamaan teemaan kasvavien alueiden kehityksen tuneen pääkaupunkiseudun tai Hyvinkään kautta. tukeminen ja parantaa oleellisesti sekä Karjaan

25 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Vaikutuksia Länsi-Uudenmaan logistinen visio Elinkeinoelämän kuljetuskustannukset alenevat ja 1. Elinkeinoelämän • Logistisin toimenpitein edistetään Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämän (teollisuus, kauppa ja palvelut ml. logistiset kuljetusten luotettavuus paranee. Hankkeet tur- logistiset toimintaedelly- palvelut): vaavat elinkeinoelämän sujuvat yhteydet valta- tykset - nykyisen toimialarakenteen säilymistä, kehittymistä ja monipuolistumista sekä kunnan pääliikenneverkkoihin ja pääkaupunkiseu- - seudullisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen toiminnan ja verkottumisen kehittymistä ja - toimintaedellytysten tunnettavuutta (tiedottaminen) dulle myös tulevaisuudessa. Tämä mahdollistaa 2. Sujuvat tiekuljetukset toimintojen säilymisen ja laajentumisen alueella. • Tehokkaat ja laadukkaat tiekuljetuspalvelut kattavat koko Länsi-Uudenmaan keskittyen kuitenkin erityisesti maan- tieteellisiin toiminnan painopistealueisiin. Kuljetusten turvallisuus paranee ja ympäristöriskit • Taataan ensisijaisesti seuraavat yhteydet: pienenevät. Kuljetusten maankäytölle ja muulle - alueen sisällä toiminnan painopistealueiden välillä (ml. alueen satamat) liikenteelle aiheuttamat ongelmat pienenevät, mi- - pääkaupunkisedulle, kä lisää alueen houkuttelevuutta myös muiden - Turun suuntaan, toimintojen, kuten esimerkiksi asumisen ja matkai- - Hyvinkään suuntaan Mäntsälään saakka ja lun vahvistumisen kannalta. - Tuusulan Hyrylän suuntaan (poikittaisyhteys) • Kuljetusyhteydet päätieverkkoon järjestetään sujuviksi ja tarpeita vastaaviksi ilman haittoja taajamille. • Alueen omilla kuljetusyrityksillä on keskeinen asema alueen sisäisten kuljetuspalveluiden tarjoajina sekä alihank- kijoina suurille globaaleille/valtakunnallisille toimijoille. 3. Sujuvat rautatiekulje- • Rautatiekuljetuksia kehitetään alueen oman teollisuuden kuljetustarpeiden mukaisesti sekä mahdollistetaan valta- tukset kunnan tason edellyttämät ulkomaankaupan kehittämistarpeet. • Tavarankuljetusten ohella rataverkkoa hyödynnetään myös työmatkaliikenteen kehittämisessä ja hoidossa. 4. Sujuvat lentokulje- • Niin ihmisten kuin tavaroidenkin lentokuljetuspalvelujen hyvä saatavuus turvataan alueen elinkeinoelämän tarpei- tukset den mukaisesti. • Sujuvat yhteydet taataan ensisijaisesti Helsinki-Vantaan ja toissijaisesti Turun lentokentille. 5. Palvelevat satama- • Länsi-Uudenmaan satamien valtakunnallinen rooli ja merkitys ulkomaankaupassa kasvaa merkittävästi nykyisestä toiminnot ja meriliiken- ja rannikkoliikenteen tärkeys säilyy. nepalvelut • Kansainvälisen ja valtakunnallisen liikenteen kasvu mahdollistetaan sekä alueen oman elinkeinoelämän tavarankuljetusten ja teollisuuden omien satamien kehittämistarpeet turvataan. • Satamat tarjoavat kattavat ja laadukkaat palvelut satama-alueilla mahdollistaen edellytykset korkeatasoiselle meriliikenteelle hyvine yhteyksineen korkealla liikennöintifrekvenssillä. • Erityisesti Hangon sataman kautta kulkevien tavaravirtojen ja niiden edellyttämien toimintaedellytysten kehittämi- nen turvataan. Erityinen painopistealue on yksikköliikenteen kehittämisessä. • Pienveneilyn ja vierassatamien toimintaa ja toimintaedellytyksiä kehitetään kotimaisten ja erityisesti ulkomaisten vierailijoiden tarpeiden mukaisesti. 6. Osaavan työvoiman • Elinkeinoelämän tarvitseman työvoiman saatavuus turvataan toimivin joukko- ja henkilöliikennepalveluin. saatavuus • Koulutuksella edesautetaan logistisen palvelutuotannon tarvitseman osaavan henkilöstön saatavuutta. 7. Kehittymisen mah- • Maankäytöllä ja kaavoituksella ohjataan ja mahdollistetaan elinkeinoelämän ja sen tarvitsemien logististen palve- dollistava maankäyttö luiden kasvu ja keskittyminen nykyisillä ja uusilla potentiaalisilla alueilla (näihin kuuluu erityisesti uuden E18 moot- ja kaavoitus toritien vaikutusalueet muita alueita pois sulkematta). 8. Ympäristö- • Logistisin ratkaisuin ja toimintatavoin edesautetaan alueen ympäristöystävällisten arvojen ja imagon ylläpitoa ystävällisyys erityisesti arvokkailla pohjavesialueilla. • Nämä toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne eivät vaikeuta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä nykyisillä ja uusilla toiminta-alueilla.

26 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

- Ruuhka-aikana kuntakeskuksista (Kirkkonum- Länsi-Uudenmaan alueelliset yhteydet 6.3 Joukkoliikenteen kehittäminen mi, Vihti, Lohja) on vähintään 15 minuutin ja Länsi-Uudenmaan sisäiset yhteydet ja yhteystar- tärkeimmistä taajamista sekä tieosilta vähin- Parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä peet vaihtelevat suuresti sekä naapurikuntien välil- tään 30 minuutin välein nopea yhteys Helsin- selkeyttämällä joukkoliikenteen järjestämispe- lä että seudun eri osien kesken. Säännölliset jouk- gin keskustaan. riaatteita ja edistämällä joukkoliikenteen käyt- koliikenteen käyttäjät ovat pääosin joko työmatka- töä matkaketjujen osana. Toimenpiteissä pai- - Kirkkonummelta nopeat työmatkayhteydet laisia tai koululaisia. nottuvat toiminnalliset, suunnitteluun ja orga- Helsinkiin ja rantaradan vaikutusalueelle tu- Joukkoliikenteen sisäisten/alueellisten yhteyksien nisointiin liittyvät asiat. Toimenpiteet tukevat keutuvat VR:n lähiliikenteeseen. VR:n lähilii- osalta tavoitteena on turvata näiden käyttäjäryhmi- erityisesti joukkoliikennettä, ulkoisia ja sisäisiä kennettä täydentävät suorat bussiyhteydet en joukkoliikenteen palvelujen saatavuus: yhteyksiä, liikkumiskäyttäytymistä, rahoitusta Helsingin keskustaan, jotka palvelevat myös ja yhteistyötä koskevia tavoitteita. yhteyksiä Etelä-Espooseen. - Turvataan peruspalvelutason mukaiset joukko- liikennepalvelut Seutuliikennetyöryhmän kanssa laaditut Länsi- - Inkoon ja Siuntion keskusten kautta on nopea Uuttamaata koskevat joukkoliikenteen kehittämis- työmatkayhteys Helsingin keskustaan - Keskeisillä yhteysväleillä: Hanko–Tammisaari– tavoitteet ovat joukkoliikenteen kehittämistoimenpi- Karjaa ja Vihti–Lohja(–Karjaa), turvataan vä- - Hangon, Tammisaaren, Pohjan ja Karjaan teiden keskeinen lähtökohta. Joukkoliikenteen ta- hintään yleistason mukaiset joukkoliikennepal- pääkaupunkiseudun nopeat yhteydet tukeutu- voitteet ja kehittämistoimenpiteet on ryhmitelty velut. seuraavasti: vat junavuoroihin ja niille kehitettäviin liityn- täyhteyksiin. - pääkaupunkiseudun yhteydet, - Karjalohjan, Samma- - seudulliset yhteydet ja tin ja Nummi-Pusulan - sisäiset yhteydet. yhteydet perustuvat syöttöliikenteeseen Tavoitteet Saukkolaan ja Lohjal- le tai liityntäliikentee- Yhteydet pääkaupunkiseudulle seen soveltuville py- Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat suurimmat säkeille. pääkaupunkisedulle suuntautuvilla matkoilla, joten - Syöttö- ja liityntäyh- myös kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuus on teydet toimivat joko suurin pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liiken- bussilla, henkilöautol- teessä. la tai kevyellä liiken- Tavoitteena on, että Länsi-Uudenmaan pääkau- teellä. Ne määritel- punkiseudulle suuntautuvista työ- (ja opiskelumat- lään kuntakohtaisesti. koista) joukkoliikennematkojen osuus on vähintään - Vuorotarjonnan muu- 20 %. Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan keskusta- tokset perustuvat lii- alueilta osuus on vähintään 25 %. kenteen taloudellisuuteen ja kysyntätar- - Lohjalta ja Vihdistä turvataan nopeat työmatka- liikennettä palvelevat yhteydet Helsingin kes- peeseen. kustaan. Kuntien alueella on tarvittaessa keräi- ly- tai liityntäliikennelinjat nopeilla yhteyksille.

27 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

- Vuorotarjonnan muutosten tulee perustua lii- Suorien yhteyksien nopeuttamiseksi ja sujuvoitta- olla 60 minuuttia edellyttäen, että yhteysvälillä on kenteen taloudellisuuteen ja kohtuulliseen miseksi ovat pääkaupunkiseudulla tehtävät toi- matkustustarvetta. käyttäjämäärään. menpiteet kohdennettava ensisijaisesti reitille: Kuntien sisäiset yhteydet Kuntien sisäiset yhteydet - Turunväylä–Huopalahdentie–Paciuksenkatu– Järjestetään pääkaupunkiseudulle suuntautuvien Mannerheimintie–Kamppi Kuntien sisäiset yhteystarpeet määritellään kuntien työmatkojen liityntä- ja syöttöyhteydet osana muu- omissa joukkoliikenteen tavoitteissa ja suunnitel- - Vihdintie–Mannerheimintie–Kamppi ta sisäistä joukkoliikennejärjestelmää. Kunnittain missa. Yhteysverkosto muodostuu joko osana yhteyksien hoitamiseen tarvitaan 1–3 bussia, joi- - Yhteys Länsiväylältä Kampin terminaaliin. seudullista linjastoa tai kuntien sisäisinä palveluja den koko määräytyy kysynnän mukaan. Myös reitit koululaislinjastona. voivat vaihdella matkaryhmien mukaan. Lisäksi Palvelutason parantaminen on mahdollista jo ny- tarvitaan täydentävää koululaisliikennettä. Kuntien sisäinen joukkoliikenne voi palvella sisäis- kyisillä järjestelyillä parantamalla juna- ja bussilii- ten työ-, koulu-, asiointi- ja vapaa-ajanmatkojen kenteen tasavälisyyttä ja yhteistyötä lippujärjestel- Määritetään kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet, lisäksi seudullisia yhteystarpeita: män kehittämisen ohella. jolloin tarkastellaan myös kyläkohtaisia tavoitteita ja joukkoliikenneyhteyksien tarpeita. Yhteyksien - Kuntien sisäisten yhteyksien kehittämisessä Länsi-Uudenmaan sisäiset yhteydet kehittämisessä otetaan huomioon myös yhteystar- huomioidaan myös pääkaupunkiseudulle suun- Turvataan tarvittava joukkoliikennetarjonnan pe- peet kunnan ulkopuolelle ja yhteistyö naapurikunti- tautuvien ja alueen sisäisten matkojen yhteys- rustaso ja keskeisillä yhteysväleillä myös säännöl- en kanssa sekä suunnittelussa että yhteyksien to- tarpeet siten, että sisäiset yhteydet voivat toi- liset yhteydet, jotka mahdollistavat työssäkäynnin. teutuksessa sisältäen edellä mainitut seudullisia mia liityntä – ja syöttöyhteyksinä. Tarjonnan parantaminen edellyttää yksityiskohtai- yhteyksiä palvelevat liityntä- ja syöttöyhteydet. - Osana kuntien sisäisiä yhteyksiä järjestetään sempaa kysynnän selvittämistä, koululaisliikenne Hyödynnetään kokonaisvaltaisessa kuljetusten tarvittaessa yhteydet myös naapurikuntiin (työ- on keskeinen osa tarjonnan järjestämisessä. suunnittelussa seudullista matkojenyhdistelykes- , koulu-, ja liityntämatkat). Hanko–Tammisaari–Karjaa -yhteysvälillä junalii- kusta. Käynnistetään matkojenyhdistelykeskuksen kenne mahdollistaa nopeat yhteydet kuntakeskus- suunnittelu Lääninhallituksen johdolla ja tiiviissä Linja-autoliikenteen kehittämistoimenpiteet ten välillä, mutta bussiliikennettä tarvitaan täyden- yhteistyössä kuntien kesken. Säännöllisen linja-autoliikenteen hoitomalli perus- tämään junaliikenteen vuorotarjontaa sekä palve- tuu mahdollisuuksien mukaan yritysaloitteellisuu- lemaan keskustojen välisiä alueita. Tällöin bussilii- teen ja linjaliikennelupajärjestelmään. kenteen nopeutta oleellisempaa on alueellinen kattavuus. Yhteydet pääkaupunkiseudulle Alueellinen kattavuus on tärkein peruste myös alu- Nykyiset bussivuorot ja -linjat voivat palvella reitti- een toisen keskeisen sisäisen joukkoliikenneyh- en osalta kohtuullisen hyvin pääkaupunkiseudun teyden: Vihti–Lohja(–Karjaa) -välin joukkoliiken- alueita edellyttäen, että vaihtolippujärjestelmä on teen järjestämisessä. Tällöin mahdollistetaan esim. toimiva ja vaihtoyhteydet ovat sekä fyysisesti että työssäkäynti kuntien välillä myös niille, joilla ei ole toiminnallisesti kunnossa. Selvitetään seuraavien mahdollisuutta tai halua henkilöauton käyttöön. alueiden matkustuspotentiaalia: Lähtökohtana yhteyksien järjestämiselle on, että - Pasila (Turunväylä–Hakamäentie yhteyden säännöllinen yhteys Hanko–Tammisaari–Karjaa ja valmistuttua) Hanko–Lohja(–Karjaa) runkoyhteyksillä on työssä- - Tapiola–Otaniemi alue (Kirkkonummen ja Län- käyntiaikoina 30 minuutin välein. Muiden kunta- siväylän suunnista). keskusten välillä työmatkayhteyksien vuoroväli voi

28 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Potentiaalinen kysyntä rantaradalla pääkaupunki- radan sähköistämisellä ja taloudellisemman kalus- Raideliikenteen lähitulevaisuuden seudun suuntaan vähenee merkittävästi Kirk- ton käytöllä ja liikennöinnillä. kehittämistoimenpiteet konummen länsipuolella. Työmatkan pituus Hel- Ratainfran ja asemien kehittäminen sinkiin rajoittaa matkojen määrää, mutta Espoon Matkaketjujen sujuvoittaminen radan varteen syntyvät työpaikat mahdollistavat Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaaran ja Es- työmatkat myös kauempaa. Helpotetaan matkaketjujen tekemistä laatimalla ja poon keskuksen väliselle osuudelle mahdollistaa kokoamalla keskeisimmät matkaketjujen tekemi- Kirkkonummelle neljän junan liikennöimisen tun- Hanko–Tammisaari–Karjaa -akseli muodostaa toi- seen liittyvät asiat sekä liittämällä tiedot jaettavan nissa. Junaliikenne myös nopeutuu, koska osa sen alueen sisäisen työmatkapotentiaalin. Joukko- joukkoliikenteen aikatauluinformaation yhteyteen. Espoon alueen pysähdyksistä siirtyy kaupunkira- liikenteen matkustajamäärien kasvattaminen ranta- Tiedot kerätään terminaali-, vaihto- ja liityntäliiken- dan junilla hoidettavaksi. Vuorotarjonta voi myös radalla Kirkkonummen länsipuolella edellyttää seu- teen paikoista, lippujärjestelmistä ja keskitetystä muuttua tasavälisemmäksi. Junaliikenteen järjes- raavia parannuksia tarjontaan: joukkoliikenneinformaatiosta. Määritetään eri toimi- täminen helpottuu, kun kaupunkirata jatkuu Kauk- - Hanko–Karjaa–Kirkkonummi -osuudella liiken- lahteen. nöidään ruuhka-aikana vähintään 30 minuutin Helsingin ja Espoon tai Espoon ja Kirkkonummen vuorovälillä ja muina aikoina kerran tunnissa. välille rakennettavat lisäraiteet eivät mahdollista - Espoon keskus–Kirkkonummi -osuudella lii- lisätarjontaa Kirkkonummelta länteen, koska yksi- kennöidään ruuhka-aikana säännöllisellä 15 raiteisuus edellyttää kohtauspaikkojen lisäämistä. minuutin vuorovälillä, muina aikoina 30 minuu- Kirkkonummella on aiesopimus kaikkien alueensa tin vuorovälillä. asemien ja seisakkeiden seutujen kehittämisestä. Selvitetään mikä on kustannustehokkain tapa syn- Tasoristeysten poistaminen mahdollistaa siten pi- nyttää lisäkapasiteettia Kirkkonummi-Karjaa rata- kajunien nopeuksien noston, millä on vaikutusta osuudelle. Vertaillaan eri lisä- tai kohtausraiderat- myös kaukoliikenteen aikatauluihin. kaisujen vaikutuksia ja kustannuksia. Rantaradan Kirkkonummella on suunnitteilla linja-autoaseman lähiliikenteen fyysiset ja sen mahdollistamat liiken- siirtäminen rautatieaseman yhteyteen, mikä paran- teelliset kehittämistoimenpiteet Kirkkonummen taa junaliikenteen ja bussiliikenteen yhteistoimin- länsipuolella edellyttävät nykyisten asemanseutu- taa. jen kehittämistä ja niihin liittyvän maankäytön tehostamista. Junatarjonnan lisääminen Tarjonnan lisääminen Hanko–Karjaa -rataosalla Rantaradalla Leppävaarasta länteen liikennöivät edellyttää kohtausraiteita ja radan sähköistämistä. samoilla raiteilla sekä nopea kaukoliikenne että Rataosa on tärkeä tavarajunaliikenteelle, jonka hitaampi lähiliikenne. Junatarjontaa rantaradalla ei tarpeet on otettava huomioon liikennesuunnitelmia pystytä oleellisesti lisäämään nykyisellä aikataulu- laadittaessa. Henkilöliikenteen kehittäminen Han- rakenteella vaan yksiraiteisuus edellyttää kohtaus- ko–Karjaa -välillä riippuu sekä tavaraliikenteen että paikkojen lisäämistä. Selvitetään onko nykyisiä henkilöliikenteen tarpeista ja molempien liikenne- aikatauluja järjestelemällä mahdollista lisätä aa- muotojen edellyttämistä toimenpiteistä. mulla Karjaalta Helsinkiin yksi lisävuoro, koska tämä olisi oleellinen parannus työmatkaliikenteen Henkilöliikenteen säilyttäminen ja kehittäminen tarjontaan, vaikka paluuvuoro onkin vain kerran edellyttävät nykyistä tehokkaampaa ja taloudelli- tunnissa. sempaa liikennöintiä, johon voidaan vaikuttaa mm.

29 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

joiden yhteistyö- ja koordinointitarpeet sekä vas- Panostusta tarvitaan matkaketjujen tiedottamiseen Tämä edellyttää kunnollisten autoilijoille tarkoitettu- tuut matkaketjujen sujuvuuden varmistamiseksi. sekä reittien, vaihtojen että matkan hinnan osalta. jen liityntäpaikkojen kehittämistä. Fyysisesti ne Lisäksi tulee kehittää alueellisia aikataulukirjoja eivät myöskään rajoitu Länsi-Uudenmaan alueelle, Matkustajille jaettavaa aikatauluja reittitietoa saa- sekä kuntien sisäisten yhteyksien tiedottamista. vaan merkittävä osuus on myös Espoon ja Van- daan tällä hetkellä lähinnä seuraavilta tahoilta: taan kaupunkien alueilla sijaitsevilla paikoilla. Terminaali- ja vaihtopaikkojen kehittäminen - Matkahuolto Oy:n aikataulujen hakupalvelu Potentiaalisin tarve on järjestettävissä keskitetyillä (internet) Muista toimenpiteistä riippumatta joukkoliikenneyh- ratkaisuilla, jolloin liityntäterminaalit sisältävät tai teyksien kehittäminen edellyttää pääkaupunkiseu- - Matkahuolto Oy:n puhelinneuvonta ja palvelu- niiden läheisyydessä on myös muuta toimintaa ja dulla toimivien vaihtoyhteyksien kehittämistä pisteet autoilija voi jättää auton turvallisesti terminaaliin. YTV:n ja kuntien linjastojen kanssa. - liikenteenharjoittajien aikataulutiedotteet ja Esitettyjen henkilöautojen liityntäalueiden kehittä- Länsi-Uudenmaan liikenne perustuu joka tapauk- muu neuvonta minen ja niiden toimintaedellytysten turvaaminen sessa vahvasti henkilöauton käyttöön. Osa henki- edellyttävät riittävää vuorotarjontaa. - VR:n aikataulukirja sekä puhelin- ja muu pai- löautoilijoista voidaan saada käyttämään joukkolii- kallinen neuvonta kennettä edellä mainituilla toimenpiteillä, mutta Raideliikenteen asemien kehittäminen rantaradalla potentiaalisin ryhmä voivat olla ne autoilijat, jotka tapahtuu jo aikaisempien ohjelmien mukaisesti. - VR:n aikataulujen ja lipunhintojen hakupalvelu käyttävät henkilöautoa liityntäyhteytenä joukkolii- Bussiyhteyksien liitynnän kehittäminen edellyttää sekä sähköinen lipunmyynti (internet). kenneyhteyden varteen. toteuttamisen lisäksi soveltuvien paikkojen valin-

30 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

taa. Tämä riippuu myös bussiliikenteessä tehtävis- - Kirkkonummella tariffijärjestelmä perustuu tä ratkaisuista. Suurien ja keskikokoisten liityntä- kausilippujärjestelmään. Tariffijärjestelmä kat- Yhteistyö sekä joukkoliikenteen terminaalien lisäksi tarvitaan pieniä 1–5 auton taa sekä juna- että bussiliikenteen. Mahdolli- organisointi ja hallinto parkkipaikkoja soveltuvien pysäkkien yhteyteen. nen liityntämatka Kirkkonummella sisältyy run- Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan joukkoliiken- komatkan hintaan. Vastaava lippujärjestelmä Länsi-Uudenmaan pohjoisosan joukkoliikenteen teen koordinoinnin ohella kunnilla on tarve kehittää toteutetaan myös Helsinki (Espoo/Vantaa)– kilpailukykyyn vaikuttavat bussiliikenteen ratkaisut keskinäistä yhteistyötä. Tehokkuutta ja säästöjä Kirkkonummi välisille matkoille. Kukin pääkau- mm. Helsinki–Turku pikavuorojen liikennöinnistä voidaan saavuttaa erityisesti toiminnallisesti yhte- punkiseudun kunta vastaa oman kuntansa valtatie 1:llä ja E18:a. Mikäli pikavuoroja siirtyy näisillä alueilla ylikunnallisen suunnittelun avulla. asukkaiden matkojen taloudellisesta tuesta. E18:lle, edellyttää ratkaisu myös henkilöautojen Länsi-Uudenmaan seudullisen yhteistyön lisäksi tai liityntäpaikkoja E18:lle ja liikennöinnin kehittämistä - Nykyisen kertalipun rinnalle toteutetaan myös sen osana kunnilla on myös tarvetta yhteistyöhön mm. syöttöliikenteessä. ”satunnaisille” työmatkalaisille tarkoitettu ny- mm. seuraavien tahojen kanssa: kyistä houkuttelevampi lipputuote. Lippujärjestelmien kehittäminen - naapurikunnat Seudullinen lippujärjestelmä Lippujärjestelmiä kehitetään nykyjärjestelmien poh- - Linja-autoliitto/Matkahuolto Oy jalta pyrkien kuitenkin toimenpiteisiin, jotka helpot- - Länsi-Uudenmaan seutulippu säilyy nykytyyp- - alueen bussialan yrittäjät tavat matkaketjujen tekemistä ja yksinkertaistavat pisenä. Seutulippu kelpuutetaan myös VR:n - VR lippujärjestelmää käyttäjän näkökulmasta. lähiliikenteessä. - Lääninhallitus - YTV ja pääkaupunkiseudun kunnat Pääkaupunkiseudulle suuntautuvat työmatkat: - Markkinointia lipun käyttökelpoisuudesta - Tariffijärjestelmä perustuu nykyiseen työmat- myös lyhyemmillä kalippuun tai vastaavan järjestelmään. matkoilla lisätään. - Työmatkalipun hinta on sama kunkin kunnan ja - Tarvittaessa toteute- Espoon/Vantaan välillä sekä kunnan ja Helsin- taan alueellisia ny- gin välisillä matkoilla. Runkomatkan hinta säi- kyistä seutulippua lyy nykyisellä tasolla. halvempia työmatka- - Sama lippu kelpaa maksuvälineeksi sekä juna- liikennettä palvelevia että bussiliikenteessä. lipputuotteita. - Mahdollinen liityntämatka sekä kunnan alueel- Kuntien sisäiset liput la että määränpäässä sisältyy matkustajan - Kuntakohtaisesti maksamaan runkomatkan hintaan. kunnissa toteutetaan - Vastaava lippujärjestelmä toteutetaan myös tarvittaessa säännöl- Helsinki (Espoo/Vantaa)–kunta välisille mat- liseen matkustami- koille. Ensimmäisessä vaiheessa lippujärjes- seen tarkoitettu sisäi- telmä toteutetaan pääkaupunkiseudun ja Loh- nen lippu, tai kunnan jan/Vihdin välisille matkoille. Kukin pääkau- sisäiset matkat ovat punkiseudun kunta vastaa oman kuntansa osa nykyistä seutu- asukkaiden matkojen taloudellisesta tuesta. lippujärjestelmää.

31 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

- kuntien eri hallintokunnat sekä kuntien sisäis- nen vähentää autoriippuvuutta ja tarjoaa mahdolli- ten kuljetusten että seudullisten kuljetustarpei- suuden yhdyskuntarakenteen tiivistymiselle. 6.4 Liikenneturvallisuuden den osalta. parantaminen Kuntien hallintokuntien yhteissuunnittelu ja seudul- Kaikissa kunnissa on nimetty joukkoliikenteen vas- listen yhteyksien keskitetty suunnittelu luo edelly- Parannetaan liikenneturvallisuutta toteuttamal- tuuhenkilö. Vahvistetaan joukkoliikenteen vastuu- tykset säästöjen syntymiseen kunnille nykyiseen la toimenpiteitä, joilla vähennetään erityisesti henkilön asemaa ja resursseja siten, että hän voi verrattuna. Joukkoliikenteen suunnittelun resurssit kevyen liikenteen onnettomuuksia sekä ras- koordinoida eri hallintokuntien tarpeita. Länsi- lisääntyvät ja seudullinen suunnittelu mahdollistaa kaan liikenteen ja kuljetusten muulle liikenteel- Uusimaa on alue, jossa seudun sisäiset yhteystar- paremman palvelutason naapurikuntien välisillä le ja ympäristölle aiheuttamia riskejä. Toimen- peet rajoittuvat pääasiassa naapurikuntien välisiin yhteyksillä. piteet tukevat erityisesti liikenneturvallisuutta, matkoihin. Liitetään seudullinen joukkoliikenne- ympäristöä ja liikkumiskäyttäytymistä koskevia suunnittelu Raaseporin ja Hiiden alueen aluekes- tavoitteita. kushankkeisiin ja palkataan ohjelmien kautta yh- Liikenneturvallisuuden parantaminen -kärkihanke teinen seudullinen joukkoliikennesuunnittelija, joka sisältää toimenpiteitä, joiden ensisijaisena tavoit- toimii kuntien joukkoliikenteen vastuuhenkilöistä teena on liikenneturvallisuuden parantaminen. koostuvan seutuliikennetyöryhmän ohjauksessa. Myös muihin kärkihankkeisiin sisältyvien toimenpi- Sisäiset yhteystarpeet koskevat ensisijaisesti työ- teiden vaikutuksesta liikenneturvallisuus usein pa- ja koulumatkaliikennettä. Näiden kehittämistä var- ranee – näille toimenpiteille se ei kuitenkaan ole ten kullakin alueella tulee tiivistää kuntien välistä ensisijainen perustelu. yhteistyötä osana alueiden seudullista yhteistyötä Lähtökohtana liikenneturvallisuuden parantamisel- ja sen kehittämistä. Joukkoliikenteen kannalta tä- le Suomessa ovat valtakunnalliset liikenneturvalli- mä voi tarkoittaa: suustavoitteet, joiden asettamisen lähtökohtana on - Yhteisen matkojenyhdistelykeskuksen kehit- ollut ajatus, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai tämistä. Laajimmillaan yhteinen keskus voi kä- loukkaantua vakavasti liikenteessä. Asetettuihin sittää koko Länsi-Uudenmaan alueen. tavoitteisiin pääsemiseksi on valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2001– - Nykyisten lippujärjestelmien kehittämisen osa- 2005 tärkeimpinä painopistealueina lyhyellä aika- alueiden sisällä. välillä liikenneturvallisuuden arvostuksen parantaminen, taajamien liikenneturvallisuuden paranta- Vaikutuksia minen, kuljettajiin vaikuttaminen sekä suistumis- ja Matkojen yhdistely mahdollistaa joukkoliikenteen kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen. Pitkällä peruspalvelutason turvaamisen myös haja- aikavälillä tärkeimpiä kehittämisalueita ovat liiken- asutusalueilla. Joukkoliikenteen kilpailukyky säilyy neturvallisuuden arvostuksen parantaminen, liiken- ja osin paranee tärkeimmillä pääkaupunkiseudulle teen kasvun hillintä ja teknologian oikea hyödyn- suuntautuvilla yhteysväleillä ja alueen sisällä, jois- täminen. sa voidaan tuottaa tavoitetason palvelutaso. Keski- Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunni- tetyn matkustusinformaation tuottaminen ja lippu- telmassa 2001–2005 on esiin nostettu läänin alu- järjestelmien kehittäminen helpottavat matkusta- een liikenneturvallisuustyön painopistealueina taa- mista ja matkaketjujen syntymistä. Joukkoliiken- jamat, päätiet ja ammattiliikenne (erityisesti suis- teen palvelutason ylläpitäminen ja osin parantami- tumis- ja kohtaamisonnettomuudet), arvot ja asen-

32 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

teet sekä liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen välivaiheen toimenpiteet muihin onnettomuusalt- kuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille kehittäminen. tiimpiin liittymiin. Toimenpiteiden suunnittelusta ja 2005–2008. toteuttamisesta on vastuussa ensisijaisesti tiepiiri. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman Hanko–Hyvinkää rataosalla on yhteensä 115 taso- liikenneturvallisuuden parantaminen -kärkihank- Kevyen liikenteen turvallisuuden parantamistoi- risteystä joista on 89 suunnittelualueella. Tasoris- keen toimenpiteet on määritetty edellä mainittujen menpiteiden ensisijaisia kohteita ovat taajamat. teysten turvallisuuspuutteet on inventoitu ja niihin ylemmän tason suunnitelmien sekä työn aikana Erillisten kevyen liikenteen väylien rakentamisen on tehty toimenpide-ehdotukset vuonna 2001. esille nousseiden alueellisten tarpeiden pohjalta. lisäksi tärkeä yksittäinen ja kustannustehokas toi- Toimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyysluok- menpide taajamissa on nopeusrajoitusten alenta- kaan, joista ensimmäisen kiireellisyysluokan toi- Toimenpiteet minen ja sitä tukevat fyysiset toimenpiteet. Lähtö- menpiteiden toteuduttua voidaan kaikkien jäljelle Kärkihanke sisältää neljä toimenpideryhmää kohtana tulee olla, että taajamien kohdalla voidaan jäävien tasoristeysten katsoa olevan turvallisesti pääteitä lukuun ottamatta hyväksyä 40–50 km/h ylitettävissä. Noin puolet kiireellisimmistä toimenpi- - pääteiden liittymien parantaminen nopeusrajoituksia myös läpikulkuliikennettä välittä- teistä koskivat näkemien parantamista kasvillisuut- - kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen villä väylillä. Toimenpiteet voidaan suunnitella kunta raivaamalla. Toimenpiteistä vastaa Ratahallinto- nittaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien yhtey- keskus yhteistyössä kuntien ja Tiehallinnon kans- - rautateiden tasoristeysten turvallisuuden pa- dessä tai taajamiin voidaan laatia erilliset nopeus- sa. rantaminen rajoitussuunnitelmat. Toimenpiteiden suunnittelus- Kuntien liikenneturvallisuustyön tärkeimpänä ta ja toteuttamisesta vastaavat tiepiiri ja kunnat. - paikallisen liikenneturvallisuustyön jatkaminen muotona on noin 5–10 vuoden välein toistuvien ja kehittäminen. Taajamien lisäksi kevyen liikenteen turvallisuuteen liikenneturvallisuussuunnitelmien laatiminen. Kaksikaistaisten pääteiden liikenteen vakavin on- tulee panostaa erityisesti vilkasliikenteisillä linja- Suunnitelmien laadinnan yhteydessä pyritään gelma ovat kohtaamis- ja suistumisonnettomuudet. autoliikenteen reiteillä (esim. vt 25 Lohja– myös aktivoimaan eri hallintokuntia jatkuvaan lii- Näiden onnettomuuksien poistamisen on tämän Nummela), joilla tulee huolehtia turvallisista kevyen kenneturvallisuustyöhön. Länsi-Uudellamaalla lii- suunnitelman yhteydessä katsottu sisältyvän valta- liikenteen yhteyksistä pysäkeille. kenneturvallisuussuunnitelmaa ei ole laadittu tai viimeisimmän suunnitelman laatimisesta on kulu- teiden suuriin hankekokonaisuuksiin, joissa liiken- Rautateiden tasoristeysten turvallisuuden paran- nut yli kymmenen vuotta seuraavissa kunnissa: neturvallisuuden parantaminen on vain yhtenä tamiseksi paras keino on tasoristeysten poistami- osatavoitteena. Niillä valtatieosuuksilla, joilla suuria nen. Poistettavien tasoristeysten valintaan vaikut- - Sammatti (ei suunnitelmaa) parantamishankkeita ei tehdä tulisi kuitenkin pyrkiä tavat yleensä tasoristeyksen vaarallisuus, ratatöi- - Karjalohja(ei suunnitelmaa) onnettomuuksien seurausten lieventämiseen reu- den ajoittumiset, nopeuksien noston tarve, vaaral- naympäristön pehmentämisellä. listen aineiden kuljetukset sekä Tiehallinnon ja - Pohja (1987) Länsi-Uudenmaan pääteillä liittymien kääntymis- kuntien intressit. Varsinkaan vähän liikennöidyillä - Karjaa (1987) risteämis- ja peräänajo-onnettomuudet ovat olleet rataosilla, joilla tasoristeyksiä on paljon ei niiden lähes yhtä yleisiä henkilövahinko-onnettomuuksia poistaminen ole kustannustehokkaasti mahdollista. - Hanko (1990) kuin tien linjaosuuksien yksittäis- kohtaamis- ja Tällöin kyseeseen tulevat puomien tai varoituslait- - Lohja (1992) ohitusonnettomuudet. Liittymäonnettomuudet kes- teiden rakentaminen sekä erilaiset ylitystä helpot- kittyvät varsinkin vilkasliikenteisille osuuksille valta- tavat toimenpiteet ja näkemien parantaminen. - Siuntio (1993). tiellä 25 ja kantatiellä 51. Liittymien liikenneturvalli- Rantaradalta on jo nykyisin poistettu tasoristeykset Liikenneturvallisuussuunnitelmien laadinnasta vas- suuden parantamistoimenpiteitä on määritetty pää- Kirkkonummen länsipuoliselta osuudelta. Kirk- taavat kunnat yhdessä tiepiirin kanssa. teille tehtyjen kehittämisselvitysten yhteydessä. konummella on jäljellä seitsemän, joista kolme on Selvityksissä esitetyistä toimenpiteistä tulisi poimia tieliikenteen yhteyksiä. Loppujen tasoristeysten ja priorisoida ne, jotka soveltuvat erillisinä hank- poistaminen rantaradalta sisältyy Ratahallintokes- keina toteutettaviksi sekä määrittää mahdolliset

33 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Vaikutuksia 7 VAIKUTUKSET TAVOITTEIDEN Toteuttavat tie- ja rataverkon toimenpiteet parantavat voimakkaan kysynnän kohteena olevien aluei- Liikenneturvallisuus -kärkihankkeen toimenpiteiden SUHTEEN den saavutettavuutta pääkaupunkiseudulta, joten ensisijaisena vaikutuksena liikenneturvallisuus pa- ne edistävät vahvojen liikennevirtojen syntymistä jo ranee. Vakavat onnettomuudet vähenevät varsin- 7.1 Yhdyskuntarakenteen nykytilanteessa vahvoissa joukkoliikennekäytävis- kin pääteiden liittymissä, taajamissa sekä rautatei- sä. Pendelöinnin suuri osuus ei ole tavoiteltava den tasoristeyksissä. kehittämisen periaatteet asia, mutta toiminnallisesti pääkaupunkiseutuun Taajamien kevyen liikenteen turvallisuuden paran- Alueelle kohdistuva kasvu vaihtelee voimakkaasti kytkeytyvillä alueilla se mahdollistaa tehokkaiden tamistoimenpiteet vähentävät autoliikenteestä ai- alueen eri osissa. Voimakkaimman kasvupaineen joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen. Pitkällä aiheutuvaa estevaikutusta ja lisäävät taajamien viih- alueet: rantaratavyöhykkeen itäiset alueet ja Lohja- kajänteellä alueiden maankäytön vahvistumisen tyisyyttä. Nummela alue, ovat nykytilanteessa pääosin kil- myötä niiden omavaraisuus paranee, mikä luo pailukykyisen joukkoliikenteen vaikutuspiirissä, edellytyksiä pääkaupunkiseudulle suuntautuvan Esitetyistä toimenpiteistä monet sijaitsevat herkillä joten kasvu on mahdollista ohjata yhdyskuntara- pendelöinnin suhteellisen osuuden alenemiselle. pohjavesialuilla, mikä vähentää ympäristön pilaan- kenteen ja liikennejärjestelmän kannalta kestävän tumisriskiä. kehityksen periaatteita noudattaen: Maankäytön 7.2 Ulkoiset yhteydet Turvallisten kevyen liikenteen yhteyksien tarjoami- sijoittaminen liikenteellisesti edullisesti, ts. hyvien nen joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille edistää joukkoliikenneyhteyksien varteen tiiviiseen yhdys- Nykytilanteessa ongelmallisimmat osuudet ulkoi- joukkoliikenteen käyttöä. kuntarakenteeseen vähentää liikkumistarvetta ja sissa yhteyksissä esiintyvät pääkaupunkiseudulle tarvetta henkilöauton hankintaan sekä suosii kevy- suuntautuvassa liikenteessä. Esitetyt toimenpiteet en ja joukkoliikenteen käyttöä. Näin lisätään autot- poistavat nykyiset kapasiteettiongelmat valtatiellä 2 toman väestön liikkumismahdollisuuksia ja sen ja kantatiellä 51 ja mahdollistavat junatarjonnan myötä hyvinvoinnille tärkeiden toimintojen tavoitet- lisäämisen Rantaradalla Karjaalle ja Hankoon tavuutta. saakka. Liikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus paranevat siten oleellisesti sekä henkilö- että tava- Hitaamman kasvun alueilla kasvun suuntaaminen raliikenteessä. olemassa oleviin taajamiin luo edellytykset palvelurakenteen vahvistumiselle ja monipuolistumiselle Pääkaupunkiseudulle suuntautuvassa liikenteessä niissä. Myös tämä luo mahdollisuuksia lähiliikkumi- sujuvuuden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi sen lisääntymiseen ja autoriippuvuuden vähenty- jatkossa muodostuukin liikenteen sujuvuuden var- miseen. mistaminen itse pääkaupunkiseudulla. Ongelma korostuu erityisesti linja-autoliikenteessä. Ministeri- Kasvun suuntautuessa olemassa oleviin rakentei- työryhmän ehdottamat tieverkon kehittämishank- siin voidaan myös esteettömyysnäkökulma huomi- keet parantavat liikenteen sujuvuutta siten, että oida entistä paremmin. Liikennejärjestelmän es- keskimäärin ajoneuvoliikenteen matka-ajat lyhene- teettömyys on tärkeää niille ihmisryhmille, joiden vät noin 5% verrattuna tilanteeseen, jossa kehittä- liikkumiskyky on syystä tai toisesta heikentynyt tai mishankkeita ei ole toteutettu. rajoittunut. Varsinais-Suomen suuntaan ja pohjoiseen suun- Yhteyksien parantaminen Hanko–Hyvinkää akselil- tautuvassa liikenteessä ei ole näköpiirissä oleelli- la ja Keski-Uudenmaan suuntaan tasapainottavat sia ongelmia. Sen sijaan yhteydet Keski- aluerakennetta ja keventävät pääkaupunkiseudun Uudenmaan suuntaan eivät esitetyillä toimenpiteil- liikenneverkkojen kuormitusta. lä parannu lukuun ottamatta valtatiellä 25 tehtäviä toimenpiteitä.

34 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

7.3 Sisäiset yhteydet Hyvinkää -radan akselipainojen nostaminen ja ra- 7.6 Liikkumiskäyttäytyminen dan sähköistäminen turvaavat teollisuuden ja sa- Länsi-Uusimaa on alueena laaja ja se on rakentu- tamien sujuvat ja taloudelliset kuljetusmahdollisuu- Liikkumiskäyttäytyminen riippuu yksilön arvoista ja nut valtakunnan pääliikenneverkkojen varaan. Näin det. Merkittävin epävarmuutta aiheuttava tekijä on valinnoista, mutta myös liikennejärjestelmän tar- ollen alueen kautta kulkevat valtakunnan pääväylät valtatien 25 kehittämistoimenpiteiden viivästymi- joamista liikkumismahdollisuuksista ja palvelevat myös tärkeimpiä sisäisiä yhteystarpeita nen. -vaihtoehdoista. Yhteiskunnan kannalta kestävä ja niille esitetyt toimenpiteet vaikuttavat myös si- liikkuminen on sellaista, mikä aiheuttaa mahdolli- säisen liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. 7.5 Joukkoliikenne simman vähän ulkoisia haittoja ja kustannuksia muille käyttäjille ja yhteiskunnalle. Käytännössä Sisäisen liikenteen kannalta tärkeimmät kehittä- Joukkoliikenteen palvelutason paraneminen paran- tämä tarkoittaa lyhyitä matkoja sekä ympäristöys- mistoimenpiteet liittyvät valtatien 25 kehittämiseen taa matka-ajalla mitattuna joukkoliikenteen kilpai- tävällisten ja tehokkaiden liikennemuotojen: käve- ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin. Valta- lukykyä suhteessa henkilöautoon. Joukkoliiken- lyn, pyöräilyn, raideliikenteen ja linja-autoliikenteen tie 25 yhdistää suoraan viittä alueen 13 kunnasta teessä vaikutuksia on tarkasteltava erikseen ul- käyttöä. ja muodostaa siten tärkeimmän sisäisen liikenteen koisten yhteyksien ja sisäisen liikenteen kannalta. akselin. Myös valtatien 2 ja kantatien 51 kehittämi- Liikennejärjestelmän avulla voidaan luoda mahdol- selle edistetään sisäisen liikenteen sujuvuutta. Ulkoisessa liikenteessä joukkoliikenteen matka- lisuuksia kestävän kehityksen mukaiselle liikku- ajallinen kilpailukyky kokonaisuutena pääkaupun- miskäyttäytymiselle. Esitetyt toimenpiteet maan- Alueen sisäisen tieverkon kapasiteetti on pääteitä kiseudulle heikkenee jonkin verran, mutta yhteyk- käytön, matkaketjujen ja joukkoliikenteen kehittä- lukuun ottamatta riittävä eikä merkittäviä yhteys- sien määrä ja liityntäyhteydet paranevat, jolloin miseksi luovat näitä mahdollisuuksia. Keskeisessä puutteitakaan ole. Sen sijaan alemman tieverkon kokonaisuutena joukkoliikenteen palvelutaso tär- roolissa on maankäytön tiivistyminen nykyisten laatutaso muodostuu joissakin tapauksissa ongel- keimmillä yhteysväleillä paranee tai säilyy nykyta- asemien ja joukkoliikennekäytävien vaikutuspiiris- malliseksi mm. joukkoliikenteen ja kuljetusten kan- solla. Merkittävimmät parannukset voidaankin sä, mikä mahdollistaa palvelujen monipuolistumi- nalta. saavuttaa joukkoliikenteen käyttöä helpottavien nen ja lähiliikkumisen lisääntymisen sekä joukkolii- Joukkoliikenteessä yhteistyön parantaminen ja toimenpiteiden avulla. Liityntäliikenteen ja lippu- kennetarjonnan lisäämisen. tehostaminen kuntien välillä parantaa alueen si- tuotteiden kehittäminen sekä keskitetyn informaa- Kevyen ja joukkoliikenteen olosuhteiden paranta- säistä saavutettavuutta. tion tuottaminen helpottavat matkaketjujen teke- minen ja taajamajärjestelyt vaikuttavat erityisesti mistä. Asemanseutujen palvelujen täydentäminen niiden ihmisryhmien liikkumismahdollisuuksiin ja - ja liityntämahdollisuuksien kehittäminen parantaa 7.4 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn olosuhteisiin, joilla ei ole autonkäyttömahdollisuutta junaliikenteen houkuttelevuutta. edistäminen tai jotka muutoin ovat pääasiallisia jalankulkijoita, Sisäisessä liikenteessä kuntien välinen yhteistyön pyöräilijöitä tai joukkoliikenteen käyttäjiä. Kilpailu- Elinkeinoelämän kilpailukykyyn vaikuttavat erityi- kehittäminen mahdollistaa mm. matkojen yhdiste- kykyinen joukkoliikenne tarjoaa myös autollisille sesti sujuvat ja luotettavat liikenneyhteydet sekä lyn ja palveluliikenteiden käynnistämisen ja perus- hyvän vaihtoehdon ja siten edistää kestäviin liik- sijainti suhteessa markkinoihin ja tuotannontekijöi- palvelutasoisen joukkoliikenteen tarjoamisen myös kumistapoihin perustuvaa elämäntapaa. hin. Länsi-Uudenmaan sijainti luo edellytykset me- taajamien ulkopuolella. Palveluliikenteen kehittä- nestykselliselle toiminnalle, valtakunnan pääliiken- minen parantaa erityisesti ikääntyvien ja toiminta- neyhteydet kulkevat alueen kautta ja pääkaupunki- 7.7 Liikenneturvallisuus esteisten ihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen ja seudun vetovoima ja markkinat ovat riittävän lähel- omatoimiseen elämään, ja sen merkitys korostuu Maankäytön suunnittelulla pyritään tiivistämään lä, mikä turvaa myös työvoiman saatavuuden. erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla, jois- alueen yhdyskuntarakennetta, mikä luo mahdolli- Esitetyt tie- ja rataverkon toimenpiteet poistavat sa joukkoliikenteen palvelutaso on heikko ja sen suuden laadukkaan ja turvallisen liikenneympäris- merkittävimmät kuljetusten pullonkaulat ja epä- myötä toimintojen tavoitettavuus autottomille huo- tön rakentamiselle kustannustehokkaasti. Jo varmuutta aiheuttavat tekijät. Tavaraliikenteen no. maankäytön suunnittelussa mahdollistetaan alu- kannalta valtatien 25 parantaminen ja Hanko– eellisesti yhdenmukaiset liikenneratkaisut, jotka

35 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

parantavat liikennejärjestelmän ennakoitavuutta ja kiireellisyysluokan toimenpiteiden toteuduttua taso- Pääteiden parantamisen yhteydessä toteutettavat lisäävät turvallisuutta. Suunnittelussa hyödynne- risteysten turvallisuus on hyväksyttävällä tasolla. meluntorjuntatoimenpiteet vähentävät teiden aihe- tään vuorovaikutteisuutta sekä auditointimenet- uttamia meluhaittoja merkittävästi. Valtatiellä 2 me- Elinympäristöjen turvallisuuden parantumisesta telmjä liikenneturvallisuusongelmien ennaltaehkäi- luesteillä saadaan suojattua yli 55 dB melualueella hyötyvät erityisesti suojattomat liikkujaryhmät, ku- semiseksi. vuonna 2025 asuvista asukkaista yli 200. Lisäksi ten jalankulkijat ja pyöräilijät. Asemanseutujen ke- lähes yhtä monen asukkaan melutilanne helpottuu. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää liik- hittäminen saattaa jonkin verran lisätä koettua tur- Valtatiellä 25 toteutettavat melusuojaukset vähen- kumistarvetta sekä suosii kevyen ja joukkoliiken- vattomuutta. Tutkimusten mukaan joukkoliikenne- tävät meluhaittoja mm. Tammisaaressa, Virkkalas- teen käyttöä. Vaikutukset turvallisuuteen kanavoi- terminaalit koetaan usein pelottaviksi paikoiksi ja sa ja Ojakkalassa. tuvat joko välittöminä tai välillisinä vaikutuksina. niitä vältellään varsinkin ilta-aikaan. Välittömät vaikutukset syntyvät esimerkiksi liiken- Lukuisat uudet eritasoliittymät muuttavat alueen neympäristön ja kevyen liikenteen yhteyksien pa- 7.8 Ympäristö lähimaisemaa, koska niiden mittakaava poikkeaa rantamisesta. Välilliset vaikutukset syntyvät esi- pienipiirteisestä maisemasta. Etenkin avoimessa merkiksi kulkutapavaikutusten kautta, jolloin turval- Liikenteestä aiheutuvat melupäästöt ja muut ihmis- viljelymaisemassa ne näkyvät kauas ja niiden ym- lisuusvaikutus syntyy vähenevän tieliikenteen vai- ten terveydelle haitalliset päästöt sekä turvalli- pärille kehittyvä usein kirjava rakentaminen muut- kutuksesta. Kevyen liikenteen turvallisuuden kan- suushaitat kohdistuvat erityisesti sinne missä lii- taa voimakkaasti maisemaa. nalta oleellista on taajamien liikennesuoritteiden kennettä on paljon. Altistuminen on siten suurinta Pääteiden parantaminen parantaa myös liikenne- vähentäminen. taajamissa ja pääteiden varsilla. turvallisuutta, erityisesti raskaan liikenteen turvalli- Taajamien nopeusrajoitusten alentaminen ja niitä Maankäytön tiivistäminen ja suuntaaminen joukko- suuden parantuminen alentaa myös ympäristöön tukevat fyysiset toimenpiteet parantavat erityisesti liikennekäytävien varsille vähentää autoriippuvuut- liikenneonnettomuuksista aiheutuvaa riskiä. Nä- kevyen liikenteen turvallisuutta taajama-alueilla. ta ja hidastaa ajoneuvosuoritteiden kasvua, mikä kemä raivaukset ja riista-aidat puolestaan heiken- Tieverkon mahdollistaessa myös mahdollinen läpi- alentaa myös päästöjä. Maankäyttö painottuu alu- tävät suurten eläinten liikkumismahdollisuuksia, kulkuliikenne hakeutuu vaihtoehtoisille reiteille taa- eilla, jotka voivat hyödyntävät olemassa olevaa mutta toisaalta vähentävät hirvieläin kuolemia. Liit- jamista. Rantarataa sekä nykyisiä tai parannettavia pää- tymien valaistus ja alikulut parantavat lähiympäris- tieyhteyksiä. tön laatua ja alueen virkistysmahdollisuuksia, mut- Alueen pääteiden liikenneturvallisuusongelmat vä- ta parantavat oleellisesti myös liikenneturvallisuut- henevät merkittävästi suurten kehittämishankkei- Liikenteen sujuvuus paranee oleellisesti parannet- ta. den seurauksena. Suunniteltujen toimenpiteiden tavilla valtateillä 2, 25 ja kantatiellä 51, mikä myös vaikutuksesta vähenevät onnettomuudet yhteensä alentaa liikenteen päästöjä sekä meluhaittoja pai- Liikenne- ja rakennetun ympäristön laatu paranee noin 18 henkilövahinko-onnettomuudella vuodes- kallisesti. Nämä hankkeet toteutetaan pääosin väy- erityisesti Lohjalla, Karjaalla ja Karkkilassa, joissa sa. Liikennekuolemien määrä vähenee noin kol- lien nykyisissä maastokäytävissä, mikä mahdollisuudet liikennejärjestelyt vähentävät raskasta lii- mella vuodessa. taa nykyistä parempien pohjavesisuojausten ra- kennettä keskusta-alueilla. kentamisen. Suurten kehittämishankkeiden ohella pääteiden Yhdyskuntarakenteen liiallinen tai huolimattomasti liikenneturvallisuus parantuu muulla tieverkolla Pohjavesien pilaantumisriski pieninee oleellisesti tehty tiivistäminen saattaa vähentää lähivirkistys- riskialttiimpiin kohteisiin, erityisesti liittymiin, tehtä- parannettavien pääteiden vaikutusalueilla. Valta- alueita ja meluttomia alueita sekä lisätä liikenne- vien parantamistoimenpiteiden myötä. tiellä 25 pohjavedensuojaustoimenpiteet vähentä- alueita. Asukkaat saattavat vieraantua ympäristös- vät harjualueen tärkeiden pohjavesien pilaantumis- tään ja lakata huolehtimasta siitä. Osa ihmisistä ei Rautateiden tasoristeyksien turvallisuus paranee riskiä Björknäsissä Tammisaaressa, Ekerössä koe tiivistä rakennetta viihtyisäksi, vaan he muut- Rantaradan tasoristeyksien poistamisen ja Hanko– Tammisaaressa ja Pohjassa, välillä Meltola– tavat mieluummin harvempaan asutuille seuduille. Hyvinkää radalla tehtävien toimenpiteiden seura- Kirkniemi Karjaalla ja Lohjalla, välillä Nummenky- uksena. Hanko–Hyvinkää radan parantamistoi- lä–Nummelanharju Vihdissä, Isolähteellä Vihdissä menpiteet on ryhmitelty siten, että ensimmäisen sekä Rajamäellä Nurmijärvellä.

36 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

7.9 Rahoitus Maankäytössä pyritään aiempaa paremmin ottamaan huomioon seudullisten joukkoliikennekäytä- Liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä vien hyödyntämismahdollisuudet ja koordinoimaan oleva rahoitus on riittämätön. Merkittäviä hankkeita kuntien toimenpiteitä. Yhteistyön tiivistäminen ja voidaan toteuttaa ainoastaan eduskunnan erillisra- koordinointi kuntatason maankäytössä edistää hoituspäätösten kautta, jotka edellyttävät seudun Rantaradan junaliikenteen kehittämistä. toimijoiden vahvaa yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista esitettäviin kehittämishankkeisiin myös kuntien omissa toimenpiteissä, erityisesti maankäytön ke- hittämisessä. Rahoitukseen voidaankin vaikuttaa parhaiten suunnitelmassa esitettyihin kärkitehtäviin sitoutumisen avulla. Aiesopimuksen seurannan myötä liikennejärjestelmän rahoituksen kohdentu- mista ja toimijoiden sitoutumista tavoitteiden mu- kaisten painotusten mukaisesti voidaan seuranta nykyistä paremmin. Yhteistyön tiivistyminen kuntien välillä luo mahdollisuuksia kustannussäästöihin suunnittelussa ja palvelujen ostamisessa. Esimerkiksi joukkoliiken- neyhteistyön ja yhteisten suunnitteluhankkeiden kautta syntyy säästöjä, jotka voidaan käyttää edelleen liikennejärjestelmän kehittämistyöhön. Jouk- koliikenteen seudullisen yhteistyön käynnistämi- seen liittyen on mahdollista saada lisärahoitusta esimerkiksi seutulogistikkojen palkkaamiseksi.

7.10 Yhteistyö Yhteistyömuodot kehittyvät erityisesti joukkoliiken- teessä, jossa on tunnistettu ylikunnalliset ja paikalliset yhteistyötarpeet, mutta myös maankäytön ke- hittämisessä. Joukkoliikenteen seudullisen suunnittelun kytkeminen osaksi Raaseporin ja Hiidenohjelman seutuyh- teistyötä parantaa myös liikennettä synnyttävien palvelujen koordinointiin ja järjestämiseen liittyviä yhteistyömuotoja. Yhteistyön kytkeminen Raase- porin ja Hiidenohjelman seutuyhteistyöhankkeisiin tarjoaa hyvän pohjan edistää yhteistyötä jo olemassa olevien yhteistyömuotojen puitteissa

37 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

8 KEHITTÄMISOHJELMA JA kunnat ovat käyttäneet Länsi-Uudellamaalla liiken- nejärjestelmän kehittämiseen, ylläpitoon ja joukko- 8.2 Kehittämisohjelma AIESOPIMUS liikenteeseen yhteensä noin 40 milj. euroa vuodes- Kehittämisohjelma käsittää liikennejärjestelmän sa. Tästä summasta tiehallinnon osuus on noin 14 toimivuuden edellyttämiä toimenpiteitä: suunnitte- 8.1 Liikennejärjestelmän rahoitus milj. euroa (34%), kuntien osuus 26 milj. euroa lua, toimintatapojen kehittämistä ja hankkeiden (76%). Liikennejärjestelmän rahoitustarpeet muodostuvat toteuttamista. toimijoiden: kuntien, väylälaitosten ja operaattorei- Rahoituksesta lähes puolet (45% = 18 milj. euroa) Kehittämistoimenpiteet on ryhmitelty kolmeen kii- den infrastruktuurin kehittämiseen, yllä- ja kunnos- käytetään hoitoon ja ylläpitoon (kunnat 6 milj. eu- reellisyysluokkaan sen perusteella, miten tehok- sapitoon sekä joukkoliikenteen operointiin tarvit- roa ja tiehallinto 13 milj. euroa). Jäljellä olevasta 22 kaasti ne edistävät työn tavoitteita. Toimenpiteet semasta rahoituksesta. Osa joukkoliikenteen kus- milj. eurosta kunnat käyttävät kuljetuspalvelujen on ryhmitelty edelleen kärkitehtävittäin. Ne hank- tannuksista katetaan matkalipputulojen avulla, yh- ostamiseen noin 12 milj. euroa, joten varsinaisiin keet, jotka eivät liity suoranaisesti kärkitehtäviin on teiskunnan (kunnat ja valtio) maksaessa alijäämän. investointeihin on vuosittain keskimäärin käytettä- esitetty ryhmässä muut tärkeät kehittämistoimenpi- vissä kunnilla ja Tiehallinnolla yhteensä noin 10 Käytännössä suurten kehittämishankkeiden rahoi- teet. Vain kiireellisyysluokan I toimenpiteet on yksi- milj. euroa. Tästä kuntien välttämättömiin maan- löity. tus hoidetaan eduskunnan erillisrahoituksella, jo- käytön edellyttämiin katu- ja kaavatieinvestointei- ten kehittämisohjelman suuret investointihank- hin käytetään noin 9 milj. euroa, joten yleisen tie- Kiireellisyysluokkaan I on nostettu erityisesti seu- keet edellyttävät eduskunnan hyväksyntää, ei- verkon kehittämiseen käytettävissä oleva rahoitus dullisesti merkittävät toimenpiteet sekä kuntien vätkä sisälly seuraavassa esitettyihin lukuihin. on keskimäärin vuosittain noin 1 milj. euroa. tärkeinä pitämiä muita hankkeita. Ensimmäisen kiireellisyysluokan toimenpiteiden pohjalta on laa- Eri osapuolet ohjelmointi- ja seurantajärjestelmät Yleisen tieverkon kehittämiseen on ilman edus- poikkeavat toisistaan. Alueelle kohdistuva rahoitus dittu aiesopimus, jonka laajuus määräytyy käytet- kunnan suurten hankkeiden kehittämisrahoitusta saadaan selvitettyä luotettavasti vain kuntien ja tävissä olevan rahoituksen perusteella. Kiireelli- käytettävissä noin 1 milj. euroa/vuosi, mikä on täy- syysluokissa II ja III toimenpiteet on esitetty suu- Tiehallinnon osalta, muiden toimijoiden rahoitusta sin riittämätön tiedossa oleviin tarpeisiin nähden. ei voida selvittää alueellisella tasolla. Tiehallinto ja rempina kokonaisuuksina. Eri kiireellisyysluokille ei ole määritetty tavoitevuosia. Rahoitus vuositasolla Toimenpiteiden kustannukset kiireellisyysluokassa I, ilman ministerityöryhmän esittämiä erillisrahoi- tushankkeita, ovat 56,7 milj. euroa (23% koko- 30.0 naiskustannuksista). Liikennejärjestelmän välittö- 25.0 mien kehittämistarpeiden rahoitustarve on siten moninkertainen osapuolten käytettävissä olevaan 20.0 rahoitukseen nähden. 15.0 milj. € 10.0 5.0 0.0 Kuntien Tiehallinto / Tiehallinto / Tiehallinto / Tiehallinto / Kuntien Henkilöliike käyttömeno investoinnit hoito ylläpito suunnittelu investoinnit nne t

Uus imaa 4.4 18.5 26.0 3.0 L-Uusimaa 0.9 7.6 5.3 9.0 5.4 9.5

38 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

KÄRKITEHTÄVÄ 1: MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN YHTEENSOVITTAMINEN KÄRKITEHTÄVÄ 2: ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN

TOIMENPIDE SIJAINTI TIE MILJ.€ KRLK TOIMENPIDE SIJAINTI TIE MILJ.€ KRLK Kantatie 51 Kirkkonummi-Kivenlahti moottoritie Espoo, 51 42.00 I Valtatie 2 välillä Vihti-Palojärvi Vihti 2 40.00 I Kirkkonummi Karjaan läntinen ohikulkutie Karjaa 111 4.80 I Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen Hanko 30.00 I Seudulliset toimenpiteet: Tammisaari, Suunnittelu: Espoo - Vihti -Lohja radan maankäyttövarausten selvittämisen Vihti, Lohja 0.05 I Karjaa, Lohja, edistäminen Vihti Suunnittelu: Kehä IV tarveselvitys Länsi-Uusimaa, 0.05 I Pienet meriväylästön ja turvalaitteiden kehittämishankkeet 0.30 I Keski-Uusimaa (Barösundin väylä, Inkoon väylä) Seudulliset toimenpiteet: Pohjankurun väylän syventäminen 2.40 I Suunnittelu: Lohjan asema - Muijala - Nummela rinnakkaistieyhteyden Lohja, Vihti 0.05 I Utö - Hanko väylän parantaminen 0.42 I suunnittelu Suunnittelu: Vt25 suunnitteluvalmiuden nostaminen, Hanko 25 0.50 I KT 51 kehittämiselvityksen II ja III kiireellisyysluokan toimenpiteet 26.70 II - III hankekokonaisuuksien muodostaminen, kiireellisimpien toimenpiteiden Tammisaari, yleissuunnittelu Karjaa, Lohja, Muut toimenpiteet: Vihti Kt 51 Torpintien liittymän jkp-tie ja alikulku Inkoo 51 0.35 I Meltolan kohta, tien leventäminen 10,5 metriin, suuntauksen parantaminen Karjaa 25 2.50 I Pt 11121 Virkkalan taajaman parantaminen I-vaihe Lohja 11121 2.24 I ja yksityistiejärjestelyt Vt 1 Veikkolan taajaman meluntorjunta Kirkkonummi 1 2.00 I Vt2 Karkkilan eteläisen eritasoliittymän rakentaminen Karkkila 2 3.40 I Vt 1 Saukkolan taajamajärjestelyt Nummi-Pusula 1 1.20 I Karkkilan eteläinen ohikulkutie (Mt126) Karkkila 126 1.80 I Kt 51/mt 186 Inkoon sataman ETL:n parantaminen Inkoo 51 0.24 I Pt 11269 Kirkkonummen keskustaväylät (taajaman saneeraus) Kirkkonummi 11269 0.41 I Vt 25 Lohjansaaren liittymän parantaminen Lohja 25 0.14 I Pt 11311 Masalan keskustan liik.turvaliisuuden parantaminen Kirkkonummi 11311 0.70 I Mt 1018, Karjaan keskustan eritasoliittymän rakentaminen Karjaa 25 3.00 I Mt 125 / mt 1251 Nummen taajamajärjestelyt (Kauppakadun saneeraus ja Nummi-Pusula 125 0.30 I Pt 11237, liittymän parantaminen (I-vaihe) ja levähdysalueen liittymän Vihti 25 0.20 I nop.raj alentaminen) porrastaminen Pt 11115 ja Rantatien liittymän parantaminen Inkoo 11115 I VT 2:n Kehittämisselvityksen II kiireellisyysluokan hankkeet 7.45 II Suunnittelu: Lohjan tieverkkosuunnitelma Lohja 0.05 I VT 25 kehittämiselvityksen I kiireellisyysluokan toimenpiteet 25 25.20 II Suunnittelu: Tammisaaren tieverkkosuunnitelma Tammisaari 0.05 I VT 25 kehittämiselvityksen II ja III kiireellisyysluokan toimenpiteet 25 67.30 II - III Suunnittelu: Hangon keskustan/yleiskaavan liikennesuunnitelma Hanko 0.05 I Muut toimenpiteet: Taajaman saneeraushankkeet 6.40 II Karjaan keskustan katuverkon järjestelyt läntiseen ohikulkutiehen Karjaa I Uudet tieyhteydet ja nykyisten teiden parantaminen 5.40 II Nummelan eteläiset tiejärjestelyt Vihti 4.40 I Liittymäjärjestelyt 4.37 II Yhteensä 194.05 Meluntorjunta 1II - MTR 77.92 Yhteensä 93.67 - kaikki muut 116.13 - MTR 42.00 - I vaihe ilman MTR 16.18 - kaikki muut 51.67 - I vaihe ilman MTR 7.50

39 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

KÄRKITEHTÄVÄ 3: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN

TOIMENPIDE SIJAINTI TIE MILJ.€ KRLK TOIMENPIDE SIJAINTI TIE MILJ.€ KRLK Seudulliset toimenpiteet: Suunnittelu: Karkkilan liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen Karkkila 0.05 I Kuntien joukkoliikenteen vastuuhenkilöiden toimenkuvien määrittäminen Kunnat, LH I Suunnittelu: Karjaa - Pohja liikenneturvallisuussuunnitelman Karjaa, Pohja 0.05 I laatiminen/päivittäminen Seutulogistikkojen palkkaaminen Raaseporin ja Hiiden aluekeskusohjelmin Raaseporin ja I Suunnittelu: Karjalohja - Sammatti - Nummi-Pusula Karjalohja, 0.05 I Hiiden kunnat liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen/päivittäminen Sammatti, Suunnittelu: MYK- tarveselvitys Länninhallitus ja 0.03 I Nummi-Pusula kunnat Suunnittelu: Inkoon - Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelman Siuntio, Inkoo 0.06 I Suunnittelu: Helsinki - Turku välin liikenteellinen selvitys Kirkkonummi, 0.05 I laatiminen/päivittäminen Siuntio, Inkoo, Vt 1 (nykyisen) parantaminen välillä Myllylampi - piirin raja Lohja, Nummi- 1 0.91 I Karjaa Vt 1 Veikkola - vt 25, riista-aita moottoriväylälle Kirkkonummi, 10.36I Alueellisen aikatauluja matkaketjuinformaation (paperinen ja sähköinen) Kunnat, LH 0.05 I Lohja, Vihti kehittäminen Vt 25 Jkp-tie välillä Vt 1 - Nummelan pt (alikulku ja pv suojaukset) Vihti 25 1.22 I Terminaali- ja vaihtopaikkojen sekä liityntäpysäköinnin käyttäjä- ja Kunnat 0.03 I Vt 25 Tynninharjun liittymän parantaminen Lohja 25 0.53 I tilanvarausselvitys Muut toimenpiteet: Lippujärjestelmien kehittäminen Kunnat, I Mt 1191 Kantvik-Strömsby jkp-tie Kirkkonummi 1191 0.77 I (VR,YTV) Mt 1070 Rajaportti-Lylyisten th, jkp-tie Lohja 1070 0.43 I Joukkoliikenteen laatukäytävien toimenpideselvityksen mukaiset 0.87 I Mt 1130 Lapinkylän jkp-tie, Paloasema-mt 1131 Kirkkonummi 1130 0.62 I Kirkkonummen linja-autoaseman kehittäminen Kirkkonummi 18.00 I Pt 11281 Sundsbergin jkp-tie välillä Sundetin puistot.-Salmitie Kirkkonummi 11281 I Muut toimenpiteet: Mt 115, Sudenkaari - pt 11147 jkp-tie Siuntio 115 0.28 I Suunnittelu: Kuntakohtaiset joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja Kunnat, LH 0.10 I Mt 111 Mt 1018 Kroggårdintien jkp Karjaa 111 0.12 I suunnitelmat Mt 186 - 11083 kevyen liikenteen väylä Ruukki - Mustio Karjaa 186 I Suunnittelu: Kirkkonummen henkilöliikennesuunnitelman päivitys Kirkkonummi 0.03 I (YTV) Mt 111 Tallbacka - Påminne jkp-tie Pohja 111 0.33 I pt 11007 Rajatie-Kirkkotie, jk+pp-tie Hanko 11007 I Yhteensä 19.16 Mt 116 väistötila Munkkaan jätekeskuksen liittymään Lohja 116 I - I vaihe ilman MTR 19.16 Valaistus Tähtelän ja Torpin liittymien välillä (pt 11129-pt 11112) Inkoo 51 0.20 I KÄRKITEHTÄVÄ 4: LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Valaistus Torpintien liittymän ja Inkoon sataman liittymän välille (pt 11112- Inkoo 51 0.20 I mt 186) TOIMENPIDE SIJAINTI TIE MILJ.€ KRLK Valaistus välillä Sunnanvik-Tähtelä (mt 115-pt 11129) Inkoo, Siuntio 51 0.50 I Tenholan kevyen liikenteen tie, liikenneturvallisuuden teemapaketti Tammisaari 1081 0.42 I Mt 104, valaistus välillä Bollsta - Fiskars Pohja 104 I VALAISTUSHANKKEET 1.82 II Valtatie 1 Palojärvi-Kolmperä tievalaistus, liikenneturvallisuuden Espoo, 1 3.00 I teemapaketti Kirkkonummi, MUUT HANKKEET 10.10 II Lohja, Vihti KEVYEN LIIKENTEEN HANKKEET 21.70 II-III MUUT ERILLISET LIITTYMÄKOHTEET -HANKEKORI 0.82 II Seudulliset toimenpiteet: PIENET PIKAPARANNUSKOHTEET -HANKEKORI 0.21 I-II Tasoristeysten poistaminen Rantaradalta Kirkkonummi I Yhteensä 44.73 Tasoristeysten turvallisuuden parantaminen Hanko- Hyvinkää välillä Hanko I-II Tammisaari, - MTR 3.42 Karjaa, Lohja, - kaikki muut 41.31 Vihti - I vaihe ilman MTR 6.67

40 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

MUUT TOIMENPITEET

TOIMENPIDE SIJAINTI TIE MILJ.€ KRLK TOIMENPIDE SIJAINTI TIE MILJ.€ KRLK Vt 1 Koisjärvenojan silta U-19 Nummi-Pusula 1 0.10 I Vt 25 pohjavedensuojaus välillä Vt 2-mt 1215 II-vaihe Vihti 25 0.37 I Vt 25 pohjavedensuojaus välillä Vt 2-mt 1215 III-vaihe Vihti 25 0.60 I Vt 1 Humalojan silta U-23 Nummi-Pusula 1 0.10 I Saaristoliikenteen kehittämissuunnitelma 0.03 I Ympäristöhankkeet 0.50 II Vt 25 Nummelanharjun risteyssilta U-1133 Vihti 25 0.30 I ALEMMAN TIEVERKON PARANTAMISEN HANKEKORI 13.40 II-III Kt 51 Kelan ylikulkusilta U-1029 Siuntio 51 0.20 I LEVÄHDYSALUEET -HANKEKORI II-III Mt 110 Huhmarin risteyssilta U-1085 Vihti 110 0.22 I Yhteensä 21.08 Mt 1131 Haapajärven silta U-347 Kirkkonummi 1131 0.04 I - MTR 0.00 Pt 11181 Palakosken silta U-784 Siuntio 11181 0.30 I - kaikki muut 21.08 Pt 11225 Vanhakosken silta U-1199 Karkkila 11225 0.10 I - I vaihe ilman MTR 7.18 Pt 11269 Kirkkonummen ylikulkusilta U-978 Kirkkonummi 11269 0.30 I Pt 11294 Haimoon koulun silta U-528 Vihti 11294 0.50 I Pt 11328 Espoonlahden silta Kirkkonummi 11328 1.50 I Mt 1002 parantaminen Båssabölen katuliittymässä Tammisaari 1002 I Mt 1215 Palojärvi-Koivissilta rakenteen parantaminen Vihti 1215 0.14 I Pt 11023 Prästkulla-Nitlax rakenteen parantaminen Tammisaari 11023 0.18 I Pt 11127 Tavola-Maikkala rakenteen parantaminen Nummi-Pusula 11127 0.15 I

Pt 11131 Tähtelä-Lappers rakenteen parantaminen Inkoo, Siuntio 11131 0.19 I Pt 11149 Lappers-Lohja rakenteen parantaminen Lohja, Siuntio 11149 0.48 I Pt 11157 Väänne-Paksalo rakenteen parantaminen Lohja, Nummi- 11157 0.14 I Pusula Pt 11171 Svartsbäck-Siuntion kk rakenteen parantaminen Siuntio 11171 0.05 I Pt 11213 Vanjärvi-Maikkala rakenteen parantaminen Vihti 11213 0.10 I Pt 11225 Siikalan-Pilpalan pt rakenteen parantaminen Karkkila 11225 0.19 I Pt 11227 Pikkala-Kirkkonummi pt rakenteen parantaminen Kirkkonummi, 11227 0.30 I Siuntio Pt 11239 Palajärven pt rakenteen parantaminen Vihti 11239 0.20 I Pt 11263 Kydön pt rakenteen parantaminen Karkkila, Vihti 11263 0.19 I Pt 11319 Laurin Pt rakenteen parantaminen Vihti, Nurmijärvi 11319 0.21 I

41 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

8.3 Aiesopimus Aiesopimus on seudun toimijoiden yhteisesti hy- väksymien tavoitteiden ja kehittämisen kärkitehtä- vien pohjalta laadittu sopimus Länsi-Uudenmaan liikenteellisistä kehittämistoimenpiteistä vuosina 2005–2008. Aiesopimus on seudun toimijoiden tahdonilmaus yhteisesti tärkeinä pidettyjen asioi- den osoittamiseksi ja valmiudeksi sitoutua niiden edistämiseen ja toteuttamiseen yhteisesti sovittu- jen periaatteiden mukaisesti. Aiesopimuksen tavoitteena on edistää alueen lii- kennejärjestelmän kehittämisen yhteistyötä, suunnittelua ja toteuttamista. Sopimukseen on kirjattu eri toimijoiden resurssit ja osoitettu niiden kohden- taminen hyväksyttyjen tavoitteiden ja kärkitehtävi- en edistämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyön tavoitteena on edistää myös sopimuk- sessa yksilöimättömien tavoitteita tukevien hankkeiden toteutumista. Aiesopimuksen osapuolet sitoutuvat aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistämiseen ja toteuttamiseen toimivaltansa puitteissa. Toteutta- minen etenee käytettävissä olevien resurssien mu- kaisessa aikataulussa ja aiesopimuksessa kirjattu- jen periaatteiden mukaisesti. Aiesopimuksen sisältämät seudulliset suunnittelu- ja toteutushankkeet on esitetty viereisessä kuvas- sa.

42 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

9 SEURANTA Yhteenvedon perusteella sovitaan tarvittavista toi- - matkaketjujen seuranta liityntäpysäköinnin ja menpiteistä osapuolittain. lipputietojen avulla Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman - liikennemäärät tärkeimmillä tie- ja rataosilla seuranta käsittää aiesopimuksen toteutumisen 9.2 Liikennejärjestelmän tilan seurannan ja liikennejärjestelmän tilan seurannan seuranta - liikenneonnettomuustietojen yhteenvedon järjestämisen. Aiesopimuksen seurannan tueksi laaditaan kerran - satamien kuljetusmäärät. Helsingin seutu–Turku nopean raideliikenteen tar- aiesopimuskaudessa laajempi arvio liikennejärjes- veselvitys laaditaan vuosina 2005–2006. Selvityk- telmän tilan kehittymisestä. Arvio tehdään keskeis- sen tulosten perusteella vuoden 2006 seurannan ten liikenteen ja maankäytön tunnuslukujen suh- yhteydessä arvioidaan raideliikenteen ja maankäy- teen ja valitut osiot päivitetään liikennejärjestelmä- tön kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden tarkis- suunnitelman yhteydessä laadittuun Länsi- tamistarve. Uudenmaan liikennejärjestelmän nykytilan kuvauk- seen. Näin luodaan valmiuksia laajemmalle aieso- 9.1 Aiesopimuksen seuranta pimuksen päivittämiselle vuonna 2008.

Aiesopimuksen toteutumista seurataan vuosittain. Lisäksi aiesopimuskaudella parannetaan valmiuk- Uudenmaan liitto vastaa seurantaryhmän koolle sia koko Uudenmaan alueen kattavan liikennemal- kutsumisesta. Aiesopimus liittyy kiinteästi maakun- litarkastelun tekemiselle, jotta voidaan paremmin taohjelman toteuttamisohjelmaan, joten Uuden- arvioida eri liikennejärjestelmäsuunnitelmien yh- maan liitto seurannan vastuullisena koollekutsuja- teydessä esille nostettujen seudullisten kehittämis- na koordinoi seurannan osaksi maakuntaohjelman hankkeiden keskinäistä suhdetta. seurantaprosessia. Liikennejärjestelmän tilan seuranta käsittää kes- Aiesopimuksen seuranta käsittää seuraavat asia- keisten liikennejärjestelmän ja yhdyskuntaraken- kokonaisuudet: teen tunnuslukujen keräämisen eri toimijoiden - yhteenvedon vuosittain tapahtuneista liikenne- olemassa olevista rekisteri- ja tilastoaineistoista. järjestelmän kehittämistoimenpiteistä ja niiden Tietojen kokoamisen jälkeen arvioidaan tapahtu- vaikutuksista nutta kehitystä suhteessa työn lähtöoletuksiin ja tavoitteisiin. - suunnitelman seuraavien vuosien toteutuksen edistämistoimenpiteistä ja toimijoiden rahoitus- Keskeisiä kerättäviä tunnuslukuja ovat mm: resursseista - asukas- ja työpaikkamäärät kunnittain ja jouk- - kuntien ajankohtaiset maankäyttö- ja kaavoi- koliikenteen pääkäytävien välittömässä vaiku- tuskysymykset ja niiden liittyminen aiesopi- tuspiirissä (asemanseudut ja joukkoliikenteen mustoimenpiteisiin laatukäytävät) - seudulliset ja valtakunnantason liikennepolitii- - pendelöintitiedot ja työpaikkaomavaraisuuden kan ja maankäytön tilannekatsaukset ja arvioi- kehittyminen

daan mahdollisten kannanottojen ja toiminta- - joukkoliikenteen matkustajamäärät/lipunmyyn- muutosten vaikutukset aiesopimuksen toteut- titilastot tamiseen.

43 LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Lisätietoja:

Uudenmaan liitto Länsi-Uudenmaan kunnat: Hannu Siitonen Aleksanterinkatu 48 A Hanko 00100 Helsinki Inkoo Puh. (09) 4767 4328 Karjaa Karjalohja Karkkila Kirkkonummi Uudenmaan tiepiiri Lohja Mirja Hyvärinta Nummi-Pusula PL 70 (Opastinsilta 12 A) Pohja 00521 Helsinki Puh. 0204 22 2764 Sammatti Siuntio Tammisaari Vihti Ratahallintokeskus Arja Aalto PL 185 (Kaivokatu 6) 00101 Helsinki Puh. (09) 5840 5121

44 kansi.FH10 Wed Apr 11 14:01:31 2007 Page 1 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma C 55 - 2007 Uudenmaan liiton julkaisuja C 55 - 2007

Uudenmaan liitto

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

ISBN 978-952-448-194-6 ISSN 1236-388X (sid.) ISBN 978-952-448-195-3 ISSN 1236-388X (PDF)

Uudenmaan liitto | Nylands förbund

Composite