DOCSLIB.ORG

Lohja-Vihti-Espoo –Ratalinjan Selvitys Maakuntakaavoitusta Varten

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

UUDENMAAN LIITTO LOHJA-VIHTI-ESPOO –RATALINJAN SELVITYS MAAKUNTAKAAVOITUSTA VARTEN 2002 Lohja-Vihti-Espoo -rata 1 Selvitys maakuntakaavoitusta varten SISÄLTÖ 1 ESIPUHE 2 2 SUUNNITTELUPROSESSI 3 2.1. Kokoukset 3 2.2. Työssä käytetty aineisto 3 2.3. Esillä olleet vaihtoehdot ja niiden karsinta 3 3 RATALINJAUKSEN ESITTELY 5 3.1. Radan suunnittelun lähtökohdat ja geometria 5 3.2. Asemat 6 3.3. Liikennöinti radalla 6 3.4. Suhde ELSA-rataan 6 3.5. Maankäytön mitoitus asemien kohdalla 8 4 VAIKUTUSTARKASTELUT 9 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet 9 4.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne 10 4.3. Luonto 11 4.4. Liikenne 11 4.5. Sosiaaliset olot 13 4.6. Talous 13 4.7. Muut vaikutukset 14 4.8. Vaikutusten yhteenveto 15 5 JATKOTOIMET 16 LIITE: Kartta ratalinjasta ja asemista 1:100 000 Lohja-Vihti-Espoo -rata 2 Selvitys maakuntakaavoitusta varten 1 ESIPUHE Työn lähtökohta ja tavoitteet Työn tavoitteena oli määritellä alustava ratalinja Espoosta Kirkkonummen ja Vihdin kautta Lohjalle sellaisella tarkkuudella, että maakuntakaavassa voi- daan ottaa kantaa ratalinjaukseen. Tehtävä sisälsi myös Maankäyttö- ja ra- kennusasetuksen 10 §:n vaatimien vaikutusten selvittämisen. Työryhmä Työn tilaaja oli Uudenmaan liitto, jossa työstä vastasi Hannu Siitonen. Työtä varteen koottiin työryhmä, jonka työskentelyyn osallistuivat: Hannu Siitonen Uudenmaan liitto, työryhmän puheenjohtaja Risto Jokinen Espoo, liikennesuunnittelu Veikko Tuominen Espoo, liikennesuunnittelu Sinikka Ahtiainen Espoo, liikennesuunnittelu Seppo Suntio Espoo, yleiskaavoitus Suvi Lehtoranta Espoo, yleiskaavoitus Antti Tuomainen Vihti Olli-Pekka Hatanpää Vihti Matti Paavola Kirkkonummi Heikki Rouvinen Lohja Markku Pyy Ratahallintokeskus, liikennejärjestelmäyksikkö Työssä toimi konsulttina Sito-konsultit Oy, jossa työstä vastasivat: Ins. Rauno Tuominen, projektipäällikkö Dipl.ins. Seppo Veijovuori, ratasuunnittelu ja sen prosessi sekä yhteydenpito Ratahallintokeskukseen. Dipl.ins. Timo Huhtinen, vaikutusten arviointi ja raportointi, teemakartat. FM Jari Mannila, vaikutusten arviointi. Työryhmän lisäksi muistioiden ja muun aineiston sähköpostijakeluun kuului- vat: Uudenmaan liitto Hannu Siitonen Uudenmaan liitto Asta Tirkkonen Uudenmaan liitto Lea Piistari-Niemelä Ratahallintokeskus Markku Pyy Espoo Risto Jokinen Espoo Veikko Tuominen Espoo Suvi Lehtoranta Espoo Vuokko Rouhiainen Espoo Merja Kiviluoto Espoo Leena Kaasinen Kirkkonummi Tero Luomajärvi Kirkkonummi Matti Paavola Vihti Olli-Pekka Hatanpää Vihti Antti Tuomainen Lohja Heikki Rouvinen Sähköpostijakelun tarkoitus oli tiedottaa suunnittelutyön etenemisestä työ- ryhmää laajemmalle joukolle. Lohja-Vihti-Espoo -rata 3 Selvitys maakuntakaavoitusta varten 2 SUUNNITTELUPROSESSI Suunnittelu käynnistämisen taustana oli Vihdin kunnan maakuntakaava- luonnoksesta antama lausunto, jossa kunta toivoi selvitettäväksi maakunta- kaavassa uutta ratayhteyttä Nummelaan. Selvitystyö aloitettiin toukokuun lopussa 2002, ja raportti valmistui kesäkuun lopussa 2002. 2.1. Kokoukset Suunnittelun aikana työryhmä kokoontui kolme kertaa. Lisäksi konsultti piti palaverit Espoon kaupungin sekä Ratahallintokeskuksen edustajien kanssa. Suunnitteluun liittynyt aineisto (kokousten asialistat ja muistiot, raportti- luonnos ja loppuraportti) lähetettiin prosessin aikana sähköpostitse Espoon, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kuntien edustajille, Uudenmaan liittoon ja Ratahallintokeskukseen. 2.2. Työssä käytetty aineisto Työn lähtöaineistona käytettiin mm. numeerista ArcView-muotoista maakun- takaavaa eri teemoineen ja pohjakarttoineen, kunnista saatuja yleiskaavoja ja niihin liittyneitä selvityksiä, ELSA-rataan liittyviä selvityksiä, ratojen ja asemien suunnitteluohjeita sekä lähiliikennejunien kiihtyvyys- ja hidastuvuustietoja. Ratalinjaukset suunniteltiin 1:20 000 mittakaavaiselle peruskarttapohjalle. 2.3. Esillä olleet vaihtoehdot ja niiden karsinta Rantaradan erkanemisvaihtoehdot Työn aikana mahdollisina Rantaradan erkanemispaikkoina selvitettiin kol- mea eri kohtaa: • Rata erkanisi Kauniaisten ja Tuomarilan välistä ja kulkisi Turunväylän vartta sen pohjoispuolella. • Rata erkanisi Espoon aseman länsipuolisen tunnelin jälkeen. • Rata erkanisi Mankin liikennepaikan länsipuolelta. Tuomarilan ja Kauniaisten välistä alkavan erkanemisen huonona puolina pi- dettiin sitä, että erkanema hankaloittaisi Espoon asemalle suuntautuvien ju- nien tasavälistä liikennettä. Rata ja asema sekä aseman edellyttämä tiivis maankäyttö olisi myös hankala sijoittaa Kehä III:n ja Turunväylän laajalle ris- teysalueelle. Mankin liikennepaikan länsipuolinen erkanemaa työryhmä ei pitänyt työn al- kuvaiheessa mahdollisena, koska ratageometriaa kaavailtiin alussa sellai- seksi, että rata mahdollistaisi myös nopean junaliikenteen (yli 250 km/h). Hi- taammalla 160 km/h mitoitusnopeudella rata on kuitenkin mahdollista suun- nitella kulkemaan myös Mankista Veikkolaan Loojärven länsipuolitse. Tämän vaihtoehdon hyvänä puolena olisi se, että tiheän vuorovälin kaupunkiratalii- kenne voisi tulevaisuudessa ulottua Kauklahteen asti. Toisaalta tällä linjalla uusien asemanseutujen tieverkko on puutteellinen ja kytkentä Turunväylään Lohja-Vihti-Espoo -rata 4 Selvitys maakuntakaavoitusta varten hankalahko. Linja olisi myös hieman pidempi kuin valittu linja, mikä vaikuttai- si rakennuskustannuksiin ja matka-aikaan. Parhaana erkanemisvaihtoehtona työryhmä piti erkanemista Espoon ase- man länsipuolisen tunnelin jälkeen. Se mahdollistaa radan linjaamisen niin, että se noudattelee Turunväylän maastokäytävää. Asemien kohdan maan- käyttö voi tässä linjauksessa tukeutua Turunväylään. Tässä raportissa esite- tyn ratalinjan suunnittelu tehtiin tämän erkanemisvaihtoehdon pohjalta. Ratalinjan alavaihtoehdot Kuva 1. Suunnittelutyön aikana esillä olleet linjausvaihtoehdot. Työn alussa linjausta suunniteltiin niin, että nopea liikenne (yli 250 km/h) olisi radalla mahdollinen. Tämä vaihtoehto poikkeaa lopullisesta ratalinjasta pää- asiassa Nummelan kohdalla, jossa asema olisi silloin noin kilometrin ete- lämpänä kuin lopullisessa linjauksessa. Työryhmän toisessa kokouksessa Lohjan edustajan ehdotuksesta päätettiin, että tässä suunnitelmassa rata päätetään Lohjan keskustaan, jonne osoite- taan uusi asema, ja mahdollinen myöhemmin rakennettava erkaneminen Turun suuntaan voisi tapahtuisi Muijalan kohdalta. Lohja-Vihti-Espoo -rata 5 Selvitys maakuntakaavoitusta varten 3 RATALINJAUKSEN ESITTELY 3.1. Radan suunnittelun lähtökohdat ja geometria Suunniteltu rata on kaksiraiteinen sähköistetty kaupunkirata. Radan koko- naispituus on 41 km, josta uutta rataa on noin 28,5 km ja osittain parannet- tavaa Hanko-Hyvinkää rataa 12,5 km. Uudelle ratalinjalle ei ole suunniteltu tavaraliikennettä. Ratahallintokeskuksen mukaan suunniteltu ratalinjaus Espoon ja Lohjan vä- lillä voi toimia ensimmäisessä vaiheessa osana ELSA-rataa. Rataosuutta ei kuitenkaan tarvitse mitoittaa nopean radan, mitoitusnopeus 250 km/h, vaa- timusten mukaan, vaan perinteisen kaluston mitoitusnopeutena voidaan käyttää 160 km/h. Tämä on nykyisen Sm4-lähiliikennekaluston huippu- nopeus ja mahdollistaa myös kallistuvakoristen Pendolinojen (Sm3) nopean liikennöinnin (220 km/h). Toisessa vaiheessa voidaan toteuttaa ELSA- radalle uusi linjaus Lohjan ja Espoon välille. Mitoitusnopeudella 160 km/h suositeltavat kaarresäteet ovat välillä 1900 m - 5000m. Kaarresäteen minimiarvo on 1258 m. Uudella ratalinjalla on käytetty pienimpänä kaarresäteenä 2000 metriä ja suurimpana 5500 metriä. Liittymi- sessä nykyiseen rataan ja sen parantamisessa nykyisessä maasto- käytävässä on pienimpänä kaarresäteenä käytetty 1800 metriä. Kaikki uudet asemat on sijoitettu suoralle rataosalle. Ratalinja erkanee rantaradasta Espoon aseman eteläpuolelta, ennen Kauk- lahden asemaa. Erkanemiskohta ja ratageometria on sama kuin ELSA- radan suunnittelussa tutkittu pohjoinen vaihtoehto. Rata alittaa Mikkelän asuntoalueen ja Kehä III:n tunnelissa. Radan linjaus on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle nykyisen moottoritien (vt 1) maastokäytävää. Num- melassa uusi rata yhtyy nykyiseen Hyvinkää - Hanko –rataan, jonka geomet- ria on parannettava vastaamaan nykyvaatimuksia. Lohjalla kaupunkiradan on ehdotettu jatkuvan nykyistä teollisuusrataa Lohjan keskustaan. Teolli- suusradan geometriaan ei kaupungin keskustassa voida tehdä merkittäviä muutoksia. Lohja-Vihti-Espoo -rata 6 Selvitys maakuntakaavoitusta varten Kuva 2. Ratalinja ja likimääräiset aseman paikat sekä asemien etäisyys Es- poon asemasta. 3.2. Asemat Uusien asemien paikat on kartassa esitetty lähinnä aluevarauksena. Laitu- reiden sijainti tarkentuu asema-alueen tarkemmassa suunnittelussa. Kauko- liikenteen laituripituus on 250 m - 450 m, riippuen junapituudesta ja käytettä- västä junakalustosta. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen laituripituus on normaalisti 270 m, joka palvelee enintään viiden yksikön junarunkoa. Täysin uusia asemia ovat Koskenmäki, Hista, Veikkola, Huhmari ja Numme- la. Muijalan ja Lohjan asemat on sijoitettu nykyisille paikoille. Lisäksi on Loh- jan keskustaan, nykyisen radan varrelle, sijoitettu uusi kaupungin keskustaa palveleva asema. Nummelan asemalta on yhteys myös Hyvinkää - Hanko – radalle itään. 3.3. Liikennöinti radalla Liikennöinnin lähtökohtana on ruuhka-aikana 10 minuutin vuoroväli Leppä- vaaran ja Espoon asemien välillä. Joka toinen juna voi jatkaa rantaradalle ja joka toinen Lohjan suuntaan. Junakaluston kehittyessä mahdollistuu myös junan jakaminen kahteen eri suuntaan lähtevään runkoon. Radalle ei ole suunniteltu tavaraliikennettä. 3.4. Suhde ELSA-rataan ELSA-radasta (Espoo-Lohja-Salo) valmistui 1979 yleissuunnitelma,
Recommended publications
  • Porvoon Ja Lohjan Kaupunkien Esityksen Perustelumuistio

    Porvoon Ja Lohjan Kaupunkien Esityksen Perustelumuistio

    PERUSTELUMUISTIO Porvoon ja Lohjan kaupunkien toiminnallinen suuntautuminen, vuorovaikutus ja yhteys metropolialueeseen MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME METROPOLIALUEESTA? Hallitus linjasi elokuussa 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan metropolihallinnon jatkovalmistelun periaatteista. Keskeisenä linjauksena oli se, että perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä elin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen.1 Valtiovarainministeriö asetti lokakuussa 2013 työryhmän metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelua varten. Tehtävä perustui Kataisen hallituksen kuntauudistuslinjauksiin, jossa korostettiin muun muassa metropolialueen kansallista merkitystä ja tarvetta metropolialuetta koskevalle erilliselle lainsäädännölle.2 Työryhmän työtä edelsi seikkaperäinen esiselvitys. Metropolilakityöryhmän väliraportti julkaistiin huhtikuussa 2014. Työryhmä esitti kahta vaihtoista mallia: pakkokuntayhtymää tai itsehallinnollista järjestelmää. Molemmissa malleissa ytimenä oli vaaleilla valittu valtuusto, metropolikaava sekä valtion kanssa tehtävät metropolisopimus. Hallitus linjasi budjettiriihessään elokuussa 2014 periaatteet, joiden pohjalta metropolilakityöryhmä jatkaisi valmistelua. Linjauksen mukaan metropolihallinto kattaisi 14 kuntaa Helsingin seutukunnan 17 kunnasta, mutta linjaukseen liitettiin varaus, että ”Lohja
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017

    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland

    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
  • Espoo-Salo Oikoradan Yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-Sali, 30.10.2019, Klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden Ohjelma

    Espoo-Salo Oikoradan Yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-Sali, 30.10.2019, Klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden Ohjelma

    Kirkkonummi Espoo-Salo oikoradan yleisötilaisuus Lohja, Laurentius-sali, 30.10.2019, klo 18-20 Mäenpää Heidi 30.10.2019 Yleisötilaisuuden ohjelma Klo 18.00 Alkusanat ja hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.05 Kaupungin puheenvuoro Kaupunginjohtaja Mika Sivula, Lohjan kaupunki Klo 18.15 Maakuntaliiton puheenvuoro Liikennesuunnittelija Pasi Kouhia, Uudenmaan liitto Klo 18.25 Hankkeen suunnittelutilanne: • Rantarataselvitys, kysyntäennuste ja liikenneselvitys • Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden ympäristövaikutusten arviointi Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto Klo 18.40 Rata- ja tieteknisten ratkaisujen esittely Projektipäällikkö Seppo Veijovuori, Sitowise Projektipäällikkö Kari Fagerholm, Pöyry Klo 18.55 Vaikutusten arviointi Ympäristöasioista vastaava Eevaliisa Härö, Ramboll Klo 19.10 Kysymyksiä ja keskustelua Päätössanat Esitysten jälkeen on mahdollista tutustua karttoihin yhdessä suunnittelijoiden kanssa Klo 20.00 Tilaisuus päättyy 2 Hankkeen yleisesittely Projektipäällikkö Heidi Mäenpää, Väylävirasto 3 Helsinki-Turku nopea junayhteys 4 Espoo-Salo oikorata, yleissuunnitelma • Maakuntakaavan mukainen linjaus • Rataa noin 94 km • Tunneleita 22 kpl, noin 15 km • Siltoja 113 kpl, noin 11 km • Tiet, kadut • Vaikutukset • Melu • Ympäristö • Ihmiset • Kustannukset 5 Suunnitteluprosessi RATALAKI • Esiselvitys • Tarveselvitykset • Liikenteelliset selvitykset • Kehittämisselvitykset YLEISSUUNNITELMA RATASUUNNITELMA RAKENTAMIS- • YVA • Maakuntakaavan ja • Asemakaavan mukainen
  • Lemminkäinen Annual Report 2002

    Lemminkäinen Annual Report 2002

    Annual Report 2002 LEMMINKÄINEN GROUP Annual Report 2002 LEMMINKÄINEN Lemminkäinen Corporation Esterinportti 2, 00240 Helsinki P.O.Box 23, 00241 Helsinki Telephone +358 9 15 991 Fax +358 9 140 672 www.lemminkainen.fi LEMMINKÄINEN GROUP Contents Year 2002 1 Lemminkäinen Group 2 Strategy 4 Review by the Managing Director 5 Paving and Mineral Aggregates Division 6 Building Materials Division 10 Lemminkäinen Construction Ltd 14 Oy Alfred A. Palmberg Ab 18 Tekmanni Oy 22 Risk management 26 Environment 27 Research and development 28 Personnel 30 Board of Directors’ report for the accounting period 1st Jan. 2002 – 31st Dec. 2002 32 Consolidated income statement 34 Consolidated balance sheet 35 Consolidated statement of source and application of funds 36 Parent Company income statement 37 Parent Company balance sheet 38 Parent Company statement of source and application of funds 39 Accounting principles 40 Notes to the financial statements 41 Economic trends and financial indicators 52 Shares and shareholders 54 Board of Directors’ proposal for appropriation of retained earnings 57 Auditors’ report 57 Parent Company Board of Directors 58 Corporate governance 59 Information for shareholders 60 Contact information 61 Year 2002 Lemminkäinen’s steady development continues The net sales of the Lemminkäinen Group rose 12.5 % to EUR 1 255.8 million Lemminkäinen’s steady growth and favourable (1 116.5), of which operations abroad accounted for EUR 249.0 million (202.5) or earnings trend have persisted for a number of 20 % (18). The Group’s profit before taxes was EUR 48.5 million (61.7) and the years. The Company’s net sales were up yet again operating profit was EUR 56.7 million (69.7).
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021

    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
  • Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2014 Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2013

    Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2014 Tulomuutto KUUMA-Kuntiin 2013

    Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2014 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2364 KOKO MAA 2647 KOKO MAA 2544 KOKO MAA 2275 KOKO MAA 1070 Helsinki 300 Helsinki 505 Vantaa 619 Espoo 858 Helsinki 157 Nurmijärvi 224 Vantaa 373 Helsinki 510 Helsinki 472 Vantaa 144 Riihimäki 182 Tuusula 355 Tuusula 283 Vantaa 138 Järvenpää 124 Vantaa 174 Kerava 270 Järvenpää 165 Siuntio 80 Tuusula 93 Espoo 122 Mäntsälä 146 Espoo 124 Vihti 41 Kerava 58 Tuusula 122 Espoo 130 Sipoo 95 Tampere 40 Lahti 47 Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Nurmijärvi Lähtökunta Pornainen Lähtökunta Sipoo Lähtökunta Tulo - Tuusula Lähtökunta Tulo - Vihti KOKO MAA 2171 KOKO MAA 304 KOKO MAA 986 KOKO MAA 2307 KOKO MAA 1498 Helsinki 526 Järvenpää 47 Helsinki 326 Vantaa 536 Helsinki 286 Vantaa 486 Vantaa 42 Vantaa 184 Helsinki 433 Espoo 283 Espoo 254 Helsinki 42 Porvoo - Borgå 75 Järvenpää 287 Lohja - Lojo 211 Hyvinkää 131 Tuusula 25 Kerava - Kervo 69 Kerava - Kerv 223 Vantaa 124 Tuusula 57 Kerava - Kervo 21 Espoo 57 Espoo 95 Karkkila - Hö 88 Vihti 47 Sipoo - Sibbo 18 Järvenpää 50 Hyvinkää - H 85 Kirkkonumm 75 Tulomuutto KUUMA-kuntiin 2013 Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Tulo - Lähtökunta Hyvinkää Lähtökunta Järvenpää Lähtökunta Kerava Lähtökunta Kirkko-nummi Lähtökunta Mäntsälä KOKO MAA 2641 KOKO MAA 2556 KOKO MAA 2594 KOKO MAA 2081 KOKO MAA 1097 Helsinki 329 Helsinki 478 Vantaa 543 Espoo 820 Helsinki 166 Nurmijärvi 245 Vantaa 344 Helsinki 491 Helsinki 467 Järvenpää 164 Riihimäki 217 Tuusula
  • 1 Regional Co-Operation in Helsinki Region – New Products And

    1 Regional Co-Operation in Helsinki Region – New Products And

    Regional co-operation in Helsinki Region – new products and services Information Manager Leila Lankinen Researcher Tea Tikkanen City of Helsinki Urban Facts 26th SCORUS BIENNAL CONFERENCE 14-16 October 2008, Shanghai, China Content: • Helsinki regional key figures – a driving force of Finnish economy – internationally competitive metropolis • Regional database (HRD) – short overview to the past development • How does the region look like when analysed using HRD statistics • New features and plans 1 Helsinki among the Metropolises in Europe Helsinki Region Helsinki Metropolitan Area 1 007 611 inh. The rest of the Helsinki Region 295 968 inh. Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää Nurmijärvi Vihti Pornainen Tuusula Kerava Vantaa Sipoo Espoo Kauniainen Helsinki Kirkkonummi 2 Helsinki Region – some key figures • Population 2008 – 1.3 million – 25 per cent of the whole country • Jobs and enterprises 2005 – 670 000 jobs – 29 per cent of the whole country – employment rate 75 per cent • Gross domestic product 2006 – GVA per capita 42 500 euros in Helsinki region, 30 000 in Finland • Investments in research and development 2006 – R&D 4.3% of GVA in Helsinki region, 3.4% in Finland – 41% of the whole country • Students and schools – 10 polytechnics and 4 universities – about 100 000 students • People with foreign background – 6 per cent GVA growth in selected metropolises forcast 2006-2011 Warsaw Prague Helsinki region is one of the fastest Dresden Dublin Helsinki growing metropolises in Europe. Budapest Stockholm The growth rate of GVA was in the Oslo Athens first five years in 2000 about three Utrecht Madrid percent and the newest estimations Edinburgh Cardiff show that the same direction will Vienna Munich Amsterdam continue in near future.
  • [Napsauta Tätä Ja Kirjoita Vastaanottajan Titteli]

    [Napsauta Tätä Ja Kirjoita Vastaanottajan Titteli]

    Kate 05.05.2020 § 29 Muistio Kate 11.05.2020 § 31 Kh 18.5.2020 § 85 17.3.2020 KV 1.6.2020 § 24, liite 6 Viranomaisneuvottelu MRL 66 §, Vihdin strateginen yleiskaava Aika: 17.3.2020 klo 13-15 Paikka: etäneuvottelu (Microsoft Teams) Läsnä: Reetta Suni, Uudenmaan ELY-keskus, pj Brita Dahlqvist-Solin, Uudenmaan ELY-keskus Hannu Palmén, Uudenmaan ELY-keskus Henrik Wager, Uudenmaan ELY-keskus Ilkka Juva, Uudenmaan ELY-keskus Heli Vauhkonen, Uudenmaan liitto (Aila Elon sijasta) Ville Vuokko, Väylä Mika Heikkilä, Espoo Tero Luomajärvi, Kirkkonummi Mikko Laukkanen, Vihti Mikko Airikkala, Vihti Olga Hagström, Vihti Miia Ketonen, Vihti, sihteeri Estyneet: Petra Ståhl, Vihti Jani Stenroos, Caruna Oyj Mika Penttilä, Fingrid Oyj Anitta Ojanen, Hyvinkää Mariitta Vuorenpää, Karkkila Leena Iso-Markku, Lohja Pekka Säteri, Loppi Anita Pihala, Nurmijärvi Timo Onnela, Siuntio Tellervo Saukoniemi, Länsi-Uudenmaan Museo Niko Anttiroiko, Länsi-Uudenmaan Museo (arkeologian osalta, josta lausunut Museovirasto) Jukka Saari, Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos Neuvotteluiden avaus ja osallistujien esittäytyminen Todettiin läsnäolijat. Puheenjohtajana toimii Reetta Suni Uudenmaan ELY-keskuksesta ja muistiota pi- tää Miia Ketonen Vihdistä. Alkuun todettiin myös, että Lohjan edustaja on ennen kokousta ilmoittanut sekaannuksesta, jonka johdosta Lohjan kaupungin lausuntoa ei ole kaavaehdotuksesta saatu. Vastineiden läpikäynti ja osallistuvien tahojen kommenttipuheenvuorot Mikko Laukkanen Vihdistä esitteli kaavaehdotuksesta saatuja lausuntoja ja niihin laadittuja vastine-
  • Helsinki - Vaalimaa

    Helsinki - Vaalimaa

    TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] Author: Harri Heikkinen, TUAS Published: March, 2020. Figure 1: [Intelligent traffic sign on E18 Turku-Helsinki. (Tieyhtiö ykköstie 2016.)] TUAS data collection: Corridor 1, E18 Finland Turku/Naantali – Helsinki - Vaalimaa WP3 Technical solutions along the corridors By Harri Heikkinen, TUAS Copyright: Reproduction of this publication in whole or in part must include the customary bibliographic citation, including author attribution, report title, etc. Cover photo: MML, Esri Finland Published by: Turku University of Applied Sciences The contents of this publication are the sole responsibility of BALTIC LOOP partnership and do not necessarily reflect the opinion of the European Union. Contents [WP3 Technical solutions along the corridors: GoA 2020] .......................................... 1 1. Introduction .......................................................................................................... 1 2. Corridor description and segments ...................................................................... 2 3. Data collection by type and source .................................................................... 11 4. Conclusions, analysis and recommendations of further research. ..................... 20 References ............................................................................................................ 22 WP3 Technical solutions along the 03/2020 corridors / GoA 2020
  • UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne Ja Infrastruktuuri -Vastuualue

    UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne Ja Infrastruktuuri -Vastuualue

    UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/2007 7 ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015 Helsingissä 20.5.2016 2 SISÄLTÖ 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus 3 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen toimivalta-alue 3 3. Julkisen palvelun hintavelvoitteet 3 3.1 Seutuliput 4 3.2 Kaupunkiliput 4 3.3 Työmatka- ja erikoisliput 5 3.4 Kertalippujen hinnat 10 4. Valitut julkisen liikenteen harjoittajat ja maksetut korvaukset 11 4.1 Siirtymäajan liikennöintisopimukset 11 4.2 Osto- ja PSA-sopimukset 11 4.3 Yksinoikeudet 12 Liite: Siirtymäajan liikennöintisopimukset 14 3 1. Toimivaltaisen viranomaisen raportointivelvollisuus Tämä raportti perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1370/2007 palvelusopimusasetus) 7 artiklan 1. kohtaan, jonka mukaisesti: ”Toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava kerran vuodessa yhdistelmäraportti, jossa selostetaan sen toimivaltaan kuuluvat julkisen palvelun velvoitteet, valitut julkisen liikenteen harjoittajat sekä korvaukset, joita niille on maksettu, ja yksinoikeudet, joita niille on myönnetty korvauksena julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä.” Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) antaa tässä raportissa toimivaltaisena viranomaisena asetuksen edellyttämät tiedot vuodelta 2015. 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri