UUDENMAAN LIITTO

LOHJA-VIHTI-ESPOO –RATALINJAN SELVITYS MAAKUNTAKAAVOITUSTA VARTEN

2002

Lohja-Vihti-Espoo -rata 1 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

SISÄLTÖ

1 ESIPUHE 2

2 SUUNNITTELUPROSESSI 3 2.1. Kokoukset 3 2.2. Työssä käytetty aineisto 3 2.3. Esillä olleet vaihtoehdot ja niiden karsinta 3

3 RATALINJAUKSEN ESITTELY 5 3.1. Radan suunnittelun lähtökohdat ja geometria 5 3.2. Asemat 6 3.3. Liikennöinti radalla 6 3.4. Suhde ELSA-rataan 6 3.5. Maankäytön mitoitus asemien kohdalla 8

4 VAIKUTUSTARKASTELUT 9 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet 9 4.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne 10 4.3. Luonto 11 4.4. Liikenne 11 4.5. Sosiaaliset olot 13 4.6. Talous 13 4.7. Muut vaikutukset 14 4.8. Vaikutusten yhteenveto 15

5 JATKOTOIMET 16

LIITE: Kartta ratalinjasta ja asemista 1:100 000 Lohja-Vihti-Espoo -rata 2 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

1 ESIPUHE

Työn lähtökohta ja tavoitteet

Työn tavoitteena oli määritellä alustava ratalinja Espoosta Kirkkonummen ja Vihdin kautta Lohjalle sellaisella tarkkuudella, että maakuntakaavassa voi- daan ottaa kantaa ratalinjaukseen. Tehtävä sisälsi myös Maankäyttö- ja ra- kennusasetuksen 10 §:n vaatimien vaikutusten selvittämisen.

Työryhmä

Työn tilaaja oli Uudenmaan liitto, jossa työstä vastasi Hannu Siitonen. Työtä varteen koottiin työryhmä, jonka työskentelyyn osallistuivat: Hannu Siitonen Uudenmaan liitto, työryhmän puheenjohtaja Risto Jokinen Espoo, liikennesuunnittelu Veikko Tuominen Espoo, liikennesuunnittelu Sinikka Ahtiainen Espoo, liikennesuunnittelu Seppo Suntio Espoo, yleiskaavoitus Suvi Lehtoranta Espoo, yleiskaavoitus Antti Tuomainen Vihti Olli-Pekka Hatanpää Vihti Matti Paavola Kirkkonummi Heikki Rouvinen Lohja Markku Pyy Ratahallintokeskus, liikennejärjestelmäyksikkö

Työssä toimi konsulttina Sito-konsultit Oy, jossa työstä vastasivat: Ins. Rauno Tuominen, projektipäällikkö Dipl.ins. Seppo Veijovuori, ratasuunnittelu ja sen prosessi sekä yhteydenpito Ratahallintokeskukseen. Dipl.ins. Timo Huhtinen, vaikutusten arviointi ja raportointi, teemakartat. FM Jari Mannila, vaikutusten arviointi. Työryhmän lisäksi muistioiden ja muun aineiston sähköpostijakeluun kuului- vat: Uudenmaan liitto Hannu Siitonen Uudenmaan liitto Asta Tirkkonen Uudenmaan liitto Lea Piistari-Niemelä Ratahallintokeskus Markku Pyy Espoo Risto Jokinen Espoo Veikko Tuominen Espoo Suvi Lehtoranta Espoo Vuokko Rouhiainen Espoo Merja Kiviluoto Espoo Leena Kaasinen Kirkkonummi Tero Luomajärvi Kirkkonummi Matti Paavola Vihti Olli-Pekka Hatanpää Vihti Antti Tuomainen Lohja Heikki Rouvinen Sähköpostijakelun tarkoitus oli tiedottaa suunnittelutyön etenemisestä työ- ryhmää laajemmalle joukolle. Lohja-Vihti-Espoo -rata 3 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

2 SUUNNITTELUPROSESSI

Suunnittelu käynnistämisen taustana oli Vihdin kunnan maakuntakaava- luonnoksesta antama lausunto, jossa kunta toivoi selvitettäväksi maakunta- kaavassa uutta ratayhteyttä Nummelaan.

Selvitystyö aloitettiin toukokuun lopussa 2002, ja raportti valmistui kesäkuun lopussa 2002.

2.1. Kokoukset

Suunnittelun aikana työryhmä kokoontui kolme kertaa. Lisäksi konsultti piti palaverit Espoon kaupungin sekä Ratahallintokeskuksen edustajien kanssa.

Suunnitteluun liittynyt aineisto (kokousten asialistat ja muistiot, raportti- luonnos ja loppuraportti) lähetettiin prosessin aikana sähköpostitse Espoon, Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kuntien edustajille, Uudenmaan liittoon ja Ratahallintokeskukseen.

2.2. Työssä käytetty aineisto

Työn lähtöaineistona käytettiin mm. numeerista ArcView-muotoista maakun- takaavaa eri teemoineen ja pohjakarttoineen, kunnista saatuja yleiskaavoja ja niihin liittyneitä selvityksiä, ELSA-rataan liittyviä selvityksiä, ratojen ja asemien suunnitteluohjeita sekä lähiliikennejunien kiihtyvyys- ja hidastuvuustietoja. Ratalinjaukset suunniteltiin 1:20 000 mittakaavaiselle peruskarttapohjalle.

2.3. Esillä olleet vaihtoehdot ja niiden karsinta

Rantaradan erkanemisvaihtoehdot

Työn aikana mahdollisina Rantaradan erkanemispaikkoina selvitettiin kol- mea eri kohtaa: • Rata erkanisi Kauniaisten ja Tuomarilan välistä ja kulkisi Turunväylän vartta sen pohjoispuolella. • Rata erkanisi Espoon aseman länsipuolisen tunnelin jälkeen. • Rata erkanisi Mankin liikennepaikan länsipuolelta. Tuomarilan ja Kauniaisten välistä alkavan erkanemisen huonona puolina pi- dettiin sitä, että erkanema hankaloittaisi Espoon asemalle suuntautuvien ju- nien tasavälistä liikennettä. Rata ja asema sekä aseman edellyttämä tiivis maankäyttö olisi myös hankala sijoittaa Kehä III:n ja Turunväylän laajalle ris- teysalueelle.

Mankin liikennepaikan länsipuolinen erkanemaa työryhmä ei pitänyt työn al- kuvaiheessa mahdollisena, koska ratageometriaa kaavailtiin alussa sellai- seksi, että rata mahdollistaisi myös nopean junaliikenteen (yli 250 km/h). Hi- taammalla 160 km/h mitoitusnopeudella rata on kuitenkin mahdollista suun- nitella kulkemaan myös Mankista Veikkolaan Loojärven länsipuolitse. Tämän vaihtoehdon hyvänä puolena olisi se, että tiheän vuorovälin kaupunkiratalii- kenne voisi tulevaisuudessa ulottua Kauklahteen asti. Toisaalta tällä linjalla uusien asemanseutujen tieverkko on puutteellinen ja kytkentä Turunväylään Lohja-Vihti-Espoo -rata 4 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

hankalahko. Linja olisi myös hieman pidempi kuin valittu linja, mikä vaikuttai- si rakennuskustannuksiin ja matka-aikaan.

Parhaana erkanemisvaihtoehtona työryhmä piti erkanemista Espoon ase- man länsipuolisen tunnelin jälkeen. Se mahdollistaa radan linjaamisen niin, että se noudattelee Turunväylän maastokäytävää. Asemien kohdan maan- käyttö voi tässä linjauksessa tukeutua Turunväylään. Tässä raportissa esite- tyn ratalinjan suunnittelu tehtiin tämän erkanemisvaihtoehdon pohjalta.

Ratalinjan alavaihtoehdot

Kuva 1. Suunnittelutyön aikana esillä olleet linjausvaihtoehdot.

Työn alussa linjausta suunniteltiin niin, että nopea liikenne (yli 250 km/h) olisi radalla mahdollinen. Tämä vaihtoehto poikkeaa lopullisesta ratalinjasta pää- asiassa Nummelan kohdalla, jossa asema olisi silloin noin kilometrin ete- lämpänä kuin lopullisessa linjauksessa.

Työryhmän toisessa kokouksessa Lohjan edustajan ehdotuksesta päätettiin, että tässä suunnitelmassa rata päätetään Lohjan keskustaan, jonne osoite- taan uusi asema, ja mahdollinen myöhemmin rakennettava erkaneminen Turun suuntaan voisi tapahtuisi Muijalan kohdalta. Lohja-Vihti-Espoo -rata 5 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

3 RATALINJAUKSEN ESITTELY

3.1. Radan suunnittelun lähtökohdat ja geometria

Suunniteltu rata on kaksiraiteinen sähköistetty kaupunkirata. Radan koko- naispituus on 41 km, josta uutta rataa on noin 28,5 km ja osittain parannet- tavaa Hanko-Hyvinkää rataa 12,5 km. Uudelle ratalinjalle ei ole suunniteltu tavaraliikennettä.

Ratahallintokeskuksen mukaan suunniteltu ratalinjaus Espoon ja Lohjan vä- lillä voi toimia ensimmäisessä vaiheessa osana ELSA-rataa. Rataosuutta ei kuitenkaan tarvitse mitoittaa nopean radan, mitoitusnopeus 250 km/h, vaa- timusten mukaan, vaan perinteisen kaluston mitoitusnopeutena voidaan käyttää 160 km/h. Tämä on nykyisen Sm4-lähiliikennekaluston huippu- nopeus ja mahdollistaa myös kallistuvakoristen Pendolinojen (Sm3) nopean liikennöinnin (220 km/h). Toisessa vaiheessa voidaan toteuttaa ELSA- radalle uusi linjaus Lohjan ja Espoon välille.

Mitoitusnopeudella 160 km/h suositeltavat kaarresäteet ovat välillä 1900 m - 5000m. Kaarresäteen minimiarvo on 1258 m. Uudella ratalinjalla on käytetty pienimpänä kaarresäteenä 2000 metriä ja suurimpana 5500 metriä. Liittymi- sessä nykyiseen rataan ja sen parantamisessa nykyisessä maasto- käytävässä on pienimpänä kaarresäteenä käytetty 1800 metriä. Kaikki uudet asemat on sijoitettu suoralle rataosalle.

Ratalinja erkanee rantaradasta Espoon aseman eteläpuolelta, ennen Kauk- lahden asemaa. Erkanemiskohta ja ratageometria on sama kuin ELSA- radan suunnittelussa tutkittu pohjoinen vaihtoehto. Rata alittaa Mikkelän asuntoalueen ja Kehä III:n tunnelissa. Radan linjaus on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle nykyisen moottoritien (vt 1) maastokäytävää. Num- melassa uusi rata yhtyy nykyiseen Hyvinkää - Hanko –rataan, jonka geomet- ria on parannettava vastaamaan nykyvaatimuksia. Lohjalla kaupunkiradan on ehdotettu jatkuvan nykyistä teollisuusrataa Lohjan keskustaan. Teolli- suusradan geometriaan ei kaupungin keskustassa voida tehdä merkittäviä muutoksia. Lohja-Vihti-Espoo -rata 6 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

Kuva 2. Ratalinja ja likimääräiset aseman paikat sekä asemien etäisyys Es- poon asemasta.

3.2. Asemat

Uusien asemien paikat on kartassa esitetty lähinnä aluevarauksena. Laitu- reiden sijainti tarkentuu asema-alueen tarkemmassa suunnittelussa. Kauko- liikenteen laituripituus on 250 m - 450 m, riippuen junapituudesta ja käytettä- västä junakalustosta. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen laituripituus on normaalisti 270 m, joka palvelee enintään viiden yksikön junarunkoa.

Täysin uusia asemia ovat Koskenmäki, Hista, Veikkola, Huhmari ja Numme- la. Muijalan ja Lohjan asemat on sijoitettu nykyisille paikoille. Lisäksi on Loh- jan keskustaan, nykyisen radan varrelle, sijoitettu uusi kaupungin keskustaa palveleva asema. Nummelan asemalta on yhteys myös Hyvinkää - Hanko – radalle itään.

3.3. Liikennöinti radalla

Liikennöinnin lähtökohtana on ruuhka-aikana 10 minuutin vuoroväli Leppä- vaaran ja Espoon asemien välillä. Joka toinen juna voi jatkaa rantaradalle ja joka toinen Lohjan suuntaan. Junakaluston kehittyessä mahdollistuu myös junan jakaminen kahteen eri suuntaan lähtevään runkoon. Radalle ei ole suunniteltu tavaraliikennettä.

3.4. Suhde ELSA-rataan

ELSA-radasta (Espoo-Lohja-Salo) valmistui 1979 yleissuunnitelma, jonka mukainen linjaus näkyy kuvassa 4 yhtenäisellä viivalla. Yleissuunnitelman ratageometria (160 km/h) ei mahdollista perinteisen kaluston nopeaa kauko- liikennettä (yli 250 km/h), mikä nykyisin on tavoitteena kaukoliikenteen uusil- la radoilla. Lohja-Vihti-Espoo -rata 7 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

Vuonna 2002 tehtiin ELSA-radasta selvitys ”Yleissuunnitelman muutostar- peiden selvittäminen ja käyttökelpoisuuden arviointi maankäytön suunnitte- lua varten”. Selvityksen tarkoitus on varmistaa, että uutta maankäyttöä ei tuoda kohtiin, jotka jäisivät ratalinjan alle, jos linja toteutetaan nopean liiken- teen edellyttämin elementein.

Jos tässä työssä suunniteltu Lohja-Vihti-Espoo –rata toteutetaan ennen ELSA-rataa, Lohja-Vihti-Espoo -rata voi toimia osana ELSA-rataa Muijalan ja Espoon välillä. ELSA-rata erkanisi tällöin Muijalan kohdalta, josta ELSA jat- kaisi länteen vt 1:n (Turun moottoritie) linjausta noudattaen. Osuus Muijala - Lohja olisi tällöin ainoastaan lähiliikennerata. Toisessa toteutusvaiheessa voitaisiin rakentaa ELSA-radalle uusi, nopean liikenteen rata Espoon ja Loh- jan välille.

Kuva 4. ELSA-radan selvitystyössä vuonna 1979 tutkitut linjausvaihtoehdot (Oikorata Espoo-Lohja-Salo, Yleissuunnitelma, Rautatiehallitus 1979).

Lohja-Vihti-Espoo -rata 8 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

3.5. Maankäytön mitoitus asemien kohdalla

Asemien välittömän vaikutusalueen maankäytön tehokkuutta haarukoitiin työryhmän toisessa kokouksessa. Kuntien edustajien kanssa sovittiin, että tämän työn tarkastelut ja vaikutusten arvioinnit tehdään niin, että asemien lähialueiden asukasmäärät ovat nykyistä suuremmat seuraavasti: • Koskenmäki (Espoon ja Histan välissä) noin 5000 asukasta lisää • Hista 10 000-20 000 asukasta lisää • Veikkola noin 5000 asukasta lisää • Huhmari noin 5000 asukasta lisää • Nummela 10 000-20 000 asukasta lisää • Muijala noin 5000 asukasta lisää • Lohjan asema noin 5000 asukasta lisää • Lohjan keskusta noin 5000 asukasta lisää • Yhteensä noin 50 000 – 70 000 asukasta lisää koko ratalinjalle. Osa alueiden kasvusta toteutuu, vaikka rataa ei rakennettaisikaan. Esimer- kiksi Nummelassa on nykyisin 12 000 asukasta. Ilman rataa Nummelan asu- kasmäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 7000 asukkaal- la. Huhmarin asukasmäärän ennustetaan kasvavan ilman rataa 1000 asuk- kaalla vuoteen 2025 mennessä. Lohja-Vihti-Espoo -rata 9 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

4 VAIKUTUSTARKASTELUT

Tarkastelun lähtökohtana on edellä kuvattu ratalinjaus, jota on vertailtu nolla- vaihtoehtoon eli siihen, että rataa ei rakenneta.

Nollavaihtoehtona pidetään nykyisten voimassa olevien yleiskaavojen mu- kaista maankäyttöä, jossa rataa ei ole.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §:ssä kuvataan maakuntakaavassa arvioitavat vaikutukset. Arvioitavia asioita ovat kaavan toteuttamisen merkit- tävät välittömät ja välilliset vaikutukset • alue- ja yhdyskuntarakenteeseen • rakennettuun ympäristöön • luontoon • maisemaan • liikenteeseen, erityisesti joukkoliikenteen järjestämiseen • teknisen huollon järjestäminen • talouteen • terveyteen • sosiaalisiin oloihin • kulttuuriin • sekä mahdolliset muut kaavan merkittävät vaikutukset. Kaikkein merkittävimpiä vaikutuksia radalla on arvioitu olevan alue- ja yhdys- kuntarakenteeseen, luontoon, liikenteeseen, sosiaalisiin oloihin ja talouteen. Muita kohtia käsitellään tarkasteluissa hyvin lyhyesti.

4.1. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Valtioneuvosto on päättänyt 30.11.2000 valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet. Tavoitteissa on kohta Helsingin seudun erityiskysymykset. Niiden kohdalla esitetään yleistavoitteiden kohdalla mm. seuraavaa:

”Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestön- kehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kau- punki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelul- la ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista.

Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle.”

Valtioneuvosto teki 11.5.2000 periaatepäätöksen yhteistoiminta-asiakirjasta. Siinä todetaan mm. seuraavaa:

”Yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja liikenneinvestointien taloudellisen toteuttamisen edistämiseksi kunnat ohjaavat maankäyttöä ja asunto- rakentamista siten, että asuminen tukeutuu joukkoliikenteeseen, erityises- ti raideliikenteeseen.” Lohja-Vihti-Espoo -rata 10 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

4.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne

Uusi lähiliikennerata vaikuttaisi erittäin merkittävästi radan varren alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Ollakseen taloudellisesti kannattava rata ja sen asemat edellyttävät tiivistä yhdyskuntarakennetta asemien ympärille.

Jos uusi rata rakennetaan, radan varrelle muodostuu nauhakaupunki Es- poosta Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle. Radan seurauksena sen asemien välittömään vaikutuspiiriin voisi tulla arviolta 50 000 – 70 000 uutta asukasta.

Radan vaikutuksesta nykyiset keskukset Veikkola, Nummela ja Lohja kas- vaisivat merkittävästi. Lisäksi muodostuisi uusia keskuksia asemien kohdal- le. Näitä kohtia voisivat olla Koskenmäki, Hista, Huhmari ja Muijala.

Espoo

Rata muuttaisi Espoon yhdyskuntarakennetta. Radan vaikutuksesta uusia tiiviin rakentamisen alueita voitaisiin ottaa käyttöön Kehä III:n ulkopuolella. Tämä osaltaan hajaannuttaisi Espoon yhdyskuntarakennetta. Toisaalta pää- kaupunkiseudulla ja Espoossa on runsaasti tarvetta uusille asuinalueille hy- vien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Näitä tarpeita uusi rata palvelisi hy- vin.

Todennäköisesti maankäytön, erityisesti asumisen, kasvupaineet Espoossa ovat niin suuret, että radan varren maankäyttö voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun Kehä III:n sisäpuolisen alueen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on suureksi osaksi tehty.

Kirkkonummi

Asema tiivistäisi maankäyttöä erityisesti Veikkolan pohjoisosassa. Asema siirtäisi Veikkolan kaupallista keskusta Turunväylän eteläpuolelta pohjoispuolelle. Aseman pohjoispuolen kasvua rajoittaa osaltaan Nuuksion kansallispuisto, jonne ei voi rakentaa.

Vihti

Vihdin alueelle rata toisi kaksi asemaa, Huhmarin ja Nummelan. Asemat te- hostaisivat Nummelan alueen kasvua. Nummelan asema palvelisi hyvin myös nykyistä Nummelan taajamaa ja sen kaavailtua kasvusuuntaa. Koko- naan uudet rakentamisalueet sijoittuisivat Nummelan aseman eteläpuolelle sekä Huhmariin. Maakuntakaavoitustyön pohjaksi valittavalla ratalinjauksella on suuri merkitys Nummelan alueen kehityksen suuntaamisessa.

Lohja

Lohjan alueella rata noudattaisi pitkälti nykyisen Hanko-Hyvinkää –radan linjausta. Asemat sijoittuisivat Muijalaan ja Lohjan asemalle nykyisten ase- mien tuntumaan. Näiden asemien ympäristön maankäyttö tehostuisi merkit- tävästi nykyisestä. Lähiliikenneradan päätepiste olisi Lohjan keskusta, jonne rata kulkisi nykyistä teollisuusraiteen linjausta noudattaen. Radan ansiosta Lohjan keskustan suunniteltua maankäyttöä voidaan ja pitäisi tehostaa. Lohja-Vihti-Espoo -rata 11 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

4.3. Luonto

Luontovaikutuksia on arvioitu maakuntakaavan luontoteemojen, yleiskaavo- jen, peruskartan sekä työryhmän kokouksessa esille tulleiden seikkojen pe- rusteella.

Ratalinja ei kulje suojelualueiden läpi. Kun ratalinja kulkee Turunväylän kanssa yhteisessä maastokäytävässä, haitalliset luontovaikutukset jäävät pienemmiksi kuin erillisissä maastokäytävässä.

Histan moottoritieliittymän eteläpuolella ratalinja kulkee aivan Kakarlammen luonnonsuojelualueen vierestä, jolloin radalla saattaa olla joitakin haitallisia vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen.

Ratalinjauksen vaikutusalueella saattaa olla liito-oravien reviirejä, jotka on selvitettävä tulevissa suunnitteluvaiheissa.

Veikkolan kohdalla rata kulkee Turunväylän varressa lähellä Nuuksion kan- sallispuiston etelärajaa. Merkittävimmät radan vaikutukset kansallispuistoon syntynevät Veikkolan pohjoispuolen maankäytön tiivistymisen seurauksena. Jos tiivis taajama rakennetaan kansallispuiston viereen, kansallispuisto toi- mii taajaman virkistysalueena. Tämä saattaa heikentää joitakin puiston luon- nonarvoja.

Nummelassa ja Lohjalla rata kulkee geologisena muodostumana ja pohja- vesialueena arvokkaan Lohjanharjun kaakkoisrinteessä nykyistä ratalinjaa noudattaen. Rata ei edellytä merkittäviä leikkauksia harjuun, joten radan haittavaikutuksetkin ovat vähäiset.

4.4. Liikenne

Joukkoliikenne ja liityntäliikenne

Uuden junan pysähdyspaikoiksi ennen Espoota on suunniteltu Helsinki, Pa- sila, Huopalahti tai Kauniainen ja Leppävaara. Suoritetuissa koeajoissa on uudella Sm4-lähijunalla päästy 17 minuutin matka-aikaan Helsingin ja Es- poon keskuksen välillä. Nykyliikenteessä nopein yhteys tällä välillä on 21 minuuttia. Lohja-Vihti-Espoo -rata 12 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

Kuva 3. Asemien etäisyydet ja arvioidut matka-ajat Helsingin rautatie- asemalta.

Kuvassa 3 on esitetty uudelle Espoon ja Lohjan väliselle ratalinjalle suunni- teltujen asemien etäisyydet Helsingin rautatieasemalta ja arvioidut matka- ajat Helsingistä ja Helsinkiin. Matka-aika-arviot ovat suuntaa-antavia ja tar- kentuvat liikennöinnin jatkosuunnittelussa. Matka-aikojen laskennassa on käytetty apuna Sm4-junakaluston (ks. kansikuva) koeajojen kiihtyvyys- ja hidastuvuuskuvaajia. Pysähdysaikana asemilla on käytetty 20 sekuntia.

Tällä hetkellä bussimatka Lohjan linja-autoasemalta Helsingin keskustaan kestää 60 minuuttia ja Nummelasta 45 minuuttia. Pysähdyttäessä jokaisella asemalla on matka-aika Lohjan keskustan asemalta Helsinkiin noin 45 mi- nuuttia, Nummelasta noin 34 minuuttia ja Veikkolasta 27 minuuttia. Jos alku- vaiheessa kaikki asemat, esimerkiksi Koskenmäki, Huhmari ja Muijala, eivät ole vielä käytössä, matka-ajat ovat muutamia minuutteja lyhempiä.

Henkilö- ja linja-autoliikenteen liityntäterminaaleiksi sopivat Muijala, Huhmari ja Veikkola, jotka sijaitsevat lähellä valtateiden eritasoliittymiä.

Kevyt liikenne

Suurin osa lähiliikennejunien käyttäjistä saapuu asemalle kävellen tai polku- pyörällä, joten rata osaltaan lisää myös kevyttä liikennettä. Koska rata muo- dostaa taajamanauhan Espoosta Vihdin kautta Lohjalle, radan ja maantie 110:n (Turuntie) varteen voisi harkita yhtenäisen kevyen liikenteen väylän rakentamista. Tämä palvelisi myös asemalle suuntautuvia pyöräillen tehtäviä liityntäliikennematkoja.

Autoliikenne

Tässä selvityksessä ei ole selvitetty tehostuvan maankäytön aiheuttamia vaikutuksia autoliikenteeseen. Kasvavat ja uudet asemien kohtien taajamat Lohja-Vihti-Espoo -rata 13 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

tukeutuvat kuitenkin hyvin nykyiseen tieverkkoon (Turunväylä vt 1, Hanko- Hyvinkää –tie vt 25, Porin tie vt 2), joten maankäytön tehostumisen aiheut- tama autoliikenteen kasvu ei aiheuttane suuria ongelmia. Uudet taajamat vaatinevat kuitenkin toimiakseen rinnakkaistiejärjestelyjä mm. Turunväylän pohjoispuolelle.

4.5. Sosiaaliset olot

Sosiaalisten olojen arviointi on tehty konsultin asiantuntija-arviona ilman tar- kempia tutkimuksia.

Asemat muuttavat merkittävästi lähialueidensa sosiaalisia oloja. Moni suun- niteltujen asemien tuntumassa nykyisin asuva kokee radan, asemat ja ase- mien mukana tehostuvan maankäytön uhkaksi omalle elämäntavalleen ja elinympäristölleen. Tällaisia radan haittavaikutuksia kokevia ihmisiä voidaan arvioida olevan ainakin Kolmirannassa Histan aseman länsipuolella ja Veik- kolassa Turunväylän pohjoispuolella.

Rata kulkee asuntoalueiden läpi Kolmirannassa ja Veikkolassa. Radan alle tai välittömään läheisyyteen jäävien talojen asukkaille jo radan suunnittelu aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta.

Toisaalta asemapaikkojen tehokas maankäyttö tuo mukanaan uusia kaupal- lisia ja kunnallisia palveluita, jotka helpottavat erityisesti autottomien, kuten lasten, nuorten ja vanhusten elämää.

Rata tuo mukanaan uusia hyvän junayhteyden päässä olevia asuinalueita pääkaupunkiseudulle, jolloin rata helpottaa seudun ihmisten asumisoloja.

4.6. Talous

Yhteiskuntatalous

Koska kuntien maankäytön suunnittelussa ei ole otettu huomioon rataa ja sen vaikutusta asukaslukuun, matkustajamäärien ja sitä kautta radan kan- nattavuuden arviointi on vaikeaa. Radan kannattavuutta parantaisi se, että se olisi osa ELSA-rataa.

Uudet asukkaat edellyttävät kunnilta investointeja kunnallistekniikkaan ja palveluihin. Jos kuntien väkiluku kasvaa liian voimakkaasti, kunnat voivat olla vaikeuksissa palvelujen ja kunnallistekniikan rahoittamisen kanssa. Toi- saalta uudet asukkaat tuovat kuntiin verotuloja, joten uudet asukkaat mah- dollistavat myös kuntien palveluiden parantamisen.

Radan rakentamiskustannukset

Radan rakennuskustannuksiksi on työryhmässä arvioitu 250 - 350 milj. eu- roa.

Yksikköhintoina on käytetty: • ratalinja: 9 milj. euroa / km • tunneli: 12,5 milj. euroa / km • silta: 13,5 milj. euroa / km • asema: 5,0 milj. euroa / kpl Lohja-Vihti-Espoo -rata 14 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

Kustannusarvion tarkentaminen vaatii radan ja siihen liittyvien tie- järjestelyiden tarkempaa suunnittelua.

4.7. Muut vaikutukset

Rakennettu ympäristö

Vaikutusten arviointi perustuu peruskarttatulkintaan.

Radan erkanemiskohdassa radan alle jää pari asuin- tai kesä- asuntokäytössä olevaa rakennusta. Rata kulkee tunnelissa Mikkelän länsi- puolella ja Kehä III:n ali. Rata tulee ulos tunnelista Mynttilässä Blominmäen kohdalla, jossa radan alle jää pari asuinrakennusta. Mynttilässä rata kulkee golfkentän läpi.

Kolmirannassa rata kulkee muutaman asunrakennuksen päältä, ja useat ra- kennukset jäävät radan välittömään läheisyyteen.

Veikkolassa rata kulkee muutaman asuin- tai kesämökkirakennuksen päältä aivan Turunväylän laidassa.

Huhmarissa ja Nummelassa ratalinjan alle jää muutamia asuinrakennuksia. Nummelan ja Muijalan välillä rata noudattelee pääosin nykyistä rataa, mutta jyrkimpiä mutkia on oikaistava, jolloin rata kulkee parin rakennuksen päältä.

Ratalinja Lohjan asemalta Lohjan keskustaan kulkee keskellä nykyistä kau- punkia olemassa olevaa ratalinjausta noudattaen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön selviävät tarkemman ratasuunnittelun yhteydessä.

Maisema

Radan haitalliset maisemavaikutukset ovat melko vähäiset, koska rata kul- kee pääasiassa metsäisten alueiden läpi ja linja noudattelee suureksi osaksi Turunväylän maastokäytävää. Nummelan ja Lohjan välillä rata kulkee nykyi- sen Hanko-Hyvinkää -radan kohdalla.

Merkittävimpiä haitallisia maisemavaikutuksia radalla on Gumbölen jokilaak- son kulttuurimaisemassa noin 400 metrin matkalla, Dämmanin ja Kvarnträs- kin lampien välisen jokilaakson kohdalla noin 150 metrin matkalla sekä Svartbäckträsketin ja Nupurinjärven välisen jokilaakson ylityksen kohdalla noin 500 metrin matkalla. Kaikki nämä alueet sijaitsevat Turunväylän ja Ke- hä III:n välissä. Koska rata kulkee metsäisessä maastossa, se näkyy mai- semassa vain paikallisesti.

Ratalinja sivuaa Histan kylämaisemaa sen eteläreunasta, jolloin radan mai- semahaitta on melko vähäinen. Jos rata ylittää Turunväylän ja Turuntien sil- lan, ratasilta näkyy pellon yli melko pitkälle.

Muinaismuistot

Svartbäckträsketin ja Nupurinjärven välissä olevassa jokilaaksossa Kos- kenmäen aseman kohdalla on yleiskaavaan merkittyjä muinais- muistokohteita, jotka edellyttävät tutkimuksia alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Lohja-Vihti-Espoo -rata 15 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

Tekninen huolto

Työn yhteydessä ei selvitetty tarkemmin asemanseutujen tehostuvan maan- käytön aiheuttamia vaatimuksia viemäröinnille ja jätevedenpuhdistamoille. Työryhmän kokouksessa todettiin, että kaikkien asemanseutujen viemäröinti ja jätevesien puhdistus on järjestettävissä ilman suuria ongelmia.

Uudet ja kasvavat taajamat edellyttävät myös uuden katuverkon rakentamis- ta. Katuverkko pystytään kytkemään ilman suuria ongelmia nykyiseen tie- verkkoon.

Terveys

Rata aiheuttaa myönteisiä välillisiä terveysvaikutuksia sitä kautta, että se siirtää osan henkilöauto- ja bussiliikenteestä raideliikenteeseen. Tämä vä- hentää liikenteen kokonaispäästöjä sekä ruuhkia ja haitta-ainepitoisuuksia erityisesti Helsingin keskustassa.

Välillisiä haitallisia terveysvaikutuksia saattaa aiheuttaa estevaikutus, mai- semavaikutus ja muutos ihmisten sosiaalisessa ympäristössä.

Rata ja lähijunaliikenne eivät aiheuta juurikaan haitallisia terveysvaikutuksia. Eräänä mahdollisena paikallisena terveysvaikutuksena voidaan mainita me- lu, joka kuitenkin on varsin pieni uusilla lähi- ja kaukoliikennejunilla.

4.8. Vaikutusten yhteenveto

Radalla on erittäin merkittäviä alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Radan varteen syntyy uusi taajamaketju. Asemanseutujen maankäyttö te- hostuu merkittävästi, jolloin asemanseutujen luonne muuttuu maa- seutumaisesta ympäristöstä kaupunkimaiseksi.

Rata mahdollistaa pääkaupunkiseudun kasvupaineiden purkamisen juna- radan varteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Myös alueen autolii- kenne pystytään järjestämään nykyisiin valtateihin tukeutuen.

Rata tukee merkittävästi Lohjan, Nummelan ja Veikkolan nykyisten taajami- en kasvumahdollisuuksia. Toisaalta liian nopea kasvu voi aiheuttaa hanka- luuksia kunnallisten palveluiden rahoittamiseen.

Maiseman ja luonnonarvojen kannalta hankalin alue sijaitsee Turunväylän ja Kehä III:n välissä, jossa rata kulkee jyrkkäpiirteisten kallioalueiden ja niiden välisten jokilaaksojen poikki maiseman aukeamissuuntaan nähden poikittain.

Nykyisen asutuksen halki rata kulkee Kolmirannassa Histan aseman länsi- puolella sekä Veikkolassa. Toisaalta näillä alueilla radan ja uuden maankäy- tön myötä paranevat myös palvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Lohja-Vihti-Espoo -rata 16 Selvitys maakuntakaavoitusta varten

5 JATKOTOIMET

Tämän työn tavoitteena oli uuden ratalinjan maastokäytävän määrittäminen ja vaikutusten arviointi sillä tarkkuudella, että rataan voidaan ottaa kantaa maakuntakaavassa.

Radan suunnittelua tulisi jatkaa tarveselvityksellä, jolloin voitaisiin tarkemmin arvioida hankkeen avulla saatavia hyötyjä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Tällöin voidaan myös tarkemmin arvioida hankkeen toteuttamisaikataulua ja vaiheittain toteuttamista suhteessa muihin tulevaisuuden liikenneväylä- hankkeisiin.

Tarveselvitys sisältää yleensä seuraavia tarkasteluja: • Liikennöinnin tarkentaminen sekä juna- että linja-autoliikenteen osalta • Maankäytön suunnittelun tarkentaminen yhdessä kuntien ja maakuntalii- ton edustajien kanssa • Investointikustannusten tarkentaminen • Liikenne-ennusteen tekeminen vuorovaikutuksessa maankäytön suunnittelun ja liikennöinnin suunnittelun kanssa • Vaikutusarviontien tarkentaminen ainakin seuraavien tekijöiden osalta: • alue- ja yhdyskuntarakenne • liikenteellinen palvelutaso, suoritteet ja kustannukset • onnettomuudet, päästöt ja energiankulutus • luonto ja maisema • rakennettu ympäristö • sosiaaliset olot • kannattavuus ja toteutettavuus • Mahdollinen vaiheittain toteuttaminen • Toteuttamisaikataulu Vaikutusten analyysi tehdään Liikenne- ja viestintäministeriön YHTALI- kehikon mukaisesti.

Tarveselvitys tulisi tehdä yhteistyössä radanvarren kuntien ja Ratahallinto- keskuksen kanssa. Maankäytön suunnittelu vaikuttaa merkittävästi rataan liittyviin ratkaisuihin, joten yhteistyö kuntien maankäytön suunnittelijoiden kanssa on erityisen tärkeää.