MISSÄ MAAT ON MAINIOMMAT Uudenmaan kulttuuriympäristöt

Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 - 2012 —†‡ƒƒŽ‹‹–‘Œ—Žƒ‹•—ŒƒȰȰȳʙȱȯȰȱ

MISSÄ MAAT ON MAINIOMMAT Uudenmaan kulttuuriympäristöt

—†‡ƒƒŽ‹‹––‘ʸȱȯȰȱ Uudenmaan liiton julkaisuja E 114 - 2012 ISBN 978-952-448-351-3 ISSN 1236-6811 (painotuote) ISBN 978-952-448-349-0 ISSN 1236-6811 (pdf)

Ulkoasu: Anni Levonen Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola ellei toisin mainita

Helsinki 2012 Hansaprint Oy 400 kpl

Uudenmaan liitto | Nylands förbund Esterinportti 2 B | 00240 Helsinki Estersporten 2 B | 00240 Helsingfors | Finland puh. | tfn (09) 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi Kuvailulehti ȳ Presentationblad 5 Alkusanat 6

OSA 1 | MAAKUNNAN OMINAISPIIRTEITÄ JA KULTTUURIHISTORIAA 7 Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksen lähtökohtia 8 Missä maat on mainiommat – Uudenmaan aluerakenteen kehityskulkuja ȰȰ Maisematekijät aluerakenteen pohjana ȰȰ Maiseman suurmuodot Uudellamaalla Ȱȱ Uudenmaan historiaa Ȱȳ Päätelmiä Ȳȳ

OSA 2 | KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN ALUEKUVAUKSET 35 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 36 Läntinen Uusimaa 40 Ominaispiirteet ȳȯ Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt ȳȰ Hanko ȳȲ Inkoo ȳȴ Kirkkonummi ȳȷ Raasepori ȴȳ Länsi-Uusimaa 59 Ominaispiirteet 59 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt ȵȯ Karkkila ȵȰ Karjalohja 63 Lohja ȵȳ —‹ʙ—•—Žƒ 68 Vihti 69 Keski-Uusimaa 71 Ominaispiirteet ȶȰ Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt ȶȱ Hyvinkää 73 Järvenpää 75 Kerava 76 Mäntsälä 79 Nurmijärvi ȷȯ Pornainen ȷȱ Tuusula 83 Pääkaupunkiseutu 85 Ominaispiirteet 85 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt 86 Espoo 88 Helsinki ȸȱ Kauniainen 99 Vantaa Ȱȯȯ Itä-Uusimaa 102 Ominaispiirteet Ȱȯȱ Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt ȰȯȲ Askola Ȱȯȴ Lapinjärvi Ȱȯȵ Loviisa Ȱȯȸ Myrskylä ȰȰȲ Porvoo ȰȰȴ Pukkila ȰȰȸ Sipoo ȰȱȰ

LIITTEET 123 ‹‹–‡Ȱʨ—Ž––——”‹›’¡”‹•–ڐ¡•‹––‡‹–¡ Ȱȱȳ ‹‹–‡ȱʨ•‹ƒ–—–‹Œƒ”›Š¡ Ȱȱȵ ‹‹–‡Ȳʨ‡—†—ŽŽ‹•–‡—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–›Ú’ƒŒ‘Œ‡‘•ƒŽŽ‹•–—Œƒ– Ȱȱȶ ‹‹–‡ȳʨ‹‡†‘••ƒ‘Ž‡˜ƒ–—‹ƒ‹•Œ¡¡Ú•‡– ja inventointien arvioitu kattavuus Ȱȱȷ

MISSÄ MAAT ON MAINIOMMAT ON MAINIOMMAT MISSÄ MAAT UUDENMAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖT ‹”ŒƒŽŽ‹•——•ʙŒƒŽ¡Š†‡Ž—‡––‡Ž‘ Ȱȱȸ Kuvailulehti

Julkaisun nimi Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt

Tekijä Uudenmaan liitto

Raportin laatija Elina Kuusisto, Kristiina Rinkinen

Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero —†‡ƒƒŽ‹‹–‘Œ—Žƒ‹•—ŒƒȰȰȳʙȱȯȰȱ

Julkaisuaika | Utgivningsdatum ȱȯȰȱ

ISBN ȸȶȷʙȸȴȱʙȳȳȷʙȲȴȰʙȲʯ’ƒ‹‘–—‘–‡ʰ ȸȶȷʙȸȴȱʙȳȳȷʙȲȳȸʙȯʯ’†ˆʰ

ISSN ȰȱȲȵʙȵȷȰȰ

Kieli suomi

Sivuja ȰȲȱ

Tiivistelmä —†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú•‡Ž˜‹–›•‘–‡Š–›‘•ƒƒ—†‡ƒƒȱʧ˜ƒ‹Š‡ƒƒ—–ƒƒƒ˜ƒŽƒƒ†‹–ƒƒʧ Selvityksen tavoitteena on tunnistaa maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, Œ‘‹ŽŽƒ–ƒ”‘‹–‡–ƒƒ”ƒ‡‡––—ƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú¡Œƒƒ‹•‡ƒʙƒŽ—‡‹–ƒ•‡¡‹‹Š‹Ž‹‹––›˜‹¡ —‹ƒ‹•Œ¡¡Ú•‹¡ʦƒ‹•‡ƒ¡Š–¡˜››•‹¡Œƒ’‡”‹‡ƒ‹•‡‹ƒʧ‡Ž˜‹–›•‡–‹‡–‘Œƒ‘Š›Ú†›‡––› ˜ƒ‹Š‡ƒƒ—–ƒƒƒ˜ƒŽ¡Š–Úƒ‹‡‹•–‘ƒŒƒ‡‡•‹–‡–¡¡ȱʧ˜ƒ‹Š‡ƒƒ—–ƒƒƒ˜ƒŽ‹‹–‡ƒ”–ƒŽŽƒʧ‡Ž˜‹–›•‡ tulos yhteen sovitetaan muun maankäytön kanssa ja viedään varsinaiselle kaavakartalle myöhemmin •‡—”ƒƒ˜‹ŽŽƒƒƒ—–ƒƒƒ˜ƒ‹‡””‘•‹ŽŽƒʧ ¡Š–Úƒ‹‡‹•–‘ƒ‘‘ŽŽ—–ƒŽ—’‡”‹‘‹–—Šƒ‡ƒŽ—‡‡Œ‘—‘ʧ‡—†—ŽŽ‹•–‡‘‹ƒ‹•’‹‹”–‡‹†‡Œƒ muiden kriteerien mukaisia maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä on tästä Œ‘—‘•–ƒ•‡Ž˜‹–›•‡’‡”—•–‡‡ŽŽƒ‘‹‘Ž‡•ƒ–ƒƒʧ‹‹Š‹•‹•¡Ž–›˜¡–ƒ‹‹˜ƒŽ–ƒ—ƒŽŽ‹•‡•–‹ƒ”˜‘ƒƒ– ƒ‹•‡ƒʙƒŽ—‡‡–ʯȰȰ’ŽʰŒƒ˜ƒŽ–ƒ—ƒŽŽ‹•‡•–‹ƒ”˜‘ƒƒ–”ƒ‡‡–—–—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʯȲȰȳ’Žʰʦ•‡¡ Ž¡Š‡•’—‘Ž‡–—†‡Ž–ƒƒƒŽ–ƒŽÚ›†‡–›‹•–¡—‹ƒ‹•Œ¡¡Ú•‹•–¡ʧ¡”‡‹ƒ”˜‘––ƒ‹•–›Úƒƒ—ƒŽŽ‹•‡•–‹ arvokkaaksi on tehty seudullisissa kulttuuriympäristötyöpajoissa yhdessä kuntien asiantuntijoiden, —•‡‘˜‹”ƒ‘ƒ‹•–‡Œƒ—‹†‡ƒ•‹ƒ–—–‹Œ‘‹†‡ƒ••ƒʧƒ‹ƒŽŽ‹•‡•–‹ƒ”˜‘ƒ‹–ƒ‘Š–‡‹–ƒ•‡Ž˜‹–›•‡••¡‡‹ ‘Ž‡¡•‹–‡Ž–›ʧ

Avainsanat (asiasanat) ”ƒ‡—•’‡”‹–Úʦ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Úʦƒ‹•‡ƒʙƒŽ—‡ʦ—‹ƒ‹•Œ¡¡Ú•

Huomautuksia —Žƒ‹•—•–ƒŽÚ›–››’†ˆʙ˜‡”•‹‘‘–‹•‹˜—‹Ž–ƒ‡™™™ʧ——†‡ƒƒŽ‹‹––‘ʧǤʵŒ—Žƒ‹•—–ʧ

4 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– Presentationsblad

Publikation Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt

Författare ›Žƒ†•ˆÚ”„—†

Rapporten är utarbetad av Elina Kuusisto, Kristiina Rinkinen

Seriens namn och nummer ›Žƒ†•ˆÚ”„—†•’—„Ž‹ƒ–‹‘‡”ȰȰȳʙȱȯȰȱ

Utgivningsdatum ȱȯȰȱ

ISBN ȸȶȷʙȸȴȱʙȳȳȷʙȲȴȰʙȲʯ–”› •ƒʰ ȸȶȷʙȸȴȱʙȳȳȷʙȲȳȸʙȯʯ’†ˆʰ

ISSN ȰȱȲȵʙȵȷȰȰ

Språk Ǥ•ƒ

Sidor ȰȲȱ

Sammanfattning Utredningen om kulturmiljöer i Nyland har gjorts som en del av utarbetandet av etapplandskapsplan ȱˆÚ”›Žƒ†ʧ›Ǩ‡–‡†—–”‡†‹‰‡¡”ƒ––‹†‡–‹Ǥ‡”ƒ˜¡”†‡ˆ—ŽŽƒ—Ž–—”‹ŽŒÚ‡”ƒ˜‹–”‡••‡ ’¤Žƒ†•ƒ’•‹˜¤‘ Š”‡‰‹‘ƒŽ‹˜¤ʧ‡†—Ž–—”‹ŽŒÚ‡”ƒ˜•‡•†‡„›‰‰†ƒ—Ž–—”‹ŽŒÚ‘ Š Žƒ†•ƒ’•‘”¤†‡•ƒ–ˆ‘”Ž¡‹‰ƒ”ʦŽƒ†•ƒ’••‡˜¡”†Š‡–‡”‘ Š˜¤”†„‹‘–‘’‡”‹ƒ•Ž—–‹‰–‹ŽŽ†‡ʧ ’’‰‹Ǩ‡”ƒ‹—–”‡†‹‰‡Šƒ”—–›––Œƒ–••‘—–‰¤‰•ƒ–‡”‹ƒŽˆÚ”Žƒ†•ƒ’•’Žƒ‡‘ Š†‡’”‡•‡–‡”ƒ• ‹‡ƒ”–„‹Žƒ‰ƒ–‹ŽŽ‡–ƒ’’Žƒ†•ƒ’•’Žƒȱʧ‡•—Ž–ƒ–‡–ƒ˜—–”‡†‹‰‡•ƒ‘”†ƒ•‡††‡ژ”‹‰ƒ ƒ”ƒ˜¡†‹‰‡‘ ŠˆÚ”•‹’¤†‡‡‰‡–Ž‹‰ƒ’Žƒƒ”–ƒˆÚ”•–—†‡”ˆÚŽŒƒ†‡Žƒ†•ƒ’•’Žƒ”—†‘”ʧ ƒŠƒ”—”•’”—‰Ž‹‰‡—–‰¤––ˆ”¤‡‰”—’’’¤—‰‡ˆ¡”–—•‡‘”¤†‡ʧŽ‹‰–†‡ƒ—–”‡†‹‰¡” —‰‡ˆ¡”–”‡Š—†”ƒ‘”¤†‡‹†‡ƒ‰”—’’˜¡”†‡ˆ—ŽŽƒ—Ž–—”‹ŽŒÚ‡”ƒ˜‹–”‡••‡’¤Žƒ†•ƒ’•‹˜¤‘ Š ”‡‰‹‘ƒŽ‹˜¤ʦ‘ƒ•‡”–‹ŽŽ†‡”‡‰‹‘ƒŽƒ•¡”†”ƒ‰‡‘ Šƒ†”ƒ”‹–‡”‹‡”ʧŽƒ††‡Ǥ••ƒ–Ž‹‰ƒ ˜¡”†‡ˆ—ŽŽƒŽƒ†•ƒ’•‘”¤†‡ƒ˜”‹•‹–”‡••‡ʯȰȰ•–ʧʰ‘ Š˜¡”†‡ˆ—ŽŽƒ„›‰‰†ƒ—Ž–—”‹ŽŒÚ‡”ƒ˜”‹•‹–”‡••‡ ʯȲȰȳ•–ʧʰʦ•ƒ–¡•–ƒŠ¡ŽǨ‡ƒ˜†‡ˆ‘”Ž¡‹‰ƒ”•‘Š‹––ƒ–•‹›Žƒ†ʧ‡–˜‹–‹‰ƒ•–‡˜¡”†‡”‹‰•ƒ”„‡–‡– gällande objekt av intresse på landskapsnivå har gjorts i regionala kulturmiljöverkstäder tillsammans ‡†‘—‡”ƒ•‡š’‡”–‡”ʦ—•‡‹›†‹‰Š‡–‡”ƒ‘ Š†‡ƒ†”ƒ•ƒ—‹‰ƒʧ ‰ƒ˜¡”†‡ˆ—ŽŽƒ‘„Œ‡–ƒ˜ ‹–”‡••‡’¤Ž‘ƒŽ‹˜¤Šƒ”„‡Šƒ†Žƒ–•‹—–”‡†‹‰‡ʧ

Nyckelord (ämnesord) „›‰‰ƒ†•ƒ”˜ʦ—Ž–—”‹ŽŒÚʦŽƒ†•ƒ’•‘”¤†‡ʦˆ‘”Ž¡‹‰ƒ”

Övriga uppgifter —„Ž‹ƒ–‹‘‡Ǥ•‹’†ˆʙ˜‡”•‹‘’¤˜¤”™‡„„’Žƒ–•™™™ʧ——†‡ƒƒŽ‹‹––‘ʧǤʵŒ—Žƒ‹•—–ʧ

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 5 ALKUSANAT

Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitystä on tehty Kulttuuriympäristöselvityksen luonnokses- koko laajentuneen maakunnan alueelle osana Uu- ta pyydettiin syksyllä 2011 lausuntoja keskeisiltä denmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadintaa. Selvi- tahoilta ja asiantuntijoilta. Luonnoksesta saatiin tyksen tavoite on ollut tuottaa ajantasaista tietoa Uu- kunnilta, muilta viranomaistahoilta ja sidosryh- denmaan arvokkaista kulttuuriympäristöistä kunta- miltä sekä yksittäisiltä kuntalaisilta ja maanomis- ja maakuntakaavoituksen tueksi. Selvityksessä saatua tajilta yhteensä 80 palautetta. Selvityksen katsottiin tietoa on käytetty vaihemaakuntakaavan tausta- vastaavan tarpeisiin ja valittua työtapaa pidettiin aineistona. Seuraavilla kaavakierroksilla kulttuuri- oikeanlaisena. Suuressa osassa palautteita toivot- ympäristöjä tullaan käsittelemään maakuntakaavassa tiin selvitykseen tarkempia kohdekuvauksia maa- myös omana teemanaan. Kaavaratkaisu muodoste- kunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä ja taan tämän selvityksen ja muun maankäytön yhteen- myös karttojen esitystapaa toivottiin selkeytettävän. sovittamisen pohjalta maakuntakaavaprosessissa Yksittäisiä kohteita koskevia kommentteja saatiin yhdessä osallisten kanssa. myös useita. Lausuntojen palautteet on huomioitu Uudellamaalla maakuntakaavoitus on perintei- selvityksen viimeistelyssä. sesti ohjannut suunnittelua kulttuuriympäristöalu- Kulttuuriympäristöselvitystä on tehty Uuden- eilla joustavasti. Nämä kulttuuriympäristöjen ra- maan liiton omana työnä ja siitä ovat vastanneet jaukset ovat suuntaa-antavia ja niitä tulee arvioida maakunta-arkkitehdit Elina Kuusisto ja Kristii- tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. na Rinkinen. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, Selvityksen ominaispiirrekuvaukset antavat tietoa johon on kuulunut edustajia alueen kunnista, maa- siitä, mihin asioihin kuntakaavoituksessa ja vaiku- kuntamuseoista, Museovirastosta, MTK Uusimaasta, tusten arvioinneissa tulee erityisesti kiinnittää huo- Nylands Svenska Producentförbund:sta, Uudenmaan miota. Parhaimmillaan kulttuuriympäristö on elävä ELY-keskuksesta (ympäristö ja luonnonvarat sekä ja elinvoimainen, ja arvoalueilla on usein eri aikakau- elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vas- sien kerrostumia. Siksi onkin tärkeää jättää kulttuu- tuualueilta) sekä Uudenmaan liitosta. Lisäksi työn riympäristöjen suunnittelussa ja vaalimisessa tilaa sisällön kannalta keskeisissä työpajoissa on ollut myös huomisen kulttuuriympäristöille kehittyä. mukana lukuisia eri tahoja edustavia asiantuntijoi- Kulttuuriympäristöselvitys perustuu Uudenmaan ta. Selvitys ei olisi syntynyt ilman tätä laajaa asian- ja Itä-Uudenmaan liittojen, maakuntamuseoiden tuntemusta. Uudenmaan liitto kiittää kaikkia työssä sekä alueen kuntien aikaisemmin tekemiin inven- mukana olleita. tointeihin ja selvityksiin. Lisäksi työssä on kiinnitetty erityishuomioita niihin kohteisiin, jotka eivät enää sisälly tarkistettuun valtakunnallisesti merkittävien Helsingissä kesällä 2012 rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY 2009). Työssä on myös ennakoitu Uudellamaalla lä- Riitta Murto-Laitinen hiaikoina käynnistyvää valtakunnallisesti arvokkai- aluesuunnittelun johtaja den maisema-alueiden päivitysinventointia.

6 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– Ȱ MAAKUNNAN OMINAISPIIRTEITÄ JA KULTTUURIHISTORIAA

Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet, sadat saartaa niemet, lahdet rakkaampaata rantaa! Missä virrat viehkeämmät, salmet seljänteet, maa ja meri auliimmin aarteitansa antaa! Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin, täällä kukkaan puhkeaapi tiede, taidekin, tääll’ on Suomen pää ja sydän, into hehkuvin, Ž‡’‹Ž¡’Ú‹•‹ʧ Jäykkänä ja pystypäin, kuin luoto meressä, ajan aallokossa seisoo uusmaalainen kansa; vapauden tunto sykkii lasten veressä, ˜ƒŽ’’ƒŠƒƒ˜ƒ‹‘–‘”Œ——ʦ‘‹‡—•–—”˜ƒƒ•ƒʧ Suomen siskosarjassa on nuorin Uusimaa; ’ƒ”Šƒƒ–›Ú‡ʦŽ‡’‡‡ŒƒŽƒ—Ž—‡•‡•ƒƒʧ Uusmaa, nimes uljahana kanna aikain taa, meidän Uusimaa! - Kaarlo Terhi: Uusmaalaisten laulu

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 7 UUDENMAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA

Tässä selvityksessä kulttuuriympäristöllä tarkoite- Menetelmä taan rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisema- alueita sekä niihin liittyviä muinaisjäännöksiä, mai- Mahdollisimman kattavan ja Uuttamaata hyvin ku- semanähtävyyksiä ja perinnemaisemia. Julkaisussa vastavan kulttuuriympäristövalikoiman saamiseksi käytettyjä kulttuuriympäristöön liittyviä käsitteitä on muodostettiin aluksi kokonaiskuva Uudenmaan ny- avattu laajemmin liitteessä 1. kyiseen muotoon vaikuttaneesta kehityksestä. Koko- Selvityksessä esitetään Uudenmaan maakun- naiskuvan pohjalta hahmottui erilaisia kulttuuriseu- nallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Ympäris- tuja, joiden kulttuuriympäristöjä kuvaavat erilaiset töministeriön vahvistamispäätöksessä (8.11.2006) ominaispiirteet. Uudenmaan maakuntakaavasta edellytettiin maa- Tämän jälkeen tarkasteltiin valtakunnallisiin ja kunnallisesti ja seudullisesti arvokkaiden kulttuuri- maakunnallisiin inventointeihin perustuvia kult- ympäristöjen selvittämistä. Uudenmaan kulttuuri- tuuriympäristöjen aluerajauksia ja arvioitiin, mitkä ympäristöselvitystä laadittaessa todettiin maakun- alueista kuvaavat parhaiten Uuttamaata. Selvityk- nallisesti ja seudullisesti arvokkaan kulttuuriympä- sessä on siis pyritty osoittamaan maakunnan kult- ristön tarkoittavan pääsääntöisesti samaa, joten niitä tuuriympäristöjen seuduittaiset ominaispiirteet ja ei ole selvityksessä eroteltu. nostamaan esiin niitä parhaiten kuvaavat kohteet ja Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kult- alueet, eli ominaispiirteiden ilmentymät. Tavoitteena tuuriympäristöt (RKY 20091) ja valtakunnallisesti ar- on ollut edustava aluevalikoima, johon tutustumalla vokkaat maisema-alueet on huomioitu selvitystyössä saa kattavan käsityksen siitä, mitä Uusimaa kaikessa suoraan myös maakunnallisesti arvokkaina. Työssä monimuotoisuudessaan on. on arvioitu erityisesti valtakunnallisesti merkittävien Selvityksen kannalta keskeinen kulttuuriym- rakennettujen kulttuuriympäristöjen tarkistustyössä päristöjen arvottaminen maakunnallisesti merkit- listauksesta pois jääneiden kohteiden maakunnallis- täviksi on tehty seudullisissa kulttuuriympäristö- ta arvoa. Lisäksi muutamilla maakunnallisista kult- työpajoissa yhdessä museoviranomaisten, kuntien tuuriympäristöistä on työn aikana todettu olevan po- ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa. tentiaalia myös uusiksi valtakunnallisesti arvokkaiksi Lisäksi selvitystä on tehty vuorovaikutuksessa laajan maisema-alueiksi. Paikallisesti arvokkaita kohteita asiantuntijaryhmän kanssa. Saaristo- ja tiekohtei- selvityksessä ei ole käsitelty. den osalta järjestettiin erilliset työpajat syksyllä 2011. Selvitys kattaa nykyisen Uudenmaan maakunnan Ryhmien kokoonpanot on esitetty liitteissä 2 ja 3. eli entisten Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakun- tien alueet. Itä-Uudenmaan alueelta on ollut käytet- Lähdeaineistot tävissä selvitys ja maakuntakaavaratkaisu maakun- nallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, mutta Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksen tärkeim- koko laajentuneen maakunnan yhdenmukaisen kä- piä maakunnallisia lähteitä ovat olleet tutkija Lauri sittelyn takia tässä selvityksessä on katsottu tarpeel- Putkosen toimittama Rakennettu Uusimaa liseksi tarkastella uudestaan myös Itä-Uudenmaan -inventointiluonnos (2007) sekä arkkitehti Katariina kulttuuriympäristöt. Ockenströmin laatima Itä-Uudenmaan rakennetun

1 RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakun- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttö- tavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.

8 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– kulttuuriympäristön selvitys RAKU (2007). Museovi- Jatkoselvitystarpeet raston valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihis- toriallisten ympäristöjen listaus (1993), valtakunnal- Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitystä laadittaes- lisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäris- sa nousi esiin monia asioita, joita on syytä tarkastella töjen listaus vuodelta (2009) sekä valtakunnallisesti lisää tämän selvityksen jälkeen. Esimerkiksi maa- arvokkaiden maisema-alueiden inventointi (1992) kunnallisesti arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ovat olleet myös tärkeitä lähteitä. Lisäksi työssä on teiden arvottamiseen ei tämän selvityksen puitteissa hyödynnetty kunnissa ja museoissa aiemmin laadit- saatu vielä riittävää tietopohjaa ja teemaa on tar- tuja inventointeja ja selvityksiä. peen jatkoselvittää. Tärkeitä kysymyksiä ovat: Miten Tätä selvitystä varten on teetetty Kuninkaan kar- määritellään tien kulttuurihistoriallinen merkitys? tastoon ja Kuninkaalliseen merikartastoon perus- Millainen merkitys on tiehen liittyvällä maisemalla? tuva paikkatietopohjainen maisemahistoriaselvitys, Kuinka suuri painoarvo tielinjan säilyneisyydelle an- joka on julkaistu Uudenmaan liiton julkaisusarjassa netaan suhteessa maisemaan ja kulttuurihistoriaan? nimellä Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Kuinka merkittäviä tiet ovat maakunnallisesti arvok- Uudenmaan paikkatietoaineistot (2011). kaiden kulttuuriympäristöjen yhdistäjinä? Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksessä käy- Rannikko- ja saaristoalueiden osalta selvityksessä tetyt inventoinnit ja selvitykset ovat luonteeltaan hy- on esitetty ominaispiirteet ja niitä vastaavat maakun- vin erilaisia ja eritasoisia. Niitä on laadittu eri aikoina nallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Lähtöai- ja erilaisin menetelmin, eikä perusteellisia selvityksiä neistot olivat kuitenkin niin puutteelliset, että saaris- ole ollut saatavissa kattavasti koko Uudenmaan maa- ton kokonaisvaltaista tarkastelua kulttuuriympäris- kunnan alueelta. Inventoinnit ovat puutteellisimmat töjen osalta on tarpeen jatkaa. saariston, tiestön ja arkeologisen kulttuuriperinnön Monia selvityksen yhteydessä esiin nousseita tee- osalta. Samoin modernin rakennusperinnön osalta moja on luontevaa tarkastella myöhemmin laadit- on ollut käytettävissä vasta yksittäisiä kuntia tai nii- taessa kaavaratkaisua maakunnallisista arvokkaista den osa-alueita koskevia inventointeja. Arvio mui- kulttuuriympäristöistä. Tällaisia ovat muun muassa naisjäännösinventointien kattavuudesta on esitetty kulttuuriympäristöihin kohdistuvat uhkat, maise- liitteessä 4. man vauriot, maiseman ja rakennusperinnön huo- Lähtöaineistojen tietoja on täydennetty selvityk- mioiminen rakentamisessa, maakuntakaavassa esi- seen liittyvissä työpajoissa mukana olleiden asian- tettävien kulttuuriympäristöjen oikeusvaikutukset ja tuntijoiden näkemyksillä sekä lausuntokierrokselta esimerkiksi maanomistajien näkökulmat aiheeseen. saadun palautteen perusteella. Tässä selvityksessä on Myös maisemien ja kulttuuriympäristöjen merkitystä esitetty parhaan käytettävissä olleen tiedon pohjal- osana ekologista verkostoa on tarpeen tarkastella. ta tekijöidensä käsitys Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä.

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 9 Nuuksion kallioylänkö on yksi Uudenmaan maiseman suurmuodoista, joka on ohjannut tuhansien vuosien ajan liikkumista ja maakunnan asutuksen leviämistä.

10 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– MISSÄ MAAT ON MAINIOMMAT – UUDENMAAN ALUERAKENTEEN KEHITYSKULKUJA

Näkyvä maisema on luonnon ilmiöiden ja ihmi- jossa laajimmat vesistöt ovat Lohjanjärvi ja Hiiden- sen toiminnan summa. Maakunnallisesti arvokkaita vesi. Muualla maakunnassa järviä on vain vähän. kulttuuriympäristöjä tarkasteltaessa on tärkeä tun- Valtaosa Uudestamaasta kuuluu pohjoiseen ha- nistaa niiden syntymiseen vaikuttaneet maisema- vumetsävyöhykkeeseen. Noin 60 % maakunnasta on rakenteen tekijät. Miten maisema on syntynyt? Entä metsien tai soiden peitossa. Metsät ovat lähinnä ha- mitkä tekijät ovat ohjanneet maakunnan asuttamis- vu- ja sekametsiä. Metsien kasvillisuuteen vaikutta- ta? Millaisia alueellisia eroja rakennuskannassa on vat ilmastovyöhykettä enemmän kallioperän ravin- eri aikoina ollut? Missä ja millaisia elinkeinojen edel- teisuus ja pinnanmuodot. Rannikko on metsäisem- lytyksiä maisemarakenne, luonnonolot ja -varat ovat pää kuin sisämaan viljelyvyöhyke, joka on lännessä tarjonneet? Mitkä ovat olleet tärkeimpiä ilmiöitä tai järvien, metsäisten moreeniselänteiden ja peltojen yksittäisiä tapahtumia Uudenmaan historiassa? mosaiikkia. Seuraavassa on kuvattu Uudenmaan maisemaan Uudellamaalla erottuu karkeasti viisi suurmai- ja asuttamiseen keskeisimmin vaikuttaneita tekijöitä. seman tyyppiä: Salpausselät, kallioylängöt, järvi- ja Niiden avulla voidaan ymmärtää se viitekehys, jota selänneseutu, jokilaaksot sekä saaristorannikko. maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaiden kult- Maiseman suurmuodot eli Salpausselät sekä Nuuk- tuuriympäristöjen tulee kuvastaa. sion ja Sipoonkorven kallioylängöt ovat olleet paitsi kulttuurisia rajavyöhykkeitä myös maiseman jaka- Maisematekijät aluerakenteen pohjana jia, jotka ovat ohjanneet liikkumista. Salpausselkien reunamuodostumat ovat helppokulkuisia. I Salpaus- Uudenmaan maiseman pohjana on miljardien vuo- selän tuntumassa onkin viisi tärkeää kaupunkikes- sien ikäinen kallioperä. Kallioperää halkovat lukui- kustaa, joita yhdistävät nykyisin sekä rautatie että sat murroslinjat ja ruhjevyöhykkeet, jotka näkyvät valtatie. Kallioylängöt ovat taas vaikeakulkuisuuten- maisemassa pitkinä merenlahtina ja jokilaaksoina sa takia säilyneet erämaina, kun asutus ja kulkureitit sekä selännevyöhykkeinä. Kallioperän rikkonaisuus ovat kiertäneet ne. on parhaiten havaittavissa rannikon saaristovyöhyk- Uudenmaan länsiosan järviylänkö, saaristoran- keellä, jokilaaksoissa ja harvoilla sisävesillä. nikko sekä itään päin mentäessä korostuvat jokilaak- Uudenmaan tyypillisimpiä kivilajeja ovat graniitit sot ovat olleet kulttuurin leviämisen kannalta tärkei- ja granodioriitit, ja viimeisimmän jääkauden jälkeen tä vyöhykkeitä. Vesireitit olivat jo esihistoriallisella syntyneen maaperän yleisimmät maalajit ovat mo- ajalla hämäläisten tärkeitä kulkureittejä rannikolle. reeni ja savi. Hallitsevina maisemassa näkyvät hie- Itä-Uudellamaalla rannikon ruotsalaisen asutuksen kasta ja sorasta kasautuneet harjut ja reunamuodos- raja noudattaa melko tarkasti Litorinameren aikai- tumat sekä jääkauden silottamat kallioalueet. Vaih- sia, helposti muokattavia savikoita. televan ja paikoin pienipiirteisen maaston korkeus Yksi Uudenmaan merkittävimmistä kulttuurisis- vaihtelee merenpinnasta ylimmillään 174 metriin, eli ta vyöhykkeistä on eroosion kuluttama kallioperän alueella on joitakin vedenkoskemattomia alueita (yli murroslaakso, joka kulkee Kirkkonummen Pikka- 165 mpy). lanlahdelta Espoonjokilaaksoa pitkin Tuusulan- Uusimaa jakautuu 11 päävesistöalueeseen. Suurin järvelle ja siitä Mäntsälään jatkuen yli Uudenmaan osa sisävesistöistä sijaitsee luoteisella ylänköalueella, rajojen.

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 11 Maiseman suurmuodot Uudellamaalla

Maisematyypit Salpausselkä Kallioylänkö Harju Murroslaakso Jokilaaksot Selänne

Jokilaaksojen viljelyseutu

Salpausselkien välinen järvi- ja viljelyseutu Keski-Uudenmaan viljelyseutu lkä

alpausselkä Porvoon ja Loviisan Nuuksion Sipoonkorven välinen saaristorannikko kallioylänkö alpausselkä kallioylänkö Murroslaakso Ensimmäinen S Toinen S Porkkalan ja Sipoon Siuntion jokilaakso välinen saaristorannikko ja Palojokilaakso

Ulkomeri

Tammisaaren läntinen Tammisaaren ja Inkoon saaristorannikko edustan saaristorannikko

’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ

Maiseman suurmuodot Uudellamaalla

ENSIMMÄINEN SALPAUSSELKÄ LÄNTINEN JÄRVI- JA SELÄNNESEUTU Ensimmäinen Salpausselkä on lounaasta koilliseen suuntautunut ‘ŠŒƒŒ¡”˜‹ʙŒƒ•‡Ž¡‡•‡—–————Ž——ƒŽ’ƒ—••‡Ž‹‡’ƒ–‘ƒ‹ƒ ”‡—ƒ—‘†‘•–—ƒʦŒ‘ƒ‘—•‡‡‡”‡•–¡ ƒ‘‹‡‡ŽŽ¡•‘”ƒʙʦ •——”‹ƒʦ•‘‡Ž‘‹•‹ƒŒ¡”˜‹¡ʨ‘ŠŒƒŒ¡”˜‹Œƒ ‹‹†‡˜‡•‹•‡¡—‡ʙ Š‹‡ƒʙŒƒ•¡”¡—‘†‘•–—ƒƒʧ‡Œƒ–—— ›˜‹¡¡ƒ—––ƒƒ‹ƒ Œ‘‡ʙ—•—ŽƒŒ‘‡Œƒƒ”ŒƒƒŒ‘‡˜‡•‹”‡‹–‹–ʧŽ—‡‡ŽŽ‡–››’‹ŽŽ‹•‹¡‘˜ƒ– –¡ʙ—‘‡‡ʦ˜ƒ‹Š†‡ŽŽ‡‘”‡‹•–ƒʦ•‡Ž‡¡”‡—ƒ‹•‹•–ƒŠƒ”Œ—•‡Ž¡–‡‹•ʙ pienipiirteiset ja vaihtelevat maastonmuodot, kalkkipitoinen maapeʙ –¡ŽƒƒŒ‘‹Š‹Š‹‡ƒƒƒ‹•‹‹ʧƒ‹•ƒƒ”‡‘Š†ƒŽŽƒƒŽ’ƒ—••‡Ž¡ ”¡ŒƒŽ‡Š–‘ƒ•˜‹ŽŽ‹•——•ʧ——•–ƒƒƒ—ƒ•–ƒ’‘‹‡–‡•‡—–———Ž—— risteää Pohjanpitäjänlahden kanssa muodostaen tärkeän maiseman ‡–‡Ž¡‹•‹’‹‡”ƒ‹‘ƒŽ—‡‹†‡‘Š‡ŽŽƒ–ƒ‹˜›ÚŠ›‡‡•‡‡ʧƒŠ‹ solmukohdan, ja jatkuu koilliseen rajaten Karjaalla luoteisia viljelyʙ ƒ•—–—•‘•‹Œƒ‹—–Œ¡”˜‹‡˜¡Ž‹•‹ŽŽ¡ƒƒ•‹ŽŽƒʧ‹ŽŒ‡Ž›•‡–‘˜ƒ– ƒ‹•‡‹ƒŒƒƒƒ‘‹•‹ƒ‡–•¡ƒ‹–ƒʧ ƒ”Œ——‘–‘‘•‡Ž‡‹‹¡Šʙ Œ¡”˜‹‡”ƒ–ƒƒ‹ŽŽƒʧ—‘–‡‡••ƒƒ‹•‡ƒ——––——ƒŽŽ‹‘‹•‡ƒ•‹Œƒ tävissä Lohjalla, jossa se salpaa Lohjanjärven ja Hiidenveden vesistöt ƒ”—ƒ•‹ʦŒƒ˜ƒ‹Š‡––——Š‹ŽŒƒŽŽ‡‡ ¡‡‡Œ¡”˜‹›Ž¡‰Ú‡–•¡ʙŒƒ ‘ƒ•‹ƒŽ—‡‡•‡‡‘ŠŒƒŠƒ”Œ—ʙ‹‹•‡¡ʦŒƒ—‘†‘•–ƒƒ˜‡•‹•–ÚŒ‡ ˜‹ŽŒ‡Ž›ƒ‹•‡‹‹ʧ•‹‡”‹•‹ƒ”‹Žƒ›Ž¡Ú‘ƒŽ’ƒ—••‡Ž¡˜ƒ‹Šʙ ƒ••ƒƒ‹•‡ƒ•‘Ž—‘Š†ƒʧ ›˜‹¡¡‘Š†ƒŽŽƒƒŽ’ƒ—••‡Ž¡ televaa reunavyöhykettä, jossa harjut, pienet maaperän painanteisiin ƒŽƒƒ—‹•–—––ƒƒŒ‘‡‡¡’‘ŠŒ‘‹•‡’‹ƒ‘•‹ƒƒʧ•‹¡‹‡ •›–›‡‡–Œ¡”˜‡–Œƒ‘”‡‡‹—‘†‘•–—ƒ–˜—‘”‘––‡Ž‡˜ƒ–ʧŽ—‡‘ Salpausselkä on Uudenmaan tärkein vedenjakaja ja sen alle sijoittuʙ ‡–•¡‹•–¡ʦ‡‹¡•ƒ˜‹‘‹–ƒŒƒ’‡Ž–‘ŒƒŒ——”‹ƒƒ‘Ž‡ʧ ˜ƒ–ƒƒ—ƒ‡”‹––¡˜‹¡–’‘ŠŒƒ˜‡•‹˜ƒ”ƒ–ʧ Salpausselkien väliin jää etelämpänä kallioperän murroslinjaan Ensimmäistä Salpausselkää myötäilee etenkin Lohjanharjun kohʙ syntyneen vuonomaisen Pohjanpitäjänlahden, sekä Fiskarsinjoen †ƒŽŽƒƒ—Šƒƒ‹‡Ž‹‹‡‡˜¡›Ž‹‡Œƒƒ•—–—•‡˜›ÚŠ›‡ʧ ƒ”Œ—ƒ’‹–‹ Œƒ—•–‹‘Œ‘‡—‘†‘•–ƒƒƒ‹•‡ƒ•‘Ž—‘Š–ƒʧƒ‹ƒŽŽ‹•‡– ‘—Ž‡—– ¡‡‡•‡‡˜‹‡›–‡•‹ƒ‹ƒ‹‡–‹‡ʧ‹‡Ž‹Œƒ—•‡–‘˜ƒ– korkeuserot ovat suuria, ja alueella on paljon viljavia savikoita ja reʙ ’ƒ‹‘‹Š›˜‹˜ƒŠ‘Œƒʦ———•‹–‹‡•–Ú‘”ƒ‡‡––—˜ƒŠƒ’¡¡ŽŽ‡ʧ Š‡˜¡¡ƒ•˜‹ŽŽ‹•——––ƒʧŽ—‡‡ŽŽƒ‘’‹–¡ƒ•—–—•ʙŒƒ˜‹ŽŒ‡Ž›Š‹•–‘”‹ƒ•‡¡ useita kuparin ja raudan jalostukseen käytettyjä ruukkeja yhdyskunʙ

12 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– –‹‡‡ʧƒ”•‹‹ ‹•ƒ”•‹Œ‘‡ƒ”ƒŒƒƒ˜ƒ–Œ›”¡•‡‹¡‹•‡–¡‡–ʧ‘‹•‡ soistuneita painanteita, korpia, pikkurämeitä ja joitain suurempia Salpausselän eli Karjalohjanharjun metsäinen kallioselänne alkaa •‘‹–ƒʧƒ’‹ƒŒƒŒ¡”˜‹¡‘˜ƒ‹˜¡Š¡ʧ‹’‘‘‘”˜‡ƒ•˜‹ŽŽ‹•——•‘ ƒ”ŒƒŽ‘ŠŒƒŠƒ”Œ—‹–¡’—‘Ž‡Ž–ƒ˜ƒ‹Š‡––—‡˜¡Š‹–‡ŽŽ‡‘—ƒ‹•ʙ—‘‡ ‘‹’—‘Ž‹•–ƒŒƒ–—‘”‡‹†‡ŒƒŽ‡Š–‘ƒ‹•–‡ƒƒ‹†‡‘•——•‘•——”‹ʧ ˜‹ŽŒ‡Ž›ƒƒ•‹ʧŽ—‡‡ŽŽ‡‘˜ƒ––››’‹ŽŽ‹•‹¡’‹‡‡–ƒƒ’‡”¡’ƒ‹ƒ–‡‹•‹‹ •›–›‡‡–Œ¡”˜‡–ʧ‘ŠŒƒʙƒ”ŒƒŽ‘ŠŒƒ˜ƒŠƒƒƒ–‹‡—Ž‡‡ƒ”ŒƒŽ‘Šʙ JOKILAAKSOT ŒƒŠƒ”Œ—ƒ’‹–‹ʧ —†‡ƒƒŒ‘‹Žƒƒ•‘–‡”‘ƒ˜ƒ––‘‹•‹•–ƒƒ•——”‡•–‹ʧƒŽ’ƒ—••‡Ž¡ʦ rannikon ja Nuuksion rajaamalla alueella ominaisia ovat luonnonʙ SAARISTORANNIKKO piirteiltään vaihtelevat Siuntionjokilaakso ja Palojokilaakso, pienet Suomenlahden rikkonainen saaristovyöhyke rajaa maakuntaa eteläsʙ kiemurtelevat joet ja purot, rehevät suvantojärvet ja lehdot, kapeat •¡ʧ‡”‡”ƒ–ƒƒ‘›Ž‹ȵȲȯȯʧƒƒ”‹ƒŒƒŽ—‘–‘Œƒ‘Ž¡Š‡•ȰȰȯȯȯʧ —””‘•Žƒƒ•‘–ŒƒŒ›”¡–ƒŽŽ‹‘•‡‹¡¡–ʧƒŠƒŒƒ˜ƒ—”ƒƒƒŽ—‡‡ƒ•—ʙ ‡”‡ŽƒŠ†‡–‘˜ƒ–ƒ–ƒŽ‹ƒŒƒƒŽŽ‹‘”ƒ–‘Œƒ‘‹‹••¡˜¡Š¡ʧ‡”‡‡ –—•‘•‹Œ‘‹––——–”‹–‡‹ŽŽ‡Œƒ¡‹ŽŽ‡ʧ‹•¡ƒƒŠƒ‡–¡‡••¡ƒ‹•‡ƒ– työntyvät niemet taas ovat kallioisia ja niistä löytyy jääkauden ——––—˜ƒ–¡‹•‡‹•‹Œƒ”‹‘ƒ‹•‡‹•‹ʧ‹‡–‡Œ¡”˜‹‡Œƒ’—”‘ʙ muovaamia silokallioita esimerkiksi Hangossa, Vuosaaren Uutelassa jen rannoille on raivattu viljelyksiä, jotka vaihtelevat mosaiikkimaisesti Œƒ‹ŽŽ‹‰‹••¡ʧƒ‹‘‡”‹‘‹•——•‹ƒ‘˜ƒ–Ž—‘‘–‹Žƒ‹•‡–Š‹‡ƒ”ƒʙ ‡–•¡‹•–‡ƒŽŽ‹‘—’ƒ”‡‹†‡ƒ••ƒʧƒŠƒ—”—ʘ‹‹’—”‹ʙƒƒ–‹‡ nat, merenrantaniityt ja puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset ‘–‹‡•–ڐ’‘ŠŒƒƒŒƒ›Ž¡–‹‡–•‡—”ƒ‹Ž‡˜ƒ–Žƒƒ•‘Œ‡”‡—‘Œƒʧ Š‹‡ƒ†››‹–ʧƒŽŽ‹‘’‡”¡”—ŠŒ‡˜›ÚŠ›‡‡–¡¡”¡¡˜¡–—†‡ŽŽƒƒƒŽŽƒ Keski-Uudenmaan viljelyseutu rajautuu sekin Salpausselkään Š—‘ƒ––ƒ˜ƒ•–‹”ƒ‹‘Œƒ•ƒƒ”‹•–‘—‘–‘ƒʧ •‡¡——•‹‘Œƒ‹’‘‘‘”˜‡›Ž¡ÚƒŽ—‡‹•‹‹ʧ‹•¡•‹ƒŽ—‡‡‡Š‹ʙ Tammisaaren läntisen saaristorannikon läpi kulkeva Toinen Salʙ tystä on ohjannut vahvasti murroslaakso, joka tunnetaan paremmin ’ƒ—••‡Ž¡›Š†‹•–¡¡•ƒƒ”‡––‘‹•‹‹•ƒƒ’‡ƒƒŠƒ”Œ—Œƒ•‘ƒʧ‹•¡•ƒƒ”‹•–‘•ʙ •’‘‘Œ‘‹Žƒƒ•‘•–ƒŒƒ——•—ŽƒŒ¡”˜‡•–¡ʧ‡—†—ŽŽƒ•‹Œƒ‹–•‡˜ƒ–—†‡ʙ sa suuret saaret, suojaiset salmet ja lahdet sekä tasaiset pellot ovat maan laajimmat, tasaiset ja yhtenäiset savikot, joiden halki virtaavat tyypillisiä kun taas ulkosaaristo on lahtien, salmien, loivien kalliomäkiʙ —‘‹Ž–ƒƒƒ’‡ƒʙŒƒŒ›”¡”‡—ƒ‹•‡–ƒ–ƒƒŒ‘‹Œƒ‡”ƒ˜ƒŒ‘‹ʧ ‡ʦ–ƒ•ƒ‹•–‡‹‹––›Œ‡Œƒ’‡Ž–‘Žƒ‹—Œ‡”‹‘ƒƒ‘•ƒ‹‹‹ƒʧŽ—‡‡ŽŽ‡ ‘‹Žƒƒ•‘–”ƒŒƒ—–—˜ƒ–—’—‹Ž‡˜‹‹Š‹‡ƒʙŒƒ•‘”ƒ—‘†‘•–—‹‹ʧ –››’‹ŽŽ‹•–¡‘˜ƒ–ƒ”Œƒ–ƒŽ‘—•ʦƒŽƒ•–—•ŒƒŠƒ”˜ƒŠ‘›•‹––¡‹•ƒ•—–—•ʧ Kylien juuret ovat keskiaikaisessa ruotsalaisessa uudisasutuksessa, Tammisaaren ja Inkoon saaristorannikolla jakautuminen Œƒ‹‹ƒ•—–—•—‹–‹‡•–ڍ‹‘˜ƒ–•‡—”ƒ‡‡–•‡Ž¡–‡‹†‡”‡—ƒƒʧ ƒ˜‘‡”‹ʙʦ—Ž‘•ƒƒ”‹•–‘ʙʦ•‹•¡•ƒƒ”‹•–‘ʙʦŒƒƒ‡””ƒ‹‘˜›ÚŠ›‡‹•‹‹ ‘‹‡‘•‡–‘˜ƒ–‘ŽŽ‡‡––‡‘ŽŽ‹•——†‡˜‘‹ƒŽ¡Š–‡‹–¡ʧ ¡››•‡Ž‡¡•–‹ʧƒƒ”‹•–‘”ƒ‹‘‘’‹‡‹’‹‹”–‡‹•–¡ƒŽŽ‹‘•ƒƒ”‹•–‘ƒŒƒ Idässä jokilaaksot ovat tyypillisesti pitkänomaisia metsiin vaihtelevaa maankohoamisaluetta, jolle voimakkaat pinnanmuodot, rajautuvia viljelyaukeita, ja asutus ja tiestö ovat sijoittuneet nauhaʙ kapeat murroslaaksot ja niiden pohjalla olevat pienet joet ovat ƒ‹•‡•–‹Œ‘‹‡Œƒ–‡‹†‡˜ƒ”•‹ŽŽ‡ʦ‡–•¡Œƒ’‡ŽŽ‘˜¡Ž‹‹ʧƒ”–ƒ‘‹†‡ Ž—‘–‡‡‘ƒ‹•‹ƒʧƒ‹•‡ƒ••ƒ˜—‘”‘––‡Ž‡˜ƒ–’‹‡‹’‹‹”–‡‹•‡–˜‹ŽŒ‡ŽŽ›– ›’¡”‹ŽŽ‡‘—•‡‹–‹‹˜‹•–››–”›Š¡›Ž‹¡ʧ‹’‘‘Œ‘‡Œƒ—•–‹Œ‘‡ Žƒƒ•‘–ʦ•‹Ž‘ƒŽŽ‹‘–ŒƒƒŽŽ‹‘‡–•¡–ʧƒ‹‘–—–—ƒ••ƒ‘”‡Š‡˜‹¡ ƒŽƒŒ—‘•—–”ƒŒƒ—–—˜ƒ–‹’‘‘‘”’‡‡Ž¡‡••¡ʧƒ’‡ƒ–•ƒ˜‹Žƒƒ•‘– Œ¡”˜‹¡Œƒ”ƒ–ƒŽ—Š–‹ƒʧ•—–—•‘•‹Œ‘‹––——–—””‘•Žƒƒ•‘Œ‡”‹–‡‹ŽŽ‡ ovat syntyneet kallioperän murroksiin, ja niitä reunustavat kallioiset ŒƒƒŽŽ‹‘•ƒƒ”‡‡‹ŽŽ‡ʧ ŒƒŒ›”¡”‡—ƒ‹•‡–‘”‡‡‹•‡Ž¡–‡‡–ʧ‘”˜‘‘Œ‘‹Žƒƒ•‘ƒ‹•‡ʙ Porkkalan ja Sipoon välisellä saaristorannikolla eli Uudenʙ massa vaihtelevat puolestaan vuosisatojen ajan hoidetut pellot, maan keskisellä rannikolla on laajoja, avoimia selkiä ja pienipiirteistä ‡–•¡•ƒƒ”‡‡‡–ʦŽ‘‹˜ƒ•–‹—’—‹Ž‡˜ƒ–‘”‡‡‹•‡Ž¡–‡‡–ŒƒƒŽŽ‹‘–ʧ ”‹‘ƒ‹•–ƒ”ƒ–ƒ˜‹‹˜ƒƒʧŽ—‡‡ŽŽ‡–››’‹ŽŽ‹•‹¡‘˜ƒ–›Š–¡¡Ž–¡’‹‡‡–Œƒ Laaksotila on välillä hyvin kapeaa ja kallioselänteiden rajaamaa, Œ›”¡”‡—ƒ‹•‡–ƒŽŽ‹‘•ƒƒ”‡–ŒƒʙŽ—‘†‘–•‡¡–‘‹•ƒƒŽ–ƒ”ƒ‹‘ƒ”—– Œƒ˜¡Ž‹ŽŽ¡ŽƒƒŒƒƒŒƒƒ˜ƒ”ƒƒʧƒ‹•‡ƒ——––——›Ž¡Œ—‘•—ƒ‘Š†‡ •‹Ž‘ƒŽŽ‹‘‹‡‡–ʧ ‡Ž•‹‰‹‡†—•–ƒŽŽƒ‘˜ƒ‹Š›˜‹ƒ’‡ƒ•ƒƒ”‹•–‘ʙ ’‹‡‹’‹‹”–‡‹•‡¡•‹Œƒ¡‹•‡¡•‹ʧ ‘‡••ƒ‘—•‡‹–ƒ‘•‹ƒʦ ˜›ÚŠ›‡ʧ Œ‘–ƒ‘˜ƒ–‘ŽŽ‡‡–Œ‘˜ƒ”Šƒ‹•‹ƒ–‡‘ŽŽ‹•——†‡Œƒ•ƒŠ‘Œ‡¡›–Ú••¡ʧ Porvoon ja Loviisan saaristorannikolle tyypillisiä ovat kallioʙ Porvoonjokilaakson ja Koskenkylänjokilaakson väliin jää pienipiirʙ perän ruhjevyöhykkeisiin syntyneet pitkälle sisämaahan työntyvät –‡‹•–¡—’—‹Ž‡˜ƒƒ‡–•¡ʙŒƒƒŽŽ‹‘ƒƒ–ƒʧ—•–‹Œ‘‡Žƒ–˜ƒ‘•‹‡Œƒ ƒ–ƒŽƒ–ʦ”—‘˜‹‘‹•‡–ŽƒŠ†‡–Œƒ•‹•¡•ƒƒ”‹•–‘•——”‡–ƒŽŽ‹‘•ƒƒ”‡–ʧ Mäntsälänjoen alueella maisemat alkavat muistuttaa pohjoisen Vanha asutus on sijoittunut lahdenpohjukoihin ja suojaisaan sisäʙ ƒŽ’ƒ—••‡Ž¡˜›ÚŠ›‡‡ƒ‹•‡‹ƒʧ‘”‡‡‹—‘†‘•–—ƒ–ŒƒŠƒ”Œ—– •ƒƒ”‹•–‘‘ʧ‘”˜‘‘ƒ—’—‹‘•‹Œ‘‹––——–•‘Ž—‘Š–ƒƒʦŒ‘••ƒ ¡›˜¡–ƒ‹•‡ƒ••ƒ‡–•¡‹•‹¡•‡Ž¡–‡‹¡ʧ ‘”˜‘‘Œ‘‹ʦ‡”‡ŽƒŠ–‹ŒƒŠƒ”Œ—Œƒ•‘‘Š–ƒƒ˜ƒ–ʧƒ‹•‡ƒ••ƒ¡›› ƒƒ—ƒ”‡—ƒʙƒŽ—‡‹†‡Œ‘‹Žƒƒ•‘–‡”‘––ƒƒ—‹•–ƒŽ—‘†‡ʘ •——”–‡ƒ”–ƒ‘‹†‡˜‹ŽŒ‡Ž›•‹¡Œƒ’‹‡‹’‹‹”–‡‹•‹¡•ƒƒ”‹•–‘Žƒ‹•›Ž‹¡ʧ ƒƒ‘ʙ•——–ƒ‹•–‡Šƒ”Œ—Œƒ•‘Œ‡¡›‹‡ƒ‹•‡ƒ••ƒŒƒŽ‹‹––›ʙ Itäänpäin mentäessä rannikko ja saaristo muuttuvat karummiksi, ja ‹‡ƒƒ‘‹•ʙ—‘‡ŽƒƒŒƒƒ”ƒ’ƒ‹˜‹ƒŽ—‡‡•‡‡ʧ‘•‡›Ž¡Œ‘ʙ ”ƒ’ƒ‹˜‡–ƒ‹ƒŽ‘—Š‡‹•‡–‹˜‹‘–Œƒ•‹‹”–‘Ž‘Šƒ”‡‡–‘˜ƒ––››’‹ŽŽ‹•‹¡ʧ kilaakso on joen yläjuoksulla tasaista ja laakeaa kun taas alajuoksua kohti mentäessä joki mutkittelee enemmän ja moreeniselänteet NUUKSIO JA SIPOONKORPI ”ƒŒƒƒ˜ƒ–Žƒƒ•‘ƒ–‹—‡‹ʧ ‘‹’›•››Ž¡Š‡•¡›¡––ڏ‹••¡˜‹ŽŒ‡Ž›ʙ ——•‹‘Œƒ‹’‘‘‘”’‹‘˜ƒ–Šƒƒ•–ƒ˜‹‡ƒƒ•–‘ʙŒƒ‹Žƒ•–‘ʙ‘Ž‘•—Šʙ ƒ‹•‡ƒ‡•‡ŽŽ¡ʧƒ‹•‡ƒ‘‹‘‹’—‘Ž‹•–ƒ——–‹––‡Ž‡˜ƒ– –‡‹†‡•ƒ–ƒ‹ƒ•¡‹Ž›‡‡–››ƒ‹ƒƒ‡”¡ƒ‹ƒʧ——•‹‘ƒŽŽ‹‘›Ž¡Ú metsänreunat, niemekkeinä viljelysmaisemaan työntyvät moreeʙ on karua ja kallioista ylänköä, joka on säilynyt jääkauden kulutuksesʙ ‹•‡Ž¡–‡‡–ʦŽƒ‹–—‡–Œƒ‹˜‹‘‹•‡–¡‡–˜ƒ‹Š–‡Ž‡˜ƒ–ʧƒ’‹Œ¡”˜‡Œƒ –ƒŠ—‘Ž‹ƒ––ƒ›’¡”‹•–Ú¡¡‘”‡ƒ’ƒƒ•‡Ž‡¡”ƒŒƒ‹•‡ƒƒŽ—‡‡ƒʧ Taasianjoen tasanko on melko tasaista, ja pellot ovat keskittyneet Nuuksiolle tyypillisiä ovat laajat luonnontilaiset metsäalueet, pienet ”ƒ–ƒ•ƒ˜‹‘‹ŽŽ‡ʧ ƒ”Œ—Œƒ•‘–Œ¡•‡–¡˜¡–ƒ‹•‡ƒƒʧ kallioperän painanteisiin ja murroslinjoihin syntyneet järvet ja huoʙ ƒ––ƒ˜ƒ˜¡Š¡‹‡ƒ•—–—•Œƒ˜‹ŽŒ‡Ž›•‡–ʧ‘’‘‰”ƒǤƒŽ–ƒƒ˜ƒ‹Š–‡Ž‡˜ƒ Lähde: Uudenmaan maisemarakenneselvitys. Uudenmaan Sipoonkorven maaperä on rikkonaista, ja alueella on runsaasti ympäristökeskus (2007).

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 13 Kivikautiset muinaisjäännökset

Kivikautiset muinaisjäännökset Selänne ‹–‘”‹ƒ‡”‡ƒ‹ƒ‹‡ƒƒʙƒŽ—‡ Litorinameren alue Nykyinen merialue

0 10 20km

Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus ʸ Muinaisjäännöksia löydetty —•‡‘˜‹”ƒ•–‘ʦ—‹ƒ‹•Œ¡¡Ú•”‡‹•–‡”‹ȰȱʵȱȯȰȰ Litorinameren rannoilta ’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ ʸ Tihentymiä Nuuksion Kivikausi etelälaidassa ja Askolassa

Uudenmaan historiaa

Uudenmaan esihistoriaa Suurin osa Uudestamaasta oli jääkauden jälkeen veden peitossa ja vain sen luoteisosissa oli muuta- Käsitys siitä, millainen Uusimaa on ollut esihistori- mia hyvin pienialaisia vedenkoskemattomia aluei- allisella ajalla, perustuu pitkälti arkeologian ja mui- ta. Jääkauden painama maa nousi kuitenkin etenkin den tieteenalojen yksittäisiin tiedonpalasiin, joita mesoliittisella kaudella huomattavan nopeasti ja jo vertailemalla ja ajoittamalla on muodostettu erilaisia muutamassa sadassa vuodessa ulkosaaristosta oli teorioita esihistoriallisten ihmisten elämästä. Uu- tullut osa mannerta. Merkille pantavaa on, että maa dellamaalla on tähän mennessä löydetty noin 5 900 nousi eri osissa Uuttamaata eri nopeuksilla. Esimer- esihistoriallisen ajan muinaisjäännöstä. kiksi Litorinameren aikaan mesoliittisella kaudel-

14 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– Pronssi- ja rautakautiset muinaisjäännökset

”‘••‹ʙŒƒ”ƒ—–ƒƒ—–‹•‡–—‹ƒ‹•Œ¡¡Ú•‡– Muinaiset meritiet Selänne ƒƒʙƒŽ—‡ʧȴȯȯ‡”ʧ ‡”‹ƒŽ—‡ʧȴȯȯ‡”ʧ Nykyinen merialue

0 10 20km

Uudenmaan liitto ʸ Esihistorialliset muinaisjäännökset keskittyvät rannikon ja muinaisten Uudenmaan ympäristökeskus vesireittien tuntumaan —•‡‘˜‹”ƒ•–‘ʦ—‹ƒ‹•Œ¡¡Ú•”‡‹•–‡”‹ȰȱʵȱȯȰȰ ’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ ʸ Rautakautisten muinaisjäännösten ’‡”—•–‡‡ŽŽƒƒ•—–—•–ƒ‡‹–‡¡•‹ʙ Uudellamaalla ʸ –¡ʙŒƒ‡•‹ʙ—•‹ƒƒƒ—–‹‘‹–ƒ Pronssikausi ʸ Peltoviljely alkaa Rautakausi

la ranta oli Läntisellä Uudellamaalla noin 40 metriä denmaan maakunnan alueelle jääkauden jälkeen. Jos nykyistä merenpintaa korkeammalla, Keski- ennen jääkautta alueella olikin ollut asutusta, jäljet Uudellamaalla 30–35 metriä korkeammalla ja Itä- siitä olivat pyyhkiytyneet pois mannerjäätikön mu- Uudellamaalla 25–28 metriä korkeammalla. Tuhan- kana. Asutus seuraili koko kivikauden pääsääntöi- sia vuosia myöhemmin rautakauden alkuun men- sesti rannikon rantaviivaa, sillä kivikauden asukkaat nessä maa oli kohonnut siten, että merenpinta oli olivat metsästäjä-keräilijöitä ja asettuivat tyypillisesti esimerkiksi Raaseporin Tammisaaressa noin 10 met- vesistöjen ja hyvien riistamaiden läheisyyteen. Myös riä ja Loviisan Pernajassa noin viisi metriä nykyistä makean veden saanti vaikutti asutuksen sijoittu- merenpintaa korkeammalla. miseen. Metsästys, kalastus ja hylkeenpyynti olivat Ensimmäiset asukkaat saapuivat nykyisen Uu- tärkeimmät elinkeinot. Nuorakeraamisella ajalla

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 15 asetuttiin rantojen sijaan pienten purojen ja jokien muinaiselta rannikolta, ja niiden perusteella voidaan varsilla olevien niittyjen äärelle kauemmas rannikos- päätellä, että koko alue on ollut jossain kivikauden ta. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset epäsuorat vaiheessa asuttua. On kuitenkin syytä muistaa, että todisteet saattavat viitata siihen, että nuorakeraa- kivikauden ihmisten tarvitsema elintila pyyntialuei- misella ajalla olisi jo ollut alkeellista maanviljelyä ja neen oli niin suuri, että Uudellamaalla pystyi joiden- karjanhoitoa, vaikka arkeologisissa kaivauksissa ei kin arvioiden mukaan asumaan samanaikaisesti vain tästä olekaan saatu todisteita. noin pari sataa ihmistä. Asutus sijaitsi hajallaan, vaikka ihmiset asuivat- Pronssikauden kulttuurivaikutteet kuten röykkiö- kin yhteisöissä. Pääsääntöisesti asumukset olivat hautaaminen ja pronssiesineiden käyttö tulivat Uu- koko ajanjakson melko yksinkertaisia ja tilapäisiä, dellemaalle muualta Skandinaviasta. Pronssiesineitä sillä pyyntikulttuurissa leirit muuttivat yleensä vuo- on löydetty verrattain vähän, mikä johtunee ainakin denaikaiskierron mukaan. Kivikautisia muinaisjään- osin siitä, että pronssiesineet oli helppo sulattaa ja nöksiä on löydetty melko tasaisesti koko Uudenmaan valaa uusiksi esineiksi. Löytöjen vähyydestä ei siis

Koristeltua m mpy Kvartsiesineitä, Hiekkaan laitettavat, keramiikkaa, työstöjätettä, ’›Ú”‡¡ʙ–ƒ‹•—‹’’‘’‘Šʙ astiasaven 50 palanutta jaiset ruukut, jotka luuta, talttoja, •‡‘‹––‡‡ƒʧ ohuita, paremmin kivimurskaa, luu kirveitä, piitä ʙ poltettuja ja kuvioiʙ ta ja simpukan tuja, piitä, mantelin kuoria ja pajunlehden muoʙ toiset nuolenkärjet, 40 meripihka, kupari, Astiat tasapohʙ sembramänty jaisia ja kovalla kuoppa ja kampaʙ maalla käytettäʙ Mesoliittinen leimat ˜‹¡ʧ—‘”ƒ—˜‹‘– Pronssiset mieʙ astian yläosassa, kankärjet, tikarit, ’‹‡‡–Ž‡‹ƒ–ʧ kirveet, korut ja 30 ƒ•ƒ”ƒ‹”˜‡‡–ʧ ’ƒ”–ƒ˜‡‹–•‡–ʧ Varhaiskampakeramiikka Hiidenkiukaat hautauksessa

Tyypillinen ja myöhäinen kampakeramiikka 20 Rauta työkaluissa, ’”‘••‹‘”—‹••ƒʧ Nuorakeramiikka Naulat, nuolenkärjet Œƒ˜‡‹–•‡–‡”¡–ʧ Kiukaisten keramiikka Kalmistot 10 Pronssikausi Varhaisrautakausi Keski- ja myöhäisrautakausi Historiallinen aika

8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 eKr. 0 jKr. 1000 2000

Yoldia- Ancylusjärvi Litorinameri meri Preboreaalivaihe Boreaalivaihe Atlanttinen vaihe Subboreaalivaihe Subatlanttinen vaihe Koivu mänty leppä, lehmus ja muut jalopuut kuusi kuusi

¡¡ƒ—’—‹•‡—†—”ƒƒ•‹‹”–›‹•¡›”¡Œƒƒ”‡‘Ž‘‰‹•–‡ŽÚ›–ÚŒ‡Ž—‘‡‡”‹ƒŒƒŒƒ•‘‹ƒʧ ƒƒ˜‹‘Ž¡Š†‡ʨƒ–ƒƒ‡•‹Š‹•–‘”‹ƒʦ‡–”‘‡•‘‡̽‹ƒ‡Žƒ‹‡ʯȱȯȯȷʰʦ ƒ— ›˜¡”‹•‡ʯȰȸȸȸʰ—ƒƒʧ

16 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– voida suoraan päätellä autioitumista tai muuta vas- via kevyitä savikoita (vrt. kartta kivikautisista mui- taavaa kehitystä. Pronssikauden aikana viljanviljely ja naisjäännöksistä). Tämä kieliraja on edelleen paikoin karjanhoito alkoivat levitä Suomeen, vaikka metsäs- nähtävissä. Myös karjankasvatuksen edellytykset tys, kalastus ja hylkeenpyynti pysyivätkin pääelin- olivat rannikolla paremmat. Itä-Uusimaa asutettiin keinoina. Pronssikaudella muotoutui ehkä parhaiten kokonaisuudessaan 1500-luvun puoliväliin men- jälkipolville esihistoriasta näkyvä muinaisjäännös: nessä. Seuraavalla vuosisadalla ruotsalaisasutusta hiidenkiuas eli röykkiöhauta. Ne sijoitettiin näky- levisi sisämaahan ja saaristoon. Maakunnan koillis- ville paikoille kuten rantakallioille tai laaksoa reu- osat asutettiin vasta 1300-1400-lukujen vaihteessa nustaville harjuille. Pronssikautisia hautaröykkiöitä hämäläisten asettuessa sinne. Keskiajalla Uudella- tunnetaan Uudellamaalla noin 150, joista kolmasosa maalla oli ruotsalaisasutusta erityisesti rannikolla. Raaseporin alueelta. Suomalaisasutusta oli maakunnan pohjoisosissa ja Rautakaudella Länsi-Uusimaa pysyi asuttuna, harvaan asutulla Keski-Uudellamaalla. Ainakin Loh- ja Tammisaaren–Karjaan seudulla on esinelöytöjen janjärven ja Porvoonjokilaakson parhailla paikoilla perusteella ollut verrattain paljon asuinpaikkoja, kal- sekä joillakin muilla edullisilla alueilla voidaan asu- mistoja ja linnavuoria. Myös saaristossa oli asutusta tuksen otaksua jatkuneen yhtäjaksoisesti 1100-lu- ja kauppapaikkoja viikinkien itään suuntautuneiden vulta nykyaikaan. kauppareittien varrella. Merenkävijöitä varten saa- Uudenmaan maakunnan hallinnollinen organi- ristoon pystytettiin satoja kiviröykkiöitä osoittamaan soituminen alkoi ensimmäisen ristiretken jälkeen. väyliä. Muualta maakunnasta tunnetaan vain yksit- 1200-luvulla Uusimaa oli jo hallinnollisena alu- täisiä viitteitä asutuksesta, ja esimerkiksi Itä-Uu- eena olemassa ja siihen kuuluivat pitäjät Hangosta simaa lienee ollut autiota ja kokonaan hämäläisten Pyhtäälle. Maakunnalla oli oma sinetti, rauhaneh- erämaata. Myöhäisellä rautakaudella koko rannik- dot ja pitäjälaitos. Myöhemmin maakunta jakaantui ko alkoi kuitenkin saada asutusta. Kauppakontaktit Porvoon ja Raaseporin linnalääneihin ja ne edel- rannikon ja sisämaan välillä vilkastuivat ja hämäläi- leen kirkkopitäjiin. Porvoon kaupunki ja Raaseporin set kulkivat vesistöjä pitkin merelle. Peltoviljely va- linna mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kiintui edullisimmilla alueilla viikinki-ristiretkiajalla kerran 1380-luvulla, ja ne olivat molemmat omien pysyvän asutuksen saadessa alkunsa. Viljely alkoi alueidensa merkittäviä keskuksia. Porvoon kaupun- kaskiviljelynä moreenimailla, mutta aurojen kehit- gin perustamisessa lienee ollut taustalla tarve saada tymisen myötä keskiajalle tultaessa voitiin siirtyä sa- kauppapaikka Tallinnan kanssa käydylle kaupalle, vikkojen peltoviljelyyn. sillä esimerkiksi Hämeestä tuotiin tavaraa myytäväk- si Porvooseen ja sieltä edelleen Tallinnaan. Talonpoi- Asutus leviää keskiaikaiselle Uudellemaalle kaispurjehdus olikin merkittävä elinkeino ja Tallin- Uudellamaalla vaikuttaneet väestöryhmät alettiin nassa käytiin niin usein, että monille uusmaalaisil- hiljalleen tuntea hämäläisinä, varsinaissuomalaisina, le syntyi sinne myös sukusiteitä. Muita merkittäviä ruotsalaisina ja virolaisina. Varhaiskeskiajalla Uut- keskuksia alueella olivat Lohjan ja Tunan kauppalat, tamaata asuttivat lännessä varsinaissuomalaiset ja Tenhola, Karjaa, Kirkkonummi ja Pernaja. Keski- idässä hämäläiset. Ensimmäisen ristiretken jälkeen Uudellamaalla asutus sijoittui pitkälti Suuren ran- 1100-luvulla maakunnan länsiosien rannikolle alkoi tatien varteen ja esimerkiksi Vantaanjokilaaksoon. asettua ruotsalaisväestöä ja toisen ristiretken jälkeen Merkittävämpää keskusta alueelle ei kuitenkaan vielä 1200-luvun jälkipuoliskolla ruotsalaisasutus levit- tässä vaiheessa syntynyt johtuen sen sijainnista kah- täytyi myös Itä-Uudenmaan rannikolle. Ruotsalaiset den vahvan keskuksen välissä. uudisasukkaat asuttivat viljavimmat rannikkoseudut, Jo viikinki-ristiretkiajalla oli alettu rakentaa mukaillen entisen merenpohjan helposti muokatta- puolustuksen tarpeisiin linnavuoria. Keskiaika oli

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 17 Uudellamaalla on säilynyt noin 150 pronssikautista hautaröykkiötä. Siuntion Krejansbergetillä (kuvassa) niitä on kaikkiaan viisi. Korkealle kalliolle sijoittuvilta röykkiöiltä aukeaa huikeat näkymät viljeltyyn jokilaaksoon, joka vielä kivikaudella lainehti merenlahtena.

—˜ƒʨ”‹•–‹‹ƒ‹‹‡

rauhatonta aikaa ja linnojen rakentaminen jatkui. tatien tienoot aina Porvooseen ja Helsinkiin saakka Uudenmaan keskiaikaisista linnoista tunnetuimpia ryöstettiin ja poltettiin venäläisten toimesta 1500-lu- ovat Raasepori, Porvoon linnamäki, Sipoon Sibbes- vun aikana useampaan otteeseen. Länsi-Uudenmaan borg, Karjaan Junkarsborg ja Helsingin Vartiokylän saaristokin sai osansa, kun Raaseporin saariston linnavuori. Sotilaallisen merkityksen lisäksi linnat kylät ”nyljettiin” samalla tanskalaisten sotaretkellä saattoivat olla isäntänsä statussymboleita, hallin- vuonna 1508, jonka aikana myös Porvoon tuomio- to-, kauppa- ja käsityökeskuksia. Linnojen merkitys kirkko poltettiin ensimmäisen kerran. muuttui joka tapauksessa asetekniikan kehittyessä ja Turusta Viipuriin johtanut Suuri rantatie oli hallitsijoiden vaihtuessa, ja vain Raaseporin linnan 1300-luvulta alkaen Uudenmaan valtaväylä vuosi- jyhkeät kivirakenteet ovat säilyneet nykyaikaan. Jo- satojen ajan ja sen läheisyydessä oli suurin osa Uu- tain ajan levottomuudesta kertoo se, että Suuren ran- denmaan asutuksesta, kylistä, ensimmäisistä karta-

18 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– Raaseporin linna on rakennettu tiettävästi 1300-luvulla. Linna rakennettiin alun perin kalliosaarelle, mutta maankohoamisen vuoksi se sijaitsee nykyisin sisämaassa.

ʸ Suuren rantatien lähistölle, purjehduskelpoisten merireittien varteen kivikirkot, Raaseporin linna, linnavuoret, kartanot ja Porvoon ƒ—’—‹ʧ ʸ Viljelyalueet kehittyvät erityisesti Keskiaika Œ‘‹Žƒƒ•‘‹••ƒʧ ʸ Keskiaikainen kylärakenne on jäljellä ›Š¡‘‹••ƒ –¡ʙ—†‡ƒƒ›Ž‹••¡ʧ

noista ja kirkoista. Tuolloin rakennetuista harmaa- 20 tilaa ja vain rannikolla ja saaristossa oli pienempiä kivikirkoista kaksitoista on säilynyt Uudellamaalla kyliä. Länsi-Uudellamaalla sen sijaan suurin osa ky- nykyaikaan ja edustaa rakennuskantamme vanhinta listä oli pieniä 1-2 talon kyliä. Keski-Uusimaa oli vie- kerrosta. Ylimmän säädyn omistamien maatilojen eli lä rannikkoa lukuun ottamatta hyvin harvaan asuttua kartanoiden, sijoittuminen määräytyi vielä keskiajal- ja suurin yksittäinen yli 20 talon kylä sijaitsi Nurmi- la purjehduskelpoisten merireittien, sisävesistöjen järvellä. Maatalous oli pääelinkeino, lampaanhoito kulkuväylien ja Suuren rantatien läheisyyden perus- ja kalastus tärkeitä sivuelinkeinoja. Maakunnan län- teella. Pernajassa, Porvoossa ja nykyisen Raaseporin siosissa viljelyalueet sijaitsivat hajanaisesti ryhmä- alueen saaristossa oli eniten kartanoita. Kylärakenne kylien ympäristössä. Keski-Uudellamaalla peltoja oli vaihteli Uudenmaan eri osissa siten, että Itä-Uudel- vähän, kun taas Itä-Uudenmaan viljavissa jokilaak- lamaalla yksittäiseen kylään saattoi kuulua jopa yli soissa oli laajoja yhtenäisiä pelto- ja niittyalueita.

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 19 Suuren rantatien vaikutus

ȰȶȷȯʙŽ—˜—ƒ—’—‹ ȰȴȵȯʙŽ—˜—ƒ—’—‹ ȰȴȵȯʙŽ—˜—ƒ”–ƒ‘ ȰȶȷȯʙŽ—˜—ƒ”–ƒ‘ ȰȶȷȯʙŽ—˜—‹”‘ Suuri rantatie Tie Tärkeimmät maantiet Maisemahistoriatiedot puuttuvat Selänne

’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ

Uudenmaan tieverkko Uudenmaan keskeiset kulttuurihistorialliset tiet ja reitit ʯ–›Ú’ƒŒƒȰȯʧȰȰʧȱȯȰȰʰ on saanut muotonsa Kuninkaan kartastossa esitetyt tiet verrattuna nykyiseen tiestöön pääosin ennen ¡›–Ú••¡–‹‡¡‡‡ȰȷȯȯʙŽ——ƒ ȰȷȯȯʙŽ——ƒʧ‘‡– ‹–¡Œ¡–‹‡•‹ȰȷȯȯʙŽ—˜—ŽŽƒ keskiaikaisista tielinjoista ȰȸȯȯʙŽ—˜——Ž––——”‹Š‹•–‘”‹ƒŽŽ‹•‡•–‹‡•‡‹•‹¡–‹‡Šƒ‡‹–ƒ ‘˜ƒ–›Š¡¡›–Ú••¡ʧ

Kuninkaan kartaston päätie Kuninkaan kartaston sivutie Kuninkaan kartaston katvealue Nykyinen tiestö

’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ˁʦȱȯȰȱ

20 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– Uusimaa vuonna 1560 0 10 20km

Kaupunki Uudenmaan liitto, Anna Riionheimo —†‡ƒƒ›’¡”‹•–ڍ‡•—•ȱȯȯȶ ›Ž¡ʯ–‹ŽƒŽ——’‡”—•–——ƒ”˜‹‘‘ʰ ’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ ȯʙȴ–‹Žƒƒ ȵʙȰȯ–‹Žƒƒ ȰȰʙȰȴ–‹Žƒƒ Ȱȵʙȱȯ–‹Žƒƒ ›Ž‹ȱȯ–‹Žƒƒ Kartano Suuri rantatie Selänne

•—–—•‘Ž‹‡•‹––››–ȰȴȯȯʙŽ—˜—ŽŽƒ——”‡ ”ƒ–ƒ–‹‡Ž¡Š‡‹•››–‡‡ʧƒƒ—ƒŽ¡•‹‘•ƒ••ƒ‘Ž‹ paljon pieniä kyliä, idässä puolestaan suurempia ›Ž‹¡Šƒ”˜‡ƒ••ƒʧ‡•‹ʙ—•‹ƒƒ‘Ž‹Šƒ”˜ƒƒ ƒ•—––—ƒʧ ‡Ž•‹‹‘Ž‹—†‡ƒƒƒ‹‘ƒƒ—’—‹ ʸ Kustaa Vaasan ȰȴȵȯʙŽ—˜—ŽŽƒʦ•‹ŽŽ¡—•–ƒƒƒƒ•ƒ‘Ž‹’‘‹•–ƒ—– suurvaltapyrkimykset ‘”˜‘‘Œƒƒ‹•ƒƒ”‡ƒ—’—‹‘‹‡—†‡–ʧ ʸ Helsingin kaupungin perustaminen ja väliaikaiseksi jäänyt Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien Žƒƒ—––ƒ‹‡ȰȴȴȯʙŽ—˜—ŽŽƒ 1500 - ʸ Ruukkien perustaminen ʸ ¡‡••¡Ȱʙȱ–‹Žƒ›Ž‹¡Œƒ‹†¡ jokilaaksoissa suuria kyliä ʸ ‡•‹ʙ—†‡ŽŽƒƒƒŽŽƒ˜¡Š¡ asutusta

Ruotsin suurvaltapyrkimysten heijastuminen Uudellemaalle Uudenmaan aluerakenne joutui myllerrykseen misaari, että heidän ja heidän kanssaan rikkaiden ta- 1500-luvulla, kun Kustaa Vaasa halusi ohjata Itäme- lonpoikien tulee lähteä Santahaminaan (muuallekin ren kaupan Tallinnan sijasta Viipurin ja Uudenmaan missä paras paikka löytyy) ja asua siellä, siten saataisi rannikolle. Talonpoikaispurjehdukset Tallinnaan silloin Santahamina rakennettua ja aloitettua”. kiellettiin ja aloitettiin uuden mahtavan kaupungin Melko pian Santahamina todettiin liian suojatto- suunnittelu Helsingin pitäjään. Kustaa Vaasa kirjoit- maksi alueeksi ja uuden kaupungin sijainti muutet- ti kirjeessä vuonna 1550 seuraavasti: ”tiedotettakoon tiin Vantaanjoen suulle Helsingin Kuninkaankarta- pikku länteille, jotka ovat Rauma, Porvoo ja Tam- non lähelle. Porvoossa kukoistava keskiaikainen kau-

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 21 Ruukkialueisiin kuului tuotanto- ja voimalaitosten lisäksi varastorakennuksia malmin ja hiilen varastointia varten sekä työväelle rakennetut asuntoalueet. Useimmat ruukeista pyrkivät olemaan elintarviketuotannon suhteen omavaraisia ja harjoittivat laajasti maataloutta. Moniin ruukinkartanoihin liittyi myös erillinen puistoalue sekä myöhemmin toisinaan myös kauppa, koulu ja kirkko. Ruukkiyhdyskuntia ympäröivät leimallisesti laajat, mutta hupenevat metsäalueet, joista hankittiin valmistusprosessissa tarvittava puuhiili. Ruukkialueita nykyisin ympäröivät laajat viljelyalueet ovat syntyneet hakkuiden tuloksena. Kuvassa yksi maamme vanhimmista rautaruukeista, Strömforsin ruukki Loviisan Ruotsinpyhtäällä.

punki lakkautettiin ja siitä tuli pieni kylä asukkaiden neet ruukit aloittivat toimintansa 1500–1600-luku- muuttaessa Helsinkiin. Tammisaaren vuonna 1546 jen vaihteessa Mustionjoen ja Fiskarsinjoen varrella. perustetusta kaupungista ei ollut ehtinyt kasvaa mer- Länsi-Uudellamaalla teollisuuden edellytykset olivat kittävää ja sen asukkaat pääsivät palaamaan muuta- parhaimmat, sillä omia malmivaroja pystyttiin aluksi man Helsingin vuoden jälkeen takaisin vuonna 1556. louhimaan Ojamon vuonna 1538 aloittaneesta rau- Helsingin kaupunki ei kuitenkaan alkanut kehittyä takaivoksesta, joka oli alkuna suomalaiselle raudan- suunnitellusti ja se menetti merkitystään, kun Tal- jalostusteollisuudelle. Suuri osa ruukeista toimi kui- linna siirtyi Ruotsin alaisuuteen 1561. Porvoon kau- tenkin ruotsalaisen malmin ja raakaraudan varassa, punki sai privilegionsa takaisin 1571. Helsingistä oli minkä vuoksi kuljetusyhteydet määräsivät ruukkien kuitenkin ehtinyt tulla Uudenmaan merkittävin kau- sijainnin vesireittien varrelle. Sittemmin ruukkeja punki, eikä Porvoo enää yltänyt esimerkiksi verotu- rakennettiin myös Pernajan alueelle ja (Karkkilan) loissaan samalle tasolle sen kanssa, vaikka Helsinki Högforsiin. jäikin uinumaan pikkukaupungiksi vielä parin vuosi- Valtion tuki ruukeille oli huomattava. Ruukit oli- sadan ajan. vat etuoikeutettuja yhteisöjä saaden esimerkiksi ve- Samoihin aikoihin Ruotsin vuoriteollisuuden rohelpotuksia, erioikeuksia hiilen hankinnan turvaa- ydinalueen metsävarannot alkoivat ehtyä ja paljon miseksi ja omat kaupankäyntioikeudet. Edistyksel- puuta kuluttava raudan tuotanto haluttiin siirtää liset ruukkiyhteisöt olivat oman alueensa eräänlaisia muualle. Raudan valmistuksella oli ollut Uudella- innovaatiokeskuksia. Ne kilpailivatkin Uudenmaan maalla pitkät perinteet ja ruukkiteollisuuden edelly- kaupunkien kanssa ja esimerkiksi Tammisaaren tykset olivat oivalliset: vaikka malmivarat olivat vaa- kaupungin toimintaedellytykset kärsivät ruukkien timattomat, riitti valjastamatonta koskivoimaa sekä toiminnan myötä. Ruukit nielivät 1700-luvulla käy- metsää hiillettäväksi. Ensimmäiset privilegion saa- tännössä katsoen kaiken polttopuun ja metsänhak-

22 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– 0 10 20km

Uusimaa vuonna 1780 Uudenmaan liitto, Anna Riionheimo —†‡ƒƒ›’¡”‹•–ڍ‡•—•ȱȯȯȶ Kaupunki ’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ ›Ž¡ʯ–‹ŽƒŽ——’‡”—•–——ƒ”˜‹‘‘ʰ Ȱʙȴ–‹Žƒƒ ȵʙȰȯ–‹Žƒƒ ȰȰʙȰȴ–‹Žƒƒ Ȱȵʙȱȯ–‹Žƒƒ ›Ž‹ȱȯ–‹Žƒƒ Kartano Maisemahistoriatiedot puuttuvat Tärkeimmät maantiet Sivutiet Selänne

ʸ Valtakunnan raja Ahvenkoskeen Ruotsin aluemenetysten seurauksena ʸ Ruotsalaisten linnoitukset Helsingin Viaporiin ja Loviisan Svartholmaan ʸ Viapori vauhdittaa Helsingin 1700 - ‡Ž‹‡‹‘ʙŒƒ—Ž––——”‹‡Ž¡¡ kehitystä ʸ Isojako hajauttaa keskiaikaista kylärakennetta

kuiden vaikutus maisemaan oli merkittävä. dit pysäyttivät tai hidastivat rakentamista sekä kylien Muuten Ruotsin nousu suurvallaksi 1600-luvun ja kaupunkien kasvua. Tilat köyhtyivät ja osa autioi- alkupuolella tuntui raskaana Uudellamaalla. Alueen tui kokonaan. Satunnaisesti kaupungit tuhoutuivat kehitys taantui, kun asukkaat joutuivat kestämään tulipaloissa, usein huolimattoman tulen käsittelyn jatkuvat sotimiseen liittyvät väenotot ja linnaleirira- seurauksena, toisinaan sotaretkien tuhoina. Ruot- sitteet. Oloja hankaloittivat lisäksi kestitykset, teiden sin suurvalta-asema mureni Suuren Pohjan sodan ja siltojen kunnossapito, sairaudet ja esimerkiksi aikana 1700-luvun alussa ja venäläisten 1713 alkanut ilmaston hetkellisestä viilenemisestä johtuneet kato- miehitys eli isoviha pysäytti maakunnan asuttamisen vuodet 1600-luvun lopulla. Katovuodet, nälkä ja tau- ja nuoren teollisuuden kehityksen kokonaan.

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 23 Linnoittaminen ja isojako aloittavat edistyksen ajan Sederholmin kivestä rakennettu talo vuodelta 1757. Ruotsi menetti 1700-luvun sodissa valloittamiaan Uudenmaan keskiaikainen kylärakenne oli alka- alueita laajasti ja valtakunnan raja siirtyi hattujen nut muuttua jo 1600-luvulla kun aateliskartanoiden sodan jälkeen vuonna 1743 Ahvenkoskeen Kymijoen maille alettiin perustaa torppia. Torpparilaitos hajot- läntisimpään haaraan Pyhtäälle. Linnoitukset jäivät ti ensimmäisenä asutusta pois keskiaikaisilta kylä- rajan taakse ja valtakunnan puolustus oli retupe- tonteilta. Isojako jatkoi samaa kehitystä 1750-luvulta rällä. Venäläiset pystyivät liikkumaan esteettömäs- lähtien. Sen tarkoituksena oli poistaa vainiopakko, ja ti Suomenlahdella aina Ruotsin rannikolle saakka ja yhdistää talojen hajanaiset, pienet peltosarat suu- Ruotsin valtakunnan puolustamiseksi päätettiinkin remmiksi, yhtenäisiksi lohkoiksi. Isojaon vaiku- Uudenmaan rannikolle rakentaa kaksi linnoitusta: tukset kylärakenteeseen vaihtelivat Uudenmaan eri varikkolinnoitus ja laivastotukikohta Helsinkiin ja osissa. Länsi-Uudellamaalla keskiaikainen kylära- sen saarille, sekä rajalinnoitus Degerbyhyn eli nykyi- kenne hajosi kokonaan ja vain Lohjansaaren Her- seen Loviisaan ja sen edustalle Svartholman saarel- malassa kylärakenne on säilynyt. Keski-Uudenmaan le. Sveaborgin eli Viaporin sijoittumiseen Helsingin pohjoisosissa suurten kylien rakenne muuttui jonkin edustalla vaikutti Susisaarten ja Vallisaaren välisen verran, mutta näkyvin jälki oli lukuisten uudistilojen salmen puolustus. Se oli tärkein vesitie Helsinkiin ja perustaminen isojaosta yli jääneille kruunun mail- sen sisäpuolelle jäi Kruunuvuorenselkä, joka oli his- le. Eteläisten rannikkokylien rakenteeseen isojako ei torian aikana useasti tarjonnut ihanteellisen suojan juuri vaikuttanut ja vaikka myös Itä-Uudellamaalla sotalaivastolle. kiinteä kylärakenne hajosi isojaon myötä, on keskiai- Isovihan alkaessa 1713 venäläisiä miehittäjiä pa- kainen kylärakenne säilynyt siellä parhaiten. enneet helsinkiläiset olivat polttaneet Vironniemelle sata vuotta aiemmin siirretyn kaupungin ja venäläis- Autonomia tuo pääkaupungin Uudellemaalle ten miehityksen jälkeen kaupungin rakentaminen oli aloitettava kokonaan alusta. Viaporin rakennus- Uudenmaan aluepoliittinen rooli muuttui Ruotsin töiden alkaminen vauhditti monin tavoin kaupungin vallan ajan päättyessä vuonna 1809, kun Suomes- ja koko maakunnan kehitystä. Viaporin rakennus- ta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. materiaalien tuottamista varten perustettiin muun Konkreettisena osoituksena tästä järjestettiin val- muassa lukuisia sahoja ja tiilitehtaita. Myöhemmin tiopäivät Porvoossa. Suomi sai paikan ”kansakunta- linnoituksen laivatelakka työllisti ihmisiä ja Helsin- na kansakuntien joukossa”, Aleksanteri I lupausten gissä tehtiin esimerkiksi purjeita ja köysiä. Helsingin mukaisesti. kauppamerenkulku vilkastui ja 1800-luvun alkuun Helsinki julistettiin vuonna 1812 suuriruhtinas- mennessä Helsingissä oli suurempi laivasto kuin Tu- kunnan pääkaupungiksi, olihan kaupunki suotuisasti russa ja neljänneksi suurin koko Ruotsin valtakun- Pietarin lähellä ja varustettu paitsi oivallisella sata- nassa. Pitkä rauhan aika mahdollisti myös kulttuuri- malla, myös erinomaisella puolustuslinnoituksella. sen kehityksen, ja upseerien isännöimä Viapori muo- Lisäksi kaksi kolmasosaa kaupungista oli kuin sattu- dostui sen kehdoksi valistuksen ajan Helsingissä. man oikusta palanut muutamia vuosia aiemmin, ja Kustavilainen kartano- ja puutarhakulttuuri alkoi- uuden pääkaupungin hallinnollista keskusta päästiin vat levitä upseeriston mukana Helsingin lähiseudun suunnittelemaan varsin vapaasti, vaikka vanhoja ra- kartanoihin. Vaikka Viapori oli pitkään väkimää- kennuksia surutta purettiinkin uuden klassismin op- rältään suurempi kuin Helsinki, antoi linnoituksen pien mukaan suunnitellun kaupungin tieltä. Asema- rakentaminen edellytykset kaupungin menestykselle. kaavoituksesta vastasi Johan Albrecht Ehrenström ja Viaporin rakentamisen ajalta on myös Helsingin kes- rakennusten suunnittelusta Carl Ludvig Engel. Kun kustan vanhin säilynyt rakennus eli kauppias Johan Turun palon jälkeen vuonna 1827 päätettiin vielä

24 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– siirtää yliopisto Helsinkiin, muodostui Senaatinto- paloita kuten Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava, joiden rin ympäristöstä keskushallinnon, kirkon ja yliopis- teollisuuden kehittymiselle rautatie on ollut keskei- ton ylivoimainen ilmentymä Suomessa. Uudenmaan nen edellytys. Tiili-, kaakeli-, sementti- ja raketti- kasvu kohti nykyistä metropolimaakuntaa oli alka- tehtaat sekä tekstiili- ja konepajateollisuus työväen nut. asuntoalueineen kasvattivat näitä Keski-Uudenmaan Viaporin puolustuslinnoitukselle tuli käyttöä radanvarsipaikkakuntia. Perinteisesti kaupungeis- 1850-luvulla kun Venäjän ja Britannian ja Ranskan sa oli asuttu ja työskennelty samassa paikassa, mutta välillä käytiin Krimin sota. Linnoituksia laajennettiin teollistumisen seurauksena nämä toiminnot alkoivat sodan aikana sen lähisaarille ja Lauttasaareen. Venä- eriytyä. jän ulkomaankaupan tyrehdyttäminen ja sitä kautta Rantaradan osuus Karjaalta Helsinkiin avattiin rauhaan pakottaminen tavoitteenaan brittiläis- liikenteelle 1903. Pääkaupungin läheisyydessä rato- ranskalainen laivasto pommittikin pian Suomen- jen varsille alkoi syntyä työväestön ja vähävaraisten lahden linnoituksia. Viapori kesti lyhyeksi jääneet esikaupunkialueita, joista matkattiin töihin Helsin- pommitukset, mutta Loviisan Svartholma tuhoutui kiin. Uudenmaan erityispiirteenä myös varakkaam- pahoin. Linnoituksia ylläpidettiin vielä 1800-luvun pi väestö rakennutti maan parhaiden arkkitehtien jälkipuolella. suunnittelemia yhdyskuntia kaupunkien ulkopuolel- le, esimerkiksi Haagaan, Kauniaisiin ja Kulosaareen. Teollistuminen luo uudenlaista alue- ja Helsingin kasvaessa suurin osa Uudenmaan taaja- yhdyskuntarakennetta väkisistä yhdyskunnista liitettiin Helsinkiin viimeis- tään vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Teollinen vallankumous saavutti Uudenmaan Helsinki kasvoi voimakkaasti 1870-luvun ja en- 1800-luvun jälkipuolella. Uusia aluerakenteen kehi- simmäisen maailmansodan välisenä aikana ja ke- tyssuuntia avautui, kun höyryvoima ja muut inno- hittyi moderniksi suurkaupungiksi. Vuonna 1870 vaatiot hiljalleen syrjäyttivät perinteiset energianläh- asukasluku oli 30 000 ja 1900-luvun alussa se ylitti teet ja työskentelytavat niin teollisuudessa, maanvil- kansainvälisen luokituksen mukaisen suurkaupun- jelyssä kuin liikkumisessakin. Uudenmaan teollisuus gin, 100 000 asukkaan rajan. Kaupunki laajeni, oli 1500-luvulta lähtien keskittynyt lähinnä Länsi- ja kasvoi korkeutta ja muuttui kaupunkirakenteeltaan, Itä-Uudenmaan koskien ympärille, mutta höyryvoi- jakaantui kivikaupunkiin ja puutalovaltaisiin esikau- man myötä se ei ollut enää riippuvainen vesivoimas- punkeihin. Taloudellisen noususuhdanteen siivittä- ta tai sataman läheisyydestä. Puunjalostuksesta tuli mänä porvaristolle ja virkamiehille rakennettiin ko- merkittävä teollisuuden ala, ja maaseudulle perustet- meita korkeita asuinkerrostaloja kantakaupunkiin, tiin huomattavan paljon höyrysahoja. Saha- ja rau- jossa ne syrjäyttivät vähitellen matalat puurakennuk- tateollisuus sijoittuivat raaka-aineiden tai vähintään set. Mannermainen urbaani Helsinki syntyi esplana- hyvien uittoväylien lähelle, kun taas muilla teollisuu- deineen ja tehokkaasti rakennettuine kortteleineen den aloilla loppukäyttäjien läheisyys muodostui tär- 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Teollistu- keämmäksi. Teollistuminen alkoikin näkyä voimak- minen toi kaupunkiin ja esikaupunkeihin työväes- kaimmin kaupunkien laitamilla ja ratojen varsilla. töä, joka asutti varsinaisen kaupungin ulkopuolella Suomen ensimmäisen yleisen rautatien avaami- sijainneiden teollisuuslaitosten reunamia Kalliossa, nen Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862 Näkissä ja Töölössä. aloitti kehityskulun, jonka seurauksena teollisuuteen Kunnallistekniset uudistukset ja laitokset, kuten liittyviä uusia yhdyskuntia alkoi kehittyä Uudenmaan sähkö-, kaasu-, vesi- ja viemärilaitokset sekä julki- kaupunkien ja kylien ulkopuolelle. Radan varteen nen liikenne raitiovaunuineen syntyivät Suomessa syntyi sittemmin kaupungiksi muuttuneita kaup- ensimmäiseksi Helsinkiin ja ne loivat osaltaan edel-

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 25 Hangon kylpyläpuistoon rakennettiin monia suuria huviloita 1800-luvun lopulla.

ʸ Suomesta Venäjän autonominen Suuriruhtinaskunta, jonka pääkaupunki Helsinkiin ʸ Senaatintorin ympäristöön keskushallinnon, kirkon ja yliopiston keskus ʸ ‡Ž•‹‰‹‹˜‹ƒ—’—‹ƒ•˜ƒƒ‘’‡ƒ•–‹‡’‹”‡ʙ‡•—•–ƒ›’¡”‹ ʸ Teollistumiseen liittyvä yhteiskunnallinen murros kiihdyttää kaupungistumistaŽŽ‡ Œƒ•››––¡¡——•‹ƒ–ƒ”’‡‹–ƒʧ‘’‡–—•‡ʦ•ƒ‹”ƒƒŠ‘‹†‘Œƒ’ƒ‹ järjestämiseksi ƒŽŽ‹•ŠƒŽŽ‹‘ ʸ Höyryvoiman ja innovaatioiden seurauksena uusia aluerakenteen kehityssuuntia rautateiden ympärille 1800 - ʸ Talvisatama Hankoon, josta viides kaupunki ʸ Ratojen varsille esikaupunkeja ja taajaväkisiä yhdyskuntia, kauppaloita, teollisuusyhdyskuntia ʸ ›Ž’›Ž¡–ʦŠ—˜‹Žƒʙƒ•—–—•ʦ–¡›•‹Š‘‹–‘Žƒ–ʦ–ƒ‹–‡‹Ž‹Œƒ›Š†›•—ƒ– höyrylaivareittien varsilla ”ƒ–‘Œ‡Ž¡Š‡ŽŽ¡Œƒ

lytykset Helsingin kehittymiselle suurkaupungik- A. Lindqvistin suunnitelmien mukaan 1900-luvun si. Pääkaupunkia kehitettiin keskieurooppalaisten, ensimmäisinä vuosina. erityisesti Berliinin, mallien mukaisesti. Vesilaitosta Lisääntynyt höyryvoiman käyttö laivoissa vaikutti ryhdyttiin rakentamaan 1872 vesijohtoineen, Alppi- kauppamerenkulun kasvuun, ja Helsinkiin kehittyi MBOWFTJT¾JMJÐJOFFO TVVOOJUUFMJKBOBŁFPEPS)ÐJKFS  merkittävät satama-alueet laitteineen ja rakennuk- ja Vanhankaupungin pumppulaitoksineen. Kaasu- ja sineen. Samalla kuitenkin esimerkiksi Loviisassa höyryvoimalaitos nousi Sörnäisiin arkkitehti Selim perinteisen purjelaivamerenkulun lakkaaminen ai-

26 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– heutti väestön vähenemistä. Jo 1200-luvun väyläse- rakennettiin huviloita ja pensionaatteja. Salpausse- lostuksissa mainitun Hangon sataman rakentaminen län harjuilmaston houkuttelemana myös Lohjan seu- aiheutti tarpeen nopealle ratayhteydelle Hangosta dulle perustettiin täysihoitoloita ja terveyskylpylöitä. Hyvinkäälle (1873) ja Pietariin asti. Maan merkit- Myöhemmin 1900-luvun alkupuolella perustettiin tävimmän talvisataman ympärille perustettiinkin keuhkotautiparantoloita Salpausselälle Nummelaan, Uudenmaan viides kaupunki. Satamatoiminnot ja Kiljavalle ja Hyvinkäälle. niihin liittyvä teollisuus lisäsivät Hangon väkilukua. Asumisen keskittyminen yhä enemmän kaupun- )BOLP̓)ZWJOL¾¾SBUBTBJOPQFBTUJZNQ¾SJMMFFO keihin aiheutti tarpeen päästä maaseudun rauhaan. saha- ja kalkkiteollisuutta Lohjan seudulla, jossa Syntyi kesänvieton kulttuuri. Aluksi helsinkiläiset rata sivusi Lohjan vesistön hyviä uittoväyliä ja jossa säätyläiset vuokrasivat torppia ja kalastajamökkejä kalkkipitoinen maaperä mahdollisti nykyaikaisen kesänviettoa varten, mutta hyvin pian varakkaat kau- vuorityön aloittamisen. Nurmijärvellä radan varteen punkilaiset alkoivat rakentaa omia kesähuviloitaan kasvoi Rajamäen tehdasyhdyskunta, jossa Suomen Helsingin ulkopuolelle. Höyrylaivareittien ja rauta- suurimman alkoholitehtaan toiminnan edellytyksinä teiden myötä lomanviettoalueet levisivät laajemmalle olivat rautatie ja Salpausselän puhdas pohjavesi. alueelle, ja Uudenmaan saaristoon rakennettiinkin Muista Uudenmaan kaupungeista Loviisa ja Tam- kesähuvila-alueita esimerkiksi Espoon Suvisaaris- misaari pysyivät vielä vuosisadan vaihteeseen saakka toon, Helsingin Vuosaareen, Jollakseen ja Villinkiin maatalouteen tukeutuvina kauppakaupunkeina. Por- sekä Inkoon, Porvoon ja Sipoon saaristoihin. Ke- voossa kauppa- ja maataloustoiminnan rinnalle oli säasutus sulautui nopeasti vanhempaan saaristo- kehittynyt myös vahva saha- ja selluteollisuus. Kau- laisasutukseen. Lohjanjärvellä kesäasutus yleistyi pungeille oli yhteistä asemakaavoituksen tuoma yh- 1870-luvulla. tenäinen ilme. Loviisaan rakennettiin kaksikerroksi- Kansallistunteen heräämisen aikaiset, nuoren sia kivitaloja kun taas Hanko, Porvoo ja Tammisaari kansakunnan tärkeimmät kulttuuriset esikuvat vai- kasvoivat vielä 1800-luvulla pitkälti yksikerroksisina kuttivat paljolti juuri Uudellamaalla. Elias Lönnrot puutalokaupunkeina, kuitenkin niin, että keskus- syntyi, eli ja kuoli Sammatissa. Nurmijärvellä synty- toissa oli yleensä useampikerroksisia taloja. nyt ja Tuusulassa kuollut Aleksis Kivi eli puolestaan Teollistumiseen liittyvä yhteiskunnallinen murros suuren osan aikuisiästään Siuntiossa. Alun perin synnytti uudenlaisen tarpeen muun muassa opetuk- pietarsaarelainen Johan Ludvig Runeberg asettui ai- selle, sairaanhoidolle ja paikallishallinnolle. Näi- kuisiällä Porvooseen, vaikuttaen kaupungin kulttuu- den myötä kaupunkikuvaan tulivat kaupungintalot, risen elämän kehitykseen. Kansallistunne oli kehit- sairaalat, kunnalliskodit, kaupan ja liike-elämän tynyt taiteilijapiireissä 1800-luvun loppuun men- rakennukset, koulut, kirjastot, teatterit, museot, nessä ”suomenmielisen maaseutu- ja kansanelämän kylpylät ja hotellit. Voimistuva poliittinen liikehdin- ihannoimiseksi”, ja Uudenmaan huvila-asumisen tä sai kansalaiset järjestäytymään yhdistyksiin, ja erityispiirteeksi kehittyi Tuusulanjärven rannalle tai- talkoovoimin rakennettiin pian työväentaloja, seu- teilijoiden yhdyskunta. Lisäksi rakennettiin yksit- rantaloja ja urheilukenttiä. Helsinkiin, Hankoon ja täisiä ”erämaa-ateljeita” muun muassa Vitträskin Loviisaan perustettiin kylpylät. Erityisesti Hangosta rannalle ja Tarvaspäähän. tuli kylpylän ansiosta tärkeä matkailukohde, johon

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 27 SAARISTO —†‡ƒƒ›Š–‡‹•—ƒŽŽ‹‡‡Š‹–›•ƒŽ‘‹ȰȯȯȯʙŽ—˜—ŽŽƒ•ƒƒ”‹•–‘•–ƒ veneilijät perustaa pursiseuroja, joiden tarkoituksena oli edistää Œƒ”ƒ‹‘Ž–ƒʧƒ‹‘”—‘–•ƒŽƒ‹•ƒ•—–—•‡•››•–¡‘‘‹ƒ¡‡ʙ Šƒ””ƒ•–—•ƒŠ†‘ŽŽ‹•——•‹ƒʦ’—””‡”ƒ‡–ƒ‹•–ƒŒƒ‡”‡—Ž—–ƒ‹–‘Œƒʧ ›•‹¡ʧƒ—Ž‘‡’•—ʯ—–‡‡ƒƒŠƒʘ ‡Ž•‹‰‹Œƒƒ–ƒƒ˜ƒŠƒ Pursiseurat rakensivat kotisatamiinsa komeita rakennuksia ja niiden ƒ•—–—•Œƒ‹‹•–Úʦȱȯȯȴʰ–—Ž‹ƒ–Ž‹‡‡˜¡–ƒ‹ƒ‹‘‹‡ƒ•——–ƒ‹•‹ƒʨ ›’¡”‹ŽŽ‡ƒŽ‘‹—‘†‘•–—ƒ’‹‡˜‡‡•ƒ–ƒ‹ƒʧ —˜‹˜‡‡‹Ž›•ƒ‹Œƒ–—ʙ Ruotsalaiset saapuivat suomalaisten asuttamalle Uudenmaan ranʙ ˜ƒ•–‹‡”‹––¡˜¡¡”‘‘Ž‹‡”‡—Ž—••ƒʧ ‹‘ŽŽ‡ʦ•‡Ž¡–‹•‹’‹‹‘•‹‹Œ‘ȰȰȯȯʙŽ—˜—ŽŽƒŒƒƒ•‡––—‹˜ƒ–Š‡Ž’‘•–‹ Uudenmaan saaristo sai historiansa aikana kokea sotaretkien häʙ —‘ƒ––ƒ˜‹ŽŽ‡‹–‘”‹ƒʙ‡”‡•ƒ˜‹‘‹ŽŽ‡ʦ‡”‡ŽƒŠ–‹‡ƒƒ–—‡‹•‹‹ ˜‹–›•‡ʧ ‘”ƒ—–ƒƒ—†‡ŽŽƒ”ƒ‡‡––‹‹Ž‹ƒ˜—‘”‹ƒ’—‘Ž—•–ƒ—–—‹•–ƒ ’‘ŠŒ—‘‹Š‹Œƒ”ƒ‘‹ŽŽ‡ʧ‹”‘—‹Œƒ‡”ƒŒƒ•ƒ‹˜ƒ–”—‘–•ƒʙ ˜ƒ”–‡ʧƒ‹‘—ŽŒƒ‹’‹‹Ž‹‘‹Š‹——Ž—‹ƒƒ•‡’‘”‹Ž‹ƒʧ—‹–‡ʙ Žƒ‹•ƒ•—–—•‡•ƒȰȱȯȯʙŽ—˜—ƒŽ—’—‘Ž‡ŽŽƒʧ‡—”ƒƒ˜ƒ••ƒ˜ƒ‹Š‡‡••ƒ kin vasta Viaporin ja Svartholman merilinnoitusten rakentaminen ȰȱȯȯʙŽ—˜—ŽŽƒ”—‘–•ƒŽƒ‹•‡–ƒ•—––‹˜ƒ–‘ŠŒƒŒƒ ‘‘ʦŒ‘‹•–ƒ˜ƒŠ˜ƒ ȰȶȯȯʙŽ—˜—ŽŽƒƒŽ‘‹––‹”ƒ‹‘Œ¡”Œ‡•–‡Ž¡ŽŽ‹•‡’—‘Ž—•–—•˜ƒ”—•–‡Ž—ʧ •—‘ƒŽƒ‹•ƒ•—–—•’——––—‹ʦ•‡¡‹—–‹‘ʦ•’‘‘ʦ‹’‘‘Œƒ‘”˜‘‘ʧ Uudenmaan keskisestä saaristosta alkoi kehittyä ”viranomaissaarisʙ ‘Žƒ‡••ƒ˜ƒ‹Š‡‡••ƒȰȲȯȯʙŽ—˜—Ž–ƒŽ¡Š–‹‡”—‘–•ƒŽƒ‹•ƒ•—–—•Ž‡˜‹•‹ to”, joka pyyhki talonpoikaiset jäljet lähes kokonaan Helsingin edusʙ lähes koko rannikolle ja syrjäytti hiljalleen suomalaisasutuksen –ƒ•ƒƒ”‹•–‘•–ƒʧ‹‘‹––ƒ‹‡–‡Š–‹‹›Š–¡Žƒ‹ŽŽƒ’—‘Ž—•–—•ʙ—‹ Ž¡Š‡•‘‘ƒƒʧ hyökkäyssodankäynninkin tarpeisiin, ja saaristosta tuli sittemmin Jääkauden jälkeinen maankohoaminen muutti vielä keskiajallakin ’ƒ‹–•‹•‘–‹Žƒ‹†‡›Ú•’‘Ž‹‹•‹ʦ‡”‹ʙŒƒ”ƒŒƒ˜ƒ”–‹‘Žƒ‹–‘•‡ʦ–—ŽŽ‹ ”ƒ–ƒ˜‹‹˜ƒƒŒƒ•‹•¡•ƒƒ”‹•–‘’‡”‹–‡‹•‹¡”‡‹––‡Œ¡ʧƒ‹‘‡Ž‹‡‹‘– ŒƒŽ—‘–•‹Žƒ‹–‘•‡–‘‹‹–ƒʙƒŽ—‡––ƒʧ—‘‡Ž‹ƒ›’¡”‹ŽŽ‡ƒŽ‘‹ ’›•›‹˜¡–•ƒ–‘Œ‡˜—‘•‹‡ƒŒƒ•ƒƒƒŽ–ƒ‹•‹ƒʨƒ”Œƒ’‹†‘ʦƒƒʙ —‘†‘•–—ƒ‡Š‹––¡‹’—‘Ž—•–—•‡ʣ˜—‘•‹”‡ƒ‹–ƒʣʨ‡•‹‘Žƒ‹ viljelyn ja kaupankäynnin ohella kalastettiin ja pyydettiin hylkeitä, •‘†ƒŽ‹‘‹––‡‡–ȰȷȴȯʙŽ—˜—ŽŽƒ ‡Ž•‹‰‹•‹•¡•ƒƒ”‹•–‘‘ʦ•‹––‡  ”ƒ‡‡––‹‹˜‡‡‹–¡ŒƒŽƒ‹˜‘Œƒʧƒ—’ƒ¡›–‹‘Ž‹–¡”‡¡¡Œƒ•ƒƒ”‹•–‘Žƒ‹ʙ maailmansodan linnoitteet Helsingin ulkoluodoille Miessaaresta •‡–ƒ•‘‹˜ƒ–˜‡”‘•ƒ˜‹ŽŒƒ•‹ŒƒƒŠ‘’‡ƒ••ƒʧ Vuosaaren kärkeen ja myöhemmin itsenäinen Suomi linnoitti ulointa ƒŠ‹ƒ–‡”‹˜¡›Ž¡––—‡–ƒƒȰȱȯȯʙŽ—˜—˜¡›Ž¡•‡Ž‘•–—•‹•ʙ •ƒƒ”‹•–‘ƒ‘”˜‘‘•–ƒ¡‹Ž—‘–‘‘ʧ‹‘‹––ƒ‹‡‡‹—‹–‡ƒƒ”ƒʙ –ƒʧ—‘–ƒ‹•–‡ƒƒ‡”‹‡”‹ƒŽŽ‡”ƒ‡‡––‹‹˜¡›Ž¡‡”‡‹•‹ joittunut vain Helsingin ympäristöön, vaikka se muodosti eräänlaisen Ž‘‹•–‘Œƒʦ—‡Ž‡‹–ƒŒƒ›ÚŠ‡‹ƒŒƒ‘‹–ƒŒ‡ʧŠ–‡‹•—ƒ •‘–‹ŽƒƒŽŽ‹•‡‡•‹’‹•–‡‡—†‡ŽŽ‡ƒƒŽŽ‡ʧ‘‘”ƒ‹‘•ƒ‹‘•ƒ•ƒ ”ƒ‡–‡‹†‡‡Š‹––›‡••¡›Ú•‡”‡—Ž—‘ŠŒƒƒ‹•‡–ƒ”˜‡ƒ•˜‘‹ʧ linnoittamisesta ja esimerkiksi II maailmansotaan liittyvät Hangon ja Saaristoon muodostui luotsikyliä, joita pidettiin ajoittain niin suuresʙ ‘”ƒŽƒ˜—‘”ƒʙƒŽ—‡‡–Ž‹‘‹–‡––‹‹–‹‹˜‹‹•–‹ʧ sa arvossa, että ne saivat verovapauden ȰȷȯȯʙŽ—˜—ŽŽƒ•ƒƒ”‹•–‘Ž—‘‡ƒŽ‘‹——––—ƒ—ƒ—’—‹ʙ Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksen saaristotyöpaja järjes- laiset vuokrasivat aluksi saaristolaisilta mökkejä kesäasunnoiksi ja tettiin marraskuussa 2011. Työpajaan osallistui kymmenen työnsä ƒŽ‘‹˜ƒ–’‹ƒ”ƒ‡–ƒƒ‘‹ƒŠ—˜‹ŽƒʙƒŽ—‡‹–ƒ ‡Ž•‹‰‹Ž¡Š‹•‡—–—Œ‡ puolesta saariston kulttuuriympäristöjen kanssa tekemisissä olevaa •ƒƒ”‹•–‘‘ŠÚ›”›Žƒ‹˜ƒ”‡‹––‹‡˜ƒ”•‹ŽŽ‡ʧƒŠ‘‹•–ƒ•ƒƒ”‹•–‘›Ž‹•–¡’ƒŽ•ʙ asiantuntijaa. Käsitys saaristosta ja sen kehityksestä laajempana –‘‹–‡––‹‹Š—˜‹ŽƒʙƒŽ—‡‹–ƒʧƒŽ‘’‘‹ƒ‹•’—”Œ‡Š†—•‡”‹ƒŽŽ‡‡Š‹––›‹ maakunnan laajuisena kokonaisuutena on muodostettu työpajan ˜ƒ’ƒƒʙƒŒƒ˜‡‡‹Ž›¡ŒƒȰȷȯȯʙŽ—˜—’—‘Ž‡˜¡Ž‹–‹‡–¡‹ŽŽ¡ƒŽ‘‹˜ƒ– pohjalta.

Uudenmaan rannikko ja meriväylät 1780-luvulla

Kaupunki Laituri Kuninkaan kartaston laatimisen aikaiset Silta laivaväylät ovat käytössä Teollisuus tänäkin päivänä.

Satamapaikka Pääväylä Päätie Sivutie Lähteet: Kuninkaallinen merikartasto ja Kuninkaan tiekartasto

’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ

28 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– Saariston ominaispiirteet ʯ–›Ú’ƒŒƒ’‘ŠŒƒŽ–ƒʰ

Perinteinen saaristolaisasutus 1900-luvulle saakka ʸ Itsenäisen Suomen linnoitteet ʸ Saaristolaiskylissä elinkeinoina karjan pitämisen, pienimuotoisen ʸ ȰȸȳȯʙŽ—˜—ŽŽƒ ƒ‰‘Œƒ‘”ƒŽƒ˜—‘”ƒʙƒŽ—‡‹•‹‹Ž‹‹––›˜¡Ž‹‘‹–ʙ ƒƒ˜‹ŽŒ‡Ž›Œƒƒ—’ƒ¡›‹‘Š‡ŽŽƒƒŽƒ•–—•ʦ’››–‹Œƒ˜‡‡‡ʙʵ taminen laivan rakennus ʸ ‡Ž•‹‰‹‡†—•–ƒ•ƒƒ”‹•–‘•–ƒ•‘–‹Žƒ‹†‡ʦ’‘Ž‹‹•‹ʦ‡”‹ʙŒƒ”ƒŒƒ˜ƒ”ʙ ʸ Kaupankäynti, talonpoikaispurjehdus –‹‘Žƒ‹–‘•‡ʦ–—ŽŽ‹ŒƒŽ—‘–•‹Žƒ‹–‘•‡–‘‹‹–ƒʙƒŽ—‡––ƒ ʸ Luotsitoiminta ʸ ȰȸȰȷʨ˜ƒ‹Ž‡‹”‹–ŒƒŠƒ—–ƒ—•ƒƒ– ʸ —ŽŽ‹ʯ ƒ‘Œƒƒ”Ú•—†ʰ Kauppamerenkulku ʸ Ulkoluodoilla kaukokalastuksen ja hylkeenpyynnin paikat kiviuuʙ neineen ja rakennelmineen ʸ Viaporin rakentamisen myötä laivanrakennus ja tärkeä satama Helsinkiin Infrastruktuuri ʸ Telakat ʸ ¡›Ž‹¡–—‡–ƒƒŒ‘ȰȱȯȯʙŽ—˜—˜¡›Ž¡•‡Ž‘•–—•‹•–ƒ ʸ Teollistumisen myötä Hankoon ensimmäinen talvisatama, lisäksi Loviisan Valko ja Ruotsinpyhtää, Porvoo ʸ ‡”‹‡”‹–ʨŽ‘‹•–‘–ʦ—‡Ž‹–ʦ›ÚŠ‡‹ƒŒƒƒ–ʦƒƒ‡”‹–ʨ ”Viipurin kivet” ʸ Satamien ympärille ulkomaankaupasta riippuvaista toimintaa ʸ Merkkitulien paikat ʸ ‘ŠŒ‘‹•ƒ‹†‡•——”‹ڎŒ›ŒƒŽ‘•–ƒ‘ÚŽ†˜‹ʙ‹Ž’‹ŽƒŠ–‹ ʸ Kanavat, sillat, lossipaikat, laiturit ʸ Loviisan ydinvoimala ʸ Maanpinnan kohoamisen myötä kaikki vanhat satamat ja väylät eivät enää selkeästi havaittavissa Vapaa-aika ʸ Huvilakulttuuri Sodankäynti ʸ ڛ”›Žƒ‹˜ƒŽ‹‹‡‡ȰȷȯȯʙŽ—˜—Ž–ƒȰȸȲȯʙŽ—˜—ŽŽ‡ ʸ ‹ƒ˜—‘”‡–ŒƒŽ‹ƒ–ʯ‡•‹ʧƒƒ•‡’‘”‹Ž‹ƒʰ ʸ —˜‹˜‡‡‹Ž››Ú–¡Š—˜‹˜‡‡•ƒ–ƒƒ–Œƒ’—”•‹•‡—”ƒ–ȰȷȴȯʙŽ—˜—Ž–ƒ ʸ Valtakunnan rajan siirtyminen Ahvenkoskelle vauhdittaa linnoitʙ lähtien merenkulkutaitojen edistäjinä –ƒ‹•–ƒ—†‡ƒƒ”ƒ‹‘ŽŽƒʨ ʸ Kesämökit ʸ ȰȶȴȯʙŽ—˜—ŽŽƒ‹ƒ’‘”‹Œƒ˜ƒ”–Š‘ŽƒŽ‹‘‹–—•‡–‹‹’—‘Ž—•–—•ʙ ʸ Kylpylätoiminta Hangossa, Helsingissä ja Loviisassa kuin hyökkäyssodankäyntiinkin ʸ ‡”‡Ž—‘–‘›’¡”‹•–ÚŒƒŽ—‘–‘Šƒ””ƒ•–—•ʨŽ‹–—–‘”‹– ʸ ȰȷȴȯʙŽ—˜—ŽŽƒ‘Žƒ‹•‘†ƒŽ‹‘‹––‡‡– ‡Ž•‹‰‹•‹•¡•ƒƒ”‹•–‘‘ ʸ ƒ’ƒƒʙƒŒƒƒŽƒ•–—•ʦ‡–•¡•–›• ʸ ȰȸȰȯʙŽ—˜—ŽŽƒ ƒƒ‹Žƒ•‘†ƒŽ‹‘‹––‡‡– ‡Ž•‹‰‹—Ž‘Ž—‘†‘‹ŽŽ‡ Miessaaresta Vuosaaren kärkeen Kuva: Maija Toukola Kuva:

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 29 Helsingin Puu-Vallilan talot rakennettiin 1910- ja 1920-luvuilla työläisten asunnoiksi. 1970-luvulla talot olivat purku-uhan alla, mutta säästyivät asukkaiden aktiivisen vastarinnan ansiosta. Nykyisin Puu-Vallila on haluttu asuinalue, joka on palkittu kulttuuriympäristön säilyttämisestä.

ʸ Kiihtyvän kaupungistumisen seurauksena uuden ˜¡‡•–ڐƒ•—––ƒ‹‡Œƒ‹ˆ”ƒ•–”—–——”‹’ƒ”ƒ–ƒ‹‡ ʸ Tieverkon kohentaminen ʸ Lentoliikenteen myötä yhteydet Eurooppaan 1900 - ʸ ƒƒ‹Žƒ•‘†ƒƒ‹ƒƒƒƒʙŒƒ‡”‹Ž‹‘‹–—• ‡Ž•‹‰‹ ympärille ʸ‡—˜‘•–‘Ž‹‹–‘ŽŽ‡ ƒ‰‘ʯȰȸȳȯʙȰȸȳȰʰŒƒ‘”ƒŽƒ ʯȰȸȳȳʙȰȸȴȵʰ˜—‘”ƒʙƒŽ—‡‡–

Uusimaa sotien välisenä aikana Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän vallankumo- kiihtyvän kaupungistumisen tuoman uuden väestön usten ja I maailmansodan siivittämänä, ja Helsin- asuttamiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen. gistä tuli itsenäisen valtion pääkaupunki. Venäjän Uudenmaan rautatieverkon nykyinen runko oli vallan aikaista rakentamista olivat leimanneet suuret muodostunut itsenäistymiseen mennessä, ja tiever- ja monumentaaliset suunnitelmat, mutta itsenäi- kon kohentamisesta tuli autojen yleistyessä liikenne- nen Suomi oli pieni ja köyhä valtio, eikä samanlaisiin suunnittelun fokus. Helsinki oli tieverkon keskiössä. mahtipontisiin investointeihin ollut enää varaa. Uu- Tärkeimpien pelkästään autoliikenteelle tarkoitettu- denmaan aluerakenteen kehittäminen keskittyikin jen valtateiden rakentaminen alkoi Helsingin ja Tu-

30 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– run välisestä tieyhteydestä 1930-luvulla. Helsingissä taa sodassa menetettyjen alueiden väestö uudestaan. kaupungin valtavan kasvun takia jouduttiin järjes- Yksin Etelä-Suomen kaupunkeihin sijoitettiin noin tämään myös kaupungin sisäistä joukkoliikennettä. 100 000 asukasta. Lisäksi maaseudulle muodostui 1800-luvulla käytetyt vuokra-ajurit, hevosomnibus- niin sanottuja karjalaiskyliä kun siirtoväki halut- sit ja -raitiovaunut syrjäytettiin 1900-luvun alussa, tiin asuttaa samoille paikkakunnille, lähelle toisiaan. kun sähköiset raitiotiet otettiin käyttöön. Autojen Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain perusteel- yleistymisen myötä 1900-luvun alkuvuosikymme- la siirtoväelle ja rintamamiehille lohkottiin tontte- ninä linja-autoliikenne alkoi kasvaa ja asutus pääsi ja keskimääräistä suuremmista tiloista, ja lähinnä leviämään yhä kauemmas Helsingin keskustasta sel- rannikon ruotsinkieliset alueet pyrittiin säilyttämään laisillekin alueille, jotka eivät olleet radan tai raitio- yksikielisinä. Aikakauden rakentaminen perustui tien varrella. pitkälti tyyppitalorakentamisen eri muunnoksiin. Uudenmaan yhteydet muuhun Eurooppaan para- Uudenmaan suurin rintamamiestaloalue muodostui nivat lentoliikenteen myötä. Helsingin Katajanokal- Helsingin Pakilaan, mutta pienempiä rintamamies- la sijaitsi 1920-luvulla Helsingin siviililentosatama, taloalueita rakennettiin lähes kaikkiin Uudenmaan josta lennettiin säännöllisesti Tallinnaan ja Tukhol- kuntiin. Vain Neuvostoliitolle vuokratulla Porkkalan maan. Lentokoneiden kehittyessä tuli tarve maalen- alueella rintamamiestalokulttuuria ei päässyt synty- tokentän rakentamiselle, ja sellainen avattiin vuonna mään. Sen sijaan kaikki vuokra-alueen noin 7 000 1936 Helsingin maalaiskuntaan Malmille, jonne ”ei asukasta jouduttiin sijoittamaan uudestaan, lähinnä otaksuttu syntyvän parempaa esikaupunkiasutusta”. Espooseen ja Kirkkonummelle. Lentoliikenne kuitenkin kasvoi koko ajan, ja tarve Siirtoväen asutus jatkoi maaseudun asutuksen suuremmalle kentälle tuli jo sotien jälkeen. Helsin- hajaantumiskehitystä, joka oli alkanut jo 1600-lu- ki-Vantaan lentoasema avattiin nykyiselle paikalleen vulla torpparilaitoksesta ja vahvistunut entisestään Seutulaan olympialaisten kynnyksellä vuonna 1952. isojaon, uusjaon ja vuoden 1919 torpparilain seu- Hankoniemen, Porkkalan ja Helsingin strategi- rauksena. Kartanot ja suurtilat menettivät maitaan, sesti tärkeä sijainti näkyi myös 1900-luvun linnoit- ja Suomeen syntyi sotien jälkeisen 10 vuoden aikana tamisessa ja sotatoimissa. Venäläiset rakensivat I yli 100 000 uutta maatilaa. maailmansodan aikana Helsingin ympärille maa- ja Jälleenrakennuskausi huipentui kesäolympialais- merilinnoituksen, lisäksi Hangossa tehtiin pienem- ten järjestämiseen Helsingissä vuonna 1952. Sodan piä linnoitustöitä. Myöhemmin talvi- ja jatkosotien takia peruuntuneita vuoden 1940 kesäolympialai- rauhanehtojen mukaisesti vuokrattiin Neuvosto- sia varten rakennetut kisapaikat pystyttiin ottamaan liitolle ensin Hanko (1940–1941) ja sitten Porkka- laajennus- ja uudistustöiden jälkeen käyttöön, ja la (1944–1956). Hangon vuokra-alueen rajaseutua uudisrakentaminen keskittyi lähinnä kisavieraiden linnoitettiin molemmin puolin rajaa, ja rintamalla majoitukseen. Käpylän ja Otaniemen Teekkarikylän käytiin jatkosodan aikana taisteluja. Porkkalan alue kisakylien lisäksi rakennettiin pienempiä kilpailijoi- taas oli 12 vuoden ajan suljettu suomalaisilta, ja pa- den majoitustiloja ja hotelleja. Kisoihin varauduttiin lautuksen jälkeen voitiin todeta alueen olleen vah- myös liikenteen infrastruktuuria kehittämällä. Seu- vasti linnoitettu merisotilaallinen tukikohta. Pork- tulan lentokentän lisäksi rakennettiin muun muassa kalan Upinniemessä sijainnut sotasatama muutettiin Olympialaituri Eteläsatamaan, asfaltoitiin Helsingin vuokrakauden päätyttyä varuskunnaksi. katuja ja saatiinpa Suomeen ensimmäiset liikenne- valotkin. Kohti nykyaikaista metropolimaakuntaa II maailmansodan jälkeinen rakentaminen kes- kittyi välittömän asuntotarpeen täyttämiseen ja jäl- Sotien jälkeisen rakentamisen haasteena oli asut- leenrakentamiseen. Teollisuus ja palveluelinkeinot

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 31 Uudenmaan rakennuskannasta 85 % on rakennettu 1950-luvun jälkeen. Loput 15 % kattaa lähes tuhannen vuoden mittaisen ajanjakson. 1900-luvun rakentamista kuvaavat olympialaisia varten rakennetut alueet, lähiörakentaminen, lentoliikenteen alueet, jälleenrakentamiskausi ja hajarakentaminen.

ʸ Sodissa menetettyjen alueiden väestön asuttaminen jatkaa maaseudun asutuksen hajaantumista 1950 - ʸ Kesäolympialaiset ʸ ——––‘Ž‹‹‡ƒ—’—‡‹Š‹Ž‹•¡¡ƒ•—–‘Œ‡–ƒ”˜‡––ƒʧ Aluerakentaminen yleistyy ja kaupunkirakenne leviää yhä kauemmas keskustoista

tarjosivat kevyempää työtä ja paremman palkan kuin puutarha- ja metsäkaupunkiperiaatteet, maasto - ja maatalous, ja myös muuttoliike kaupunkeihin jatkui. luonnonolojen huomioiminen ja inhimillinen mit- Vuonna 1946 Helsinkiin liitettiin laajasti ympäröi- takaava. Kun laadukasta rakennusmaata oli paljon viä alueita. Esimerkiksi Helsingin maalaiskunta eli tarjolla, ei tarvinnut rakentaa pelloille. nykyinen Vantaa menetti kolmanneksen maapinta- Sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien alastaan mukaan lukien hallinnollisen keskuksensa aikuistuminen 1960-luvulla aiheutti suuren yhteis- Malmin. Aluerakentaminen yleistyi erityisesti pää- kunnallisen rakennemuutoksen, kun maanviljelyn kaupunkiseudulla, ja alettiin puhua yleisesti lähi- koneellistumisen myötä pientilat eivät olleet enää öistä. Niiden rakentamista ohjasivat 1950-luvulla kannattavia, eikä maaseutu voinut tarjota koulutus-

32 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– 1960-luvulla rakennettu Pihlajamäki on yksi ensimmäisistä aluerakentamiskohteista. Olli Kivisen laatima asemakaava toteuttaa funktionalistisia periaatteita hyödyntäen luonnonmuotoja suomalaisessa maisemassa.

ta tai työpaikkoja kaikille. Kaupunkeihin suuntau- vain rajattuja taajama-alueita. Maankäytön suun- tuva muuttoliike ja yleinen elintason nousu lisäsivät nittelu sai aivan uudet mahdollisuudet, kun uuden asuntojen kysyntää. Rakentamisen nopeudesta tuli kaavoitusjärjestelmän myötä oli mahdollista tarkas- tärkeää, ja lähiörakentamisessa yleistyi elementti- tella laajempia alueita yhdellä kertaa. Alettiin laatia tekniikka. Kaupunkirakenne levittäytyi yhä kauem- useita kuntia koskevia seutukaavoja sekä yhtä kuntaa mas keskustoista ja myös huonommin rakentami- koskevia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä maalais- seen soveltuvia maita alettiin ottaa rakentamiskäyt- kuntien rakennuskaavoja. Uudenmaan aluerakenne töön. Koko ajan kiihtyvä kaupungistuminen vaikutti kehittyi erityisesti pääradan ympärillä. osaltaan myös siihen, että loma-asutuksen määrä Kaupungistumisesta huolimatta Uudellamaal- kasvoi voimakkaasti koko maakunnassa. Kesämök- la oli 1960-luvun alussa vain viisi kaupunkia. Muut kien matto levittäytyi rannikoille ja järviseuduille kun taajamat olivat kehittyneet kauppaloina ja ne muu- kesänvietosta oli tullut mahdollista lähes kaikille vä- tettiin kaupungeiksi vasta 1960- ja 1970-luvuilla: estöryhmille. Hyvinkää 1960, Järvenpää 1967, Lohja 1969, Kera- Pitkään vallinneen käsityksen mukaisesti kau- va 1970, Espoo 1972, Kauniainen 1972, Vantaa 1974, punkien alue oli rajattu ”tiheään asuttuun ja ra- Karjaa 1977 ja Karkkila 1977. Ehkä johtuen käytettä- kennettuun alueeseen, jonka asukkaiden pääosa vän maa-alueen rajallisuudesta, näistä taajamista oli sai toimeentulonsa teollisuudesta sekä kaupasta, kehittynyt rakentamiseltaan melko tiiviitä kun myö- liikenteestä ja muista palveluelinkeinoista”. Vuoden hemmin kehittyneet taajamat ovat monissa muissa 1958 rakennuslain jälkeen kauppaloiksi ja kaupun- kunnissa jääneet rakenteeltaan kaupunkeja hajanai- geiksi muutettiin kuitenkin kokonaisia kuntia, eikä semmiksi.

‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú–ʨ 33 Selvityksessä käytetty kulttuuriseutujako

Maisematyypit Salpausselkä Kallioylänkö Harju Murroslaakso Jokilaaksot Selänne

Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Länsi-Uusimaa

Pääkaupunki- seutu

Läntinen Uusimaa

’‘ŠŒƒƒ”––ƒʙƒ‹‡‹•–‘ʽʦȱȯȰȱ

Päätelmiä tä ja maiseman suurmuotoja, voidaan Uusimaa jakaa Uusimaa on aina ollut asumisen kannalta edullista viiteen erityyppiseen seutuun. Rannikon läntinen aluetta. Vesireitit, rautatiet ja maantiet ovat oman ai- Uusimaa on kulttuuriympäristöiltään vanhaa ja mo- kansa valtaväylinä muokanneet sen aluerakennetta ja nipuolista seutua, jonka nykyaikaan jatkunut asutus painopisteitä. Uudenmaan aluerakenteen kehitykses- juontanee vähintään rautakaudelle. Sisämaan Länsi- sä voidaan tunnistaa niin maiseman kuin kulttuuri- Uusimaa jakautuu Salpausselän ja rautatien teollis- ympäristöjenkin osalta sekä maakunnallisia että seu- tuneeseen vyöhykkeeseen ja järviseudun pienipiir- dullisia ilmiöitä. Yksittäisiä seutuja laajempia maa- teisiin viljelymaisemiin. Itä-Uusimaa on kehittynyt kunnallisia ilmiöitä ovat esimerkiksi I Salpausselkä keskiaikaisen rakenteen pohjalta, ja on yhä maa- kulkuväylineen, Suuri rantatie ja sen varteen keskit- seutuvaltaista aluetta. Keski-Uudenmaan kulttuu- tyneet keskiaikaiset kylät, kartanot ja kivikirkot sekä riympäristökohteissa painottuu nuorempi rautatien myöhemmin ruukit. Seudullisia ilmiöitä puolestaan myötä syntynyt kerrostuma, vaikka maanviljelyllä on ovat esimerkiksi saariston ja rannikon huvila-asutus edelleen tärkeä sija maisemassa, kuten esimerkiksi sekä radanvarsien teollisuusyhdyskunnat. Jotkut il- Tuusulanjokilaaksossa ja Nurmijärvellä. Pääkaupun- miöt keskittyvät vain yhdelle seudulle, toisia ilmiöitä kiseudun kulttuuriympäristöjä leimaavat voimak- esiintyy useammillakin seuduilla, jolloin maisema ja kaan kaupungistumisen jäljet. Espoossa ja Vantaalla aikakausi yleensä tuovat niihin seudullisia eroja. maaseudun kulttuuriympäristöt lomittuvat tiivisty- Verrattaessa Uudenmaan aluerakenteen kehitys- vän yhdyskuntarakenteen kanssa.

34 ʨ‹••¡ƒƒ–‘ƒ‹‹‘ƒ–ʘ—†‡ƒƒ—Ž––——”‹›’¡”‹•–Ú– OSA 2 KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN ALUEKUVAUKSET

1700-luvun puolivälissä rakennettu Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde, joka edustaa merkittävää sotilasarkkitehtuuria. Linnoitusta on käytetty kolmen valtion - Ruotsin, Venäjän ja Suomen - puolustuksessa.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 35 MAAKUNNALLISESTI JA SEUDULLISESTI ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT

Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset tarkiste- valittu vertaamalla yksittäisten kulttuuriympäristö- taan ympäristöministeriön ohjeistamassa päivitysin- jen suhdetta maakunnan tai edellisen luvun lopussa ventoinnissa lähivuosina. esitettyjen seutujen ominaispiirteisiin (selvitykses- Vuoden 2009 lopussa valtioneuvosto päätti kor- sä käytetty kulttuuriseutujako). Kuinka hyvin kukin vata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohde kuvastaa seudun maiseman ja kulttuuriympä- tarkoittaman inventoinnin valtakunnallisesti mer- ristön ominaispiirteitä? Kunkin kohteen kohdalla on kittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä (RKY pohdittu myös kulttuuriympäristöjen arvottamises- 1993) Museoviraston laatimalla uudella inventoinnil- sa yleisesti käytettyjä kriteerejä, kuten tyypillisyyttä, la Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuu- harvinaisuutta, yhtenäisyyttä, vaihtelevuutta, moni- riympäristöt (RKY 2009). Uudellamaalla näistä van- puolisuutta, symbolimerkitystä, opetus- ja tutkimus- hoista RKY 1993-kohteista 74 aluekohdetta ja osa 19 arvoa, kerroksisuutta, alkuperäisyyttä, edustavuutta pistekohteesta eivät ole mukana uudessa RKY 2009 jne. verrattuna muihin kohteisiin. -inventoinnissa. Niistä 64 aluekohdetta ja 14 piste- Seutujen rajat ovat häilyviä, paitsi siellä, missä ne kohdetta sisältyy tässä selvityksessä maakunnallises- perustuvat maiseman suurmuotoihin, ja siksi seutu- ti arvokkaiksi arvioituihin kulttuuriympäristöihin. jen tarkastelua selvityksessä esitetyin kuntaryhmin Loput kymmenen aluetta ja viisi pistekohdetta voidaan pitää tarkkuudeltaan riittävänä. Seutujen ovat lähinnä paikallisesti arvokkaita kulttuuriympä- ominaispiirteitä on tarkasteltu sekä maiseman että ristöjä: Espoossa Smedsbyn–Hemtansin–Dåvitsbyn kulttuuriympäristöjen osalta. Kulttuurinen kehi- viljelymaisema (Suurpelto), Villa Koli ja Villa Enckell, tys on jaettu kuuteen aihepiiriin: asutus ja elinkeinot Kauniaisissa Villa Wulf ja Bad Grankulla, Keravan (maaseutu ja kaupunki), liikkuminen ja kulkurei- kotiseutumuseona toiminut Heikkilän talo, Kirkko- tit, teollisuus, vapaa-aika ja virkistys, puolustus sekä nummella kirkon ympäristö, Lohjalla Kirkniemen muut ominaispiirteet. Maisemaa on tarkasteltu suur- rautatieasema, Loviisassa Våtskärin saaristomaise- maiseman lähtökohdista. Selvityksen kannalta kes- ma, Mäntsälässä Hirvihaaran myllymaisema, Raa- keinen arvottamistyö on tehty seudullisissa kulttuu- seporissa Fagervikin ruukin entinen torpparialue, riympäristötyöpajoissa vuosina 2010 ja 2011 (liite 3). Kvigos ja Trollshovdan tie sekä Vättlaxin kylä ja kult- Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäris- tuurimaisema, Sipoossa Pohjois-Paippisten kylä ja töjen taustalla on ollut alun perin yli tuhannen alu- kulttuurimaisema sekä Vihdin Nummelassa Osuus- een joukko, josta arvokkaimmat kohteet on valikoitu liike Aurantalo. tässä selvityksessä. Seudullisten ominaispiirteiden ja Lähes puolet Uudeltamaalta löydetyistä muinais- muiden kriteerien mukaisia maakunnallisesti arvok- jäännöksistä sisältyy maakunnallisesti ja seudullises- kaita kulttuuriympäristöjä on Uudellamaalla tämän ti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rajauksiin. selvityksen perusteella yhteensä noin kolmesataa. Suurin osa Uudenmaan maakunnallisesti ar- Niihin sisältyvät sellaisenaan kaikki valtakunnalli- vokkaista kulttuuriympäristöistä on keskiajalta tai sesti arvokkaiden maisema-alueiden (11 kpl) ja val- esiteolliselta ajalta periytyviä maatalousympäristöjä takunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuu- ja niitä on koko maakunnan alueella. Sotien jälkeen riympäristöjen (314 kpl) rajaukset. Poikkeuksena on rakennetuista, nykyään arvokkaista kulttuuriym- Vantaanjokilaakson maisema-alue, jonka rajausta on päristöistä pääosa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. tarkistettu Vantaan kaupungin tekemien kattavien Nuoremman kulttuurikerroksen edustajana erottuu inventointien pohjalta. Muilta osin valtakunnallisesti Ensimmäinen Salpausselkä, jolla sijaitsevat kulttuu-

36 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Söderskärin 1860-luvulla tiilestä ja graniitista rakennettu majakka sijaitsee Porvoon ulkosaaristossa.

riympäristöt ovat pääsääntöisesti 1800-luvun puolen ristöjen osalta (taajamat, teollisuus, puolustus, lai- välin jälkeen rakennettuja. Keski-Uudenmaan poh- tokset, vapaa-aika) rajaukseen sisältyy kohteen kan- joisosissa on vähän maakunnallisesti tai seudullisesti nalta oleellinen rakennusperintö sekä siihen erityi- arvokkaita kulttuuriympäristöjä suhteessa muuhun sesti liittyvä maisema. Maaseudun kulttuuriympäris- Uuteenmaahan, koska alue on saanut pysyvän asu- töjen osalta rajaus perustuu kartta- ja ilmakuvatar- tuksen muuta maakuntaa myöhemmin. kasteluissa hahmottuvaan maisematilaan siten, että Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympä- rajauksiin kuuluu myös maaseudun arvokas raken- ristöjen rajaukset riippuvat käytettävissä olleista nusperintö. Saariston ja rannikon kulttuuriympäris- lähtöaineistoista, ja vaihtelevat siksi maakunnan eri töjen rajauksiin kuuluu kohteen luonteesta riippuen osissa. Rajauksissa on pyritty ensisijaisesti laajoihin joko yksittäisiä saaria (luotsikylä, merimerkki) tai aluekokonaisuuksiin. Pääsääntöisesti rajaukset on myös niitä yhdistävät vesialueet (höyrylaivaliikenne). tarkistettu siten, että rakennettujen kulttuuriympä-

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 37 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Uudellamaalla

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö RKY

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö RKY

Karkkila Nummi-Pusula

Vihti

Karjalohja

Lohja

Kirkkonummi

Inkoo

Siuntio

Raasepori

Hanko

38 Myrskylä Pukkila Mäntsälä

Hyvinkää

Lapinjärvi

Askola

Järvenpää Pornainen Nurmijärvi

Sipoo Tuusula Kerava Loviisa

Porvoo

Vantaa

Kauniainen Helsinki

Espoo

Karttaan liittyy Uudenmaan liitosta saatava paikkatietoaineisto.

Uudenmaan liitto RKY © Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) Pohjakartta-aineisto © MML 2012

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 39 LÄNTINEN UUSIMAA

Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Raasepori, Siuntio

Ominaispiirteet

Asutus ja elinkeinot Teollisuus ʸ Vanhinta asumisen aluetta: Paikoin 1100-luvulta nykyaikaan pe- ʸ Teollisuuden uranuurtaja-aluetta hyvien luonnonvarojen takia riytyvää asutusta. Edullinen sijainti kulkureittien solmussa; pitkät ʸ Rautatien vaikutus teollisuuden kasvuun ja sijoittumiseen sisämaalahdet, Salpausselät, Suuri rantatie ʸ Ruukit Mustionjoki- ja Fiskarsinjokilaaksossa 1500-luvulta ʸ Pronssikautiseen ja rautakautiseen asutukseen viittaavia mui- Sahateollisuus 1800-luvulta naisjäännöksiä paljon: Mustionjoki ja Siuntionjoki ʸ ʸ Radanvarren teollisuusyritykset I Salpausselällä ʸ Keskiaikaiset kivikirkot Suuren rantatien varressa ʸ Porkkalan vuokra-ajan jälkeinen teollisuus Kirkkonummella ʸ Kartanot: Suuren rantatien ja hyvien vesireittien varressa lukuisia keskiaikaisia kartanoita, ruukinkartanoiden torppia Vapaa-aika ja virkistys ʸ Maaseudun asutus: kyliä paljon, perinteisesti pieniä 1-2 talon kyliä ʸ Harjuseutujen terveyskylpylät, parantolat ja sairaalat 1800-lu- vulta ʸ Viljely: entinen merenpohja viljeltynä jo vuosisatoja ʸ Hanko kylpyläkaupunkina: huvilat ja pensionaatit ʸ Keskiaikainen Raaseporin linna ja linnalääni, vanhimmat kauppa- paikat Tuna, Pikkala, Tammisaari, myös ruukeilla kaupankäynti- ʸ Kesähuvila-asutus erityisesti saariston höyrylaivareiteillä ja rato- oikeudet jen läheisyydessä 1800-luvulta ʸ Tammisaaren kaupunki (1546) ja Hangon kaupunki (1874) ʸ Kesämökit 1900-luvulla ʸ Saaristolaisasutus: kalastus, luotsaus, laivanrakennus Puolustus ʸ Rintamamiesasutus puuttuu Porkkalasta ʸ Linnavuoret ja linnat (Raaseporin linna keskiajalta) ʸ Työväen asuntoalueet: ruukkiyhdyskunnat 1600-luvulta ʸ Varuskunta 1910-luvulta Liikkuminen ja kulkureitit ʸ Linnoitteet 1800-luvulta alkaen: Krimin sodan aikaiset, I ja II maailmansodan aikaiset, itsenäisen Suomen linnoitteet ʸ Salpausselkien merkitys kulkureitteinä ʸ Neuvostoliiton II maailmansotaan liittyvät vuokra-alueet Hangos- ʸ Vesireitit sisämaahan: pitkät sisämaalahdet ja joet sa ja Porkkalassa ʸ Tiestö: Suuri rantatie 1300-luvulta, Porkkalan postitie 1600-lu- Vuoden 1918 tapahtumat vulta ʸ ʸ Merenkulku: vene- ja laivaväylät, merimerkit, luotsaus Muut ʸ Vanhat laivaston suojasatamat: ryssän uunit ʸ Puutarhatoiminta: Kirkkonummen kauppapuutarhat ʸ Höyrylaivaliikenne rannikolla 1800-luvulta 1930-luvulle ʸ Kulttuurivaikuttajat: (mm. Aleksis Kivi) ʸ Rautatie asemanseutuineen: Hanko-Hyvinkää (1873), Karjaa-Salo (1899), Pasila-Karjaa (1903) ʸ Satamat: ensimmäinen talvisatama Hankoon (1872)

40 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt

Inkoo, Raasepori 107 Inkoon saariston kulttuurimaisema - Barölandet, Barösund, Orslandet, Perustelu Stor Ramsjö Saariston luotsi- ja kalastaja-asutusta merkittä- Inkoon saariston kulttuurimaiseman keskeinen osa on Barösundin jo 1200-luvun väyläselos- vän väylän varressa. Hyvin säilynyt, yhtenäinen tuksissa mainittu salmi. Sitä ympäröivillä saarilla (mm. Barölandet, Orslandet ja Stor Ramsjö) saariston kyläkeskus. Saariston vyöhykkeisyys. on ollut asutusta jo keskiajalla. Saarten talonpojat olivat pitkään luotsitilallisia ja Barölande- tin lounaiskulmassa sijaitsi pitkään tulli- ja myöhemmin luotsiasema. Orsin asutus on toden- näköisesti kuitenkin paljon vanhempaa, sillä siitepölyanalyysien perusteella alueella viljelty jo RKY-kohde 400-600-luvulla. Alueella on säilynyt yhtenäistä 1900-luvun alun rakennuskantaa. Talonpoi- Barösundin väylä kais-, kalastaja- ja luotsiasutuksen rinnalle on tullut huviloita, täysihoitoloita ja kesämökkejä. Nykyään luonnonsuojelualueena oleva Stor Ramsjö kuului 1300-luvulla Padisten luostarille ja sittemmin alueen metsävaroja hyödynnettiin muutaman torpparin voimin Fagervikin ruukin pyörittämiseen.

Raasepori, Inkoo Perustelu 260 Mustionjokilaakson kulttuurimaisema Jokilaakson viljelymaisemaa. Kivi-, pronssi- ja rau- Mustionjokilaakso on laajojen, tasaisten savikkoalueiden ja I Salpausselän jäsentämää takautisia muinaisjäännöksiä. Vesireitti Hämee- aluetta, joka on ollut asuttua jo kivikaudella. Nykyään melko vaatimaton joki on ollut seen, keskiaikaisen linnan rauniot. 1400-luvun pronssikautisten ja rautakautisten asuinpaikkalöytöjen perusteella tärkeä vesireitti si- kirkko ympäristöineen. Suuri rantatie. 1500- ja sämaahan aina Hämeeseen asti. Jokilaakson varhaisinta historiallisen ajan kerrostumaa 1600-lukujen ruukit. Rautateiden muodostama edustaa noin 1300-luvulla sisämaan ja Suomenlahden välistä liikennettä valvomaan ra- risteysasema, johon teollisuutta. Kauppalavai- kennettu raunioitunut Junkarsborgin linna. Karjaan 1400-luvun loppupuolella rakennettu heen rakentamisessa Hilding Ekelundin vaikutus. kirkko ympäristöineen muodostui myös tärkeäksi maallisen elämän keskittymäksi, toimien markkinapaikkana 1700-luvun lopulle asti. Mustionjoen lukuisat kosket, lähistön hyvät liikenneyhteydet ja runsaat metsävarat houkuttelivat seudulle suurvalta-ajan ensimmäisiä RKY-kohde teollisuushankkeita: Mustion rautaruukki perustettiin 1560-luvulla ja seuraavan vuosisadan Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla, Junkars- alkupuolella aloitti alajuoksulla Billnäsin ruukki. Niiden ympäristöt tuotantolaitoksineen, borgin keskiaikainen niemilinna ja Päsarträsketin työväenasuntoineen, ja ruukinkartanoineen ovat säilyneet edustavina esimerkkeinä ruukki- viljelymaisema, Karjaan kirkko ja pappila, Karjaan en toiminnasta ja rakennuskannasta. Jo rautakaudella alkanut viljely muodostui keskiajan rautatieasema ympäristöineen, Mustion ruukin- lopussa alueen pääelinkeinoksi ja myöhemmin viljelyalueet laajenivat kun ruukkien hakkaa- alue, Pohjan ruukkiympäristöt, Suuri rantatie mia metsiä raivattiin viljelykäyttöön. Alueella on yhä säilynyt edustavia kyläkeskuksia, mm. Mjölbollsta ja Backgränd. Rautateiden rakentamisen myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla Karjaasta muodostui tärkeä risteysasema, joka houkutteli puoleensa teollisuutta. Karjaan kauppalavaiheen rakentaminen 1900-luvulta on yhä hyvin havaittavissa kohokohtinaan Hil- ding Ekelundin suunnittelemat lukuisat rakennukset.

Raasepori, Inkoo Perustelu 261 Snappertunan - Fagervikin kulttuurimaisema Keskiaikainen linna. Vanhaa merenpohjaa, jonka Snappertunan - Fagervikin kulttuurimaisema Raaseporissa periytyy keskiajalta ja sijoittuu läheisyydessä rautakautisia muinaislinnoja ja Karjaan eteläpuolisille metsäselänteiden rajaamille viljelyaukeille sekä Snappertunanjoen asuin- ja hauta-alueita. Hyvin säilynyt kirkonkylä ja Fagervikinlahden väliseen länsi-itä-suuntaiseen murroslaaksoon. Esihistoriallisella ajalla 1900-luvun alun asussa.1600-luvun ruukki. merenlahtena olleen alueen entisiltä saarilta on löydetty lukuisia rautakautisia muinaislin- noja ja asuin- ja hauta-alueita, ja etenkin hyvien maa- ja vesiliikenneyhteyksien solmukoh- dassa merenlahtien, jokien ja I Salpausselän risteyksessä Gösbackavikenin alueella oli jo RKY-kohteet rautakaudella tiheä asutus. Myöhemmin samalle alueelle rakennettiin Grabbackan nyt jo Snappertunan kirkonkylä, Raaseporin linna, raunioitunut kartanolinna. Keskiaikaisen Suuren rantatien läheisyyteen, silloisen Karjaalle Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbacka- johtaneen vesireitin varrelle rakennettiin 1370-luvulla Raaseporin linna, joka toimi 1550-lu- vikenin viljelymaisema, Fagervikin ruukinalue, vulle läntisen Uudenmaan sotilaallisena ja hallinnollisena keskuksena. Hyvin säilyneen Suuri rantatie linnan itäpuolella on ollut tärkeä kauppapaikka. Raaseporin linnasta pohjoiseen kehittyi Snappertunan kirkonkylä, jossa kumpuilevan maiseman keskipisteenä on maamme vanhim- piin kuuluva ristikirkko sekä siihen liittyvä edustava kirkonmäki pappiloineen. Kirkonkylän rakennuskanta on säilynyt hyvin 1900-luvun alun asussaan.Inkoossa maisema-alue sijoittuu Snappertunanjoen ja Fagervikinlahden väliseen länsi-itä-suuntaiseen murroslaaksoon, jonka keskiössä ovat Inkoon puolella Fagervikin kartano, entinen rautaruukki ja siihen liitty- vät työväenasunnot sekä laaja puisto. 1600-luvulla perustettu ruukki sijoittui edullisesti Suuren rantatien varteen, Fagervikin lahden rannalle, josta oli yhteys Barösundin kautta kulkevalle vanhalle merireitille. Vanhin rakennuskanta on peräisin 1700-luvun alkupuolelta. Maisemat ovat Läntisen Uudenmaan rannikkoseuduille tyypillisesti pienipiirteistä metsien, peltojen ja merenlahtien mosaiikkia. Alueeseen liittyy itäosassa Mariebergin kartano, joka muodostaa itsenäisen maisemallisen kokonaisuuden. Eteläosassa Hirdalin kylän talonpoi- kais- ja torpparirakentaminen liittyy Fagervikin ruukkiin.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 41 Rypsipeltoa Inkoon Degerbyssä, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Siuntio, Inkoo, Vihti, Lohja Perustelu 270 Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen kulttuurimaisema Jokilaaksonjen viljelymaisemaa. Muinainen Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisema Siuntiossa jakautuu Siuntion ja Lohjan vesireitti sisämaahan. Pronssi- ja rautakautisia aseman välisen maantien suuntaisesti länsiosan laajoihin, kumpuileviin viljelymaisemiin muinaisjäännöksiä. 1400-1500-luvuilta tunnetut ja itäosan järvi- ja selänneseudun rikkonaisiin, suurten korkeuserojen ja metsäseläntei- kartanot. 1500-luvun kartanolinna. Suuren ran- den erottamiin kapeisiin ja pienialaisiin viljelymaisemiin. Jokilaaksojen viljava maa on ollut tatien, Pikkalanjoen ja Pikkalanlahden muodos- asuttua pronssi- ja rautakausilla, ja esihistoriallisesta asutuksesta kertovat lukuisat näky- tama liikenteellinen solmukohta. 1900-luvun villä paikoilla olevat röykkiöhaudat erityisesti Siuntion kirkonkylän alueella. Jokia pitkin alun tiiviinä ja eheänä säilynyt kylä ympäröivine on kulkenut vesireitti sisämaahan. Nykyään kaikki viljelykelpoinen maa on viljelyssä ja viljelymaisemineen. Porkkalan vuokra-alue. asutus on sijoittunut selänteiden reunavyöhykkeille. Alueella on ollut useita kartanoita ja suurtiloja, joista kulttuurihistoriallisesti merkittävimmät ovat jo 1400-1500-luvuilla RKY-kohteet tunnetut Suitian, Sjundbyn ja Pikkalan kartanot. Hyvin säilynyt Sjundbyn kartano on yksi Kabanovin tykkitie, Kelan rautatiepysäkki, Pikka- maamme harvoista 1500-luvun kartanolinnoista. Pikkalan kartano puolestaan sijoittui lan kartano, Sjundbyn kartano, Suitian kartano liikenteellisesti hyvin Suuren rantatien, Pikkalanjoen ja Pikkalanlahden yhtymäkohtaan. ja Siuntion kirkko, Degerbyn kirkonkylä, Suuri 1400-luvulta periytyvät Suitian kartano ja Siuntion kirkko kuvastavat kirkon ja maalli- rantatie sen vallan läheistä suhdetta keskiajalla, muodostaen merkittävän maisemassa nähtävän kokonaisuuden. Kartanoiden vanhaa rakennuskantaa on säilynyt monipuolisesti. Inkoossa maisema-alue keskittyy pienten jokien yhtymäkohtaan Degerbyn kirkonkylän tuntumas- sa. Jokilaaksojen viljelymaisema on avaraa ja jatkuu Billskogin ja Suuren rantatien yhdis- tämänä Siuntionjokilaaksoon. Keskiajalla asutettu Degerbyn kirkonkylä kirkkoineen, kun- nantupineen, seurantaloineen sekä taitekattoisine liike- ja asuinrakennuksineen edustaa sekä mittakaavaltaan, toiminnoiltaan että rakennuskannaltaan maatalouspitäjän pientä kirkonkylää 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kylää ympäröiviltä kalliomäiltä tunnetaan pronssikautisia hautaröykkiöitä. Suurin osa Degerbyn alueesta kuului 1944 Neuvostolii- tolle vuokrattuun Porkkalan alueeseen, jonka rakennuskanta on leimallisesti vuokra-ajan jälkeistä.

42 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt HANKO

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000

Uudenmaan liitto 02 4 km RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Hanko

23 Breidablickin kesäsiirtola Perustelu Breidablick on vuonna 1927 perustettu, I Salpauselällä sijaitseva lasten kesäsiirtola, jonka Salpausselkään liittyvä laitostoiminta. rakennukset ovat säilyneet hyväkuntoisena.

24 Hangon kulttuurimaisema Perustelu Rautatien ja Hangon edustan saariston rajaama maisemallisesti arvokas, monipuolinen Salpausselkään Hankoniemellä liittyvä meren- ja kerroksellinen kokonaisuus, joka on alkanut kehittyä nykyiseen muotoonsa Hangon kulku-, kaupunki-, teollisuus ja lomanviettohis- talvisataman (1873) perustamisen jälkeen. Kokonaisuuteen kuuluvat kaupungin satamien toria. lisäksi mm. rautatieasema, keskusta-alue puutalokortteleineen, Kasino puistoineen ja RKY-kohteet muita kylpylä-, huvila- ja täysihoitolakulttuuriin liittyneitä alueita, Hauensuolen kalliopiir- Hangon Itäsatama, Hangon Länsisatama, Hangon rokset ja sotahistorian kohteita 1800-luvulta alkaen. rautatieasema, Hauensuolen kalliopiirrosalue, Itäisen Kylpyläpuiston huvila-alue, Hankoniemen sotahistorian kohteet

25 Hangon pohjoiset pientaloalueet Perustelu Vuonna 1900 vahvistetun asemakaavan ja sen myöhempien uudistusten tavoitteena oli Teollistumiseen ja Hangon satamaan liittyvä esi- järjestää työläisille mahdollisuus rakentamiseen. Alue on yhtenäinen, puutarhamainen kaupunki Salpausselällä. pientaloalue, vaikka rakennukset vaihtelevat iältään 1800-luvun lopulta nykyaikaan.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 43 26 Hanko Pohjoisen teollisuuskorttelit Perustelu Hanko Pohjoiseen, rautatieseisakkeen yhteyteen ja asuinalueen ulkopuolelle, 1880-luvul- Hanko-Hyvinkää radan varteen sijoittunutta ta alkaen kasvanut monipuolinen teollisuusalue, jonka merkittävimpiä osia ovat Hangon 1900-luvun teollisuutta. keksitehdas (1910-luvulta) ja lasitehdas (1930-luvulta). Tvärminnen kalkkihiekkatiili raken- RKY-kohde nusaineena on antanut teollisuusalueelle yhtenäisen ilmeen. Hangon Keksin teollisuusrakennukset

27 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Lappohja Perustelu Hankoniemen linnoittamisen viimeisin vaihe tehtiin vuosina 1940-1941, kun Hankoniemi Neuvostoliiton vuokra-alueeseen liittyvä linnoi- oli vuokrattu Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi.Neuvostoliitto varusti laajat alueet Rus- tustoiminta Hankoniemellä. saröstä Bromarviin. Täktomiin rakennettiin tykkirata ja lentokenttä. Hankoniemen poikki rakennettiin neljä kenttälinnoitettua puolustusvyöhykettä. Parhaiten ovat säilyneet Lap- pohjan alueen linnoituslaitteet, joita on osin kunnostettu alkuperäiseen asuunsa.

28 Kappelisatama Perustelu Kappelisatama on keskiajalta tunnettu satamapaikka, väylän varrelle syntynyt kappeli ja Keskiajalta tunnettu satamapaikka Hankoniemel- kirkkomaa. lä varhaisten väylien varressa.

29 Kudeneule Oy:n tehdasalue Perustelu Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema trikootehdas, joka edustaa 1950-luvun modernia Hanko–Hyvinkää-radan varteen sijoittunutta teollisuusarkkitehtuuria. 1900-luvun teollisuutta. RKY-kohde Kudeneule Oy:n tehdasalue

30 Oy Forcit Ab:n tehdasalue Perustelu Salpausselälle, Hanko–Hyvinkää- Räjähdysainetehdas, joka sijoittunut turvallisuussyiden ja liikenneyhteyksien takia Sal- radan varteen sijoittunutta 1900-luvun pausselälle, Hanko-Hyvinkää -radan varteen ja sataman lähelle. Kylän muodostaneella teollisuutta. alueella on monipuolista kalkkihiekkatiilestä rakennettua rakennuskantaa työväenasun- RKY-kohde toalueineen. Tuotanto- ja varastorakennukset on suojattu maavalleilla. Oy Forcit Ab:n tehdasalue

31 Russarön majakka ja linnoituslaitteet Perustelu Russarön sijaitsee meriliikenteen ja talvimerenkulun solmukohtaan, Hankoon, johtavien Merenkulun historia, I maailmansodan aikainen väylien tuntumassa. Majakka on peruja 1750-luvulta, nykyinen kivimajakka vuodelta 1863 linnoittaminen, Neuvostoliiton vuokra-aika Han- on Suomen kolmanneksi vanhin. Saarella on I maailmansodan aikaisia merilinnoitteita. gossa. Sittemmin Suomen saari on ollut puolustusvoimien käytössä. Vuosina 1940-1941 saari oli Neuvostoliiton Hankoniemen tukikohdan päälinnoitus.

32 Tvärminnen kylä ja tehdas Perustelu Jo 1200-luvulla väyläselostuksissa Lowicsund-nimisenä tunnettuun kalastaja- ja luotsi- Salpausselällä, varhaisten väylien varressa sijait- kylään rakennettiin kalkkihiekkatiilitehdas 1908, jonka tuotteet näkyvät monilla tuolloin seva vanha kalastaja- ja luotsikylä, jossa ollut Hangossa rakennetuilla alueilla. Maisemallisesti hienoon kokonaisuusuuteen kuuluu kal- 1900-luvun teollisuutta. lioisia, karuja mäntyvaltaisia niemiä sekä niille rakennettuja huviloita. Kylän1600-luvulta lähtien viljelyksessä olleet pellot ja rantaniityt ovat maisemallisesti arvokkaita.

33 Täktomin kylä Perustelu Perinteisen ilmeensä hyvin säilyttänyt entinen kalastaja-ja luotsikylä viimeistään 1500-lu- Salpausselällä, varhaisten väylien varressa sijait- vulta. Vanha Hangon maantie on kulkenut kylän kautta. seva hyvin säilynyt kalastaja- ja luotsikylä.

44 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt INKOO

270

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000

Uudenmaan liitto 02 4 km RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Inkoo

102 Inkoon kirkonkylä Perustelu Suuren rantatien ja Inkoonjokisuun risteys kivikirkkoineen ja pappiloineen on muodos- Keskiaikainen kirkon, hallinnon ja liikenteen sol- tanut jo keskiajalla pitäjän kirkollisen, hallinnollisen ja liikenteellisen keskipisteen. Kyrk- mukohta. fjärdetiin laskevan Inkoonjoen suussa on kirkonkylille tyypillistä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa, vanha kaupparakennus ja entinen kunnantalo. RKY-kohde Inkoon kirkko ja pappila, Suuri rantatie

103 Tähtelän kylä ja Ingarskilanjoen varren kyläasutus Perustelu Ingarskilanjoen varsi on ollut asuttua jo esihistoriallisella ajalla. Keskiajalla joen varrelle Jokilaakson viljelymaisema, jossa paikoin säilynyt kehittyi useita kyliä. Rådkilan, Ålkilan, Ingarskilan ja Täkterin (Tähtelän) kylien viljelykset isojakoa edeltäneitä ryhmäkyliä. on raivattu joen varren rinteisiin ja ne muodostavat joen keskijuoksulle yhtenäisen, kau- niisti kaartuilevan viljelymaiseman, jota rajaavat metsäharjanteet ja suoalueet. Jokilaak- RKY-kohde son kulttuurimaisemaan tien viereen on keskittynyt vanhoja talonpoikaisrakennuksia. Tähtelän kylä Tähtelän kylässä on säilynyt parhaiten isojakoa edeltäneen tiiviin ryhmäkylän olemus ja perinteistä rakennuskantaa.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 45 Inkoon keskiaikainen kirkko.

104 Vassbölen kylä ja kulttuurimaisema Perustelu Vassbölen kylä Inkoon pohjoisosissa on säilyttänyt isojaosta huolimatta tiiviin ryhmäkylä- Isojaosta säästynyt tiivis ryhmäkylä. mäisen luonteensa yhtenäisen viljelysmaiseman reunassa.

105 Västankvarnin maatalousoppilaitos ympäristöineen Perustelu Ruotsinkielisen sivistystoiminnan kannalta merkittävä, 1890-luvulla perustettu Västan- Ruotsinkielinen maatalousoppilaitos. kvarnin kansanopisto ja maatalousoppilaitos sijaitsee edustavan viljelymaiseman keskel- lä. 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta olevat vanhimmat oppilaitosrakennukset sijaitsevat harjun laella kulkevan tien varrella.

106 Österkullabäckenin, Westerbyn ja Lågnäsin viljelymaisema Perustelu Österkullabäckenin hienot viljelymaisemat sijoittuvat vanhan maantien varteen, neljän Yhtenäinen viljelysmaisema vanhan maantien kylän rajaamina. Alueeseen liittyy sen eteläpuolella Westerby ja Lågnäsin kylä. Pitkälti varressa, jossa hyvin säilynyttä vanhaa raken- 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta oleva rakennuskanta on keskittynyt kalliohar- nuskantaa. janteille. RKY-kohde Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisema, Suuri rantatie

46 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt KIRKKONUMMI

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012 47 Kirkkonummi

126 Eestinkylän ja Piispankylän kulttuurimaisema Perustelu Eestinkylän ja Piispankylän kulttuurimaisemaa hallitsee Saltfjärdenin laaja, tasainen peltoaukea, Rannikolle epätyypillisen laaja ja tasainen pel- joka vielä 1700-luvun lopun kartoissa näkyy osittain merenlahtena tai pienenä järvenä. Tavast- toaukea, jonka läpi kulkee neuvostoliittolaisten fjärdenin lahti jatkuu Eestinkylän ja Piispankylän välissä syvälle sisämaahan mutkittelevana joke- rakentama Kabanovin tie. na. Asutus on sijoittunut viljavien peltojen reunoille ja alueen tilat ovat aikanaan olleet pitäjän vauraimpien joukossa. Porkkalan vuokra-aikana vanha rakennuskanta tuhoutui monin paikoin. RKY-kohde Alueen läpi kulkee pohjois-etelä-suunnassa vanha Porkkalan maantie, joka on säilyttänyt hyvin Suuri rantatie vanhan linjansa, ja luode-kaakko-suunnassa neuvostoliittolaisten rakentama Kabanovintie. Tie oli tarkoitettu raskaita sotilaskuljetuksia varten ja siksi päällystetty mukulakivillä. Alue rajautuu luoteisosassaan maakunnan halkaisevaan suureen murroslaaksoon.

127 Haapajärven kulttuurimaisema Perustelu Haapajärven hyvin säilynyt kulttuurimaisema Kirkkonummen pohjoisella järviylängöllä Järvenrannan kulttuurimaisema vanhan Vihdin- sijoittuu vanhan Vihdintien varteen. Järvi yhdistää rantojensa loivasti aaltoilevat pellot tien varressa. yhtenäiseksi viljelymaisemaksi, jota metsäalueet reunustavat. Asutus on yhä sijoittunut pääosin maantien varteen. Kylän 1800-luvun alkupuolella rakennetun kirkon ympäristös- sä on paljon vanhaa rakennuskantaa. Järven luoteisrannalla sijaitseva Eerikinkartano on keskiaikainen säteritila, jonka vanhimmat rakennukset ovat ilmeisesti 1700-luvulta. Tilalla on 1900-luvulla toiminut maatalouskoulu. Järven itärannalla sijaitsee Navalan kartano, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta.

128 Humaljärven kulttuurimaisema: Volsin kartano ja kulttuurimaisema Perustelu Humaljärven pohjoisrantaa reunustavat Österbyn hyvin säilynyt kylämiljöö ja Volsin kar- 1500-luvulta tunnettu tila, joka 1800-luvun lo- tano puistoineen. Volsin tila on tunnettu jo 1500-luvulla ja siihen yhdistettiin myöhem- pulta vanhainkotina. Vuoden 1918 taistelumaas- min kaksi muuta tilaa. 1800-luvun lopulta vanhainkotina toimineen kartanon vanhimmat toa. Porkkalan vuokra-alueen raja. rakennukset ovat 1800-luvulta. Alueelle antaa oman leimansa 1920-luvulla tehty van- hainkodin uudisrakennus. Humaljärven länsirannalla on säilynyt hyvin havaittavina vuo- den 1918 taistelumaastoja. Lisäksi Porkkalan vuokra-alueen raja on kulkenut alueen läpi. Alueelta on myös löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja.

129 Kurkin kartano viljelymaisemineen Perustelu Kurkin kartano Kirkkonummen järviseudulla viljelymaisemineen on edustava esimerkki 1900-luvun alkupuolen kartanorakentamista. kartanorakentamisen viimeisestä vaiheesta 1900-luvun alkupuolelta. Kartanoon kuuluu harvinaisen hieno ja laaja, Bengt Schalinin suunnittelema puutarha, sekä pienimuotoinen, metsäharjanteiden rajaama viljelymaisema, joka haarautuu usealle suunnalle.

130 Luoman kylä ja Vitträskin ympäristö Perustelu Luoman kylä on muodostunut maakunnan halkaisevan suuren kallioperän murroslaakson Maakunnan halkaiseva suuri murroslaakso, ja Espoonlahden solmukohtaan. Alue oli asuttu jo kivikaudella. Kylään kuului 1500-luvulla liikenteen solmukohtaan sijoittuva kylä. yhdeksän tilaa. Viljelyn lisäksi tärkeitä elinkeinoja ovat olleet merenkulku ja laivanrakennus. Vitträskin rannoilla 1900-luvun alun huvila- Kylän viljelykset on raivattu Vitträskistä mereen virtaavan Bobäcksbäckenin ja Espoonlah- asutusta. den rannoille. Suuri rantatie mutkittelee lounais-koillissuuntaisena peltojen luoteissivun harjanteilla, joille myös asutus on nauhamaisesti keskittynyt. Kylä on sijainnut liikenteen RKY-kohteet solmukohdassa, jossa Suuri rantatie on sivunnut merta. Kylässä on ollut 1800-luvulla tär- Hvitträskin ateljeehuvila, Kabanovin tykkitie, keä höyrylaivaliikenteen laituripaikka, ja 1900-luvun vaihteessa sinne rakennettiin rautatie. Suuri rantatie Myöhemmin Kehä III on halkaissut viljelymaiseman. Maatilojen talouskeskusten lisäksi ra- kennettua ympäristöä leimaavat lukuisat 1900-luvun alun palstatilat. Hyörylaivaliikenne ja rautatien rakentaminen olivat sysäyksenä huvilarakentamiselle Luomanlahden ja Vitträsk- järven rannoille 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Järven karuille ja kallioisille rannoille nousseista huviloista merkittävimpiä ovat arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen suunnit- telemat Hvitträsk ja Hvittorp. Vitträskin rantakalliosta on löydetty kalliomaalauksia.

131 Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema Perustelu Vanhan Vihdintien varrelle 1860-luvulla muodostettu Oitbackan kartano kehittyi nopeas- 1860-luvulla muodostettu kartano. ti huomattavaksi maatilaksi. Sen rakennuskanta on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-lu- RKY-kohde vun alkupuolelta. Kartanoon kuuluu laaja puisto. Oitbackan kartano

48 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Hvitträskin ateljeehuvila edustaa 1900-luvun kansallisromanttista tyyliä.

132 Pikkalanlahden teollisuusalueet Perustelu 1960-luvun teollisuusarkkitehtuuria Pikkalanlahden teollisuusalue kuvastaa Neuvostoliiton vuokra-ajan jälkeistä Kirkkonum- Neuvostoliiton vuokra-ajan jälkeen. men kehitystä ruotsinkielisestä maaseutupitäjästä pääkaupunkiseudun houkuttelevaksi kasvualueeksi. Suomen Sokerin tehtaat ja asuntoalue sekä Nokian kaapelitehdas ovat 1960-luvun teollisuusarkkitehtuurin edustavia kokonaisuuksia, joiden suunnittelussa mm. luontoarvojen säilymiseen panostettiin. Alueella on esihistoriallisia hautaröykkiöitä.

133 Kallbådan majakka Perustelu Kallbådan majakkaa alettiin rakentaa Suomen itsenäistyttyä, kun sisäsaaristossa sijaitsevan 1900-luvun alkupuolen majakka, joka edelleen Rönnskärin rinnalle tarvittiin paremmin Helsingin talviliikennettä palveleva majakka. Ulkome- käytössä. ren pienelle, paljaalle kallioluodolle rakennettu Kallbådan on sikäli harvinainen, että majakan kaikki toiminnot on yhdistetty saman katon alle, ja että se on vielä käytössä. RKY-kohteet Kallbådan ja Rönnskärin majakat, Kallbådan

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 49 Porkkalanniemellä on todettu olevan edellytyksiä uudeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema- alueeksi.

50 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 134 Porkkalan saariston merireitti ja linnoitteet Perustelu Maisemaltaan hieno Porkkalan kärjen saaristo Suomenlahden kapeimmalla kohdalla Suomenlahden kapein kohta, ikivanha rannikon on aina ollut merkittävä niin liikkumisen kuin sotilaallisen toiminnan kannalta. 1800-lu- laivaväylä. I maailmansodan, vuokra-ajan ja itse- vun alussa rakennettiin Rönnskärin majakka ohjaamaan merenkulkua Porkkalanniemen näisen Suomen aikaisia linnoitteita. Ulkosaaris- edustalla, ikivanhan rannikon laivaväylän varrella. Se on Suomen vanhimpia säilyneitä ton maisema. 1800-luvun graniittinen majakka. majakoita, jonka oheen rakennettiin myöhemmin luotsiasema ja muita rakennuksia. Pork- kalan edustaa, mm. Mäkiluodon vanhaa suoja- ja kalastussatamaa, alettiin linnoittaa I RKY-kohde maailmansodan alla osaksi Pietari Suuren merilinnoitusta. Jäänteitä tuon ajan linnoitteis- Kallbådan ja Rönnskärin majakka, Rönnskär ta, samoin kuin itsenäisen Suomen ja Porkkalan vuokra-ajan linnoitteista löytyy ainakin Mäkiluodosta, Stor Träsköltä, Rönnskäristä ja Stora Mickelskäreniltä. Mäkiluodossa on säilynyt 1930-luvulta puolustusvoimien funktionalistista kasarmiarkkitehtuuria. Porkkalan kärjestä löytyy lisäksi useita vedenalaisia muinaisjäännöksiä.

135 Porkkalanniemen kulttuurimaisema Perustelu Porkkalanniemen kulttuurimaisema mukailee todennäköisesti viimeistään 1500-luvulla syn- Porkkalan vuokra-ajan jäänteitä. Postitie. Luotsi- tynyttä maaston muotoja myötäilevää tietä, josta tuli postilaitoksen luomisen seuraukse- kyliä, tulliasema. Esihistoriallisia hautaröykkiöitä. na 1630-luvulla merkittävä postitie. Sen päätepisteestä posti kuljetettiin vesitse Tallinnaan. Samalta ajalta tien varresta tunnetaan yli 10 kylää, joista monet ovat olleet luotsikyliä ja yhdistyneet myöhemmin suurtiloiksi. Alueelle perustettiin 1600-luvun puolivälissä myös tul- liasema. Alueen kylissä, joista merkittävimpinä Storkanskog, Porkkala ja Värby, on perinteistä rakennuskantaa säilynyt Porkkalan vuokrakauden yli vaihtelevasti; tiloihin kuuluvien raken- nusten lisäksi esimerkiksi kansakouluja ja seurantalo. Tien ja peltoaukeiden luoma vaihteleva maisema on säilyttänyt perinteisen ilmeensä. Alueen metsistä löytyy Porkkalan vuokra-ajalta neuvostoliittolaisten rakenteiden jäänteitä, mm. bunkkereita, hävittäjäsuojia ja suihkuhävittä- jäkenttä (ei sisälly rajaukseen). Erityinen piirre on sodanjälkeisen tyyppitaloasutuksen puuttu- minen alueelta. Alueelta tunnetaan useita esihistoriallisen ajan hautaröykkiöitä.

136 Upinniemen varuskunta-alue Perustelu Karu ja kallioinen Upinniemi on entinen luotsikylä, joka tunnettiin jo 1500-luvulla. Porkka- Neuvostoliiton varuskunta-alue laivastoasemi- lan vuokra-aikana alueesta muodostui Neuvostoliiton laaja varuskunta-alue laivastoasemi- neen, joka siirtyi puolustusvoimien käyttöön neen, joka jäi vuokra-ajan jälkeen puolustusvoimien käyttöön. Alueella on säilynyt kasarmi- vuokra-ajan jälkeen. arkkitehtuuria Neuvostoliiton vuokra-ajalta sekä 1950- ja 1960-luvuilta. Varuskuntavaihetta edeltäneeltä 1900-luvun alun maatilakaudelta ja siihen liittyvästä huvilarakentamisesta on jäljellä yksittäisiä rakennuksia. Alueen pohjoispuolella on esihistoriallisia hautaröykkiöitä.

137 Vanha Heikkiläntien ympäristö Perustelu Kirkkonummen pitäjän ydinalueilla sijainnut Vanhan Heikkiläntien ympäristö koostuu 1900-luvun vaihteen kylä-, torppa-, mäkitupa,- ja Suuren rantatien varteen syntyneiden Hindersbyn ja Jolkbyn kylien vanhasta asutuksesta, käsityöläisasutusta. vanhasta kunnansairaalasta sekä seurantalo Ljunghedasta. Mäkimaastoon kylien varsi- naisten tilojen rinnalle on ilmeisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kasvanut RKY-kohde pienimittakaavaista mökkiasutusta, asujina lähinnä tilojen torpparit ja mäkitupalaiset Suuri rantatie sekä käsityöläiset. Rakennukset ovat pienillä puutarhamaisilla tonteilla, usein rinteisiin pengerrettyinä. Seurantalo on arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema.

138 Överbyn ja Vuohimäen kulttuurimaisema Perustelu Överbyn ja Vuohimäen kulttuurimaisemaan kuuluu lukuisia vanhoja tiloja. Överbyn kylästä Jo 1300-luvulta tunnettu kylä, jossa säilynyt on mainintoja jo 1300-luvulta, jolloin se oli kirkon hallussa ja 1500-luvulla kylässä oli yli kym- useita rakennuksia 1700-luvulta alkaen Neuvos- menen tilaa. Kylässä oli myös kievarinpaikka, joka oli vuoroin eri tiloilla. Asutus on keskittynyt toliiton vuokra-ajan yli. maisemaa rajaaville ja jäsentäville metsäharjanteille ja metsäsaarekkeille. Peltomaiseman ete- läsivulla aluetta rajaa Pedersin tila, jonka rakennuskannan vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. RKY-kohde Ragvaldsin tila sijaitsee Suuren rantatien varressa viljelylaakson pohjoissivulla, jossa on säily- Suuri rantatie nyt useita rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta Porkkalan vuokrakauden yli. Alueella on myös liikennehistoriallista arvoa, sillä sen pohjoislaidassa kulkee Suuri rantatie, sen keskellä Rantarata ja sen etelälaidassa kantatie 51. Sveska småbruk och egna hem - hem palstoitti Överbyn alueelle 1900-luvun alussa 90 lohkotilaa, jotka edelleen antavat leimansa maisemalle sekä perusti 1915 oppilaitoksen Överby skola för landsbygdens yrken, joka Pork- kalan evakuoinnin jälkeen on jatkanut toimintaansa Espoon Margaretebergissä.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 51 RAASEPORI

52 : Missä maat on mainiommat – UUudenmaanudenmaan kulttuuriympäristökulttuuriympäristött Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012 MissäMissä mmaataat on mainiommat – UUudenmaanu kulttuuriympäristöt : 53 Raasepori

235 Bromarvin ja Tenholan kulttuurimaisema Perustelu Bromarvin ja Tenholan kulttuurimaisema on syntynyt syvälle sisämaahan kurottuvien ka- Kapeiden merenlahtien ja II Salpausselän ym- peiden lahtien ympärille, ja sen keskiössä on II Salpausselkää seuraileva Tenholan ja Bro- pärille syntynyt kulttuurimaisema. Keskiaikaiset marvin välinen maantie. Monet nykyiset pellot ovat rautakaudella ja keskiajalla olleet vesireitit nykyään peltoina. Paljon pronssi- ja veden peitossa ja muodostaneet sisäsaariston laajoine vesireitteineen. Korkeimmilta koh- rautakautisia muinaisjäännöksiä. Useat seu- dilta, entisten vesireittien varsilta, on löydetty lukuisia pronssikautisia hautaröykkiöitä. dun kylistä, kartanoista ja tiloista tunnettu jo Seudun pohjoisosat ovat muinaisjäännöslöytöjen perusteella olleet rautakautisen asu- 1300-1400-luvuilla. Vanhat kirkonkylät. Suuri tuksen keskeistä aluetta, ja varhaisin keskiaikainen asutus on sijoittunut samoille alueille. rantatie. 1700-luvun ruukki. Viljavimmat maat Bonäsinjärven ympäristössä ovat olleet viljelyksessä 1300-1400-lu- vuilta. Seudun kylistä, kartanoista ja tiloista useat on tunnettu jo 1300-1400-luvulta, ja RKY-kohteet rakennuskantaa on monin paikoin säilynyt 1700- ja 1800-luvuilta. Kartanoista parhaiten Bromarvin kirkonkylän kesäasutus, Prästkullan säilyneitä ovat Lindön, Prästkullan ja Riilahden kartanot. Pitkistä kulttuurivaikutteista kartano, Lindön kartanomaisema, Tenholan kirk- kertovat myös seudun lukuisat lehtipuukujanteet. Bromarvin ja Tenholan kirkonkylät ko ja pappila, Riilahden kartano, Suuri rantatie ovat syntyneet merenlahtien rajaamille kannaksille, vesiliikenteen solmukohtiin. Nykyään peltojen ympäröimän Tenholan nauhamaisesti maantien varteen sijoittunut rakennus- kanta on 1400-luvulta periytyvää harmaakivikirkkoa lukuun ottamatta lähinnä 1900-lu- vulta sisältäen mm. kansakoulun, kotiseutumuseon, nuorisoseurantalon ja meijerin. II Salpausselän harjumaisemiin sijoittuvassa Bromarvin kirkonkylässä on monipuolista van- haa rakennuskantaa ja varhaista loma-asutusta: kirkko ympäristöineen, pitäjänmakasiini, terveysasema, kotiseutumuseo, kansakoulu, liikerakennuksia, huviloita ja täysihoitoloita ja seurantalo. Tenholan pohjoispuolella sijaitsee 1700-luvulla Kosken ruukin tarpeisiin rakennettu Kullan masuuni.

236 Båsan kylä Perustelu Båsan kylässä oli jo 1560-luvulla yhdeksän tilaa. Kylän keskustassa on nykyisin kolmen Saaristolaisten, sisämaan kauppiaiden ja Fagervi- tilan rakennukset ja käytöstä jäänyt uudempi liikerakennus. Rakennuskanta on pääosin kin ruukinväen vanha markkinapaikka . Kylämil- 1800-luvulta. Kylässä ollut muinainen markkinapaikka Båsatorget oli niin saaristolaisten, jöö merenlahteen viettävien peltojen laidassa. sisämaan kauppiaiden kuin Fagervikin ruukin väen ostospaikka. Hyvin säilynyt kylämiljöö sijaitsee merenlahdelle viettävien rinnepeltojen laidassa.

237 Dagmarkällanin lähde Källvikenin lahdella Perustelu Venäjän keisari Aleksanteri III:n ja hänen tanskalaissyntyisen puolisonsa Dagmari vieraili- Keisarillinen lähde muistomerkkeineen. 1800-lu- vat vuosien 1887-1894 viisi kertaa Dagmarkällanin lähteellä. Vierailujen kunniaksi paikalle vun loppupuolelta. rakennettiin muistomerkki vuonna 1888. Lähde ja veden uoma on kivetty lahden rantaan saakka ja rannalla on kiviasetelma, johon vesi valuu. Kokonaisuuden täydentävät osittain RKY-kohde kivinen osittain puurakenteinen laituri ja lipputangot. Dagmarkällanin lähde

238 Dragsvikin varuskunta Perustelu Venäjän koko keisarikuntaan ulottuneen sotilasrakennushankkeen osana rakennettuun 1910-luvun kasarmialue. Sairaala-alue rakentunut Dragsvikin kasarmialueeseen 1910-luvulta kuuluu lähes kolmekymmentä punatiilika- 1910-luvulta alkaen. 1918-1919 vankileiri. sarmia. Kasarmialueen asemakaavalliset ja arkkitehtoniset tavoitteet ovat yhä hyvin nähtävissä. Kasarmialueeseen liittyy Tammiharjun sairaalan alue, jossa on parikymmentä RKY-kohde 1910-1970-luvun rakennusta. Sekä varuskunnan että sairaalan rakennukset ovat pääosin Dragsvikin kasarmit alkuperäistä vastaavassa käytössä. Kasarmialueella toimi vuosina 1918-1919 yksi maan suurimmista vankileireistä, jonka jälkeen perustettu pakkotyölaitos toimi 1930-luvun loppuun.

239 Espingskärin saaristokylän kulttuurimaisema Perustelu Tammisaaren saariston asukkaista on mainintoja jo 1500-luvun kirjallisissa lähteissä ja Vanhan sisäväylän varteen syntyneet saaristoky- esimerkiksi Espingskärin kylässä oli 1500-luvun lopussa viisi taloa. Saariston vuosisatoja lät. Kalastajat, laivurit ja luotsit. vanhan sisäväylän saarten asukkaat ovat olleet kalastajia, laivureita ja luotseja. Esping- skärissä ja Alglossa asutus on sijoittunut saarten etelärannoille suojaisiin poukamiin, ja RKY-kohde se edustaa tyypillistä ulkosaariston kalastaja-asutusta, rakennuskannan muodostuessa Tammisaaren ulkosaariston kalastajatilat hirsirunkoisista asuinrakennuksista, aitoista, venevajoista, kellareista, navetoista ja laitu- reista. Busö on puolestaan vanha luotsi- ja satamasaari, jonka ohi on kulkenut reitti Tal- linnaan. Saaren vanhin rakennuskanta on 1700-luvulta.

54 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 240 Fiskarsin-Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat Perustelu Fiskarsin-Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisema on syntynyt Degersjön, 1600-luvun ruukit. Suuren rantatien, vanhan Borgbyträsketin, Fiskarsinjoen ja Pohjanpitäjänlahden muodostaman vesistön rannoille. lastauspaikan ja Helsinki-Turku-radan muodosta- Maisemat vaihtelevat jyrkkäseinäisistä jokilaaksoista avariin viljelyalueisiin järvien ja me- ma liikenteen solmukohta. 1400-luvun kivikirkko ren rannoilla. Vesistön hyvät kosket ja liikenneyhteydet sekä metsävarat houkuttelivat ympäristöineen. Pronssikautiset hautaröykkiöt. alueelle ruukkitoimintaa: Antskogin ruukki aloitti toimintansa 1630-luvulla ja Fiskarsin Pohjan kirkonmäki ympäristöineen, Pohjan ruuk- ruukki 1640-luvun lopulla. Etenkin Fiskars on tuotantolaitoksineen, työväenasuntoineen kiympäristöt, Pohjankurun rautatieasema ja sata- ja ruukinkartanoineen säilynyt edustavana esimerkkinä ruukkien toiminnasta ja raken- ma, Suuri rantatie nuskannasta. Fiskarsin- ja Mustionjokien suilla, Suuren rantatien varressa Pohjankurussa oli vanhastaan ollut lastauspaikka, jota seudun kartanot ja 1600-luvulta ruukit käyttivät. RKY-kohteet Kun ruukkien vaikutuksesta myös Turku-Helsinki -rata linjattiin Pohjankurun läheltä, tuli Pohjan kirkonmäki ympäristöineen, Pohjan siitä Hangon ja Lappvikin ohella läntisen Uudenmaan tärkein satama. 1890-luvun lopussa ruukkiympäristöt, Pohjankurun rautatieasema ja rakennetun aseman läheisyydessä on samalta ajalta maamme ensimmäinen rautatietun- satama, Suuri rantatie neli. Pohjan keskustana on ollut 1400-luvulta säilynyt kivikirkko ympäristöineen. Poh- janpitäjänlahden rannoilla on vanhaa asutusta, josta esimerkiksi Persbölessä on säilynyt lukuisia pronssikautisia hautaröykkiöitä. Samalla alueella on myös ollut Tomasbölen paperimylly 1660-luvulta 1710-luvulle, maamme ensimmäinen paperitehdas, jonka raken- nuskantaa ei ole säilynyt.

241 Gullön kartano - Dragonsin torppa Perustelu 242 Gullön kartano - Gullön mylly 1600-luvun lopulla syntynyt kartano vanhan 243 Gullön kartano ja kulttuurimaisema laivareitin varrella. Torpat, mylly ja ranta-aitta Gullön 1600-luvun lopulla syntynyt kartano sijaitsee Degerön saaressa vanhan laiva- osana rannikon lennätinketjua. reitin varrella keskellä viljelyksiä. Kartano oli ollut rälssitilana jo 1500-luvun puolivälis- tä. Päärakennus on kustavilaistyylinen herraskartano 1760-luvulta, jota ympäröi puisto RKY-kohde lukuisine puukujanteineen. Kartanon alueella on säilynyt monia 1700- ja 1800-luvulla ra- Gullön kartano kennettuja asuin- ja talousrakennuksia. Kartanoon kuului enimmillään kahdeksan torppaa eri puolilla Degerön saarta. Näistä Dragonsin entisen sotilastorpan hyvin säilyneet raken- nukset on rakennettu 1800-luvun alusta lähtien. Saarella on myös hyvin säilynyt mylly laitteineen 1860-luvulta sekä 1850-luvun ranta-aitta, joka on mahdollisesti ainoa säilynyt rakennus koko Suomen rannikon kattaneesta lennätinketjusta.

244 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog -linja Perustelu 245 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog -linja 1940-luvun linnoitteita suomalaisten rakenta- 246 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Harparskog -linja mina. Hankoniemen linnoittamisen viimeisin vaihe tehtiin vuosina 1940-1941, kun Hankoniemi oli vuokrattu Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi. Suomalaisten rakentama Harparskog- RKY-kohde linja kulkee niemen poikki Skogbyn sahalta Skogbyn entisen rautaruukin läheisyyteen ja Hankoniemen sotahistorian kohteet rakentuu betonisista korsuista, konekivääripesäkkeistä, taisteluhaudoista ja kivisistä pans- sariesteistä. Linja erottuu yhä hyvin maastossa. Neuvostoliitto rakensi Harparskog-linjan vastapainoksi länsipuolelle kenttälinnoitteita, jotka hahmottuvat edelleen maastossa. Linnoitteita käytettiin jatkosodassa kunnes Hankoniemi luovutettiin takaisin suomalaisille jouluna 1941.

247 Hankoniemen sotahistorian kohteet - Koön linnoituslaitteet Perustelu Hankoniemen linnoittamisen viimeisin vaihe tehtiin vuosina 1940-1941, kun Hankoniemi 1940-luvun linnoitteita Neuvostoliiton oli vuokrattu Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi. Koö oli osa neuvostotukikohdan meri- rakentamina. rintamaa, johon kuuluivat myös Hästö-Busö, Långskär, Brännskär sekä Tvärminne. Koöllä on säilynyt mm. tykkiasemia, korsuja, kenttälinnoitteita erityisesti saaren eteläkärjessä. Koö on Tammisaaren saariston parhaiten säilynyt neuvostoliittolaisten linnake. Osa jään- teistä saattaa olla I maailmansodan aikaisia, jolloin saarta myös linnoitettiin.

248 Hästö-Busö Perustelu Hästö-Busön saari sai kulttuurisia vaikutteita todennäköisesti vasta Segelskärin väylän käyt- 1800-luvulla asutettu saari, jossa aluksi luotsi- ja töönoton jälkeen 1840-luvulla, jolloin saarelle perustettiin luotsi- ja tulliasema. Saaresta tulliasema. I maailmansodan aikana osaksi Pietari kehittyi nopeasti yksi Tammisaaren saariston asutuskeskuksista. I maailmansodan aikana Suuren merilinnoitusta. Osa Neuvostoliiton Han- saari otettiin kuitenkin osaksi Pietari Suuren merilinnoitusta. Tuon ajan rakenteet tuhottiin gon meririntamaa, jonka jälkeen puolustusvoimi- 1910-luvun lopulla ja luotsitoiminta saarella jatkui II maailmansotaan saakka, jolloin saari oli en käytössä. osa Neuvostoliiton Hangon meririntamaa. Neuvostoliiton vuokra-ajan jälkeen saari on ollut puolustusvoimien käytössä. Saaren rakennuskanta on pääosin 1940- ja 1950-luvuilta.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 55 249 Jussarö-Gaddfjärden Perustelu Jussarö Gaddfjärden on avomeren ympäröimien pienten kallioluotojen alue, joka on osa 1700-luvun haaksirikot, merimerkki. Ulkoluoto- paitsi merenkulun, myös kalastuksen historiaa. Sitä ympäröivillä merialueilla tapahtui jen kalastusmajat. 1700-luvulla kymmeniä haaksirikkoja ja Sundharun kallioluodolle rakennettiinkin ensim- mäinen merimerkki 1810-luvulla. Sen jälkeen merimerkki uusittiin useasti kunnes luoto sai 1920-luvlla Suomen ensimmäisen miehittämättömän merimajakan. Ainutlaatuinen majakkatorni on erittäin hyvä kuntoinen. Sundharua ympäröiviä kallioluotoja on käytetty kalastukseen ja niiltä on löydetty kalastusmajojen jäänteitä.

250 Jussarön kaivossaari Perustelu Jussarön saari mainitaan satamapaikkana keskiaikaisissa väyläselostuksissa. Luotsitoiminta Satamapaikka jo keskiajalla. Luotsi- ja kaivostoi- saarella alkoi 1800-luvulla, josta on säilynyt muistumana 1800-luvun alkupuolen luotsi- mintaa 1800- ja 1900-luvuilla. I maailmansodan mökki. Samoihin aikoihin alettiin tutkia saaren rautamalmin hyödyntämistä ja malmia lou- aikaisten linnoitteiden jäänteitä. hittiinkin saaren pohjoisosassa 1800-luvulla. Saaren malmilla korvattiin rautaruukkien mal- minsaantia Venäjään liittämisen jälkeen. Saaren eteläosissa toimi 1960-luvulla kaivos, josta RKY-kohde on jäljellä syvä kaivoskuilu ja kymmenisen tuotantorakennusta sekä työntekijöiden asunto- Jussarön kaivossaari ja. Saaren koillisosassa on myös jäänteitä I maailmansodan aikaisesta linnoitushankkeesta.

251 Kosken rautaruukki Perustelu Kosken rautaruukki perustettiin 1600-luvulla Kiskonjoen varteen. Viljelysten ympäröimä 1600-luvun ruukki. ruukkialue jakautuu ruukinkartanon ja talousrakennusten sekä tuotantorakennusten alu- eeseen. Vanhin rakennuskanta on 1700-luvulta. Tuotantorakennukset ovat muutamaa RKY-kohde lukuun ottamatta hävinneet. Karjatalousrakennukset muodostavat sen sijaan tiiviin ja Kosken ruukinalue edustavan kokonaisuuden ajalta, jolloin ruukki muuttui merkittäväksi maatilaksi.

252 Meltolan sairaala Perustelu Ruotsinkielisten kuntien keuhkotautiparantolaksi perustetun Meltolan sairaalan ensim- 1930-luvulta alkanutta sairaalarakentamista I mäiset rakennukset rakennettiin 1930-luvun vaihteessa. Syrjäisellä paikalla, kuivalla män- Salpausselän harjuympäristössä. tykankaalla Lohjanharjulla sijaitseva sairaala oli omavarainen yhteisö, joka mm. hankki itse vetensä ja energiansa sekä harjoitti maataloutta. Sairaala-alueen arvokkain raken- nuskanta on 1930-luvulta, johon on tehty laajennuksia 1960-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Asuintalot ovat 1950- ja 1960-luvuilta.

253 Olsbölen kartano Perustelu Olsbölen 1500-luvun jälkipuolella muodostettu kartano sijaitsee Suuren rantatien var- 1500-luvulla muodostettu kartano Suuren ran- ressa ja entisen merenlahden rannassa, hyvien kulkuyhteyksien varressa. Kartanon kes- tatien varressa ja entisen merenlahden rannassa. tikievari on ollut käytössä vielä 1800-luvun lopulla Turun ja Viipurin välisellä maantiellä Kestikievari. ja se on yksi harvoista säilyneistä. Kartanon vanhempi päärakennus 1780-luvulta edustaa kustavilaistyyliä ja uudempi 1820-luvulta on tyypillinen rokokooajan kartanorakennus. RKY-kohde Olsbölen kartano, Västankärrin kartano, Suuri rantatie

254 Riilahden taistelun muistomerkit Perustelu Riilahden edustalla käytiin vuonna 1714 Suuren Pohjan sodan merkittävin taistelu, jossa Suuren Pohjan sodan taistelupaikka 1714, jossa Ruotsi-Suomen joukot estivät venäläisten joukkojen etenemisen Tukholman saaristoon. muistomerkkejä 1900-luvun alusta. Taistelun kunniaksi 1900-luvun alussa pystytetyt kaksi muistomerkkiä ovat arvokkaita RKY-kohde historiallisen tapahtuman muistomerkkejä Suomessa. Riilahden kartano

255 Skogbyn masuuni ja sahan alue Perustelu Skogbyn rautaruukki perustettiin 1600-luvun lopussa osaksi Fagervikin ruukkia. Se sijaitsee 1600-luvun lopun ruukki ja siihen liittyvä sa- Hankoniemen luoteisrannalla, asumattomalla metsäseudulla ja käsittää 1700-luvun lopulla hayhdyskunta 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. rakennetun masuunin, ruukin konttorirakennuksen ja patolammet sekä masuuniin liittyneen 1800-luvun puolessa välissä rakennetun puhalluskoneen. Alueella on myös kivisen myllyn RKY-kohde rauniot sekä runsaasti erilaisten ruukin toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakenteiden Skogbyn masuuni ja sahan alue jäänteitä sekä joitakin työväenmökkejä. Hankoniemen itärannalla sijaitseva, ruukin teollista toimintaa jatkanut saha on ollut Uudellemaalle perustetuista sahoista pitkäikäisimpiä ja tuo- tannoltaan merkittävimpiä höyrysahoja. Edelleen hyvin säilynyt sahayhdyskunta antaa hyvän kuvan työväestön asuinolojen kehityksestä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle.

56 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Laidunaluetta Skärlandetissa.

256 Skärlandet/Skåldön viljelymaisema Perustelu Pohjoisessa kallioiset metsä- ja pensaikkosaarekkeet pirstovat tasaisia peltoja, etelässä Saariston viljelymaisemaa ja laidunalueita. fladat, lahdet ja salmet vaihtelevat loivien kallioisten mäkien, tasaisten niitty-luhtamaiden sekä peltolaikkujen kanssa. Erityisen paljon alueella on karjan muokkaamia laidunalueita, joiden kasvillisuudessa laiduntaminen näkyy. Asutus on harvahkoa, lähinnä yksittäistaloja, ja arvokas rakennuskanta on pääosin vanhaa. Skärlandet on Suomen ensimmäinen luon- nonsuojelulain mukainen valtakunnallinen maisema-alue.

257 Tammisaaren kaupunki Perustelu Tammisaaren 1546 perustettu kaupunki on Uudenmaan toiseksi vanhin. Sen rakenteen 1546 perustettu kaupunki, jonka vanhimpien vanhin osa periytyy katulinjoineen ja tonttijakoineen 1550-luvulta, eivätkä edes 1600-luvun osien katulinjat ja tonttijaot 1550-luvulta. Moni- ruutukaavainnostus tai 1820-luvun tulipalo aiheuttaneet merkittäviä muutoksia asemakaa- puolisesti eri aikakausien rakennuskantaa. vaan. Tammisaaren kaupungin merkittävimpiin osiin kuuluvat vanhin asuttu alue nykyisen torin etelä- ja länsipuolella ja kirkon ympärillä, raatihuoneen tori eri-ikäisine julkisine ja kau- RKY-kohteet pallisine rakennuksineen, Barckenin niemen puutalot 1700-luvun loppupuolelta ja 1800- Tammisaaren rautatieasema-alue, Tammisaaren se- luvulta, hyvin säilynyt Hanko–Hyvinkää-radan alkuperäinen rautatieasema sekä Tammisaa- minaari ja koulukorttelit, Hagenin ja Ramsholmenin ren seminaariin ja koulukortteleihin liittyvät rakennukset, joista vanhin on 1600-luvulta. puistoalue, Tammisaaren vanha kaupunki ja satama

258 Vitsandin skanssi Perustelu Pohjanpitäjänlahden kapeimmassa kohdassa käytiin vuonna 1854 ensimmäiset Krimin Kriminsodan ensimmäinen taistelupaikka Suo- sodan taistelut Suomessa. Taistelun jälkeen venäläiset rakensivat alueelle tykkipatterin, messa. Vitsandin skanssin.

259 Västerbyn kartano Perustelu Västerbyn 1600-luvulla muodostetun kartanon hieno rakennuskanta periytyy 1800-luvulta. 1600-luvulla muodostettu kartano, jonka raken- Kokonaisuuteen kuuluvat päärakennuksen lisäksi pehtorin asuinrakennus, kookas kivinavetta, nuskanta 1800-luvulta. ruoka-aitta ja kaksi saunaa. Rakennusryhmää ympäröi vapaamuotoinen, villintynyt puisto.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 57 SIUNTIO

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Siuntio

Siuntio, Inkoo, Vihti, Lohja Perustelu 270 Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen kulttuurimaisema Jokilaaksonjen viljelymaisemaa. Muinainen Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisema Siuntiossa jakautuu Siuntion ja Lohjan ase- vesireitti sisämaahan. Pronssi- ja rautakautisia man välisen maantien suuntaisesti länsiosan laajoihin, kumpuileviin viljelymaisemiin ja itäosan muinaisjäännöksiä. 1400-1500-luvuilta tunnetut järvi- ja selänneseudun rikkonaisiin, suurten korkeuserojen ja metsäselänteiden erottamiin kartanot. 1500-luvun kartanolinna. Suuren ran- kapeisiin ja pienialaisiin viljelymaisemiin. Jokilaaksojen viljava maa on ollut asuttua pronssi- ja tatien, Pikkalanjoen ja Pikkalanlahden muodos- rautakausilla, ja esihistoriallisesta asutuksesta kertovat lukuisat näkyvillä paikoilla olevat röyk- tama liikenteellinen solmukohta. 1900-luvun kiöhaudat erityisesti Siuntion kirkonkylän alueella. Jokia pitkin on kulkenut vesireitti sisämaahan. alun tiiviinä ja eheänä säilynyt kylä ympäröivine Nykyään kaikki viljelykelpoinen maa on viljelyssä ja asutus on sijoittunut selänteiden reunavyö- viljelymaisemineen. Porkkalan vuokra-alue. hykkeille. Alueella on ollut useita kartanoita ja suurtiloja, joista kulttuurihistoriallisesti merkit- tävimmät ovat jo 1400-1500-luvuilla tunnetut Suitian, Sjundbyn ja Pikkalan kartanot. Hyvin RKY-kohteet säilynyt Sjundbyn kartano on yksi maamme harvoista 1500-luvun kartanolinnoista. Pikkalan Kabanovin tykkitie, Kelan rautatiepysäkki, Pikka- kartano puolestaan sijoittui liikenteellisesti hyvin Suuren rantatien, Pikkalanjoen ja Pikkalan- lan kartano, Sjundbyn kartano, Suitian kartano lahden yhtymäkohtaan. 1400-luvulta periytyvät Suitian kartano ja Siuntion kirkko kuvastavat ja Siuntion kirkko, Degerbyn kirkonkylä, Suuri kirkon ja maallisen vallan läheistä suhdetta keskiajalla, muodostaen merkittävän maisemassa rantatie nähtävän kokonaisuuden. Kartanoiden vanhaa rakennuskantaa on säilynyt monipuolisesti. In- koossa maisema-alue keskittyy pienten jokien yhtymäkohtaan Degerbyn kirkonkylän tuntumas- sa. Jokilaaksojen viljelymaisema on avaraa ja jatkuu Billskogin ja Suuren rantatien yhdistämänä Siuntionjokilaaksoon. Keskiajalla asutettu Degerbyn kirkonkylä kirkkoineen, kunnantupineen, seurantaloineen sekä taitekattoisine liike- ja asuinrakennuksineen edustaa sekä mittakaaval- taan, toiminnoiltaan että rakennuskannaltaan maatalouspitäjän pientä kirkonkylää 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kylää ympäröiviltä kalliomäiltä tunnetaan pronssikautisia hautaröykkiöitä. Suurin osa Degerbyn alueesta kuului 1944 Neuvostoliitolle vuokrattuun Porkkalan alueeseen, jonka rakennuskanta on leimallisesti vuokra-ajan jälkeistä.

58 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt LÄNSI-UUSIMAA

Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Vihti

Ominaispiirteet

Asutus ja elinkeinot Teollisuus ʸ Vanhinta asumisen aluetta: Paikoin 1100-luvulta nykyaikaan ʸ Teollisuuden uranuurtaja-aluetta hyvien luonnonvarojen takia periytyvää asutusta. Edullinen sijainti kulkureittien solmussa; ʸ Rautatien vaikutus teollisuuden kasvuun ja sijoittumiseen Suuret järvet, Salpausselät ʸ Ruukkeihin liittyvä Ojamon rautakaivos 1500-luvulla sekä ʸ Kivikautiseen asutukseen viittaavia muinaisjäännöksiä paljon: Högforsin rautaruukki 1820-luvulta Lohjanjärven ympäristö ʸ Saha- ja kaivosteollisuus 1800-luvulta (Virkkala, Lohja) ʸ Keskiaikaiset kivikirkot ʸ Radanvarren teollisuusyritykset I Salpausselällä ʸ Kartanot: muutamia ennen 1560-lukua, pääosin sen jälkeisiä ʸ Maaseudun asutus: perinteisesti paljon pieniä 1-2 talon kyliä Vapaa-aika ja virkistys ʸ Viljely: samat pellot viljelyksessä jo vuosisatojen ajan ʸ Harjuseutujen terveyskylpylät, parantolat ja sairaalat ʸ Kauppala- ja kaupunkikehitys 1900-luvulta 1800-luvulta ʸ Jälleenrakennuskauden asuntoalueita ja asutustiloja ʸ Kesähuvila-asutus erityisesti järvien rannoilla, ratojen ʸ Työväen asuntoalueet: teollisuusyhdyskunnat 1800-luvulta läheisyydessä 1800-luvulta alkaen ʸ Kesämökit 1900-luvulla

Liikkuminen ja kulkureitit Puolustus ʸ Salpausselkien merkitys kulkureitteinä ʸ Linnavuoret ʸ Rautatie asemanseutuineen: Hanko-Hyvinkää (1873) ʸ Tiestö: Suuri rantatie 1300-luvulta, Ylinen maantie 1400-luvulta, Muut Meritie 1500-luvulta, Helsinki–Turku-maantie ja ensimmäinen ʸ Puutarhatoiminta: Kauppapuutarhat ja omenanviljely moottoritie Tarvontie 1900-luvulta ʸ Kulttuurivaikuttajat (mm. Elias Lönnrot) ʸ Vesireitit sisämaahan: joet ja järvet

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 59 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt

Lohja, Karjalohja Perustelu 157 Lohjansaaristo Sisävesien tiheään asuttu saaristo. Kivikautiset Lohjansaaristo on Uudenmaan ja koko Suomenkin mittakaavassa harvinainen sisävesi- muinaisjäännökset. Vanhat tilakeskukset. Kaivok- en tiheään asuttu alue, jonka laajaan kulttuurimaisema-alueeseen kuuluvat Lohjanjär- set. Huvilakulttuuri. ven suurimmat saaret Lohjansaari, Jalassaari ja Huhtasaari. Toistakymmentä kivikautista asuinpaikkaa kertovat, että alue on jo varhain sijainnut asumisen kannalta edullisesti. 1500-luvulla alueen yhdeksässä kylässä oli yhteensä yli kolmekymmentä tilaa. Lohjan- saaressa vanhat tilakeskukset, joiden rakennuskanta on pitkälti 1800-luvulta, ja niitä ympäröivät pellot järviluonnon keskellä muodostavat kulttuurimaiseman ytimen, johon saaren lukuisat kaivokset (mm. kupari-, kalkki-, rauta- ja hopea) tuovat oman lisänsä. Ja- lassaareen liittyy vanhan talonpoikaiskulttuurin ja laajojen puutarhojen lisäksi monipuo- lista huvilakulttuuria.

Siuntio, Inkoo, Vihti, Lohja Perustelu 270 Degerbyn - Pikkalanjoen - Palojoen kulttuurimaisema Jokilaaksonjen viljelymaisemaa. Muinainen ve- Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisema Siuntiossa jakautuu Siuntion ja Lohjan sireitti sisämaahan. Pronssi- ja rautakautisia aseman välisen maantien suuntaisesti länsiosan laajoihin, kumpuileviin viljelymaisemiin muinaisjäännöksiä. 1400-1500-luvuilta tunnetut ja itäosan järvi- ja selänneseudun rikkonaisiin, suurten korkeuserojen ja metsäseläntei- kartanot. 1500-luvun kartanolinna. Suuren ranta- den erottamiin kapeisiin ja pienialaisiin viljelymaisemiin. Jokilaaksojen viljava maa on ollut tien, Pikkalanjoen ja Pikkalanlahden muodosta- asuttua pronssi- ja rautakausilla, ja esihistoriallisesta asutuksesta kertovat lukuisat näky- ma liikenteellinen solmukohta. 1900-luvun alun villä paikoilla olevat röykkiöhaudat erityisesti Siuntion kirkonkylän alueella. Jokia pitkin tiiviinä ja eheänä säilynyt kylä ympäröivine vilje- on kulkenut vesireitti sisämaahan. Nykyään kaikki viljelykelpoinen maa on viljelyssä ja lymaisemineen. Porkkalan vuokra-alue. asutus on sijoittunut selänteiden reunavyöhykkeille. Alueella on ollut useita kartanoita ja suurtiloja, joista kulttuurihistoriallisesti merkittävimmät ovat jo 1400-1500-luvuilla RKY-kohteet tunnetut Suitian, Sjundbyn ja Pikkalan kartanot. Hyvin säilynyt Sjundbyn kartano on yksi Kabanovin tykkitie, Kelan rautatiepysäkki, Pikka- maamme harvoista 1500-luvun kartanolinnoista. Pikkalan kartano puolestaan sijoittui lan kartano, Sjundbyn kartano, Suitian kartano liikenteellisesti hyvin Suuren rantatien, Pikkalanjoen ja Pikkalanlahden yhtymäkohtaan. ja Siuntion kirkko, Degerbyn kirkonkylä, Suuri 1400-luvulta periytyvät Suitian kartano ja Siuntion kirkko kuvastavat kirkon ja maalli- rantatie sen vallan läheistä suhdetta keskiajalla, muodostaen merkittävän maisemassa nähtävän kokonaisuuden. Kartanoiden vanhaa rakennuskantaa on säilynyt monipuolisesti. Inkoossa maisema-alue keskittyy pienten jokien yhtymäkohtaan Degerbyn kirkonkylän tuntumas- sa. Jokilaaksojen viljelymaisema on avaraa ja jatkuu Billskogin ja Suuren rantatien yhdis- tämänä Siuntionjokilaaksoon. Keskiajalla asutettu Degerbyn kirkonkylä kirkkoineen, kun- nantupineen, seurantaloineen sekä taitekattoisine liike- ja asuinrakennuksineen edustaa sekä mittakaavaltaan, toiminnoiltaan että rakennuskannaltaan maatalouspitäjän pientä kirkonkylää 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kylää ympäröiviltä kalliomäiltä tunnetaan pronssikautisia hautaröykkiöitä. Suurin osa Degerbyn alueesta kuului 1944 Neuvostolii- tolle vuokrattuun Porkkalan alueeseen, jonka rakennuskanta on leimallisesti vuokra-ajan jälkeistä.

Vihti, Karkkila Perustelu 296 Vanjärven asutuskylä ja Jokikunnan kulttuurimaisema Jokilaakson kulttuurimaisemaa. Muinainen ve- Paikoin voimakkaasti meanderoiva Karjaanjoki eli Vanjoki yhdistää Karkkilan Pyhäjärven sireitti rannikon ja sisämaan välillä. Lukuisat Vihdissä alkavaan Hiidenveteen. Joen rannoilta on löydetty lukuisia kivikautisia asuin- kivikautiset muinaisjäännökset. 60-80 tilan kar- paikkoja ja sitä pidetään yhtenä muinaisten hämäläisten tärkeänä reittinä merelle. Sen jalaisasutus jälleenrakennuskaudelta. Keskiaikai- varteen jää myös 1700-luvulta periytyvä Vanjärven kartano, jonka maat suurelta osin set kylätontit. Vanha Turuntie. I maailmasodan palstoitettiin sotien jälkeen asutustiloiksi. Alueella on säilynyt yhtenäisenä varsin laaja aikaiset linnoitteet. noin 60-80 tilan karjalaisasutus. Vanjärven eteläpuolella Jokikunnassa on laajoja viljely- aukeita, jotka Hiidenvettä kohden mentäessä kapenevat jokilaaksoon. Alueen pysyvä asu- RKY-kohde tus on viimeistään keskiajalta ja osa kantatiloista sijaitsee yhä keskiaikaisilla kylätonteilla. Vanjärven asutuskylä Arvokas rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Vanhan Turuntien varresta löytyy myös I maailmansodan aikaisia linnoitteita.

60 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti KARKKILA arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Karkkila

115 Ahmoon kylä ja kulttuurimaisema Perustelu Ahmoon viimeistään keskiajalla asutetussa kylässä oli jo 1500-luvulla yhdeksän taloa. Iso- Keskiaikainen kylä, jonka isojaon hajottama jako hajotti tiiviin kyläkeskuksen 1800-luvun lopulla ja nykyinen rakennuskanta on pääosin kyläkeskus 1800-luvun lopulta. samalta ajalta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pellot viettävät kylän läpi virtaavaan jokeen, jo- ka on vanha kalatie. Kylän alueella on jo varhaiskeskiajalla linnoitettu Puihanlinna.

116 Haaviston kylä Perustelu Haaviston kylän kulttuurimaisema on jakotoimistusten seurauksena tasaista ja harvaa. Keskiajalla asuttu kylä, jossa runsaasti vanhaa Jo keskiajalla asutussa kylässä on hyvin säilyneitä, edustavia vanhojen kantatilojen ra- rakennuskantaa. kennusryhmiä sekä runsaasti 1800-luvulla perustettuja torppia. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Kylän peltomaisemat ovat pienialaisia.

117 Järvenpään kylä ja kulttuurimaisema Perustelu Järvenpään kyläkeskusta ympäröivä keskeinen, Pyhäjärvelle avautuva viljelymaisema. Pe- Keskiaikaisen kylän 1900-luvun alun rakennus- rinteisn ilmeensä hyvin säilyttäneen kylän asutus on tiettävästi saanut alkunsa keskiajal- kantaa maantien varressa. Avoin viljelymaisema. la, kuitenkin viimeistään 1500-luvulla. Tiiviin kyläkeskuksen läpi kulkee vanha Pyhäjärveä kiertävä maantie. 1900-luvun alun rakennuskanta sijoittuu tiiviinä kokonaisuutena vanhan maantien varrella.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 61 Karkkilan kaupunki on kasvanut 1820-luvulla perustetun Högforsin ruukin ympärille. Entisessä konepajarakennuksessa sijaitsee nykyisin Karkkilan kaupungintalo.

118 Karkkilan teollisuus ja puutarhakaupunki Perustelu Karkkilan teollisuushistoriaa kuvastavat Högforsin ruukin eri-ikäiset tuotantorakennukset, 1800-luvun ruukki sekä työväenasuntoalueita ruukinpatruunan kartano puistoineen ja työväen asuinalueet pihapiireineen, jotka yhdistävät 1940-luvulle asti. Pyhäjärven rannalle teollisen yhdyskunnan perinnettä, 1820-luvulta alkaen toiminutta ja yhä toimivaa teollisuustuotantoa, teollisuustilojen uusiokäyttöä sekä asumista. Alueen läpi virtaa- RKY-kohde van joen äärellä kosken partaalla on ruukin ensimmäinen tuotantolaitos, masuuni. Karkkilan Högforsin ruukinalue puutarhakaupunginosat kokoavat yhteen kaupungissa erittäin hyvin säilyneen valikoiman teol- lisuuteen liittyviä työväenasuntoja 1870-luvulta lähtien. Vanhimmat työväenasuntoalueet ovat säilyneet Fagerkullassa ja Haukkamäessä 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Suorakadun ajal- lisesti yhtenäinen pientaloryhmä on 1930-luvulta, samoin Kannaksen pientaloalue on raken- nettu 1930-luvun asemakaavan mukaan. Sudetin omakotialue kaavoitettiin 1930-luvun lopulla Högforsin tehtaiden työväestölle ja alue sai nimensä Sudetti-Saksasta. Polarin pientaloalueen 40 paritaloa on rakennettu 1940-luvulla, samoin Lemmoin pieni työväenasuntoalue. Puutarha- kaupunginosat ovat säilyttäneet paikoin erittäin hyvin alkuperäisen, yhtenäisen ilmeensä.

119 Kulosuonmäen kaivos Perustelu Kulosuonmäellä on nähtävissä Rautamäen vaikuttavat kaivoskuilut, joista on louhittu 1800-luvun rautakaivos. rautamalmia 1817-1888 Högforsin ruukin tarpeisiin. RKY-kohde Högforsin ruukinalue

62 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä KARJALOHJA rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Karjalohja

111 Kirkonkylän - Lohjantaipaleen kulttuurimaisema Perustelu Kirkonkylän - Lohjantaipaleen kulttuurimaisema sijaitsee Lohjanjärven ja Puujärven välisellä, ka- II Salpausselän hyvin säilynyt raittimainen kir- pealla Pukkilanharjulla, joka on osa toista Salpausselkää. Nykyinen rakennuskanta seuraa nauha- konkylä ja sitä ympäröivät viljelymaisemat. maisesti Pukkilanharjua ja sen itäreunalla kulkevaa kirkonkylän raittia. Raitti rakennuksineen on yhtenäinen ja hyvin säilynyt. Kirkonkylän eteläpuolella ovat maisemaltaan yhtenäisinä säilyneet RKY-kohde Särkijärven ja Immolan kylät, joissa pellot ja hyvin säilyneet rakennukset vuorottelevat kumpui- Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema levassa järvimaisemassa. Kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsee Härjänvatsa, jossa vanhojen maati- lojen (päärakennukset 1800-luvulta) rinnalla on 1900-luvun alun kesähuviloita ja mökkejä.

112 Kärkelän ruukinalue ja kulttuurimaisema Perustelu Kärkelän ruukki liittyy Varsinais-Suomen itäosien ja Länsi-Uudenmaan ruukki- ja teolli- 1800-luvun ruukkiyhdyskunta. suushistoriaan. Ruukin kuparisulatto on perustettu noin viiden kilometrin päässä sijaitse- van Orijärven kuparikaivoksen malmin käsittelyä varten. Kärkelän ruukinalueella on kuji- RKY-kohde en varrella säilynyt poikkeuksellisen paljon työväen asuinrakennuksia, jotka muodostavat Kärkelän ruukkiyhdyskunta hyvin säilyneen, 1800-luvun ruukkiyhdyskuntaa kuvastavan kokonaisuuden.

113 Nummijärven kulttuurimaisema Perustelu Nummijärven kylä edustaa yhtenäistä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun talonpoikaista Yhtenäistä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun rakennuskulttuuria. Kylän läpi kulkevan kaartuvan kylätien molemmin puolin on vanhoilla pai- rakennuskulttuuria nauhamaisessa kylässä. koillaan useita hyvin säilyneitä kantatilakokonaisuuksia. Kylää kehystävät kumpuilevat pellot RKY-kohde ja metsäiset ja kallioiset mäet. Kylä viljelyksineen avautuu lounaaseen Nummijärven lahdelle. Nummijärven kylä ja kulttuurimaisema

114 Tammiston - Tallaan kulttuurimaisema Perustelu Tammiston-Tallaan kulttuurimaisema sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Sen keskeisimpiä 1900-luvun alusta peräisin oleva arboretum. arvoja ovat avoimina säilyneet peltonäkymät ja Tammiston tilan 1919 perustettu arbo- retum, jossa parhaimmillaan on kasvanut parituhatta kasvilajia Lohjanjärven rantojen hyvässä pienilmastossa ja kalkkipitoisessa maassa. Rappeutuneessa arboretumissa on edelleen jäljellä parhaiten Suomen oloissa viihtyviä lajeja.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 63 LOHJA

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Lohja

145 Elias Lönnrotin vanhuuden koti Perustelu Elias Lönnrotin vanhuuden koti, Lammin 1846 rakennettu tilakeskus päärakennuksineen, Kulttuurivaikuttaja Elias Lönnrotin sijaitsee erillään Haarjärven kylän muista kantatiloista ja viljelymaisemasta, pienen pel- vanhuudenkoti. toaukean länsipuolisella mäentöyräällä. Pihapiiriin kuuluu myös piharakennus, Lönnrotin tyttärille rakennettu ”Paratiisi”. RKY-kohde Elias Lönnrotin Sammatti

146 Iso-Teutarin kartanoympäristö Perustelu Iso-Teutarin kartano sijaitsee Lohja–Inkoo-tien varrella. Kartanoalueella on säilynyt koivu- Kartanorakentamista alkaen 1700-luvulta. Osa kujana pieni osuus keskiaikaisperäistä Raaseporin linnatietä. Kartanon vanhempi, puinen keskiaikaisperäisestä Raaseporin linnatiestä. kaksikerroksinen päärakennus on 1700-luvun loppupuolelta ja uudempi 1840-luvulta. Kartanokonaisuuteen kuuluu lisäksi talousrakennuksia. Iso-Teutarin rehevä puisto on pe- räisin 1700-luvulta, ja pellot ovat viljelyksessä.

64 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 147 Kirkniemen kartanomaisema Perustelu Kirkniemen 1500-luvulla perustettu kartano on ollut useiden suurvalta-ajan mahtisu- 1500-luvulla perustettu kartano, jossa säilynyt kujen omistuksessa ja myös marsalkka Mannerheimin omistuksessa hänen viimeisinä monipuolisesti rakennuskantaa 1800-luvulta. vuosinaan. Edustava kartanokokonaisuus sijaitsee Lohjanjärven ja Pikkujärven välisellä Omistajina mm. suurvalta-ajan mahtisuvut ja kannaksella, ja siihen kuuluu 1800-luvulta oleva päärakennus, talousrakennuksia, puisto, marsalkka Mannerheim. kilometrin pituinen jalopuukuja sekä puutarha ja viljelyksiä. RKY-kohde Kirkniemen kartano, Suuri rantatie

148 Lohjan kirkko ympäristöineen Perustelu Lohjan kirkon ympäristö on peräisin keskiajalta, ja siihen kuuluvat 1300- ja 1400-lukujen 1300- ja 1400-lukujen vaihteen harmaakivikirkko vaihteen harmaakivikirkko kirkkotarhoineen ja hautakappeleineen, 1800-luvun loppupuolella ympäristöineen. rakennettu pappila pihapiireineen ja viljelymaisemineen sekä korkeatasoinen 1950-luvun seura- kuntatalo. Kirkolta avautuvan laajan, avoimen maiseman itäosassa on Kustaa Vaasan 1556 pe- RKY-kohde rustama Laakspohjan kartano, joka kertoo maallisen ja kirkollisen vallan yhteydestä keskiajalla. Lohjan kirkko ympäristöineen Maantieltä kartanoon on johtanut lähes kilometrin pituinen puukuja ainakin 1600-luvun lop- pupuolelta lähtien. Maakunnallisesti arvokkaana Lohjan kirkon ympäristön rajaukseen kuuluu myös Moisionpellon hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuntoalue sekä Tytyrin 1800-lu- vun lopussa perustettuun kalkkikaivokseen liittyviä rakennuksia lähinnä 1940- ja 1950-luvuilta.

149 Lylyisten kylä Perustelu Lohjanjärven rannalla sijaitsevassa Lylyisten kylässä on säilynyt monipuolisesti niin ta- 1800- ja 1900-luvuilta talonpoikaista rakennus- lonpoikaista rakennuskantaa 1800- ja 1900-luvuilta, kuin vanhoja huviloita 1900-luvun kantaa ja vanhoja huviloita järven rannalla. alkuvuosikymmeniltä.

150 Ojamon rautakaivos ja kartano Perustelu Lohjanjärven rannalla sijaitseva Ojamo on Suomen vanhin rautamalmikaivos ja se on Suomen vanhin rautamalmikaivos, joka ollut vaikuttanut Länsi-Uudenmaan ruukkiteollisuuden syntyyn. Malmikaivannot ovat Oja- alkusysäyksenä Raaseporin ruukeille. Kaivokseen mon kartanon puistossa ja kaivosaukoista syvin ulottuu kertoman mukaan 43 metriä liittyvä kartano, jonka rakennuskanta 1800- vedenpinnan alapuolelle. Hylätty kaivos on nykyään veden täyttämä. Ympäristössä on luvulta. kaivostoiminnasta syntyneitä maa- ja kivikasoja. Kaivokseen liittyy Ojamon kartano, jonka RKY-kohde rakennuskanta on 1800-luvun puolivälistä. Ojamon rautakaivos ja kartano

151 Paksalon kylä Perustelu Paksalon kylä sijaitsee Hiidenveden kannaksella paikassa, jossa muinaiset vesireitit ris- Lohjan vanhimpiin kuuluva kylä, paikassa jossa teävät 1900-luvulla rakennetun Turun ja Helsingin välisen nykyaikaisen valtatien kanssa. muinaiset vesireitit risteävät Turun ja Helsingin Lohjan vanhimpiin kuuluvassa kylässä on ollut 1500-luvulla 7 tilaa, ja kylässä on säilynyt välistä valtatietä. kolmen ratsutilan sekä muiden tilojen vanhoja päärakennuksia ja talousrakennuksia jopa 1700-luvulta sekä huviloita.

152 Paloniemen kulttuurimaisema Perustelu Paloniemen pienipiirteinen kulttuurimaisema koostuu hienojen peltomaisemien lisäksi usean Asutusta katkeamattomasti rautakaudelta nyky- aikakauden kerrostumista, joista vanhimpia ovat useat kivi- ja rautakautiseen asutukseen viit- aikaan. Kivi- ja rautakautiset muinaisjäännökset. taavat muinaisjäännökset. Asutuksen voidaan olettaa jatkuneen alueella katkeamattomana Kartanoympäristöt. Kansanopisto. rautakaudelta nykyaikaan. 1560-luvulla alueella oli kolme kylää, joissa oli yhteensä yli 10 tilaa. Niiden paikoilla on nykyään nähtävissä Paloniemen ja Hiiden vanhojen ratsutilojen jäänteitä. Hiiden kartano puistoineen on säilynyt melko hyvin 1700-luvulta kun taas Paloniemen karta- non päärakennus on tuhoutunut ja sen paikalla on nykyään mielisairaala. Paloniemen kulttuu- rimaisemaa rajaa lännessä 1950-luvulta oleva Kanneljärven kansanopiston rakennusryhmä.

153 Sammatin kulttuurimaisema Perustelu Sammatin kulttuurimaisema käsittää Lohjanjärven rannalta Karstulta alkavan ja Sam- Perinteisen rakenteensa säilyttänyt kirkonky- matin kirkonkylän kautta pohjoiseen Haarjärvelle pienten järvien lomassa jatkuvan lä II Salpausselän maisemissa, joka liittyy Elias maisemakokonaisuuden. Sen keskeisimpiä osia ovat perinteisen rakenteensa säilyttänyt Lönnrotin vaiheisiin. Järvenrannan muinaislin- Sammatin kirkonkylä, jossa on säilynyt esimerkiksi kirkko, pappila pihapiireineen, nykyisin na, tilakokonaisuuksia 1700-luvulta alkaen sekä kirjastona toimiva entinen kansakoulu, kunnantalo, seurantalo ja pari vanhaa ratsutilaa. 1900-luvun alkupuolen huviloita. Haarjärven alueella vesistön rannalla oleva kumpuileva ja pienipiirteinen kylämaisema viljelyksineen ja vanhoine kyläteineen antaa kehyksen Elias Lönnrotin vaiheisiin liittyville RKY-kohde monille rakennuksille, kuten Paikkarin torpalle. Lohjanjärven Karstunlahden ympäristös- Elias Lönnrotin Sammatti sä maisemaa hallitsee Linnamäen muinaislinna ja se muodostaa yhdessä 1700-luvulta nykyaikaan rakennettujen tilakokonaisuuksien ja pihapiirien sekä niihin liittyvien peltojen kanssa mielenkiintoisen kulttuurimaiseman. Karstunlahden etelärannalla on myös tiivis joukko vanhojen kulttuurisukujen huviloita 1900-luvun alkupuolelta.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 65 Elias Lönnrotin lapsuudenkoti Paikkarin torppa Sammatissa.

154 Vaanilan kartanomiljöö ja Pulli - Kouvola Perustelu Vaanilan ja Pullin edustavat peltomaisemat avautuvat Vaanilan kartanolta pohjoiseen Jo 1540-luvuilla tunnettuja ratsutiloja edusta- Hiidenveden Vaanilanlahden molemmin puolin. Alueeseen kuuluvat Vaanilan, Pullin ja vassa peltomaisemassa. Kartano. Kylpy- ja hoito- Kouvolan entiset ratsutilat, joista ensimmäisten omistajat tiedetään jo 1540-luvulta. laitos harjulla. Edustavimman kokonaisuuden muodostaa Vaanilan kartano, jonka päärakennus on osit- tain todennäköisesti 1600-luvulta, vaikka nykyinen ulkoasu onkin 1900-luvun alkupuo- lelta. Samaa nuorempaa aikakautta edustavat kartanon puisto ja suurin osa talousra- kennuksista. Vaanilan kartanon läheisyyteen harjulle rakennettiin 1890-luvulla sanatorio, joka oli aikanaan hyvin suosittu kylpy- ja hoitolaitos. Sen rakennuksista vain pari on säilynyt.

155 Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta Perustelu Höyrysahat olivat ensimmäisiä Lohjan Virkkalaan perustettuja teollisuuslaitoksia. Loh- Hanko-Hyvinkää radan varteen rakentunut kalk- jan seudulla oli runsaasti hyviä kalkkikiviesiintymiä ja 1873 rakennettu Hyvinkää-Hanko kitehdas ja yhdyskunta 1900-luvun alkupuolelta. rautatie sivusi vesistöä Virkkalassa. Höyrysahat saivat 1900-luvun vaihteessa rinnalleen kalkkitehtaan. Lohjanjärven ja Lohjaharjun väliin kasvoi nopeasti teollisuuteen liittyvä yh- RKY-kohde dyskunta, johon kuuluu vielä nykyäänkin ajallisesti kerroksisia, laajoja ja hyvin säilyneitä Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta tuotanto- ja asuinalueita sekä kirkko, kokoontumisrakennuksia ja virkistysalue. Kalkkiteh- taan teollisuusrakennukset ovat pääasiallisesti 1920- ja 1930-luvuilta. Tehtaan ja siihen liittyvien rakennusten pääasiallisia rakennusmateriaaleja ovat betoni, kalkkihiekkatiili ja siporex-harkko.

156 Vohloisten kartano ja malmikaivannot Perustelu Vohloisten 1600-luvulla muodostetun kartanon rakennusryhmä sijaitsee edustavasti 1600-luvulla muodostettu kartano, jossa nyky- Lohjanjärven rannalla. Kartanon mailla on kaksi malmikaivantoa, joista nostettiin rau- ään laajat omenatarhat. Rautamalmikaivannot tamalmia 1600-luvun alkupuolelta 1830-luvulle. Puisen päärakennuksen mansardikat- käytössä 1600-1800-luvuilla. toinen runko-osa on 1700-luvun lopulta. Nykyään Vohloisten kartanoon kuuluu laajat omenatarhat.

66 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti NUMMI-PUSULA arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 67 Nummi-Pusula

187 Ariman entinen lasitehdas Perustelu Ariman entinen lasitehdas toimi 1800-luvun puolivälistä lähes 1920-luvulle saakka Varhainen teollisuus, lasitehdas 1800-luvun puo- Arimajärven pohjukassa, karulla, lasinvalmistukseen sopivalla hiekkakankaalla. Alue oli livälistä 1920-luvulle. 1800-luvulla myös luonnonpuistona. Nummi-Pusulan merkittävintä teollista perintöä edustavalla alueella on säilynyt 1800-luvulta puutarhan ympäröimä suuri tehtaankarta- no, pakaritupa ja vaunuvarasto.

188 Koisjärven-Retlahden-Vörlön jne. kulttuurimaisema Perustelu Retlahden-Vörlön kulttuurimaisema on syntynyt Lohjanjärveen virtaavien jokien, purojen 1600-luvun vauraita ratsutiloja, joiden pääraken- ja järvien varsille, sijaiten Hiidenveden luoteiskärjessä. Alueella on 1500-luvulla ollut nukset 1800-luvulta. Vanhat tielinjat säilyneet. neljä kylää, joissa on ollut yhteensä yli 20 tilaa. Monet vauraista tiloista olivat ratsutilo- ja 1600-luvulla. Tilojen säilyneet päärakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta. Vanha tielinja kaartaa maisemaan mukautuen Koisjärveltä Vörlön kylämäen kautta luoteeseen. Vihdin maantien perinteisempänä säilynyt linjaus mutkittelee kauniisti Hakulan ja Kois- järven tilojen ohi. Maisemaa on vahvimmin muuttanut Someron maantien 1960-luvun linjaus suoraan viljelymaiseman poikki.

189 Kärkölän kirkonseutu Perustelu Kärkölän kirkonseutu sijaitsee syrjässä, luoteisen Uudenmaan metsä- ja järviylängön Metsä- ja järviylängön karujen maisemien kirkon- karuissa maisemissa. Muusta seudusta poiketen, vähäinen asutus on hajanaista ja tilat kylä. Mäkiasutus. sijaitsevat harvakseltaan yksittäin tai kaksittain metsien keskellä. Pienet ja sirpaleiset peltokuviot sijaitsevat talouskeskusten vieressä maaston korkeimmilla kohdilla. Tällainen mäkiasutus on Uudellamaalla harvinasta. 1800-luvulta oleva kirkko sekä 1900-luvun alun jugendtyyliset koulu ja mm. kievarina toiminut Syrjälän tila muodostavat rakennus- historiallisesti arvokkaan kokonaisuuden tien varteen.

190 Myllymäen torppa Perustelu Myllymäen torppa sijaitsee kaukana muusta asutuksesta maakunnan luoteisosan met- Poikkeuksellisen laaja, yhtenäisenä säilynyt tor- sä- ja järviylängöllä. Hyvin säilyneen torpan pihapiiriin kuuluu noin 15 hirsirakennusta pan pihapiiri 1800-luvun lopulta. 1800-luvun lopulta, ja kokonaisuus on säilynyt melko autenttisena. RKY-kohde Myllymäen torppa

191 Nummenjoen-Pusulanjoen viljelylaakso Perustelu Nummenjoen-Pusulanjoen viljelylaakso jakautuu Pitkäjärven ja Pusulanjärven välisen rik- Jokilaakson kulttuurimaisemaa, jossa ollut jo konaisen selännevyöhykkeen kohdalla kahteen paikoin jyrkkäreunaisten kallio- ja harjuse- 1500-luvulla yli 100 tilaa. Kirkonkylä. länteiden rajaamaan, laajaan ja yhtenäiseen viljelyalueeseen, jotka ympäröivät Pusulanjo- kea, Pusulanjärveä ja Nummenjokea. Pitkään viljelyssä olleen alueen järviä on laskettu ja RKY-kohde lähes kaikki suot on kuivatettu. Viljelylaakso on jo 1500-luvulla ollut tiiviisti asuttua kun Nummen kirkonkylä sen parissakymmennessä kylässä on ollut yhteensä yli 100 tilaa. Kylissä on säilynyt van- haa rakennuskantaa. Hyvin säilyneistä vanhoista ympäristöistä merkittävin on Nummen kirkonkylä keskipisteenään 1820-luvulla rakennettu harmaakivikirkko. Kirkonkylässä on asuinrakennuksia ja kunnan keskustatoimintoihin liittyviä rakennuksia aina 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Nummen seudulta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja.

192 Taustan torppien ja asutustilojen maisema Perustelu Taustan torppien ja asutustilojen maisema on lajissaan poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen Laaja, yhtenäinen torppa- ja asutustila-alue. ja paikoin hyvin säilynyt kokonaisuus. Se sijaitsee erillään Suomelan ja Hirvijoen kylien vanhoista viljelyalueista, Vihdin rajalla olevassa pohjoiseteläsuuntaisessa peltolaaksossa. Pääosa tilojen talouskeskuksista on sijoittunut Ikkalasta Retlahteen kulkevan maantien varteen. Rakennuskanta on 1800-luvulta tai 1900-luvun alkukymmeniltä.

68 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti VIHTI arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

292

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Vihti

289 Enäjärven kulttuurimaisema Perustelu Enäjärven harjun ja järven väliin jäävä kulttuurimaisema kuvastaa Salpausselän vaiheita Salpausselän vaiheita jääkaudelta nykyaikaan jääkaudelta nykyaikaan. Laajan viljelymaiseman halki kulkee Hanko-Hyvinkää rautatie. kuvastava kulttuurimaisema. Kartanot, torpat ja Arvokkainta rakennuskantaa edustavat Kotkaniemen 1600-luvun puolivälissä syntynyt mäkituvat, Hanko-Hyvinkää rautatie. kartano, jonka päärakennus on 1800-luvulta sekä kartanon entiset torpat ja mäkituvat, jotka ovat säilyneet 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 69 290 Kopun kartano sekä Luontolan ja Päivölän virkistyskodit Perustelu I Salpausselällä sijaitsevilta Kopun kartanolta sekä Luontolan ja Päivölän täysihoitoloil- I Salpausselälle 1900-luvun alkupuolella raken- ta avautuu laaja, upea näköala Hiidenvedelle. Puistomaisessa harjumetsikössä sijaitsevat nettuja täysihoitoloita näköalapaikalla. jugend-henkiset täysihoitolarakennukset ovat 1900-luvun alkuvuosilta.

291 Otalammen asemanseutu Perustelu Otalammen syrjäisessä kylässä sijainneen, Hanko–Hyvinkää-radan asema-alueen 1800- 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rautatie- luvun lopulta ja 1900-luvun alusta oleva rakennuskanta on säilynyt hyvin alkuperäisessä arkkitehtuuria. asussaan. RKY-kohde Otalammen rautatieasema-alue

292 Selin maisema Perustelu Selin kylä on tunnettu jo 1500-luvulla, jolloin kylässä oli kuusi tilaa. Laajan, kumpuilevien Maisemallisesti arvokas kyläkokonaisuus, joka peltomaiseman ympäröimä kyläkeskus hyvin säilyneine rakennuksineen sijoittuu tiiviisti tunnettu jo 1500-luvulla.Hanko-Hyvinkää radan vanhan maantien molemmin puolin. Tilojen rakennuskanta on enimmäkseen 1900-luvun seisake 1900-luvun alusta. ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Kylän pohjoisosassa kulkevan Hanko–Hyvinkää-radan varressa on harvinainen jugend-tyylinen rautatieseisakkeen vahtitupa pihapiireineen RKY-kohde 1900-luvun alusta. Seisake palveli mm. paikallista maidonmyyntiosuuskuntaa, jonka tuo- Selin rautatievahtitupa tanto oli vihtiläisittäinkin huomattava.

293 Suontaan viljelymaisema ja Olkkalan ja Kourlan kartanomaisemat Perustelu Suontaan, Olkkalan ja Kourlan muodostama kulttuurimaisema on pääosin 1600-luvulla 1600-luvulla muodostetut kartanot viljelymai- muodostettujen kartanoiden keskittymä, jota ympäröi laaja kumpuileva viljelymaisema ja semassa. Vihtijokea myötäilevä luhtaniitty. Lahnuksen, Kirvelän, Korppilan, Hovin, Olkkalan ja Kour- lan kartanoissa on säilynyt rakennuskantaa 1700- ja 1800-luvuilta. Alueen tiestö noudat- RKY-kohde taa 1700-luvun linjauksia, mahdollisesti vanhempiakin. Kourlan kartanoon liittyy myös Suontaan viljelymaisema Olkkalan kosken suuri mylly 1800-luvun lopulta sekä kosken vastarannalla oleva paja- ja korjaamorakennus. Koskessa on myös voimalaitos 1900-luvun alkupuolelta.

294 Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema Perustelu Vihdin kirkonkylä on tiiviisti kylänraitin varteen rakentunut historiallinen keskus, joka yh- Tiivis kirkonkylä kyläraitin ympärillä. Eri-ikäisiä dessä Vanhalan ja Sukselan kylien kanssa on yhä merkittävä keskiaikaisperäinen kyläasu- seurakuntaan ja kunnallishallintoon sekä julkisiin tuksen viljelymaisemakokonaisuus. Kirkonkylän merkittävintä, vanhinta rakennusperintöä palveluihin liittyviä rakennuksia. Järvenrannan edustavat 1400-luvulla rakennetun kirkon rauniot sekä 1700-luvun lopun tiilikirkko, josta kulttuurimaisemaa. on upeat maisemat Hiidenvedelle. Kirkonkylän rakennuskantaan kuuluu seurakunnan ja kunnan julkisia rakennuksia: pappila, pitäjänmakasiini, entiset kunnantalot ja eri-ikäiset RKY-kohde koulut 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle sekä meijeri ja kirkonkylille ominaiset Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema eri-ikäiset kauppa- ja pankkirakennukset. Keskusraittiin tukeutuva asuinrakentaminen on peräisin 1800-luvun lopulta jälleenrakennuskaudelle. Kumpuilevaan peltomaisemaan, jär- ven länsirannalle sijoittuvien Vanhalan ja Sukselan kylien halki kulkee vanha Turun maan- tie. Kylissä on vanhaa arvokasta rakennuskantaa 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle sekä kunnansairaala eri-ikäisine sairaalarakennuksineen.

295 Vuorelan koulukoti Perustelu Vuorelan koulukoti Hiidenveden rannalla Salpauselällä on ensimmäinen tyttöjen kasva- I Salpausselällä ensimmäinen tyttöjen kasvatus- tuslaitos Suomessa. Koulukodin hyvin säilynyt alkuperäinen rakennuskanta on 1800- lu- laitos Suomessa 1800-luvun lopulta. vun lopulta ja 1900-luvun alusta ja se on säilynyt alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. RKY-kohde Vuorelan koulukoti

70 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt KESKI-UUSIMAA

Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula

Ominaispiirteet

Asutus ja elinkeinot Teollisuus ʸ Rautateillä merkittävä vaikutus asutuskeskusten kehittymiseen ʸ Rautatien vaikutus teollisuuden kasvuun ja sijoittumiseen ʸ Kivikautiseen asutukseen viittaavia muinaisjäännöksiä paljon: ʸ Ruukki Kellokoskella 1790-luvulta Nurmijärven seutu ʸ Radanvarren teollisuusyhdyskunnat 1800-luvulta (Jokela, Kerava, ʸ Kartanot: 1560-luvun jälkeen, suuria torpparikartanoita Hyvinkää, Savio, Rajamäki): kutomo-, tulitikku-, kone-, puusepän- ja ʸ Maaseudun asutus: suuret kylät, kartanot ja torpat, tiiliteollisuus, laatikko- ja vanutehtaat, Rajamäen alkoholitehdas ʸ Viljely jokilaaksoissa, Tuusulanjokilaaksossa jo keskiajalta Vapaa-aika ja virkistys ʸ Kauppala- ja kaupunkikehitys 1900-luvulta ʸ Harjuseutujen terveyskylpylät, parantolat ja sairaalat 1800- luvulta ʸ Jälleenrakennuskauden asuntoalueita ʸ Kesähuvila-asutus erityisesti järvien rannoilla, ratojen Laitokset: sairaalat ja parantolat, rangaistuslaitokset, ʸ läheisyydessä 1800-luvulta, erityispiirteenä Tuusulan rantatien täysihoitolat, oppilaitokset taiteilijahuvilat ʸ Työväen asuntoalueet: teollisuusyhdyskunnat 1800-luvulta alkaen Puolustus ʸ Varuskunta 1850-luvulta Liikkuminen ja kulkureitit ʸ Salpausselän merkitys kulkureittinä Muut ʸ Vesireitit sisämaahan: joet ʸ Kulttuurivaikuttajat (mm. Aleksis Kivi, Jean Sibelius, Pekka ʸ Tiestö: Helsinki-Hämeenlinna -maantie 1500-luvulta, Tuusulan Halonen jne.) rantatie ja Hollolantie 1600-luvulta ʸ Rautatiet asemanseutuineen: Helsinki-Hämeenlinna (1862), Hanko-Hyvinkää (1873)

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 71 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt

Nurmijärvi, Hyvinkää Perustelu 200 Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto sekä Sääksjärven vapaa-ajan alue I Salpausselälle 1900-luvun alkupuolelta lähtien I Salpausselällä olevan hiekkarantaisen Sääksjärven ympärille, terveelliseen harjuluon- rakennettuja useita parantola- virkistystoimitaan toon on rakennettu useita parantola- ja virkistystoimintaan liittyviä kokonaisuuksia liittyviä kokonaisuuksia järven ympärillä. 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Arkkitehtuuriltaan arvokkaita kokonaisuuksia ovat mm. keuhkotautiparantolaksi rakennettu Nummelan sanatorio (Röykän sairaala), Kiljavan am- RKY-kohteet mattiyhdistysopisto, tuberkuloosiparantolaksi rakennettu Kiljavan sairaala ja Vähä-Kilja- Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto van kesäsiirtola arkkitehdeille.

Pornainen, Porvoo, Mäntsälä Perustelu 201 Mustijokilaakson kulttuurimaisema JJokilaakson kulttuurimaisemaa. Kivikautiset mui- Mustijokilaakson kulttuurimaisema alkaa Mäntsälän Nummisten kylästä, jatkuen Pornais- naisjäännökset. 1600-luvulla perustetut karta- ten puolella Mustijoen ja sitä seurailevan tielinjan tuntumassa. Mäntsälässä kylämaise- not, sähkölaitos, kirkonkylä. Suuri rantatie. maan kuuluvat joenvarren mäillä sijaitsevat Alikartanon, Ylikartanon ja Nordbon karta- not sekä Mustijokeen laskevat pellot ja metsänreunaa myötäilevä maantie. Alikartanon RKY-kohteet tila periytyy 1600-luvun alusta (aiemmin nimellä Frugård), josta erotettiin 1700-luvun Frugårdin kartano ja viljelymaisema. lopulla omaksi tilakseen Ylikartano. Kartanoiden vanhin rakennuskanta on 1700-luvulta, mutta pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Alikartanon pelloilla kokeiltiin jo 1700-luvun puolivälissä uusia viljelytapoja ja puutarhassa kasvatettiin hyötykasviuu- tuuksia. Nummistenkosken partaalla on vanha saha- ja myllypaikka, josta jäljellä kivisiä ja betonisia patolaitteita. Pornaisissa asutus on sijoittunut tienvarsien mäenkumpareille ja harjanteille. Mustijoki pitkine näkymineen yhdistää monia arvokkaita kulttuuriympäris- töjä, joista huomattavimpia ovat Lahan ja Laukkosken 1600-luvulla perustetut kartanot, Halkian kylä sähkölaitoksineen sekä uudisrakentamisesta huolimatta perinteisen mit- takaavan säilyttänyt Pornaisten kirkonkylä. Mustijokilaaksosta Pornaisissa on löydetty lähes kolmekymmentä kivikautista asuinpaikkaa. Mustijokilaakso jatkuu Porvoossa joen yläjuoksua pienipiirteisempänä ja hajanaisempana kulttuurimaisemana, jonka eri osia yhdistää joen lisäksi Suuren rantatien hyvin säilynyt linjaus. Porvoon ensimmäisiin ruotsa- laisten uudisasukkaiden asuttamiin alueisiin kuuluvaa jokilaaksoa rytmittävät Anttilan ja Yli- ja Ali- Vekkosken kylät, Boen kartano ympäristöineen sekä Tyysterin, Treksilän, Karle- byn ja Åminsbyn kylien muodostama suurmaisema.

Tuusula, Järvenpää Perustelu 276 Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärven ympäristö Maakunnan suurmaiseman arvokas murroslaak- Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema ja Tuusulanjärvi ympäristöineen on kehittynyt so. Järvenrannan kulttuurimaisemaa 1500-luvul- maakunnan halkaisevaan suureen kallioperän murroslaaksoon. Tuusulassa kulttuurimai- ta nykyaikaan. 1900-luvun alun taiteilijahuvilat. semaan kuuluvat keskeisesti Tuusulanjärven vuosisatoja vanha rantatie, sen varteen mm. Taistelukoulu. 1700-luvun puukirkko ympäristöi- Pekka Halosen, Juhani Ahon, Eero Järnefeltin, J.H. Erkon ja Jean Sibeliuksen rakennutta- neen. Oppilaitokset. mat kansallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät 1900-luvun alun huvilat sekä puolustusvoimien Taistelukouluna tunnettu oppilaitos eri-ikäisine ra- RKY-kohteet kennuksineen 1900-luvun alkupuolelta. Tuusulanjärven eteläpäässä kulttuurimaisemaan Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema, Järven- kuuluvat 1700-luvulla rakennettu puukirkko ja siihen liittyvät rakennukset, sekä kirkon pään kirkko viereisessä Tuusulan kylässä pappila sekä koulu-, asuin- ja kaupparakennuksia. Tuusu- lanjärven länsirannan laaja ja avara viljelymaisema Paijalan ja Ruskelan kylien ympärillä liittyy maisemallisesti järven itärannan arvokkaaseen kulttuurimaisemakokonaisuuteen. Jo keskiajalla tunnettu Paijalan kylä on säilyttänyt osittain perinteisen rakenteensa. Ruskelan kylä on asutettu viimeistään 1500-luvulla. Järvenpäässä kulttuurimaisemaan kuuluvat keskeisesti peltojen ympäröimät Kotitalousopettajaopisto, sen koetila Kyrölä ja maatalousnormaalikoulu. Tuusulanjärven länsirannalla sijaitsee puolestaan 1600-lu- vulla seitsemästä talonpoikaistilasta muodostettu Vanhankylän kartano, jonka raken- nuskantaan kuuluu useita 1800-luvun rakennuksia. Lisäksi samaan alueeseen kuuluvat hyvin säilyneet terveyskeskus ja vanhainkoti 1950-luvulta. Muita yksittäisiä kohteita ovat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennetut Järvenpään Taidetalo ja Harjuvaaran talo. Alueeseen kuuluva Järvenpään kirkko ilmentää erinomaisesti 1960-luvulla kehitettyä be- tonin käyttöä selkeän ja järjestelmällisen arkkitehtuurin luomiseen.

72 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt HYVINKÄÄ

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 Uudenmaan liitto 02 4 km RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Hyvinkää

92 Hiiltomon teollisuusalue Perustelu Hiiltomon teollisuusalue kehittyi 1920-luvun lopussa perustetun Tuottajain Mylly Oy:n Hyvin säilynyt kokonaisuus 1900-luvun teolli- ympärille radan varteen. Alueella on eri-ikäistä tehdasrakentamista seitsemänkymmenen suutta radan varressa. vuoden ajalta.

93 Hiiltomon teollisuusalue Perustelu Hiiltomon teollisuusalue kehittyi 1920-luvun lopussa perustetun Tuottajain Mylly Oy:n Hyvin säilynyt kokonaisuus 1900-luvun teolli- ympärille radan varteen. Alueella on eri-ikäistä tehdasrakentamista seitsemänkymmenen suutta radan varressa. vuoden ajalta.

94 Hyvinkään huoltola eli Ridasjärven päihdehuoltokeskus Perustelu Alun perin Uudenmaan kuntain työlaitoksena tunnettu Ridasjärven päihdehuoltokeskus 1920-luvun laitosrakentamista. perustettiin 1920-luvulla, jolta ajalta ovat myös alueen vanhimmat rakennukset. Yhdessä 1950-luvun rakennusten kanssa ne muodostavat arkkitehtonisesti mielenkiintoisen koko- naisuuden.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 73 Villatehtaan perustaminen Hyvinkäälle 1892 vauhditti pienen radanvarsipaikkakunnan kasvua.

95 Hyvinkään keskusta Perustelu Hyvinkään keskustan alueen kehitys alkoi rautatien valmistumisesta 1861 ja Hyvinkäästä Rautateiden risteykseen kehittynyt kauppala, tuli pian tärkeä risteysasema Hanko–Hyvinkää- ja Helsinki–Hämeenlinna-radoille. Taaja- jossa monipuolisesti rakennuskantaa 1800-luvun ma alkoi kasvaa kunnolla Villatehtaan perustamisen jälkeen 1890-luvulla. Hyvinkäästä puolivälistä 1900-luvun jälkipuoliskolle. tuli kauppala 1926 ja pian tämän jälkeen kauppalalle laadittiin ensimmäinen asemakaava. Hyvinkään keskustan alueella on säilynyt monia mielenkiintoisia kokonaisuuksia: Rau- RKY-kohteet tatiemuseon alue, Hyvinkään vanha liikekeskusta, Hyvinkään asemanseutu kouluineen, Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus, Hyvinkään Siltakadun ympäristö, Hyvinkään parantola, Hämeenkadun liike- ja hallintorakennukset, rautatieasemat, Hyvinkään Villatehdas Hyvinkään uusi kirkko, Hyvinkään konepaja ympäröivine asuinalueineen, Hyvinkään villa- tehtaan alue ja Port Arthurin työväenasuntoalue, Mustamännistönkadun pientaloalue. Rakennuskanta vaihtelee 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun jälkipuoliskolle.

96 Hyvinkään Sveitsi Perustelu Hyvinkään Sveitsin luonnonpuisto Ensimmäisellä Salpausselällä oli tunnettu kauneudes- Salpausselkään liittyvä kansanpuisto. taan ja terveellisestä ilmanalastaan jo 1800-luvun jälkipuoliskolla.

97 Hyvinkäänkylän kulttuurimaisema Perustelu Hyvinkäänkylä on vanha keskiaikainen kylä Vantaanjoen ja Helsinki-Hämeenlinna -maan- Keskiaikainen kylä harjumaisemissa. Suomen en- tien varrella harjumaisemissa. Kylästä tunnetaan 1500-luvun alkupuolelta yli kymme- simmäinen kuurojen koti. Maatalousoppilaitos. nen taloa. Kylän keskeinen peltoaukea on säilynyt viljeltynä. Ali-Anttilassa on toiminut kestikievari jo 1600-luvulla ja samaisen tilan nykyinen 1800-luvun alussa rakennettu päärakennuskin on on ollut kievarina. Muuten kylässä on arvokasta rakennuskantaa 1900-luvun alkupuolelta. Kylään liittyy myös Åvikin alue, jossa on Suomen ensimmäinen kuurojen koti, merkittävä maatalousoppilaitos ja rautatiesilta.

98 Kalkkivuori Perustelu Kytäjän kartanoon aikoinaan kuuluneella alueella on louhoskaivanto ja siihen liittyvä Hyvin- Varhainen teollisuus, hyvin säilynyt kalkinpoltos- kään vanhin rakennus, Kalkkivuorenkämppä, joka rakennettiin 1700-luvulla kalkin louhinnan ta kertova kokonaisuus. alkaessa tilalla. Paikalta louhittu kalkki kuljetettiin pääasiassa Hämeen linnan laajennustöihin.

99 Kaukasten teollisuusympäristö Perustelu Kaukasten alueella oli jo 1700-luvulla myllyjä ja 1800-luvun loppupuolella kosken rannalla 1930-1950-lukujen teollisuusrakentamsita toimi lyhyen aikaa rullatehdas. Samalle paikalle perustettiin 1900-luvun alussa vanutehdas, kosken rannalla. joka toimi alueella 1980-luvulle. Alueen rakennuskanta on pääosin 1930-1950-luvuilta, vaik- ka jonkin verran myös 1900-luvun vaihteen rakennuskantaa on säilynyt. Koskiympäristön topografialtaan vaihtelevat maisemat ovat draamattisuudessaan hienot.

74 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 100 Kruununpuiston pientaloalue jälleenrakennuskaudelta Perustelu Kruununpuiston pientaloalue on entisiä Hyvinkäänkylän maita, jotka joutuivat isojaossa Jälleenrakennuskauden hyvin säilynyt asuinalue. valtion omistukseen ns. kruunun liikamaana. Alue palstoitettiin II maailmansodan jälkeen, ja tontit luovutettiin pääasiallisesti siirtolaisille ja rintamamiehille. Katuverkostoltaan luonnonmuotoja noudatteleva alue rakennettiin hyvin yhtenäisesti jälleenrakennuskau- delle ominaisia tyyppipiirustuksia käyttäen. Alue on säilyttänyt alkuperäisluonteensa, jota rehevät puutarhat täydentävät.

101 Kytäjän kartanon kulttuurimaisema Perustelu Kytäjän kartanon pelto- ja kylämaisema levittäytyy yhtenäisenä Kytäjärven rannoille. Kes- Maamme suurimpiin yksityisiin maatiloihin kuksena on jo 1500-luvulla tunnettuun suureen kylään muodostettu kartano, jonka hal- kuulunut kartano, johon kuulunut lukuisia tuun alueen muutkin tilat hiljalleen joutuivat. Kytäjän kartanosta kehittyi yksi maamme nykyaikaan säilyneitä torppia. Yksityinen rautatie, suurimmista yksityisistä maatiloista ja siihen kuului 1900-luvun alussa 39 torppaa, joista hopeakaivos. lukuisia on säilynyt nykyaikaan. Kartanon rakennuskanta on pitkälti 1930-luvun asussa. Kartanolla on pitkä ja monipuolinen teollisuushistoria, johon liittyen Kytäjälle rakennet- RKY-kohde tiin Hyvinkäältä yksityinen rautatie. Rautatie jatkettiin Högforsin ruukille, mutta se puret- Kytäjän kirkko tiin 1960-luvulla. Kytäjän alueeseen liittyy myös Hopeavuoren kaivos 1550-luvulta.

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö JÄRVENPÄÄ Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

108 1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Järvenpää

108 Järvenpään rautatieasema Perustelu Järvenpään rautatieasema valmistui vuonna 1850-luvun lopulla ja oli ensimmäinen rau- 1850-luvun lopun varhaisinta rautatiearkkiteh- tatieasema vasta muutamaa vuotta myöhemmin valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna- tuuria. radan varressa. Se on yksi Suomen vanhimpia puisia rautatieasemia.

109 Pajalan teollisuusympäristö Perustelu Pajalan rapistumaan päässyt teollisuusympäristö kuvastaa yhä Järvenpään teollistumista 1900-luvun alkuvuosikymmenien teollisuusra- erityisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja sen maamerkkinä kohoaa suuri valssimylly. kentamista.

110 Tuusulan reservikomppania Perustelu Tuusulan 1800-luvun lopulla rakennettu reservikasarmi on yksi harvoista rakenteensa ja 1800-luvun lopun harvinainen reservikomppania. rakennuskantansa pääpiirtein säilyttäneistä reservikomppania-alueista. Kasarmivaiheen RKY-kohde puisia rakennuksia on jäljellä seitsemän ja ne ovat sodan jälkeen olleet vankilakäytössä. Tuusulan reservikomppania

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 75 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö KERAVA Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Kerava

122 Ala-Koivikon pientaloalue, Savio Perustelu Suomen Gummitehdas Oy rakennutti 1930-luvun loppupuolella Ala-koivikkoon ensim- 1930-luvun yhtenäisenä säilynyt työväenasunto- mäiset työväen kiviset asuintalot. Väljästi suorien katujen varsilla sijaitsevat rakennukset alue, jossa talot rakennettu kivestä. ovat enimmäkseen neljän perheen taloja. Yhtenäisenä säilynyttä aluetta täydennettiin sotien jälkeen.

123 Keravan asemanseutu Perustelu Keravan rakennuskannaltaan monipuolisen asema-alueen historiallinen ydin muodostuu 1800-luvun loppupuolen asemanseutu 1870-luvulla rakennetusta asemarakennuksesta, sen vieressä olevasta entisestä posti- talosta, kahdesta asuinrakennuksesta sekä Alikeravantien varrella sijaitsevasta asuinka- RKY-kohde sarmista. Postitalo on esimerkki asema-alueille sijoitetuista, nyttemmin harvinaistuneista Keravan rautatieasema postirakennuksista.

124 Keravan nuorisovankila Perustelu Keravan vankila on Suomen ensimmäinen valtion kasvatuslaitos, sittemmin nuorisovanki- Suomen ensimmäinen kasvatuslaitos 1800-lu- la. Laitokseen kuuluu monipuolista ja hyvin säilynyttä rakennuskantaa 1800-luvun lopul- vun loppupuolelta puisto- ja viljelymaisemassa. ta ja 1900-luvun alkupuolelta. Alusta pitäen laitosalueelle on antanut leiman huoliteltu ja hyvin hoidettu, osin puistomainen ympäristö, joka toimii välittävänä vyöhykkeenä ra- RKY-kohde kennusryhmien ja laitoksen toimintaa alusta pitäen palvelleiden peltoaukeiden välissä. Keravan vankila

125 Savion teollisuusympäristö Perustelu Rautatien varteen Keravan eteläosaan perustettiin 1860-luvun lopulla Suomen ensim- 1900-luvun teollisuusrakentamista radan var- mäinen sementtitehdas, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1890-luvulla vähäisen ressa. kysynnän vuoksi. Sittemmin alueelle perustettiin 1910-luvulla tiili- ja nahkatehtaat, joista jälkimmäisen rakennus muutettiin 1920-luvulla kumitehtaaksi. Tehdas toimi ja laajentui 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen rakennukset ovat olleet uusiokäytössä. Kumitehtaan koillispuolella on jäänteitä vanhasta 1900-luvun huvila-asutuksesta ja eteläpuolella vir- kailijoiden rakennusten yhtenäinen ryhmä 1920- ja 1930-luvuilta.

76 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Mäntsälän kirkonmäki on monipuolinen kunnalliselämän historiasta kertova kokonaisuus.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 77 Maakunnallisesti MÄNTSÄLÄ arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

78 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Mäntsälä

180 Hautjärven kartanomaisema Perustelu Hautjärven kartanomaisema sijoittuu Sahajärven eli Hautjärven etelärannalle, Hauki- 1600-luvulla perustettua kartanoa ympäröi- suonojaa ympäröivien, pitkästä viljelyhistoriasta kertovien peltojen muodostamaan vä maisema, jossa rakennuskantaa 1800- ja maisematilaan. Hautjärven 1600-luvulla perustettu kartano on järven rannassa. Sen pää- 1900-luvuilta. rakennus on 1800-luvun alkupuolelta ja siipirakennukset 1900-luvun alkupuolelta. Karta- nomaisemaan liittyy myös 1900-luvun alusta oleva suuri puinen kansakoulu.

181 Murroslaakson kulttuurimaisemaa Mäntsälässä - Kaukalammi, Etola ja Saari Perustelu Kaukalammin ja Saaren kulttuurimaisema on osa maakunnan halkaisevaa ja paikoin hyvin Maakunnan suurmaiseman arvokas murros- havaittavaa kallioperän murroslaaksoa. Murroslaakson pohjalla kiemurtelee Mäntsälän- laakso. 1800- ja 1900-lukujen rakennuskantaa joki, jonka länsipuolelle jää pääosa alueen pelloista. Etelässä Kaukalammin kylässä on jo hyvin säilyneessä kylässä sekä kahden kartanon 1500-luvulla ollut kuusi tilaa. Hyvin säilynyt vanha asutus on sijoittunut tiivisti kyläkes- ympärillä. kuksen ympärille, kylätien varteen. Useimmat päärakennukset ovat 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta, mutta pihapiireistä löytyy näitä vanhempia talousrakennuksia. Pit- känomaisen peltomaiseman katkaisee pohjoisempana Etolan kartano, jonka vaatimaton kustavilaistyylinen päärakennus on 1700-luvun lopulta. Pohjoisessa kulttuurimaisema huipentuu valtakunnallisesti arvokkaaseen, 1500-luvulta periytyvään Saaren kartanon ympäristöön. Kartanon arvokas rakennuskanta ja muotopuutarha edustavat 1900-luvun alkupuolen rakennuskulttuuria, ja päärakennus kuuluu aikakautensa huomattavimpiin kartanorakennuksiin. Kartano toimii nykyään maatalousoppilaitoksena. Kartanon yhtey- dessä on 1900-luvun alkupuolella toiminut myös tulitikkutehdas.

182 Mäntsälän kirkon ja kartanon ympäristöt Perustelu Mäntsälän kirkonmäki on monipuolinen kunnalliselämän historiasta kertova kokonai- Kirkonmäki 1800-luvun loppupuolen ja suus, johon kuuluvat mm. 1800-luvun lopun tiilikirkko hautausmaineen, lainamakasiinit, 1900-luvun alkupuolen asussa. entinen pitäjäntupa ja kunnantalo, entinen vanha toriaukio sekä Mäntsälänjoen varrella RKY-kohde sijaitseva Mäntsälän kartano, jonka rakennuskanta periytyy 1700-luvulta. Mäntsälän kirkonmäki

183 Ohkolan kylä Perustelu Ohkolan kylä sijaitsee Ohkolanjoen ja Järvenpää-Mäntsälä -maantien solmukohdassa. Nauhamainen kylä hyvin säilyneen tielinjan var- Nauhamainen asutus on rakentunut tiiviisti maantien varteen. Tieltä avautuu avarat näky- ressa. mät jokilaakson peltoaukeille.

184 Ohkolan sairaala Perustelu Ohkolan sairaala rakennettiin mielisairaalaksi 1960-luvun alussa. Kuusikerroksisen, kapea- 1960-luvun sairaalarakentamista puistoineen. runkoisen lamellirakennuksen julkisivut ovat horisontaalisti jäsenneltyä punatiili- ja rap- pauspintaa. Kokonaisuuteen liittyy lämpökeskus sekä erilliset henkilökunnan asuinraken- nukset puistomaisessa metsämaastossa.

185 Sälinkään kylä Perustelu Sälinkään kylä ja siihen kuuluva 1600-luvulla perustettu kartano sijaitsevat maakunnan Maakunnan pohjoisosan kylämiljöö järvenran- pohjoisosien karummissa maisemissa. Kilpijärven rannalla sijaitseva kartanon pääraken- nalla. Kartano. nus on peräisin 1800-luvun alusta. Kartanolla oli 1900-luvun alussa yli 100 torppaa, jot- ka itsenäistyivät vuoden 1919 voimaan tulleen lain myötä. Kylässä, Kilpijärven koillisran- nalla, toimi 1800-luvulla kotimaan kysyntään käyttölasia valmistanut lasitehdas. Sotien jälkeen kartanon maista muodostettiin 50 pika-asutustilaa siirtolaisille ja rintamamiehille.

186 Sääksjärven tienvarsiasutus Perustelu Sääksjärven rannalla sijaitsevan kylän asutus on jakotoimitusten seurauksena levittäyty- Nauhamainen kylä jo 1400-luvulla tunnetun tien nyt harvaan, nauhamaisesti vanhan Hämeenlinnan ja Porvoon välisen maantien varteen, varressa. joka on reittinä tunnettu jo 1400-luvun lopussa. Vanhaa rakennuskantaa on runsaasti ja monet pihapiirit ovat säilyttäneet perinteisen mittakaavan. Kansakoulu on rakennettu 1800-luvun lopussa ja nuorisoseurantalo 1900-luvun alussa.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 79 Maakunnallisesti NURMIJÄRVI arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Nurmijärvi

193 Myllykosken silta Perustelu Nurmijärven kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäky- Pitkän kosken ylittävä arvokas silta. lässä noin 300 metriä pitkän, jyrkkärantaisen Myllykosken. Koskessa on jo 1500-luvul- la ollut myllyjä ja 1900-luvulla voimalaitos. Kosken rannoilla on säilynyt voimalaitok- RKY-kohde sen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta Museosilta 1960-luvulta on puinen tukiansassilta.

80 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 194 Nummenpään kylämaisema Perustelu Nummenpää on Nurmijärven vanhoista kylistä parhaiten historiallisen rakenteensa säi- 1500-luvulla tunnettu ryhmäkylä vanhan lyttänyt ryhmäkylä, joka sijaitsee vanhan Tuusula-Vihti -maantien varrella. Korkeahkon Tuusula-Vihti -maantien varressa. 1800-luvun kylämäen etelärinteellä on edelleen useita vanhoja maatiloja talousrakennuksineen yhte- rakennuskantaa. näisenä tiheänä ryhmänä. Kylämäeltä avautuu laaja viljelysmaisema etelään ja kaakkoon. Jo 1500-luvulla tunnetussa kylässä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa 1800-luvulta.

195 Nurmijärven kirkonmäki ja Pukkilan kylä Perustelu Nurmijärven kirkonmäellä on 1700-luvun lopussa rakennettu kirkko, seurakuntakeskus, Kirkonmäen rakentamista 1700-luvun lopulta pappila, hautausmaa, siunauskappeli ja asuinrakennuksia, jotka yhdessä muodostavat 1900-luvulle.Liittyy Aleksis Kiven elämään ja 1800- ja 1900-luvun rakentamista hyvin kuvaavan kokonaisuuden. Kirkonmäki rakennuk- tuotantoon. sineen liittyy Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon. RKY-kohde Nurmijärven kirkonmäki

196 Palojoen kylän kulttuurimaisema Perustelu Palojoen kulttuurimaisemaan kuuluu hieno viljelylaakso vanhoine tiloineen. Palojoen ky- 1500-luvulla tunnettu kylä viljelylaaksossa van- lä on tunnettu jo 1500-luvulta, jolloin kylässä on ollut yhdeksän tilaa. Vaikka rakennus- hoine tiloineen. Aleksis Kiven synnyinkoti. kanta on uudistunut, ovat historialliset elementit, tiestö, peltojen sijainti, rakentamisen suhde maisemaan ja rakennusten perinteinen sijoitus pihapiirissä, säilyneet. Asutus sijoit- RKY-kohde tuu Vihdin ja Tuusulan välisen 1770-luvulta olevan maantien varteen, jokilaakson länsirin- Aleksis Kiven Palojoki teelle. Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt 1800-luvun alkupuolelta, kuten Troskin tilan asuinrakennukset sekä Aleksis Kiven synnyinkoti. Koulu ja työväentalo ovat 1900-luvun alkupuolelta.

197 Perttula, Uotila, Numlahti, Valkjärvi Perustelu Valkjärven pohjoispuolelta alkaa laaja kulttuurimaisema, johon liittyvät Valkjärven kylä- 1500-luvulta peräisin olevaa kyläasutusta, asutuksen lisäksi Numlahden kartanoympäristö, Kuhakosken historiallinen myllypaikka rakennuskanta 1700-luvulta, kartanoympäristö, sekä 1900-luvun alussa kuivatetun Kuhajärven pohjoisrannalla sijaitsevat Perttulan ja myllyn paikka sekä huvila-asutusta. Uotilan kylät peltoineen. Kaikki kylät ovat olleet asuttuja jo 1500-luvulla. Kylissä on säi- lynyt monipuolisesti rakennuskantaa 1700-luvulta alkaen. Valkjärven rannalla kulttuu- rimaisemaan kuuluu myös rakennustaiteellisilta arvoiltaan merkittävää huvila-asutusta 1900-luvun alkupuolelta.

198 Raalan kartano ja kulttuurimaisema Perustelu Raalan kartano muodostettiin 1600-luvulla useista talonpoikaistiloista, jotka tunnettiin 1600-luvulla muodostettu kartano, jolla ollut jo 1500-luvulla. Raalasta kehittyi 1800-luvulla yksi Uudenmaan huomattavimmista torp- maisemaan vaikuttaneita torppia huomattavan parikartanoista, ja entisen torppariasutuksen vaikutus on yhä nähtävissä kartanoa ympä- paljon. röivässä viljelymaisemassa. Laajan peltoaukean laidalla kallioisella kukkulalla sijaitsevaan kartanon rakennusryhmään kuuluu 1800-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus, sitä ympäröivä vanha puisto sekä samalta ajalta olevia talousrakennuksia.

199 Rajamäen teollisuusympäristö Perustelu Rajamäen tehdasyhdyskunta on rakentunut Rajamäen rautatieaseman ympärille. Alueen 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut tehdsyh- arvokkaaseen ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseen 1800-luvun lopulta alkaen rakennet- dyskunta radan varressa. Suomen huomattavin tuun rakennuskantaan kuuluu eri-ikäisiä tehdasrakennuksia, asuinrakennuksia, huoltora- alkoholitehdas 1930-luvulta. kennuksia ja kirkko. Maamme huomattavimman alkoholitehtaan rakentamiseen 1930-lu- RKY-kohde vulla vaikutti rautatien itäpuolella sijaitseva runsasvetinen lähde. Alueen suunnittelijat Rajamäen tehdasyhdyskunta, kirkko ja rautatie- lukeutuvat aikansa taitavimpiin arkkitehteihin. asema

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 81 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä PORNAINEN rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Pornainen

Pornainen, Porvoo, Mäntsälä Perustelu 201 Mustijokilaakson kulttuurimaisema Jokilaakson kulttuurimaisemaa. Kivikautiset mui- Mustijokilaakson kulttuurimaisema alkaa Mäntsälän Nummisten kylästä, jatkuen Pornaisten naisjäännökset. 1600-luvulla perustetut karta- puolella Mustijoen ja sitä seurailevan tielinjan tuntumassa. Mäntsälässä kylämaisemaan kuulu- not, sähkölaitos, kirkonkylä. Suuri rantatie. vat joenvarren mäillä sijaitsevat Alikartanon, Ylikartanon ja Nordbon kartanot sekä Mustijo- keen laskevat pellot ja metsänreunaa myötäilevä maantie. Alikartanon tila periytyy 1600- RKY-kohteet luvun alusta (aiemmin nimellä Frugård), josta erotettiin 1700-luvun lopulla omaksi tilakseen Frugårdin kartano ja viljelymaisema. Ylikartano. Kartanoiden vanhin rakennuskanta on 1700-luvulta, mutta pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Alikartanon pelloilla kokeiltiin jo 1700-luvun puolivälissä uusia viljelytapoja ja puutarhassa kasvatettiin hyötykasviuutuuksia. Nummistenkosken partaalla on vanha saha- ja myllypaikka, josta jäljellä kivisiä ja betonisia patolaitteita. Pornaisissa asutus on sijoittunut tienvarsien mäenkumpareille ja harjanteille. Mustijoki pitkine näkymineen yhdis- tää monia arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joista huomattavimpia ovat Lahan ja Laukkosken 1600-luvulla perustetut kartanot, Halkian kylä sähkölaitoksineen sekä uudisrakentamisesta huolimatta perinteisen mittakaavan säilyttänyt Pornaisten kirkonkylä. Mustijokilaaksosta Por- naisissa on löydetty lähes kolmekymmentä kivikautista asuinpaikkaa. Mustijokilaakso jatkuu Porvoossa joen yläjuoksua pienipiirteisempänä ja hajanaisempana kulttuurimaisemana, jonka eri osia yhdistää joen lisäksi Suuren rantatien hyvin säilynyt linjaus. Porvoon ensimmäisiin ruotsalaisten uudisasukkaiden asuttamiin alueisiin kuuluvaa jokilaaksoa rytmittävät Anttilan ja Yli- ja Ali- Vekkosken kylät, Boen kartano ympäristöineen sekä Tyysterin, Treksilän, Karlebyn ja Åminsbyn kylien muodostama suurmaisema.

82 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö TUUSULA Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Tuusula

271 Jokelan teollisuusalue Perustelu Rautatiehen tukeutuva Jokelan teollisuusyhdyskunta sai alkunsa 1874 perustetun tiili- 1800-luvun loppupuolelta kasvanut teollisuus- tehtaan myötä. Ennen rautatien rakentamista harvaan asutulle alueelle kasvoi tehtaiden alue radan varressa. myötä taajama. Raaka-aineen ja kuljetusmahdollisuuksien lisäksi syy tehtaiden perusta- miseen oli nopeasti kasvavan ja kaupungistuvan Helsingin läheisyys, joka tarjosi laajan RKY-kohde kysynnän radan varrella olevien tehtaiden tuotteille. Jokelasta kasvoi jo 1900-luvun alku- Jokelan teollisuusalue puolella merkittävä ja monipuolinen teollisuusyhdyskunta, jossa tuotettiin tiilien lisäksi mm. kattohuopaa, laatikoita, vanua ja tulitikkuja. Tiilitehtaan rakennuskantaan kuuluu tuotantorakennusten lisäksi ns. Jokelan kartano, maatilan rakennuksia ja työväen asuinra- kennuksia. Tiilitehtaan lisäksi Jokelassa on tulitikku-, laatikko- ja vanutehtaan rakennuksia.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 83 Tuusulan Jokelan tiilitehdas edustaa rautatiehen tukeutuvaa 1800-luvun lopun teollisuusyhdyskuntaa.

272 Klaavolan tila ja Hyrylän kasarmialue Perustelu Hyrylän kasarmialue lukeutuu maan vanhimpiin varuskuntiin, jonka ensimmäinen rakennus- 1800-luvun jälkipuolen varuskunta-alue, jos- vaihe puukasarmeineen ajoittuu 1800-luvun jälkipuolelle. Toinen rakennusvaihe tiilikasar- sa myös 1900-luvun alun punatiilikasarmeja. meineen tapahtui 1900-luvun alussa ja tältä ajalta on säilynyt kymmenisen kasarmiraken- 1500-luvulla tunnettu kylä, jossa vanhoja piha- nusta. Kasarmialueen pohjoispuolella sijaitseva Hyökkälän kylä on tunnettu jo 1500-luvulla piirejä. ja sen ympäristössä on säilynyt kolme pääosin 1800-luvulla rakennettua pihapiiriä.

273 Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala Perustelu Kellokoskelle vuonna 1795 perustetun Marieforsin ruukin rakennuskanta on pääosin 1700-luvun lopussa perustettu ruukki. Suomen 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta, ja sijoittuu syvään ja kapeaan jokilaak- toiseksi vanhin piirimielisairaala. soon. Tehtaiden koillispuolella, Marieforsin vanhan ruukinkartanon päärakennuksessa ja kartanoalueella sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Kellokosken sairaala, maan toiseksi RKY-kohde vanhin piirimielisairaala, joka liittyy paitsi historiallisesti myös maisemallisesti ruukkiin. Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala Sairaalan rakennuskantaan kuuluu sairaala- ja asuinrakennuksia eri vuosikymmeniltä sekä erilaisia maatilatalouteen liittyviä rakennuksia. Kellokosken poikki johtavan padon yhtey- dessä on 1930-luvulla rakennettu voimalaitos.

274 Rusutjärven, Siippoon ja Nahkelan kylien viljelymaisema Perustelu Rusutjärven, Siippoon ja Nahkelan kylät on tunnettu jo 1500-luvulla, jolloin niissä oli yh- Edustava esimerkki Keski-Uudenmaan pitkästä teensä 25 tilaa. Kyliä ympäröivän laajan yhtenäisen viljelyalueen halki kulkee 1770-luvulla viljelyhistoriasta. rakennettu Tuusulan-Nurmijärven-Vihdin maantie. Nahkelassa perinteinen kylärakenne on jossain määrin säilynyt jakotoimituksista huolimatta ja kylissä on säilynyt vanhaa raken- nuskantaa 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle.

275 Tuusulanjokilaakson kulttuurimaisema Perustelu Tuusulanjokilaaksossa sijaitseva Ruotsinkylä on tunnettu jo 1560-luvulla, jolloin kylässä Osa maakunnan suurmaiseman arvokasta oli 16 tilaa. Monet kylän avarien peltomaisemien ympäröimistä lukuisista maatiloista murroslaaksoa. Jo 1560-luvulla tunnettu ky- ovat olleet kruunun virkataloja. Tilojen rakennuskannasta vanhimmat ovat 1700-luvulta, lä, jossa säilynyt arvokasta rakennuskantaa ja suuri osa 1800- ja 1900-luvuilta. Kylässä sijaitseva Johannisbergin kartano on tunnettu 1700-1900-luvuilta. 1600-luvulla tunnettu karta- 1600-luvulla ja rakennuskantaa on säilynyt alkaen 1770-luvulla rakennetusta pääraken- no. 1900-luvun metsätieteellinen koelaitos. nuksesta. Ruotsinkylään perustettiin 1917 metsätieteellinen koelaitos, joka on nykyään Metsäntutkimuslaitos. Koelaitokseen kuuluu rakennuskantaa 1920- ja 1940-luvuilta.

84 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt PÄÄKAUPUNKISEUTU

Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa

Ominaispiirteet

Asutus ja elinkeinot ʸ Rautatiet asemanseutuineen: Helsinki-Hämeenlinna (1862), Pasila-Karjaa (1903) ʸ Ennen Helsingin perustamista asutus keskittyi Suuren rantatien varteen ʸ Ilmailu 1920-luvulta ʸ Helsingin perustaminen muutti maakunnan painopisteen ʸ Joukkoliikenne: hevosomnibussit, raitiovaunut, linja-autoliikenne, metro ʸ Kaupunkirakenteen kehittyminen isovihan jälkeen 1713 lähtien ja kaupunkikulttuurin vaikutus asumiseen, kaavoituksen historia Teollisuus ʸ Kivikautiseen asutukseen viittaavia muinaisjäännöksiä paljon: Nuuksion etelälaita ja Vantaanjokilaakso ʸ Viapori sysäyksenä teollisuuden kehitykselle ʸ Keskiaikaiset kivikirkot Suuren rantatien varressa ʸ Rautatien vaikutus teollisuuden kasvuun ja sijoittumiseen ʸ Kartanot: muutamia ennen 1560-lukua, pääosin sen jälkeisiä ʸ Sahat, tiilitehtaat, telakat 1700-luvulta ʸ Kylät: keskiaikaiset kylät ja maanviljely Espoon-, Vantaan- ja ʸ Ruukki Vantaankoskella 1830-luvulta Keravanjokilaaksoissa, Suuren rantatien varressa myöhemmin ʸ Tehtaat ja energiantuotanto suuria kyliä ʸ Radanvarsien teollisuusyhdyskunnat 1800-luvulta: pienteollisuus ʸ Saaristolaisasutuksen jäljet kadonneet Helsingin edustalla ʸ Vesilaitos ja vesitornit ”viranomaissaariston” tieltä Kaupungit: Helsinki (1550-luku), muut 1900-luvulla ʸ Vapaa-aika ja virkistys ʸ Helsinki valtion pääkaupunkina, empire-tyyli ʸ Vapaa-ajan ja virkistyksen vaikutus kaupunkirakenteeseen ʸ Asumisen murros, eri aikakausien asuinalueet: yhtenäiset ʸ Helsinki kylpyläkaupunkina 1900-luvun alun alueet (Katajanokka), 1930-luvun alueet (Töölö), jälleenrakennuskausi, moderni arkkitehtuuri, lähiö- ja ʸ Kesähuvila-asutus erityisesti saariston höyrylaivareiteillä ja aluerakentaminen ratojen läheisyydessä 1800-luvulta sekä Nuuksiossa ʸ Vantaa Helsingin maalaiskuntana: suuret alueluovutukset, ʸ Siirtolapuutarhat 1900-luvulta hallinnollinen keskus Malmilta Tikkurilaan ʸ Virkistysalueet, puistot, kansanpuistot ʸ Laitokset: rangaistuslaitokset, sairaala-alueet, oppilaitokset, ʸ Urheilun areenat, olympiarakentaminen kampusalueet ʸ Arjen kulttuuriympäristöt, arkitaide ʸ Työväenasuntoalueet: tehtaiden ympärille 1800-luvulta alkaen Puolustus Liikkuminen ja kulkureitit ʸ Linnavuoret Vesireitit: merenlahdet ja joet ʸ ʸ Linnoitus 1700-luvulta: Viaporin rakentamisen vaikutus ja ʸ Tiestö: Suuri rantatie 1300-luvulta, maantiet Helsingistä länteen, kulttuuripiiri pohjoiseen ja itään, ensimmäinen moottoritie Tarvontie 1900- ʸ Linnoitteet 1800-luvulta alkaen Viaporin ympärille: Krimin luvulta sodan aikaiset, I ja II maailmansodan aikaiset, itsenäisen Suomen ʸ Merenkulku: vene- ja laivaväylät, merimerkit, luotsaus linnoitteet ʸ Vanhat laivaston suojasatamat: ryssän uunit ʸ Varuskunta 1800-luvulta: Santahamina ja muut sotilassaaret ʸ Höyrylaivaliikenne rannikolla 1800-luvulta 1930-luvulle ʸ Itsenäisyyden ajan sotilasarkkitehtuuri ʸ Satamat: Viaporin rakentamisen jälkeen Suomen merkittävimmäksi satamakaupungiksi

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 85 Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt

Espoo, Kirkkonummi Perustelu 21 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Suvisaaristo Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus ja Suvisaaristo on ollut Helsingistä länteen suuntautuneen höyrylaivaliikenteen saaristo- varhainen kalastaja-asutus. reittien ydinaluetta. Alueella on lukuisia 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolel- la rakennettuja kesähuviloita, ja Pentalan saarella purjehdusseuran paviljonki. Espoon RKY-kohde Soukanniemeltä löytyy myös rantakallioon hakattu 1880-luvun lopun keisarivierailusta Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus kertova muistokirjoitus. Suvisaariston vanhemmasta kalastukseen liittyvästä historias- ta kertovat 1700-luvulta periytyvät kalastajamökit ja Lehtisaarilta löytynyt, noin 1760 hakattu pitkähkö kalliokirjoitus, joka kertoo kahden eestiläisen kalastajaperheen asuneen saarella.

Espoo, Vantaa Perustelu 22 Espoonjokilaakson maisema-alue Maakunnan suurmaiseman arvokas murroslaak- Espoonjokilaakso on osa maakunnan halkaisevaa ja paikoin hyvin havaittavaa kallioperän so, jossa lukuisia historiallisia kerrostumia keski- murroslaaksoa. Alueen vanhinta säilynyttä kerrostumaa edustavat lukuisat muinaisjään- aikaisista kylistä viljelymaisemineen ja kylineen nökset sekä Suuri rantatie ja sen varteen 1400-luvun lopulla rakennettu harmaakivi- 1900-luvun alun teollisuuteen. kirkko. Jokilaaksossa on useita keskiajalta periytyviä kyliä, joissa on jonkin verran vanhaa rakennuskantaa jäljellä. 1700-luvun lopulta oleva Träskändan kartano on seudun nuorim- RKY-kohteet pia kartanoita, johon kuuluu hyvin säilyneen rakennuskannan lisäksi suuri puisto. Kauklah- Träskändan kartano, Espoon kirkonmäki, dessa Espoonjokilaaksoon on kehittynyt 1900-luvun alkupuolella lasi- ja tiiliteollisuutta, Kauklahden rautatieasema, Suuri rantatie ja näihin liittyvää työväen asumista. Myös Pasila–Karjaa-rata asemineen on rakennettu Espoonjokilaaksoon. Kehä III eteläpuolella Pitkäjärven päässä pellot levittäytyvät laajasti 1580-luvulla muodostetun Hämeenkylän kartanon ympärille. Kartanon hyvin säilynyt ra- kennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Sen eteläpuolella kulkevan Suuren rantatien var- ressa on ollut 1500-luvulla suurehko 17 tilan Hämeenkylä. Jokilaakson kulttuurimaisema jatkuu Kehä III pohjoispuolella kapeina peltoaukeina ja kaventuu lopulta metsäksi.

Helsinki, Espoo Perustelu 91 Laajalahden kulttuurimaisema: Munkkiniemi - Tarvaspää - Ruukinranta Kaavoitushistoria, huvilakulttuuri, Laajalahden kulttuurimaisema on syntynyt 1600-luvulla muotoutuneen Munkkiniemen taiteilijahuvilat. kartanon ja kartanopuiston ympärille. Alueeseen kuuluu Eliel Saarisen Munkkiniemi- Haaga -suunnitelman pohjalta 1900-luvun alussa rakennettu Munkkiniemen kaupungin- RKY-kohteet osa, Linuddin niemen 1850-luvulta oleva huvilarakennus ja sen viereen taiteilija Akseli Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto, Gallen-Kallelan rakennuttama ateljeetalo Tarvaspää (1911), sekä 1900-luvun alkupuolelta Tarvaspään ateljeehuvila oleva suuri hirsihuvila Villa Elfvik puistoineen Ruukinrannassa, jossa on sijainnut myös historiallinen lastauspaikka. Laajalahden pohjoisrannan kulttuurimaisema muodostaa yh- tenäisen kokonaisuuden.

Vantaa, Helsinki Perustelu 287 Länsisalmen kulttuurimaisema Pääkaupunkiseudulla harvinainen laaja viljely- Länsisalmen kulttuurimaisema on pääkaupunkiseudun tiivistyvässä rakenteessa harvinai- aukea, jonka reunalla 1600-luvulla perustettu nen, laaja viljelyaukea, jonka reunalle sijoittuu Westerkullan 1600-luvulla muodostettu kartano. kartano. Kartanon hyvin säilynyt, puiston ympäröimä rakennuskanta on pääosin 1800-lu- vulta. Kehä III erottaa Westerkullan kartanoalueeseen liittyvän Länsisalmen kylän maa- kunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ulkopuolelle.

86 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Helsingin Vanhankaupunginkoski sijaitsee Vantaanjoen suulla, Helsingin perustamispaikan lähellä. Kosken museovoimala tuottaa edelleen energiaa helsinkiläisten käyttöön.

Vantaa, Helsinki Perustelu 288 Vantaanjokilaakson maisema-alue Osa alueesta maakunnan suurmaiseman ar- Vantaanjokilaakson maisema-alue Vantaalla muodostuu kallio- ja metsäselänteiden rajaa- vokasta murroslaaksoa. Jokilaakson viljelymai- maan vanhaan merenpohjaan raivatuista tasaisista viljelyaukeista, joiden keskellä kapea ja semaa. Kivikautisia muinaisjäännöksiä. Osuus- jyrkkäuomainen Vantaanjoki mutkittelee. Pääkaupunkiseudulla harvinainen avoin maisema- liikkeen suurtila. 1800-luvun ruukki. Vanhoja tila on jäänyt tiivistyvän yhdyskuntarakenteen keskelle. Alueelta on löydetty paljon jään- kartanoita ja kyliä. Vantaanjoen merkittävä teitä kivikautisesta asutuksesta jopa 8000 vuoden takaa. Nykyinen kyläasutus pohjautuu kulkureitti, Helsingin kaupungin perustaminen, ruotsalaiseen uudisasutukseen keskiajalla ja alueella oli 1500-luvulla 13 kylää, joissa yh- vesi- ja viemärilaitoksen historia, Viaporiin liitty- teensä lähes 60 tilaa. Jokilaakson arvokkainta rakennuskantaa edustaa nykyään 1600-lu- vä kartanokulttuuri. vulla muodostettu Backaksen kartano, joka Osuusliike Elannon omistuksessa 1900-luvun alkupuolella tuotti ruokaa laajasti pääkaupunkiseudun asukkaille. Backaksen alueella on RKY-kohteet säilynyt merkittävää, vanhaa rakennuskantaa niin kartanon kuin Elannon ajoilta. Muuten Backas - Elannon suurtila, Suuri rantatie, Hel- vanhaa kyläasutusta on säilynyt Keimolan, Viinikkalan, Voutilan, Martinkylän ja Myllymäen singin Vanhakaupunki, Tuomarinkylän kartano, kylissä. Vantaankoski otettiin teollisuuskäyttöön jo 1700-luvun lopussa: rautaruukki aloitti Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset kosken partaalla 1830-luvulla, nykyaikaan säilyneet villatehdas ja mylly 1880-luvulla. Sekä Backas että Vantaankoski sijoittuvat Suuren rantatien varteen. Pohjoisempana on pääasi- assa 1800- ja 1900-luvun arvokasta rakennuskantaa edustavat mm. Königstedtin kartano, Linnan kartano, Mejlbyn virkatalo, Katrinebergin kartano ja osa Keimolan kylän talous- keskuksista. Helsingissä maisema-alue alkaa Haltialan pelloista ja päättyy Vanhankaupun- ginlahteen. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaukseen kuuluvat Haltialan tila laajoine peltomaisemineen, Tuomarinkylän kartano 1700-luvun lopun rakennuksineen esimerkkinä Viaporin vaikutuksesta kartanokulttuuriin Helsingin seudulla sekä 1940-lu- vulta oleva Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue. Maakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen Vantaanjoen alajuoksulla kuuluvat 1930-luvun lopulta oleva Oulunkylän siirtolapuutarha, kunnallistekniikan kehitystä varhaisvaiheista 1800-luvulta nykyaikaan kuvastava Koskelan ja Vanhankaupungin vesi- ja viemärilaitoksen rakennuskanta sekä 1820-luvulla rakennettu Villa Anneberg puistoineen. Lisäksi Helsingin kaupunki sijaitsi alkuvaiheessaan 1550-1640 Vantaanjoen suulla keskiaikaisen Koskelan kylän tienoilla.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 87 Maakunnallisesti ESPOO arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

13

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Espoo

2 Bodomjärven ympäristö Perustelu Bodomjärven ympärillä sijaitsevat kartano- ja kyläympäristöt muodostavat rakennuksi- Pääkaupunkiseudulla harvinaistunutta, yhtenäi- neen ja vuosisatoja viljelyksessä olleine peltoineen hyvin säilyneen, Uudenmaan rannik- sen ilmeen säilyttänyttä ja keskiajalta periytyvää koseudulle tyypillisen kylä- ja viljelymaiseman. Oittaan, Margarethebergin ja Bodomin kylä- ja kartanomaisemaa. kartanoiden vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvun lopulta. Lisäksi järven ym- pärillä on lukuisia pienempiä, hyvin säilyneitä tilakokonaisuuksia ja kyliä kuten Snettans RKY-kohteet ja Rödskog. Järvenrantojen tiet ovat säilyttäneet vanhat linjansa ja ovat maisemallisesti Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema mielenkiintoisia.

88 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 3 Espoon kartanon kulttuurimaisema Perustelu Kustaa Vaasan 1556 perustama Espoonkartano on yksi Suuren rantatien vanhoista ku- Suuren rantatien varren vanha kartano. ninkaankartanoista. Suuren rantatien linja kulkee yhä kartanoalueen halki ja siihen liittyy Mankinjoen ylittävä tiettävästi maan vanhin 1770-luvun kiviholvisilta, joka on myös mu- RKY-kohde seosilta. Alue on historiallisilta elementeiltään poikkeuksellisen runsas ja kartanoympä- Espoonkartano, Suuri rantatie ristön ajallinen ulottuvuus kattaa vuosisadat keskiajalta nykypäiviin.

4 Haukilahden asuntoalue Perustelu Haukilahden 1960-luvun asuinalue, jossa mm. aikansa merkittävimpiä asuntoarkkiteh- Lähiörakentamista 1960-luvulta, vesitorni ja kaa- tuurin edustajia on Jaakko Laapotin suunnittelema atriumtaloalue vuodelta 1961. Alueen voitushistoria. maamerkkinä on kauas näkyvä Haukilahden vesitorni vuodelta 1968.

5 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Karhusaaren huvila Perustelu Karhusaaren 1890-luvulla rakennettu huvila monine apu- ja talousrakennuksineen on Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus. saanut vaikutteita Italian renessanssipalatseista. Rakennusta ympäröivässä suurehkossa Yksi Helsingin ympäristön kesähuvila-asutuksen puistossa on Krimin sodan aikaisia linnoitusvalleja. rakennustaiteellisesti mielenkiintoisimmista ko- konaisuuksista.

6 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Skatanniemi-Kaitalahti-Rulludd Perustelu Alueeseen kuuluvat 1900-luvun vaihteessa rakennetut Villa Rulludd ja Villa Marjaranta Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus ja Iivisniemen etelärannalla, Granholmenin saari 1800-luvun lopulla rakennettuine huviloi- varhainen kalastaja-asutus. neen, Mataskärin 1895 perustettu koulu samannimisellä saarella sekä Skatanniemen kär- jen arvokas puistomainen aluekokonaisuus, jossa on säilynyt kalastajamökkejä apuraken- nuksineen 1800-luvun keskivaiheilta sekä vanhoja kesähuviloita 1910-luvulta.

7 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Iso Vasikkasaari Perustelu Alkuperäisen asunsa hyvin säilyttäneessä Isossa Vasikkasaaressa on 1800-luvun lopulla Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus ja rakennettuja huviloita. Saaren kreikkalaishenkisen nimistön on antanut saarelle 1896 hu- varhainen kalastaja-asutus. vilan rakennuttanut kielentutkija, jonka huvilaan kuuluu myös merelle näkyvä Poseidonin temppeliä jäljittelevä huvimaja.

8 I maailmansodan linnoitteet - Leppävaara Perustelu 9 I maailmansodan linnoitteet - Lupauksenvuori I maailmansodan aikainen linnoittaminen. 10 I maailmansodan linnoitteet - Miessaari 11 I maailmansodan linnoitteet - Mäkkylä RKY-kohde 12 I maailmansodan linnoitteet - Vahvialankallio Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet 13 I maailmansodan linnoitteet - Vallikallio 14 I maailmansodan linnoitteet - Westend Pääkaupunkia ympäröivä Viaporin meri- ja maalinnoitus on yksi merkittävimmistä I maa- ilmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Kahtena puolikaarena Hel- sinkiä kiertävän maalinnoituksen sisempi puolustusketju sijaitsee noin 6-7 km Helsingin keskustasta harvoina maavalleina mäkialueilla. Ulompi puolustusketju on noin 10-12 km päässä Helsingin keskustasta, ja yhtenäisemmin rakennettuun kantalinnoitettuun ketjuun kuuluvissa tukikohdissa on mm. maahan kaivettuja tai kallioon louhittuja, harkkomuu- rauksella tai betonilla vahvistettuja maastoon kätkettyjä linnoitteita, mm. puolustus-, huolto- ja tykistöasemia. Helsingin edustan saarilla on merilinnoitusketjun linnakkeita ja puolustusasemia, joihin kuuluu mm. laitureita, aallonmurtajia, mukulakivisiä teitä, kape- araiteisia rautateitä, tykkipattereita, valonheitinasemia, mittaustorneja ja varastoja sekä kasarmi- ja asuinrakennuksia. Meririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Monet merilinnoi- tuskohteista ovat edelleen sotilasalueita.

15 Kilon viljelyaukeat ja huvila-asutus Perustelu Kilon viljelyaukeiden ja huvila-asutuksen muodostamaan kokonaisuuteen kuuluvat Kilon Historiallisia kerrostumia, joista tärkeimpinä kartanon 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevat rakennukset sekä laaja puisto puukujan- Suureen Rantatiehen liittyvää kartanoasutusta teineen ja laajoine peltoaukeineen, joista rautatien eteläpuolisella alueella on jäänteitä viljelymaisemineen ja rautatieseisakkeen 1500-luvun alun Konungsbölen kylästä. Lisäksi läheisellä Gransbackenilla on säilynyt kes- ympärille muodostunut, hyvin säilynyt tikievarirakennus 1800-luvulta, nuorisoseurantalo 1900-luvun alkupuolelta sekä I maa- huvilayhdyskunta. ilmansodan aikaisia linnoitteita. Gruvberget –mäellä on louhittu rautamalmia 1800-lu- vulla. Kilon 1903 liikenteelle avatun rautatieseisakkeen ympärille syntynyt pienehkö huvilataajama hahmottuu edelleen hyvin säilyneenä.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 89 Kesähuvila-asutuksestaan tunnettu Iso Vasikkasaari sijoittui Helsingin höyrylaivareittien varrelle.

16 Nuuksion erämaakylä- ja huvila-alue Perustelu Nuuksion erämaakylään kuuluu jopa 1600- ja 1700-luvuilta peräisin olevan rakennuskan- Keskiajalta periytyvää kyläasumista ja nan lisäksi peltomaisemaa, purolaakson voimalaitos- ja myllynraunioita sekä kivisilta ja 1930-1950-lukujen huvila-arkkitehtuuria vanhoja kyläteitä. Eristyksissä ollut kylä on säästynyt aikoinaan muuta maakuntaa koe- erämaaympäristössä. telleilta ilmiöiltä kuten isovihalta. Järviylängön erämaamaisemista löytyy arkkitehtonisesti mielenkiintoisia kesähuviloita 1930-1950-luvulta.

17 Olarin asuntoalue Perustelu 1960-luvun lopun asemakaavan pohjalta rakennettu asuntoalue, jossa lähiympäristön laa- Kaavoitushistoriallisesti mielenkiintoinen, tuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Paikoitus ja autoliikenne eristettiin jalankulkualueista. laadukas lähiö.

18 Söderskogin viljelyalue Perustelu Söderskogin tilan 1700- ja 1800-luvuilta olevat rakennukset sijaitsevat pienehköllä pel- Pääkaupunkiseudulla harvinainen, asutuksen toaukeiden ympäröimällä mäellä. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi hyvin säilynyttä torppa- keskellä säilynyt, maisemallisesti arvokas vilje- rakennusta, molemmat mahdollisesti 1800-luvun alusta. Viljelyaukeat rakennuksineen lyaukea, jossa 1700- ja 1800-lukujen rakennus- muodostavat mielenkiintoisen maisematilan. kantaa.

19 Tapiola ja Otaniemi Perustelu Tapiola on Asuntosäätiön 1950-luvulta lähtien rakennuttama puutarhakaupunki, jossa Kaavoitushistoriallisesti arvokkaat, hyvin säily- korkealaatuinen asuntorakentaminen ja viheraluesuunnittelu kohtasivat. Asemakaavojen, neet alueet 1950- ja 1960-luvuilta. rakennusten ja viheralueiden suunnitteluun osallistuivat lukuisat nimekkäät arkkitehdit. Tapiola on yksi Suomen kansallismaisemista. Otaniemen kampusalue toteuttiin 1950- ja RKY-kohteet 1960-luvuilla Alvar Aallon voittaman asemakaavakilpailun pohjalta. Alueella yhdistyvät Otaniemen kampusalue, Tapiola punatiiliset laitosrakennukset ja asuntoalueet sekä laajat viheralueet ja se on säilynyt eheänä.

20 Villa Miniato Perustelu Vuosina 1901-1902 rakennettu Villa Miniato on Arkkitehtuuritoimisto Gesellius-Lindgren- Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus. Saarisen suunnittelema jugend-tyylinen huvila. Hyvin säilynyttä kokonaisuutta edustavat rakennuksen julkisivut, sisätilojen kiinteä sisustus, huonekalut ja ympäröivä luonnonmai- sema/puisto.

90 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt HELSINKI

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja

Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Pelto

Niitty

Taajama

HUOM. MITTAKAAVA 1:100 000

MissäMissä maat on mainiommat – UUudenmaanudedenmannmmmaaann kulkkulttuuriympäristötullttutttuuriririymympmpmpääriärriristös t : 9191 Helsinki

34 Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki Perustelu Helsingin 1800-luvun alkupuolella rakennetun empire-keskustan ympärille rakentunut Alueen arvot perustuvat useimpiin pääkaupunki- kivikaupunki ”vuosirenkaineen” 1800-luvun alusta 1950-luvulle. Rajautuu pohjoisessa seudun ominaispiirrelistauksen kohtiin. Meilahden, Ruskeasuon, Töölön, Vallilan ja Sörnäisten kaupunginosiin. Alueen arvot pe- RKY-kohteet rustuvat useimpiin pääkaupunkiseudun ominaispiirrelistauksen kohtiin. Alppilan kirkko, Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko, Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset, Esplanadi - Bulevardi, Etu-Töölön kaupunginosa, Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo, Helsingin Aleksanterinkatu, Helsingin Kauppatori rakennuksineen, Helsingin Rautatientori, Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsingin synagoga, Helsingin yliopiston rakennukset (keskustakampus), Hietaniemen hautausmaat, Johanneksen kirkko ympäristöineen, Kaartin kasarmi, Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha, Kaivopuisto, Kallion kirkko, Katajanokan vanha osa, Kirurginen sairaala, Lapinlahden sairaala-alue, Lasipalatsi ja Rautatalo, Meilahden kirkko ja koulu, Meilahden sairaala-alue, Olympiarakennukset, Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen, Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit, Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä, Senaatintori ympäristöineen, Suomen Pankki, Kansallisarkisto ja Säätytalo, Suomenlinna, Suvilahden voimalaitosalue, Sörnäisten vankila, Taka-Töölön kerrostaloalue, Torkkelinmäen asuinalue, Tähtitorninmäen observatorio ja puisto, Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Vallilan asuinalueet

35 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Degerön kartano Perustelu Degerön puistomaiseen kartanoalueeseen kuuluu 1800-luvun alkupuolelta olevan pää- Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus, rakennuksen lisäksi lukuisia muita rakennuksia. Päärakennusta on käytetty lähinnä kesä- hyvin säilynyt kartano puistoineen. asuntona 1870-luvulta 1950-luvulle. RKY-kohde Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus

36 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Itä-Helsingin huvilakulttuuri ja Perustelu rannat Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus Helsingin paikallisliikenteen höyryvenereittien varteen, vanhan sisäsaariston väylän tun- vanhan sisäsaariston väylän varrella, Viaporiin tumaan, kartanoiden maille Stansvikiin, Hevossalmeen ja Jollakseen 1800-luvun lopulla liittyvä kartano, kaivostoiminta. ja 1900-luvun alkupuolella rakennetut lukuisat kesähuvilat. Stansvikin kartanon säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta ja kartanon historia liittyy Viaporin vaiheisiin. RKY-kohde Kartanoalueen pohjoispuolella on kaivosalue, josta on luohittu malmia 1700-luvun lopul- Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus ta 1830-luvulle. Kaivokset ovat luonnonsuojelualuetta, eivätkä sisälly maakunnallisesti arvokkaan alueen rajaukseen.

37 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Tullisaari Perustelu Tullisaaren (Tuurholma, Tullhom) 1500-luvulla syntyneen kartanon maille 1800-luvulla Paikallisliikenteen höyryvenereitille rakennetut muodostettu laaja puisto, joka kaupungille siirtyessään muutettiin kansanpuistoksi. Van- huvilat, sekä laaja kansanpuisto ja vanha kalkki- hasta rakennuskannasta on säilynyt kaksi 1800-luvun lopulla rakennettua huvilaa. Tulli- louhos. saaressa on louhittu kalkkia 1500-luvun keskivaiheilta. RKY-kohde Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus

92 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 38 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Vartiosaari Perustelu Vartiosaareen paikallisliikenteen höyryvenereitille pääasiassa 1900-luvun alussa rakenne- Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus. tut, edustavat kesähuvilat ja -kodit kiertävät rantoja yhtenäisenä rivinä. Saaren sisäosissa Eheä ja hyvin säilynyt kokonaisuus. on vanha pieni maatalousalue. RKY-kohde Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus

39 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Villinki Perustelu Villingin saarella on säilynyt Villingin kartanon 1860-luvulta oleva päärakennus puistoi- Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus. neen sekä kartanon maille palstoitetut, 1880-1930 -luvuilla rakennetut nelisenkymmentä Eheä ja hyvin säilynyt kokonaisuus. kesähuvilaa, joista arkkitehti Oiva Kallion itselleen suunnittelema atriumhuvila Villa Oiva- RKY-kohde la lukeutuu 1920-luvun klassisismin merkittävimpiin rakennuksiin. Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus

40 Helsingin keskuspuisto Perustelu Keskuspuisto on merkittävä osa Helsingin kaupunkikuvaa ja historiaa. Vuonna 1911 ark- Kaavoitushistoriallisesti merkittävää ja ainutlaa- kitehti Bertel Jung teki ehdotuksen Helsingin Keskuspuistoksi, joka sisälsi Kaisaniemen, tuista puistorakentamista Suomessa. Hakasalmen, Hesperian ja Eläintarhan alueet sekä Reijolan metsämaiden eteläosan. Suunnitelmaa täydennettiin myöhemmin kaupungin halki kulkevaksi metsä- ja puistovyö- hykkeeksi. Puistoon sijoitettiin toiminnallisia ulkoilu- ja liikunta-alueita palveluineen sekä kattava ulkoilutieverkosto. Puistoon sijoittuivat myös Olympia- ja Uimastadion sekä mui- takin olympialaisiin liittyviä arvorakennuksia. Keskuspuiston kehittämisen turvaksi vahvis- tettiin osayleiskaava 1978 ja osa puistosta on asemakaavoitettu. Puiston pohjoisemmissa osissa Maununnevalla on I maailmansodan aikaisia linnoitteita.

41 Herttoniemen asuntoalue Perustelu Herttoniemen 1940- ja 1950-luvuilla kaavoitetulle asuntoalueelle rakennettiin luonnon- Hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asunto- muotoja myötäileviä lamelli- ja pistetaloja, sekä pientaloalue, jonka yhtenäisyys perustuu alue. luonnonympäristöön, puutarhasuunnitteluun, katutilaan sekä yhtenäistä mittakaavaa oleviin asuinrakennuksiin, jotka on toteutettu yksilöllisin suunnitelmin. Poikkeuksellisen RKY-kohde hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Länsi-Herttoniemen pientaloalue

42 Herttoniemen kartano Perustelu Herttoniemen kartano sijaitsee jo 1400-luvulla tunnetussa, Helsingin vanhimpiin lukeutu- Keskiaikaiseen kylään muodostunut kartano, jos- vassa kylässä. Fajanssitehtaan entiseen polttimorakennukseen rakennettu päärakennus sa hyvin säilynyt laaja puisto. on saanut muotonsa 1800-luvulla ja kartanoa ympäröivä puisto on peräisin 1760-luvul- ta. Puistoon kuuluu päärakennukseen liittyvä ranskalainen muotopuutarha, joka vaihtuu RKY-kohde englantilaiseksi maisemapuistoksi etelässä ja idässä. Kartanon mailla on myös lukuisia Herttoniemen kartano talousrakennuksia. Lisäksi kartanoalueen pohjoisosassa on 1920-1930-luvulla Sipoosta ulkomuseotarkoituksessa siirrettyjä rakennuksia.

43 Huopalahden asema Perustelu Huopalahden rautatieasema on edustava, pääkaupunkiseudulle rautatien varteen synty- 1920-luvun rautatiearkkitehtuuria. neen ja nopeasti kasvaneen alkuaan huvilapainotteisen taajaväkisen yhdyskunnan asema- alue. Kokonaisuuteen kuuluu 1920-luvun alussa rakennettu, jugend-henkinen rautatiease- RKY-kohde ma, tyypillinen vahtitupa talousrakennuksineen radan rakentamisvaiheesta 1900-luvun Huopalahden rautatieasema alusta sekä asemapuisto.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 93 Alvar Aalto suunnitteli 1971 valmistuneen Finlandia-talon alun perin osaksi Töölönlahden kulttuurirakennusten rivistöä, joka jäi kuitenkin toteutumatta.

94 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 44 I maailmansodan linnoitteet - Ala-Malmi, Maununneva Perustelu 45 I maailmansodan linnoitteet - Harmaja I maailmansodan aikainen linnoittaminen. 46 I maailmansodan linnoitteet - Isosaari 47 I maailmansodan linnoitteet - Itä-Villinki RKY-kohde 48 I maailmansodan linnoitteet - Itäinen Pihlajasaari Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet 49 I maailmansodan linnoitteet - Kannelmäki (pl. Melkki) 50 I maailmansodan linnoitteet - Katajaluoto 51 I maailmansodan linnoitteet - Kivikko, Jakomäki, Kontula 52 I maailmansodan linnoitteet - Kuivasaari 53 I maailmansodan linnoitteet - Länsi-Herttoniemi 54 I maailmansodan linnoitteet - Maununneva 55 I maailmansodan linnoitteet - Maununneva 56 I maailmansodan linnoitteet - Melkki 57 I maailmansodan linnoitteet - Mustavuori 58 I maailmansodan linnoitteet - Myllypuro 59 I maailmansodan linnoitteet - Pajamäki 60 I maailmansodan linnoitteet - Rysäkari 61 I maailmansodan linnoitteet - Skatanniemi 62 I maailmansodan linnoitteet - Vartiokylän linnavuori Pääkaupunkia ympäröivä Viaporin meri- ja maalinnoitus on yksi merkittävimmistä I maa- ilmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Kahtena puolikaarena Hel- sinkiä kiertävän maalinnoituksen sisempi puolustusketju sijaitsee noin 6-7 km Helsingin keskustasta harvoina maavalleina mäkialueilla. Ulompi puolustusketju on noin 10-12 km päässä Helsingin keskustasta, ja yhtenäisemmin rakennettuun kantalinnoitettuun ketjuun kuuluvissa tukikohdissa on mm. maahan kaivettuja tai kallioon louhittuja, harkkomuu- rauksella tai betonilla vahvistettuja maastoon kätkettyjä linnoitteita, mm. puolustus-, huolto- ja tykistöasemia. Helsingin edustan saarilla on merilinnoitusketjun linnakkeita ja puolustusasemia, joihin kuuluu mm. laitureita, aallonmurtajia, mukulakivisiä teitä, kape- araiteisia rautateitä, tykkipattereita, valonheitinasemia, mittaustorneja ja varastoja sekä kasarmi- ja asuinrakennuksia. Meririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Monet merilinnoi- tuskohteista ovat edelleen sotilasalueita.

63 Kallahti - Ramsinniemi - Uutela Perustelu Ramsinniemessä, Kallahden rannassa, Kallahdenharjulla ja Skatanniemellä on lukuisia Hyvin maisemassa hahmottuva ja säilynyt rakennustaiteellisesti arvokkaita, paikallisliikenteen höyryvenereittien varteen 1900-lu- Kallahdenharju, sekä Helsingin höyrylaivareittien vun alussa rakennettuja huviloita. Alueella on myös kaksi 1960-1970-luvuilla rakennettua kesähuvila-asutus. koulutuskeskusta. Maisemallisesti merkittävä Kallahdenharju jatkuu maakunnan halki Hyvinkäälle saakka. Skatanniemellä on myös Skatan tila, jossa on jäljellä 1800-luvun ta- lousrakennuksia.

64 Kannelmäen kirkko Perustelu Kannelmäen kirkko edustaa 1960-luvun arkkitehtonisesti korkeatasoista ja teknisiltä rat- 1960-luvun kirkkorakentamista. kaisuiltaan ennakkoluulotonta uutta kirkkorakentamista. RKY-kohde Kannelmäen kirkko

65 Keski-Vuosaari Perustelu Asuntosäästäjät ry rakennutti 1960-luvulla Keski-Vuosaaren nk. hartiapankkimenetelmäl- Talkootyönä tehtyä aluerakentamista 1960- lä. Mielenkiintoisen lähiön erikoisimpia rakennuksia ovat Ulappasaarentien 1-3 terassiker- luvulta. Eheänä säilynyt lähiö. Kartano. rostalot. Rajaukseen kuuluu myös Vuosaaren kartano, jonka päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvulta.

66 Kivinokka ja Herttoniemen siirtolapuutarha Perustelu Kivinokan alueesta tehtiin pian 1920-luvun loppupuolella kansanpuisto, joka osoitettiin Kaupungissa asuvan työväen vapaa-ajanviettoa Vallillan, Hermannin ja Sörnäisten työväestön retkeilyalueeksi. Mökkiasutus rakennet- 1900-luvun alkupuolelta. tiin sotien aikana, ja nykyään alueella on tiheästi rakennettuna yli 400 mökkiä sekä lii- kuntakenttiä, uimaranta, venesatama ja viljelypalstoja. Herttoniemen 1934 perustetulla RKY-kohteet siirtolapuutarha-alueella on lähes kaksisataa vuokrapalstaa ja yhtenäisin tyyppipiirustuk- Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat, sin tehtyä mökkiä. Siirtolapuutarhan kerhorakennuksena toimii kartanon entinen tupak- Länsi-Herttoniemen pientaloalue kakuivausriihi.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 95 67 Korkeasaaren eläintarha Perustelu Korkeasaari vuokrattiin 1800-luvun lopulla kansanpuistoksi ja alueelle perustettiin eläintar- 1900-luvun vaihteen kansanpuisto, eläintarha ja ha 1889, miltä ajalta vanhimmat rakennukset ovat. Hylkysaareen rakennettiin 1912 kolmi- luotsitoiminta. kerroksisen kivinen luotsiasema, jossa myöhemmin toimi pitkään Suomen Merimuseo. RKY-kohteet Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari

68 Kulosaaren huvilakaupunki Perustelu Kulosaari on Suomen vanhimpia huvilakaupunkiperiaatteiden mukaan rakennettuja aluei- 1900-luvun alun huvilakaupunginosa. ta 1900-luvun alkupuolelta. Alueella on säilynyt lukuisia puu- ja kivihuviloita sekä koko- RKY-kohde naisuuteen kuuluvat puisto, Kulosaaren kasino ja rantahotelli sekä kirkko ja kellotorni. Kulosaaren huvilakaupunki

69 Käpylä-Koskela asuntoalue Perustelu Puu-Käpylä rakennettiin 1920-25 perustuen väljästi rakennettuihin yhteispihallisiin 1900-luvun alkuvuosikymmenien edustavia kortteleihin, joissa yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset tehtiin puusta. Mäkelänkadun ja yhtenäisenä säilyneitä asuntoalueita. länsipuolinen Omakoti-Käpylä rakennettiin yhtenäisesti 1920-luvulla ja sen eteläosien Olympiarakentaminen. kerrostalot 1940- ja 1950-luvuilla. Puu-Käpylän eteläpuolelle rakennettiin Olympiakylä 1940 olympialaisia varten, Koskelantien eteläpuolinen kisakylä 1952 olympialaisia varten. RKY-kohteet Koskelaan rakennettiin yhtenäinen pientaloalue 1930- ja 1940-luvuilla, kerrostalot ovat Arabian tehtaat, Käpylän puutaloalueet ja 1960- ja 70-luvuilta. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen punatiilirakennukset Käärmetalo, Herttoniemen ja Kumpulan ovat vuodelta 1928. siirtolapuutarhat

70 Lauttasaaren eteläkärjen linnoitteet ja kesämajat Perustelu Lauttasaaren eteläkärjessä on hyvin säilynyt ja yhtenäinen kokonaisuus Kriminsodan Kriminsodan aikaisia linnoitteita. 1950-luvulta aikaisia linnoitteita. Alue on ollut vuodesta 1927 kansanpuistona ja 1950-luvulta alkaen alkaen pysyviä kesämajoja. nykyisen muotoisena kesämaja-alueena.

71 Lauttasaari Perustelu Lauttasaari on hyvin säilynyt ja yhtenäinen kerrostalovaltainen kaupunginosa, jonka rakenta- Kaavoitushistoria, Helsingin höyrylaivareittien minen alkoi jo 1930-luvulla ennen alueliitosta Helsinkiin. Suurin osa Lauttasaaren kerros- ja kesähuvila-asutus, kartano. rivitaloista rakennettiin 1950-luvulla, mukaan lukien Lauttasaaren kirkko (1958) ja maamerkki- nä vesitorni (1959). Vanhempaa kerrostumaa edustavat Lauttasaaren kartano, jonka vanhem- RKY-kohde pi päärakennus on 1700-luvun lopulta ja uudempi 1800-luvun alkupuolelta, sekä 1800-luvun Lauttasaaren kirkko loppupuolella saaren pohjoisosaan paikallisliikenteen höyryvenereitille rakennetut huvilat.

72 Malmin hautausmaa Perustelu Alkuaan Helsingin kaupungin ulkopuolelle Malmille 1894 vihitty Pohjoinen hautausmaa Suomen suurin hautausmaa, jossa 1900-luvun on useaan otteeseen laajennettu, Suomen suurin hautausmaa. Evankelis-luterilaiseen eri aikakausien puutarha- ja maisemataiteellisia hautausmaahan sisältyy useita yleisilmeeltään erilaisia osia, jotka ilmentävät kulloinkin tyylejä. vallalla olleita puutarha- ja maisemataiteellisia tyylejä ja suunnitteluperiaatteita. RKY-kohde Malmin hautausmaa

73 Malmin lentoasema Perustelu Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ensimmäinen siviililentoliikenteen kansainvä- Lentoliikenteen historiaa. linen maalentoasema. 1930-luvun terminaalirakennus edustaa dynaamista ja funktionaa- lista rakentamista ja on kansainvälisestikin arvioiden harvinaisen hyvin alkuperäisessä RKY-kohde asussa ja käytössä säilynyt. Malmin lentoasema

74 Malmin rautatieasema Perustelu Malmin funktionalistinen rautatieasema pääradan varressa 1930-luvulta on aikansa mui- 1930-luvun rautatiearkkitehtuuria. hin asemarakennuksiin verrattuna poikkeuksellinen, koska rata kulkee asemarakennuksen RKY-kohde alitse. Malmin rautatieasema

75 Malminkartanon lähiö Perustelu Malminkartano on 1980-luvulla rakennettu yhtenäinen asuinalue, jonka punatiilisen 1980-luvun lähiörakentamisen edustava esi- terassi- ja pienkerrostalojen alueen suunnitteli Ralph Erskine. Alueen aikaisemmasta merkki. historiasta kertovat 1600-luvulla muodostunut kartano, josta on säilynyt mahdollisesti 1700-luvulta oleva päärakennus myöhemmin tehtyine laajennusosineen.

96 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 76 Maunulan ja Pirkkolan asuntoalueet Perustelu Maunulan 1940-1950 -luvuilla rakennetulla asuinalueella rakennukset sijaitsevat vaihte- 1950-luvun asuinalue sekä hyvin säilyneet, levasti kumpareisessa metsämaastossa ja noudattelevat alueen topografiaa. Rakennus- ruotsalaisilta lahjoituksena saadut talot ten suunnittelijoina on ollut useita aikansa merkittävimpiä arkkitehteja. Pirkkolan oma- rintamamiestaloalueella. kotialue sai alkunsa 1940-41 kun alueelle pystytettiin Ruotsista ja Norjasta lahjoituksena RKY-kohteet saatuja, paikalla koottavia puurakenteisia elementtitaloja, lähinnä siirtokarjalaisille, myö- Maunulan asuntoalue, Pirkkolan omakotialue ja hemmin myös rintamamiehille. Yhteensä taloja on yli 200. rintamamiestalot

77 Meilahden huvila-alue ja Seurasaari Perustelu Meilahden huvila-alueen kymmenistä huviloista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Huvilat Kesähuvila-asuutus alkaen 1800-luvulta, valtion ovat yksityiskohdiltaan koristeellisia ja niiden puistot ja puutarhat edustavat aikansa puu- päämiesten virka-asuntoja. Kansanpuisto. tarhakulttuuria. Alueella sijaitsevat valtion päämiesten virka-asunnot: Kesäranta, Tammi- niemi ja Mäntyniemi. Seurasaaren kansanpuisto sai nykyaikaan hyvin säilyneen ilmeensä RKY-kohteet 1890, jolloin rakennettiin paitsi puistorakenteet, myös alueen rakennukset. Seurasaareen Meilahden huvila-alue, Kansanpuistot on tuotu useita kymmeniä Suomen maakunnille tyypillisiä rakennuksia 1600-luvun lopul- Korkeasaari ja Seurasaari ta 1900-luvulle.

78 Munkkivuoren asuntoalue Perustelu Munkkivuori on 1950-luvun asuntoalue, jossa lamelli-, rivi- ja pistetalot vuorottelevat 1950-luvun hyvin säilynyt asuinalue. väljästi maaston ehdoilla. Hyvin säilyneeseen kokonaisuuteen kuuluu ostoskeskus.

79 Olympiarakennukset - Velodromi Perustelu Vuoden 1940 olympialaisia varten teräsbetonista rakennettu pyöräilystadion. Olympiarakentaminen. RKY-kohde Olympiarakennukset

80 Pihlajamäen lähiö Perustelu Pihlajamäen 1960-luvulla rakennetussa lähiössä metsäiselle kalliolle on sijoitettu pitkiä, Kuvastaa 1960-luvun lähiörakentamista, ensim- maiseman reuna-alueita horisontaalisesti korostavia lamellitaloja sekä korkeita tornitalo- mäinen elementtitekniikalla toteutettu lähiö. rykelmiä. Pihlajamäki oli Suomen ensimmäinen elementtitekniikalla toteutettu asuinlä- RKY-kohde hiö, jonka asemakaava perustui metsälähiö-ideologiaan. Pihlajamäen lähiö

81 Pihlajasaaret Perustelu Paikallisliikenteen höyryvenereitin varteen Pihlajasaarille rakennettiin huviloita 1800-lu- Hyvä esimerkki pääkaupunkiseudun vun loppupuolella. Saaresta muodostettiin sittemmin vuonna 1929 kansanpuisto. Itäisel- kansanpuistoista. lä Pihlajasaarella on I maailmansodan aikaisia linnoitteita.

82 Pitäjänmäen rautatieasema Perustelu Pitäjänmäen rautatieasema on Helsingin ja Turun välisen rantaradan asema, jonka ase- 1890-luvun rautatiearkkitehtuuria. marakennus edustaa 1890-luvun lopun rautatiearkkitehtuuria. RKY-kohde Pitäjänmäen rautatieasema

83 Salmisaaren teollisuusalue Perustelu Salmisaaren teollisuusalueen ytimen muodostavat Alkon 1938-40 rakennetut punatii- Yhtenäisen ilmeen säilyttänyttä 1940 ja 1950- liset tehtaat, Nokian useassa vaiheessa vuoden 1939 jälkeen rakennettu kaapelitehdas lukujen teollisuusarkkitehtuuria. sekä Salmisaaren 1947-1952 rakennettu voimalaitos. Yhtenäinen teollisuusmaisema hah- RKY-kohde mottuu erityisesti Lauttasaaren suunnasta Helsinkiin tultaessa. Salmisaaren teollisuusalue

84 Santahaminan sotilassaari Perustelu Santahaminan saari sijaitsee ikivanhan purjehdusreitin varrella, ja se on ollut merenkulki- Sotilassaaret ja itsenäisyyden ajan sotilasarkki- joiden pysähdyspaikka, mahdollisesti myös satama ja kauppapaikka. Autonomian aikana tehtuuri vanhalla purjehdusreitillä. Santahamina liitettiin Viaporin linnoitukseen. Alueen nykyiselle asulle ovat antaneet ilmeensä venäläisten perustama punatiilivaruskunta ja myöhemmin suomalaisten raken- RKY-kohde tama sotilasarkkitehtuuri. RKY:n mukaiseen rajaukseen on lisätty läheinen Hernesaari. Santahamina

85 Siltamäen asuntoalue Perustelu Siltamäen hyvin säilyneessä, 1970-luvulla rakennetussa lähiössä pitkähköt rakennusmas- 1970-luvun lähiörakentamista parhaimmillaan. sat rajaavat suojattuja piha-alueita. Jokirannan puolella on kaksikerroksisia lamellitaloja, alueen eteläosassa rakennukset ovat kolmikerroksisia.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 97 Viikin opetus- ja koetilan pellot muodostavat maisemallisesti merkittävän historiallisen agraarikerrostuman kaupungistuneessa ympäristössä.

86 Suomenlinna Perustelu Suomenlinna Helsingin sisääntuloväylän varrella on yksi maailman suurista merilinnoi- 1700-luvun merilinnoitus. tuksista, jolla on ollut rooli kolmen sitä rakentaneen valtion Ruotsin, Venäjän ja Suomen puolustuksessa. Ainutlaatuinen sotilasarkkitehtuurin muistomerkki on yksi Unescon maa- RKY-kohde ilmanperintökohteista Suomessa. Suomenlinna

87 Talin siirtolapuutarha Perustelu Talin 1935 perustetusta siirtolapuutarhasta on muodostunut vehmas, yhtenäinen mökki- Siirtolapuutarhat. alue. Siirtolapuutarhan kerhotalona on Talin kartanoon kuulunut kaksikerroksinen työvä- enasunto 1800-luvun alusta.

88 Tapaninkylän asuntoalue Perustelu Tapanila sai alkunsa Mosabackan (eli Tapanilan) rautatieseisakkeen avaamisesta lii- 1900-luvun alkupuolen esikaupunkirakentamista kenteelle 1907. Vuosien 1910-1935 välillä alueella lohkottiin ja rakennettiin noin 2500 radan varressa. asuntotonttia. Alueesta muodostui Helsingin seudun väkirikkain esikaupunkimainen radanvarsitaajama, jonka asukkaat olivat pääasiallisesti työväestöä. Asuinrakennukset oli- vat tyypillisesti pienehköjä, vaatimattomia ja puolitoistakerroksisia. Alueella on säilynyt myös koulurakennukset ja työväentalo.

89 Viikin opetus- ja koetila Perustelu Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan Viikin opetus- ja koetilako- Kampusalue, jonka maisemat periytyvät 1500- konaisuus rakennettiin 1930-luvulla antamaan ensimmäisenä Suomessa korkeakouluta- luvulla alkaneesta viljelystä kuninkaankartanon soista opetusta maatalouden mallitilalla. Yhtenäinen opetus- ja tutkimustarkoituksiin mailla. suunniteltu talouskeskus on pääpiirteissään säilynyt alkuperäisenä. Laajat entiset Viikin Latokartanon peltoaukeat, jotka ovat olleet viljelyksessä 1500-luvulta alkaen, muodos- RKY-kohteet tavat maisemallisesti merkittävän historiallisen agraarikerrostuman kaupungistuneessa Viikin opetus- ja koetila ympäristössä.

90 Östersundomin kulttuurimaisema Perustelu Östersundomin kulttuurimaisemaan kuuluu Vanhan Porvoontien molemmin puolin le- Kaupungin laidalla oleva yhtenäisenä säilynyt vittäytyviä peltoaukeita sekä Östersundomin kartanoalue, jonka vanhimmat säilyneet ra- kartano- ja viljelymaisema. kennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Östersundomin puinen kappeli on rakennettu 1754 RKY-kohteet ja se on tiettävästi Helsingin vanhimpia rakennuksia. Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila

98 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti KAUNIAINEN arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Uudenmaan liitto Pelto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) Taajama pohjakartta-aineisto©MML, 2012 1:200 000 02 4 km

Kauniainen

120 Gallträskin huvila- ja omakotiasutus Perustelu Kauniainen on maan varhaisimpia huvilakaupunkeja, ja pohjautuu arkkitehti Lars Sonckin 1900-luvun alun huvilakaupunki. laatimaan asemakaavaan. Erityisesti Gallträskin järven eteläpuolisella alueella on säily- nyt 1900-luvun alun yhdyskunnan rakenne: suuret tontit, rehevät suunnitellut puutarhat, RKY-kohde kookkaat asuinrakennukset, erilliset talonmiehen asunnot sekä pensas- ja kiviaitojen reu- Kauniaisten huvilakaupunki nustamat katunäkymät. Luonteensa säilyttänyt huvila-alue on supistunut myöhemmän tiiviin asuinrakentamisen myötä.

121 Kauniaisten asema Perustelu Kauniaisten 1910-luvun vaihteessa rakennettu jugend-asemarakennus, kaksi tavaramaka- 1910-luvun vaihteen rautatieasema siinia ja talousrakennus muodostavat Helsingin ja Turun välisen rantaradan väliaseman, RKY-kohde joka on ollut merkittävä Kauniaisten myöhemmälle kehitykselle. Kauniaisten rautatieasema

Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä VANTAA rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 99 Vantaa

277 Hanabölen kylämaisema Perustelu Hanabölen kylämaisema avoimine peltoineen on syntynyt Keravanjoen varteen. Jo Viimeistään 1500-luvulta tunnettu kylä, jossa 1500-luvulla tunnetussa kylässä on säilynyt paljon rakennuskantaa 1700-luvulta. Yhdes- vanhaa rakennuskantaa ja viljelymaisemaa. sä vanhan tiestön, joen ja ympäröivän peltomaiseman kanssa se muodostaa yhä melko yhtenäisen ja hyvin säilyneen kulttuurimaiseman. Kylän pohjoispään koskessa oli 1700-lu- vulla suurehko vesisaha, josta on jäljellä patorakennelmien raunioita.

278 Havukosken asuntoalue (Koivukylä) Perustelu Havukosken 1970- ja 1980-luvuilla rakennettu kerrostalolähiö on yksi pääkaupunkiseu- 1970- ja 1980-lukujen aluerakentamista, yksi dun suurimmista yhtenäisistä kerrostalolähiöistä. Tiiviisti rakennetun lähiön maamerkkinä pääkaupunkiseudun suurimmista yhteinäisistä ovat kahdeksan kalliolle rakennettua tornitaloa. lähiöistä.

279 Helsingin pitäjän kirkonkylä Perustelu Helsingin pitäjän kirkonkylä Keravanjokilaaksossa edustaa Uudenmaan rannikon jokilaak- 1400-luvun lopussa rakennettu kivikirkko. Suuri soihin keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. 1700-1800-lukujen vaihteen asussa säilyneen rantatie. Hyvin säilynyt kirkonkylä. kylän keskuksena on 1400-luvun lopulla rakennettu harmaakivikirkko, jonka ympäristös- sä on viljamakasiineja, kellotapuli, kirkkotarha hautakappeleineen, kirkkoherranpappila ta- RKY-kohde lousrakennuksineen sekä koulutalo. Kirkonkylän muu rakennuskanta muodostuu vajaan Helsingin pitäjän kirkonkylä, Suuri rantatie kymmenen kantatilan talouskeskuksista, joiden rakennuksista vanhimmat ovat 1700-lu- vun lopulta ja 1800-luvun alusta. Ne sijaitsevat tiiviinä ryhmäkylänä kylän halki kulkevan Suuren rantatien varressa.

280 I maailmansodan linnoitteet - Länsimäki Perustelu 281 I maailmansodan linnoitteet - Maratonpuisto I maailmansodan aikainen linnoittaminen. Pääkaupunkia ympäröivä Viaporin meri- ja maalinnoitus on yksi merkittävimmistä I maa- ilmansodan aikana rakennetuista linnoituskokonaisuuksista. Kahtena puolikaarena Hel- RKY-kohde sinkiä kiertävän maalinnoituksen sisempi puolustusketju sijaitsee noin 6-7 km Helsingin Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet keskustasta harvoina maavalleina mäkialueilla. Ulompi puolustusketju on noin 10-12 km päässä Helsingin keskustasta, ja yhtenäisemmin rakennettuun kantalinnoitettuun ketjuun kuuluvissa tukikohdissa on mm. maahan kaivettuja tai kallioon louhittuja, harkkomuu- rauksella tai betonilla vahvistettuja maastoon kätkettyjä linnoitteita, mm. puolustus-, huolto- ja tykistöasemia. Helsingin edustan saarilla on merilinnoitusketjun linnakkeita ja puolustusasemia, joihin kuuluu mm. laitureita, aallonmurtajia, mukulakivisiä teitä, kape- araiteisia rautateitä, tykkipattereita, valonheitinasemia, mittaustorneja ja varastoja sekä kasarmi- ja asuinrakennuksia. Meririntaman linnakkeet otettiin itsenäistymisen jälkeen puolustusvoimien käyttöön ja niitä käytettiin 1918 lisäksi vankileireinä. Monet merilinnoi- tuskohteista ovat edelleen sotilasalueita.

282 Kaivokselan asuntoalue Perustelu Kaivokselan lähiö on 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue, jossa elementtivalmisteiset, 1960-luvun maastoa myötäilevä kapearunkoiset, pitkät lamellitalot on sijoitettu maastoa mukaillen metsäisille selänteille elementtikerrostaloalue. ja pistetalot myötäilevät metsän reunaa. Kaivoksela on ensimmäinen aluerakentamiskoh- de Vantaalla. Puistoalueella on säilynyt kaivoskuiluja.

283 Korson rautatieasema Perustelu Helsinki–Hämeenlinna-radan varren Korson seisake muutettiin asemaksi 1910-luvulla. 1900-luvun alun rautatiearkkitehtuuria. Tuolloin rakennetun puisen asemarakennuksen lisäksi alueella on säilynyt 1900-luvun RKY-kohde alusta asuinkasarmi ja talousrakennus. Korson rautatieasema

284 Simonmetsän kerrostaloalue Perustelu Simonmetsän 1960-luvulla rakennetulla kerrostaloalueella kolmikerroksisten elementti- 1960-luvun kerrostalolähiö. rakennusten neliömäiset sommitelmat muodostavat suljettuja piha-alueita. Simonmetsä suunniteltiin eräänlaiseksi mallilähiöksi suurine viheralueineen ja maastoon sovitettuine rakennuksineen.

100 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Tikkurilan silkkitehdas perustettiin 1930-luvulla maaseutuympäristöön Keravanjoen varteen, koska silkkikankaiden tuotannossa tarvittiin paljon puhdasta vettä. Teollisuuskortteli on nykyisin suurilta osin asuinkäytössä..

285 Sotungin kylämaisema ja Håkansbölen kartano Perustelu Sotungin jo 1300-luvulla tunnettu kylä on pääkaupunkiseudun vanhimpia ja parhaiten Pääkaupunkiseudulla harvinaisen hyvin säilynyt säilyneitä kyläympäristöjä. Pellot sijaitsevat kapeassa metsän ympäröimässä laaksossa, ja 1300-luvulta tunnettu kylä, jossa rakennuskan- rakennukset ovat sijoittuneet peltojen keskellä oleville mäille. Kulttuurihistoriallisesti ja taa 1700- ja 1800-luvuilta. Kartano. maisemallisesti tärkeimpien tilakeskusten rakennuskanta on pääosin 1700- ja 1800-lu- vuilta. Myös alueen eteläosaan sijoittuva Håkansbölen kylä on tunnettu jo 1500-luvulla RKY-kohteet ja kartano on perustettu 1600-luvulla. Päärakennus on 1900-luvun alusta. Sotungin kylä ja Håkansböle

286 Tikkurilan kulttuurimaisema Perustelu Tikkurilan kulttuurimaiseman vanhimpaan kerrostumaan kuuluu Keravanjoen mutkassa 1800-luvulta rakentunut radanvarren teollisuus- sijaitseva, jo 1500-luvulla tunnettu Kuninkaalan kylä. Kylänraitin ympärille tiiviisti sijoit- keskittymä. Viiimeistään 1500-luvulta tunnettu tuneet talojen paikat ovat pääosin samat kuin jo 1700-luvun alussa ja vanhaa rakennus- kylä, jonka rakenne ja vanhaa rakennuskantaa kantaa on säilynyt 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Helsingin ja Hämeenlinnan vä- säilynyt. lisen radan yhteyteen 1860-luvulla rakennettu Tikkurilan rautatieasema keräsi nopeasti ympärilleen teollisuuskeskittymän, jonka merkittävimpiin toimijoihin kuuluivat Tikkurilan RKY-kohteet Väritehdas ja tekstiilitehtaita. Suurehkon teollisuusalueen parhaiten säilynyttä raken- Tikkurilan rautatieasema, Jokiniemen koelaitos nuskantaa ovat 1900-luvun keskivaiheilla rakennetut Tikkurilan Silkki Oy:n tehdasraken- nukset. Valtion Jokiniemeen 1900-luvun alussa perustaman maanviljelystaloudellisen koelaitoksen rakennuskanta koostuu 1900-luvun alussa rakennetuista, jugendhenkisistä laboratoriorakennuksista, punatiilisistä karjatalousrakennuksista sekä 1920-1960-luvuilla rakennetuista laitosrakennuksista ja henkilökunnan asuinrakennuksista.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 101 ITÄ-UUSIMAA

Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Sipoo

Ominaispiirteet

Asutus ja elinkeinot Teollisuus ʸ Keskiajalta periytyvä maaseutumainen aluerakenne säilynyt. ʸ Ruukit 1600-luvulta ʸ Kivikautiseen asutukseen viittaavia muinaisjäännöksiä paljon: ʸ Kaivostoiminta Askola ʸ Saha- ja kaivosteollisuus 1800-luvulta: ensimmäinen ʸ Keskiaikaiset kivikirkot Suuren rantatien varressa sulfiittiselluloosatehdas ʸ Kartanot: Suuren rantatien ja hyvien vesireittien varressa lukuisia ʸ Pienteollisuus: myllyt, sahat, vanuttamot, puunjalostus, keskiaikaisia kartanoita tiilitehtaat ʸ Maaseudun asutus: keskiajalta periytyviä suuria ryhmä- ja ʸ Meijerit, puodit, käsityöläisalueet nauhakyliä jokilaaksoissa, keskiaikainen kylärakenne ja perinteisiä ʸ Ahvenkosken vesivoimalaitos rakennustyyppejä säilynyt, mäkitupa-asutus ʸ Ydinvoimalat ʸ Viljely rannikkoalueen ja jokilaaksojen savikoissa ʸ Öljynjalostus ʸ Saaristolaiskylät: kalastus, luotsaus, laivanrakennus, salakuljetus ʸ Kaupungit Porvoo (1300-luvulta) ja Loviisa (1700-luvulta): Vapaa-aika ja virkistys kaupunkirakenteen vuosirenkaat ʸ Loviisa kylpyläkaupunkina: huvilat ja pensionaatit ʸ Jälleenrakennuskauden asuntoalueet ja asutustilat ʸ Kesähuvila-asutus erityisesti saariston höyrylaivareiteillä ʸ Työväenasuntoalueet: erityisesti moderni 1800-luvulta työväenasuntokulttuuri ʸ Kesämökit 1900-luvulla Liikkuminen ja kulkureitit Puolustus ʸ Linnavuoret ja linnat (Porvoo, Sibbesborg, Husholmen) ʸ Jokien merkitys kulkureitteinä ʸ Ahvenkoski valtakunnan rajana ja ylityspaikkana ʸ Vesireitit: pitkät sisämaalahdet ja joet ʸ Linnoitus 1700-luvulta: Svartholma ja Loviisa ʸ Tiestö: Suuri rantatie 1300-luvulta, Porvoontie Hämeenlinnaan (1400-luvulta), Koskenkylä–Elimäki-tie (1600-luvulta) ʸ Linnoitteet 1900-luvulta alkaen: I ja II maailmansodan aikaiset, itsenäisen Suomen linnoitteet ʸ Merenkulku: vene- ja laivaväylät, merimerkit, luotsaus ʸ Vanhat laivaston suojasatamat: ryssänuunit, kanavat, Muut kiviholvisillat jokien yli ʸ Kulttuurivaikuttajat (mm. Johan Ludwig Runeberg, Albert ʸ Höyrylaivaliikenne rannikolla 1800-luvulta 1930-luvulle Edelfelt, Tove Jansson) ʸ Satamat: Ruotsinpyhtää, Valko, Porvoon syväväylä ʸ Rautatiet asemanseutuineen: Kerava–Porvoo (1874), Lahti–Loviisa (1900)

102 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Ylikunnalliset kulttuuriympäristöt

Loviisa, Myrskylä Perustelu 177 Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso Jokilaakson ja merenlahden kulttuurimaisemaa, Maisema-alue koostuu Pernajanlahden rantojen laajoista viljelyksistä, ruovikkoisista laajoja yhtenäisinä säilyneitä viljelyaukeita. Joki- rantakosteikoista ja pienipiirteisistä, kumpareisista saaristomaisemista, sekä mutkittele- varressa tyypillisiä keskiajalta periytyviä nauha- van metsänreunan rajaamasta, viljelykäytössä olevasta Koskenkylänjokilaaksosta, jossa ja ryhmäkyliä. Suuria kartanoita 1500-luvulta. nauha- ja ryhmäkyliksi tiivistynyt asutus keskittyy joen varteen. Jokilaakson vanhaa ra- Ruukkeja ja sahateollisuutta. Merenkulku ja kennuskantaa edustavat parhaiten Garpomin tiivis, raitin halkaisema kylä, 1600-luvulla vesireitit. Saaristolaisasutus. muodostettu Malmgårdin kartano, jonka rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta sekä Koskenkylän 1600-luvulla perustettu ruukki sahoineen, joka on yhä teollisuuskäytössä. RKY-kohteet Etelärannikon pisimpiin merenlahtiin kuuluva Pernajanlahti on ollut merkittävä vesireitti Fasarbyn kylä, Koskenkylän ruukinalue, Malm- ja sen länsirannalla on ollut lukuisia kartanoita jo 1500-luvulla, joista merkittävimpiä gårdin kartano, Michelspiltomin rautatieseisake, ovat Tervikin, Tjusterbyn ja Sjögårdin mahtikartanot laajoine tiluksineen, vanhoine edus- Pernajan kirkko ja pappila, Sjögårdin kartano, tavine rakennuksineen ja suurine puistoineen. Suurmaanomistuksen ansiosta viljelykset Tervikin kartano, Tjusterbyn kartano ja rannat ovat säilyneet yhtenäisinä sekä kulttuuripiirteet perinteisinä. Lisäksi länsirannan kulttuuripiirteitä edustavat Isnäsin vanha sahamiljöö työväenasuntoineen ja Fasarbyn hy- vin säilynyt ryhmäkylä sekä itärannalla Pernajan kirkonkylä, keskiaikainen kivikirkko sekä muutamat kartanot, maalaistalot ja saaristolaisasumukset.

Pornainen, Porvoo, Mäntsälä Perustelu 201 Mustijokilaakson kulttuurimaisema Jokilaakson kulttuurimaisemaa. Kivikautiset mui- Mustijokilaakson kulttuurimaisema alkaa Mäntsälän Nummisten kylästä, jatkuen Pornais- naisjäännökset. 1600-luvulla perustetut karta- ten puolella Mustijoen ja sitä seurailevan tielinjan tuntumassa. Mäntsälässä kylämaise- not, sähkölaitos, kirkonkylä. Suuri rantatie. maan kuuluvat joenvarren mäillä sijaitsevat Alikartanon, Ylikartanon ja Nordbon karta- not sekä Mustijokeen laskevat pellot ja metsänreunaa myötäilevä maantie. Alikartanon RKY-kohteet tila periytyy 1600-luvun alusta (aiemmin nimellä Frugård), josta erotettiin 1700-luvun Frugårdin kartano ja viljelymaisema., lopulla omaksi tilakseen Ylikartano. Kartanoiden vanhin rakennuskanta on 1700-luvulta, Suuri rantatie mutta pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Alikartanon pelloilla kokeiltiin jo 1700-luvun puolivälissä uusia viljelytapoja ja puutarhassa kasvatettiin hyötykasviuu- tuuksia. Nummistenkosken partaalla on vanha saha- ja myllypaikka, josta jäljellä kivisiä ja betonisia patolaitteita. Pornaisissa asutus on sijoittunut tienvarsien mäenkumpareille ja harjanteille. Mustijoki pitkine näkymineen yhdistää monia arvokkaita kulttuuriympäris- töjä, joista huomattavimpia ovat Lahan ja Laukkosken 1600-luvulla perustetut kartanot, Halkian kylä sähkölaitoksineen sekä uudisrakentamisesta huolimatta perinteisen mit- takaavan säilyttänyt Pornaisten kirkonkylä. Mustijokilaaksosta Pornaisissa on löydetty lähes kolmekymmentä kivikautista asuinpaikkaa. Mustijokilaakso jatkuu Porvoossa joen yläjuoksua pienipiirteisempänä ja hajanaisempana kulttuurimaisemana, jonka eri osia yhdistää joen lisäksi Suuren rantatien hyvin säilynyt linjaus. Porvoon ensimmäisiin ruotsa- laisten uudisasukkaiden asuttamiin alueisiin kuuluvaa jokilaaksoa rytmittävät Anttilan ja Yli- ja Ali- Vekkosken kylät, Boen kartano ympäristöineen sekä Tyysterin, Treksilän, Karle- byn ja Åminsbyn kylien muodostama suurmaisema.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 103 Porvoo, Loviisa Perustelu 232 Pellinki - Pellinginsalmen väylän kulttuuriympäristö, Tullsundet Vuosisatoja käytetty sisäväylä. Suojasatama, Pellinginsalmen suojaisa sisäväylä on ollut käytössä vuosisatojen ajan. Salmen syvän- josta kertovat rankallioiden kaiverrukset. Luotsi- teessä ollut suojasatama on merkitty myös Kuninkaalliseen merikartastoon 1700-luvun ja tulliasemat, ryssänuunit. Saaristolais- ja lopulta ja rantakallioissa on kaiverrettuna nimiä, vuosilukuja ja vedenkorkeuksia. Salmea huvila-asutus. ympäröivillä saarilla on ollut mm. luotsi- ja tulliasemia sekä ns. ryssänuuneja. Alueen asutus on sekoitus saaristolais- ja huvila-asutusta vanhimman, joskin harvaan säilyneen rakennuskannan ollessa 1800-luvulta. Höyrylaivakauden rakennuskantaa edustavat osuuskauppa, seurantalo ja koulu.

Pukkila, Askola Perustelu 233 Kyrölän ja Mättähistön kulttuurimaisema 1944-1955 rakennetut hyvin säilyneet Kyrölän ja Mättähistön kulttuurimaisemaan kuuluu laaja peltoaukea, jonka ympäristöön siirtolaistilat. metsän rajaan, tien varteen ja pellon keskelle rakennettiin 1944-1955 siirtolaistiloja jäl- leenrakennuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Hyväkuntoiset tilakeskukset ovat säi- lyneet pääosin alkuperäisessä asussaan. Tielinjaukset ovat mahdollisesti vasta 1900-lu- vun alkupuolelta.

Pukkila, Askola, Porvoo Perustelu 234 Porvoonjokilaakson maisema-alue Jo kivikaudella asuttua aluetta. Jokilaakson pel- Porvoonjokilaakson maisema-alue kulkee Askolassa pohjoisessa jyrkkärinteisen kallio- lot olleet pitkään viljelyksessä. Tiiviitä ryhmä- ja maaston suojissa laajentuen ennen Askolan kirkonkylää avarammaksi, loivapiirteiseksi nauhakyliä, keskiaikainen kylärakenne edelleen viljelylaaksoksi, jota reunustavat korkeat selänteet. Jokilaakso on muinaisen merenlah- monin paikoin tunnistettavissa. Keskiaikainen den tuntumassa löydettyjen muinaisjäännösten perusteella ollut huomattava asutus- kauppapaikka Saksalassa. 1300- ja 1400-luvuil- keskittymä kivikaudella. Alue on ollut pitkään viljelyksessä. 1560-luvulla jokilaakson ta lähtien tunnettuja kartanoita. Kiviholvisiltoja. viidessä kylässä oli yhteensä parikymmentä tilaa. Kulttuurimaiseman kohokohta on Pukkila on jokilaakson kulttuurimaiseman nuo- kosken partaalle rakentunut, yhtenäisenä ja tiiviinä säilynyt Vakkolan kylä, joka on ollut rinta kerrosta, jossa muusta alueesta poiketen ei pysyvästi asutettu ainakin 1300-luvulta. Kylän maisemassa keskeistä on 1800-luvulta kartanoita eikä torppia. ja 1900-luvun alusta säilyneen rakennuskannan lisäksi 1900-luvun alun kiviholvisilta ja vesisahan punamullattu rakennuskanta. Askolan kirkko ympäristöineen on 1800-luvun RKY-kohde vaihteesta. Porvoossa maisema-alue muodostuu joen länsipuolen laajoista peltoaukeista Vakkolan kylä ja itäpuolen voimakkaista harjanteista, jyrkkärinteisistä kumpareista ja kalliomäistä. Joki- laakson hedelmälliset maat on otettu viljelykseen varhain, ja se on ollut tiiviisti asuttua jo 1500-luvulla kun sen 15 kylässä on ollut yhteensä yli 80 tilaa. Tiheästi rakennetuista ryhmäkylistä Saksala on säilyttänyt sekä perinteisen rakenteensa että runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Se oli myös Porvoonjoen tärkeä kauppapaikka ennen Porvoon kaupun- gin perustamista. Suomenkylä on hyvä esimerkki tiiviistä, raitin varrelle keskittyneestä nauhamaisesta kylästä. Porvoonjokilaakson kartanoista merkittävimpiä ovat 1300-luvul- ta tunnettu Kiialan kartano ja 1400-luvulta tunnettu Strömsbergin kartano. Kartanoiden rakennuskanta on pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Strömsbergin läheisessä koskessa on myös säilynyt vesivoimalaitos, mylly ja patorakennelmia. Myös Porvoonjokilaaksoon liittyvän Pikkujokilaakson Kaarenkylässä, Vanhamoisiolla ja Tuorilassa on säilynyt paljon peltojen ympäröimää arvokasta rakennuskantaa. Porvoonjokilaakson maisema-alue Puk- kilassa on avaraa ja tasaista, jokilaakson kuitenkin kaventuessa alueen eteläosassa ka- pean, jyrkkärinteisen ja metsän varjostaman uoman ympärille. Pukkilan kulttuuripiirteet ovat Porvoonjokilaakson nuorimpia, tosin Naarkosken, Kanteleen ja Savijoen kylät on tunnettu jo 1560-luvulla, jolloin niissä on ollut yhteensä kolmisenkymmentä tilaa. Muus- ta seudusta poiketen Pukkilan alueella ei ole ollut yhtään kartanoita eikä niiden seuran- naisina torppia. Rakennuskannan kohokohtina ovat Pukkilan kirkon ympäristö 1800-luvun alkupuolelta ja Naarkosken vanha voimalaitos ja 1900-luvun alussa rakennettu kivisilta.

104 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ASKOLA Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Askola

1 Särkijärven-Tiilään kylä- ja kartanomaisema Perustelu Särkijärven-Tiilään kartano- ja kylämaisema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan tyy- Vanhaa viljelyseutua. Historialliseen tielinjaan pillinen ja hyvin säilynyt Uudenmaan rannikolta sisämaahan johtavan vanhan maantien tukeutuva kyläasutusta ja kartanoita seudulle varteen sijoittunut asutuskeskittymä. Viljelymaisema periytyy 1700-lukua edeltäneeltä epätyypillisessä järvimaisemassa. ajalta, ja sille on tyypillistä historialliseen tielinjaan tukeutuva nauhamainen kyläasutus kantatiloineen, kouluineen ja seurantaloineen, kartanoiden talouskeskukset puukujan- RKY-kohde teineen, puistoineen ja puutarhoineen sekä vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot. Hyvin Särkijärven kylä- ja kartanomaisema säilynyt rakennuskanta pääosin 1800-luvulta.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 105 Maakunnallisesti LAPINJÄRVI arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Lapinjärvi

139 Heikinkylän kulttuurimaisema Perustelu Heikinkylän maisemaa hallitsee laaja Taasianjoen halkoma viljelyaukea, jota reunustavat Laaja viljelyaukea, vanhat tielinjaukset ja säily- jo 1500-luvulla tunnetun kylän kolme tiiviimpää, moreeniselänteille sijoittuvaa raken- nyt kylärakenne. Rakennuskantaa 1700-luvulta nusryhmittymää. Vaikka rakennuskantaa on säilynyt 1700-luvulta saakka, ovat tilojen lähtien. päärakennukset peräisin pääasiassa 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. 1900-luvun rakennuskantaa edustavat mm. meijeri, osuuskauppa, paloasema ja koulurakennukset. Jakotoimituksista huolimatta kylärakenne on säilynyt pääpiirteissään. Kylän tielinjaukset ovat säilyneet 1700- ja 1800-luvuilta. Hopenbackenin kohdalla Taasianjoen ylittää edus- tava kiviholvisilta 1910-luvulta. Kylästä on löydetty kivikautinen asuinpaikka.

106 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 140 Kimonkylän kulttuurimaisema Perustelu Kimonkylä sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla peltojen ympäröimänä. 1500-luvul- Hyvin säilynyt kylämiljöö viljelymaiseman la kylässä tiedetään olleen yli kymmenen tilaa ja asutus muodostui tiiviisti lähelle Taasi- keskellä. anjokea sen itäiselle rannalle, keskiaikaisperäisen Lapinjärvi-Elimäki -tien varrelle. Kimon- kylän yhtenäinen kylämiljöö on rakenteeltaan harvinaisen hyvin säilynyt ja itse kylätontti on säilyttänyt asemansa maisemallisena kiintopisteenä, vaikka 1800-luvun puolivälin tuli- palo tuhosi suuren osan kylän rakennuksista. Päärakennukset ja osa talousrakennuksista sijaitsevat kiinni kylätiessä rajaten hyvin hoidettuja pihapiirejä.

141 Lapinjärven kirkonkylä ja kulttuurimaisema Perustelu Lapinjärven poikkeuksellisen hyvin historiallisessa asussaan säilynyt kirkonkylä on ra- Vanhan maantien varteen syntynyt hyvin säily- kentunut vanhan Porvoosta Liljendalin kautta Elimäelle ja Anjalankoskelle johtaneen nyt kirkonkylä. maantien varteen Lapinjärven itärannalle. Kirkonkylän vanhin rakennuskanta muodostuu ruotsalaisen ja suomalaisen kirkon ohella empiretyylisestä kirkkoherranpappilasta, kap- RKY-kohde palaisenpappilasta, Brofogdasin sotilasvirkatalosta, kansakoulusta, maatalouskoulusta, Lapinjärven kirkonkylä Mariebergin kartanon talouskeskuksesta ja puistosta, kylän kantatilojen talouskeskuk- sista sekä käsityöläisasutuksesta. Kirkonkylän kulttuurimaisemaan kuuluvat Lapinjärveen rajautuva viljelyaukea sekä kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Vasarankylä vanhoine talonpoikaistaloineen ja mäkitupineen.

142 Porlammin ja Käkikosken kulttuurimaisema Perustelu Lapinjärven luoteisosaan, Koskenkylänjoen varteen syntyneeseen Porlammin ja Käki- Joenvarren kyläkokonaisuus, jossa asutusta run- kosken edustavaan kyläkokonaisuuteen kuuluvat Porlammin kartano, Koskenkylän joki, saasti jo 1500-luvulta lähtien. 1700-luvulta pe- joenvartta seuraileva maantie sekä viljelymaisema, jota reunustavat niin maatilat kuin riytyvä vanha tiestö. Struven astemittausketju. mökkimäinen asutuskin. 1500-luvulla Porlammin kylässä oli yli 30 tilaa ja asutus sijoittui nykyisen Porlammin kartanon mäelle, kylän pohjoispuolelle. Koskenkylänjokilaakson kor- RKY-kohde keuseroiltaan vaihtelevan maiseman vanhimpaan kerrostumaan lukeutuvat viimeistään Struven astemittausketju 1700-luvun lopulla muotoutuneet tiet, jotka ovat edelleen käytössä. 1700-luvun lop- puun mennessä asutus levittäytyi tieverkoston varrelle. Tiiviimmin rakennettuja alueita olivat Koskenkylänjoen ylityspaikat vanhalla kylätontilla sekä Käkikoskella. Myöhempi asutus on täydentynyt vanhan kylärakenteen lomaan laajojen peltoaukeiden reunaan. Kylän nykyinen rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä. Alueen pohjoisosassa Pyhäjärven kallioisella rannalla, 60 metriä järven pinnasta on Struven astemittausketjuun kuuluva mittauspiste. Struven astemittausketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodostuva nauha, joka seuraa 25. itäistä pituuspiiriä yli 2800 kilometrin matkan Pohjoisen jääme- ren ja Mustanmeren välillä. 1816–1855 mitatun ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Porlammin kohde on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon yhtenä 34:sta parhaiten säilyneestä mittauspisteestä.

143 Sjökulla, Lapinjärven huoltola Perustelu Lapinjärven vuonna 1937 perustettu huoltola sijaitsee laajan viljelyaukean ympäröimänä 1930-luvun laitosrakentamista ja 1800-luvun Lapinjärven rannassa kohoavalla kumpareella, jonne johtaa pitkä koivukuja. Alueen ra- lopun kartanorakennuksia. kennuskantaan kuuluu 1800-luvun lopun kartanorakennuksia ja 1930-luvun huoltolakau- RKY-kohde den korkeatasoisia funktionalistisia laitosrakennuksia. Lapinjärven huoltola

144 Taasianjoen kulttuurimaisema Perustelu Taasianjoen kulttuurimaiseman alueella sijaitsee maakunnan laajin, tasainen peltoaukea. Maakunnan laajin tasainen peltoaukea, vanhaa Alueeseen kuuluu pohjoisessa Pukaron kylä, joka sijaitsee pienehköllä, tiiviisti rakennetulla, tiestöä, kylämäki, kartanoita. Kivikautisia asuin- metsäisellä mäellä keskellä avoimien peltojen hallitsemaa Taasianjoen laaksoa. Kylän läpi paikkoja. kulkee vanha Lapinjärvi-Elimäki –pitäjäntie, jonka tuntumaan joen molemmille rannoille asutus vakiintui 1700-luvun loppuun mennessä. Ajallisesti kerrostunut kylämäki koostuu pienehköjen mökkien lisäksi maantien varrelle sijoittuneista maatiloista ja uudemmasta omakotiasutuksesta. Kylän koillispuolella, peltojen keskellä on Pukaron kartanon raken- nusryhmä, jossa päärakennus ja puisto ovat 1800-luvun alkupuolelta ja talousrakennukset 1900-luvun alkupuolelta. Kylän luoteispuolella oleva Lumnäsin kartanon vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Taasianjoen kulttuurimaisemaan kuuluu etelässä Lindkosken keskiaikai- nen kylä, jonka tienoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Säilyneistä rakennuk- sista useimmat ovat vanhimmilta osiltaan 1900-luvun alkupuolelta.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 107 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) LOVIISA Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012 108108 : MMissäisssssääm mmaataataaaa onn mmamainiommat232ainiinin ommommmmmatat – UUudenmaanudedenmamaaann kukulkulttuuriympäristötlttuttt uriiymymmppäriärä istös t Loviisa

158 Bästö-Sandön saaristomaisema Perustelu Bästö-Sandön maisema-alue muodostuu useista pienistä Loviisan edustan ulkosaaris- Kiviuuneja, 1780-luvun satamapaikka, II maail- ta. Saarissa on mm. muinaisjäännöksiksi luokiteltuja kivilatomuksia eli todennäköisesti mansodan aikaisia linnoitteita, seurantalo. kalastajien rakentamia kiviuuneja sekä yksittäisiä rakennuksia kuten seurantalo. Bästön Högbergetin huipulla on II maailmansodan aikainen tähystystorni ja bunkkeri. Alueen ete- läosassa on ollut kuninkaallisen merikartaston mukaan satamapaikka 1780-luvulla.

159 Kullaan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema Perustelu Kullaan kartano on keskiajalta asti asuttu yksinäistila, jota ympäröi vanhimmilta osiltaan Keskiajalta tunnettu tila, jossa kartanoraken- 1700-luvulle periytyvä puisto ja vuosisatoja viljelyksessä ollut peltomaisema. Kartanon nuksia 1700-luvulta 1900-luvulle. Satamapaikka monipuolinen, ajallisesti kerroksinen rakennuskanta kuvastaa uusmaalaisten kartanoiden 1500-luvulta. rakennustraditiota 1700-luvulta 1900-luvulle. Kartano on sijainnut alkuaan merenlahden suulla, mutta maankohoamisen vuoksi kartanonpaikka on jäänyt kukkulalle Taasianjoki- RKY-kohde varteen. Kullaan kartanomaisema

160 Kungshamnin historiallinen satamapaikka Perustelu Ensimmäiset tiedot Kungshamnin satamasta ovat 1500-luvulta. Se oli saaristolaivaston tu- Saaristolaivaston tukikohta 1788-90 sodan kikohtana 1788-90 sodan aikana. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti ns. ryssänuuneja. aikana. Ryssänuuneja.

161 Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö Perustelu Kymijoen läntisin haara sivuaa Uuttamaata aivan maakunnan itäisimmissä osissa, paikoin Jokilaakson jo 1500-luvulla asutettua kulttuuri- parin sadan metrin levyisenä uomana, leventyen välillä suvannoiksi ja paikoin laajahkoiksi maisemaa ja kyläkeskuksia. Ruukki. Kartanoita. järviksi. Maisema-alueen pohjoisimpaan osaan Uudellamaalla kuuluu Kymijoen pohjois- Sahateollisuutta. Ahvenkoskella keskiaikainen puolelle jäävä Teutjärvi, jonka rannoilla sijaitsevissa viidessä keskiaikaisessa kylässä on kaupankäyntipaikka, liikenteen solmukohta, van- 1500-luvulla ollut yhteensä lähes 50 tilaa. Peltojen keskellä moreeniharjanteilla sijaitse- ha rajanylityspaikka linnoitteineen sekä vesivoi- vat kyläkeskukset erottuvat selkeästi. Kylien rakennuskanta on pääosin 1800- ja 1900- malaitos 1930-luvulta. luvuilta. Etelämpänä Kymijoen rannalle jää Strömforsin 1600-luvun lopulla perustettu ruukki, jonka ympäristössä on hyvin säilyneitä tuotantorakennuksia ja työväen asuinra- RKY-kohteet kennuksia 1700- ja 1800-luvuilta sekä harvinainen hirsirunkoinen vesisaha. Kymijoen ja Ahvenkosken historiallinen ympäristö, Suuren Rantatien risteyskohdassa Ahvenkoskella kaupankäyntipaikka ”Markkinamäki” jo Strömforsin ruukkiyhdyskunta, Suuri rantatie keskiajalla. Ahvenkoskella myös 1700-luvun rajanylityspaikka ruotsalaisine ja venäläisine linnoitteineen, Ruotsin posti- ja tulliaseman paikka sekä markkinapaikka ja Ahvenkosken kartano. Ahvenkosken yli rakennettiin 1920-luvulla betonikaarisilta, 1930-luvulla Ahven- kosken vesivoimalaitos patoaltaineen sekä 1960-luvulla uusi maantiesilta.

162 Loviisan Esplanadi, alakaupunki ja maalinnoitus Perustelu Degerbyn kaupunki perustettiin 1745 Ruotsin 1740-luvun aluemenetysten jälkeen. Ta- 1700-luvun linnoitus. 1700-luvun yhtenäinen voitteena oli, että Svartholman merilinnoitus ja Loviisan maalinnoitus muodostavat kaupunkialue, jossa hyvin säilynyttä vanhaa ra- yhdessä Suomenlinnan päälinnoituksen itäisen etuvarustuksen. Vain osa suunnitelluista kennuskantaa. Kylpyläkaupungin huvilat ja pen- bastioneista sekä muutama kivirakennus toteutui. Varsinainen asutus ja puukaupunki, sionaatit, kesähuvila-asutus. nyk. Loviisan alakaupunki syntyi linnoituksen eteläpuolelle. Se on maamme yhtenäisim- piä 1700-luvun kaupunkialueita, jonka asemakaava, kaupunkirakenne ja 1700- luvun lo- RKY-kohteet pulta ja 1800-luvun alkupuolelta oleva rakennuskanta ovat säilyneet hyvin. Alakaupunki Loviisan alakaupunki, Loviisan Esplanadi, rajautuu lännessä Myllyharjuun. Loviisan palon jälkeen (1855) kaupungin keskeiset osat Loviisan maalinnoitus, Suuri rantatie asemakaavoitettiin uudestaan ja syntyi Esplanadin ympäristö, joka jakaa kaupungin lin- noituksen kaupunginosaan ja alakaupunkiin. Hyvin säilynyt esplanadi 1800-luvun loppu- puolelta edustaa aikakautensa kaupunkirakentamisen ihanteita ja sen varressa on samaa aikakautta edustavat punatiilinen kirkko, raatihuone ja muita pääasiassa kivirakenteisia asuin- ja liikerakennuksia.

163 Loviisanjoen ja -harjun kulttuurimaisema Perustelu Loviisanharju ympäröivine peltoaukeineen on selkeimmin maastossa hahmottuvia pitkit- Selkeästi maisemassa hahmottuva pitkittäishar- täisharjuja Uudellamaalla. Loviisa–Lahti-rata myötäilee harjua ja sen rinnalla kulkevaa ju, jonka suuntaisesti kulkevien jokilaakson ja Loviisanjokea. Loviisanjoen ja -harjun kulttuurimaisemaan kuuluu myös jokilaaksoon, Loviisa–Lahti-radan ympärillä vanhoja kyliä. harjun kupeeseen syntyneitä kyliä. Kulttuurimaiseman pohjoisosassa sijaitsee 1500-lu- vulla perustettu Kuggomin kylä sekä sen viljelymaisemaan liittyvät Skinnarby, Tavastby, Andersby ja Hommansby. Harjumaisema jatkuu Loviisan kaupungin halki ja kaupungin eteläpuolella siihen kuuluvat keskiajalta tunnetut Köpbacka ja Haravankylä.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 109 164 Meriväylien rakennusperintö - Boistö ja Lehtinen Perustelu Boistön luotsivartiotupa rakennettiin saaren korkeimmalle kalliolle vuonna 1892, ja sit- Luotsi- ja merivartiotoiminta. temmin rakennus on toiminut merivartioasemana. Huomattavasti muuttunut rakennus on alkuperäisellä paikallaan ja keskeinen maisemaelementti. Boistö on hyvä esimerkki luotsi- ja merivartiotoiminnan historiallisista yhteyksistä: Merivartijat ja luotsit ovat usein päivystäneet samoissa rakennuksissa. Myös uudemmat merivartioasemat sijaitsevat usein vanhoilla luotsipäivystyspaikoilla.

165 Meriväylien rakennusperintö - Korvör Perustelu Korvörin suorakaiteen muotoisista graniittilohkareista muurattu tornikummeli sijaitsee Vanha merimerkki. meren huuhtomalla kallioluodolla. Noin seitsemän metriä korkea merimerkki on suhteel- lisen harvinainen ja sen päälle sijoitettua linjataulua lukuun ottamatta alkuperäisessä asussaan. Se muodostaa jyrkän vastakohdan ympäröivälle merimaisemalle ja sen histori- allinen tehtävä on ilmiselvä.

166 Meriväylien rakennusperintö - Risholm Perustelu Risholmin yksikerroksinen kookkaalla tähystystornilla varustettu luotsivartiotupa on 1800-luvun lopun luotsivartiotupa merkittävällä maisemapaikalla Risholmin etelärannan jyrkällä kalliolla. 1800-luvun lo- maamerkkinä. pulta olevan vartiotuvan historiallinen hahmo on säilynyt. Vartiotupa on väyläosuuden keskeisin maamerkki ja se on Suomenlahden parhaita esimerkkejä luotsivartiotuvan si- joittumisesta ja tehtävästä.

167 Meriväylien rakennusperintö - Rönnskär Perustelu Rönnskärin kummeli sijaitsee kallioharjanteesta muodostuvan saaren korkeimmalla koh- Hyvin säilynyt merimerkki 1900-luvun alusta. dalla. Merimerkki koostuu graniittiharkoista muuratusta perusosasta ja huippumerkiksi asetetusta rautaisesta koriviitasta. Yhteensä noin kahdeksan metriä korkea rakennelma kuuluu suhteellisen harvinaisten tornikummeleiden joukkoon. Merimerkki on alkuperäi- sessä asussaan ja hyvin säilynyt. Sen huippumerkki edustaa 1900-luvun alussa yleistä, mutta nykyään erittäin harvinaista viittatyyppiä. Avoimella kalliolla sijaitseva kivitorni on alkuperäisen ideansa mukaisesti keskeinen maamerkki ja sen historiallinen funktio on selkeä ja ymmärrettävä.

168 Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema Perustelu Loviisan kaakkoispuolella merkittävässä meriväylien risteyskohdassa sijaitsevalla Or- Luotsitoimintaa ja merimerkkejä vuosisatojen rengrundilla on vuosisatojen ajan harjoitettu luotsitoimintaa. Sen merihistorialliseen ajalta. rakennuskantaan kuuluvat muun muassa 1858 rakennettu tunnusmajakka, luotsiasemat 1920- ja 1950-luvuilta sekä 1900-luvun alusta periytyvä loisto. Alun perin Orrengrundin RKY-kohde luotsivartiopaikalle rakennettiin tunnusmajakka jo 1760-luvulla. Orrengrund sekä siellä Orrengrundin tunnusmajakka ja luotsiasema sijaitsevat Puolustusvoimien ja Merenkulkulaitoksen rakennukset ovat hyvä esimerkki valtion ylläpitämään toimintaan perustuvasta virkamiesyhteisöstä merialueella.

169 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Hormnäs Perustelu Hormnäsin tila on ollut Suur-Sarvilahden kartanon lampuotitila. Hyvin säilyneeseen, yh- Rakennuskantaa 1700-luvun lopulta alkaen. tenäiseen pihapiiriin kuuluu lukuisia asuin- ja talousrakennuksia, joista vanhimmat ovat RKY-kohde 1700-luvun lopulta. Sarvilahden kartano ympäristöineen

170 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Sarvilahti Perustelu Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mu- Suurvalta-ajan asuinlinna laajoine tiluksineen. kaan rakennetuista ylhäisaatelin asuinlinnoista maassamme Louhisaaren kartanon lisäksi. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta, RKY-kohde 1600-luvusta alkaen, peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisa- Sarvilahden kartano ympäristöineen, toja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suu- Suuri rantatie ren rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue sekä Strömslandetissa sijaitse- vat jakamattoman Sarvilahden kartanon vanhat lampuotikylät Ströms ja Hormnäs sekä kartanon pohjoispuolelle 1910-luvun alussa jakojen seurauksena syntynyt Norr-Sarvlaxin kartano.

171 Sarvilahden kartano ympäristöineen - Ströms Perustelu Strömslandetin pieni saaristolaiskylä on Suur-Sarvilahden kartanon entinen lampuotiky- Rakennuskantaa 1600-luvulta 1900-luvulle. lä, jossa hyvin säilyneistä rakennuksista vanhimmat ovat mahdollisesti 1600-luvulta ja RKY-kohde nuorimmat 1900-luvun alusta. Sarvilahden kartano ympäristöineen

110 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Svartholman merilinnoitus Loviisan edustalla rakennettiin 1700-luvun puolivälissä Ruotsin laivaston tukikohdaksi.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 111 172 Sarvisalon keskiaikaiset kylät - Härkäpää, Hörslök ja Rösund Perustelu Sarvisalon eteläosan keskiaikaiset kylät ovat säilyttäneet poikkeuksellisen hyvin alkupe- Alkuperäisen rakenteensa ja luonteensa hyvin räisen luonteensa ja rakenteensa. Kolmessa kylässä on 1500-luvulla ollut yli 20 tilaa. Ny- säilyttäneitä keskiaikaisia kyliä., joissa rakennus- kyiset rakennukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti ja melko tiiviisti kylänraittien varsille. kantaa 1800- ja 1900-luvuilta. Jugend-tyylisiä Härkäpäässä rakennuskantaan kuuluu ennen 1920-lukua rakennettuja päärakennuksia huviloita. ja 1910- ja 1920-lukujen huviloita, sekä kyläkauppa, koulu, paloasema, seurantalo, tuuli- mylly ja pienvenesatama. Horslökissä rakennuskanta koostuu pääasiassa 1800-luvulta RKY-kohde ja 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevista maatilojen talouskeskuksista, mäkituvista ja Horslökin kylä Härkäpään kylä huviloista. Kyläsatamassa on säilynyt myös ryhmä ranta-aittoja. Härkäpään kaakkoispuo- lella leviävän laajan viljelyaukea päässä olevassa Rösundin kylän keskeinen rakennuskan- ta koostuu Jeppasin ja Strömmasin tilakeskuksista. Niiden itäpuolella on Jeppasin kanava vanhoine puusiltoineen. Maakunnallisesti arvokas alue päättyy Stadslandetin saarella Suvikunnan huvila-alueeseen, jossa on useampia 1900-luvun alkupuolen jugend-tyylisiä huviloita.

173 Suuri rantatie - Holmgård Perustelu 1300-luvulla kuninkaankartanoksi perustettu Holmgårdin kartano sijaitsee Taasianjoen 1300-luvun kuninkaankartano, jonka rakennus- pää- ja sivu-uoman välisellä pienellä saarella. Suuri rantatie kulkee postitalona toimineen kanta 1700- ja 1800-luvuilta. Postitalona toimi- kartanon pihapiirin läpi. Lännenpuoleinen kiviholvisilta on säilynyt. Holmgårdin ja Myl- nutta kartanoa sivuaa Suuri rantatie. lykylän välinen hiekkatieosuus kiemurtelee punaisten kivien merkitsemässä maastossa. RKY-kohde Kartanon hyvin hoidettu rakennuskanta on 1700- ja 1800-luvuilta. Suuri rantatie

174 Svartholman linnoitus Perustelu Svartholman merilinnoitus ja Loviisan maalinnoitus ovat Helsingin edustalle rakennetun 1700-luvun merilinnoituksia. Suomenlinnan päälinnoituksen itäinen etuvarustus, joka rakennettiin Ruotsin 1740-luvun RKY-kohde aluemenetysten jälkeen. Svartholma sijaitsee Loviisanlahden suulla. Svartholman linnoitus

175 Valkon satama ja ympäröivät asuinalueet Perustelu Valkon satama perustettiin 1800-1900-lukujen vaihteessa luotsien ja kalastajien asut- 1800-luvun lopussa perustettu satama, johon tamalle alueelle, johon 1900-luvun alussa valmistui myös Loviisan ja Lahden välinen rautatie Lahdesta 1900-luvun alussa. Rakennus- kapearaiteinen rautatie. Ensimmäisinä vuosikymmeninä satamassa harjoitettiin ainoastaan kantaa vuosirenkaina 1960-luvulle. lastaustoimintaa. Sotakorvausten maksamiseen liittyneen laivanrakennustelakan myötä Valkoon rakennettiin konepaja- ja konttorirakennuksia. Asutuksen vanhinta kerrostumaa edustavat luotsien, kalastajien ja satamatyöläisten 1900-luvun alusta olevat rakennukset. Rakennuskannan kehitys aina 1960-luvun alkuun on nähtävissä ”vuosirenkaina” alueella.

176 Vådholmsfjärden Perustelu Hästholmenin ydinvoimalan läheisyydessä sijaitsevan Vådholmsfjärdenin alueella on ol- Suojasatama, kalastus, tukinuitto, lut suojasatama 1790-luvulla kuninkaallisen merikartaston mukaan. Alueelta on löydetty II maailmansodan aikaiset linnoitteet. kalastukseen, suojasatamaan ja tukinuittoon liittyviä rakenteita. Lisäksi alueella on Kasa- bergetin II maailmansodan aikainen tulenjohtotorni.

177 Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso Perustelu Maisema-alue koostuu Pernajanlahden rantojen laajoista viljelyksistä, ruovikkoisista Jokilaakson ja merenlahden kulttuurimaisemaa, rantakosteikoista ja pienipiirteisistä, kumpareisista saaristomaisemista, sekä mutkittele- laajoja yhtenäisinä säilyneitä viljelyaukeita. Joki- van metsänreunan rajaamasta, viljelykäytössä olevasta Koskenkylänjokilaaksosta, jossa varressa tyypillisiä keskiajalta periytyviä nauha- nauha- ja ryhmäkyliksi tiivistynyt asutus keskittyy joen varteen. Jokilaakson vanhaa ra- ja ryhmäkyliä. Suuria kartanoita 1500-luvulta. kennuskantaa edustavat parhaiten Garpomin tiivis, raitin halkaisema kylä, 1600-luvulla Ruukkeja ja sahateollisuutta. Merenkulku ja muodostettu Malmgårdin kartano, jonka rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta sekä vesireitit. Saaristolaisasutus. Koskenkylän 1600-luvulla perustettu ruukki sahoineen, joka on yhä teollisuuskäytössä. Etelärannikon pisimpiin merenlahtiin kuuluva Pernajanlahti on ollut merkittävä vesireitti RKY-kohteet ja sen länsirannalla on ollut lukuisia kartanoita jo 1500-luvulla, joista merkittävimpiä Fasarbyn kylä, Koskenkylän ruukinalue, ovat Tervikin, Tjusterbyn ja Sjögårdin mahtikartanot laajoine tiluksineen, vanhoine edus- Malmgårdin kartano, Michelspiltomin tavine rakennuksineen ja suurine puistoineen. Suurmaanomistuksen ansiosta viljelykset rautatieseisake, Pernajan kirkko ja pappila, ja rannat ovat säilyneet yhtenäisinä sekä kulttuuripiirteet perinteisinä. Lisäksi länsirannan Sjögårdin kartano, Tervikin kartano, Tjusterbyn kulttuuripiirteitä edustavat Isnäsin vanha sahamiljöö työväenasuntoineen ja Fasarbyn hy- kartano, Suuri rantatie vin säilynyt ryhmäkylä sekä itärannalla Pernajan kirkonkylä, keskiaikainen kivikirkko sekä muutamat kartanot, maalaistalot ja saaristolaisasumukset.

112 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti MYRSKYLÄ arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Myrskylä

178 Hyövinkylän, Jaakkolan ja Hallilan kylien tiemaisema Perustelu Myrskylänjoki ja sitä seuraileva maisemallisesti arvokas Koskenkylä-Myrskylä -maantie Maisemallisesti arvokas tie yhdistää joenvarren yhdistävät keskiaikaisilla kylätonteilla sijaitsevia Hallilan, Hyövinkylän ja Jaakkolan kyliä. keskiaikaiset kylätontit. Kyläkeskukset sijaitsevat epätyypillisesti kukin omassa maisematilassaan, metsäisten selänteiden ympäröidessä kyläkeskusten ympärille raivattuja peltoja. Rakennuskanta on pääosin 1800- ja 1900-luvuilta.

179 Myrskylän kirkonmäki Perustelu Myrskylän maisemallisesti vaikuttava kirkonmäki on ollut 1600-luvulta sisämaaseura- 1600-luvun seurakunnallinen keskus kunnan keskus, joka on kirkkoineen, makasiineineen ja pappiloineen 1800-luvun asussa. 1800-luvun asussa. Kirkonmäki muodostaa kokonaisuuden vastarannalla olevan Myrskylän kartanon kanssa. RKY-kohde Myrskylän kirkonmäki

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 113 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä PORVOO rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

201

229

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) 114114 : MMissäiissssssääm mmaataaat on mainiommat – UUudenmaanudenmaan kulttuurikulttuuriympäristötympäristöt pohjakartta-aineisto©MML, 2012 Porvoo

202 Barnens by ja Mikaelskapellet Perustelu Barnensby ja Mikaelskapellet muodostavat 1926 perustetun alun perin orpolapsille 1920-luvulla perustettu lastensiirtola-alue. tarkoitetun lastensiirtola-alueen. Alueen merkittävimpään rakennuskantaan kuuluvat arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemat 1930-luvun loppupuolella rakennetut Mikal- skapellet, lastenkoti Hemmet Pia ja koulurakennus, jotka muodostavat yhtenäisen arkki- tehtonisen kokonaisuuden. Alueella on myös uudempia rakennuksia.

203 Björkholmin luotsiasema Perustelu Björkholmin 1800-luvun lopussa rakennettu entinen luotsiasema Porvooseen johtavan 1800-luvun lopun luotsiasema kapean väylän kapean väylän varrella on hyvin rakennusajankohtansa asussa säilynyt luotsivartiotupa. varrella. Hyvin myös sisätiloiltaan säilyneeseen vanhaan rakennuskantaan kuuluu lisäksi purjevaja RKY-kohde ja vanha laituri. Björkholmin luotsiasema

204 Gammelbackan kerrostalolähiö Perustelu Gammelbackan kerrostalolähiö rakennettiin pääasiassa 1970-luvun alkupuolella Nesteen 1970-luvun elementtilähiö öljynjalostamon Sköldvikin 1960-luvulla perustetun öljynjalostamon työntekijöiden asunnoiksi, ja se on työntekijöiden asunnoiksi. Seudulle epätyypillis- hyvä esimerkki aikakautensa lähiörakentamisesta elementtitaloineen. Gammelbackan tä aluerakentamista. lähiö on Itä-Uudellamaalla harvinainen aluerakentamiskohde. Gammelbackan kartanon puistoa on säilynyt alueen eteläreunassa.

205 Haikon kartano ja Edelfeltin kulttuurimaisema Perustelu Haikon nykyään kongressikeskuksena ja kylpylänä tunnettu kartano sijaitsee Haikkoon- 1910-luvun kartanorakennus. Albert Edelfeltin selän länsirannalla, mereen laskevassa rinteessä puiston ympäröimänä. Päärakennus on kesäasunto ympäristöineen. 1910-luvulta. Kartanon eteläpuolella, meren rannassa, on taidemaalari Albert Edelfeltin kesäasuntona toiminut hirsirakenteinen huvilarakennus, sen ympärillä säilynyttä vanhaa puustoa sekä taitelijan rakennuttama ateljeerakennus 1880-luvulta.

206 Hamarin asuntoalue ja Porvoon höyrysahan paikka Perustelu Hamarin 1870-luvulla perustettu höyrysaha oli ensimmäinen laatuaan etelärannikolla. 1870-luvulla perustettu höyrysaha. Tiivis ja Höyrysahan toiminnasta muistuttaa nykyään tiivisrakenteinen ja alkuperäisen luonteensa hyvin säilynyt työväenasuntoalue 1900-luvun säilyttänyt työväenasuntoalue, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta, vaihteesta. ja pääosa rakennuskannasta kuitenkin 1900-luvun alkupuolelta. Asuinrakentamisen lo- RKY-kohde maan sijoittuu sahayhdyskunnan koulu, kauppa, posti, työväentalo ja nuorisoseurantalo. Hamarin asuntoalue ja Porvoon höyrysahan Sahatoiminnasta Haikkoonselän Sahasaarilla on jäljellä enää rakennusten perustuksia ja paikka mm. kiskoradan pohjia.

207 Jakkarilan kartano Perustelu Jakkarilan 1600-luvulla perustetun kartanon pää- ja sivurakennukset muodostavat edus- 1600-luvulla perustettu kartano, jossa tavan 1700-luvun kustavilaisesta sommitteluperinteestä kertovan pihapiirin. 1700-luvun rakennuskantaa. RKY-kohde Jakkarilan kartano

208 Kulloon kartano Perustelu Vuonna 1613 perustetun Kulloon kartanon 1910-luvulta oleva päärakennus sijaitsee kor- 1600-luvulla perustettu kartano, jossa raken- kealla mäellä puutarhan ympäröimänä. Kartanon hoidettuun pihapiiriin kuuluu useita hy- nuskantaa 1700-luvulta 1900-luvun alkupuo- vin säilyneitä hirsirakenteisia talousrakennuksia 1700- ja 1800-luvuilta sekä 1900-luvun lelle. alusta. Tilakeskusta ympäröivät pellot on muutettu golfkentiksi. RKY-kohde Kulloon kartano

209 Larsskärin satamapaikka Perustelu Larsskär on vanha kaukokalastuksen satamapaikka, jossa ei ole säilynyt kalastajien ma- Kaukokalastuksen satamapaikka. joja.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 115 210 llolanjoen kulttuurimaisema, Sannäsin kartano ja Husholmenin linnasaari Perustelu Ilolanjoen kulttuurimaisemaan kuuluvat Sannäsin ja Bosgårdin kartanot, Husholmenin Vanhat kartanot, keskiaikainen linnasaari ja kes- keskiaikainen linnasaari sekä keskiajalta periytyvä kyläasutus. Alueen neljässä kylässä on kiajalta periytyvä kyläasutus. 1560-luvulla ollut yli kaksikymmentä tilaa. Sannäsin kartanon päärakennus ja kartano- puisto ovat 1800-luvun alkupuolelta. Kartanon pihapiiriin on 1970-luvulla rakennettu RKY-kohde koulutuskeskus. Bosgårdin kartanon rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Alueen Husholmenin keskiaikainen linnasaari eteläreunassa oleva Husholmenin linnasaari kuuluu parhaiten säilyneisiin, lähes kos- ympäröivine maisemineen kemattomiin Ruotsin valtakunnan 1300-luvun jälkipuoliskon linnojen paikkoihin. Myös linnaa ympäröivä maisema näkymineen on säilynyt ja maisemassa näkyy yksinomaan jo 1300-luvulla lopulla olemassa olleita kyliä pienine viljelyalueineen.

211 Mustijokilaakson kulttuurimaisema - Boen kartano Perustelu 212 Mustijokilaakson kulttuurimaisema - Tjusterby, Treksilä, Brasas ja Åminsby Jokilaakson kulttuurimaisemaa. Kivi- ja pronssi- Mustijokilaakso jatkuu Mäntsälän ja Pornaisten jälkeen Porvoossa joen yläjuoksua pieni- kautisia muinaisjäännöksiä. Suuri rantatie, karta- piirteisempänä ja hajanaisempana kulttuurimaisemana, jonka eri osia yhdistää joen lisäksi not ja vanhat kylät. 1930-luvun myllyrakennus. Suuren rantatien hyvin säilynyt linjaus. Porvoon ensimmäisiin ruotsa¬laisten uudisasuk- Sähkölaitos. kaiden asuttamiin alueisiin kuuluvaa jokilaaksoa rytmittävät Anttilan ja Yli- ja Ali- Vekkos- ken kylät, Boen kartano ympäristöineen sekä Tyysterin, Treksilän, Karle¬byn ja Åminsbyn RKY-kohteet kylien muodostama suurmaisema. Jokilaaksossa on ollut jo 1500-luvulla yli kymmenen Hinthaaran rautatieasema, Drägsbyn kartano, kylää, joissa viitisenkymmentä tilaa. Jokilaakson merkittävimpään raken¬nuskantaan kuu- Suuri rantatie luvat Boen, Treksilän, Karlebyn ja Brasaksen kartanot sekä pienemmät tilakeskukset talo- usrakennuksineen, joista vanhimmat on tunnettu viimeistään 1500-lu¬vulla. Jokilaakson rakennuskanta on pääosin 1800- ja 1900-luvuilta. Anttilan kylän asutus on sijoittunut laakson pohjoisreunalle, pellon ja metsän reunavyöhykkeelle, koostuen vaihtelevan ikäi- sistä, melko harvaan sijoittuneiden maatilojen rakennuksista, sekä Suu¬ren rantatien ja junaradan varteen. Ali-Vekkosken kylämäkeä ympäröi laaja peltoaukea, jonka laidoilta on löydetty useita kivi- ja pronssikautisia muinaisjäännöksiä. Perinteisen ryhmäkylän muoto on yhä havaittavissa, vaikka rakennuskanta on suurelta osin uusiutu¬nut. Suuren ranta- tien ja Mustijoen solmukohdassa on maaseutumaisemassa huomiota herättävä myllyra- kennus 1930-luvulta. Alajuoksulle mentäessä myös Tyysterin koskessa on ollut 1700- ja 1800-luvuilla useita myllyjä sekä vanuttamo ja sirkkelisaha. 1910-luvul¬la kosken yli rakennettiin betonisilta ja sen yhteyteen sähkölaitos.

213 Pellinki - Glosholm, Äggskär ja Ednäsinniemi Perustelu Glosholmin, Äggskärin ja Ednäsinniemen luotsaukseen ja merenkulun ohjaukseen liit- 1800- ja 1900-lukujen luotsitoimintaan ja me- tyvät rakennukset, rakennelmat ja muut historialliset jäänteet kuvaavat Pellingin roolia renkulkuun liittyneitä rakenteita. Kulttuurivaikut- Suomenlahden merenkulun historiassa. 1800-luvun puolivälissä toiminut, raunioitunut taja Tove Jansson. majakka on myös ollut Tove Jansonin kirjoista tutun muumitalon esikuva. Äggskärin Sö- derholmissa 1870-luvulta 1930-luvulle toiminut tornillinen luotsivartiotupa on säilynyt vanhassa asussaan. Ednäsinniemen tornimainen luotsiasema on 1930-luvun lopulta.

214 Pellinki - Klovharun Perustelu Klovharun puuton kallioluoto oli kirjailija Tove Janssonin kesäpaikka 1900-luvun jälki- Tove Janssonin kesäpaikka 1900-luvun puolen ja esiintyy omistajiensa taiteellisessa tuotannossa. Pellinkiläinen saaristo on ollut jälkipuolelta. yhtenä esimerkkinä muumi-tarinoiden maisemalle.

215 Pellinki - Sundön tilakeskus Perustelu Sundön saaren pohjoisrannalla laivojen käyttämän ankkuripaikan lähellä on Sundön tila- Vanha tilakeskus viljelysmaineen. keskus viljelysmaineen, jonka rakennuskanta kuvastaa asumisen ja maatalouden pitkäikäi- syyttä.

216 Pellinki - Söderbyn ja Österbyn kylät Perustelu Pellingin saariston kyläasutuksen keskiössä ovat kapean salmen rannalla olevat tiiviisti Saaristokylät, joiden rakennuskanta teiden varsille sijoittuneet Söderbyn ja Österbyn kylät. Söderbyn kylän asutus on seu- 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. dun vanhinta, erottuen viljelysmaisemansa ja ryhmäkylämäisen keskustansa puolesta muista Pellingin kylistä. Österbyssä on kaksi tiivistä rakennusryhmää ja rakennuskantaa RKY-kohteet 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta kuten maalaistaloja, mäkitupia, huviloita, koulu Porvoon saaristokylät ja yhdistystalo. Österbyn lähellä sijaitsee myös hautausmaa ja kappeli 1930-luvun loppu- puolelta.

116 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt 217 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat Perustelu - Andersholmen Luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat 218 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat 1600-luvulta alkaen. Satamapaikka 1700- - Långholmen luvulta. 219 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Onas RKY-kohde 220 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja - Pirttisaari kalastusyhdyskunnat 221 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Rågskär 222 Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat - Söderskärin majakka Söderskärin majakan, Pirttisaaren lähisaarineen, Långholmenin, Andersholmenin, Råg- skärin ja Onaksen saaren keskiosan muodostamat Porvoon läntisen saariston luot- si-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat kuvastavat hyvin saariston pitkää ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen. Onaksen Hemvikenissä on säilynyt kaksi komeaa talonpoikaistilaa talousrakennuksineen ja saaren talonpojilla oli luotsaus- velvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikkoja tai tiloja on ollut lähes kaikilla tässä mainituilla saarilla. Läheisillä Rågskärin ja Andersholmenin saarilla on arvokkaita jatulin- tarhoja. Pirttisaaren suojaisan sisälahden, Hemvikenin, ympärille syntyneessä kalastaja- ja luotsikylässä asutus on säilyttänyt yhtenäisen, perinteisen asunsa ja saarilla on jälkiä laiduntamisesta ja viljelystä. Pirttisaareen perustettiin tulliasema (nykyisin merivartioase- ma) 1800-luvulla ja uusinta kulttuurikerrostumaa edustavat puolustusvoimien käytössä olleet linnoitteet. Pirttisaaren Hemviken ja Söderskärin pohjoispuoliset luodot ovat olleet kuninkaallisen laivaston satamapaikkoja 1700-luvun lopulla. Söderskärin majakka rakennuksineen on rakennettu 1860-luvulta lähtien ja sijaitsee lähes puuttomilla kallio- luodoilla. Vuonna 1948 Långholmenin asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalas- tusta varten Porkkalan vuokra-alueelta Mäkiluodosta siirretyille 14 kalastajalle. Kalastus päättyi valtion vesillä 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Sisälahdelle synty- nyt kausiasumusalue on muuttunut kesähuvila-alueeksi.

223 Porvoon saaristokylät - Emäsalon kulttuurimaisema Perustelu Emäsalon suuressa saaressa, vanhan maantien varteen sijoittuvissa Emsalön, Orrbyn, Viimeistään 1500-luvulta tunnetut saaristokylät Bengtsbyn ja Varlaxin kylissä on säilynyt runsaasti omaleimaista saaristoasutusta. Jo vanhan maantien varressa. Hyvin säilynyttä van- 1560-luvulla tunnettujen kylien merkittävin rakennuskanta on 1800-luvulta, vaikka esi- haa rakennuskantaa. merkiksi Varlaxin kylän tilojen päärakennukset ovat 1700-luvulta. Bengtsbyn tiiviissä kyläkeskuksessa perinteinen rakennuskanta on hyvin säilynyttä. Kyliä ympäröivät pienia- RKY-kohde laiset pellot. Porvoon saaristokylät

224 Porvoon saaristokylät - Sondby Perustelu Vessölandetissa Sondbyn kylä on säilyttänyt hyvin perinteisen, tiiviin luonteensa. Huo- Merenrannan saaristokylä. mattavimpia yksittäiskohteita Sondbyssä ovat vanha sotilasvirkatalo Skeppars aittoi- neen 1800-luvulta, Nedre Kärraksen, Backaksen ja Nystubackenin päärakennukset. Kylän RKY-kohde pienet pellot ympäröivät sitä rajautuen etelässä mereen ja idässä ja lännessä purojen Porvoon saaristokylät varrella sijaitseviin niittyihin.

225 Porvoon saaristokylät - Vessölandetin kulttuurimaisema Perustelu Vessölandetin kulttuurimaisemaan kuuluvat saaren keskellä sijaitsevat laajojen peltoalu- Osin keskiajalta tunnettuja saaristokyliä, joissa eiden ympäröimät Londbölen, Kurbölen ja Nygårdin kylät, joista ensimmäiset periytyvät rakennuskantaa 1800- ja 1900-luvuilta. keskiajalta. Kylien asutus on sijoittunut vanhan kylätien varrelle joko peltojen ympäröi- mille kukkuloille tai pellon ja metsän reunavyöhykkeelle. Londbölen tiiviin ryhmäkylän RKY-kohde hyvin hoidettujen pihapiirien rakennuskanta on pääosin peräisin 1800-luvulta. Kurbölen Porvoon saaristokylät harvempaan rakennetun kylän rakennukset ovat pääosin 1900-luvun alusta. Nygårdin 1800-luvulla muodostuneen kylän rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 117 226 Porvoon vanha kaupunki ja sitä ympäröivä kaupunkirakenne Perustelu Uudenmaan vanhin kaupunki, Porvoo, on rakentunut 1300-luvulta alkaen kehämäises- Suuren rantatien ja joen solmukohtaan 1300-lu- ti 1400-luvulla rakennetun kivikirkon ympärille. Keskiajalta periytyvä vanhan kaupungin vulla syntynyt, Uudenmaan vanhin kaupunki. asemakaava katuverkostoineen ja tonttirakenteineen sekä pääosin 1760-1820-luvuilla ra- Linnavuori. Keskiaikainen kivikirkko, katuverkosto kennettuine rakennuksineen edustaa kaupungin vanhinta rakennetta. Vanhan kaupungin ja tonttirakenne. Monipuolisesti hyvin säilynyttä luoteispuolella Pappilanmäki on rakentunut vapaamuotoisesti entisen kaupunginrajan rakennuskantaa eri aikakausilta, huomattavan taakse 1700-luvulta lähtien ja väljillä puutarhatonteilla olevat rakennukset on sijoitet- paljon 1700- ja 1800-luvuilta. tu maastoa myötäillen. 1800-luvulla kaupunkirakenne laajeni arkkitehti C. L. Engelin suunnitelmien mukaisesti etelään. Empire-kauden säännöllinen ruutukaava on säilynyt RKY-kohde hyvin, mutta 1840- ja 1850-lukujen rakennuskantaa on uusittu laajasti 1960-luvulta läh- Empire-Porvoon puutalokorttelit ja julkiset ra- tien. Muuten Porvoonjoen itäpuolen kaupunkirakenne pohjautuu pääosin puutarhakau- kennukset, Näsin hautausmaa, Porvoon rautatie- punki-ideologiaa soveltavaan asemakaavaan 1910-luvulta: Myllymäen rakennuskanta on asema, Suuri rantatie, Vanha Porvoo ja Porvoon pääosin 1900-luvun alkupuolelta, Antinmäenkadun ja Käsityöläisenkadun sekä Tarmolan linnamäki alueen parhaiten säilyneet osuudet ovat 1920-luvulta, ja Sibeliuksenbulevardi ja Joonaan- mäki pääosin 1930-luvulta. Jälleenrakennuskaudella 1940- ja 1950-luvuilla kaupunkia laa- jennettiin voimakkaasti, josta hyvin säilyneitä esimerkkejä ovat ruotsinkielisille sotainvali- deille rakennettu Soturikylä 1940-luvun alusta sekä tyyppitaloihin perustuvat Velkalan ja Näsin pientaloalueet 1940- ja 1950-luvuilta.

227 Postimäki, Ilolan kylä ja Ilolanjoen kulttuurimaisema Perustelu Ilolanjoen ja Suuren rantatien risteyksessä sijaitsevan Ilolan kylän asutus sijoittuu kes- Hyvin säilynyt käsityöläis- ja mäkituparakennus- kiajalla Postimäelle, jossa sijaitsee nykyisin harvinaisen hyvin säilynyt käsityöläis- ja ten ryhmä 1700- ja1800-luvuilta. Suuri rantatie. mäkituparakennusten ryhmä 1700- ja 1800-luvuilta. 1800-luvulla asutus laajeni Suuren rantatien varteen ja kylän pohjoispuolelle, jossa sijaitsee 1800-luvun lopulta oleva Ilolan RKY-kohde kartano. Nuorempaa rakennuskantaa edustavat 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä olevat Postimäki, Suuri rantatie puusilta, seurantalo ja puusepänverstas.

228 Stensbölen kartano ja kulttuurimaisema Perustelu Stensbölen kartanosta on mainintoja jo 1320-luvulta. Kartanon merkittävin rakennuskan- 1320-luvulta tunnettu kartano, jonka rakennus- ta periytyy 1800-luvulta, sisältäen puisen päärakennuksen ja talousrakennuksia. Suuri kanta suurimmaksi osaksi 1800-luvulta. kartanopuisto on 1700-luvulta.

229 Svartbäckin kivilouhos ja Pedarsändan kalmisto Perustelu Svartbäckin kivilouhos Pedarsändanin kallioisella niemellä on perustettu ilmeisesti 1880-1930-luvuilla käytössä ollut kivilouhos. 1880-luvun lopussa. 1930-luvulle käytössä olleessa avolouhoksessa on näkyvissä eri lou- Esihistoriallinen kalmisto. hintamenetelmiä, porauksen ja lohkomisen jälkiä sekä menetelmistä johtuen erikokoista kiviainesta. Laajan louhoksen laella on hyvin säilynyt pronssikautinen tai varhaisrauta- kautinen kalmisto ja Pedarsändanin eteläpuolella Storholmenissa pronssikautinen kal- misto.

230 Tolkkisten teollisuusympäristö Perustelu Tolkkisten 1800-luvun lopussa perustetun sulfiittiselluloosatehtaan teollisuusympäristö 1800-luvun lopussa perustettu sulfiittiselluloo- edustaa Uudellamaalla harvinaista teollisuuden alaa. Vanhimmat teollisuusrakennukset satehdas, Uudellamaalla harvinainen. ovat 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta, ja merkittävimmät tehdasrakennukset 1920-luvul- ta 1960-luvulle. Puolen kilometrin päässä tehtailta sijaitsee alun perin yhtenäinen, työvä- enasunnoiksi rakennettu asuinalue, Valkoinen linja.

231 Yliken kylä Perustelu Yliken kylä on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan poikkeuksellisen hyvin säilynyt Uu- Keskiajalta tunnettu ryhmäkylä, jonka rakenne ja denmaan rannikon keskiaikaisperäinen ryhmäkylä, jota ympäröivät vuosisatoja viljelykses- rakennuskanta hyvin säilyneitä. sä olleet pellot. 1560-luvulla kylässä on ollut viisi tilaa. RKY-kohde Yliken kylä

118 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö PUKKILA Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

Pukkila

Pukkila, Askola Perustelu 233 Kyrölän ja Mättähistön kulttuurimaisema 1944-1955 rakennetut hyvin säilyneet siirtolais- Kyrölän ja Mättähistön kulttuurimaisemaan kuuluu laaja peltoaukea, jonka ympäristöön met- tilat. sän rajaan, tien varteen ja pellon keskelle rakennettiin 1944-1955 siirtolaistiloja jälleenraken- nuskauden tyyppipiirustusten mukaisesti. Hyväkuntoiset tilakeskukset ovat säilyneet pääosin alkuperäisessä asussaan. Tielinjaukset ovat mahdollisesti vasta 1900-luvun alkupuolelta.

Pukkila, Askola, Porvoo Perustelu 234 Porvoonjokilaakson maisema-alue Jo kivikaudella asuttua aluetta. Jokilaakson pel- Porvoonjokilaakson maisema-alue kulkee Askolassa pohjoisessa jyrkkärinteisen kalliomaaston lot olleet pitkään viljelyksessä. Tiiviitä ryhmä- ja suojissa laajentuen ennen Askolan kirkonkylää avarammaksi, loivapiirteiseksi viljelylaaksoksi, nauhakyliä, keskiaikainen kylärakenne edelleen jota reunustavat korkeat selänteet. Jokilaakso on muinaisen merenlahden tuntumassa löydet- monin paikoin tunnistettavissa. Keskiaikainen tyjen muinaisjäännösten perusteella ollut huomattava asutuskeskittymä kivikaudella. Alue on kauppapaikka Saksalassa. 1300- ja 1400-luvuil- ollut pitkään viljelyksessä. 1560-luvulla jokilaakson viidessä kylässä oli yhteensä parikymmentä ta lähtien tunnettuja kartanoita. Kiviholvisiltoja. tilaa. Kulttuurimaiseman kohokohta on kosken partaalle rakentunut, yhtenäisenä ja tiiviinä säi- Pukkila on jokilaakson kulttuurimaiseman nuo- lynyt Vakkolan kylä, joka on ollut pysyvästi asutettu ainakin 1300-luvulta. Kylän maisemassa rinta kerrosta, jossa muusta alueesta poiketen keskeistä on 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta säilyneen rakennuskannan lisäksi 1900-luvun ei kartanoita eikä torppia. alun kiviholvisilta ja vesisahan punamullattu rakennuskanta. Askolan kirkko ympäristöineen on 1800-luvun vaihteesta. Porvoossa maisema-alue muodostuu joen länsipuolen laajoista pelto- RKY-kohde aukeista ja itäpuolen voimakkaista harjanteista, jyrkkärinteisistä kumpareista ja kalliomäistä. Vakkolan kylä Jokilaakson hedelmälliset maat on otettu viljelykseen varhain, ja se on ollut tiiviisti asuttua jo 1500-luvulla kun sen 15 kylässä on ollut yhteensä yli 80 tilaa. Tiheästi rakennetuista ryhmäky- listä Saksala on säilyttänyt sekä perinteisen rakenteensa että runsaasti vanhaa rakennuskan- taa. Se oli myös Porvoonjoen tärkeä kauppapaikka ennen Porvoon kaupungin perustamista. Suomenkylä on hyvä esimerkki tiiviistä, raitin varrelle keskittyneestä nauhamaisesta kylästä. Porvoonjokilaakson kartanoista merkittävimpiä ovat 1300-luvulta tunnettu Kiialan kartano ja 1400-luvulta tunnettu Strömsbergin kartano. Kartanoiden rakennuskanta on pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Strömsbergin läheisessä koskessa on myös säilynyt vesivoimalaitos, mylly ja patorakennelmia. Myös Porvoonjokilaaksoon liittyvän Pikkujokilaakson Kaarenkylässä, Van- hamoisiolla ja Tuorilassa on säilynyt paljon peltojen ympäröimää arvokasta rakennuskantaa. Porvoonjokilaakson maisema-alue Pukkilassa on avaraa ja tasaista, jokilaakson kuitenkin ka- ventuessa alueen eteläosassa kapean, jyrkkärinteisen ja metsän varjostaman uoman ympärille. Pukkilan kulttuuripiirteet ovat Porvoonjokilaakson nuorimpia, tosin Naarkosken, Kanteleen ja Savijoen kylät on tunnettu jo 1560-luvulla, jolloin niissä on ollut yhteensä kolmisenkymmen- tä tilaa. Muusta seudusta poiketen Pukkilan alueella ei ole ollut yhtään kartanoita eikä niiden seurannaisina torppia. Rakennuskannan kohokohtina ovat Pukkilan kirkon ympäristö 1800-lu- vun alkupuolelta ja Naarkosken vanha voimalaitos ja 1900-luvun alussa rakennettu kivisilta.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 119 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä SIPOO rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kuntaraja Valtakunnallisesti arvokas maisema- alue Pelto Taajama

1:200 000 02 4 km

Uudenmaan liitto RKY©Museovirasto SYKE/Oiva-palvelu (12.6.2009) pohjakartta-aineisto©MML, 2012

120 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Sipoon Kaunissaaressa eli 1800-luvulla kalastajayhdyskunta. Nykyisin saari on virkistyskäytössä.

Sipoo

262 Eestiluoto Perustelu Sipoon ulkosaaristossa sijaitsevalle Eestiluodon etelärannalla on ollut kuninkaallisen merikartas- 1700-luvun suojasatamana kartoissa. ton mukaan suojasatama jo 1700-luvun lopulla. Saarelle muodostui 1800- ja 1900-lukujen vaih- Kalastajayhdyskunta 1800- ja 1900- teessa kolmen kalastajaperheen yhteisö. Samalta ajalta olevat kalastajatilat pihapiireineen ovat luvuilla. Salakuljetus. Puolustusvoimien säilyneet. Kieltolain aikaan saaren rantavesissä varastoitiin pirtua. Saari on ollut myös itsenäisen rakenteita. Suomen puolustusvoimien käytössä, josta muistuttaa mm. tulenjohtotorni. Nykyään saari on Helsingin kaupungin virkistyssaari.

263 Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus - Sipoon saaristo Perustelu Sipoon saaristo on ollut Helsingistä itään suuntautuneen höyrylaivaliikenteen saaristoreittien ydin- Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila- aluetta. Monet saarista on jaettu 1900-luvun alkupuolella kesähuvilapalstoiksi, jotka ovat rakentu- asutus ja varhaisempi saaristolaisasutus. essaan muodostaneet yhä nykyään havaittavia eheitä huvilakokonaisuuksia. Stora Korpholmenilla on nähtävissä saaristolaismökkien muuttaminen kesähuvilakäyttöön. Granön saaressa asutusta on ollut pisimpään, jo 1500-luvulla kylässä oli kolme torppaa. Useimmissa muissakin saarissa on ollut vakituis- ta asutusta 1800-luvulla ja esimerkiksi Simsalössa tästä muistuttavat koulu, rukoushuone, kauppoja, vapaapalokunta, yhteyslaituri ja telakat.

264 Kalkkirannan teollisuusalue Perustelu Sipoon Kalkkirannassa kalkkikiveä on kaivettu jo 1500-luvulla. Suomenlinnan linnoitustöiden aikana Kaivostoiminta. 1900-luvun alkupuolen alueella kaivettiin kalkkikiveä teollisemmin, mutta suurteollinen kaivostoiminta alkoi 1930-luvulla tehdasalue ja siihen liittyvä asuinalue. kun alue siirtyi Lohja Oy:n omistukseen. Merkittävin osa rakennuskannassa on 1900-luvulta. Teh- taan lähistölle rakentui työntekijöiden ajallisesti melko yhtenäinen omakotialue 1940-1950-luvuilla.

Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 121 265 Kaunissaaren virkistysalue Perustelu Kaunissaaren luonnonkauniilla saarella toimi 1700-luvun alussa laiton tuulisaha, jonka venäläiset Kalastajayhdyskunta ja salakuljetus. tuhosivat pikkuvihan aikana. Saarelle muodostui eestiläisistä koostuva pieni kalastajayhdyskunta ja saaren myynnin jälkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla kalastajatila, jonka päärakennus ja pellot ovat yhä jäljellä saaren itäpäässä. Kaunissaari tunnettiin 1800-luvulla myös salakuljettajien pesä- paikkana. Saareen rakennettiin 1930-luvulla vuokrahuviloita ja Helsingin kaupungin ulkoilualueek- si saari muuttui 1950-luvun lopulla.

266 Löparön kulttuurimaisema Perustelu Löparön kartano sijaitsee muusta kartanorakentamisesta poiketen saaristossa kapean, vuonomaisen Poikkeuksellisesti saaristoon muodos- salmen länsirannalla korkealla, kallioisella ja metsäisellä mäellä. Kartanon peltoala on ollut hyvin pie- tettu ni. Kartanon pääosin 1800-luvulta oleva rakennuskanta on hyvin säilynyttä. kartano, jossa 1800-luvun rakennus- kantaa. RKY-kohde Löparön kartano

267 Meriväylien rakennusperintö - Gråskär ja Tallörn Perustelu Gråskär ja Tallörn ovat merimerkkipari, jonka 1850-luvulla rakennetut puukummelit korvattiin Merimerkkipari 1900-luvun alusta. 1900-luvun alussa kivikummeleilla. Harmaakivestä muuratut nelikulmaiset tornikummelit tur- valaitekerrostumineen ovat säilyneet hyvässä kunnossa. 10 metriä korkea Gråskär on Suomen kookkain kivikummeli.

268 Nikkilän sairaala-alue Perustelu Helsingin kaupungin perusti Nikkilään 1910-luvulta alkaen rakentuneen mielisairaala-alueen, jonka Laitoikset. 1910-luvulla perustettu rakennuskannan pääosa edustaa 1920-luvun myöhäisjugendia. Puiston ympäröimä sairaala-alue muo- mielisairaala-alue, jonka rakennuskanta dostaa monesta rakennusvaiheesta ja tyylisuuntauksesta huolimatta yhtenäisen kokonaisuuden. pääosin 1920-luvulta. RKY-kohde Nikkilän sairaala-alue

269 Sipoonjokilaakson kulttuurimaisema Perustelu Sipoonjokilaakso on pitkään asuttua viljelymaisemaa, jonka perustekijät ja rakenne ovat säilyneet Jokilaakson kulttuurimaisema säily- vuosisatojen ajan lähes muuttumattomina. Sipoon historiallisesta pitäjänkeskuksessa on säilynyt nyt vuosisatoja muuttumattomana. harmaakivikirkko 1400-luvun puolivälistä ja tiilikirkko 1800-luvun lopulta, sekä vuosisatoja samoilla 1400-luvun harmaakivikirkko ja tiilikirk- paikoilla sijainneet kirkkoherranpappila, kappalaisenpappila ja lukkarinpuustelli. Sipoonjokilaakson ko 1800-luvun lopulta. 1400-luvulla viljelymaisemaan on kuulunut 1560-luvulla 12 kylää, joissa on ollut yhteensä lähes 80 tilaa. Näistä tunnettuja kyliä, joiden rakenne hyvin varhaiskeskiaikaista ruotsalaisasutusta edustavassa Hindsbyn jo 1400-luvun alkupuolella tunne- säilynyt. Vanhoja kartanoita. 1300-luvun tussa kylässä asutuksen sijoittuminen, kylän rakenne ja viljelymaiseman avoimet tilat kuvastavat jälkipuoliskon linnan jäänteet. tilannetta, joka on säilynyt todennäköisesti keskiajalta asti lähes samana. Pääosa kylän rakennus- kannasta on peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Vanhat kartanoista Joensuun rakennuskanta RKY-kohde on 1700-luvun keskivaiheilta, Söderkullan kartanon päärakennus 1900-luvun alusta ja Sipoonlah- Hindsbyn kylä, Sibbesborgin keskiaikai- den suulla sijaitsevan Eriksnäsin kartanon päärakennus 1810-luvulta ja pihapiiriä ympäröivä puisto nen linnasaari ja Sipoonjokilaakson vilje- 1700-luvulta. Sipoon jokilaakson erikoisuutena on Sibbesborgin 1300-luvun jälkipuoliskolta olevan lymaisema, Sipoon kirkot ja pitäjänkes- linnan alue, joka on säilynyt hylkäämisensä jälkeen lähes koskemattomana. Aikoinaan saarelle ra- kus, Suuri rantatie kennetusta linnasta on jäljellä rakennusten perustuksia ja tiiliseiniä.

122 : Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt LIITTEET

Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 123 Liite 1: Kulttuuriympäristön käsitteitä Lähde: Rakennusperintö.fi, www.rakennusperinto.fi/muuta_sisaltoa/kasitteisto/ (luettu 24.2.2012)

Arvo ja merkittävyys Rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien arvoa määritel- kohteita, joilla on voimakas symboliarvo. Käsitteellä kansallismaisema täessä puhutaan mm. historiallisista, rakennushistoriallisista, arkkitehto- ei ole virallista asemaa. Kansallismaisemiksi mielletyt alueet ovat nisista, rakennusteknisistä, taiteellisista ja maisemallisista arvoista. Koh- valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja / tai valtakunnallisesti teen arvon määrittämisessä (arkikielessä myös arvottaminen) käytetään merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. vakiintuneita kriteerejä. Alueiden ja kohteiden hoito ja suojelu perustuu tunnistettuihin arvoihin ja niiden valtakunnalliseen, maakunnalliseen tai Maakunnallisesti merkittävä maisema paikalliseen merkittävyyteen. Asiantuntijaviranomaisten määrittelemä maakunnallista ominaisluon- netta ja maakunnallisia erityispiirteitä ilmentävä maisema. Esihistoriallisen ajan muinaisjäännös Esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset ovat ajanjaksolta, jolta ei Maamerkki tunneta kirjallisia lähteitä ja jonka asutusta ja oloja koskevat käsitykset Luonnonelementti tai ihmisen toiminnan tulos, joka erottuu muus- perustuvat arkeologian menetelmillä saatuihin tutkimustuloksiin. ta ympäristöstä joko sijaintinsa (vrt. maisemarakenne), visuaalisen hahmotettavuuden/ ominaisuuden (vrt. maisemakuva) tai siihen liitetyn Historiallisen ajan muinaisjäännös merkityksen vuoksi. Tyypillisiä maamerkkejä ovat kalliot, kirkot ja muut Historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat ajalta, jolta on kirjallisia korkeat rakennukset. lähteitä. Kohteita voi olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi autioituneet keskiaikaiset kylänpaikat, kaupunkien arkeologiset kerrostumat ja Maisema ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet. Kohteen muinaisjäännös- Muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuotta- luonne ratkaistaan tyyppi- ja tapauskohtaisesti. masta vaikutuksesta, jotka ovat ns. maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmo- Kiinteä muinaisjäännös = muinaisjäännös tettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Muinaisjäännökset ovat maisemassa tai maaperässä säilyneitä rakentei- Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa ta ja kerrostumia, jotka ovat syntyneet paikalla kauan sitten eläneiden aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet ihmisten toiminnasta. Kiinteät muinaisjäännökset ovat usein maastossa johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. silmin havaittavissa ja selvästi erottuvia, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet, linnavuoret, jätinkirkot, jatulintarhat ja puolustuslaitteet. Toisena Maisema-alue, luonnonsuojelulain nojalla perustettu ryhmänä ovat maanalaiset kiinteät muinaisjäännökset, kuten asuin- ja Luonnonsuojelulain 32-33 §:n tarkoittama luonnon- tai kulttuurimai- työpaikat sekä ruumishaudat. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinais- seman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muistolain rauhoittamia. Laissa käytetään sekä kiinteä muinaisjäännös muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi ympäristömi- että muinaisjäännös -käsitettä tarkoittamaan samaa asiaa. nisteriön tai alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä perustettu maisema-alue. Kulttuuriperintö Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä hen- Maiseman solmukohta kistä ja aineellista perintöä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko Useiden maiseman perustekijöiden leikkauspiste tai kohtauspaikka. irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (ks. esim. rakennusperintö). Maisemarakenne Kulttuuriympäristö Muodostuu maiseman perustekijöiden keskinäisestä suhteesta ja Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka vaihtelusta, jossa maiseman solmukohdat ja maamerkit jäsentävät ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon maisemaa. vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen Maisematila erilaiset nimeämiset. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata Tila, jonka muodostavat maiseman perustekijät ja niiden keskinäiset käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuri- suhteet. Maisematilat voivat olla selkeästi rajoittuvia tilakokonaisuuk- ympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. sia tai laajoja rajautumattomia avoimia alueita. Maisematilat voivat muodostaa tilasarjoja. Kansallismaisema Kansallismaisemaa käytetään usein kuvaamaan tunnetuimpia maisema-

124 : Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Maisematyyppi Maisemaa voidaan tyypitellä luonnonmaisemaksi ja kulttuurimaise- man kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien maksi sen mukaan, onko maisema ensisijaisesti luonnonelementtien tai kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten ihmisen toiminnan tulosta. Tämän lisäksi maisemaa voidaan tyypitellä arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi perustettu alue. esimerkiksi maisemarakenteen, maisemakuvan, maankäytön, kulttuuri- piirteiden, luonnonpiirteiden jne perusteella. Yleisiä maisematyyppejä Kaupunkikuva, taajamakuva ovat esim. kaupunki-, saaristo-, järvi- ja maatalousmaisema. Rakennetun ympäristön ja kaupunki- tai taajamatilan visuaalisesti hahmotettava ilmiasu. Maisemavaurio Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Tapahtumasta tai toimenpiteestä aiheutunut maisemarakenteen omi- Asiantuntijaviranomaisten määrittelemä maakunnan ominaisluonnetta naispiirteiden tai maisemakuvan laadun heikentyminen. Maisemavau- ja erityispiirteitä ilmentävä rakennettu kulttuuriympäristö. riot voivat olla pysyviä, ajan myötä korjaantuvia tai maisemoinnilla korjattavissa. Museotie Tiehallinnon tieliikenteen kehityksen erityispiirteiden säilyttämiseksi Perinnemaisema ja perinnebiotooppi määrittelemät museotiet ja -sillat (58 museotietä ja -siltaa, vuoden Perinteisten elinkeinojen ja maankäyttötapojen muovaama alue, jonka 2005 tilanne). historialliset piirteet ovat säilyneet. Perinnemaisemia ovat esimerkiksi niityt ja hakamaat ja niiden käyttöön liittyvät rakenteet ja rakennel- Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennusperintö mat. Kulttuuri- ja perinnemaisema -käsitteet ovat osin päällekkäiset, Käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että perinnemaisema on usein melko pienialainen ja osa laajaa kulttuurimai- maankäytön ja rakentamisen historiaan ja tapaan, jolla se on syntynyt. semaa. Perinnebiotoopeiksi nimitetään pääosin niitty- ja laiduntalouden Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, monilajisia luontotyyppejä esim. kuivat ja kosteat niityt, hakamaat ja rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisis- metsälaitumet. ta rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat). Rakennusperintö on pääsääntöisesti synonyymi rakennetulle kulttuuriympäristölle, joskus Reunavyöhyke käsitettä käytetään tarkoittaen erityisesti vanhoja rakennuksia. Rajaa maisematilaa. Esimerkiksi peltoa rajaavat puut ja muu kasvillisuus muodostavat maisematilan reunavyöhykkeen. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisuun Rakennettu kulttuu- Valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksessä nimetyt 156 aluetta. riympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympä- Nämä alueet ovat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa ristöt sisältyvät alueet ja kohteet. (Museoviraston rakennushistorian valtioneuvoston päätöksessä (30.11.2000) kulttuuri- ja luonnonpe- osaston julkaisuja 16 / 1993). Nämä alueet ja kohteet ovat valtakunnal- rintöä koskevissa erityistavoitteissa tarkoitettuja alueiden käytön lisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä suunnittelun lähtökohtia. (30.11.2000) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa tarkoitettuja alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia. Kansallinen kaupunkipuisto Maankäyttö ja rakennuslain (68-70 §) nojalla perustettu kaupunki- maiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaise-

Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 125 Liite 2: Asiantuntijaryhmä

Juhani Karilas, 1.1.2011 alkaen Itä-Uusimaa (Askolan ja Pukkilan kunnat) Ulla-Maija Upola Keski-Uusimaa (Pornaisten kunta) Maria Jaakkola Pääkaupunkiseutu (Helsingin kaupunki) Anne Mäkynen Pääkaupunkiseutu (Vantaan kaupunki) Mirkka Niemi Pääkaupunkiseutu (Espoon kaupunki) Leena Iso-Markku Länsi-Uusimaa (Lohjan kaupunki) Iiris Koivula Länsi-Uusimaa (Nummi-Pusulan kunta) Suvi Lehtoranta Länsi-Uusimaa (Vihdin kunta) Rauli Ailus Läntinen Uusimaa (Raaseporin kaupunki) Juha Vuorinen, 1.1.2011 alkaen Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Henrik Wager, 31.12.2010 saakka Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Sari Saresto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Tellervo Saukoniemi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Minttu Perttula Metsähallitus Jaakko Holsti MTK Uusimaa Elisa El-Harouny, 1.7.2011 alkaen Museovirasto Tuula Heikkurinen-Montell, 30.6.2011 saakka Museovirasto Helena Ranta, 30.6.2011 saakka Museovirasto Teija Tiitinen, 1.7.2011 alkaen Museovirasto Bjarne Westerlund Nylands Svenska Producent förbund Aila Tarvainen ProAgria Riitta Niskanen Päijät-Hämeen maakuntamuseo Kirsi Hellas Uudenmaan ELY-keskus Jarmo Kitula Uudenmaan ELY-keskus Esme Manns-Metso Uudenmaan ELY-keskus Henrik Wager, 1.1.2011 alkaen Uudenmaan ELY-keskus Silja Aalto Uudenmaan liitto Elina Kuusisto Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitto Pekka Normo, 1.8.2010 saakka Uudenmaan liitto Oskari Orenius Uudenmaan liitto Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto Lasse Rekola Uudenmaan liitto Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitto

126 : Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Liite 3: Seudullisten kulttuuriympäristötyöpajojen osallistujat

Länsi-Uudenmaan työpaja Itä-Uudenmaan työpaja Pertti Kyyhkynen Karkkilan kaupunki Juhani Karilas Askolan ja Pukkilan kunnat Leena Iso-Markku Lohjan kaupunki Ulla-Maija Turja Lapinjärven kunta Iiris Koivula Nummi-Pusulan kunta Ulla-Maija Upola Myrskylän kunta Suvi Lehtoranta Vihdin kunta Maija-Riitta Kontio Porvoon kaupunki Tellervo Saukoniemi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Sirkku Huisko Sipoon kunta Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitto Susanna Pyhälä Sipoon kunta Elina Kuusisto Uudenmaan liitto Juha Vuorinen Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Karjalohjan edustaja oli estynyt Henrik Wager Uudenmaan ELY-keskus Elina Kuusisto Uudenmaan liitto Oskari Orenius Uudenmaan liitto Läntisen Uudenmaan työpaja Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitto Heli Vauhkonen Hangon kaupunki Loviisan edustaja oli estynyt. Patrik Skult Inkoon ja Siuntion kunnat Maaret Eloranta Kirkkonummen kunta Seppo Mäkinen Kirkkonummen kunta Saaristotyöpaja Rauli Ailus Raaseporin kaupunki Juhani Karilas Askolan ja Pukkilan kunnat Kukka-Maaria Luukkonen Raaseporin kaupunki Tellervo Saukoniemi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Tellervo Saukoniemi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Juha Vuorinen Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Elina Kuusisto Uudenmaan liitto Henrik Jansson Metsähallitus Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitto Minttu Perttula Metsähallitus Maija Matikka Museovirasto Jarmo Nieminen Everstiluutnantti evp Keski-Uudenmaan työpaja Henrik Wager Uudenmaan ELY-keskus Seppo Itkonen Hyvinkään kaupunki Elina Kuusisto Uudenmaan liitto Hannu Lindqvist Hyvinkään kaupunki Oskari Orenius Uudenmaan liitto Johanna Sääksniemi Mäntsälän kunta Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitto Anita Pihala Nurmijärven kunta Ulla-Maija Upola Pornaisten kunta Kaija Hapuoja Tuusulan kunta Tietyöpaja Sari Saresto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Tryggve Gestrin Espoon kaupunginmuseo Henrik Wager Uudenmaan ELY-keskus Juha Vuorinen Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Elina Kuusisto Uudenmaan liitto Sari Saresto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitto Markku Heikkinen Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan, Järvenpään ja Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tellervo Saukoniemi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo edustajat olivat estyneitä Riitta Niskanen Päijät-Hämeen maakuntamuseo Andreas Koivisto Vantaan kaupunginmuseo Anne Vuojolainen Vantaan kaupunginmuseo Pääkaupunkiseudun työpaja Henrik Wager Uudenmaan ELY-keskus Mirkka Niemi Espoon kaupunki Elina Kuusisto Uudenmaan liitto Riitta Salastie Helsingin kaupunki Oskari Orenius Uudenmaan liitto Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitto Sari Saresto Helsingin kaupunginmuseo Tryggve Gestrin Espoon kaupunginmuseo Jyri Vilja Espoon kaupunginmuseo Henrik Wager Uudenmaan ELY-keskus Elina Kuusisto Uudenmaan liitto

Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 127 Liite 4: Tiedossa olevat muinaisjäännökset ja inventointien arvioitu kattavuus 4: Tiedossa olevat muinaisjäännökset ja inventointien Liite

128 : Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt KIRJALLISUUS- JA LÄHDELUETTELO

Aalto, Seppo ja Rentola, Kimmo (1992): Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven Helsingin seutukaavaliitto (1986): Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja entisen Pahajärven ihmisten historia. Karkkilan kaupunki, Karkkila. kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B22-1986.

Ahlman, Juhani (2008): Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus. Uudenmaan liiton Herranen, Timo (1988): Hevosomnibusseista metroon, vuosisata Helsingin julkaisuja E 101 – 2008. Uudenmaan liitto, Helsinki. joukkoliikennettä, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 39, Helsinki.

Ahto, Sampo (1977): Suomenlahden rauniolinnat, Bomarsund–Hanko– Hipping, A. J. (1845): Vihdin pitäjä. Vihti-seura, uudelleen julkaistu 1965. Svartholma–Ruotsinsalmi, Sotasokeat ry:n kevätjulkaisu 1977. Helsinki. Puromiehen kirjapaino Oy, Helsinki.

Alanko, Marja (1985): Hyvinkään kulttuuriympäristön historiallinen kuvaus. Hurri, Olavi ja Marttala-Hurri, Vuokko (1997): Työn ja aatteen talot; Hyvinkään kaupunki. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry. Vihdin Painorasteri Oy, Vihti. Antikainen, Leena ja Levonmaa, Anna (2008): Lohjan & Sammatin maisemaselvitykset. Lohjan hajarakentamisen ohjaaminen. Lohjan Hyvinkään kaupunki (2000): Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön kaupunkisuunnittelukeskus. hoitosuunnitelma.

Backman, Sigbritt (1991): Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Härö, Erkki (1991): Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema – Kirkkonummen kunta. Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. Täydennykset ja korjaukset Tiina Lehto. Espoon kaupunginmuseo, Espoo. Bonn, Thomas ja Pykälä, Juha (2000): Uudenmaan perinnemaisemat. Suomen ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 178. Helsinki. Härö, Mikko (1998): Kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö. Tuusulan kunta.

Byman, Eeva (1981): Rakennuskulttuuri Vantaalla -inventointi 1981. Ikkala, Marja-Leena ja Salonen, Torsti (1992): Sammatin kulttuurimaisemat ja Kuntasuunnitteluviraston julkaisuja C24:1981. Vantaan kaupunki. –rakennukset. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja.

Eskola, Amanda (2002): Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979. Itä-Uudenmaan liitto (2004): Sipoonkorpityöryhmä II – Loppuraportti. Vantaan kaupunginmuseo. Itä-Uudenmaan liitto 2004, julkaisu 82.

Eskola, Amanda (2008): Vantaan moderni teollinen rakennusperintö 1930-1979. Jolkkonen, Marketta (1998): Maisemaselvitys ja maisemanhoito-ohjeita Vantaan kaupunki 2006. C28:2006, Kaupsu 17/2006. Skärlandetin-Gullön alueelle Tammisaaressa. Uudenmaan ympäristökeskus – Monisteita Nro 46. Helsinki. Espoon kaupunki (2005): Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Jussila, Osmo (1977): Nummen historia vv. 1859-. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Forsius-Nummela, Johanna (1994): Vihdin maisemahistoriallinen selvitys. Järvenpään kaupunki (2000): Järvenpään maisemaselvitys. MA-arkkitehdit. Gardberg, C. J. ja Edgren, Torsten (1996): Porvoon kaupungin historia I: Porvoon kaupunki keskiajalla ja 1500-luvulla. Porvoo. Järvenpään kaupunki (2001): Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (vaihe 1). Hangon kaupunki (2007): Hangon kansallinen kaupunkipuisto. Perustamisselvitys 2000-2007. Hangon kaupungin ympäristö ja tekninen Kepsu, Saulo (2005): Uuteen maahan – Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja virasto, maankäyttöosasto, Hanko. nimistö. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.

Hankonen, Johanna (1994): Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta, Keskinen, Hanna (1998): Lönnrotin maisemissa. Matkailumaisemien ja Suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa maisemanhoidon kehittämissuunnitelma Sammattiin. Diplomityö. Uudenmaan 1960-luvulla, Gaudeamus Kirja, Otatieto Oy ja Tampereen teknillinen liiton julkaisuja E39 – 1998. Uudenmaan liitto, Helsinki. korkeakoulu Arkkitehtuurin osasto, Tammer-Paino Oy Tampere. Klinge, Matti (2001): Katsaus Suomen historiaan. Kustannusosakeyhtiö Otava, Harju, Erkki-Sakari (2007): Uusintapainos Claes Nybergin pitäjänkartoista, Keuruu. Uudenmaan läänin pitäjänkartasto 1844 – Kartor öfver socknarne i Nylands län, Karttakeskus, WS Bookwell, Porvoo, Borgå. Koskinen, Mervi (2007). Uudenmaan maisemarakenneselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus. Harju, Erkki-Sakari ja Lappalainen, Jussi T. toim. (2011): Kuninkaan Tiekartasto Suomesta 1790. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Atlasart. Kuisma, Markku (1990): Helsingin pitäjän historia II, Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713. Vantaan kaupunki, Vantaa. Harju, Erkki-Sakari ja Tiilikainen, Heikki, toim. (2009): Kuninkaallinen merikartasto 1791-1796: C. N. af Klerckerin johtama kartoitustyö Kuoppala, Anna ja Häkkilä, Merja (1990): Hyvinkään maaseutualueiden Suomenlahdella. AtlasArt. maisemaselvitys- ja suunnitelma. Hyvinkään kaupunki.

Heiman, Lauri (1971): Porvoon vaiheita, Werner Söderström Osakeyhtiön Kurtto, Arto (1992): Kulttuurimaisemainventointi. Läntisen Uudenmaan kirjapaino Porvoo. seutukaavaliitto, Karjaa.

Helsingin kaupungin liikuntavirasto (2010): Kaunissaari. Helsinki. Kuusisto, Elina ja Rinkinen, Kristiina (2010): Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudenmaan liiton julkaisuja E 108 – 2010. Uudenmaan liitto, Helsingin seutukaavaliitto (1980): Helsingin seudun esihistorialliset kiinteät Itä-Uudenmaan liitto, Helsinki. muinaisjäännökset.

Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 129 Lackman, Taina ja Veikko (1996): Karjalohjan vanhat rakennukset I. Uudenmaan Nurmijärven kunta (1997): Nurmijärven maisemainventointi ja liiton julkaisuja E28-1996. Helsinki. kulttuurimaisemaselvitys. LT-konsultit.

Lackman, Taina ja Veikko (1996): Karjalohjan vanhat rakennukset II. Uudenmaan Nurmijärven kunta (2010): Nurmijärven rakennusperintöselvitys. Luonnos liiton julkaisuja E31-1996. Helsinki. 18.3.2010. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. Nurmijärven kunta.

Lahti, Matti J. (1972): Espoo maalaispitäjästä suurkauppalaksi. Espoon Nyman, Harri (2009): Meriväylien rakennusperintö. Museoviraston kaupunki, Espoo. rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto, Helsinki.

Laine, Sirkku: Ensimmäisen maailmansodan aikainen Maalinnoitus Helsingissä. Ockenström, Katariina (2007): Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki. selvitys (RAKU). Itä-Uudenmaan liiton julkaisu 90. Itä-Uudenmaan liitto, Porvoo.

Laine, Tarja jaPeltonen, Tarmo (1993): Vantaan kulttuurihistorialliset Ockenström, Katariina (2008): Lohjan keskustan rakennusinventointi 2007. ympäristöt. Vantaan kaupunki, asemakaavaosasto A3/1993. Lohjan kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus, Lohja.

Lavento, Mika (2005): Sisämaan asutus rautakaudella ja keskiajalla ja sen Ockenström, Katariina (2008): Virkkalan kaupunkikuvallinen inventointi 2008. mahdolliset yhteydet etelärannikolle. Merellinen perintömme. DVD. Helsingin Lohjan kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus, Lohja. yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, arkeologia, Helsinki. Packalén Eva, Malmberg Thure, Schybergson Per, Lindqvist Yrsa Lehto, Tiina (1989): Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Hangon (2003): Sibbo skärgård – Villor. Liv. Folk. Skrifter utgivna av Sibbo museon julkaisusarja n:o 8, Hanko. Hembygdsforskningsförening r.f. XIV, WS Bookwell Oy Borgå.

Leskinen, Sirpa ja Pesonen, Petro (2008): Vantaan esihistoria. Vantaan Pornaisten kunta (2002): Pornaisten kirkonkylän osayleiskaavan luonto- ja kaupunki, Vantaa. maisemaselvitys. Ympäristötukistus Oy Metsälahti.

Liimatainen, Kirsi (2007): Tiehallinnon museotiet ja -sillat. Museokohdeselvitys. Pornaisten kunta (2004): Eteläisten kylien osayleiskaava. Suunnittelukeskus Oy. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007. Tampere. Pornaisten kunta (2004): Pohjoisten kylien osayleiskaava. Suunnittelukeskus Oy. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät r.y. (1992): Lohjansaari. Kotiseutututkimuksia XIV. Satakunnan painotalo Oy, Kokemäki. Porvoon kaupunki (2008): Pellingin saariston kulttuuriympäristöselvitys. Finnish Consulting Group, Infra ja ympäristö. Lohjan Museo (2007): Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo. Putkonen, Lauri toim. (2007): Rakennettu Uusimaa – inventointiluonnos. Uudenmaan liitto. Julkaisematon. Lounatvuori, Irma ja Putkonen, Lauri (2001): Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja, Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Puustinen, Kauko (2003): Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka- Rakennustieto Oy, Karisto Oy Hämeenlinna aineiden tuotanto vuosina 1530 - 2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. WWW-lähde, luettu 30.6.2011: http://www.gsf.fi/ Malve, Anne (2003): Pornaisten rakennusinventointi. Pornaisten kunta. aineistot/ kaivosteollisuus/index.htm

Merivuori, Tuula-Maria (1987): Lohjan seudun tieverkko, Maisema- ja Riimala, Erkki (1987): Höyryä Helsingin vesillä. Pääkaupungin paikallisliikenteen ympäristösuunnittelu. Maisema-analyysi 1:20 000. Suunnittelukeskus Oy. höyryveneitä ja saaristoreittien matkustajahöyrylaivoja. Suomen (Julkaisematon) Laivahistoriallinen Yhdistys r.y., Helsinki.

Mikola, Päivi ja Hakamäki, Risto (1994): Karkkilan vanha rakennuskulttuuri. Riimala, Erkki toim. (1993) Navis fennica. Suomen merenkulunhistoria osa 1. Karkkilan kotiseutuyhdistys r. y. Riihimäen Kirjapaino Oy. Puuruuhista syvänmeren purjelaivoihin.. WSOY, Porvoo, Helsinki, Juva.

Museovirasto (2001): Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät Riionheimo, Anna (2011): Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan – muinaisjäännökset. Museovirasto, Helsinki. Uudenmaan paikkatietoaineistot. Uudenmaan liiton julkaisuja E113- 2011. Uudenmaan liitto, Helsinki. Museovirasto (2010): Muinaisjäännösrekisteri. Paikkatietoaineisto, 6/2010. Salminen, Tapio (1992): Suuri Rantatie. Tiemuseon julkaisuja 7. Tielaitos, Museovirasto (2011): Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut Helsinki. kulttuuriympäristöt RKY. WWW-lähde luettu 30.6.2011: www. rky.fi Salonen, Torsti (1985): Länsi-Uusimaa rautakaudesta tietokoneaikaan. Länsi- Museovirasto ja ympäristöministeriö (1993): Rakennettu kulttuuriympäristö. Uudenmaan seutukaavaliitto, Lohja. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki. Saresto, Sari; Salminen, Anne; Vierto, Mira (2004): Ostari – Lähiön sydän. Niteet 2–2004 / Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja. Helsinki. Muukka, Laura ja Mäkynen, Anne (2005): Kulttuurimaisemaselvitys. Vantaan kaupunkisuunnittelu. C7:2005, Kaupsu 4/2005. Seppälä, Sirkka-Liisa (2006): Asutus- ja maankäyttöhistoriallinen analyysi – esimerkkinä Uudenmaan perinnemaisemat. Perinnemaisemien yhteys Mäkinen, Anne (2000): Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939, varhaiseen asutus- ja maankäyttöhistoriaan. Suomen ympäristö 1/2006. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Mäkynen, Anne (2006): Kulttuurimaisemaselvitys, teollinen rakennusperintö. Silvast, Pekka (1991): Porkkala 1944-1956. Neuvostoliiton merisotilaallinen Vantaan kaupunkisuunnittelu. C31:2006. tukikohta. Tutkimusraportti. Sotamuseo 1/1991. Hanko.

130 : Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt Sipoon kunta (2006): Eriksnäsin osayleiskaava-alueen maisemaselvitys. Uudenmaan tiepiiri (1994): Uudenmaan yleisten teiden ympäristön tila. 28.10.2010. Eriksson arkkitehdit Oy. Sipoon kunta. Kulttuurihistoriallisten alueiden tiemiljöö. Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri, Helsinki.

Sipoon kunta (2006): Sipoon kunnan kulttuuriympäristö ja Wainio, Terttu-Elina (1996): Uudenmaan kulttuuriympäristöohjelma. rakennusperintöselvitys. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, Uudenmaan ympäristökeskus. Julkaisuja 5. Helsinki. Ympäristötoimisto Oy. Sipoon kunta. Vantaan kaupunki (1993): Vantaan maisemarakenne ja maankäyttö. Solantie, Reijo (1992): Mikä on Uusimaa? Uudenmaan asutushistoriaa. Yleiskaavaosaston selvitys C16:93. Uudenmaan Maakuntaliitto ry. Hakapaino Oy, Helsinki. Wickberg, Nils Erik (1981): Senaatintori – Senatstorget – The Senate Square – Sukselainen, Pirkko ja Palaste-Eerola, Tuula (1996): Uudenmaan Der Senatsplatz. Anders Nyborg A/S, Helsinki. liiton alueen ruukit. Selvitys metalliruukkialueiden nykytilanteesta, kehittämismahdollisuuksista ja -edellytyksistä. Uudenmaan liitto, Helsinki. Viertola, Juhani (1974): Suomen teiden historia.

Sundman, Mikael (1983): Kaupungin rakentumisen vaiheet - Stadier i stad, Vihdin kunta (1982): Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet. Karprint Tutkielma Helsingin kaupunkirakenteen muodostumisesta ja väestörakenteen Oy, Huhmari. vaiheista, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisu YB 1/83 Ylikangas, Heikki ja Siiriäinen, Ari (1973): Lohjalaisten historia 1. Suomalaisen Suolahti, Eino E. (1972): Helsingin neljä vuosisataa. Epilogin 1970-luvun alusta kirjallisuuden kirjapaino Oy, Helsinki. kirjoittanut Teemu Aalto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1972. Ympäristöministeriö (1992): Arvokkaat maisema-alueet. Maisema- Suomen kaupunkiliitto ja kirjoittajat (Eino Jutikkala, Tauno Perälä, Jussi aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Kuusanmäki, Henrik Lilius, Riitta Nikula, Ritva Wäre, Jorma Kallenautio, Ympäristösuojeluosasto. Helsinki. Viljo Rasila, Aimo Halila, L.O. Johanson, Veikko Tattari) (1983): Suomen kaupunkilaitoksen historia 2, 1870-luvulta autonomian ajan loppuu. Vantaa. Ympäristöministeriö (1992): Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristösuojeluosasto. Helsinki. Suomen kaupunkiliitto ja kirjoittajat (Eino Jutikkala, Tauno Perälä, Juhani Piilonen, Ilkka Hakalehto, Jorma Kallenautio, Asko Salokorpi, Viljo Rasila, Ympäristöministeriö (2011): Kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksessa. Aimo Halila, L.O. Johanson, Veikko Tattari, Päiviö Tommila) (1984): Suomen Suomen ympäristö 28/2011. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön kaupunkilaitoksen historia 3, Itsenäisyyden aika. Vantaa. osasto, Helsinki.

Suomen Muinaismuistoyhdistys – Finska Fornminnesföreningen (2011): Maritime Landscape in Change: Archaeological, Historical, Palaeoecological and Geological Studies on Western Uusimaa. Iskos 19. The Finnish Antiquarian Muut lähdeaineistot Society, Helsinki. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit: www.hel2.fi/ksv/inventointi/ Suomenlahden rauniolinnat. Bomarsund – Hanko – Svartholma – Ruotsinsalmi. Sotasokeat ry:n kevätjulkaisu 1977. Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä: www.rakennusperinto.fi/muuta_sisaltoa/kasitteisto/ Tahvanainen, Päivi (1990): Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemainventointi. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto, Lohja. Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo 2007, CD-aineisto.

Tarkiainen, Kari (2008): Sveriges Österland. Från forntiden till Gustav Vasa. Mäntsälän kulttuuriympäristön ja maisemien selvityksiä, sähköinen Finlands svenska historia 1. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors. aineisto: Mäntsälän kirkonkylän ja Hyökännummen osayleiskaava- alueiden rakennuskulttuurin ja kulttuurimaisemien inventoinnin tekstiosa; Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys (1974): Suomen teiden historia Apposen kenkätehtaan rakennushistoriaselvitys; Kilpijärven osayleiskaava: I. Pakanuuden ajalta Suomen itsenäistymiseen. Tie- ja vesirakennushallitus, Rakennusinventointi ja kulttuuriympäristöselvitys; Sälinkään ja Soukkion Suomen tieyhdistys, Helsinki. rakennusinventointi; Ohkolan alueen aineistoja; Arolan-Jokelanseudun kulttuuriympäristöselvitys. Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys (1977): Suomen teiden historia II. Suomen itsenäistymisestä 1970-luvulle. Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen Tuusulan maisemaselvityksiä 29.4.2009, CD-aineisto. tieyhdistys, Helsinki. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Tikkanen-Lindström, Terhi (1991): Vantaan kulttuurimaiseman ja rakennetun www.maaseutumaisemat.fi/ ympäristön suojeltavat ympäristökokonaisuudet. Yleiskaavan selvitys. Vantaan kaupunki. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: www.ymparisto.fi/default.asp?node=1739&lan=fi Tirkkonen, Elina (2007): Lohjan vihreä selkäranka: viher- ja virkistysaluejärjestelmä taajamaosayleiskaavaa varten. Diplomityö. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY): www.rky.fi Tommila, Päiviö (1958): Nurmijärven pitäjän historia. I osa: Asutus ja väestö. Vammalan kirjapaino, Vammala.

Tuusulan kunta (2000): Tuusulan rantatien maiseman hoito. MA-arkkitehdit. Tuusulan kunta, kaavoitusosasto.

Uudenmaan seutukaavaliitot (1986): Uudenmaan saaristo- ja rannikkoprojekti, esiselvitys.

Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt : 131 132 : Missa maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt (painotuote) ISBN 978-952-448-351-3 ISSN 1236-6811 (pdf) ISBN 978-952-448- 349-0 ISSN 1236-6811

Uudenmaan liitto | Nylands förbund Esterinportti 2 B | 00240 Helsinki Estersporten 2 B | 00240 Helsingfors | Finland puh. | tfn (09) 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi | www.uudenmaanliitto.fi