Boxin Ottoalue, Sipoo Kiviainesten Otto Bergtäktområde Box, Sibbo

HANKKEESTA VASTAAVA: Rudus Oy Eija Ehrukainen Puh. 040 743 2422 [email protected]

YHTEYSVIRANOMAINEN: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Ympäristö ja luonnonvarat / Kirjaamo BOXIN OTTOALUE, SIPOO PL 36

00521 HELSINKI BOXIN OTTOALUE, : Ympäristövaikutusten SIPOO - KIVIAINESTEN OTTO arviointiselostus Leena Eerola KIVIAINESTEN OTTO Puh. 040 517 3414 [email protected] Ympäristövaikutusten arviointiselostus

YVA-KONSULTTI: Groundia Oy (1.12.2010 alkaen Ramboll Finland Oy) Jukka Nevalainen Puh. 040 833 380 [email protected] BERGTÄKTOMRÅDE BOX, SIBBO Miljökonsekvensbeskrivning Rudus Oy

Boxin ottoalue, Sipoo Kiviainesten otto Bergtäktområde Box, Sibbo

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Miljökonsekvensbeskrivning

18.5.2011 Tiivistelmä

Rudus Oy suunnittelee Sipoon Boxin alueelle maa-ainek- jestettiin ensimmäinen esittelytilaisuus yleisölle 11.5.2010 sen ottoaluetta. Alue on luonnontilainen eikä siellä ole har- Boxin VPK-talolla. Seuraava yleisötilaisuus tullaan järjestä- joitettu aiemmin vastaavanlaista toimintaa. Ottotoimintaan mään YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen kesäkuussa suunniteltu alue on jaettu kahteen erilliseen osaan (pohjoi- 2011. sempi, alue A ja eteläisempi, alue B), joiden välinen matka Yhteysviranomainen kuuluttaa ympäristövaikutusten ar- on noin 400 metriä. Alue A on kaavoituksessa suunniteltu viointiselostuksesta ja pyytää siitä lausuntoja ja mielipitei- teollisuuskäyttöön, joten alueen maankäyttö tulee muut- tä. Yhteysviranomainen kokoaa lausunnot ja kirjalliset mie- tumaan merkittävästi tulevaisuudessa. Ottoaluetta on yh- lipiteet ja antaa sen jälkeen oman lausuntonsa hankkees- teensä noin 71 ha ja suunniteltu ottomäärä noin 6,0–11,2 ta vastaavalle, mihin varsinainen YVA-menettely päättyy. milj. m3ktr. Ylijäämälouhetta alueella aiotaan käsitellä noin Hankkeesta vastaavan tulee ottaa esitetyt näkökohdat huo- 100 000 tonnia vuodessa. mioon ottolupa- ja ympäristölupahakemuksia tehdessään. Hankkeelle toteutetaan ns. YVA-lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. YVA-menettelyn Tarkasteltavat vaihtoehdot hankkeesta vastaavana toimii Rudus Oy ja YVA-konsulttina Groundia Oy (nyk. Ramboll Finland Oy). YVA-lain mukainen YVA-ohjelmassa esitettyjä vaihtoehtoja on muutettu si- yhteysviranomainen on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ten, että lisävaihtoehto on sisällytetty vaihtoehtoihin 1 ja ympäristökeskus eli ELY-keskus. 2. Lisäksi YVA-ohjelmasta saatujen palautteiden perusteella on muodostettu yksi uusi vaihtoehto, VE2-, jossa toiminta YVA-menettely sijoittuisi vain alueelle A. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat hankkeen vaihtoehdot ovat: YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaiku- •• VE0: hanketta ei toteuteta tusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suun- •• VE1: hanke toteutetaan, alin ottotaso alueella A +20,0 m nittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tie- mpy ja alueella B +17,5 m mpy sekä kokonaisottomäärä donsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Menettely jakautuu noin 7,8 milj. m3ktr kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa hankkees- •• VE2: hanke toteutetaan, alin ottotaso alueella A +15,0 m ta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiohjelman, mpy ja alueella B +12,5 m mpy sekä kokonaisottomäärä jossa kuvataan hankkeen keskeiset tiedot, arvioitavat vaih- noin 11,2 milj. m3ktr toehdot, arviointialueen rajaus sekä esitetään menetelmät, •• VE2-: hanke toteutetaan, alin ottotaso alueella A +15,0 joilla ympäristövaikutukset arvioidaan. Toisessa vaihees- m mpy ja kokonaisottomäärä noin 6,0 milj. m3ktr sa hankkeesta vastaava selvittää YVA-ohjelmassa kuvatuin menetelmin hankkeen ympäristövaikutukset sekä ympäris- Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lisäksi yli- tösuojelulain edellyttämät toimenpiteet ja rakenneratkai- jäämälouheen käsittelemistä alueella. Ylijäämälouhetta sut. murskattaisiin noin 100 000 tonnia vuodessa. Arvioinnin tulokset on koottu YVA-lain mukaiseksi arviointiselostukseksi. Selostuksessa esitetään tiedot hank- Hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset keesta ja sen vaihtoehdoista sekä arvio vaihtoehtojen ym- ja niiden vähentäminen päristövaikutuksista. Vaikutusten arviointi on tehty huhtikuussa 2010 valmistuneen arviointiohjelman pohjalta sekä Hankkeesta on sekä haitallisia että hyödyllisiä ympäristövai- Uudenmaan ELY-keskuksen siitä 27.7.2010 antaman lausun- kutuksia. Ympäristön kannalta merkittävimpiä haittoja aihe- non mukaisesti. YVA-hankkeesta ja arviointiohjelmasta jär- uttavat melu, pöly ja liikenne. Haitat ovat luonteeltaan pai-

3 kallisia ja vaikuttavat lähinnä asumisviihtyvyyteen. Niitä voi- Suunnitelman mukaisesta toiminnasta ei aiheudu haitta-ai- daan minimoida toiminnan ja rakenteiden suunnittelulla nepäästöjä pohjaveteen, eikä pohjaveden pilaantumista si- sekä muilla haittavaikutusten ehkäisytoimilla. ten tapahdu. Pohjaveden laadun heikkeneminen on mah- Vaihtoehdossa 0 alueelle ei myönnetä tai haeta uusia dollista ainoastaan häiriötilanteissa, joiden syntyminen es- maa-ainesten ottolupia. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 ottotoimin- tetään hyvillä työmenetelmillä ja -käytännöillä. ta toteutuu tehtyjen suunnitelmien mukaan 71 ha alueel- Vaihtoehtojen 1, 2 ja 2- mukaisesta toiminnas- la. Vaihtoehdossa 2- toimintaa olisi vain alueella A (38,5 ha). ta voi aiheutua pintavesivaikutuksia louhinnan aikana. Kalliokiviaineksen ottamistoiminta vaikuttaa alueen maa- Hankealueelta ympäristöön johdettavissa vesissä voi olla ja kallioperään lähinnä louhinta-alueella. Vaihtoehdoissa kiintoainekuormitusta ja siitä johtuvaa veden samentumis- 0, 1 ja 2- jää merkittävä määrä kiviaineksia hyödyntämättä. ta. Louhintatoiminnan vaikutukset alueen pintavesien laatuun ovat pieniä esimerkiksi alueen maatalouteen verrat- Pinta- ja pohjavedet tuna. Louhintatoiminta muuttaa alueen topografiaa ja kas- vipeitettä ja siten vesien kertymistä ja imeytymistä maape- Ottotoiminta kohdistuu ympäröivästä maastosta kohoavi- rään. Louhinnan aikana kaikki Boxin louhinta-alueen vedet en kalliokumpujen alueille, joista ei ole hydrologista yhteyt- purkautuvat itään ja vesimäärä Kulloonpurossa lisääntyy. tä (ruhjeita) lähialueilla olevien talousvesikaivojen suun- Vastaavasti lännenpuolisissa ojissa vesimäärä hieman vähe- taan. Näin olen ottotoiminnasta ei aiheudu haittaa talo- nee. Suurimmat vaikutukset tulevat vaihtoehdosta 2 alueel- usvesikaivojen käytölle missään tarkasteltavassa vaihtoeh- ta B, koska valuma-alueen kasvamisen lisäksi alueelta voi- dossa. Ainoastaan vaihtoehdossa 2 alueella B louhinta voi daan joutua pumppaamaan alemmalle ottotasolle kertyviä ulottua enintään kaksi metriä arvioidun pohjavesipinnan pohjavesiä purkuojaan. Määrän arvioidaan kuitenkin olevan alapuolelle, jolloin silloinkin vaikutus pohjaveden pinnan vähäinen. Toiminnan päätyttyä alueet muotoillaan siten, et- tasoon rajoittuu louhinta-alueen välittömään läheisyyteen. tei alueille kerry pinta- tai pohjavesiä lammeksi.

Boxin hankealueen ja alueen toimijoiden ottoalueiden likimääräiset sijainnit.

4 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset oli arvioinut kaikkien vaikutusten olevan positiivisia tai hyvin positiivisia. Suhtautuminen vaikuttaakin suuresti vaiku- Toiminta ei aiheuta ympäristön asuinalueille terveydelle tusarviointeihin, joten niiden keskiarvoja tai mediaaneja ei haitallisia pölypitoisuuksia eikä lisää merkittävästi alueen kannata tarkastella erikseen vaan ainoastaan eri vaikutus- kokonaispölykuormitusta. Tulosten perusteella vaihtoeh- ten järjestystä toisiinsa nähden. Luvuissa 8.2–8.6 tehtyjen doissa 1, 2 ja 2- louhintatoiminnan sekä kierrätyslouheen arviointien mukaan toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta käsittelyn yhteenlaskettu PM10-hiukkasten pitoisuuslisäys lähialueiden asukkaiden terveyteen. Kaikissa vaihtoehdois- taustapitoisuuksiin lähimmillä asuinkiinteistöillä on noin sa on sama vuosituotantomäärä, joten asumisviihtyvyyteen 9–18 μg/m3 tuulen ollessa koillisesta lounaaseen voimak- kohdistuvat ympäristövaikutukset ovat lähes samansuurui- kuudella 1,0 m/s. Vaihtoehtojen 1 ja 2 suuremmat pölypi- set, mutta vaihtoehdossa 2 vaikutusaika on useita vuosia toisuudet tulevat vaiheessa 2, kun ottotoiminta siirtyy alu- pidempi. Vaikutusten vähäisyys johtuu pääasiassa siitä, et- eelle B. Koska toiminta etenee vaihtoehdoissa 2 ja 2- sy- tei louhinta-alueen lähivaikutusalueella ole paljoa asutusta. vemmälle ympäröivään maan pintaan nähden, suurempi osa muodostuvasta pölypäästöstä jää louhosalueen sisään. Luonto Siten vaihtoehdoissa 2 ja 2- olevat pölypitoisuudet ovat todellisuudessa edellä mainittuja arvoja pienemmät. Pitkään Hankealueet ovat kasvillisuudeltaan tavanomaista Itä- jatkuneen myötätuulen ja kuivan säätilan vallitessa voi pö- Uudenmaan metsäistä kalliomaastoa. Hankealueilta ei ole lystä aiheutua esteettistä haittaa asutukselle. löydetty uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai erityisesti suojel- Selvityksen tulosten perusteella Boxin ottoalueiden toi- tavia kasvilajeja. Eläinlajeista merkittävimmät ovat metso, minnan aiheuttama keskiäänitaso ei toiminnan missään kehrääjä ja kangaskiuru. Vaihtoehdot 1 ja 2 ovat näille la- vaiheessa ylitä valtioneuvoston päätöksen 933/1992 mu- jeille haitallisempia kuin vaihtoehto 2-. Hankealueen A lou- kaisen päiväajan ohjearvotasoa 55 dB yhdelläkään mah- naiskulmassa, pääosin hankealueen ulkopuolella, on pai- dollisesti häiriintyvällä asuinrakennuksella. Vaihtoehdon kallisesti arvokas rinnelehto (Smalkärrsbergetin lounaisrin- VE1 mukaisessa tilanteessa toiminnan ollessa käynnissä teen lehto). Lehto on säilytettävissä, jos kiviaineksenottoa alueella B, ohjearvotason 45 dB alittaminen Boxin soiden ei uloteta aivan alueen lounaiskulmaan, ja kohteen ympä- luonnonsuojelualueella vaatii meluntorjuntatoimenpitei- rille jätetään vähintään 50 metrin levyinen metsäinen suo- tä. Vaikka ohjearvot eivät ylity, aiheutuu Boxin toiminnas- javyöhyke. Kummallakaan hankealueella ei ole muita luon- ta ajoittain päiväaikaan kolahduksia ja varoitusääniä. Äänet non monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita. ovat luonteeltaan häiritseviä ja asutusviihtyvyyttä heikentä- Kiviaineksen ottaminen alueelta A ei todennäköisesti vai- viä. Meluvaikutuksia on mahdollista ehkäistä meluvalleilla, kuta merkittävästi ekologisiin yhteyksiin. Kauempana uu- sopivilla työtavoilla ja toimintojen sijoittelulla. desta tiestä sijaitseva hankealue B ja sinne johtava tie sen Lähiasukkaiden kokema tärinä tulee pääasiassa louhinta- sijaan kaventavat Boxin ja kiviaineksenottoalueiden välistä räjäytyksistä ilmanpaineaaltona. Louhinnan panostusmää- metsäaluetta ja pienentävät hieman ekologista ydinaluetta. rät, räjäytysten ajoittumiset sekä tärinän raja-arvot louhin- Kiviainestenoton eri vaihtoehdoilla ei ole välittömiä haitalli- nan vaikutusalueella tullaan määrittämään toiminnan aika- sia vaikutuksia Boxin suot Natura-alueeseen. Välillisiä vaiku- na tehtävässä louhintasuunnittelussa. Panosmäärät mitoi- tuksia voidaan ehkäistä toimintojen suunnittelulla. tetaan niin, etteivät tärinän raja-arvot ylity lähimmissä häi- riintyvissä kohteissa, eikä vaurioita kivenottamon alueen Maankäyttö ympäristössä oleville rakennuksille tai rakenteille synny. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvan hetkellisen tärinän ilman- Kaavoituksessa ottoalueiden länsipuolelle on merkitty vi- paineaalto tullaan kuitenkin aistimaan laajahkolla alueella heryhteystarvemerkintä. Kiviainestenotto ei katkaise tätä Boxin ottoalueen ympäristössä, joka käsittää myös asuin- yhteyttä, eikä vaikuta merkittävästi ekologiseen yhteyteen. kiinteistöjä. Tärinän ainoana ympäristöön aiheuttamana Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukainen ottotoiminta alueelta B on vaikutuksena voidaan pitää sen häiritsevyyttä, jonka ihmi- ristiriidassa osayleiskaavan ja osittain yleiskaavan merkintö- set kokevat eri tavoin. jen kanssa. Jos ottotoiminta toteutuu suunnitellussa laajuu- Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin myös asukas- dessa, on mahdollista, että nykyisiin kaavoihin tulee tehdä kyselyn pohjalta. Hankkeeseen suhtauduttiin keskimäärin muutoksia. Ottoalue A sijaitsee alueella, johon on suunni- melko kielteisesti. Useita huoletti varsinkin melu-, pöly- ja teltu teollisuustoimintaa. Alueelta tulisi hyödyntää maa-ai- liikennevaikutukset. Kielteisesti hankkeeseen suhtautuvat nekset ennen alueen rakentamista. Suunnitellulla kiviaines- eivät löytäneet hankkeesta lähes mitään positiivisia vaiku- tenotolla alueilta A ja B ei ole haittaa lähialueella jo oleville tuksia. Samoin pari hankkeeseen myönteisesti suhtautuvaa toiminnoille, kuten jätteenkäsittelykeskukselle ja sen laajen-

5 tumiselle eikä Metsäpirtin kompostointilaitokselle. Mikään toteutusvaihtoehdosta ei ole myöskään ristiriidassa alueen yhdyskuntarakenteen kanssa.

Maisema

Tiheästä metsäpeitteestä sekä pinnanmuotojen pienmuo- toisuudesta johtuen eivät hankealueet juuri erotu ympä- röivästä maisemasta muuta kuin peltoaukeiden kohdilta. Kokonaisuutena Boxin alueen maisemahaitat tulevat jää- mään pieniksi. Vaihtoehtojen 1, 2 ja 2- välillä ei ole merkit- tävää eroa.

Liikenne

Vaihtoehdoilla 0–2 ja 2- ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen sujuvuuteen tai tieliikenteen turvallisuuteen. Kuljetusten aiheuttaman liikenteen vaikutukset ovat pienet, koska valtatiellä 7 on suuret liikennemäärät jo nykyisellään. Kaikissa tuotantovaihtoehdoissa on sama liikennemäärän kasvu ja siten sama vaikutus liikenteeseen, koska vuosittainen murskausmäärä on sama.

Riskit

Toiminnan riskit ovat vähäisiä ja ne kohdistuvat lähinnä louhos- ja liikenneturvallisuuteen sekä pintavesien laatuun. Vaihtoehdossa 2 pohjaveden likaantumisriski kasvaa, kun suojaetäisyys pohjaveden pintaan pienenee. Riskejä voidaan entisestään pienentää käyttämällä uutta ja huollettua konekantaa, työtavoilla sekä henkilökunnan koulutuksella. Räjäytysten aiheuttama riski tieliikenteelle huomioidaan rä- jäytyssuunnittelussa.

6 Sammanfattning

Rudus Oy planerar marktäktverksamhet i Box, Sibbo. och enligt utlåtandet av Nylands ELY-centralen 27.7.2010. Området är i naturtillstånd och på området har man inte För publiken arrangerades en presentation om projektet tidigare bedrivit motsvarande verksamhet. De planerade och miljökonsekvensbedömningen 11.5.2010 vid Box FBK- täktområdena är indelade i två separata andelar (nordlig, hus. Nästa tillstånd för allmänhet arrangeras efter att miljö- område A och sydlig, område B). Avståndet mellan de se- konsekvensbeskrivningen är färdig i mars 2011. parata delarna är cirka 400 meter. Området A är enligt plan- Kontaktmyndigheten kungör miljökonsekvensbeskriv- läggningen planerad till industriområde, därför kommer ningen som även begär utlåtanden och åsikter om besk- områdets markanvändning att ändras betydligt i framtiden. rivningen. Kontaktmyndigheten samlar utlåtanden och Täktområdena har en area på cirka 71 ha och det planera- skriftliga åsikterna och ger därefter egna utlåtandet om de uttag av bergtäkt är cirka 6,0–11,2 miljoner tfm3. Ungefär projektet varefter det egentliga MKB-förfarandet avslutar. 100 000 ton överbliven sprängsten per år kommer att bear- Projektansvariga skall ta tillhänsyn framförda synpunkter i betas på området. anhållan om marktäkt- och miljötillstånd. En miljökonsekvensbedömning enligt MKB-lagen (468/1994) kommer att utföras för projektet. Rudus Oy Alternativ som utvärderas fungerar som projektansvarig i MKB-förfarandet och Groundia Oy (nuförtiden Ramboll Finland Oy) som konsult. Alternativ som presenterades i miljökonsekvensbedömnin- Kontaktmyndigheten enligt MKB-lagen är Närings-, trafik gen är ändrade så, att tilläggsalternativ är infogade i alterna- och miljöcentralen i Nyland. tiv 1 och 2. Enligt kommentarer om bedömningen har man framställt ett nytt alternativ, Alt. 2-, där verksamheten skulle MKB-förfarandet placeras bara på området A. I miljökonsekvensbeskrivnin- gen utvärderas följande alternativ: Syfte med MKB-förfarandet är att främja bedömningen av •• Alt. 0: projektet utförs inte miljökonsekvenser och beakta olika aktörer vid planering •• Alt. 1: projektet utförs, lägsta täktnivå på området A och beslutsfattande och samtidigt öka medborgarnas till- +20,0 m ovanför havsytan och på området B +17,5 m gång till information och möjlighet till medbestämmande. ovanför havsytan, totala mängden uttagen bergtäkt Förfarandet indelas i två faser. I den första fasen utarbetar cirka 7,8 milj. tfm3 projektansvariga ett program för miljökonsekvensbedöm- •• Alt. 2: projektet utförs, lägsta täktnivå på området A ning, som ingriper centrala uppgifter om projektet, de al- +15,0 m ovanför havsytan och på området B +12,5 m ternativ som utvärderas och gränserna för det område som ovanför havsytan, totala mängden uttagen bergtäkt ingår i bedömningen. I programmet presenteras också de cirka 11,2 milj. tfm3 metoder med vilka miljökonsekvenserna bedöms. I den •• Alt. 2-: projektet utförs, lägsta täktnivå på området A andra fasen utreder projektansvariga projektets miljökon- +15,0 m ovanför havsytan och totala mängden uttagen sekvenser och miljöskyddslagets förutsatta handlingar och bergtäkt cirka 6,0 milj. tfm3. konstruktionsbeslut med hjälp av de metoder som beskri- I miljökonsekvensbedömningen utvärderas också bear- vits i MKB-programmet. betning av överbliven sprängsten. Mängden överbliven Bedömningens resultat är samlade enligt MKB-lagen till sprängsten krossas på området cirka 100 000 ton per år. konsekvensbeskrivning. I beskrivningen framförs information om projektet, projektets alternativ och deras miljökon- sekvenser. Miljökonsekvensbeskrivningen är gjord enligt miljökonsekvensbedömningen vilken blev klar i april 2010

7 Projektets centrala miljökonsekvenser och verksamheten och de presenterade alternativen använd- minimering av dem ningen av hushållsbrunnarna. Endast i alternativ 2, på områ- det B, kan täktverksamheten nå två meter under den upps- Projektet medför såväl negativa som positiva miljökonsek- kattade grundvattenytan, varvid då inverkan på grundvat- venser. De avsevärd negativa miljökonsekvenser är buller, tenytan begränsar sig till det omedelbara närområdet av damm och trafik. Konsekvenserna är av natur lokala och in- verksamhetsområdet. Enligt planerade verksamheten kom- verkar främst på boendetrivseln. Dessa kan man minimera mer inga skadeämnes utsläpp till grundvatten, och därmed med planering av verksamheten och konstruktionerna och kommer inte försämring av grundvatten att ske. Försämring med andra förbyggande skadeverkningsmetoder. av grundvatten är möjligt bara i störningssituationer vilka I alternativ 0 kommer området inte att få marktäktstill- hindras genom goda arbetsmetoder och –förfarande. stånd eller tillstånd ansöks inte. I alternativ 1 och 2 kom- Verksamheten enligt alternativen 1, 2 och 2- kan föror- mer täktverksamheten utföras enligt planerna på arena 71 saka inverkan på ytvatten då marktäktverksamheten pågår. ha. I alternativ 2- skulle verksamheten befatta bara områ- Vattnet som leds från verksamhetsområdet till närvarande det A (38,5 ha). Bergtäktverksamheten inverkar närmast ut- miljön kan föra med sig suspenderade ämnen och kan tid- vinnings området. I alternativ 0, 1 och 2- skulle en betydlig vis göra vattnet grumligt. I verksamheten använda sprän- mängd stenmaterial bli outnyttjad. gämnen kan det frigöras kväveföreningar till vattnet som leds från området. Verksamhetens konsekvenser på ytvatt- Yt- och grundvatten net i närliggande området är små om man tillexempel jäm- för utsläppen från jordbruk. Verksamheten förändrar områ- Verksamheten riktar sig från terrängen uppåtstigande berg- dets topografi och vegetation och därmed vattnets sätt att kullor varifrån det inte finns hydrologiska förbindelser med samlas och absorberas till marken. Efter att verksamheten hushållsbrunnar i närområdet. Därmed inverkar inte täkt- har slutförts på området kommer all ytvatten från områ-

Projektområdet i Box och områdets aktörers ungefärliga läge. A = projektområde A, B = projektområde B, 1 = Metsäpirttis komposteringscentral, 2 = Östra Nylands Avfallsservice Ab:S kommande avfallshanteringscentral, 3 = Rudus Oy:s områden vilka har tillstånd för marktäktverksamhet och röda pilen = nya vägförbindelse till Sköldvik.

8 det att rinna mot öst och därmed kommer vattenmäng- sättningsområden och kommer inte att skada byggnader den i Kullobäck att öka. I motsvarande grad kommer vat- eller konstruktioner på det närliggande området. Kortvariga tenmängden i bäckarna i väster att minska en aning. Största vibrationer på grund av lufttrycks vågen från sprängningar- konsekvenserna kommer från alternativ 2 området B, gen- na kommer dock att kännas på ett relativt stort område vid om att avrinningsområdet växer och genom att man kans- närliggandemiljön, vilket innehåller också bostadsfastighe- ke måst pumpa grundvatten från område genom att täkt- ter. Vibrationens ända inverkan på miljön är dess störande nivån är lägre. Mängden uppskattas dock vara liten. Efter effekt, vilka människorna upplever på olika sätt. verksamheten på området B kommer det kanske att bildas Inverkan på människorna bedömdes också med hjälp ett grunt gruvträsk. Efter verksamheten kommer områden av en enkät. I genomsnitt förhåller sig människorna till pla- att formas så, att yt- eller grundvatten samlas inte på områ- nen ganska negativt. Flertal var oroliga för buller-, damm- den till träsk. , och trafikinverkan. De som förhåller sig negativt till projektet hittade inte någon positiv inverkan från projektet. Människornas hälsa, levnadsförhållanden Dessutom hade några vilka förhåller sig positivt till projek- och trivsel tet uppskattat all inverkan vara positiva eller väldigt positiva. Förhållningen till projektet inverkar stort på inverknings- Verksamheten kommer inte att förorsaka hälsoskadande bedömningen, så bedömningens medeltal eller medianer dammhalter i närområdets bostadsorter och ökar inte be- lönar sig inte att bedömas skilt utan endast olika inverknin- tydligt områdets totala dammbelastning. De uppskatta- garnas förhållning till varandra. Enligt uppskattningarna i de mängderna PM10-partiklarnas haltökning till bakgrund- kapitlen 8.2–8.6 kommer inte verksamheten att inverka när- shalten i alternativen 1, 2 och 2- från täktverksamheten och liggande bosättningens hälsa. Alla alternativen har samma bearbetning av återvinningssten i de närmaste bostäderna årliga produktionsmängd, så miljökonsekvenserna är i stort är cirka 9–18 µg/m3 när vinden är från nordost till sydväst sätt jämnstora, men i alternativ 2 är inverkningstiden mån- med styrkan 1,0 m/s. Högsta dammhalterna kommer i ske- ga år längre. Inverkningarnas mängd beror på att nära verk- de 2 i alternativ 1 och 2, när täktverksamheten flyttar sig till samhetsområdet finns det inte mycket bosättning. område B. För att verksamheten i alternativen 2 och 2- kommer att nå en lägre nivå än i alternativ 1, kommer största Natur dammutsläppen att bli kvar på täktverksamhetsområdet. Därför är de verkliga dammutsläppen lägre i alternativ 2 Projektområden är till växtlighet konventionell Öst och 2- än de som tidigare presenterades. Vid lång varan- Nyländsk skogig bergterräng. På projektområden finns det de medvind och torrt väder kan dammet förorsaka estetisk inte hotade, missgynnade eller i synnerhet skyddade väx- olägenhet till bosättningen. tarter. De betydande djurarterna är tjäder, nattskärra och Enligt utredningen kommer inte ljudnivån vid något av trädlärka. Alternativen 1 och 2 är skadliga för dessa dju- de närliggande störningsobjekt att överstiga riktvärdet för rarter än alternativ 2-. Alternativ 2- skulle spara området B dagstid 55 dB, enligt statsrådets beslut 933/1992. Enligt si- lämplig för fåglarna. Området A:s sydvästra hörn, till störs- tuationen i alternativ 1 när verksamheten är på området ta delen utanför projektområdet, finns det lokalt värdefull B, kommer verksamheten att kräva buller bekämpningsåt- sluttningshage (Smalkärrsberget sydvästra sluttningshage). gärder för att underskrida riktvärdet 45 dB på naturs- Haget kan sparas om täktverksamheten inte når områdets kyddsområde i Box. Fastän riktvärden inte överskrids, fö- sydvästra hörn, och en skyddszon på 50 meter till haget rorsakar verksamheten emellanåt varningsljud och smäll- lämnas. På projektområden finns inte några andra särskil- ningsljud på dagtid. Ljuden är till sin karaktär störande och da områden. Täktverksamheten på området A kommer inte kan försvaga boendetrivseln. Ljudinverkan kan förhindras troligtvis att inverka betydligt ekologiska förbindelserna. med bullervallar, lämpliga arbetsmetoder och med place- Området B vilket ligger längre borta från den nya vägen och ringen av verksamheten. vägen som leder till området minskar skogsområdet mel- Vibrationerna, vilka de närliggande invånaren upp- lan Box och täktverksamheten och minskar en aning eko- täcker, kommer främst från lufttrycks vågen, vilken upps- logiska kärnområdet. Täktverksamheten och dess alternativ tår vid sprängningarna. Sprängladdningarnas dimensio- har inte direkta skadliga inverkningar på Box kärr Natura- ner, tidtabell och vibrationernas gränsvärden vid verk- området. Medelbara inverkningar kan förhindras med pla- ningsområdet kommer att fastställas i brytningsplanen. nering av verksamheten. Sprängladdningen dimensioneras så att, vibrationernas riktvärden kommer inte att överskridas i de närliggande bo-

9 Markanvändning

I planläggningen har man märkt verksamhetsområdens västra sida till grön förbindelsebehov. Täktverksamheten kommer inte att avbryta denna förbindelse, och kommer inte att inverka på den ekologiska förbindelsen. Verksamheten i alternativen 1 och 2 på området B motst- rider delgeneralplanen och delvis generalplansmärknin- garna. Om verksamheten genomförs enligt den planerade omfattningen, är det möjligt att områdets planläggning måste preciseras eller göra ändringar till den nuvarande planläggningen. Området A befinner sig på området, där man har planerat industriverksamhet. Områdets marktäkt borde utnyttjas före området byggnadsarbeten inleds. Den planerade täktverksamheten på områden A och B kommer inte att inverka närliggande verksamheten, som avfall- scentralen och dess utvidgning och inte Metsäpirtti:s kom- postanläggning. Alternativen är inte i motstridighet med områdets samhällsstruktur.

Landskap

På grund av det täta skogstäcke och områdets topografi kommer inte verksamhetsområden att urskiljas skärskilt från landskapet förutom från åkerfältet. Som helhet kommer landskapsolägenheterna att bli små. Större avvikelser i de olika alternativen finns inte.

Trafik

Alternativen 0–2 och 2- har inte stor inverkan på trafikens flöde eller vägtrafikens säkerhet. Transportens inverkan på trafiken är små, för att riksvägen 7 har redan nu stor tra- fikmängd. Alla alternativen har samma inverkan på trafik- mängden och därför samma belastning på trafiken, för att den årliga produktionsmängden är den samma.

Riskerna

Verksamhetens riskerna är lindriga och de inriktar sig främst på gruv- och trafiksäkerhet och ytvattnets kvalitet. I alter- nativet 2 bli risken för grundvatten smutsning större, när skyddszonen till grundvattenytan blir mindre. Riskerna kan ytterligare minskas genom att använda nya och underhåll- na maskiner, arbetsmetoder och skolning av personalen. Sprängningarnas risker för vägtrafiken beaktas i spräng- ningsplaneringen

10 Sisältö

Tiivistelmä 3 5. Arvioinnissa käsiteltävät vaihtoehdot 27 Sammanfattning 7 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen 27 1. Johdanto 13 5.2 Vaihtoehto 0 (VE0): hanketta ei toteuteta 28 2.1 Yleistä 14 5.3 Vaihtoehto 1 (VE1): hanke toteutetaan, alin 2.2 Arvioinnin tarpeellisuus 14 ottotaso alueella A +20,0 m mpy ja alueella 2.3 YVA-menettelyn osapuolet ja organisointi 14 B +17,5 m mpy sekä kokonaisottomäärä 2.3.1 Hankkeesta vastaava ja projektinjohto 14 noin 7,8 milj. m3ktr 28 2.3.2 Yhteysviranomainen 15 5.4 Vaihtoehto 2 (VE2): hanke toteutetaan, alin 2.4 Arviointimenettelyn vaiheet 15 ottotaso alueella A +15,0 m mpy ja alueella 2.5 Arvioinnin aikataulu 15 B +12,5 m mpy sekä kokonaisottomäärä 3 2.6 Yhteysviranomaisen lausunto ympäristö- noin 11,2 milj. m ktr 28 vaikutusten arviointiohjelmasta ja lausunnon 5.5 Vaihtoehto 2- (VE2-): hanke toteutetaan, alin huomioiminen arviointityössä 18 ottotaso alueella A +15,0 m mpy ja kokonais- ottomäärä noin 6,0 milj. m3ktr 28 3. Hanketta koskevat säädökset, luvat, 5.6 Vaihtoehtojen vertailu 28 suunnitelmat ja päätöksenteko 19 3.1 Keskeiset säädökset sekä tarvittavat luvat ja 6. Ympäristön nykytila 30 päätökset 19 6.1 Tehdyt selvitykset 30 3.2 Voimassa olevat luvat 20 6.2 Sijainti ja topografia 30 3.3 Hankkeen tarkoitus 20 6.3 Maa- ja kallioperä 31 3.4 Hankkeen kytkeytyminen maankäytön 6.4 Pintavedet 32 suunnitelmiin 20 6.5 Pohjavesi 34 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 22 6.6 Luonto 35 6.6.1 Hankealue A 36 4. Hankkeen kuvaus 24 6.6.2 Selvitysalue B 36 4.1 Sijainti ja käyttöhistoria 24 6.6.3 Ekologiset yhteydet 36 6.6.4 Suojelualueet 37 4.2 Toimintaa koskevat suunnitelmat ja tutkimukset 24 6.6.5 Muut arvokkaat luontokohteet 37 6.6.6 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit 38 4.3 Toiminnot ja tilantarve 24 6.6.7 Lintudirektiivin liitteen I lajit 38 4.3.1 Yleistä 24 6.6.8 Uhanalaiset lajit 38 4.3.2 Pintamaan poisto ja louheen irrotus 25 4.3.3 Murskaus, välivarastointi ja tuotteet 25 6.7 Maisema 38 4.3.4 Muut toiminnot 25 6.8 Lähialueen toiminnot ja asutus 38 4.3.5 Energia 25 4.3.6 Liikennöinti ja toimintojen sijainnit 26 6.9 Kulttuuriperintökohteet 40 4.3.7 Toiminnassa syntyvät jätteet 26 4.3.8 Toiminnan päättyminen 26

11 7. Ympäristövaikutukset ja niiden 8.10 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja arviointi 41 viihtyvyyteen 71 8.10.1 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset: asukaskysely 71 7.1 Tarkastelualueen rajaus 41 8.10.2 Vaikutukset ihmisten terveyteen 74 8.10.3 Johtopäätökset ja vaikutusten vähentäminen 75 7.2 Toiminnan vaiheet 42 8.11 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 76 7.3 Arvioinnin kohdistaminen 42 8.12 Vaikutukset kulttuuriperintöön 77 8. Ympäristövaikutukset ja niiden 8.13 Riskit ja häiriötilanteet 77 merkittävyys 43 8.14 Epävarmuustekijät ja oletukset 77 8.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään 43 8.2 Vaikutukset pintavesiin 43 9. Yhteenveto hankkeen vaiku- 8.2.1 Yleistä 43 tuksista ja vaihtoehtojen vertailu 78 8.2.2 Päästöjen aiheuttamien vaikutusten arviointi 43 8.2.3 Vertailu muiden päästölähteiden suuruuteen 44 10. Haitallisten vaikutusten vähen- 8.2.4 Yhteenveto ja vaikutusten vähentäminen 44 täminen ja seuranta 82 8.3 Vaikutukset pohjaveteen 45 8.3.1 Yleistä 45 10.1 Haitallisten vaikutusten vähentäminen 82 8.3.2 Pohjavesivaikutusten arviointi 45 10.2 Ympäristövaikutusten seuranta 82 8.3.3 Vaihtoehtojen vertailu 45 10.2.1 Pohjavesien seuranta 82 8.3.4 Pinta- ja pohjaveden pilaantumisen 10.2.2 Pintavesien seuranta 82 vähentäminen ja ehkäiseminen 46 10.2.3 Melu ja pöly 82 8.4 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset 46 10.2.4 Tärinä 82 8.4.1 Yleistä 46 8.4.2 Ilmaan kohdistuvien päästöjen vertailuarvot 47 11. Tiedottaminen ja osallistumisen 8.4.3 Päästöjen ja leviämisen arviointi 47 järjestäminen 83 8.4.4 Pölyn leviäminen 48 8.4.5 Toiminnasta aiheutuvat kaasumaiset päästöt 49 8.4.6 Yhteenveto ja johtopäätökset 50 Lähteet ja kirjallisuus 84 8.4.7 Vaikutusten vähentäminen 51 Lainsäädäntö 87 8.5 Toiminnassa syntyvä melu ja sen vaikutukset 51 8.5.1 Yleistä toiminnan melusta ja sen leviämisestä 51 Käyttö ja julkaisuluvat 88 8.5.2 Vertailuarvot 51 8.5.3 Melun leviämisen arviointi 52 8.5.4 Vaihtoehtojen vertailu 53 8.5.5 Yhteenveto ja johtopäätökset 55 8.5.6 Vaikutusten vähentäminen 55 LIITTEET 8.6 Tärinä 56 Liite 1 Boxin ottoalueet, lähivaikutusalue, lähivaikutusalueen 8.6.1 Räjäytysten aiheuttama tärinä 56 8.6.2 Räjäytysperäisen tärinän leviäminen ja asuinrakennukset sekä lähimmät päiväkodit ja koulut havainnointi 57 Liite 2 Melumallinnuskuvia 8.6.3 Boxin ottoalueen räjäytystyöt 58 8.6.4 Johtopäätökset tärinävaikutuksista 58 8.7 Luontovaikutukset 58 8.7.1 Yleistä 58 8.7.2 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön 58 8.7.3 Vaikutukset hankealueiden arvokkaisiin luontokohteisiin 61 8.7.4 Vaikutukset ekologisiin yhteyksiin 61 8.7.5 Arvio hankkeen vaikutuksista suojelualueisiin 61 8.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan 63 8.8.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 63 8.8.2 Vaikutukset maisemaan 63 8.9 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen 69 8.9.1 Liikenteen vaikutusalueen kuvaus 69 8.9.2 Vaikutukset liikennemääriin 70 8.9.3 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen 70 8.9.4 Vaihtoehtojen vertailu ja liikenteen vaikutusten vähentäminen 71

12 1. Johdanto

Rudus Oy suunnittelee Sipoon Boxin alueelle maa-aineksen Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään toimin- ottoaluetta. Alue on luonnontilainen eikä siellä ole harjoi- nan mahdolliset ympäristövaikutukset sekä ympäristön- tettu aiemmin vastaavanlaista toimintaa. Ottotoimintaan suojelulain edellyttämät toimenpiteet ja rakenneratkaisut. suunniteltu alue on jaettu kahteen erilliseen osaan (pohjoi- Viranomaisilla, järjestöillä, lähialueen asukkailla sekä muil- sempi, alue A ja eteläisempi, alue B), joiden välinen matka la kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa ympäristövai- on noin 400 metriä. Alue A on kaavoituksessa suunniteltu kutusten arviointiin ja hankkeen suunnitteluun antamalla teollisuuskäyttöön, joten alueen maankäyttö tulee muut- lausuntoja tai esittämällä mielipiteensä arviointiohjelmas- tumaan merkittävästi tulevaisuudessa. Ottoaluetta on yh- ta sekä tehdystä arvioinnista. Vaikutusten arviointi on tehty teensä noin 71 ha ja suunniteltu ottomäärä noin 6,0–11,2 huhtikuussa 2010 valmistuneen arviointiohjelman pohjal- milj. m3ktr. Ylijäämälouhetta alueella aiotaan käsitellä noin ta sekä Uudenmaan ELY-keskuksen siitä 27.7.2010 antaman 100 000 tonnia vuodessa. Hankealueen likimääräinen si- lausunnon mukaisesti. jainti on esitetty kuvassa 1-1.

Kuva 1-1. Boxin hankealueen likimääräinen sijainti. Bild 1-1. Box projektområdets ungefärliga placering.

13 2. YVA-menettely

2.1 Yleistä 100 tonnia/vrk tai 20 000 t/v. Uuden YVA-asetuksen mukaisesti hankkeet, joihin tehdään muutoksia, joista aiheutuu Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain edellä mainitut rajat ylittävää toimintaa, sovelletaan myös (”YVA-laki” 468/1994 ja sen muutosten) tavoitteena on edis- YVA-menettelyä. tää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomi- Boxin ottoalueiden suunniteltu kokonaisottomäärä on oon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla 6,0–11,2 miljoonaa m3ktr. Vuosittain alueilta louhittaisiin tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistu- noin 550 000 m3ktr kalliokiviaineksia. Suunniteltu kiviainek- mismahdollisuuksia. YVA-menettelyn avulla pyritään ehkäi- sen otto on niin suurta, että vuosittaiset ottomäärät ylittä- semään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä vät selvästi YVA-lain mukaisen rajan ja toiminnan ympäris- sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. tövaikutuksen tulee arvioida. Ympäristövaikutusten arvioin- YVA-laissa on säädetty arviointimenettelystä ja sen osa- nissa tarkastellaan lisäksi ylijäämälouheen käsittelemistä puolista, asiakirjoista sekä vaiheista. Laki edellyttää, että alueella. Ylijäämälouhetta murskattaisiin noin 100 000 ton- hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukai- nia vuodessa. sessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympä- ristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen 2.3 YVA-menettelyn osapuolet ja ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä organisointi muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. 2.3.1 Hankkeesta vastaava ja projektinjohto Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätök- senteko- tai lupamenettely. Arvioinnissa ei tehdä päätöstä Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa Rudus hankkeen toteuttamisesta tai toteutettavasta vaihtoehdos- Oy. Pääkonsulttina arvioinnin tekemisessä toimii Groundia ta. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat luvat haetaan erik- Oy (nyk. Ramboll Finland Oy). seen kullekin luvan tarvitsemalle toiminnalle. Hanketta kos- Hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja on vastuus- kevassa lupapäätöksessä tai siihen rinnastettavassa muussa sa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. YVA-lain mu- päätöksessä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja sii- kaisesti hankkeesta vastaavan on selvitettävä toiminnan tä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomi- ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointime- oon. nettelyssä hankkeesta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka toimii suunnitelmake- 2.2 Arvioinnin tarpeellisuus hyksenä hankkeen eri ympäristövaikutusten arvioinnille. Ympäristövaikutusten arvioinnit kootaan YVA-menettelyn Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan ase- lopussa ympäristövaikutusten arviointiselostukseksi (YVA- tuksen (713/2006) 6 §:ssä on määritelty toiminnat, jotka selostus). edellyttävät YVA-menettelyä. Asetuksen mukaan kiven, so- Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja/tai lähtötietojen ran tai hiekan otto edellyttää YVA-menettelyä, kun louhinta- hankinnassa ovat keskeisesti olleet mukana seuraavat tahot tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ai- •• Rudus Oy nesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä (m3ktr) •• Envimetria Oy vuodessa. Kierrätys(ylijäämä)louheen käsittelytoiminnot si- •• Enviro Oy sältyvät ympäristövaikutusten arviointiin, koska toiminta •• Groundia Oy (nyk. Ramboll Finland Oy) katsotaan jätteen hyödyntämiseksi. Tämän jätejakeen hyö- Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty dyntämisen YVA tulee tehdä, mikäli käsiteltävä määrä ylittää muita asiantuntijalähteitä. Ramboll Finland Oy:stä arvioin-

14 tityön suorittamisesta ovat vastanneet Ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy välittömästi •• Asko Ijäs FM arviointiohjelmavaiheen jälkeen. Arvioinnin tulokset koo- •• Ari Kolehmainen FM taan ympäristövaikutusten arviointiselostukseksi. Selostus •• Jukka Nevalainen DI toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa arviointi- •• Tuomas Pelkonen ymp.ins. (AMK) selostuksen ja asettaa sen nähtäville. Yhteysviranomainen •• Kalle Putula ymp.ins. (AMK) pyytää kunnilta ja viranomaisilta tarvittavat lausun- •• Sakari Ruokolainen ymp.ins. (AMK) not sekä varaa kansalaisille mahdollisuuden mielipitei- •• Virve Suoaro DI den esittämiseen samoin kuin arviointiohjelmavaiheessa. Yhteysviranomainen esittää omassa lausunnossaan yh- 2.3.2 Yhteysviranomainen teenvedon muista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Hankkeen edellyttämistä luvista päättävät viranomaiset Rudus Oy:n Boxin YVA-hankkeen yhteysviranomaisena toi- YVA-menettelyn jälkeen siten, kuin ympäristönsuojelulais- mii Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sa (86/2000), maa-aineslaissa (555/1981) ja erityislaeissa on eli ELY-keskus. Yhteysviranomainen huolehtii, että hank- esitetty. keen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa arvi- 2.5 Arvioinnin aikataulu ointiohjelman ja -selostuksen laittaminen nähtäville, julki- set kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen Boxin ottoalueen YVA-menettely käynnistyi, kun hankkees- sekä kokoavien lausuntojen antaminen. Tarkemmin yhteys- ta vastaava Rudus Oy jätti 19.4.2010 vireille ympäristövai- viranomaisen tehtävistä on säädetty YVA-laissa ja -asetuk- kutusten arviointiohjelman Uudenmaan elinkeino-, liiken- sessa. ne- ja ympäristökeskukseen. Yhteysviranomainen kuulutti hankkeesta Uusimaassa, Sipoon Sanomissa, Borgåbladetissa 2.4 Arviointimenettelyn vaiheet ja Vartti-Itä-Uusimaassa. YVA-ohjelma oli nähtävillä Sipoon Kuntalassa, Sipoon pääkirjastossa, Porvoon ympäristön- YVA -menettely jakautuu kahteen päävaiheeseen: suojeluvirastossa, Porvoon pääkirjastossa, ELY-keskuksessa Arviointiohjelmavaihe: YVA-menettelyssä rajataan aluksi sekä Internetissä ELY-keskuksen sivuilla. YVA-hankkeesta hankkeen tarkasteltavat toteuttamisvaihtoehdot sekä vai- ja arviointiohjelmasta järjestettiin esittelytilaisuus yleisölle kutukset ja laaditaan selvitysten tekemistä varten ympäris- 11.5.2010 Boxin VPK-talolla. tövaikutusten arviointiohjelma. Arviointiohjelma on hank- Uudenmaan ELY-keskukselle toimitettiin yhteensä kuusi keesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityk- lausuntoa arviointiohjelmasta. Lausunnon antoivat Sipoon sistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. kunnanhallitus, Sipoon kunnan Tekniikka- ja ympäristöva- Arviointimenettely käynnistyy, kun hankkeesta vastaava liokunnan ympäristönsuojeluosasto, Porvoon kaupunki, Rudus Oy toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaise- Itä-Uudenmaan liitto, Etelä-Suomen aluehallintoviraston na toimivalle ELY-keskukselle. Yhteysviranomainen kuulut- peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen ympäris- taa arviointiohjelmasta ja asettaa arviointiohjelman nähtä- töterveydenhuoltoyksikkö ja Museovirasto. Mielipiteensä ville. Yhteysviranomainen pyytää kunnilta ja viranomaisil- esittivät Boxin kyläläiset, Sibbo Naturskyddare – Sipoon ta tarvittavat lausunnot sekä varaa kansalaisille ja yhteisöil- Luonnonsuojelijat r.f. ja Suomen luonnonsuojeluliiton le mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Kansalaiset Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri. Lisäksi yksityisiä mie- voivat jättää arviointiohjelmasta huomautuksia tai muistu- lipiteitä tuli kolme kappaletta. tuksia arviointiohjelmaa koskevassa kuulutuksessa ilmoi- Ympäristövaikutusten arviointityö on saatu valmiik- tetulla tavalla. Yhteysviranomainen esittää omassa lausun- si ja se jätetään yhteysviranomaiselle toukokuussa 2011. nossaan yhteenvedon muista annetuista lausunnoista ja Yhteysviranomaisen kuulutettua hankkeesta järjestetään mielipiteistä. tehdystä ympäristövaikutusten arvioinnista toinen yleisö- Arviointiselostusvaihe: Ympäristövaikutusten arviointi tilaisuus kesäkuussa 2011 Sipoossa. YVA-menettely päättyy, tehdään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä an- kun Uudenmaan ELY-keskus antaa lausuntonsa ympäris- taman lausunnon pohjalta. Arviointiselostuksessa selvite- tövaikutusten arviointiselostuksesta. Lupaprosessit voivat tään ympäristön tila ja arvioidaan muun muassa hankkeen edetä YVA-hankkeen päätyttyä. YVA-menettelyn vaiheet ja vaikutusten merkittävyys, vertaillaan eri vaihtoehtoja kes- aikataulu on esitetty kuvassa 2-1. kenään sekä suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää.

15 Kuva 2-1. YVA-menettelyn vaiheet ja aikataulu.

16 Bild 2-1. MKB-förfarandets faser och tidtabell.

17 2.6 Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja lausunnon huomioiminen arviointityössä Uudenmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa Boxin kiviaineksen oton YVA-ohjelmasta 27.7.2010. ELY-keskus tote- si, että arviointiohjelma kattaa rakenteen puolesta YVA- lain ja -asetuksen (9 §) mukaan vaadittavat keskeiset asiat ja se on käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla. Yhteysviranomainen painotti seikkoja, joihin on syytä kiin- nittää huomiota selvitysten tekemisessä ja arviointiselos- tuksen laadinnassa (suluissa luku, jossa kyseinen tarkennus on otettu huomioon): •• Arvioinnissa käsiteltäviä vaihtoehtoja on lisättävä siten, että on tarkasteltava pelkästään alueen A toteuttamista (luku 5) •• Kallioperästä tulee esittää yksityiskohtaisemmat tiedot, sen käyttökelpoisuudesta ja lujuusominaisuuksista (luku 8.1) •• Uraanin esiintymismahdollisuus alueella on selvitettävä (luku 8.1) •• Talousvesikaivot ja mahdolliset muut vedenottoraken- teet sekä lähteet tulee kartoittaa (luku 6.5 ja 8.3) •• Ehdotus pohjavesien tarkkailuohjelmaksi on esitettävä (luku 10) •• Pintavesien johtamisreitit on esitettävä karttana (luku 6.4) •• Pintavesivaikutusten arviointi on ulotettava merenlah- teen saakka (luku 8.2) •• Ehdotus pintavesien tarkkailuohjelmaksi on esitettävä (luku 10) •• • Ottoalueet on esitettävä kartalla, jossa on myös mer- kittynä luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet (luku 6.6) •• Hankkeen vaikutukset kehrääjään ja metsoon on selvitettävä (luku 8.7) •• Natura arvioinnin tarve on arvioitava (luku 8.7) •• Toiminnan aiheuttamat melualueet on esitettävä päiväajalta vähintään 45 dB asti ja yöajan melutasot 40 dB asti. Laskennoissa on esitettävä täyden toiminnan melutasot (luku 8.5) •• Kaavoitustilanne on päivitettävä ja tekstissä on esitettä- vä kaavamerkinnät (luku 3.4)

18 3. Hanketta koskevat säädökset, luvat, suunnitelmat ja päätöksenteko

3.1 Keskeiset säädökset sekä tarvittavat vältettävissä olevaa haittaa. Hankkeille, joissa sovelletaan luvat ja päätökset YVA-menettelyä, ei voida myöntää maa-aineksen ottolu- paa ennen YVA-menettelyn päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä säätelee laki Toiminnan ympäristölupaa koskevat säädökset sisälty- ympäristövaikutusten arviointi-menettelystä ”YVA-laki” vät ympäristönsuojelulain (86/2000) lisäksi ympäristön- (468/1994) ja sen muutos (458/2006). Asetuksen ympäris- suojeluasetukseen (169/2000). Ympäristönsuojelulain 28 tövaikutusten arviointimenettelystä (YVAA, 713/2006) mu- § mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan kaan kiven, soran tai hiekan otto edellyttää YVA-menettelyä, toimintaan on oltava lupa. Asetuksen 1 § kohdan 7e mu- kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaa- kaan kivenmurskaus on ympäristöluvan alaista toimintaa. ria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiinto- Ympäristölupa voidaan myöntää erillisestä hakemuksesta kuutiometriä (m3ktr) vuodessa. YVA-asetuksen mukaisesti kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa ympäris- hankkeet, joihin tehdään muutoksia, joista aiheutuu edel- tövaikutusten arviointiselostuksesta eli YVA-menettely on lä mainitut rajat ylittävää toimintaa, sovelletaan myös YVA- päättynyt. Ympäristölupa tarvitaan muun muassa murs- menettelyä. kausaseman käyttöä varten, kun sen toiminta-aika on vä- Maa-ainesten ottotoimintaan ja sen luvanvaraisuuteen hintään 50 päivää. Lisäksi ympäristölupa tarvitaan tätä vä- keskeisesti vaikuttavia säädöksiä ovat: häisempään toimintaan, mikäli toiminta sijoittuu tärkeälle •• Maa-aineslaki (1981/555) tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesi- •• Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) alueelle (luokat I ja II) ja toiminnassa voi aiheutua pohja- •• Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kiven- veden pilaantumisen vaaraa. Hankkeesta vastaavan tulee louhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta ottaa arviointiselostuksessa esitetyt näkökohdat huomioon (800/2010) lupahakemuksia tehdessään. Ympäristösuojelulain 7 § ja 8 •• Vesilaki (264/1961) § mukaan pohjavettä eikä maaperää saa pilata. Myös lain •• Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4–6 §:t ovat tärkeitä, koska niillä muun muassa perustellaan •• Maankäyttö ja -rakennuslaki (132/1999) ja -asetus monet ympäristöluvan määräykset. Lupaviranomaisen toi- (895/1999) mivalta on kerrottu asetuksen luvussa 2. Maa-ainesten ottoa ja jalostustoimintaa säätelee keskei- Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun ki- sesti maa-aineslaki (1981/555). Lain 3 § mukaan aineksia ei venlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelus- saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan ta (800/2010) säädetään maa-ainestenoton ympäristön- turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai suojelulle vähimmäisvaatimukset silloin, kun toimintaan on erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomat- oltava ympäristölupa. Asetuksessa määritellään vähimmäis- tavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnon- vaatimukset toiminnan sijoittumiselle, ilma- ja melupäästö- olosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyt- jen torjumiselle, maaperän ja pohjaveden suojelulle, onnet- töön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoi- tomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumiseen sekä ympä- suuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mu- ristötarkkailuille. Lisäksi asetuksessa on määräyksiä kuinka kaista lupaa. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ot- toiminta on järjestettävä jäte- ja hulevesien sekä jätehuol- taminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen lon osalta. vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman Vesilain (264/1961) 18 § mukaan ilman ympäristölupavi- vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään sääs- raston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden teliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutuk- ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä pohjaveden selle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin laadun tai määrän muuttumisen vuoksi voi aiheutua jonkin

19 pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, 3.2 Voimassa olevat luvat tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan poh- javesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen Alueella ei ole voimassa olevia maa-ainesten ottolupia tai tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontu- ympäristölupia. minen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen (pohjaveden muuttamiskielto). Kielto koskee 3.3 Hankkeen tarkoitus myös maa-ainesten ottamista tai muuta toimenpidettä, jos siitä ilmeisesti voi aiheutua edellä mainittu seuraus. 1 lu- ”Pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovitta- vun 17 a §:n mukaan luonnontilaisten uomien ja lähteiden minen” -projektin loppuraportin mukaan kiviaineksen tar- muuttaminen on kielletty. ve Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella kasvaa vuosi- Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008, en 2010 ja 2030 välisenä aikana 23 miljoonasta tonnista muutos 717/2009) säätelee kaivannaisjätteen jätehuol- 27 miljoonaan tonniin. Tästä kiviainesmäärästä 90 % käy- tosuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa, jätealu- tetään Uudenmaan alueella. Kalliokiviaineksen osuus kas- een perustamista, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoi- vaa samana aikana 16,1 miljoonasta tonnista 18,6 miljoo- toa. Lisäksi asetus koskee jätehuollon tarkkailua, valvontaa naan tonniin. ja seurantaa. VNa kaivannaisjätteistä on astunut voimaan Ympäristövaikutusten arviointihankkeen tarkoitukse- 13.6.2008 ja se panee täytäntöön EU:n parlamentin ja neu- na on selvittää eri ottovaihtoehtojen toteuttamismahdolli- voston kaivannaisjätedirektiivin. Direktiivin nojalla on muu- suuksia siten, ettei toiminta aiheuta merkittäviä ympäristö- tettu maa-aineslakia (347/2008) ja ympäristönsuojelulakia vaikutuksia tai heikennä merkittävästi ympäristön asuinviih- (246/2008) siten, että edellä mainitut asiat tulee huomioida tyvyyttä. Lisäksi tavoitteena on löytää tarvittavat ympäristö- maa-aines- ja ympäristölupaprosesseissa. vaikutusten vähentämistoimenpiteet, joiden avulla tuotan- Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja -asetuksen to voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. (895/1999) mukaiset kivenoton ja kiviaineksen jalostustoi- YVA-lain ja -asetuksen mukainen hanke sisältää ottotoiminnan infrastruktuurin rakentamiseen tarvittavat luvat kä- minnan koko elinkaaren. Realistisista kiviaineksen ottomah- sittelee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. dollisuuksista on muodostettu kolme vaihtoehtoa, joista on Kemikaalien (muun muassa polttonesteet) käyttöä oh- kerrottu tarkemmin luvussa 5. jailee kemikaalilaki (744/1989), kemikaaliasetus (675/1993), asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja va- 3.4 Hankkeen kytkeytyminen rastoinnista (59/1999) sekä STM:n asetus vaarallisten ainei- maankäytön suunnitelmiin den luettelosta (624/2001). Polttoaineen varastointi- ja jake- lurakenteita koskee KTM:n päätös 415/1998. Valtioneuvosto on määritellyt Suomea koskevat valtakun- Toiminnassa on otettava huomioon mitä luonnonsuo- nalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Uudet tarkistetut jelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997), muinaismuisto- tavoitteet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. Tavoitteet ovat laki (295/1963) sekä metsälaki (1093/1996) sisältävät. Maa- osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujär- ainesten ottamisalueen yhteys ja ottamisen vaikutukset jestelmää, johon kuuluvat lisäksi maakuntakaava, yleiskaa- luonnonsuojelualueisiin, lain nojalla suojeltuihin luonto- va ja asemakaava. Lain mukaan ne on otettava huomioon tyyppeihin, eräiden eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaik- ja niiden toteuttamista on edistettävä myös valtion viran- koihin sekä valtioneuvoston päätöksen mukaisiin Natura omaisten toiminnassa. Valtakunnallisten alueidenkäyttö- 2000-verkoston alueisiin ja metsälain 10 § luettelemiin tavoitteiden tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen luontotyyppeihin otetaan huomioon. Luonnonsuojelulakia periaatteiden toteutumista. Ne koskevat hankkeita, joil- sovelletaan luonnon ja maiseman suojeluun ja hoitoon la on aluerakenteen, alueiden käytön, liikenneverkoston, (Ympäristöministeriö 2001). Toiminnan toteuttamista oh- energiahuollon tai ympäristövaikutusten kannalta laajem- jaavat osaltaan terveydensuojelulaki (763/1994) ja tervey- pi kuin maakunnallinen merkitys. Valtakunnallisia alueiden- densuojeluasetus (1280/1994). Toiminnassa syntyviä jättei- käyttötavoitteita on käsitelty Boxin alueella muun muassa tä ja niiden käsittelyä koskevat jätelaki (1072/1993), jätease- Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa. tus (1390/1993), VNp öljyjätehuollosta (101/1997) sekä VNp Itä-Uudenmaan 12.11.2007 hyväksytyssä maakuntakaa- ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajättei- vassa (vahvistettu 15.2.2010) hankealueista alue A on kivi- den pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996). ainestenottoalueella (EO/k). Alue B on maakuntakaavassa ilman merkintää. Kuvassa 3-1 on esitetty ote maakuntakaavasta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyessä vuoden 2011 alussa kummankin liiton maakuntakaavat tar-

20 kastellaan uudelleen maakuntakaavan uudistamisessa (2. Boxin kylätaajaman osayleiskaava on hyväksytty Sipoon val- vaihemaakuntakaava). tuustossa 28.2.2011 (kuva 3-3). Osayleiskaava ja osayleiskaavan muutos laadittiin Boxin kylätaajamalle Etelä-Sipoossa. Suunnittelualue käsitti Boxin- ja Spjutsundinteiden varsilla sijaitsevia kyläalueita Porvoonväylän kummallakin puolella. Kaavaehdotus oli nähtävillä 10.6.–6.8.2010. Kaavassa on osoitettu uusi, sekä maakuntakaavan että yleiskaava 2025:n mukainen työpaikka- ja teollisuusalue kaava-alueen itäreu- nalle, Porvoon kunnan rajalle. Aluevaraus sijoittuu molemmin puolin moottoritietä. Alueet liittyvät Porvoon puolella olevaan Kilpilahden alueeseen, mikä mahdollistaa yritystoi- minnan laajenemisen. Alue A sijoittuu pääosin teollisuusalueelle (T), jolla maa- ainestenotto on sallittu. Alue B pääosin maa- ja metsätalo- usvaltaiselle alueelle, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY- 1). Osayleiskaavan määräysten mukaisesti maa-ainestenot- Kuva 3-1. Ote Itä-Uudenmaan liiton maakuntakaavasta, joka on vahvistettu 15.2.2010 (Itä-Uudenmaan liitto 2010). Ottoalueet on merkitty to MY-1 alueella ei ole sallittua. Lisäksi kumpikin alue on vihreällä viivalla. osittain maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Alueelle Bild 3-1. Utdrag ur Östra Nylands förbunds landskapsplan, vilket är A on lisäksi merkitty arvokas luontokohde (luo 10) sekä jät- bekräftat 15.2.2010 (Östra Nylands förbund 2010). Täktområden märkta med grön linje. teenkäsittelyalueen suojavyöhyke (ej). Alueiden läheisyy- dessä menee viheryhteystarve. Sipoon valtuusto on päätöksellään 15.12.2008 / 108 § hy- väksynyt Sipoon yleiskaava 2025:n (kuva 3-2). Kaavasta on tehty valituksia, joten sen käsittely Helsingin hallinto-oikeu- dessa jatkuu. Yleiskaavassa alue A on merkitty osittain työ- paikka-, teollisuus- ja varastoalueeksi (TP) ja osittain haja- asutusalueeksi (MTH). Alue B on suurimmilta osin merkitty haja-asutusalueeksi (MTH). Eteläinen osa alueesta B on laa- jan yhtenäisen metsäalueen merkinnällä (MLY). Metsäalue on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta mer- kittävä. Lisäksi alueen länsipuolelta menee viherkäytävä, joka näkyy myös maakuntakaavassa.

Kuva 3-3. Ote Boxin osayleiskaavasta (Sipoon kunta 2011). Ottoalueet on merkitty punaisella viivalla. Bild 3-3. Utdrag ur generalplanen för Box (Sibbo kommun 2011). Täktområden märkta med röd linje.

Boxin ottoalueiden läheisyydessä Porvoon puolella ei ole lainvoimasta asemakaavaa. Sköldvikin osayleiskaava on vahvistettu vuonna 1988 (päätös lainvoimainen vuonna Kuva 3-2. Ote Sipoon yleiskaava 2025:stä (Sipoon kunta 2008). Bild 3-2. Utdrag ur generalplanen för Sibbo 2025 (Sibbo kommun 2008) 1989). Muuttuneiden tiesuunnitelmien vuoksi osayleiskaa- Täktområden är märkta med pilar. vaa tullaan muuttamaan. Vuonna 2007 on valmistunut selvitys "Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäy-

21 tön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella". Vuonna vitys keskuksen kehittämismahdollisuuksista. 2010 perusselvitysten laatiminen jatkuu ja osayleiskaava- Esiselvityksenmukaan alueella on mahdollisuuksia ke- luonnoksen laatiminen aloitetaan. Sköldvikin osayleiskaava hittyä merkittäväksi ympäristötekniikan yrityskeskitty- on osittain kumottu vuonna 2007 Kilpilahden uuden tien mäksi. Alueen jatkokehittämisen tueksi Itä-Uudenmaan suunnitelmien takia. Osayleiskaavassa on Boxin ottoaluei- Jätehuolto Oy teetti yhdessä Porvoon kaupungin, Sipoon den lähellä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, teollisuus- kunnan ja Itä-Uudenmaan liiton kanssa Kilpilahden ym- aluetta sekä jätteenkäsittelyaluetta. päristötekniikan keskuksen liiketoimintasuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelma tehtiin vuosina 2008–2009. 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Alueen muut toimijat Alueella toimii Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Suunniteltu hanke ei suoranaisesti liity muihin hankkeisiin. (ent. Helsingin Vesi) kompostointilaitos. Laitos sijaitsee Hankealueen itäreunalle on suunniteltu uusi tie (Mt 11746) suunnitellun alueen B itäpuolella. Kilpilahden teollisuusalue Kilpilahteen, jota on aloitettu rakentamaan. Uusi tieyhteys sijaitsee hankealueesta noin kahden kilometrin päässä itä- kulkee Porvoon ja Sipoon rajan tuntumassa ja sen kokonais- kaakossa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on rakentamassa pituus on noin 6 kilometriä. Tien on määrä olla valmis elo- hankealueen itäpuolelle, Porvoon kaupungin puolelle, uut- kuussa 2011. ta jätekeskusta (kuva 3-4). Alue on asemakaavoitettu jäte- Kilpilahteen vievän tien varteen on suunniteltu ympäris- keskukselle vuonna 2008 ja lupaviranomainen on antanut tötekniikan keskusta, jota varten vuonna 2007 tehtiin esisel- luvan louhintatöiden aloittamiselle joulukuussa 2009.

Kuva 3-4. Boxin louhinta-alueen ja muiden alueella olevien toimintojen likimääräiset sijainnit. Bild 3-4. Box verksamhetsområdets och andra verksamheters ungefärliga placering. A = projektområdet A, B = projektområde B, 1 = Metsäpirtti:s komposteringsanläggning, 2 = Östra Nylands avfallsservice Ab:s nya avfallscentral, 3 = Rudus Oy:s nuvarande täktområden med tillstånd och röda pilen = Sköldviks nya vägförbindelse.

22 Ympäristönsuojelua koskevat suunnitelmat ja ohjel- mat Natura 2000 -verkosto ja valtakunnalliset luonnonsuoje- luohjelmat on laadittu erilaisten luonnonarvojen perusteella suojelun tarpeessa olevien alueiden ja elinympäristöjen suojelemiseksi. Boxin ottoalue ei sijoitu Natura- tai suoje- lualueille tai niiden välittömään lähiympäristöön. Boxin ot- toalueita lähin Natura 2000 -verkostoon sekä soidensuoje- luohjelmaan kuuluva kohde on Boxin suot. Noin 200 metrin päässä selvitysalueen B eteläpuolella on seutukaavassa SL- alueeksi rajattu Stormossenin suon pohjoislaita. Suon ete- läosa kuuluu Boxin suot Natura-alueeseen. Boxin suot Natura 2000 -alue (FI0100068) muodostuu kolmesta erillisestä suoalueesta, jotka ovat Stormossen, Fågelmossen ja Vaxesmossen (Sundmansmossen). Kohteiden pinta-ala on yhteensä 156 ha. Boxin suot Natura 2000 -aluetta suojellaan luontodirektiivin perusteella. Natura -tietolomakkeella on mainittu suojelun perustee- na yksi luontodirektiivin luontotyyppi, keidassuot, ja yksi luontodirektiivin liitteen II laji, kirjoverkkoperhonen. Lisäksi Natura 2000 -tietolomakkeella mainitaan viisi muuta lajia, joista yksi on putkilokasvi ja neljä perhosia. Toiminnan vaikutuksia Boxin Natura-alueeseen on arvioitu luvussa 8.7. Boxin ottotoiminnan vaikutusalueella ei sijaitse muita luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita.

23 4. Hankkeen kuvaus

Hanke käsittää kivenlouhinnan ja kiviaineksen jatkojalostus- 4.3 Toiminnot ja tilantarve toiminnan. Kivenottoalueella tapahtuu kalliolouhintaa, louheen murskausta ja kiviaineksen seulontaa eri raekokoluok- 4.3.1 Yleistä kiin. Valmiit tuotteet varastoidaan louhinta-alueella, josta ne kuormataan ja kuljetaan kuorma-autoilla käyttöön. Lisäksi Boxin ottoalueilta on tarkoituksena louhia kalliota yhteensä alueella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja murskataan yli- 6,0–11,2 miljoonaa m3ktr. Keskimääräinen vuosiottomäärä jäämälouhetta. on noin 550 000 kiintokuutiometriä vuodessa, jonka lisäk- si murskataan noin 100 000 tonnia ylijäämälouhetta vuo- 4.1 Sijainti ja käyttöhistoria dessa. Kiviaines murskataan ja seulotaan tuotteiksi alueella. Tuotteet käytetään pääkaupunkiseudun maanrakennus- Hankealue sijaitsee Sipoon kunnan Boxin kylän läheisyydes- töissä. sä, valtatie 7 (E18) eteläpuolella ja Kilpilahden jalostamol- Alueen A pohjoisosa rajoittuu valtatien 7 tiealueen rajas- le suunnitellun uuden tien länsipuolella (peruskarttalehdet ta 5 metriä. Idässä alue A rajoittuu uuden tien suoja-aluee- 2043 10 ja 11, L4312). Alueelta on matkaa Boxin taajamaan seen. Lännessä ottoalue rajoittuu kiinteistön Karlstorp 2:52 noin kaksi kilometriä ja Sipoon keskustaan noin 11 kilomet- rajalle ja siitä edelleen kiinteistön Johans 1:29 etelärajalle. riä. Alue rajoittuu osin Sipoon ja Porvoon rajaan. Kulloon Alue B rajoittuu kiinteistöjen Klobberg 7:15, Backas 3:63, taajama on noin neljän ja Porvoon keskusta noin 16 kilo- Nybacka 3:44 ja Microkärr 7:61 rajoihin poikkeuksella, että metrin etäisyydellä. Suunnitellut kalliokiviaineksen ottoalu- kiinteistön 7:15 pohjoisrajalle ja kiinteistön 7:61 etelärajalle eet sijaitsevat Sipoon (753) kunnan Boxin (403) kylässä ti- jätetään 30 metrin suojavyöhyke. loilla Karlstorp 2:52, Hagens 1:44, Johans 1:29 (alue A) sekä Tilantarve määrittyy ottoalueen rajauksesta ja suojaetäi- tiloilla Klobberg 7:15, Backas 3:63, Nybacka 3:44 ja Microkärr syyksistä. Ympäristöhallinnon ohjeen (1/2009) mukaan teh- 7:61 (alue B). Suunnitellun ottoalueen pinta-ala on noin 71 dyt tutkimukset ja vakiintunut käytäntö ovat osoittaneet ha. seuraavat suojaetäisyydet yleensä tarkoituksen-mukaisiksi Suunnitellulla ottoalueella ei ole ollut aikaisempaa ki- kalliokiviaineksen ottotoiminnassa: viaineksenottoa. Ottoalue A sijaitsee alueella, johon on •• Yleiselle tielle vähintään 50 m tien keskilinjasta suunniteltu teollisuustoimintaa. Kaavassa esitetyn teolli- •• Järven rantaan vähintään 50–200 m suusalueen käyttöönoton katsotaan edellyttävän alueen •• Asuttuun rakennukseen vähintään 300–600 m louhimista tarkoitukseen soveltuvaksi. Ottoalue B sijaitsee •• Rakentamattoman naapuritilan rajaan vähintään 30 m Metsäpirtin kompostointikeskuksen länsipuolella sen suo- Jos melu- tai pölylähteitä sijoitetaan alle 500 metrin etäi- javyöhykkeellä. syydelle asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä ra- kennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevas- 4.2 Toimintaa koskevat suunnitelmat ja ta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiri- tutkimukset öille alttiista kohteesta, tulee toiminnassa huomioida myös kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurs- Boxin suunnitellulle maa-ainesten ottoalueelle on laadittu kaamojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen (VNa luontoselvitys vuonna 2009 (Enviro Oy) ja sitä on täyden- 800/2010) mukaiset lisätoimenpiteet. Ottoalueet ja murs- netty vuonna 2010. Muut alueelle tehdyt selvitykset ovat kauslaitokset sijoitetaan edellä mainittujen ohjeiden sekä olleet osa ympäristövaikutusten arviointityötä. Selvityksistä tämän asetuksen mukaisesti. on kerrottu tarkemmin luvuissa 6 ja 8.

24 4.3.2 Pintamaan poisto ja louheen irrotus Raaka-aine syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Koskemattomilta alueilta kalliopintaa verhoileva maapeite Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimel- poistetaan kaivinkoneella ennen louhintaa. Pintamaat va- la joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kol- rastoidaan alueelle ja käytetään pääosin kivenoton jälkeen mannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan ha- maisemoinnissa sekä luiskissa. Osa pintamaista käytetään lutun tuotteen valmistamiseksi. muualla täyttönä maanrakennustöissä. Murskauslaitoksissa käytetään yleisesti seuraavanlaisia Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (rä- yksiköitä: jäytyksistä) ja rikotuksesta (louheen lohkarekokoa pienen- •• syöttiminä käytetään yleisesti pöytä-, lamelli- tai netään murskauslaitokseen sopivaksi). Louhinnassa kivi- tärysyöttimiä aines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Poraus suori- •• esimurskaimina käytetään yleensä leukamurskaimia tetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotul- (kierto- tai pendelmurskaimia) la alueella, kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäi- •• välimurskaimina käytetään yleisesti karamurskaimia ja syyteen vaikuttaa muun muassa louhittavan kallion laatu jonkin verran myös pieniä leukamurskaimia ja korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettä- •• jälkimurskaimina käytetään kara- ja kartiomurskaimia vä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Porauskalusto vali- •• seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaavärähteisiä tai taan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Lisäksi valintaan vaikuttaa maasto-olosuhteet louhinta-alu- Valmiit tuotteet varastoidaan ottoalueella. Valmiita tuot- eella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus ja -kyky. teita (murskeet, sepelit) käytetään maanrakennuskohteissa Louhinta-alueen rajat merkitään maastoon ennen lou- sekä muun muassa betonin valmistuksessa. hinnan aloittamista. Toiminta-alue merkitään lippusiimoin ja varoituskyltein. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäy- 4.3.4 Muut toiminnot tyssuunnitelma. Räjäytyksiä tehdään ottoalueilla yhteensä 1–5 kertaa viikossa. Kerrallaan irrotettavan kallion määrä on Louhinta- ja murskaustoiminnan lisäksi Boxin alueella on noin 4 000…12 000 m3ktr/räjäytys. Louhinnassa käytettävä tarkoitus vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä puhdas- räjähdysainemäärä on noin 0,5–1,0 kg/m3ktr. Louhinnassa ta, rakentamisen yhteydessä irrotettu louhetta, noin 100 ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomais- 000 tonnia vuodessa. Kierrätyslouhe on rakentamisen yhten antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. teydessä irrotettua puhdasta kalliokiviainesta, joka tuodaan Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu joskus yli- alueelle Itä-Uudenmaan ja osin myös muualta pääkaupun- suuria lohkareita, jotka pitää rikkoa ennen niiden murska- kiseudun rakennuskohteista. Kierrätyslouhe kuljetetaan usta (rikotus). Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hyd- alueelle 15–40 tonnin kuormissa. Kierrätyslouhe välivaras- raulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu toidaan alueella ja murskataan samalla murskauslaitoksella ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitok- kuin paikalta irrotettu louhekin. seen pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsitte- lyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuot- 4.3.5 Energia teenkin (murskeen) käsittelyyn. Alueella tarvittava sähköenergia otetaan alueellisen säh- 4.3.3 Murskaus, välivarastointi ja tuotteet köyhtiön verkosta. Murskauslaitoksen energianlähteenä on pääsääntöisesti sähkö. Alueella voidaan murskata myös Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimes- tela-alustaisella omalla voimanlähteellä varustetulla murs- ta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seu- kauslaitoksella (Lokotrack-laitos). Murskauslaitoksen kapa- lastosta. siteetti on 3 000 – 5 000 t/vrk. Lokotrack-laitoksen kevyen Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan polttoöljyn kulutus on noin 0,4 l/t. Laitoksen öljynkulutus kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa on noin 1 000 litraa vuodessa. Määrään sisältyy voiteluöljy murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korva- sekä murskauslaitoksen toiminnan säätelyyn käytetty hyd- ta materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. rauliikkaöljy. Työkoneet ja kuorma-autot ovat dieselkäyttöi- Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kullakin murs- siä. Työkoneiden polttoöljyn kulutus on noin 0,42 litraa/tuo- kauskerralla murskausurakoitsijan käyttämän kaluston mu- tettu kiviainestonni. kaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat kuitenkin suhteel- lisen pieniä, eivätkä ne ole ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä.

25 4.3.6 Liikennöinti ja toimintojen sijainnit javeden muodostumisolosuhteita, kasvillisuuden kasvuolo- suhteita, kulkukelpoisuutta ja turvallisuutta. Pintamaat käy- Alueille tehdään teitä sisäistä liikennettä varten. tetään soveltuvin osin alueen jälkihoitoon kaivannaisjäte- Louhosalueen pohja on kantava, joten raskas kalusto voi suunnitelman mukaisesti. Jos soveltuvia pintamaita ei ole liikennöidä toiminta-alueella teistä riippumatta. Alueiden saatavilla tai niitä ei ole tarpeeksi, tuodaan alueelle tarvitta- itäreunoille rakennetaan tieyhteydet maantieltä 11746. va määrä ylijäämämaita muualta. Murskauslaitteistojen ja työkoneiden sijainti louhosalueilla Boxin alueen ottotoiminnassa huomioidaan alueen vi- vaihtelee riippuen louhinta-alueista ja kiviaineksen varasto- heryhteyksien säilyminen. Muutoin alueet jälkihoidetaan kasoista. Alueilla sijaitsee myös tukitoiminta-alue ja hiekoi- ja maisemoidaan siten, että tuleva käyttö on mahdollisim- tussepeliteltta. Kuljetuksista ja liikenteen nykytilasta on ker- man helposti toteutettavissa. Alueelle A on suunniteltu te- rottu tarkemmin luvussa 8.9. ollisuusaluetta, joten sen suunnitelmat otetaan huomioon alueen jälkihoidon suunnittelussa. Hulevesijärjestelmät ja 4.3.7 Toiminnassa syntyvät jätteet hulevesien mahdollinen käsittely määritellään alueen tar- kemmassa kaavoituksessa. Alue B on määritelty kaavoituk- Koneiden huollossa syntyy ongelmajätteitä (jäteöljyt, öljyi- sessa luonnonsuojelualueen ja jätehuoltoalueiden suoja- set rätit ja trasselit). Jätteet toimitetaan ongelmajätekeräyk- vyöhykkeiksi, joten se tulisi palauttaa nykytilaa vastaavaan seen. Autoilla on huoltosopimukset erikoisliikkeisiin, joissa tilaan maa-ainesten oton päätyttyä. Tämä voidaan toteut- vaihdetaan autojen öljyt ja tehdään muut tarvittavat huol- taa esimerkiksi ottamalla alueelle vastaan pääkaupunkiseu- lot. Työntekijät huolehtivat kivenottoalueella olevissa sosi- dun puhtaita ylijäämämaita. Tällöin alue voidaan parhaim- aalitiloissa syntyvien yhdyskuntajätteiden kuljetuksesta ros- massa tilanteessa ennallistaa täysin nykytilaa vastaavaan ti- kasäiliöihin. Säiliöt tyhjennetään kunnallisen jätehuollon laan myös kaukomaiseman osalta. Maiden läjityspaikoista toimesta. on pääkaupunkiseudulla puute, joten alue soveltuisi hyvin tällaiseen toimintaan ennen alueen maisemointia. Kaikki 4.3.8 Toiminnan päättyminen jälkihoitotoimet määritellään tarkemmin ottamis- ja kaivan- naisjätesuunnitelmissa sekä lupamääräyksissä. Oton edetessä kaikki ottoalueelle jäävät luiskat ovat kalli- oluiskia. Kallioluiskat jätetään louhintaa varten suunnitel- tuun kaltevuuteen. Pääsy luiskien reunoille estetään sekä varmistetaan, ettei luiskiin jää lohkareita, jotka saattavat myöhemmin irrota. Louhinta-alueen jälkihoito tehdään toiminnan lopetta- misen yhteydessä. Mahdollisuuksien mukaan jälkihoitoa voidaan tehdä myös ottamisen edetessä siistimällä luis- kia vaiheittain ja käyttämällä alueelta poistettuja pintamaita luiskien verhoiluun ja ottoalueen täyttöihin. Siistimisen yhteydessä varmistetaan, ettei luiskiin jää lohkareita, jotka saattavat myöhemmin aiheuttaa vaaraa alueella mahdollisesti liikkuville. Jälkihoidon tavoitteena on sopeuttaa ottoalue luonte- vasti ympäristöön, vähentää pohjaveden likaantumisriskiä, parantaa alueen turvallisuutta ja luoda parhaimmillaan alueelle uusia käyttömahdollisuuksia ja ympäristöarvoja, kuten biologisesti arvokkaita elinympäristöjä ja luontotyyppejä, teollista käyttöä tai virkistyskäyttöä. Myös maa-ainesten ottoalueilla pyritään aktiivisesti lisäämään alueen biodiversi- teettiä jälkihoitotoimenpiteillä. Alueen jälkihoito vähentää ottamistoiminnasta aiheutu- via vaikutuksia. Jälkihoitoon kuuluvat alueen siistiminen ja muotoilu, pintamateriaalien levitys, osittainen kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Muotoilu parantaa alueen maisemakuvaa, poh-

26 5. Arvioinnissa käsiteltävät vaihtoehdot

5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen YVA-ohjelmassa esitettyjä vaihtoehtoja on muutettu siten, että lisävaihtoehto on sisällytetty vaihtoehtoihin 1 ja YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot on muodos- 2. Lisäksi YVA-ohjelmasta saatujen palautteiden perusteel- tettu realististen toiminnan toteuttamisvaihtoehtojen poh- la on muodostettu yksi uusi vaihtoehto, VE2-, jossa toimin- jalta. Hankkeen lopullinen toteuttamisvaihtoehto valitaan ta sijoittuisi vain alueelle A. Vaihtoehdot on esitetty kuvas- vaihtoehtojen ympäristövaikutusten lisäksi teknistaloudel- sa 5-1. lisin perustein. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on ns. nolla-vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli alue säilyy nykytilaisena.

Kuva 5-1. Boxin kalliokiviaineksen ottoalueet. Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaiset alueet on rajattu punaisella sekä vaihtoehdon 2- mukainen alue (A) sinisellä. Bild 5-1. Box bergtäktområderna. Områden i alternativen 1 och 2 är märkta med rött och området i alternativ 2- (A) med blått.

27 3 5.2 Vaihtoehto 0 (VE0): hanketta ei noin 200 000–250 000 m ktr. Vuosittainen ottomäärä on 3 toteuteta noin 550 000 m ktr kuten vaihtoehdoissa 1 ja 2. Alueen topografia vaihtoehdon 2- loppuvaiheessa on esitetty kuvas- Alue säilyy nykytilaisena. Alueen topografia on esitetty ku- sa 5-5. vassa 5-2. 5.6 Vaihtoehtojen vertailu 5.3 Vaihtoehto 1 (VE1): hanke toteutetaan, alin ottotaso alueella A +20,0 Luvussa 9 ja yhteenvetotaulukossa 9-1 on vertailtu hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia arviointime- m mpy ja alueella B +17,5 m mpy sekä nettelystä annetun lain mukaisesti seuraavien vaikutusten 3 kokonaisottomäärä noin 7,8 milj. m ktr perusteella: Kivenottotoiminta aloitetaan alueelta A ja edetään alueel- a) vaikutukset ihmiseen le B, jonka lisäksi alueella murskataan keskimäärin 100 000 b) vaikutukset luontoon tonnia kierrätyslouhetta vuodessa. Alueen A pinta-ala on c) vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 38,5 hehtaaria ja alueen B 32,5 hehtaaria. Alueen A alin ot- d) vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen totaso on +20,0 m mpy, jolloin sen kokonaisottomäärä on Vaikutukset on kuvattu vaihtoehdoittain ja havainnol- noin 4,1 milj.m3ktr. Vastaavasti alueen B alin ottotaso on lisesti siten, että kunkin tarkasteltavan vaikutuksen osalta +17,5 m mpy, jolloin sen kokonaisottomäärä on noin 3,7 voidaan ymmärtää vaikutuksen suuruudet sekä vaihtoeh- miljoonaa m3ktr. Alueilta A ja B poistetaan lisäksi pintamaita tojen väliset erot. noin 350 000–450 000 m3ktr. Yhteenlaskettu vuosittainen ottomäärä on noin 550 000 m3ktr. Alueen topografia vaihtoehdon 1 loppuvaiheessa on esitetty kuvassa 5-3.

5.4 Vaihtoehto 2 (VE2): hanke toteutetaan, alin ottotaso alueella A +15,0 m mpy ja alueella B +12,5 m mpy sekä kokonaisottomäärä noin 11,2 milj. m3ktr Kivenottotoiminta aloitetaan alueelta A ja edetään alueelle B, jonka lisäksi alueella murskataan keskimäärin 100 000 tonnia kierrätyslouhetta vuodessa, kuten vaihtoehdossa 1. Ottoalue on sama kuin vaihtoehdossa 1 eli yhteensä 71 hehtaaria. Alin ottotaso alueella A on +15,0 m mpy ja sen kokonaisottomäärä kasvaa 6,0 milj. m3ktr:iin. Alueen B alin ottotaso on +12,5 m mpy ja kokonaisottomäärä 5,2 milj. m3ktr. Alueilta A ja B poistetaan lisäksi pintamaita noin 350 000–450 000 m3ktr. Yhteenlaskettu vuosittainen ottomää- rä on noin 550 000 m3ktr kuten vaihtoehdossa 1. Alueen topografia vaihtoehdon 2 loppuvaiheessa on esitetty kuvassa 5-4.

5.5 Vaihtoehto 2- (VE2-): hanke toteutetaan, alin ottotaso alueella A +15,0 m mpy ja kokonaisottomäärä noin 6,0 milj. m3ktr Kivenottotoiminta toteutetaan ainoastaan alueella A, jonka lisäksi alueella murskataan keskimäärin 100 000 tonnia kierrätyslouhetta vuodessa. Ottoalue on noin 38,5 hehtaaria. Alin ottotaso on +15,0 m mpy ja kokonaisottomäärä on noin 6,0 milj. m3ktr. Alueelta poistetaan lisäksi pintamaita

28 Kuva 5-2. Alueen korkeussuhteet vaihtoehdossa 0. Ottotoimintaa ei aloiteta Kuva 5-3. Alueen korkeussuhteet vaihtoehdon 1 lopputilanteessa. alueilla ja alueet pysyvät nykytilaisena. Bild 5-3. Områdets höjdförhållande i slutsituationen av alternativ 1. Bild 5-2. Områdets höjdförhållande i alternativ 0. Verksamheten påbörjas inte och områden hålls nuvarande.

Kuva 5-4. Alueen korkeussuhteet vaihtoehdon 2 lopputilanteessa. Kuva 5-5. Alueen korkeussuhteet vaihtoehdon 2- lopputilanteessa. Bild 5-4. Områdets höjdförhållande i slutsituationen av alternativ 2. Bild 5-5. Områdets höjdförhållande i slutsituationen av alternativ 2-.

29 6. Ympäristön nykytila

6.1 Tehdyt selvitykset det 2043 10 ja 11, L4312). Alueelta on matkaa Boxin taajamaan noin kaksi kilometriä ja Sipoon keskustaan noin 11 Rudus Oy on teettänyt useita kiviainestyömaan toimintaan kilometriä. Alue rajoittuu osin Sipoon ja Porvoon rajaan. liittyviä ympäristöselvityksiä ja tutkimuksia. Hankkeen suun- Kulloon taajama on noin neljän ja Porvoon keskusta noin nittelua, ympäristön nykytilan arviointia ja ympäristövaiku- 16 kilometrin etäisyydellä. Suunnitellut kalliokiviaineksen tusten arviointia varten ovat olleet käytössä muun muassa ottoalueet sijaitsevat tiloilla Karlstorp 2:52, Hagens 1:44, seuraavat aineistot: Johans 1:29 (alue A) sekä tiloilla Klobberg 7:15, Backas 3:63, •• Sipoon Boxin suunnitellun maa-ainesten ottoalueen Nybacka 3:44 ja Microkärr 7:61 (alue B). Suunnitellun otto- luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011) alueen pinta-ala on noin 71 ha. •• Kaivokartoitus Sipoon Boxin alueella (Envimetria Oy Kivenottoalueen ympäristö on pinnanmuodoltaan mel- 2010) ko vaihtelevaa. Korkeuserot jäävät alueella pieniksi eikä ottoalueiden korkeimpia kohtia erota juurikaan ympäröiväs- 6.2 Sijainti ja topografia tä maisemasta. Maanpinnan korkeus on pohjoisemmalla ottoalueella luontaisesti välillä +18…41 m mpy. Eteläisellä Hankealue sijaitsee Sipoon kunnan Boxin kylän läheisyydes- alueella maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +15…43 m sä, valtatie 7 (E18) eteläpuolella ja Kilpilahden jalostamol- mpy. Alueen topografia on esitetty kuvassa 6-1. le suunnitellun uuden tien länsipuolella (peruskarttaleh-

Kuva 6-1. Alueen nykytilan korkeussuhteet. Bild 6-1. Områdets nuvarande höjdförhållandet (meter över havsytan).

30 6.3 Maa- ja kallioperä Alueen A itäreunalta tieleikkauksesta otetun kokooma- näytteen perusteella graniittinen migmatiitti soveltuu ra- Hankealue on pääosin kallioaluetta, jota peittää ohut maa- kentamiseen radioaktiivisuudeltaan (STUK 108/7020/2010). kerros (kuva 6-2). Suunniteltujen hankealueiden itäpuolella Radioaktiivisuus ei edellytä määräajoin tehtäviä uusintamit- sijaitsee Besslakärrsbackenin moreenimuodostuma, mut- tauksia (I1 < 0,85). ta muuten maaperä on pääosin savimaata, josta nousevat Boxin alueen kallio on haurasta harvarakoista seoksista moreeni- tai kallioselänteet. Eloperäisiä maalajeja (turve, kalliolaatua (Se1/h). Vallitseva rakoilutyyppi on harvarakoi- liejusavi) esiintyy melko runsaasti. Rakentaminen sijoittuu nen horisontaalinen laattarakoilu. Pystysuunnassa rakotihe- pääasiassa kantavalle moreeni- tai kallioselänteille, huonos- ys on alle 1 rako/metri. Rakoilun vaaka-asentoisuudesta ja ti kantavat savikot ovat mahdollisuuksien mukaan viljelyk- laattamaisesta rakoilutyypistä johtuen kallion pystyrakoilu sessä, tosin uudempaa rakennuskantaa on levinnyt myös on erittäin harvaa. Tämä ilmenee alueen topografiassa ta- savikoille. (Pöyry Environment Oy 2010). saisina, laajoina ja ehjinä kallioselänteinä. Kuvassa 6-4 on esitetty sinisellä GTK:n luokittelemat II luokan rikkonaisuusvyöhykkeet ja vihreällä luokan III rikko- naisuusvyöhykkeet. Alueet A ja B jäävät luokan II rikkonai- suusvyöhykkeiden väliin. GTK:n mukaan luokan III rikkonai- suusvyöhykkeet ovat maan pinnalla noin 2–10 m leveitä ja syvemmällä kapeampia. Alueen A poikki kulkeva rikkonai- suusvyöhyke (vihreä) ilmenee topografiassa kahden kallio- kohouman välisenä kapeana suonotkelmana. Yleensä tällai- sissa kapeissa rikkonaisuusvyöhykkeissä kivi on rapautuma- tonta, rakoilu on vain tiheämpää kuin ympäröivässä kallio- perässä. (Niskanen 2010)

Kuva 6-2. Alueen maaperä. Bild 6-2. Områdets jordmån. Ljusgrön = sand, mörkgrön = grus, röd = berggrund, grå = morän, orange = torv och slam samt blå = silt och lera.

Kallioperäkartoituksen (GTK) mukaan kartassa graniitiksi merkitty alue on samanlaista graniittista migmatiittia kuin Kuva 6-4. Kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeet. Sininen kuvaa alueellista heikkousvyöhykettä ja vihreä merkittävää paikallista heikkousvyöhykettä. läheisen Rudus Oy:n Kulloon louhosalueen ympäristössä. Bild. 6-4. Berggrundets krosszoner. Blåa färgen beskriver lokal Alueen kallioperä on esitetty kuvassa 6-3. bräcklighetszon och gröna färgen beskriver betydande lokal Alueella A kallioperäkarttaan on merkitty vihreällä kvart- bräcklighetszon. si-maasälpägneissiksi tulkittua kivilajia. Maastokartoituksen perusteella kyseinen kivilaatu on myös graniittista migma- Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovit- tiittia, joka on vain maasälpärikkaampaa ja kiilleköyhempää tamista selvitettiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maa- kuin ympäröivä kivilaatu. (Niskanen 2010) kunnissa vuosina 1998–2004. POSKI-projektin lopputulok- sena syntyi ehdotus alueelliseksi yleissuunnitelmaksi, joka ei ole maanomistajia ja viranomaisia oikeudellisesti sitova. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan POSKI-projektissa yhdistet- tiin aluksi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hiekka- ja so- raesiintymien ja kalliokiviainesesiintymien maa-ainesvara- arviot sekä Tiehallinnosta, kiviainestuottajilta, ympäristöhal- linnosta, vedenottajilta ja maakunnan liitoilta käyttöön saatu aineisto. Projektin aikana käyttöön saatiin vielä Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman selvityksen “Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet” tiedot Kuva 6-3. Alueen kallioperä. Bild 6-3. Områdets berggrund. Gul = gnejs och röd = granit.

31 sekä GTK:n toteuttaman “Moreenimuodostumien valtakun- 6.4 Pintavedet nallinen inventointi “ -projektin alustavat tulokset. Aineistoa täydennettiin yhteisesti sovituin maastotutkimuksin. Boxin kallioalue kuuluu pääasiassa Kulloonpuron valuma- Täydennetystä aineistosta laskettiin pohjavesialueilla ja jat- alueeseen (81.041, kuva 6-6). Alueen A pohjois-osa kuuluu kotarkasteluun valituilla kallioalueilla olevat ainesmäärät eri Nevasjoen valuma-alueelle (81.043). Kulloonpuron valu- laatuluokittain, minkä jälkeen pohjavesialueet ja selvityk- ma-alue on pinta-alaltaan 20,48 km2 ja Nevasjoen valuma- sessä mukana olleet kallioalueet arvotettiin neljään eri luok- alue 37,9 km2. Louhinta-alueen välittömässä läheisyydessä kaan sen mukaan, miten alue soveltuu kiviaineshuoltoon. ei ole merkittäviä pintavesiä (järviä, jokia tai lampia). Lähin Boxin kallioalue on luokiteltu maa-ainesten ottoon so- pintavesistö on noin neljän kilometrin päässä idässä ole- veltuvaksi alueeksi (M). Alueen luokittelu perustuu GTK:n va Suomenlahden Kulloonlahti. Kulloonlahti on yhteydes- määrittelemiin kallioperän kiviainesalueisiin (kuva 6-5). sä Svartbäckinselkään, johon laskee vesiä useilta valuma- Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt alueella luontoin- alueilta ja rannikkoalueilta. Hankealueen valuma-alueet ja ventoinnin, jonka mukaan alueella ei havaittu maa-aines- hankealueen pintavesien kulkeutumisreitit on esitetty ku- lain, luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia arvokkaita van 6-6 kartassa. elinympäristöjä, eikä muita luontoarvoja. Asutuksen lähei- Nykytilanteessa Boxin louhinta-alueen valumavedet kul- syys tai muu maankäyttö ei myöskään aiheuttanut estettä keutuvat ojia ja puroja pitkin pääosin Kulloonpuroon, josta kiviaineksen otolle. (Kinnunen 2006) vedet virtaavat Kulloonlahteen. Lännenpuolisiin ojiin valu- vat nykytilanteessa ottoalueen A pohjoisosien pintavedet. Näistä ojista ja puroista vedet virtaavat Nevasjokeen ja sitä kautta mereen (Köningsviken). Kulloonpuron uomaa on siirretty lännemmäksi Metsäpirtin kompostointialueen luo- ta maakerrosten siirtymisen vuoksi. Uomaa joudutaan aika ajoin ruoppaamaan kompostointialueen tasausaltaan koh- dalta, sillä runsaan valumavesivirtauksen aikana puron reu- nat rapautuvat. Kulloonlahti on valtaosaltaan alle 5 metrin syvyistä ve- sialuetta. Svartbäckinselän Kilpilahden puoleiset rannat ovat jyrkät ja selän vesisyvyys on 20–30 metriä laajalla alueella. Vain selän itäosassa on mainittavassa määrin alle 10 metrin syvyisiä vesialueita. Svartbäckinselkä avautuu Suomenlahdelle Kalvön molemmin puolin. Kalvön itäpuo- len kautta Svartbäckinselkä viettää syvänä avomerelle ilman veden vaihtumista estävää kynnystä. Kalvön länsipuo- Kuva 6-5. Sipoon Boxin alueen POSKI-luokittelu (Kinnunen 2006). linen reitti avomerelle on kynnyksellinen ja huomattavasti Hankealue sijoittuu maa-ainesten ottoon soveltuvalle alueelle (vihreä). Punaiset alueet ovat maa-ainesten ottoon soveltumattomia alueita ja itäpuolta matalampi. siniset osittain soveltuvia alueita. Porvoon ja Kulloon edustan merialueeseen vaikut- Bild 6-5. POSKI-klassificeringen för Sibbo Box (Kinnunen 2006). Projektområdet ligger på området som lämpar sig för täktverksamhet tavat monet tekijät. Kaikilla edellä mainituilla valuma- (grön). Röda området lämpar sig inte för täktverksamhet och blåa området alueilla on maataloutta ja muita hajakuormituslähteitä. lämpar sig delvis för täktverksamhet. Svartbäckinselälle tulee kuormitusta myös muun muassa Kilpilahden teollisuusalueelta, Tolkkisten saha-alueelta ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolta. Kulloonpuron valuma-alueella on Metsäpirtin kompostointialue, jonka jä- tevedet ohjataan tasausaltaan kautta viemäriin. Pintavesien laatua on seurattu Kulloon edustan merialueelta 60-luvulta lähtien ja Kulloonpurosta vuodesta 1993. Taulukossa 6-1 on esitetty osa tarkkailutuloksien vaihteluvälistä vuosilta 2000– 2010 kolmesta eri tarkkailupisteestä (kuva 6-6).

32 Kuva 6-6. Ottoalueiden (musta), valuma-alueiden (punainen), nykyisten lasku-uomien (sininen) sekä tarkkailupisteiden likimääräiset sijainnit. Suunnitellun ottotoiminnan aikana ottoalueiden pintavedet ohjataan Kulloonpuroon. Bild 6-6. Täktområdens (svart), avrinningsområden (röd), nuvarande avrinningsfåra (blå) och observeringspunkternas ungefärliga platser. Enligt den planerade täktverksamheten leds täktområdens ytvatten till Kullobäck.

Taulukko 6-1. Pintavesien laadun tarkkailutuloksien vaihteluväli ja keskiarvo vuosilta 2000–2010 (Hertta-tietokanta).

Kulloonpuro 6,8 Illvarden koillinen 27 Sköldvikin edusta 38 pH 4,8–7,1 (ka. 6,2) 7,4–9,0 (ka. 8,2)** 7,5–9,0 (ka. 8,2)**

O2 [mg/l] 3–12 (ka. 9) 7–16 (ka. 11)** 3–15 (ka. 11)**

O2 [%] 28–99 (ka. 68) 65–155 (ka. 106)** 31–145 (ka. 105)** Kok-P [µg/l] 21–150 (ka. 66) 20–130 (ka. 46)* 20–93 (ka. 39)* Kok-N [µg/l] 450–5100 (ka. 1659) 170–780 (ka. 432)* 280–1300 (ka. 458)*

NH4-N [µg/l] 8–2800 (ka. 303) 1–130 (ka. 21)* 1–99 (ka. 21)* Kiintoaine [mg/l] 5–94 (ka. 18) Sameus [FNU] 11–98 (ka. 28) 1–62 (ka. 7)** 1–38 (ka. 5)** Sähk.joht. [mS/m] 9–61 (ka. 18) 492–1000 (ka. 809)** 567–1020 (ka. 829)**

* näyte otettu 0-2 metristä, ** näyte otettu 1 metristä

33 6.5 Pohjavesi Ottoalueelle A on asennettu 18.10.2010 pohjaveden tarkkailuputki (koord. x = 6690359, y = 3413758, KKJ3/N60), Hankealue ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeäk- jonka pohja on +13,05 m mpy tasolla. Pohjavesiputken liki- si luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on määräinen sijainti on esitetty kuvassa 6-7. Asennuksen yh- hankealueesta 1,5 km länteen sijaitseva Boxbyn pohjave- teydessä putkessa ei havaittu vettä. sialue (0175308). Luokitukseltaan alue on vedenhankin- Muut lähimmät havaintoputket (6 kpl) sijaitsevat taan soveltuva pohjavesialue (II-luokka). Varsinaisen muo- B-alueen itäpuolella Metsäpirtin kompostointialueen lä- dostumisalueen raja kulkee noin kahden kilometrin pääs- hiympäristössä. Havaintoputkista 5 kpl on ollut vuodesta sä hankealueesta (kuva 6-7). Boxbyn pohjavesialue sijoittuu 1994 lähtien mukana kompostointilaitoksen vaikutusseu- itä-länsisuuntaisen moottoritien (vt 7) molemmille puolille. rannassa, jota on toteuttanut Helsingin kaupungin ympä- Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,02 km2 ja antoisuus ristökeskus. Putkista on mitattu vesipinnan taso ja otettu 500 m3/d. Pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma. näytteet seuranta-analyysejä varten 3-4 kertaa vuodessa.

Kuva 6-7. Boxin hankealueet (punaisella) ja pohjavesialueen (sinisellä) likimääräiset sijainnit (Ympäristöhallinto 2010). Kaivokartoituksessa mitatut porakaivot on merkitty punaisilla pisteillä ja rengaskaivo vihreällä pisteellä. Ottoalueelle asennettu pohjaveden tarkkailuputki on esitetty sinisellä pisteellä. Bild 6-7. Box projektområden (röd) och grundvattenområdet (blå) ungefärlig placering (Miljöförvaltning 2010). Karterade borrbrunnar är märkta med röda punkter och ringbrunnar med gröna punkter. Grundvattenröret som är installerad på områdetär märkt med en blå punkt.

34 Seurantajaksolla 1994–2007 pohjavesipinnan taso (vuo- delle vaaratonta ja muuten käyttötarkoitukseensa sovel- sikeskiarvoina) putkissa on ollut välillä +13,87…14,67 m tuvaa. Kohteista suurin osa täytti asetetut suositukset eikä mpy ja veden pinnan tason vaihtelu tarkkailupisteissä vesinäytteissä ollut huomautettavaa. Kaikki näytteet täytti- on ollut vähäistä. Pohjavesipinnan taso vastaa likimäärin vät laatuvaatimukset. Kolmesta kaivosta analysoitiin suosi- Kulloonpuron veden pinnan tasoa. Koska kompostointi- tukset ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaanipitoisuudet. kentän alueella pinta- ja pohjavesien päävirtaussuunta on Näissä kaivoissa oli myös sameus- ja värilukuarvot koholla. länteen kohti Kulloonpuroa, on kompostointitoiminnan Mitkään näistä laatusuositusten ylityksistä eivät aiheuta ter- vaikutus ollut havaittavissa kentän ja puron väliin sijoittu- veyshaittoja. Yhdessäkään kaivovedessä ei havaittu öljyhii- vissa tarkkailupisteissä lähinnä kohonneina sähkönjohta- livetyjä. vuuden arvoina ja ravinnepitoisuuksina. Kentän pohjois- Rauta-, mangaani-, sameus- ja värilukuarvojen kohoami- puolisissa tarkkailupisteissä kompostointitoiminnan vaiku- nen on tyypillistä tämän alueen pohjavesille. Rannikon sa- tusta ei ole ollut havaittavissa ja kyseisten havaintoputki- vikkoalueilla maaperän hienoaines nostaa luontaisesti poh- en tarkkailutulosten voidaan katsoa likimäärin edustavan javeden sameutta ja sitä kautta myös värilukua. Myös rauta pohjaveden laatua myös suunnitelluilla louhinta-alueilla. ja mangaani ovat peräisin maaperästä. Niiden enimmäis- Raskasmetallipitoisuudet pohjavedessä ovat olleet alhai- pitoisuudet ovat annettu teknisten ja esteettisten haitto- set. Pohjaveden laadun voidaan katsoa pääosin täyttävän jen perusteella: liiallinen rauta ja mangaani aiheuttavat ve- talousveden laatunormit, mutta koska havaintoputkiin ker- teen ja siitä valmistettuihin juomiin epämiellyttävää makua, tyvä vesi on maapohjavettä, jota alueella muodostuu vä- muodostavat kerrostumia saniteetti- ja talouskalusteisiin hän, on vesinäytteissä yleensä ollut runsaasti kiintoainetta, sekä tahraavat pyykkiä. ja sameuden sekä värin arvot ovat olleet koholla. Suunnitelluilta louhinta-alueilta ei ole olemassa tarkem- Hankkeen vaikutusalueen kaivot selvitettiin kartoituk- paa pohjaveden pinnan tasoa tai laatua koskevaa aineistoa. sella joulukuussa 2010 Envimetria Oy:n toimesta. Selvitys Koska kyseiset alueet ovat kalliomäkiä, joilla moreenimaa- tehtiin alueen kiinteistöjen omistajille toimitetulla kaivo- peitteet ovat hyvin ohuet, ei maapohjavettä louhinta-alu- kyselyllä sekä maastokäynneillä. Kartoituksessa selvitettiin eilla juurikaan esiinny. Kalliopohjaveden laadun voidaan ar- kaivojen likimääräiset sijainnit ja laatu (porakaivo/rengas- vioida vastaavan kaivokartoituksissa lähiympäristön porakaivo) sekä otettiin vesinäytteet 15 kaivosta. Kaivojen tarke- kaivoissa todettua veden laatua. Kalliopohjaveden pinnan mittauksia ei lumiolosuhteista johtuen voitu tehdä ja selvi- taso voi vaihdella paikallisesti huomattavastikin, mutta kor- tystä täydennetään tältä osin lupavaiheessa. Koska alueel- keimmillaan sen arvioidaan olevan louhinta-alueiden välis- la muodostuvan maapohjaveden määrä on vähäinen, ovat sä ja ympäristössä olevan Kulloonpuron laaksoalueen maan käytössä olevat talousvesikaivot pääosin porakaivoja. Niiltä pintaa vastaavalla tasolla (+14…15 m mpy). Hankealueiden osin, kuin omistajilta saatiin tieto, porakaivot on porattu pohjavesien päävirtaussuunta on maaston muotojen mu- 50…128 metrin syvyyteen maan pinnasta. Pohjavesipinnan kaisesti Kulloonpuron kautta kohti koillista. Paikallista vaih- tasoja porakaivoista ei saatu mitattua. Alueella on vanhoja telua virtaussuunnissa voi olla paljonkin. rengaskaivoja lähinnä kastelukäytössä. Yhdellä kiinteistöllä, louhinta-alueelta A noin 0,8 km luoteeseen, on luonnonläh- 6.6 Luonto de, jonka vettä ei kuitenkaan käytetä talousvetenä. Hankkeen vaikutusalueella talousvesikäytössä olevia kai- Boxin alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkee- voja sijaitsee louhinta-alueiden pohjois-lounais-puolisella seen, joka ulottuu Suomessa eteläiselle ja lounaiselle ran- alueella (kuva 6-7). Muissa suunnissa vaikutusaluerajauk- nikkoseudulle. Vyöhykkeen ominaisuuksiin kuuluvat mm. sen sisällä kaivoja ei ole. Louhinta-aluetta A lähin talousve- pitkä kasvukausi ja tammen menestyminen. Lisäksi vyöhyk- sikaivo (porakaivo) sijaitsee louhinta-alueen reunasta noin keellä on enemmän lehtimetsävyöhykkeen eläin- ja kasvila- 500 m pohjoiseen. Louhinta-aluetta B lähin talousvesikaivo jeja kuin muualla boreaalisessa vyöhykkeessä. Hankealueet (porakaivo) sijaitsee louhinta-alueen reunasta noin 500 m ovat melko karua kalliomaastoa, jotka muistuttavat kasvilli- länteen. Muutoin lähimmät kaivot sijaitsevat hankealueen suudeltaan pohjoisia havumetsiä, eivätkä eteläisempää he- länsi- ja luoteispuolella 0,7–1 kilometrin etäisyydellä louhin- miboreaalisen vyöhykkeen metsää. Esimerkiksi lehtipuu- ta-alueiden reunasta (kuva 6-7). valtaisia lehtoja on alueella vain yksi pieni kohde ja tammi Vesinäytteiden vertailupohjaksi on otettu Sosiaali- ja ter- puuttuu kokonaan. Alueen metsäpeite on kuvattu kuvassa veysministeriön vuonna 2001 antama asetus pienten yk- 6-8. Metsät ovat tavanomaisia, talouskäytössä olleita met- siköiden talousvesille ja yksityisille kaivoille. Hyvän talous- siä, joiden puusto on enimmäkseen nuorta–varttuvaa. veden laatusuosituksilla halutaan taata talousvetenä käy- Hankealueilla tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvi- tetylle vedelle sellaiset ominaisuudet, että se on tervey- tys kesällä 2009. Selvitystä täydennettiin kesällä 2010, jol-

35 loin inventoitiin myös metson ja liito-oravan esiintymispai- karuhkoja, pienikokoista hieskoivua ja mäntyä kasvavia kat (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2010). Lähiympäristön nevakorpia ja nevarämeitä. Hankealue A rajoittuu idässä luonnonoloja on selvitetty aiemmin mm. Boxin yleiskaavan Porvoon puolen laajoihin avohakkuisiin. (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004), Kilpilahden kaavan Hankealueen lounaisin kulma ulottuu Boxin alueen luon- ja Kilpilahden uuden maantien suunnittelun yhteydessä toselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2004) pai- (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2006, Uudenmaan tiepii- kallisesti arvokkaaksi rajatun, pienialaisen Smalkärrsbergetin ri 2006). rinnelehdon puolelle. Muita merkittäviä kasvillisuuskohtei- ta ei ole.

6.6.2 Selvitysalue B

Kauempana Porvoon moottoritiestä sijaitsevalla hankealueella B on runsaasti kallioita. Kallioalueilla on joitakin laajah- koja harvapuustoisia tai puuttomia kalliopintoja, joita peit- tävät jäkälä- ja sammalkasvustot. Jäkälä- ja sammalpeite on paikoin hieman kulunutta. Tavallisimpia putkilokasveja ovat metsälauha ja ahosuolaheinä, avokallioiden reunaosissa kanerva. Paikoittaisemmin tavataan mm. kalliohatikkaa ja vir- nasaraa. Osa kallioalueista koostuu pienemmistä avokalliois- ta, joiden välisissä painanteissa on kuivan- ja kuivahkon kankaan kasvillisuutta. Valtapuustona ovat tavallisesti iäk- käät, usein käkkyräoksaiset männyt, joiden seurassa kasvaa nuoria kuusia ja koivuja. Osassa painanteista on mm. Kuva 6-8. Alueen metsäpeite. juolukkaa, suopursua ja tupasvillaa kasvavia soistumia. Bild 6-8. Områdets skogstäcke. Mörkgrön = barrträd område, ljusgrön = område med gles trädtäcke, grå = industrianvändning, gul = åker och vit = Edustavimmat kalliosoistumat sijaitsevat alueen lounais- trädlös område. osassa Hyskärrsbergetin laen tuntumassa, jonne on muo- dostunut kaksi pientä kangasrämettä; rämeet ovat säilyneet 6.6.1 Hankealue A ojittamattomina. Kallioalueilla on monin paikoin ilmeisesti kuivuuteen kuolleita mäntyjä. Hankealue A muodostuu kahdesta kallioalueesta, joi- Hankealueiden välissä kalliomaastojen välinen laakso, den väliin jää kosteapohjainen itä-länsisuuntainen notkel- joka on aikanaan raivattu pelloksi. Osa alueesta on sittem- ma. Hankealueen pohjoisosan kalliot ovat valtaosin nuo- min metsitetty, osa on edelleen peltomaana. Hankealueella ren–varttuvan sekametsän peittämiä. Kasvillisuudessa on B ei ole merkittäviä luontokohteita. tavanomaista tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajistoa. Notkelman eteläpuolella on laajalti harvapuustoisia kallioi- 6.6.3 Ekologiset yhteydet ta ja myös avokallioita. Niillä kasvaa kuivien kankaiden ja ka- rujen kallioalueiden kasvillisuutta. Luonteenomaisia lajeja Väre (2009) on selvittänyt Etelä-Sipoon ja Länsi-Porvoon ovat ahosuolaheinä, metsälauha, kanerva sekä poronjäkälät alueen ekologista verkostoa. Selvityksessä on määritetty ja isohirvenjäkälä. Avokallioilla ja niiden tuntumassa kasvaa ekologiset ydinalueet ja niiden väliset kulkureitit eli ekolo- matalaa kalliomännikköä. Rinteillä kasvaa paikoin hakkui- giset käytävät. Ydinalueiden tarkastelussa on käytetty hy- den jäljiltä tiheäkasvuista nuorta koivua, mäntyä ja kuusta. väksi mm. eläimistön ja kasvillisuuden monimuotoisuut- Nuorta kalliomännikköä on jonkin verran kuollut, ilmeisesti ta, kohteiden luonnonsuojeluarvoa ja niiden luonnontilaa kesän 2002 kuivuuden seurauksena. sekä pinta-alaa ja ihmistoiminnan määrää. Ekologiset käy- Alueella on varsin paljon pienialaisia soistumia. tävät perustuvat mm. ydinalueiden välisiin metsäyhteyksiin Suurimmat soistumat on ojitettu, ja osa niistä on turve- ja hirvieläinten käyttämiin kulkureitteihin. kankaina, osa korpimuuttumina. Muutamassa notkelmas- Etelä-Sipoon ja Länsi-Porvoon alueella on neljä maakun- sa on ollut aikoinaan melko reheviä korpia. Muun muassa nallisesti merkittävää luonnon ydinaluetta, joiden säilymi- Bergängsbergenin itäpuolinen soistuma on pääosin ruo- nen arvioitiin tärkeäksi. Maakunnalliset ekologiset yhteydet hoturvekangasta, ja puustossa on vielä jäljellä joitain vart- ovat ekologisen verkoston toiminnan kannalta oleellisia ja tuneita tervaleppiä. Ojittamattomat pienet soistumat ovat välttämättömiä. Tarkastelualueella osa yhteyksistä verkos-

36 toi ydinalueita useaan suuntaan ja jotkut yhteydet liittivät lometri ja Vaxesmosseniin noin 2,6 kilometriä. Boxin suot luonnonydinalueita helminauhamaisesti toisiinsa. Yksi nel- Natura 2000 -aluetta suojellaan luontodirektiivin perusteel- jästä ydinalueesta on Spjutsundin–Boxin–Nybyn alue, jon- la. Natura-tietolomakkeella on mainittu suojelun perustee- ka pohjoisreunaan Boxin kiviaineksen ottamisalue sijoittuu na yksi luontodirektiivin luontotyyppi, keidassuot, ja yksi (kuva 6-9). Lähimmät tärkeät ekologiset yhteydet sijaitse- luontodirektiivin liitteen II laji, kirjoverkkoperhonen. Lisäksi vat rakentamattomalla metsäalueella hankealueiden länsi- Natura 2000 -tietolomakkeella mainitaan viisi muuta lajia, ja itäpuolella. joista yksi on putkilokasvi ja neljä perhosia.

Kuva 6-9. Ekologiset ydinalueet ja niiden väliset yhteydet Boxin Kuva 6-10. Boxin ottoalueiden ja Natura-alueiden (Boxin suot FI0100068) kiviaineksenottoalueen (sininen rajaus) ympäristössä. (Väre 2009) likimääräiset sijainnit.

Bild 6-9. Ekologiska kärnområden och förbindelse mellan dem och Bild 6-10. Box täktområdens och Natura-områdens ( Box kärr FI0100068) miljön vid Box täktverksamhetsområden (blå avgränsning). Grön linje = ungefärliga placeringar. landskaplig ekologisk förbindelse, områden = landskapliga kärnområden = förmånlig, nöjaktig och grön = avsevärd ( Väre 2009). 6.6.5 Muut arvokkaat luontokohteet

6.6.4 Suojelualueet Hankealueen A lounaiskulmaan ulottuu Boxin osayleiskaavassa arvokkaaksi luontokohteeksi luokiteltu lehto Suunnitelluilla kiviaineksen ottoalueilla tai aivan niiden lä- (Ympäristösuunnittelu Enviro 2004). Smalkärrsbergetin hellä ei ole luonnonsuojelualueita, luonnonsuojelulain mu- lounaispuolisessa notkossa on kausikuivan puron ympäris- kaan suojeltuja luontotyyppejä eikä suojeluohjelmissa mu- tössä pienellä alalla rehevää lehtokasvillisuutta. Notkon ja kana olevia alueita. Lähin suojelukohde on hankealueiden ympäröivien rinteiden puustoa on voimakkaasti harvennet- eteläpuolella sijaitseva Stormossenin suoalue, joka on seutu- tu melko äskettäin ja lehdon ominaispiirteet ovat muuttu- kaavan SL-alue. Seutukaavan rajaus ulottuu noin 200 metrin neet. Puron tuntumassa kasvaa järeä kaksirunkoinen, kor- päähän hankealueen B eteläreunasta. Stormossenin luon- keudeltaan noin 20-metrinen metsälehmus, jonka lähistölle nontilaisempana säilynyt eteläosa kuuluu Boxin suot -nimi- vaateliain kasvillisuus sijoittuu. Kenttäkerrosta vallitsevat kä- seen Natura 2000 -alueeseen (FI0100068). Hankealueen B enkaali, vadelma ja tesma. Vaateliaista lajeista paikalla kas- eteläreunasta on noin 500 metriä Natura-alueen rajalle. vaa kevätlinnunhernettä, metsävirnaa, imikkää, mustakon- Boxin soiden Natura 2000 -alue muodostuu kolmesta nanmarjaa ja lehtopähkämöä. Valtapuustona on harven- erillisestä suoalueesta (kuva 6-10), jotka ovat Stormossen, nettua nuorehkoa–varttuvaa kuusta, jonka seassa kasvaa Fågelmossen ja Vaxesmossen (Sundmansmossen) joitakin koivuja ja harmaaleppiä. Lehdon itäpuolisessa, osin (Uudenmaan ympäristökeskus 2009). Kohteiden pinta-ala hankealueeseen puolella olevassa rinteessä kasvaa nuorta on yhteensä 156 ha. Fågelmossenin suoalueesta on rajat- kuusta ja lehtipuita. tu Natura-alueeseen noin 67 ha, Vaxesmossenin suoalu- Kohde on merkitty Boxin osayleiskaavaan luonnon mo- eesta noin 44 ha ja Stormossenin eteläosa on noin 45 ha nimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Boxin kiviainesten ottoalueet ovat lähimmillään noin 500 Kaavamääräyksen mukaan tällä merkinnällä osoitetuilla alu- metrin päässä Boxin soiden Natura 2000 -alueeseen kuu- eilla tulee niille kohdistuvissa toimenpiteissä ja toimenpitei- luvasta Stormossenista. Etäisyys Fågelmosseniin on yli ki- den suunnittelussa ottaa huomioon alueen erityiset luon-

37 toarvot. Alueelle suunniteltavista ja tehtävistä toimenpiteis- luonnonvaraisten lintulajien suojelu, hoitaminen ja sään- tä ei saa aiheutua haittaa alueen arvokkaiden luontokohtei- tely. Lintudirektiivin tärkeimmät suojeluvelvoitteet liitty- den tai niiden olosuhteiden säilymiselle. vät direktiivin liitteen I mukaisiin erityistä suojelua edellyt- täviin lintulajeihin. Jokaisen jäsenmaan on ylläpidettävä 6.6.6 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit suotuisa suojelutaso Natura-verkostoon kuuluvien erityis- ten suojelualueiden eli SPA-alueiden avulla (SPA = Specially Luonnonsuojeluasetuksessa (17.11.2005/913) on lue- Protected Areas). Lintudirektiivin liitteessä I mainituista la- teltu 44 Suomessa esiintyvää eläinlajia, jotka kuuluvat jeista Boxin hankealueita on tavattu metso (keväällä 2010 EY:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin. yksi soidinpaikka), kehrääjä (kesällä 2009) ja kangaskiuru Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luonto- (kolme reviiriä kesällä 2010) (Ympäristösuunnittelu Enviro direktiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuu- Oy 2010). luvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävit- täminen ja heikentäminen on kielletty. Hankealueelta on 6.6.8 Uhanalaiset lajit tehty liito-oravaselvitys keväällä 2010 ja hankealue kuu- lui Sipoon koko kunnan lepakkokartoitukseen (Siivonen ja Hankealueilta tai niiden läheltä ei ole tiedossa havainto- Wermundsen 2006). ja uhanalaiseksi säädetyistä eläin- tai kasvilajeista. Alueella Liito-oravan levinneisyys Suomessa on laikuittainen. esiintyvistä lintulajeista metso on uusimman uhanalaismie- Porvoon seudun liito-oravakanta tiedetään varsin harvak- tinnön (Rassi ym. 2010) perusteella silmälläpidettävä (NT). si. Valtatie 7 eteläpuolelta Sipoon ja Porvoon alueilla on vii- Laji on hemiboreaalisella vyöhykkeellä, johon hankealue meisen vuosikymmenen aikana löydetty vain muutamalta kuuluu, alueellisesti uhanalainen (RT). Kehrääjän ja kangas- paikalta merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Keväällä 2010 kiurun kannat on arvioitu uusimmassa uhanalaismietinnös- ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä hankealu- sä elinvoimaisiksi (LC). eilla. Liito-oravaa ei tavattu myöskään Kilpilahden uuden maantien luontoselvityksissä (Ympäristösuunnittelu Enviro 6.7 Maisema Oy 2006). Hankealueilla ei ole liito-oravalle erityisen hyvin sopivia Boxin alueen maisema on topografialtaan pienipiir- metsiä. Metsät ovat pääosin melko karuja kalliomänniköi- teistä. Karut kalliomäet kuvaavat alueen rakennetta. tä, ja paremmin liito-oravalle sopivat rehevämmät kallioi- Kalliokumpareiden reunamilla on kuusivaltaista metsikköä. den välisissä painanteissa kasvavat kuusikot on enimmäk- Ottoalueiden reunamilla on neljä pienialaista peltoa. seen hakattu. Siellä missä on vielä jäljellä kuusivaltaisia met- Louhinta-alue ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnalli- siä, ei ole liito-oravan tarvitsemia haapoja ruokailupuiksi. sesti tai paikallisesti arvokkaalla maisema-alueella tai sellai- Hankealueen A:n luoteisosassa pellon reunassa on pieni sen lähellä. haavikko, mutta sekin sijaitsee valtaosin selvitysalueen ulkopuolella. Alueelta ei myöskään ole tiedossa liito-oravaha- 6.8 Lähialueen toiminnot ja asutus vaintoja aiemmilta vuosilta. Vuonna 2006 tehdyn Sipoon koko kunnan lepakko- Suunniteltu hankealue sijaitsee Boxin kylässä Kotka- kartoituksen (Siivonen ja Wermundsen 2006) tavoittee- Helsinki-tien (vt 7) varrella. Sipoon keskustaan ottoalueilta na oli löytää lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikko- on matkaa noin 10 kilometriä ja Porvoon keskustaan noin ja, kulkureittejä sekä tärkeitä ruokailualueita, jotta voitai- 15 kilometriä. Ottoalueen A pohjoisraja kulkee valtatien siin määrittää ne alueet, joilla tarkempiin lepakkokartoi- eteläpuolella, idässä ottoalueen raja myötäilee Porvoon ra- tuksiin olisi mahdollisesti tarvetta alueita kaavoitettaessa. jaa. Ottoalue B sijaitsee Metsäpirtin kompostointikeskuksen Lepakkokartoituksessa ei todettu lepakoille tärkeitä aluei- länsipuolella. Alueen muista toimijoista on kerrottu luvus- ta hankealueella tai niiden läheisyydessä. Lähimmät lepa- sa 3.5. koille tärkeät alueet olivat vajaan kahden kilometrin pääs- Hankealueiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutus- sä Porvoon moottoritien pohjoispuolella ja Nevaksen golf- ta. Melu- tai pölylähteitä ei sijoiteta alle 500 metrin etäisyy- kentän eteläpuolella. delle asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä raken- nuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta 6.6.7 Lintudirektiivin liitteen I lajit oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriöil- le alttiista kohteesta, joten toiminnassa ei tarvita erityisiä Lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaa- (79/409/ETY) annetun direktiivin yleisenä tavoitteena on mojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen mukaisia

38 lisätoimenpiteitä (VNa 800/2010). Muut lähimmät häiriintyvät kohteet ovat Boxin ja Lähimmät rakennukset pohjoisessa sijaitsevat noin 500 Kulloon taajamissa sijaitsevat koulut ja päiväkodit. Noin metrin, lännessä noin 700 metrin ja koillisessa noin 1 200 kahden kilometrin päässä ottoalueista lounaaseen sijaitsee metrin päässä ottoalueen A rajasta. Rakennukset ovat val- Nevas Golf. Lähin koulu lännessä on Boxby skola, joka si- tatien pohjoispuolella. Valtatien eteläpuolella lähimmät ra- jaitsee noin kahden kilometrin päässä ottoalueen B rajas- kennukset sijaitsevat noin 900 metrin etäisyydellä ottoalu- ta. Koulussa opiskelee noin 70 oppilasta. Boxissa on myös een rajalta länteen. Ottoalueen B lännenpuolella sijaitsee päiväkoti joka sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä hankealu- useita rakennuksia (17 kpl) noin 500–1 200 metrin etäisyy- eesta A länteen. Kulloon päiväkodille ja koululle on matkaa dellä ottoalueen rajasta. Asutuksen ja muiden häiriintyvi- hieman yli kolme kilometriä hankealueista. en kohteiden sijoittuminen alueelle on nähtävissä kuvassa 6-11, joka on esitetty suurempana liitekartassa 1.

Kuva 6-11. Boxin ottoalueet, lähivaikutusalue (punainen viiva), lähivaikutusalueen asuinrakennukset (33 kpl, vihreä ympyrä) sekä lähimmät päiväkodit ja koulut (3 kpl). Bild 6-11. Box täktområden, närverkningsområde (röd linje), närverkningsområdets bostadshus (33 stycken, grön cirkel) och närmaste daghem och skolor (3 stycken).

39 6.9 Kulttuuriperintökohteet •• Boxby (Box) Skognils, Johans, Ollas (1000010590) asuinpaikat, kylänpaikat Boxin ottoalueilla ei ole kulttuurihistoriallisia, arkeologi- •• Boxby, Backas (1000010807) asuinpaikat, kylänpaikat sia tai muita vastaavia arvokkaita kohteita. Lähimmät mui- •• Boxby, Kråkas, Lassas, Bengts (1000010808) asuinpaikat, naisjäännökset sijaitsevat Spjutsundintien varrella sekä kylänpaikat Telegrafberget -mäellä. Muinaisjäännökset ovat historialli- •• Boxby, Lill-Bengts (1000010809) asuinpaikat, kylänpaikat sia asuinpaikkoja, kivirakenteita tai työ- ja valmistuspaikko- •• Boxby, Vajportby, Stor- ja Lill-Finnas (1000010810) ja. Lähimmät muinaisjäännökset (kuva 6-12) ovat: asuinpaikat, kylänpaikat •• Telegrafberget (613010065) kivirakenteet, röykkiöt •• Nevas, säteri (1000010872) asuinpaikat, kylänpaikat •• Box Sandbacka (1000001341) työ- ja valmistuspaikat, •• Nevas, Skrivars, Smeds (1000010873) asuinpaikat, vesimyllyt kylänpaikat •• Box Storbengts (1000001342) työ- ja valmistuspaikat, tuulimyllyt

Kuva 6-12. Boxin ottoalueiden ja lähimpien muinaisjäännösten likimääräiset sijainnit. Bild 6-12. Box täktområden och närmaste minnesmärkens ungefärlig placering.

40 7. Ympäristövaikutukset ja niiden arviointi

Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvataan toiminnan ai- 7.1 Tarkastelualueen rajaus heuttamat vaikutukset ja niistä johtuvat muutokset alueen nykyisiin olosuhteisiin. Vaikutusten arviointimenetelmät ja Vaikutusalueen rajaus tehtiin kunkin arvioitavan ympäristö- haitallisten vaikutusten vähentäminen kuvataan tulosten vaikutuksen ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi melu- yhteydessä luvussa 8. Tässä hankkeessa käytettävissä oleva ja pölyvaikutusten arviointi rajattiin kokemusperäisesti ot- aineisto on esitetty luvussa 6.1 sekä lähdeluettelossa. toalueen lähivaikutusalueelle, joka on arviolta noin yhden

Kuva 7-1. Lähi- ja vesistövaikutusalueen sekä tieliikenteen vaikutusalueen rajaukset. Lähivaikutusalue ulottuu 1 km etäisyydelle ottoalueen reunoista. Tieliikenteen vaikutusalue käsittää liikenneväylät sekä niiden lähialueet. Bild 7-1. När- (röd) och vattensysteminverkningsområde (blå) samt vägtrafikens (grön) inverkningsområdets avgränsning. Närinverkningsområdet sträcker sig 1 km från täktområdens gränser. Vägtrafikens inverkningsområdet innehåller trafikleden och deras närområden. 41 kilometrin säteellä ottoalueesta sijaitseva alue. Rajauksessa Tässä hankkeessa ympäristövaikutusten arvioinnissa eri- huomioitiin erityisen häiriintyvät kohteet, kuten olemassa tyisen tarkastelun kohteena ovat olleet toiminnan luonto- olevat tai suunnitellut asuinkiinteistöt, taajamat ja luonnon- vaikutukset. Lisäksi tarkastelussa keskitytään toiminnan: suojelualueet. Erityisesti arviointi kohdistettiin Boxin kylän •• vaikutuksiin, jotka kohdistuvat ihmisten elinoloihin, suuntaan. terveyteen ja viihtyvyyteen Vesistövaikutusten arvioinnissa arviointi rajattiin las- •• aiheuttamaan ilmapäästöihin sekä meluun ja tärinään kuojiin. Liikenteelliset vaikutukset arvioitiin toimintaan •• pinta- ja pohjavesivaikutuksiin liittyviltä liikenneväyliltä, jotka ovat maantie 11746 ja val- •• sekä aiheuttamaan muutokseen liikennemäärissä ja siitä tatie 7. Liikenteen ympäristövaikutukset, kuten pöly ja aiheutuviin vaikutuksiin. melu, arvioitiin em. liikenneväylien lähiympäristössä. Maisemavaikutukset arvioitiin kaikista kriittisistä näky- mistä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tarkastelualueen muodostivat lähiympäristön vaikutusalueen asukkaat. Vaikutusalueen rajaukset sekä kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelus- ta annetun asetuksen (VNa 800/2010) mukainen 500 metrin rajaus on esitetty kuvassa 7-1.

7.2 Toiminnan vaiheet

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty hankkeen ympäristövaikutukset koko elinkaarelta eli nykypäivästä toiminnan lopettamiseen asti. Hankkeen keskeisimmät vaiheet ovat: •• Kivenottotoiminta ja kiviaineksen jalostus: kalliolouhinta sekä kiviaineksen ja ylijäämälouheen vastaanotto, käsit- tely, varastointi ja lopputuotteiden kuljetukset alueen ulkopuolelle •• Toiminnan lopettaminen: ottoalueen jälkihoito ja tilan seuranta tai mahdollinen käyttö

7.3 Arvioinnin kohdistaminen

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on arvioitu suunnitellun toiminnan vaikutukset ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. YVA-menettelyssä on arvioitu hankkeeseen liittyvien toimintojen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat: •• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen •• maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen •• maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön •• luonnonvarojen hyödyntämiseen •• edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin

42 8. Ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys

8.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään 8.2.2 Päästöjen aiheuttamien vaikutusten arviointi Kalliokiviaineksen ottamistoiminta vaikuttaa alueen maa- ja kallioperään lähinnä louhinta-alueella. Maa- ja kalliope- Tehdyssä pintavesiselvityksessä on käytetty sadannan rästä on kerrottu tarkemmin luvussa 6-3, jossa on tarkas- lähtötietona Porvoon (Järnböle) sadetietoja, joiden mu- teltu muun muassa kiviaineksen käyttökelpoisuutta, lu- kaan alueen vuotuinen sadanta on ollut keskimäärin 656 juusominaisuuksia sekä radioaktiivisuuden mahdollisuut- mm vuosien 1971–2000 välisenä aikana (Drebs ym. 2002). ta. Louhinta-alueen topografia muuttuu ja toiminnasta ai- Vaihtoehtojen 1 ja 2 suunnitelma-alueilla (71 ha) sataisi si- heutuu maaperän pilaantumisriski esimerkiksi öljyvuotojen ten vuodessa noin 466 000 m3 sekä vaihtoehdon 2- alueella osalta (ks. luku 8.13). Vaihtoehdossa 0 kiviainesta ei oteta. (38,5 ha) noin 253 000 m3 vettä. Vedestä osa kuitenkin haih- Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukainen louhinta-alueiden yhteis- tuu ja suurin osa imeytyy varastokasoihin ja irtilouhittuun pinta-ala on noin 71 hehtaaria ja vaihtoehdon 2- mukainen pohjatasoon sekä rakoilun kautta rikkonaisuuskerrokseen. pinta-ala on noin 38,5 ha. Kalliokiviaineksen kokonaisotto- Yleisesti kalliokiviaineksen ottoalueilla on todettu, että nor- määrä on noin 7,8 milj. m3ktr vaihtoehdossa 1, noin 11,2 maalitilanteessa (muulloin kuin rankkasateiden aikaan) ei milj. m3ktr vaihtoehdossa 2 ja noin 6,0 milj. m3ktr vaihto- pintavesivaluntaa havaita. ehdossa 2-. Vaihtoehdoissa 0, 1 ja 2- jää merkittävä mää- Vaihtoehtojen 1 ja 2 mukaisen louhinnan aikana kaikki rä kiviaineksia hyödyntämättä. Lisäksi on huomioitava, että Boxin louhinta-alueen vedet purkautuvat itään ja vesimää- osayleiskaavan mukainen työpaikkojen alue vaatii merkittä- rä Kulloonpurossa lisääntyy. Kulloonpurosta vedet virtaavat viä louhintatöitä alueen A ympäristössä. Kulloonlahteen. Vastaavasti lännenpuolisissa ojissa vesimää- rä hieman vähenee (ks. luku 6-4 ja kuva 6-6). Vaihtoehtojen 8.2 Vaikutukset pintavesiin 1, 2 ja 2- mukaisessa lopputilanteessa Kulloonpuron valuma-alue laajenee louhinta-alueella noin 20 ha. 8.2.1 Yleistä Suunnitellulla Boxin 71 hehtaarin louhinta-alueella valumavesien määrä lisääntyy, kun puusto, maan pintakasvil- Uuden alueen ottaminen kiviaineksen ottotoimintaan lisuus ja maaperä poistetaan. Louhintavaiheessa voi koko muuttaa alueen maaperän laatua, topografiaa ja kasvipei- Boxin ottoalueella olla useita kymmeniä hehtaareita paljas- tettä ja siten vesien kertymistä, imeytymistä maaperään ta kalliopintaa, jonka valumakerroin on yli kaksinkertainen sekä pintavesivirtauksia alueen ulkopuolelle. Louhosten ja talousmetsään verrattuna ja noin kaksinkertainen avoha- louhimoiden kuivatusvesien kiintoaines voi aiheuttaa ajoit- kattuun talousmetsään verrattuna. Mahdollisten rankka- tain alapuolisten vesistöjen samentumista. sateiden aikana voi alueelta valuva vesimäärä olla oleelli- Alueilla ei ole viemäröintiä. Sosiaalitilojen jätevedet joh- sesti nykyistä suurempi ja vesimäärä Kulloonpuron alueel- detaan umpisäiliöihin, jotka tyhjennetään säännöllisin vä- la lisääntyy. Ympäristöön päätyvien hulevesien määrää voi- liajoin paikallisen jäteyhtiön toimesta. Prosesseissa ei muo- daan vähentää käyttämällä laskeutusaltaan tai muun vas- dostu jätevesiä. Tarvittaessa tiestöä, murskekasoja ja murs- taavan pintavesiuoman vettä ottotoiminnassa esimerkiksi kattavia materiaaleja kastellaan. Kasteluvesi tuodaan pai- pölynsidontaan. kalle säiliöissä ja lisäksi käytetään alueelle mahdollisesti ke- Louhinnan jälkeen pintavesien määrä määräytyy tulevan rääntyviä pintavesiä (sadevedet). Kasteluvesi imeytyy käy- maankäytön mukaan. Alueella A hulevesien johtaminen tännössä kokonaan murskeeseen eikä kuormita ympäris- määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Alueella töä. B pintavesien määrä palautuu lähes nykytilaan, kun alueelle toteutetaan jälkihoito- ja maisemointityöt.

43 Louhinta-alueiden virtaamat laskettiin suhteuttamalla Sipoon Metsäpirtissä on seurattu vuodesta 1993, aluksi en- valunnan määrä vaihtoehdon mukaiseen valuma-alueen nakkotarkkailuna, ja vuodesta 1995 käytönaikaisena tark- pinta-alaan. Siten louhinta-alueen teoreettiseksi maksimi- kailuna. Kentän käyttö lietteen kompostointiin aloitettiin virtaamaksi (normaalioloissa) laskuojaan saatiin 7,4 l/s vaih- vuoden 1994 marraskuun alussa. Kompostointikentän suo- toehdoissa 1 ja 2 sekä 4,0 l/s vaihtoehdossa 2-. Todelliset to- ja valumavesien laatu vaihtelee ilmeisesti sateisuudes- virtaamat ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät, koska ta johtuen suuresti. Suoto- ja valumavesien pääsy ympä- laskelmissa ei ole huomioitu veden imeytymistä varastoka- ristöön on estetty keräämällä ne kentältä tasausaltaaseen, soihin ja rakoilun kautta kallioperään. Vastaavasti koko va- mistä vedet pumpataan Viikinmäen jätevedenpuhdista- luma-alueen virtaama olisi tarkkailupisteessä Kulloonpuro molle. Kentän ulkopuoliset pintavedet ohjataan niskaojien 6,8 noin 46,2 l/s. Vaihtoehdossa 2 louhinta-alueelle B tulee avulla Kulloonpuroon. Pintavesiä tarkkaillaan Kulloonpuron mahdollisesti purkautumaan pohjavesiä, koska ottotaso tu- kolmesta pisteestä neljä kertaa vuodesta. (Muurinen 2008) lee olemaan pohjavedenpinnan tason alapuolella (ks. luku Oiva-paikkatietopalvelun mukaan Kulloonpuron pis- 8.3). teestä 6,8 on tarkkailtu veden laatua 57 kertaa vuosien Rudus Oy:n Espoon Kulmakorvessa tarkkailutulosten 1993–2010 aikana (Ympäristöhallinto 2010). Tämän tarkkai- perusteella kalliolouhinta-alueiden valumavesien nitraat- lujakson aikana järven kokonaistyppipitoisuus on ollut 0,5– ti-nitriittipitoisuus on ollut keskimäärin 0,16 mg/l ja kiin- 8,6 mg/l (ka 1,7 mg/l) ja kiintoainespitoisuus 4,5–94 mg/l toainepitoisuus keskimäärin 1,6 mg/l (vuosina 2004–2010, (ka 15,6 mg/l). Kulloonpuron pH on ollut keskimäärin 6,2, Savolainen 2011). Boxin louhinta-alueiden pintavesissä sähkönjohtavuus 16,9 mS/m ja sameus 26,7 FNU. voidaan olettaa nitraatti-nitriittitypen ja kiintoaineksen pi- Vuosien 1993–2010 tarkkailutulosten keskiarvojen pe- toisuustasojen vastaavan edellä mainittuja pitoisuuksia. rusteella Kulloonpuron nykyinen kuormitus on noin 7 kg/ Näiden lähtötietojen perusteella Boxin louhinta-alueelta tu- vrk typpeä ja 62 kg/vrk kiintoainetta. Vaihtoehtojen 1 ja 2 leva kuormitus olisi noin 0,12 kg/vrk nitraatti-nitriittityppeä mukaisten ottoalueiden kuormitus olisi siten typen ja kiin- ja 1,0 kg/vrk kiintoainetta vaihtoehdoissa 1 ja 2. Vastaavasti toaineen osalta noin 2 % Kulloonpuron kuormituksesta. kuormitus olisi noin 0,07 kg/vrk nitraattityppeä ja 0,6 kg/ Vastaavasti vaihtoehdon 2- mukainen kuormitus olisi noin vrk kiintoainetta vaihtoehdossa 2-. Räjähteistä peräisin ole- 1 % typen ja kiintoaineen osalta. Arvot ovat kuitenkin typen va typpi on yleensä nitraattimuodossa, eikä louhinta-alu- osalta todellisuudessa tätä pienemmät, koska laskelmissa eilla ole muita typen lähteitä, joten arvioidut nitraatti-nit- ei ole huomioitu puron kasvillisuuden ravinteita pidättävää riittityppikuormitukset ovat noin 80 % kokonaistyppikuor- vaikutusta. Todennäköisesti typen pitoisuus pienenee las- mituksesta. Ojien kasvillisuus sitoo typpiyhdisteitä, jolloin kuojissa murto-osaan, jolloin louhinta-alueelta tuleva typ- ravinnekuormitus vähenee Kulloonpurossa merkittävästi. pikuormitus olisi marginaalista. Laskelmissa ei ole kuitenkaan huomioitu tätä ravinteiden sitoutumista kasvillisuuteen. 8.2.4 Yhteenveto ja vaikutusten vähentäminen Käsiteltävä kierrätyslouhe on puhdasta rakentamisen yh- teydessä irrotettua louhetta (luonnonmateriaali), joten sen Vaihtoehtojen 1, 2 ja 2- mukaisesta toiminnasta voi aiheu- käsittelystä ei tule lisävaikutuksia pintavesiin. tua pintavesivaikutuksia louhinnan aikana. Hankealueelta ympäristöön johdettavissa vesissä voi olla kiintoainekuor- 8.2.3 Vertailu muiden päästölähteiden mitusta ja siitä johtuvaa veden samentumista. Louhinnassa suuruuteen käytetyistä räjähdysaineista voi vapautua typen yhdisteitä louhosalueelta ympäristöön johdettaviin pintavesiin. Boxin kallioalue kuuluu pääasiassa Kulloonpuron valuma- Louhinnan aikana kaikki Boxin louhinta-alueen vedet alueeseen (81.041, kuva 6-6). Louhinta-alueen välittömässä purkautuvat itään ja vesimäärä Kulloonpurossa lisääntyy. läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesiä (järviä, jokia tai Vastaavasti lännenpuolisissa ojissa vesimäärä hieman vähe- lampia). Nykytilanteessa louhinta-alueen valumavedet kul- nee. Vaihtoehtojen 1, 2 ja 2- mukaisessa lopputilanteessa keutuvat ojia ja puroja pitkin pääosin Kulloonpuroon ja osit- Kulloonpuron valuma-alue laajenee louhinta-alueella noin tain Nevasjokeen. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 kaikki louhinta-alu- 20 ha. Louhinta-alueelta lähtevän pintaveden laskennalli- een vedet laskisivat Kulloonpuron kautta Kulloonlahteen. sesti arvioidut teoreettiset maksimivirtaamat normaaliolois- Kaikilla edellä mainituilla valuma-alueilla on maataloutta ja sa ovat noin 7 l/s vaihtoehdoissa 1 ja 2 sekä 4 l/s vaihtoeh- muita hajakuormituslähteitä. Lisäksi Kulloonpuron valuma- dossa 2-. Virtaamat ovat kuitenkin todellisuudessa lasken- alueella on Metsäpirtin kompostointialue. nallista arviota pienemmät, koska suurin osa pintavesistä Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon imeytyy irtilouhittuun kallioon ja varastokasoihin, mitä ei jätevesilietteen kompostointikentän vesistövaikutuksia ole otettu huomioon laskelmissa.

44 Suurimmat vaikutukset tulevat vaihtoehdosta 2 alueel- (ks. luku 6.5). Koska louhinnan kohteena ovat ympäröiväs- ta B, koska valuma-alueen kasvamisen lisäksi alueelta voi- tä maastosta edellä mainitun tason yläpuolelle kohoavat daan joutua pumppaamaan alemmalle ottotasolle kertyviä kalliomäet, ei louhoksiin kerry pohjavettä ennen ottotoi- pohjavesiä purkuojaan. Määrän arvioidaan kuitenkin olevan minnan ulottamista edellä mainittujen tasojen alapuolelle. vähäinen. Sitä ennen louhokseen kertyy ainoastaan pintavesiä lähin- Kiintoainekuormitus on arvioitu olevan noin 2 % vaih- nä louhosalueille tulevasta sadannasta. Pintavesien virtaus toehdossa 1 ja 2 sekä 1 % vaihtoehdossa 2- Kulloonpuron ympäröiviltä alueilta louhinta-alueille on vähäistä topogra- kuormituksesta. Myös typpikuormituksen arvioidaan ole- fiasta johtuen. van vähäistä läheisten peltojen kuormitukseen verrattuna, Hankealueella kallioperän vallitseva rakoilutyyppi on koska laskuojien kasvillisuus sitoo merkittävästi louhinta- harvarakoinen horisontaalinen laattarakoilu, ja pystyrakoilu alueelta tulevia ravinteita. Tämän takia louhinnan vaikutuk- on erittäin harvaa. Näin ollen kalliopohjaveden määrä lou- set Kulloonpuron ja edelleen Kulloonlahden sedimenttien hinta-alueella on vähäinen. Louhinta-alueiden halki kulkee laatuun, pohjaeläimiin, kalastoon ja kalastukseen jäävät to- luokan III rikkonaisuusvyöhykkeitä, jotka keräävät ja ohjaa- dennäköisesti vähäisiksi. vat kalliopohjavettä. Rikkonaisuusvyöhykkeet on havaitta- Louhinnan jälkeen pintavesien määrä määräytyy tulevan vissa alueen topografiassa kalliokumpujen välisinä notkel- maankäytön mukaan. Alueella A hulevesien johtaminen mina. Pääosa rikkonaisuusvyöhykkeistä on luode-kaakko- määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Alueella suuntaisia. Kummaltakaan louhinta-alueelta ei ole ruhjeyh- B pintavesien määrä palautuu lähes nykytilaan, kun alueelle teyttä lähimpien talousvesikaivojen suuntaan tai kaivoille toteutetaan jälkihoito- ja maisemointityöt. saakka. Kun vielä huomioidaan, että pääosa ottotoiminnasta sijoittuu pohjavesipinnan yläpuolelle, ei toiminnasta ai- 8.3 Vaikutukset pohjaveteen heudu haittaa talousvesikaivojen käytölle. Ottotoiminnan seurauksena kallion pintaosa jää rikko- 8.3.1 Yleistä naiseksi. Rikkonaisuuskerroksen kyllästyessä nopeasti ve- dellä muodostuu paikallinen kalliopohjavesiesiintymä, jo- Suunniteltu ottotoiminta kohdistuu kahden erillisen, ym- hon vettä varastoituu enemmän, kuin alueen luontaisesti päröivästä maastosta kohoavan kalliomäen alueelle (kuva rakoilevaan kallioperään. Ottotoiminnan ja ottoalueiden jäl- 6-1). Louhintatoiminta muuttaa alueen topografiaa ja kasvi- kihoitotoimenpiteiden jälkeen pohjavesiolosuhteet tasaan- peitettä ja siten vesien kertymistä maaperään sekä pintave- tuvat, joten syntyvät rikkonaisuuskerrokset eivät vaikuta ot- sivirtauksia alueen ulkopuolelle. Mikäli ottotoiminta ulote- toalueiden ulkopuolisen pohjaveden laatuun tai tasoon. taan pohjavesipinnan alapuolelle, pohjavedenpinta laskee Alueelta louhittava kiviaines on lähes rapautumaton- louhoksen lähiympäristössä, koska louhosalueelle kertyvää ta ja sisältää erittäin vähän tai ei lainkaan helposti rapau- vettä joudutaan pumppaamaan louhinnan aikana louhin- tuvia haitta-aineita, joten normaalitoiminnalla ei ole haital- ta-alueen kuivattamiseksi. Avolouhoksen vaikutus pohjave- lista vaikutusta pohjaveden laatuun. Räjähdysainepäästöt den pinnankorkeuteen ja vaikutusalueen suuruuteen ovat kohdistuvat louhoksiin kertyviin pintavesiin, jotka ohjataan aina tapauskohtaisia. Pohjaveden virtausnopeus riippuu Kulloonpuroon, ja jotka eivät siten imeydy merkittävissä olennaisesti maa- ja kallioperän ominaisista vedenjohta- määrin maa- tai kallioperään muodostaen ja kuormittaen vuuksista. Huonosti vettä johtavilla alueilla (tiiviiden moree- pohjavettä. Pohjaveden laadun heikkeneminen on siten ni- kalliomuodostumien alueilla) pohjaveden liike on huo- mahdollista ainoastaan häiriö- tai onnettomuustilanteissa, mattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi soraharjujen ja ruh- joissa silloinkin haittavaikutukset rajautuvat kyseiselle lou- jeisten kallioiden alueilla. hinta-alueelle ja joiden syntyminen estetään hyvillä työme- netelmillä ja -käytännöillä. 8.3.2 Pohjavesivaikutusten arviointi 8.3.3 Vaihtoehtojen vertailu Kalliopohjaveden pinnan tason louhinta-alueilla arvioidaan korkeimmillaan sijaitsevan tasolla +15 m mpy, joka vastaa Vaihtoehdossa 1 alin ottotaso alueella A tulee olemaan louhinta-alueiden ympäristön laaksoalueiden maan pinnan +20,0 m mpy ja alueella B +17,5 m mpy. Ottotoiminta tu- tasoa. Läheisen Metsäpirtin kompostointilaitoksen pohja- lee näin ollen olemaan kokonaisuudessaan pohjavesipin- veden tarkkailupisteissä pohjaveden korkeus on ollut keski- nan yläpuolella. Koska lähimmätkin talousvesikaivot sijoit- määrin +13,87…14,67 m mpy. Alueelle A asennetussa poh- tuvat louhittavista alueista erillisten kalliokumpareiden alu- javesiputkessa ei havaittu vettä tasolla +13,05 m mpy, jo- eille eikä alueiden välillä ole hydrologista yhteyttä (ruhjeet), ten tällä alueella pohjavedenpinnantaso on tätä alhaisempi ei ottotoiminnalla ole vaikutusta talousvesikaivojen veden-

45 pinnan tasoon tai veden laatuun. •• Pohjavedenpinnan alaisien räjäytysten osalta on pyrit- Vaihtoehdossa 2 alin ottotaso alueella A tulee olemaan tävä välttämään perinteisiä Anfo-räjähteitä, joista 95 % +15,0 m mpy ja alueella B +12,5 m mpy. Ottotoiminta tulee on veteen liukenevia ammoniumnitraatteja ja pyrittävä näin ollen olemaan alueella A pohjavesipinnan yläpuolella käyttämään emulsioräjähdysaineita (Forcitin Kemiitti ja alueella B mahdollisesti hieman sen alapuolella. Alueella 510- ja Sibiritfinin Sibirit 1200-emulsiot), joiden liuke- A tapahtuva louhinta ei vaikuta pohjavesipinnan korkeus- nevuus veteen on vähäistä. Emulsioräjähdysaineiden tasoihin louhinta-alueen ympäristössä. Alueella B ottotoi- käyttö vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä. minnan loppuvaiheessa kertyy louhokseen pintavesien li- •• Pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi räjähdeai- säksi mahdollisesti pohjavettä, jonka määrä on kallion tiive- neiden käyttö tulee olla hyvin suunniteltua ja räjähteet ydestä, maapeitteiden ohuudesta ja ympäristön vajoveden on säilytettävä siten, ettei niitä kulkeudu ympäristöön virtaussuunnista (poispäin louhoksesta) johtuen kuitenkin ylimäärin. vähäinen. Huomioiden tämä, sekä se, että ottotoiminta ulo- •• Pintavesien ohjaaminen selkeytysaltaan kautta ympä- tetaan enintään noin 2 metriä arvioidun pohjavesipinnan ristön ojiin on suositeltavaa. Kummankin ottoalueen alle, louhoksen kuivatuksen vaikutus pohjaveden pinnan vedet voitaisiin ohjata yhteisen selkeytysaltaan kautta. tasoon rajoittuu hyvin suppealle alueelle louhinta-alueen Tällä tavalla veden laadun seuranta ja vaikutusten välittömään läheisyyteen. Näin ollen myöskään vaihtoeh- arviointi olisi helpompaa. don 2 mukaisella ottotoiminnalla ei ole vaikutusta ympäris- tön talousvesikaivojen veden pinnan tasoon tai veden laa- 8.4 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset tuun. Ottotoiminnan jälkeen alueet muotoillaan niin, ettei alueelle kerry pinta- tai pohjavesiä lammeksi. 8.4.1 Yleistä Vaihtoehdossa 2- ottotoiminta ja sen pohjavesivaikutuk- set vastaavat edellä mainittua vaihtoehtoa 2, lukuun otta- Louhintatoiminnasta muodostuu ilmapäästöjä, jotka voi- matta aluetta B, joka jätetään nykyiseen tilaan. daan jakaa kaasu- ja hiukkaspäästöihin. Päästöt syntyvät Ottoalueen B eteläpuolisen Stormossenin suoalueen muun muassa räjäytyksistä, kiviainesten käsittelystä ja kul- vedet purkautuvat suon ja ottoalueen välissä kulkevaan jetuksista. Kulloonpuroon ja edelleen ottoalueen itäpuolitse kaak- Tavallisen kalliokiviaineksen louhinnan, kuten muiden- koon. Näin ollen, vaikka vaihtoehdossa 2 alin ottotaso alu- kin kiviainesten louhinnan selvästi merkittävin ilmaan ja eella B on noin 5 m suoalueen pintaa (noin +17 m mpy) lähiympäristöön kohdistuva päästö on kiviainesperäinen alempana, ei suoalueen vesiä purkaudu louhosalueelle. mineraalipöly. Louhinnassa muodostuva kiviainespöly on Täten missään vaihtoehdossa ottotoiminta ei aiheuta olo- partikkelikooltaan suurta (pääosin halkaisijaltaan yli 30 μm)

suhteiden muutosta alueen B eteläpuoliselle Stormossenin ja hengitettävän hiukkaskoon (PM10) osuus louhinnassa suoalueelle. muodostuvasta pölystä on pieni. Pölypäästöjen suuruut- ta ja merkittävyyttä voidaan arvioida pölyn leijuman ja las- 8.3.4 Pinta- ja pohjaveden pilaantumisen keuman avulla. Laskeuman merkitystä pidetään nykyään vähentäminen ja ehkäiseminen vähäisenä arvioitaessa pölyn terveysvaikutuksia, joten tär- keämpää on arvioida leijuvan pölyn (PM10) määrää ja levi- Alueen pohjaveden laadun huononemista voivat aiheut- ämistä. taa alueella mahdollisesti tapahtuvat vahingot ja päästöt. Liikenteestä sekä maansiirtokalustosta aiheutuu pölyä- Mahdollisten vahinkojen huomioiminen jo ennakkoon vä- misen lisäksi pakokaasupäästöjä. Kaasumaisten päästöjen hentää pohjaveden pilaantumisriskiä. (räjäytys- ja pakokaasut) vaikutukset kohdistuvat laajem- Alueella kiinnitetään huomiota seuraaviin riskitekijöihin: malle alueelle kuin pölypäästöjen, koska ne leviävät laajal- •• Pohjavesi on herkkä mahdollisille työkoneista peräisin le alueelle ilmavirtausten mukana. Kaasumaisten päästöjen oleville öljy- ja voiteluainepäästöille. Pohjaveden vaikutukset ovat alueellisia tai globaaleja, kun taas pölyvai- pilaantumisriskin minimoimiseksi alueen työkoneiden kutukset ovat paikallisia. Louhintatoiminnan merkittävim- polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille alustalle ja tankkaus- mät kaasumaiset päästöt muodostuvat kuorma-autojen ja paikat suojataan vuotojen varalta. Polttoainesäiliöiden työkoneiden pakokaasuista. Koneiden ja laitteiden käytössä varastointipaikka ja tankkauspaikat varustetaan muodostuvat päästöt ovat polttoaineen rikkipitoisuudesta

öljynimeytysaineella. Mikäli pienikin polttoaineen vuoto aiheutuva SO2-päästö, epätäydellisestä palamisesta ja polt- havaitaan, imeytetään polttoaine välittömästi imey- toaineen epäpuhtauksista johtuvat hiukkaspäätöt sekä hiili- tysaineen avulla ja jäte toimitetaan asianmukaiseen dioksidi ja typen oksidit. Maa-aines-kuljetuksista aiheutuvat jätteenkeräykseen. pölypäästöt ovat marginaalisia muun toiminnan ja liiken-

46 teen pölypäästöihin verrattuna eikä niitä ole siten arvioitu 2006). Toiminnassa muodostuvan pölypäästön suuruus on laskennallisesti. arvioitu Rudus Oy:n Kuopion Hepomäen louhokselle tehtyjen hiukkaspitoisuusmittausten pohjalta (Saari & Pesonen 8.4.2 Ilmaan kohdistuvien päästöjen 2007). Laimennuskertoimet on laskettu eri etäisyyksil- vertailuarvot le kolmella eri tuulen nopeudella; heikko tuuli 1 m/s, kes- kituuli 3,9 m/s (Drebs ym. 2002) ja voimakas tuuli 10 m/s. Pölypäästöt Laimennuskertoimet on esitetty taulukossa 8-1. Valtioneuvoston asetuksen (VNa 711/2001) mukainen raja- arvo hengitettäville hiukkasille (PM10) on vuorokausikeski- Taulukko 8-1. Laimennuskertoimet eri etäisyyksillä ja tuulen voimakkuuksilla 3 arvona 50 μg/m , jonka saa ylittää 35 kertaa kalenterivuo- Etäisyys Laimennusker- Laimennusker- Laimennusker- dessa. Kalenterivuoden keskiarvon tulisi olla alle 40 μg/m3. lähteestä roin, tuuli 1 m/s roin, tuuli 3,9 m/s roin, tuuli 10 m/s 50 m 0,600 0,154 0,060 Pienhiukkasille (PM2.5) ei Suomessa ole asetettu ohje- tai raja-arvoja. 100 m 0,300 0,077 0,030 Kivipölyä koskevia työhygieenisiä ohjearvoja on annettu 300 m 0,100 0,038 0,010 sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa ”HTP-arvot 2000”. 500 m 0,060 0,015 0,006 1000 m 0,030 0,008 0,003 Epäorgaanisen pölyn kahdeksan tunnin vaikutusajalle ar- 1500 m 0,020 0,004 0,002 vioitu, haitalliseksi tunnettu keskipitoisuus (HTP 8 h) on 10 000 μg/m3. Suurin osa pölypäästöistä tulee murskauksesta, joten ”päästölähteeksi” on valittu kukin murskaamo erik- Kaasupäästöt seen. Louhinta- ja kiviaineksen käsittelytoiminnasta syn-

Kaasumaisille päästöille asetetut raja-arvot ovat voimassa tyvän pölyn hengitettävän partikkelikoon (PM10) pitoisuu- ajoneuvo- ja työkonekohtaisesti voimassa olevan lainsää- deksi murskauslaitoksen vieressä on laskennallisesti arvi- dännön pohjalta. Louhintatoiminnassa ei aseteta kokonais- oitu 205 μg/m3. Pölypäästön pitoisuus on arvioitu Rudus päästörajoja kaasumaisten päästöjen osalta. Oy:n Hepomäen louhinta-alueella saatujen tulosten perusteella (Saari & Pesonen 2007). Hepomäen mittaustulok- 8.4.3 Päästöjen ja leviämisen arviointi siin on vaikuttanut Rudus Oy:n louhintatoiminnan lisäk- si Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema sekä raskas liikenne. Louhintatoiminnasta muodostuvan pölyn määrää ja leviä- Kierrätyslouheen käsittelystä muodostuvan pölyn määrä mistä on arvioitu laskennallisesti Rudus Oy:n muissa lou- tonnia kohden on arvioitu yhtä suureksi kuin muusta kiviai- hoshankkeissa tehtyjen pölyn leviämisselvitysten pohjalta neksen louhinnasta ja käsittelystä. sekä muun louhintatoiminnan pölyvaikutuksia koskevan Kokonaispölyn (TSP) leviämistä ei ole mallinnettu erik- kirjallisuuden pohjalta (esim. Aatos S., 2003). Vaikutusten seen, koska nykyisen tutkimustiedon pohjalta pölyn ter- arvioinnissa on otettu huomioon herkkien kohteiden, ku- veysvaikutusten kannalta kriittinen partikkelikokoluokka ten asutuksen tai luontoarvoltaan arvokkaiden alueiden on alle 10 μm (PM10). Lisäksi louhintatoiminnassa ja kivi- tai sijainnit. Työkoneista ja kuljetuksista aiheutuvat kaasumai- muiden mineraalisten kierrätysmateriaalien jalostustoimin- set päästöt on arvioitu ominaispäästöjen ja työsuoritteiden nassa muodostuvan kokonaispölyn suurimmat partikkelija- avulla. keet laskeutuvat pääosin louhosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Kuvassa 8-1 on esitetty Helsinki-Vantaan alu- Leijuman mallintaminen een 30 vuoden prosentuaalista tuulensuuntajakaumaa Pölyn leviämisen mallintamiseen on olemassa useita mal- kuvaava käänteinen tuuliruusu (suunnat joihin tuulee). linnusohjelmia, joista tunnetuin on US EPA:n kehittämä ns. Tuulijakaumaa hyödynnetään pölyn leviämisen arvioinnis- FDM-malli. Boxin alueen louhintatoiminnassa muodostu- sa. van pölyn leviämisen mallintamiseen FDM-mallilla ei ole riittävästi lähtöaineistoa. Pölyn leviämistä (leijumaa) on mallinnettu TA Luft 1974/1983 mukaisilla laimennusker- toimilla (Fortum 2002). Laimennuskerroin on valittu oletta- malla ilmakehän virtaus stabiiliksi (luokka 1 eli ns. Pasquill- luokka F). Mallinnusalueen maanpinta on oletettu tasaisek- si. Laimennuskertoimen arvo on kääntäen verrannollinen tuulen nopeuteen, eli tuulen nopeuden kaksinkertaistu- essa leijuvan pölyn pitoisuudet puolittuvat (Neste Oil Oyj

47 2010) pohjalta suunniteltujen kiviaineksen tuotantomäärin ja kierrätyslouheen käsittelymääriin nähden.

8.4.4 Pölyn leviäminen

Taulukossa 8-2 on esitetty vaihtoehtojen 1, 2 ja 2- mukaises-

ta louhintatoiminnasta aiheutuva pölyn PM10-pitoisuuden lisäys luontaiseen taustapitoisuuteen eri etäisyyksillä louhinta-alueesta. Kaikissa vaihtoehdoissa on sama pölypi- toisuus kun toimitaan alueella A, koska vuosittainen murs- kausmäärä on sama. Kuvassa 8-2 olevassa pölyn leviämis- mallissa on havainnollistettu etäisyyksiä pölylähteeseen Kuva 8-1. Käänteinen tuuliruusu (tuulijakauma %), Helsinki-Vantaan (murskauslaitokseen). lentoasema 1971–2000. Bild 8-1. Omvänd vindros (vindfördelning %), Helsingfors-Vanda flygfält 1971–2000. Taulukko 8-2. Hengitettävän PM10 partikkelikoon pölypitoisuudet (louhinta- ja alueelle tuotavan louheen käsittelytoiminnasta aiheutuva lisäys taustapitoisuuksiin) eri tuulen nopeuksilla. Keskimääräinen tuulen Toiminnasta aiheutuvaa pölylaskeumaa ei ole mallinnet- nopeus on pääkaupunkiseudulla 3,9 m/s. tu. Ympäristöön kohdistuva pölylaskeuma on arvioitu muis- 3 3 3 Etäisyys PM10 [µg/m ] PM10 [µg/m ], PM10 [µg/m ], ta louhintakohteista saatujen tietojen pohjalta. Laskeuman lähteestä tuulen nopeus tuulen nopeus tuulen nopeus vaikutukset ovat lähinnä visuaalisia ja häiritseviä 1,0 m/s 3,9 m/s 10,0 m/s 0 m 410 410 410 Kaasumaisten päästöjen laskenta 200 m 62 16 6 Työkoneista muodostuvien kaasumaisten päästöjen mää- 500 m 25 6 2 rät on arvioitu Rudus Oy:n toimittamien työkoneiden yleis- 1000 m 12 3 1 ten ominaiskulutusarvojen ja VTT:n yksikköpäästöjen (VTT 1500 m 8 2 1

Kuva 8-2. Etäisyydet Boxin louhinta-alueelta, hengitettävän pölyn (PM10) leviäminen (vrt. taulukko 8-2 ja 8-3).

Bild 8-2. Avstånden från box täktverksamhetsområdet, inhalerade dammets (PM10) spridning (jfr. Tabell 8-2 och 8-3).

48 Taulukossa 8-3 on esitetty lähimmillä kiinteistöillä louhin- 8.4.5 Toiminnasta aiheutuvat kaasumaiset tatoiminnasta aiheutuvat pölypitoisuudet eri vaihtoeh- päästöt doissa ja eri vaiheissa keskimääräisellä tuulen nopeudella. Vaiheessa 1 ottotoiminta on alueella A ja vaiheessa 2 alu- Työkoneista muodostuvat kaasumaiset (polttoaineperäi- eella B. set) päästöt on laskettu alueella toimivien työkoneiden Taulukoissa 8-2 ja 8-3 esitetyt pitoisuudet on laskettu ominaispäästöjen ja käsiteltävien materiaalivirtojen mu- myötätuulella, eikä laskelmissa ole huomioitu alueen ym- kaan eri vaihtoehtojen tuotantomäärille. Kaikissa vaihtoeh- pärillä olevaa suojaavaa metsää tai maanmuotoja. Alueella doissa vuosittainen tuotantomäärä on 550 000 m3ktr, jonka tulee suurimman osan ajasta koilliseen, jossa ei ole asutus- lisäksi murskataan kierrätyslouhetta 100 000 t/a. Laskennan ta kilometrin säteellä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat muut lähtöarvot on esitetty taulukossa 8-4. lounaassa ja lännessä, mihin suuntiin tuuli puhaltaa noin Taulukossa 8-5 on esitetty työkoneista muodostuvat kaa- 8–11 % ajasta. Tämän takia myös taulukkojen 8-2 ja 8-3 mu- sumaiset päästöt eri vaihtoehdoissa ja murskauslaitteistol- kaisia pölypitoisuuksia tulee näille kiinteistöille noin 8–11 % la. Työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöl- toiminta-ajasta. jyä (lämpöarvo 43 MJ/kg). Laskennassa on huomioitu kiviaineksen louhinnan ja jalostuksen lisäksi arvioitu kierrä- tyslouheen käsittely.

Taulukko 8-3. Hengitettävän PM10 partikkelikoon pölypitoisuudet (louhinta- ja alueelle tuotavan louheen käsittelytoiminnasta aiheutuva lisäys taustapitoisuuksiin) keskimääräisellä tuulen nopeudella lähimmillä kiinteistöillä.

Talo nro Vaihe 1 (alue A) Vaihe 2 (alue B) VE0 VE1/2 VE2- VE0 VE1/2 VE2- 1 0 3 3 0 2 0 2 0 2 2 0 5 0 3 0 2 2 0 5 0

Taulukko 8-4. Kaasumaisten päästöjen arvioinnissa käytettyjä lähtöarvoja.

Päästökertoimet:

Ominaiskulutusarvot: Hiukkaset SO2 NOx CO2 Poraus ja rikotus (0,10 l/m3) 2,8 g/l 0,017 g/l 28 g/l 2 660 g/l Kiviaineksen ajo syöttimeen (0,20 l/t) 1,5 g/l 0,017 g/l 28 g/l 2 660 g/l Murskaus (0,40 l/t) 2,8 g/l 0,017 g/l 28 g/l 2 660 g/l Lastaus (0,12 l/t) 1,5 g/l 0,017 g/l 28 g/l 2 660 g/l Varastointi (0,10 l/t) 1,5 g/l 0,017 g/l 28 g/l 2 660 g/l

Taulukko 8-5. Työkoneiden polttoaineperäiset vuosipäästöt [t/a] eri vaihtoehdoissa (murskaus sähköenergialla tai Lokotrack-laitteistolla).

Päästö Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1, 2 ja 2- Vaihtoehto 1, 2 ja 2- (sähkö) (Lokotrack) Hiukkaset 0 1,2 3,0

SO2 0 0,01 0,02

NOx 0 18,8 37,1

CO2 0 1 979 3 723

49 Tuotteiden ja alueelle tuotavien materiaalien kuljetuksista PM10-hiukkasten pitoisuuslisäys taustapitoisuuksiin lähim- aiheutuvat keskimääräiset polttoaineperäiset päästöt on millä asuinkiinteistöillä (Veteltien ja Hastbackantien alueil- laskettu LIPASTO:n yksikköpäästöjen (VTT 2010) ja liiken- la) on noin 9–18 μg/m3 tuulen ollessa koillisesta lounaaseen nemäärien perusteella. Liikennemäärät eri tieosuuksilla on voimakkuudella 1,0 m/s. Alueen vallitseva tuulen suunta kuvattu luvussa 8.9. Taulukossa 8-6 on esitetty laskennassa on lounaasta koilliseen (18 % ajasta). Alueen koillispuolel- käytettyjen yksikköpäästöjen lähtöarvot ja taulukossa 8-7 la ei ole lainkaan asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrät vaikutusalueen Keskimääräisellä tuulen nopeudella pitoisuuslisäys on vain tieosuuksilla. 2–5 μg/m3. Vastaavasti vaihtoehdossa 2- pitoisuuslisäys on 9 μg/m3 tuulen ollessa koillisesta lounaaseen voimakkuu- Taulukko 8-6. Liikenteen yksikköpäästöt henkilöautoille sekä tyhjille ja della 1,0 m/s ja 2 μg/m3 keskimääräisellä tuulen nopeudel- täysille (kuorma 40 t) raskaille ajoneuvoille. la. Vaihtoehtojen 1 ja 2 suuremmat pölypitoisuudet tule- Päästö Henkilöauto Tyhjä Täysi vat vaiheessa 2, kun ottotoiminta siirtyy alueelle B. Koska SO 0,00096 0,0045 0,006 2 toiminta etenee vaihtoehdoissa 2 ja 2- syvemmälle ympä- N O 0,0051 0,029 0,037 2 röivään maan pintaan nähden, suurempi osa muodostu- CH 0,0068 0,009 0,009 4 vasta pölypäästöstä jää louhosalueen sisään. Siten vaihto- Hiukkaset 0,011 0,071 0,09 ehdoissa 2 ja 2- olevat pölypitoisuudet ovat todellisuudes- HC 0,19 0,15 0,14 sa edellä mainittuja arvoja pienemmät. Boxin ympäristön NO 0,42 5,8 7,5 x muilla asuinalueilla tai häiriintyvissä kohteissa merkittävin CO 1,7 0,23 0,26 päästölähde tulee joko valtatien VT7 liikenteestä tai muis- CO 179 710 946 2 ta toiminnoista. Tehdyn tutkimuksen perusteella Boxin louhintatoimin- Taulukko 8-7. Liikenteen keskimääräiset polttoaineperäiset vuosipäästöt nasta tai kierrätyslouheen käsittelytoiminnasta ei aiheu- eri vaihtoehdoissa vaikutusalueen teillä (laskelmissa huomioitu

keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL). du ympäristön asuinalueille sellaisia PM10-pölypitoisuuksia, joilla voisi olla asukkaiden terveydelle haitallisia vaikutuk- Päästö Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1, Kasvu VE0:sta [t/a] 2 ja 2- [t/a] [%] sia. Saatujen tulosten ja arvioitujen keskimääräisten tausta- pitoisuuksien (huomioiden myös muut alueen toimijat) ei SO2 0,1 0,1 3 % yhteenlaskettuna arvioida ylittävän VNp:n mukaisia vuoro- N2O 0,4 0,4 4 % kautisia raja-arvoja. Laskennan lähtöarvoissa ja tuloksissa on CH4 0,3 0,4 1 % Hiukkaset 0,9 0,9 4 % huomioitu louhintatoiminnan ja kierrätyslouheen käsittely- HC 9 9 1 % toiminnan aiheuttamat päästöt.

NOx 52 54 5 % Ajoittain, poikkeuksellisten sääolosuhteiden vallitessa, CO 77 77 0 % voi lähiasutuksen ympäristöön esim. räjäytystapahtumien

CO2 12 049 12 398 3 % jälkeen kulkeutua pölyä, joka on silmin nähden havaittavissa. Mikäli tuulet louhosalueella ovat pitempiä aikoja (esim. Liikenteestä aiheutuvat vuosipäästöt kasvavat 0–5 % useita päiviä) kohti lähimpiä asuinkiinteistöjä kaakossa, voi vaihtoehdoissa 1, 2 ja 2-. Painottamatta mitään yksittäistä pölylaskeumasta muodostua esteettistä haittaa esimerkiksi päästökomponenttia vuosipäästöt kasvavat 3 % nykytilan- ikkunalaudoille tai kuivamassa oleville pyykeille. teesta. Taulukossa 8-8 on esitetty Rudus Oy:n työkoneista ja kuljetuksista vaikutusalueen teillä aiheutuvat päästöt. Kaikissa 8.4.6 Yhteenveto ja johtopäätökset tuotantovaihtoehdoissa on sama liikennemäärän kasvu ja siten sama vaikutus liikenteen päästöihin, koska vuosittai- Toiminnasta aiheutuvista ilmaan kohdistuvista päästöistä nen murskausmäärä on sama. Liikenteestä aiheutuvat vuo- merkittävin on kiviainesperäinen mineraalipöly, jota syntyy sipäästöt kasvavat painottamatta mitään yksittäistä pääs- kiviaineksen louhinnasta ja käsittelystä sekä kierrätyslou- tökomponenttia 3 % vaikutusalueen teillä. Liikenteen pa- heen käsittelystä ja liikennöinnistä murskepintaisilla alueil- kokaasupäästöjen kasvu sekä louhinta-alueella toimivan la. Toiminnan pölypäästöjen leviäminen ympäristöön on ar- kaluston aiheuttamat pakokaasupäästöt eivät aiheuta mis- vioitu laskennallisesti ja lähtötiedot on saatu Rudus Oy:n sään vaihtoehdossa merkittäviä ympäristö- tai terveysvai- Kuopion Hepomäen louhoksilla tehdyistä hiukkasmittauk- kutuksia. Kuljetusten käyttämät tiet ovat asfaltoituja, jo- sista. Lähtötietoina on käytetty mittaustulosten tuntiarvoja. ten liikenteestä aiheutuvat pölypäästöt ovat marginaalisia Tulosten perusteella vaihtoehdoissa 1 ja 2 louhintatoi- muun toiminnan pölypäästöihin verrattuna eikä niitä ole minnan sekä kierrätyslouheen käsittelyn yhteenlaskettu siten arvioitu laskennallisesti.