Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & Julkaisu • 1/2019

Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & julkaisu • 1/2019

Huoltovarmuuden tavoitteet: lisää huomiota energiasaantiin s. 18

Mål för försörjningsberedskapen: Större fokus på energitillförsel s. 19 • Sisällys • • Pääkirjoitus • Ledare •

• Etukannen kuva:Tomas Ströberg• • Päätoimittaja/Chefredaktör Robert Nyman • Voima Käyttö Mikonkatu 8 00100 Helsinki Kraft Drift puh. (09) 5860 4815

Suomen Konepäällystöliiton & ammatti ja tiedotuslehti 113. vuosikerta

Päätoimittaja Pääkirjoitus...... 3 Vaalivuosi tulossa Robert Nyman Puheenjohtajan palsta...... 4 puh. (09) 5860 4813, gsm 050 454 2767 Sähkön hankinta ja kulutus, joulukuu 2018...... 5 [email protected] oivottavasti vuosi on alkanut hyvin kaikille liiton jäsenil- työpaikoilla ja ajatuksia seuraavalle kierrokselle. Puheenjohtaja- Sähkövuosi 2018: talouden noususuhdanne kasvatti teollisuuden Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset sähkönkäyttöä alkuvuodesta...... 6 le, huolimatta tämän hetken talvipakkasista ja vuoden- seminaari pidetään tänä vuonna huhtikuussa Turussa. Gunne Andersson vaihteen Aapeli myrskystä. Tämä vuosi on varsinainen Olin tammikuun alussa jälleen kerran yhdessä Ahvenanmaan puh. (09) 5860 4815 STTK: Kaikkien aikojen vaalikevät...... 7 vaalivuosi, kun ensin pidetään eduskuntavaalit ja sitten EU-vaa- Ammattikorkeakoulun kanssa kertomassa konepäälliköiden työ- [email protected] Ennätyshalpaa sähköä Aapeli-myrsky-yönä...... 8 Tlit. Toivon itse, että tuleva uusi hallitus on oppinut tämän hal- tilanteesta ja työtehtävistä nuorille ammattikoulun opiskelijoil- Päästöoikeuden hinnan nousu ohjaa Ilmoitusmarkkinointi lituksen virheistä ja ymmärtäisi, että perinteisen kolmikannan le Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla. Oli mukava nähdä, että ko- uusiutuvan energian edistämistä...... 9 OSMedia Oy kautta saadaan monessa asiassa parempia päätöksiä sekä työ- ne- ja sähkömestarin ammatti kiinnostaa nuoria ja moni ymmär- markkinoille että maan kansalaisille. si myös ammattiliiton roolin työmarkkinoilla. Liiton vanhin yh- Kuluttajan sähkölasku kasvoi reilut 10 prosenttia vuonna 2018...... 10 puh. (09) 8701 968, gsm 040 7364 670 [email protected] Liiton työehtosopimusneuvottelut ovat jälleen käynnistyneet distys Helsingin Konemestariyhdistys r.y. täyttää 26.1.2019 150 Varustamobarometri 2018: ja tammi-helmikuun aikana pyrimme neuvottelujen kautta saa- vuotta ja Voima ja Käyttö -lehden toimitus esittää vireälle yhdis- merenkulku- ja varustamoalan noususuhdanne jatkuu maltillisen / Taitto / suunnittelu maan aikaan asianmukaiset päivitykset mm. jäämurtaja- ja ul- tykselle lämpimät onnittelut! n Rederibarometern 2018: Det ser fortfarande ljust Taija Näsi ut för sjöfarts- och rederibranschen...... 11 komaanmeriliikenteen työehtosopimuksiin. Energiapuolen neu- vottelukunta on koolla maaliskuussa, jolloin on mm. tarkoitus Toivon lehden lukijoille Kvarken Link -yhtiön hallitus teki aiesopimuksen uudesta aluksesta Painopaikka kerätä mielipiteitä nykysopimuksen käytännön sovelluksesta oikein hyvää alkanutta vuotta. Rauma Marine Constructions Oy:n (RMC) kanssa...... 14 Hämeen Kirjapaino Oy Hybridfärja till Kvarken ...... 14 Ilmestymis ja aineistopäivät 2019 Ulkomaanliikenteen luontoisetukorvaukset 2019 / Granskning av naturaförmånsersättninggar år 2019...... 15 Nro Teemat Aineiston Ilmestyy varaus Wasaline fortsätter öka...... 15 Valår på gång 1 Energia ja kunnossapito 21.01.19 12.02.19 Keskusjärjestöt: Kevään eduskuntavaaleissaratkaistaan Suomen suunta ...... 16 2 Laivatekniikka 28.03.19 23.04.19 Työtuomioistuimen päätös koskien Suomen Saaristovarustamo Oy:n 3 Turbiini ja kattilalaitos 17.06.19 09.07.19 ag hoppas att året börjat bra för alla våra medlemmar trots vin- kommande förhandlingar. Detta års ordförandeseminarie hålls i takuupalkkoja ja työehtosopimuksen tulkintaa...... 17 4 Sähkö ja automaatio 12.08.19 03.09.19 terkylan och stormen i början på året. Detta år får vi alla myn- Åbo i april. Merenkulun huoltovarmuus ja Suomen elinkeinoelämä – diga finska medborgare ordentligt utnyttja vår viktiga rösträtt Jag var igen i början av januari tillsammans med Högskolan toimintaympäristön tarkastelu vuoteen 2030...... 17 5 Laiva-automaatio 23.09.19 15.10.19 då vi först har riksdagsval och därefter EU-val. Jag hoppas själv på Åland och informerade unga yrkesskolestuderanden i Hel- Huoltovarmuuden tavoitteet: lisää huomiota energiansaantiin, 6 & 7 Energian tuotanto attJ landets kommande nya regering, bättre förstår vikten av att singfors och Östra Nyland om maskinbefälets arbetsuppgifter 28.10.19 19.11.19 digitaalisuuteen, logistiikkaan ja kyberturvallisuuteen / ja opiskelijatoiminta via traditionella trepartsförhandlingar uppnå hållbara lösningar och sysselsättningsläge. Det var roligt att notera att maskin- och Mål för försörjningsberedskapen: större fokus på energitillförsel, för arbetsmarknaden och landets medborgare än den nuvarande elmästaryrket intresserar ungdomarna och att många även för- digitala system, logistik och cybersäkerhet...... 18 regeringen. stod fackförbundets roll på arbetsmarknaden. Förbundets äldsta Världens första autonoma färja är finsk...... 18 Energiateollisuus: Sähköverkkoihin vaikuttamalla Förbundets kollektivavtalsförhandlingar har igen börjat och förening Helsingin Konemestarit r.f. fyller 150 år 26.1.2019 och voidaan pyrkiä lamauttamaan yhteiskunta...... 28 Jätteen hyötykäytössä päästiin ennätyslukemiin – under januari-februari har vi som mål att via förhandlingarna Tidningen Kraft och Drift framför sina hjärtliga gratulationer till enää prosentti jätteestä päätyy kaatopaikoille...... 20 Vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuteen uusia työkaluja med arbetsgivarparterna få till stånd ändamålsenliga uppdate- den aktiva föreningen. n KYBER-VESI-hankkeesta...... 28 ringar i bl.a. utrikessjöfartens- och isbrytartrafikens kollektiv- Saksa tuottaa enemmän sähköä uusiutuvilla lähteillä avtal. Energisidans förhandlingsgrupp håller sitt första möte för Jag önskar alla tidningens läsare kuin hiilellä Suomen vesivoiman historia...... 20 Tietoturvariskit ovat uhka energia-alalla – älykäs tiedonhallinta pitää kriittiset tiedot turvassa...... 29 detta år i mars och då går vi bl.a. igenom synpunkter gällande det en riktigt god fortsättning på år 2019. Tieliikenneturvallisuuden tilastokatsaus 2018 – nuvarande tjänstemannaavtalet och samlar in synpunkter inför tieliikennekuolemien määrä pysynyt edellisvuoden tasolla...... 21 Animaatio työpaikan sisäisen liikenteen vaaroista ...... 29 Muistokirjoitus Paavo Tahvanaisesta ...... 22 Yleisin talvionnettomuus merellä kauppalaivan ja jäämurtajan törmäys ...... 30 Wärtsilä levererar kraftverksmotorer till El Salvador...... 23 Osakeyhtiö Surma on valittu Chilen laivaston Antartica 1 Konemestarit 60-vuotisjuhlaristeilyllä...... 25 -polaarijäänmurtajaprojektin, EMI/EMC:n toimittajaksi...... 30 Vuosaaren Merimieskeskuksen 10-vuotisjuhlat 23.1. / Jäsenpalsta ...... 31 Nordsjö Sjömanscenter firade 10-årsjubileum 23.1...... 26 Ammattihakemisto ...... 33 Työttömien työnhakijoiden määrä väheni joulukuussa / Antalet arbetslösa arbetssökande minskade i december...... 27 Jäsenyhdistykset ...... 36

2 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 7/2018 • 3 • Puheenjohtajan palsta • KUUKAUSITILASTO 18.1.2019 1 (4)

SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS, joulukuu 2018

Hyvää alkanutta Kulutus ja sen muutokset edelliseen vuoteen verrattuina: GWh % Kulutuksen muutosprosentti, liukuva 12 kk %‐muutos joulukuu 8363 3,9 vuotta 2019 4 vuoden alusta 87398 2,3 3 viimeiset 12 kk 87398 2,3

2 ätä kirjoitusta aloittaessa oli perjantai 25.1.2019 Paa- Olemme vas- von päivä. Tässä lehdessä on sivulla 22 ylikonemestari ja tanneet kyseisiin 1 SKL:n ent. Helsingin Energian pääluottamusmiehen Paa- anomuksiin liitton vo Tahvanaisen muistokirjoitus. Paavo teki merkittävän elä- sääntöjen § 6 mu- 0

Tmäntyön hoitaessaan liittomme jäsenten asioita. kaan, jossa todetaan ‐1 Hän oli monella tapaa esikuva meille nuoremmille aloitte- Suomen Konepäällystölii- leville luottamusmiehille. Vaalikaamme siis Paavon muistoa ja ton olevan poliitisesti sitoutu- ‐2 lukekaa kunnioituksella hänen elämäntarina. maton! Näin ollen emme avusta mitään poliitista tahoa rahal- ‐3 Kuluneena viikonloppuna oli myös Helsingin Konemestari- lisesti vaan ohjaamme ko. pyynnöt keskusjärjestö STTK:n puo- 12.2012 12.2013 12.2014 12.2015 12.2016 12.2017 12.2018 yhdistyksen 150-vuotisjuhla Helsingin perinteisessä Työväenta- leen, jossa on omat kiintiöt em. toiminnalle tarkkojen ja tarkis- lossa Paasilinnassa Hakaniemessä. Juhlat olivat erittäin onnistu- tettujen ohjeiden mukaan. n 2017 2018 neet ja hyvin järjestetyt josta kiitoset isännille. Tästä juhlasta tulee myöhemmin artikkeli Voima ja Käyttö Kevättä ja vaaleja odotellessa! GWh Osuus‐% Muutos‐% GWh Osuus‐% Muutos‐% joulukuu -lehteen. Eduskuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia mikä näkyy liitolle Pertti Roti KULUTUS 8053 100,0 ‐0,9 8363 100,0 3,9 tulevissa vaaliavustushakemuksissa. Puheenjohtaja, Suomen Konepäällystöliitto TUOTANTO 6542 81,2 3,0 6634 79,3 1,4 vesivoima 1312 16,3 28,1 980 11,7 ‐25,3 tuulivoima 567 7,0 9,8 463 5,5 ‐18,4 aurinkovoima* 0 0,0 0,0 0 0,0 95,5 ydinvoima 2066 25,7 5,3 2073 24,8 0,3

lämpövoima 2596 32,2 ‐8,8 3118 37,3 20,1 yhteistuotanto 2317 28,8 ‐4,7 2683 32,1 15,8 HST™-turbokompressori säästää energiaa erillistuotanto 279 3,5 ‐33,0 435 5,2 56,1 NETTOTUONTI 1511 18,8 ‐15,1 1728 20,7 14,4

Suurnopeustekniikkaan perustuvat HST- vuoden alusta turbokompressorit ovat menestyksekkäästi KULUTUS 85449 100,0 0,4 87398 100,0 2,3 käytössä useassa suomalaisessa TUOTANTO 65023 76,1 ‐1,7 67462 77,2 3,8 voimalassa. HST on erinomainen vesivoima 14610 17,1 ‐6,5 13145 15,0 ‐10,0 ratkaisu esimerkiksi hiekanerotuksessa tuulivoima 4795 5,6 56,3 5857 6,7 22,2 ja rikinpoistossa. Suurimmat edut ovat aurinkovoima* 44 0,1 0,0 162 0,2 271,5 korkea hyötysuhde, matala melutaso, pieni ydinvoima 21574 25,2 ‐3,2 21889 25,0 1,5 koko ja sisäänrakennettu kunnonvalvonta. lämpövoima 24000 28,1 ‐4,7 26409 30,2 10,0 Edistyksellisen magneettilaakeroinnin yhteistuotanto 20716 24,2 ‐0,7 21503 24,6 3,8 ansiosta huollon tarve on vähäinen ja erillistuotanto 3284 3,8 ‐24,0 4906 5,6 49,4 Preheater käyttöikä pitkä. NETTOTUONTI 20426 23,9 7,8 19936 22,8 ‐2,4

Sulzer Pumps Finland Oy viimeiset 12 kk

Kotka, puh. 010 234 3333 KULUTUS 85449 100,0 0,4 87398 100,0 2,3

Kiertoleiju- www.sulzer.com/fi-fi/finland TUOTANTO 65023 76,1 ‐1,7 67462 77,2 3,8 kattila Hiekka- vesivoima 14610 17,1 ‐6,5 13145 15,0 ‐10,0 lukko tuulivoima 4795 5,6 56,3 5857 6,7 22,2 aurinkovoima* 44 0,1 0,0 162 0,2 271,5 ydinvoima 21574 25,2 ‐3,2 21889 25,0 1,5 HST lämpövoima 24000 28,1 ‐4,7 26409 30,2 10,0 Lue lisää! yhteistuotanto 20716 24,2 ‐0,7 21503 24,6 3,8 erillistuotanto 3284 3,8 ‐24,0 4906 5,6 49,4 NETTOTUONTI 20426 23,9 7,8 19936 22,8 ‐2,4

Primääri-ilma * Aurinkovoima on lisätty tilastoon 20.2.2017 tiedoista alkaen. Vuosien 2017 ja 2018 tilastotiedot eivät tästä syystä ole täysin vertailukelpoiset.

4 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 5 • Teksti: Taina Vallander, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja •

Sähkövuosi 2018: Kaikkien aikojen vaalikevät talouden noususuhdanne kasvatti uomessa järjestetään seuraavat eduskuntavaalit huhtikuussa ja teollisuuden sähkönkäyttöä alkuvuodesta jo runsaan kuukauden kuluttua siitä pääsemme äänestämään myös Eurooppa-vaaleissa. Meillä suomalaisilla on siis lähikuu- kausien aikana tuhannen taalan paikka vaikuttaa omaan tule- Svaisuuteemme. alouden alkuvuoden kasvu lisäsi teollisuuden sähkönkäyt- toa pitääkin tarkastella kokonaisuutena, sillä tarvitsemme mo- STTK:n tekemän kyselyn mukaan 68 prosenttia suomalaisis- töä. Energia-alaa edustavan Energiateollisuuden (ET) en- nenlaisia tapoja tuottaa sähköä, painottaa ET:n toimitusjohtaja ta aikookin äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa varmasti ja 16 nakkotilasto osoittaa, että Suomessa käytettiin sähköä Jukka Leskelä. prosenttia todennäköisesti. Jos näin todella kävisi, nousisi ää- vuonna 2018 yhteensä 87 terawattituntia (TWh). Määrä on 2 – Päästöttömän energian tuotantoon ohjaava päästökauppa nestysaktiivisuutemme hienosti pohjoismaiselle tasolle, jossa Tprosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös teollisuuden on saatu EU:ssa viimein toimimaan. Tämä on hyvä asia. Suo- olemme olleet viimeksi 1980-luvulla. sähkönkäyttö kasvoi 2 prosenttia. messa on jo tehty investointipäätöksiä useista tuulipuistoista il- Seuraavalla hallituskaudella Suomen pitää löytää selkeä Metsäteollisuuden sähkönkäyttö kasvoi arviolta prosentin. man yhteiskunnan tukia. suunta useisiin uudistamista vaativiin kysymyksiin. Kyselyssäm- Kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa käyttö lisääntyi me suomalaiset pitivät seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehit- 3 prosenttia. Muussa teollisuudessa nousua kertyi 2 prosenttia. Hiilidioksidipäästöt nousivat, trendi silti tämiskohteina sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52 %), työllisyyttä Muuhun teollisuuteen kuuluvat muun muassa sementti-, lannoi- selvästi laskeva (43 %) sekä koulutusta- ja osaamista (42 %). Neljänneksi tär- teja kaivosteollisuus. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 47 prosenttia sähköstä ja kein teema oli talous- ja veropolitiikka (39 %). Lähes kolman- Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi, et- hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 79 prosenttia. nes (30 %) nosti ympäristö- ja ilmastopolitiikan seuraavan halli- tä teollisuuden sähkönkäytön rakenne on muuttumassa. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat noin 15 pro- tuksen tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. joustavia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työn ohessa. Jo- – Jatkossa talouden kasvu ei automaattisesti kasvata sähkön senttia, kun talven 2018 lämmitystarve oli edellisvuosia selvästi Teemat kertovat vastaajien huolista ja odotuksista. Suomalai- kaisen suomalaisen tulisi myös suorittaa vähintään toisen asteen käyttöä. Yhteiskunnan sähköistyminen sen sijaan etenee, kun suurempi. Niukan vesitilanteen vuoksi sähköä jouduttiin tuotta- set haluavat selvästi, että seuraava hallitus vie keskeiset raken- tutkinto. Osaaminen on paras vastaus myös ilmastonmuutoksen sähköiset ratkaisut korvaavat monilta osin fossiilisia polttoainei- maan tavallista enemmän myös polttoaineilla. teelliset uudistukset maaliin ja luo edellytykset hyvälle työlli- ja teknologian kehityksen aikaansaamaan työn murrokseen. Se ta liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. – Erittäin sateisen syksyn jälkeen energiapuu oli osin heikko- syyskehitykselle suhdanteista riippumatta. Esimerkiksi sote-uu- haastaa niin nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme kuin työelä- Teollisuus käytti viime vuonna sähköä 41 terawattituntia, mi- laatuista, eikä kaupunkeja voi lämmittää pelkällä puupolttoai- distusta on synnytetty jo usean peräkkäisen hallituksen kaudella, män lainsäädännön. kä on noin 47 prosenttia Suomen kokonaiskäytöstä. Ennen pit- neella. Tarvitaan myös turvetta. Viime talvi osoittaa, että Suomi mutta valmista ei ole tullut. Tarvitsemme uudistuksia, jotta pystyisimme vastaamaan pa- kää taantumaa ja teollisuuden rakennemuutoksia vastaavat lu- tarvitsee laajan polttoainepaletin varmistamaan lämmön ja säh- remmin työmarkkinoiden, yritysrakenteiden, teknologian sekä vut vuonna 2006 olivat 48 terawattituntia ja 53 prosenttia. kön toimitusvarmuuden. Kestävyysvaje haastaa Suomen työn tekemisen muotojen pirstaloitumiseen. Sosiaaliturvajärjes- Asumisen, maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen säh- Kymmenen viime vuoden tilastointi osoittaa, että huolimatta STTK on vaikuttamistyössään painottanut, että Suomea on jat- telmämme tulisi kannustaa työllistymiseen ja osallistumiseen, könkäyttö kasvoi viime vuonna 3 prosenttia. viime vuodesta Suomen sähköntuotannon päästöt ovat nopeassa kossakin kehitettävä maana, jossa jokaisella on hyvä elää, opis- työelämän lainsäädännön taas tulisi luoda paremmat puitteet laskussa. Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön ja kauko- kella, tehdä työtä, yrittää ja menestyä. esimerkiksi työpaikkojen tuottavuuden ja osaamisen kehittämi- lämmityksen tuotantopäästöt puolittuvat nykyisestä ensi vuosi- Vaikka Suomi on pienenä avoimena taloutena riippuvainen seen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. kymmenellä painuen marginaaliin 2030-luvulla. kansainvälisen talouden suhdanteista, voimme varautua niihin huolehtimalla mahdollisimman hyvin omasta kilpailukyvystäm- Vahvuutemme osaamisessa Sähkön nettotuonti edelleen merkittävää me. Yksi haasteistamme on kestävyysvaje, eli julkisen talouden ja toimivassa yhteiskunnassa – Sähkön tuonti oli viime vuonna edelleen Euroopan ennätys- alijäämä. Menojen kasvu on ollut tuloja suurempi ja olemme Suomalaisilla on kaikki mahdollisuudet menestyä kansakuntana tasoa. Tähän on tulossa helpotusta, kun saamme käyttöön lisäy- pitkään rahoittaneet hyvinvointivaltion toimintoja velaksi. myös tulevaisuudessa. Vahvuuksiamme ovat esimerkiksi toimiva dinvoiman ja muun muassa lisää tuulivoimaa, Energiateollisuu- Kestävyysvajeen oikaisemisessa työllisyysasteen parantami- demokratia, kohtuullisen tasainen tulonjako, vähäinen korrup- den toimitusjohtaja Jukka Leskelä huomauttaa. nen ja talouden kasvu ovat avainasemassa. Meidän pitää uu- tio, toimiva oikeusvaltioperiaate sekä ympäristö- ja luontoarvoja Sähkön kulutuksen kasvu ja vesivoiman väheneminen katet- distaa talouden rakenteita. Yritysten ja julkisen sektorin pitää kunnioittava elämäntapa. Meillä on myös korkea koulutustaso tiin pääosin lisääntyneellä lämpö- ja tuulivoimalla. panostaa entistä enemmän osaamiseen, tutkimiseen, kehittä- ja kehittynyt teknologinen osaaminen, jotka ovat avaintekijöitä Energiateollisuuden julkaisemat luvut ovat kuukausitilastoon miseen sekä korkeaan teknologiaan. Suomen väestörakenne ei kansakuntien menestyksessä. ja arvioihin perustuvia ennakkotietoja. oikene itsestään, sillä syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Suomella on monta haastetta ratkaistavana. On tärkeää, että Vuoden 2018 lopulliset tiedot Energiateollisuus julkaisee syk- Työikäinen väestö pienenee 75 000 vuoteen 2030 mennessä. päätöksiä tehdään pitkäjänteisesti ja vastuullisesti varautuen tu- syllä 2019. STTK:n mielestä seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaankin levaisuuteen yli yksittäisten hallituskausien. Tämä onnistuu, jos • Kokonaiskulutus: 87 TWh laaja työperäisen maahanmuuton ohjelma. yhteistyö palkansaajien, työnantajien, poliittisten päättäjien ja Sääolosuhteet ja päästökustannukset nostivat • Hiilidioksidineutraali sähköntuotanto: 53 TWh Tarvitsemme myös selkeän strategian vähähiiliseen yhteis- muiden sidosryhmien välillä toimii. sähkön tukkuhintaa • Sähköntuotanto kotimaisilla energialähteillä: 36 TWh kuntaan siirtymiseksi. Kestävä talous avaa suuria mahdollisuuk- Sopimiseen perustuvaa kulttuuriamme on aina välillä kyseen- Sähkön tukkuhinta nousi viime vuonna keskimäärin 41 prosent- • Sähköntuotanto uusiutuvilla energialähteillä: 31 TWh sia, mutta vaatii kehittyäkseen kannusteita ja velvoitteita. Ym- alaistettu ja pidetty vanhanaikaisena, mutta hankalien haastei- tia. Yhtä korkealla se oli viimeksi vuonna 2011. Tukkuhintaa • Nettotuonti: 20 TWh päristö- ja energiaveroilla voidaan ohjata yksilöitä ja yhteisöjä den edessä se on toistaiseksi aina osoittanut vahvuutensa. Mo- nosti Pohjois-Euroopan poikkeuksellisen lämmin ja kuiva ke- • Teollisuuden sähkönkulutus: 41 TWh n kestävään toimintaan, mutta sen pitää tapahtua oikeudenmu- nimutkaisiin asioihin ei ole yksinkertaisia vastauksia ja siksi nii- sä, jonka vuoksi vesivoimaa oli tarjolla niukasti. Talvi 2018 oli kaisesti. Uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntymisen sekä den löytämiseen on tärkeää valjastaa mahdollisimman monien myös selvästi aiempaa kylmempi. Lisätiedot vanhojen uudistamisen pitää olla ilmastopolitiikan tärkeimpiä toimijoiden osaaminen ja tarmo. – Kun vesivoimaa ei ollut tarjolla, käytössä oli enemmän polt- Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, p. 050 593 7233 tavoitteita. Sitä ennen meidän kaikkien vastuullisten ja tulevaisuudes- toaineita, joiden hyödyntäminen on selvästi aiempaa kalliimpaa Arviolta miljoonan työikäisen osaaminen vaatii päivittämis- tamme huolehtivien kansalaisten pitää kuitenkin äänestää. De- kohonneiden päästöoikeuskustannusten vuoksi. Sähköntuotan- tä. Seuraavalla hallituskaudella tulisi luoda työikäisille aikuisille mokratiassa vain käytetyllä äänellä on merkitystä. n

6 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 7 • Teksti: ylikonemestari, kouluttaja Jukka Kauppinen, AEL • Ennätyshalpaa sähköä Päästöoikeuden hinnan nousu ohjaa Aapeli-myrsky-yönä uusiutuvan energian edistämistä

Sähkön ja päästöoikeuksien hinnannousun MWh ja vuotta aiemmin 18 €/MWh. ähkön hinta oli ennätyksellisen alhainen Aapeli-myrskyn yö- Puuskissa ja merialueilla taustalla vaikuttaa monien muiden – Kun tuet maksetaan jälkikäteen, niin tänä vuonna makset- nä 28.12.2018. hirmumyrskyn lukemia tava tukisumma laskee viime vuodesta tuntuvasti. Puheet usei- – Aapeli-myrsky ei laittanut Suomen tuulivoimatuotannon Aivan hirmumyrskyksi myrskyä ei voida Ilmatieteen laitoksen tekijöiden ohella EU:n ja Suomen den satojen miljoonien eurojen vuosittaisista tuulituista voi- ennätystä uusiksi. Tuulivoiman tuotanto oli myrskyn aikaan par- mukaan luokitella, sillä hirmumyrskyn rajana pidetään 33 metriä ilmastopolitiikka. Hinnannousun daankin vähäksi aikaa unohtaa, sanoo johtaja Pekka Ripatti. Shaimmillaan 1700 MWh/h -tasolla, mutta reilun kuukauden ta- sekunnissa. Puuskissa tuuli kuitenkin puhalsi peräti 41,6 metriä Tukien maksatus jatkuu jokaisella voimalalla 12 vuoden ajan, kainen ennätys, 1780 MWh/h pysyi voimassa, Fingridin käyt- sekunnissa. Tuulen nopeus ylitti hirmumyrskylukemat puuskis- seurauksena uusiutuvan energian mutta uusia tuulivoimaloita ei ole enää hyväksytty syöttötariffi- töinsinööri Mika Laatikainen kertoo. sa myös Ahvenanmerellä Märketin sääasemalla ja Mustasaaren, syöttötariffien tukitasot ovat romahtaneet. järjestelmään syksyn 2017 jälkeen. Biokaasu- ja puupolttoaine- Myrskyn mylviessä pahimmillaan tuulivoiman tuotanto itse Maalahden ja Kalajoen mittauspaikoilla. Syöttötariffijärjestelmään ei enää hyväksytä voimaloilta järjestelmään pääsy sulkeutui nyt vuodenvaihteessa. asiassa laski, koska yli 25 m/s tuulella tuulivoimalat ajetaan alas. Merialueilla tuuli ylsi hirmumyrskylukemiin. Bogskärissä kes- EU:n linjausten mukaisesti uusiutuvan energian tukien tuleekin Tämä johtuu siitä, että voimaloiden lapoihin kohdistuu vaaralli- kituulennopeus oli 32,5 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli pu- uusia voimaloita ja jatkossa tukien tulee jatkossa perustua kilpailuun. sen suuri rasitus. – Vuoden vaihteen alasajojen takia menetimme halsi kovimmillaan 41,6 metriä sekunnissa. perustua kilpailuun. Energiavirasto Eduskunta hyväksyi kesällä 2018 uusiutuvan energian tekno- nopeasti arvioiden 400 megan tuotannon, Laatikainen toteaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimääräinen aallonkorkeus käsittelee parhaillaan uusiutuvan energian logianeutraalin tarjouskilpailun järjestämisen 1,4 terawattitun- Tuulivoimalat saavuttavat yleensä maksimituotantonsa jo Selkämerellä oli 7,9 metriä, joka on uusi ennätys. Aiempi ennä- nin sähkön vuosituotannolle. Tarjoukset tuli jättää Energiavi- 12–13 m/s tuulella. Tätä kovemmilla tuulilla tuotanto ei juuri tys oli 6,5 metriä. tarjouskilpailun tarjouksia. rastolle vuoden 2018 loppuun mennessä ja ne ovat nyt parhail- kasva. laan käsittelyssä. Kaikki 26 tarjousta ovat tuulivoimaa ja niiden Sähkön hinta painui keskiyöllä Uusia tuulivoimaloita rakenteilla yhteenlaskettu sähkön vuosituotanto on hieman yli 4 terawat- harvinaisen alas vuonna 2019 tituntia. – Sähkönkulutus on yöaikana huomattavasti pienempää kuin Suomeen ei valmistunut vuonna 2018 yhtään uutta tuulivoima- oulukuussa 2018 annetun tuoreen uusiutuvan energian direk- päivällä. Jos kuitenkin samaan aikaan tuulivoimatuotanto on laa. Rakenteilla on kuitenkin yhteensä 340 MW tuulivoimaka- tiivin (RED II) mukaan EU:n tavoitteena on uusiutuvan ener- Tuulisähköä ennätysmäärä suurta, on vaikutus markkinahintaan yleensä laskeva, kertoo pasiteettia, joka on suunnitelmien mukaan sähköntuotannossa gian 32 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuonna Sähköä kulutettiin Suomessa viime vuonna 87 terawattituntia. Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin kantaverkkokeskuk- vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaikki vuonna 2018 julkaistut 2030. Direktiivi sisältää myös joukon muita tavoitteitta, kuten Tästä uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin 32 terawattitunti- sen valvomopäällikkö Arto Pahkin. hankkeet rakennetaan ilman valtion taloudellista tukea. kestävyyskriteereidenJ laajenemisen kiinteisiin biomassapolttoai- tuntia, mikä on uusi ennätys. Vesivoiman osuus uusiutuvista oli Sähkön markkinahinta oli halvimmillaan 4,04 euroa/MWh, Tuulivoima-alan tavoite on, että vuonna 2030 tuulivoiman neisiin. Aikaa direktiivin toimeenpanon valmistelulle on kesä- 42 prosenttia, puusähkön 37 prosenttia ja tuulisähkön 19 pro- joka on vain kymmenisen prosenttia viime aikaisesta normaalis- vuosituotanto Suomessa on vähintään 30 TWh, joka vastaa kuun 2021 loppuun saakka. Myös päästökauppajärjestelmään on senttia. Tuulisähkön 6 terawattitunnin vuosituotanto oli uu- ta hintatasosta. Halpoja tunteja sattuu yöaikaan aina silloin täl- noin 30 prosenttia Suomen silloisesta sähkönkulutuksesta. Ai- tullut muutos, jonka tavoitteena on saavuttaa hintaohjauksel- si tuotantoennätys. Uusiutuvan sähkön määrä kulutuksesta oli löin. Valvomopäällikkö Pahkinin mukaan esimerkiksi lokakuun na ei kuitenkaan tuule, vaan tuulivoiman rinnalle tarvitaan no- la vähäpäästöisempää tuotantoa. Tämän vuoden alusta lukien kuitenkin suurempi, sillä Suomeen tuotua sähköä ei ole korva- puolivälissä 2018 sähkö maksoi eräänä yönä 1,92 euroa/MWh. peasti säädettäviä sähköntuotantotapoja. n liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrää vähennetään ja merkitty energialähteiden mukaan. Valtaosa tuonnista on poh- siirretään markkinavakausvarantoon. joismaista vesi- ja tuulisähköä. Mutta kuinka myrskytuulet Lähteet: sitten vaikuttavat tuulivoiman hintaan? Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Fingrind, ABB ja Turbiinitekniikka-kirja Markkinahintojen nousu Sähkön toimitusvarmuudesta huolehditaan Sähkön hinta muodostuu sähkömarkkinoilla. Eli siihen vai- monien tekijöiden summa – Sähköjärjestelmämme toimivuus ei vaarannu vielä tällaisella kuttavat sähköntuotantokapasiteetti ja sähkön kysyntä. Sähkö Uudet ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot ovat osaltaan jo vai- määrällä tuulisähkön tuotantoa, joskin toimitusvarmuuden yllä- maksaa päivällä osapuilleen 35–60 euroa/MWh. Tavallinen ku- kuttaneet viime kesästä lähtien sähkön ja päästöoikeuksien hin- pitäminen vaatii toimenpiteitä niin investointien, teknisen ke- luttaja hyötyy halvasta sähköstä etenkin, jos hänellä on pörssi- toihin niitä nostavasti. Oma osuutensa hintojen nousussa on ol- hityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osalta. On myös sähkösopimus. Myös muut kuluttajat hyötyvät edullisesta säh- lut polttoaineiden hintojen nousulla, voimalaitosrakentamisen hienoa, että viime syksynä saimme kuulla ensimmäisistä mark- köstä pitkällä ajanjaksolla. viivästymisillä, teollisen toimeliaisuuden lisääntymisellä ja en- kinaehtoisista tuulivoimainvestoinneista", sanoi ylijohtaja Simo Saksassa ja Tanskassa on erittäin paljon tuulivoimaa, ja niissä nen kaikkea poikkeuksellisen kuivalla kesällä, jonka seuraukse- Nurmi avatessaan uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Hel- maissa sähkön hinta voi välillä painua jopa miinukselle. Tule- na Norjan mittavat vesivoimavarastot hupenivat ja pohjoismai- singissä. vaisuudessa näin voisi käydä myös Suomessa. Sähkön hinta voi sella markkinalla sähköä tuotettiin runsaasti polttamalla. Tämä Uusiutuvan energian päivillä Ulkopoliittisen instituutin van- painua miinukselle, jos sähköntuotanto ylittää sähkönkulutuk- kasvatti päästöoikeuksien kysyntää, joka puolestaan nosti säh- hempi tutkija Antto Vihma esitelmöi EU:n ilmastopolitiikasta sen. Näin taas voi käydä, jos sähköntuotanto ei pysty joustamaan kön hintaa. Vuonna 2018 sähkön markkinahinta oli Suomessa sekä työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Pekka Grön- kulutuksen pienentyessä. Toisin sanoen sähköntuottaja joutuisi keskimäärin 47 euroa megawattituntia kohden ja päästöoikeu- lund EU:n uusiutuvan energian tuoreista uusiutuvan energian itse maksamaan tuottamastaan sähköstä. Suomessa poikkeuksel- den hinta 16 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Vuotta aiemmin tavoitteista. Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen liset tuuliolosuhteet eivät ole aiheuttaneet tilannetta, jossa tuu- hinnat olivat sähköllä 33 €/MWh ja päästöoikeudella 6 €/Co2t. professori Maria Kopsakangas-Savolainen puolestaan tarkaste- livoimaa syntyisi liikaa. Uusiutuvan energian tukitasot romahtivat lee uusiutuvan energian integrointia energiamarkkinoille. n Enimmillään sähköttä on sähköyhtiöiden mukaan ollut yöllä, Kohonneet markkinahinnat ovat edelleen vaikuttaneet uu- pahimman myrskyn aikaan, yhteensä 120 000 asiakasta. Pääosin siutuvan energian tukitasoihin niitä alentavasti. Tuuli-, biokaa- Lisätiedot: sähkökatkoista on kärsitty maan länsi-, keski- ja itäosissa. Säh- su- ja puupolttoainevoimaloiden syöttötariffituki oli viime vuon- Johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075, kökatkojen taustalla ovat runsas lumisade ja kova tuuli, joka on na keskimäärin 37 €/MWh, kun se vuonna 2017 oli 50 €/MWh. [email protected] kaatanut puita sähkölinjoille. Lähteet: Turbiinitekniikka-kirja ja ABB Metsähakesähköllä tuki oli viime vuonna keskimäärin 11 €/

8 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 9 MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA

TURUN YLIOPISTON BRAHEA-KESKUS PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES BRAHEA CENTRE AT THE UNIVERSITY OF TURKU

Kuluttajan sähkölasku kasvoi Varustamobarometri B 209 2018 reilut 10 prosenttia vuonna 2018: Leader in high-pressure piping solutions 2018 merenkulku- ja VARUSTAMOBAROMETRI varustamoalan REDERIBAROMETERN Caverion Industria ähköenergian hinnat nousivat jyrkästi vii- Sähköä sekä tuotettiin että kulutettiin 2018 on nyt Recion. me vuonna. Kotitaloudet maksavat säh- Suomessa hieman aiempaa vuotta enemmän. noususuhdanne jatkuu köstään nyt noin 85 euroa vuoden takaista Nettotuonti pysyi ennallaan, kasvanut Ve- Tarjoamme projektin- enemmän, sähkölämmittäjän lasku on nous- näjän tuonti korvasi Ruotsin pienentynyttä maltillisena Ssut vuodessa noin 260 euroa. osuutta. Varustamobarometri 2018 23 hallinnan ja putkisto- Vuonna 2018 sähköenergian hinnat nou- suunnittelun palveluita, sivat huomattavasti siirtohintoja enemmän. Säävarma verkko kattaa 74 konepajavalmistusta Miehistökustannukset lippuvaltioittain (B7) Kotitalouksien toimitusvelvollisuushinnat prosenttia käyttöpaikoista ja metallituotteiden Suomen lipun alla purjehtivien laivojen miehistökustannuksia kuvaava saldoluku on edelleen nousivat 17,5 prosenttia, siirtohintojen nous- Sähköverkon toimitusvarmuutta paranne- negatiivinen,uoden kuten se 2018 on ollut kokoVarustamobarometrissa tarkastelujakson historian ajan. Saldoluvun yleisesti muutos merenkul kuluvalla - pintakäsittelyä sekä tessa 4,9 prosenttia. Sähkölämmittäjälle säh- taan parhaillaan mittavilla investoinneilla, kaudella oliku kohtuullisen –ja varustamoalaa merkittävä, -25 pisteestä sekä -64 pisteeseen.yksittäistä Saldoluvun varustamoa perusteella mie- kos- histökustannukset ovat kuluneena kautena nousseet jonkin verran edelliseen vuoteen verrat- Jenny Katila toteutamme teollisuudelle köenergia kallistui 18,6 prosenttia ja sähkön- vuosien 2014–2036 aikana sähköverkkoon tuna. Prosentuaalisenkevat teemat tarkastelun ovat mukaan edellisvuoden 64 % vastaajista on olluttapaan sitä mieltä, pääsääntöisesti että miehistö- mekaanisia asennuksia ja siirto 3,8 prosenttia. Sähkölaskun kokonais- investoidaan yhteensä 9,7 miljardia euroa, positiivisia.kustannukset ovat Vastaajat nousseet ja 36 näkevät %:n mukaan kustannuksetmyös tulevan ovat pysyneet 12 ennallaan.kuukauden en- paikallaan asennettavien summa nousi molemmilla yli 10 prosenttia. summasta kaksi kolmasosaa kuluu nykyisen VnusteetTilanteen ennustetaankasvujohteisina, pysyvän samankaltaisena mutta kasvuodotukset myös tulevan 12 kuukauden ovat ajanjakson maltillisem aikana. - säiliöiden ja tornien Sähkönmyyjien hintatarjouksissa on pal- toimitusvarmuustason ylläpitämiseen. Sää- piaVastaajista kuin 45edellisenä % arvioi, että miehistökustannuksetkautena. Noin tulevat puolet nousemaan vastaajista jonkin verran. odottavat, Muuttu- jon vaihtelua, joten kuluttajien kannattaa nyt varman verkon rakentaminen nostaa kulutta- ettämattomana miehistökustannukset tilanteen uskoo säilyvän loput kasvavat eli 55 % vastaajista. seuraavan Tämän perusteella12 kk aikana. ennusteen kokonaistoimituksia. saldoluku on -45 pistettä. tarkastaa ja tarvittaessa kilpailuttaa sähköso- jien verkkopalvelumaksuja. Viime vuonna 35 Olemme korkeapaineisten pimuksensa. Suomalaiset kuluttajat ovat Poh- sähköverkkoyhtiötä nosti siirtohintoja, koro- ja vaativien putkistojen joismaiden aktiivisimpia, viimeisen kolmen tukset olivat keskimäärin 7 prosenttia. Tällä ydinosaaja. vuoden aikana 64 prosenttia on uusinut säh- hetkellä jo 74 prosenttia kaikista sähkönkäyt- kösopimuksensa. töpaikoista on säävarman verkon piirissä. Projektitoimistomme Sähkön toimitusvarmuus on pysynyt va- on Helsingissä ja Tukkumarkkinahinnat jyrkässä kaana, mutta vaatii jatkossa merkittäviä pa- Itämeren ja Pohjanmeren alueen kuljetuskysynnän tilanne valmistusyksikkömme nousussa rannuksia. Sähköteho riittää Suomessa myös on barometrin mukaan positiivinen niin kuluneen kauden kuin Ylivieskassa. Kuluttajahintoja nosti sähköenergian tukku- talven huippukulutuksen aikana kireilläkin ennusteenkin osalta. Saldoluku on niin ikään laskenut hieman hintojen jyrkkä nousu, Suomen aluehinta oli pakkasilla, ellei merkittäviä häiriöitä sähkön edelliseen kauteen verrattuna, jolloin saldoluku oli poikkeuksel- Meitä on 324 työntekijää vuonna 2018 jopa 41 prosenttia aiempaa vuot- tuotantokapasiteetissa tai siirtoyhteyksissä lisen korkea. Edellinen pidempi positiivisen kuljetuskysynnän ympäri Suomen. ta korkeampi. Taustalla ovat kesästä saakka naapurimaihin tapahdu. Kotimaisessa tuo- jakso on barometrin pitkän aikavälin tarkastelun mukaan ollut jatkunut keskimääräistä heikompi vesitilanne tantokapasiteetissa ei tapahtunut muutoksia kymmenen vuotta sitten. Toimitusjohtaja Pohjoismaissa sekä kivihiilen ja maakaasun 2018. Kuva 3.11. Suomen lipun miehistökustannukset (tot. 2018 n=11, ennuste 12 kk n=11). Suomen meriliikenteen vientiä ja tuontia kuvaavat ennus- Pekka Alamattila hintojen jatkunut nousu. Lisäksi päästöoikeu- Tulevaisuudessa toimitusvarmuuden ylläpi- teet ovat myös myönteisiä. Vienti- ja tuontikuljetusten osalta +358 50 328 5895 den hinta nousi vuoden aikana kahdeksasta täminen on kuitenkin haastavaa vaihtelevan SamoinMerikuljetusmarkkinoiden kuin Suomen lipun alla purjehtivien alusten, suhdanne niin myös muun on kuinedelleen Suomen lipun positiialla - kasvuodotukset ovat kuitenkin maltillisempia kuin edellisenä purjehtivien alusten miehistökustannukset ovat nousseet koko varustamobarometrin historian [email protected] eurosta ennätyskorkealle yli 20 euroon ja oli ja heikosti säädettävän tuotantokapasiteetin vinenajan, mistä niin osoituksena kuluneen ovat saldoluvut kauden ovat pysyneetkuin negatiivisina.ennusteenkin Kuluneena osalta. kautena kuiten- Saldo- kautena ja hajonta vastaajien kesken on kasvanut. Merikulje- keskimäärin 16 euroa hiilidioksiditonnia koh- lisääntyessä. Toimitusvarmuuden ylläpitämi- lukukin saldoluku on laskenut lähentelee positiivista hieman suuntausta. viime kaudesta, jolloin saldoluku oli tusmarkkinoilla käydään jatkuvaa kilpailua, mistä osoituksena

Myyntijohtaja, den. seksi tarvitaan energiatehokkuuden, kulutus- ennätyksellinen.Muun kuin Suomen lipun Ennusteen alla purjehtivien alusten mukaan miehistökustannusten suhdanne saldoluku tulee olipysymään kuluvana ovat myös negatiiviset saldoluvut koko barometrin historiassa. Varustamobarometri 2018 21 projektit Viime vuonna syöttötariffeilla maksettua jouston sekä sähkön varastoinnin merkittävää samallakautena 0. tasollaProsentuaalisen myös tarkastelun seuraavien mukaan kaikki 12 vastaajat kuukauden ovat ilmoittanut aikana. kustannusten Myös Toteutunut kausi ei ole poikkeus, ja kilpailun ennakoidaan jat- Mika Streng tuulisähköä tuotettiin reilut 5,2 terawatti- kehittämistä. n pysyneen ennallaan. Myös tulevien 12 kuukauden aikana tilanteen on arvioitu pysyvän muuttu- kuvan edelleen kireänä. mattomana. Kaikki vastaajat arvioivat muun kuin Suomen lipun miehistökustannusten pysyvän +358 40 573 4078 tuntia ja metsähakesähköä reilut 1,8 terawat- ennallaan. Merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on sahan- [email protected] tituntia. Uusiutuvalle energialle maksettiin Lisätiedot: nut ylös alas kuluneiden vuosien aikana. Vuoden 2008 lopus- vuoden aikana yhteensä 250 miljoonaa euroa Ylijohtaja Simo Nurmi, ta lähtien, vuoteen 2017 asti, saldoluvut ovat olleet negatiivisia Myyntipäällikkö, syöttötariffitukea, noin 25 miljoonaa euroa ai- [email protected], puh 029 5050 011 eli vastaajat ovat kokeneet merikuljetusrahtien hintojen laske- valmistus empaa vuotta enemmän. neen. Kuluneen kauden saldoluvun mukaan hinnat ovat olleet Olli Poutiainen hieman nousussa. Vastaajien mukaan kuluneella kaudella myös +358 400 374 730 polttoaineen hinnat ovat nousseet, minkä osoittaa kyselyn vas- [email protected] tausten lisäksi Bunkerworld-tilasto. Suomen lipun alla purjehtivan merihenkilöstön määrä on kuluneella kaudella kasvanut jonkin verran, kun taas muiden maiden lippujen alla purjehtivan merihenkilöstön määrä on py- www.recion.fi synyt ennallaan. Odotukset investointien määrästä Suomen ja Kuva 3.8. Merikuljetusrahtien hinnat (tot. 2017 n=16, ennuste 12 kk n=16). ulkomaiden väliseen liikenteeseen laskivat hieman edelliseen >>

Bunkkerin hinta (B6) 10 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 11 Bunkkerin eli laivan polttoaineen hinnassa on ollut merkittäviä laskuja ja nousuja varustamobarometrin toteuttamisen aikana. Saldoluvut ovat kuitenkin enimmäkseen olleet negatiivisia jopa niin, että useana vuonna saldoluku on ollut lähellä -100:aa, mikä on alin mahdollinen luku.

Vuonna 2015 saavutettiin bunkkerin hintojen laskun huippu, jolloin saldoluku oli 45. Tämän jäl- keen saldoluku on laskenut ja saldoluku on pysynyt matalalla myös kuluneella kaudella. Kulu- neena kautena on saldoluku taas lähellä -100: aa, mikä on alin mahdollinen luku. Edellisen kerran laivan polttoaineen hintaa kuvaava saldoluku on ollut yhtä matalalla vuosina 2011-2012.

Kuluneena kautena vastaajista noin 94 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet jonkin verran tai oleellisesti ja vain 6 % ilmoitti hintojen pysyneen edellisvuoden tasolla. Saldoluku putosi näin miinus 94 pisteeseen.

Seuraavan 12 kuukauden aikana hintojen arvioidaan edelleen nousevan, vaikka maltillisemmin kuin kuluneella tarkastelukaudella. Prosentuaalisesti tarkasteltuna vastaajat uskovat polttoaineen hinnan nousevan oleellisesti (13 % vastaajista), nousevan jonkin verran (63 % vastaajista), pysyvän ennallaan (19 % vastaajista) tai laskevan jonkin verran (6%). 30 Katila, Jenny

4 VARUSTAMON KEHITTYMISEN JA KASVUN ESTEET

C-kohdan kysymyksellä on kartoitettu varustamoiden kokemia kehittymisen ja kasvun esteitä. Valittavana oli yhteensä 20 eri estettä, joista yksi oli jokin muu, listassa mainitsematon este. Es- teitä oli mahdollista rastittaa niin paljon kuin vastaaja katsoi tarpeelliseksi (yhteensä 89 rasti- >> kauteentusta). Kaikki verrattuna, esteet olivat samanarvoisia, jolloin eikäsaldoluku niitä pyydetty oli listaamaan ennätyksellinen. niiden merkittävyyden Odo- merkittävä muutos viimeisen kolmen vuoden aikana. Kun vielä mukaan. Tämän vuoden barometrikyselyyn vastanneista 17 varustamosta kaikki vastasivat va- Rederibarometern 2018: tuksetrustamon ovat kehittymisen kuitenkin ja kasvun esteihinvielä liittyväänpositiivisia. kysymykseen. vuonna 2016 sen koki merkittäväksi esteeksi vain viidesosa vas- MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA Varustamon liikevaihtoa kuvaavassa saldoluvussa ei ole ta- taajista, niin vuoteen 2018 mennessä vastaava osuus on kasva- Kuvassa 4.1. on esitetty varustamoiden merkittävimmiksi koetut viisi estettä kehittymisen ja kas- TURUN YLIOPISTON BRAHEA-KESKUS pahtunutvun tiellä. Vertailun suurta vuoksi muutosta kuvassa on esitetty edelliseen myös kahden kauteenedellisen vuoden verrattuna. kasvun esteiden Yli nut 65 prosenttiin. Det ser fortfarande ljust PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES kaksiprosentuaalinen kolmesta jakauma. vastaajasta Lisäksi kuvassa onilmoitti esitetty vielä liikevaihtonsa viime kautena yhtenä merkittävim-kasvaneen Ennuste suomalaisten varustamoiden markkinaosuuden ke- BRAHEA CENTRE AT THE UNIVERSITY OF TURKU mistä esteistä ollut kilpailun lisääntyminen, jonka merkitys kasvun ja kehityksen esteenä on vä- jonkin verran kuluneena kautena. Myös kapasiteetin käyttöas- hityksestä on lähes koko barometrin toteuttamisen aikana ollut hentynyt merkittävästi. Kuluvan tarkastelujakson merkittävin este oli edellisen vuoden tapaan B 209 teenhuono määrää hintakehitys, kuvaava jonka mainitsi saldoluku noin 70 % vastaajista. on pysynyt Seuraavina edellisen vastanneiden kauden huolenai- ta- negatiivinen. Edellisenä kautena saldoluku kuitenkin nousi po- ut för sjöfarts- och 2018 sollaheina olivatja vastaajat bunkkerin hinnan ovat nousu edelleen (59% vastaajista), sitä työvoimakustannusten mieltä, että nousukäyttöaste (47%) sekä on sitiiviseksi ja tulevan 12 kuukauden aikana tilanteen uskotaan osa talouden yleinen epävarmuus (41%). Kilpailun lisääntymisen kohdassa on tapahtunut mer- ollutkittävä noususuuntainen. muutos viimeisen vuoden aikana. Kun edellisenä kautena sen koki merkittäväksi esteeksi säilyvän samalla tasolla. Hajonta vastaajien kesken on kuitenkin rederibranschen yliMerenkulkupolitiikkaan puolet vastaajista, niin kuluneena kautena ei vastaava aiempien osuus on laskenut vuosien 24 prosenttiin. tapaan olla lisääntynyt edellisestä kaudesta. Suomen lipun alla purjehtivien edelleenkäänMyös osaavien meripuolen tyytyväisiä. työntekijöiden Merkittävin saannin vaikeuden mainittu kohdalla on varustamon tapahtunut merkit- kas- alusten osuus Suomen ja ulkomaiden välisessä tavaraliikenteessä VARUSTAMOBAROMETRI vuntävä muutosja kehityksen viimeisen kolmen este vuoden oli aikana. huono Kun vielä hintakehitys. vuonna 2016 sen kokiOsaavien merkittäväksi me- on vaihdellut 30 % molemmin puolin barometrin toteutuksen esteeksi vain 21 % vastaajista, niin vuoteen 2018 mennessä vastaava osuus on kasvanut 65 pro- REDERIBAROMETERN Varustamobarometri 2018 19 ripuolensenttiin. Myös työntekijöiden bunkkerin hinnan nousu saatavuuden on taas noussut merkittäväksi kohdalla kasvun on ja kehityksentapahtunut es- aikana. n 2018 teeksi. ederibarometern visar att den konjunkturuppgång inom sjöfarts- och rederibranschen som fick sin början under den föregående perioden ser ut att fortsätta, även om en svag nedgång kan ses på så gott som alla temaområden jämfört Rmed föregående period. Tillväxttakten för nettotalet har mat- tats av. Rederibarometern 2018 visar dock att temaområden som knyter an till rederibranschen generellt sett liksom till enskilda rederier var klart positiva precis som i fjol. När det gäller för- väntningarna för de kommande 12 månaderna var barometer- Jenny Katila deltagarna en aning försiktigare. Konjunkturläget för sjöfarten är fortsatt positivt när det gäl- ler granskningsperioden liksom förväntningarna inför den kommande perioden. Nettotalet har sjunkit en aning jämfört med

Kuva 4.1. Varustamoiden merkittävimmät kasvun esteet (2018 n=17, 2017 n=20, 2016 n=19) Kuva 3.5. Merikuljetukset Suomen ja ulkomaiden välillä 1970–2017 (Liikennevirasto, 2018). föregående period då nettotalet var rekordhögt. Konjunkturläget förväntas förbli på samma nivå även under de kommande 12 må- naderna. När det gäller transportefterfrågan i Östersjöområdet Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla (B4) och Bottenhavet visar barometern att läget ser positivt ut både anser att även bränslepriserna har stigit under de senaste 12 Kilpailutilanne merikuljetusmarkkinoilla pysyy vastaajien mukaan edelleen kireänä. Kuluneen kauden saldoluku on -63. Kilpailu on koko tarkasteluajanjakson pysynyt negatiivisena ja siinä on för granskningsperioden och vad som förväntas de kommande månaderna, och detsamma visar statistik från Bunkerworld. An- ollut suhteellisesti vähemmän vaihtelua kuin muissa teemoissa. Prosentuaalinen tarkastelu 12 månaderna. Nettotalet har sjunkit något jämfört med föregå- talet sjöpersonal som seglar under finsk flagg har ökat i viss mån osoittaa, että vastaajista hieman yli puolet on sitä mieltä, että kilpailu on kiristynyt jonkin verran. ende period då nettotalet var rekordhögt. För tio år sedan inföll under granskningsperioden, medan antalet är oförändrat när det Vastaavasti kolmannes on sitä mieltä, että kilpailu tilanne on joko pysynyt ennallaan tai vähen- tynyt jonkin verran ja 13 % on sitä mieltä, että kilpailu on kiristynyt huomattavasti. senast en längre period med positiv transportefterfrågan. gäller sjöpersonal som seglar under annan än finsk flagg. Förväntningarna på och inom den fin- Förväntningarna när det gäller för Kilpailu näyttää tulevan 12 kuukauden osalta kiristyvän edelleen, sillä ennusteen saldoluvun ar- exporten importen investeringsvolymer vioidaan olevan miinus 59. ländska sjötrafiken är även positiva. Tillväxtförväntningarna sjötrafiken mellan Finland och andra länder sjönk något jämfört för den finländska sjötrafikens export- och importfrakter är dock med föregående period då nettotalet var rekordhögt. Förvänt- mer återhållsamma än under föregående period och enkätsva- ningarna är dock fortfarande positiva. ren visar nu en större spridning. Negativa nettotal under hela När det gäller nettotalet för rederiernas omsättning har inga barometerns historia visar att en ständig konkurrens råder på stora förändringar skett jämfört med föregående period. Mer än sjöfartsmarknaden. Denna granskningsperiod utgör inget undan- två av tre enkätdeltagare anger att deras omsättning har ökat i tag, och konkurrensen förutspås förbli fortsatt hård. viss mån under granskningsperioden. Även nettotalet för fartyg- Nettotalet för sjötrafikens fraktpriser har växlat under de se- skapacitetens utnyttjandegrad ligger på samma nivå som under naste åren. Nettotalen har varit negativa från slutet av år 2008 föregående period och enkätdeltagarna anser vidare att utnytt- Welcome backback och fram till år 2017. Enkätdeltagarna anser att sjötrafikens jandegraden har visat en uppåtgående trend. ThursdayWelcome 24 Mayback 2018 fraktpriser har sjunkit. Enligt nettotalen från de senaste perio- Precis som under tidigare år finns fortfarande missnöje med Thursday 9 May 2019 derna54 Katila, visar Jenny priserna igen en uppåtgående trend. Enkätdeltagarna sjöfartspolitiken. Dålig prisutveckling anges som det viktigaste Thursday 24 May 2018 hindret för rederiernas tillväxt och utveckling. När det gäller tillgången till kompetent sjöpersonal har det skett en betydan- de förändring under de tre senaste åren. År 2016 var det bara en femtedel av enkätdeltagarna som ansåg detta vara ett betydan- de hinder, medan den andelen fram till år 2018 har stigit till 65 procent. www.sjofart.axwww.sjofart.ax Under så gott som alla de år som barometern genomförts har förväntningarna varit negativa när det gäller utvecklingen av de finländska rederiernas marknadsandelar. Under den före- gående perioden var nettotalet dock positivt och läget förvän- Organizer:Organizer: In co-operationIn co-operation with:with: tas förbli fortsatt positivt under de kommande 12 månaderna. Spridningen i enkätsvaren har dock ökat jämfört med föregåen- de period. När det gäller godstrafiken mellan Finland och andra länder har andelen fartyg som seglar under finsk flagg varit kring Bild 10.15. Antal sjöpersonal på finskflaggade fartyg (uppf. 2018 n=11, prognos 12 månader n=11). 30 procent under alla de år som barometern genomförts. n

Nettotalen som visar antalet sjöpersonal på fartyg som seglar under utländsk flagg har varit positiva 12 • Voima & Käyttö • 1/2019 förutom under ett år. År 2013 sjönk nettotalet till -44 poäng. Därefter har nettotalet varit antingen Voima & Käyttö • 1/2019 • 13 positivt eller 0. Under granskningsperioden har nettotalet sjunkit från 33 till jämt 0. Procentuellt sett anger 71 procent av enkätdeltagarna att läget förblivit oförändrat, 14 procent anser att antalet sjö- personal har stigit i viss mån och likaså anger 14 procent att antalet har sjunkit i viss mån.

Antalet sjöpersonal förväntas igen stiga en aning under de kommande 12 månaderna. Nettotalet som visar förväntningarna för de kommande 12 månaderna är 14 och procentuellt sett anser merparten av enkätdeltagarna (86 %) att läget förblir oförändrat medan 14 procent bedömer att antalet sjöper- sonal på fartyg som seglar under annan än finsk flagg kommer att stiga i viss mån. Kvarken Link -yhtiön hallitus Finlands Maskinbefälsförbund rf GRANSKNINGSPROTOKOLL Rederierna i Finland rf 15.1.2019

teki aiesopimuksen uudesta aluksesta GRANSKNING AV NATURAFÖRMÅNSERSÄTTNINGAR ÅR 2019

Undertecknarparterna har sinsemellan överenskommit om att naturaförmåns- Rauma Marine Constructions Oy:n ersättningarna granskas fr.o.m. den 1.1.2019 enligt sedvanlig praxis. Parterna är överens om att förhöjningen 1.1.2019 är 1,2 %.

Naturaförmånsersättningarna ändras fr.o.m. den 1.1.2019 enligt följande: (RMC) kanssa 1. Kollektivavtal för maskinbefäl inom utrikestrafiken

1.1.2018 1.1.2019 Ersättning för kost och logi, såvida arbetstagaren inte erbjuds kost och logi:

Inom Finland 30,67 € 31,04 € varken Linkin omistaa Uumajan Vaasassa tuotettavaa biokaasua. Propul- on varustelultaan laajempi muun muassa Utomlands 57,75 € 58,44 € logiersättning enligt faktura kunta ja Vaasan kaupunki, jot- siojärjestelmä perustuu azimuth thruster/ runsaampien hyttitilojen ja laajemman Under vederlagsdag, semester och sjukledighet; ka ovat myös laivan rahoituksen podi-ratkaisuun, joka on ruoripotkurilai- ravintolavalikoiman osalta. Vaasa–Uu- takaajina. Alus tulee RMC:lle sopivaan te. Lautan jääluokka on 1A Super, jotta maja-välin liikenteeseen tulevan matkus- 22,50 € 22,78 €

Kajankohtaan, sillä sen suunnittelu ja ra- alus voisi toimia Merenkurkun vaikeissa- taja-autolautan kauppahinta on noin 120 - kostersättning 15,06 € 15,24 € - logiersättning 7,44 € 7,54 € kentaminen ajoittuu pääosin ennen Tal- kin jääolosuhteissa mahdollisimman itse- miljoonaa euroa. Tilauksen työllisyys- 2. Kollektivavtal för maskinbefäl inom utrikestrafikens småtonnage: link Shuttle -aluksen rakentamista, jonka näisesti. RMC:n pyrkimyksenä on alusten vaikutusten arvioidaan olevan noin 800 aiesopimus allekirjoitettiin viime loka- luotettavuuden varmistaminen kaikissa henkilötyövuotta 1.1.2018 1.1.2019

kuussa. liikennöintiolosuhteissa.Laiva on tarkoi- Kvarken Link -yhtiön hallituksen pu- Naturaförmånsersättning / årssemester;

tus toimittaa viimeistään 30.4.2021. heenjohtaja, kaupunginjohtaja Tomas 22,50 € 22,78 €

RMC:n ensimmäinen uudisrakennus- Häyry iloitsee ratkaisusta ja jatkaa: Kaasulla, biokaasulla ja laiva, m/s Hammershus-autolautta Mols- – Olen erittäin tyytyväinen ja haluan

akuilla kulkeva alus linjenille aloitti liikennöinnin syyskuus- esittää lämpimät kiitokset kaikille, jotka Finlands Maskinbefälsförbund rf Kvarken Linkin tilaamassa laivassa on sa. Siihen verrattuna uusi Vaasa-Uuma- ovat eri rooleissa osallistuneet projektin

tilaa 800 matkustajalle ja lastikapasi- ja-välin liikennöintiin rakennettava alus eteenpäin viemiseen. Hallituksen puoles- Rederierna i Finland rf teettia rekoille on 1 500 ta haluan kiittää kaikkia kaistametriä. Laiva suunni- tahoja, jotka ovat vaikut- tellaan ympäristöystävälli- taneet Pohjalaismaakun- seksi ja sen koneisto toimii tien ja Västerbottenin suh- kaksoispolttoaine-ratkai- teiden edistämiseen. n sulla. Pääpolttoaineena tullaan käyttämään nes- Lähde: teytettyä kaasua, mutta Kvarken Link Oy:n ja laivassa on mahdollista RMC Oy:n lehdistötiedotteet TIEDOTE käyttää myös esimerkiksi Wasaline Ulkomaanliikenteen työehtosopimusneuvottelut aloitetaan Suomen Varusta- mot ry:n kanssa 31.1.2019 alkaen sekä eri kotimaanliikennettä koskevien so- fortsätter öka pimusalojen työehtosopimusneuvottelut. Seuraavat viikot ovat kiireisiä liiton toimistolla eri työehtosopimusneuvotteluiden vuoksi. Neuvotteluiden kulusta Hybridfärja till Kvarken informoidaan varustamoiden Suomen Konepäällystöliiton luottamusmiehiä säh- köpostitse. Pyydämme jäseniä olemaan yhteydessä ensisijaisesti luottamusmie- asaline gjorde ett starkt hiin, mikäli neuvotteluista tulee kysyttävää. tyrelsen för Kvarken Link har ingår intentionsavtal (letter of som använder flytande naturgas/biogas eller diesel med kataly- 2018 och ökade både på Intent) med varvet Rauma Marine Constructions Oy (RMC) tisk avgasrening i kombination med batteridrift. Vidare utrustas frakt- och passagerarsidan. Joachim Alatalo i Raumo om byggnation av en ny färja för leden Umeå–Vasa. färjan med propelleraggregat eller poddar för framdrift. Totalt 212.112 passagerare valde att re- asiantuntija Beslutet fattades efter en offentlig EU-upphandling som inled- Fartyget ska levereras senast den 30 april 2021 och ordern är Wsa med Wasa Express över Kvarken under Sdes den 2 juni 2018. I ett pressmeddelande kommenterar ordfö- värd cirka 120 miljoner euro. 2018, vilket är en ökning med 6,2 procent randen i Kvarken Link Ab, Vasas stadsdirektör Tomas Häyry, Slutgiltigt kontrakt väntas bli tecknat i början av 2019, upp- jämfört med året innan. 46.990 passage- avtalet så här: ger RMC i ett pressmeddelande. rarfordon transporterades, vilket är en ök- INFO – Jag vill uttrycka min tillfredsställelse och framföra ett varmt – RMC vann den offentliga upphandlingen tack vare vår ex- ning med 6,3 procent och fraktenheterna tack till alla de som i olika roller fört projektet framåt. Från sty- pertis och vårt tekniska kunnande. RMC specialicerar sig på de- ökade med 2,2 procent jämfört med 2017. Förhandlingar för att förnya bl.a. Utrikessjötrafikens och vissa inrikestrafikens relsens sida vill vi meddela ett stort tack till alla som medverkat sign och konstruktion av bil- och passagerarfärjor. Vi är därför Årsomsättningen ökade med 1,4 procent kollektivavtal börjar fr.o.m. den 31.1.2019. P.g.a. förhandlingarna är de följan- för att få fram en lösning till gagn för de framtida relationerna både nöjda och stolta över att vår kompetens inom detta område till 19,6 miljoner euro eller drygt 200 mil- de veckorna brådskande vid förbundets byrå. Vi informerar om förhandlingslä- mellan Österbotten och Västerbotten och för vårt näringsliv. uppmärksammas. Vi är också mycket tacksamma över det förtro- joner kronor. Det är det finsk-svenska re- get via elpost till våra förtroendemän hos rederierna. Vi ber medlemmarna att i ende som kunden visar RMC, som låter oss bygga denna färja, deriet NLC Ferry Oy Ab, som marknads- första hand vara i kontakt med förtroendemännen om Ni har frågor som gäller Högsta isklass säger Jyrki Heinimaa, vd för RMC. för sig som Wasaline. n förhandlingarna. Det nybygge som man avser beställa får två lastdäck med 1 500 RMC levererade i fjol sitt första nybygge, färjan Hammershus, filmeters kapacitet. Passagerarkapaciteten blir 800. Fartyget får till Molslinjen. I höstas tecknade varvet även intentionsavtal Källa: Svensk Sjöfartstidning Joachim Alatalo isklass IA Super. om leverans av en LNG-driven färja till Tallink. n sakkunnig Maskineriet blir av hybridtyp med dual fuel-huvudmaskiner

14 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 15 TT 2018: 103 Merenkulun Työtuomioistuimen huoltovarmuus § päätös koskien Suomen Saaristovarustamo ja Suomen Kuvassa vasemmalta panelistit Oy:n takuupalkkoja elinkeinoelämä – STTK:n Antti Palola, AKAVA:n Lotta Savinko, ja työehtosopimuksen SAK:n Jarkko Eloranta, toimintaympäristön EK:n Jyri Häkämies, tulkintaa KT:n Markku Jalonen. tarkastelu

Kantajat: Suomen Konepäällystöliitto, • Teksti: Timo Nevaranta, Asiantuntija, Suomen Konepäällystöliitto r.y • vuoteen 2030 Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Merimiesunioni

Osapuolten välillä aiemmin voimassa olleessa työehtosopimuk- äiriötön merenkulku on suomalaisen yhteiskunnan Keskusjärjestöt: sessa oli sovittu takuuylityötuntitaulukoista ja että yhtiö maksaa ja elinkeinoelämän toimivuuden elinehto. Häi- kanteessa tarkoitetuilla kolmella reitillä liikennöivällä aluksella riöttömän merenkulun edellytyksenä on, että me- työskenteleville työntekijöille takuupalkan tietyn takuuylityö- renkulun huoltovarmuuteen liittyvien viranomaisten vä- Kevään eduskuntavaaleissa tuntitaulukon mukaisesti. Hliset toimivaltasuhteet ovat selkeät. Keskeisillä toimijoilla Yhdellä reiteistä takuupalkka oli sovittu maksettavaksi 21 tulee olla tieto siitä, miten ja mistä sekä kuka toimintaa ratkaistaan Suomen suunta viikoittaisen ylityötunnin mukaisesti ja kahdella muulla reitillä johtaa eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Nyt julkais- 28 viikoittaisen ylityötunnin mukaisesti. tu tutkimusraportti tarkastelee Suomen ulkomaankaupan Työehtosopimus oli uudistettu valtakunnansovittelijan so- meriliikenteen ja satamatoimintojen huoltovarmuutta se- uhtikuun eduskuntavaaleissa rat- säksi Suomi kärsii myös alueellisesta työ- teydessä toimeenpannuissa lakoissa kyse vintoehdotuksen hyväksymisen johdosta. Tässä yhteydessä kä siihen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä. Lisäksi arvioidaan kaistaan Suomen suunta seuraa- voimapulasta. Työvoiman siirtyminen oli edunvalvonnasta, sillä irtisanomissuo- viikkokohtaiset takuuylityötuntitaulukot oli korvattu päivä- tekijöiden vaikutuksia yleistajuisesti ja havainnollisesti viksi vuosiksi. Tätä mieltä ovat taantuvilta paikkakunnilta työpaikan pe- ja on keskeinen osa työntekijöiden perus- kohtaisilla taulukoilla. Yhtiö oli ryhtynyt noudattamaan kaikil- vuoteen 2030 saakka. Raportti antaa selkeän yleiskuvan palkansaajien ja työnantajien keskusjär- rässä kasvukeskuksiin on hidasta. Keskei- turvaa. Työntekijäjärjestöt tuntevat vas- la reiteillä takuuylityötuntitaulukkoa, joka perustui kahteen yli- aiheen merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen Hjestöt, jotka aloittivat järjestöjen yhteisen ongelma liittyy asumisen hintaan ja tuunsa, eikä poliittisia työtaistelutoimen- työtuntiin päivässä. Kanteessa tarkoitetuilla reiteillä takuupal- eri toimijoille. sen vaaleja varten järjestetyn Ääni työlle asunnon saatavuuteen. Lähtöpaikkakun- piteitä järjestetä kevyin perustein. Järjes- kat olivat tämän johdosta laskeneet. Riittävä valmius syntyy vain vastuullisten tahojen mää- -kiertueen Helsingissä 22. päivänä tam- nalla asuminen on usein huomattavan töt korostivat samalla lakko-oikeutta pe- Tuomiossa katsottiin selvitetyksi, että takuupalkkojen alen- rätietoisella varautumisella, hyvällä organisoinnilla ja toi- mikuuta. Kiertue alkoi paneelikeskuste- paljon halvempaa kuin muuttopaikka- rusoikeutena. tamisesta kanteessa tarkoitetuilla reiteillä ei ollut sovittu työ- mintojen häiriöttömyyden varmistamisella. Lisäksi häiriö- lulla, johon osallistuivat STTK:n Antti kunnalla. Ongelman ratkaisuksi työnteki- Paneelin ainoat huomionosoitukset ehtosopimusratkaisussa eikä asiassa esitetty selvitys osoittanut, tilanteissa tai poikkeusoloissa tulee arvioida kansainvä- Palola, EK:n Jyri Häkämies, SAK:n Jark- jäjärjestöt ehdottivat julkisen liikenteen yleisöltä sai STTK:n puheenjohtaja Ant- että tämä olisi ollut myöskään osapuolten yhteinen, sovintoesi- listen sopimusten Suomelle asettamia velvoitteita. Laaja ko Eloranta, Akavan Lotta Savinko ja kehittämistä, laajempaa kaavoittamista ti Palola, joka puolusti hoitoalojen työn- tykseen kirjaamaton tarkoitus. Sen sijaan selvitetyksi oli tullut, tilasto- ja lähdeaineiston analyysi on tiivistetty vuoteen KT:n Markku Jalonen. Keskustelun tee- sekä tontittamista. Myös palkankorotuk- tekijöiden ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa että ainoa muutos taulukoiden osalta oli ollut hyväksyttyyn so- 2030 ulottuvaan Suomen merenkulun huoltovarmuuden mana oli erityisesti maahanmuutto. sille on painetta, mikäli osaavaa työvoi- poliittisena työtaistelutoimenpiteenä. Pa- vintoehdotukseen kirjattu siirtyminen viikkokohtaisesta päivä- vaikutusarvioon. Panelistit korostivat työperäisen maa- maa halutaan houkutella nopeasti. lolan mukaan työnantajalle toimenpiteis- kohtaiseen takuupalkkaan. Kun muusta ei ollut näytetty sovi- Nyt julkaistu raportti palvelee niin poliittisen päätök- hanmuuton tärkeyttä Suomen taloudelli- tä aiheutuvat ongelmat kertovat lähinnä tun, yhtiö ei ollut voinut perustellusti jäädä siihen käsitykseen, senteon, elinkeinoelämän, viranomaistoiminnan, työ- sen kasvun ja julkisen talouden kestävyy- ”Ei kukaan lakkoile siitä, että työnantaja on aliresurssoinut että se voisi yksipuolisesti alentaa takuupalkkoja kanteessa tar- markkinoiden kuin opetuksen ja tutkimuksenkin tarpeita. den kannalta. Syntyvyys on laskussa eikä huvin vuoksi”– tärkeitä julkisia palveluita. koitetuilla reiteillä. Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset hy- Se on hyödyllinen kaikille, joita Suomen ulkomaankaup- työperäisen maahanmuuton määrä ole Lakko-oikeudesta ja Työnantajat eivät ottaneet suoraa kan- väksyttiin. (Ään.) pa, merenkulku, satamat, huoltovarmuus ja kokonaistur- vastannut aiempien vuosien ennusteita. yleissitovuudesta taa yleissitovuuteen, vaan korostivat työ- vallisuus kiinnostavat. Mikäli työssäkäyvien määrä ei riittäväl- halutaan pitää kiinni paikkakohtaisen sopimisen lisäämistä. Tuomiolauselma Raportin on laatinut Turun yliopiston kauppakorkea- lä tavalla kasva, paine eläkejärjestelmän Paneelikeskustelun kuuntelijoille ei tullut Viimeksi paikallisen sopimisen lisäämi- koulun toimitusketjujen johtamisen oppiaineen tutkija- muutoksiin mm. maksujen osalta on ole- yllätyksenä työnantajien näkemykset liit- nen kaatui kiky-sopimuksen yhteydessä, Työtuomioistuin: ryhmä. Ryhmään kuuluivat professori Lauri Ojala, KTT massa. tyen lakko-oikeuden rajoittamiseen. Elin- kun osapuolet eivät päässeet yksimieli- Vahvistaa, että varustamon on tullut maksaa 1.6.2017– Tomi Solakivi, KTT Tuomas Kiiski ja KTT Sini Laari se- Vaikka panelistit, työntekijä- ja työn- keinoelämän keskusliitto EK:n mielestä syyteen luottamusmiesten roolista. Ki- 28.2.2018 Kasnäs-Hiittinen ja Kustavi-Iniö -reiteillä liiken- kä asiantuntijana lippueamiraali (evp) Bo Österlund. antajajärjestöt, olivatkin harvinaisen yk- työrauhalainsäädäntö on Suomessa muu- ky-sopimuksen jälkeen EK on toteuttanut nöivillä aluksilla työskentelevälle miehistölle ja päällystölle Tutkimuksen on tilannut Huoltovarmuusorganisaation simielisiä työperäisen maahanmuuton tar- tettava kilpailijamaiden, esimerkiksi Sak- sääntömuutoksen, joka estää järjestöä sol- kuukausittaista takuupalkkaa Varustamo Oy:n yhteysaluksia Vesikuljetuspooli, jonka tehtävänä on tukea toimialan- peellisuudesta, eroavaisuuksiakin löytyi. san ja Ruotsin, tasolle. Toisin sanoen, EK mimasta keskustasoisia sopimuksia jatkos- koskevan työehtosopimuksen perusteella. sa huoltovarmuuskriittisten yritysten ja niiden tärkeiden Työntekijät korostivat ulkomaalaisen työ- haluaa eroon poliittisista lakoista. sa. EK:n varovainen kanta yleissitovuu- Vastaajana oleva varustamo velvoitettiin myös korvaamaan kumppaneiden varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeus- voiman työehtojen valvonnan merkitys- Työntekijäjärjestöt eivät nähneet tar- teen liittyen viestii todennäköisesti siitä, Suomen Konepäällystöliitto ry:n, Suomen Merimies-Unioni oloihin. tä, työnantajat taas lupaprosessien jous- vetta lainsäädäntömuutoksille. SAK:n että työnantajat valmistautuvat eduskun- SMU ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n yhteiset oikeu- Raportti on ladattavissa Huoltovarmuuskeskuksen si- tavuutta. SAK ei ole valmis luopumaan puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiivisti jär- tavaalien jälkeiseen aikaan. Mikäli halli- denkäyntikulut 15.798,16 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin vuilta: www.huoltovarmuuskeskus.fi/julkaisut n työvoiman saatavuusharkinnasta. jestöjen kannat toteamalla, ettei kukaan tuskokoonpano muuttuu, on myös uuden mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomio- Valtakunnallisen työvoimapuolan li- lakkoile huvin vuoksi. Irtisanomislain yh- hallituksen kanssa tultava toimeen. n istuimen tuomion antopäivästä lukien. n

16 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 17 Huoltovarmuuden tavoitteet: Mål för försörjningsberedskapen: lisää huomiota energiansaantiin, större fokus på energitillförsel, digitaalisuuteen, logistiikkaan ja digitala system, logistik och kyberturvallisuuteen cybersäkerhet

nergiansaanti, digitaaliset palvelut ja logistiikka- ja väyläs- Kolmannella sektorilla on huoltovarmuustyössä tärkeä osa nergitillförseln, de digitala tjänsterna samt logistik- och främja att sådan industriproduktion, behövlig kompetens och töratkaisut tulee turvata mahdollisissa vakavissa häiriöti- valistaa kansalaisia ja olla viranomaisten apuna poikkeustilan- trafiknätslösningarna ska tryggas vid eventuella situationer produktutveckling samt forskning som är av avgörande betydelse lanteissa ja poikkeusoloissa. Myös kyberturvallisuusuhkiin teissa. med allvarliga störningar och i undantagsförhållanden. Be- för försörjningsberedskapen finns i Finland även i fortsättningen. pitää varautua entistä enemmän. Hallitus päätti huoltovarmuu- redskapen för hot mot cybersäkerheten ska även stärkas. Den 5 Tredje sektorn har i försörjningsberedskapsarbetet den viktiga Eden tavoitteista 5.12.2018. Turvallisuusympäristö Edecember 2018 utfärdade regeringen ett beslut om målen för för- uppgiften att upplysa medborgarna och att bistå myndigheterna Huoltovarmuus tarkoittaa, että yhteiskunnan välttämättömät on muuttunut sörjningsberedskapen. vid undantagsförhållanden. perustoiminnot voidaan turvata mahdollisissa vakavissa poikke- Edellinen päätös huoltovarmuuden tavoitteista annettiin viisi Försörjningsberedskap innebär att de basfunktioner som är ustilanteissa. Päätöksessä korostetaan yhteiskunnan elintärkei- vuotta sitten. Sen jälkeen turvallisuustilanne maailmalla ja Suo- nödvändiga för samhället kan tryggas vid eventuella allvarliga Den säkerhetspolitiska omgivningen har den toimintojen kannalta välttämättömien perusrakenteiden ja men lähialueilla on muuttunut ja kiristynyt. undantagsförhållanden. I beslutet betonas tryggandet av de bas- förändrats palvelujen turvaamista. Tähän niin sanottuun kriittiseen infra- Huoltovarmuudessa korostuu entistä enemmän kansainvä- strukturer och tjänster som är nödvändiga med tanke på sam- Det föregående beslutet om målen med försörjningsberedska- struktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että säh- linen yhteistyö. Esimerkiksi kybertoimintaympäristön uhat ja hällets vitala funktioner. Denna så kallade väsentliga infrastruk- pen utfärdades för fem år sedan. Sedan det har säkerhetssitua- köisiä toimintoja ja palveluja. hybridivaikuttaminen ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylit- tur omfattar såväl fysiska anläggningar och konstruktioner som tionen ute i världen och i Finlands närområde förändrats och täviä. Myös ilmastonmuutoksesta johtuvat uhat, suuret väestö- elektroniska funktioner och tjänster. blivit mer ansträngd. Inom försörjningsberedskapen accentue- Yritykset, kunnat ja kolmas sektori ovat liikkeet, tartuntataudit ja säteilyonnettomuudet vaativat tiivistä ras det internationella samarbetet allt mer. Exempelvis hot i cy- tärkeitä huoltovarmuuden toteuttajia kansainvälistä yhteistyötä. Företagen, kommunerna och tredje beromgivningen och hybridpåverkan är av gränsöverskridande Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat muun muassa energian Huoltovarmuuden kehittäminen ja varautumisen yhteen- sektorn är viktiga genomförare av natur. Även de hot som följer av klimatförändringen, stora be- tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, liikenne- ja logistiset pal- sovittaminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle, ja kaikki försörjningsberedskapen folkningsrörelser, smittsamma sjukdomar och strålolyckor kräver velut, digitaalisen yhteiskunnan tietojärjestelmät sekä viestin- ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan. Till den väsentliga infrastrukturen hör bland annat systemen för tätt internationellt samarbete. täverkot ja -palvelut, maksu- ja arvopaperiliikennejärjestelmät, Huoltovarmuutta kehittää ja ylläpitää Huoltovarmuuskeskuk- produktion, överföring och distribution av energi, transport- och Utvecklandet och samordningen av försörjningsberedskapen turvatut paikannus- ja aikatietojärjestelmät sekä vesi- ja jäte- sen johdolla huoltovarmuusorganisaatio, jossa ovat mukana vi- logistiktjänster, det digitala samhällets informationssystem samt är på arbets- och näringsministeriets ansvar. Dessutom ska var- huolto. ranomaiset, yritykset ja kolmas sektori. kommunikationsnät och kommunikationstjänster, betalningsrö- je ministerium utveckla försörjningsberedskapen inom sitt eget Kunnilla on keskeinen rooli varmistaa yhteiskunnan huol- Päätös on syntynyt laajan valmistelun sekä kuulemiskierrok- relse- och värdepapperssystem, tryggade lägesbestämnings- och ansvarsområde. Under ledning av Försörjningsberedskapscen- tovarmuus ja peruspalvelut paikallisesti. Kuntien rooli korostuu sen tuloksena. Huoltovarmuuden tavoitteet määritellään noin tidsdatasystem samt vattenförsörjning och avfallshantering. tralen utvecklas och upprätthålls försörjningsberedskapen av en kriittiseen infrastruktuuriin, väestön toimintakykyyn ja henki- viiden vuoden välein. n Kommunerna har en viktig roll i tryggandet av den samhäl- försörjningsberedskapsorganisation bestående av representanter seen kriisinkestävyyteen liittyvissä tehtävissä. leliga försörjningsberedskapen och basservicen på lokal nivå. för myndigheter, företag och tredje sektorn. Päätöksessä korostetaan myös yritysten tehtävää huoltovar- Lisätiedot: Kommunernas roll accentueras i uppgifter som anknyter till den Beslutet är resultatet av en omfattande beredning och ett re- muuden toteuttajina. Suomalaisen teollisuuden toimintaedel- kaupallinen neuvos Tomi Lounema, TEM, puh. 029 506 2697 väsentliga infrastrukturen, befolkningens funktionsförmåga och missförfarande. Målen för försörjnings-beredskapen fastställs med lytysten ja kilpailukyvyn varmistaminen on huoltovarmuuden den mentala kriståligheten. cirka fem års mellanrum. Beslutet har publicerats på arbets- och perusta. Valtion tulee edistää huoltovarmuudelle kriittisen teol- I beslutet betonas även företagens uppgift som genomföra- näringsministeriets webbplats på adressen: tem.fi/paatokset n lisuuden tuotannon, tarvittavan osaamisen ja tuotekehityksen re av försörjningsberedskapen. Säkerställande av verksamhets- sekä tutkimuksen säilymistä Suomessa. betingelserna för och konkurrenskraften hos den finländska in- Källa: dustrin utgör grunden för försörjningsberedskapen. Staten ska Arbets- och Näringsministeriet Världens första autonoma färja är finsk Foto: Finferries

tatliga färjeoperatören Finferries, i kon- fjärrstyrdes färjan från ett kontrollcenter historia igen har gjorts på Pargas-Nagu cernen Finlands färjetrafik, har demon- i Åbo, fem mil bort. Därifrån övervakas rutten. Först med vår världsberömda hy- Statliga Finferries har strerat världens första helt autonoma också den autonoma trafiken, för att man bridfärja Elektra och nu är Falco världens demonstrerat en autonom färja tillsammans med Rolls-Royce. vid behov ska kunna ta över styrningen. första fullt autonoma färja. Som en mo- SFärden gick i skärgården söder om Färjans funktioner har testats under dern fartygsägare har vårt främsta mål i färja på rutten Pargas-Nagu Åbo, mellan Pargas och Nagu, och gjor- 400 timmar. Rolls-Royce och Finferries detta samarbete varit att öka säkerheten söder om Åbo. des helt autonomt. Färjan kan upptäcka började under året ett samarbete i projek- inom sjötrafiken, eftersom detta är till objekt med hjälp av sina sensorer och ar- tet Svan, Safer vessel with autonomous nytta för både miljön och våra passagera- tificiell intelligens, och den förtöjde au- navigation, där man ska genomföra resul- re, säger Mats Rosin, vd för Finferries, i tomatiskt med sitt nyutvecklade autono- taten från ett tidigare projekt förautonom ett pressmeddelande. n ma navigationssystem. Teknologierna har sjöfart. utvecklats av Rolls-Royce. På hemresan – Vi är väldigt stolta över att maritim Källa:transportnet.se

18 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 19 Meritaito Oy ja Arctia Oy Jätteen hyötykäytössä päästiin Tieliikenneturvallisuuden tilastokatsaus yhdistetään ennätyslukemiin – enää prosentti jätteestä 2018 – tieliikennekuolemien määrä Vesiväylien kunnossapito- palveluiden kehittämisen laajempana lii- päätyy kaatopaikoille pysynyt edellisvuoden tasolla ja merenmittauspalveluja ketoiminnallisena kokonaisuutena. Yhdistymisen seurauksena kokonaisuus tuottavasta Meritaito Oy:stä on myös vahvempi toimija toteuttamaan tulee jäänmurtopalveluita omistajan sille asettamat strategiset eri- uomessa enää noin prosentti yhdyskun- tarjoavan Arctia Oy:n tyistehtävät. tajätteestä päätyy kaatopaikoille, mikä Meritaidon toimialana on vesiväylien on vähemmän kuin koskaan aiemmin, täysin omistama tytäryhtiö. hoito, kanavien käyttö ja kunnossapito, osoittaa Tilastokeskuksen jätetilasto. Moni liiton jäsenistä hoitaa päivittäin ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja STilastokeskuksen mukaan yhdyskunta- Valtioneuvosto päätti mm. työmatkat autolla, joten on yhdistymisestä istunnossaan torjuntaan liittyvät tehtävät, vesirakenta- jätteen energiakäyttö on ollut viime vuo- minen, suunnittelu ja asiantuntijapalve- sina vallitsevin hyödyntämistapa. Toissa paikallaan tarkistaa miten tieliikenteen tänään. lut, merenmittaus sekä muut vesiväyliin vuonna kaikesta jätteestä 60 prosenttia turvallisuus on kehittynyt. ja vesirakentamiseen liittyvät tehtävät. hyödynnettiin muun muassa lämmöntuo- Vuonna 2017 Meritaidon liikevaihto oli tannon polttoaineena. 31 miljoonaa euroa ja henkilöstön luku- Energiakäyttö on vähentänyt jätteen hdistymisen tavoitteena on parantaa määrä 232. kierrättämisen ja sen uusiokäyttämisen yhtiöiden liiketoimintamahdolli- Arctian toimialana on jäänmurtopal- suhteellista osuutta, mutta 39 prosenttia suuksia, kannattavuutta ja vahvistaa velujen ja monitoimialusten erikoispal- jätteestä kierrätetään yhä. Meritaidon sekä Arctian kansainvälis- velujen tuottaminen sekä muu vesilii- Tilastokeskus kertoo, että yhdyskun- Ytä liiketoimintaa. Tavoitteena on tarjota kennettä palveleva toiminta Suomessa ja tajätteen määrä on vakiintunut 2,7-2,8 uusia, laajempia palvelukokonaisuuksia ulkomailla. Lisäksi osakeyhtiö harjoittaa miljoonan tonnin väliin, mikä tarkoit- ieliikenteessä kuoli ennakkotie- tavoitetason noin sadalla kuolemalla. vuosina ollut jalankulkijoita tai pyöräili- asiakkaille yhdistelemällä yhtiöiden eri- alusten hoitopalvelu- ja rahtaustoimintaa taa noin viittäsataa kiloa jätettä asukasta tojen perusteella vuonna 2018 li- Kun tarkastellaan koko 2000-lukua, jöitä. tyisosaamista. Yhdistymisellä tavoitel- kotimaassa ja ulkomailla. Vuonna 2017 kohti. kimain yhtä paljon ihmisiä kuin liikennekuolemat ovat lähes puolittu- Suomessa liikennekäytössä olevien laan parempaa kannattavuutta mahdol- Arctian liikevaihto oli 49 miljoonaa eu- Vuonna 2016 jätteen hyödyntämisaste edellisenä vuonna. Tammi-marraskuussa neet, sillä vuosituhannen vaihteessa tie- henkilöautojen keski-ikä on noin 12 listen synergiaetujen kautta. Arctian ja roa ja henkilöstön lukumäärä 268. n oli 97 prosentti. n Tkuolleita oli ennakkotietojen perusteella liikenteessä kuoli noin 400 henkilöä vuo- vuotta. Autokannan uudistumisen no- Meritaidon nykyiset palvelut täydentävät 200. Kun otetaan huomioon joulukuun dessa. Kehitys on ollut myönteistä myös peuttaminen olisi yksi keino parantaa lii- toisiaan, ja yhdistyneenä mahdollistavat Lähde: Valtioneuvoston tiedote 13.12.2018 Lähde: Tilastokeskus liikennekuolemat sekä myöhemmin kuo- suhteessa autoliikenteen kasvuun, sillä kenneturvallisuutta, koska uusien auto- linsyytilaston perusteella tehtävät kor- maanteiden liikennemäärä kasvoi 25 pro- jen aktiivinen ja passiivinen turvallisuus jaukset, lopullisen määrän odotetaan ole- senttia vuodesta 2000 vuoteen 2017. on vanhoja autoja parempi. Uudet hen- van noin 230–240 kuollutta. Kuolemaan johtavat liikenneonnet- kilöautomallit on arvioitu sekä suomalai- Vuonna 2010 Suomi asetti tavoitteek- tomuudet ovat yleisimmin kohtaamison- sissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa 10–40 Saksa tuottaa enemmän sähköä si puolittaa tieliikennekuolemien määrän nettomuuksia tai tieltä suistumisia. Vuon- % turvallisemmiksi verrattuna 10 vuotta vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuonna na 2018 tieliikenteessä kuolleista noin 60 vanhempiin automalleihin. uusiutuvilla lähteillä kuin hiilellä 2020 kuolisi enintään 136 henkilöä. Vuo- % oli liikkeellä henkilöautolla. Vakavas- Monet käynnissä olevat tiehankkeet den 2018 kuolleiden määrä ylittää tämän ti loukkaantuneista noin 40 % on viime lisäävät ajosuunniltaan erotettujen teiden määrää ja tulevat jatkossa estämään kohtaamisonnettomuuksia päätieverkol- usia tuuli- ja aurinkovoimaloita otetaan jatkuvasti käyt- Vesivoiman osuus jäi 17 terawattituntiin samasta syystä, joka la. Pääteiden kehittämisen lisäksi on tär- töön. nosti aurinkoenergian osuutta; kuiva ja kuuma kesä. keää parantaa myös jalankulun ja pyöräi- Saksassa tuotettiin viime vuonna uusiutuvilla ener- Saksan tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus 65 pro- lyn olosuhteita taajamissa. gialähteillä enemmän sähköä kuin hiilivoimalla. senttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla maa aikoo ajaa alas Myös Euroopan unionissa on tavoit- UAsiasta kertoo energia-alan tutkimuslaitos Fraunhofer tutki- ydinvoiman vuoteen 2022 mennessä ja pitkällä aikavälillä myös teena puolittaa liikennekuolemien mää- muksessaan. Asiasta uutisoi muiden muassa Frankfurter Allge- hiilivoiman. rä 2010-luvulla, mutta kuolemat ovat vä- meine -sanomalehti. Muutos maksaa suuria summia, mutta tuottaa myös tuloksia. hentyneet tavoitteeseen nähden liian hi- Muutos uusiutuvien lähteiden, eli lähinnä aurinko-, tuuli-, Uusiutuvan energian osuus on noussut nopeasti. Vielä vuonna taasti. Euroopan komissio on valmistele- vesi- ja biomassatuotannon eduksi tapahtui viime vuonna. Uu- 2010 niiden osuus tuoteusta sähköstä oli 19,1 prosenttia. massa seuraavan vuosikymmenen liiken- siutuvien energiamuotojen osuus oli 40,4 prosenttia, kun hiili- Fraunhoferin tutkimuslaitos arvioi, että uusiutuvien osuus säi- neturvallisuustavoitteita. n voiman osuus jäi tasan 40:een prosenttiin. lyy kuluvanakin vuonna hiiltä suurempana, vaikka kesästä ei tu- Saksassa tuotettiin viime vuonna sähköä yhteensä 542 te- lisi yhtä aurinkoinen, sillä uutta tuotantokapasiteettia otetaan Lisätiedot: rawattituntia. Siitä aurinkovoiman osuus oli 45,7 terawattitun- käyttöön jatkuvasti. n Traficom, Marko Sillanpää, tieliikennejohtaja, tia, eli 8,4 prosenttia koko määrästä. puh. 029 534 5210, Aurinkovoiman tuotantomäärä kasvoi edellisvuodesta peräti Lähteet: REUTERS marko.sillanpaa(at)traficom.fi 16 prosenttia, sillä kesä oli hyvin aurinkoinen. Tuulivoimalla tuotettiin 111 terawattituntia, eli 20,4 prosenttia.

20 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 21 Voima Käyttö MUISTOKIRJOITUS Kraft Drift PAAVO TAHVANAISESTA Suomen Konepäällystöliiton& julkaisu Helsingin Konemestariyhdistyksen jäsen den pohjalta laadittiin tehtävien vaati- osalta ja sopimaan asia tai saattamaan yhteenlasketut saatavat olivat noin VOIT OSTAA LEHTEEN € Paavo Tahvanainen kuoli 4.10. 2018 74 vuusarvio. Tässä yhteydessä syntyi teh- sen ”asianomaisen tuomioistuimen pää- 350 000 ja viivästyskorot tekivät puo- IMOITUSTILAA YRITYKSELLESI vuoden iässä. Paavo Tahvanainen oli tävien vaativuudenarvioinnissa arvioin- tettäväksi”. lestaan yhteensä noin 300 000 €. Lisäksi syntynyt 14.1.1944. Paavo Tahvanai- tivirhe, joka puolestaan vaikutti Hana- Paavo Tahvanainen erosi yllättäen työnantaja tuomittiin maksamaan noin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen € nen oli liittynyt Helsingin Konemesta- saari A:n, Hanasaari B:n, Salmisaari B:n pääluottamusmiestehtävästään ja seu- 80 000 Suomen Konepäällystöliiton [email protected] riyhdistyksen jäseneksi 1984. Hän toimi sekä Vuosaari A ja Vuosaari B:n vuoro- raavat allekirjoittaneet pääluottamus- asianajokuluja . Yhteensä työnantajal- tai soittamalla Merja Korhoselle Helsingin Konemestariyhdistyksen va- mestarien ja vuoroteknikoiden tehtä- miehet perivät palkkariidan ”perintöoi- le tuli siis maksettavaa noin 730 000 € rapuheenjohtajana vuosina 2000–2015. väkohtaisen palkan virheelliseen pal- keutena” hoidettavakseen. Moninaisten plus omat asianajokulut päälle. Asiaa puh. 09 325 0500 tai 040 736 4670 Paavo Tahvanainen teki merkittävän kanmääräytymiseen. Väärin määritelty neuvottelujen jälkeen lopulta työnan- oli hoitamassa 4 eri asianajajaa eri vai- osan työurastaan Helsingin Energian tehtäväkohtainen palkka vaikutti sekä tajan kanssa ei päästy yksimielisyteen heissa ja asianhoito siirtyi parikin kertaa (Nykyisin Helen Oy) palveluksessa pää- kokemuslisään, että henkilökohtaiseen palkkasaatavasta. Riita siirtyi siis velko- asianajajan salkussa eri asianajotoimis- sääntöisesti Hanasaari A voimalaitok- palkan määrään, jotka olivat prosent- muskanteen valmisteluun. Tässä yhtey- toon asianajajan vaihtaessa asianajotoi- sen vuoromestarina. Päätyönsä lisäksi/ teja tehtäväkohtaisesta palkanosasta. dessä Paavo Tahvanainen astui uudel- mistoa. Asiaa oli hoitamassa kolme eri ohella hän seilasi monissa eri laivoissa Koko kuukausipalkka siis vääristyi liian leen kuvaan ja laski yhdessä tyttärensä pääluottamusmiestä eri ajanjaksoina. konemestarina ja jatkoi merikonemesta- pieneksi. Liian pieneksi määritelty kuu- kanssa 30 kantajan saatavat ja velan vii- Voidaankin todeta, että kyseessä oli to- rin ammatissa sen jälkeen kun oli jäänyt kausipalkka puolestaan vaikutti kaikkiin västyskorot. Koska kullakin kantajalla dennäköisesti sekä rahasummaltaan, et- eläkkeelle päätyöstään Helsingin Ener- vuorolisiin sekä ylityökorvauksiin. oli lukuisia palkankorotuksia hyvin pit- tä kestoltaan ylivoimaisesti erikoisin oi- gialta. Lisäksi hänellä oli pieni ik- källä aikajänteellä, niin laskelmat keusriita Suomen Konepäällystöliiton kunanpesuliike, jota hän pyöritteli olivat sangen työläät tehdä. Tar- historiassa tähän mennessä jonka am- myös töidensä rinnalla. kastelujaksoja oli todella paljon. mattiliittomme voitti Paavo Tahvanai- Edellä olevien töiden lisäksi Lisäksi Paavo Tahvanainen toimi sen luotsaamana. Paavo Tahvanainen toimi Helsin- asiantuntijana velkomuskanteen Myös eläkkeelle jäätyään Helsingin gin Energiassa Suomen Konepääl- valmistelussa. Energiasta Paavo oli liiton käytettävissä lystöliiton (SKL) pääluottamus- Velkomuskanne meni Helsin- mm. ”tähtitodistajana” koskien laitonta miehenä vuosina 1998–2001. Ko. gin käräjäoikeuteen, jossa kaiken työsuhteen purkamista erään vuoromes- aika oli hyvin haastava sillä Ko- yllätykseksi käräjäoikeuden tuo- tarin osalta. Tämäkin juttu venyi pari- nepäällystöliitto oli eronnut KT- mari ylitti tuomiovaltansa purka- vuotiseksi käyden ensin käräjäoikeu- N:stä v. 1996 Enertan osalta ja malla työtuomioistuimen voimassa dessa Helsingin Salmisaaressa ja sitten tullut erotetuksi Kuntapuolenso- olevan laillisen tuomion. Suomen loppulisessa tuomioissa Hovioikeudessa pimuksen (KT) osalta seuraavana Konepäällystöliitto avusti kantajia Helsingin Pasilassa. Lopputulema oli et- vuonna 1997. SKL joutui tuolloin ja Paavo Tahvanaista asianajajan tä em. työsuhteen purku todettiin laitto- käymään ”kahdenrintaman sotaa” kanssa ja teki valituksen hovioi- maksi ja työnantaja määrättiin korvauk- sekä työnantajaa että työntekijöi- keuteen. Hovioikeus otti käsiteltä- siin myös liiton todistajakulujen osalta. den ns. kunnallisessa pääsopimuk- väkseen valituksen ja totesi alkupe- Paavo Tahvanainen antoi aivan ää- sessa olevaa KTN:ään ja SAKlaista räisen työtuomioistuimen tuomion rimmäisen vahvan esimerkin järkähtä- JHL:ää sekä Akavalaista Insinööri- olevan voimassa edelleen ja totesi, mättömästä sitkeydestä ja periksi an- liittoa vastaan. että kun vastaaja (Helsingin Ener- tamattomuudesta meille jälkipolville. Edellä olevasta voidaankin tehdä se Paavo Tahvanainen aloitti asian tut- gia) oli kuitenkin myöntänyt saatavat Asiat voivat olla joskus ylivoimaisia johtopäätös, että Paavo Tahvanainen oli kimisen. Hän neuvotteli asiasta lukuisia vaikka kiisti kanteen perusteen, niin mutta sittenkin voitettavissa. n toiminnan mies ja sangen uuttera henki- kertoja työnantajansa kanssa, mutta täy- asiassa ei ole edes enää mitään riidan- lö, koska hänellä oli monta rautaa tules- sin tuloksetta. Lopulta hän haastoi työn- alaista tuomittavaa vaan tuomitsi kanta- Kirjoittajat: sa samaan aikaan. antajansa työtuomioistuimeen. Paavo jien saatavat riidattomana maksuun. Heikki Kohtala plm. v. 2001– 004, Merkittävin teko, jonka Paavo Tah- Tahvanainen edusti 30:tä Suomen Ko- Lopullinen ratkaisu saatiin siis 2006. Helsingin Energia vanainen teki Suomen Konepäällystölii- nepäällystöliiton jäsentä, jotka olivat Riita kesti huimat 10 vuotta. Paavo Tah- & Pertti Roti Plm. v. 2004–2016. tolle oli erittäin pitkäkestoisen ja moni- yhdessä kantajia hänen kanssaan. Va- vanainen piti asiasta kiinni kuin terrie- Helsingin Energia ja vaiheisen palkkariita-asian hoitaminen. litun asianajajan kanssa laadittu kanne ri varsin tiukasti. Yksi viimeisistä asiaa v. 2015–... Helen Oy Erittäin lihavan palkkariidan siemen menestyi erittäin hyvin ja Paavo Tahva- hoitaneista asianajajista sanoi, ettei ole kylvettiin 1995 Helsingin Energiassa, nainen voitti kanteensa niin sanotusti ikinä tavannut noin sitkeää luonnetta kun kuntien tekniikan henkilöstö siir- 6-0 työnantajaansa vastaan. Koska al- kuin Paavo Tahvanainen. Hän sanoi, et- rettiin kunnallisesta palkkaluokkatau- kuperäiseen kanteeseen ei oltu määritel- tä Paavo Tahvanainen on todella kova lukosta kuntien teknisten sopimusten ty kuinka paljon työnantaja on velkaa luu. Jatkeeksi todettiin, että on oikein, mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkkaus- kullekin 30 kantajalle, määräsi työtuo- että luu on todella teräksen kovaa koi- järjestelmään. Tähän liittyen tehtiin siis mioistuin riitaosapuolet selvittämään ralle (”koira” = työnantaja). vuonna 1995 tehtävän kuvaukset ja nii- palkkasaatavan määrän kunkin kantajan Kolmenkymmenen (30) kantajan

22 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 23 • Teksti ja kuvat: ylikonemestari, kouluttaja Jukka Kauppinen, AEL • Konemestarit 60-vuotisjuhlaristeilyllä

onemestarit ja Energiatekniset KME Ry:n 60-vuotisjuhla- se, ja pumpataan puhdistettuina aluksen sewage-tankkiin. Myös risteily tehtiin M/S Gabriellalla Tukholmaan 7.12.2018. laivan mustat ja harmaat vedet menevät sewage-tankkiin. Sewa- Konemestarit ja Energiatekniset KME Ry:n johto- ge-tankki tyhjennetään päivittäin, joko Tukholman tai Helsin- kunta järjesti erittäin miellyttävän juhlaristeilyn yhdistyksen gin kaupungin jätevesiverkkoon. K60-vuotisjuhlan kunniaksi. Risteily sisälsi sopivasti ohjelmaa ja Pilssivedestä ja separaattoreista eriytetty ja separoitu jäteöljy PSYYKKISTEN JA SOSIAALISTEN HAASTEIDEN vapaata seurustelua jäsenten kesken. pumpataan Dirty Oil -tankkiin. Dirty Oil -tankki tyhjennetään M/S Gabriellan kokoustiloissa liittohallituksen ja Konemes- tankkiautoon, toisin sanoen ongelmajätekuljetukseen, joka toi- HALLINTA MERENKULKIJOILLA tarit ja Energiatekniset KME Ry:n Pertti Roti kertoi ajankohtai- mittaa jäteöljyn luotettavalle ongelmajätteenkäsittelylaitoksel- sista asioista. Toiminnanjohtaja Robert Nyman kertoi ammatti- le. Aika 27. – 28.3.2019 yhdistystoiminnan nykytilasta ja valotti tulevia asioita. Kaikki kiinteä jäte, paperi, pahvi, lasi, muovi, akut, patterit Paikkakunta Tampere Dino-Rakenne Oy:n toimitusjohtaja Pekka Teittinen ker- jne. lajitellaan ja erotellaan aluksella eri jätteenkäsittelykont- Koulutuspaikka Solo Sokos Hotel Torni Tampere toi Kopparön vapaa-ajan tiloista, ja kehotti yhdistyksen jäseniä teihin. Kontit tyhjennetään päivittäin satamissa ja toimitetaan hyödyntämään niitä. asianmukaisiin käsittelylaitoksiin. Näin suurin osa jätteistä saa-

AEL:n kouluttaja, ylikonemestari Jukka Kauppinen puhui daan taas uudelleen hyötykäyttöön. n Sääolosuhteet, haasteellinen fyysinen ympäristö, epäsäännölliset työajat ja usein vaivaava univaje, jatkuvasti kokouksessa omakohtaisista kokemuksistaan Konepäällystölii- lisääntyvät osaamisen vaatimukset, yllättäen muuttuvat tilanteet ja muusta maailmasta eristäytynyt hierarkkinen ton Pertti Rotilta, Pekka Teittiseltä ja Päivi Saariselta saamas- ympäristö luovat haasteita hyvinvoinnille. Yhteisen kielen puuttuminen ja kulttuurierot voivat hankaloittaa yhteis- työtä, yhteishengen rakentumista sekä syntyneiden ongelmien selvittämistä. Viihtymisen kannalta porukan hyvä taan, ehdottaman välttämättömästä ja tärkeästä avusta vaikeissa henki on olennaisen tärkeää. Ongelmista on keskusteltava ajoissa ja avoimesti. Tule mukaan merenkulkijoiden riitatilanteissa työantajiensa kanssa. omaan koulutukseen. Saat keskustella muiden osallistujien kanssa merenkulun alan arkisista psyykkisistä ja Konemestarit ja Energiatekniset KME Ry lahjoitti juhlaristei- sosiaalisista haasteita, ratkaisumahdollisuuksista sekä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä laivatyössä. lylle osallistuneille jäsenilleen Jukka Kauppinen signeeraaman Turbiinitekniikka-kirjan. Koulutuksen tavoitteena on Suuret kiitokset Janne Metsomäelle ja Pertti Rotille hyvin • lisätä ymmärrystä psyykkisesti ja sosiaalisesti kuormittavista tekijöistä ja niiden hallintakeinoista järjestetyistä tilaisuuksista. laivaympäristössä • laajentaa keinovalikoimaa kuormittavien ja vaativien tilanteiden käsittelyyn Esittelyssä Gabriellan konehuone ja • tunnistaa työhyvinvointia lisääviä tekijöitä ja löytää omalle työpaikalle soveltuvia keinoja edistää ympäristöasiat hyvinvointia M/S Gabriellan 1. konemestari Ismo Waarna esitteli konehuo- • jakaa kokemuksia ja saada vinkkejä muilta koulutukseen osallistuvilta. netta perusteellisesti. Hän kertoi yksityiskohdista autolautta- Kuvassa vasemmalta Robert Nyman, Juha Uimonen, liikenteessä, jossa tänä päivänä korostuvat erityisesti ympäris- Janne Metsomäki, Pertti Roti, Seppo Puumalainen, Koulutus soveltuu merenkulkualalla toimiville esimiehille ja työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille. töasiat. Gabriellan 1. konemestari Ismo Waarna, Laivan jätteiden käsittelyssä ympäristöystävällisyys on tärkeä Kalle Kuukasjärvi, Markku Onnela ja Jukka Kauppinen. arvo ja elementti, jonka eteen Viking Linella tehdään päivittäin Keskiviikko 27.3. Torstai 28.3. töitä. Pilssivedet separoidaan kahden separointilaitteiston lävit- M/S Gabriellan teknisiä tietoja Koulutus klo 10.00-17.00 Koulutus klo 9.00-15.00 Rakennettu: 1992 Split, Kroatia Päivän aikana käsiteltävät aiheet: Päivän aikana käsiteltävät aiheet: Jääluokka: IA SUPER GT/NT: 35.492/22.542 • Työhyvinvointi merityössä • Inhimilliset tekijät merenkulussa – työkalu haas- Pituus: 171,2 metriä • Psyykkinen ja sosiaalinen työkuormitus ja kuor- tavien tilanteiden hallintaan Leveys: 27,6 metriä • mitustekijät merityössä Eri toimijoiden vastuut ja oikeudet psykososiaali- Syväys: 6,4 metriä • Tunnistaminen, arviointi, toimenpiteiden valinta sen työkuormituksen hallinnassa: työntekijä, Nopeus: 20,5 solmua työnantaja, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö, ja seuranta Pääkoneet: 4 x Pielstick 12PC 2E 23.760 kW työterveyshuolto ja työsuojelutarkastaja Apukoneet: Aluksessa on 4 kpl Wärtsilä Vasa 6R

32 BC -apukoneita, jotka tuottavat

2045 kW/kone. Apukoneet on Kouluttajat varustettu yhdellä turbolla, jonka Seija Moilanen, asiantuntija, psykososiaalinen työkuormitus, Työturvallisuuskeskus maximikierrokset ovat noin 23700 Anna-Maria Teperi, johtava tutkija, Työterveyslaitos, SeaSafety tutkimusryhmän jäsen (raportti julkaistu 2017) rpm. Koneet ovat malliltaan suora- Kuvassa oleva kone on pääkone, Pielstick 12 PC2.6/2 V 6-sylinterisiä. 400 E, jonka teho ON 5940 kW. Näin ollen 4 konetta anta- Polttoaineenkulutus: 80 tonnia / edestakainen matka vat 23.760 kW:a maximinopeuden ollessa noin 21,5 sol- Matkustajia: 2 400 mua. Moottorit ovat V12-sylinterisiä ja kahdella turbolla Hyttipaikkoja: 2 402 varustettuja. Kannet on varustettu kahdella imuventtiilillä Henkilöautoja: 400 ja kahdella pakoventtiilillä. Varustettu 6 metriä pitkillä Kaistametriä: 900 vakaajilla.

24 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 25 • Kuva ja teksti: MEPA Pekka Karppanen• EXAMENSARBETEN, Högskolan på Åland

Utbildningsprogram: Maskinteknik Vuosaaren Författare: Fredrik Svanbäck Työttömien työnhakijoiden Energiåtervinning, återvinning av spillvärme med lagringstank Arbetets namn: ombord på bil-passagerarfärja Handledare: Hans Lavonius Uppdragsgivare: määrä väheni joulukuussa Merimieskeskuksen Viking line

Abstrakt I detta arbete görs en utredning ombord på Viking Lines MS Amorella, av ett system som 10-vuotisjuhlat 23.1. tar tillvara spillvärme som produceras under resa.

En undersökning har gjorts eftersom full effekt tas ut från avgaspannorna under resa men yö- ja elinkeinotoimistoissa oli jou- prosenttia, mikä on 1,0 prosenttiyksikköä na vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lo- inte nyttjas utan dumpas bort. I undersökningen utreds hur ett färdigt system kan tänkas se ut för att värma en lagringstank. För att sedan använda den lagrade värmen i hamn. lukuun lopussa yhteensä 256 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. mautettuja oli yhteensä 15 400 henkilöä,

I detta ingår val av lagringstank, värmeväxlare, rördragning och lönsamhet. Inspiration tas työtöntä työnhakijaa. Se on 39 000 mikä on 2 000 vähemmän kuin edellisen EPA ja Suomen Merimieskirkko järjestivät yhdes- från andra arbeten. vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusien avoimien työpaikkojen vuoden joulukuussa.

sä juhlat, joihin osallistui päivän mittaan lähes 80 Resultatet som presenteras visar att det finns en viss lönsamhet i att installera ett nytt TTyöttömien työnhakijoiden määrä lisään- määrä lisääntyi system men att en avvägning bör göras gällande investeringskostnader och henkilöä. Suurin osa vieraista kuunteli suurella mie- användningstid. tyi edellisestä kuusta 27 100:lla. Tiedot Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Tilastokeskus: lenkiinnolla Rauli Virtasen mietteitä suositun merimieskirjan ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön TE-toimistoihin joulukuun aikana 45 900 Työttömyysaste M"Riosta Rotterdamiin" tiimoilta. Samalla avattiin merimiestai- Työllisyyskatsauksesta. eli 5 600 enemmän kuin edellisen vuoden 5,4 prosenttia teilija Risto Honkaharjun näyttely, johon on vapaa pääsy me- Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjak- joulukuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen rimieskirkon aukioloaikoina 28.2. saakka. n soisesti vähintään vuoden työttömänä oli joulukuussa avoinna 89 600 työpaik- mukaan työllisiä oli joulukuussa 84 000 työnhakijana olleita oli 66 800, mikä on kaa, mikä on 11 200 enemmän kuin vuosi enemmän kuin vuotta aiemmin. Työlli- 24 800 vähemmän kuin vuotta aikaisem- sitten. syysaste oli 72,1 prosenttia, mikä on 2,5 Nyckelord (sökord) värmeåtervinning, energibesparing, värmeväxlare, värmesystem min. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnha- Aktivointiasteeseen laskettavissa pal- prosenttiyksikköä korkeampi kuin edelli- kijoita oli 95 000 eli 16 000 vähemmän veluissa oli joulukuun lopussa 116 400 sen vuoden joulukuussa. Työvoimatutki- Högskolans ISSN: Språk: Sidantal: serienummer: kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. henkilöä, mikä on 1 800 enemmän kuin muksen mukaan työttömiä oli 146 000, 20:2018 1458-1531 Svenska 95 Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat mikä oli 82 000 vähemmän kuin vuosi Inlämningsdatum: Presentationsdatum: Datum för godkännande: työnhakijoita oli 4 900 vähemmän kuin esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulu- sitten. Työttömyysaste oli 5,4 prosenttia 08.11.2018 15.05.2018 28.11.2018 edellisen vuoden joulukuussa eli yhteen- tus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu. eli 3,0 prosenttiyksikköä matalampi kuin sä 33 400. Nuorten työttömyyksistä päät- Koko maassa oli lomautettuna joulu- vuotta aiemmin. n tyi ennen kolmen kuukauden työttömyyt- kuun lopussa 21 400 henkilöä, mikä on tä tammi-joulukuussa keskimäärin 69,0 4 100 vähemmän kuin edellisenä vuon- Antalet arbetslösa Utbildningsprogram: Maskinteknik Författare: Anton Rehnström, Simon Stenman Arbetets namn: Konvertering av bildäcksuppvärmningen på M/S Viking Grace Handledare: Göran Henriksson arbetssökande minskade i Uppdragsgivare: Viking Line ABP

Abstrakt december Det här arbetet är en undersökning av alternativ metod för uppvärmning av bildäck på M/S Viking Grace. Syftet är att komma bort ifrån de problemen som finns med nuvarande ångsystem som dras med oljud och på så sätt förbättra boende- och arbetsmiljön för besättningen. Målet är att finna en lösning på hur en konvertering och ombyggnad av fartyget kan utföras och den primära inriktningen för undersökningen är vattenburna system • Bild och text: MEPA Pekka Karppanen • med en värmeväxlare mellan ånga och vatten samt en cirkulationspump för vattnet ut till de ntalet långtidsarbetslösa, dvs. per- genomsnitt 69,0 procent av arbetslöshets- 4 100 färre än vid motsvarande tidpunkt olika elementen. Vi kom fram till att en konvertering är möjlig så länge vi utgår från en ny stamledning och soner som varit arbetslösa arbetssö- perioderna för unga personer innan ar- föregående år. Antalet permitterade på nya ledningar till värmeelementen för att få ett tillräckligt vattenflöde. kande utan avbrott i minst ett år, betslösheten varat i tre månader, vilket är heltid var sammanlagt 15 400, vilket är Nordsjö uppgick till 66 800, vilket är 24 800 färre 1,0 procentenheter mer än ett år tidigare. 2 000 färre än i förra december. Aän ett år tidigare. Antalet arbetslösa ar- Sjömanscenter firade betssökande som fyllt 50 år uppgick till Antalet nya lediga jobb ökade Statistikcentralen: Nyckelord (sökord) 95 000, dvs. 16 000 färre än vid samma Till arbets- och näringsbyråerna anmäldes Arbetslöshetsgraden Viking Grace, bildäck, värmning, värmeväxlare tidpunkt föregående år. under december 45 900 nya lediga jobb, 5,4 procent 10-årsjubileum 23.1 Vid arbets- och näringsbyråerna fanns dvs. 5 600 fler än i förra december. Allt Enligt Statistikcentralens arbetskraftsun-

Högskolans serienummer: ISSN: Språk: Sidantal: det i slutet av december sammanlagt som allt fanns det i december 89 600 le- dersökning fanns det i december 84 000 19:2018 1458-1531 Svenska 44 sidor 256 500 arbetslösa arbetssökande. Det är diga jobb vid arbets- och näringsbyråerna, flera sysselsatta än ett år tidigare. Syssel- 39 000 färre än ett år tidigare. Från före- vilket är 11 200 fler än för ett år sedan. sättningsgraden var 72,1 procent, dvs. 2,5 Inlämningsdatum: Presentationsdatum: Datum för godkännande: jömansservicebyrån och Finlands Sjömanskyrka arrange- 29.11.2018 30.11.2018 03.12.2018 gående månad ökade antalet arbetslösa I slutet av december deltog 116 400 procentenheter högre än i december i fjol. rade en gemensam fest som gästades av omkring 80 perso- arbetssökande med 27 100. Uppgifterna personer i service som räknas in i aktive- Enligt arbetskraftsundersökningen upp- ner. De flesta deltagare lyssnade med stort intresse på Rauli framgår av arbets- och näringsministeriets ringsgraden, vilket är 1 800 fler än ett år gick antalet arbetslösa till 146 000, vilket Virtanens betraktelser från den omtyckta sjömansboken Rio- sysselsättningsöversikt. tidigare. Sådan service är till exempel lö- är 82 000 färre än för ett år sedan. Arbets- Ssta Rotterdamiin (Från Rio till Rotterdam). Samtidigt invig- Antalet unga arbetslösa arbetssökande nesubvention, arbetskraftsutbildning, ar- löshetsgraden var 5,4 procent, dvs. 3,0 des sjömanskonstnären Risto Honkaharjus utställning. Det är som var under 25 år uppgick till 4 900 fär- betsprövning och frivilliga studier. procentenheter lägre än ett år tidigare. n fritt inträde till utställningen under sjömanskyrkans öppettider re än i förra december, dvs. sammanlagt I slutet av december fanns det i he- fram till den 28 februari. n 33 400. I januari–december avslutades i la landet 21 400 permitterade, vilket är

26 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 27 Energiateollisuus: Tietoturvariskit ovat uhka energia-alalla Sähköverkkoihin vaikuttamalla voidaan – älykäs tiedonhallinta pitää pyrkiä lamauttamaan yhteiskunta kriittiset tiedot turvassa

urku Energia Sähköverkot on palkittu Vuoden Verkosto- käyttää tietoturva- ja hallintapalveluja. Näkyvyyden korostu- nergia-alalla tietoturvan merkitys kasvaa jatkuvasti, koska tia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Siksi tietoturvalli- teko -tunnustuksella Tampereella. Vuoden 2019 tunnus- minen läpi koko sähköverkon aina viimeiseen releeseen asti on energiayritysten tiedot kiinnostavat kyberrikollisia. Yrityk- suutemme ja riskienhallintamme onkin oltava huippuluokkaa. tus myönnettiin energia-alan kyberturvallisuutta edistä- ominaisuus, josta voi ottaa mallia. set toimialalla ovat varautuneet lisääntyviin tietoturvaris- Turvallisuusvaatimustemme täyttymisen lisäksi halusimme tar- neelle hankkeelle Verkosto-messuilla. Turku Energia Sähköverkot Oy:n käytön ryhmäpäällikkö keihin hyödyntämällä toiminnassaan tamperelaisen M-Filesin vittavien tiedostojen löytyvän ketterästi ja nopeasti, joten pää- TToista kertaa jaetulla verkkoliiketoiminta-alan palkinnolla Antti Nieminen korostaa, että käytännössä muutos auttaa muun Ekehittämiä älykkään tiedonhallinnan ratkaisuja. dyimme perusteellisen valintaprosessin ja tiukan tietoturva-au- Tampereen Messut ja Suomen suurin energia-alan etujärjestö muassa varautumisessa ja vianhallinnassa, kun esimerkiksi rik- – Sirpaloituva tieto on energia-alalla vakavasti otettava on- ditoinnin jälkeen investoimaan M-Filesin tiedonhallintaratkai- Energiateollisuus haluavat nostaa esille esimerkillisiä toimijoita koutuneen laitteen vaihtaminen ei edellytä enää syvällisempää gelma. Kun tärkeät tiedostot ovat hajallaan eri järjestelmissä, on suun, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n viestintä- ja tie- vahvasti kasvavalta sähkö- ja tietoverkkojen rakentamisen toi- tietoliikenneosaamista. helppo ajautua tilanteeseen, jossa vanhentuneet tiedostoversiot donhallintapäällikkö Marjaana Kivioja. mialalta. – Tietoliikenneverkon keskitetty valvonta ulottuu nyt kaik- ja kaksoiskappaleet aiheuttavat riskejä liiketoiminnalle sekä hi- Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö, mutta myös kan- Palkintoraadin puheenjohtaja Energiateollisuuden johtaja kialle, missä on sähköverkonkin valvontaa. Pääsemme esimer- dastavat työntekoa, kertoo älykkään tiedonhallinnan pioneerin, sainvälisesti tunnustettu edelläkävijä. Yhtiö valittiin syyskuussa Janne Kerttula painottaa, että palkinto myönnettiin luovasta kiksi välittömästi kiinni tilanteeseen, jossa sähköasemalta käsin ohjelmistoyhtiö M-Filesin toimitusjohtaja Miika Mäkitalo. 2018 maailman parhaaksi kantaverkkoyhtiöksi kansainvälisessä ajattelusta ja yhteistyön kehittämisestä sähköverkkojen suojaa- yritettäisiin murtautua tietoliikenneverkkoomme. – Esimerkiksi sähkökatkon tullen energiayrityksen on löydet- energia-alan brändikilpailussa CHARGE 2018:ssa. miseksi ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. – Helposti hallittava ja tietoturvallinen sähköverkon ohjaus- tävä tärkeät tiedot välittömästi, jotta tilanne saadaan ratkaistua Globaalisti toimivalla M-Filesilla on energia-alan asiakkaita – Sähköverkot ovat kriittinen osa yhteiskunnan huoltovar- verkko syntyi, kun otimme it-miehet mukaan sähköverkkomaa- ripeästi. Olemmekin huomanneet, että monet energia-alan yri- niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. M-Filesin älykkään tie- muutta ja niiden toiminnan varmistaminen mahdollisen hybri- ilmaan, Nieminen kiittää. tykset panostavat tehokkaaseen ja turvalliseen tiedonhallintaan donhallinnan ratkaisua käyttävät Fingridin lisäksi muun muassa divaikuttamisen uhatessa on välttämätöntä. Olemme myös yhä Sähkö- ja tietoverkkoalan tapahtuma järjestettiin Tampereel- erityisen paljon, hän havainnollistaa. Fortum, Turku Energia, Oulun Energia, Herrfors sekä Caruna. enemmän riippuvaisia sähköstä, ja siksi verkkoihin vaikuttamalla 23.–24. tammikuuta. Verkostomessuille osallistui tänä vuonna Mäkitalo näkee alan vaatimuksiin vastaamisen yhtenä syynä jär- la voidaan pyrkiä lamaannuttamaan kansalaisille tärkeitä toi- noin 5 000 energia- ja telealan ammattilaista. n Energiayritysten tiedot kiinnostavat jestelmän suureen suosioon energia-alalla. mintoja. kyberrikollisia – Energia-alalla toiminta on tarkkaan säädeltyä. Tiedostoja Palkinnon saajan valinnut Aalto-yliopiston kyberturvalli- Lisätiedot: Maailman nopea digitalisoituminen näkyy myös energiateolli- ja dokumentteja tulee säilyttää tavalla, joka noudattaa lakeja, suuden työelämäprofessori Jarno Limnéll kuvaa voittajayhtiön Energiateollisuus, johtaja Janne Kerttula, suudessa. Energia-alan yrityksissä kyberturvallisuuden merkitys sääntöjä ja määräyksiä. Energiayhtiöitä koskee valtava määrä vi- sähkönjakeluverkon ohjaus- ja valvontajärjestelmän hallinta- ja p. 050 571 2075 korostuu, sillä alalla liikkuu rahan lisäksi runsaasti arvokasta tie- ranomaismääräyksiä, ja yritysten kansainvälistyessä noudatetta- tietoturvapalvelujen kehittämistä esimerkilliseksi. toa. Jotta tieto ei päädy vääriin käsiin, tulee tietojen tallennusta- vien lakien määrä moninkertaistuu. Kun kehitämme ratkaisu- – Innovatiivinen tapa lähestyä muutosta ja tuotanto- sekä poihin ja suojaukseen kiinnittää erityisen paljon huomiota. jamme eri toimialoille sopiviksi, otamme aina huomioon alan it-verkkojen yhdistäminen mahdollistavat uudenlaisen tavan – Meidän kantaverkkomme kautta kulkee noin 80 prosent- standardit sekä tietoturvan, Mäkitalo toteaa. n Animaatio työpaikan sisäisen Vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuteen uusia liikenteen vaaroista työkaluja KYBER-VESI-hankkeesta yöturvallisuuskeskuksen ja Tapa- mien torjuntatoimenpiteistä. turmavakuutuskeskuksen uudessa Animaatio on tuotettu Tapaturmava- TT:n vetämän kaksivuotisen yh- Hanke tuotti myös useita kybertur- joita on noin 20. tietoturvaosaamista sekä kehittämään animaatiossa esitetään kolme työn- kuutuskeskuksen ja Työturvallisuuskes- teishankkeen tuloksena syntyi vallisuuteen liittyviä ohjeita. Yleisen ta- – Kyberturvallisuus on osa kokonais- kyberturvallisuuden kokonaiskuvaa tekijän kuolemaan johtanutta työtapa- kuksen yhteistyönä. vesihuollon kyberturvallisuutta son ohjeet, kuten ”Vesihuoltolaitoksen turvallisuutta ja sen ylläpito on jatku- alalla. Tturmaa sekä annetaan suosituksia, miten – Työpaikkojen sisäisessä liikentees- kehittäviä ohjeita ja arviointityökaluja, kyberturvallisuuden hallinta”, on suun- va prosessi ja jokaisen työntekijän asia. KYBER-VESI-hanke on osa Huol- välttää vastaavat tapahtumat. sä on sattunut viime vuosina useita kuo- Vjotka ovat nyt alan toimijoiden saatavil- nattu vesilaitosten johdolle ja päälli- KYBER-VESI-hankkeen myötä vesi- tovarmuuskeskuksen KYBER2020-oh- Kaikki kolme onnettomuustapausta lemaan johtaneita työtapaturmia. Tästä la. Työkalujen toivotaan jalkautuvan laa- köille. Teknisempien ohjeiden avulla huoltolaitokset saavat tärkeitä uusia työ- jelmaa. Hankkeen rahoittivat Huol- ovat työpaikkojen sisäisessä liikentees- syystä haluamme kehittää sisäisen liiken- jalti Suomen vesihuoltolaitoksiin. vesihuoltolaitosten automaatio-, IT- ja kaluja turvallisuusriskien systemaattiseen tovarmuuskeskus, Vesihuoltolaitosten sä sattuneita jalankulkijan ja pyörillä va- teen turvallisuutta havainnollistamalla Juuri päättyneessä KYBER-VE- kybervastaavat voivat mm. turvata lai- hallintaan, toteaa hankkeen ohjausryh- kehittämisrahasto sekä hankkeeseen paasti liikkuvan koneen yhteen törmäyk- asiaa onnettomuustapausten kautta. Yh- SI-hankkeessa tuotettiin vesilaitoksil- tosten etäyhteysratkaisuja, radio-, mo- män puheenjohtaja Riku Juhola. osallistuneet vesilaitokset. Oppaat ja sestä aiheutuneita työpaikkakuolemia. teistyössä pyrimme saamaan tiedon sisäi- le kaksi erilaista arviointityökalua. Työ- biili- ja ICT-laitteita sekä IDS-järjestel- Hankkeen pohjalta käynnistettiin työkalut ovat vesihuoltolaitosten saata- Animaatiossa esitetyistä työtapaturmis- sen liikenteen riskeistä työpaikoille, jotta kalujen avulla laitokset voivat arvioida miä. Myös laitosten kyberfyysistä turval- myös Kyberturvallisuuskeskuksen ohjaa- villa Huoltovarmuuskeskuksen ja Vesi- ta tullaan julkaisemaan myös teematut- asia tiedostetaan ja siihen ymmärretään kyberturvallisuutensa tilaa ja kehitystar- lisuutta varten tuotettiin ohje, jota voima vesihuollon ISAC-ryhmä (Informati- laitosyhdistyksen kautta. n kintaraportti TOT 2/18 Sisäisen liiken- kiinnittää paremmin huomiota, kertoo peita sekä automaation että ostopalve- vat hyödyntää kaikki vesihuoltolaitosten on Sharing and Analysis Centre), jonka teen työpaikkakuolemat, joka julkaistaan Tapaturmavakuutuksen työturvallisuus- luiden näkökulmasta. Arviointityökalut yleisturvallisuudesta ja toiminnan jatku- tarkoituksena on mahdollistaa tietotur- Lisätietoja: osoitteessa totti.tvk.fi. asiantuntija Otto Veijola on suunnattu erityisesti laitosten kyber- vuudesta vastaavat. Lisäksi tuotettiin ly- va-asioiden luottamuksellinen käsitte- Riku Juhola, Valmiusasiamies, Animaatiossa esitetään työryhmän kä- Tässä linkki uuteen videoon turvallisuudesta vastaaville, automaatio- hyet kyberturvallisuusohjeet, joista voi ly osallistujien kesken. Tiedonvaihdol- Huoltovarmuuskeskus sitys tapaturmaan johtaneiden tapahtu- https://www.youtube.com/watch?v= päälliköille ja asiantuntijoille. nopeasti katsoa ohjeen aihealueittain, la pyritään lisäämään organisaatioiden puh. +358 2950 51043 mien kulusta ja tapaturmatekijöistä, sekä C2IW6th-ws4&t=204s n annetaan suositukset vastaavien tapatur-

28 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 29 HELSINGIN KONEMESTARIYHDISTYS RY KONEMESTARIT JA ENERGIATEKNISET Yleisin talvionnettomuus merellä KME RY Vuosikokous Vuosikokous kauppalaivan ja jäämurtajan törmäys sääntömääräinen vuosikokous ja vierailu Helen Oy:n Salmisaaren voimalaitokselle pidetään lauantaina 30.3.2019 klo 12:30 alkaen Panimoravintola Plevnassa, Keskiviikkona 6.3.2019 kello 16.45 änä vuonna on jo tapahtunut yk- na oli selvittää, miten talviliikenne vai- heuttama vaurio, toteaa erityisasiantunti- Itäinenkatu 8, 33210 Tampere kokoontuminen Porkkalankatu 9–11 vartioasemalle si onnettomuus 22.1.2019 Oulun kuttaa onnettomuuksien määrään ja laaja Lauri Kuuliala. Kokouksen jälkeen tarjoillaan lounas. edustalla jossa hollannin lipun alla tuun. Tutkimusjaksolla talviliikenteen on- Voimalaitosvierailua varten ilmoittautumiset Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokoukselle seilanneen rahtialuksen keulaan tuli pie- Yleisin onnettomuustyyppi merenku- nettomuusmäärät vaihtelivat satunnaises- maanantaihin 4.3. mennessä kuuluvat asiat. Tni reikä kun alus törmäsi jäämurtaja Kon- lun talviliikenteessä on yhteentörmäys ti lukuun ottamatta poikkeuksellisen an- [email protected] tai p. 050 310 3347 tioon. Onneksi ei syntynyt mitään henki- avustettavan kauppalaivan ja jäänmurta- karaa jäätalvea 2010-2011, jolloin avus- Tervetuloa! Tervetuloa lö- tai ympäristövahinkoja. jan välillä avustustilanteessa, jossa nopeu- tustapahtumia oli tavallista runsaammin Johtokunta Johtokunta Talvimerenkulun turvallisuustaso on det ovat pieniä. Nämä onnettomuudet ai- ja onnettomuuksia sattui selvästi enem- kuitenkin yleisesti ottaen hyvä, selviää heuttavat vaurioita laivoille, mutta vau- män. Talviliikennekauden onnettomuus- Trafin tuoreesta tutkimuksesta, jossa tar- riot tulevat vesilinjan yläpuolelle, joten määrät eivät keskimäärin ole selvästi suu- JULKISEN ALAN MERENKULKU-, ERIKOIS- SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN kasteltiin talvimerenkulun onnettomuuk- vuotojen tai öljyonnettomuuksien riski remmat kuin avovesiajan onnettomuus- JA ENERGIATEKNISET JAME ry:n I HELSINGFORS R.F sia vuosina 2011-2018. Talvella yleisin on pienempi kuin karilleajossa, mikä on määrät. onnettomuustyyppi on kauppalaivan ja avovedessä tyypillinen onnettomuustyyp- – Merenkulun talviliikenteen turvalli- Vuosikokous Årsmöte jäänmurtajan lievä törmääminen avustus- pi. suustaso onkin yleisesti ottaen hyvä, sum- onsdagen 6 mars 2019 kl. 18.30 i föreningens lokal Lauantaina 23.3.2019 klo 12.00 tilanteissa, jäiden aiheuttamia vaurioita – Merkityksellistä on havaita, että jään maa Kuuliala. Ounasvaaragränd 1 C 50 aluksille ei juuri synny. aiheuttamia vaurioita aluksille ei juuri Talvimerenkulun onnettomuudet TKPY huoneisto, Puutarhakatu 7a A2, 21100 Turku Dörrkod kan kollas av Leif Wikström 045 212 1466, Turvallinen liikenne 2025 -konsortio- synny. Tutkimuksen perusteella voisikin 2011–2018 -tutkimus on kokonaisuudes- Käsitellään sääntöjen 14 § mukaiset asiat. hankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa tehdä johtopäätöksen siitä, että alusten saan Trafin nettisivuilla. Talvi oli tutki- eller Bo Wickholm 0400 670 745. Tervetuloa! tutkittiin talvimerenkulun onnettomuuk- rakenteiden vahvistamiseen tarkoitetut muksessa määritelty siksi ajaksi, kun sa- Välkomna! sia, joista on tehty merionnettomuusil- jääluokkamääräyksen on mitoitettu oi- tamiin on voimassa avustusrajoituksia, Johtokunta moitus ja jotka ovat johtuneet jäästä tai kein, sillä talvesta 2010–11 talveen 2017– eli jäänmurtajat avustavat kauppalaivoja. talviliikennejärjestelmästä. Tarkoitukse- 18 aineistosta löytyi vain yksi jäiden ai- Tutkimuksen on tehnyt VTT. n TAMPEREEN KONEMESTARIT KUTSU Luokkakokouskutsu JA INSINÖÖRIT ry:n Turun tekulta 1973 K-160-3 valmistuneet konemestarit, Vuosikokous kokoonnumme Osakeyhtiö Surma on valittu Chilen laivaston luokkakokoukseen 18.05.2019 klo 17.00 6.3.2019 klo.13.00 Olavin Krouviin Antartica 1 -polaarijäänmurtajaprojektin, Panimoravintola Plevna Itäinenkatu 8, Tampere ilmoitukset: Kalevi Luoma 0400 520 879 Kauko Elo 0500 823 365 EMI/EMC:n toimittajaksi Käsitellään Sääntömääräiset Asiat Tervetuloa! eknologiakonserni DA-Groupin tytäryhtiö Surma on al- Suomen suurlähettiläs tapasi Talcahuanon Johtokunta MUISTA TARKISTAA, ETTÄ MEILLÄ ON lekirjoittanut sopimuksen ASMAR-telakan kanssa Chi- telakan johtoa len Antartica 1 -jäämurtajan sähkömagneettisen yhteen- Suomen uusi Chilen suurlähettiläs Eija Rotinen vieraili AS- SINUN AJANKOHTAISET JÄSENTIEDOT! sopivuuden suunnittelusta ja hallinnasta. MAR:n telakalla Talcahuanossa lokakuussa 2018. Suurlähettiläs Voit muuttaa ja tarkastella tietojasi eAsioinnin kautta. TSurman toimitusjohtaja Kristian Tornivaara kertoo, että lai- Rotinen haluaa edistää laivanrakennusteollisuuden yhteistyötä vojen nykyaikaiset langattomat sensorit ja kommunikointijär- Suomen ja Chilen välillä. Varsinkin sähköpostiosoitteen päivitys on tarpeellinen, jestelmät vaikuttavat merkittävästi niiden sähkömagneettisen Vierailullaan suurlähettiläs Rotinen kommentoi Talcahua- jotta liitto saa nopeasti viestitettyä jäsenistöä suoraan esim. yhteensopivuuden (EMC) hallintaan. Sähkömagneettisten häi- non telakan johtaja Kauerille, että yhteistyö on merkittävä niin neuvottelutilanteista. riöiden hallinta ja eri järjestelmien sähkömagneettisen yhteen- Suomelle kuin ASMAR:n telakalle. Yhteistyö kohottaa myös Linkki eAsiointiin löytyy kotisivuiltamme ”Jäsenyys”-koh- sopivuuden varmistaminen ovat kriittinen tekijä jäänmurtajalla Chilen asemaa merenkulun ja laivanrakennuksen merkittävänä dan alta tehtävän tutkimustyön tehokkuuden parantamiseksi. toimijana. Rotinen oli hyvin vaikuttunut Talcahuanon telakan IN MEMORIAM – Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsimme osaksi Antarti- panostuksista tuotantotekniikkaan ja henkilöstöresurssien ke- Konemestari ca 1 –tiimiä. Chilen uusi jäänmurtaja tulee olemaan yksi edisty- hittämiseen. KOM IHÅG ATT UPPDATERA neimmistä antarktisen alueen tutkimustoimintaan rakennetuis- Jouko Ilmari Väisänen DINA MEDLEMSUPPGIFTER! ta aluksista, hehkuttaa Tornivaara. Suomalaisilla vahvaa jäämurtajaosaamista syntynyt 23.11.1946 Utajärvi Förbundets medlemmar kan ändra och granska sina egna Surma avustaa ASMAR:ia useamman vuoden kestävän pro- Suomella on pitkä historia jäämurtajien suunnittelussa ja raken- nukkui ikiuneen 17.12.2018 medlemsuppgifter via den elektroniska medlemstjänsten. jektin ajan ja tulee johtamaan telakan EMC/EMI -työryhmän tamisessa. Laivateollisuus loistaa myös loistoristeilijöiden toimi- Terhokoti, Helsinki toimintaa. Surman asiantuntijapalvelujohtaja Martti Helamaa tuksien lisäksi satamien sekä alusten automaation ja digitalisoin- Det är särskilt viktigt att vi alltid har korrekta elpostadres- ja Surman EMC-tiimi ovat innoissaan saadessaan osallistua tä- nin hyödyntämisessä. n siunattiin haudan lepoon 10.1.2019 Helsingissä ser för att snabbt kunna informera direkt till medlemmar t.ex. i samband med kollektivavtalsförhandlingar. hän merkittävään projektiin, joka tulee viemään eteenpäin me- Kiitos Joukon muiston kunnioittamisesta ri- ja ilmastotutkimusta Etelämantereen alueella. Lisätietoja: ja osanotosta En länk till den elektroniska medlemstjänsten finns på Martti Helamaa, Asiantuntijapalvelujohtaja, Surma Vaimo (Anne) Anna Brita förbundets hemsida under rubriken ”Bli medlem”. [email protected], Tel. +358 50 357 3658

30 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 31 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

ÅESF r.f. Ålands Energi & Sjöfartstekniska Förening r.f. Koneet ja laitteet Sukelluspalvelut Alfa Laval ...... s. 34 Diving Group ...... s. 35 ÅRSBERÄTTELSE 2018 Rannikon Sukelluspalvelu Oy ...... s. 35 Korkeapainepesut ja imupalvelut Föreningen har nu avverkat 76 år totalt, och ka ett i april och ett i november hållits tillsammans med Pesupalvelu Hans Langh ...... s. 34 Sähköasennukseet under sitt nuvarande namn ”Ålands Energi Ålandskretsen av Finlands Skeppsbefälsförbund. Styrelsen Laivasähkötyö Oy ...... s. 35 och sjöfartstekniska förening r.f.” 24år. har sammankallats enligt behov. Kunnossapitopalvelut Hans Palin har haft fortsatt förtroende Vid årsskiftet var 305 medlemmar anslutna, varav 145 Konemestaripalvelu Korhonen Oy ...... s. 35 Teollisuuspolttimet som föreningens ordförande och som vice ordfö- verksamma i yrkeslivet och 160 pensionärer. Ole Ginman Suomen Teollisuuspoltin Oy ...... s. 33 rande. Tomas Strömberg har fungerat som kassör. Sekretera- ÅESF pensionärer har under vinterhalvåret engagerat sig Laivadieseleiden huolto ja korjaus ren väljs skilt för varje möte. med att hjälpa andra organisationer. Marine Diesel Finland Oy...... s. 35 Tiivisteet Styrelsens ordinarie medlemmar under 2018 har varit Vi är delade i två grupper, TVÄRSTYCKARNA och Densiq ...... s. 35 Hans Palin, Ole Ginman, Börje Wiklund, Rainer Enros, KULTÄNDARNA. Tvärstyckarna har bidragit Ålands Sjö- Laivaelektroniikka ja huolto Tiivistetekniikka ...... s. 35 , , . farts Museum med renoveringar och monteringar av gammal Karl-Erik Ahlqvist Kaj Laine Tomas Strömberg ATMarine ...... s. 35 Tarseal Oy ...... s. 34 Styrelsens suppleanter har bestått av Göran Ölander, Kaj fartygsteknik. Man är även närvarande vid körningar under Mattsson, Alf Österberg, Hans Andersson, C-G Björke, vissa öppethållningstider. Laivakorjauksia Tulenkestäviä muurauksia . Kultändarna renoverar bland annat gamla motorer som se- L-E Eriksson ABB ...... s. 35 Erikosmuuraus Oy ...... s.34 Revisorer under året har varit samt dan körs under sommaren. Vi är aktiva på Ålands Sjödagar Monika Österlund Jo- JAPMetalli ...... s. 34 sef Håkans med suppleanter Ingmar Mattsson samt Bo Tor- och marknader i vårt kvarter. Vårt motormuseum är populärt Voimalaitos ja prosessipolttimet stensson. för besökare från när och fjärran. Laivatarvikkeita Oilon Energy Oy ...... s. 35 Föreningen har representerats i olika organisationer av si- Vi har gemensamt med FMBF haft infotillfälle för stude- Tecmarin Ship Supply ...... s. 34 na medlemmar: Ålands fackliga Semesterorganisation Rainer randen i maskin-/elteknik. ÅESF har delat ut 6st stipendier Öljy ja kaasupolttimia Enros, suppleant Josef Håkans. åt studeranden i högskolan och yrkesgymnasiet. Vår medlem Lämpötekniset laitteet Laivapoltin ...... s. 35 Sjöfartens kommittéer och branschråd . Göran Ölander är medlem i yrkesrådet för gymnasiet. Hans Palin Viitosmetalli Oy ...... s. 34 Ålands Tekniska Funktionärers Centralorganisation (ÅT- Hemsidan www.maskinisterna.ax är vilande för tillfället. Öljynpuhdistusratkaisut FC) Harry Holmström. Styrelsen beslöt att övergå till FB i stället. Paineenalaiset tiivistykset KiLYhtiöt Oy ...... s. 34 har varit ordinarie ledamot av styrelsen Tomas Strömberg FSCService ...... s. 35 för Finlands Maskinbefälsförbund. Mariehamn den 8 januari 2019 Under året har 9 ordinarie månadsmöten hållits, av vil- Ordf. Hans Palin Sekreterare Hans Palin Palovartiointia Alandia Easy Wash...... s. 33

Markkinoiden parhaat PALOVARTIOINTI – BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva Henry Nielsen henkilökunta, paloautot ja palopumput Nostalgia risteily VIII Weishaupt- • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig teollisuuspolttimet personal, brandbilar och brandpumpar Ehkä viimeinen valssi moneen käyttöön laajalla tehoalueella! PUHDISTUSTYÖT – RENGÖRINGSARBETEN m.s. Mariella • Korkeapainepesut ja märkäimut. Teollisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. 6.5.2019 Helsinki–Tukholma klo 17.30–10.00 (7.5.) WM-sarjan kestävät ja luotettavat öljy-, kaasu- ja 7.5.2019 Tukholma–Helsinki klo 16.30–10.10 (8.5.) yhdistelmäpolttimet, joissa palamisen hyötysuhde on • Högtryckstvättning och våtsugning. Industri, aivan omaa luokkaansa. Tehoalue 70 kW - 11000 kW. fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR. Matkan hinnat kuten viimeksi ja palvelumaksua ei ole. Tarkat hinnat ovat saatavilla allekirjoittaneelta. LIETTEENKUIVAUS – SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Pohjoismaissa. Matkan varaukset • Slamcentrifugering i hela Norden. Matkavekka Tanja Valtonen 020 120 4752 tai sähköpostitse [email protected] WM-G10 WM-G20 WM-G30 Noudatetaan yleisiä matkapakettiehtoja sekä MatkaVekan lisä- ja erityisehtoja, jotka ovat UUTUUS! WKmono80 - WKmono80 matkavekka.fi -sivuilla. tehokas poltin raskaan teollisuuden Nyt kaikki rakentamaan tarpeisiin tehoalueella Nielsen-lipulla varustettua nimilappua rintaan WM-50 2000 kW - 17000 kW. WKmono80 tunnistamisen helpottamiseksi. Katso Äänimeren valokuvista mallia. Weishaupt-polttimia edustaa Suomen Teollisuuspoltin Oy RESCUE TEAM FINLAND / EASY WASH Convoker Ota yhteyttä: puh. 040 654 5352 | www.teollisuuspoltin.fi Långkärrvägen 12, 65760 ISKMO Wintiö 06 321 8200, päivystys/dejour: 0400 166 263 [email protected] www.easywash.fi [email protected]

32 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 33 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Rungon tarkastukset Tulenkestävät muuraukset ja massaukset & puhdistukset Savupiippujen muuraus- ja korjaustyöt Rungon & putkistojen ultraäänimittaukset Korkeanpaikantyöt ABB Turboahtimet Laivadieseleiden huolto ja korjaus ABB Turboahtimet Teollisuuslaitosten sukellustyöt ERIKOISMUURAUS OY Myynti: Tel. 010 221 1 Täydelliset konehaalaukset Rannikon Sukelluspalvelu Oy [email protected] 010 222 6379 PL 117, 04301 TUUSULA CAT Authorized Marine Dealer Coastal Diving Service Ltd ABBHuolto: Oy, Turboahtimet Tel. 010 222 6477 Lasse Niemelä, puh. 040 548 7328, 050 376 7407 [email protected] KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit Pikku-Hietanen, Kotka [email protected] Lyhtytie 20 Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt 0400 751 399, 0400 803 926 00750 Helsinki [email protected] ABB Oy, Koneiden linjaukset ja muovivalut www.sukelluspalvelu.fi Erikoismuuraus Oy_140x40.indd 1 27.2.2015 11.41 ABBTurboahtimet Asiakaspalvelukeskus p.Lyhtytie 010 22 2021999 ISO 9001 -sertifioitu www.abb.fiPL 20 www.marinediesel.fi ABB00751 vaihde HELSINKI p. 010 22 11 Eteläkaari 10, 21420 Lieto Puh 020 711 8220

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset

Vuodesta 1977 www.lst.fi Varoventtilien säätö ja • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu käynninaikainen • Laivasähköasennukset • Teollisuuden sähköasennukset www.oilon.com Koestus DENSITEST-menetelmällä • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto Vuodesta 1985 • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet • Kaapeliradat ja tarvikkeet Pl 31, 33901 TAMPERE • Webshop Lämpö- ja painelaitteiden Puh. (03) 254 0750 www.fsc-service.fi LAIVASÄHKÖTYÖ OY Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340 valmistusta Heinolassa jo yli [email protected] 20 vuoden kokemuksella.

Konemestaripalvelu Korhonen Oy • Kaasu- tai öljykäyttöiset höyry- ja lämpökeskukset Konekunnossapidon ammattilainen Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä • Venttiiliasemat maakaasulle, metanolille, vedylle tai öljylle • suunnittelu PUHELIN • Raskaan polttoöljyn pumppaus- ja esilämmitysasemat • valvonta +358 40 848 5610 • Vesiturbiinilaitosten öljynjäähdytysjärjestelmät • varaosahallinta • Kaukolämmön nestesuodattimet www.konemestaripalvelu.com • Lauhdepumppuasemat • Syöttövesi-, lauhde- ja ulospuhallussäiliöt 040 5833 090 [email protected] • Pisaraerottimet, höyrytukit, • Lämmönsiirtimet ja lämmönsiirtoasemat lauhdeastiat, näytejäähdyttimet sekä näytteenottoasemat • Kaasu-, höyry- ja öljyputkistot Lämpötekniikan edelläkävijä Tarjantie 5, 01400 Vantaa AT-Marine Oy Puh. 050 558 2100 [email protected] PUMPPUJEN TIIVISTEET Palveluksessa www.laivapoltin.fi maalla ja merellä Dirty job well done 30 Navigointi- ja merenkulkulaitteet • Kommunikointilaitteet MEKAANISET TIIVISTEET • Puh. +358 20 155 8250 Konehuonelaitteet ja anturit • Kaikkiin pumppuihin faksi +358 20 155 8259 • • Suoraan varastosta Palohälytysjärjestelmät Tiivisteratkaisuja jo vuodesta 1918 KORJAUS JA HUOLTO • LED/Xenon valonheittimet Oma tuotanto mm. grafiittitiivisteet • Kaikki tiivistemerkit Puhdistamme LED-ulkokansivalot • Pilssit 24/7 päivystys • Konehuoneet • • Tuotanto- ja prosessilinjat Valopylväät ja -opasteet EN1591-4 sertifioitu Tarseal Oy • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet laippaliitoskoulutus www.tarseal.fi www.atmarine.fi Puh. 040 775 0562 puh. 02 430 4009 [email protected] Pesupalvelu Hans Langh Oy [email protected] [email protected] Piikkiö ja Helsinki | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi www.densiq.com

34 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 35

Voima&Käyttö2019-atmarine-60x90.indd 1 28.1.2019 15.47 Nro 007 • Varapuh.joht. Markku Suni Nro 013 Kuukausikokoukset 2018 Oulu laivalla, Kemin Konemestariyhdistys Jollapolku 8, 48310 Kotka Lahden Konemestariyhdistys Toppilanlaituri 4, 90520 Oulu kello 18:00. JÄSENYHDISTYKSET / (Perust. – Grund. 1941) puh. 0400 659 578 (Perust. – Grund. 1945) Kokouspäivät: 14.1., 11.2., 8.4., 13.5., 9.9., 14.10. ja [email protected] 9.12. Maaliskuun ja marraskuun sääntömääräisistä • Puh.joht. Tapio Huuska • Siht. Jori Spännäri www.lahdenkonemestariyhdistys.fi kokouksista on erillinen ilmoitus. Heikinkuja 10, 94100 Kemi Kesäniementie 12, 48300 Kotka MEDLEMSFÖRENINGAR puh. 050 598 9015 puh. 040 539 1008 • Puh.joht. Lauri Honkola Kajaanin kerho [email protected] Hepolantie 5, 5540 Villähde • Varapuh.joht. Kalle Kostamo puheenjohtaja@lahdenkone...* • Puh.joht. Taisto Karvonen SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Perttusenkatu 25, 94600 Kemi • Rah.hoit. Jouko Pettinen Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kajaani puh. 044 504 7199 Rotinpää 25, 48300 Kotka • Varapuh.joht. Matti Kämi puh. 0400 278 695 puh. 0400 432 824 Syrjätie 10, 15560 Nastola JÄSENYHDISTYKSET / • Siht. Timo Kesti [email protected] Raahen kerho Seponkatu 30, 94830 Kemi • Siht./rah.hoit. Juha Sinivaara FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. 044 099 3900 Kokoukset talvikuukausien ensimmäisenä Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti • Puh. joht. Hannu Pesonen arkitorstaina klo 18.30 kokouspaikka puh. 050 554 1177 Toppilansaarentie 3 C 49, 90500 Oulu MEDLEMSFÖRENINGAR • Rah.hoit. MarjaLeena Huuska Ravintola Vausti sihteeri@lahdenkone...* puh. 0400 372 882 Heikinkuja 10, 94100 Kemi [email protected] puh. 041 507 8442 Nro 011 Kuukausikokoukset tammitoukokuun ja Föreningens lokal Ounasvaaragränden 1 C 50. Nro 001 Konemestarit ja Energiatekniset KME syysjoulukuun ensimmäisenä arkistorstaina Månadsmöten den första helgfria onsdagen i Nro 016 EteläSaimaan Konepäällystöyhdistys Yhdistys kokoontuu erikseen ilmoitettuna klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. januari, mars, maj, september, november samt (Perust. – Grund. 1958) Pargas Maskinbefälsförening (Perus. – Grund. 1921) ajankohtana Sähköpostiosoitteiden loppuosa on december kl. 18.00, styrelsemöte kl. 17.30. Juni, juli (Perust. – Grund. 1925) www.kme.fi *@lahdenkonemestariyhdistys.fi • Puh.joht. Tapani Hirvonen och augusti, inga möten Nro 008 www.pargasmaskinbefal.fi Iltaruskonkuja 5, 55120 Imatra KeskiPohjanmaan Konemestariyhdistys – • Puh.joht. Pertti Roti Nro 014 puh. 040 540 1385 Nro 004 puh. 09 617 3041, GSM 050 559 1637 Helsingin Konemestariyhdistys Mellersta Österbottens Mikkelin Konepäällystöyhdistys • Ordf. Tage Johansson [email protected] Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas • Varapuh.joht. Sami Niemelä Maskinmästareförening (Perust. – Grund. 1948) (Perus. – Grund. 1869) tel. hem 044 458 0425, 040 845 8042 Ankkurikaari 21, 54915 Taipalsaari (Perust. – Grund. 1939) • Varapuh.joht. Matti Virta • Puh.joht. Seppo Piira puh. 0400 664 760 • Puh.joht. Jari Luostarinen puh. 040 521 0911 Suentassu 4, 50150 Mikkeli • Viceordf./kassör JanErik Söderholm [email protected] Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki • Puh.joht. Lauri Mattila [email protected] puh. 044 735 3726, t. 015 195 3808 Skepparvägen 35, 21600 Pargas puh. k. 050 310 3347 Kihutie 15, 68630 Pietarsaari [email protected] tel. 040 753 0554 • Siht. Pekka Sievänen [email protected] puh. k. 06 723 4538, t. 040 849 9750 • Siht. Henna Lepistö [email protected] Kalervonkatu 53, 53100 Lappeenranta puh. 040 769 7822 • Varapuh.joht. Osmo Blom puh. 050 437 5649 • Varapuh.joht. Heikki Kohtala • Varapuh.joht./Rah.hoit. Teuvo Pietilä [email protected] Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli • Sekr. Berndt Karlsson [email protected] Pitkäjärvenranta 2 B, 02730 Espoo Runsanmäki 4, 68660 Pietarsaari puh. 040 564 4829 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas puh. t. 041 513 7713 puh. t. 0204 169 284, 040 585 2284 • Varasiht. Jarmo Lahdensivu tel. 040 735 2182 • Rah.hoit. Seppo Pääkkönen [email protected] puh. 045 125 4859 [email protected] Sunisenkatu 6, as 23, 53810 Lappeenranta • Siht. Esa Jylhä • Siht. Tapio Haverinen [email protected] Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli puh. 0400 208 745 • Siht. Veijo Limatius Kermatie 4, 67900 Kokkola puh. 044 735 3739 Ryytimaantie 8, 01630 Vantaa puh. k. 040 556 1667, t. 040 779 8508 Nro 017 • Rah.hoit. Lasse Laaksonen (päivätyö) [email protected] Porin Konemestariyhdistys Kokoukset syystoukokuun aikana, kuukauden puh. t. 040 334 5380 puh. 040 739 3363 kolmantena arkikeskiviikkona klo 18.00 [email protected] Nro 009 [email protected] (Perust. – Grund. 1894) Lappeenrannnan pääkirjasto, Valtakatu 47, KeskiSuomen Konemestariyhdistys • Rah.hoit. Mika Manninen Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli 53100 Lpr • Rah.hoit. Kimmo Ruuskanen • Puh.joht. Pasi Kaija (Perust. – Grund. 1947) Yhdistyksen sähköpostiosoitteet ovat puh. 044 735 3898 Anjankuja 3 B 114, 02230 Espoo Setäläntie 16, 29200 Harjavalta [email protected]. Yhdistyksen postiosoite [email protected] Nro 002 puh. 040 548 3883 • Puh.joht. Teemu Valkonen on Ristolantie 10 A, 00320 Helsinki. Yhdistyksen puh. 0400 466 513 [email protected] Korpikallentie 7, 40800 Vaajakoski [email protected] Haminan Konemestariyhdistys yleisistä kokouksista ilmoitetaan ensisijaisesti Kuukausikokoukset tammi, maalis, touko, puh. 040 508 6634 (Perus. – Grund. 1947) Voima ja Käyttö lehdessä ja www.kme.fi. Mutta syys ja marraskuussa kuukauden ensimmäisenä Kokoukset pidetään syystoukokuun välisenä [email protected] ellei se jostain syystä ole mahdollista, kuukauden • Varapuh.joht. Jorma Elo arkitiistaina klo 19.30 Ravintola Pruuvi, Mikkeli Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori • Puh.joht. Juha Suomalainen aikana (vaalikokous joulukuussa ja vuosikokous ensimmäisen maanantain Helsingin Sanomissa. maaliskuussa) kuukauden ensimmäisenä • Varapuh.joht. Hannu Orslahti puh. 050 586 3528 Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina Nro 015 puh. 040 171 9161 arkikeskiviikkona klo 19.00, osoitteessa Kuikantie 322, 41140 Kuikka Nro 012 Oulun Konemestariyhdistys • Siht./Rah.hoit. Timo Kuosmanen [email protected] Tunturinkatu 5 A 3, 00100 Helsinki. Mikäli em. puh. 0400 540 493 Kuopion Konepäällystöyhdistys ajankohta on pyhä tai aattopäivä, pidetään kokous (Perust. – Grund. 1903) Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori (Perus. – Grund. 1899) puh. 0400 439 995 • Varapuh.joht. Niilo Siro seuraavan viikon keskiviikkona. Tervetuloa • Siht. Tapio Roiha Satamakatu 21 A 18, 40100 Jyväskylä • Puh.joht./siht. Ari Heinonen [email protected] Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö • Puh.joht. Veikko Lappalainen puh. 040 845 6791 Hekkalanlahdentie 24, 90820 Kello puh. 040 502 8131 Nro 005 Kehvonmäentie 16, 71800 Siilinjärvi Hämeenlinnan Konemestariyhdistys puh. 040 354 6047 • Laivaasiamies Pertti Venttinen puh. 040 709 7355 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori • Siht./rah.hoit. Juhani Jussilainen • Rah.hoit. Pekka Raatikainen [email protected] (Perust. – Grund. 1945) puh. 0400 556 345 Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä • Varapuh.joht. Mika Kinnunen • Varapuh.joht. Veikko Eerikkilä [email protected] puh. 040 554 5239 • Puh.joht. Markku Säynäjäkangas puh. 0400 861 208 Siikaniemenkatu 11 as 1, 70620 Kuopio Nokikanantie 2 A 1, 90150 Oulu [email protected] Länsitie 25, 12240 Hikiä puh. 040 709 7367 puh. 044 330 0241 Kokoukset tammitoukokuun ja syysjoulukuun puh. t. 0107 551 267, 050 400 5965 Kokoukset kuukauden toisena keskiviikkona aikana joka kuukauden toisena keskiviikkona klo Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan kirjeitse klo 19.00 Ravintola Sohvissa [email protected] • Siht. Veijo Tolonen 18.30 Porin Klubilla, Eteläranta 10. Vuosikokous • Varapuh.joht. Jari Kuumola Lehtoniementie 116 A 25, 70840 Kuopio • Rah.hoit. Sauli Teräsmö huhtikuussa ja vaalikokous joulukuussa Perjalantie 6 A 22, 11120 Riihimäki Nro 010 Nro 003 puh. 040 709 7336 Kirkkotie 8a C11, 90830 Haukipudas puh. 046 921 4280 Kotkan Konepäällystöyhdistys Svenska Maskinbefälsföreningen i Hfors puh. 040 178 8017 Nro 018 (Perust. – Grund. 1923) (Perust. – Grund. 1909) • Rah. hoit. Merja Korhonen [email protected] Rauman Konepäällystöyhdistys • Siht. Mika Nurmi Häntäahontie 33, 70800 Kuopio Sompiontie 1 A 3, 11130 Riihimäki www.kotkaengineers.fi (Perust. – Grund. 1926) • Ordf./kassör Leif Wikström puh. 040 709 7198 • Teollisuusjaost. yhdysmies Hannu Pesonen puh. 050 575 9367 Brovägen 2 bst. 1, 02480 Kyrkslätt puh. 040 372 882 • Puh.joht. Antti Luostarinen www.rkpy.fi tel. 045 212 1466 Kuukausikokoukset talvikuukausina erikseen [email protected] [email protected] • Rah.hoit. Risto Mukkala Vipusenkatu 1, 48700 Kotka ilmoitettuna aikana Hämeenkatu 13 B 20, 05800 Hyvinkää puh. 050 355 2083 • Puh.joht. Kari Sinikallas • Laivaasiamies/Tyött.kassaasiamies Kourulantie 541, 26560 Kollaa • Viceordf./sekr. Bo Wickholm puh. 050 530 0418 [email protected] Sauli Teräsmö puh. 044 377 5031 Lisebergsvägen 33, 01180 Kalkstrand Kirkkotie 8a C11, 90830 Haukipudas [email protected] tel. 0400 670 745 puh. 040 178 8017 [email protected]

36 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/2019 • 37 • Varapuh.joht. Anitta Heikura • Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander • Varapuh.joht. Mikael Borg SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO – • Varapuh.joht. Kalliokoski Tomi Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku puh. 045 210 0048 Kahvikuja 12, 67600 Kokkola puh. 044 455 8040 puh. 040 593 4021 [email protected] FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND puh. 040 172 6003 [email protected] [email protected] • Siht. Kari Virtanen • Siht. Niemonen Veli • Siht. Mervi Fagerström • Rah.hoit. Ismo Sahlberg puh 0400 825 882 Mikokatu 8 A, 7. krs Markusbackantie 303, 68410 Alaveteli Jepyrtie 17, 26200 Rauma puh. 050 454 2437 [email protected] puh. t. 864 8577 tai 050 386 2805 00100 Helsinki / Helsingfors puh. 044 533 8371 [email protected] mervi.fagerströ[email protected] • Rah.hoit. Jorma Korhonen www.konepaallystoliitto.fi • Rah.hoit. Similä Sami • Huoneistoasiat Reima Angerman puh. 040 500 5662 Vesakkotie 1, 67700 Kokkola • Rah.hoit. Petteri Uutela Kokkokatu 44, 20100 Turku [email protected] puh. 050 403 2400 Hakapolku 4, 27100 Eurajoki puh. 0400 417 757 Talous / ekonomi Asiantuntijat – Sakunniga puh. 050 517 2271 [email protected] Turun kerho [email protected] Nro 027 Jäsenasiat / medlemsärenden Joachim Alatalo • Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen • Puh.joht. Mauno Hasunen PohjoisKarjalan Konemestariyhdistys Gunne Andersson 09 5860 4812, 050 345 1052 (Perust. – Grund. 1987) Kuukausikokoukset pidetään talvikuukausina Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku Siltavoudinkatu 1 as. 19, 21200 Raisio 09 5860 4815 erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Kokouksien puh. 050 512 3222 puh. 050 511 0077 Päivi Saarinen ajankohdat ilmoitetaan yhdistyksen kotisivuilla. [email protected] • Puh.joht. Mikko Hiltunen 09 5860 4811, 040 525 7805 Vaasan kerho Rauhankatu 37, 80100 Joensuu Toiminnanjohtaja / Nro 019 Yhdistyksen kokoukset pidetään joka kuukauden puh. 040 746 9277 Timo Nevaranta ensimmäisenä arkitorstaina (syys–toukokuu) verksamhetsledare Savonlinnan Konemestariyhdistys Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Voima ja 09 5860 4810, 050 574 1430 (Perust. – Grund. 1933) klo 19.00 yhdistyksen huoneistossa Käyttö lehdessä • Varapuh.joht. Pertti Tuhkanen Robert Nyman Puutarhakatu 7 a as. 2, 20100 Turku. puh. 040 735 8286 09 5860 4813, 050 454 2767 • Puh.joht. Esa Pekkinen Helmikuun kuukausikokous on yhdistyksen Nro 024 Vipusenkatu 5 B 20, 57200 Savonlinna vuosikokous ja joulukuun kokous on vaalikokous. Loviisan Voimalaitosmestarit Keskustelukerho Ikäveljet kokoontuvat parittomien Nro 029 (Perust. – Grund. 1974) • Varapuh.joht. Juha Puurtinen viikkojen tiistaina (syys–toukokuussa) klo 11.00– Luotsikutterinkuljettajat – Lotskutterförarna [email protected] 12.30. Tottinkatu 2 B 16, 57130 Savonlinna • Puh.joht. Pekka Vainio (Perust. – Grund. 1989) [email protected] puh. 050 599 6541 Yhdistyksen sähköposti on [email protected] ja kotisivut www.tkpy.fi. Pohjolantie 46, 04230 Kerava puh. 040 483 8470 • Puh.joht./ordf. Kari Nyholm • Siht./rah.hoit. Veijo Anttonen Yhdistyksen tilinumero on FI75 5710 0420 3995 29 Teollisuuskatu 26 B 26, 00520 Helsinki (vuokrat, lahjoitukset yms., ei osallistumismaksuja). Kangasvuokontie 21 C 27, 57220 Savonlinna • Varapuh.joht. Timo Järvimäki puh. 040 823 6516 puh. 0400 847 720 Huvitoimikunnan tilinumero on [email protected] FI53 5710 0420 3995 37, tähän maksetaan kaikki Reitsaarentie 41, 48910 Kotka osallistumismaksut. puh. 041 436 6017 Kokoukset pidetään erikseen ilmoitettavana [email protected] • Varapuh.joht./viceordf. Teemu Kouri ajankohtana Talomäenkatu 14, 20810 Turku JULKIS JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA – JYTK Nro 022 • Siht. Markku Sopanen puh. 044 569 0065 Nro 020 Vaasan Konemestariyhdistys – Kuovintie 2, 49220 Siltakylä OFFENTLIGA OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA JYTK Tampereen Konemestarit ja Insinöörit Vasa Maskinmästareförening puh. 040 775 3508 • Siht. Aki Tarkia (Perust. – Grund. 1937) (Perust. – Grund. 1911) puh. 050 347 1735 Asemamiehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.service • Rah.hoit. Pekka Tahvanainen Stationskarlsgatan 4 020 690 069 • Puh.joht. Pentti Aarnimetsä • Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa • Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Tieteenkatu 6 A 74, 33720 Tampere puh. 050 530 3330 puh. k. 019 509 035, t. 019 550 4112 Lassentie 7, 68100 Himanka 00520 Helsinki / Helsingfors ma–ti, to–pe klo 9.00–11.00 puh. 040 758 9869 må–ti, to–fr kl. 9.00–11.00 • Varapuh.joht. Keijo Laitinen [email protected] Nro 025 Neuvonta / Info 020 690 871 puh. 040 841 9156 Ålands energi och sjöfartstekniska • Varapuh.joht. Martti Nupponen förening ÅESF [email protected] • Siht./sekr. / rah.hoit./kassör Porrassalmenkuja 4 A 11, 33410 Tampere (Perust. – Grund. 1942) Fax 020 789 3872 puh. 050 522 0730 VeliPekka Uitto puh. 050 540 5431 www.jytk.fi www.maskinisterna.ax • Siht. Eero Kilpinen • Laivaasiamies Timo Leppäkorpi Ahvenisjärventie 22 C 42 • Ordf. Hans Palin 33720 Tampere Yhdistys kokoontuu talvikuukausina Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn puh. 050 545 5765 tel. 040 723 7220 [email protected] kuukausikokouksiin neljä (4) kertaa: syyskuussa, joulukuussa, kuukausi/vaalikokous, helmikuussa, [email protected] kuukausi/vuosikokous sekä toukokuussa, em. • Rah.hoit. Joachim Alatalo • Viceordf. Göran Ölander TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR puh. 050 345 1052 kokouskuukausien ensimmäisenä arkitorstaina, ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka: Hotelli Teklan Västmyravägen 118, 22240 Hammarland tel. 040 526 4091 Kuukausikokoukset pidetään erikseen ravintola Brando, Palosaarentie 58, klo 18.00 Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: ilmoitettavana ajankohtana puh. 09 668 9000 tel. 09 668 9000 Föreningen har månadsmöten fyra (4) gånger • Kassör Thomas Strömberg under vinterhalvåret: september, december/valmäte, Segelmakargatan 11 A 11, 22100 Mariehamn Nro 021 tel. 018 15 572 Merimieseläkekassa: Sjömanspensionskassan: Turun Konepäällystöyhdistys februari/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles första helgfria torsdagen, om inte annan meddelas. puh. 010 633 990 tel. 010 633 990 (Perust. – Grund. 1874) Mötesplats Hotelli Tekla, restaurang Brando, Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans Brändövägen 58, kl. 18.00 Palin. Månadsmöte den andra tisdagen i månaden www.tkpy.fi kl. 19.30 i Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A augusti • Puh.joht. Jukka Lehtinen Nro 023 00120 Helsinki 00120 Helsingfors Somersojantie 13, 21220 Raisio Julkisen alan merenkulku, erikois Nro 026 puh. 040 4854269 ja energiatekniset JAME Kokkolanseudun konemestarit www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi [email protected] (Perust. – Grund. 1950) (Perust. – Grund. 1974)

• Varapuh.joht. Harri Piispanen www.jame.fi • Puh.joht. Järvinen Tapio Kela FPA Kattarakatu 3, 21260 Raisio Saaristokatu 4, 67900 Kokkola Merimiehen sosiaaliturva ja Infopaket om sjukförsäkring av sjömän puh. 050 445 9932 • Puh.joht. Tommi Nilsson puh. 045 155 6070 sairausvakuutus www.kela.fi/web/sv//nyttinfopaketom [email protected] puh. 040 507 6454 [email protected] [email protected] www.kela.fi/merimiehet sjukforsakringavsjoman

38 • Voima & Käyttö • 1/2019 Voima & Käyttö • 1/20191/2016 • 39 WE ARE RECRUITING Technical Superintendent

to ensure and oversee technical and operational condition of the designated ships in our eet of 21 ships. By working in close cooperation with our highly committed and experienced persons onboard and on shore you guarantee that safety, quality of operations and cost e ective performance will be delivered in the Ship Management department. The post is in Helsinki, Vuosaari, and job includes travelling.

If you get interested, please nd more information from our website nnlines.com. You can also leave your application and CV through the website link.

With one of the largest ro-ro and ro-pax eets, Finnlines is the leading operator in the ro-ro and passenger transport in the Baltic and the North Sea, o ering an extensive network of Motorways of the Sea between Belgium, Denmark, Estonia, Finland, Germany, Spain, Sweden, the Netherlands, Poland, Great Britain and Russia. In synergy with the Grimaldi Group, the Finnish Company’s services are connected to the entire Grimaldi network and to the US East Coast via Atlantic Container Line. Finnlines’ passenger-freight vessels o er services from Finland to Germany and via the Åland Islands to Sweden as well as from Sweden to Germany. The Company has subsidiaries or sales o ces in Germany, Belgium, Great Britain, Sweden, Denmark and Poland. In addition to sea transportation, the Company provides port services in Finland in Helsinki and Turku, which are the most important seaports in Finland. In 2017 the Group´s total revenue was EUR 536.3 million and pro t EUR 82.7 million. The Group employed on average 1,651 persons in 2017.

company/ nnlines-plc nnlines_group

Finnlines_rekry_Voima_ja_käyttö_29012019_213x280mm.indd 2 29/01/2019 10.50