Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & Julkaisu • 7/2018

Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & julkaisu • 7/2018

Saariston kutteriliikenteen ja vaihtelevien sääolosuhteiden asiantuntijat s. 9

Experter på vågavläsning och kuttermanövrering i skärgården s. 11 • Sisällys •

Voima Käyttö Kraft Drift

Suomen Konepäällystöliiton & ammatti ja tiedotuslehti 112. vuosikerta

Pääkirjoitus ...... 3

Puheenjohtajan palsta...... 4 Mikonkatu 8 00100 Helsinki Sähkön hankinta ja kulutus, lokakuu 2018...... 5 puh. (09) 5860 4815 Sähkön toimitusvarmuus Suomessa ennallaan – Ilman merkittäviä häiriöitä sähköteho riittää kireilläkin pakkasilla...... 6 Päätoimittaja Robert Nyman STTK torjuu ansioperusteisen työttömyysturvan muuttamisen puh. (09) 5860 4813 yleiseksi ansioturvaksi...... 7 gsm 050 454 2767 STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä...... 7 [email protected] Eläkeläismaksu käyttöön 1.1.2019 / Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Pensionärsavgift i bruk fr.o.m. den 1.1.2019...... 8 Gunne Andersson puh. (09) 5860 4815 Tutkimus käynnissä merimiesten psyykkisestä hyvinvoinnista / Undersöker sjömäns psykiska hälsa...... 8 [email protected] Saariston kutteriliikenteen ja vaihtelevien sääolosuhteiden Ilmoitusmarkkinointi asiantuntijat; työvuoro emäsalon luotsiaseman kutterihoitajien OSMedia Oy kanssa / Experter på vågavläsning och kuttermanövrering i puh. (09) 8701 968 skärgårdens varierande väderleksförhållanden; ett arbetssifte med lotskutterförarna på emsalö lotsstation ...... 9 gsm 040 7364 670 email [email protected] Visio vähäpäästöisestä tulevaisuudesta perustuu halpenevaan sähköön, vaikka siirtohinnat ovat valtavissa nousupaineissa...... 12 Taitto / suunnittelu Taija Näsi Kotimaan päivärahat ja kilometrikorvaukset ...... 16

Käräjäoikeuden tuomio ei muuttunut – Päiväsakkoja ja yhteisösakko Painopaikka kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta...... 17 Hämeen Kirjapaino Oy Kaukolämpö voidaan tuottaa täysin ilman fossiilisia polttoaineita – myös Helsingissä...... 18

Ecord-low hijackings yet danger persists in Gulf of Guinea, shows latest global piracy report ...... 19

EMSA set to release Ph audit result this month...... 19 Ilmestymis ja aineistopäivät 2019

Turun Korjaustelakka Naantalissa laajennushakuinen Nro Teemat Aineiston Ilmestyy Suurten laivojen purkupaikka myötä- ja vastatuulessa / varaus Turun Korjaustelakka i Nådendal söker ny nisch 1 Energia ja kunnossapito 21.01.19 12.02.19 Nedskrotning av stora fartyg i med- och motvind...... 20 2 Laivatekniikka 28.03.19 23.04.19 Sjömännen får egen företagshälsovård i Åbo – vårdföretaget Maresan öppnar läkarmottagning i Kuppis i januari...... 24 3 Turbiini ja kattilalaitos 17.06.19 09.07.19 4 Sähkö ja automaatio 12.08.19 03.09.19 ILO body adopts new minimum monthly wage for seafarers...... 24 5 Laiva-automaatio 23.09.19 15.10.19 Marine Engineering Students’ Study Tour to England...... 27 6 & 7 Energian tuotanto 28.10.19 19.11.19 Suomen vesivoiman historia...... 31 ja opiskelijatoiminta Jäsenpalsta ...... 34

Ammattihakemisto ...... 41 • Etukansi: ESL-shipping •

Jäsenyhdistykset ...... 44 • Takakansi: Donnie Rosie •

2 • Voima & Käyttö • 7/2018 • Pääkirjoitus • Ledare •

• Päätoimittaja/Chefredaktör Robert Nyman •

Hallitus perääntyi irtisanomissuojan heikentämishankkeessaan

elsingin Sanomista sai täällä viikolla lukea, että ammat- ten (itsenäinen Lontoolainen ajatushautamo) tuoreessa Pros- tiyhdistysliikkeeltä puuttuvat uudet saavutukset. Olen perity Index 2018 -listauksessa. Erittäin myönteistä on myös se, tästä väitteestä kyllä eri mieltä. Kansallisesti pidän hyvin että työllisyyden kasvu on vuonna 2018 ollut jopa vahvempaa merkittävänä asiana, että Suomen ammattiyhdistysten toimen- kuin toteutuneen talouskasvun perusteella olisi voinut odottaa. Hpiteillä saatiin marraskuussa Sipilän hallitus luopumaan aikeista Tuoreen työmarkkinaennusteen mukaan työllisyys kasvaa vuon- heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. na 2018 noin 66 000 henkilöllä ja vuonna 2019 työllisyyden en- Lainsäädäntömuutosta vastustavat työtaistelutoimenpiteet, jot- nustetaan kasvavan noin 30 000 henkilöllä. Kuluttajien usko ka myös enemmistö maan kansalaisista hyväksyivät, tuottivat maan talouteen on tosin mennyt selvästi alaspäin. Marraskuussa toivottua tulosta. Kolmikantayhteistyö saa nyt tilaisuuden näyt- kuluttajien luottamus omaan talouteen vahvistui hiukan, mutta tää miten konsensuspäätöksenteolla saadaan koko maan kannal- odotukset Suomen taloudesta heikkenivät edelleen lokakuuhun ta tärkeät asiat vietyä paremmin eteenpäin. verrattuna. Maan talousasiantuntijoiden mukaan talouden kas- Kansainvälisesti nähtiin tässä kuussa myös ammattiyhdistys- vu (n. 2,0–2,5 %) jatkuu kuitenkin ensi vuonna, vaikkakin tästä liikkeen tärkeä saavutus, kun Norjassa Color Line varustamon vuodesta hieman hiipuvana. 700 työntekijää koskeva ulosliputusuhka saatiin torjuttua. Tor- Vuoden loppu lähestyy ja haluan jälleen kiittää kaikkia jä- juntatyöhön käytettiin mm. ammattiyhdistysliikkeen kansain- seniä, jotka ovat tukeneet liiton toimintaa maksamalla jäsen- välistä vaikutusvaltaa. Kuljetustyöntekijöiden Liiton ITF:n 44. maksua. Haluan myös kiittää liiton luottamusmiehiä sekä liiton kongressissa, jossa oli mukana noin 2 400 osallistujaa, tuotiin ja sen yhdistysten luottamushenkilöitä erittäin tärkeästä työstä esille kiireellisenä aloitteena yhteinen Pohjoismaiden meripuo- liiton edunvalvonnassa. n len ammattiyhdistysliikkeiden kielteinen kannanotto uloslipu- tukseen, joka lähetettiin Norjan hallitukselle. Voima ja käyttö -lehden toimitus sekä Suomen Konepäällystölii- Marraskuun pimeydessä on mukava kuulla, että Suomi sijoit- ton henkilökunta toivottaa kaikille lukijoille tuu maailman kolmanneksi parhaaksi maaksi Legatum Institu- Oikein hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Landets regering avstod från planerna att försämra på uppsägningsskyddet

r Helsingin Sanomat kunde man denna vecka läsa att publicerade nyligen. Mycket positivt är även att sysselsättning- fackförbundsrörelsen saknar nya framgångar. Jag håller ens tillväxt under detta år t.o.m. varit bättre än man förvän- inte med om detta påstående. Nationellt anser jag att tat sig på basen av vad den ekonomiska tillväxten. Enligt färsk det vara mycket betydelsefullt att landets fackförbund genom arbetsmarknadsprognos växer sysselsättningen i år med 66 000 Uolika aktioner i november lyckades få Sipiläs regering att av- personer och nästa år med ca 30 000 personer. Konsumenternas stå från sin avsikt att försämra på löntagares uppsägningsskydd förtroende för landets ekonomi har dock gått klart nedåt. I no- i små företag. De politiska strejkerna som även accepterades av vember ökade konsumenternas förtroende för sin egen ekonomi majoriteten av landets befolkning medförde ett önskat resultat. en aning men förväntningarna för Finlands ekonomi försvaga- Trepartssamarbete får nu en chans att visa hur man genom kon- des. Enligt landets ekonomiska expertis kommer dock den eko- sensusbeslut bättre för vidare viktiga beslut för vårt land. nomiska tillväxten att fortsätta år 2019 (ca 2,0–2,5 %) men en Internationellt nådde fackföreningsrörelsen även en viktig aning svagare än i år. framgång nu i november då man i Norge lyckades stävja det ut- Årets slut närmar sig och jag vill igen rikta ett varmt flaggningshot som gällde 700 sjöfarare som arbetar vid Color Li- tack till alla medlemmar som stött förbundets verk- ne rederiet. För att uppnå målet använde man sig av bl.a. det samhet genom att betala medlemsavgiften. Jag vill internationella fackets inflytande. Vid ITF:s (internationella även tacka alla förbundets förtroendemän och för- transportarbetarefederationen) 44 kongress med ca 2 400 delta- bundets samt dess föreningars förtroendevalda för gare framtogs en brådskande motion med de nordiska transport- ett mycket viktigt arbete inom förbundets intresse- fackens negativa ställningstagande till utflaggningsalternativet bevakning. n som skickades till Norges regering. Tidningen Kraft och Drifts redaktion samt Finlands I novembermörkret är det fint att höra att Finland placerar Maskinbefälsförbunds personal önskar alla läsare sig som världens tredje bästa land i den Prosperity Index 2018 En riktigt God Jul och ett Framgångsrikt lista som Legatum Institute (självständig tankesmedja i London) Nytt År!

Voima & Käyttö • 7/2018 • 3 • Puheenjohtajan palsta • KUUKAUSITILASTO 14.11.2018 1 (4)

Kolmikantaneuvottelu SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS, lokakuu 2018 järjestelmän voitto! Kulutus ja sen muutokset edelliseen vuoteen verrattuina: GWh % Kulutuksen muutosprosentti, liukuva 12 kk %‐muutos lokakuu 7336 ‐0,6 4 vuoden alusta 71390 2,4 uluneen syksyn kärjistyneen työmarkkina tilanteen rau- lystöliitto onnit- 3 viimeiset 12 kk 87140 1,7 hoitettua irtisanomissuojalain osalta voimme todeta kol- telee lämpimästi 2 mikantaan perustuvan neuvottelun voittaneen nykyisen vanhinta yhdis- hallituksen saneluun perustuneen ilmoitusmenettelyn. Hyvä tystään! 1 Knäin! Työmarkkinat ovat aikaisemminkin opettaneet. että jos Muita nuorempia

pysyviä ratkaisuja sekä muutoksia halutaan tehdä niin kolmi- merkkipäiviään vuo- 0

kantaan perustuvat neuvottelut ovat suomalaisen yhteiskunta- den vaihteessa viettäviä ‐1 ja työrauhan kannalta toimivin ratkaisu. yhdistyksiä liitossa ovat Tulevaa sopimuskautta lähdettiin myös kuluneena syksynä Konemestarit ja Energiatekni- ‐2 avaamaan etupainotteisesti Teollisuusliiton irtisanottua kiky-so- set, 60 vuotta sekä Luotsikutterinkuljettajat, 30 vuotta. pimuksen Teknologiateollisuuden osalta. Kiky-sopimus tulee Tästä on hyvä jatkaa seuraavia vuosikymmeniä kohti! n ‐3 12.2012 12.2013 12.2014 12.2015 12.2016 12.2017 olemaan varmasti yksi tiukempia kysymyksiä myös muilla aloilla HaminaKotka Satama Oy:n kuva-arkisto seuraavalla kierroksella. Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2019! Suomalaisen ammatillisen edunvalvonnan historia saavuttaa 2017 2018 merkittävän virstanpylvään kun Suomen vanhin ja pohjoismai- Pertti Roti GWh Osuus‐% Muutos‐% GWh Osuus‐% Muutos‐% lokakuu den vanhimpiin kuuluva ammattiyhdistys, Helsingin Konemes- Puheenjohtaja tariyhdistys, täyttää 150-vuotta 26.1.2019. Suomen Konepääl- KULUTUS 7381 100,0 2,8 7336 100,0 ‐0,6 TYÖTURVALLISUUS TUOTANTO 5675 76,9 0,3 5640 76,9 ‐0,6 vesivoima 1363 18,5 20,8 1001 13,7 ‐26,5 YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA tuulivoima 433 5,9 73,4 609 8,3 40,6 aurinkovoima* 2 0,0 0,0 7 0,1 271,4 TYÖTURVALLISUUS YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA ydinvoima 1838 24,9 ‐5,8 1808 24,6 ‐1,6

TAPATURMATON SATAMA 16.1.2019 Suomen Ilmailumuseo Vantaa lämpövoima 2039 27,6 ‐12,5 2214 30,2 8,6 yhteistuotanto 1725 23,4 1,4 1823 24,8 5,6 OHJELMA: TAPATURMATONNÄYTTEILLEASETTAJIA SATAMA erillistuotanto 314 4,2 ‐50,1 391 5,3 24,8 TYÖTURVALLISUUS YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA Puheenjohtajana työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen Sievin Jalkine Oy, Työturvallisuuskeskus, Würth Oy NETTOTUONTI 1706 23,1 12,2 1697 23,1 ‐0,6 TAPATURMATON SATAMA Liikennevirastosta Hinta 100 € + alv ja lisähenkilöt samasta organisaatiosta Satama on yhteinen työpaikka, jossa työskentelevät henkilöt edustavat eri organisaatioita, Onnettomuustutkinta ja työtapaturmien tilastointi TVK:ssa 80 € + alv / osallistuja kansallisuuksia ja kulttuureita. Siellä on siksi myös työturvallisuuden kannalta useita vuoden alusta 16.1.2019 kriittisiä rajapintoja, joiden sujuvuus on tärkeä osa turvallista työympäristöä. Työturvallisuus Työturvallisuusasiantuntija Otto Veijola, on henkilöstöön kohdistuvien riskien hallintaa sekä työnteon turvallisuuden ylläpitoa ja KULUTUS 69699 100,0 0,9 71390 100,0 2,4 Ilmoittautumiset 8.1.2019kehittämistä. mennessä Yhteisellä työturvallisuuskulttuurilla osoitteessa on suuri merkitys työturvallisuuden Tapaturmavakuutuskeskus saavuttamisessa. TUOTANTO 52348 75,1 ‐2,1 54604 76,5 4,3 TYÖTURVALLISUUS YHTEISELLÄmkkevents.utu.fi TYÖPAIKALLA TYÖTURVALLISUUS YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA Tapaturmaton satama on vuoden 2019 tilaisuuden teemana. Aihetta haasteineen Mitä työtapaturmasta voi oppia ja on opittu käsitellään työturvallisuuden, yhteisen työpaikan ja eri toimijoiden näkökulmasta. vesivoima 12008 17,2 ‐12,1 11192 15,7 ‐6,8 TAPATURMATONTAPATURMATONMajoituskiintiö SATAMA SATAMA Clarion Hotel Helsinki Airport, Karhumäentie Turvallisuuspäällikkö Arto Kauppila, Steveco Oy Tilaisuus on suunnattu kaikille satamassa toimiville ja satamasidonnaisissa tehtävissä tuulivoima 3635 5,2 69,5 4705 6,6 29,4 Suomen Ilmailumuseo5, 01530 Vantaa 1hh 122työskenteleville. € / huone / vrk ja 2hh 137 € / huone/ vrk SatamaSatama on on yhteinen yhteinen työpaikka työpaikka, jossa, jossa työskentelevät työskentelevät henkilöt henkilöt edustavat edustavat eri eri organisaatioita, organisaatioita, Kiinnostaako oman toiminnan tai tuotteiden esittely? Esittelypisteen hinta on 250 e + alv aurinkovoima* 43 0,1 0,0 160 0,2 273,1 Työtapaturman tutkinta, havainnot ja velvoitteetkansallisuuksiakansallisuuksia ja jakulttuureita. kulttuureita. Siellä Siellä on on siksi siksi myös myös työturvallisuuden työturvallisuuden kannalta kannalta useita useita sisältäen yhden henkilön osallistumisen tilaisuuteen. Lisähenkilöiden osallistumismaksu kriittisiäkriittisiä rajapintoja, rajapintoja, joiden joiden sujuvuus sujuvuus on on tärkeä tärkeä osa osaLisätiedot turvallista turvallista työympäristöä. työympäristöä. Erikoissuunnittelija Työturvallisuus Työturvallisuus Anne E. Suominen samasta organisaatiosta on 80 e + alv / osallistuja. Jos kiinnostuit, niin olethan yhteydessä ydinvoima 17510 25,1 ‐4,5 17822 25,0 1,8 Ylitarkastaja Satu Auno, Etelä-Suomen aluehallintovirastoonon henkilöstöön henkilöstöön kohdistuvien kohdistuvien riskien riskien hallintaa hallintaa sekä sekä työnteon työnteon turvallisuuden turvallisuuden ylläpitoa ylläpitoa ja ja kehittämistä. Yhteisellä työturvallisuuskulttuurillaVantaa040 on 779suuri merkitys9494, työturvallisuuden [email protected], [email protected]. mkkevents.utu.fi kehittämistä. Yhteisellä työturvallisuuskulttuurilla on suuri merkitys työturvallisuuden saavuttamisessa. lämpövoima 19152 27,5 ‐0,9 20726 29,0 8,2 Työtapaturman tutkinta ja käsittely saavuttamisessa. Tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen ovat osallistuneet TapaturmatonTapaturmaton satama satama on on vuoden vuoden 2019 2019 tilaisuuden tilaisuudenTilaisuus teemana. teemana. Aihetta onAihetta haasteineen suunnattuhaasteineen kaikille satamissa toimiville ja yhteistuotanto 16415 23,6 2,3 16683 23,4 1,6 Rikostarkastaja Sampsa Marttila, Helsingin poliisilaitoskäsitelläänkäsitellään työturvallisuuden, työturvallisuuden, yhteisen yhteisen työpaikan työpaikan ja erija eri toimijoiden toimijoiden näkökulmasta. näkökulmasta. satamasidonnaisissa tehtävissä työskenteleville. Aihetta erillistuotanto 2737 3,9 ‐16,4 4043 5,7 47,7 Kihlakunnan syyttäjä Tuire Tamminiemi, HelsinginTilaisuusTilaisuus on on suunnattu suunnattu kaikille kaikille satamassa satamassa toimiville toimiville ja jasatamasidonnaisissa satamasidonnaisissa tehtävissä tehtävissä työskenteleville.työskenteleville. haasteineen käsitellään työturvallisuuden, yhteisen työpaikan syyttäjävirasto NETTOTUONTI 17352 24,9 11,0 16786 23,5 ‐3,3 KiinnostaakoKiinnostaako oman oman toiminnan toiminnan tai taituotteiden tuotteiden esittely? esittely?ja eriEsittelypisteen Esittelypisteen toimijoiden hinta hinta on on 250 250 e +e alv+ näkökulmasta.alv sisältäensisältäen yhden yhden henkilön henkilön osallistumisen osallistumisen tilaisuuteen. tilaisuuteen. Lisähenkilöiden Lisähenkilöiden osallistumismaksu osallistumismaksu Yhteisten työpaikkojen hyvät käytännöt – Case:samastasamasta organisaatiosta organisaatiosta on on 80 80 e + e alv+ alv / osallistuja. / osallistuja. Jos Jos kiinnostuit, kiinnostuit, niin niin olethan olethan yhteydessä yhteydessä [email protected]@utu.fi. Tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat: viimeiset 12 kk Lentoasemat TilaisuudenTilaisuuden suunnitteluun suunnitteluun ja jatoteutukseen toteutukseen ovat ovat osallistuneet osallistuneet Safety Manager Markku Tanni, Finavia KULUTUS 85710 100,0 1,9 87140 100,0 1,7 Corporation TUOTANTO 65046 75,9 ‐0,9 67280 77,2 3,4 Jatkuva parantaminen vesivoima 13974 16,3 ‐14,6 13794 15,8 ‐1,3 satamaturvallisuudessa HaminaKotka Satama Oy:n kuva-arkisto tuulivoima 4558 5,3 65,7 5865 6,7 28,7 aurinkovoima* 43 0,1 0,0 161 0,2 274,9 Johtaja Hannu Sankila, Outokumpu Stainless Oy ydinvoima 21457 25,0 ‐3,9 21886 25,1 2,0 lämpövoima 25015 29,2 3,4 25574 29,3 2,2 yhteistuotanto 21232 24,8 5,0 20985 24,1 ‐1,2 erillistuotanto 3783 4,4 ‐4,5 4589 5,3 21,3 TYÖTURVALLISUUS NETTOTUONTI 20664 24,1 11,9 19860 22,8 ‐3,9 * Aurinkovoima on lisätty tilastoon 20.2.2017 tiedoista alkaen. Vuosien 2017 ja 2018 tilastotiedot eivät tästä YHTEISELLÄ TYÖPAIKALLA syystä ole täysin vertailukelpoiset.

4 • Voima & Käyttö • 7/2018 TAPATURMATON SATAMA

16.1.2019

Suomen Ilmailumuseo Vantaa KUUKAUSITILASTO 14.11.2018 1 (4)

SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS, lokakuu 2018

Kulutus ja sen muutokset edelliseen vuoteen verrattuina: GWh % Kulutuksen muutosprosentti, liukuva 12 kk %‐muutos lokakuu 7336 ‐0,6 4 vuoden alusta 71390 2,4 3 viimeiset 12 kk 87140 1,7

‐1

‐2

‐3 12.2012 12.2013 12.2014 12.2015 12.2016 12.2017

2017 2018 GWh Osuus‐% Muutos‐% GWh Osuus‐% Muutos‐% lokakuu KULUTUS 7381 100,0 2,8 7336 100,0 ‐0,6 TUOTANTO 5675 76,9 0,3 5640 76,9 ‐0,6 vesivoima 1363 18,5 20,8 1001 13,7 ‐26,5 tuulivoima 433 5,9 73,4 609 8,3 40,6 aurinkovoima* 2 0,0 0,0 7 0,1 271,4 ydinvoima 1838 24,9 ‐5,8 1808 24,6 ‐1,6

lämpövoima 2039 27,6 ‐12,5 2214 30,2 8,6 yhteistuotanto 1725 23,4 1,4 1823 24,8 5,6 erillistuotanto 314 4,2 ‐50,1 391 5,3 24,8 NETTOTUONTI 1706 23,1 12,2 1697 23,1 ‐0,6

vuoden alusta KULUTUS 69699 100,0 0,9 71390 100,0 2,4 TUOTANTO 52348 75,1 ‐2,1 54604 76,5 4,3 vesivoima 12008 17,2 ‐12,1 11192 15,7 ‐6,8 tuulivoima 3635 5,2 69,5 4705 6,6 29,4 aurinkovoima* 43 0,1 0,0 160 0,2 273,1 ydinvoima 17510 25,1 ‐4,5 17822 25,0 1,8 lämpövoima 19152 27,5 ‐0,9 20726 29,0 8,2 yhteistuotanto 16415 23,6 2,3 16683 23,4 1,6 erillistuotanto 2737 3,9 ‐16,4 4043 5,7 47,7 NETTOTUONTI 17352 24,9 11,0 16786 23,5 ‐3,3

viimeiset 12 kk KULUTUS 85710 100,0 1,9 87140 100,0 1,7 TUOTANTO 65046 75,9 ‐0,9 67280 77,2 3,4 vesivoima 13974 16,3 ‐14,6 13794 15,8 ‐1,3 tuulivoima 4558 5,3 65,7 5865 6,7 28,7 aurinkovoima* 43 0,1 0,0 161 0,2 274,9 ydinvoima 21457 25,0 ‐3,9 21886 25,1 2,0 lämpövoima 25015 29,2 3,4 25574 29,3 2,2 yhteistuotanto 21232 24,8 5,0 20985 24,1 ‐1,2 erillistuotanto 3783 4,4 ‐4,5 4589 5,3 21,3 NETTOTUONTI 20664 24,1 11,9 19860 22,8 ‐3,9 * Aurinkovoima on lisätty tilastoon 20.2.2017 tiedoista alkaen. Vuosien 2017 ja 2018 tilastotiedot eivät tästä syystä ole täysin vertailukelpoiset.

Voima & Käyttö • 7/2018 • 5 Sähkön toimitusvarmuus Suomessa ennallaan – Ilman merkittäviä häiriöitä sähköteho riittää kireilläkin pakkasilla

Sähkön huippukulutusennuste on edellisen Kylmä talvipäivä (kerran 10 vuodessa): talven tasolla, eikä tuotantokapasiteetissa Tuotantokapasiteetti (markkinaehtoinen) 11 300 MW ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Tehoreservi 729 MW vuonna 2018. Sähkön tuotanto- ja Kulutus 15 200 MW tuontikapasiteetit riittävät kattamaan Suomen tehotase ilman tuontia -3 170 MW huippukulutuksen tulevana talvena, Tuontikapasiteetti muista maista 5 100 MW ellei merkittäviä häiriöitä tapahdu. Tulevaisuudessa toimitusvarmuuden Tuotantokapasiteetissa ei merkittäviä muutoksia ylläpitäminen on kuitenkin haastavaa Vuoden 2018 aikana muutokset sähkön tuotantokapasiteetissa vaihtelevan ja heikosti säädettävän ovat olleet lähinnä yksittäisten voimalaitosten pieniä tehonko- tuotantokapasiteetin lisääntyessä. Uudet rotuksia. Uutta voimalaitoskapasiteettia ei ole valmistunut lainkaan, eikä Energiavirastolle ole ilmoitettu uusien laitosten käyt- älykkäät ratkaisut voivat auttaa tässä töönotosta loppuvuodelle 2018. Arvio huippukulutuksen aikana haasteessa. käytettävissä olevasta sähkön tuotantokapasiteetista on näin ollen edellisen talven tasolla. Oheisessa kuvassa on esitetty arvioitu Suomen kulutushuipun aikainen sähköntuotantokapasiteetti tuotantomuodoittain tal- nergiavirasto arvioi, että sähköteho riittää Suomessa myös vikaudella 2018–2019. Tuulivoiman osalta laskennassa on käy- tulevan talven huippukulutuksen aikana kireilläkin pak- tetty 6 % käytettävyyttä. kasilla, ellei merkittäviä häiriöitä sähkön tuotantokapasi- Maakaasun tuonti kattaa kulutuksen teetissa tai siirtoyhteyksissä naapurimaihin tapahdu. Marginaa- Tulevana talvena maakaasun tuonnin odotetaan kattavan kulu- Elit eivät kuitenkaan ole suuria. Tehovaje on mahdollinen, jos tuksen. Suomen maakaasun hankinta perustuu Venäjältä tuota- samanaikaisesti tapahtuu useampia vikoja sähkön tuotantoka- vaan maakaasuun. Suomella on kaksi rinnakkaista putkiyhteyt- pasiteetissa tai siirtoyhteyksissä. Mahdollinen sähkötehon het- tä Venäjälle, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 9 000 kellisestä riittämättömyydestä johtuva tilanne on kuitenkin hallittavissa. Tulevina vuosina haasteita toimitusvarmuuden yl- läpitoon tuovat muun muassa sähkön ja lämmön yhteistuotan- tolaitosten mahdollinen väheneminen ja heikosti säädettävän kapasiteetin lisääntyminen. Sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainoa turvaavat tehore- servilaitokset, yhteensä 729 megawattia, ovat talvikauden käyn- nistysvalmiudessa 1.12.2018–28.2.2019. Tällöin ne ovat tarvittaessa käytettävissä 12 tunnin kuluessa pyynnöstä. Tehoreservi- laitokset eivät ole markkinoiden käytössä, vaan ne käynniste- tään vain, jos sähkötehon riittävyydestä on pulaa.

Kulutushuipuissa tarvitaan tuontia Kulutushuipun aikaan kotimainen sähköntuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää, vaan sähköä tuodaan myös naapurimaista. Kylmänä talvipäivänä sähkön kulutushuipuksi on arvi- MWh/h. Siirtokapasiteetin odotetaan kattavan maakaasun ky- oitu noin 15 200 MW. Energiavirasto on arvioinut, että kulutus- synnän. Maakaasuputkistossa ei ole ennalta suunniteltuja rajoi- huipun aikana kotimaista tuotantokapasiteettia on käytettävissä tuksia kaasun tuonnille talvikaudella 2018–2019. n noin 12 000 MW. Kulutushuipun aikaan tuontia tarvitaan noin 3 200 MW. Lisätiedot: Kaupallisista syistä huippukulutuksen aikana kaikki kotimainen Energiavirasto Asiantuntija Henri Hämäläinen, puh 029 5050 145. tuotantokapasiteetti ei välttämättä ole käytössä ja tuontia voi olla yli 3 200 MW. Sähköntuontikapasiteettia naapurimaista Suo- meen on yhteensä noin 5 100 MW. Alla olevassa taulukossa on esitetty kylmän talvipäivän arvioitu tehotase Suomessa. Luvut eivät sisällä Fingridin järjestelmäreservejä.

6 • Voima & Käyttö • 7/2018 STTK AJANKOHTAISTA: STTK torjuu ansioperusteisen työttömyysturvan muuttamisen yleiseksi ansioturvaksi

osiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä selvityshen- le epätasa-arvoinen, vaikka selvityksessä näin väitetään. Kaikil- kilön selvittämään siirtymistä yleiseen ansioperusteiseen työt- le löytyy sopiva työttömyyskassa ja jokaiselle on myös turvattu tömyysturvaan. Tänään julkaistussa selvityksessä on esitelty työttömyyspäiväraha samoin säännöin, Koskela korostaa. kolme vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä työttömyyskassan Styöttömyysturvaan. jäsenyys on vapaaehtoista. Tämä kannustaa palkansaajia kan- STTK pitää työttömyysturvaan liittyvien selvitysten tekemis- tamaan vastuuta omasta työttömyysturvastaan ja myös mahdol- tä tarpeellisena, mutta ei kannata selvityksessä ehdotettuja muu- listaa yksilöllisen harkinnan oman elämäntilanteen perusteella. toksia. Selvityksessä olisi STTK:n mielestä ollut syytä huomata, et- – Torjumme ehdotuksen yleiseen ansioturvaan siirtymises- tä ehdotuksiin työttömyysturvan toimeenpanon keskittämisestä tä. Perustelu on, että kaikki selvityksessä esitetty kasvattaisi liittyy monia riskejä. julkisen talouden menoja. Tämä merkitsisi käytännössä etuuk- – Riskit liittyvät etenkin toimeenpanon laadun ja vakuu- sien leikkaamista tai työttömyysvakuutusmaksun korottamista. tettujen palveluiden heikkenemiseen. Nykyisessä hajautetussa Yleiseen ansioturvaan siirtyminen tarkoittaisi myös huomatta- toimeenpanossa myös työmarkkinatilanteen alakohtaiset erot via muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen, ja vaihtelut voidaan huomioida paremmin ja hajautus luo toi- STTK:n lakimies Samppa Koskela toteaa. meenpanoon joustavuutta ja uudistumiskykyä, Samppa Koskela Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä jokaisella on oikeus sanoo. n ja mahdollisuus liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja varautua näin kohtuullisen toimeentulon suojaan työttömyyden varalta. Lisätietoja STTK:ssa: Samppa Koskela, puh.0400 199 062 – Ansiosidonnainen työttömyysturva ei siis ole palkansaajil-

STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä

uomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on muodostunut kymme- nopeutuu, ja samalla ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja nistä eri etuuksista. Järjestelmä on pirstaleinen ja monimut- syrjäytymistä, Murto painottaa. kainen. Tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka etenee kokonai- STTK:n kannustinmallissa etuudet tulee kytkeä tiiviisti hen- suus kerrallaan. kilökohtaiseen palveluprosessiin. Etuusjärjestelmää on myös sel- S– Pidämme työn ja työllistymisen edistämistä sekä syrjäyty- keytettävä. misen ehkäisemistä keskeisinä ja ensisijaisina lähtökohtina. Ha- Vähimmäistasolla toimeentulotuki ja asumistuki yhdistetään. luamme myös varmistaa järjestelmän rahoituspohjan kestävyy- Osallisuustasolla henkilölle laaditaan yksilöllinen palvelusuun- den, johtaja Katarina Murto sanoo. nitelma ja työllistymistä tai osallisuutta edistävä palvelupolku. Kannustinmallin tavoitteena on pitää huolta jokaisesta työt- Kannustintasolla henkilö osallistuu hänelle palvelusuunnitel- tömästä ja kannustaa eri elämäntilanteissa olevia työllistymään massa sovittuun toimeen. Kannustintason tarkoitus on lisätä ja olemaan osallisena yhteiskunnassa. myönteisiä mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan laaja-alais- – Esitämme ensimmäisessä vaiheessa palvelujärjestelmän ja ten aktiivisuustoimien avulla. Ansiosidonnaiset työttömyyse- työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamista. Palvelut ovat tuudet eivät kannustinmallissa muutu. tällä hetkellä aivan liian hajanaiset, osin toimimattomat ja re- STTK haluaa vähentää työn vastaanottamiseen liittyvää surssit riittämättömät. kannustavuusongelmaa sovittamalla paremmin yhteen etuudet Aktiivista työvoimapolitiikkaa on resursoitava nykyistä voi- ja työtulot. makkaammin, jotta Suomen työllisyysaste saadaan nousuun. – Esitämme, että jokainen ansaittu euro vähentää etuuksia – Tämä onnistuu vain riittävän laaja-alaisilla, oikein kohden- 0,6 eurolla, mikä on kannustavaa, mutta samalla julkisen talou- netuilla ja vaikuttavilla palveluilla, joissa panostetaan työttömi- den kannalta kestävää. Haluamme yksilö- ja palvelulähtöisen, en henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Ihminen itse on oman elä- selkeän ja kannustavan sekä työllisyyttä ja osallisuutta lisäävän mäntilanteensa paras asiantuntija. Hänen pitää saada vaikuttaa järjestelmän. Näin voimme aidosti edistää ja tehostaa työllisyyt- siihen, mihin palveluihin hänet ohjataan, mikä lisää motivaa- tä sekä pitää huolta jokaisesta ihmisistä, Murto sanoo. n tiota ja kannusteita työllistyä. Työllisyys- sekä sosiaali- ja ter- veyspalvelut tulee integroida. Näin työllistyminen tehostuu ja Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puh. 050 568 9188

Voima & Käyttö • 7/2018 • 7 • Teksti: Sumen Konepäällystöliitto ry, toiminnanjohtaja, Robert Nyman • Eläkeläismaksu Pensionärsavgift käyttöön i bruk fr.o.m. den 1.1.2019 1.1.2019

iittohallitus hyväksyi kokouksessaan 12.6.2018 yksimieli- örbundsstyrelsen godkände enhälligt i sitt möte den sesti, että Suomen Konepäällystöliitto ottaa ensi vuoden 12.6.2018 att Finlands Maskinbefälsförbund tar från och alusta alkaen käyttöön eläkeläismaksun, jonka suuruus per med nästa år i bruk en årlig pensionärsavgift på 30 €/med- jäsen on 30 €/vuodessa. Liittokokouksessa vuonna 2012 tehtiin lem. I förbundsmötet år 2012 gjordes redan beslut om att styrel- Ljo päätös siitä, että hallitus voi tarvittaessa ottaa eläkeläismak- Fsen vid behov kan ta en pensionärsavgift i bruk. sun käyttöön. Det finns flera skäl till att pensionärsavgiften tas i bruk. Det Eläkeläismaksu on otettu käyttöön monesta syystä. Tärkein främsta skälet är den allmänna principen att man bör betala för syy on se yleinen periaate, että saaduista palveluksista tulee mak- erhållna tjänster. Pensionärsmedlemmarna har tillgång till för- saa. Eläkeläisjäsenillä on käytössään liiton yleistä edunvalvon- bundets allmänna intressebevakning, förbundets informations- taa, liiton tiedotuspalvelut (voima ja käyttö lehti, Facebook- & tjänster (Tidningen Kraft och Drift, Förbundets Facebook och nettisivusto) ja kalenteri sekä monipuoliset vakuutuspalvelut internet sida) fickkalendern och mångsidiga försäkringstjänster (siihen saakka, kunnes jäsen täyttää 70 vuotta). (tills medlemmen fyller 70 år). Viimeisten 10 vuoden aikana liiton jäsenmäärät ovat jonkin Under de senaste tio åren har förbundets medlemsantal mins- verran pienentyneet ja tällä eläkeläismaksulla voidaan lisätä re- kat en aning och med hjälp av pensionärsavgiften får vi mera sursseja jäsenhankintaan ja liiton edunvalvontaan. Tällä hetkel- resurser till medlemsanskaffning och förbundets intressebevak- lä liiton työelämässä olevista jäsenistä 17 % ovat alle 35 vuotta. ning. För tillfället är ca 18 % av föreningens medlemmar som är Lisäksi voi myös todeta, että hyvin monella ammattiyhdistyksel- i arbetslivet under 35 år. Dessutom är det skäl att konstatera att lä on jo useita vuosia ollut eläkeläismaksu käytössään. väldigt många fackförbund redan haft en pensionärsavgift i bruk Yhdistysasioita työelämässä hoitaessani lähes 20 vuotta olen en lång tid. kyllä eläkejäsenmaksuasiassa saanut joskus kuulla niin yrittäjä- Då jag skött om föreningsärenden i arbetslivet i närmare 20 kun ay-henkilöiltä, että kun kerran jäsen on työelämänsä aikana års tid har jag nog någon gång både från företagare och löntagare useita vuosia maksanut jäsenmaksua niin hänellä tulisi olla oi- fått höra synpunkten att en medlem som i arbetslivet under fle- keus jatkaa jäsenenä ilman maksua, kun hän siirtyy eläkkeelle. ra års tid betalat medlemsavgiften borde ha rätt att vara befriad On kuitenkin syytä muistaa, että ammattiyhdistyksen jäsenmak- från avgiften då denne går i pension. Det är dock skäl att notera sut, joita maksamme, kerätään siihen edunvalvontaan ja palvelu att de medlemsavgifter som vi betalar till fackförbundet insamlas tarjontaan, mistä saamme nauttia silloin kun olemme työelämäs- för den intressebevakning och de tjänster som finns tillgängliga sä eikä ne ole varoja, joita tallennetaan tulevaisuuden tarpeita under den tid vi är i arbetslivet och de är inte resurser som pla- varten. ceras för framtida behov. Kun tarkistaa sekä liiton että sen jäsenyhdistysten sääntöjä on Då såväl förbundets som föreningarnas stadgor granskas så kaikilla mainittuna yhdistyksen tehtävänä edistää jäsenten am- har alla omnämnt att syftet är att främja medlemmarnas fackliga matillisia etuja ja tätä varten keräämme myös eläkeläisjäseniltä intressen och för detta ändamål har nu en pensionärsavgift in- maksua. Liiton sääntöjen kohdassa 9 todetaan, että eläkkeellä förts. I förbundets stadgas 9 § fastslås att en pensionerad medlem oleva jäsen maksaa liittohallituksen vuosittain määräämän vuo- betalar en årsavgift som förbundsstyrelsen årligen fastställer. En simaksun. Maksun laiminlyönyt ei voi käyttää liiton tarjoamia medlem som försummat att betala avgiften får inte använda de etuuksia. förmåner som förbundet erbjuder. Toivon että eläkeläisjäseniltä löytyy ymmärrystä tähän asiaan Jag hoppas att pensionärsmedlemmarna har förståelse för den- ja suhtautuvat siihen myötämielisesti. n na avgift och förhåller sig positivt till ändringen. n TUTKIMUS KÄYNNISSÄ UNDERSÖKER SJÖMÄNS MERIMIESTEN PSYKISKA HÄLSA PSYYKKISESTÄ ITF har gett Yale University i USA uppdrag att genomföra en grundlig undersökning av sjömäns psykiska hälsa. HYVINVOINNISTA ITF:s förhoppning är att undersökningen ska ge en bild av hur sjömän internationellt mår och att det ska leda till lämpliga re- Yhdysvallassa toimiva YALE yliopisto on saanut ITF:ltä toimek- kommendationer för förbättrad arbetsmiljö ombord samt mins- siannon selvittää merenkulkijoiden psyykkistä hyvinvointia. ka stigmat kring psykisk ohälsa. Via länken nedan kan ni delta Liitteenä olevasta linkistä pääset osallistumaan tähän englannin i undersökningen (den är på engelska och tar cirka tio minuter kieliseen selvitykseen (kestää noin 10 min): att genomföra.) https://yalesurvey.ca1.qualtrics.com/jfe/form/SV_4Toq6AIDQMlvhvn https://yalesurvey.ca1.qualtrics.com/jfe/form/SV_4Toq6AIDQMlvhvn

8 • Voima & Käyttö • 7/2018 Saariston kutteriliikenteen Sune ja Henning ja vaihtelevien sääolosuhteiden asiantuntijat; työvuoro emäsalon luotsiaseman kutterihoitajien kanssa

ehden päätoimittaja sai torstai- tilaukset ja että kutterialus ja konehuone na 11.10 2018 tilaisuuden tutustua on asianmukaisessa kunnossa työtehtäviä luotsikutterihoitajien työpäivään varten. Aamulla on myös aloitettu työt, Henning Danskasen opastuksella. Vaik- jolla on tarkoitus pidentää kutterin kan- Lka aamulla on hiukan kylmempää (+50), nella sijaitseva luotsitaso.. Päivän aikana päivän sääolosuhteet Emäsalon luotsia- on myös tarkoitus kokeilla käytännössä, semalla eivät ole lainkaan syksyiset vaan miten pidennys toimii eli auttaako lä- mieleen tulee hyvin kaunis kesäpäivä. hemmäs laivan kylkeä ulottuva taso luot- Danskanen, joka asuu Pellingissä, on toi- sia siirtymään luotsileidareille tai niiltä minut luotsikutterinkipparina ja -hoi- pois turvallisemmin. tajana yli 15 vuotta. Kesäisin työmatkat Emäsalon luotsiasemalla työskentelee sujuvat kätevästi veneellä mutta muina 6 luotsikutterinhoitajaa ja 6 luotsia se- aikoina on mukavampaa kulkea työmat- kä erittäin arvostettu emäntä, joka pitää kat henkilöautolla. Mukana tämän päi- huolta siitä, että työntekijät saavat mau- vän työvuorolla on myös luotsikutteri- kasta ja terveellistä ruokaa, jolla jaksaa hoitaja Sune Grönqvis. Luotsivanhin hoitaa työpäivän rasitukset. Työvuorot Jan Philström toimii ryhmän esimiehe- kestävät viikon ja vähintään 8 tunnin nä. Suurin osa työtehtävistä hoidetaan lepo kuuluu jokaisen 24 tunnin jaksoon. täällä Porvoon kauniissa saaristossa mut- Vaihto tapahtuu maanantaina kello 12.00 ta välillä työvuorot voivat olla Harmajan jonka jälkeen on viikko vapaata. tai Porkkalan luotsiasemilla. Useimmiten Työnantaja Finnpilot Pilotage Oy ja vakavuutta on parannettu ja kutterin hy- työpäivään mahtuu luotsikuljetukset noin luotsikutterivalmistajat sekä viranomaiset tin molemmille sivuille on asennettu eva- 6–7 alukseen. ovat yhdessä selvittäneet syyt viime jou- kuoitumisluukut. Uudet turvallisuuskäy- Päivävuoro on tänään alkanut kello lukuun erittäin ikävän onnettomuuteen, tännöt (mm. enintään 50 m etäisyys aluk- 6.00 ja se päättyy kello 14.00. Emäsalon jossa kaksi luotsikutterinhoitajaa meneh- sen takana ennen, kun siirrytään aluksen muut vuorot alkavat yleensä kello 14.00 tyivät. Tämän lehden edellisessä nume- viereen) ja kaikille käytännön harjoituk- ja kello 22.00. Päivävuoro on aamulla rossa julkaistiin onnettomustutkintakes- sia evakuotumisluukun käytöstä pidetään aloitettu tarkistamalla tämän päivän työ- kuksen seloste asiasta. Luotsikuttereiden Meriturvan Lohjan toimipisteessä. >>

Voima & Käyttö • 7/2018 • 9 >> Turvallisuuteen on panostettu Finn- pilotilla aina. Finnpilot järjestää kaikille uusille työntekijöille 2 päivän turvalli- suuskoulutuksen Meriturvalla ja täyden- nyspäivät koko henkilökunnalle 5 vuoden välein. Koulutusta on onnettomuuden jälkeen täydennetty Finnpilotin ra- kennuttamalla allashytillä toteutettaval- la osuudella. Vuosittain pidetään myös pelastusharjoitukset luotsiasemalla, jossa Meriturva on mukana joka kolmas vuosi. Asiantuntijat tarkistavat alukset ja niiden pelastusvarustuksen ja esittävät tarvittaessa täydennyksiä. Työpäivien viikko aikataulut on myös parannettu niin, että taataan vuorokaudessa 8 tunnin lepoaikaa ja riittävän usein myös mahdollisuus nuk- kua yöaikaan. Luotsikutterihoitajalla vaa- ditaan myös, että merimieslääkäritodistus uudistetaan joka toinen vuosi. Luotsikuljetukset kestävät yleensä 1–3 Kuvassa näkyy uusi tuntia ja välillä luotsit viedään alusten evakuoitumisluukku heti ankkurointipaikalle kuten tämän työvuo- ta. Turvallisuussyistä luotsausta ei tarjota kutterinhoitajan oikealla puolella. ron ensimmäisellä keikalla. pääpiirteissään silloin, kun keskituuli on Emäsalon luotsiasemalla on käytös- yli 21 m/s. Raja-arvoissa tosin on hieman På bilden syns den nya sä 2 nopeata luotsivenettä (paino 7,5–15 vaihtelua riippuen mm. merialueiden aal- nödutgången genast på högra sidan tonnia) joiden moottoriteho on 735 kW lonmuodostuksesta. av lotskutterföraren. ja huippunopeus noin 26 solmua ja 2 ns. Henningin mukaan joskus on jopa ta- ”superkutteria” (pääkone Cat 3508) joi- pahtunut niin, että vaarallisten sääolo- tia saada kaikki jäät pois, jotta kutteri saa- den nopeus on 10 solmua. Raskaammat suhteiden takia luotsia ei ole pystytty ha- daan taas työturvalliseen kuntoon. On- (paino 45–60 tonnia) kutterit pystyvät kemaan takaisin alukselta, joten hän on neksi Emäsalon luotsiasemalla on mukava liikkumaan vielä 45 cm jääolosuhteissa joutunut menemään aluksen mukana aina sauna ja hyvin varustettu kuntosali jolla ja 7 metrin merkitsevässä aallonkorkeu- Tanskaan saakka. pystyy sekä rentoutumaan että ylläpitä- dessa sekä enintään 28 m/s keskituulessa. Luotsikuttereiden kuljettamisen ja mään omaa kuntoaan. Nopeiden luotsiveneiden tuulirajat ovat hoitamisen ohella kutterinhoitajat pitä- Luotsinjätössä ja -otossa on aina yk- toistaiseksi 17 m/s ja aaltojen enimmäis- vät huolta luotsiasemien kiinteistöstä ja si luotsikutterinhoitaja kutterin kannella korkeus 3 m. Tänään ei ole näissä ihan- varusteista. Usein kutteria kuljettaminen auttaakseen ja varmistaakseen että luot- teellisissa sääolosuhteissa mitään ongel- vie noin 50 tuntia työviikosta. Talvella sin matka alukseen ja poistuminen aluk- maa ehtiä hyvin ajoissa viemään ja hake- jään poistaminen kutterin kannelta muo- sesta sujuu turvallisesti. Pidennetty luotsi- maan luotsit, mutta kovien syysmyrskyjen dostaa fyysisesti vaativan ja aikaa vievän taso toimii sekä luotsin, että kutterinhoi- aikana tämä voi olla erittäin haasteellis- työvaiheen. Välillä kestää jopa pari tun- tajan mukaan hyvin. n

Tietoruutu: Faktaruta:

Suomessa on yhteensä 22 Vi har i Finland totalt 22 stycken luotsiasemaa, jotka toimivat kuudella lotsstationer fördelade på 6 stycken luotsausalueella. Viime vuonna oli lotsningsområden som i fjol hade yhteensä 24 261 luotsaustehtävää totalt 244 261 st. lotsuppdrag (800 (800 enemmän kun vuonna 2016). flera än under år 2016). Vart tredje Joka kolmas Suomen satamissa fartyg som besökte finska hamnar vieraillut alus käytti Finnpilotin använde sig av Finnpilots lotstjänster luotsauspalveluja, joita hoidetaan som sköts med 26 st snabba lotsfartyg 26:lla nopeilla luotsiveneellä och 31 lotskuttrar samt 10 st. ja 31:lla luotsikutterilla sekä hydrokoptrar. Luotskutterikuljettajat 10:llä hydrokopterilla. Suomen Lotskutterförarna rf som grundats Konepäällystöliiton jäsenyhdistyksenä år 1989 har 209 medlemmar och toimii Luotskutterikuljettajat är medlemsförening vid Finlands Lotskutterförarna ry joka on perustettu Maskinbefälsförbund. vuonna 1989. Yhdistyksellä on 209 jäsentä.

10 • Voima & Käyttö • 7/2018 Experter på vågavläsning och kuttermanövrering i skärgårdens varierande väderleksförhållanden; ett arbetssifte med lotskutterförarna på emsalö lotsstation

ett före som inte var det minsta höstak- Arbetsskiftet började idag torsdag övriga som arbetar på sjön. tigt utan liknande helt en lugn och vack- 11.10.2018 klockan 6.00 och tog slut Lotsningstransporterna brukar ta mel- er sommardag förutom kanske lite kyli- 14.00. De övriga skiftena för lotskutter- lan 1–3 timmar. Ibland förs lotsarna till gare på morgonen (+50) fick tidningens förarna på Emsalö börjar normalt 14.00 fartygens ankarplats såsom under en av chefredaktörI en möjlighet att bekanta sig och 22.00. Dagskiftet har idag börjat med turerna idag. med lotskutterförarnas arbetsdag. Som kontroll av dagens arbetsbeställningar, På Emsalö har man 2 stycken snabba tutor har jag Henning Danskanen bosatt granskning av lotskuttern och dess ma- lotsbåtar med en motoreffekt på 735 kW i Pellinge och som arbetat som lotskutter- skinrum samt arbetet med att förlänga och topphastighet ca 26 knop, samt 2 förare och -skötare i över 15 års tid. Un- lotsplattformen på en av kuttrarna. Av- stycken tunga s.k. ”superkuttrar” (huvud- der sommartid kan han ta sig till jobbet sikten är att senare under dagen testa hur maskin Cat 3508) topphastighet 10 knop med motorbåt men under hösten är det den förlängda plattformen fungerar i prak- som klarar gång i 45 cm fastis, signifikant bekvämare med personbil. Med under en tiken. våghöjd på 7 meter och max medelvind dagens turer till fartygen är även Sune På Emsalös lotsstation sköts beman- på 28m/s. Vindgränsen för dom snabba Grönqvist som har en bakgrund som bl.a. ningen av 6 st. lotskutterförare och 6 st. lotsbåtarna är tillsvidare 17m/s och max jungman på tankerfartyg. Lotsåldersman lotsar samt en uppskattad husmor som våghöjd 3m. Idag är det inga problem att Jan Philström fungerar som förman för sköter om att kutterförarna och lotsar- hinna bra fram och hämta och föra lot- teamet. Större delen av arbetet sker här i na får smaklig och hälsosam kost för att sarna till fartygen men i svåra höststormar den i dag otroligt vackra Borgå skärgården klara av arbetsdagens fysiska och psykiska kan det vara mycket besvärligt. Nuförti- men ibland även arbetsskiften som utförs belastningar. Arbetspasset sträcker sig till den läggs lotsningen ned då medelvinden på Gråhara utanför Helsingfors och på en vecka med minst 8 timmars vila under överstiger 21 m/s under en längre period. Porkala lotsstation. Under en normal dag varje 24 timmars period. Därefter byte på Enligt Henning har det faktiskt nå- förs och hämtas lotsar till ca 6–7 fartyg. måndag klockan 12.00 och en vecka le- gon gång hänt att någon lots inte kunnat digt. hämtas tillbaka p.g.a. allt för farliga för- Efter den tragiska olyckan förra de- hållanden och lotsen fått följa med farty- cember då två lotskutterförare avled har get ända till Danmark. arbetsgivaren Finnpilot Pilotage Ab till- Förutom drift och skötsel av lotskutt- sammans med lotskuttertillverkaren rarna sköter Henning och hans kolleger och myndigheterna gått i detalj igenom om fastigheten och lotsstationens övriga olyckshändelsens förlopp. Redan före utrustning. Vanligen är man bakom rod- olycksrapporten har lotskutterns stabi- ret ca 50 timmar i veckan. Under vinter- litet förbättrats och på styrhyttens bäg- tid är nedisningen av lotskuttern ett av de ge sidor har snabbutgångsfönster införts. besvärligaste och fysiskt mest tunga arbe- Nya säkerhetsrutiner (minst 50 m avstånd tet, det kan ta upp till 2 timmar att få bort bakom fartygen innan man tar sig till far- all is som samlats på däck under transpor- tygets sida) och obligatoriska övningar i terna. På lotsstationen i Emsalö finns som bruk av nödutgångsluckorna på Meriturva tur en bra bastu och ett väl utrustat gym i Lojo i styrhytten har införts. Därtill hål- för att både kunna koppla av och hålla sin ler man normalt en 2 dagars kurs på Me- fysik i trim. riturva för alla nyanställda och därtill en Vid ”lotsleveransen” är alltid en lot- kompletteringsdag vart femte år. Dessut- skutterförare på däck för att hjälpa till och om hålls varje år en räddningsövning på säkerställa att färden upp till fartyget och lotsstationen (Meriturva med vart tredje ned till kuttern sker utan några problem. år). Arbetsdagarnas tidsschema har även Både lotsen och kutterförarna verkar nöj- setts över för att garantera en ostörd vilo- da över hur den förlängda lotsplatsformen tid i alla förhållanden och även nattsömn fungerar. n tillräckligt ofta. Sjömansläkarintyget bör också förnyas vartannat år precis som för

Voima & Käyttö • 7/2018 • 11 • Teksti: Pekka Hietala •

Visio vähäpäästöisestä tulevaisuudesta perustuu halpenevaan sähköön, vaikka siirtohinnat ovat valtavissa nousupaineissa

Kaksi tuoretta selvitystyötä puhuvat toisiaan vastaan. Sitran teettämän selvityksen mukaan sähköistämällä voimakkaasti yhteiskuntamme toimintoja, voitaisiin päästöjä vähentää jopa 60 % vuoteen 2030 mennessä. Samalla toisaalla julkaistiin toinen selvitys, jonka mukaan sähköverkostomme remonttilasku tulee nostamaan sähkön siirtohintoja jopa 40 % aivan lähitulevaisuudessa.

Tuoreen (19.11.) Sitran teettämän selvityksen mukaan Sitran tiedotteessa Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Suomi voi vähentää vuoteen 2030 mennessä päästöjään jo- Janne Peljo. pa 60 % (v. 1990 vertailutasosta) kustannustehokkaasti ja Yksittäisistä päästövähennyskeinoista kustannustehok- jopa säästämään energiantuotantokustannuksista. Tavoite kain on selvityksen mukaan sähköautot. Esimerkiksi säh- on kova, sillä sen toteutumiseen on aikaa 12 vuotta. Kes- kö- ja hybridikäyttöisten henkilöautojen määrä voi kasvaa keisimmät kohteet ovat neljällä eniten päästöjä tuottavalla nykyisestä noin 11 000:sta jopa 800 000:een vuoteen 2030 sektorilla, eli liikenteessä, sähkössä ja lämmössä (rakennuk- mennessä. Määrä on yli kolminkertainen hallituksen ta- set), sekä teollisuudessa. voittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna. Lisäys tar- Selvityksen mukaan n. 50 % päästövähennyksiin on koittaisi, että lähes kolmannes Suomen autokannasta olisi mahdollista päästä keinoilla, joiden elinkaaren aikaiset tuolloin sähköistetty. Henkilö- ja raskaan liikenteen säh- kustannukset ovat yhtä suuret tai jopa pienemmät verrat- köistymisen edellytyksenä on kattava latauspisteiden ver- tuna nykyisiin ratkaisuihin. Sen sijaan viimeinen 10 %, kosto, minkä rakentaminen maksaa arviolta 1,5 miljardia tavoitteeseen tarvittavista keinoista ovat kalliimpia ja epä- euroa. varmempia. Kaksi halvinta tapaa päästötavoitteeseen mai- Peljon mukaan tuulivoiman lisäystarve on peräti 5 GW, nitaan olevan tieliikenteen sähköistyminen ja tuulivoiman nykyisen 2 GW lisäksi. Tämä on neljännes koko maan säh- lisääminen. Yhtä kaikki, tavoite perustuu yhteiskunnan köntuotannosta vuonna 2030. Tavoitteen saavuttaminen voimakkaaseen sähköistämiseen kaikilla sektoreilla. vaatisi riittävää kapasiteettia sekä lupaprosesseihin että ra- – Tieliikenteen sähköistämisestä tulee nopeasti hal- kentamisen tuotantoketjuun. Lisätuulivoiman tarve pitää penevien akustojen myötä kaikkein kustannustehokkain ottaa huomioon myös kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkos- yksittäinen päästövähennyskeino. Tuulivoima tulee puo- ton muokkaamista tarkoitusta vastaavaksi. lestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, Selvityksessä käytetyn mallin mukaan entistä vähähiili- myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden, toteaa sempi, eli sähköistyvä teollisuus on kustannustehokkain ta-

12 • Voima & Käyttö • 7/2018 pa hoitaa viimeiset 10 % päästövähennyksistä. Koko selvitys nojautuu olettamukseen, että sähkön hin- – Hallituksen keskeisin tehtävä on varmistaa, että pääs- ta halpenee. Syyksi halpenemiseen mainitaan tuulivoiman tövähennysten edellyttämä infrastruktuuri on paikallaan ja esiinmarssi. Peljon mukaan maatuulivoima on jo nyt kil- että yrityksillä ja yksilöillä on kannusteet valita vähäpääs- pailukykyisin uusi tapa tehdä sähköä. Kertomatta kuitenkin töisiä ratkaisuja. Vastaavasti tulee huolehtia siitä, että ole- jää se, kuinka tuulisähkö on myös se kaikkein tuetuin tuo- massa oleva sääntely ja kannusteet eivät estä tai vaikeuta tantomuoto. Peljo mainitsee, kuinka jatkossa tuulivoima investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin, sanoo Peljo. tulee näyttelemään yhä suurempaa osaa sähköntuotannos- On mielenkiintoista, kuinka selvityksessä mainitaan yri- sa, teknologioiden kehityksen myötä ja suuremmilla yksik- tysten ja yksilöiden kannusteet valita vähäpäästöisiä ratkai- kökoolla. Kokemukset ja oppiminen laitosten käyttämisestä suja, nousee ensimmäisenä mieleen harvaan asutun ja na- tekevät Peljon mukaan tuulisähköstä entistäkin halvem- papiirille ulottuvan maamme erityishaasteet. Vaikka maa- paa. pallo lämpenee asiantuntijoiden mukaan nykyisellään n. 2 Kysyttäessä tuulisähkön haavoittuvuudesta säänvaihte- astetta vuosisadassa, ei se lämpeneminen ehkä tuota mah- lujen (tuulettomuus) edessä, Jyri Seppälä toteaa optimisti- dollisuutta ajella sähköautolla (laajemmassa mittakaavassa) sesti, että meillä on pohjoismaiset sähkömarkkinat, joten pohjoisen selkosilla. Tai ainakaan viimeisen sadan vuoden jos täällä ei tuule, jossain päin tuulee aina. Samaan liittyen aikana tapahtunut akkuteknologian kehitys ei siihen vielä hän toteaa, että tulevaisuudessa on saatavilla nykyistä pa- viittaa. Pohjoisempana eletään lisäksi pitkien verkkoyhte- rempia sähkön varastointimuotoja, joilla kyetään tasaa- yksien varassa, jotka ovat haavoittuvia säänvaihteluille. maan kulutushuippuja. Sitran raporttia ja päästötavoitteiden saavuttamista Toimittajan kysyessä Suomen tarpeesta lämmittää ra- avattiin 19.11. Ylen aamuteeveessä, jossa oli paikalla Sitran kennuksia nyt ja tulevaisuudessa. Peljo ottaa jälleen esille Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtaja Janne Peljo ja Sy- sähkön esiinmarssin, eli maa-, ja lämpöpumput ja yleensä- ke:n ilmastotutkija, sekä ilmastopaneeli jäsen Jyri Seppälä. kin sähköisen lämmityksen. Hän myöntää olevan tarvetta Seppälän mukaan rikkaiden maiden, kuten Suomen, on myös biopolttoaineilla polttamalla tapahtuvalle lämmittä- oltava edelläkävijöitä päästöttömässä tulevaisuudessa, jot- miselle mutta korostaa, että suurin poikkeama nykytren- ta maapallon lämpenemistä voitaisiin hillitä. Meidän tulee diin tulee olemaan juuri sähkölämmitys. Tähän yhteyteen toimia esimerkkinä köyhemmille ja kehittyville maille. Seppälä toteaa, että tilannetta parantaisi olennaisesti, jos ja Sitran selvityksessä on yli 300 ratkaisumallia vähäpääs- kun rakennusten energiatehokkuus paranee vuoteen 2030 töiseen lähitulevaisuuteen. Janne Peljo tarkentaa haastatte- mennessä. lussa mielenkiintoisesti mm. lämmöntuotannon päästöjen Kaukolämpöön liittyen Peljo toteaa keskeisimpien tee- pienentämisessä sähkön merkitystä. Biopolttoaineet (polt- sien olevan sähkön tuotannon puhdistaminen vähäpäästöi- tamalla tapahtuva lämmöntuotanto) tulevat näyttelemään seksi ensin ja tämän jälkeen kaiken mahdollisen lämmittä- osaa, vain tilanteissa, joissa sähköllä ei voida lämpöä tuot- miseen liittyvän toiminnan sähköistämisen. Sähköistämi- taa. Peljon mukaan tulevaisuus on voimakkaasti lämpö- nen kulkee Peljon mukaan järjestyksessä liikenne, lämmitys pumpuissa, joista hän mainitsee ilmalämpöpumpun ja maa- ja teollisuuden prosessit, jonka jälkeen Suomessa on enää lämpöpumput. vähän päästöjä jäljellä. n >>

Säänvaihtelulle altis sähköverkkomme tarvitsee tulevaisuudessa yli 9 miljardin euron remontin, joka otetaan kuluttajien kukkarosta.

Voima & Käyttö • 7/2018 • 13 >> Sähkön siirtohintoihin luvassa roimaa korotusta lähitulevaisuudessa

Halpenevan sähkön voittokulkua povaavasta selvityk- ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen käteen, joka sestä päästöttömässä tulevaisuudesta ei ehtinyt kulua muotoili ensivaikutelmaa poliitikolle ominaiseen ta- kuin 10 päivää, kun saatiin sähkötekniikan professori paan Kauppalehdessä 30.11. Hän lohduttaa kuluttajia Jarmo Partaselta tilattu selvitys sähköverkkojen uudis- siitä, että remontin myötä sähkön toimintavarmuus on tamistarpeesta ja siirtohintojen nousupaineiden hillit- parantunut ja vain kääntöpuolena siirtohinnat ovat semiskeinoista Suomessa. Raportti on karua luettavaa, nousseet. eikä istu mitenkään Sitran selvityksen esittämään säh- Tiilikaisen mielestä sähköyhtiöiden tulisi peruskor- kön hinnan laskemiseen tulevaisuudessa. jausten lisäksi uusia samalla myös tarvittavat kuituver- Ilmeisesti Sitran selvityksessä puhutaan energian- kot sähköverkon kanssa, joka hänen mukaansa toisi hinnanlaskusta, siinä missä Partanen puhuu siirtohin- kansantalouteen säästöjä. Hän myöntää, että paine noista. Kuluttajille tämä on yksi ja sama asia, joka nä- hinnankorotuksista ei tule poistumaan, vaan jatkuu. kyy sähkölaskussa. Eräänä selvitysmiehen ehdotuksena nostettiin esiin Monopoliasemassa toimivat verkkoyhtiöthän vel- sähkömarkkinalain muutosta niin, että sähköyhtiöllä voitettiin aikanaan lailla rakentamaan säävarmo- olisi mahdollisuus irtisanoa liittymä, jossa sähköä ei ole ja verkkoja ja kannustimeksi asetettiin 6,6 % tuotto käytetty tai käyttö on ollut hyvin vähäistä. Tällä tar- verkkoliiketoimintaan sitoutuneelle pääoman arvolle. koitetaan harvaan asutussa maassa tuhansien perukoi- Kannustin on ollut erittäin hyvä ja innoittanut yhtiöi- den mökkejä, jotka voivat olla perikuntien hallussa tai tä verkonparannushankkeisiin, joka nyt siis näkyy ku- mahdollisesti myös vapaa-ajan asuntoina, jotka aiheut- luttajien lompakoissa. tavat tehottomia ylläpitokustannuksia verkkoyhtiöille Partasen arvion mukaan (Kauppalehti 30.11) säh- Tähän asiaan ei lämpene ainakaan Energiateollisuuden kön siirtohinnoissa on 35–40 % korotuspaineet vuo- johtaja Genneth Hänninen (Yle uutiset 29.11.), joka teen 2028 mennessä. Tästä voi jo päätellä sen, että toteaa, ettei sähköliittymien yksipuoliseen irtisanomi- puolet sähkölaskusta tulee jatkossa olemaan nimen- seen pidä ryhtyä. omaan siirtomaksua. Kompensointiesityksenä Parta- Partasen selvityksestä voi vetää johtopäätöksen, et- nen tarjoaa vain mahdollisuutta korjauskustannusten tei sähkölaskun loppuhintaan ei ole odotettavissa mi- aiheuttaman siirtomaksumäärän keräämistä pidemmäl- tään merkittävää alennusta vuoteen 2030 mennessä, lä aikavälillä. joka siis oli Sitran esityksen mukainen visio tiellä pääs- Sähköverkon uusimistarpeen hintalappu on kor- töjen vähentämiseen. Erilaisten, kalliiden ja pitkäl- keampi kuin surullisenkuuluisalla Olkiluoto 3 ydinvoi- listenkin selvitysten julkituloissa vain 10 päivän väli malalla. Tämä tarkoittaa n. 10 miljardin lisähintalap- onkin sitten jo pitkä aika. Tai se on ainakin riittävän pua sähkön kuluttajille. pitkä todentamaan, kuinka lopputulemat ovat sähkön- Partasen raportti ojennettiin asunto-, energia-, ja kuluttajan näkökulmasta täysin päinvastaisia. n

Voima Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton& julkaisu VOIT OSTAA LEHTEEN IMOITUSTILAA YRITYKSELLESI lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai soittamalla Merja Korhoselle puh. 09 325 0500 tai 040 736 4670

14 • Voima & Käyttö • 7/2018 Kotimaan päivärahat 2019

Työmatkan kestoaika Kotimaan päivärahan enimmäismäärä /euro yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 42 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matka- vuorokauden – vähintään 2 tunnilla 19 – yli 6 tunnilla 42

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, kotimaan päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Il- maisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ate- riaa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,50 euroa. Ateria- korvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokai- lupaikallaan. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkas- ta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 21,00 euroa. n

Kilometri korvaukset 2019 Jos työntekijä on tehnyt tilapäisen työmatkan hallitsemallaan kulkuneuvolla, työnantaja voi maksaa matkasta kilometrikorva- usta. Verohallinto määrää, mikä on verovapaan korvauksen enim- mäismäärä. Se, mitä työnantaja maksaa, perustuu työehtosopi- mukseen, työsopimukseen tai työnantajan käytäntöön. • 22 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyt- Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvol- tää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista la tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannus- autoon kiinnitettynä ten kilometrikorvausten enimmäismäärät vuonna 2019 ovat: • 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneis- ta tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä koko on suuri senttiä/km • 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien teh- tävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa auto* 43 • 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyt- tää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä *43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta • 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiin- Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa nitettynä matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asia- • 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyt- na, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometril- tää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä tä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. n

Voima & Käyttö • 7/2018 • 15 Käräjäoikeuden tuomio ei muuttunut – Päiväsakkoja ja yhteisösakko kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta

Turun hovioikeuden asia nro R 17/1223. AEL pitää osaamisen ajassa AEL on vahva osaaja voimalaitostekniikan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, koulutuksessa. Voimalaitoksen käyttäjän ja voima- työsuojelun vastuualue laitosmestarin uudistuneet koulutukset antavat Turun hovioikeus on 16.11.2018 tuominnut Inkoo Shipping Oy entistäkin käytännönläheisemmän osaamisen. Ab toimitusjohtajan 50 päiväsakkoon, 4 000 euroon. Lisäksi In- Koulutus pitää pyörät pyörimässä! koo Shipping Oy Ab tuomittiin 18 000 euron suuruiseen yhtei- sösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Keväällä 2019 tarjonnassa Käsiteltävänä oli toukokuussa 2015 sattunut työtapaturma. IoT ja kyberturvallisuuden haaste teollisuudessa Rakennustyömaan aliurakoitsija menehtyi seinäelementin kaa- 22.1.2019 Helsingissä duttua hänen päälleen. Riitaista asiassa oli se, kenen on katsot- tava olleen rakennustyömaan päätoteuttaja. Voimalaitosten vesienkäsittely Riitaista asiassa oli se, kenen vastuulla oli rakennustöiden 29.–30.1.2019 Helsingissä turvallisuussuunnitelman sisältö, kun sen oli laatinut ulkopuo- Teollisuusputkistot 2019 – suunnittelu ja valmistus linen konsultti. Ja riitaista oli myös se, oliko suunnitelmassa sel- 30.–31.1.2019 Helsingissä laisia puutteita, joilla oli ollut vaikutusta siihen tapaturmaan. Työsuojeluviranomainen katsoi, että valtioneuvoston ase- Höyryturbiinikoulutus 12.–13.2.2019 Helsingissä tus rakennustyön turvallisuudesta on yksiselitteinen. Jos raken- nustyömaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa, vastaa rakennuttaja Painelaitteiden käyttö ja käytön valvonta myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Rakennutta- 6.–7.3.2019 Vantaalla jan väite, että ulkopuolinen konsultti, jota oli nimetty vastaa- Palavat nesteet ja kaasut (vastuuhenkilöille) vaksi työnjohtajaksi ja turvallisuuskoordinaattoriksi olisi myös 13.–14.3.2019 Tampereella ollut vastuussa päätoteuttajan tehtävistä, ei menestynyt. Työsuojeluviranomainen totesi lisäksi, että päätoteuttajan Päästöt ja energiatehokkuus vastuulla on tehdä työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joi- huhtikuussa 2019 den mukaan työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mah- Höyry- ja lauhdejärjestelmien häiriötilanteet dollisimman turvallisiksi ja ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla 14.–16.5.2019 Bremenissä, Saksassa työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville. Käräjä- AEL Energy Manager -koulutusohjelma oikeus oli todennut suunnitelman olevan puutteellinen, ja puut- 27.5.2019–15.3.2020 Helsingissä teet olivat syy-yhteydessä tapaturmaan. Turvallisuussuunnitelma oli laadittu asiantuntevan konsultin Voimalaitoksen käyttäjän ja voimalaitosmestarin toimesta, mutta se ei vapauttanut rakennuttajaa vastuusta suun- tutkinnot nitelman sisällöstä. Hovioikeus katsoi, että rakennuttaja ei ollut pätevästi dele- Energia-alan ammattitutkinto, voimalaitostekniikka, goinut päätoteuttajan tehtäviä. Turvallisuussuunnitelmaan ja voimalaitoksen käyttäjä elementin pystytyssuunnitelmaan oli merkattu päätoteuttajaksi (B-kone-, A-kone- ja alikonemestarikoulutus) Inkoo Shipping Oy, sekä tämän toimitusjohtaja. Vastuu pääto- 18.3.2019–30.6.2020 Turussa 12.9.2019–31.12.2020 Helsingissä teuttajan tehtävistä, kuten turvallisuussuunnitelman sisällöstä, oli edelleen rakennuttajalla. Energia-alan erikoisammattitutkinto, Hovioikeus katsoi, kuten käräjäoikeus, voimalaitostekniikka, voimalaitosmestari että puutteellinen turvallisuussuunnitel- 18.3.2019–31.8.2021 Helsingissä ma oli syy-yhteydessä siihen, että työnte- kijä oli seinäelementin väärällä puolella, Katso lisää ael.fi/voimalaitos kun elementti kaatui. Ota yhteyttä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovi- Jukka Kauppinen, ylikonemestari, energiainsinööri, kouluttaja raston työsuojelun vastuualue korostaa, [email protected], 044 722 4751 että rakennustyömaan selkeä organi- sointi sekä selkeä vastuujako on tär- Kaarnatie 4, 00410 Helsinki, 09 530 71 keä väline työpaikan turvallistamises- ael.fi • seuraa meitä aelkoulutus sa. n § 16 • Voima & Käyttö • 7/2018 Tapaturmataajuus ja työmatkatapaturmien määrä nousivat vuonna 2017

uonna 2017 sattui Suomessa palkansaajille yhteensä Taajuudet päätoimialoilla vuonna 2017 127 991 työtapaturmaa. Näistä työtapaturma- ja am- • Teollisuus 32,1 työtapaturmaa per miljoona työtuntia (kasvua mattitautivakuutuksesta korvatuista työtapaturmista 6 % vuoteen 2016 verrattuna) 103 441 oli työpaikkatapaturmia ja 24 550 asunnon ja työpai- • Rakentaminen 60,9 työtapaturmaa per miljoona työtuntia Vkan välisellä matkalla sattuneita työtapaturmia. Työpaikkata- (laskua -2 %) paturmien määrä nousi noin 5 % ja työmatkatapaturmien noin • Tukku- ja vähittäiskauppa 28,4 työtapaturmaa per miljoona 14 %:a vuodesta 2016. työtuntia (kasvua 2 %) –Työmatkatapaturmien määrä nousi selvästi edellisvuodesta. • Kuljetus ja varastointi 40,7 työtapaturmaa per miljoona työ- Tammi-maaliskuussa sattui liukkaista keleistä johtuen tavan- tuntia (kasvua 1 %) omaista enemmän tapaturmia. Yksittäisillä erittäin liukkailla • Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 52,4 työtapaturmaa per mil- päivillä on merkittävä vaikutus työmatkatapaturmien määrään joona työtuntia (kasvua 6 %) – yhtenä päivänä voi sattua yli 1 000 työmatkatapaturmaa. En- • Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut 33,0 (kasvua +2 %) nakointi, työjärjestelyt, riittävän ajan varaaminen työmatkaan • Kuntasektori 24,5 (kasvua +3 %) ja kelin mukaisten varusteiden käyttö auttavat ennaltaehkäise- – Monilla päätoimialoilla taajuudet kääntyivät nousuun. mään työmatkatapaturmia, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuk- Nousua oli erityisesti teollisuudessa ja hallinto- ja tukipalvelu- sen tutkimuspäällikkö Marja Kaari. toiminnan toimialalla, missä taajuuden nousua selittää vuokra- työssä sattuneiden työtapaturmien lisääntyminen. Rakentami- Tapaturmataajuus kääntyi nousuun sessa sen sijaan taajuus laski, toteaa Kaari. Tapaturmataajuus lasketaan jakamalla sattuneiden työpaikkata- paturmien lukumäärä vastaavana aikana tehdyillä työtunneilla. Yrittäjien työtapaturmien määrä laski Taajuuden laskemiseen ei oteta mukaan työmatkatapaturmia. Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille korvattiin Tapaturmataajuus kuvaa työturvallisuuden muutosta työtapatur- vuonna 2017 yhteensä 6 240 työtapaturmaa. Näistä 675 oli työ- mien lukumäärän muutoksia paremmin. matkatapaturmia eli tapaturma sattui asunnon ja työpaikan väli- Kaikkien toimialojen tapaturmataajuus oli 29,4 työpaikkata- sellä matkalla. Yrittäjien työpaikkatapaturmien määrä laski noin paturmaa per miljoona tehtyä työtuntia vuonna 2017. Taajuus 14 % edellisvuodesta. nousi vuodesta 2016, jolloin taajuus oli ennätysalhainen (28,4). Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä väheni Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan palkansaaji- Tämän hetkisen tiedon mukaan työpaikkatapaturmissa kuoli en tekemien työtuntien määrä nousi 2 prosenttia vuodesta 2016 viime vuonna 17 palkansaajaa. Vuonna 2016 työpaikkatapatur- vuoteen 2017. Työpaikkatapaturmien määrä nousi suhteessa missa sai surmansa 24 ja vuonna 2015 yhteensä 27 henkilöä. n enemmän kuin tunnit kasvoivat, joten taajuus nousi noin 3 prosenttia vuodesta 2016. Lisätietoja: – Noususuhdanteessa on tyypillistä, että tuntiluku ei reagoi tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho puh. 040 450 4232, muutoksiin yhtä nopeasti kuin tapaturmien lukumäärä, jolloin viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä puh. 040 4504 261. taajuus näyttää nousevalta., kertoo Kaari.

Voima & Käyttö • 7/2018 • 17 Kaukolämpö voidaan tuottaa täysin ilman fossiilisia polttoaineita – myös Helsingissä Muutos onnistuu lämpöpumppujen, tuulivoiman, lämpövarastojen sekä kysyntäjouston avulla.

ämmitys haukkaa noin puolet suo- Taulukko: Helen Oy:n lämmöntuotantokapasiteetti vuonna 2017 ja Helsingin malaiskotien energiankulutuksesta. tuotantokapasiteetti sekä energialähteet 100% fossiilivapaassa skenaariossa Nyt Smart Energy Transition -hank- Helen Oy lämmöntuotannon Helsingin lämmöntuotannon keen tutkijat ovat mallintaneet fossiili- kapasiteetti vuonna 2017 kapasiteetti 100% fossiiliva- Lvapaan Suomen ja samalla selvittäneet, paassa skenaariossa miten kivihiilestä ja muista fossiilisista Lämpöpumput 100 MW (+ rakenteilla Katri 1 100 MW, joissa energialähtee- polttoaineista voitaisiin luopua kauko- Valan laajennus ja Esplanadin nä hukka- ja ympäristölämpö lämmön tuotannossa. lämpöpumppulaitos yht. noin sekä lähinnä tuuli- ja aurinko- Fossiilivapaassa Suomessa tuulivoiman 50 MW) voima, ja varavoimana biosähkö määrä kymmenkertaistuisi ja lämpöpump- (CHP) pujen hyödyntämän hukka-, geo- ja muun Sähkön ja lämmön yh- 1 300 MW, jossa polttoaineina 300 MW (+ 200 MW sähköä), ympäristölämmön määrä kuusinkertais- teistuotanto CHP hiili, kaasu, öljy ja biomassa jossa polttoaineena biomassa tuisi nykyisestä. Näillä ratkaisuilla pääs- Lämpökattilat 2 000 MW, jossa polttoaineina 1 100–2000 MW, jossa polttoai- täisiin kustannustehokkaasti jo hyvin pit- lähinnä kaasu, öljy ja biomassa neina biomassa sekä esim. tuuli- källe irti fossiilisista polttoaineista. ja aurinkovoimasta valmistetut – Päättäjien ja alan toimijoiden on synteettiset neste- ja kaasupolt- tärkeää ymmärtää, ettei biomassaa voida toaineet käyttää paljon nykyistä enempää ener- Sähkökattilat 200 MW, jossa energialähteenä giaksi. Siksi katse pitää siirtää lämpö- lähinnä tuulivoima pumppuihin, tuulivoimaan, lämpövaras- Lämpövarastot 2 GWh 15–30 GWh (järjestelmä voi toihin ja kulutusjoustoon, sanoo hank- toimia jo hyvin, kun nykyisen 2 keen johtaja, professori Armi Temmes GWh:n lisäksi valmistuu raken- Aalto-yliopistosta. teilla oleva 14 GWh:n Mustik- Selvitys osoittaa, että puhdas kauko- kamaan lämpövarasto) lämpöjärjestelmä on teknisesti toteutta- miskelpoinen myös suurissa kaupungeis- vasti sähkövarastoja edullisempi vaihto- tuulivoimalla käytetään lämpöpumppuja sa. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön ehto: kaukolämpöverkkojen yhteyteen si- ja tankataan lämpövarastoja. Kun ei tuule tuotantoon käytettävät fossiiliset poltto- joitettuina niiden kustannukset ovat jopa ja sähkö on kallista, lämpöpumput purka- aineet voitaisiin pitkälti korvata lämpö- alle sadasosa sähkövarastojen kustannuk- vat lämpövarastoja ja bio-CHP-laitoksen pumpuilla (1100 MW), joiden määrä vas- sista. Sähkövarastot ja asuintalojen kulu- tuotanto käynnistyy, Rinne selittää. taa yhteensä noin kymmentä Katri Valan tusjousto sopivat ratkaisuksi sekuntien ja – Lämpöpumppujen ja kaukolämpö- lämpöpumppulaitosta. Osa lämpöpum- tuntien pituiseen vaihteluun, mutta läm- verkkojen vastakkainasettelun sijaan pi- puista sijoitettaisiin rakennuksiin, kuten pövarastoilla voidaan kattaa päiviä, viik- täisi kehittää malleja, joilla nämä yh- konesaleihin, toimistotaloihin, kauppa- koja tai jopa kuukausia. distetään. Olemme tutkineet puhtaiden keskuksiin, kouluihin, yrityksiin ja talo- –Lämmön viikkovarasto riittää jous- energiaratkaisujen ympärille rakentuvaa yhtiöihin. Helsingin lämpöpumppujen toksi esimerkiksi Helsingissä, sillä vä- liiketoimintaa, ja Suomessa on jo paljon sähkönkulutuksen kattamiseksi tarvittai- hätuuliset jaksot kestävät yleensä vain osaamista. Suomi voi hyötyä olemalla ak- siin noin 170 tuulivoimalaa (700 MW), muutaman päivän – ei kauempaa. Tuuli- tiivisesti mukana vaihtelevan tuuli- ja au- jotka voitaisiin rakentaa tuuliolosuhteil- voiman katvejaksot voidaan hoitaa kau- rinkovoiman sekä kaukolämpöverkkojen taan ihanteellisille alueille esimerkiksi kolämpöverkoissa kustannustehokkaasti yhdistämiseen liittyvässä teknologia- ja Pohjanmaalle tai Lappiin. lämpövarastojen sekä joustavan biosäh- markkinakehityksessä, Armi Temmes ko- kön ja -lämmön yhteistuotannon (CHP) rostaa. n Vain sadasosa sähkön avulla, kertoo Smart Energy Transition varastoinnin hinnasta -hankkeen tutkija Samuli Rinne Aal- Lisätiedot: Lämpöpumppujen ja tuulivoiman rinnalle to-yliopistosta. Tutkija, tohtorikoulutettava Samuli Rinne, tarvitaan lämpövarastoja tasaamaan tuu- – Eri energialähteitä voidaan vuorotel- Aalto-yliopisto p. 040 054 3835 li- ja aurinkovoiman vaihteluja. Kylmässä la sähkömarkkinoiden hintojen mukaan. [email protected] ilmastossa lämpövarastot ovat huomatta- Kun tuulee paljon ja sähkö on halpaa,

18 • Voima & Käyttö • 7/2018 RECORD-LOW HIJACKINGS YET DANGER PERSISTS IN GULF OF GUINEA, SHOWS LATEST GLOBAL PIRACY REPORT

total of 156 incidents of piracy and armed robbery against have been reported promptly. There has also been a noticeable ships were reported to the ICC International Maritime Bu- increase in the number of vessels boarded at the Takoradi an- reau’s (IMB) Piracy Reporting Centre (PRC) in the first chorage, in Ghana. nine months of 2018 compared to 121 for the same period in It is noted that 37 of the 39 crew kidnappings for ransom A2017. globally have occurred in the Gulf of Guinea region, in seven The 2018 figure is broken down as 107 vessels boarded, 32 at- separate incidents. A total of 29 crew members were kidnapped tempted attacks, 13 vessels fired upon and four vessels hijacked in four separate incidents off Nigeria – including a 12-crew kid- – although no vessels were reported as hijacked in the third napping from a bulk carrier off Bonny Island, Nigeria in Septem- quarter of 2018. This is first time since 1994 when no vessel hi- ber 2018. jackings have been reported in two consecutive quarters. In other world regions, incidents of piracy and armed robbery Nevertheless, incidents of this crime persist, with the num- are comparatively seldom. No new incidents have been reported ber of crew members held hostage increasing in comparison to off the coast of Somalia in the third quarter of 2018, while two the same period in 2017 – from 80 incidents to 112 by the third fishermen were reported kidnapped off Semporna, Malaysia in quarter of 2018. September 2018. Since 1991, the IMB’s PRC has provided the maritime industry, governments and response agencies with timely and transparent data on piracy and armed robbery incidents – received directly from the master of the vessel or its owners. The IMB PRC’s prompt forwarding of reports and liaison with response agencies, its broadcasts to shipping via Inmarsat Safety Net Ser- vices and email alerts to company security officers – all provided free of cost – have helped the response against piracy and armed robbery and the security of seafarers globally. IMB strongly urges all shipmasters and owners to report all actual, attempted and suspected piracy and armed robbery incidents to the IMB PRC. This first step in the response chain is vital to ensuring that adequate resources are allocated by author- Shifting piracy trends in the Gulf of Guinea ities to tackle piracy. Transparent statistics from an independent, Statistically, the Gulf of Guinea accounts for 57 of the 156 re- non-political, international organisation can act as a catalyst to ported incidents. While most of these incidents have been re- achieve this goa. n ported in and around Nigeria (41), the Nigerian Navy has ac- tively responded and dispatched patrol boats when incidents Lähde: ICC

EMSA SET TO RELEASE PH AUDIT RESULT THIS MONTH

anila, Philippines – The Philip- Philippine Maritime Industry Author- standard (courses), explained Mejia. pines is now keeping its fingers ity (MARINA) Administrator Maximo Currently, there are 93 maritime col- crossed after the European Mar- Mejia, Jr. says EMSA’s latest visit checked leges and 104 maritime training centers in itime Safety Agency (EMSA) wrapped up the progress of the country regarding the the Philippines. Mits second maritime audit in October. Ac- issues raised during their previous audit in Meanwhile, Philippine Ambassador to cording to reports, EMSA will release the April of this year. Among them are the Belgium Victoria Bataclan expressed opti- result of the audit by mid-November. supposed sub-standard maritime courses. mism on the result of the audit. She also Thousands of Filipino seafarer’s jobs Mejia says, although a national quality clarified that in case the Philippines fails will be on the line once EMSA releases its standard system on maritime education, to pass the final audit, a ban will only be final findings. The said audit is the third certification and training has already been imposed on Filipino seafarers employed in for the Philippines since 2010. This, after developed, this has yet to be fully imple- EU Vessels, which is around 20 % of the EMSA threatened to ban Filipino seafar- mented in all maritime schools in the estimated 80 000 Filipino maritime work- ers from EU-flagged ships as the Philip- Philippines. ers worldwide. n pines failed to act on a recommendation – Our training for the most part meets from a previous Standards of Training, the standard. But since we have a lot of Lähde: https://Crosswordmarine.com Certification and Watchkeeping (ST- training centers, training programs and CW) for seafarers compliance back in college programs related to maritime, we 2006. also have too many of low quality or sub-

Voima & Käyttö • 7/2018 • 19 Suuri tekijä. Turun korjaustelakka Naantalin Luonnonmaalla on Pohjois- Euroopan johtavia korjaustelakoita. Nyt marras_tammikuun aikana niin Silja Serenade kuin Silja Symphonykin huolletaan kuivatelakalla.

• Teksti: Bengt Karlsson •

TURUN KORJAUSTELAKKA NAANTALISSA LAAJENNUSHAKUINEN Suurten laivojen purkupaikka myötä- ja vastatuulessa

okakuussa kaksi vuotta sitten otsi- purettavaksi ja huolehtimaan puretun kinta tapahtunee 2019,vanha on 60-lu- koi Kauppalehti huomiota herättä- materiaalin kierrätyksestä. vulta, 100 x 22 m. Ship Recycling hank- vän uutisen: Suomi tahtoo valtame- Toimintaan ryhdyttiin nopeasti: Alus- keen suunnitteluvaiheesta siirryttiin de- rilaivojen purkupaikaksi. Taustalta löytyi tavat suunnitelmat etenivät ja Tekes (v:s- mo-vaiheeseen jossa laiva puretaan. Näin LEU:n tiukennetut säännöt laivojen romu- ta 2018 nimi Business Finland) suostui SLHY:n Laiva-lehdessä marraskuussa vii- tuksista ja merkitsee että eurooppalaiset rahoittamaan Ship Recycling-hanket- me vuonna: ”Joutsenon Rauhan satamas- alukset pitää romuttaa laitoksissa jotka ta, jossa Turun Korjaustelakka, Meriau- sa kesästä 2011 maannut matkustajalaiva noudattavat ympäristösuojeluun liittyvää ra, Delete Finland ja Pesupalvelu Hans BlueWhite Eagle on purettu. Alus lähti Idän- varmuutta. Intian ja Bangladeshin rannat Langh selvittävät, voiko Suomeen luo- tien Varma-hinaajan köydenjatkeena kohti eivät enää täytä EU:n vaatimuksia. Poh- da suurten valtamerilaivojen purkuteol- Naantalia 5. syyskuuta. Laivan osti turku- jois-Euroopan suurimpiin kuuluva korja- lisuutta. Tekesin mukaan Suomella olisi lainen Meriaura-yhtiö joka päätti viedä aluk- ustelakka Turun Korjaustelakka Oy/Tur- laivanrakennusosaamisensa ansiosta hy- sen Naantaliin romutettavaksi. Siihen päät- ku Repairyard Ltd (perust.1986, omist. vät mahdollisudet vallatta klusteriinsa tyi tähän asti Saimaan suurimman matkusta- vuodesta 2007 virolainen BLRT Group) ”kierrätysten ekolokero”. Turun Korjaus- ja-aluksen taival”. Pari päivää saapumisen Naantalin Luonnonmaalla on osoittanut telakka on Suomen ainoa korjausrakenta- jälkeen aloitettiin aluksen sisätilojen pur- kiinnostuksensa laajentaa toimintaa ja miseen erikoistunut ja kooltaan riittävän kaminen Turun Korjaustelakalla. Töis- ryhtyä menestyksekkään korjaustoimin- suuri. Kuivatelakan pituus on 265 m ja le- tä vastasi purkutöiden erikoisyritys De- nan lisäksi vastaanottamaan laivoja myös veys 70 m. Uuden kelluvan telakan han- lete Finland. Runsas viikko myöhemmin

20 • Voima & Käyttö • 7/2018 PETRI SIPILÄ päästiin rungon kimppuun telakka-altaas-

BlueWhite Eagle romuksiJUKKA HUOTARI - tehtiin huomattavia muutostöitä Nurmek sa, ja siitä pari viikkoa myöhemmin en- sessa. Saksassa alus oli rekisteröity peräti - tuhannelle matkustajalle, mutta Suomes sa huomattavasti pienemmälle määrälle. tinen BlueWhite Eagle(ex. Koli III) oli Hyttipaikkoja laivalla oli 35. - VAIKKA ALUS oli huokea, sen kunnosta minen tuli yllättävän kalliiksi, Turunen vain muisto enää. Väliaikainen ympäris- kertoo. - Myöskään risteilyjen myynti ei ryhty nyt vetämään odotetulla tavalla. Aluksi laivalla ajettiin risteilyjä Nurmes–Koli– tölupa oli toimitukselle saatu. Vielä kak- Joensuu–Savonlinna-linjalla, mutta myö- - hemmin Lappeenranta–Savonlinna–Kuo pio-reitillä. Siitä huolimatta, että kysyntä si alusta on tänä syksynä saapunut romu- lisääntyi koko ajan, päätettiin varustamon - aluskanta myydä, kun Turunen jäi eläk MATTI TURUNEN keelle vuonna 2007. - Matti Turunen esitteli ylpeänä Saksasta hankkimaansa laivaa Helsingin Eteläsatamassa Itämeren ylityksen jälkeen 28. huhtikuuta 2000. Koli III:n lisäksi yhtiöllä oli matkusta. ja autolautta Pielinen tettavaksi, kalastustroolari ja proomu, ja jalaiva Vinkeri II - - Koli III:n osti Itä-Suomessa matkailu - Blue Joutsenon Rauhan satamassa kesästä 2011 maannut matkus keskuksia pyörittänyt Pekka Sivosen tajalaiva BlueWhite Eagle on purettu. Alus lähti Idäntien Var White Resorts ja aluksen nimeksi vaihtui - niille telakalla oli ympäristöluvat. Meri- ma-hinaajan köydenjatkeena kohti Naantalia 5. syyskuuta. . Laiva vuokrattiin seu BlueWhite Eagle raavaksi kesäksi alun perin kolmivuotisel- TEKSTI RAMI WIRRANKOSKI Ferries Oy 25. huhtikuuta 2000. Kansain- - la sopimuksella kuopiolaiselle Kuopion Roll välisten matkailuoperaattoreiden ja Mat Risteilyt Oy:lle Kuopio–Savonlinna-linjalle. auralla on aikaisempaa kokemusta laivo- aivan osti turkulainen Meriaura- - - kailun edistämiskeskuksen toiveesta lai Toimettomaksi jäänyt alus tuotiin kesä yhtiö. Se päätti viedä aluksen - van tuli olla täyden palvelun risteilyalus, kuussa 2011 Joutsenoon Puumalasta, jossa romutettavaksi Naantalin Luon jollaista ei Saimaalla ollut ennen nähty. se oli maannut leirintäalueen rannassa. nonmaan telakalle. Siihen päättyi jen kierrätystoimista ja yhtiö on osaava ja - Aiemmin AG Reederei Norden-Frisia-- LSaimaan tähän asti suurimman matkusta alkoi vuosien vääntö ja yhtiön omistuksessa ollut 700-paikkai TÄMÄN JÄLKEEN ja-aluksen taival. sai Suomessa nimen Koli nen Frisia III aluksen myyntiyritykset, joista on kerrottu Aluksen hankki Saksasta nurmeslaisen III. Laivaa kunnostettiin Savonlinnassa myös Laiva-lehdessä usein. Mitkään eivät laivuri Matti Turusen luotsaama Saimaa kiitosta saanut kierrätysmateriaalien me- JUKKA HUOTARI Laitaatsillan telakalla, jotta se täyttäisi - johtanut kuitenkaan lopullisiin kauppoihin. - uudet IMO:n turvallisuusmääräykset. Sa- Alus ränsistyi Rauhan satamassa pikkuhil malla aluksen mastot jouduttiin muutta jaa ja vandaalit tuhosivat paikkoja. maan hydraulisesti kaadettaviksi, jolloin rikuljetuspartnerina, se on myös hankki- Aluksen entinen omistaja Turunen kävi - siltojen ja voimalinjojen alituskorkeudeksi aluksella vuosi sitten toteamassa sen tilan saatiin 10,5 metriä. teen, koska Pielisen seudulla oli herännyt JUKKA HUOTARI Talvella 2005–06 aluksen sisätiloissa Koli III oli suurin Saimaan matkustajalaivoista, sisätiloiltaan oikea risteilyalus. Aluksen hytit olivat tilavia ja viihtyisiä. Laivalla oli myös sauna. Isot nut ko.alukset telakalle. Ympäristölupa ikkunat ja vaaleat sisustusmateriaalit tekivät ravintolatiloista valoisia. BlueWhite Eagle (OJJI-5121768) ajatus saada laiva vielä liikenteeseen. Alus Rakennettu: 1960, Jos. L. Meyer (500), olisi Turusen mukaan voitu vielä kunnostaa, Papenburg, Saksa joskin kaikki valaisimet ja messinkihelat oli sisältää sekä vakiintuneet korjaustoimin- Pidennetty: 10 metrillä 1976–77 Schulte & varastettu. Ravintolakannen kaikki ovilasit - Brunsilla Emdenissä oli rikottu, ja paikat olivat sekaisin heitel - Mitat: 62,66 / 57,07 x 8,80 x 2 metriä lyistä ja rikotuista tavaroista. Komentosil Tonnit: 710 BT, 271 NT lalla kaikki elektroniikka oli revitty irti ja not että laivojen romutustyöt. Telakka on Koneisto: 2 x Deutz SBA 6M 528, á 589 rikottu. kW ja 2 x MWM TD232 -apukone BlueWhite Eagle saapui Naantaliin 8. - syyskuuta. Pari päivää myöhemmin aloi Omistajat ja nimet: 1960–2000 AG myös ilmoittanut, että romutukset suori- tettiin aluksen sisätilojen purkaminen Reederei Norden-Frisia, Norderney, Turun Korjaustelekalla. Töistä vastasi Frisia III, 2000–2007 Saimaa Ferries purkutöiden erikoisyritys Delete Finland. Oy, Nurmes, Koli III, 2007–2015 Blue- Runsas viikko myöhemmin päästiin itse tettaisiin vain sillloin kun kuivatelakalla White Resorts Oy, Kuopio, BlueWhite rungon kimppuun telakka-altaassa, ja sii- Eagle, 2015–2017 Niocon Oy, Helsinki tä pari viikkoa myöhemmin entinen Koli LAIVA 4/2017 7 ei tehdä laivakorjauksia, joka nyt ja tule- III oli vain muisto enää. BlueWhite Eagle on yläkuvassa Naantalin Luonnonmaalla 24. syyskuuta. 16. lokakuuta laiva siirrettiin kuivatokkaan, ja pari päivää myöhemmin sen runkoa jo paloiteltiin kovaa vauhtia. vaisuudessa on telakkayrityksen ensisijai- 6 LAIVA 4/2017 nen työkenttä. sinkiä, kierrätysterästä, kuparia, alumiinia ja laiset varustamot arvostamme paikallista, Projekti kohtasi kuitenkin ruostumatonta terästä. Itämerelläkin liikku- asiantuntemukseen ja hyvään palveluun pahan vastatuulen tänä vien laivojen purkuarvo on useita miljoonia perustuvaa laivankorjaustoimintaa lähi- syksynä euroja, on Euroopan vesistöalueiden kehittä- alueellamme.Tämä on nähtävä kansalli- – Airisto-Velkua kalastusalue-Yhdistys misyhdistyksen puh.joht. Matti Pettay to- sena huoltovarmuustekijänä. Suomalai- on tehnyt valituksen Turun Korjaustela- dennut, ja hänen arvionsa on, että kannat- seen telakkateollisuuden omistuspohjaan, kan myönnetystä ympäristöluvasta pur- tava purkutelakka tarvitsee vähintään pari sen syihin ja historiaan on syytä perehtyä. kutoiminnoille. Telakkayhtiö on kuiten- kolme suurta laivaa vuodessa. (Kl 10.10.17) Saamme olla kiitollisia ulkomaalaisille te- kin Vaasan hovioikeudelta hakenut lupaa ”Laivojen romutussuunnitelmista on lakoidemme omistajille siitä, että telak- purkutöiden aloittamiselle syksyn aika- Naantalin kaupunginvaltuustossa kuukau- kateollisuutta enää Suomessa on ylipään- na, kunnes päätös asialle saadaan. Ennen sia käyty monenmoista puheenvuoroa, puo- sä. Ilman sitä Varsinais-Suomessakin olisi vuodenvaihdetta? Mutta tällä hetkellä lesta ja vastaan.”Kaupungin tavoitteena on nyt melko hiljaista. (TS 9.10.18) tilanne on epäselvä. Meriaurassa ollaan yhtäältä saada Luonnonmaalle kaavoitetulle Turun korjaustelakka työllistää 70–90 todella pettyneitä, tilanne on ikävä. Nyt teollisuusalueelle lisää meriteollisuusalan toi- henkilöä. Yritys on keskittynyt ruotsin- projektia (Tekeksen 2-vuoden hanke) jar- mijoita ja toisaalta samalla edetä kaupungin laivojen, jäänmurtajien, hinaajien ja saa- rutetaan ja talvi on tulossa. Projektin en- uuden strategian kärkitoimenpiteiden mukai- riston yhteysalusten korjauksiin. Tuotan- sisijainen tarkoitushan on selvittää olisiko sesti. Niihin kuuluvat rantojen virkistysarvo- nonjohtaja Oskari Kosonen toivoo että laivojen kierrätystoiminta (laivan metal- jen ja lähivesien laadun parantaminen sekä laivojen romuttamisesta voisi tulla jatkos- lit paloitellaan ja myydään kierrätettä- Itämerihaasteen sisältämä ympäristöohjel- sa yksi lisätyöllistäjä yritykselle. väksi metallivalimoihin ja sulattamoihin) ma”.(Rannikkoseutu-lehti/Kristiina Sun- – Toivotaan että tästä tulee uusi busi- kannattavaa Suomessa. Selvitystyö pitäisi dell, Ntali). nessvaltaus. Aika näyttää mihin lopputu- saada valmiiksi ennen vuoden vaihdetta. Merenkulkuneuvos Jussi Mälkiä: loksiin tämän projektin kanssa päästään. Talviaikaan aluksia ei voi romuttaa, sanoo Meriauran emoyhtiö VG-shipping omis- Yo.artikkeli on lähetetty 19. marras- Jusssi Mälkiä, Meriauran hallituksen pu- taa useita rahtialuksia, jotka ovat tuttu kuuta julkaistavaksi V&K-lehteen nr 7. heenjohtaja. näky Naatalinkin satamassa. Me, ja uskon Vaasan hovioikeuden käsittely puuttuu Projektin yksi tarkoitus on selvittää että muutkin suomalaiset ja ahvenanmaa- vielä. n voiko laivojen kierrätystoimilla olla taloudellisia ja tuotannollisia edellytyksiä maassamme. Kaikki projektissa mukana olevat ovat tietoisia vaikeuksista saada kannattavuutta toimintaan; mutta pidemmän päälle se on täysin mahdollista. Totta on myös että tarvetta löytyy hinauksille jotta saataisiin pois hylättyjä aluksia ja hylyt jotka lojuvat Itämerellä ja sen vesistöissä, toteaa Mälkiä. Vuosittain maailmassa puretaan liki tuhat yli 150-metristä valtamerialusta, joista reilut satakunta on Euroopasta. Tuhansia tonneja painavasta laivasta jopa 90 prosenttia on lai- vaterästä ja muuta kierrätyskelpoista materi- aalia. Talteen saadaan myös esimerkiksi mes-

Voima & Käyttö • 7/2018 • 21 Åbo reparationsvarv – Turku Repairyard på Luonnonmaa i Nådendal är ett av Nord-Europas ledande reparationsvarv.

• Text: Bengt Karlsson •

TURUN KORJAUSTELAKKA I NÅDENDAL SÖKER NY NISCH Nedskrotning av stora fartyg i med- och motvind

oktober för två år sedan fanns i Kauppa- Det förberedande arbetet kom igång den gamla är från 60-talet, 100 x 22 m. lehti en rubrik som väckte uppmärksam- snabbt .Tekes (namnet fr. 2018: Busi- I Ship Recycling-projektet var det se- het vida omkring: Finland vill bli skrot- ness Finland) gick med på att finansiera dan dags för demo-skedet. Så här i SL- ningsplats för oceangående fartyg . – Det Ship Recycling-projektet i vilket Turun HYs/Finlands Fartygshistoriska förening- härI mot bakgrunden av EUs skärpta regler Korjaustelakka, Meriaura, Delete Fin- ens Laiva-tidning, oktober-numret 2017: för fartygsskrotning där europeiska fartyg land och Industritvätt Hans Langh reder ”Kryssningsbåten BlueWhite Eagle(ex. Koli bara får skrotas och återvinnas vid miljö- ut huruvida det vore möjligt att i Finland III) som legat i Rauha hamn sedan somma- säkra anläggningar. Indiens och Bangla- skapa skrotningsindustri för stora fartyg. ren 2011 har skrotats. I trossändan på bog- desh stränder kan inte accepteras.Turun Enligt Tekes kunde vårt land med sin me- serbåten Varma började resan mot Nådendal Korjaustelakka Ab/Turku Repairyard Ltd riterade skeppsbyggnadsindustri ha goda den femte september. Hon hade köpts av Me- (gr.1986, ägare fr. 2007 estniska BLRT möjligheter att i klustret även innefatta riaura Oy i Åbo och därmed var sagan all Group) på Luonnonmaa i Nådendal hör en ekologisk återvinningsnisch.Turun för Saimens hittills största passagerarfarkost”. till de största fartygsreparationsvarven i Korjaustelakka är Finlands enda varv som Ett par dagar efter hennes ankomst till Nord-Europa. Det framgångsrika repara- specialiserat sig på fartygsreparationer Nådendal och Turun Korjaustelakka på- tionsvarvet har visat intesse för att även och dess storlek är tillräcklig; torrdockans börjades skrotningen, först med nedmon- kunna ta emot fartyg för skrotning och längd är 265 m och bredden 70 m. Man teringen av de inre utrymmena. För det även hantera återvinning av materialet. går in för att inhandla en ny flytdocka, svarade skrotningsarbetenas specialföre-

22 • Voima & Käyttö • 7/2018 tag Delete Finland. Ungefär en vecka senare greppade man tag om själva skrovet i varvsbassängen och så, bara några veck- or till och BlueWhite Eagle var ett min- ne blott. Ett temporärt miljölov fanns. Två farkoster, en fisketrålare och en pråm, har under hösten kommit till kajen och inväntar skrotning som varvet hade mil- jölov för. Meriaura har tidigare erfarenhet av återvinningsjobb och fått lovord med tack för skötseln. Miljölovet innefattar både fartygens reparationer och nedskrotning. Varvsledningen har även meddelat att skrotningsjobbena utförs endast då torrdockan inte har reparationsuppdrag och att varvbolagets arbetsfält framförallt nu och i framtiden är reparationsuppdra- gen.

Hela projektet plötsligt TURKU REPAIR YARD LTD i motvind Föreningen för Airisto-Velkua fiskeriom- råde har nu besvärat sig över att repara- kunna åtgärda och få bort vrak och över- planeringen för industriområdet vill se fler tionsvarvet beviljats miljölov som tillåter givna båtar som sjunkit eller strandat i företagsfunktioner inom sjöfartsnäringen och fartygsskrotning vid varvet.Reparations- Östersjön och dess vattenleder, tillägger för det andra samtidigt kunna vidareutveck- varvet har dock hos Vasa hovrätt sökt rätt Mälkiä. (ÅU 16.10.18 ) la stadens strategi i spetsprojektet: Till det i sak, för att påbörja skrotningsarbetena i I världen nedmonteras årligen cirka tusen hör förbättring av strändernas rekreations- år före det slutgiltiga beslutet ges. Men för över 150-meter långa oceangående fartyg . värden och skärgårdsvattnets kvalitet, tillika tillfället i oktober finns enbart frågeteck- Av dessa är åtminstone rejält ett hundratal med Östersjö-utmaningen och dess miljäpro- en. från Europa. Ett fartyg med en vikt på fle- gram”. (Insändare: Rannikkoseutu/Kristi- – I Meriaura är vi mer än besvikna. Nu ra tusen ton består t.o.m till 90 procent av ina Sundell, Ndal) bromsas projektet och vintern är på kom- fartygsstål och annat material som kan åter- Sjöfartsrådet Jussi Mälkiä: Meriauras mande. Först och främst är ju projektets vinnas. Tillvaratas kan exempelvis mässing, moderbolag VG-Shipping äger flera frakt- uppgift att reda ut huruvida återvinning återvinningsstål, koppar, aluminium och fartyg, vilka är en bekant syn även i Nå- av fartygsskrotet överhuvudtaget har eko- rostfritt stål. Även av fartyg i Östersjötrafik dendals hamn. Vi och vågar jag tro även nomiska och verksamhetsmässiga förut- kan det återvinnande skrotets värde vara flera de övriga finländska och åländska rederi- sättningar. Utredningsarbetet borde fås miljoner euro, har ordföranden för Europeis- erna värdesätter lokal yrkeskunnig repara- klart före årsskiftet. Vintertid kan fartyg ka vattendragens utvecklingsförening Matti tionsverksamhet med god funktionsduglig inte nedskrotas, konstaterar Jussi Mäl- Pettay konstaterat. Han har bedömt att ett service i rederiets närområde. Den na- kiä, styrelseordförande i Meriaura-bola- lönsamt skrotningsvarv bör ha minst tre stora tionella försörjningsberedskapen inte att get. Samtliga som är med i projektet är fartyg att årligen hantera. (Kl 10.10.17) förglömma. Vad gäller ägarförhållandena medvetna om svårigheten att få lönsam- I Nådendals stadsfullmäktige har man i inom skeppsvarvsindustrin är det värt att het i verksamheten, men på längre sikt är flera månader redan känsloladdat ventile- ihågkomma hur det blev så och dess or- det helt möjligt. Fakta är dessutom att det rat både för och emot skrotningmöjlighe- saker. Våra utländska varvsägare har vi finns behov av bogserbåtstjänster för att terna. ”Vår målsättning är ju att vi i stads- nu att tacka för att denna industri över- huvudtaget finns kvar i Finland. I Egent- liga-Finland vore det rätt tyst utan den. (TS 9.10.18) Turun Korjaustelakka/Turku Repairy- ard sysselsätter ca.70-90 personer. Repara- tionsvarvet har goda referenser i uppdrag fr. sverigebåtar, isbrytare, bogserbåtar och skärgårdshavets förbindelsefarkoster. Pro- duktionsdirektören Oskari Kosonen ser fram emot att skrotning av fartyg kunde ge varvet fler nya arbetsplatser. ”Vi hoppas att det här kunde bli en ny business-er- övring. Tiden får visa till vilka slutresultat vi kommer med projektet”. Artikeln har utskrivits för K&D nr 7 den 19 november 2018. Vasa hovrättens ställningstagande saknas ännu. n

Voima & Käyttö • 7/2018 • 23 Sjömännen får egen företagshälsovård ”Jag kontaktade i dag Turva i ett olycksfallsärende och märkte att det verkligen lönade sig att flytta alla i Åbo – vårdföretaget Maresan öppnar försäkringar till Turva! Vi betjänades av en fantastisk försäkringstjänsteman som var mycket vänlig och verkligen ”Superbra service, trevliga kunde sin sak, och som FAKTISKT diskussionsstunder och läkarmottagning i Kuppis i januari lyssnade på kunden och kunde professionell handledning ge de rätta råden! Vi betjänades i alla tänkbara situationer. av en MÄNNISKA, inte av någon Dessutom får man snabb betjäning i telefonautomat!!! januari får Åbo ytterligare en läkarstation ett inhemskt alternativ till de stora vård- Turva<3” Öppnar i januari ersättningsärenden.” då fyra privata vårdbolag öppnar läkar- bolagen. Med flera aktörer under samma Bland nyanställningarna rekryteras 2–4 mottagning under samma tak i Kuppis. tak kan man också erbjuda ett brett utbud anställda till arbetshälsovården, tandlä- Läkarstationen som öppnar i Electroci- av vårdtjänster, menar han. Sjömän är en karmottagningen får 1–2 tandläkare och tyI vid Joukahainengatan drivs gemen- av läkarstationens målgrupper. Anställda två sjukskötare. För Maresans del är tan- samt av Lääkärikeskus Aava, Plusterveys inom sjöfarten erbjuds företagshälsovård ken att företaget till en början ska ha två ”Jag fick svar på de flesta Hammaslääkärit, Pikkujätti och Mare- hos det nystartade vårdföretaget Maresan. anställda vid läkarstationen, en läkare san. De är alla inhemska vårdföretag med Företaget har grundats av Aino Health ”Snabb och sakkunnig av mina frågor. Och en och en sjukskötare. Sedan får vi se om det lugnande känsla gällande Helsingfors som hemort. Nykomlingarna Management, Maskinbefälsförbundet, service. Man känner i fortsättningen finns behov av att utöka sig verkligen viktig min långa utlandsvistelse. tar upp kampen med de stora aktörerna i Sjömansunionen, Sjömans-pensionskas- Precis så här ska det personalen, säger Iisakka. Han ser fram som kund.” Åbo, Mehiläinen, Terveystalo Pihlajalin- san och Viking Line. Maresan har sedan kännas när man har ringt emot öppningen. Renoveringen avance- till försäkringsbolaget.” na och Pohjola sjukhus. Nykomlingarna i våras en läkarmottagning i Helsingfors, rar och vi är i full gång med förberedelser- räds inte konkurrensen trots att Åbo räk- och nu står Åbo i tur. Avsikten är att lä- na. Målet är att läkarstationen ska öppna nas till den stad i landet som i proportion karstationen ska sysselsätta 7–10 anställ- i mitten av januari, säger Iisakka. till invånarantalet har det största utbudet da i början. Sedan utökas antalet vid be- Källa ÅU 8.11.2018 n av privata vårdtjänster. hov, säger Iisakka. Omkring hälften av Jarmo Iisakka, vd i Maresan och sam- personalen är läkare, resten är sjukskötare ”Taskuturva är en ordnare av projektet, har i ett tidigare och annan vårdpersonal. superbra tjänst! Det är så sammanhang sagt till ÅU att man vill vara mycket lättare att sköta alla ärenden via den. Tack.”

ILO BODY ADOPTS NEW MI-

Meriteollisuus ry:n laiva-alan NIMUM MONTHLY WAGE luentopäivät FOR SEAFARERS Citat från LAIVOJEN Turvas Subcommittee of the Governing Body of the ILO. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT kundresponsenkät Joint Maritime Com- A Resolution concerning 29. - 30.1.2019 Scandic Julia, Turku mission (JMC) of the the ILO minimum monthly ILO has agreed on a Reso- basic pay or wage figure for Tule kuulemaan tietoa uusista teknologioista, Alution raising the minimum able seafarers, as adopted by Ett varmt tack säännöistä ja menetelmistä koskien laivojen monthly basic wage figure for the Commission and which sähköjärjestelmiä. Tilaisuus on suunnattu mm. varustamoille, telakoille, suunnittelutoimistoille, able seafarers. sets out the new wage fig- laitevalmistajille ja viranomaisille. It increases from US$ 614 ures, will be submitted to the to US$ 618 as of 1 July 2019, ILO Governing Body in early kära kunder Laiva-alan luentopäivät ovat osa koulutussarjaa, jolla US$ 625 as of 1 January 2020 2019. käsitellään laivatekniikan keskeisiä ja ajankohtaisia and US$ 641 as of 1 January The Maritime Labour aihepiirejä. Aihepiirien valintaa ja luentopäivien sisältöä Ni har igen en gång rankat oss som bästa ohjaa Meriteollisuus ry:n täydennyskoulutusjaosto. 2021, representing an overall Convention, known as the Tilaisuudet järjestää Turun yliopiston Merenkulkualan increase of 4.5%. “seafarers’ bill of rights”, en- samarbetspartner inom försäkringsbranschen. koulutus- ja tutkimuskeskus. This unique mechanism is tered into force on 20 August included in the Maritime La- 2013, and has been ratified by (Kundnöjdhetsundersökningen EPSI Rating 2018) Ilmoittaudu viimeistään 15.1.2019. bour Convention, 2006 (as 89 ILO member States, rep- Ohjelma, ilmoittautumiset sekä lisätietoja osoitteessa amended), which provides resenting over 91 per cent of > mkkevents.utu.fi that the basic pay or wages of world shipping tonnage. n an able seafarer for a calendar Vi vill vara en del av er historia även i fortsättningen, och vi month of service should be no For further information please Tillsammans i livets vändningar jobbar hårt och helhjärtat för att vi ska kunna betjäna er ännu less than the amount period- contact the ILO Newsroom at bättre i framtiden. Välkomna till Turva alla nya och gamla kunder! ically set by the JMC or an- [email protected] other body authorized by the

Ömsesidiga försäkringsbolaget Turva • www.turva.fi • tfn 01019 5110 24 • Voima & Käyttö • 7/2018 ”Jag kontaktade i dag Turva i ett olycksfallsärende och märkte att det verkligen lönade sig att flytta alla försäkringar till Turva! Vi betjänades av en fantastisk försäkringstjänsteman som var mycket vänlig och verkligen ”Superbra service, trevliga kunde sin sak, och som FAKTISKT diskussionsstunder och lyssnade på kunden och kunde professionell handledning ge de rätta råden! Vi betjänades i alla tänkbara situationer. av en MÄNNISKA, inte av någon Dessutom får man snabb betjäning i telefonautomat!!! ersättningsärenden.” Turva<3”

”Jag fick svar på de flesta ”Snabb och sakkunnig av mina frågor. Och en service. Man känner lugnande känsla gällande sig verkligen viktig min långa utlandsvistelse. Precis så här ska det som kund.” kännas när man har ringt till försäkringsbolaget.”

”Taskuturva är en superbra tjänst! Det är så mycket lättare att sköta alla ärenden via den. Tack.”

Citat från Turvas kundresponsenkät Ett varmt tack kära kunder Ni har igen en gång rankat oss som bästa samarbetspartner inom försäkringsbranschen.

(Kundnöjdhetsundersökningen EPSI Rating 2018)

Vi vill vara en del av er historia även i fortsättningen, och vi Tillsammans i livets vändningar jobbar hårt och helhjärtat för att vi ska kunna betjäna er ännu bättre i framtiden. Välkomna till Turva alla nya och gamla kunder!

Ömsesidiga försäkringsbolaget Turva • www.turva.fi • tfn 01019 5110 Voima & Käyttö • 7/2018 • 25 ”Asioin tänään Turvassa tapaturma- asiassa ja huomasin, että kyllä kannatti vaihtaa vakuutukset Turvaan! Meitä palveli loistava vakuutusvirkailija, joka oli erittäin ystävällinen ja todella ammattitaitoinen – joka OIKEASTI ”Aivan huipun hyvää palvelua ja mukavan kuunteli asiakasta ja osasi antaa oikeat neuvot! Meitä leppoisaa keskustelua, ja palveli IHMINEN eikä ammattimaista opastusta miten toimia tilanteissa mikään puhelin- kun tilanteissa. Nopeus automaatti!!! korvausasioissa saa Turva <3” myös kiitosta.”

”Sain vastauksia ”Nopeaa ja asian- useisiin kysymyksiini. tuntevaa palvelua. Ja rauhoittavan Tunne että asiakas on tunteen liittyen pitkään oikeasti tärkeä.” poissaoloon kotimaasta. Juuri tältä pitääkin tuntua, kun on soittanut vakuutusyhtiöön.”

”Taskuturva on super- mahtava! Helpottaa asiointia ihan hurjasti. Kiitos.”

Sitaatit: Turvan asiakas- palautekysely Lämmin kiitos rakkaat asiakkaamme Olette jälleen arvioineet meidät vakuutusalan parhaaksi kumppaniksi.

(EPSI Rating 2018 -asiakastyytyväisyystutkimus)

Haluamme olla jatkossakin osa tarinaasi ja teemme töitä suurella Yhdessä elämän käänteissä sydämellä, jotta voisimme palvella teitä entistäkin paremmin. Tervetuloa Turvaan uudet ja vanhat asiakkaat!

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 26 • Voima & Käyttö • 7/2018 ”Asioin tänään Turvassa tapaturma- asiassa ja huomasin, että kyllä kannatti vaihtaa vakuutukset Turvaan! Meitä palveli loistava vakuutusvirkailija, joka oli erittäin ystävällinen ja todella ammattitaitoinen – joka OIKEASTI ”Aivan huipun hyvää palvelua ja mukavan kuunteli asiakasta ja osasi antaa oikeat neuvot! Meitä leppoisaa keskustelua, ja palveli IHMINEN eikä ammattimaista opastusta miten toimia tilanteissa mikään puhelin- kun tilanteissa. Nopeus automaatti!!! korvausasioissa saa Turva <3” myös kiitosta.”

”Taskuturva on super- mahtava! Helpottaa Study Tour to England asiointia ihan hurjasti. Kiitos.” Travel Report May 8–14, 2018

Introduction Landing in England It is a sunny Tuesday morning, as a group consisting of ten mari- We landed at Gatwick airport late in the evening flying in from time engineering students and two teachers - all from the Åland Stockholm Arlanda. After getting off the plane we walked to the University of Applied Sciences, gather outside the ferry terminal nearby train station to catch the train to Brighton to get to the of Mariehamn. It is the first day of our five day trip to England, hostel. It wasn’t far from the local train station in Brighton so we but it is by no means a new concept for our university. Third decided to walk to the hotel while at the same time taking a look Sitaatit: year students have been travelling to England for more than at the city. Everybody was pretty tired when we got to the hotel Turvan asiakas- palautekysely twenty years. We will continue the tradition by visiting Brigh- so not much more happened that night. ton, Southampton, Portsmouth and London in the hope visiting The morning after we got up early to get a chance to walk two universities in Southampton, improving our English and of around before we left for Southampton, so we walked down to Lämmin kiitos course - having a great time. THANKS TO OUR GENEROUS the beach to look at the big pier located there and to get some SPONSORS (see the footer below)! morning sun. After being at the beach for a while we walked >> rakkaat asiakkaamme Olette jälleen arvioineet meidät vakuutusalan parhaaksi kumppaniksi.

(EPSI Rating 2018 -asiakastyytyväisyystutkimus)

Brighton Pier

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Voima & Käyttö • 7/2018 • 27 >> around town to look for a place to have a beer but most of the Southampton Solent University including the places were closed probably because it was a business day, so we Warsash Maritime Academy just went looking around and getting a conception about a reg- On our second day in Southampton we had the chance to visit ular morning in England. Around 11a clock we met up at the the Solent University, as well as meet the marine engineering hotel before going to the train station to catch a train to South- students and some teachers. This university, founded in 2004, is ampton where we were going to visit the maritime academies. one of the two universities of the city of Southampton, together with Southampton University. Solent counts with a number of Southampton University Robotics around 11000 students and it's located in two main campuses, On Wednesday we travelled by train from Brighton to South- City campus and Warsash Maritime Academy. ampton to go visit the Southampton University (ranked as # 60 Their maritime courses have been ranked among one of the in the world, with 25,000 students) and have a look at their ro- best in the world, and after visiting their installations the stu- botics department. Yu Cao, Nick Townsend and their colleagues dents, we can affirm that it's true. gave us an amazing tour of their state-of-the-art labs and towing We were guided by Dean Jonathan Riley and Senior Lecturer tank! We gained awareness of today’s very fast development in Ian Arnold. When they showed us around the different work- robotics and how much of it is within reach for young people. shops, one could see that the level of the education was high. For example, first year students would plan and build a sailboat model that they then ran a final test against the other students with. They tested building boats using a lot of different materials and sizes, from wood to carbon fibre (see figure above). One sailboat that some students were building was a French boat made of microscopically thin laminated lava wires. This was the first boat made of this material.

An autonomous submarine - very water-tight. Nick Town- send explained so much, so well. Say hello to Baxter, the robot!

As the Robotics section of the Boldrewood Innovation Cam- Warsash Maritime Academy is located in the east campus of pus was about to host the World Championships in robotic sail- Southampton. The school provides education and training to ing in September 2018, we delivered a few trackers from our uni- the international shipping and offshore oil industries, and al- versity to them. Both they and we were world champions in this so it’s in charge of the training for the British Merchant Navy. discipline since previous year. We were invited to tour their labs They have different programmes and courses for maritime stu- with a few young researchers. The young teams consisted of students and training for deck and engineer officer cadetships. dents from many countries and they seemed to love being there The academy has very good installations, with a lot of facili- together. Hope this fantastic environment will survive Brexit! ties for the students and also teachers. They have different labs and equipment, as bridge and engine control room simulators, workshops, and working rooms. Also they have a towing tank for hull design, which surprised me a lot and caught my interest from the first moment (see below). The towing tank is a 60 m long water tank used for testing and evaluating hydrodynamic lift and drag components on hulls

Jonathan Ridley taking us on a fascinating tour of the labs at the SSU. Riding on the towing tank – faster and faster!

28 • Voima & Käyttö • 7/2018 Cunard Line’s Queen Elizabeth leaving the quay. of sailing and motor ships. The tank is 3.7 m wide and 1.8 m Historic Dockyard in Portsmouth: The steam/ deep. The tank has rails on both sides of it, where a bridge it’s sail frigate HMS Warrior capable of moving up to speeds of 4 m/s by means of two wires When we were in Portsmouth we went to the old dockyards connected to two electric motors. On this bridge, a prototype of where we saw some old ships and we went onboard on some of a hull or a hull component at a small scale (2 m length and 50 kg them and I am going to write about the frigate HMS Warrior. weight as maximum) could be tested on all hydrodynamics fields We bought a ticket that let us into the dockyard. Pretty near on real time, with all the data compiled by a computer located the entrance the ship Warrior was moored in the harbor. We on the bridge. wanted to go onboard so we had to show the ticket for the guides This installation is used mostly by naval engineering students so they could let us onboard. Onboard the ship everything was and design students, but has been used also by different design old and different compared to nowadays ships. Probably because companies as Quantum Dynamics Ltd, Seaspeed Marine Con- it was built in 1860. There was many big cannons and a lot of old sulting and GKN Aerospace Services. It’s has been used also to rifles, pistols and knives. We saw how they had lived onboard, test America’s Cup yachts, mostly in the last years with the ex- how they slept and where they ate food, what they had to work plosion of the hydrofoils, and can be hired for anyone that needs with. The best part was the steam engine. It had a really big to do a research investigation or testing. steam engine and that was nice to see. It was probably really hot to work near the coal-fired boilers. Southampton After two days of quite intense study visits at the labs of two Harbour boat tour great universities Prof. Ian Arnold walked with us down to the On the harbour tour we saw a new aircraft carrier (see the pic- town quay, just in time for us to see the Cunard Line Queen ture below in the background). The Queen Elizabeth class air- Elizabeth depart for a trip across the Atlantic to New York. We craft carrier cost more than 3 billion pounds. The flight deck is also visited a very old pub with quite ancient customers near the the size of three football pitches and the ship can accommodate quays inside the old city walls dating back from the Roman em- 1600 crew and soldiers in not so small cabins. pire (the walls - not the customers). Many other warships were moored there and the guide also In the evening we met up with the local students at The Sta- told about the Napoleonic wars and the poor French prisoners ble for pizzas. They were very much fun to talk to. We think of war who dug out millions of tons of mud from the bottom and the presentations in the afternoon were equally challenging for the sides. them (see the picture on the title page). We visited the HMS Victory of course - built in 1765 - Admi- ral Nelson’s flagship in the battle of Trafalgar 1805. >>

A well-earned dinner with local marine en- A couple of old dockers in Harbour tour in Portsmouth. The gineering students. front of the Warrior, Queen weather was changing from hot to Victoria’s flag ship in the 19th cold…. The aircraft carrier in the century. background

Voima & Käyttö • 7/2018 • 29 >> In the evening we had a good dinner for happy-hour-discount After Buckingham Palace we went on to Westminster. There price at the Tiger Tiger. And then we danced with some nice were very beautiful buildings, but unfortunately we could not see boys... Big Ben because of its restoration.

Sightseeing in London Imperial War Museum Sunday was the last day in London and we had no plans for the We visited the Imperial War Museum London which was locat- day, so we had a good opportunity to go sightseeing in London. ed in Lambeth south London. The museum facility was an old In a small group of three people, we took the tube from Kings hospital which looked really majestic with its domed roof and Cross to Baker Street where we visited the Beatles Store where magnificent details. It was a really cool place for anybody who is they sell a lot of Beatles stuff. The weather was nice, so after vis- interested in war history. The timespan of the museum was from iting the Beatles Store we started to walk south to the Bucking- world war 1 to modern time iraq war, but the biggest emphasis ham Palace. The place was crowded but we got a few pictures of was on world war 1. They also had a Nazi holocaust section that the guards. was really visual and affecting. They had free tours every hour but we figured we walk through in our own pace. In the picture below there is a Spitfire, a V” missile and Montgomery’s tank among other items.

Merchant Navy Memorial The last evening of the trip we were three guys doing some sightseeing in London together. The last place we saw was the Tower of London, Tower bridge and the HMS Belfast. When we had taken all the pictures it was time to go back to the hotel. Of course in London we took the tube. On the way to the Under- ground station we found a shortcut and found ourselves inside a huge monument. It was in fact the Tower Hill Monument, which holds all the names of the 20,000 sailors in the merchant navy who lost their lives at sea in the world wars. AND THAT CONCLUDES THIS YEAR’S TRAVEL IWM’s atrium with many fearsome vehicles and arms. REPORT. THANKS TO OUR SPONSORS! n

EXAMENSARBETE EXAMENSARBETE Högskolan på Åland Högskolan på Åland

Utbildningsprogram: Maskinteknik Utbildningsprogram: Maskinteknik Författare: Fredrik Svanbäck Författare: Henrik Thyrén Energiåtervinning, återvinning av spillvärme med lagringstank ombord på Arbetets namn: Energieffektivisering Ålands idrottscenter bil-passagerarfärja Arbetets namn: Handledare: Hans Lavonius Handledare: Göran Henriksson

Uppdragsgivare: Viking line Uppdragsgivare: Ålands idrottscenter

Abstrakt Abstrakt I detta arbete görs en utredning ombord på Viking Lines MS Amorella, av ett system som tar Syftet med detta examensarbete är att utreda olika typer av energisparande åtgärder för tillvara spillvärme som produceras under resa. Ålands Idrottscenters idrottshall. Huvudpunkten i examensarbetet handlar om idrottscentrets ventilationsanläggning, men även belysningen i idrottshallen tas upp, eftersom denna En undersökning har gjorts eftersom full effekt tas ut från avgaspannorna under resa men påverkar nuvarande kostnader negativt. Examensarbetet utreder om det lönar sig ekonomiskt inte nyttjas utan dumpas bort. I undersökningen utreds hur ett färdigt system kan tänkas se ut att uppgradera nuvarande ventilationsanläggning, eller om den istället bör bytas ut. Arbetet behandlar grundkomponenterna för en ventilationsanläggning utan luftkonditionering, med för att värma en lagringstank. För att sedan använda den lagrade värmen i hamn. beräkningar för ventilationsanläggningar samt investerings- och återbetalningskalkyler för

olika alternativ, utan att luft- och värmeklimatet i sporthallen skulle ändras. I detta ingår val av lagringstank, värmeväxlare, rördragning och lönsamhet. Inspiration tas från andra arbeten.

Resultatet som presenteras visar att det finns en viss lönsamhet i att installera ett nytt system men att en avvägning bör göras gällande investeringskostnader och användningstid.

Nyckelord (sökord) Energieffektivisering, ventilation, värme, inomhusklimat, belysning Nyckelord (sökord) värmeåtervinning, energibesparing, värmeväxlare, värmesystem Högskolans ISSN: Språk: Sidantal: Högskolans ISSN: Språk: Sidantal: serienummer: serienummer: 23:2018 1458-1531 Svenska 49 sidor 20:2018 1458-1531 Svenska 95

Inlämningsdatum: Presentationsdatum: Datum för godkännande: Inlämningsdatum: Presentationsdatum: Datum för godkännande: 08.11.2018 15.05.2018 26.11.2018 08.11.2018 15.05.2018 28.11.2018

30 • Voima & Käyttö • 7/2018

• Teksti ja kuvat: Jukka Kauppinen • Suomen vesivoiman historia

esimyllyt tulivat Suomeen 1300-luvulla. Vanhin kirjoi- dessa olivat läsnä kaupungin vaikuttajat, pormestari ja valtuus- tettu tieto on vuodelta 1352, jolloin piispa Hemming ton puheenjohtaja etunenässä. sai myllyoikeudet Aurajoen Halistenkoskeen. Myllyjen määrä kasvoi nopeasti ja 1400-luvulla niitä oli yli sata. Valot syttyvät 61. leveysasteella VSuomen ensimmäiset vesipyörät olivat pystyakselisia. Niitä Kokeilu täytti odotukset. Vesivoiman hyötykäyttö sähkövoi- käytettiin viljan jauhamiseen. 1500-luvulla suurimmissa jois- maksi oli alkanut Suomessa. Parin päivän päästä Edison Light sa ryhdyttiin käyttämään myös vaaka-akselisia vesipyöriä. Nii- Co. otti New Yorkissa vastaan Tampereelta lähetetyn sähkeen: tä käytettiin myös päreiden höyläämiseen, lautojen sahaamiseen ”Valot syttyvät 61. leveysasteella. Täydellinen menestys.” sekä pajojen palkeissa, joissa lietsottiin ilmaa ahjoon. Myöhemmin syksyllä 1882 olivat Finlaysonilla käytössä jo Maantiet olivat vaatimattomia, hevonen oli ainut kulkuneu- kaikki viisi dynamoa ja kuutisensataa lamppua. Dynamot oli- vo. Vesireitit olivat tehokkain kuljetusväylä. Tästä syystä Suo- vat tasavirtakoneita, jännite 110 V ja kuormitusvirta noin 50 A. messa oli 1850-luvulla noin 4 000 vesimyllyä ja melkein 200 ve- Kutomasaliin sijoitettuja dynamoita pyöritettiin alkuvaiheessa sisahaa. Finlaysonin tehtaalla Tampereella korvattiin ensimmäi- tehtaan vesivoimakäyttöisestä valta-akselista, joka sai voiman- sen kerran puinen vesipyörä rautaisella vuonna 1837. sa vesiturbiinista. Vuoden päästä dynamot siirrettiin erilliseen sähkövalaistuskeskukseen. Myöhemmin käyttövoimaksi tuli ve- Vesiturbiini korvaa vesipyörän sivoiman tilalle höyrykone. Kolme vuonna 1882 käytössä olleis- Vesiturbiinit korvasivat vesipyörän Suomen paperiteollisuudessa ta Edison Ligt Co:n Foreign-dynamoista, nrot 24 ja 25 sekä 88, 1860-luvulla ja kutomoteollisuudessa vuosina 1855–1875. ovat säilyneet museoissa jälkipolvien ihailtaviksi. Numero 88 on Fiskarsin konepaja valmisti ensimmäiset turbiinit vuonna näytteillä Tekniikan museossa Helsingissä tänä päivä. 1847, Warkauden konepaja 1857 ja Tampereen konepaja 1858. Vasta Francis-turbiinin tunkeutuminen Suomen markkinoille Vesivoimalaitosten kehitys Suomessa 1890-luvulla vähensi suomalaista turbiinituotantoa. Kaikkiaan Suomen ensimmäisenä varsinaisesti sähköntuotantoon suunni- Suomessa valmistettiin vuosina 1847–1985 3 500 vesiturbiinia, teltuna vesivoimalaitoksena lienee pidettävä Tammerkoskessa jotka olivat yhteisteholtaan 3 200 000 kilowattia. olleeseen, kunnalliseen myllyyn vuonna 1891 rakennettua sivu- Suomi ei kuitenkaan ollut vesiturbiinikehityksen kärkimaa, rakennusta, johon asennetut dynamot syöttivät sähköä Tampe- vaikka olikin melko hyvin mukana kehityksen imussa. reen katuvaloille. Laitoksen teho oli 240 kW. Vesiturbiinien todelliset keksijät parinsadan vuoden takaa Ensimmäisiä vesivoimalaitoksia teollisuudessa olivat Laa- elävät yhä hauskasti turbiinityyppien nimissä. Suomessa yhä tokan Karjalassa Pitkärannan tehtaita varten Uuksunjokeen yleiset turbiinityypit tunnetaan nimillä Kaplan-, Francis- ja pot- 1897–1898 rakennetut Uuksun-, Kivenkulman- ja Jukakosken kuriturbiinit. Yhä tunnetaan myös Pelton-turbiini, joka kehitet- voimalaitokset, joiden yhteisteho oli noin 500 kW. tiin 1900-luvun alussa. Nokia Oy asensi vuonna 1902 Emäkoskeen 1 MW:n voi- Ensimmäisenä koskivoiman hyödyntämiskeinona olivat vesi- malaitoksen, johon kuului kaksi suoraan turbiiniin kytkettyä myllyt, toisina sahat 1700- ja 1800-luvuilla. generaattoria. 1910-luvulla maassamme toimi jo lukuisia, var- ta vasten sähköntuotantoon rakennettuja, pienehköjä vesivoi- Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalaistus malaitoksia. 1920-luvulla valmistui useita suuria laitoksia Ete- Tampereella 15.3.1882 lä-Suomen jokiin. Imatran voimalaitos vihittiin käyttöön kol- Tampere pääsi onnellisen sattuman ansiosta Euroopan metro- men koneiston ja 60 megawatin voimalla vuonna 1929. Oulu- >> polien rinnalle sähköistyksen alkuvaiheessa. Kaupungin suurimman teollisuuslaitoksen, Finlayson & Co:n puuvillatehtaan, omistajaperheeseen kuuluva Carl von Nottbeck oli suorittanut insinöörintutkinnon Zürichissä ja oli jonkin aikaa Yhdysvallois- sa Edisonin palveluksessa. Carl von Nottbeck tarjosi isälleen, tehtaanpatruuna Wilhelm von Nottbeckille, Edisonin valaistusjärjestelmää asennettavaksi kutoman työtiloihin. Yhdessä unkarilaisen Ostvan von Fodorin kanssa hän kävi vuonna 1881 esittely- ja suunnittelumatkalla Tampereella. Tilaukset tehtiin, ja helmikuussa 1882 saatiin teh- taalle viisi Amerikasta toimitettua dynamoa tarvikkeineen sekä erä hehkulamppuja. Herrat Carl von Nottbeck ja Ostvan von Fodor ohjasivat asennustyötä. Osa tarvikkeista valmistettiin Finlaysonin omal- la verstaalla. Maaliskuussa 1882 olivat ensimmäiset kaksi generaattoria valmiit syöttämään sähköä 160:een hehkulamppuun tehtaan valtavassa kutomosalissa, Plevnassa. Laitteisto otettiin käyttöön asiaankuuluvine juhlallisuuksin 15.3.1882. Tilaisuu- Myllyn vesiratas.

Voima & Käyttö • 7/2018 • 31 Myllyn voimansiirto. Vuonna 1953 rakennettu, 200 kW:n Raskas vauhtipyörä suojalla, 200 kW:n Tampellan Francis- vaakamalli soluk- generaattori, laakeripukki ja herätin- keidensäätäjäremmillä, hammasvaih- koneisto, ja sen sisällä kiiltävä kollet- de ja kytkin. torirengas, johon hiilet hankaavat.

>> joen koskien rakentaminen alkoi toisen maailmansodan aikana. messa on veden varastointi vesiturpiinien yläpuoleisiin vesistöi- Vaajakosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1942. Kemijoen hin. Veden varastointi on tehtävä säännöstelyehtojen puitteissa. suurimmat laitokset valmistuivat 1960-luvulla. Vesivoimalla tuotettiin 1950-luvulla lähes 90 prosenttia maan koko sähköntarpeesta. Parhaiden koskien tultua raken- Rakennustekniikan kehitys netuiksi on vesivoiman suhteellinen osuus kuitenkin laskenut. Vesivoimalaitosten rakentaminen on nopeutunut suunnittelun Vesivoiman osuus sähkön tuotannosta supistui 1960-luvulla no- ja rakennustekniikan edistyessä. Maarakennuskoneiden ja lou- peasti. 1970- luvulla se oli keskimääräisissä olosuhteissa noin 30 hintatekniikan kehitys on selvästi havaittavissa vesivoimalaitos- %. 1980-luvun alussa vesivoiman osuus oli enää runsas neljän- ten yleisratkaisuissa. Maansiirtotyöt ovat vesivoimalaitoksia ra- nes sähkönkulutuksesta. 2010-luvulla vesivoiman osuus sähkön kennettaessa olleet varsin vaatimattomia aina 1940-luvulle. Sen tuotannosta on vaihdellut 15,1–25,1 %. jälkeen tapahtunut maansiirtokoneiden teknillinen kehitys teki Suomen koskien putouskorkeudet ja tehot ovat yleensä pie- suuretkin kanava- ja perkaustyöt sekä maapatojen rakentamisen niä. Vesivoimalle on tyypillistä jokien luonnollisen virtaaman taloudellisesti kannattavaksi. 1950-luvulla kansa kutsui kaivin- voimakas vaihtelu sekä vuodenajoittain että eri vuosien välillä. konetta ”hullu Jussiksi” ja puskutraktoria ”katepillariksi”. Veden käyttöä voidaan ohjata järvialtaiden avulla sähköntuo- Kaivinkoneiden suorituskyvyn kehitys tulee hyvin esiin, tannon tarpeiden mukaan säännöstelyrajojen puitteissa. Myös kun verrataan Imatran vesivoimalaitoksen rakennustöissä vuo- tekoaltaita on rakennettu tähän tarkoitukseen. Eri vuosien luon- sina 1922–1927 käytetyn kaivinkoneen kapasiteettia vuosina nolliset tulovirtaamat voivat olla 50 % alle tai 40 % yli keski- 1952–1957 rakennetun Utasen voimalaitoksen alakanavan kai- arvon. Tuotettu vesivoima vaihtelee käytettävissä olevan sään- vuutyön tehneen kaivinkoneen kapasiteettiin. Imatran voima- nöstelykapasiteetin puitteissa vastaavasti 65–125 % keskimää- laitoksella 500 000 m3 maamassan kaivamiseen kului 4 vuotta, räisestä. kun taas Utasen voimalaitoksella sama massamäärä kaivettiin Vesivoiman helpon säädettävyyden ja säätökäytön merkitys puolessa vuodessa. on korostunut sitä mukaa, kun vesivoiman osuus on vähentynyt. Erityisesti täytyy kunnioittaa Imatran vesivoimalaitoksen Teknillisesti vesivoima soveltuu hyvin kulutuksen satunnais- maanrakentajien korkeaa ammattitaitoa. 90 vuoden käytön jäl- vaihtelun vaatimaan, nopeaan, hetkelliseen säätöön. Sähköä on keen säännöstelypadon mitat poikkesivat suunnitelluista, tark- tuotettava turpiineilla joka hetki saman verran kuin sitä käy- kojen kaikuluotauskuvien perusteella, ainoastaan kolme milli- tetään. Suomen sähköverkon taajuuden säätöön käytetään pää- metriä pystysuunnassa. sääntöisesti vesiturpiineja, koska niiden tehonsäätö on yksinker- Alla olevista taulukoista huomaa selvästi maapatojen ja ka- tainen. Suurin osa Suomen vesivoimaturpiineista on hyvän sää- navien osuuden muutoksen kustannuksissa neljässä vuosikym- tökyvyn omaavia Kaplan-turpiineja. Myös kaupunkien kauko- menessä. lämpövoimalaitosten kaasuturpiinit soveltuvat hyvin taajuuden- säätöön, ja niitä käytetään tähän tarkoitukseen jonkin verran. Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta Vesivoima on Suomen sähkönhuollon perinteinen energian läh- Vesiturpiinien tehon nostot 2000-luvulla de. On tärkeää huomioida, että erilaisilla turpiineilla (vesi, höy- Peruskorjausseisokeissa laitteita uusitaan osittain tai kokonaan. ry, kaasu ja tuuli) on joka hetki tuotettava sähköä juuri saman Uudet turpiinit osataan mitoittaa entistä tarkemmin. Hyötysuh- verran kuin sitä kulutetaan. Ainut tapa varastoida sähköä Suo- de on parhaalla tehoalueella 3–4 prosenttia aiempaa korkeampi,

32 • Voima & Käyttö • 7/2018 ja laajemmallakin tehoalueella selkeästi parempi. kulutuksen ja tuotannon eroa tasaavana säätövoimana. Yli 90 prosenttia virtaavan veden energiasta saadaan säh- Vesivoimalaitokset ovat pitkäikäisiä ja tuottavat luotettavasti köksi. Kehittynyt säätötekniikka mahtuu pienempään turpiinin uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Kansantaloudellisesti on jär- napaan. Näin vesitien poikkileikkausala kasvaa ja turpiinin lä- kevää jatkuvasti kehittää jo rakennettua vesivoimaa teknisillä pi kulkeva vesimäärä suurenee. Mitoitusvesimäärä voi kasvaa ratkaisuilla ja tasoittaa virtaamien vuodenaikavaihteluja vesiva- 10–15 prosenttia. Tällöin teho kasvaa, jos vettä on käytettävissä rastojen avulla. riittävästi. Nykytekniikka on tuonut vesiturpiineihin merkittäviä ym- Vesivoimalaitoksien tehonnostot vesiturpiinia päristöllisiä parannuksia aikaisempaan tekniikkaan verrattuna. modernisoimalla Tuotekehittelyn myötä vesiturpiinin öljynavasta on luovuttu. Suomen suurimmat vesivoimalaitokset Nykyaikaisissa vesivoimakoneissa käytetään korkeapaineista ve- sinapaa, jossa turpiinin navan laakereiden voiteluaineena on ve- Vesivoimalaitos Sijainti Teho MW Teho MW si. Itse navassa voitelevana aineena oleva vesi on tiivisteiden v. 1980 v. 2016 takana jokivettä vastaan. Mahdollisessa vuototilanteessa ei ny- Imatra Vuoksi 156 192 kyisestä turpiinin rakenteesta pääse vuotamaan hydrauliikkaöl- Petäjäskoski Kemijoki 127 182 jyä jokiveteen. Vanhanmallisessa turpiinissa voiteluöljy oli siipi- tiivisteiden takana, jolloin siipitiivisteen rikkoontuessa oli mah- Pyhäkoski Oulujoki 120 146 dollista, että öljyä pääsi valumaan jokiveteen. Pirttikoski Kemijoki 110 131 Monesti vesiturpiinin modernisointi ajoitetaan hetkeen, jolloin generaattoria joudutaan korjaamaan paljon tai uusimaan se Vesiturpiinien merkitys Suomelle kokonaan. Kun generaattori on nostettu pois edestä, päästään Vesiturpiinit ovat olleet Suomelle tärkeitä yli sadan vuoden helpommin tekemään itse turpiinin modernisointi. Uuden te- ajan. Tärkeitä ne tulevat olemaan Suomelle jatkossakin. hokkaan vesiturpiinin suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana Vesivoima on puhdasta, päästötöntä, uusiutuvaa energiaa. on alakanavan rakenne. Yleensä alakanavaa ei muuteta, koska Siitä ei muodostu kasvihuone päästöjä. Siihen investoidut rahat sen muuttaminen on kallista. Vesiturpiinien tehot (MW) ovat työllistävät ihmisiä kotimaassa. Suomen vesivoimaloita ei voida nousseet 10–40 % modernisointien yhteydessä. rakentaa Kiinassa. Vesivoima on erittäin arvokasta säätövoimaa Suomen sähköverkon taajuuden ylläpitämisessä. n Miksi vesivoimaa kannattaa modernisoida? Tehostamistoimilla voimalaitoksista saatava lisäteho on tulevaisuudessa yhä arvokkaampaa säätötehoa. Vesivoima onkin tärkeä

Joulu aika rauhaisa, vuo hyvä alkava! Fridful ju oc go ny å!

OY FINNPILOT PILOTAGE AB

www.nnpilot.

Voima & Käyttö • 7/2018 • 33 IN MEMORIAM IN MEMORIAM

Caj Christian Dammert Gemmologi Kirjailija (ex Hult) ja Taiteilija Yli Ylikonemestari konemestari s. 11.9.1964 k. 4.11.2018 Kaarlo (Kalle) Markus Esa Olavi Perämäki Merimiesten suojelupyhimykset Alho Pyhä Kristoforos, Pyhä Elmo ja s. 5.5.1931 Virgen del Carmen k. 22.8.2018 suojelevat ”omaa nalleani” vii- Ylikonemestari Esa Olavi Alho Kallen toivomuksesta meisellä purjehduksella. kuoli Tampereella (Tays) marras- paluu merelle! Määräsatamassa tavataan. kuun 8. päivänä. Hän oli synty- Merituhkaus suoritettu nyt Merikarvialla 26. maaliskuu- Syvästi ikävöiden 19.9.2018 ta vuonna 1926. Vaimosi Utu Dammert Hyvää matkaa toivottaa ystävät! Meri ja merenkulku vetivät Esa Alhoa puoleensa jo hyvin nuorena, mutta ensimmäisen kerran töihin merelle, trimma- IN MEMORIAM riksi, hän lähti joulukuussa 1947. Merellä työskentelyn keskeytti- Konemestari vät opinnot Helsingin teknilli- Paavo Kalevi Virta sessä koulussa, josta hän valmistui konemestariksi vuonna 1955. s. 18.6.1929 Pori VEIKON Sen jälkeen merellä olo jatkui k. 14.10.2018 Espoo vuosikausia, jona aikana hän saa- Elämäntuuli purjeet pullistaa MUISTOLLE vutti sekä ali- että ylikonemesta- illan tullen vienoksi vireeksi rin pätevyydet. Viimeinen pesti vaipuu 15.10.2018 poistui keskuudes- Esa Alholla oli 1. konemestari- ja elonpurren hiljaa satamaan tamme pitkäaikainen rahas- na M/S Kuurtaneksessa päättyen saattaa tonhoitajamme ylikonemestari marraskuussa 1960. Veikko Lehtonen. Työura jatkui maissa siten, et- Hän olisi saavuttanut 85 vuo- tä hän toimi parin vuoden ajan den iän vuoden lopulla, Veikko konemestarina Pitkäniemen sai- oli syntynyt 27.12.1933. raalassa Nokialla ja vuodesta IN MEMORIAM Työuransa Veikko suoritti 1962 konemestarina Vammalan pääasiassa kattilanvalmistajien vaneritehtaalla eläköitymiseensä Esko Antero Vehmanen Tampella ja Kvaerner kattiloiden saakka vuonna 1984. Vaikka työ käyttöönotto- ja koeajomestari- maissakin oli mielenkiintoista, s. 6.7.1937 Karkkila na. Myöskin suunnittelutehtävät ikävä merelle jatkui Esa Alholla k. 14.11.2018 Helsinki tulivat tutuiksi. kuolemaan asti. Esko Vehmanen teki suurimman Nuorempana Veikko työsken- Eläkepäivänsä Esa Alho viet- osan konemestarin urastaan teli myöskin laivoilla sekä meril- ti Vammalassa ja Merikarvialla. Finnlinesin rahtilaivoilla, lä että sisävesillä. Veikko liittyi Eläkkeellä ollessaan käsistään mutta työskenteli lyhyempiä Tampereen Konemestariyhdis- taitavana hän valmisti toista- aikoja myös EFFOA:n laivoilla, tykseen v. 1961, oli johtokunnan kymmentä lähinnä Merikarvial- jäänsärkijöillä ja Suomenlinnan jäsen 45 vuotta ja rahastonhoita- la tai sen lähiympäristössä raken- lautalla. jana 41 vuotta. nettujen purjelaivojen pienois- Myös maissa hän oli Tampereen yhdistys kutsui hä- mallia. Hän oli edelleen kiinnos- useissa alansa töissä mm. net kunniajäsenekseen v. 2001 ja tunut laivoista ja merenkulusta käyttöpäällikkönä Suomen Konepäällystöliiton Kultamerk- ja luki mielellään aiheeseen liit- Porakaivo Oy:ssä. kikerhon jäsenyyden hän sai tyvää kirjallisuutta. Hänellä oli Pari vuotta sitten todettu vuonna 2006. myös oma kokoelma alan kirjal- keuhkosyöpä uuvutti hänet Yhdistys ja ammattiveljet ko- lisuutta. Viimeisinä vuosinaan vihdoin loppusyksystä. kevat Veikon lähdön valitettava- hän muisteli mielellään merellä na menetyksenä. työskentelyään, varsinkin, kun Kaipaamaan jäävät Veikko siunattiin Hämeen- keskustelukumppaniksi sattuivat lapset Kari ja Paula Vehmanen kyrön kirkossa 27.10.2018. Yh- suvun muut merenkulkijat. sukulaiset distyksen edustajat olivat saatta- Esa Alhoa jäivät kaipaamaan sekä monet ystävät massa laskien kukkalaitteen. kaksi tytärtä perheineen.

34 • Voima & Käyttö • 7/2018 Niin murtuivat jäät II risteily Silja Europalla 12.3.–13.3.2019 alkaen kello 18.30 Länsisatama 1 Terminaali (vanha) Henry Nielsen Nostalgia risteily VIII Ohjelmassa tilaisuus tavata entisiä työkavereita rentouttavalla risteilyllä. Ehkä viimeinen valssi Aloitamme konferenssitiloissa kello 18.30. m.s. Mariella Matkan hinta on A-luokan hytissä 80 € ja B-luokan hytissä 70 € hintaan sisältyy tervetuliais-kuohuviini, bufee- 6.5.2019 Helsinki–Tukholma klo 17.30–10.00 (7.5.) illallinen ja -aamiainen sekä paikka jaetussa kahden hengen 7.5.2019 Tukholma–Helsinki klo 16.30–10.10 (8.5.) hytissä. Lisämaksu yhden hengen hytissä A-luokka 30 € ja B-luokassa 20 €. Avekille samat hinnat. Matkan hinnat kuten viimeksi ja palvelumaksua ei ole. Tarkat hinnat ovat saatavilla allekirjoittaneelta. Muista ottaa jäänmurto kuvia muistitikulla mukaan Matkan varaukset Ilmoittautumiset Tapio Nurmiselle 01.03 mennessä Matkavekka Tanja Valtonen 020 120 4752 tai E-maililla [email protected] . sähköpostitse [email protected] Maksu suoritetaan viimeistään 1.3.2019 Noudatetaan yleisiä matkapakettiehtoja tilille FI52 1011 3500 4100 70 Tapio Nurminen Nordea. sekä MatkaVekan lisä- ja erityisehtoja, jotka ovat Viite: risteily. matkavekka.fi -sivuilla. Risteilyohjelma: Nyt kaikki rakentamaan 12.3 Nielsen-lipulla varustettua nimilappua rintaan 16.45–17.15 Lippujen jako terminaalissa toinen kerros tunnistamisen helpottamiseksi. 17.30 Pääsy laivaan Katso Äänimeren valokuvista mallia. 18.30–20.30 Kokoonnutaan Konfassa muistelemaan vanhoja ja tapaamaan tuttuja ja katsellaan Convoker osallistujien mukana tuomia kuvia. Wintiö 20.30 Illallinen Grande Bufee [email protected] 13.3 7.00 Aamiainen Grande Bufee 8.00 Maihinnousu Tallinnaan 12.30 Laiva lähtee Helsinkiin HELSINGIN KONEMESTARIYHDISTYS RY (huom. laivalla oltava kello 12 mennessä) 16.00 Laiva saapuu Helsinkiin. TIEDOTTAA Lisätietoja [email protected] tai 050 4416081 Helmikuun 2019 yleinen kuukausikokous Muista ottaa passi tai virallinen henkilötodistus mukaan ON PERUTTU. ajokortti ei käy. Syynä Tunturikatu 5 kiinteistön LVI-saneeraus. Johtokunta

• Teksti ja kuvat: Päivi Saarinen, asiantuntija, Suomen Konepäällystöliitto •

SKL:N ENERGIAPUOLEN LUOTTAMUSMIESKURSSI 29.–30.11.2018

Vuoden 2018 viimeinen luottamusmieskurssi, joka oli energiasektorin luottamusmieskurssi, pidettiin 29.–30.11.2018 Tampereella. Osallistujia oli 15 aktiivia ympäri Suomen. Kurssilla TJS:n Merja Hanhela koulutti luottamuksen rakentamisesta ja Aktiivi-Instituutin Rikhard Zitting työriitoihin liittyvistä asioista. n

Voima & Käyttö • 7/2018 • 35 • Teksti: Mikko Sinkkonen, koollekutsuja • • Teksti ja kuva: Päivi Saarinen, • Kuva: Olli-Pekka Brunila • asiantuntija, Suomen Konepäällystöliitto • KONEMESTARIT K-160 3B 40V LUOKKAKOKOUS PIDETTY PARDIAN EDUSTAJA- Valmistuimme Kot- KOKOUS 27.11.2018 kan teknillisestä op- Pardian historiallinen edustajakokous pilaitoksesta 1978. pidettiin 27.11.2018 hotelli Scandic Kokousta vietimme Parkissa Helsingissä. Kotkan meripäivien Kokouksessa päätettiin kolmen ää- viikonloppuna 27.– nestyksen jälkeen, että Pardia puretaan 29.7.2018. Kuvassa järjestönä ja se fuusioituu varoineen entisen oppilaitoksem- osaksi Ammattiliitto Prota 1.1.2019 al- me edessä osallistujat kaen. Pardian varsinaisista jäsenjärjes- avecit seuranaan. n töistä noin 80 % on hakenut Pron jäse- nyyttä. Ammattiliitto Prohon tulee uusi valtion sektori, johon suurin osa Pardian henkilökunnasta siirtyy. Pardian nimissä • Teksti: Päivi Saarinen, asiantuntija, olevat virka- ja työehtosopimukset siir- tyvät Pron nimiin. Suomen Konepäällystöliitto • Suomen Konepäällystöliitto on ollut ns. Pardian tähtiliitto valtion jäsenten- sä osalta. Näille ns. Pardiaan kuuluville ENERGIA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN tähtiliitoille on tekeillä erillinen yhtei- söjäsenyyssopimus Pron kanssa. PALKKAUS- JA PALKITSEMISPÄIVÄ Pardia on perustettu 2.4.1976 ni- -SEMINAARI mellä Julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J. Konepäällystöliitto oli myös Energiateollisuus, Suomen Konepäällystöliitto ja Ammattiliitto Pro järjestivät STTK-J:n jäsen vuoteen 1995 asti, jol- 11.10.2018 yhteisen energia-alan toimihenkilöiden palkkaus- ja palkitsemis- loin SKL erosi sen jäsenyydestä. STTK- päivän Scandic Aviacongress -hotellilla Vantaalla. J:n nimi vaihtui vuonna 2000 Palkan- Tilaisuuteen osallistui lähes 40 energia-alan yritysten edustajaa ja luotta- saajajärjestö Pardiaksi. SKL:n hallitus musmiestä. päätti 15.4.2011 liittyä uudelleen Par- Liittojen edustajat Markus Saimio (ET), Petteri Hyttinen (Pro) ja Päivi diaan ns. Pardian tähtiliitoksi valtion Saarinen (SKL) kävivät aamupäivällä läpi toimihenkilöiden työehtosopimuk- jäsentensä osalta helpottaakseen valtion sen palkkausjärjestelmää. Tilaisuuden yleisö kävi vilkasta keskustelua, koska jäsentensä pääsyä neuvottelupöytiin. työpaikoilla ei palkkausjärjestelmän soveltaminen kaikilta osin ole sujuvaa. SKL:n liittohallitus päätti, että SKL Lounaan jälkeen kuultiin kolmen eri yrityksen yritysesimerkit palkkaus- tulee tekemään myös ns. yhteisösopi- ja palkitsemisjärjestelmistä. People service specialist Eeva Partanen Fortum muksen Pron kanssa valtion sektorin jä- Oyj:ltä kertoi Fortumin kokonaispalkitsemisesta mm. palkan asettamisesta, ly- sentensä osalta. n hyen aikavälin kannusteohjelmasta, kannustepalkkiosta, palvelusvuosipalkit- semisesta, vapaa-ajan toiminnan tuesta, autoedusta ja Energise Your Day- hy- Puheenjohtaja vinvointiohjelmasta. Niko Simola Henkilöstöjohtaja Nyrki Laine kertoi palkitsemisesta Nivos-konsernissa mm. toimihenkilöiden palkkausjärjestelmästä, lisistä, tulospalkkiosta ja arjen palkitsemisesta, käytännön toteutuksesta ja toimintakulttuurista. Tampereen Sähkölaitos Oy:n varatoimitusjohtaja Leena Parvio sekä toi- mihenkilöiden luottamusmiehet tekninen isännöitsijä Jyrki Parpola ja rakennuttaja Juha-Pekka Mäkinen kertoivat palkkausjärjestelmästä, tulospalkkiosta, muusta palkitsemisesta, henkilöstöeduista, tulevaisuuden suuntauksesta se- kä henkilöstön yhteistoiminnasta. Seminaarin lopuksi palkitsemiskonsultti Sini Jämsén Mandatum Life Pal- velut Oy:stä hieman tutkijan näkökulmasta palkitsemisen uusista tuulista sekä mm. siitä mikä on henkilöstön näkökulma ja arvostus palkitsemiseen sekä palkitsemisen kokonaisuuden suunnittelusta ja hyödyntämisestä. Toivoa sopii, että seminaarin anti ja hyvät yritysesimerkit osaltaan vaikut- taisivat positiivisesti työpaikoilla tehtävään palkkaus- ja palkitsemispolitiik- kaan. n

36 • Voima & Käyttö • 7/2018 • Teksti: Timo Nevaranta, asiantuntija, Suomen Konepäällystöliitto r.y •

ANALYYSI: ISO-BRITANNIAN AY-LIIKKEEN SUURIMMAT VASTUSTAJAT EIVÄT LÖYDY TYÖNANTAJAPUOLELTA, VAAN MAAN HALLITUKSESTA

STTK:laiset liitot lähtivät opintomat- koskevista asioista työntekijöiden kans- sovun, jonka Iso-Britannian oikeisto- kalle Iso-Britanniaan tutustumaan pai- sa. Työehtosopimusten piirissä on vain hallitus on muutaman ministerieron sii- kallisten ammattiliittojen järjestäytymi- 26 prosenttia kaikista työntekijöistä. vittämänä hyväksynyt. Jotta sopimus on seen sekä jäsenhankintaan. Osallistujille Paikallinen ammattiliittojen keskus- sitova, täytyy sille kuitenkin vielä saada matka oli muistutus siitä, miten vaikeak- järjestö TUC puhuu liittoja kohtaavas- maan parlamentin hyväksyntä. si ammattiyhdistystoiminta ja työnteki- ta kaksoisongelmasta. Ay-aktiivien kes- Iso-Britannian ammattiliittojen kes- jöiden oikeuksien puolustaminen voi- ki-ikä on yli 50 vuotta samalla, kun vain kusjärjestö TUC on toistuvasti ilmais- daan jopa EU-maassa tehdä. noin 6 prosenttia nuorista on ammatti- sut huolensa EU-eron vaikutuksista Iso-Britannian ammattiyhdistysten yhdistysten jäseniä. Mikäli tätä kehitys- työpaikkoihin sekä työntekijöiden oi- jäsenmäärä on laskenut tasaisen jyrkäs- tä ei onnistuta kääntämään, vaarana on keuksiin. Monet työntekijöiden ase- ti vuosikymmenten aikana. Siinä, missä koko liikkeen näivettyminen. maa parantaneet uudistukset ovat vuo- vuonna 1979 ammattiliittoihin kuului Suomalaisten kollegojen houkutus ja- sikymmenten aikana tulleet EU:sta tai vielä noin 13 miljoonaa palkansaajaa, kaa ilmaisia neuvoja kasvaa TUC:n esi- ne perustuvat EU:n tuomioistuimen rat- on jäsenmäärä tällä hetkellä vain noin 6 telmän aikana suureksi. Ennen kuin suo- kaisuihin. Keskusjärjestö TUC näkee miljoonaa. Järjestäytymisaste on 23 pro- malaiset pääsevät ääneen TUC:n järjes- EU-erossa merkittävän riskin näiden oi- senttia. täjä Carl Roper on jo askeleen edellä. keuksien menettämiseen. Suurin selittävä tekijä jäsenmäärän ”Tiedän, mitä aiotte sanoa. Olemme Vaikka Brexit koetaan huonona rat- jyrkälle laskulle on ollut liittoja koh- jo käyneet kouluissa ja yliopistoilla.” kaisuna, ovat liitot ottaneet siitä irti dannut poliittinen vastustus, joka al- Carl Roperin mukaan liitot käyvät sen pienen ilon, mikä siitä on otettavis- koi jo Margaret Thatcherin pääminis- aktiivisesti kouluilla ja yliopistoissa pu- sa. Sama tiukkoja ammattiyhdistyslake- terikaudella ja jolle ei näy loppua vielä humassa nuorille järjestäytymisestä. On- ja tehtaileva hallitus on nyt ongelmissa tänäkään päivänä. Liittojen toimintaa gelma on se, ettei suuri osa nuorista edes Brexit -sopimuksensa kanssa. Konserva- Iso-Britanniassa sääntelevät jyrkät am- enää tiedä, mikä on ammattiliitto saati, tiivien kompuroiva ja heikoksi mielletty mattiyhdistyslait, jotka antavat järjes- miksi heidän kannattaisi kuulua sellai- pääministeri Theresa May ei ole varma, täytyneille työntekijöille vain hyvin ka- seen. Monet tietävät liitoista vain sen, onko hänellä parlamentin tukea Brexit pean liikkumatilan edistää työntekijöi- minkä he lukevat lehdistä: lakkoja rau- -sopimukselle vai ei. Mikäli Brexit -so- den asemaa suhteessa työnantajaan. tateillä, lakkoja julkisella sektorilla. pimus kaatuu parlamentissa, seuraa tästä Vaikka lakkoilu ja muut työtaistelu- todennäköisesti uudet parlamenttivaa- toimenpiteet ovat jyrkästi vähentyneet, lit. tästä huolimatta uusia liittojen vastaisia Ei ole mikään salaisuus, että liitot lakeja on säädetty aivan viime vuosina. laittavat toiveensa oppositiossa istu- Nykylainsäädäntö edellyttää, että liitto vaan Työväenpuolueeseen, jota johtaa voi ryhtyä lakkoon ainoastaan, jos siitä tällä hetkellä ammattiyhdistysliikkeelle on jäsenäänestys ja äänestykseen osallis- myönteinen Jeremy Corbyn. Corbynin tuu yli puolet kaikista, joita lakko kos- johdolla Työväenpuolue on ensimmäis- kee. Jotta lakko on laillinen, täytyy ää- tä kertaa lähes 10 vuoteen noussut uh- nestyksestä saada sille myös enemmis- kaamaan Konservatiivien valtaa Iso-Bri- tön tuki. Äänestystuloksista riidellään tanniassa. Puolue on vaaliohjelmassaan oikeudessa asti, koska työnantajalla on Pelkona Brexit ja mm. sitoutunut tarkastelemaan ammat- mahdollisuus riitauttaa äänestyksen tu- toiveena Työväenpuolueen tiyhdistyslakeja ja lisäämään liittojen los. Tukilakot on kielletty kokonaan. muodostama hallitus toimintamahdollisuuksia. Laittomaan lakkoon ryhtyvälle liitol- Iso-Britannian poliittinen järjestelmä Brexitistä huolimatta Iso-Britan- le voi seurata toimenpiteestä merkittä- on ollut myllerryksessä sen jälkeen, kun nian ammattiyhdistysliike on edelleen viä taloudellisia seuraamuksia. Suomes- maa päätti kansanäänestyksen seurauk- painottanut yhteistyötä muiden mai- sa laittomasta lakosta määrätään liitolle sena käynnistää eroprosessin Euroopan den liittojen kanssa. Pelkkä kansallinen seuraamuksena usein muutaman tuhan- Unionin jäsenyydestä yli kaksi vuotta edunvalvonta ei enää riitä, sillä työn- nen euron suuruinen hyvitysmaksu. sitten. Äänestyksen jälkeen Iso-Britan- tekijöitä kohtaavat uhkat ja ongelmat Koska liittojen liikkumatila on nia on käynyt taukoamatta neuvottelui- ovat luonteeltaan usein kansalliset ra- Iso-Britanniassa niin kapea, työntekijät ta EU:n kanssa siitä, minkälaisilla eh- jat ylittäviä. TUC:n viesti suomalaisil- eivät näe syytä järjestäytymiselle. Hei- doilla maa siirtyy ns. Brexitin jälkeiseen le kumppaneille onkin selkeä: Vaikka kon järjestäytymisasteen takia työnan- aikaan. Neuvotteluiden seurauksena Iso-Britannia lähtee EU:sta, ammattilii- tajat eivät suostu sopimaan työpaikkaa osapuolet ovat saavuttaneet alustavan tot eivät lähde Euroopasta. n

Voima & Käyttö • 7/2018 • 37 KONEMESTARI- JA SÄHKÖMESTARISORMUS Svenska 1. Kultasormus Maskinbefälsföreningen • Koko kultainen 14K • Mahdollisuus nostaa sormuk- i Helsingfors r.f. sen arvoa timanteilla (2 kpl) tai kolmella (sivuille ja yksi keskelle), jotka nostavat tillönskar alla sormuksen hintaa. ina medlemmar 2. Kultakanta/hopearunko och förbundets • Sterling hopea (925), 14K kultamerkki medlemsföreningar

3. Hopeasormus en God Jul och • Kokonaan hopeaa ett Gott nytt år 2019!

Sormusten hinnat: tarkista viimeisin hinta Joachim Alatalolta. Hinnat sisältävät alv:n, kaiverruksen ja hyvän rasian. Sormukset valmistetaan 4–6 erässä vuosittain sekä numeroidaan. Hintaan lisätään lähetyskulut. Sormustilauksen voi tehdä sähköpostilla: [email protected], jossa ilmenee tilaajan nimi, mikä sormus ja sormuksen koko tai täyttämällä alla oleva tilauskaavake, joka lähetetään liiton toimistoon osoitteella: Joachim Alatalo Suomen Konepäällystöliitto Mikonkatu 8 A Turun 00100 Helsinki Konepäällystöyhdistys – Åbo Tilaan: ____ kpl 1. Kultasormus ____ kpl 2. Kultakanta/hopearunko Maskinbefälsförening ry. ❑ 2 timanttia ❑ 3 timanttia ____ kpl 3. Hopeasormus Toivottaa kaikille jäsenilleen, Sormuksen koko ______tukijoilleen sekä

Allekirjoitus ______yhteistyökumppaneilleen Hyvää Nimi ______Osoite ______Joulua ______ja Onnellista Uutta Vuotta!

38 • Voima & Käyttö • 7/2018 PAPERITEOLLISUUDEN, MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN JA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTA- SOPIMUSTEN MUKAINEN KOULUTUS VUONNA 2019

Työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat perustaneet liittojen mushenkilöt saavat yhteistoimintasopimusten ay-koulutusta väliset koulutustyöryh-mät, joiden tehtävänä on hyväksyä ka- koskevin edellytyksin osallistua heidän kuukausipalkkaansa lenterivuosittain toimihenkilösopimusten osana noudatetta- vähentämättä, ja jolta maksetaan liittojen sopima ateriakus- vien yhteistoimintasopimusten mukaista koulutusta koskeva tannusten korvaus kultakin kurssipäivältä koulutuksen järjes- kurssitarjonta sekä vahvistaa ateriakorvauksen suuruus. Vuo- täjälle. Vastaavat Ay-koulutukset on mainittu kurssiluettelon den 2019 kurssitarjonta vastaa vuodelle 2018 vahvistettua kohdassa II. kurssitarjontaa. Keskusjärjestöjen EK–STTK välinen koulutustyöryhmä ei Etuuksien saamisen edellytyksenä on, että hakija täyttää yh- enää sovi koulutukseen liittyvistä asioista, vaan vuodesta 2018 teistoimintasopimuksen mukaiset: alkaen liittojen väliset koulutustyöryhmät päättävät vuosittai- a. yleiset korvauksen saamisen edellytykset, sesta kurssitarjonnasta ja sopivat ateriakorvauksen. b. osallistujakohtaiset edellytykset, ja Liittojen väliset koulutustyöryhmät ovat hyväksyneet alla c. kurssikohtaiset edellytykset. olevan kurssiluettelon mukaisesti yhteistoimintasopimuksissa tarkoitetun Ay-koulutuksen ja yhteisen koulutuksen vuodeksi Ateriakustannusten korvauksen suuruudeksi on sovittu 25,34 2019 sekä Ammattiliitto Pro ry:n, että Suomen Konepäällys- euroa vuonna 2019. töliitto ry:n jäsenten osalta. Osallistumisoikeus ja korvaukset kyseisille kursseille osallistumisesta määräytyvät työehtosopi- Yhteinen koulutus (5.1) musten osana noudatettavien yhteistoimintasopimusten mu- Koulutustyöryhmät ovat yhteistoimintasopimusten 5.1-koh- kaisesti. dan yhteistä koulutusta koskevin edellytyksin hyväksyneet järjestettäväksi liitteen mukaiset kurssit nro:t 61–62 Ammat- Ay-koulutus (5.2) tiliitto Pro ry:n osalta. Yhteistoimintasopimusten 5.2 perusteella koulutustyöryhmät Yhteistoimintasopimusten mukaan yhteisille kursseille ovat hyväksyneet liitteen mukaiset työsuojeluinfot ja luotta- osallistumisesta sovitaan paikallisesti. Korvaukset yhteisil- mushenkilöiden peruskoulutus sekä kurssit nro:t 1–60 sellai- le kursseille osallistuttaessa määräytyvät yhteistoiminta-sopi- seksi ay-koulutukseksi, johon Ammattiliitto Pro ry:n luottamuksen 5.1-kohdan mukaan.

Metsäteollisuus ry Puusepänteollisuus ry Ammattiliitto Pro ry Suomen Konepäällystöliitto ry

I AMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019 Koulutusohjelma on suunniteltu niin, että tietyn nimiset koulutukset ovat sisällöllisesti samanlaisia ja siten toisilleen vaihtoehtoisia.

Luottamushenkilöiden peruskoulutus täväänsä liittyvät toiminnan raamit. Koulutuksessa saadaan Kohderyhmä: 1. jakso uudet luottamusmiehet valmiuksia toimia neuvottelijana työpaikan erilaisissa tilan- ja työsuojeluvaltuutetut teissa. 1. jakso 2. jakso 2. jakso vain luottamusmiehille 1. Turku 13.–15.2. 13.–15.3. (K-nummi) 2. Oulu 13.–15.2. –”– Tavoite: Luottamushenkilö ymmärtää rooliinsa liittyvät 3. Kirkkonummi 13.–15.2. –”– tehtävät ja vastuut sekä hahmottaa toiminta-verkostonsa. 4. Tampere 20.–22.2. 20.–22.3. (K-nummi) Luottamushenkilö tietää työntekijän oikeudet, velvollisuu- 5. Jyväskylä 20.–22.2. –”– det ja niiden perusteet sekä osaa soveltaa edunvalvonnan 6. Lahti 20.–22.2. –”– työvälineitä. 7. Pori 27.2.–1.3. 10.–12.4. (K-nummi) Luottamusmiesten peruskoulutuksen jatko-osan tavoit- 8. Kuopio 27.2.–1.3. –”– teena on täsmentää luottamusmiehen roolia edunvalvojana 9. Kirkkonummi 6.–8.3. –”– ja työyhteisön kehittäjänä. Luottamusmies ymmärtää teh-

Voima & Käyttö • 7/2018 • 39 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

• Teksti ja kuvat: Päivi Saarinen, asiantuntija, Suomen Konepäällystöliitto • YAP SOLUTIONS ON OSTANUT SKL:N LUOTTAMUSMIESTEN ATTIDON ASUITE- AJANKOHTAISPÄIVÄT 8.–9.11.2018 LIIKETOIMINNAN

Luottamusmiesten ajankohtaispäivät 2018 (ent. Kokous- ja neuvottelutaidon kurs- JA VAIHTANUT si) pidettiin 8.–9.11.2018 Tampereen Holiday Clubin Kylpylässä. Osallistujia oli yli NIMEÄÄN 20 luottamusmiestä SKL:n meri-, valtio-, energia- ja kuntasektorilta. Ensimmäisenä päivänä opintojohtaja Merja Hanhela TJS Opintokeskuksesta YAP Solutions Oy ja Attido Oy ovat koulutti kurssilaisia neuvottelutaidosta ja toisena päivänä koulutussuunnittelija allekirjoittaneet sopimuksen, jolla Marika Ojala samasta TJS:stä neuvotteluviestinnästä ja -esiintymisestä. YAP Solutions on ostanut Attidon Aktiiviset ja keskustelevat kurssilaiset osallistuivat ahkerasti molempina päivinä aSuite-liiketoiminnan. Kaupassa At- mm. erilaisiin ryhmätöihin. n tidon aSuite-liiketoiminnan henki- löstö, asiakassopimukset ja aSuite-oh- jelmisto ovat siirtyneet 1.11.2018 alkaen YAP Solutionsille. YAP Solutions tuottaa edunvalvontaan ja työttömyysturvaan eri- koistuneita palveluita ja se toteuttaa tällä kaupalla strategiaansa ammattiliittojen- ja työttömyyskassojen liike- toiminnoissa. – Tämän liiketoimintakaupan myötä otamme merkittävän loikan kohti visiotamme toimialan uudista- jana. Olemme innoissamme vahvistu- neesta osaamisestamme, jonka kautta pystymme entistä paremmin palvele- maan kaikkia asiakkaitamme, YAP Solutionsin toimitusjohtaja Heikki Kärki kommentoi. YAP Solutions on vuonna 1978 perustettu palvelulähtöinen IT-talo, jonka henkilöstö koostuu liiketoimintakaupan myötä yhteensä 70 toi- miala- ja ohjelmistokehityksen osaa- jasta. YAP Solutions toteuttaa samalla toisen ison uudistuksen: yritys on ottanut käyttöön uuden nimen, Fu- tunio. n

50. KUNNIAKÄYNTI MEREEN MENEHTYNEIDEN MUISTOKSI

Merenkulkujärjestöjen kunniakäynti merenkulkijoiden ja me- medaljongin muotoinen veistos, jossa on teksti: Suomen mereen menehtyneiden muistomerkillä Helsingissä Eiran ran- renkulkijoille, Till Finlands sjöfarare MCMLXVIII. Teos kuuluu nassa Ursinin kalliolla järjestettiin tänä vuonna (3.11.2018) HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. 50:ttä kertaa. Suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden kunniaksi Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerk- ja tunnustukseksi tehdystä muistomerkistä tuli aikaa myöden ki (alun perin Merenkulun muistomerkki) valmistui Merisa- myös mereen menehtyneiden muistomerkki. Vuonna 1984 tamanrantaan vuonna 1968. Muistomerkki on kuvanveistäjä seinämän sisäpintaan kiinnitettiin muistolaatan Itämerellä Oskari Jauhiaisen ja arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittele- 7.12.1979 myrskyssä uponneen ms Malmin mukana menehty- ma betoninen, majakkamainen veistos, jonka latvassa 12 met- neille. rin korkeudessa palaa ikuinen tuli. Kova tuuli sammuttaa kui- Kunniakäynnin aikana Finnpilotin ja Suomen Meripelas- tenkin tulen ajoittain. Tulen uudelleen sytyttämisestä huoleh- tusseuran alukset tekivät ohimarssin. Alussaattueessa oli myös tii Gasum kaupungin tilauksesta. mukana luotsivene viimetalvisen onnettomuuden muistoa Muistomerkin betoniseinäkkeiden muodostamassa kes- kunnioittaen. n kiössä maan tasalla on pronssiin valettu kompassiaiheinen ja

40 • Voima & Käyttö • 7/2018 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Koneet ja laitteet Sukelluspalvelut Alfa Laval ...... s. 42 Diving Group ...... s. 43 Rannikon Sukelluspalvelu Oy ...... s. 43 Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh ...... s. 42 Sähköasennukseet Laivasähkötyö Oy ...... s. 43 Kunnossapitopalvelut Konemestaripalvelu Korhonen Oy ...... s. 43 Teollisuuspolttimet Suomen Teollisuuspoltin Oy ...... s. 41 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy...... s. 43 Tiivisteet Densiq ...... s 43 Laivaelektroniikka ja huolto Tiivistetekniikka ...... s. 43 ATMarine ...... s. 43 Tarseal Oy ...... s. 42

Laivakorjauksia Tulenkestäviä muurauksia ABB ...... s. 43 Erikosmuuraus Oy ...... s. 42 JAPMetalli ...... s. 42 Voimalaitos ja prosessipolttimet Laivatarvikkeita Oilon Energy Oy ...... s. 43 Tecmarin Ship Supply ...... s. 42 Öljy ja kaasupolttimia Lämpötekniset laitteet Laivapoltin ...... s. 43 Viitosmetalli Oy ...... s. 42 Öljynpuhdistusratkaisut Paineenalaiset tiivistykset KiLYhtiöt Oy ...... s. 42 FSCService ...... s. 43

Palovartiointia Alandia Easy Wash...... s. 41

Markkinoiden parhaat PALOVARTIOINTI – BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva henkilökunta, paloautot ja palopumput Weishaupt- • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig teollisuuspolttimet personal, brandbilar och brandpumpar moneen käyttöön laajalla tehoalueella! PUHDISTUSTYÖT – RENGÖRINGSARBETEN • Korkeapainepesut ja märkäimut. Teollisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. WM-sarjan kestävät ja luotettavat öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet, joissa palamisen hyötysuhde on • Högtryckstvättning och våtsugning. Industri, aivan omaa luokkaansa. Tehoalue 70 kW - 11000 kW. fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR. LIETTEENKUIVAUS – SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Pohjoismaissa. • Slamcentrifugering i hela Norden.

WM-G10 WM-G20 WM-G30

UUTUUS! WKmono80 - WKmono80 tehokas poltin raskaan teollisuuden tarpeisiin tehoalueella WM-50 2000 kW - 17000 kW. WKmono80

Weishaupt-polttimia edustaa Suomen Teollisuuspoltin Oy RESCUE TEAM FINLAND / EASY WASH Ota yhteyttä: puh. 040 654 5352 | www.teollisuuspoltin.fi Långkärrvägen 12, 65760 ISKMO 06 321 8200, päivystys/dejour: 0400 166 263 www.easywash.fi [email protected]

Voima & Käyttö • 7/2018 • 41 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Tulenkestävät muuraukset ja massaukset Savupiippujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpaikantyöt ERIKOISMUURAUS OY PL 117, 04301 TUUSULA Lasse Niemelä, puh. 040 548 7328, 050 376 7407 [email protected]

Erikoismuuraus Oy_140x40.indd 1 27.2.2015 11.41

Lämpö- ja painelaitteiden valmistusta Heinolassa jo yli 20 vuoden kokemuksella.

• Kaasu- tai öljykäyttöiset höyry- ja lämpökeskukset Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä • Venttiiliasemat maakaasulle, metanolille, vedylle tai öljylle PUHELIN • Raskaan polttoöljyn pumppaus- ja esilämmitysasemat +358 40 848 5610 • Vesiturbiinilaitosten öljynjäähdytysjärjestelmät • Kaukolämmön nestesuodattimet • Lauhdepumppuasemat • Syöttövesi-, lauhde- ja ulospuhallussäiliöt [email protected] • Pisaraerottimet, höyrytukit, • Lämmönsiirtimet ja lämmönsiirtoasemat lauhdeastiat, näytejäähdyttimet sekä näytteenottoasemat • Kaasu-, höyry- ja öljyputkistot Lämpötekniikan edelläkävijä

PUMPPUJEN TIIVISTEET

30 Dirty job well done

MEKAANISET TIIVISTEET Puh. +358 20 155 8250 • Kaikkiin pumppuihin faksi +358 20 155 8259 • Suoraan varastosta KORJAUS JA HUOLTO • Kaikki tiivistemerkit Puhdistamme • Pilssit • Konehuoneet • Tuotanto- ja prosessilinjat Tarseal Oy • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet www.tarseal.fi puh. 02 430 4009 Pesupalvelu Hans Langh Oy [email protected] Piikkiö ja Helsinki | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

42 • Voima & Käyttö • 7/2018 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Rungon tarkastukset & puhdistukset Rungon & putkistojen ultraäänimittaukset ABB TurboahtimetTurboahtimet Laivadieseleiden huolto ja korjaus Teollisuuslaitosten sukellustyöt p. 010 22 26477 Myynti: Tel. 010 221 1 Täydelliset konehaalaukset Rannikon Sukelluspalvelu Oy [email protected] 010 222 6379 CAT Authorized Marine Dealer Coastal Diving Service Ltd ABBHuolto: Oy, Turboahtimet Tel. 010 222 6477 [email protected] KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit Pikku-Hietanen, Kotka Lyhtytie 20 Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt 0400 751 399, 0400 803 926 00750 Helsinki [email protected] ABB Oy, Koneiden linjaukset ja muovivalut www.sukelluspalvelu.fi ABBTurboahtimet Asiakaspalvelukeskus p.Lyhtytie 010 22 2021999 ISO 9001 -sertifioitu www.abb.fiPL 20 www.marinediesel.fi ABB00751 vaihde HELSINKI p. 010 22 11 Eteläkaari 10, 21420 Lieto Puh 020 711 8220

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset www.lst.fi Vuodesta 1977 • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Varoventtilien säätö ja • Laivasähköasennukset käynninaikainen • Teollisuuden sähköasennukset www.oilon.com Koestus DENSITEST-menetelmällä • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet Vuodesta 1985 • Kaapeliradat ja tarvikkeet Pl 31, 33901 TAMPERE • Webshop Puh. (03) 254 0750 LAIVASÄHKÖTYÖ OY www.fsc-service.fi Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340 [email protected]

Konemestaripalvelu Korhonen Oy Konekunnossapidon ammattilainen • suunnittelu • valvonta • varaosahallinta www.konemestaripalvelu.com 040 5833 090

Tarjantie 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 [email protected] AT-Marine Oy www.laivapoltin.fi Palveluksessa maalla ja merellä Navigointi-, ja merenkulkulaitteet • Kommunikointilaitteet • Erikoiselektroniikkalaitteet Tiivisteratkaisuja jo vuodesta 1918 puolustusvoimille • Oma tuotanto mm. grafiittitiivisteet Säiliömittauslaitteet ja 24/7 päivystys lastausvarret teollisuudelle EN1591-4 sertifioitu laippaliitoskoulutus Puh. 040 775 0562 www.atmarine.fi [email protected] www.densiq.com

Voima & Käyttö • 7/2018 • 43 navigatmarinepalveluksessanne.indd 1 21.8.2014,34 .4 Nro 007 Kemin Konemestariyhdistys JÄSENYHDISTYKSET / (Perust. – Grund. 1941) • Puh.joht. Tapio Huuska Heikinkuja 10, 94100 Kemi MEDLEMSFÖRENINGAR puh. 050 598 9015 • Varapuh.joht. Kalle Kostamo SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. 044 504 7199

JÄSENYHDISTYKSET / • Siht. Timo Kesti Seponkatu 30, 94830 Kemi FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. 044 099 3900

MEDLEMSFÖRENINGAR • Rah.hoit. MarjaLeena Huuska Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 041 507 8442 Nro 001 Föreningens lokal Ounasvaaragränden 1 C 50. Månadsmöten den första helgfria onsdagen i EteläSaimaan Konepäällystöyhdistys Yhdistys kokoontuu erikseen ilmoitettuna januari, mars, maj, september, november samt (Perus. – Grund. 1921) ajankohtana december kl. 18.00, styrelsemöte kl. 17.30. Juni, juli och augusti, inga möten • Puh.joht. Tapani Hirvonen Nro 008 Iltaruskonkuja 5, 55120 Imatra KeskiPohjanmaan Konemestariyhdistys – puh. 040 540 1385 Nro 004 Helsingin Konemestariyhdistys Mellersta Österbottens • Varapuh.joht. Sami Niemelä (Perus. – Grund. 1869) Maskinmästareförening Ankkurikaari 21, 54915 Taipalsaari (Perust. – Grund. 1939) puh. 0400 664 760 • Puh.joht. Jari Luostarinen [email protected] Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki • Puh.joht. Lauri Mattila puh. k. 050 310 3347 Kihutie 15, 68630 Pietarsaari • Siht. Pekka Sievänen [email protected] puh. k. 06 723 4538, t. 040 849 9750 Kalervonkatu 53, 53100 Lappeenranta puh. 050 437 5649 • Varapuh.joht. Heikki Kohtala • Varapuh.joht./Rah.hoit. Teuvo Pietilä [email protected] Pitkäjärvenranta 2 B, 02730 Espoo Runsanmäki 4, 68660 Pietarsaari puh. t. 041 513 7713 puh. t. 0204 169 284, 040 585 2284 • Rah.hoit. Seppo Pääkkönen [email protected] Sunisenkatu 6, as 23, 53810 Lappeenranta • Siht. Esa Jylhä puh. 0400 208 745 • Siht. Veijo Limatius Kermatie 4, 67900 Kokkola Ryytimaantie 8, 01630 Vantaa puh. k. 040 556 1667, t. 040 779 8508 Kokoukset syystoukokuun aikana, kuukauden puh. t. 040 334 5380 kolmantena arkikeskiviikkona klo 18.00 [email protected] Nro 009 Lappeenrannnan pääkirjasto, Valtakatu 47, KeskiSuomen Konemestariyhdistys 53100 Lpr • Rah.hoit. Kimmo Ruuskanen (Perust. – Grund. 1947) Anjankuja 3 B 114, 02230 Espoo Nro 002 puh. 040 548 3883 • Puh.joht. Pasi Peräsaari Haminan Konemestariyhdistys [email protected] Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski (Perus. – Grund. 1947) puh. 040 531 7574 Kokoukset pidetään syystoukokuun välisenä • Puh.joht. Juha Suomalainen aikana (vaalikokous joulukuussa ja vuosikokous • Varapuh.joht. Hannu Orslahti Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina maaliskuussa) kuukauden ensimmäisenä Kuikantie 322, 41140 Kuikka puh. 040 171 9161 arkikeskiviikkona klo 19.00, osoitteessa puh. 0400 540 493 [email protected] Tunturinkatu 5 A 3, 00100 Helsinki. Mikäli em. ajankohta on pyhä tai aattopäivä, pidetään kokous • Siht. Tapio Roiha • Varapuh.joht. Niilo Siro seuraavan viikon keskiviikkona. Tervetuloa Satamakatu 21 A 18, 40100 Jyväskylä Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö puh. 040 845 6791 puh. 040 502 8131 Nro 005 Hämeenlinnan Konemestariyhdistys • Rah.hoit. Pekka Raatikainen • Siht./rah.hoit. Juhani Jussilainen (Perust. – Grund. 1945) Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila puh. 0400 861 208 puh. 040 554 5239 • Puh.joht. Markku Säynäjäkangas [email protected] Länsitie 25, 12240 Hikiä Kokoukset kuukauden toisena keskiviikkona puh. t. 0107 551 267, 050 400 5965 klo 19.00 Ravintola Sohvissa Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan kirjeitse • Varapuh.joht. Jari Kuumola Nro 010 Nro 003 Perjalantie 6 A 22, 11120 Riihimäki Kotkan Konepäällystöyhdistys Svenska Maskinbefälsföreningen i Hfors puh. 046 921 4280 (Perust. – Grund. 1923) (Perust. – Grund. 1909) • Siht. Mika Nurmi www.kotkaengineers.fi • Ordf./kassör Leif Wikström Sompiontie 1 A 3, 11130 Riihimäki Brovägen 2 bst. 1, 02480 Kyrkslätt puh. 050 575 9367 • Puh.joht. Antti Luostarinen tel. 045 212 1466 Vipusenkatu 1, 48700 Kotka [email protected] • Rah.hoit. Risto Mukkala puh. 050 355 2083 Hämeenkatu 13 B 20, 05800 Hyvinkää [email protected] • Viceordf./sekr. Bo Wickholm puh. 050 530 0418 Lisebergsvägen 33, 01180 Kalkstrand • Varapuh.joht. Markku Suni tel. 0400 670 745 Jollapolku 8, 48310 Kotka puh. 0400 659 578 [email protected]

44 • Voima & Käyttö • 7/2018 • Siht. Jori Spännäri • Varapuh.joht. Matti Kämi Kajaanin kerho Kesäniementie 12, 48300 Kotka Syrjätie 10, 15560 Nastola puh. 040 539 1008 • Puh.joht. Taisto Karvonen [email protected] • Siht./rah.hoit. Juha Sinivaara Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kajaani Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti puh. 0400 278 695 • Rah.hoit. Jouko Pettinen puh. 050 554 1177 Rotinpää 25, 48300 Kotka sihteeri@lahdenkone...* Raahen kerho puh. 0400 432 824 [email protected] Kuukausikokoukset tammitoukokuun ja • Puh. joht. Hannu Pesonen syysjoulukuun ensimmäisenä arkistorstaina Toppilansaarentie 3 C 49, 90500 Oulu Kokoukset talvikuukausien ensimmäisenä klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. puh. 0400 372 882 arkitorstaina klo 18.30 kokouspaikka Sähköpostiosoitteiden loppuosa on [email protected] Ravintola Vausti *@lahdenkonemestariyhdistys.fi Nro 016 Nro 011 Nro 014 Pargas Maskinbefälsförening Konemestarit ja Energiatekniset KME Mikkelin Konepäällystöyhdistys (Perust. – Grund. 1925) (Perust. – Grund. 1958) (Perust. – Grund. 1948) www.pargasmaskinbefal.fi www.kme.fi • Puh.joht. Seppo Piira Suentassu 4, 50150 Mikkeli • Ordf. Tage Johansson • Puh.joht. Pertti Roti puh. 044 735 3726, t. 015 195 3808 Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas puh. 09 617 3041 [email protected] tel. hem 044 458 0425, 040 845 8042 [email protected] • Varapuh.joht. Osmo Blom • Viceordf./kassör JanErik Söderholm • Varapuh.joht. Jarmo Lahdensivu Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Skepparvägen 35, 21600 Pargas puh. 045 125 4859 puh. 040 564 4829 tel. 040 753 0554 [email protected] [email protected] • Siht. Tapio Haverinen • Siht. Jari Manninen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli • Sekr. Berndt Karlsson [email protected] puh. 044 735 3739 Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas [email protected] tel. 040 735 2182 • Varasiht. Rami Vaheri [email protected] [email protected] • Rah.hoit. Mika Manninen Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Nro 017 • Rah.hoit. Lasse Laaksonen (päivätyö) puh. 044 735 3898 Porin Konemestariyhdistys puh. 040 739 3363 [email protected] [email protected] (Perust. – Grund. 1894) Kuukausikokoukset tammi, maalis, touko, • Puh.joht. Pasi Kaija Yhdistyksen sähköpostiosoitteet ovat syys ja marraskuussa kuukauden ensimmäisenä Setäläntie 16, 29200 Harjavalta [email protected]. Yhdistyksen postiosoite arkitiistaina klo 19.30 Ravintola Pruuvi, Mikkeli puh. 0400 466 513 on Ristolantie 10 A, 00320 Helsinki. Yhdistyksen [email protected] yleisistä kokouksista ilmoitetaan ensisijaisesti Nro 015 Voima ja Käyttö lehdessä ja www.kme.fi. Mutta Oulun Konemestariyhdistys • Varapuh.joht. Jorma Elo ellei se jostain syystä ole mahdollista, kuukauden (Perust. – Grund. 1903) Kivenhakkaajankatu 33, 28130 Pori ensimmäisen maanantain Helsingin Sanomissa. puh. 050 586 3528 • Puh.joht./siht. Ari Heinonen Nro 012 Hekkalanlahdentie 24, 90820 Kello • Siht./Rah.hoit. Timo Kuosmanen Kuopion Konepäällystöyhdistys puh. 040 354 6047 Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori (Perus. – Grund. 1899) [email protected] puh. 0400 439 995 [email protected] • Puh.joht. Veikko Lappalainen • Varapuh.joht. Veikko Eerikkilä Kehvonmäentie 16, 71800 Siilinjärvi Nokikanantie 2 A 1, 90150 Oulu • Laivaasiamies Pertti Venttinen puh. 040 709 7355 puh. 044 330 0241 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori [email protected] puh. 0400 556 345 • Varapuh.joht. Mika Kinnunen [email protected] Siikaniemenkatu 11 as 1, 70620 Kuopio • Rah.hoit. Kai Väisänen puh. 040 709 7367 Villentie 5, 90850 Martinniemi Kokoukset tammitoukokuun ja syysjoulukuun puh. 0500 184 220 aikana joka kuukauden toisena keskiviikkona klo • Siht. Veijo Tolonen [email protected] 18.30 Porin Klubilla, Eteläranta 10. Vuosikokous Lehtoniementie 116 A 25, 70840 Kuopio huhtikuussa ja vaalikokous joulukuussa puh. 040 709 7336 • Teollisuusjaost. yhdysmies Hannu Pesonen puh. 040 372 882 Nro 018 • Rah. hoit. Merja Korhonen [email protected] Rauman Konepäällystöyhdistys Häntäahontie 33, 70800 Kuopio (Perust. – Grund. 1926) puh. 040 709 7198 • Laivaasiamies/Tyött.kassaasiamies Sauli Teräsmö www.rkpy.fi Kuukausikokoukset talvikuukausina erikseen Kirkkotie 8a C11, 90830 Haukipudas puh. 040 178 8017 ilmoitettuna aikana • Puh.joht. Kari Sinikallas [email protected] Kourulantie 541, 26560 Kollaa puh. 044 377 5031 Nro 013 Kuukausikokoukset 2018 Oulu laivalla, [email protected] Lahden Konemestariyhdistys Toppilanlaituri 4, 90520 Oulu kello 18:00. Kokouspäivät: 15.1., 12.2., 16.4., 14.5., 10.9., 8.10. ja (Perust. – Grund. 1945) • Varapuh.joht. Anitta Heikura 10.12. Maaliskuun ja marraskuun sääntömääräisistä Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela kokouksista on erillinen ilmoitus. www.lahdenkonemestariyhdistys.fi puh. 044 455 8040 [email protected] • Puh.joht. Lauri Honkola Hepolantie 5, 5540 Villähde puheenjohtaja@lahdenkone...*

Voima & Käyttö • 7/2018 • 45 • Siht. Mervi Fagerström • Rah.hoit. Ismo Sahlberg • Siht. Kari Virtanen Jepyrtie 17, 26200 Rauma puh. 050 454 2437 puh 0400 825 882 puh. 044 533 8371 [email protected] [email protected] mervi.fagerströ[email protected] • Huoneistoasiat Reima Angerman • Rah.hoit. Hannele Haaranen • Rah.hoit. Petteri Uutela Kokkokatu 44, 20100 Turku Rytyntie 3 C 66, 30300 Forssa Hakapolku 4, 27100 Eurajoki puh. 0400 417 757 puh. 040 524 0492 puh. 050 517 2271 [email protected] [email protected] Turun kerho • Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen Kuukausikokoukset pidetään talvikuukausina Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku • Puh.joht. Mauno Hasunen erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Kokouksien puh. 050 512 3222 Siltavoudinkatu 1 as. 19, 21200 Raisio ajankohdat ilmoitetaan yhdistyksen kotisivuilla. [email protected] puh. 050 511 0077

Nro 019 Yhdistyksen kokoukset pidetään joka kuukauden Savonlinnan Konemestariyhdistys ensimmäisenä arkitorstaina (syys–toukokuu) Vaasan kerho (Perust. – Grund. 1933) klo 19.00 yhdistyksen huoneistossa Puutarhakatu 7 a as. 2, 20100 Turku. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Voima ja • Puh.joht. Esa Pekkinen Helmikuun kuukausikokous on yhdistyksen Käyttö lehdessä Vipusenkatu 5 B 20, 57200 Savonlinna vuosikokous ja joulukuun kokous on vaalikokous. Keskustelukerho Ikäveljet kokoontuvat parittomien Nro 024 • Varapuh.joht. Juha Puurtinen viikkojen tiistaina (syys–toukokuussa) klo 11.00– Loviisan Voimalaitosmestarit 12.30. Tottinkatu 2 B 16, 57130 Savonlinna (Perust. – Grund. 1974) puh. 050 599 6541 Yhdistyksen sähköposti on [email protected] ja kotisivut www.tkpy.fi. • Puh.joht. Pekka Vainio • Siht./rah.hoit. Veijo Anttonen Yhdistyksen tilinumero on FI75 5710 0420 3995 29 (vuokrat, lahjoitukset yms., ei osallistumismaksuja). Pohjolantie 46, 04230 Kerava Kangasvuokontie 21 C 27, 57220 Savonlinna puh. 040 483 8470 puh. 0400 847 720 Huvitoimikunnan tilinumero on FI53 5710 0420 3995 37, tähän maksetaan kaikki osallistumismaksut. • Varapuh.joht. Timo Järvimäki Kokoukset pidetään erikseen ilmoitettavana Reitsaarentie 41, 48910 Kotka ajankohtana puh. 041 436 6017 Nro 022 [email protected] Nro 020 Vaasan Konemestariyhdistys – Tampereen Konemestarit ja Insinöörit Vasa Maskinmästareförening • Siht. Markku Sopanen (Perust. – Grund. 1937) (Perust. – Grund. 1911) Kuovintie 2, 49220 Siltakylä puh. 040 775 3508 • Puh.joht. Pentti Aarnimetsä • Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi Tieteenkatu 6 A 74, 33720 Tampere puh. 050 530 3330 • Rah.hoit. Pekka Tahvanainen puh. 040 758 9869 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa [email protected] • Varapuh.joht. Keijo Laitinen puh. k. 019 509 035, t. 019 550 4112 puh. 040 841 9156 • Varapuh.joht. Martti Nupponen Nro 025 Porrassalmenkuja 4 A 11, 33410 Tampere • Siht./sekr. / rah.hoit./kassör Ålands energi och sjöfartstekniska puh. 050 522 0730 VeliPekka Uitto förening ÅESF puh. 050 540 5431 (Perust. – Grund. 1942) • Siht. Eero Kilpinen • Laivaasiamies Timo Leppäkorpi Ahvenisjärventie 22 C 42 www.maskinisterna.ax 33720 Tampere Yhdistys kokoontuu talvikuukausina puh. 050 545 5765 • Ordf. Hans Palin [email protected] kuukausikokouksiin neljä (4) kertaa: syyskuussa, joulukuussa, kuukausi/vaalikokous, helmikuussa, Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn kuukausi/vuosikokous sekä toukokuussa, em. tel. 040 723 7220 • Rah.hoit. Joachim Alatalo [email protected] puh. 050 345 1052 kokouskuukausien ensimmäisenä arkitorstaina, ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka: Hotelli Teklan ravintola Brando, Palosaarentie 58, klo 18.00 • Viceordf. Ole Ginman Kuukausikokoukset pidetään erikseen Musterivägen 2, 22410 Godby ilmoitettavana ajankohtana Föreningen har månadsmöten fyra (4) gånger tel. 0500 566 503 under vinterhalvåret: september, december/valmäte, Nro 021 • Kassör Thomas Strömberg Turun Konepäällystöyhdistys februari/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles första helgfria torsdagen, om inte annan meddelas. Segelmakargatan 11 A 11, 22100 Mariehamn (Perust. – Grund. 1874) Mötesplats Hotelli Tekla, restaurang Brando, tel. 018 15 572 Brändövägen 58, kl. 18.00 www.tkpy.fi Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans Palin. Månadsmöte den andra tisdagen i månaden • Puh.joht. Jukka Lehtinen Nro 023 kl. 19.30 i Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, Somersojantie 13, 21220 Raisio Julkisen alan merenkulku, erikois augusti puh. 040 4854269 ja energiatekniset JAME [email protected] (Perust. – Grund. 1950) Nro 026 Kokkolanseudun konemestarit • Varapuh.joht. Harri Piispanen www.jame.fi (Perust. – Grund. 1974) Kattarakatu 3, 21260 Raisio puh. 050 445 9932 • Puh.joht. Tapio Wallin • Puh.joht. Järvinen Tapio [email protected] Uudenmaantie 22–24 as. 5, 04410 Järvenpää Saaristokatu 4, 67900 Kokkola puh. 050 567 0191 puh. 045 155 6070 • Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander [email protected] [email protected] Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku puh. 040 593 4021 • Varapuh.joht. Tommi Nilsson • Varapuh.joht. Kalliokoski Tomi [email protected] Suomenlinna C 52 A 1, 00190 Helsinki Kahvikuja 12, 67600 Kokkola puh. 040 507 6454 puh. 040 172 6003

46 • Voima & Käyttö • 7/2018 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO – • Siht. Niemonen Veli Markusbackantie 303, 68410 Alaveteli FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND puh. t. 864 8577 tai 050 386 2805

• Rah.hoit. Similä Sami Mikokatu 8 A, 7. krs Vesakkotie 1, 67700 Kokkola puh. 050 403 2400 00100 Helsinki / Helsingfors www.konepaallystoliitto.fi Nro 027 PohjoisKarjalan Konemestariyhdistys (Perust. – Grund. 1987) Talous / ekonomi Asiantuntijat – Sakunniga • Puh.joht. Jukka Ahtonen Jäsenasiat / medlemsärenden Joachim Alatalo Rauhankatu 37, 80100 Joensuu Gunne Andersson 09 5860 4812, 050 345 1052 puh. 050 412 1050 09 5860 4815 Päivi Saarinen • Varapuh.joht. Pertti Tuhkanen 09 5860 4811, 040 525 7805 puh. 040 735 8286 Toiminnanjohtaja / Timo Nevaranta • Siht. Seppo Luostarinen verksamhetsledare Pajatie 14, 80710 Lehmo Robert Nyman 09 5860 4810, 050 574 1430 09 5860 4813, 050 454 2767 • Rah.hoit. Jorma Taivainen Opotantie 5, 80230 Joensuu puh. 0400 661 680 [email protected] Nro 029 [email protected] Luotsikutterinkuljettajat – Lotskutterförarna (Perust. – Grund. 1989)

• Puh.joht./ordf. Kari Nyholm Aleksis Kiven katu 33 A, 00520 Helsinki puh.050 464 8145 [email protected]

• Varapuh.joht./viceordf. Teemu Kouri JULKIS JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA – JYTK Talomäenkatu 14, 20810 Turku OFFENTLIGA OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA JYTK puh. 044 569 0065

• Siht. Aki Tarkia Asemamiehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.service puh. 050 347 1735 Stationskarlsgatan 4 020 690 069 00520 Helsinki / Helsingfors ma–ti, to–pe klo 9.00–11.00 • Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Lassentie 7, 68100 Himanka må–ti, to–fr kl. 9.00–11.00 Neuvonta / Info 020 690 871 [email protected] Fax 020 789 3872 www.jytk.fi

TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR

Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: puh. 09 668 9000 tel. 09 668 9000

Merimieseläkekassa: Sjömanspensionskassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990

Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors

www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi

Kela FPA Merimiehen sosiaaliturva ja Infopaket om sjukförsäkring av sjömän sairausvakuutus www.kela.fi/web/sv//nyttinfopaketom www.kela.fi/merimiehet sjukforsakringavsjoman

Voima & Käyttö • 7/20181/2016 • 47