DOCSLIB.ORG

Jorma Koivulehto *12.10.1934 †23.8.2014

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Jorma Koivulehto *12.10.1934 †23.8.2014 Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / kuvalaitos yliopiston Kuva Helsingin yliopistomuseo. Helsingin Jorma Koivulehto *12.10.1934 †23.8.2014 uomen tunnetuimpiin etymologian ja uraan tähdänneen Koivulehdon kiinnostus lainasanojen tutkijoihin kuulunut ger- tutkimukseen heräsi graduvaiheessa; hä- Smaanisen filologian emeritusprofesso- nen tutkielmansa muinaisyläsaksalaisen ri Jorma Juhani Koivulehto kuoli 23.8.2014 Tatianin latinalaisperäisistä käännöslai- Helsingissä. Hän oli syntynyt Tampereella noista sai parhaan arvosanan laudatur, ja 12.10.1934. työ palkittiin Hugo Suolahden apurahalla. Ratkaiseva merkitys Jorma Koivulehdon Heti opintojen päätyttyä Koivulehto lähti uravalinnalle oli klassillisiin kieliin ja nyky- lukuvuodeksi 1958–1959 Marburg an der kieliin erikoistuneella Tampereen klassilli- Lahniin, missä hänen tehtävänään oli laatia sella lyseolla, josta hän kirjoitti ylioppi- Deutscher Wortatlas -hankkeen eri puolilta laaksi vuonna 1953. Innostavien kielten- saksalaista kielialuetta kerätyn 40 000 kie- opettajien, erityisesti saksanopettaja Reino linäytteen avulla onomasiologinen kartta Hietarannan ansiosta lukiolaisen kiinnostus ’jäten’ (’kitkeä, perata, puhdistaa’) -merki- kieliin vei voiton hänen muista kiinnostuk- tyksisten sanojen murrevastineista. Tämä sen kohteistaan kuten astronomiasta ja bio- murremaantieteellinen työ vaati kärsivälli- logiasta, erityisesti kasvitieteestä, joskin syyttä ja tarkkuutta – ja kouli samalla nuo- luontoharrastus säilyi vahvana hänen koko ren tutkijan murretuntemusta ja dialektolo- elämänsä ajan. gian tieteellisten perusteiden hallintaa. Lukiossa saatu vahva kielipohja loi luon- Myöhemmin aineisto osoittautuikin hyväk- tevan perustan Jorma Koivulehdon päätök- si pohjaksi väitöskirjalle. Kaikkiaan Mar- selle aloittaa heti ylioppilastutkinnon jäl- burgin oleskelu avarsi Koivulehdon teoreet- keen opinnot Helsingin yliopistossa pääai- tista näkökulmaa ja avasi hänen silmänsä neenaan germaaninen filologia (prof. Emil sille, miten moderni lingvistiikka voidaan Öhmannin johdolla) ja sivuaineinaan latina yhdistää perinteiseen filologiaan. ja Rooman kirjallisuus (prof. Edwin Linko- Kotiin palattuaan Koivulehto suoritti en- miehen johdolla) sekä englantilainen filolo- sin asevelvollisuuden ja otti sitten profes- gia. Filosofian kandidaatiksi Koivulehto val- sori Eero Alanteen kutsusta vastaan vuoden mistui vuonna 1958. Alun perin opettajan määräaikaisen saksan kielen lehtoraatin 74 Academia Scientiarum Fennica 2014 (1960–1961) Jyväskylän kasvatusopillisessa puun eli eläkkeelle siirtymiseensä asti. Vie- korkeakoulussa. Tavanomaisten kurssien lä senkin jälkeen hän jatkoi julkaisutoimin- ohella hän sai pidettäväkseen myös kahden taa vireästi; syksyyn 2009 asti hänellä oli lukukauden luennon saksan kielen murteis- työhuone yliopistolla. ta, ja luennon huolellinen valmistelu syven- Marraskuun 9. vuonna 1983 pitämässä si entisestään hänen murretuntemustaan. virkaanastujaisesitelmässään ”Germaaninen Kun akateeminen ura näytti epävarmalta, filologia ja kansalliset tieteet” (julkaistu Vi- hän hankki oppikoulunopettajan pätevyy- rittäjä 1984:1) Jorma Koivulehto kiteyttää den auskultoimalla Helsingin normaalilyse- metodisen ajattelunsa ytimen: kielikontak- ossa 1961–1962 ja siirtyi syksyllä 1962 sak- teja ja sanojen etymologioita selvitettäessä san ja latinan lehtoriksi omaan entiseen on tunnettava tarkkaan sekä kaikkien pro- kouluunsa Tampereella. Siellä hän myös tu- sessissa mukana olevien kielten äänne- ja tustui tulevaan vaimoonsa Marja-Liisa Paka- muotohistoria että näiden kieliyhteisöiden riseen, joka toimi toisessa koulussa saksan- asutushistoria ja kulttuuri, ja uusien laina- opettajana. Avioliitto solmittiin 1963. sanalöytöjen yhteydessä on selvitettävä sa- Tampereen aika jäi kuitenkin tällä ker- nojen taustat myös lainanantajakielessä. taa lyhyeksi, sillä syksyllä 1963 professori Jorma Koivulehdon asiantuntemus ei Emil Öhmann kutsui entisen oppilaansa as- ulottunut ainoastaan germaanisiin, suoma- sistentikseen Helsingin yliopistoon. Tuol- lais-ugrilaisiin ja balttilaisiin kieliin, vaan loin assistenteilla saattoi olla jopa kymme- myös indogermanistiikkaan ja uralistiik- nen viikkotuntia opetusta ja lisäksi muita kaan. Huomattavana saavutuksena voidaan tehtäviä, ja Koivulehdon perhekin kasvoi pitää hänen monografiaansaUralische Evi- tyttärellä (1965) ja pojalla (1967). Kiireiden denz für die Laryngaltheorie (VeröffVeröffentli entli-- keskellä tieteellinen työ kuitenkin eteni ko- chungen der Kommission für Linguistik ko ajan: Koivulehto valmistui filosofian li- und Kommunikationsforschung 24, 1991), sensiaatiksi 1968 ja suoritti 1971 filosofian jossa hän yhtäältä laryngaaliteoriaan tukeu- tohtorin tutkinnon. Väitöskirjallaan Jäten‘ tuen onnistuu jäljittämään useita varhaisia in deutschen Mundarten. Wortgeographisch- lainoja ja toisaalta samalla pyrkii todista- etymologische Untersuchungen (Annales maan ao. teorian paikkansapitävyyden. Eri- Academiae Scientiarum Fennicae B 170, tyisesti viimeisinä tutkimusvuosinaan hän 1971) hän ylsi taaskin korkeimpaan arvosa- keskittyikin indoeurooppalaisiin lainaker- naan. Vielä samana vuonna hänestä tuli rostumiin suomessa ja sen sukukielissä ja Helsingin yliopiston germaanisen filologian osoitti monet kontaktit aiemmin luultuja dosentti, ja vuosina 1971–1973 hän toimi vanhemmiksi. Aika ajoin hän joutui muiden virkaatekevänä apulaisprofessorina ja vuo- tutkijoiden kanssa kiivaisiinkiin kiistoihin desta 1973 kymmenen vuoden ajan tähän metodeista ja tulosten tulkinnoista. tehtävään nimitettynä, kunnes hänet vuon- Monografioidensa lisäksi Koivulehto jul- na 1983 nimitettiin vakinaisesti Helsingin kaisi yli sata tieteellistä artikkelia. Kuusi- yliopiston germaanisen filologian professo- toista niistä – useimmat tekijän jälkikirjoi- rin virkaan. Kaudeksi 1988–1993 hänet va- tuksella varustettuna – on julkaistu saksak- littiin – toistaiseksi ainoana germaanisen fi- si teoksessa Verba mutuata, jonka Suoma- lologian oppiaineesta – Suomen Akatemian lais-Ugrilainen Seura toimitti juhlakirjaksi tutkijaprofessoriksi, minkä jälkeen hän hänen 65-vuotispäivänsä kunniaksi vuonna taas hoiti oppituoliaan vuoden 1998 lop- 1999 (Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimi- Academia Scientiarum Fennica 2014 75 tuksia 237). Viisi vuotta myöhemmin ilmes- johtajana. Vuonna 1988 hänestä tuli Göttin-Göttin- tynyt 70-vuotisjuhlakirja Etymologie, Ent- genin tiedeakatemian ja vuonna 1991 Itä-Itä- lehnungen, Entwicklungen (Mémoires de la vallan tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen. Société Néophilologique de Helsinki LXIII) Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I sisältää puolestaan hänen kollegoidensa ja luokan ritarimerkki hänelle myönnettiin ystäviensä artikkeleita etymologiasta, lai- vuonna 1994, ja vuonna 1995 hän sai Al- nasanatutkimuksesta ja muista kielihistori- fred Kordelinin säätiön palkinnon. Hän oli allisista aiheista. Suomalais-Ugrilaisen Seuran kunniajäsen. Myöskään tieteen popularisoiminen ei Jorma Koivulehdon vahvuuksia olivat ollut Koivulehdolle vierasta. Suuri yleisö poikkeuksellisen laaja germaanisten ja mui- oppi tuntemaan hänet lyhyistä etymologi- den indoeurooppalaisten sekä suomalai- sista kielipakinoista, joita Yleisradio lähet- sugrilaisten kielten historian tuntemus, ky- ti vuodesta 1988 alkaen. Monet näistä suo- ky yhdistellä modernin lingvistiikan fono- men sanojen taustoja selvittävistä paki- logian, fonotaktiikan ja morfologian meto- noista on julkaistu Kielipostin vuosikerrois- deja perinteiseen kielihistorialliseen tutki- sa 1988–1993. mukseen sekä taito paitsi hyödyntää, myös Koivulehto toimi 1987–1994 Neuphilo-Neuphilo- rikastuttaa muiden tieteenalojen kuten logische Mitteilungen -lehden tieteellisen kulttuurihistorian, arkeologian ja genetii- neuvoston jäsenenä ja 1995–2002 Uusfilo- kan tutkimustuloksia. Alan asiantuntijoi- logisen yhdistyksen varapuheenjohtajana. den keskuudessa hän nousi maailmanmai- Vuonna 1987 hänet kutsuttiin Suomalaisen neeseen. Hänen elämäntyönsä jätti korvaa- Tiedeakatemian jäseneksi, ja 1999–2004 mattoman perinnön, josta myöhempi tutki- hän toimi sen kielitieteen ryhmän puheen- mus voi ammentaa vielä pitkään. Irma Hyvärinen Jorma Koivulehto In memoriam One of Finland’s best-known experts in ety- particularly the teacher of German, Reino mology and the origins of loan-words, Jor- Hietaranta, his linguistic interests pre- ma Juhani Koivulehto, emeritus professor vailed over his enthusiasm for other sub- of Germanic philology at the University of jects such as astronomy and biology, espe- Helsinki, died in Helsinki on 23rd August cially botany, although he retained a lively 2014. He was born in Tampere on 12th Oc- interest in nature throughout his life. tober 1934. In view of the firm foundation he had ac- The decisive factor in Jorma Koivuleh- quired in languages, it was natural that he to’s choice of career was the schooling in should have immediately begun his studies classical and modern languages that he re- at the University of Helsinki with Germanic ceived at Tampere Classical Lyceum, from philology (under Prof. Emil Öhmann) as his which he matriculated in 1953. Thanks to main subject and Latin, Roman literature the school’s inspiring language teachers, (under Prof. Edwin Linkomies) and English 76 Academia Scientiarum Fennica 2014 philology as subsidiary subjects. He gained to teach German and Latin. It was in Tam- a master’s degree in 1958 with a thesis on pere that he met his future wife, Marja-Lii- Latin loan-words in the Old High German sa Pakarinen, who was teaching German in texts of Tatian that was awarded the highest
Load more

Recommended publications
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Gradu02532.Pdf
    Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston
    [Show full text]
  • Entangled Beliefs and Rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to Contemporary Times
    - 1 - ÄIKÄS, LIPKIN & AHOLA Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Published by the Archaeological Society of Finland www.sarks.fi Layout: Elise Liikala Cover image: Tiina Äikäs Copyright © 2020 The contributors ISBN 978-952-68453-8-8 (online - PDF) Monographs of the Archaeological Society of Finland ISSN-L 1799-8611 Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Editor-in-Chief Associate Professor Anna-Kaisa Salmi, University of Oulu Editorial board Professor Joakim Goldhahn, University of Western Australia Professor Alessandro Guidi, Roma Tre University Professor Volker Heyd, University of Helsinki Professor Aivar Kriiska, University of Tartu Associate Professor Helen Lewis, University College Dublin Professor (emeritus) Milton Nunez, University of Oulu Researcher Carl-Gösta Ojala, Uppsala University Researcher Eve Rannamäe, Natural Resources Institute of Finland and University of Tartu Adjunct Professor Liisa Seppänen, University of Turku and University of Helsinki Associate Professor Marte Spangen, University of Tromsø - 1 - Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sápmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) Table of content Tiina Äikäs, Sanna Lipkin & Marja Ahola: Introduction: Entangled rituals and beliefs from contemporary times to
    [Show full text]
  • This Is an Electronic Reprint of the Original Article. This Reprint May Differ from the Original in Pagination and Typographic Detail
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: The 18th-century traditions of representation in a new age of revolution : History politics in the Swedish and Finnish parliaments, 1917−1919 Year: 2015 Version: Please cite the original version: Ihalainen, P. (2015). The 18th-century traditions of representation in a new age of revolution : History politics in the Swedish and Finnish parliaments, 1917−1919. Scandinavian Journal of History, 40(1), 70-96. https://doi.org/10.1080/03468755.2014.987161 All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. 1 Author: Pasi Ihalainen Affiliation: University of Jyväskylä Address: Department of History and Ethnology, POB 35 (H), 40014 University of Jyväskylä, Finland Telephone: +358400247457 E-mail: [email protected] Biography: Dr Pasi Ihalainen is professor in comparative European history at the Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Finland. He has published widely on parliamentary history since the 18th century, mostly applying comparative perspectives. He is the author of Agents of the People: Democracy and Popular Sovereignty in British and Swedish Parliamentary and Public Debates, 1734–1800 (Brill 2010) and has edited with Cornelia Ilie and Kari Palonen Parliament and Parliamentarism: A Comparative History of Disputes about a European Concept (Berghahn 2015).
    [Show full text]
  • SANOMATTAKIN on SELVÄ Kansallinen Kokoomus Rp:N Puheenjohtajan Valintaprosessin Demokraattisuus Ja Jäsenistön Rooli Siinä Ajanjaksolla 1955–2016
    SANOMATTAKIN ON SELVÄ Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Hannele Toropainen Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Valtio-oppi Jyväskylän yliopisto kevät 2017 TIIVISTELMÄ SANOMATTAKIN ON SELVÄ. Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Toropainen, Hannele Pro gradu-tutkielma Valtio-oppi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marja Keränen Kevät 2017 113 sivua ja 3 liitettä Tutkimuksessa analysoin Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajavalintojen demokraat- tisuutta ja jäsenistön roolia niissä ajanjaksolla 1955–2016. Aineistona ovat puoluekokous- asiakirjat. Puolueiden kehityksen on esitetty tapahtuneen jäsenistön kustannuksella ja vai- kutusmahdollisuuksien toteutuvan lähinnä puoluekokouksessa. Puheenjohtajavalintoihin keskittyen jaoin aineiston analyysiryhmiin: 1) äänestämättä tehdyt valinnat: vaalitoimikun- nan esityksestä tehdyt ja ns. perintöprinssivalinnat sekä 2) kilpaillut valinnat: istuvan haas- tamiset ja uuden puheenjohtajan valinnat. Valintoihin liittyviä puheenvuoroja tai niiden puuttumista tarkastelin jäsenistön osallistumisen ja vaikutusvallan toteutumisen viiteke- hyksessä arvioiden Pierre Rosanvallonin (2008) heikon/passiivisen demokratian tunnus- merkistön toteutumista. Tutkimus osoitti, että niissä valinnoissa joissa ei äänestetty, oli demokratiavajetta. Se ilmeni hiljaisena suostumuksena tai konsensuksena,
    [Show full text]
  • Bidrag Till Fennoskandiens Språkliga Förhistoria I Tid Och Förhistoria Rum Språkliga Till Fennoskandiens Bidrag
    HELSINGFORS UNIVERSITET HUMANISTISKA FAKULTETEN MIKKO K.MIKKO HEIKKILÄ | BIDRAG FENNOSKANDIENS TILL SPRÅKLIGA RUM FÖRHISTORIA OCH I TID ISBN 978-951-51-0065-8 (HFT.) BIDRAG TILL FENNOSKANDIENS ISBN 978-951-51-0066-5 (PDF) UNIGRAFIA SPRÅKLIGA FÖRHISTORIA HELSINGFORS 2014 I TID OCH RUM MIKKO K. HEIKKILÄ BIDRAG TILL FENNOSKANDIENS SPRÅKLIGA FÖRHISTORIA I TID OCH RUM Mikko K. Heikkilä Akademisk avhandling som med tillstånd av Humanistiska fakulteten vid Helsingfors universitet framlägges till offentlig granskning i auditorium I i Forsthuset lördagen den 23 augusti 2014 kl. 12. HELSINGFORS UNIVERSITET På pärmbilden en utsikt över sjön Kulovesi i Kumo älvs vattendrag i Sastamala Foto Mikko Heikkilä 2014 ISBN 978-951-51-0065-8 (hft.) ISBN 978-951-51-0066-5 (PDF) Unigrafia Helsingfors 2014 Boken är tillägnad mina morföräldrar. LITE SNILLE OCH SMAK ”Mindre rådfrågande mina krafter, än min kärlek för Fäderneslandets häfder och min håg att i någon mon gagna i den vetenskap, hvaråt mina lediga stunder varit egnade, har jag företagit utarbetningen af en språkhistoria öfver de tider, som föregått våra, och fullbordande nu Första Bandet af detta Verk, är det i tillförlit till ämnets vigt och storhet, jag vågar nedlägga denna doktorsavhandling för offentlig granskning.” En aning modifierat utdrag ur förordet till första bandet (Skandinavien under hedna-åldern) i verket Svenska folkets historia från äldsta till närwarande tider av Anders Magnus Strinnholm (1834). ”Det är bättre […] att säga sanningen på ett oskickligt sätt än att vältaligt frambära vad som är lögnaktigt.” ”Därför överlämnar jag djärvt mina försök åt Din kritik, och jag ber om Ditt omdöme. Jag vet emellertid, att, som vanligt är när det gäller något nytt, jag kommer att få åtskilliga kritiker, som hävdar, att mina ord är uppdiktade och osanna, liknande de Scipios drömmar, som Cicero diktade om.
    [Show full text]
  • Mediating Structures in Sámi Language Revitalisation
    Social Inclusion (ISSN: 2183-2803) 2016, Volume 4, Issue 1, Pages 11-18 Doi: 10.17645/si.v4i1.359 Article Mediating Structures in Sámi Language Revitalisation Erika Sarivaara 1 and Pigga Keskitalo 2,* 1 Department of Education, University of Lapland, 96101 Rovaniemi, Finland; E-Mail: [email protected] 2 Teepee of Duodji and Livelihood, Sámi University College, 9520 Kautokeino, Norway; E-Mail: [email protected] * Corresponding author Submitted: 2 June 2015 | Accepted: 15 November 2015 | Published: 15 February 2016 Abstract The revitalisation of the Sámi languages and support for language domains are central educational measures in the post-assimilation situation in Northern Europe. Taking critical indigenous education as the starting point, this meta- theoretical article discusses language revitalisation through mediating structures. Mediating structures provide the tools necessary to use language revitalisation as a means to counter the legacy of assimilation that has seriously affect- ed the Sámi languages and caused language change. The article brings together recent research on the revitalisation of the Sámi languages. These studies are oriented towards the present situation of the Sámi languages and efforts to re- vive the languages. Relying on previous studies as well as new research, the article presents a communal model of lan- guage recovery, which facilitates an increase in the number of language speakers and also supports language domains. Such a mediating language revitalisation model builds social harmony in a postcolonial situation. The article emphasises the key tasks involved in the recovery of endangered languages. Keywords assimilation; language shift; mediating structures; revitalisation; Sámi education; Sámi people Issue This article is part of the issue “Educating Nomadic People”, edited by Caroline Dyer (University of Leeds, UK).
    [Show full text]
  • TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue Ja Kansallisen Eheytymisen Politiikka 1919–1939
    TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939 Jenni Karimäki TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - Cser. osa XX - osatom. - 415 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica -2016 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Työn ohjaaja: Professori Vesa Vares Poliittinen historia Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Juha Siltala FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Suomen ja pohjoismaiden historia Historian ja etnologian laitos Helsingin yliopisto Jyvaskylan yliopisto Vastaväittäjä: FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Historian ja etnologian laitos Jyvaskylan yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. ISBN 978-951-29-6345-4 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6346-1 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku, 2016 Tiivistelmä TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Väitöskirja JENNI KARIMÄKI: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939. Tammikuu 2016 Kansallista Edistyspuoluetta ja sen toimijoita maailmansotien välisen Suomen si- säpolitiikassa tarkasteleva väitöstutkimus paneutuu puolueen
    [Show full text]
  • This Is a Self-Archived Version of an Original Article. This Version May Differ from the Original in Pagination and Typographic Details
    This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates Year: 2018 Version: Accepted version (Final draft) Copyright: © Berghahn Books, 2018. Rights: In Copyright Rights url: http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en Please cite the original version: Ihalainen, P. (2018). The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates. In J. Kurunmäki, J. Nevers, & H. T. Velde (Eds.), Democracy in Modern Europe : A Conceptual History (pp. 160-181). Berghahn Books. 1 <CN>Chapter 7 <CT>The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates <CA>Pasi Ihalainen <FL>The First World War constituted a catalytic transnational experience that inspired new discourses referring to democracy. The impact of the war on individuals and societies, revolutions in Russia and Germany, suffrage reforms and constitutional changes seemed to make it essential for any modern polity to embody political democracy – in the sense of the will of the people being considered through universal suffrage and parliamentary representation1 or through alternative direct forms of participation. ‘Democracy’ was moving to the centre of the political debate, becoming a procedural as well as a normative and increasingly future-oriented ideological term with which to identify. The concept became subject to constant disputes over its meanings, applications and implications. Debates on democracy were also at times exceptionally transnational in the period 1917−19, even though they mostly concerned nation states.
    [Show full text]
  • Pentti Linkola on Hell
    Pentti Linkola interview from Quadrivium #6 (2014): abridged version As of today, 7 Dec 2015, notable Finnish fisherman, deep ecologist and dissident Pentti Linkola turns 83. To honour the occasion, we now digitise a lengthy Linkola interview first published in the final issue of the Finnish magazine Quadrivium in December 2014. The forty-page article relies on Linkola’s oeuvre, which spans six decades, and discussions of several hours recorded at Linkola’s cabin in the village of Ritvala in Sääksmäki, Finland, April 2011. No interview as extensive of the founder of the Nature Heritage Foundation has been released in English before. Speaking strongly for the highest biodiversity of nature and as fiercely against human overpopulation, the interview depicts a difficult and consuming way of life which not only demands a lot from its followers but also goes to show how essential it is at times to voice observations with a clarity that ventures beyond populist politics of the day and the slow-grinding bureaucracy of climate change conferences. Out of respect for the privacy of certain relatives and other individuals not central to the article, the interview online is a slightly abridged version of the article in print. Best of health to you, Pentti. (Illustration: Kalastajat/Fishers by Veera Pitkänen) The Fisher King Interview: Kuronen Thanks to an unfathomable suggestion presented in the dead of night by a smashing person I barely knew twelve months prior, I had the absolutely bewildering opportunity to spend a weekend at the estates of Pentti Linkola in the spring of two thousand and eleven.
    [Show full text]
  • CONTACTS BETWEEN the BALTIC and FINNIC LANGUAGES Uralica Helsingiensia7
    CONTACTS BETWEEN THE BALTIC AND FINNIC LANGUAGES Uralica Helsingiensia7 Contacts between the Baltic and Finnic languages EDITED BY SANTERI JUNTTILA HELSINKI 2015 Contents Santeri Junttila (ed.): Contacts between the Baltic and Finnic languages. Uralica Helsingiensia 7. Santeri Junttila Layout, cover Katriina Ketola, Anna Kurvinen Introduction 6 Translations of summaries Simonas Noreikis, Anete Kona, Santeri Junttila Language editor: Uldis Balodis Santeri Junttila Proto-Finnic loanwords in the Baltic languages? ISBN 978-952-5667-67-7 An old hypothesis revisited 12 ISSN 1797-3945 Orders • Tilaukset Petri Kallio Tiedekirja <www.tiedekirja.fi> Vammalan Kirjapaino Oy The Baltic and Finnic Names of the River Gauja 38 Snellmaninkatu 13 <[email protected]> Sastamala 2015 FI-00170 Helsinki Laimute Balode Criteria for Identifying Possible Finnicisms in Latvian Toponymy 49 Uralica Helsingiensia Pauls Balodis Uralica Helsingiensia is a series published jointly by the University of Helsinki Finno-Ugric Surnames of Finnic Origin in Latvia 74 Language Section and the Finno-Ugrian Society. It features monographs and thematic col- lections of articles with a research focus on Uralic languages, and it also covers the linguistic Riho Grünthal and cultural aspects of Estonian, Hungarian and Saami studies at the University of Helsinki. The series has a peer review system, i.e. the manuscripts of all articles and monographs Livonian at the crossroads of language contacts 97 submitted for publication will be refereed by two anonymous reviewers before binding decisions are made concerning the publication of the material. Jan Henrik Holst Uralica Helsingiensia on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppi- On the theory of a Uralic substratum in Baltic 151 aineryhmän yhdessä Suomalais-Ugrilaisen Seuran kanssa julkaisema sarja, jossa ilmestyy monografioita ja temaattisia artikkelikokoelmia.
    [Show full text]
  • Mythic Discourses Studies in Uralic Traditions
    Mythic Discourses Studies in Uralic Traditions Edited by Frog, Anna-Leena Siikala and Eila Stepanova Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Luvun otsikko Mythic Discourses Studies in Uralic Traditions Edited by Frog, Anna-Leena Siikala & Eila Stepanova Finnish Literature Society · Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 20 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]