Martti Häikiön Kirjallinen Toiminta

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Martti Häikiön Kirjallinen Toiminta 1 Martti Häikiö Kirjallinen toiminta 1967‒2020 5.1.2021 2020 Teokset Hackzell. Karhunkaatajasta rauhantekijäksi. Docendo. 376 s. - Pehmenikö Josif Stalin hetkeksi, kun pääministerimme halvaantui? Markku Jokipii, Verkkouutiset 17.9.2020 - Rauhantekijän kohtalokas matka Moskovaan. Jorma Melleri, Uusi Suomi 27.9.2020 - Dramaattisen ajan tuntematon pääministeri. Lasse Kangas, Keskisuomalainen 18.10.2020 - Häikiö: Antti Hackzellille katu. Mikkelin lyseon suuri poika nousi sodan ajan pääministeriksi ja rauhantekijäksi. Toim. Tapio Honkamaa. Mikkelin kaupunkilehti 44/2020. - Antti Hackzell vaikutti vapaussodasta saakka. Tarton rauhan raja aiheutti monia ongelmia. Lasse Koskinen. Vapaussoturi 5/2020. - Pääministeri kaatui eturintamalla. Seikko Eskola. Kanava 8/2020. Nettisivusto www.jkpaasikivi.fi sivuston päätoimittaja Paasikivi-kronologia, ajallisten osioiden johdantotekstit. J. K. Paasikivi nettisivusto, avattu 7.2.2020 Suomalaisilla Historiapäivillä Lahdessa. Paasikiven perälauta. Myöntyvyyspolitiikan rajanvetoja 1909, 1936, 1948. jkpaasikivi.fi sivusto. Artikkeleita teoksissa Esipuhe. Teoksessa Tuomo Polvinen, Hirmuisten vuosien valtiomies. J. K. Paasikivi 1870– 1956. Toimittanut Hannu Immonen. Minerva 2020. Artikkeleita lehdissä ja verkossa Tammikuun kihlaus 23. tammikuuta 1940. EK:n nettisivusto 23.1.2020. https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/01/23/tammikuun-kihlaus-23-tammikuuta-1940/ Hirmuisten vuosien valtiomies J. K. Paasikivi (1870–1956); Paasikiven-Hackzellin- Kivimäen ulkopoliittinen klubi; Paasikiven erottaja. Helsingin Suomalaisen Klubin Klubilehti 3/2020.[Antti Hackzell, Hugo Suolahti] 2 Mitä tuli Leninin tilalle Venäjän identiteetissä? Klubin historiailta 5.11.2020. Helsingin Suomalaisen Klubin Klubilehti 4/2020. [Timo Vihavainen, Markku Kangaspuro] Mitä tuli Leninin tilalle Venäjän identiteetissä? Suomalaisen Klubin Klubilehti [Historiaillan 5.11.2020 pohjalta, Timo Vihavainen, Markku Kangaspuro] Miten Leinosista tuli Häikiöitä? Leinosten sukulehti 2/2020. Joulukortti. Leinosten sukulehti 2/2020. Luentoja, esitelmiä, puheita Nokia: Past, Present, Future. History Seminars for Heads of Missions ”Diplomats meet Historians”. Bulgarian suurlähetystö, isäntänä suurlähettiläs Martin Ivanov. Suomen itsenäistymisen vaiheet ja Tarton rauhansopimus 1920. Vapaussodan Varsinais- Sumen perinneyhdistyksen 25-vuotisjuhla. Heikkilän kasarmin sotilaskoti, Turku 26.1.2020. Juhlapuhe. Turun Reserviupseeripiirin Tammisunnuntain juhla. Suomalainen Pohja, Turku 26.1.2020. Presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuoden esittely ja Paasikivi-portaalin avaus. Suomalaiset historiapäivät Lahti 7.2.2020. Paasikiven perälauta. Myöntyvyyspolitiikan rajanvetoja 1909, 1936, 1948. Suomalaiset Historiapäivät, Lahti 7.2.2020. Keskustelu Paasikivi ja Venäjä. Suomalaiset Historiapäivät, Lahti, 7.2.2020. Johdattelijana Janne Virkkunen, keskustelijoina lisäksi Heikki Talvitie, René Nyberg. Itsenäistymisvaiheen satavuotismuisto kirjallisuudessa. Bibliofiilien Seura, Rikhardinkadun kirjasto 13.2.2020. ”Rakkaat lintumme”. Valtiojohdon ratkaisut talvisodan loppuvaiheessa. Seminaari ”Periksi ei anneta”. Juvan Blenheim-pommikoneet talvisodassa. Teahouse of Wehmais, Vehmaan kartano, Juva 18.2.2020. [Helena Jauhiainen myöh. Häikiö] - Väentupa tuli aivan täyteen; ”Periksi ei anneta” aukesi; Hyvällä maulla koottu näyttely. Toim. Janne Tiainen, Juvan lehti 20.2.2020. - 12 pommikonetta laskeutui vähin äänin järven jäälle ja saattoi ratkaista Suomen itsenäisyyden talvisodan lopulla – professori: "Suomen kansan kaikkein kohtalokkain hetki". Toim. Petri Vironen, Yleisradio 25.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11221714?utm_source=facebook- share&utm_medium=social&fbclid=IwAR2fn4SbcdmfajL9WdqHEp07GNVVctk DkvLQQksltnsYxdcmlSYlxv-_qMs - Yleisradio tv alueuutiset, toim. Petri Vironen 25.2.2020. Antti Hackzell. Juvan Rotaryklubi 18.2.2020. 3 Antti Hackzell. Leppävaaran kansalliset seniorit, Vanhusten palvelukeskus Säteri, Espoo 19.2.2020. Valtiomies J. K. Paasikivi. Presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlaseminaari. Suomen Moskovan suurlähetystön residenssin juhlasali 2.3.2020. [Muut puhujat suurlähettiläs Mikko Hautala, puhemies Matti Vanhanen, tohtori Irina Novikova] Juhlapuhe. Kerava-päivä 14.6.2020. [J. K. Paasikivi] Introduction into European Integration: History, values, structure of the European Institutions. EU decision making process, four freedoms. Educate yourself on Europe 2020 –Program. Martens Centre, Konrad Adenauer Stiftung Belarus. Zoom luento ja keskustelu valkovenäläisille osanottajille. Teams-kokous 29.7.2020. Kertoja ja asiantuntija ”Isännän aika”. Käsikirjoitus Kirsti Manninen. Nauhoitus Jukolassa, J. K. Paasikivi maatilan päärakennus työhuone 30.7.2020. Suomen idänsuhteiden suuri kaari – Paasikivi, Hackzell ja Tarton rauha. Tampereen Suomalainen Klubi 15.10.2020. Järjestäjät Klubin Maanpuolustuskilta ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry [seminaarin puheenjohtaja Kalervo Sipi, toinen puhuja Tuomas Hoppu] Lenin 150, Venäjä ja historia. Suomalaisen Klubin historiaillan johdanto. Helsinki 5.11.2020. jkpaasikivi.fi portaalin esittely. Presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuoden pääjuhla 27.11.2020 klo 17. Helsingin kaupungintalo, suoratoisto ja tallenne. Pääministeri Antti Hackzell ja Suomen tie rauhaan 1944. Herttoniemen rotaryklubin itsenäisyysjuhla 1.12.2020. Teams-etäesitelmä. Pääministeri Antti Hackzell ja Suomen tie rauhaan 1944. Tuusulan Seniorit 3.12.2020. Etäesitelmä Teams. Paasikivi ja media. Suomalainen Sanomalehtimiesliitto mediapiiri, nauhoitettu keskustelu Suomalaisella Klubilla 9.12.2020. Martti Häikiö (johdattelija), Margit Hara, Jyrki Vesikansa, Matti Laitinen. Tallenne SSL sivuilla. Haastattelut Haastattelijana Tapani Ruokanen Alfa-tv. 16.3.2020. Suur-Savon Sähkön ja Suur-Savon Energiasäätiön historiantutkimus käynnistyi – professori Martti Häikiö syventyy Järvi-Suomen Energiahuollon kehittymiseen. Suur- Savon Sähkö Oy tiedote 26.10.2020. Hackzellista energiayhtiöön. Professori Matti Häikiö viihtyy eteläsavolaisten aiheiden parissa. Toim. Tapio Honkamaa. Mikkelin kaupunkilehti 44/2020. Häikiö: Antti Hackzellille katu. Mikkelin lyseon suuri poika nousi sodan ajan 4 pääministeriksi ja rauhantekijäksi. Toim. Tapio Honkamaa. Mikkelin kaupunkilehti 44/2020. Köyhyyden torppaajat. Toim. Pertti Ruohonen. Sunnuntaisuomalainen, liitteenä mm. Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Karjalainen. 6.12.2020. [J. K. Paasikivi 150 v, Väinö Linna 100 v, Caj Bremer valokuva 1954] Kummisetäni & Kekkonen. FranckDoc, Mikael Franck. Yle TV1 6.12.2020. [Georg C. Ehrnrooth] 5 2019 Teokset 14 askelta Suomen itsenäisyyteen. Edita Publishing. 135 s. Miksi ylivoimaiset punaiset eivät voittaneet 1918? Juha-Pekka Tikka Verkkouutiset 05.09.2019 | 00:00- päivitetty 05.09.2019 | 00:01 Miksi vuotta 1918 muistettiin vallankumouksen surujuhlina? Juha-Pekka Tikka Verkkouutiset 08.09.2019 | 23:58- päivitetty 09.09.2019 | 08:30 Pitkä tie itsenäisyyteen. Seikko Eskola. Nykypäivä 25.10.2019. Nettisivusto Artikkeleita teoksissa Kivi Kiven päällä. Teoksessa Hetki ja ikuisuus. Esseitä V. A. Koskenniemestä. Toim. Jukka Parkkinen ja H. K. Riikonen. Sigillum 2019. Artikkeleita lehdissä ja verkossa Tasapainoinen laillisuuden puolustus. Agricola – Suomen humanistiverkko. 10.1.2019. Viljo Rasila, Suomi 1918. Amanita 2018. Euroopan unionin kolme erää. Heikki Niemeläisen eurovaalisivu 22.5.2019. [Wilfrid Martens Centre, Mikulás Dzurinda, Praha] Presidentti Svinhufvud oli intohimoinen metsästäjä. Jahti 3/2019. Suomen itsenäisyyden kriittiset hetket. ”Taloudellinen ja henkinen itsenäisyys on valtiollisen itsenäisyyden edellytys”. Klubilehti 3/2019. Helsingin Suomalainen Klubi ”Suomen historian suurimmasta tragediasta vaietaan”. Kasperi Summanen Verkkouutiset 23.10.2019 | 13:10- päivitetty 27.10.2019 | 13:09. Luentoja, esitelmiä, puheita 9.1.2019 Helsinki. Tutkija ja poliitikko. Tieteen päivien paneeli. Puheenjohtaja Laura Kolbe, muut osanottajat Outi Alanko-Kahiluoto, Jukka Kekkonen, Pilvi Torsti. 22.1.2019 Helsinki. Dan. Joh. Wadén. Dan. Joh. Waden Fond. Svenska Klubben 7.3.2019 Helsinki Keisari-valtionhoitaja-presidentti. Suomen valtionpäämiehet 1917–1919. Käpylän seniorit. 11.3.2019 Kerava. P. E. Svinhufvud. Yli-Keravan rotaryklubi. 15.7.2020 Anjala. Hallitusmuoto 100. Pohjois-Kymen Paasikivi-Seura. Anjalan kartano 6 Ankkapurhantie 9. 5.9.2019 Helsinki. Johdanto Hallitusmuoto 100 v. Helsingin Suomalainen Klubi historiailta. Keskustelijoina Risto Volanen ja Jari Ehrnrooth. 13.9.2019 Helsinki. Itsenäistymisen vaiheet. Koululaisryhmille. Säätytalo. Valtioneuvoston kanslian järjestämä Hallitusmuodon 100-vuotisjuhlaviikko. 14.9.2019 Hallitusmuoto 100. Kauppatorilla haastattelu. Hallitusmuodon 100- vuotisjuhlaviikko. 15.9.2019 Helsinki. Svinhufvud ja Mannerheim valtionhoitajina ja presidentteinä. Presidenttipäivä. Kansallismuseo. 6.10.2019 Turku. Haastattelu Hannu Riikonen ja Markku Toivonen. Hetki ja ikuisuus. Kirjoituksia V. A. Koskenniemestä (Sigillum) ja Laulava hiljaisuus. Runomitat ja V. A. Koskenniemi. Turun Kirjamessut. 12.10.2019 Helsinki. Haastattelu Sari Baldauf ja Arto Mansala. Tieteellis-tekniset vallankumoukset, Kiina, Suomen ja Venäjän suhteet. Martti Häikiön 70-vuotisseminaari. Mikael Agricolan kirkon krypta. 28.10.2019 Helsinki. 14 askelta Suomen itsenäisyyteen. Helsingin rotaryklybi. Ravintola Palace. 12.11.2019 Mikkeli. 14 askelta Suomen itsenäisyyteen. Mikkelin kansalliset seniorit. Yliopistokeskus. Haastattelut Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta 80 vuotta. 23.8.2019 klo 8.30. Yle Radio-1 Ykkösaamu. Toim. Seija Vaaherkumpu. Lähes tyyni Kivijärvi
Recommended publications
  • Evidence of Partisan Emphasis on EMU During 1994–1999: Comparing Finnish Parties
    Evidence of Partisan Emphasis on EMU during 1994–1999: Comparing Finnish Parties Marko Karttunen ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Social Sciences of the University of Helsinki, for public examination in the lecture room XII, University main building, on 18 April 2009, at 10:00 a.m. Acta Politica 38 Department of Political Science University of Helsinki ISBN 978-952-10-5380-1 (Paperback) ISBN 978-952-10-5381-8 (PDF, http://ethesis.helsinki.fi) ISSN 0515-3093 Helsinki University Print Helsinki 2009 Political power can be better understood in the degree that language is better understood, and that the language of politics can be usefully studied by quantitative methods. (Lasswell & Leites & Associates 1949, preface) Abstract This study explores the EMU stand taken by the major Finnish political parties from 1994 to 1999. The starting point is the empirical evidence showing that party responses to European integration are shaped by a mix of national and cross-national factors, with national factors having more explanatory value. The study is the first to produce evidence that classified party documents such as protocols, manifestos and authoritative policy summaries may describe the EMU policy emphasis. In fact, as the literature review demonstrates, it has been unclear so far what kind of stand the three major Finnish political parties took during 1994–1999. Consequently, this study makes a substantive contribution to understanding the factors that shaped EMU party policies, and eventually, the
    [Show full text]
  • Foreign Capital and Finland: Central Government's Firstperiod of Reliance on International Financial Markets 1862-1938
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Arola, Mika Book Foreign capital and Finland: central government's firstperiod of reliance on international financial markets 1862-1938 Scientific monographs, No. E:37 Provided in Cooperation with: Bank of Finland, Helsinki Suggested Citation: Arola, Mika (2006) : Foreign capital and Finland: central government's firstperiod of reliance on international financial markets 1862-1938, Scientific monographs, No. E:37, ISBN 952-462-311-0, Bank of Finland, Helsinki, http://nbn-resolving.de/urn:NBN:fi:bof-201408071697 This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/212970 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend
    [Show full text]
  • Pienvaltiodemokratia Perusetujansa Turvaamassa Suomen Kansallinen Identiteetti, Tshekkoslovakian Miehitys Ja Baltian Maiden Itsenäistyminen
    Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu MATTI PESU Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen Kansainvälinen politiikka Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2014 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu PESU, MATTI: Pienvaltiodemokratia perusetujansa turvaamassa – Suomen kansallinen identiteetti, Tshekkoslovakian miehitys ja Baltian maiden itsenäistyminen Pro gradu -tutkielma 116 s. Kansainvälinen politiikka Toukokuu 2014 Tutkimuksessa analysoidaan Suomen kylmän sodan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Anne. L. Clunanin aspirationaalisen konstruktivismin näkökulmasta, ja sillä on kahtalaiset tavoitteet. Ensimmäiseksi tutkimuksessa hahmotetaan Suomen kylmän sodan kansallisen identiteetin syntyä ja kehitystä, millä halutaan tuoda teoreettista näkökulmaa keskusteluun Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta historiasta. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan kansallisen identiteetin ja aspirationaalisen konstruktivismin muiden käsitteiden avulla Suomen ulkopoliittista linjaa suhteessa Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968 ja Baltian maiden itsenäistymiseen vuosina 1989–1991. Pyrkimys on ymmärtää, miksi Suomi toimi, kuten se toimi. Tapauksista tekee kiinnostavan eräänlainen moraalinen jännite Suomen koetun kansallisen edun ja tilanteiden välille. Tapahtumat herättivät suomalaisissa runsaasti tunteita, joiden tulkkina maan perusetua varjellut valtiojohto ei kyennyt toimimaan. Teoreettisena viitekehyksenä aspirationaalinen konstruktivismi liikkuu perinteisemmän
    [Show full text]
  • 1 Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post
    Capitalism under attack: Economic elites and social movements in post-war Finland Niklas Jensen-Eriksen Author’s Accepted Manuscript Published as: Jensen-Eriksen N. (2018) Capitalism Under Attack: Economic Elites and Social Movements in Post-War Finland. In: Berger S., Boldorf M. (eds) Social Movements and the Change of Economic Elites in Europe after 1945. Palgrave Studies in the History of Social Movements. Palgrave Macmillan, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-319-77197-7_11 Introduction For Finland, the post-war era began in September 1944 when it switched sides in the Second World War. The country, which had fought alongside Germany against the Soviet Union from the summer of 1941 onwards, was now left within the Soviet sphere of influence.1 In this altered political situation, new social movements, in particular those led by communists and other leftist activists, challenged the existing economic and political order. However, this article argues that the traditional economic elites were remarkably successful in defending their interests. When the ‘years of danger’, as the period 1944–48 has been called in Finland, ended, it remained a country with traditional Western-style parliamentary democracy and a capitalist economic system. Before the parliamentary elections of 1945, Finnish Prime Minister J.K. Paasikivi, the main architect of the country’s new foreign policy (which was based on the attempt to maintain warm relations with the Soviet Union), urged voters to elect ‘new faces’ to Parliament.2 The voters did so. A new communist-dominated political party, the Finnish People’s Democratic League (Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL) received a quarter of the seats.
    [Show full text]
  • Erkki Tuomioja, Minister for Foreign Affairs of Finland
    Erkki Tuomioja, Minister for Foreign Affairs of Finland CHECK AGAINST DELIVERY At the European University Viadrina, Frankfurt an der Oder EMBARGOED UNTIL 11 January 2005 11.1.2005 12.00 From Europe to Real-Europa The recent events in Ukraine remind us of the fact that the transformation of Europe, which started in 1989, is still continuing. German reunification, the collapse of the Soviet Union, the re-established independence of the Baltic States and the liberation of Eastern Europe set in motion a process that has not yet come to an end. This chain of events released energy, which had previously been held back by the command economy, and gave impetus to a comprehensive modernization process of societies. The gap in living standards between East and West began to shrink. A major milestone was the enlargement of the European Union by ten new Member States in May 2004. To quote Willy Brandt: "What belongs together, grows together". Ukraine’s Orange Revolution has finally proved that freedom without democracy does not work. On the other hand, democracy does not function without the safeguards guaranteed by the rule of law and the democratic control exercised by civil society, a political opposition and the media – in other words a system of checks and balances. The bloodless dissolution of the Soviet Union and the ideological system it represented was a historic event, the uniqueness of which is accentuated by the violent collapse of Yugoslavia. Freedom is a mighty power. German re-unification became possible only after the birth of true freedom brought about by the collapse of the Berlin Wall.
    [Show full text]
  • Seppo Hentilä.Indb
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto President Urho Kekkonen of Finland and the KGB K IMMO RENTOLA A major post-Cold War history debate in Finland has been over the role of President Urho Kekkonen and his relations with the Soviet Union, in particular with the Soviet foreign intelligence. No surprise to anybody, variance of interpretations has been wide, fuelled by scarcity of sources on the most sensitive aspects, by the unavoidable ambiguity of an issue like the intelligence, and even by political leanings.1 As things stand now, even a preliminary assessment of available evidence – viewed from a distance – might prove useful. The Soviet Union regularly tried to build back-channel contacts and confi dential informal links with the Western powers. On the Soviet side, these contacts were usually conducted by intelligence offi cers, as were those to Robert Kennedy on the eve of the Cuban missile crisis,2 and to Chancellor Willy Brandt during his new German Ostpolitik.3 By far the 1 A good introduction to Finnish studies on Kekkonen in J. Lavery. ‘All of the President’s Historians: The Debate over Urho Kekkonen’, Scandinavian Studies 75 (2003: 3). See also his The History of Finland. Westport: Greenwood Press 2006, and the analysis of D. Kirby, A Concise History of Finland. Cambridge University Press 2006. 2 An account by G. Bolshakov, ‘The Hot Line’, in New Times (Moscow), 1989, nos. 4-6; C. Andrew, For the President’s Eyes Only: Secret Intelligence and American Presidency from Washington to Bush.
    [Show full text]
  • Merita Group Annual Report 1997 Contents
    Merita Group Annual Report 1997 Contents 1997 in brief 3 Chief Executive’s statement 5 Shares and shareholders 6 Merita Group 11 Merita Plc: Review of operations Operating environment 16 Merger of Merita and Nordbanken 17 Operating results 18 Banking * 24 Insurance 39 Equity investments 41 Real estate brokerage 42 Real estate business 42 Outlook 43 Merita in figures 45 Financial information Merita Plc Consolidated profit and loss account 48 Profit and loss account of Merita Plc 49 Consolidated balance sheet 50 Balance sheet of Merita Plc 52 Proposals of the Board of Directors to the * The Report of Merita Bank’s Board of General Meeting and Auditors’ Report 53 Management is not included in this annual Merita Bank Ltd report as a separate section. Its contents are Consolidated profit and loss account 54 identical with the Banking section of the Profit and loss account of Merita Bank Ltd 55 Review of operations of Merita Plc. The Consolidated balance sheet 56 Report of the Board of Management, duly Balance sheet of Merita Bank Ltd 58 signed by the Board of Management and con- Proposals of the Board of Management to the firmed by the Supervisory Board, has been General Meeting, Statement of the Supervisory presented to the Bank’s Auditors. After pre- Board and Auditors’ Report 60 sentation to the Annual General Meeting of Accounting policies 61 Shareholders, it will be filed with the Finnish Notes to the financial statements 63 Trade Register. Administration and management 85 Merita Group in Finland 89 Photo: Magnus Scharmanoff Merita Bank
    [Show full text]
  • Mirroring and Disruption - a Case Study of Nokia’S Decline Master of Science Thesis in the Management and Economics of Innovation Program
    heh Mirroring and Disruption - A Case Study of Nokia’s Decline Master of Science Thesis in the Management and Economics of Innovation Program CARL-JOHAN BLOMQVIST DAÐI SNÆR SKÚLASON MAGNUS SJÖLANDER Department of Technology Management and Economics Division of Innovation Engineering and Management CHALMERS UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Göteborg, Sweden, 2014 Report No. E 2014:008 MASTER’S THESIS E 2014:008 Mirroring and Disruption A Case Study of Nokia’s Decline CARL-JOHAN BLOMQVIST DAÐI SNÆR SKÚLASON MAGNUS SJÖLANDER Supervisor: Christian Sandström, Ph.D. Department of Technology Management and Economics Division of Innovation Engineering and Management CHALMERS UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Göteborg, Sweden 2014 MIRRORING AND DISRUPTION Carl-Johan Blomqvist Daði Snær Skúlason Magnus Sjölander © CARL-JOHAN BLOMQVIST, DAÐI SNÆR SKÚLASON & MAGNUS SJÖLANDER, 2014 Master’s Thesis E 2014: 008 Department of Technology Management and Economics Division of Innovation Engineering and Management Chalmers University of Technology SE-412 96 Göteborg, Sweden Telephone: + 46 (0)31-772 1000 Chalmers Reproservice Göteborg, Sweden 2014 Abstract The mobile industry is an ever changing and fast growing technology based industry that is very interesting to examine at this point in time due to the technological shift the industry has gone through in the recent years. This technological shift has caused a disruption in the industry and led to the demise of many incumbents as new firms entered the industry. We argue that the shift the mobile industry has gone through is not merely a technological one, but rather a paradigm shift from the old feature phone paradigm to the new smartphone paradigm. Further, this paradigm shift brings substantial changes; where the institutions and underlying logic as well as those competences and business models that are important differ between the two paradigms.
    [Show full text]
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • 1 Between Defeat and Victory: Finnish Memory Culture of the Second
    This is the accepted manuscript of the article, which has been published in Scandinavian Journal of History. 2012, 37(4), 482-504. https://doi.org/10.1080/03468755.2012.680178 Between defeat and victory: Finnish memory culture of the Second World War Ville Kivimäki, Åbo Akademi University, Finland Abstract: The article focuses on five essential phenomena in the Finnish memory culture of the three Finnish wars fought in 1939–45, namely, 1) the memory of the fallen; 2) the influential work by author Väinö Linna; 3) the contested memory politics and veteran cultures in the 1960s and 1970s; 4) Germany and the Holocaust in the Finnish memory culture; 5) and the ‘neo-patriotic’ turn in the commemoration of the wars from the end of the 1980s onwards. The Finnish memory culture of 1939–45 presents an interesting case of how the de facto lost wars against the Soviet Union have been shaped into cornerstones of national history and identity that continue to have significance even today. Using the growing research literature on the various aspects of the Finnish war memories and memory politics, the article aims, first, at outlining a synthesis of the memory culture’s central features and, second, at challenging the common contemporary conception, according to which the Finnish war veterans would have been forgotten, neglected and even disgraced during the post-war decades to be ‘rehabilitated’ only from the end of the 1980s onwards. Keywords: war (the Second World War); Finland; memory; commemoration; war veterans; war memorials; war fiction; the Holocaust; finlandisation 1 Between defeat and victory Finnish memory culture of the Second World War1 1.
    [Show full text]
  • Otto Stenrothista Alexander Stubbiin
    1 Ulkoasiainministeriön juhlaseminaari 27.5. 2008 Klaus Törnudd Otto Stenrothista Alexander Stubbiin Ulkoasiainministeriössä on alusta lähtien ollut paljon töitä. Suomen ensimmäinen ulkoasiainministeri Otto Stenroth on muistelmissaan kertonut miten hän nimityksen saatuaan toukokuun lopussa 1918 joutui melkein epätoivon valtaan, kun asioiden ja puheille pyrkijöiden lukumäärä oli valtava, eikä työvoimaa ollut riittävästi Sisällissota oli silloin juuri takana, valkoinen osapuoli oli voittanut, ja asioita ryhdyttiin järjestämään koeteltuja eurooppalaisia tapoja noudattaen. Suomessa rekrytoitiin nopeasti vasta perustettuun ulkoasiaintoimituskuntaan nuoria kyvykkäitä henkilöitä. Vanhempia, itsenäisyysliikkeessä ansioituneita miehiä lähetettiin edustajiksi ulkomaille. Lisäksi lähetettiin virkamies Tukholmaan tutustumaan Ruotsin ulkoministeriön organisaatioon ja toimintaan sekä kutsuttiin salaneuvos Karl Müller Saksasta antamaan diplomatian työmuotoja ja käytäntöjä koskevia neuvoja. Suunnilleen samalla tavalla ovat mm. Baltian tasavallat joutuneet toimimaan 1990-luvun alussa itsenäisyyden palautumisen jälkeen. Alkuaikoina töissä oli seitsemäntoista virkamiestä, jotka ministeri Stenroth oli suurimmaksi osaksi itse valinnut. Valmiita malleja oli olemassa, mutta jonkun verran kompasteltiin kirjeenvaihdon muotoilussa ensimmäisen vuoden aikana. Tunnettu tapaus liittyy pitkään ranskankieliseen noottiin, jonka Suomen asiainhoitaja Tukholmassa kesäkuun lopulla vuonna 1918 luovutti Ison-Britannian lähettiläälle. Lähettilään ensi reaktio oli ollut, että
    [Show full text]
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]