Tekla Hultin, Poliitikko

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Tekla Hultin, Poliitikko STUDIA HISTORICA JYVÄSKYLÄENSIA 15 VENLA KIISKI TEKLA HULTIN, POLIITIKKO SUMMARY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, JYVÄSKYLÄ 1978 STUDIA HISTORICA JYVXSKYLAENSIA 15 VENLA KIISKI TEKLA HULTIN, POLIITIKKO SUMMARY JYVXSKYLAN YLIOPISTO, JYVA8KYLA 1978 URN:ISBN:978-951-39-7956-0 ISBN 978-951-39-7956-0 (PDF) ISSN 0081-6523 ISBN 951-678-010-5 ISSN 0081-6523 Tampereen Pikakopio Oy Tampere 1978 Omistettu karjalaisille vanhemmilleni SAATESANAT Mieluisa tehtäväni on kiittää sekä lisensiaatti- että väitöskirjatutkimukseni ohjaajaa ja tarkas­ tajaa, professori Mauno Jokipiitä. Hänen kannustava apunsa on tehnyt mahdolliseksi saattaa päätökseen tutkimustyö, jonka kestäessä perhe ja koko ajan täysipäiväisenä jatkunut viran­ hoito ovat olleet muodostaa ajankäytöllisesti ylivoimaisen yhdistelmän. Tervetullutta oppia olen saanut myös lisensiaattitutkimukseni tarkastajalta, dosentti Jussi T. Lappalaiselta, lisensiaattitutkimuksesta väitöskirjaksi kehitellyn käsikirjoituksen tarkasta­ jalta, professori Aimo Halilalta ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian lisensiaattisemi­ naarilta. Kiitos kuuluu myös lis. Heikki Rantatuval!e, joka on piirtänyt puhtaaksi kartat, ja lehtori Hilppa Hilesil!e, joka on kääntänyt englanninkielisen referaatin. Taloudellisesta avusta olenerityisen kiitollinen Suomen Kulttuurirahastolle, Emil Aaltosen Säätiölle ja Ope(usneuvos Hilja Vilkemaan Säätiölle kuin myös Suomen Kulttuurirahaston .Keski-Suomen rahastolle, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiölle, Suomalaiselle Naisliitolle ja Jaakkima-säätiölle. Painatustyötä varten olen saanut avustusta Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista, ja Jyväskylän yliopiston julkaisutoimikunta on oleellisesti helpottanut ta­ loudellisia ja sitä tietä tutkimuksellisia vaikeuksia ottamalla teoksen kustannusohjelmaansa. Suurin kiitos kuuluu vanhemmilleni, Martta ja Arvi Sainiolle, jotka niin usein ja niin mielel­ lään ovat ottaneet vastuun äidinvelvollisuuksistani, ja pojalleni Panulle, joka on suhtautunut lapsen valoisuudella hiekkalaatikkoleikkien jatkuvaan keskeytymiseen yhteisten kirjasto- ja arkistomatkojen takia ja joka kaikkine kavereineen on ollut yhteisessä työhuoneessamme terveellinen muistutus elämän kokokuvasta, johon kuuluu myös ja ennen kaikkea elämä tässä ja nyt. Kuusankoskella pyhienpäivänä 1977 Venla Kiiski SISÄLLYS JOHDANTO............................................. ...13 . TEKLA HULTIN 11 JAAKKIMA ................................................17 111 SAVANDERIT JA HULTINIT.................................... 19 IV JULIUS JA EDLA HUL TININ PERHEESSÄ ..........................25 A Lapsuusvuodet ............................................28 B Kouluvuodet 1. Jaakkimalainen koti koulu ...................................30 2. Sortavalan yksityinen tyttökoulu ..............................30 3. Haminan yksityinen tyttökoulu ...............................33 V OPISKELUVUODET ELI "- - LUKEA HÄN VAAN TAHTOO." A Helsingin suomalainen jatko-opisto ...............................37 B. Ylioppilastutkinto ..........................................40 C. Hämeenlinnan yksityisen suomalaisen tyttökoulun opettaja ...............42 D.Filosofian maisteri ..........................................43 E. Filosofian lisensiaatti ja filosofian tohtori ...........................46 VI TILASTOLLISEN PÄÄTOIMISTON TOINEN AKTUAARI ................51 "P OLIT 1 1 K K A F AVO R I T H O B B YKSI" 1 KOTITAUSTA ..............................................57 11 KOULUT....................................... ...........59 111 POLITIIKAN TEORIAN OPETTAJAT A.Kahdensanky mmentälukulaiset .................................63 B.Leo Mechelin .............................................65 C.Julius Anshelm Lyly (Bergh) ...................................72 D.Jonas Castn:!n .............................................74 IV POLITIIKAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJAT A.Savo-karjalainen osakunta .....................................76 B.De kvinnliga ..............................................79 C. Muut opiskeluajan yhdistykset ..................................82 V PUOLUEVALINTA ...........................................85 "F A V O R I T H O B B Y" T Y Ö K S 1 1 LEHTINAINEN A.Päivälehti ................................................87 B. Isänmaan Ystävä ...........................................94 11 VALTIOPÄIVIEN VALIOKUNTASIHTEERI ........................100 111 JÄRJESTÖTYÖT Ä A.Suomen työväenvaltuuskunta .................................103 B. Naisjärjestöt 1. Suhden naisjärjestöihin ....................................108 2. Unioni ja äänioikeustaistelu ........................... '. .....110 C. Nuorsuomalainen puolue ....................................118 D.Nuorsuomalainen naisklubi ...................................123 IV PASSIIVISEEN VASTARINTAAN KASVAMINEN 1880- JA 1890- LUVUILLA ...............................................126 V VUODET 1899-1907 A.Helmikuun manifesti ja laiton asevelvollisuuslaki .....................134 · B.Naiskagaali ..............................................139 C.Suurlakko ..............................................144 D.Suomalainen naisliitto ...............•......................152 VI VUODET 1907-1917 A.Kansanedustajaksi 1. Nuorsuomalaisten ja Tekla Hultinin vaalivalmistelut vuosina 1906-1907 ...158 2. Vaalien tulos ..........................................165 3. Valinnat vuosina 1908-1917................................ 167 B.Kansanedustajana 1. Yksi kahdestasadasta .....................................173 2. Autonomian rakentaja ....................................179 - Naisen siviilioikeudellisen aseman parantaminen 179 - Siveellisyystyön edistäminen 183 - Naist!lnyötyökysymys 184 - Naisen oikeuttaminen valtion virkoihin 186 - Naisen kelpuuttaminen asianajajaksi ja tuomarik- si 189 - Senaatin oikeusosaston muuttaminen korkeimmaksi oikeudeksi 190 - Opetus- ja sivistystyötä koskevia asioita 191 3. Autonomian puolustaja: ...................................193 - Kansalaisten laillisten oikeuksien puolustaminen 193 - Virasta pidätyk- set vuosina 1912 ja 1913 196 4. Itsenäisyyden ajaja: ......................................201 - Jääkäriliikkeen ja itsenäisyysajatuksen synty 201 - Heinäkuun valtalaki ja itsenäistyminen 211 VII ITSENÄISYYDEN RAKENTAJA A.Suhtautuminen vuoden 1918 sotaan ja sen osapuoliin ..................229 B. Hallitusmuoto-ongelma...................................... 235 C.Itä-Karjalan kysymys ja Tarton rauha ............................242 D."Poliittinen Rubicon" ......................................252 E.Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajana vuosina 1919-1924 ......256 F.Presidentin vaali vuonna 1925 .................................267 G.Helsingin kaupunginvaltuutettu vuosina 1925-1930 ..................269 VIII POLIITTINEN KIRJAILIJA ....................................271 IX YKSITYISHENKILÖ .........................................275 X LOPPUTARKASTELU ........................................280 LIITTEET 1-15 ............................................283 LÄHTEET ................................................301 SUMMARY ...............................................317 Tekla Hultin kypsässä iässä. Valokuva Museoviraston kokoelmissa. 1 JOHDANTO Tutkimusaihe Hyvin tietoisena siitä, että henkilöhistoria kuuluu historiallisen tutkimuksen vaikeimpiin ja vaativimpiin tehtäviin, tämän tutkimuksen tekijä tullessaan tammikuussa 1971 professori Mauno Jokipiin luo neuvottelemaan tutkimusaiheesta toivoi sellaista, mieluiten karjalaista, henkilöhistoriallista aihetta, jonka avulla\Ja rinnalla voi tarkentaa naisten poliittisten oikeuk­ sien ja mahdollisuuksien kehittymistä Suomessa. Tutkimuksen ohjaajan ehdotuksena oli Tekla Hultin, eräs niistä harvoista naisasialiikkeen läpimurtoajan merkittävistä naisista, joista elämänkerta vielä puutuu. Tutkimuksen tekijä löysi ensimmäiset kirjalliset tietonsa Tekla Hultinista vasta aiheen saannin jälkeen tietosana­ kirjasta. Tietämättömyys tutkimuksen kohteesta mahdollisti ennakkoluulottoman liikkeellelähdön: tarkoituksena ei ollut puolustaa eikä parjata, ei kaunistella eikä mustamaalata. Tutkija ei etu­ käteen ole tuntenut sen paremmin myötä- kuin vastenmielisyyttäkään tutkimuskohteeseen. Tekla Hultin syntyi henkikirjoittajan tyttärenä Jaakkimassa vuonna 1864, kävi Sortavalan ja Haminan yksityiset tyttökoulut ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston, mikä koulunkäynti ei vielä sinänsä ollut kovin tavatonta 1870- ja 1880-lukujen Suomessa. Varsinainen pioneeri­ vaihe alkoi yliopistossa ylioppilastutkinnosta vuonna 1886 ja jatkui aina filosofian tohtorin arvon saavuttamiseen vuonna 1896; vastaava pioneerityö lehtimaailmassa alkoi vuonna 1888 Dagbladetin tilapäisellä avustuksella ja päättyi Päivälehden vakinaiseen toimittamiseen vuosi­ na 1893-1901 ja Isänmaan Ystävän päätoimittamiseen vuonna 1900. Näiden kahden osit­ tain päällekkäin menevän uranuurron kanssa tapahtui yksilöllinen valmentautuminen valtiol­ liseen politiikkaan Leo Mechelinin koulussa. Mitä ilmeisintä on, että hänen aktiivinen kiinnostuksensa politiikkaan syntyi Leo Mechelinin vaikutuksesta; ja Leo Mechelin oli riittävän arvovaltainen henkilö tasoittamaan hänen tietään aikana, jolloin naisten mahdollisuudet päästä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan olivat sekä heidän omien ennakkoluulojensa että yhteiskunnan ennakkoluulojen ja perinnäistapojen vuoksi olemattomat. - Tekla Hultin oli valkoinen varis yliopistossa, lehtimaailmassa, poli­ tiikassa. Tekla Hultinin toimintaa ja pyrkimyksiä tämän päivän näkökulmasta katsottuna leimaa sin­ nikkyys, rohkeus ja puolensa pitäminen; mutta on toki mahdollista, että hänen aikalaisensa saattoivat käyttää näiden sanojen
Recommended publications
  • Ylioppilaslehti and the University's
    Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university.
    [Show full text]
  • Gradu02532.Pdf
    Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston
    [Show full text]
  • This Is an Electronic Reprint of the Original Article. This Reprint May Differ from the Original in Pagination and Typographic Detail
    This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: The 18th-century traditions of representation in a new age of revolution : History politics in the Swedish and Finnish parliaments, 1917−1919 Year: 2015 Version: Please cite the original version: Ihalainen, P. (2015). The 18th-century traditions of representation in a new age of revolution : History politics in the Swedish and Finnish parliaments, 1917−1919. Scandinavian Journal of History, 40(1), 70-96. https://doi.org/10.1080/03468755.2014.987161 All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. 1 Author: Pasi Ihalainen Affiliation: University of Jyväskylä Address: Department of History and Ethnology, POB 35 (H), 40014 University of Jyväskylä, Finland Telephone: +358400247457 E-mail: [email protected] Biography: Dr Pasi Ihalainen is professor in comparative European history at the Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Finland. He has published widely on parliamentary history since the 18th century, mostly applying comparative perspectives. He is the author of Agents of the People: Democracy and Popular Sovereignty in British and Swedish Parliamentary and Public Debates, 1734–1800 (Brill 2010) and has edited with Cornelia Ilie and Kari Palonen Parliament and Parliamentarism: A Comparative History of Disputes about a European Concept (Berghahn 2015).
    [Show full text]
  • SANOMATTAKIN on SELVÄ Kansallinen Kokoomus Rp:N Puheenjohtajan Valintaprosessin Demokraattisuus Ja Jäsenistön Rooli Siinä Ajanjaksolla 1955–2016
    SANOMATTAKIN ON SELVÄ Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Hannele Toropainen Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Valtio-oppi Jyväskylän yliopisto kevät 2017 TIIVISTELMÄ SANOMATTAKIN ON SELVÄ. Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Toropainen, Hannele Pro gradu-tutkielma Valtio-oppi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marja Keränen Kevät 2017 113 sivua ja 3 liitettä Tutkimuksessa analysoin Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajavalintojen demokraat- tisuutta ja jäsenistön roolia niissä ajanjaksolla 1955–2016. Aineistona ovat puoluekokous- asiakirjat. Puolueiden kehityksen on esitetty tapahtuneen jäsenistön kustannuksella ja vai- kutusmahdollisuuksien toteutuvan lähinnä puoluekokouksessa. Puheenjohtajavalintoihin keskittyen jaoin aineiston analyysiryhmiin: 1) äänestämättä tehdyt valinnat: vaalitoimikun- nan esityksestä tehdyt ja ns. perintöprinssivalinnat sekä 2) kilpaillut valinnat: istuvan haas- tamiset ja uuden puheenjohtajan valinnat. Valintoihin liittyviä puheenvuoroja tai niiden puuttumista tarkastelin jäsenistön osallistumisen ja vaikutusvallan toteutumisen viiteke- hyksessä arvioiden Pierre Rosanvallonin (2008) heikon/passiivisen demokratian tunnus- merkistön toteutumista. Tutkimus osoitti, että niissä valinnoissa joissa ei äänestetty, oli demokratiavajetta. Se ilmeni hiljaisena suostumuksena tai konsensuksena,
    [Show full text]
  • TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue Ja Kansallisen Eheytymisen Politiikka 1919–1939
    TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939 Jenni Karimäki TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - Cser. osa XX - osatom. - 415 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica -2016 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Työn ohjaaja: Professori Vesa Vares Poliittinen historia Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Juha Siltala FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Suomen ja pohjoismaiden historia Historian ja etnologian laitos Helsingin yliopisto Jyvaskylan yliopisto Vastaväittäjä: FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Historian ja etnologian laitos Jyvaskylan yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. ISBN 978-951-29-6345-4 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6346-1 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku, 2016 Tiivistelmä TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Väitöskirja JENNI KARIMÄKI: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939. Tammikuu 2016 Kansallista Edistyspuoluetta ja sen toimijoita maailmansotien välisen Suomen si- säpolitiikassa tarkasteleva väitöstutkimus paneutuu puolueen
    [Show full text]
  • This Is a Self-Archived Version of an Original Article. This Version May Differ from the Original in Pagination and Typographic Details
    This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates Year: 2018 Version: Accepted version (Final draft) Copyright: © Berghahn Books, 2018. Rights: In Copyright Rights url: http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en Please cite the original version: Ihalainen, P. (2018). The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates. In J. Kurunmäki, J. Nevers, & H. T. Velde (Eds.), Democracy in Modern Europe : A Conceptual History (pp. 160-181). Berghahn Books. 1 <CN>Chapter 7 <CT>The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates <CA>Pasi Ihalainen <FL>The First World War constituted a catalytic transnational experience that inspired new discourses referring to democracy. The impact of the war on individuals and societies, revolutions in Russia and Germany, suffrage reforms and constitutional changes seemed to make it essential for any modern polity to embody political democracy – in the sense of the will of the people being considered through universal suffrage and parliamentary representation1 or through alternative direct forms of participation. ‘Democracy’ was moving to the centre of the political debate, becoming a procedural as well as a normative and increasingly future-oriented ideological term with which to identify. The concept became subject to constant disputes over its meanings, applications and implications. Debates on democracy were also at times exceptionally transnational in the period 1917−19, even though they mostly concerned nation states.
    [Show full text]
  • Pentti Linkola on Hell
    Pentti Linkola interview from Quadrivium #6 (2014): abridged version As of today, 7 Dec 2015, notable Finnish fisherman, deep ecologist and dissident Pentti Linkola turns 83. To honour the occasion, we now digitise a lengthy Linkola interview first published in the final issue of the Finnish magazine Quadrivium in December 2014. The forty-page article relies on Linkola’s oeuvre, which spans six decades, and discussions of several hours recorded at Linkola’s cabin in the village of Ritvala in Sääksmäki, Finland, April 2011. No interview as extensive of the founder of the Nature Heritage Foundation has been released in English before. Speaking strongly for the highest biodiversity of nature and as fiercely against human overpopulation, the interview depicts a difficult and consuming way of life which not only demands a lot from its followers but also goes to show how essential it is at times to voice observations with a clarity that ventures beyond populist politics of the day and the slow-grinding bureaucracy of climate change conferences. Out of respect for the privacy of certain relatives and other individuals not central to the article, the interview online is a slightly abridged version of the article in print. Best of health to you, Pentti. (Illustration: Kalastajat/Fishers by Veera Pitkänen) The Fisher King Interview: Kuronen Thanks to an unfathomable suggestion presented in the dead of night by a smashing person I barely knew twelve months prior, I had the absolutely bewildering opportunity to spend a weekend at the estates of Pentti Linkola in the spring of two thousand and eleven.
    [Show full text]
  • Jorma Koivulehto *12.10.1934 †23.8.2014
    Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / kuvalaitos yliopiston Kuva Helsingin yliopistomuseo. Helsingin Jorma Koivulehto *12.10.1934 †23.8.2014 uomen tunnetuimpiin etymologian ja uraan tähdänneen Koivulehdon kiinnostus lainasanojen tutkijoihin kuulunut ger- tutkimukseen heräsi graduvaiheessa; hä- Smaanisen filologian emeritusprofesso- nen tutkielmansa muinaisyläsaksalaisen ri Jorma Juhani Koivulehto kuoli 23.8.2014 Tatianin latinalaisperäisistä käännöslai- Helsingissä. Hän oli syntynyt Tampereella noista sai parhaan arvosanan laudatur, ja 12.10.1934. työ palkittiin Hugo Suolahden apurahalla. Ratkaiseva merkitys Jorma Koivulehdon Heti opintojen päätyttyä Koivulehto lähti uravalinnalle oli klassillisiin kieliin ja nyky- lukuvuodeksi 1958–1959 Marburg an der kieliin erikoistuneella Tampereen klassilli- Lahniin, missä hänen tehtävänään oli laatia sella lyseolla, josta hän kirjoitti ylioppi- Deutscher Wortatlas -hankkeen eri puolilta laaksi vuonna 1953. Innostavien kielten- saksalaista kielialuetta kerätyn 40 000 kie- opettajien, erityisesti saksanopettaja Reino linäytteen avulla onomasiologinen kartta Hietarannan ansiosta lukiolaisen kiinnostus ’jäten’ (’kitkeä, perata, puhdistaa’) -merki- kieliin vei voiton hänen muista kiinnostuk- tyksisten sanojen murrevastineista. Tämä sen kohteistaan kuten astronomiasta ja bio- murremaantieteellinen työ vaati kärsivälli- logiasta, erityisesti kasvitieteestä, joskin syyttä ja tarkkuutta – ja kouli samalla nuo- luontoharrastus säilyi vahvana hänen koko ren tutkijan murretuntemusta ja dialektolo- elämänsä
    [Show full text]
  • Oulunkylän Kansallisseuran Historiikki 90V
    Oulunkylän Kansallisseura 1925-2015 Irja Eskola Sisällys Oulunkylä 1920-luvulla ...................................................................................................................................... 4 Yhdistystoiminta Oulunkylän kunnassa ............................................................................................................. 5 Suomalais-kansallinen kokoomus ..................................................................................................................... 6 Oulunkylän Kansallisseuran perustaminen ....................................................................................................... 8 Arkistojen puutteellisuus ................................................................................................................................. 10 Käytetty lähdeaineisto ..................................................................................................................................... 11 Toiminta perustamisesta 1950-luvun lopulle .................................................................................................. 12 1960-luku ......................................................................................................................................................... 16 1970-luku ......................................................................................................................................................... 21 Yhteenveto 1970 luvusta ................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Suomen Ja Viron Tieteellisen Yhteistyön Muodot Maailmansotien Välisenä Aikana
    85 Sten-Erik Tammemäe Suomen ja Viron tieteellisen yhteistyön muodot maailmansotien välisenä aikana Naapurimaat Suomi ja Viro ovat toisilleen luontaisia yhteistyökumppaneita. Yhtä- läisyydet ja samankaltaisuudet luonnossa, kielessä ja kulttuurissa ovat niin vahvoja, että kontaktien etsiminen, löytäminen ja ylläpitäminen on verrattain helppoa, samoin kuin tietojen ja kokemuksien välittäminen. Samalla on vuosisatojen saatossa kehit- tynyt huomattavia eroja, jotka tarjoavat oivan keinon sekä verrata samanlaisten asi- oiden kehitystä erilaisissa oloissa että hakea läheltä vertailu- ja tutkimusaineistoa. Viime vuosikymmenien aikana on runsaasti tutkittu maiden kulttuurista, poliittista, sotilaallista, taloudellista ja tieteellistä yhteistyötä, mutta varsinkin viimeksi maini- tussa riittää vielä tutkittavaa. Tämän artikkelin tarkoitus on valaista tärkeimpiä Suomen ja Viron tieteellisen yhteistyön muotoja maailmansotien välisenä aikana. Ensinnäkin se pyrkii osoitta- maan, mitkä nämä yhteistyön muodot olivat, mutta se myös yrittää vastata kysy- mykseen siitä, onko tässä yhteistyössä havaittavissa jonkinlaista suuntautumista, eli oliko toinen osapuolista enemmän vastaanottajan roolissa ja toinen antajan roolissa. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan käynnissä olevaan väitöskirjaprojektiin Suomen ja Viron tieteen yhtäläisyyksistä, eroista ja yhteyksistä tarkasteltavana aikakautena. Se- kä tässä artikkelissa että väitöskirjassa tarkastelun alla ovat ennen kaikkea suoma- laisten ja virolaisten tieteenharjoittajien ja seurojen yhteydet, mutta sen ulkopuolelle
    [Show full text]
  • Martti Häikiön Kirjallinen Toiminta
    1 Martti Häikiö Kirjallinen toiminta 1967‒2020 5.1.2021 2020 Teokset Hackzell. Karhunkaatajasta rauhantekijäksi. Docendo. 376 s. - Pehmenikö Josif Stalin hetkeksi, kun pääministerimme halvaantui? Markku Jokipii, Verkkouutiset 17.9.2020 - Rauhantekijän kohtalokas matka Moskovaan. Jorma Melleri, Uusi Suomi 27.9.2020 - Dramaattisen ajan tuntematon pääministeri. Lasse Kangas, Keskisuomalainen 18.10.2020 - Häikiö: Antti Hackzellille katu. Mikkelin lyseon suuri poika nousi sodan ajan pääministeriksi ja rauhantekijäksi. Toim. Tapio Honkamaa. Mikkelin kaupunkilehti 44/2020. - Antti Hackzell vaikutti vapaussodasta saakka. Tarton rauhan raja aiheutti monia ongelmia. Lasse Koskinen. Vapaussoturi 5/2020. - Pääministeri kaatui eturintamalla. Seikko Eskola. Kanava 8/2020. Nettisivusto www.jkpaasikivi.fi sivuston päätoimittaja Paasikivi-kronologia, ajallisten osioiden johdantotekstit. J. K. Paasikivi nettisivusto, avattu 7.2.2020 Suomalaisilla Historiapäivillä Lahdessa. Paasikiven perälauta. Myöntyvyyspolitiikan rajanvetoja 1909, 1936, 1948. jkpaasikivi.fi sivusto. Artikkeleita teoksissa Esipuhe. Teoksessa Tuomo Polvinen, Hirmuisten vuosien valtiomies. J. K. Paasikivi 1870– 1956. Toimittanut Hannu Immonen. Minerva 2020. Artikkeleita lehdissä ja verkossa Tammikuun kihlaus 23. tammikuuta 1940. EK:n nettisivusto 23.1.2020. https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/01/23/tammikuun-kihlaus-23-tammikuuta-1940/ Hirmuisten vuosien valtiomies J. K. Paasikivi (1870–1956); Paasikiven-Hackzellin- Kivimäen ulkopoliittinen klubi; Paasikiven erottaja. Helsingin Suomalaisen
    [Show full text]