Tekla Hultin, Poliitikko
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Ylioppilaslehti and the University's
Kasvatus & Aika 3 (4) 2009, 7-23 Ylioppilaslehti and the University’s Language Struggle in the 1920s and 1930s Jukka Kortti A new Universities Act was a current topic in 1922, just as it is today. The most essential part in the reform concerned the language of education, Swedish and/or Finnish. It was the starting point for the language struggle which lasted until the Second World War. Nationalistic university students played an important role in this ethnolinguistic conflict. This article covers the issue through the student’s magazine Ylioppilaslehti , which has not only been an important forum for university students, but occasionally also significant for the wider Finnish public sphere. The topic which troubled the University of Helsinki the most in the 1920s and 1930s was the language struggle – the issue of finnicizing the university. The ethnolinguistic conflict was on the whole a significant national issue during the restless childhood years of Finnish democracy. The conflict had a great political importance, as it was directly linked to the struggles among political parties, the position of Swedish speakers and the rise of nationalism and right-wing radicalism. It penetrated Finnish society extensively during the interwar decades: the Swedishness of economic life was regarded as a far-reaching drawback; finnicizing the army officers developed into an important point of controversy and all levels of education had to take position in this issue. This paper focuses first and foremost on the university. Even though the conflict had longer historical roots, an important starting point for the university’s ethnolinguistic issue was the Universities Act of 1923, which defined the position of Finnish and Swedish languages at the university. -
Gradu02532.Pdf
Tampereen yliopisto Jussi Valkama Eheyttämistä ja ristiriitoja K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodesta 1929 vuoteen 1939 ___________________________________________ Suomen historian pro gradu -tutkielma Tampere 2008 Tampereen yliopisto Historiatieteen laitos VALKAMA JUSSI: Eheyttämistä ja ristiriitoja. K. N. Rantakarin poliittinen toiminta vuodes- ta 1929 vuoteen 1939. Pro gradu -tutkielma, 156 s. Suomen historia Huhtikuu 2008 ___________________________________________________________________________ Pro gradu käsittelee maltillisen konservatiivin K. N. Rantakarin poliittista toimintaa vuodesta 1929 vuoteen 1939. Kyseessä on osaelämäkerrallinen tutkimus, joka sijoittuu Rantakarin po- liittisen uran viimeisiin aktiivisiin vuosiin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa Rantaka- rin osallistumista kokoomuksen suuntataistoon, suhtautumista Lapuanliikkeeseen ja sen seu- raajaan IKL:ään ja sitä, miten Rantakari toimi uuden ulkopolitiikan eli pohjoismaisen suuntauksen muotoilemiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Lisäksi arvioidaan, minkälaisia vaikutuksia uudella ulkopolitiikalla oli sisäpolitiikkaan ja kansalliseen eheytymiseen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka Rantakari pystyi sopeutumaan 1930-luvun suuriin poliittisiin muutoksiin ja minkälainen rooli maltillisella konservatismilla ylipäätään oli suomalaisen oikeiston ja politiikan kentässä. Lähdeaineistona on käytetty Porvarillisen Työn Arkiston kokoomuspuoletta koskevaa materi- aalia, poliitikkojen yksityiskokoelmia Kansallisarkistossa ja Rantakarin omaa kokoelmaa Tu- run yliopiston -
This Is an Electronic Reprint of the Original Article. This Reprint May Differ from the Original in Pagination and Typographic Detail
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: The 18th-century traditions of representation in a new age of revolution : History politics in the Swedish and Finnish parliaments, 1917−1919 Year: 2015 Version: Please cite the original version: Ihalainen, P. (2015). The 18th-century traditions of representation in a new age of revolution : History politics in the Swedish and Finnish parliaments, 1917−1919. Scandinavian Journal of History, 40(1), 70-96. https://doi.org/10.1080/03468755.2014.987161 All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. 1 Author: Pasi Ihalainen Affiliation: University of Jyväskylä Address: Department of History and Ethnology, POB 35 (H), 40014 University of Jyväskylä, Finland Telephone: +358400247457 E-mail: [email protected] Biography: Dr Pasi Ihalainen is professor in comparative European history at the Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Finland. He has published widely on parliamentary history since the 18th century, mostly applying comparative perspectives. He is the author of Agents of the People: Democracy and Popular Sovereignty in British and Swedish Parliamentary and Public Debates, 1734–1800 (Brill 2010) and has edited with Cornelia Ilie and Kari Palonen Parliament and Parliamentarism: A Comparative History of Disputes about a European Concept (Berghahn 2015). -
SANOMATTAKIN on SELVÄ Kansallinen Kokoomus Rp:N Puheenjohtajan Valintaprosessin Demokraattisuus Ja Jäsenistön Rooli Siinä Ajanjaksolla 1955–2016
SANOMATTAKIN ON SELVÄ Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Hannele Toropainen Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Valtio-oppi Jyväskylän yliopisto kevät 2017 TIIVISTELMÄ SANOMATTAKIN ON SELVÄ. Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajan valintaprosessin demokraattisuus ja jäsenistön rooli siinä ajanjaksolla 1955–2016 Toropainen, Hannele Pro gradu-tutkielma Valtio-oppi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Ohjaaja: Marja Keränen Kevät 2017 113 sivua ja 3 liitettä Tutkimuksessa analysoin Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtajavalintojen demokraat- tisuutta ja jäsenistön roolia niissä ajanjaksolla 1955–2016. Aineistona ovat puoluekokous- asiakirjat. Puolueiden kehityksen on esitetty tapahtuneen jäsenistön kustannuksella ja vai- kutusmahdollisuuksien toteutuvan lähinnä puoluekokouksessa. Puheenjohtajavalintoihin keskittyen jaoin aineiston analyysiryhmiin: 1) äänestämättä tehdyt valinnat: vaalitoimikun- nan esityksestä tehdyt ja ns. perintöprinssivalinnat sekä 2) kilpaillut valinnat: istuvan haas- tamiset ja uuden puheenjohtajan valinnat. Valintoihin liittyviä puheenvuoroja tai niiden puuttumista tarkastelin jäsenistön osallistumisen ja vaikutusvallan toteutumisen viiteke- hyksessä arvioiden Pierre Rosanvallonin (2008) heikon/passiivisen demokratian tunnus- merkistön toteutumista. Tutkimus osoitti, että niissä valinnoissa joissa ei äänestetty, oli demokratiavajetta. Se ilmeni hiljaisena suostumuksena tai konsensuksena, -
TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue Ja Kansallisen Eheytymisen Politiikka 1919–1939
TULEVAISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA KANSANVALLAN KOLMILIITTOON Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939 Jenni Karimäki TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - Cser. osa XX - osatom. - 415 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica -2016 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Työn ohjaaja: Professori Vesa Vares Poliittinen historia Turun yliopisto Tarkastajat: Professori Juha Siltala FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Suomen ja pohjoismaiden historia Historian ja etnologian laitos Helsingin yliopisto Jyvaskylan yliopisto Vastaväittäjä: FT, dosentti Heikki Roiko-Jokela Historian ja etnologian laitos Jyvaskylan yliopisto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. ISBN 978-951-29-6345-4 (Painettu/Print) ISBN 978-951-29-6346-1 (Sähköinen/Pdf) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku, 2016 Tiivistelmä TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos Poliittinen historia Väitöskirja JENNI KARIMÄKI: Tulevaisuuden lähtökohdista kansanvallan kolmiliittoon. Kansallinen Edistyspuolue ja kansallisen eheytymisen politiikka 1919–1939. Tammikuu 2016 Kansallista Edistyspuoluetta ja sen toimijoita maailmansotien välisen Suomen si- säpolitiikassa tarkasteleva väitöstutkimus paneutuu puolueen -
This Is a Self-Archived Version of an Original Article. This Version May Differ from the Original in Pagination and Typographic Details
This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates Year: 2018 Version: Accepted version (Final draft) Copyright: © Berghahn Books, 2018. Rights: In Copyright Rights url: http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en Please cite the original version: Ihalainen, P. (2018). The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates. In J. Kurunmäki, J. Nevers, & H. T. Velde (Eds.), Democracy in Modern Europe : A Conceptual History (pp. 160-181). Berghahn Books. 1 <CN>Chapter 7 <CT>The First World War, the Russian Revolution and Varieties of Democracy in Northwest European Debates <CA>Pasi Ihalainen <FL>The First World War constituted a catalytic transnational experience that inspired new discourses referring to democracy. The impact of the war on individuals and societies, revolutions in Russia and Germany, suffrage reforms and constitutional changes seemed to make it essential for any modern polity to embody political democracy – in the sense of the will of the people being considered through universal suffrage and parliamentary representation1 or through alternative direct forms of participation. ‘Democracy’ was moving to the centre of the political debate, becoming a procedural as well as a normative and increasingly future-oriented ideological term with which to identify. The concept became subject to constant disputes over its meanings, applications and implications. Debates on democracy were also at times exceptionally transnational in the period 1917−19, even though they mostly concerned nation states. -
Pentti Linkola on Hell
Pentti Linkola interview from Quadrivium #6 (2014): abridged version As of today, 7 Dec 2015, notable Finnish fisherman, deep ecologist and dissident Pentti Linkola turns 83. To honour the occasion, we now digitise a lengthy Linkola interview first published in the final issue of the Finnish magazine Quadrivium in December 2014. The forty-page article relies on Linkola’s oeuvre, which spans six decades, and discussions of several hours recorded at Linkola’s cabin in the village of Ritvala in Sääksmäki, Finland, April 2011. No interview as extensive of the founder of the Nature Heritage Foundation has been released in English before. Speaking strongly for the highest biodiversity of nature and as fiercely against human overpopulation, the interview depicts a difficult and consuming way of life which not only demands a lot from its followers but also goes to show how essential it is at times to voice observations with a clarity that ventures beyond populist politics of the day and the slow-grinding bureaucracy of climate change conferences. Out of respect for the privacy of certain relatives and other individuals not central to the article, the interview online is a slightly abridged version of the article in print. Best of health to you, Pentti. (Illustration: Kalastajat/Fishers by Veera Pitkänen) The Fisher King Interview: Kuronen Thanks to an unfathomable suggestion presented in the dead of night by a smashing person I barely knew twelve months prior, I had the absolutely bewildering opportunity to spend a weekend at the estates of Pentti Linkola in the spring of two thousand and eleven. -
Jorma Koivulehto *12.10.1934 †23.8.2014
Kuva Helsingin yliopiston kuvalaitos / kuvalaitos yliopiston Kuva Helsingin yliopistomuseo. Helsingin Jorma Koivulehto *12.10.1934 †23.8.2014 uomen tunnetuimpiin etymologian ja uraan tähdänneen Koivulehdon kiinnostus lainasanojen tutkijoihin kuulunut ger- tutkimukseen heräsi graduvaiheessa; hä- Smaanisen filologian emeritusprofesso- nen tutkielmansa muinaisyläsaksalaisen ri Jorma Juhani Koivulehto kuoli 23.8.2014 Tatianin latinalaisperäisistä käännöslai- Helsingissä. Hän oli syntynyt Tampereella noista sai parhaan arvosanan laudatur, ja 12.10.1934. työ palkittiin Hugo Suolahden apurahalla. Ratkaiseva merkitys Jorma Koivulehdon Heti opintojen päätyttyä Koivulehto lähti uravalinnalle oli klassillisiin kieliin ja nyky- lukuvuodeksi 1958–1959 Marburg an der kieliin erikoistuneella Tampereen klassilli- Lahniin, missä hänen tehtävänään oli laatia sella lyseolla, josta hän kirjoitti ylioppi- Deutscher Wortatlas -hankkeen eri puolilta laaksi vuonna 1953. Innostavien kielten- saksalaista kielialuetta kerätyn 40 000 kie- opettajien, erityisesti saksanopettaja Reino linäytteen avulla onomasiologinen kartta Hietarannan ansiosta lukiolaisen kiinnostus ’jäten’ (’kitkeä, perata, puhdistaa’) -merki- kieliin vei voiton hänen muista kiinnostuk- tyksisten sanojen murrevastineista. Tämä sen kohteistaan kuten astronomiasta ja bio- murremaantieteellinen työ vaati kärsivälli- logiasta, erityisesti kasvitieteestä, joskin syyttä ja tarkkuutta – ja kouli samalla nuo- luontoharrastus säilyi vahvana hänen koko ren tutkijan murretuntemusta ja dialektolo- elämänsä -
Oulunkylän Kansallisseuran Historiikki 90V
Oulunkylän Kansallisseura 1925-2015 Irja Eskola Sisällys Oulunkylä 1920-luvulla ...................................................................................................................................... 4 Yhdistystoiminta Oulunkylän kunnassa ............................................................................................................. 5 Suomalais-kansallinen kokoomus ..................................................................................................................... 6 Oulunkylän Kansallisseuran perustaminen ....................................................................................................... 8 Arkistojen puutteellisuus ................................................................................................................................. 10 Käytetty lähdeaineisto ..................................................................................................................................... 11 Toiminta perustamisesta 1950-luvun lopulle .................................................................................................. 12 1960-luku ......................................................................................................................................................... 16 1970-luku ......................................................................................................................................................... 21 Yhteenveto 1970 luvusta ................................................................................................................................ -
Suomen Ja Viron Tieteellisen Yhteistyön Muodot Maailmansotien Välisenä Aikana
85 Sten-Erik Tammemäe Suomen ja Viron tieteellisen yhteistyön muodot maailmansotien välisenä aikana Naapurimaat Suomi ja Viro ovat toisilleen luontaisia yhteistyökumppaneita. Yhtä- läisyydet ja samankaltaisuudet luonnossa, kielessä ja kulttuurissa ovat niin vahvoja, että kontaktien etsiminen, löytäminen ja ylläpitäminen on verrattain helppoa, samoin kuin tietojen ja kokemuksien välittäminen. Samalla on vuosisatojen saatossa kehit- tynyt huomattavia eroja, jotka tarjoavat oivan keinon sekä verrata samanlaisten asi- oiden kehitystä erilaisissa oloissa että hakea läheltä vertailu- ja tutkimusaineistoa. Viime vuosikymmenien aikana on runsaasti tutkittu maiden kulttuurista, poliittista, sotilaallista, taloudellista ja tieteellistä yhteistyötä, mutta varsinkin viimeksi maini- tussa riittää vielä tutkittavaa. Tämän artikkelin tarkoitus on valaista tärkeimpiä Suomen ja Viron tieteellisen yhteistyön muotoja maailmansotien välisenä aikana. Ensinnäkin se pyrkii osoitta- maan, mitkä nämä yhteistyön muodot olivat, mutta se myös yrittää vastata kysy- mykseen siitä, onko tässä yhteistyössä havaittavissa jonkinlaista suuntautumista, eli oliko toinen osapuolista enemmän vastaanottajan roolissa ja toinen antajan roolissa. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan käynnissä olevaan väitöskirjaprojektiin Suomen ja Viron tieteen yhtäläisyyksistä, eroista ja yhteyksistä tarkasteltavana aikakautena. Se- kä tässä artikkelissa että väitöskirjassa tarkastelun alla ovat ennen kaikkea suoma- laisten ja virolaisten tieteenharjoittajien ja seurojen yhteydet, mutta sen ulkopuolelle -
Martti Häikiön Kirjallinen Toiminta
1 Martti Häikiö Kirjallinen toiminta 1967‒2020 5.1.2021 2020 Teokset Hackzell. Karhunkaatajasta rauhantekijäksi. Docendo. 376 s. - Pehmenikö Josif Stalin hetkeksi, kun pääministerimme halvaantui? Markku Jokipii, Verkkouutiset 17.9.2020 - Rauhantekijän kohtalokas matka Moskovaan. Jorma Melleri, Uusi Suomi 27.9.2020 - Dramaattisen ajan tuntematon pääministeri. Lasse Kangas, Keskisuomalainen 18.10.2020 - Häikiö: Antti Hackzellille katu. Mikkelin lyseon suuri poika nousi sodan ajan pääministeriksi ja rauhantekijäksi. Toim. Tapio Honkamaa. Mikkelin kaupunkilehti 44/2020. - Antti Hackzell vaikutti vapaussodasta saakka. Tarton rauhan raja aiheutti monia ongelmia. Lasse Koskinen. Vapaussoturi 5/2020. - Pääministeri kaatui eturintamalla. Seikko Eskola. Kanava 8/2020. Nettisivusto www.jkpaasikivi.fi sivuston päätoimittaja Paasikivi-kronologia, ajallisten osioiden johdantotekstit. J. K. Paasikivi nettisivusto, avattu 7.2.2020 Suomalaisilla Historiapäivillä Lahdessa. Paasikiven perälauta. Myöntyvyyspolitiikan rajanvetoja 1909, 1936, 1948. jkpaasikivi.fi sivusto. Artikkeleita teoksissa Esipuhe. Teoksessa Tuomo Polvinen, Hirmuisten vuosien valtiomies. J. K. Paasikivi 1870– 1956. Toimittanut Hannu Immonen. Minerva 2020. Artikkeleita lehdissä ja verkossa Tammikuun kihlaus 23. tammikuuta 1940. EK:n nettisivusto 23.1.2020. https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/01/23/tammikuun-kihlaus-23-tammikuuta-1940/ Hirmuisten vuosien valtiomies J. K. Paasikivi (1870–1956); Paasikiven-Hackzellin- Kivimäen ulkopoliittinen klubi; Paasikiven erottaja. Helsingin Suomalaisen