PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO Juulia Mikkola 1 Tämä pdf on muokattu vuonna 2020 alkuperäisistä vuoden 2003 taittotie­ dostoista ja saattaa siksi sisältää pieniä eroja alkuperäisjulkaisuun verrattuna. 2 PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO 3 Huomautus sanan moduli käytöstä: Kielitoimiston mukaan sanan oikea kirjoitusasu on moduuli ruotsin kielen ääntämyksen mukaisesti, vaikka sana tulee alunperin latinan sanasta modulus, jossa u äännetään lyhyenä. Kielitoimisto ei kuitenkaan suosita kaikissa latinalaisperäisissä sanoissa ruotsalaisen ääntämyksen mukaista kirjoi- tusasua. Tämä ilmeinen epä johdon mukaisuus on saanut minut vertaamaan sanaa moduli muihin samantapaisiin vierasperäisiin sanoihin. Esimerkiksi kameeli ja vaneeri ovat viime vuosisadan kuluessa lyhentyneet kameliksi ja vaneriksi, mutta paneeli kirjoitetaan edelleen pitkällä e:llä (sen vanhempi kirjoitusasu olikin paneili). Vieraskielisillä sanoilla näyttää siis olevan taipumusta lyhentyä. Modu- lin kohdalla lyhyemmän kirjoitusasun puolesta puhuu helppouden lisäksi myös luontevuus; onhan suomen kielessä esimerkiksi sellaiset sanat kuin sopuli, tapuli ja kepuli. Sitä paitsi Tove Janssonin luoma Hemul on suomeksi Hemuli, kuten ohjaajani Igor Herler on huomauttanut. Niinpä olen päätynyt käyttämään lyhyempää kirjoitusasua moduli. Toivottavasti lukija ei anna sen häiritä itseään. 4 PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO Juulia Mikkolan diplomityö, jota ohjasi arkkitehti Igor Herler ja valvoi professori Vilhelm Helander TKK:n Arkkitehtiosasto 13. 1. 2003 Lapsuudenkoti 5 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe s. 8 Talo Thorsbon tyylilaji s. 10 Konstruktivismin vanhat merkitykset s. 14 Miesiläisyys konstruktivismin nimityksenä s. 16 Uudet tyylinimitykset: moduli-, kehikko- ja palkkikonstruktivismi s. 18 Konstruktivismin taustaa: 50-luvun lopun ja 60-luvun alun arkkitehtuuri-ilmapiiri Suomessa s. 20 Suomen rakennustaiteen museo s. 24 Ammattilehdet 50-luvulla s. 26 Arkkitehtiosasto s. 28 Konstruktivistien vuosikurssit s. 28 Osaston opetus s. 30 Konstruktivistien työnantajat s. 36 Viljo Revellin vaikutus s. 38 Aulis Blomstedtin arkkitehtuurifilosofia s. 39 Aulis Blomstedtin mittajärjestelmät s. 40 Konstruktivismin synty, kukoistus ja hiipuminen s. 42 Konstruktivismin nousu s. 45 Konstruktivismin ja konstruktivistien valta-asema s. 46 “Kaivopuiston akatemia” s. 48 Ammattilehdet 60-luvulla s. 50 Arkkitehtuurikilpailut s. 52 Arkkitehtiosaston opetus 60-luvulla s. 53 Kuinkas sitten kävikään s. 54 Modulikonstruktivismin sisällön ja muodon analyysi s. 56 Konstruktivismin ideologia s. 56 Konstruktivismi esteettisenä ja ideologisena liikkeenä s. 57 Konstruktivismin ideologia Arkkitehti-lehdessä s. 58 Konstruktivismin joustavuus s. 60 Niukkuuden ideologia s. 62 Teollisen rakentamisen ja konstruktivismin yhteys s. 64 Modulikonstruktivismin esikuvat s. 66 Mies van der Rohe ja Le Corbusier s. 70 Kalifornian rationalistit ja sveitsiläiset konstruktivistit s. 72 Tanskalaiset esikuvat ja japanilaisuus s. 76 Aulis Blomstedtin Kenno ja Alumiinitalo s. 78 6 Puurakenteinen modulikonstruktivismi s. 82 Puurakenteisen modulikonstruktivismin suunnitteluperiaatteet ja tyyppipiirteet s. 84 Suhde ympäristöön s. 86 Mittajärjestelmät s. 88 Kantavat rakenteet s. 90 Katto, räystäät ja nurkat s. 92 Julkisivut moduli-ikkunoineen ja ovineen s. 94 Avoin plaani ja sisätilat s. 96 Sahan ja vasaran perfektionismi s. 102 Rakenteelliset ongelmat s. 103 Puurakenteisen modulikonstruktivismin arkkitehdit s. 104 Kirmo Mikkola ja Juhani Pallasmaa s. 106 Erkki ja Maija Kairamo s. 126 Martti I. Jaatinen s. 128 Bengt Lundsten s. 130 Aarno Ruusuvuori s. 132 Jan Söderlund s. 136 Antero Mustonen konstruktivistien työntekijänä s. 137 Esivalmisteiset modulikonstruktivistiset puurakennusjärjestelmät s. 138 Domino s. 139 Kuten haluatte s. 142 Moduli 225 s. 145 Talo Thorsbo s. 148 Thorsbo puurakenteisen modulikonstruktivismin esimerkkinä s. 149 Thorsbon historia ja nykytila s. 150 Tonttikauppa s. 150 Luonnokset s. 152 Suunnittelutyö s. 156 Rakentaminen s. 160 Rakenneongelmat ja muutostyöt s. 172 Nykytila s. 188 Ylläpidosta s. 192 Lopuksi s. 194 Liite 1: luettelo puurakenteisista modulikonstruktivistisista taloista s. 196 Liite 2: syntymä-, aloitus- ja valmistumisvuosia s. 197 Lähteet s. 198 7 Esipuhe Tämän tutkielman lähtökohtana on ollut Pork- taus taa tutkittaessa ensisijaisia lähteitä on kol- kalassa sijaitseva Talo Thorsbo, lapsuuteni menlaisia: ensinnäkin rakennukset itse sekä toi nen koti, jonka Kirmo Mikkola suunnitteli niis tä säilyneet piirustukset ja valokuvat, toiseksi vuosi na 1968-69 nuorimmalle veljelleen Kar- kaik ki se, mitä tyylin edustajat ja vastustajat nolle. Tar koituksena on selvittää vuonna 1970 ovat aikanaan asiasta kirjoittaneet ja kolman- valmisu t neen Thorsbon asemaa sekä tekijänsä nek si se, mitä vielä elossa olevat ovat nyt tuotan nos sa että suomalaisessa arkkitehtuurissa jälkiä k teen kertoneet. Näistä luotettavimpana yleen sä. Tutkielmassa etsitään siis vastauksia voi daan tietysti pitää rakennuksia, piirustuksia seu- raa viin kysymyksiin: Miksi Thorsbo on ja va lokuvia, joilla ei liene taka-ajatuksia eikä sel lainen kuin se on, ja mikä on sen tyylilaji? muis tikatkoksia jos ei ehkä paljon sanotta vaa- Mit kä ovat tämän tyylin taustat, ja miten tyyli kaan. Asianosaisten aikanaan laatimia kirjoi- ke hit tyi? Mikä oli tyylin merkitys suomalaisessa tuksia on luettava tietyllä varauksella, sillä ark kitehtuurissa, ja keitä olivat tyylin arkki- niis sä tosiasioihin on sekoittunut propagandaa, teh dit? Miltä osin Thorsbo on tyypillinen tai haa veita ja provokaatioita jos kohta aitoa idea- har vinainen tyylinsä edustaja? lismiakin. Sitä, mitä asianosaiset sanovat nyt Koska olin Kirmo Mikkolan kuollessa vasta - yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin - voi 17-vuotias, ei minulla ollut häneen minkään- paikoin pitää luotettavana. Aikaa on kulunut lais ta ammatillista kosketusta. En myöskään niin paljon, ettei propagointiin enää pitäisi olla var sinaisesti tuntenut häntä ihmisenä; hän oli tar vet ta. Toisaalta monet asiat ovat jo painu- yksi sedistäni. Olen koettanut siksi hahmotella neet unholaan. Varsinkin omia töi tä koskeva ku vaa paitsi hänen arkkitehtuuristaan myös hä- jälkitulkinta on joka tapauksessa epäluo tet- nen persoonastaan, jolla oli aikanaan yleisem- tava tiedon lähde. Yhtäkaikki jälkitulkinta ja pää kin merkitystä; Suomen kokoisessa maassa muiste lut muodostavat olennaisen osan tä män kun asiat polarisoituvat aina henkilöihin tai tut kielman lähteistä, sillä toissijaisia läh tei tä eli aina kin kuppikuntiin. Koska toinen avainhen- asiasta myöhemmin kirjoitettua tutki malla ei ki lö Thorsbon taustoja tutkittaessa on Juhani pääse puusta pitkään. Pallasmaa, on tutkielma laajentunut koskemaan Tutkielmaa tehdessäni olen jututtanut ai hees- myös häntä ja paikoin jopa painottunut häneen. ta mm. yli kolmeakymmentä aikalais ark ki tehtia. Tä mä johtuu paitsi siitä, ettei Kirmo Mikkola Ne, joiden kanssa käytyjä keskusteluja ei ole ole enää haastateltavissa, myös siitä, että työn nauhoitettu, ovat saaneet tarkistaa muis tiin- ku luessa on paljastunut, että Pallasmaan osuus panojeni pohjalta kirjoitetut tekstit. Työ ta- tyy lin kehittelyssä oli suurempi kuin Mikkolan. panani on ollut palapelimäinen faktojen sekä Työn kuluessa on niinikään käynyt ilmi, että kir joituksista ja puheesta poimittujen lauseiden Thors bon tyylilaji oli kiinteästi sidoksissa juuri ko koaminen siten, että niistä muodostuu jok- Mik kolaan ja Pallasmaahan. Tutkielmassa käsi- seen kin yhtenäinen kokonaisuus, josta olen tel lään siksi heidän uriensa alkuaikoja 50-luvul ta il mais sut myös omat mielipiteeni, milloin olen noin vuoteen 1970 saakka. Ajankuvaa elä vöit- kat sonut sen aiheelliseksi. Kuva, joka näin tämään on asiatekstin lomaan liitetty kur siivilla syn tyy, ei varmastikaan ole täydellinen, ja sen painettuja anekdootteja, jotka - oli vat pa sitten to denmukaisuudestakin voi olla montaa mieltä. tosia tai keksittyjä - paljastavat jo tain ajankoh- Ohjaajani Igor Herler on johdattanut minut dastaan ja kohteistaan. mo nien sellaisten lähteiden luo, joita en muu- Thorsbota ja sen tyylillistä ja ideologista toin olisi löytänyt, ja toiminut itsekin lähteenä. 8 Hän on myös lukenut työni useaan kertaan sen ja Tarkko Oksalaa, jotka ovat myös lukeneet eri vaiheissa ja esittänyt lukuisia huomau tuksia. käsikirjoi tukseni kokonaan. Lopuksi kiitän Kiitän hän tä sydämestäni. Kiitän myös kaik- vielä puo lisoani, van hempiani ja ystäviäni, jotka kia niitä 60-luvun arkkitehteja ja rakennut tajia, ovat tu keneet minua tässä työssä. jot ka ovat auliisti vastanneet kysymyksii ni ja esit täneet huomioita aiheesta, näistä erityi- sesti Kristian Gullichsenia, Maija Kairamoa Kalliossa 13. 1. 2003 Juulia Mikkola Thorsbo kaakosta. (kuva Mikkolan jäämistö) 9 Talo Thorsbon tyylilaji Talo Thorsbon leimallisimmat ulkoiset piir- en sim mäisen kerran julkaistiin. He olivat siten teet ovat räystäätön tasakatto, julkisivun pin- poik keuksellisen tietoisia tekemisistään; yleen- nassa nä kyvät kantavat puupilarit ja -palkit sä hän arkkitehdit jättävät tyylianalyysit muiden sekä näi den rajaamissa kentissä vaihtelevat teh täväksi. Termi “konstruktivismi” esiintyy modulia j koi set ikkunat ja kapealla paneelilla heil lä kirjoitettuna tosin vasta vuonna 1969.3 päällystetyt um piosat. Pilarit ja palkit näkyvät Yhä t kaikki se on oman aikansa määritelmä4, myösi sisä t loissa. Pohjaratkaisu on yhteisissä jo ka oli peräisin tyylin5 edustajilta. tiloissa avoin, ja liikenne on sijoitettu pitkillä sivuillao ul k seinien vierille. Thorsbon