T a P I O L A

ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT T A P I O L A

ITÄKARTANO –HAGALUND

OTANIEMI–KEILANIEMI

OTSOLAHTI–KARHUSAARI

LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU

KÄVELYOPAS

V e r s i o 2 0 1 3

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto – Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT T A P I O L A

ITÄKARTANO –HAGALUND OTANIEMI–KEILANIEMI OTSOLAHTI–KARHUSAARI LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU

Versio 10.10.2013 76 kohdetta • 7 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 25 km

Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki ja Tapiolan Kilta Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille!

Aineisto on netissä: www.ekyl.ﬁ/espoon-kotikaupunkipolut www.espoo.ﬁ/kotikaupunkipolut

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palvelu- organisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. www.ekyl.ﬁ

Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistysten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa 2004–05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. www.kotikaupunkipolut.ﬁ

2 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola J O H D A N T O Tapiola on tunnetuin Espoon kaupunkikeskuksista. Asuntosäätiö perusti tänne vuonna 1953 modernin puutarhakaupungin, joka saavutti pian maailmanmaineen. Uudisasukkailla ei ollut aluksi helppoa Espoon maalaiskunnassa. Niinpä Tapiolan itsenäistymis- ja alueliitossuunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka vuosikymmenellä, kunnes Espoosta tuli kaupunki 1972. Tapiolan yleiset alueet siirtyivät Asuntosäätiöltä kaupungin hoidettaviksi vasta 1994. Nykyinen 16 000 asukkaan Tapiola muodostaa Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Espoon T3-alueen, jolla yhdistyvät tiede, taide, tek- niikka ja talous. Tapiolan kotikaupunkipolut kiertelevät alkuperäisen puutarhakaupungin halki rannoille ja luontoon, kulttuuriin, historiaan sekä tulevaisuudennäkymiin.

K I R J A L L I S U U T T A Espoo – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristö- keskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupunginmuseo, 2. painos. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Helsinki sodassa. Aake Pesonen 1985, Kirjayhtymä. Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen 1946, Väestöliitto. Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Marja Viljamaa-Laakso 1992, Espoon kaupunki. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta alue- rakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991. Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.) 2003, Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki. Vanha Hagalund. Eeva Eskola 1972, toinen painos 1984, Espoon kaupunki. Viaporin maarintama. John Lagerstedt 2014, Helsingin kaupunginmuseo. Westend – Huvilakaupunki. Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ym. 1990. Espoon kaupungin kotiseutusarja 1.

3 Itäkartano–Hagalund 21 kohdetta • 2 tietolaatikkoa • noin 5 km

1 Keskustorni ja siellä on toiminut polkuveneiden vuok- Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi val- raamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin mistunut, Aarne Ervin suunnittelema niin, että se voidaan jäädyttää talvella 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan luistinradaksi. harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuk- näköalaravintola. sen vieressä altaan partaalla. Heikki von Hertzenin aukiolla on pe- Kulttuurikeskuksen puoleisella kul- rinteisen kaupungin keskustaan kuuluva malla on erittäin kaunis silokallio, jossa ulkoilmatori. Sen vieressä portaita aste- on vaaleaa graniittia, harmaata amﬁbo- lee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäis- liittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniit- tynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja ti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta, rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy amﬁboliitti muodostunut maankuoressa nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Tai- ja gneissi kovettunut merenpohjan sedi- detta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama menteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet sve- veistos on omistettu Hertzenille, jonka kofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1 visio yhdisti eri ammattikuntien asian- 900 miljoonaa vuotta sitten noin 10 km: tuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin n syvyydessä 750°C:n lämpötilassa. Eroo- tavoittelussa. sio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristi- vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan nen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 rantaveden aaltojen voimalla. kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastet- tiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskil- 3 Espoon kulttuurikeskus pailusta 1972, mutta pystytettiin paikal- Valmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen. leen vasta 1985. Paikka on viimeisenä rakennettu palanen Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puo- Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitel- lentoista kilometrin mittaisena ja lähes masta 1954. Alun perin se oli varattu teat- viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, terille. Kolme vuosikymmentä myöhem- keskustan ja Itäkartanon. min toteutettu, paljon suurempi rakennus sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. 2 Keskusallas Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat 1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu on 812 paikkaa, Louhisalissa 300–442. allas, jonka ympärille keskeisimmät toi- Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon minnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmis- kaupungin kulttuuritoimen lisäksi Tapi- tuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja ola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto,

4 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispal- ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesi- velupiste sekä Espoon työväenopisto. nä haihtuminen altaasta on voimakasta. Keskuksessa ja sen ympäristössä jär- Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta jestetään vuosittain pääkaupunkiseudun raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Oma- suurin jazz-tapahtuma April Jazz ja kan- voimainen pumppu on sittemmin poistet- sainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné tu erinäisten nykynormien vastaisena. sekä vuorovuosina Espoon kansainväli- nen Pianoviikko ja mittava KuoroEspoo- 5 Køgenpuisto festivaali. on nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyys- 4 Garden-hotelli kaupungin mukaan. Espoolla on Euroo- Ervin keskustasuunnitelmassa Tapiola passa kahdeksan ystävyys- kaupunkia, Garden -hotellin paikalla oli aluksi mata- joista kuudelle on nimetty puisto. Køgen la liikerakennus. Ensimmäinen luonnos puiston paikan valintaan vaikutti se, että hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen Tanskan kuningatar Margareeta on nuo- rakennus 1974. Peruskorjaus ja laajennus rena partiolaisena leireillyt edessä aukea- länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta van Otsolahden rannoilla. sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapi- Køgenpuisto on toiminut mm. veistos- on raitin tasoon. näyttelyjen paikkana. Puiston vanhim- Hotellin edustalla on kaivo, josta pum- mat männyt ovat yli 150-vuotiaita. Kasvu- pataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas paikan valoisuus ja avoimuus on saanut

Tapiolan urbaani kulttuurimaisema.

5 puut kehittymään leveiksi ja matalarun- laisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin koisiksi. vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hie- Italialaisen Antonio da Cudanin pronssi- tasen ja valaistussuunnittelija Tarja Er- veistos Luominen avaruudessa voitti Es- vastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuo- poon kaupungiksitulon yhteydessä 1972 den kulkua. järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta Tapiolan seurakuntayhdistys perustet- ilmentämään Espoon kehitystä vuosina tiin 1955 ja seurakunta 1960. Nykyään 1952–72. Vuonna 1980 paljastetun, 17- siinä on 23 000 jäsentä. tonnisen veistoksen orgaaniset muodot Tapiolan uurnalehto valmistui 2004, ovat harkittu vastakohta ympäröivälle suunnittelija professori Ilmari Lahdelma. arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyisel- Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautaus- le paikalleen 2011 ja uudelleenpaljastet- maalle sen tarvitseman rauhan ja yksi- tiin 2013. tyisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien 6 Tapiolan kirkko rakenteiden ja puuston luonnollisen sat- Valmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusu- tumanvaraisuuden suhde luo perustan vuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa uurnalehdon tunnelmalle. on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä matalissa siivissä kirkkoherranvirasto, 7 Tapiolan uimahalli seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan Valmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi. kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuu- Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan tensa ansiosta kutsuttu maailman luteri- alle sijoitettu laajennus valmistuivat

Puutarhakaupungin synty Jo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin rai- deyhteyksin. Ideaa toteutettiin ensimmäisenä Puu-Käpylässä 1920-luvulla. Jorvaksentien avauduttua professori Otto-Iivari Meurman aloitti Hagalundin kartanon maiden asemakaavoituksen 1940. Sitä seurannut Teknillisen korkeakoulun siirto- päätös Otaniemeen 1949 osaltaan vauhditti myös Tapiolan suunnittelua. Sodanjälkeinen asuntopula sai useat eri järjestöt Väestöliiton johdolla perustamaan Asuntosäätiön. Sen primus motor Heikki von Hertzen – apunaan aikansa parhaat arkkitehdit ja ympäristösuunnittelijat – ryhtyi utopistiseen hankkeeseen rakentaa parempi asuinympäristö kaikille yhteiskuntaluokille ja eri elämänvaiheessa oleville ihmisille. Asuntosäätiö toteutti Tapiolalle vielä pikkusiskot Jyväskylään ja Rovaniemelle. Mutta ihanteet muuttuivat. Tapiolankin neljästä lähiöstä viimeisenä rakennettu poh- joinen edustaa jo selvästi erilaista suunnittelua. Myös puutarhakaupungissa näkyvät eri vuosikymmenten kerrostumat.

6 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola 2005. Rakennukseen liittyy laaja ulko- 2013 uusien asuinkerrostalojen tieltä. alue kaksine ulkoaltaineen ja aurinko- Ilves ja pentu. Ilvespuistikko, Tapiolan- terasseineen. Uimahallin arkkitehtuuri tie. Helvi Hyvärisen graniittiveistos vuo- piirtyy tummaa Menninkäisenmetsää delta 1962 tavoittelee yleispätevää kau- vasten, jonka heikentynyttä puustoa on neutta eläimen hahmon kautta. Teos oli parannettu harvennuksella ja näin lykät- Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille. ty uudistamisajankohtaa 20 vuodella. 9 As.oy Kontiontie 8 Itäkartano “Kontsarit.” Valmistui 1955, suunnittelijat Alkuperäisen Tapiolan kolmesta lähiös- Heikki ja Kaija Siren. Rivitalojen tehtävä tä itäinen rakennettiin ensimmäisenä, Tapiolassa oli alun perin tarjota mahdol- Otto-Iivari Meurmanin kaavaluonnoksen lisuus omaan pihaan niille, joilla ei ollut pohjalta. Tapiolan peruskivi muurattiin varaa omakotitaloon. Kontsareissa kan- täällä 5.9.1953. Itäkartanon itäpään pien- tavana runkona ovat tiiliset palomuurit. taloihin muuttivat Tapiolan ensimmäiset Muut rakenteet ovat pääosin puuta. Talo- uudet asukkaat jouluksi 1953. jen pihat on rajattu puisin vajoin ja pergo- Mäntytorni valmistui 1954, suunnitteli- loin. Autotallit ja huoltorakennus suojaa- ja Aarne Ervi. Yksin asuville suunnitellun vat liikenteeltä. Kokeilukohteen toteutti talon kaikki 66 asuntoa ovat tilavia yksi- Puutalo Oy, joka oli myynyt rintamamies- öitä. Katolla oli alun perin kahvila sekä talopaketteja ja kehitteli seuraavaksi laaja- kokoushuoneisto. Niin ikään Ervin suun- mittaiseen tuotantoon soveltuvia rivitalo- nittelema 350-paikkainen Kino Tapiola tyyppejä. valmistui 1955, ja vuotta sitä ennen La- sipalatsiksi kutsuttu myymälärakennus, Otsolahden polusta: jossa oli mm. posti ja pankki. 22 Leimuniitty Mäntyviidan ja Suﬁkan kerrostalot val- 21 Otsolahti mistuivat 1954, suunnittelija Viljo Revell. Niissä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suo- 10 Suomen taiteilijaseuran messa elementtitekniikan vaikutuksia rivitalo rakenneratkaisuihin ja ulkoiseen ilmee- Valmistui 1955, suunnittelija Aulis Blom- seen nauhaikkunoineen ja voimakkaine stedt. Kymmenen ateljeeasunnon talo saumoineen. Kansa ei heti lämmennyt rakennettiin veikkausvoittovaroilla. Par- uutuuksille vaan käytti taloista nimeä vellisten ateljeetilojen suuret ikkunat traktoritehdas. avautuvat pohjoiseen, jotta valoa saadaan Kello ja allas. Neulaspolku. Aarne Ervin tasaisesti. sommitelma vuodelta 1957 muodostuu kellotornista, vesialtaasta ja pergolas- 11 Kehä I ta. Ympäröivä puisto on Ervin ja Jussi Valmistui 1980. Suomen vilkkain maantie: Jänneksen suunnittelema. Neulaspolun vuonna 2012 ajoi Pakilan kohdalla keski- lämpökeskus vuodelta 1956 purettiin määrin 91 000 ajoneuvoa vuorokaudessa

7 ja tälläkin kohtaa lähes 25 000. Kehätien linnoitustöistä 1914–17. Puisto uusittiin vieminen liikennetunneliin Tapiolan ja 1919 Paul Olssonin suunnitelmien mu- Otaniemen välillä on suunnitteilla melu- kaan. Kartanon talousrakennukset ja työ- ja pölyhaittojen vähentämiseksi sekä tilan väenkasarmit purettiin 1950–70-luvuilla vapauttamiseksi miljöötä eheyttävään ra- uusien rakennusten tieltä. Jäljellä on vain kentamiseen kysytyllä alueella. punatiilinen sikala 1800-luvun lopulta, nykyään Tapiolan ratsastuskoulun käy- 12 Otaniemen vesitorni tössä. Valmistui 1972, suunnittelija Alvar Aalto. Ulkoiselta muodoltaan rakennus on 12- 14 Innopoli kulmainen muistuttaen hieman mutteria. Yrityshautomon ensimmäinen vaihe val- Vesisäiliön tilavuus 6 000 m3, tornin kor- mistui 1991, toinen 2002, suunnittelija keus maan pinnasta 52 metriä. Alapuolel- Kaarina Löfström. Technopolis-ketjuun la on toimistorakennus ja huippulämpö- nykyisin kuuluva Innopoli on 300 tekno- keskus. logia-alan kasvuyrityksen täyden palvelun toimipaikka. Rakennukset näyttäytyvät 13 Hagalundin kartano kehätien suuntaan voimakkaina ja mas- Otnäsin kylässä oli 1540-luvulla kolme siivisina; kampuksen suuntaan pehme- taloa. Tataarit polttivat kylän 25-vuotisen ämpinä ja monimuotoisempina. Terävässä sodan yhteydessä helmikuussa 1577. Ta- kokassa on maisemasauna. Tekniikantien lot yhdistettiin 1630 tilaksi, joka jaettiin toisella puolella on vanha Otaniemen tek- kahtia 1812 Adolf Fredrik von Numersin nologiakylä. perinnönjaossa. Kapteeni Carl Johan von Numers rakennutti pian Hagalundin kar- 15 Vallit tanon empirevaikutteisen mutta koriste- “Vallarit.” Ensimmäisen maailmansodan lultaan vaatimattoman päärakennuksen. aikaisen Helsingin maalinnoituksen tuki- Krimin sodan aikana valtio hakkautti kohta XXXVII oli taka-asema varsinaisen tilan metsiä ja piti Otaniemen hevoshaas- etulinjan ollessa 2 km lännempänä Ton- sa 100 sotilastelttaa kahden vuoden ajan. tunmäen tasalla. Tukikohdan sijainti on Näistä ja muista vahingoista maksettiin ollut vaarallinen, sillä mahdollisen vetäy- sodan päätyttyä 1856 korvauksena 300 tymistien katkaisee meri. hopearuplaa. Helsinkiläinen panimono- mistaja Paul Sinebrychoff osti 1857 Ha- 16 Menninkäisentie galundin ja 1859 myös naapurin Otnäsin Miellyttävästi kaartuileva katunäkymä kartanon. Päärakennusten välinen pitkä on Tapiolan eheimpiä. Ketjutalot ja Kol- lehmuskuja on osin säilynyt. Valaisimet mirinne valmistuivat 1954, suunnitte- ovat mallia Tapiola. lija Aulis Blomstedt. Kolmessa ketjussa Nykyisellä Otsonkalliolla oli tuulimylly, sijaitsevat 12 kaksikerroksista asuntoa jonka kivet ovat säilyneet. Kartanon puis- ovat kaikki kooltaan 97 m2. Pihat jatku- to ja metsät kärsivät jälleen venäläisten vat saumattomasti metsäiseen puistoon.

8 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola Toisen kerroksen makuuhuoneiden pienet kaupunki asensi puistoon vahingossa. takaikkunat antoivat aiheen ketjutalojen Silkkiniityn kautta kulkee talvella kau- kutsumanimeen ”Kanakopit”. Viisiker- pungin ylläpitämä päälatu, jota pitkin voi roksisissa kerrostaloissa asuntokoot ovat päästä Espoon Keskuspuistoon ja sieltä 41–91 m2. Kokonaisuutta yhdistää visu- Oittaan kautta Nuuksion erämaahan. aalisesti punatiilinen julkisivu ja valkoi- seksi rapattu ylin kerros. 18 Aarnivalkean koulu Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja 17 Silkkiniitty Heikki Siren. Tapiolan kansakoulun ra- ”Silkkari(t), Silkkis.” Niitty näkyy kar- kennuksessa ilmeni uusi pedagoginen toissa jo vuonna 1706 ja nimi Silkesängen ajattelu: Ala- ja yläkoululla oli omat keski- vuonna 1916. Alkuperäisen luonnon muo- käytävän ympärille kootut luokkasiipen- dot on säilytetty, vaikka käyttötarkoitus sä, joita yhdistävän poikittaiskäytävän on muuttunut. Kahden metsäisen maas- varrella ovat ruokasali sekä liikunta- ja toharjanteen välinen, yli 600 metriä pitkä juhlasali. Opettajien rivitaloasunnot kuu- niitty palvelee nyt palloilu- ja leikkialuee- luvat samaan kokonaisuuteen. na. Kahluuallasta vastapäätä sijoitettiin Nykyään Aarnivalkeassa toimii 300 vuokrattavia puutarhapalstoja lähinnä oppilaan alakoulu, joka painottaa opetuk- Tapiolan kerrostaloasukkaita ajatellen. sessaan mm. omatoimisuutta, yhteistyö- Palstat toivat puistoon elämää ja tunnel- taitoja sekä kodin ja koulun yhteistyötä. maa, joskin niiden suojaksi istutettiin myös pensasaidanteita. 19 Aarnivalkean omakotialue Itäpäädyn näköalatasanteella on Otto- Valmistui 1957, suunnittelija Jorma Järvi. Iivari Meurmanin puisto; länsipää on Kahdessa ryppäässä on 21 yksikerroksista saanut nimen Aarnimaa. Kävelyteitä va- pientaloa, kooltaan 81 ja 100 m2. Talojen laisevat Tapiola-malliset valaisimet, jotka sijoittelu on tarkkaan harkittu ja autojen

Helsingin maalinnoitus Kun Venäjän Itämeren laivasto oli tuhoutunut Japanin-sodassa Tsushimassa 29.5.1905, päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenanmaata ja Hiidenmaata myöten. Siihen kuuluvan Helsingin maalinnoituksen varustuksia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen. Keisari itse tarkasti työmaan Albergassa 1915. Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä metsätöissä venäläisten Kaukoidästä tuomia hunghuuseja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen työt vähitellen loppuivat. Linnoituksen ainoa taistelu käytiin 11.4.1918 Suomen sisällissodan loppuvaiheessa saksalaisten ja Helsingin punakaartin välillä (ks. kohteet 7 ja 25). Maalinnoituksen kaikki säilyneet osat ovat muinaismuistolain suojaamat.

9 säilytys suunniteltu Aarnivalkeantien 21 Tapiolan koulu ja lukio varteen, jolloin pihamiljööt säilyvät eri- Valmistui 1960, suunnittelija Jorma Jär- tyisen miellyttävinä. vi. Laajennus valmistui 1969, suunnittelija Heikki Koskelo. Kuusikulmaiset luokat 20 Partiomajat edustivat uutta joustavaa kouluarkkiteh- Asuntosäätiö oli aktiivinen myös sosiaa- tuuria ja myös symboloivat yksiköiden lisen ja kulttuuriympäristön kehittäjänä suurempaa erillisyyttä kuin neliskantti- sekä erilaisten toimintojen alkuunpani- set muodot. jana. Opetuksen, kulttuurin, liikunnan Tapiolan yhteiskoulu oli ensin kouluhal- sekä nuorisotoiminnan organisaatioiden lituksen kokeilukoulu. Siellä myös aloitti perustamista ja toimintaa tuettiin alusta toimintansa maailmankuulu Tapiolan lähtien. Partiolippukunta Tapiolan Erä- kuoro. Nykyisellä yläkoululla on musiik- pojat perustettiin 1954 ja Tapiolan Teller- kipainotus ja lukiolla musiikkilinja sekä voiset 1961. Toiminta vakiintui Opintien erityispitkän matematiikan ryhmä. Oppi- mäkeen Lions Clubin rakentamien par- laita yhteensä noin tuhat. Rakennuksessa tiomajojen alueelle. Poikien maja paloi on kosteusvaurioita, joiden vuoksi yläkou- jouluyönä vuonna 1974, mutta se raken- lu on evakossa poliisiopiston tiloissa Ota- nettiin välittömästi uudestaan. 1950- ja niemessä ja lukio Kilossa. Peruskorjaus 60-luvuilla Eräpojilla oli orkesteri Pun- vuosina 2013–14. Viereinen Tapionkenttä ppu, joka esiintyi myös monissa yleisissä on odottanut kunnostusta vuodesta 2002. tilaisuuksissa. Tekojäälaitteet poistettiin tapiolalaisten Mäen eteläreunalle perustettiin 1996 harmiksi vuonna 2007. Lions-puisto, jossa on Kari Juvan veistä- mä muistokivi.

10 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola Otaniemi–Keilaniemi 18 kohdetta • 4 tietolaatikkoa • noin 7,5 km

1 Aalto-yliopiston ja valaisimia myöten. Kampuksen puis- päärakennus tokäytävien varsilla on niinikään Aallon Valmistui Teknillisen korkeakoulun pää- valaisimet. rakennukseksi 1964, suunnittelijat Elissa ja Alvar Aalto. Rakennus hallitsee kam- 2 Kampuskeskus ja puksen keskeistä aluetta kukkulalta, jol- metroasema la sijaitsi Otnäsin kartanon päärakennus Yliopiston päärakennuksen maisemate- 1700-luvulta alkaen. Auditorion katto rassilta aukeaa näköala Korkeakouluau- laskeutuu terassipihalle amﬁteatterina. kiolle, jolle rakentuu uusi kampuskes- Siipirakennuksissa on pienet sisäpihat. kus. Sen suunnittelukilpailun voitti 2013 Punatiilen lisäksi julkisivuissa on mustaa Verstas Arkkitehdit 24 samankokoisesta graniittia sekä arkkitehtiosastolla val- modulista muodostuvalla ehdotuksella koista marmoria. ”Väre”. Puistoa kadun suunnasta rajaava TKK: Uudisrakennuksiin muuttaa vuonna n kirjasto valmistui 1970. Kokonaistai- 2016 Aalto-yliopiston taiteiden ja suun- deteoksen hengessä myös yksityiskohdat nittelun korkeakoulu Helsingin Arabian- ovat Aallon suunnittelemia ovenkahvoja rannasta. Kampuskeskuksen yhteyteen

Aalto-yliopisto Monitieteinen yliopisto aloitti toimintansa 2010, kun Kauppakorkeakoulu, Taideteolli- nen korkeakoulu ja jo valmiiksi Otaniemessä sijainnut Teknillinen korkeakoulu yhdis- tyivät ja uudelleenorganisoituivat. Opiskelijoita yliopistossa on 20 000, professoreita 350, muuta henkilökuntaa 4 650. Teknillinen korkeakoulu perustettiin Helsingin teknillisenä reaalikouluna 1849. Yliopistotasoinen korkeakoulu siitä tuli 1908 Hietalahdessa. Toiminnan laajentuessa harkittiin eri sijaintipaikkoja Tamperetta myöten. Heti sodan jälkeen opiskelijamäärien kasvaessa virisi ajatus amerikkalaistyylisen campuksen rakentamisesta pääkaupungin liepeille. Professori Otto-Iivari Meurmanin johtama komitea päätyi 1948 suosittelemaan kolmesta vaihtoehdosta sijoituspaikaksi Otaniemeä, jonne Meurman oli jo aiemmin laatinut asemakaavan Hagalundin kartanon toimeksiannosta. Valtion ostettua Otnäsin kartanon ja 100 hehtaaria maata järjestettiin 1949 kampuksen kaavakilpailu, jonka voittivat Aino ja Alvar Aalto maaston muotoja taitavasti hyödyntävällä ehdotuksellaan. Korkeakoulun siirtyminen Espooseen alkoi 1954 mutta kangerteli päättyen vasta 1974.

11 valmistuu 2015 metroasema, jonka ni- muotoinen rakennus istuu ympäristöönsä meksi on tulossa Aalto-yliopisto. Sen erinomaisesti. Talossa on yli 300 ikkunaa, rakenteissa tullaan näkemään tiilenpu- joiden pystykarmit kasvavat kuin puut naisia materiaaleja ja uutta tekniikkaa, luonnossa. suunnittelijoina arkkitehtitoimistot ALA Dipolin sivuoven edustalla on Reijo ja Esa Piironen. Perkon ja Heikki Koivikon 1968 valmistunut Käpy-teos, jonka sai avautumaan 3 Alvarinaukio pudottamalla markan automaattiin. Kä- Kampuksen keskuspuiston reunassa on vyn ensimmäinen käynnistäjä oli Dipolin Alvar Aallon suunnittelema ostoskeskus, kunniatalonmies, presidentti Urho Kekko- valmistui 1965. Vallitsevan trendin vas- nen. taisesti lähipalvelut ovat kohtuullisesti Dipoli on ollut suosittu kongressipaik- säilyneet Otaniemessä. ka alusta alkaen. Joulukuusta 1972 heinä- Vieressä on Aalto-yliopiston ylioppi- kuuhun 1973 Dipolissa käytiin Euroopan laskunnan toimisto. AYY yhdistyi 2010 turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia val- Teknillisen korkeakoulun, Kauppakor- mistelevat epäviralliset keskustelut, jois- keakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun sa jo hahmoteltiin vuoden 1975 Helsingin ylioppilaskunnista. Se toimii 15 000 jä- kokouksen asialistan kuuluisat korit. senensä edunvalvojana ja palveluorgani- Dipolin pohjoispuolella sijaitseva ruot- saationa sekä 150 alayhdistyksen kautta sinkielisen osakunnan TF:n talo valmis- monien vapaa-ajan toimintojen järjestä- tui 1966, suunnittelija Kurt Moberg. jänä. 5 Jämeräntaival 4 Dipoli Teekkareiden järjestämät tempaukset Valmistui 1966 teekkarien ylioppilaskun- alkoivat jo 1882 TKK:n sijaitessa Hie- tataloksi. Suunnittelijoidensa Reima Pie- talahdessa Helsingissä. Vuodesta 1924 tilän ja Raili Paatelaisen ensimmäinen tempausten alullepanijaksi ja suojelijaksi yhteinen työ ja maailmankuulu orgaa- ilmestyi salaperäinen Jämeräpartainen nisen arkkitehtuurin nähtävyys. Moni- insinööri, joka auktoriteetillaan kerta toi-

Länsimetro Helsingin metron läntistä osuutta on suunniteltu 1950-luvulta asti. Etelä-Espooseen monella tavalla vaikuttavasta ratkaisusta päätettiin lopulta 2008. Vaihtoehtona oli muiden muassa oman pikaraitiotieverkoston kehittäminen. Metrohanke valmistunee 2016 sisältäen 14 km:n mittaisen kaksoistunnelin rai- teineen ja huoltojärjestelmineen sekä 7 uutta asemaa, kustannusarvio miljardi euroa. Alun perin oli tarkoitus siirtyä samalla automaattijuniin, tavoitteena 2,5 minuutin vuoroväli. Matkustajia odotetaan 100 000 päivittäin. Länsimetron jatkoa länteen on jo suunniteltu Saunalahteen saakka.

12 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola sensa jälkeen kokoaa teekkarit tempaa- ovat ovien askelmina suuret luonnonki- maan kansakunnan yleisen hyvän eteen. vet. Teekkariperinteen tallentama alkupe- Polyteekkarimuseo toimii Jämerantai- räinen Servin Maijan mökki on ilmeisesti val 3:ssa, jonka rakentamiseen on käy- ollut muinaisten teekkareiden suosima tetty Helsingin ilmapommituksissa jat- huvittelutila Helsingin Alppilassa päin. kosodassa tuhoutuneesta Neuvostoliiton suurlähetystöstä talkoilla purettuja ja 7 Otaniemen kappeli puhdistettuja tiiliä. Valmistui 1957, suunnittelijat Kaija ja Rakennuksen edessä on pronssikau- Heikki Siren. Teekkarien rakennutta- tinen röykkiöhauta, jolla on ikää 3 000 ma kappeli siirtyi Espoon seurakunnille vuotta. Tuohon aikaan paikka on ollut 1972. Se tuhoutui tulipalossa 1976, mut- paljas kalliosaari. Vieressä ovat uudem- ta rakennettiin uudelleen samanlaisena mat hautakivet TKK:n aikaisten ylioppilas- ja vihittiin takaisin käyttöön 1978. Ra- kuntien muistoksi. kennus on maailmanlaajuisesti tunnettu arkkitehtuurikohde. Sen tilasarja jatkuu 6 Servinmökki etupihalta matalan eteishallin kautta 140- Valmistui 1952, suunnittelijat Kaija ja paikkaiseen saliin ja edelleen lasisen alt- Heikki Siren. Mökki on Teekkarikylän sy- tariseinän kautta metsäluontoon, jonne dän ja sieltä mm. julistetaan vuosittainen on pystytetty risti suoraan peruskallioon. vappurieha. Opiskelijaravintolana ja monikäyttö- 8 Espoon rantaraitti tilana toimivan rakennuksen sisätilojen on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen konstailematon tunnelma syntyy höylää- kevyen liikenteen reitti, joka seurailee mättömästä laudasta ja rakenteiden jät- rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. tämisestä näkyviin. Ulkoterassin puolella Espoon kaupunki on painattanut raitista

Teekkarikylä Otaniemen suunnalla teekkarit olivat liikkeellä jo hyvissä ajoin ennen kuin korkeakoulun siirtymisestä sinne oli tehty päätöstä. Asemakaavan laati Alvar Aalto. Ylioppilaskunta tilasi ensimmäisten rakennusten suunnitelmat helmikuussa 1948. Teekkarit osallistuivat rakentamiseen suurella innolla ja järjestivät hankkeen rahoi- tuksen keksimällä mitä erilaisimpia konsteja arpajaisista nylon-sukkien myyntiin ja ”ap-teekkarien” haastamiseen keräykseen. Ensimmäinen vaihe valmistui 1952. Nyt asukkaita kylässä on noin 2 500. Teekkarikylä on palvellut useiden suurten urheilutapahtumien kisakylänä keskeisen mutta rauhallisen sijaintinsa sekä hyvien teknisten valmiuksien ansiosta. Asunnot täyttyivät urheiluvieraita olympialaisissa 1952, yleisurheilun EM-kisoissa 1971 ja 1994 sekä yleisurheilun MM-kisoissa 1983 ja 2005. Muun muassa Otaranta 8:n viisi uutta asuntolaa rakennettiin vuoden 2005 kisoja silmälläpitäen.

13 � � a K n � d i a � v ra e la � n o � e u v n e � r n i

a t M t � u v a ie

p n

� T a r

to a n o l

� k u � o S e

j e . i i k

t t

n k

n a

ä i

M K ä S K i p d a v rä

a y n n e Ä k n n u

k n l n n a e e a a a l j v g ä g n a r ä

p v n a u v t M . i s 9

t t tu H r e h . n u e an��o irko Ra - k t M en s a d ä n Uu �� 8 ��k � �� Etelä-Laajalahti p k i a e r nti - ��a io �� n ll Södra Bredvik S . t t a t e S i k ie R i r e e o nt n v n t a i il l e t n a i i i i u k o e k j a ij i . K d OTANIEMI u a ��a r O j M v Julkaisijari e u ts a n r

T n v i e

L Valkj ä rv t �� ä t s

i n Espoon kaupunginosa- o r e i

ki v e OTNÄS g . u 7 e ä . Masurbjörksv e S B rinn t e l m un h n yhdistystenli Se liitto iv ntie Valkjärviv. a i i v ili o V i e ku k is v ja a a ��S a ko ä t is iv g V un 10 6 n K kj. e 17 ä Yhteistyössä��o n r i 18 i e v r Jä m �� u a 5 Espoon kaupunki v a � i POHJOIS-TAPIOLA k ä id � j Ta iemen a r a tie t Tapiolan�� Kilta n koj n � y a t nt a Ot O � s i nä � e t sväg u e � O n ri 16 v T � i Maari a � e a

o 1 k n �� e k

K i o t n � iv K unkan i ta e

� to larinne n i . 2 Mah NORRA HAGALUND k Maren v O d

u a a

� �� t n

v n 4 i t a a

ie D e r o enti ntie lamieh t B la s k va ie le t o t j e a ieto ö a i K T t u

16 O r p L �� k n 3 15 p 14

m i e i K H t O a h n n t R e i a n u g m OTANIEMI–KEILANIEMIe Koivuviita ä a h n k o v m g ie a L a Nyyr l ikintie e a 11 m ��n . va l T s le M lt u - e ie b Ka i e 13 e n a rent. v nt r en e e n i t t a

ä la väg d k i n a a e K lds n n im e a s

g ev v rake n . i r r lja e l a D p n ik Li a ä in t v o a n K ie 18 ITÄKARTANO–HAGALUNDa i . T u t

s nt t ek �� N P k e n a u i V O k e i e ä i o lk 19 o G k nt

i h a e

i 12 r

e a s P lim 11 n a

k j sa v e i

n a i m t us

ä i

n rn 17 n e e Ku

k t t r a a i v i e m e ä i A �� a ge h t n a 15 n H ge o a 12 vä n � �� u j 16 s a a g n t m in T nt R a ge l . e i vä o t ti 4 i lu rla h ie � �� å Ka n inKa 20 d 8 y v nd M ntie 13 r n 7 p up a t ie ste jö e N 21 n v

O . r ä B d � �� v ägen ä

o M v 5 la I n ie .. Tapio tä g t r p an 7 o r e 13 a j d O tie ta rkk a n r � �� Urheilupuiston 8 er i n t r h v K e A 6 Nall s i k n t o ä p a

ie o l a 6 t e lk

n g 2 u 3 e n i 10

� �� l i io e Lehtisaari v t t t e l n K 9 . n o t n 4 K n g . ä o la 9 � �� 1 5 e K i o ta Lövö v i 10 d an u LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU p 20 t ar a h il � ��- la e e M 19 o K T ts k 14 O s a � �� 11 22 y n 18 t.

17 en b e K l k u i ari 2 tu s t

k ka e �� n Å a n - Keilaniemi

e l si e

a s o n Lä e u a 19i n h t m

t o i �� i e

v i Kägeludden la J ekul t 12 o �� omt v n T i n e

u n e n j a

r r l �� . g e

Puhur p ant n 21 i ��

i a n ie e E d

g tä- �� 18 a e I t. n ä H �� v t len a K s e u 8 �� u a �� ti nd t s n e r

le Havsvi l 3 i 15 u t . ä r u u e

it e

�� s i r i v a

e t t r h t

e S �� s u a a r

7 i e

M n t n k t u t e k e �� u 4 a e s

c e n

l n OTSOLAHTI–KARHUSAARI d a e �� K e Ö m ti h

13 n a b le

m n ntu l a g o u 16 ev 6 l

t R o

k a

i a 15

i i 5 9 l e i �� v p 17 H e u

a K e S i t

�� 13 T S e n nti o ��aa l e 16 N ym h ä ii iitt ö tt N N j m 15 10 ��y . d a ta m ntie s k iv ä e v a a . ��l H en 12

sterled

�� 14 �. � �Vä � �

g n gatan

inent. G Westend hjoW o u

P atu 23 j L k o A 14 ä e n

i l . 13 n

h d f e

s n i

v k- L p e t �� s � �� t ��

v ti t id V i . r L l �� v s e ck e Ba e ä

ä u e h ö n �� n M n k Karhusaari y n ie . l t t d n - a K ä k Pohjakartan © Kaupunkimittausyksikkö,a Espooa 2013 i s u

t. M - k v i r n a n

j r in n L n 11 . e - n j e a k � ve n n k r K r.t a Björnholm a e a e . n � � Ah rkiti K -p e ä . a u ie a � � k ä k . n n � S s si u s a in m - � � G v i n i M a s la i � � t a s W i k � ä i in r h a � � ä e M ie t rjä L i uN d a � � g t o sy i e n � d a - n in L k ii n - � � e k ka t. äe a tt t �� d k M s k y . n u s � v l a n �� Ku uo a aa

i o r A r

k r P tie e e

e n i Hanasaari

s e t t n �� i i i t � e m g t e e . S nti WESTEND a S la H

e a ra Hanaholmen ii ir e e �� t a H b i a d l t l i a a öl n L n a k k e i y �� k k v ö n

M ä d k

a a e e i Pohjakartta © Espoon kaupunkimittausyksikkö

i g n k k k t e

ti u n e

e a ke t n a

e j lalinn s a n i A

Hau e k d ilahd n en i e

katu n l n W i k e

s a e a g

n t n å

n ä s n e b � � a K n � d i a � v ra e la � n o � e u v n e � r n i a t M t � u v a ie

p n

� T a r

to a n o l

� k u � o S e

j e . i i k

t t

n k

n a

ä i

M K ä S K i p d a v rä a y n n e Ä k n n u k n l n n a e e a a a l j v g ä g n a r ä

p v n a u v t M . i s 9

T n v i e

L Valkj ä rv t �� ä t s

i n o r e i

ki v e OTNÄS g . u 7 e ä . Masurbjörksv e S B rinn t e l m un h n li Se iv ntie Valkjärviv. a i i v ili o V i e ku k is v ja a a ��S a ko ä t is iv g V un 10 6 n K kj. e 17 ä ��o n r i 18 i e v r Jä m �� u a 5 v a � i POHJOIS-TAPIOLA k ä id � j Ta iemen a r a tie t �� n koj n � y a t nt a Ot O � s i nä � e t sväg u e � O n ri 16 v T � i Maari a � e a

o 1 k n �� e k

K i o t n � iv K unkan i ta e

� to larinne n i . 2 Mah NORRA HAGALUND k Maren v O d u a a

� �� t n

v n 4 i t a a

ie D e r o enti ntie lamieh t B la s k va ie le t o t j e a ieto ö a i K T t u

16 O r p L �� k n 3 15 p 14 m i e i K H t O a h n n t R e i a n u g m OTANIEMI–KEILANIEMIe Koivuviita ä a h n k o v m g ie a L a Nyyr l ikintie e a 11 m ��n . va l T s le M lt u - e ie b Ka i e 13 e n a rent. v nt r en e e n i t t a

ä la väg d k i n a a e K lds n n im e a s

g ev v rake n . i r r lja e l a D p n ik Li a ä in t v o a n K ie 18 ITÄKARTANO–HAGALUNDa i . T u t s nt t ek �� N P k e n a u i V O k e i e ä i o lk 19 o G k nt

i h a e

i 12 r e a s P lim 11 n a

k j sa v e i

n a i m t us

ä i

n rn 17 n e e Ku

O . r ä B d � �� v ägen ä

o M v 5 la I n ie .. Tapio tä g t r p an 7 o r e 13 a j d O tie ta rkk a n r � �� Urheilupuiston 8 er i n t r h v K e A 6 Nall s i k n t o ä p a

ie o l a 6 t e lk

n g 2 u 3 e n i 10

17 en b e K l k u i ari 2 tu s t

k ka e �� n Å a n - Keilaniemi

e l si e a s o n Lä e u a 19i n h t m

t o i �� i e

v i Kägeludden la J ekul t 12 o �� omt v n T i n e

u n e n j a

r r l �� . g e

Puhur p ant n 21 i �� i a n ie e E d

g tä- �� 18 a e I t. n ä H �� v t len a K s e u 8 �� u a �� ti nd t s n e r

le Havsvi l 3 i 15 u t . ä r u u e it e

�� s i r i v a

e t t r h t

e S �� s u a a r

7 i e

M n t n k t u t e k e �� u 4 a e s

c e n

l n OTSOLAHTI–KARHUSAARI d a e �� K e Ö m ti h

13 n a b le

m n ntu l a g o u 16 ev 6 l t R o

k a

i a 15

i i 5 9 l e i �� v p 17 H e u

a K e S i t

�� 13 T S e n nti o ��aa l e 16 N ym h ä ii iitt ö tt N N j m 15 10 ��y . d a ta m ntie s k iv ä e v a a . ��l H en 12

sterled

�� 14 �. � �Vä � � v

g n gatan

inent. G Westend hjoW o u

P atu 23 j L k o A 14 ä e n

i l . 13 n h d f e

s n i

v k- L p e t �� s � �� t ��

v ti t id V i . r L l �� v s e ck e Ba e ä

ä u e h ö n �� n M n k Karhusaari y n ie . l t t d n - a K ä k Pohjakartan © Kaupunkimittausyksikkö,a Espooa 2013 i s u t. M - k v i r n a n j r in n L n 11 . e - n j e a k � ve n n k r K r.t a Björnholm a e a e . n � � Ah rkiti K -p e ä . a u ie a � � k ä k . n n � S s si u s a in m - � � G v i n i M a s la i � � t a s W i k � ä i in r h a � � ä e M ie t rjä L i uN d a � � g t o sy i e n � d a - n in L k ii n - � � e k ka t. äe a tt t �� d k M s k y . n u s � v l a n �� Ku uo a aa i o r A r k r P tie e e e n i Hanasaari s e t t n �� i i i t � e m g t e e . S nti WESTEND a S la H

e a ra Hanaholmen ii ir e e �� t a H b i a d l t l i a a öl n L n a k k e i y �� k k v ö n

M ä d k

i g n k k k t e ti u n e e a ke t n a

e j lalinn s a n i A

Hau e k d ilahd n en i e

katu n l n W i k e s a e a g

n t n å

n ä s n e b kartan ja tuottanut myös kännykkä- Suomen ensimmäinen ydinreaktori. Sitä sovelluksen kaikkien käyttöön. käytettiin tutkimukseen ja koulutukseen, isotooppituotantoon sekä viime vuosina 9 Laajalahden Natura-alue syöpähoitoihin. Reaktoria ylläpitävä VTT Viime jääkauden hiomilta silokallioilta on päätti 2012 ajaa sen alas liian kalliina. näkymä Laajalahden 192 hehtaarin Natu- Poikkitieteellinen kaupunkimehiläis- ra-alueelle. Se on Etelä-Suomen parhaita ten tutkimushanke Melliferopolis toi lintuvesiä ja kansainvälisestikin arvo- puistoon kesällä 2013 kuusikulmaisia kas. Matalan ja ruovikkoisen merenlah- mehiläispesiä, jotka toimivat myös ihmis- den lisäksi siihen rajautuu tulvametsiä, ten penkkeinä. Järjestettiinpä paikalla lehtokasvillisuutta sekä entistä peltoa ja äänipiknik’kin, jossa DJ:t miksasivat pe- pensaikkoa. Suojelualueen laidoilla on sien surinasta livenä rentouttavia ääni- rantaniittyjä, joiden laidunnus lopetettiin maisemia. 1960-luvulla. Laidunnus on nyttemmin Kaupunkiviljelyalue valmistui 2013, saatu käynnistettyä uudelleen osalla niit- suunnittelija Soﬁa Tigerstedt. Omatoimi- tyalueista, ja niiden kahlaajalinnusto on sen hyötyviljelyn palstoja vuokraa sitä monipuolistunut. Laajalahdella pesivät varten perustettu yhdistys – jatkaen näin mm. ruisrääkkä, luhtahuitti sekä kala- ja osaltaan Otnäsin kartanon maatalous- lapintiira. Muuttomatkoillaan lahdella le- perinteitä. vähtävät mm. laulujoutsen, kaulushaika- ra, uivelo ja sinisuohaukka. Itäkartanon polusta: Vastarantaa hallitsee Akseli Gallen-Kal- 13 Hagalundin kartano lelan Tarvaspää, jonka taiteilija rakensi 12 Otaniemen vesitorni ateljeekodikseen 1913 Albergan kartanon 11 Kehä I maille. 11 VTT 10 Martti Levónin puisto Päärakennus valmistui 1975, suunnitteli- Teknillisen korkeakoulun rehtori ja VTT: ja Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Digita- n ylijohtaja, professori, tekniikan kunnia- lo 2005, Tuomo Siitonen. Valtion teknil- tohtori ja diplomi-insinööri Martti Levón linen tutkimuslaitos perustettiin TKK:n (1892–1979) nosti TKK:n yliopistotasoi- yhteyteen 1942 tukemaan kansakunnan seksi ja vaikutti keskeisesti kampuksen sotaponnistuksia mm. palosuojelun ke- siirtoon Otaniemeen. hittämisellä sekä polttoaineita ja elintar- Ossinlampi on nimetty Teekkarikylä vikkeita tarkastamalla. legendaarisen johtajan, merkonomi, kun- Sittemmin VTT:n toiminnan painopiste niateekkari Ossi Törrösen (1915–2009) on siirtynyt testaamisesta ja teollisuuden mukaan. Törrösen muistelmat, ”Ossin menetelmien kehittämisestä erilaisiin lässyt”, on keskeinen otaniemeläisen yhteiskunnallisesti merkittäviin selvitys- teekkarikulttuurin dokumentti. tehtäviin ja edelleen uusien teknologioi- Puiston laidalla toimi vuodesta 1962 den tutkimiseen – nykyisenä painotukse-

16 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola na pyrkimys saada innovaatioista aikaan konttori. Sen naapuriksi rakennetaan nyt kannattavaa liiketoimintaa. 122-metrinen Suomen korkein toimistotorni, suunnittelija Helin&Co. 12 Geologian tutkimuskeskus Keskus kartoittaa ja tutkii maankama- 15 Otaranta raa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää Hotelli valmistui 1979, suunnittelija tur- käyttöä edistävää tietoa suuren yleisön, kulainen arkkitehti ja Italian kunnia- teollisuuden, maankäytön suunnittelun konsuli Benito Casagrande. Teknillisen sekä luonnonsuojelun tarpeisiin. Geo- korkeakoulun ylioppilaskunta rakennutti logian tutkimuskeskuksella on myös hotellin tukemaan Dipolin kongressitoi- jatkuva kivinäyttely, jossa on esillä mm. mintaa. Nyt kansainvälisen ketjun omis- 1970-luvulla Maahan tuotu kuukivi. tuksessa. Täydellinen peruskorjaus valmistui 2010. Viereinen Aalto-yliopiston 13 Swing tutkijahotelli valmistui 2012. Swing Life Science Center oli ensimmäinen Metron vaikutus näkyy täälläkin kaa- yrityspuisto, joka kokosi hyvinvointiin ja vamuutosehdotuksena, joka mahdollis- terveyteen liittyvien alojen yrityksiä Suo- taisi lisärakentamisen alueella. messa. Näistä odotettiin jo 2000-luvun Otasatamasta pääsee kesäisin vuoro- alussa uutta Nokiaa maahamme. Swing veneellä Espoon saariston ulkoilualueille laajentui kuudennella toimitilayksiköllä sekä ohjelmallisille saaristoveneretkille. Karhusaarentien toiselle puolelle vuonna 2012 ja seitsemättä suunniteltiin. 16 Otahalli Valmistui 1952, suunnittelija Alvar Aalto. (Keilalahti) Maapohjainen halli oli aikanaan maan suurin salirakennus. Sitä pidettiinkin etu- 14 Keilaniemi käteen teekkarien suuruudenhulluutena. Keilaniemessä on ollut laituri, jossa Hel- Otaniemen urheilukeskuksessa on yleis- singistä Espoon rannikon huvila-alueille urheilukenttä, luistelualue, katukoris- ja liikennöivät höyrylaivat pysähtyivät. En- tenniskentät sekä kuntorata. Viime ai- tisessä valtionhallinnon kehittämiskes- koina paikan ovat löytäneet myös pilates- kuksessa oli pitkään Tallink Siljan pää- harrastajat ja lumilautailijat.

Silja Line Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin 1883 kuljettamaan rahtia Suomesta Eng- lantiin. Yhtiö kasvoi nopeasti ja pian reitit ulottuivat Välimeren satamiin asti. Ensim- mäisen maailmansodan jälkeen SHO, turkulainen Bore ja tukholmalainen Svea hoitivat yhteistyössä säännöllistä vuoroliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä. Vuonna 1957 yhteistyökumppaneista syntyi Silja Line. Vuonna 2006 se yhdistyi 1989 perustetun Tallinkin kanssa Tallink Siljaksi.

17 L I S Ä K O H T E E T

17 Luontopolku Kolmen kilometrin mittaiset pitkospuut johtavat Laajalahden Natura-alueen läpi luontotalo Elfvikiin. Luontopolun varrella on kaksi lintutornia. Kesäaikaan voi rei- tillä tavata lehmiä laiduntamassa.

18 Koetaloalue Vaisalantie 1–3. VTT:n Rakennus- ja yh- dyskuntatekniikan yksikön koetaloalueel- la testataan kenttäoloissa talotekniikkaa runkorakenteista tietojärjestelmiin.

18 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola Otsolahti–Karhusaari 21 kohdetta • 1 tietolaatikko • noin 7 km

Itäkartanon polusta: keskustiloineen. Se on normaaliaikana 1 Keskustorni monipuolisessa liikuntakäytössä: lajeina paini, judo, nyrkkeily, telinevoimistelu, 2 Tapiolan liikekeskus pöytätennis, ammunta ilma-aseilla ja Valmistui 1961 Aarne Ervin 1954 tekemän jousella, miekkailu sekä skeittaus. Väes- ehdotuksen pohjalta. Tapiolan liikekes- tönsuojat tulee voida saattaa tarvittaessa kus oli ensimmäinen moderni kävelykes- käyttökuntoon 24 tunnissa. kusta Suomessa. Laajennuspäätös tehtiin kauppalanvaltuustossa jo 1967. Arkkiteh- 4 Pellervo-instituutti titoimisto Timo Penttilän suunnitelmaan Valmistui 1951–52, suunnittelija Veikko pohjaava asemakaava vahvistettiin 1974. Leisten. Maa- ja metsätaloustuottajain Merituulentien yli ulottuva uusi liike- Keskusliiton (MTK) opisto on alueen ai- keskus asuintorneineen toteutui 1980-lu- noa jäljelläoleva Tapiolan puutarhakau- vulla. Tätä nykyä keskuksessa on yli sata punkia edeltänyt rakennus. Se on suojeltu liikettä ja palvelua. Tapiolan keskus oli asemakaavalla, osin myös sisätiloiltaan. pitkään suurin Espoossa. Muut neljä on Opistossa koulutetaan pellervolaisten päivitetty samalle tasolle 2000-luvulla. osuuskuntien, yhdistysten ja yritysten Nyt metron tuloon valmistautuva Tapiola luottamus- ja toimihenkilöitä sekä sidos- ottaa taas askeleen eteenpäin. ryhmiä. Tapiolan joukkoliikenneterminaali vil- kastuu entisestään, kun Länsimetro aloit- 5 Espoon kaupunginteatteri tanee liikennöinnin vuonna 2016. Ks. tie- Perustettu 1988. Omia tuotantoja toteu- tolaatikko: Länsimetro tetaan vuosittain 2–3 pääosin freelance- voimin ja lisäksi kutsutaan ulkomaisia 3 Tuulimäen IT-muistomerkki vierailuja. Kaikkiaan esityksiä on vuosit- Puistoon sijoitettiin Tapiolan Killan toi- tain 20–24 ja esityskertoja 170–180. Kat- mesta vuonna 1993 viime sotien ilma- sojia niissä käy noin 30 000. Vakituista torjunnan muistotykki m/31. Tällaisia henkilökuntaa on 12. neuvostoliittolaisia sotasaalistykkejä oli Teatterin päänäyttämö Revontulihal- käytössä yhteensä 22. Niistä neljä kuului li on vanhaan painotaloon rakennettu jatkosodan lopulla 32. raskaaseen ilma- muunneltava näyttämö, jota katsomo reu- torjuntapatteriin “Länsi”, jolla oli Helsin- nustaa kaikilta sivuilta. Teatterille on pit- gin ilmapuolustuksen läntisimmät tuli- kään kaivattu omia tiloja. Vuokrasopimus asemat. rakennuksen omistajan MTK:n kanssa Tuulimäessä on keskustan kiinteistöjä päättyy 2016 ja nykytiedon mukaan talo palveleva S6-luokan väestönsuoja johto- tullaan purkamaan.

19 6 Täydennysrakentaminen 8 Länsiranta Metron tulo Tapiolaan näkyy jo raken- Tapiolan laajentuessa pohjoiseen ja ete- tamisen vilkastumisena ja tonttien lään toteutti rakennustoimisto A. Puoli- käyttötarkoituksen muuttamisena asunto- matka Länsirantaan 1961–64 pienen valtaisemmaksi. Entisen Metsäliiton asuinalueen lähikauppoineen ja leikki- toimistotalo vuodelta 1975 uudistettiin puistoineen. Ryhmään kuuluu kolme ja osittain purettiin 2012. Tilalle nousi kymmenkerroksista pistetaloa, kaksi neljä 13-kerroksista asuinkerrostaloa. kolmekerroksista lamellitaloa sekä kol- Samalla nykyinen Metsä Group sai lisää me rivitaloa. Kokonaisuuden suunnitteli tilaa energiatehokkaaseen uudisraken- Aarne Ehojoki. Eteläpuolelle valmistuivat nukseen, suunnittelija arkkitehtitoimisto 1965 Hakan rakentamat neljä kerrostaloa, Helin & Co. suunnittelija Sakari Nironen. Kuvanveistäjä Ari Laitilan jyhkeä kivi- ja puutyö Maan voima vuodelta 2004 on 9 Länsirannan flada evakossa rakennustöiden ajan. Otsolahden länsirannalla on flada eli Pekka Helin suunnitteli myös Etelätuu- maan kohoamisen takia merestä irralleen lentien toiselle puolelle 2005 valmistu- kuroutuva lahti. Viime jääkauden jäljil- neen Finnforestin pääkonttorin, joka oli tä maankuori jäi lommolle, joka oikenee aikanaan Euroopan korkein puurakentei- hitaasti, Espoossa nykyään noin 3 mm nen toimistotalo. Nyt LähiTapiolan omis- vuodessa. Vielä 4 000 vuotta sitten maan- tama rakennus on vuokrattuna konsultti- pinta oli 15 metriä nykyistä alempana ja yritys Sitolle. rantaviiva vastaavasti Otsomäen laella. Kun meriyhteys katkeaa kokonaan, fla- 7 LähiTapiola-ryhmä dasta tulee kluuvi. Tapiola-yhtiöiden juuret ovat vuonna 1857 Fladaa reunustava rantalehto on jätetty alkaneessa keskenäisessä vahinkovakuu- kehittymään luonnontilaisena. Päälajina tustoiminnassa. Vuonna 1984 syntyi Ta- on tervaleppä, joka voi elää jopa 150-vuo- piola-ryhmä, kun 1909 perustettu Pohja tiaaksi ja saavuttaa 30 metrin pituuden. ja 1917 perustettu Aura yhdistyivät. Pank- Tervaleppä viihtyy kosteilla paikoilla ja kitoiminta aloitettiin 2004. on siksi uusmaalaisen rantamaiseman Vuonna 2013 Tapiola yhdistyi Lähi- olennainen osa. Espoossakin on ollut en- vakuutuksen kanssa Suomen suurim- nen lähes yhtenäinen tervaleppävyöhyke. maksi vahinkovakuuttajaksi ja 2014 ryh- Jäljellä olevasta on tavoitteena säilyttää mään liittyi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia. mahdollisimman paljon. Pääkonttori on vuodelta 1978, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ilkka Pajamies. Etu- 10 Länsiväylä pihalla on Hannu Sirenin monumentaali- Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen nen teräsveistos Kehitys vuodelta 2002. vilkkaimmista teistä ja Tapiola sen vilk- Samalla paikalla oli Westendin tennis- kain osuus: sitä käyttää arkisin yli 69 000 halli, joka paloi vuonna 1967. ajoneuvoa päivässä. Ensimmäinen Länsi-

20 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola väylä eli Jorvaksentie avattiin 1935–39. kylpylähotellin rakentaminen Westendin- Kaupungin kasvaessa se rakennettiin porttiin. moottoritieksi 1965. Länsiväylän kolmas vaihe nykyaikaisine meluesteineen val- 12 Espoon rantaraitti mistui 1995. on lähes yhtenäinen 39 km:n mittainen Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään kevyen liikenteen reitti, joka seurailee selvä. Vaihtoehtoina kilpailivat Leppä- rantaviivaa Tarvaspäästä Kivenlahteen. vaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkim- Raitista on painettu kartta ja tehty myös mäinen valittiin mm. siltojen määrästä hauska kännykkäsovellus. johtuneen suuremman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen perusteella. 13 Karhusaari Meren puolelta erämaana säilyneestä 11 Westend saaresta löytyy mustikkaa ja sieniä ja Länsilaita on useassa suurkaupungissa sen edustalta nousee siikaa. Ulkoilupol- muodostunut halutuksi asuinseuduksi. ku kulkee mäntyä kasvavassa rinteessä. Tätä on selitetty mm. sillä, että esikau- Niistä vanhimmat alkavat jo muodostaa punkien muodostumisen aikaan kan- kilpikaarnaa. Tuloksena on muutamien takaupungit kärsivät savupiipputeolli- vuosikymmenten kuluttua aihkeja, jotka suuden ja hiililämmityksen saasteista, kestävät metsäpalojakin ja voivat saa- jotka kulkeutuivat keskimäärin itään, vuttaa Etelä-Suomessa 500 vuoden iän. sillä maapallon pyörimisliikkeen vuoksi Tapiolalle männyllä on suuri symboliarvo läntiset tuulet ovat yleisempiä. alkaen jo urheiluseurojen nimistä. Met- Erinäisten vaiheiden jälkeen on alka- sän käyttöarvoa uhkasi metrotyömaan massa 18-kerroksisen viiden tähden aikana huoltotunnelin avokaivanto.

Itämeri, maailman nuorin meri Itämeri on tilavuudeltaan maailman toiseksi suurin murtovesiallas. Se kehittyi vain noin 7 000 vuotta sitten suolaisemmasta Litorina-merestä, kun maan kohoaminen madalsi Tanskan salmet. Meren pinta-ala on 422 000 km2 ja valuma-alueen laajuus 1,7 miljoonaa km2. Valtameriin verrattuna Itämeri on matala: syvin kohta on 459 metrissä Gotlan- nin länsipuolella, keskisyvyys on 55 metriä ja etenkin Suomenlahden vain 37 m. Tämä yhdessä pienipiirteisen rannikon ja saariston kanssa tekee ekosysteemistä herkän öljypäästöille ja ravinnekuormitukselle. Harvinaisia eläinlajeja ovat mm. itämerennorppa ja pyöriäinen. Merenkulun ja veneilyn käytössä Suomen rannikolla on 8 200 km merkittyjä meriväyliä. Itämeren tulevat vaiheet ovat sidoksissa maankuoren oikenemiseen viime jääkau- den jäljiltä. Oikeneminen jatkuu vielä pitkään, vähitellen hidastuen, mutta arviolta 150 000 vuodessa Itämerestä jäävät jäljelle vain muutamat syvänteet.

21 Karhusaaren uimarannalla on David sisustus kattomaalauksineen, kaakeli- Nashin puuveistos Ladder vuodelta 1989. uuneineen ja panelointeineen on erittäin Tuttuakin tutummalla muodollaan se huolellisesti tehty. Nykyään taidekeskuk- ilmentää fyysistä ja henkistä siirtymää sena toimivat, kaupungin omistamat ti- tilasta toiseen. Walesiläistaiteilijan tika- lat ovat vuokrattavissa yksityiskäyttöön. puuaiheisia töitä on ympäri maailmaa Rannassa on Krimin sodan aikaisista mm. Japanissa ja Brittein saarilla. puolustusrakennelmista kertova info- Karhusalmen puoleisella rannalla on taulu sekä venelaituri, joka soveltuu myös Krimin sodan aikaisia maavalleja 1850- vesibusseille. luvulta. Karhusaareen rakennettiin nel- Espooseen kuuluvassa viereisessä Hana- jä tykkipatteria vahvistamaan Viaporin saaressa toimii ruotsalais–suomalainen puolustusta engelsmannin seilatessa Suo- kulttuurikeskus. memme rannoille. 15 Keilalahti 14 Karhusaaren huvila Keilalahden rannalle on kehittynyt mo- Panimoalalla menestyneiden Sinebrychof- derni pääkonttorialue ja Espoon tunnettu ﬁen aikana Hagalundin kartanosta ero- siluetti, jonka veturiyrityksissä korostuu tetulla Björnholmin tilalla harjoitettiin korkea teknologia. Metron myötä alueen maataloutta ja huvilaelämää. Karhusaa- vetovoimaisuus on jo nyt kasvanut enti- ren huvila valmistui 1892, suunnittelija sestään. vapaaherra Karl August Wrede, entisöinti Nokia-talo valmistui 1997, laajennus professori Juhani Pallasmaa 1989. 2001, suunnittelija Pekka Helin. Ra- Huvilalta kartanon suuntaan johtanut kennuksen kaksi osaa muodostuvat va- puukuja on nykyään pääosin hävinnyt. loaulasta ja sen ympärille sijoittuvista Italialaista renessanssipalatsia muistutta- kolmiomaisia, muunneltavista toimitila- va kokonaisuus on rakennustaiteellisesti alueista. arvokkain Espoon 1800-luvun huviloista. Kone Building valmistui 2001, suunnit- Myös huvilan uusrenessanssinen kiinteä telija Antti-Matti Siikala. 18-kerroksinen

Huvila talvilevollaan.

22 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola torni on ulospäin lähes pelkästään lasia. Kiviaines on seoskiveä, jonka vaaleanpu- Yhdessä julkisivussa ovat esillä yrityksen naisen värin tuottaa kalimaasälpä. Kal- omat hissit. lioon hakatut vanhimmat nimikirjaimet Radiolinjan talo valmistui 2001, suun- ovat vuodelta 1839 ja kauniilla käsialalla nittelija Mauri Tommila. Nyt Kuntien elä- tehty. kevakuutus vuokraa tiloja. Keva rakensi Polun mutkan lähellä on entisen Björn- 2012 uuden tornin myös aivan tulevan vikin torpan paikka. Sen nurkan takaa metroaseman kupeeseen. haettiin joskus 1900-luvun alussa tupaan Nesteen torni ”Raaden hammas” val- joulukuusi, jonka tynkä jatkoikin keväällä mistui 1976, suunnittelija arkkitehtitoi- kasvuaan haarautuen voimakkaasti. Kuu- misto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila. si oli viime vuosiin saakka näkyvä maa- Tunnettu 87-metrinen teräsrunkoinen merkki ja linkki modernia Tapiolaa edeltä- torni oli ensimmäinen ja pitkään ainoa neeseen elämään. Metsikössä ovat myös pilvenpiirtäjä Suomessa. Sitä käyttää ny- Björnholman tilan vanhat portinpylväät. kyisin energia-alan monitoimiyritys For- tum. Tornia varten rakennettiin aikanaan 18 Itäranta oma päiväkotikin. Nyt sen juurella on pie- Toteutettiin 1960–64 itäisen lähiön jat- ni kaupunkiviljelypalsta. keeksi omine lähipalveluineen. ”Kulta- rannan” asukkaita olivat mm. Heikki von 16 Karhusaarensolmu Hertzen, Tapio Wirkkala ja Helvi Sipilä. Valmistui 1995. Liittymässä on kaksi Suuresta osasta asuntoja on Otsolahdel- tietaideteosta: Anne Eerolan 9000 kiloa le näkymä, joka oli rakennusaikaan vielä painava alumiiniveistos Purjeet kuvaa nykyistä avoimempi. Länsiväylän merihenkisyyttä yhdistäen Ylhäällä Harjuviidan varressa ovat ai- sen Otaniemen teknologiamaisemaan. noat Alvar Aallon Tapiolaan suunnitte- Liittymän eteläreunalla Hannu Sirenin lemat rakennukset. Seitsemän tornitaloa 200-metrinen Vastuu koostuu pienestä vuosilta 1962–67 muodostavat vastapai- muodosta liittymän kaarteessa, rosoises- non Revellin Taskumateille. Aallolle tyy- ta mustasta osasta sekä punagraniittises- pillinen viuhka-aihe toistuu julkisivujen ta kallioleikkauksesta. Teoksen tavoittee- porrastuksessa ja talojen sijoittelussa. na on puhutella luonnosta irtautuneita Itärannan metsät olivat kauan hoita- ohikulkijoita. matta ja puusto ylitiheää ennen 2001 teh- tyjä uudistusharvennuksia. Alueella on 17 Itämetsä ekologisesti arvokasta rantalehtoa, joka Itämetsä on suojavyöhyke Länsiväylän jätetään luonnontilaan. Tervalepikot ja ja asutuksen välissä. Sen uudistaminen kallioiden männiköt ovat maisemallisesti aloitettiin pienaukkohakkuilla ja männyn tärkeitä. istutuksilla vuonna 20012. Rannan silokallion pinnanmuodot vii- 19 Keilaniemen metroasema meisteli jääkausi 10 000 vuotta sitten. Länsimetro valmistunee 2016 tuoden

23 mukanaan useita täydennysrakentamis- tettiin vuonna 1999 pienaukkohakkuulla hankkeita. Eniten huomiota ovat saaneet ja tammen istutuksilla. Metsän siluetti Keilaniemen aseman välittömään lähei- pyritään näin pitämään jatkossakin eh- syyteen suunnitellut pyöreät asuintornit, jänä tulevista toimenpiteistä huolimatta. joista korkein kohoaisi 127 metriin me- Avoimen rantaluhdan metsänreunaa vah- renpinnan yläpuolelle. Asuntoja neljässä vistamaan puolestaan istutettiin tämän tornissa olisi yhteensä noin tuhat. Hank- vuosituhannen alussa havupuuryhmiä keeseen liittyy myös Kehä I:n tunneloimi- työnimellä ”Tapiolan talviturkki”. nen ja puistokannen rakentaminen sen päälle. Jo hyväksytystä asemakaavasta 22 Leimuniitty on haettu valituslupaa Korkeimpaan hal- Tapiolan keskeiset avoimet puistot on linto-oikeuteen kesällä 2013. Ks. tietolaa- suunnitellut maisema-arkkitehti Jussi tikko: Länsimetro. Jännes. Leimuniityn lähtökohtana olivat merinäkymä Otsolahdelle ja edustava si- 20 Siirtolohkare sääntulo Tapiolaan. Puistoa voitiin ihailla Suojatien lähellä näkyvissä on pieni siirto- myös Keskustornin kattokahvilasta tai lohkare. Arviolta neljän kuutiometrin ko- saavuttaessa meritietä Tapiolaan. Istu- koinen ja 10 tonnin painoinen kivenmuru tusten koko ja voimakas muoto suunni- on tullut paikalle noin 10 000 vuotta sit- teltiin edustusmaiseman mittakaavaan. ten viime jääkauden jälkeisessä sulamis- Keväisin kukkivat punakeltaiset tulppaa- vedessä kelluneen jäävuoren mukana. nit vastapainona heräävälle vihreydelle. Kiviaines on Viipurin rapakiveä, sillä ikää Niityn alaosassa oli vesialtaiden ja sillan noin 1 600 miljoonaa vuotta. Maailman muodostama pieni asetelma. tunnetusta rapakivestä suurin osa on Metrotyömaan poistuessa kuvasta pyri- Suomessa. Siksi kivilajin nimenä eri kie- tään Leimuniitty jatkossa palauttamaan lissä on sama sana. alkuperäisen kaltaiseen asuun. Kansanperinteessä suuret irtokivet kuten myös kallioon hiertyneet kolot ja kivi- L I S Ä K O H D E kasat on pantu hiisien tekosiksi. 22 Pluto 21 Otsolahti Länsiväylän pyörätien varressa Hanasaa- Otsolahti on olennainen osa Tapiolan ren liittymän kohdalla ilmoitustaulussa maisemakuvaa. Se on rehevöitynyt ja ma- on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan taloitunut Länsiväylän kannaksen raken- ylläpitämään aurinkokunnan pienois- tamisen jälkeen. Keskisyvyys on 1,6 met- malliin kuuluva Pluto mittakaavassa 1 : riä eikä vesi vaihdu riittävästi. Kaupunki 1 miljardi. Aurinkona on 140-senttinen onkin pitkään suunnitellut ruoppauksia. teräspallo 20 metriä korkean pylvään no- Venesatamassa on 438 venepaikkaa. kassa 6102 metrin päässä Helsingin Paja- Otsolahden pohjukan kuusikko kärsii mäessä. Myös muut planeetat löytyvät juurikäävästä. Sen uudistaminen aloi- Laajalahden ympäristöstä.

24 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola Länsikorkee–Suvikumpu 16 kohdetta • noin 5 km

Itäkartanon polusta: Näyttelykeskus WeeGeen puutarhassa 1 Keskustorni ovat Eero Hiirosen 6,5 metriä pitkä Pro 2 Keskusallas Aqua, Raimo Utriaisen Virta I sekä Pertti 3 Espoon kulttuurikeskus Kukkosen betoniaita Mutkia matkassa.

4 Ortodoksinen kirkko 6 Lämpökeskus Pyhittäjä Herman Alaskalaisen mukaan Tapiolalaiset joutuivat aluksi olemaan hy- nimetty kirkko on valmistunut 1998, vin omavaraisia Espoon maalaiskunnas- suunnittelija Paul Hesse. Herman oli sa: vesikin piti tuoda Helsingistä. Vuonna Valamon munkki, joka lähti 1792 lähetys- 1956 otettiin käyttöön Neulaspolulla Suo- työhön Alaskan saaristoon aleuttien pa- men ensimmäinen kaukolämpöä tuottava riin. Häntä pidetään ortodoksisen uskon lämpökeskus. Sen rakennutti Asuntosää- tuojana Pohjois-Amerikkaan. tiön omistama Otsolahden Lämpö Oy, Helsingin ortodoksinen seurakunta on joka toteutti myös Tapiolan ensimmäisen perustettu venäjänkielisenä vuonna 1827. rakennusvaiheen kaukolämpöverkon. Nykyään sillä on Espoossa ja Kauniaisissa Vuonna 1960 valmistui Ahertajantielle noin 3 000 jäsentä. Jumalanpalveluskie- sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos, liä ovat suomi, kirkkoslaavi, ruotsi, kreik- jonka rakensi myös Asuntosäätiön perus- ka ja englanti. tama ja omistama Tapiolan Lämpö Oy. Ortodoksit katsovat jatkavansa alku- peräisen kristillisen kirkon perinnettä, 7 WeeGee-talo josta Rooman patriarkaatti erosi vuonna Valmistui Weilin+Göösin kirjapainoksi 1054. Osapuolet julistivat toisensa kirkon- 1964–67, suunnittelija professori Aarno kirouksiin, jotka kumottiin vasta 1965. Ruusuvuori. Mahdollisimman suuri yhte- näinen pohjapinta-ala on saavutettu käyt- 5 Ahertajantien taide tämällä massiivisia tukipilareita, jotka Liikenneympyrän Taidepoliisi on tapio- kannattelevat kattolohkoja. WeeGee-talo lalaisen kuvanveistäjä Pekka Kauhasen on 1960-luvun konstruktivismin merk- pronssiveistos vuodelta 2006. Poliisi oh- kiteoksia: siinä näkyy pyrkimys sarjalli- jaa liikennettä WeeGee-taloon kolmella suuteen, monistamiseen ja geometriaan. kädellään. Suojellun rakennuksen pienoismalli kuu- Entisen Galleria Otson katolla Aherta- luu New Yorkin Modernin taiteen museon jankujalla pyöri tuulen tahtiin Antti Maa- kokoelmiin. salon leikkimielinen Tutkimusmatkailija Laajennusosa valmistui 1974. Rakennus vuodelta 1986, kunnes se rispaantui ja saneerattiin 2002–06, suunnittelija Airas poistettiin. Arkkitehdit. Kulttuuritoiminnot käyttävät

25 pinta-alasta nyt noin 17 500 m2. Talossa kerroksista perheasuntoa, kaikki kooltaan toimivat Espoon modernin taiteen museo 99 m2. EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen Lelumuseo 10 Tapiolan urheilupuisto Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo sekä Urheilupuistossa on kaksi nurmikenttää, Espoon kuvataidekoulu ja Galleria Aarni. hiekkakenttä, yleisurheilun suorituspaik- Aulassa on tapahtumatorin lisäksi ravin- koja ja hiekkatekonurmi sekä erityisen tola, kahvila ja museokauppa. Päädyssä monipuoliset hallit. on vielä 440 oppilaan yhteiskunta- ja ta- Tapiolan urheiluhallissa on kentät sa- louspainotteinen Etelä-Tapiolan lukio. libandylle, koripallolle ja lentopallolle Vuonna 2012 WeeGeen takapihalle sekä tilat judolle, voimailulle ja baletille. laskeutui Matti Suurosen suunnittelema Hallissa pelaavat mm. Espoon Honka ja muovinen Futuro-talo numero 001. Oilers, monitoimihalli Barona Areenan jäällä puolestaan Espoo Blues. Esport on 8 Eeva Kilven runoja Euroopan suurin sisäliikuntakeskus, jon- perhospuisto ka eri osissa on yli 50 mailapelikenttää Perustettiin 2004 kirjailijan toivomuk- mukaanlukien 16 tenniskenttää, ﬁtness- sesta hänen kotinsa lähelle. Rinteen rau- palvelut sekä mm. täysimittainen jalka- duskoivuvaltainen sekametsä on jätetty pallohalli, juoksurata, kamppailulajikes- toimenpiteiden ulkopuolelle kehittymään kus ja lasten liikuntapuisto. luontaisesti. Kävelytien varresta kaade- Metroasema sijoittuu urheilupuiston taan vaaralliset puut, mutta rungot jä- eteläpuolelle. Pohjoispuolitse kulkee tal- tetään maapuiksi lahoamaan. Perhoset vella kaupungin ylläpitämä päälatu, jota viihtyvät avoimen niityn reunassa. pitkin pääsee Espoon Keskuspuistoon ja Eeva Kilpi syntyi 1928 Hiitolassa Kar- sieltä edelleen Oittaan kautta Nuuksioon jalan Kannaksella, valmistui opettajaksi saakka. mutta alkoikin kirjoittaa. Ensimmäinen teos ilmestyi 1959. Kilven teemoja ovat ol- 11 Jousenkaaren koulu leet karjalaisuus, luonto ja ihmissuhteet. Valmistui 1960, suunnittelija Osmo Sipa- Hän on kirjoittanut rohkeasti vammai- ri. Metsolan kansakouluna aloittanut ra- suudesta ja naisen elämästä sekä julkais- kennus jäsentyy asuintalon tavoin neljän sut myös novelleja ja runoja. Eeva Kilpi luokan ryhmiin, joilla on oma länsipiha, on saanut Valtion kirjallisuuspalkinnon sisäänkäynti ja porras. Erikoisluokat ja kolmesti, Pro Finlandia -mitalin sekä lu- yhteiset tilat ovat alemmassa kerroksessa, kuisia muita palkintoja. luokkahuoneet ylemmässä. Samaan kokonaisuuteen kuuluu kaksi rivitaloa, joissa 9 As.Oy Kehrääjä on opettajien asuntoja. Jousenkaaressa Valmistui 1960, suunnittelijat Kaija ja aloittivat Espoon ensimmäiset musiikki- Heikki Siren. Koivikkoon eloisasti sijoit- luokat 1969. Koulua kunnostettiin ja se tuvissa kolmessa ketjutalossa on 14 kaksi- sai lisää tiloja vuosien 1996–99 remontis-

26 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola sa. Nykyisessä alakoulussa on 290 oppi- muotoja noudattelevat ja mitoiltaan vaih- lasta. Opetuksessa painotetaan musiikkia televat rakennukset tuottavat luonnonlä- ja kieliä. heisen kokonaisuuden, jonka täydentää Heti koulun länsipuolella on ensimmäi- pieni liikerakennus. Kallion etelä- ja län- sen maailmansodan aikaisen Helsingin sirinteillä on monimuotoista pientaloasu- maalinnoituksen etulinjaan kuuluvan tusta. tukikohdan XXXIII taisteluhauta, jota Kallion laelle jäävät Helsingin maa- tukevat tykistöasemat olivat Tuulimäen ja linnoitukseen kuuluvat jalkaväkiasemat. Kaupinkallion maastossa. Ks. tietolaatikko: Helsingin maalinnoitus 14 Länsiväylän tieilme Viereen perustettiin 64 palstan kau- Valmistui 1995 Länsiväylän levennyksen punkiviljelyalue vuonna 2012 alkuperäi- yhteydessä, suunnittelija Jarmo Suomi- sen puutarhakaupunkiaatteen hengessä. sen Trollius-tiimi. Tuulimäen ja Haka- lehdon kohdalla tienvarren harjumaiset 12 Tykkitie maavallit on sovitettu yhteen teräksisten Helsingin maalinnoituksen puolustus pe- meluesteiden ja siltojen kanssa. Väriskaa- rustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vah- la on valittu Tapiolan vihreän ja valkoisen vaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat mukaan. Kesäaikana vihreys korostuu 43 taisteluasemista ja tykkipattereista am- 000 istutetun kasvin ansiosta. musvarastoineen. Erityisesti huomioitiin linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita 15 Arabikylä pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siir- Valmistui 1964, suunnittelija Pentti Aho- tää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykki- la. Helsingin asuntokeskuskunta Hakan tiet tehtiin makadammista (murskatusta toteuttamat Hakalehdon 17 atriumtaloa kivestä) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin ovat kaikki 120-neliöisiä. Talojen puoli- tarkasti, että niitä voitaisiin käyttää myös suljetut sisäpihat eli atriumit avautuvat kelirikon aikana. ilta-aurinkoon. Lisäksi rakennukset kyt- Monet tykkitiet ovat yhä tallella lähes keytyvät toisiinsa muodostaen suojaavia sata vuotta rakentamisensa jälkeen mm. ketjuja. Alkujaan avoimella pellolla val- ulkoiluteiden pohjina kuten tässäkin. koisten muurien muodostama näkymä toi Myös Jousenkaaren katu noudattaa van- mieleen Lähi-idän, siitä kutsumanimi. han tykkitien linjaa. 16 Hakalehto 13 Suvikumpu Valmistui 1963–64, suunnittelija Sakari Asuntosäätiön rakennuttaman alkupe- Nironen. Vasemmistotaustainen Haka räisen Tapiolan viimeiseen vaiheeseen ja porvarillinen Sato jakoivat keskenään kuuluva kokonaisuus valmistui kolmessa asuntorakentamisen markkinat Suomes- osassa 1969, 1982 ja 1983, kutsukilpailun sa vuosikymmeniä. Espoossakin Haka jo 1962 voittaneiden Raili ja Reima Pie- toteutti laajoja aluerakentamiskohteita tilän ehdotuksen mukaisesti. Maaston korostaen niissä yleensä arkkitehtonista

27 sarjallisuutta ja rationaalisuutta. Tapio- 9-kerroksista tornitaloa maamerkiksi. lassa Haka urakoi kymmenen element- Kaksi pohjoisinta olivat maan ensimmäi- titalon ryhmän kuitenkin pilari-palkki- siä asuntosäästökohteita. Yksi taloista runkoisina. Tämä sekä kevyet väliseinät sisältää vain yksiötä ja kaksioita; kolme mahdollistivat poikkeuksellisesti asunto- muuta pääosin kaksioita sekä kussakin jen yksilölliset pohjaratkaisut. kerroksessa yhden parvekkeellisen asun- non, jossa neljä huonetta ja keittiö. Koko- 17 Oravannahkatori naisuuteen kuuluu myös Revellin matala “Orski.” Valmistui 1960–63, suunnittelija lamellitalo. Veijo Malmio. Tapiolan läntinen lähiö ra- Tornitaloja alettiin kutsua taskumateik- kennettiin itäisen jälkeen ja tätä tiiviim- si jo ennen niiden valmistumista lennok- mäksi. Sen keskellä Oravannahkatorilla kaiden, saunatilat sisältävien kattolisäk- on pikkukaupungin tunnelmaa. Aukion keiden ansiosta. Rakennusten siluetti on kulmaan suunniteltiin vesiallas, mutta se muodostunut koko Tapiolan tunnukseksi. jäi aikanaan toteuttamatta. Tornitason sisääntulossa on Viljo Revellin Tapiolan liikekeskuksen laajentaminen aukio. aluekeskuksen mittoihin johti 1980-lu- Tykkimäen nimi juontaa viime sotien vulla puutarhakaupungin kolmen lähiön aikaiseen Helsingin ilmapuolustukseen palvelujen heikentymiseen. Muun muassa kuuluneesta 32. raskaasta ilmatorjunta- kymmenkunta päivittäistavarakauppaa patterista “Länsi”, jonka yksi tuliasema on lopettanut toimintansa. Liiketilat ovat oli Taskumattien paikalla. nyt pääosin muussa kuin lähipalvelujen käytössä. 19 Heikintori Keskusautohalli Jousenkaaren alus- Valmistui 1968, suunnittelija Aarne Ervi. sa valmistui 1961, suunnittelijat Kaija ja Heikintori ennakoi ratkaisultaan nykyisiä Heikki Siren. Kaksikerroksisessa hallissa kauppakeskuksia. Rakennuksen läpi kul- oli tilaa alun perin 71 autolle ja sen yhte- keva Tapionraitti kytkee katetun kaup- ydessä toimi huoltoasema. Niistä ajoista pakadun suoraan kaupunkirakenteeseen. maamme henkilöautomäärä on enemmän Yhteyttä vielä korostaa visuaalisesti laa- kuin kymmenkertaistunut. toituksen jatkuminen ulkoa sisään. Kaup- pakeskuksessa toimii 46 erikoisliikettä 18 Taskumatit sekä Tapiolan postikonttori. ”Tornarit.” Valmistuivat 1959–61, suunnittelija Viljo Revell. Läntisen lähiön Otsolahden polusta: korkeimmalle kohdalle sijoitettiin neljä 2 Tapiolan liikekeskus

28 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola