T a P I O L A
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT T A P I O L A ITÄKARTANO –HAGALUND OTANIEMI–KEILANIEMI OTSOLAHTI–KARHUSAARI LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU KÄVELYOPAS V e r s i o 2 0 1 3 Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto – Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry ESPOON KOTIKAUPUNKIPO LUT T A P I O L A ITÄKARTANO –HAGALUND OTANIEMI–KEILANIEMI OTSOLAHTI–KARHUSAARI LÄNSIKORKEE–SUVIKUMPU Versio 10.10.2013 76 kohdetta • 7 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 25 km Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki ja Tapiolan Kilta Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille! Aineisto on netissä: www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut www.espoo.fi/kotikaupunkipolut Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palvelu- organisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. www.ekyl.fi Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistys- ten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa 2004–05 Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. www.kotikaupunkipolut.fi 2 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola J O H D A N T O Tapiola on tunnetuin Espoon kaupunkikeskuksista. Asuntosäätiö perusti tänne vuon- na 1953 modernin puutarhakaupungin, joka saavutti pian maailmanmaineen. Uudisasukkailla ei ollut aluksi helppoa Espoon maalaiskunnassa. Niinpä Tapiolan itsenäistymis- ja alueliitossuunnitelmia tehtiin eri tahoilla joka vuosikymmenellä, kunnes Espoosta tuli kaupunki 1972. Tapiolan yleiset alueet siirtyivät Asuntosäätiöltä kaupungin hoidettaviksi vasta 1994. Nykyinen 16 000 asukkaan Tapiola muodostaa Otaniemen ja Keilaniemen kanssa Espoon T3-alueen, jolla yhdistyvät tiede, taide, tek- niikka ja talous. Tapiolan kotikaupunkipolut kiertelevät alkuperäisen puutarhakaupungin halki ran- noille ja luontoon, kulttuuriin, historiaan sekä tulevaisuudennäkymiin. K I R J A L L I S U U T T A Espoo – kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristö- keskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupungin- museo, 2. painos. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Helsinki sodassa. Aake Pesonen 1985, Kirjayhtymä. Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen 1946, Väestöliitto. Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunki- suunnittelukeskus 2008. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Nimistö Tapiolan kaupunkikuvassa. Marja Viljamaa-Laakso 1992, Espoon kaupunki. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta alue- rakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991. Tapiola. Elämää ja arkkitehtuuria. Timo Tuomi (toim.) 2003, Asuntosäätiö ja Espoon kaupunki. Vanha Hagalund. Eeva Eskola 1972, toinen painos 1984, Espoon kaupunki. Viaporin maarintama. John Lagerstedt 2014, Helsingin kaupunginmuseo. Westend – Huvilakaupunki. Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ym. 1990. Espoon kaupungin kotiseutusarja 1. 3 Itäkartano–Hagalund 21 kohdetta • 2 tietolaatikkoa • noin 5 km 1 Keskustorni ja siellä on toiminut polkuveneiden vuok- Vuonna 1961 Tapiolan maamerkiksi val- raamo. Vuonna 2013 allasta madallettiin mistunut, Aarne Ervin suunnittelema niin, että se voidaan jäädyttää talvella 13-kerroksinen toimistotorni oli aikanaan luistinradaksi. harvinaisen korkea. Huipulla oli pitkään Aarne Ervin aukio on kulttuurikeskuk- näköalaravintola. sen vieressä altaan partaalla. Heikki von Hertzenin aukiolla on pe- Kulttuurikeskuksen puoleisella kul- rinteisen kaupungin keskustaan kuuluva malla on erittäin kaunis silokallio, jossa ulkoilmatori. Sen vieressä portaita aste- on vaaleaa graniittia, harmaata amfibo- lee Tapio Junnon pronssiveistos Häikäis- liittia ja tummaa kiillegneissiä. Graniit- tynyt vuodelta 1992. Kiiltäväksi hiotun ja ti on kiteytynyt tulivuoren kivisulasta, rosoisen pinnan vastakohdassa tiivistyy amfiboliitti muodostunut maankuoressa nykyihmisen elämän ristiriitaisuus. Tai- ja gneissi kovettunut merenpohjan sedi- detta Tapiolaan -yhdistyksen lahjoittama menteistä. Kivilajit ovat sekoittuneet sve- veistos on omistettu Hertzenille, jonka kofennisessä vuorijonopoimutuksessa 1 visio yhdisti eri ammattikuntien asian- 900 miljoonaa vuotta sitten noin 10 km: tuntijat ihanteellisen puutarhakaupungin n syvyydessä 750°C:n lämpötilassa. Eroo- tavoittelussa. sio ja kolme jääkautta ovat kuluttaneet Heikki Konttisen ilmeikäs ja humoristi- vuoret pois ja lopuksi sora hionut pinnan nen pronssiveistos Morsian vuodelta 1983 rantaveden aaltojen voimalla. kuvaa Tapiolan alkuaikoja. Teos lunastet- tiin Tapiolan 20-vuotisjuhlien veistoskil- 3 Espoon kulttuurikeskus pailusta 1972, mutta pystytettiin paikal- Valmistui 1989, suunnittelija Arto Sipinen. leen vasta 1985. Paikka on viimeisenä rakennettu palanen Tapionraitti on Tapiolan pääakseli. Puo- Aarne Ervin Tapiolan keskustasuunnitel- lentoista kilometrin mittaisena ja lähes masta 1954. Alun perin se oli varattu teat- viivasuorana se yhdistää Länsikorkeen, terille. Kolme vuosikymmentä myöhem- keskustan ja Itäkartanon. min toteutettu, paljon suurempi rakennus sopeutuu hyvin ympäröivään miljööseen. 2 Keskusallas Kahtia jaetun rakennusmassan keskellä Tapiolan keskustan asemakaavakilpailun ovat aula- ja lämpiötilat, jotka avautuvat 1954 voittaneen Aarne Ervin oivallus oli Keskusaltaan suuntaan. Tapiolasalissa vanhan sorakuopan paikalle sijoitettu on 812 paikkaa, Louhisalissa 300–442. allas, jonka ympärille keskeisimmät toi- Kulttuurikeskuksessa toimivat Espoon minnot jäsentyvät. Vuonna 1963 valmis- kaupungin kulttuuritoimen lisäksi Tapi- tuneessa altaassa on välillä viljelty kaloja ola Sinfonietta, Espoon musiikkiopisto, 4 • Espoon kotikaupunkipolut: Tapiola Tapiolan kirjasto ja kaupungin yhteispal- ei juurikaan vuoda, mutta kuumina kesi- velupiste sekä Espoon työväenopisto. nä haihtuminen altaasta on voimakasta. Keskuksessa ja sen ympäristössä jär- Aikanaan oli suosittua noutaa kaivosta jestetään vuosittain pääkaupunkiseudun raikasta pohjavettä kotikäyttöön. Oma- suurin jazz-tapahtuma April Jazz ja kan- voimainen pumppu on sittemmin poistet- sainvälinen elokuvafestivaali Espoo Ciné tu erinäisten nykynormien vastaisena. sekä vuorovuosina Espoon kansainväli- nen Pianoviikko ja mittava KuoroEspoo- 5 Køgenpuisto festivaali. on nimetty Tanskassa, Kööpenhaminan tuntumassa sijaitsevan Espoon ystävyys- 4 Garden-hotelli kaupungin mukaan. Espoolla on Euroo- Ervin keskustasuunnitelmassa Tapiola passa kahdeksan ystävyys- kaupunkia, Garden -hotellin paikalla oli aluksi mata- joista kuudelle on nimetty puisto. Køgen la liikerakennus. Ensimmäinen luonnos puiston paikan valintaan vaikutti se, että hotellista valmistui 1964 ja 154 huoneen Tanskan kuningatar Margareeta on nuo- rakennus 1974. Peruskorjaus ja laajennus rena partiolaisena leireillyt edessä aukea- länsipuolelle 2008 toivat 60 lisähuonetta van Otsolahden rannoilla. sekä uuden sisäänkäynnin suoraan Tapi- Køgenpuisto on toiminut mm. veistos- on raitin tasoon. näyttelyjen paikkana. Puiston vanhim- Hotellin edustalla on kaivo, josta pum- mat männyt ovat yli 150-vuotiaita. Kasvu- pataan pohjavettä keskusaltaaseen. Allas paikan valoisuus ja avoimuus on saanut Tapiolan urbaani kulttuurimaisema. 5 puut kehittymään leveiksi ja matalarun- laisimmaksi kirkoksi. Saliin asennettiin koisiksi. vuonna 2002 kuvanveistäjä Helena Hie- Italialaisen Antonio da Cudanin pronssi- tasen ja valaistussuunnittelija Tarja Er- veistos Luominen avaruudessa voitti Es- vastin valoteos 3, joka seuraa kirkkovuo- poon kaupungiksitulon yhteydessä 1972 den kulkua. järjestetyn kilpailun, jolla etsittiin teosta Tapiolan seurakuntayhdistys perustet- ilmentämään Espoon kehitystä vuosina tiin 1955 ja seurakunta 1960. Nykyään 1952–72. Vuonna 1980 paljastetun, 17- siinä on 23 000 jäsentä. tonnisen veistoksen orgaaniset muodot Tapiolan uurnalehto valmistui 2004, ovat harkittu vastakohta ympäröivälle suunnittelija professori Ilmari Lahdelma. arkkitehtuurille. Teos siirrettiin nykyisel- Paikka kirkon suojassa tarjoaa hautaus- le paikalleen 2011 ja uudelleenpaljastet- maalle sen tarvitseman rauhan ja yksi- tiin 2013. tyisyyden. Yhtä tärkeää on vaikuttava näkymä vesialtaalle. Ihmisen tekemien 6 Tapiolan kirkko rakenteiden ja puuston luonnollisen sat- Valmistui 1965, suunnittelija Aarno Ruusu- tumanvaraisuuden suhde luo perustan vuori. Kuutiomaisen kirkkosalin sivussa uurnalehdon tunnelmalle. on kastekappeli ja sisäpihojen ympärillä matalissa siivissä kirkkoherranvirasto, 7 Tapiolan uimahalli seurakuntasali sekä kerhotilat. Tapiolan Valmistui 1965, suunnittelija Aarne Ervi. kirkkoa on selkeytensä ja askeettisuu- Peruskorjaus ja taitavasti vanhan osan tensa ansiosta kutsuttu maailman luteri- alle sijoitettu laajennus valmistuivat Puutarhakaupungin synty Jo vuonna 1918 Eliel Saarisen Suur-Helsinki-suunnitelmassa Björnvikiin ja Albergaan oli sijoitettu englantilaistyyppiset puutarhakaupungit, jotka liittyivät Helsinkiin