Pohjanmaan Arkkitehtuuri 1900-Luvulla.Pdf
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Alueelliset ympäristöjulkaisut Alueelliset ympäristöjulkaisut 363 Antti Mentula Suuntaviivoja Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla VAASA 2005 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ..........................Alueelliset ympäristöjulkaisut 363 ○○○○○○○○○○○○○○○○ 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ISBN 952-11-1859-8 ISSN 1238-8610 Kannen kuva: Ylistaron valtion virastotalo, Antti Mentula Valokuvat ja piirrokset: ks. s.67 Taitto: Antti Mentula & Tiina Hietikko-Hautala Painopaikka ja -vuosi: Arkmedia, Vaasa 2005 ○○○○○○○○○○○○○○○ 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 363 Sisällys 1 Alkusanat: 1900-luvun alueellinen arkkitehtuuri? ............................ 4 Tutkimuksen nykytilanne ............................................................................. 4 Vaasa, Lapua ja Ylistaro ................................................................................ 5 2 Pohjalaisen arkkitehtuurin perintö (-1900) ...................................... 7 Talonpoikaisarkkitehtuuri ja kertaustyylit .................................................... 8 2.1 Vaasa .......................................................................................... 10 2.2 Lapua ......................................................................................... 11 2.3 Ylistaro ....................................................................................... 12 3 Kansanrakennusperinteen hidas murtuminen (1900-1919) .......... 13 3.1 Vaasa .......................................................................................... 15 3.2 Lapua ......................................................................................... 18 3.3 Ylistaro ....................................................................................... 19 4 Rakennustaiteen ”muotien” läpimurto (1920-1939) ..................... 20 Funktionalismi ........................................................................................... 21 4.1 Vaasa .......................................................................................... 23 4.2 Lapua ......................................................................................... 26 4.3 Ylistaro ....................................................................................... 28 5 Jälleenrakennuskausi (1940-1959) .................................................. 30 Yksinkertainen ja tehokas arkkitehtuuri .................................................... 31 Kohti tulevaisuutta ..................................................................................... 33 5.1 Vaasa .......................................................................................... 34 5.2 Lapua ......................................................................................... 37 5.3 Ylistaro ....................................................................................... 39 6 Kirkonkylät kaupungeiksi (1960-1979) ............................................40 Suunnittelun ideologiaa .............................................................................. 41 Rakentamisen paine helpottaa .................................................................. 42 6.1 Vaasa .......................................................................................... 44 6.2 Lapua ......................................................................................... 47 6.3 Ylistaro ....................................................................................... 49 7 Eheyttämisen aikakausi (1980-1999) .............................................. 50 Oulun koulu .............................................................................................. 51 Vahva modernistinen traditio .................................................................... 51 Lamakausi ja rakennusalan remontti ......................................................... 52 7.1 Vaasa .......................................................................................... 53 7.2 Lapua ......................................................................................... 55 7.3 Ylistaro ....................................................................................... 57 8 Näkymätön arkkitehtuuri (2000-)................................................... 59 8.1 Vaasa .......................................................................................... 61 8.2 Lapua ......................................................................................... 62 8.3 Ylistaro ....................................................................................... 63 9 Yhteenveto: 1900-luvun alueellinen arkkitehtuuri ........................ 64 10 Lähteet ........................................................................................... 66 Kirjalliset lähteet ........................................................................................ 66 Kuvalähteet ............................................................................................... 67 Selvitykseen haastatellut ja tutkimuksessa auttaneet henkilöt .................. 68 Rakennusluettelo: 1900-luvun arkkitehtuuria Pohjanmaalla ...................... 68 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 363 ○○○○○○○○○○○○○○○○ 3 Alkusanat: 1900-luvun alueellinen arkkitehtuuri? ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 1 ○○○○○○○○○○○○○○○○○ Pohjalaista 1900-luvun arkkitehtuuria on käsitteenä vaikea määrittää. Rakentami- nen on viime vuosisadalla elänyt paljolti muun maan kehityksen mukana, ja varsi- naista “1900-luvun pohjalaisuutta” arkkitehtuurissa ei suoranaisesti ole. Silti jokai- sen paikan arkkitehtuurilla on oma, vaikkakin vaikeasti määriteltävä, mutta silti havaittava leimansa. Rakentamiseen vaikuttaa suurimpana tekijänä jo olemassa oleva rakennuskanta, se mitä uudisrakentamisen ympäristö konkreettisesti on. Vanha pohjalainen kulttuuriympäristö ja talonpoikaisrakentamisen vahva perintö ovat muovanneet rakentamista tähän päivään saakka. Tämän selvityksen tavoitteena on lähinnä antaa yleiskuva 1900-luvun pohja- laisesta rakentamisesta. Viime vuosisadan paikallisuuden määrittäminen arkkiteh- tuurissa vaatii laajempaa tutkimusta, mutta tämä alustava selvitys toivottavasti an- taa hieman viitettä, mihin suuntaan kannattaisi edetä. Tätä tekstiä kirjoitettaessa ja paikkakuntakohtaisia esimerkkikohteita valittaessa on pyritty mahdollisimman laa- jaan objektiivisuuteen, mutta subjektiivista arvotusta ei voi koskaan täysin välttää. Tutkimuksen nykytilanne Tämän hetken kotimaisen arkkitehtuuritutkimuksen eräs suurimmista ongelmista on kattavien inventointien puuttuminen. Suomalaisen rakennustaiteen pääpiir- teet ovat hahmotettavissa kokonaisuudeksi maanlaajuisesti: suurten ja pienempi- en paikkakuntien kehitys on ollut suhteellisen samankaltaista riippumatta sijain- nista. Arkkitehtoniset tyylikaudet jugendista 1960-luvun rationalismiin ovat ulot- Kuva 1. Pohjalaista maisemaa. ○○○○○○○○○○○○○○○ 4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 363 taneet vaikutuksensa läpi maan. Tarkempaa aluekohtaista kokonaisnäkemystä ei kuitenkaan nykyisen tiedon pohjalta pystytä muodostamaan: suurin osa maamme suhteellisen nuoresta rakennusperinnöstä on vielä kartoittamatta. Mitä pienemmästä paikkakunnasta on kysymys ja mitä lähemmäs nykyhet- keä tullaan, sitä vähemmän koostettua tietoa rakennuskannasta on olemassa. Jo- tain tietoa on jo kerätty, mutta se on monesti hajallaan kaupunkien ja kuntien arkistoissa. Ennen kaikkea rahoituksen puute on ollut tutkimuksen esteenä. Vaik- ka rakennuskanta entisen Vaasan läänin alueella on keskimäärin muuta maata van- hempaa ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokasta, suunnitelmallinen rakennus- perinnön hoito on tietojen vähäisyyden takia ongelmallista. Jo tehty kattavampi tutkimus on keskittynyt harvoille painoalueille, ja tietojen puuttuessa muun maan kehityksestä tutkimustulosten suhteuttaminen kokonaisuuteen on jokseenkin mahdotonta. Usein myös tutkimus keskittyy vain “monumenttirakentamisen” tal- lentamiseen, inventointeja ja kirjallisuutta syntyy helpoimmin kohteista jotka ei- vät välttämättä ole seudun muulle rakentamiselle lainkaan tunnusomaista, pikem- minkin päinvastoin. Rakennusperinnön tutkimuksen ei tulisi olla pelkästään ennätysten kirjaan pyrkimistä, “parhaiden”, “suurimpien” tai “hienoimpien” kohteiden etsimistä. Pai- kallinen rakennusperintö ja sitä kautta paikallinen arkkitehtuuri saattaa olla omi- naisimmillaan hyvinkin vaatimatonta. Toisaalta pitää muistaa, että muusta raken- nuskannasta erottuvan arkkitehtuurikohteen rakentaminen on vaikuttanut mo- nen pienen paikkakunnan näkyvyyteen ja imagoon: symboliarvollaan rakennuk- sella voi olla hyvinkin merkittävä rooli paikallisen rakennuskulttuurin arvostuk- sen nostamisessa. Miten asiaa sitten katsookaan, Suomen rakennusperintö on lop- pujen lopuksi sitä mitä Suomessa on rakennettu, arvotuksesta riippumatta. Vaasa, Lapua ja Ylistaro Mikä siis on 1900-luvun pohjalaisen arkkitehtuurin kokonaiskuva, entä satakunta- laisen tai uusimaalaisen? Koska asiasta ei vielä pysty tehdyn tutkimuksen puut- teen vuoksi vetämään kattavia johtopäätöksiä, on tässä selvityksessä lähestytty aihetta tutkimalla tarkemmin kolmen pohjalaisen kunnan rakentamisen kehitys- tä. Lisäksi vertailupohjan saamiseksi on kerrottu taustatietona yleisesti Suomen 1900-luvun rakentamis- ja arkkitehtuurikehityksen pääpiirteistä. Kuva 2. Vaasan Huutoniemen kirkko on yksi Pohjanmaan tunnetuimmista arkkitehtuurikohteista. ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ Alueelliset ympäristöjulkaisut 363 ○○○○○○○○○○○○○○○○ 5 Vaasa on Pohjanmaan suurimpana kaupunkina esimerkkinä rakennuskulttuu-