Rakennusperintö – 1900-luvun suomalaisen arkkitehtuurin tyylit, osa II Elina Standertskjöld Amanuenssi, Suomen rakennustaiteen museo
[email protected] 1930-luku miseen. He ottivat kantaa myös yhteiskunnalli- siin kysymyksiin, työväestön ja vähävaraisten Maailmanlaajuinen talouslama, joka alkoi New puolesta. Liike oli demokraattinen ja kansainvä- Yorkin pörssiromahduksesta kesällä 1929, hil- linen. Sen keulakuvaksi nousi sveitsiläinen ark- jensi myös Suomen vientimarkkinat ja valta- kitehti Le Corbusier, jonka mukaan ihmiskun- kunta ajautui rahoituskriisiin. Laman aikana, nan pelastus oli uudessa arkkitehtuurissa. Sak- jolloin kaikesta oli pulaa, karsittiin rakennuksis- sassa keskeisessä asemassa oli arkkitehti Walter takin kaikki mikä miellettiin turhaksi. Tilojen Gropiuksen 1919 perustama Bauhaus-koulu. suunnittelussa ja materiaalien valinnoissa pyrit- Koulun opetus käsitti kaikki taiteen alat, ja sen tiin säästämään. Niukkaeleinen tyyli liittyi myös vaikutus ulottuu pitkälle meidänkin päiviemme laajempaan yhteiskunnalliseen murrokseen. arkkitehtuuriin, valokuvaukseen, kirjapainotai- Arkkitehtien tärkeimmäksi työtehtäväksi teeseen ja muotoiluun. nousi pienasuntojen suunnittelu, mikä edellytti Funktionalismin aikakaudella modernista tuli massatuotantoa ja standardisointia. Ornament- muotisana, jolla oli vahva positiivinen lataus. tien ja yksilöllisten rakennusosien valmistus ei Koneita ja tekniikkaa ihailtiin siinä määrin, että ollut teollisesti mahdollista. Muutos alkoi vähi- niistä tuli suosittuja aiheita maalaustaiteessa ja