La Residenza d’Italia in Finlandia Italian Residenssi Suomessa

100 anni di storia – 100 vuotta historiaa

Istituto Italiano di Cultura 3

INDICE - SISÄLLYSLUETTELO

Saluto del Ministro degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale Paolo Gentiloni Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyöministerin Paolo Gentilonin tervehdys 9

Introduzione. Villa Hjelt diventa Residenza. Le relazioni bilaterali attraverso gli Ambasciatori d’Italia in Finlandia Esipuhe. Villa Hjeltistä residenssiksi. Kahdenväliset suhteet ja Italian suurlähettiläät Suomessa. 11 Giorgio Visetti

La Residenza dell’Ambasciatore d’Italia a Helsinki Italian suurlähettilään virka-asunto Helsingissä 25 Vilhelm Helander

Allan Hjelt nella storia economica della Finlandia. Acquisizioni di imprese e perdite. L’economia Finlandese in una fase di transizione (1914-1926). Allan Hjelt Suomen taloushistoriassa. Yritysostot- ja tappiot. Suomen talous siirtymävaiheessa (1914-1926) 83 Per Schybergson

In copertina la Residenza d’Italia, facciata nord. Foto di Elio Vergna. “…Problemi politici, ma mai culturali!”- Le relazioni bilaterali Kannessa Italian virka-asunnon pohjoinen julkisivu. Elio Vergnan valokuva. Italo-finlandesi “...Poliittisia ongelmia, muttei ikinä sivistyksellisiä!” – Layout: Jarkko Nikkanen Italian ja Suomen kahdenväliset suhteet 95 Jelgavas Tipografija, Latvia 2015 Timo Soikkanen 4

Italia e Finlandia: Due nazioni nell’Europa del secolo breve. Appunti per una storia ancora da scrivere. Italia ja Suomi: Kaksi kansakuntaa Euroopan lyhyellä vuosisadalla. Huomioita vielä kirjoittamattomasta historiasta 125 Massimo Longo Adorno

Documenti Archivio Storico-Diplomatico, Ministero degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyön ministeriön diplomaattiarkiston sähkeitä 142

La Residenza in azione: un anno d’Italia in Finlandia Virka-asunto toiminnassa: vuosi Italiaa Suomessa 148

Ambasciatori d’Italia in Finlandia Italian suurlähettiläät Suomessa 150

Consoli onorari d’Italia in Finlandia Italian kunniakonsulit Suomessa 151

Ringraziamenti Kiitossanat 152

Fonti fotografiche Kuvalähteet 155

6 7

Il Presidente della Repubblica italia- Italian tasavallan presidentti Giorgio na, S.E. Giorgio Napolitano, riceve il Napolitano tapaa Suomen tasa- Presidente della Repubblica di Fin- vallan presidentin Sauli Niinistön landia, S.E. Sauli Niinistö. Quirinale, Roomassa Presidentin palatsissa 5 novembre 2014 5.11.2014. 8 9

La ricorrenza dei cento anni della Residenza dell’Amba- Italian suurlähettilään Helsingissä sijaitsevan residenssin sa- sciatore d’Italia in Finlandia, che la pubblicazione di questo tavuotisjuhlan kunniaksi julkaistava teos on oivallinen tilai- volume intende celebrare, è occasione propizia per ripercor- suus tarkastella Italian ja Suomen valtioiden välisiä suhteita. rere le relazioni tra i due Paesi. Hankkeen kautta täsmentyy keskinäiseen luottamuk- L’iniziativa rinnova infatti il valore di un rapporto co- seen, kunnioitukseen ja sympatiaan perustuvan suhteen struito su sentimenti di fiducia, rispetto e simpatia reciproca, arvo. Juurensa kaukaa menneisyydestä juontavia suhteita che hanno radici lontane e che trovano oggi conferma e im- vahvistavat ja innostavat korkeimman tason poliittiset yhte- pulso nella frequenza dei contatti politici al più alto livello e ydet ja kauppasuhteiden vilkkaus, tieteellinen yhteistyö sekä nella vitalità delle relazioni economiche, della cooperazione kahdenvälinen kulttuurivaihto. scientifica e degli scambi culturali bilaterali. Italian suurlähettilään residenssin alkuvaiheet punoutu- Gli albori della storia della Residenza dell’Ambasciatore vat Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosien tapahtu- d’Italia in Finlandia si intrecciano con quella dei primi anni miin. Näin ollen minua ilahduttaa erityisesti päätös julkaista dell’indipendenza finlandese e trovo quindi particolarmente tämä teos samaan aikaan kun Suomen kansallisarkistossa felice la decisione di far coincidere questa pubblicazione con on avattu näyttely, joka kartoittaa Italian osallisuutta suo- la mostra sul contributo italiano all’epopea di libertà e indi- malaisten taipaleella kohti vapautta ja itsenäisyyttä. pendenza del Popolo finlandese, inaugurata nei giorni scorsi Ajan mittaan arvokkaasta rakennuksesta on tullut mait- presso gli Archivi Nazionali di Finlandia. temme välisten erinomaisten diplomaattisuhteiden “arkielä- Nel tempo, la prestigiosa dimora è poi divenuta teatro e män” näyttämö, jota kirjan vaikuttava kuva-aineisto hienos- cornice della “quotidianità” dei sempre eccellenti rapporti ti esittelee. diplomatici tra i due Paesi, ben rappresentata dal suggestivo Merkittävän muistopäivän yhteydessä julkaistava teos on corredo fotografico che arricchisce il volume. siten arvokas aloite, joka Italian ja Suomen välisten suhteiden La pubblicazione di un libro dedicato a questa significa- ohella nostaa esiin tärkeän ajankohdan Euroopan historias- tiva ricorrenza costituisce dunque un’iniziativa encomiabile, sa. Kahden maan kanssakäyminen on kulkenut traagisten Il Ministro degli Affari Esteri e della Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen utile a celebrare, insieme al rapporto bilaterale tra Italia e vaiheiden kuten toisen maailmansodan kautta, mutta myös Cooperazione Internazionale, S.E. yhteistyön ministeri Paolo Genti- rauhaa ja hyvinvointia edistävissä hankkeissa kuten Euroo- Paolo Gentiloni, dicembre 2014 loni kuvattuna joulukuussa 2014. Finlandia, un momento importante della storia d’Europa che si è dipanata attraverso tragedie comuni quali la Se- pan unionissa ja Yhdistyneiden kansakuntien toiminnassa. conda Guerra Mondiale, ma anche attraverso straordinarie Näillä kansainvälisillä toimialueilla italialais-suomalainen realizzazioni di pace e prosperità quali l’Unione Europea e yhteistyö on aina ollut tiivistä ja hedelmällistä. le Nazioni Unite: fori nel cui ambito la cooperazione italo- Pohtikaamme tässä tilanteessa edellä mainittujen suu- finlandese è sempre stata intensa e proficua. renmoisten rauhansaavutusten merkitystä, niiden historial- E’ sul valore di così nobili realizzazioni che occorre oggi lista arvoa kunnioittaen mutta myös velvoitteena ja toivona riflettere, con senso della memoria ma anche impegno e tulevaisuutta varten. Näissä mietteissä voimme tarkastella speranza per il futuro, mentre ci soffermiamo sulla foto di upean residenssin valokuvaa, jossa näkyvät maitamme yh- questa splendida Residenza in cui sono immortalate le tre distävät Italian, Suomen ja Euroopan unionin liput. bandiere che uniscono i nostri Paesi: quella italiana, quella finlandese e quella dell’Unione Europea.

Paolo Gentiloni Paolo Gentiloni Ministro degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale Ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyön ministeri dicembre 2014 joulukuussa 2014

11

Introduzione Esipuhe

Villa Hjelt Villa Hjelt

I cent’anni della bella villa, dal 1925 Residenza dell’Ambascia- Kauniin huvilan satavuotissyntymäpäivä on jo sinänsä juh- tore d’Italia in Finlandia, prima Villa Hjelt, dal nome del prece- limisen arvoinen tilaisuus. Vuonna 1925 rakennuksesta tuli dente proprietario, sono di per se’ una occasione di celebrazione. Italian Suomen suurlähettilään residenssi, jonka nimi oli sitä Al n. 32 c-d essa allieta ed ingentilisce l’austera Tehtaan- ennen edellisen omistajan mukaan “Villa Hjelt”. katu, letteralmente la via della fabbrica, cui di fatto in passato Numeron 32 c-d kohdalla kohoava rakennus tekee iloi- conduceva, e dove si affacciavano i cantieri navali (ancora oggi seksi ja jalostaa ankarannäköistä Tehtaankatua, joka aikai- si allestiscono navi rompighiaccio) o l’industria dolciaria “Fa- semmin johtikin tehtaalle: kadun päässä kohosivat laivan- zer” poi trasferitasi altrove. rakennustelakat (siellä valmistetaan edelleen jäänmurtajia), Dirimpetto alla Residenza si erge la chiesa di Mikael Agri- ja kadun tuntumassa oli myös Fazerin makeistehdas, joka cola, dedicata al predicatore che intorno alla metà del 1500 myöhemmin siirtyi muualle. introdusse la Riforma in Finlandia e gettò le basi, con le sue Vastapäätä residenssiä kohoaa Agricolankirkko. Se on traduzioni del Nuovo e del Vecchio Testamento, della moderna saanut nimensä Mikael Agricolan mukaan, joka 1500-luvun lingua finlandese. Ultimata nel 19351 ha un lungo campanile, puolivälissä vaikutti uskonpuhdistuksen leviämiseen Suomes- a forma di siringa, retrattile per non fare da punto di riferi- sa. Hänen raamatunkäännöksensä oli tärkeä virstanpylväs mento ai bombardieri sovietici nelle loro incursioni sulla città. suomen kirjakielen kehityksessä. Kirkkorakennus valmistui Bombardamenti che comunque nel 1944 colpirono, danneg- vuonna 1935, ja sen tornin päässä oleva pitkä ja kapea piikki giandola, la stessa Residenza. voitiin tarpeen vaatiessa vetää rakenteen sisään.1 Jatkosodas- 12 13

Villa Hjelt, come vedremo più oltre nelle parole del sa pommitukset osuivat residenssiin ja vaurioittivat sitä vuon- La candidatura di Federico Carlo d’Assia–Kassel fu avanza- Suomen eduskunta esitti lokakuussa 1918 Hessen-Kasselin Professor Vilhelm Helander, è il prodotto di pregio dei due na 1944. ta nell’ottobre del 1918 dal Parlamento finlandese. La Finlandia prinssiä Friedrich Karlia maan kuninkaaksi. Suomen valtio architetti che, tra il 1911 ed il 1916, rispettivamente con- Kuten professori Vilhelm Helander jäljempänä tässä jul- ed il Generale Mannerheim, futuro Comandante in Capo delle ja puolustusvoimien tuleva ylipäällikkö, vuosien 1939–1945 cepirono e ristrutturarono l’edificio. All’opera principale kaisussa kertoo, Villa Hjelt on kahden arkkitehdin arvokkaan Forze Armate e tra il 1939 ed il 1945 eroe della guerra contro välillä Neuvostoliittoa vastaan käytävien sotien sankari ken- dell’Architetto Gustaf Estlander, che la progettò, si aggiun- yhteistyön tulos. Vuonna 1911 Gustaf Estlander suunnitteli l’aggressore sovietico, guardavano infatti a Berlino per l’aiuto raali Mannerheim, toivoivat nimittäin saavansa Berliiniltä se il genio creativo del notissimo architetto Eliel Saarinen, rakennuksen, ja vuonna 1916 Eliel Saarinen muokkasi sitä militare necessario ad affrancarsi da San Pietroburgo. La guer- sotilaallista apua irrottautuakseen Pietarin vaikutusvallasta. la cui prolifica opera include, estendendosi nel tempo e nel osittain. Saarisen monipuolinen ja kaikkialle maailmaan le- ra civile tra “bianchi” e bolscevichi che avviluppò la Russia Noina vuosina Venäjällä riehunut sisällissota “valkoisten” ja mondo, il padiglione finlandese all’Expo di Parigi del 1900, vinnyt tuotanto sisältää Suomen paviljongin Pariisin maail- in quegli anni si era propagata in Finlandia, e fu necessario bolsevikkien välillä oli levinnyt Suomeen, ja tarvittiin Man- il museo nazionale e la stazione centrale di Helsinki (tra il mannäyttelyssä vuonna 1900 (yhdessä arkkitehtien Gesellius un corpo di spedizione tedesco, qui giunto su invito di Man- nerheimin maahan kutsuma saksalainen sotilasosasto, jot- 1905 ed il 1914), il Cranbrook Educational Community ed il ja Lindgren kanssa) ja Helsingin päärautatieaseman (1905– nerheim, per convincere i bolscevichi russi a ritirare le forze ta venäläiset bolsevikit saatiin vetämään pois suomalaisella progetto per lo sviluppo urbanistico del fronte lago di Chi- 1914), Yhdysvalloissa Cranbrookin taideakatemian ja cam- militari ancora in territorio finlandese. Ciò aiutò il generale maaperällä vielä olevat sotavoimat. Saksalaisten avulla ken- cago. Suo figlio Eero, uno dei principali architetti e desig- pusalueen kokonaisuuden sekä Chicagon järvenranta-alueen ad avere la meglio anche sui “rossi” finlandesi, il che avvenne raali sai yliotteen myös suomalaisiin “punaisiin” (punakaar- ners americani del ventesimo secolo, progetterà a partire dal parannussuunnitelman. Hänen poikansa Eero oli yksi mer- in una guerra civile che provocò sanguinose ferite e lacerazioni tilaisiin) sisällissodassa, joka jätti syviä haavoja ja tuskallisia 1955 il terminal TWA dell’aeroporto JFK di New York (che kittävimmistä 1900-luvun yhdysvaltalaisista arkkitehdeistä ja dolorose sul piano politico e umano, che solo si sarebbero ri- muistoja sekä poliittisella että inhimillisellä tasolla. Osittain gli varrà nel 1962, postumo, il prestigioso riconoscimento muotoilijoista, joka vuodesta 1955 lähtien suunnitteli Kenne- marginate alla vigilia della Seconda Guerra Mondiale di fronte haavat tuntuivat umpeutuneen toisen maailmansodan aatto- AIA, assegnato nel 1963 al finlandese Alvar Aalto e nel 1964 dyn lentokentän TWA:n terminaalin New Yorkissa (hänelle alla aggressione di Stalin. na Stalinin hyökätessä Suomeen. all’italiano Pier Luigi Nervi) e nel 1956 la altrettanto nota myönnettiin siitä vuonna 1962 postuumisti arvostettu Ameri- La candidatura tedesca comunque tramontò, segnata dalla Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan suunnitel- “tulip chair”. kan arkkitehtiliiton AIA:n palkinto, jonka seuraavana vuon- sconfitta della Germania nella Grande Guerra, su pressione ma saksalaisen prinssin nostamisesta kuninkaaksi kuitenkin La seconda ragione di questa pubblicazione risiede nella na sai Alvar Aalto ja 1964 italialainen Pier Luigi Nervi), sekä delle Potenze vincitrici; nel dicembre del 1918 il principe d’As- kariutui voittajavaltioiden painostuksesta: joulukuussa 1918 prossima celebrazione (6.12.2017) del primo Centenario della 1956 yhtä tunnetun Tulppaanituolin. sia-Kassel rinunciò ed il Parlamento finlandese optò a grande Hessen-Kasselin prinssi ilmoitti luopuvansa hänelle tarjotusta Finlandia. Questa bella costruzione si trova infatti ad essere per Toinen syy tämän kirjan julkaisemiseen on pian vietet- maggioranza per la forma Repubblicana. valtaistuimesta ja Suomen eduskunta valitsi suurella äänte- così dire coetanea della stessa nazione finlandese, ed intima- tävä Suomen itsenäisyyden ensimmäinen satavuotisjuhla La villa, per tornare all’edificio, rimase dunque al pro- nenemmistöllä tasavaltalaisen hallitusmuodon. mente legata ad alcuni passaggi della sua storia. (6.12.2017). Kaunis lähetystörakennus on nimittäin saman- prietario Hjelt. Allan nel frattempo aveva stretto rapporti con Huvila jäi siten edelleen Hjeltin omistukseen. Hän oli sol- Proclamata dunque la Finlandia la sua indipendenza nel ikäinen kuin suomalainen kansallisvaltio ja liittyy erittäin ­l’Italia, prima economici, esportandovi prodotti del legno, fino minut kauppasuhteita Italiaan viemällä sinne metsäteollisuuden dicembre del 1917 - a seguito della dissoluzione della Russia läheisesti joihinkin sen historian vaiheisiin. a diventarne nel 1924 Console Generale onorario. Le sue fortu- tuotteita, ja vuonna 1924 hänestä tuli Italian kunniakonsuli zarista, di cui faceva parte dal 1809 come Granducato di Vuonna 1917 hajosi Venäjän keisarikunta, johon Suomi oli ne economiche subiranno un duro colpo nella metà degli anni Suomessa. Hjeltin taloudellinen tilanne järkkyi pahasti vuosi- Finlandia, dopo oltre sei secoli di dominazione svedese – la kuulunut suurherttuakuntana vuodesta 1809, oltuaan sitä ennen venti, per il fallimento di una sua società finanziaria, e venderà kymmenen puolivälissä johtuen yhden hänen rahoitusyhtiönsä Residenza venne offerta come dimora privata dall’industriale kuusisataa vuotta Ruotsin vallan alla. Kun Suomi saman vuoden nel 1925 la sua dimora in Tehtaankatu allo Stato italiano. konkurssista, ja hän myi Tehtaankadun asuntonsa Italian val- ed uomo d’affari Allan Hjelt, allora proprietario, al candidato joulukuussa julistautui itsenäiseksi, residenssin silloinen omistaja, Egli dedicherà negli ultimi anni della sua vita (morirà nel tiolle vuonna 1925. primo Re di Finlandia , Federico Carlo d’Assia–Kassel, cogna- teollisuusjohtaja ja liikemies Allan Hjelt tarjosi rakennusta yksi- 1945) a negoziare, distaccato presso l’Ambasciata di Finlandia Elämänsä viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan Hjelt to dell’Imperatore tedesco Guglielmo II. Se restano incerte le tyisasunnoksi Saksan keisari Wilhelm II:n langolle, Hessen-Kas- a Berna, numerosi trattati commerciali per il suo Paese. Un toimi Suomen edustustossa Bernissä palkattomana kaupalli- circostanze che portarono all’offerta di Allan Hjelt - membro selin prinssi Friedrich Karlille, jota tuolloin kaavailtiin Suomen suo profilo di importante uomo d’affari nell’economia finlan- sena neuvoksena ja hoiti siellä puolustusvoimien asehankinto- di una importante famiglia di Turku, ingegnere tessile, indu- ensimmäiseksi kuninkaaksi. Huomattavaan turkulaiseen sukuun dese degli anni ’20 è riportato nell’articolo di Per Schybergson ja. Henkilökuva Hjeltistä merkittävänä liikemiehenä Suomen striale, uomo d’affari, creatore nel 1916 insieme all’amico Eliel kuuluva tekstiilialan insinööri Hjelt oli perustanut vuonna 1916 sull’economia finlandese tra il 1914 ed il 19262. talouselämässä sisältyy Per Schybergsonin artikkeliin Förvärv Saarinen di una società immobiliare che realizzerà importanti yhdessä ystävänsä Eliel Saarisen kanssa kiinteistöalan yrityksen, och fördärv: Finlands ekonomi i ett brytningsskede 1914–1926 (2007). progetti di sviluppo urbanistico di Helsinki, mecenate e co- joka toteutti merkittäviä Helsingin kaupunkisuunnittelun kehi- fondatore nel 1917 della Åbo Akademi, come avremo occasione tystä tukevia hankkeita. Vuonna 1917 hän oli mukana rahoit- ..diventa Residenza. di approfondire - esse poggiavano su conoscenze con il Reich tamassa ja perustamassa Åbo Akademin korkeakoulua. Vaikka … huvilasta tulee residenssi. tedesco. Da notare che nel 1918 Ambasciatore di Finlandia a syytä huvilan tarjoamiseen kuningasehdokkaalle voidaan vain Acquistata dunque per conto del Governo italiano nel 1925, Berlino è Edvard Hjelt, appartenente verosimilmente ad un al- arvailla, tiedämme että Hjeltillä oli läheiset suhteet Saksaan. Villa Hjelt diventa la sede della Regia Legazione Diplomatica; Italian hallitus osti siis Villa Hjeltin vuonna 1925, ja raken- tro ramo della famiglia nonché fervente sostenitore del progetto Mahdollisesti saman suvun toiseen haaraan kuului vuonna 1918 trasferita poi altrove la Cancelleria, viene assegnata a Residen- nukseen asettui kuningaskunnan diplomaattisen edustuston monarchico. Suomen suurlähettiläänä Berliinissä toiminut Edvard Hjelt, joka za dell’Ambasciatore d’Italia in Finlandia. toimipaikka. Kun kanslia myöhemmin siirtyi muualle, huvi- oli myös innokas kuningashankkeen edistäjä. lasta tuli Italian Suomen suurlähettilään residenssi. 14 15

Le relazioni bilaterali …. Kahdenväliset suhteet ...

Lo stabilimento delle relazioni diplomatiche tra Italia e Italian ja Suomen väliset diplomaattisuhteet oli solmittu Finlandia risale a qualche anno prima, il 26 giugno 1919. joitain vuosia aikaisemmin, 26. kesäkuuta 1919. Virallisesti Furono ufficialmente avviate con un telegramma in cui il suhteet käynnistettiin sähkösanomalla, jossa ulkoministeri Ministro degli Esteri Tittoni formalizzava il riconoscimento Tommaso Tittoni muotoili Suomen valtion tunnustamisen ed esprimeva le congratulazioni ed auguri alla nuova nazio- ja esitti onnittelunsa ja onnentoivotuksensa uudelle suoma- ne finlandese3, inviato dalla nostra Legazione a Parigi, dove laiselle kansakunnalle.2 Sähke lähetettiin Italian edustustos- si stava svolgendo la Conferenza di Pace. Se ne fece latore al ta Pariisissa, jossa rauhankonferenssi oli meneillään. Viestin Ministro degli Esteri finlandese il Console Emanuele Graz- toimitti Suomen ulkoministerille konsuli Emanuele Grazzi, zi, giunto ad Helsinki nell’aprile dello stesso anno come rap- joka oli saapunut Helsinkiin saman vuoden huhtikuussa liit- presentante italiano nel Comitato Economico Interalleato. toutuneiden talouskomission italialaisena edustajana. Se fu necessario attendere la Conferenza di Pace per il Vaikka jouduttiin odottamaan rauhanneuvotteluja ennen riconoscimento ufficiale - il predecessore di Tittoni, il -Mi Suomen valtion virallista tunnustamista – edellinen ulkomi- nistro degli Esteri Sidney Sonnino, si era mosso con cautela, nisteri Sidney Sonnino oli toiminut varovaisesti, sillä hän ei che egli ascriveva al contemperamento delle legittime aspi- halunnut suomalaisten oikeutettujen itsenäisyyspyrkimysten razioni finlandesi alla indipendenza all’esigenza di evitare di vaarantavan mahdollista liittolaisuutta Venäjän kanssa, vas- pregiudicare il ristabilimento della Russia come potenziale tapainona keskusvalloille Euroopan sotanäyttämöllä3 – Italia alleato, a contrappeso delle potenze Centrali nel teatro di oli aina seurannut kiinnostuksella ja myötätunnolla Suomen guerra europeo4 - l’Italia aveva sempre nutrito per le aspi- kansan pyrkimyksiä itsenäistyä omaksi valtioksi. razioni del popolo finlandese viva attenzione e simpatia. Venäjän tsaarille ja Suomen suuriruhtinaalle vuonna 1899 Tra i sei consegnatari – tra cui un noto esploratore artico osoitetun historiallisen vetoomuksen “Pro Finlandia” kuuden norvegese - della storica petizione “Pro Finlandia” del 1899, luovuttajan joukossa – siihen kuului myös kuuluisa norjalainen destinata allo Zar di Russia e Granduca di Finlandia, c’è il pohjoiskalotin tutkimusmatkailija – oli Torinon yliopiston pe- Prof. Emilio Brusa, decano della facoltà di Torino, docente di rustuslakioikeuden professori ja tiedekunnan dekaani Emilio Lettera dell’Ambasciatore Morra di Lavriano, San Pietroburgo, 1899 Suurlähettiläs Morra di Lavrianon kirje, Pietarissa, 1899 diritto costituzionale e futuro senatore. Il suo passaggio a San Brusa, tuleva senaattori. Brusan matkasta Pietariin kerrotaan Pietroburgo viene testimoniato anche da una lettera dell’allora myös Hänen majesteettinsa Italian kuninkaan silloisen Venä- Regio Legato di Sua Maestà il Re d’Italia, Roberto Morra di jän lähettilään Roberto Morra di Lavrianon kirjeessä. Vetoo- Ne’ si può fare a meno di ricordare, nel diverso svilupparsi Molempien kansakuntien muotoutumista edeltävien vai- Lavriano5. La petizione, sottoscritta da oltre 1000 personalità muksen oli allekirjoittanut yli tuhat eurooppalaista kulttuurin, delle rispettive epopee nazionali, quel Herman Liikanen - an- heiden kohdalla on syytä mainita myös Herman Liikanen europee del mondo della cultura, della politica, dell’economia politiikan ja talouselämän merkkihenkilöä, ja sen tarkoituksena tenato di Erkki, l’attuale Governatore della Banca di Finlandia – nykyisen Suomen Pankin pääjohtajan ja entisen Euroopan intendeva difendere la tradizionale autonomia del Granducato oli puolustaa Suomen suuriruhtinaskunnan perinteistä autono- e prima ancora Commissario Europeo - che ha il busto al Gia- unionin komissaarin Erkki Liikasen esi-isä – jonka rintakuva di Finlandia e della sua popolazione da una crescente “russifi- miaa ja maan väestöä Pietarin hallinnon lisääntyvää venäläis- nicolo, dirimpetto l’Institutum Romanum Finlandiae di Villa on Rooman Gianicolo-kukkulalla Villa Lantessa toimivan cazione” autoritaria voluta a San Pietroburgo. tämispolitiikkaa vastaan. Lante, il quale con altri “freedom fighters” partì nell’anelito di Suomen Rooman instituutin portin edessä. Monien muiden In Italia già si conosceva da tempo e veniva tradotto il poe­ Suomen kansalliseepos Kalevala oli käännetty italiaksi jo libertà per unirsi alle file garibaldine (1861-1862). Lo stesso vapaustaistelijoiden tavoin Liikanen halusi liittyä Giuseppe ma epico finlandese “Kalevala”. Uscito dalla penna di Elias aikaisemmin. Elias Lönnrotin kokoaman runoelman tarkoi- spirito animò il sottufficiale dell’aeronautica militare italiana, Garibaldin joukkoihin vapauttamaan Italiaa (1861–62). Sama Lönnrot, esso era destinato a far maturare, attraverso le ge- tuksena oli ollut kehittää suomalaisissa orastavaa kansallis- Diego Manzocchi. Pilotando un Fiat G 50 - aerei che Mussolini henki innoitti Italian ilmavoimien aliupseeria Diego Manzoc- sta dei suoi personaggi, il senso di identità e del destino della tuntoa ja identiteettiä. Ensimmäisen kerran koko Kalevalan mandò alla Finlandia insieme ad armi e munizioni per sostene- chia, joka Fiat G 50 – sotilaskoneen ohjaimissa taisteli urheasti nascente nazione finlandese. Poema che deve a Paolo Emilio käänsi italiaksi runomittaan vuonna 1910 huomattava filologi re la coraggiosa resistenza del popolo finlandese contro la ag- Suomen talvisodassa neuvostoliittolaisten ilmavoimien ylivoi- Pavolini la sua prima traduzione completa nel 1910. Il figlio Paolo Emilio Pavolini. Hänen poikansa, toimittaja Alessan- gressione di Stalin del novembre 1939, dopo che la Germania maa vastaan. Mussolini oli lähettänyt kyseisiä koneita yhdessä dell’insigne filologo e letterato, Alessandro, giornalista e figura dro Pavolini kuului fasismin ajan merkittäviin mutta myös di Hitler le aveva voltato le spalle firmando il patto Molotov- aseiden ja ampumatarvikkeiden kanssa tukeakseen Suomen prominente e tragica del fascismo, verrà in visita in Finlandia traagisiin hahmoihin, joka vieraili Suomessa vuonna 1934. Ribbentropp - combattè valorosamente nei cieli finlandesi con- kansan rohkeaa vastarintaa Stalinin hyökkäystä vastaan mar- nel 1934, prima di diventare Ministro della Cultura Popolare Myöhemmin Mussolini nimitti hänet kansankulttuuriminis- tro la soverchiante forza aerea sovietica nella Guerra d’Inverno. raskuussa 1939, sen jälkeen kun Hitlerin Saksa oli kääntänyt di Mussolini (1941-1944). teriksi (1941–44). Egli fu mortalmente ferito nel marzo 1940, ed è qui considerato Suomelle selkänsä allekirjoittamalla Molotov-Ribbentropin 16 17 un eroe, sepolto vicino al mausoleo di Mannerheim, che gli de- sopimuksen. Manzocchi haavoittui kuolettavasti maaliskuus- credenziali al Presidente della Repubblica finlandese Ståhl- Tittonille valtuuskirjansa luovuttamista 29. syyskuuta 1919 dicò una onorificenza. sa 1940; hänelle myönnettiin kunniamerkki ja hänet haudat- berg, credenziali che lo accreditano primo Capo Missione della Suomen tasavallan presidentti K.J. Ståhlbergille. Valtuuskirja Corrispondenti di guerra e penne insigni del giornalismo tiin sankarihautaan lähelle Mannerheimin muistopatsasta. Regia Legazione d’Italia ad Helsingfors (la capitale vi è ancora akkreditoi hänet Italian kuningaskunnan edustuston ensim- italiano contribuirono anche in quel frangente a suscitare un Italialaiset sotakirjeenvaihtajat ja tähtitoimittajat onnistui- designata nell’idioma svedese). Il pieno, cordiale e costrutti- mäiseksi päälliköksi Helsingforsiin (tekstissä pääkaupungin vivo sentimento di ammirazione e di solidarietà per la eroica vat noina vaikeina aikoina herättämään ihailun ja solidaari- vo svilupparsi delle relazioni diplomatiche fa dire a Ferrante nimi on kirjoitettu ruotsinkielisessä muodossa). Diplomaat- lotta della Finlandia contro l’aggressione sovietica: tra loro suuden tunteita neuvostoliittolaisia vastaan taistelevaa pientä Marchetti, nel suo indirizzo di saluto al Presidente “Il finlandese tisuhteiden sydämellinen ja rakentava kehittyminen sai Fer- Indro Montanelli, con le sue corrispondenze dalla Finlandia Suomea kohtaan. Heidän joukossaan oli Indro Montanelli, e l’italiano sono due popoli che molto hanno in comune”, egli riporta rante Marchetti tervehtimään Ståhlbergiä seuraavin sanoin: indirizzate a Il Corriere della Sera, poi raccolte ne I cento giorni della jonka Corriere della Sera – sanomalehdessä ilmestyneet kirjoituk- testualmente “e nulla li divide”. E più oltre, nella stessa comu- “Suomalaisilla ja italialaisilla on kansoina paljon yhteistä”, ja vielä Finlandia . set Suomesta on julkaistu Corriere della sera -sanomalehdessä nicazione “Domenica scorsa, al mio arrivo qui, ho provato una delle selvemmin sanottuna: “mikään ei erota suomalaisia ja italialaisia nimeltä I cento giorni della Finlandia (“Suomen sata päivää”). impressioni indimenticabili della mia vita, vedendo il popolo passeggiare toisistaan”. Myöhemmin samassa viestissä hän kertoo: ”Saapu- liberamente per i bastioni di Sveaborg (Suomenlinna, fortificazione essani tänne viime sunnuntaina koin yhden elämäni unohtumattomista ..attraverso gli Ambasciatori d’Italia in poderosa che proteggeva l’accesso dal mare alla città di Helsin- elämyksistä nähdessäni ihmisten kävelevän vapaasti Sveaborgin vallins- Finlandia 6 Italian suurlähettiläät Suomessa5 ki) mentre la bandiera bianca dalla croce azzurra sventolava, alta e fiera, arvien lomassa, siniristilipun liehuessa ylväänä tangossaan.” sul vostro skår.” Monet lähettiläät ovat jättäneet itsestään erityisen miellyt- Viene spontaneo chiedersi come era la vita ad Helsinki per i Minkälaista elämää ensimmäiset Suomeen lähetetyt italialaiset Alcuni lasciano un gran bel ricordo, come il Conte Emilio tävän muiston, kuten kreivi Emilio Pagliano, joka oli edustus- primi diplomatici italiani. A leggere le testimonianze lasciate diplomaatit viettivät Helsingissä? Joidenkin edeltäjieni joko kir- Pagliano, Ambasciatore dal 1926 al 1929, se nell’ottobre dello ton päällikkönä vuosina 1926–29. Hänen lähtiessään maasta da alcuni miei predecessori, formulate in lettere o messaggi7, gli jeissä tai muissa viesteissä esittämien lausuntojen perusteella on stesso anno un articolo del giornale Hufvudstadsbladet lo saluta Hufvudstadsbladet kirjoitti: inizi non devono essere stati facili. Spesso indirizzate allo stesso pääteltävissä, että alku ei ollut helppo6. Viestit oli usein osoitettu così: Ministro degli Esteri 8, non mancano inizialmente le doglianze ulkoministerille itselleen7, ja alussa niissä oli runsaasti valituksia “Jäämme suuresti kaipaamaan kreivi Paglianoa, joka lähtee Suomes- per la rigidità del clima, il costo elevato della vita, le difficoltà – ankarasta ilmastosta, korkeista elinkustannuksista ja vaikeuksis- “E’ con il più grande rimpianto che vediamo partire dalla Finlandia il Con- ta oltuaan täällä vuodesta 1926 alkaen... Hänen toimintansa on ollut tra il 1919 ed il 1925 in particolare – di trovare una adeguata e ta – varsinkin vuosien 1919 ja 1925 välillä – löytää asianmukai- te Pagliano che è qui dal 1926…La sua attività è stata rimarchevole in tutti huomionarvoista kaikilla saroilla: ennen muuta hän tutustui maahamme decorosa sistemazione. Gli estensori non esitano a riportare in sia ja korkeatasoisia asuntoja. Kirjoittajat eivät epäröi julkistaa i campi: innanzitutto egli ha studiato a fondo il nostro Paese e l’ha visitato syvällisesti ja vieraili eri puolilla Suomea – ei ainoastaan matkailijan dettaglio costi della servitù e degli alloggi, lamentano le rigide yksityiskohtia myöten palveluskunnasta ja asumisesta koituvia un po’ dovunque non solo come turista ma anche a scopo di studio. Con i ominaisuudessa vaan oppiakseen tuntemaan sen. Yhteyksiensä avulla temperature – arrivando a trascriverne i valori mensili – e pro- kuluja, he valittavat terveysongelmia ja pakkassäitä kirjaten jopa suoi contatti molto seguiti ha saputo creare ed aumentare le simpatie per il hän osasi luoda ja lisätä oman maansa arvostusta kaikissa suomalaisen blemi di salute, sollecitano più risorse per mantenere il decoro lämpötilat kuukausittain, ja vaativat lisää varoja voidakseen yl- suo Paese in tutti i nostri circoli politici, giornalistici, artistici, letterari, politiikan, journalismin, taiteen, kirjallisuuden, talouselämän, armeijan della funzione diplomatica. Bisogna attendere il 24 settembre läpitää edustustehtävän vaatimaa tasoa. Vasta 24. syyskuuta economici, militari e mondani. “Per poi concludere” I Conti Pagliano ja seuraelämän piireissä.” Artikkeli päättyy sanoihin: “Paglianot 1920 perché il Ministero finalmente autorizzi l’affitto di una 1920 ministeriö viimein valtuutti lähetystön vuokraamaan ka- partono, ma il loro ricordo resta fra noi; ci si ricorderà del Ministro d’Italia lähtevät, mutta muisto heistä jää luoksemme: muistamme Italian lähet- casa ammobiliata per uso sede Regio Ministro Plenipotenzia- lustetun asunnon kuningaskunnan täysivaltaiselle lähettiläälle come di un lavoratore serio, d’un vero artefice della diplomazia moderna, tilään vakavahenkisenä työntekijänä, todellisena modernin diplomatian rio (al costo di allora 24.000 marchi finlandesi) e di una per uso 24.000 silloisen Suomen markan hintaan sekä huoneiston edus- e della Contessa Pagliano come di un esempio della cultura e della grazia kehittäjänä. Kreivitär Pagliano on jättänyt mieliimme esimerkin italialai- Cancelleria (12.000 marchi). Per l’acquisto della attuale Resi- tuston toimistoksi (12.000 markkaa). Nykyinen residenssi saatiin italiana ”. sesta kulttuurista ja viehätysvoimasta.” Voisiko suurlähettiläs saada denza occorrerà attendere sino al 1925. ostettua vuonna 1925. paremman tunnustuksen kaudestaan sen päättyessä? Di cosa si occupano i primi miei predecessori? Nel 1918 Minkälaisia asioita edeltäjäni hoitivat Suomessa? Vuon- Quale migliore riconoscimento per un ambasciatore al ter- spicca l’assistenza ai numerosi prigionieri di guerra italiani che na 1918 nousi tärkeimmäksi huolehtia lukuisista italialaisista mine della sua missione! Il complesso e talvolta drammatico Nuoren suomalaisen kansallisvaltion historian dramaattiset rientrano in Italia dalla Russia attraverso la Finlandia9, spesso sotavangeista, jotka olivat palaamassa Venäjältä kotimaahan svilupparsi di alcuni passaggi della storia della giovane nazione vaiheet vuosien 1917 ja 1943 välillä käyvät hyvin ilmi joiden- affidati alla meritoria opera dei Consoli Onorari10, che stori- Suomen kautta8. Usein heidät uskottiin arvokasta työtä teke- finlandese tra il 1917 ed il 1943 è ben resa dalle testimonianze kin noina vuosina Suomessa toimineiden Italian suurlähet- camente (ne riporto un elenco, scusandomi sin d’ora per even- vien kunniakonsuleiden9 (olen laatinut heistä luettelon, ja pa- di alcuni ambasciatori d’Italia di quei tempi, raccolte dal Dott. tiläiden raporteista, jotka Massimo Longo Adorno etsinyt tuali lacune) hanno fornito un aiuto importante ed apprezzato hoittelen sen mahdollisia puutteita) huostaan; kunniakonsulit Massimo Longo Adorno. Di più ampio respiro temporale la käsiinsä. Laajempia ajanjaksoja Suomen ja Italian välisissä all’Ambasciata d’Italia in Finlandia, vuoi nel dare assistenza ai ovat aina antaneet tärkeän ja arvostetun panoksensa Italian visione delle relazioni tra Italia e Finlandia di uno storico fin- suhteissa käsitellään historioitsija Timo Soikkasen kirjoituk- connazionali che nel promuovere le relazioni con ambienti e Suomen suurlähetystölle, sekä auttamalla maanmiehiä että landese, il Prof. Timo Soikkanen. sessa. personalità politiche, economiche, culturali finlandesi. edistämällä suhteita Suomen poliittisen, talous- ja kulttuuri- Cito tra i nomi illustri per parentela l’Ambasciatore Guido Huomattavimpien nimien joukossa on mainittava Guido Il senso della missione è nelle parole11 con cui l’Incaricato elämän edustajiin. Roncalli di Montorio (1947-1950), discendente anche lui come Roncalli di Montorio (lähettiläänä Helsingissä 1947–50), joka d’Affari Giulio Ferrante Marchetti riferisce al Ministro degli Lähetystön merkitys ilmenee sanoista10, joita asiainhoitaja Giovanni XXIII, il Papa Santo, da rami diversi di una secen- on samaa bergamolaista sukua kuin pyhimykseksi hiljattain Esteri Tittoni sulla presentazione, il 29 settembre 1919, delle Giulio Ferrante Marchetti käyttää kuvatessaan ulkoministeri tesca famiglia di Bergamo, entrambi legati alla diplomazia, julistettu paavi Johannes XXIII (Angelo Roncalli). Molem- 18 19 italiana il primo, vaticana il secondo, con attive reciproche cor- mat toimivat diplomatiassa omalla tahollaan ja kävivät vil- il ricordo - vivo e personale senza dubbio, storico alle volte – del Lukuun ottamatta ajanjaksoa vuosien 1944 ja 1947 välillä, rispondenze. kasta kirjeenvaihtoa keskenään. rapporto tra i nostri due Paesi, sul piano politico-diplomatico, kaikki tässä residenssissä toisiaan seuranneet suulähettiläät, Dal 1977 al 1980 Ambasciatore fu Ugo Barzini, figlio del Vuodesta 1977 vuoteen 1980 lähettiläänä oli Ugo Barzi- economico, culturale, sociale ed umano. Paesi entrambi affa- heidän avustajansa, perheenjäsenensä ja vieraansa ovat tuo- notissimo ed avventuroso Luigi, uno dei giornalisti e corrispon- ni: hänen isänsä, yksi Italian tunnetuimpia ja arvostetuimpia scinanti, posti agli antipodi geografici dell’Europa, l’uno pro- neet mukanaan ja jättäneet taloon elävän ja henkilökohtaisen, denti italiani più ammirati, testimone diretto di numerosi teatri lehtimiehiä ja kirjeenvaihtajia Luigi Barzini oli 1900-luvun iettato verso l’Artico, l’altro verso il Mar Mediterraneo, legati joskus jopa historiallisen muiston maittemme välisistä suhteis- di guerra ai quattro angoli del mondo nel primo ventennio del ensimmäisinä vuosikymmeninä kirjoittanut artikkeleita so- ad un comune destino europeo da storia, economia, relazioni e ta poliittisella ja diplomaattisella, taloudellisella, kulttuurisel- ‘900, celebre per avere coperto nel 1907 insieme al Principe tatoimialueilta eri puolilta maailmaa. Hän tuli kuuluisaksi cultura, reciprocamente attratti nella diversa espressione di una la ja inhimillisellä tasolla. Suomi ja Italia sijaitsevat Euroo- Borghese in sessanta giorni in auto e con i suoi reportages la siitä, että oli vuonna 1907 yhdessä ruhtinas Borghesen kanssa profonda umanità. pan äärilaidoilla, toinen Itämeren pohjoisimmalla rannalla, Pechino-Parigi, vincendo la gara. Lo segue Giovanni Saragat ajanut kuudessakymmenessä päivässä Peking-Pariisin –rallin Nelle pagine che seguono, riportate nelle tre lingue ufficiali toinen Välimeren keskellä. Molempia maita liittää toisiinsa (1980-1984), figlio di Giuseppe, una delle figure politiche italia- ja voittanut ajot – kirjoittaen samalla reportaaseja kilpailus- - come si conviene ad un centenario italo-finlandese - le parole yhteinen eurooppalainen historia, talous, keskinäiset suhteet ne più importanti del secondo dopoguerra, Presidente della As- ta! Ugo Barzinia seurasi Helsingin edustustossa Giovanni degli estensori accenderanno altre luci sui cento anni che hanno ja kulttuuri. Kumpaakin kiehtoo toisessa syvällisen inhimilli- semblea Costituente nel 1947, brevemente Ministro degli Esteri Saragat (1980–84), jonka isä Giuseppe Saragat oli ollut so- segnato questo edificio ed i suoi ospiti. Sono convinto che chi syyden erilainen ilmenemismuoto. e Presidente della Repubblica dal 1964 al 1971. danjälkeisen Italian politiikan merkkihahmoja, perustuslakia troverà il tempo di leggerle, nell’osservare la Residenza d’Italia, Tämän julkaisun sivuilla kolmella kielellä – niin kuin asi- Tra le personalità più significative, senza volere nulla toglie- laativan komitean puheenjohtaja vuonna 1947, lyhyen aikaa la vedrà vivere nella testimonianza di fatti e persone che l’han- aan kuuluu kun kyseessä on italialais-suomalainen satavuo- re agli altri, l’Ambasciatore Paolo Vita Finzi (1951-1953), lette- ulkoministeri ja lopulta tasavallan presidentti vuodesta 1964 no per cento anni abitata o attraversata. tisjuhla – eri tutkijoiden kirjoittamat sanat valaisevat monin rato, saggista politico, collaboratore di periodici e quotidiani (il vuoteen 1971. Voglio infine ringraziare tutti coloro che, a cominciare dal tavoin rakennuksen satavuotista elämää ja siellä asuneita ih- Mondo di Pannunzio ed il Corriere della Sera), autore oltre che Merkittävistä henkilöistä haluan mainita, muita lainkaan Gruppo che con me ha lavorato lungo diversi mesi lungo diversi misiä. Näitä sivuja lukiessa voi nähdä Italian suurlähettilään diplomatico. L’Ambasciatore Filippo Zappi (1953-1956), con un väheksymättä, suurlähettiläs Paolo Vita Finzin (1951–53), joka mesi, hanno aiutato a realizzare questa opera, e con loro gli residenssin heräävän eloon talossa sadan vuoden ajan asunei- passato di ufficiale di marina, decorato al valor militare, tra oli diplomaatin uransa ohella myös kirjailija. Hän kirjoitti es- sponsor che ci hanno sostenuto. I loro nomi sono riportati più den henkilöiden ja siihen liittyvien tapahtumien kautta. i sopravvissuti della spedizione polare nel 1928 del dirigibile seitä politiikasta ja avusti sanoma- ja aikakauslehtiä (Mario avanti. Lopuksi haluan kiittää kaikkia niitä – ennen muuta työ- “Italia” del Generale Umberto Nobile, cui aveva partecipato Pannunzion päätoimittama Mondo ja Corriere della Sera). Grazie di cuore! ryhmääni – jotka monen kuukauden ajan ovat työskennel- come navigatore. L’Ambasciatore Roberto Ducci (1958-1962), Lähettiläs Filippo Zappi (1953–56) oli palvellut aikaisem- leet tämän teoksen toteuttamiseksi, sekä kaikkia rahoittajia tra i più stimati diplomatici italiani del secondo dopoguerra: di min laivastossa ja saanut ansiomerkin urheudesta; hän kuului Viva l’Italia, hyvä Suomi, hurra Finland! jotka ovat hanketta tukeneet. Heidän nimensä mainitaan lui resta il riconoscimento, tra altro, della grande capacità di harvoihin eloonjääneisiin Umberto Nobilen vuonna 1928 jäljempänä. stabilire uno stretto rapporto con l’allora molto influente Capo johtamassa retkikunnassa pohjoisnavalle ilmalaiva “Italialla”, dello Stato, Urho Kekkonen. Che molto lo dovette apprezza- jossa hän toimi lentosuunnistajana. Giorgio Visetti Sydämellinen kiitos! re, se nei suoi diari lo cita una trentina di volte, onorando la Roberto Ducci (lähettiläänä 1958–62) oli arvostetuimpia Ambasciatore d’Italia in Finlandia Residenza delle sue visite in occasione della Festa Nazionale, italialaisia diplomaatteja toisen maailmansodan jälkeen. Hän Viva l’Italia! Eläköön Suomi! Hurra Finland! oltre ad intervenire alla inaugurazione della prima “Settimana onnistui kaudellaan luomaan tiiviit suhteet arvovaltaiseen dell’Opera Italiana” ad Helsinki nel 1960, dall’Ambasciatore presidentti Urho Kekkoseen, joka mitä ilmeisimmin arvosti Giorgio Visetti Ducci promossa. suurlähettilästä koska mainitsi tämän päiväkirjoissaan kol- Italian suurlähettiläs Suomessa Aggiungo infine, su una nota personale, il ricordo dell’Am- misenkymmentä kertaa. Kekkonen myös kunnioitti läsnä- basciatore Maurizio de Strobel (1962-1966), che alla professio- olollaan Italian kansallispäivän vastaanottoja residenssissä ja nalità univa la cortesia dell’invito rivolto ogni anno al persona- osallistui lisäksi Duccin aikaansaaman ensimmäisen “Italia- le dell’Ambasciata ed Istituto di Cultura ed ai loro famigliari laisen oopperan viikon” avajaisiin Helsingissä vuonna 1960. al tradizionale “Pikkujoulu” (“Piccolo Natale”) in Residenza, Henkilökohtaisesti muistan erityisen hyvin lähettiläs dove mi recavo con i genitori e fratello per ricevere dalla figlia Maurizio de Strobelin (1962–66), jonka ammatilliseen tai- Loretta i regalini sotto il pino decorato bevendo il tradizionale toon liittyi ystävällinen ele: hän kutsui edustuston ja Italian “glögi” speziato. kulttuuri-instituutin henkilökunnan perheineen viettämään Quasi senza interruzione – se si escludono gli anni dal 1944 perinteistä pikkujoulua residenssissä. Sisareni ja minä olimme al 1947 - gli Ambasciatori che si sono succeduti in questa Re- vanhempieni kanssa mukana juhlissa. Saimme lähettilään sidenza, ed i loro collaboratori e famigliari, hanno portato e tyttäreltä Lorettalta pienet lahjat koristellun kuusen alla ja lasciato, insieme agli ospiti che l’hanno frequentata, il segno ed joimme lämmintä glögiä. 20

1 La Guerra d’Inverno si svolge tra il novembre 1939 ed il marzo 1 Näin tehtiin talvisodan (1939–40) ja jatkosodan (1941–45) ai- 1940, quella di Continuazione tra il giugno 1941 ed il febbraio kana, jottei piikki olisi toiminut maamerkkinä kaupungin yllä 1945. lentäville neuvostoliittolaisille pommikoneille. 2 Förvärv och fördärv: Finlands ekonomi i ett brytningsskede 1914– 2 Ulkoministeri Tittonin sähke konsuli Grazzille 24.6.1919 koski- 1926 (2007). en ohjeita Suomen tunnustamiseksi. 3 24.6.1919 telegramma istruzioni Ministro Esteri Tittoni a Console 3 Ulkoministeri Sonninon sähke 13.9.1918 Italian edustustolle Grazzi per riconoscimento Finlandia. Arkangelissa koskien ehdotusta kuninkaallisen konsulaatin pe- 4 13.09.1918 telegramma Ministro Esteri Sonnino a Legazione Ita- rustamisesta Helsingforsiin. liana in Arcangelo su proposta istituzione Regio Consolato a He- 4 Pietarin suurlähettilään Morra di Lavrianon kirjeet ulkominis- singfors. teri Visconti Venostalle 12. ja 17.7.1899. 5 Lettere Ambasciatore a San Pietroburgo Morra di Lavriano a Mi- 5 Ks. luettelo jäljempänä. nistro Esteri Marchese Visconti Venosta, 12 e 17.7.1899. 6 Kiitän Italian ulkoministeriön historiallis-diplomaattista ar- 6 Un elenco è riportato piu’ avanti. kistoa ja Ville Kajannetta Suomen Kansallisarkistosta: heidän 7 Ringrazio la cortesia dell’Archivio Storico-Diplomatico della Far- ystävällisyytensä ansioista saatoin tutkia mainittuja asiakirjoja, nesina e di Ville Kajanne degli Archivi Nazionali finlandesi per la joista osa on kirjattu tähän teokseen. documentazione riprodotta nel libro. 7 Konsuli Grazzin viestit ministeriöön, asiainhoitaja Ferrante 8 Messaggi Console Grazzi al Ministero, lettere I.A. Ferrante Mar- Marchettin kirjeet ulkoministeri Tittonille sekä suurlähettiläi- chetti al Ministro degli Esteri Tittoni e degli Ambasciatori Majoni den Majoni ja Paternò kirjeet ulkoministeri Mussolinille. e Paternò al Ministro degli Esteri Mussolini. 8 Tommasinin sähke 29.11.1918 Tukholman lähetystöstä konsu- 9 Telegramma Tommasini da Regia Legazione Stoccolma, 29.11. laattiin Helsingissä. 1918. 9 Ks. luettelo jäljempänä. 10 Un elenco è riportato più avanti. 10 Asiainhoitaja Ferrante Marchettin kirje 9.10.1919. 11 Lettera I.A. Ferrante Marchetti 9.10.1919.

”Pikkujoulu” 1964 in Residenza con il personale dell’Ambasciata e Pikkujoulujuhlat vuonna 1964 Residenssissä yhdessä suurlähetystön ja dell’Istituto Italiano di Cultura e loro famigliari. L’Ambasciatore d’Italia kulttuuri-instituutin henkilökunnan kanssa. Italian suurlähettiläs Maurizio Maurizio De Strobel di Fratta e Campocigno e’ il primo a destra. De Strobel di Fratta e Campocigno on takarivistä ensimmäinen oikealta. Eliel Saarinen, che assurse presto a fama interna- Nell’autunno del 1918 il Parlamen- zionale, è, con Alvar Aalto, l’architetto finlandese to finlandese scelse quale Re di L’architetto Eliel Saarinen proget- Gli architetti Eliel Saarinen e Frans più conosciuto all’estero. Nel 1923 emigrò negli Finlandia il principe Federico- tò i lavori di modifica, realizzati Nyberg nello studio di Hvitträsk, 1915 Stati Uniti, dove cominciò la seconda, importante Carlo d’Assia-Kassel, che aveva entro il 1917, dell’allora Villa Hjelt. circa; sullo sfondo Eero Saarinen. fase della sua vita lavorativa. Nella fotografia del dato il suo consenso. Il tentativo Museovirasto 1934 Saarinen giunge a Helsinki, accompagnato di istituire una monarchia in Fin- Arkkitehdit Eliel Saarinen ja Frans dalla moglie. Eliel Saarinen indossa un cappello landia non ebbe successo, perché Arkkitehti Eliel Saarinen suunnit- Nyberg Hvitträskin ateljeessa noin chiaro; al suo fianco Loja Saarinen con un mazzo di verso la fine di quello stesso anno teli silloisen VIlla Hjeltin, myö- 1915, taustalla Eero Saarinen. Museo- fiori in mano. il progetto fu lasciato cadere. hemmän Italian suurlähettilään virasto/Alfred Nybom residessin muutostyöt, jotka to- Jo varhain maailmanmaineesen kohonnut Eliel Suomen eduskunta valitsi syksyllä teutettiin vuoteen 1917 mennessä. Saarinen on Suomen kaikkien aikojen tunnetuin 1918 Suomen kuninkaaksi Hesse- arkkitehti Alvar Aallon rinnalla. Saarinen muutti nin prinssi Friedrich Karlin, joka Amerikkaan vuonna 1923, ja siellä alkoi hänen oli suostunut ottamaan tehtävän elämäntyönsä toinen päävaihe. Kuvassa vuodelta vastaan. Yritys kuitenkin raukesi, 1934 Saarinen puolisoineen saapuu Helsinkiin, Eliel kun monarkiahanke kaatui saman Saarinen vaalea hattu päässä, vieressä Loja Saari- vuoden loppupuolella. Museo­ nen kukkapaketti kädessä. Museovirasto/Pietinen virasto. Aarne Oy 24 25

Vilhelm Helander

Italian suurlähettilään La residenza residenssi Helsingissä dell’Ambasciatore d’Italia a Helsinki

Ennen Italian valtiolle siirtymistä Prima del passaggio allo Stato edustava huvila oli tarjolla italiano l’elegante villa era stata Suomen kuninkaan residenssiksi offerta quale residenza del Re di Finlandia

Hyvin säilynyt eiralaishuvila Una villa di Eira ben conservata

Italian suurlähettilään asuintalolla Helsingin Eirassa on La residenza dell’Ambasciatore d’Italia a Eira possiede un in- kiistämätöntä arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista ar- negabile valore architettonico e storico-culturale. È uno degli voa. Se on yksi parhaiten säilyneitä rakennuksia Helsingin edifici meglio conservati in un quartiere di Helsinki di interes- kansainvälisestikin kiinnostavassa, 1900-luvun alussa ra- se internazionale, costruito agli inizi del ’900 e caratterizzato kennetussa ja myöhäis-jugendin arkkitehtuurin leimaamassa da un’architettura tardo Jugend. La villa, progettata nel 1911 kaupunginosassa. Arkkitehti Gustaf Estlanderin vuonna 1911 dall’architetto Gustaf Estlander, appartiene a quel ristretto Gustaf Estlander valmistui arkkitehdiksi vuon- suunnittelema huvila kuuluu niihin muutamiin rakennuk- gruppo di edifici nei quali si notano meglio gli ideali originali na 1898; samana vuonna hän saavutti Euroopan mestaruuden pikaluistelijana. Estlander oli siin, joissa Eiran suunnittelun alkuperäiset ihanteet näkyvät che ispirarono la progettazione di Eira. Tuttavia l’edificio e la myös kilpapurjehtija ja arvostettu venesuun- parhaiten. Kuitenkaan rakennusta ja sen arkkitehtuuria ei, sua architettura non sono stati fatti oggetto di studi dettagliati nittelija. Estlanderin suunnittelemat veneet joitakin luettelomainintoja lukuun ottamatta, ole tarkasteltu nelle opere che trattano l’architettura di Helsinki, ad eccezio- arvostetaan klassikoiksi. Museovirasto. lähemmin helsinkiläistä arkkitehtuuria käsittelevissä teok- ne di qualche menzione in elenchi, per non parlare degli studi sissa, saati sitten Suomen arkkitehtuurin yleiskatsauksissa. generali sull’architettura della Finlandia. L’edificio possiede Gustaf Estlander si laureò in architettura nel Tiettyä hohtoa rakennus on saanut siitä, että yksi Suomen una certa dose di glamour per il fatto che uno degli architetti 1898; lo stesso anno vinse il campionato eu- ropeo nel pattinaggio. Estlander era anche un kaikkien aikojen kansainvälisesti tunnetuimmista arkkiteh- finlandesi più famosi a livello internazionale, Eliel Saarinen, velista e un apprezzato progettista di barche. deista, Eliel Saarinen, muokkasi talon osittain uuteen muo- ristrutturò parzialmente la casa dandole una nuova forma nel Le barche progettate da Estlander sono consi- toon vuonna 1916, joitakin vuosia sen valmistumisen jälkeen. 1916, alcuni anni dopo la sua costruzione. Le innovazioni di derate dei classici. Saarisen uudistukset koskivat lähinnä sisätiloja, talon pe- Saarinen riguardano soprattutto gli interni, mentre la forma 26 27 rushahmo säilyi lähes ennallaan. Tytti Valto on Saarisen fondamentale della casa è rimasta quasi intatta. Nel catalogo 1910-luvulle tultaessa yleisintä arkkitehtuurisuuntausta on – cale trasformazione: cominciò a dominare l’architettura in- Suomen ajan arkkitehtuuriteoksia koskevassa perusteelli- dettagliato delle opere del periodo finlandese di Saarinen Tyt- paremman käsitteen puuttuessa – nimitetty jälkijugendiksi. ternazionale di stile Jugend o Art Nouveau o la sua versione sessa työluettelossa omistanut rakennukselle pienen palstan ti Valto ha dedicato all’edificio un breve studio di una pagina. Tyyli-ihanteiden vaihtelusta huolimatta kaupunkiraken- locale, denominata Nazional-Romanticismo. Verso gli anni mittaisen tutkielman – siinä tarkin tähän asti tehty selvitys Si tratta dello studio più completo dell’architettura dell’edifi- tamisen keskeinen pyrkimys oli yhtenäinen: matalan puu- ’10 del ’900 la tendenza architettonica più comune è - in talon arkkitehtuurista.1 cio effettuato fino ad oggi.1 taloasutuksen sijalle kohosi nyt monikerroksisia kivisiä ker- mancanza di una definizione migliore - il Post-Jugend. Yksityistaloksi suunniteltu rakennus tuli hetkeksi huomi- L’edificio, progettato come casa d’abitazione, fu per breve rostaloja. Vaiheittain Helsingistä muodostui mannermaisten Nonostante le mutazioni degli ideali stilistici la principale on kohteeksi Suomen itsenäisyyden alkuvaiheessa vuonna tempo al centro dell’attenzione nel 1918, nel primo perio- suurkaupunkien esimerkkien mukainen kivikaupunki pie- aspirazione nella costruzione della città è uniforme: al posto 1918, kun saksalaista Hessenin prinssiä Friedrich Karlia ol- do dell’indipendenza finlandese, allorché il principe della noiskoossa. Helsingin pääkaupungiksi ylentämisen jälkeen dell’area di case di legno basse sorgeranno adesso condomini di tiin kutsumassa Suomen kuninkaaksi. Huvilaa tarjottiin ku- casa tedesca d’Assia, Federico Carlo, fu invitato a salire uudistetun ja laajennetun, J. A. Ehrenströmin suunnittele- pietra di molti piani. Poco a poco Helsinki diventa una città di ninkaan yksityiseksi residenssiksi. Kuten tunnettua, hanke sull’ipotetico trono di Finlandia. La villa gli fu offerta quale man asemakaavan alue riitti pitkään vastaanottamaan kau- pietra in miniatura, secondo l’esempio delle metropoli continen- kuitenkin raukesi. Rakennus myytiin vuonna 1925 Italian residenza privata. Come noto, il progetto fallì. L’edificio fu pungin kasvupaineen, kun vanhoille puutalotonteille mah- tali. L’area coperta dal piano regolatore (1812-1817) progettato, valtiolle lähettilään residenssiksi. Rakennuksesta tuli omalla venduto nel 1925 allo Stato italiano per farne la residenza tui paljon suurempia kerrostaloja ja enemmän asukkaita. rinnovato e ampliato da J. A. Ehrenström fu a lungo sufficiente tavallaan merkittävä poliittisen historian näyttämö. Tarinat degli Ambasciatori e divenne a modo suo un importante Kaupunki alkoi kuitenkin 1800-luvun jälkipuolella vähittäin ad ammortizzare la pressione provocata dalla crescita della cit- kertovat siitä, kuinka presidentti Urho Kekkonen viihtyi palcoscenico della storia politica. Si racconta che il Presi- myös laajeta ympäristöönsä. Kasvavalle työväestölle mm. tà, dato che sui terreni dove prima sorgevano le vecchie case di lähetystön vastaanotoilla. Italian valtio on kaiken aikaa pitä- dente Urho Kekkonen frequentava volentieri i ricevimenti kaavoitettiin uusia alueita länteen päin Kamppiin tai poh- legno erano stati costruiti condomini molto più grandi che po- nyt hyvää huolta rakennuksesta. Se on kiinteitä sisustuksiaan dell’Ambasciata. Lo Stato italiano ha curato con attenzione joiseen päin Pitkän sillan taakse. Kaupunki alkoi vaiheittain tevano ospitare un numero maggiore di abitanti. Nella seconda myöten säilynyt pääpiirteissään siinä muodossa, jonka se sai l’edificio, che ha mantenuto nelle linee principali la forma laajeta myös eteläisten rantojen suuntaan. Vanhan keskus- metà dell’800, la città aveva cominciato ad espandersi anche Saarisen uudistuksissa. Kalustus ja taide-esineet ovat toki che gli diede Saarinen con il suo intervento. Il mobilio e gli tan tiiviin kivikaupungin rakentamisen rinnalle nousi kau- nel circondario. Per accogliere la crescente popolazione operaia kokonaan peräisin Italian valtion omistajakaudelta. oggetti d’arte sono invece originari del periodo in cui l’edifi- pungin laajennusten yhteydessä vastakkainen ihanne: väljä furono assoggettate a piano regolatore nuove aree verso ovest, cio è diventato proprietà dello Stato italiano. huvilakaupunkimainen rakentaminen, pako kivikaupungis- verso Kamppi, e verso nord, oltre Pitkäsilta. La città cominciò, ta. Näihin vaiheisiin liittyy myös Eiran rakentaminen. poco alla volta, ad espandersi anche verso le rive meridionali. Uusi huvilakaupunginosa nousee Eiraan: Helsinginniemen eteläisten alueiden varaamisesta joko kas- In relazione con l’ampliamento della città, oltre alle costruzioni suunnitelmat ja todellisuus Ad Eira sorge un nuovo quartiere di ville: vavalle teollisuudelle tai väljiksi puistoiksi ja puutarhakaupun- di pietra del vecchio centro ad alta densità di edificazione, vide i progetti e la realtà kimaiseen rakentamiseen syntyi kunnallispoliittista ristivetoa. la luce un ideale opposto: la realizzazione di una città di ville Kun Helsingin pääkaupungiksi tuloa vuonna 1812 seuran- 1870-luvulla suunniteltiin vanhasta keskustasta etelään ranta- sparse, una specie di fuga dalla città di pietra. È a questa fase nut suuri rakentamisvaihe, uusklassismin eli empiren Hel- Quando la fase di intensa costruzione che seguì la sua procla- puistoihin johtavaa komeaa bulevardia. Seuraavalla vuosikym- che si ricollega anche la costruzione di Eira. sinki, oli valmiina 1850-luvun alussa, kaupungissa oli noin mazione a capitale nel 1812 terminò, agli inizi degli anni ’50 menellä tuleva Tehtaankadun seutu kuitenkin varattiin teolli- La destinazione delle aree meridionali di Helsinginniemi 15 000 asukasta. Matala puutaloasutus ympäröi monumen- del XIX secolo, l’Helsinki neoclassica ovvero di stile impero suusalueeksi. Ennen vuosisadan vaihdetta hygienismi lopulta a favore della crescente industria o per la costruzione di ampi taalista kivikeskusta. Teollistumisen ja sen mukana esiin vantava 15.000 abitanti. Un abitato di case di legno basse voitti. Mm. johtava poliitikko Leo Mechelin ehdotti vuonna parchi e per la costruzione degli edifici di una specie di città nousevan kauppakapitalismin myötä 1800-luvun jälkipuo- circondava il monumentale centro di pietra. Con l’industria- 1896 seudun varaamista huvila-asutukselle ja suurta rantapuis- giardino aveva provocato contrasti nella politica locale del tem- lella alkoi suuri murrosvaihe. Rautatien avaaminen vuonna lizzazione e il capitalismo commerciale ad essa inerente, nella toa Kaivopuiston jatkeeksi. Nimi Tehtaankatu jäi muistoksi po. Negli anni ’70 dell’800 era stato progettato un bel corso 1862 vauhditti Helsingin kehitystä maan johtavaksi sata- seconda metà dell’Ottocento cominciò una fase di grande edellisistä suunnitelmista – sen molempien päiden tuntumassa che portava dal vecchio centro ai parchi meridionali in riva al makaupungiksi. Väkiluku nousi voimakkaasti: 1860-luvulta transizione. L’inaugurazione della stazione ferroviaria nel oli tosin laivaveistämöt ja lännessä telakkaa ympäröivää muuta mare. Nel decennio successivo la zona della futura Tehtaankatu lähtien se kaksinkertaistui aina 20 vuoden välein. 100 000 1862 accelerò la trasformazione di Helsinki nella principale teollisuutta. fu invece adibita a zona industriale. Prima della fine del secolo asukkaan raja ylitettiin vuosisadan vaihteessa. Ensimmäisen città portuale del paese. Il numero degli abitanti aumentò de- Arkkitehti Lars Sonck oli Helsingin kehittämistä kos- comunque il salutismo ebbe la meglio: il leader politico Leo maailmansodan alkaessa kaupungin väkiluku oli jo yli 150 cisamente: a partire dal 1860 raddoppierà ogni 20 anni. Il li- keneessa poleemisessa artikkelissaan myös jo vuonna 1898 Mechelin propose nel 1896 che la zona fosse adibita alla costru- 000 asukasta (1915). mite dei 100.000 abitanti fu superato a cavallo tra l’Ottocento esittänyt, että Tehtaankadun eteläpuolisiin kortteleihin ra- zione di ville e di un grande parco a continuazione di quello di Tämän kasvuvaiheen rakentamisessa runsasmuotoinen e il Novecento. All’inizio della prima guerra mondiale (1915) kennettaisiin huvilakaupunginosa. Nykyistä Huvilakatua Kaivopuisto. Il nome Tehtaankatu (Via della Fabbrica) rimase, uusrenessanssi tuli aluksi aikaisemmin vallinneen selkeämuo- la popolazione di Helsinki superava già i 150.000 abitanti. kehystäviä kortteleita varten vuonna 1900 tehty asemakaa- a memoria dei progetti precedenti; invero, all’inizio e alla fine toisen uusklassismin tilalle. Vuosisadan vaihteessa tyyli-ihan- In questa fase il Neorinascimento, con le sue forme ab- va tähtäsikin huvilakaupunkimaiseen rakentamiseen, tästä della via c’erano dei cantieri navali e, nella parte occidentale, teet kuitenkin muuttuivat jyrkästi: kansainvälinen jugend- tai bondanti, si sostituì al Neoclassicismo dalle forme chiare, on tämän kadun nimi muistuttamassa. Uutuutena olivat altri stabilimenti industriali che circondavano i cantieri. art nouveau -arkkitehtuuri tai sen paikallinen, kansallisro- che era lo stile dominante nel periodo precedente. A cavallo pienet kujat ja korttelien avoimet sisäpihat, mutta käytän- Già nel 1898 anche l’architetto Lars Sonck, in un suo articolo mantiikaksi nimitetty suuntaus tulivat nopeasti vallitseviksi. tra i due secoli, gli ideali stilistici tuttavia subirono una radi- nössä alue toteutui kuitenkin pääosin yhteen rakennettuina polemico in cui criticava lo sviluppo edilizio di Helsinki, aveva 28 29 pieninä kerrostaloina. Tässä kaavassa oli lännemmäksi, proposto che nei quartieri a sud di Tehtaankatu si costruisse un Engelin aukiolta meren suuntaan laskeutuva puistoakseli te prese in considerazione dal nuovo piano regolatore. Verso nykyisen varsinaisen Eiran kohdalle, jo hahmotettu uutta quartiere di ville. Il piano regolatore redatto nell’anno 1900 per ja alueen itäisessä nurkassa oleva Eiran puistikko olivat sud si aprivano ampie vedute sul mare; dal pendio che portava huvilakaupunginosaa.2 i quartieri intorno ad Huvilakatu (Via delle Ville) puntava a ga- 1900-luvun alussa ihanteeksi tulleen geometrisen muoto- verso nord si vedeva la valle di Punanotko, verso l’ex giardino Eirassa toteutui kaksi keskeistä 1800-luvun lopulla ja vuo- rantire la costruzione di ville, così come ricorda anche il nome puutarhan varhaisia esimerkkejä. Niiden suunnittelusta Klinckowström trasformato nel parco di Tehtaanpuisto. I pic- sisadan vaihteessa esiin noussutta kansainvälistä suunnitte- della via. La novità erano i vicoli e i cortili interni non recinti dei vastasivat kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja hänen coli parchi offrivano varietà all’interno dell’area. L’asse del par- luihannetta: Siihen asti vallinneen ruutuasemakaavan sijaan quartieri, ma in pratica l’area fu realizzata come una serie di pic- sittemmin merkittäväksi muodostuvaa puutarhasuunnitte- co che scende da Piazza Engel verso il mare, in contrapposizio- pyrittiin kaartuviin, maastoa mukaileviin katuihin ja pikku coli condomini costruiti uno addossato all’altro. In questo piano lijan uraansa aloitteleva poikansa Paul.3 ne alle vie arcuate, e il piccolo parco di Eira, situato nell’angolo aukioihin tai puistikkoihin ja kaiken kaikkiaan maalauksel- regolatore per l’area ancora più ad occidente, dove sorge la vera e Eiraan kohdistui välittömästi suuri rakentamispaine. orientale della zona, erano i primi esempi di giardini a forma liseen kaupunkikuvaan. Toiseksi pyrittiin puutarhakaupun- propria Eira, era stato previsto un nuovo quartiere di ville.2 Taustalla oli keskiluokan kasvu. Kehittyvä raitiovaunu- geometrica, un ideale progettuale tipico degli inizi del ‘900. La kiaatteen siivittämänä luomaan uusia, vehreitä huvilakau- Ad Eira furono realizzati due importantissimi ideali pro- liikenne nivoi alueen lähemmäksi vanhaa keskustaa.4 Ei- loro progettazione fu opera del giardiniere comunale Svante punginosia. Uuden taiteellisesti muovatun kaupunkikuvan gettistici internazionali, che avevano visto la luce verso la fine ran talot rakennettiin nopeasti muutamassa vuodessa n. Olsson e di suo figlio Paul, la cui carriera di progettista di giar- tunnetuin propagandisti oli itävaltalainen Camillo Sitte. dell’800 e l’inizio del ’900: al posto di piani regolatori a scac- 1910–1914. Tontit pyrittiin käyttämään hyvin tehokkaasti. dini, divenuta in seguito significativa, era appena agli inizi. 3 Hänen ideansa saivat voimakasta vastakaikua suomalaisten- chiera si puntò a realizzare vie, piccole piazze o piccoli parchi, Asemakaavan toteutusta säätelevä rakennusjärjestys oli ha- Una forte pressione edilizia si concentrò immediatamente kin arkkitehtien keskuudessa 1800-luvun viimeisinä vuosina. che si adeguassero alla conformazione del terreno, che creassero tarasti muotoiltu ja tulkinnanvarainen. Käytännössä suuri su Eira: sullo sfondo c’era la crescita del ceto medio. Il tra- Ensimmäinen tulos oli Töölöön laajennettavan kaupungin- insomma un’immagine pittoresca della città. La città giardino osa taloista rakennettiin kaavan tarkoittamien huviloiden tai sporto su tram, che si stava sviluppando, congiungeva Eira al osan suunnittelukilpailu vuonna 1898, jonka pohjalta Töö- era il nuovo ideale. Il maggiore fautore della nuova immagine huvilaparien sijasta pieniksi kerrostaloiksi. vecchio centro.4 Le case di Eira furono costruite velocemente lö sai kaartuvan katuverkostonsa 1900-luvun alussa. Kaksi cittadina era l’architetto austriaco Camillo Sitte. Le sue idee tro- Joidenkin talojen suunnittelijoiksi saatiin johtavia arkki- in pochi anni, tra il 1910 e il 1914. Si puntava ad uso molto keskeistä näiden suuntausten vaikuttajaa Suomessa olivat varono forte eco anche tra gli architetti finlandesi negli ultimi tehteja. Sonck ja Lindgren piirsivät kumpikin yhden talon, efficiente dei terreni. La normativa che ordinava la realizza- arkkitehdit Lars Sonck ja Bertel Jung. anni dell’800. Il primo risultato fu il concorso del 1898 per la Selim A. Lindqvist useita. Huomattava osa taloista oli kui- zione del piano regolatore era lacunosa e suscettibile di inter- Tyypillistä tuohon aikaan olivat yksityisten arkkitehtien progettazione del quartiere che doveva essere ampliato verso tenkin rakennusmestarien, ei arkkitehtien suunnittelemia. pretazioni diverse. In pratica la maggior parte delle case fu kaupunginosien rakentamiseksi tekemät aloitteet – niissä yh- Töölö, sulla base del quale Töölö ebbe la sua rete di vie sinuose Uusi alue saikin osakseen ankaraa kritiikkiä arkkitehtikun- costruita come piccoli condomini, invece che ville singole o tyivät idealistiset suunnittelutavoitteet ja kiinteistöintressit. nei primi anni del ’900. Due esponenti di rilievo del nuovo trend nan suunnasta. Eliel Saarisen kuuluisassa Munkkiniemi- coppie di ville, così come previsto dal piano regolatore. Arkkitehtitrio Lars Sonck, Bertel Jung ja Armas Lindgren in Finlandia erano gli architetti Lars Sonck e Bertel Jung. Haagan kaupunkitutkielmassa (1915) Eiran toteutus saa Diversi tra i principali architetti furono attirati a proget- esittivät vuonna 1905 kaupungille, että tulevasta Eirasta Tipiche di quel periodo erano le iniziative di architetti pri- tuomionsa: ”Alueelle on sittemmin rakennettu enimmäk- tare alcune delle case. Sonck e Lindgren progettarono una tehtäisiin huvilakaupunginosa. Ehdotukseen liittyi (ilmei- vati per la costruzione di quartieri, nei quali si fondevano aspira- seen naamioituja vuokrakasarmeja, niin taajaan kuin suin- casa a testa, Selim A. Lindqvist ne progettò parecchie. Una sesti etupäässä) Sonckin tekemä asemakaavapiirustus. Kau- zioni progettuali idealistiche e interessi edilizi. Nel 1905 il trio di kin, kiertämällä rakennusjärjestyksen määräyksiä kaikin notevole parte delle case era tuttavia progettata dai capoma- pungin puutarhalautakunta, joka aikoinaan vaikutti Hel- architetti formato da Lars Sonck, Bertel Jung e Armas Lindgren mahdollisin tavoin.” Ja edelleen Engel-aukiosta: ”Asunto- stri, non dagli architetti. La nuova area fu infatti fatta oggetto singin suunnitteluun, puolsi ehdotusta ja sen jälkeen myös propose al Comune di fare della futura Eira un quartiere di ville. aukion irvikuva...”.5 Oman loppuarvionsa esitti Helsingin di severe critiche da parte degli architetti. Nel famoso studio valtuusto. Lopulliseksi kaavaksi ei yksityisten arkkitehtien La proposta era accompagnata dal disegno di piano regolatore pitkäaikainen asemakaava-arkkitehti Birger Brunila vielä di Eliel Saarinen su Munkkiniemi-Haaga (1915), la realizza- suunnitelmaa kuitenkaan kelpuutettu, vaan vuonna 1908 elaborato soprattutto da Lars Sonck. La commissione giardini vuonna 1955: ”Tiheästi yhteen sullotut rakennukset siellä zione di Eira viene condannata: “Nella zona sono state poi vahvistetun kaavan muokkasi kaupungininsinööri W.O. del comune, che a quel tempo influiva sulla progettazione di täällä näkyvine palomuureineen sekä vaihtelevat kattolis- costruite caserme popolari mascherate da case, nella maniera Lille. Katuverkosto ja muut pääpiirteet säilyivät ideasuun- Helsinki, diede parere favorevole e così in seguito fece anche il tojen korkeudet ja kattojen muodot antavat kaupunkiku- più compatta possibile, aggirando in tutti i modi possibili le nitelman mukaisina, mutta toteutusta säätelevät reunaehdot consiglio comunale. Tuttavia, il progetto degli architetti privati valle erittäin levottoman leiman, aivan toisenlaisen kuin norme edilizie”. E ancora, su Piazza Engel: “Una caricatura jäivät löyhiksi. non fu accettato quale piano regolatore finale; questo fu invece asemakaavan laatijat olivat tarkoittaneet”.6 della piazza circondata da case..”.5 Birger Brunila, a lungo Lähtökohtana Eirassa oli kallioinen, kumpuileva maas- elaborato dall’ingegnere comunale W.O. Lille e fu approvato Eirasta on kuitenkin vähitellen tullut sekä kansainväli- architetto pianificatore del Comune di Helsinki, diede la pro- to: kaarevien katujen verkosto mukautui tähän luontevasti. nel 1908. La rete viaria e gli altri tratti caratteristici principali nen arkkitehtuurinähtävyys että yksi Helsingin kaikkein pria valutazione finale nel 1955: “Gli edifici compressi l’uno Jo vuoden 1900 kaavassa oli hahmoteltu aluetta kokoavaa furono mantenuti come nel progetto concettuale, ma le clausole suositumpia (ja kalleimpia) asuntoalueita. Talot ovat hyvin sull’altro con le pareti tagliafiamma in vista qua e là, nonché katukaarta. Näkymät kumpareelta ulospäin oli uudessa relative alla realizzazione rimasero generiche. yksilöllisiä ja vaihtelevia, vaikka ne edustavatkin melko yh- la diversa altezza dei cornicioni e le forme dei tetti, danno alla kaavassa otettu huomioon. Etelän suuntaan avautui pitkiä Si partiva dal presupposto che il terreno di Eira era roccio- tenäistä tyyli-ihannetta. Kaartuvat kadut, niitä kehystävät città un carattere molto inquieto, del tutto diverso quindi da näkymiä ulkomerelle, pohjoiseen viettävältä rinteeltä Pu- so, corrugato: una rete di vie serpeggianti vi si adattava sponta- muurit ja terassit sekä kaikkialta näkymiin työntyvä vehreys quello che avevano inteso i redattori del piano regolatore”. 6 nanotkon laaksoon, kohti Tehtaanpuistoksi muodostettua neamente. Già nel piano regolatore del 1900 era stato elaborato tekevät kaupunginosasta Helsingin maalauksellisimman. Un po’ alla volta Eira è tuttavia diventata un monumento entistä Klinckowströmin puutarhaa. Pienet puistikot loivat un arco di vie che conglobava l’area. La vista panoramica dal Sitä piirrettä korostavat näkymät puistoihin tai kauas me- architettonico di fama internazionale e una delle aree più po- vaihtelua alueen sisälle. Kaarevien katujen vastakohtina poggio verso l’alto e dalla collina verso l’orizzonte erano sta- relle. Rakennusmestarien suunnittelemat talot ovat nykyisin polari (e più care) di Helsinki. La case sono molto caratterizzate 30 31 yhtä kysyttyjä kuin arkkitehtien piirtämät, jopa tyylitietoi- e diverse, anche se rappresentano un ideale stilistico alquanto muutamia huoneita ja talon aputiloja. Pääkerros nousee La casa a forma di dado costituisce un tipico esempio di villa simpien asukkaiden piirissä. uniforme. Le vie sinuose, i muri che fanno loro da cornice, le hieman Edelfeltintien puoleisen pihan yläpuolelle. Siinä on di Eira, forse ancor più ornamentale delle altre. Il terreno scende Arkkitehdit pääsivät toteuttamaan huvilakaupunki- terrazze, nonché il verde, che fa capolino dappertutto, rendono il alunperin kattovalaistu keskushalli, jonka ympäri salit, muut da Edelfeltintie su Tehtaankatu per l’altezza di quasi due piani ihannettaan monilla yksityisten omistamilla maa-alueilla quartiere il più pittoresco della città. Si tratta di una caratteristica asuintilat ja keittiö kiertyvät. Lännenpuoleinen uloke ja lou- abitabili. Nel progetto di Estlander, si raggiungeva il piano in- Helsingin silloisten kunnallisten rajojen ulkopuolella. Eiraa evidenziata dalle vedute sui parchi o lontano sul mare. Le case naiskulman huoneen viiste avaavat erityisiä näkymiä piha- feriore, quello della cantina, attraverso delle rampe poste nella ideoinut arkkitehtikolmikko Lars Sonck, Bertel Jung ja Ar- progettate dai capomastri sono oggigiorno tanto ricercate quanto puistikkoon. Itäsivulla oli muusta talosta ulkoneva apupor- direzione della facciata che dà su Tehtaankatu. Il piano cantina mas Lindgren saivat toteuttaa itseään Kulosaaren uudessa quelle disegnate dagli architetti, addirittura anche tra i residenti rashuone. Huoneille antoivat leimansa muuratut takkauunit. riceveva la luce da Tehtaankatu e dai lati. Là si trovavano, oltre huvilakaupungissa, jonka perustajiin he kuuluivat. Sonck più consapevoli dal punto di vista dello stile architettonico. Korkea ullakko oli aluksi kylmänä vinttitilana.8 al vestibolo, alcune stanze, comprese quelle di servizio. Il piano laati Kulosaaren ensimmäisen, maastoa myötäilevän ja Gli architetti riuscirono a realizzare il proprio ideale di Talolle antaa leimansa korkea taitettu eli mansardikatto. principale sorge un po’ al di sopra del cortile su Edelfeltintie. Lì puistoakseleihin perustuvan asemakaavan vuonna 1907. città di ville su molti terreni di proprietà privata al di fuori Tällainen kattomuoto on hallitsevana koko Eirassa. Tai- c’è lo stanzone centrale, originariamente illuminato attraverso il Sonck tuli toisellakin tavalla kuin asemakaava-idean luo- di confini comunali della Helsinki del tempo. Il trio di archi- tekaton suosio siellä perustuu yhtä lailla ajankohdan tyyli- tetto, circondato dalle sale, dagli altri ambienti e dalla cucina. La jana vaikuttamaan talon Tehtaankatu 32 c-d ympäristöön: tetti che aveva ideato Eira, Lars Sonck, Bertel Jung e Armas ihanteisiin kuin rakennusjärjestyksen antamiin lähtökohtiin: sporgenza occidentale e lo sguancio della stanza sud-occidentale vastapäätä residenssiä kohoaa hänen myöhempään arkki- Lindgren, poterono realizzare i propri ideali stilistici nella määrätyn kattolistakorkeuden rajoittamatta voitiin sen ylä- aprono panorami particolari sul piccolo parco nel cortile. Nell’ala tehtikauteensa kuuluva Mikael Agricolan jykevä punatiili- nuova città di ville di Kulosaari, di cui erano tra i fondatori. puolelle järjestää lisätiloja. Tätä mahdollisuutta käytettiin orientale si trovava una scala di servizio. Le stanze erano caratte- kirkko, joka valmistui vuonna 1935. Sonck redasse nel 1907 il primo piano regolatore di Kulosaari, tässäkin huvilassa myöhemmin hyväksi, kun ullakolle sisus- rizzate dai focolai dei caminetti a muro. L’alta soffitta costituiva che si adeguava al terreno e si fondava su segmenti di parco. tettiin kokonainen uusi asuinkerros. (Taite- eli mansardika- inizialmente un ripostiglio non riscaldato.8 Sonck avrebbe influito sull’ambiente circostante la casa sita tolla on arkkitehtuurin historiassa toistuvasti ollut käyttöä La casa è caratterizzata da un alto tetto a mansarda. Si Alkuperäinen huvila ja sen a Tehtaankatu 32 C-D anche in un altro modo, oltre che come kiinteistökeinottelun palveluksessa.) tratta della forma dominante in tutta Eira. La sua popolarità arkkitehti Gustaf Estlander ideatore del piano regolatore: di fronte alla residenza si innal- Gustaf Estlanderin suunnittelemassa huvilassa katolla era dovuta tanto agli ideali stilistici di quel periodo quanto ai za la chiesa di mattoni rossi di Mikael Agricola, terminata nel on erityisen lennokas muoto. Siinä on taivutetut lappeet ja presupposti contenuti nel codice edilizio: senza limitare l’al- Italian suurlähettilään nykyisen residenssirakennuksen syn- 1935, che rappresenta il tardo periodo della sua produzione hieman korotettu keskiosa ns. säterikaton tapaan. Tällaiset tezza determinata del cornicione del tetto era possibile costru- tyhistoriassa on rinnakkain mainittava kaksi päävaihetta architettonica. kattomuodot olivat yleisenä ihanteena varsinkin pohjoismai- irvi sopra altri spazi. Successivamente si sfruttò questa oppor- ennen sen siirtymistä Italian valtiolle: alkuperäinen raken- sessa 1900-luvun alun huvila-arkkitehtuurissa. Taustalla on tunità anche in questa villa, nel momento in cui la soffitta fu nus, jonka arkkitehti Gustaf Estlander suunnitteli tohtori E. barokin ihailu. Huvilan Tehtaankatu 32 c-d kattomuoto tuo arredata formando un nuovo piano abitativo (il tetto a man- Roosille, ja uuden omistajan, liikemies Allan Hjeltin teet- La villa originale e il suo architetto Gus- mieleen Tukholman ritarihuoneen 1600-luvulta, lukuisten sarda, nella storia dell’architettura, ha ripetutamente giocato tämät muutokset, joiden suunnittelijana oli arkkitehti Eliel taf Estlander aateliskartanoiden erään esikuvan. Arkkitehti Estlander on un ruolo decisivo al servizio della speculazione immobiliare). Saarinen. kursailematta soveltanut tätä teemaa porvarillisen huvilan Nella villa progettata da Gustaf Estlander il tetto ha una Tohtori E. Roos hankki vuonna 1911 kaupungilta kaksi Nella storia della nascita dell’edificio che ospita l’attuale resi- tunnuspiirteeksi. forma particolarmente elevata: vi sono dei pannelli piegati e tonttia Eirasta Tehtaankadun ja Edelfeltintien väliltä, osoit- denza dell’Ambasciatore d’Italia devono essere contempora- Runsasmuotoiset päädyt kuuluvat yhteen korkeiden kat- una parte centrale rialzata che assomiglia a quella di un tet- teessa Tehtaankatu 32 c ja d.7 Tontit sijaitsevat jyrkällä, poh- neamente menzionate due fasi principali, che precedettero il tomuotojen kanssa. Eirassa vallitsee todellinen kilpailu eri to in stile carolino. I tetti con questa forma rappresentavano joiseen Tehtaankadulle laskevalla rinteellä. Tässä oli haas- passaggio allo Stato italiano: l’edificio originale, che l’architet- talojen koristeellisten päätymuotojen välillä. Estlanderin un ideale stilistico comune, soprattutto nell’architettura delle tetta talon suunnittelijalle, arkkitehti Gustaf Estlanderille. to Gustaf Estlander aveva progettato per il dottor E. Roos, e suunnitelmassa oli kolmekin erilaista päätyryhmää, lisäksi ville di inizio Novecento nei Paesi nordici. Sullo sfondo c’era Rakentamalla uusi huvila kahden yhdistetyn tontin keskelle i cambiamenti commissionati dal nuovo proprietario, l’uomo katonlappeita koristivat soikeat ns.häränsilmäikkunat. Kun l’ammirazione per il barocco. La forma del tetto della villa a voitiin naapureita vastaan molempiin suuntiin jättää väljät d’affari Allan Hjelt, progettati dall’architetto Eliel Saarinen. Eliel Saarinen muutti rakennusta, hän pani kattokerroksen Tehtaankatu 32 c-d fa venire in mente la Casa della Nobiltà di pihamaat. Tämä ratkaisu noudatti Eiran alkuperäisten ase- Il dottor Roos acquisì nel 1911 dal comune due terreni vielä paremmaksi, varsinkin Tehtaankadun puoleisen pää- Stoccolma del ‘600, un modello per numerosi manieri nobili. makaavoittajien ideoita. situati a Eira, tra Tehtaankatu ed Edelfeltintie, all’indirizzo julkisivun päädyn muokkaamisessa. L’architetto Estlander ha applicato senza remore questo tema, Noppamainen talo on tyypillinen eiralaishuvila, muita Tehtaankatu 32 c e d.7 I terreni sono situati su un ripido pen- Klassisilla pylväsjärjestelmillä on Estlanderin suunnitel- rendendolo il tratto caratteristico di una villa borghese. ehkä vielä koristeellisempi. Rinnetontti laskeutuu Edelfeltin- dio che scende verso nord, verso Tehtaankatu, la cui natura massa muihin eiralaistaloihin verrattuna poikkeuksellisen Gli elaborati frontoni fanno tutt’uno con le alte forme del tieltä Tehtaankadulle lähes kahden normaalin asuntokerrok- costituì una sfida per il progettista della casa, l’architetto tärkeä osuus. Tehtaankadun puolella pääsisäänkäynnin tetto. Nel quartiere di Eira esiste una vera e propria gara tra i sen verran. Alempaan, kellarikerrokseen noustiin Estlande- Gustaf Estlander. Costruendo una nuova villa nel mezzo di päällistä altaania kannattavat toskanalaiset kolonnit. Ko- frontoni ornamentali delle varie ville. Nel progetto di Estlan- rin suunnitelmissa Tehtaankadun puolelta talon julkisivun due terreni unificati si potevano creare degli ampi cortili in rinttilaiset pilasterit, osittain pareittain asetellut, kiertävät der ci sono tre differenti gruppi di frontoni. I pannelli del tetto suuntaisia ramppeja myöten. Kellarikerros sai päivänvaloa entrambe le direzioni verso i terreni confinanti. Tale solu- talon koko pääkerrosta. Tämä antaa tietysti lisää loistoa inoltre erano decorati da finestre ovali, denominate ad occhio Tehtaankadun puolelta ja sivuilta. Siellä oli eteisen lisäksi zione si atteneva alle idee dei pianificatori originali di Eira. huvilalle. Klassiset pylväät tekivät paluuta suomalaiseenkin di bue. Quando Eliel Saarinen modificò l’edificio, migliorò 32 33 arkkitehtuuriin 1910-luvun alussa, ns. kansallisromanttisen ulteriormente il sottotetto, specialmente nell’elaborazione del tontille tässä esikaupunkikorttelissa”.11 Helsingin kaupungin 1905 una panoramica sull’architettura finlandese del periodo arkkitehtuurin valtakaudella 1800-luvun viimeisiltä vuosilta frontone della facciata principale che dà su Tehtaankatu. historiassa Estlander saa osakseen maininnan Marius af Sc- tra il 1880 e il 1905, immediatamente successivo all’affermar- 1900-luvun alkuun niitä oli pidetty anakronistisina. Est- Nel progetto di Estlander, i colonnati classici rivestono una hulténin Helsingin rakennustaidetta 1875–1918 koskevassa si della nuova architettura Jugend in Finlandia. Di Estlander lander oli kuitenkin jo aikaisemmin mielellään käyttänyt parte eccezionalmente importante rispetto alle altre ville di katsauksessa: ”…hyvin tuottelias, mutta varsin epätasainen. dice: “I suoi lavori dimostrano talvolta una libertà così libera da uhkeita pylväs- ja pilasterisommitelmia kerrostaloissaan, Eira. L’altana sopra l’entrata principale di Tehtaankatu è so- Uudenmaan Purjehduskerhon paviljongissa Valkosaarenka- catene che è difficile parlare, in taluni casi, di architettura -or esimerkkinä Bulevardi 15–17 (1905–1906). Sirot, pienijakoi- stenuta da colonne toscane. I pilastri corinzi, sistemati parzial- rilla (1900), ajalle tyypillisessä, komeassa puurakennuksessa, ganizzata. Interessante tuttavia è l’edificio in Ullankatu 1 che, seksi ruudutetut ikkunat lisäävät huvilan korumaisuutta. mente in coppia, fanno il giro di tutto il piano principale della on synnynnäinen purjehtija Estlander luonut itselleen muis- se fosse stato un po’ più chiaro, avrebbe potuto essere una casa Oliko Estlander arkkitehtina omaperäinen? Ehkei eri- casa. Ciò ovviamente offre alla villa un ulteriore carattere di tomerkin, joka on hänen luonteensa arvoinen.”12 di grande effetto, soprattutto se i dettagli fossero stati maggior- tyisemmin, mutta kekseliäs hän oli. Hän yhdisteli eri tyy- eleganza. Le colonne classiche fecero ritorno anche nell’archi- Estlanderin arkkitehdintoiminnalle Helsingissä tuli mente elaborati. È molto pittoresca, molto vivace, molto adatta lielementtejä varsin ennakkoluulottomasti. Hän oli taitava tettura finlandese agli inizi degli anni ’10 del Novecento; nel pe- pakostakin lyhyt katko, kun hänen Kaivopuistoon suun- per un terreno situato in questo quartiere di periferia”.11 eklektikko, sanan parhaassa mielessä. Hän ei edustanut ns. riodo Nazional-romantico dell’architettura, tra gli ultimi anni nittelemansa kerrostalo Itäinen Puistotie 11 sortui raken- Nella storia di Helsinki, Estlander viene menzionato kansallisromantiikan juurevinta muotoa, mutta ei toisaalta dell’800 e l’inizio del ’900, essi erano considerati anacronisti- nustyön aikana vuonna 1907.13 Talo sai pilkkanimen Rase- nell’opera di Marius af Schultén dedicata all’architettura di myöskään tarkalleen noudattanut mannermaisen arkkiteh- ci. Estlander aveva tuttavia già precedentemente fatto uso di borg. Tämän rakennuksen luonnonkivijulkisivut ovat hyvä Helsinki nel periodo 1875-1918: “… molto produttivo, anche tuurin kuten wieniläis-jugendin radikaaleja uudistuspyrki- sontuose composizioni di colonne e pilastri nei suoi condomini, esimerkki Estlanderin kyvystä siirtyä kevyesti tyylilajista se piuttosto discontinuo. Nel padiglione del Circolo della myksiä. Tätä taustaa vasten ymmärtää, ettei hän saavutta- come per esempio a Bulevardi 15-17 (1905-1906). Le finestre toiseen: ne edustavat meillä harvinaista venetsialaista tai Vela di Valkosaarenkari (1900), un edificio di legno bello e nut aikalaiskriitikkojen suosiota, mutta rakennuttajien kyllä. snelle, a piccoli riquadri evidenziano la preziosità della villa. lähes maurilaista uusgotiikkaa. Myöhemmin hän keskittyi tipico del periodo, Estlander, velista appassionato, ha creato Arkkitehti Gustaf Estlander (1876–1930) saavutti aluksi Era originale Estlander come architetto? Non in maniera yhä enemmän eleganttien purjeveneiden konstruointiin, per sé un cenotafio degno del suo carattere”.12 mainetta kilpailuissa menestyvänä pikaluistelijana ja pur- particolare, ma era certo pieno di risorse. Connetteva diversi päätoimisesti 1910-luvun puolivälistä lähtien. Tällä alalla L’attività di Estlander a Helsinki subì una breve, forzata in- jehtijana, sitten myös venesuunnittelijana.9 Hän valmistui elementi stilistici senza grandi pregiudizi. Era un abile ecletti- hän saavutti lähes johtavan aseman Pohjoismaissa. Vielä- terruzione quando il condominio a Itäinen Puistotie 11, da lui arkkitehdiksi Polyteknisestä opistosta vuonna 1898 ja toimi co, nel senso migliore della parola. Non rappresentava la for- kin purjehtivana esimerkkinä hänen suunnittelemistaan progettato, crollò durante i lavori nel 1907.13 Alla casa fu af- arkkitehtina aluksi yhteistyössä John Settergrenin kanssa. ma più radicale del Nazional-romanticismo, ma d’altra parte veneistään on arkkitehti Sigurd Frosterukselle rakennettu fibbiato l’efferato nomignolo di Raseborg (con riferimento alle Arkkitehtina Estlander on jäänyt melko tuntemattomak- non osservava con precisione le aspirazioni al rinnovamento 8 m luokan purjevene Sphinx. Estlander muutti vuonna rovine dell’omonimo castello medievale). Le facciate di pietra si, siitä huolimatta että hän runsaan vuosikymmenen ajan dell’architettura continentale, come i radicali dello Jugend di 1920 Ruotsiin, jossa hänen legendaarinen maineensa ve- naturale di questo edificio sono un bell’esempio della capacità 1900-luvun alussa vaikutti monessa kohdassa Helsingin Vienna. Su questo sfondo si comprende perché non era popo- neiden kehittäjänä ja purjehtijana jatkui. di Estlander di muoversi con facilità tra uno stile e l’altro: esse kaupunkikuvaan. Hänen työluettelonsa käsittää reilusti yli lare tra i critici del periodo, ma lo era invece tra i costruttori. rappresentano uno stile neogotico veneziano, quasi moresco, da 20 helsinkiläistaloa vuosilta 1900–1915. Pelkästään vuosien L’architetto Gustaf Estlander (1876-1930) diventò noto noi raro. Successivamente Estlander si concentrò con intensità 1903–1907 välillä hän suunnitteli noin 15 suurta kerrostaloa prima come pattinatore e velista di successo nelle competi- Uusi omistaja Allan Hjelt ja arkkitehti sempre maggiore sulla progettazione di barche a vela sempre Kruununhakaan, Kamppiin ja Etelä-Helsinkiin. Suurin on zioni, in seguito anche come progettista di barche.9 Si laureò Eliel Saarisen tekemät uudistukset più eleganti. Questa divenne la sua attività principale a partire koko korttelin pituinen rakennus Albertinkatu 17–19 (1905– in architettura presso il Politecnico nel 1898 e lavorò come dalla metà degli anni ’10 del ’900. In questo settore raggiunse 1907), jonka päätyihin hän mielenkiintoisella tavalla sulaut- architetto inizialmente in collaborazione con John Setter- Helsingin kaupungin kiinteistötietojen mukaan leskirouva M. una posizione di predominanza quasi assoluta nei paesi nordici. ti vanhempia uusrenessanssikauden kerrostaloja.10 gren. Come architetto Estlander è rimasto alquanto scono- Roos myi vuonna 1916 talon tontteineen insinööri, liikemies La Sphinx, una 8 metri costruita per l’architetto Sigurd Froste- Aikalaiskritiikki ei kuitenkaan ollut erityisen suopea Est- sciuto, nonostante che per più di un decennio avesse lasciato Allan Hjeltille. Uusi omistaja oli vanhan turkulaisen liike- rus, costituisce un esempio di barca a vela da lui progettata che landerin arkkitehtuurille. Arkkitehti Waldemar Wilenius la sua impronta sull’immagine di Helsinki in più di una zona mies- ja kulttuurisuvun jäsen. Allan Hjelt (1885–1945) opiskeli naviga ancora. Estlander si trasferì nel 1920 in Svezia, dove la julkaisi vuonna1905 katsauksen Suomen rakennustaiteesta della città. L’elenco delle sue opere comprende ben oltre 20 tekstiili-insinööriksi. Perheen omaisuus perustui Turun Ver- sua fama leggendaria di progettista di barche a vela e di velista vuosina 1880–1905, kohta sen jälkeen kun uusi jugendark- case a Helsinki tra il 1900 e il 1915. Solo nel periodo tra il katehtaan (Åbo Klädesfabrik) omistukseen. Hjelt kuului nii- continuò a prosperare. kitehtuuri oli tehnyt läpimurtonsa Suomessa. Estlanderista 1903 e il 1907 progettò una quindicina di grandi condomi- hin suomalaisiin liikemiehiin, jotka rikastuivat ensimmäisen hän toteaa: ”Hänen työnsä osoittavat tosin toisinaan niin ni a Kruununhaka, a Kamppi e nella parte sud della città. maailmansodan aikana Venäjän ruplan vaihtokurssin muu- kahlitsematonta vapautta, että useiden niiden kohdalla tus- Il maggiore dei progetti è l’edificio ubicato ad Albertinkatu toksista. Hän oli 1910-luvun lopulla yksi Suomen rikkaimpia Le novità introdotte dal nuovo proprietario kin voi puhua järjestyneestä arkkitehtuurista. Mielenkiin- 17-19, lungo quanto tutto il quartiere (1905-1907), sui cui henkilöitä ja kuului maan varhaisiin henkilöauton omistajiin. Allan Hjelt e dall’architetto Eliel Saarinen toinen on kuitenkin rakennus Ullankatu 1, josta, jos se olisi frontoni egli fuse in modo interessante motivi di precedenti Hän oli myös perinyt suuren taidekokoelman, jota hän par- mieluiten ollut vähän selkeämpi, olisi voinut tulla vaikut- condomini del periodo neorinascimentale.10 haina vuosinaan kartutti. Hän lahjoitti pääosan kokoelmas- Secondo i dati del catasto del comune di Helsinki, la vedova del tava talo, varsinkin jos detaljit olisivat olleet työstetympiä. La critica contemporanea tuttavia non era favorevole alla taan Åbo Akademille, jonka perustajiin hän lukeutui, ja sinne dottor Roos vendette nel 1916 la casa e il terreno ad Allan Hjelt, Se on näet hyvin pittoreski, hyvin eloisa, mikä sopii hyvin sua architettura. L’architetto Waldemar Wilenius pubblicò nel muodostettiin Allan & Bo Hjeltin taidesäätiö.14 ingegnere e uomo d’affari. Il nuovo proprietario apparteneva 34 35

Hjelt operoi myös kiinteistöalalla ja mm. perusti Hel- ad un’antica famiglia di uomini d’affari e di cultura di Turku. joitakin uusia takkoja, eteläsivun huonesarjan päätteenä on Le facciate furono mantenute per lo più con l’aspetto pro- sinkiin Ab Centralgatan Oy:n, joka hankki tontteja uuden, Egli (1885-1945) studiò e diventò ingegnere tessile. La ricchezza säilynyt Saarisen suunnitelmaan kuulunut takkanurkkaus. gettato da Estlander. Le modifiche apportate agli spazi inter- Helsingin keskustaan raivattavan Keskuskadun seuduilta. della famiglia si basava sulla proprietà della Turun Verkatehdas Pääkerroksen uudelleen muotoilussa näkyvät Saarisen tai- ni si riflettono anche nelle facciate rappresentando come una Tässä yhteydessä arkkitehti Eliel Saarinen tuli Hjeltin yh- (Åbo Klädesfabrik). Hjelt faceva parte di quel gruppo di uomini dot, vaikka eivät niinkään tyylipiirteet. Koko kerroksesta on fase nuova dell’abitazione. Il sottotetto fu munito di nuove e tiökumppaniksi: Saarinen laati 1900-luvun alkuvuosikym- d’affari finlandesi che si arricchirono durante la prima guerra muodostettu edustava, toisiinsa avautuvien tilojen huonesarja. più larghe finestre adatte ai nuovi spazi abitativi. Il frontone di meninä suunnitelmia muutamaa Helsingin keskustaan mondiale grazie alle variazioni di corso del rublo russo. Verso Vaihtelevia läpinäkymiä tiloista toisiin artikuloivat erilaiset Tehtaankatu fu riformulato da Saarinen in maniera più deco- muokattavaa liikekatua varten, näistä Hjeltin ja Saarisen la fine degli anni ’10 del 1900, egli era una delle persone più kaariaukot. Erityisen hieno perspektiivi avautuu keskihallista rativa. Gli altri lati furono muniti di finestre, sporgenti dal tetto yhteinen hanke Keskuskatu suunniteltiin vuonna 1916. Kun ricche della Finlandia e fu uno dei primi possessori di automo- kolmen aukon välityksellä etelänpuoleiseen puutarhasaliin. come dei bulbi, mutuando le forme già elaborate da Estlander Hjelt samana vuonna hankki itselleen huvilan Tehtaankatu bile. Aveva anche ereditato una grande collezione d’arte, che Ullakon asuinkerroksessa ovaalilla kattoikkunalla varus- sul lato occidentale. 32 c-d, oli luonnollista, että juuri Saarinen, maan muuten- nei suoi anni migliori aveva contribuito ad arricchire. Regalò la tettu keskihalli on kokoavana tilana. Muuten vaihtelevat, va- Sul lato meridionale del piano principale l’accesso al giar- kin johtava arkkitehti, kiinnitettiin suunnittelemaan taloon maggior parte della sua collezione alla Åbo Akademi, di cui fu lossa kylpevät ikkunasyvennykset antavat huoneille erityistä dino fu migliorato e fu ampliato: furono aggiunte finestre, poi sen uuden omistajan kaipaamia muutoksia. Ne toteutettiin uno dei fondatori e dove fu creata la fondazione per l’arte Allan kodikkuutta. Talossa on myös säilynyt Saariselle tunnus- trasformate in finestre francesi e fu costruita una piccola sca- vuoteen 1917 mennessä.15 & Bo Hjelt.14 omaisia, sisäkkäisiin peileihin perustuvia puuovia. linata scoperta verso il giardino. L’aspetto della casa fu dotato Tavoitteena olivat edustavat tilat vastaanotoille ja taide- Hjelt operava anche nel settore immobiliare e fondò a Hel- Arkkitehti Eliel Saarinen (1873–1950) on Suomen kaikki- di forme ancora più abbondanti e più decorate, ma in questo kokoelmille, samalla kun perhe sai entistä väljemmän huo- sinki, tra l’altro, la società Ab Centralgatan Oy, che acquistava en aikojen tunnetuin arkkitehti Alvar Aallon rinnalla. Tässä lavoro di modifica sono pochi i tratti tipici dell’architettura di neiston. Saarisen suunnittelemat muutokset pohjautuivat terreni nella zona di Keskuskatu, la cui creazione era prevista yhteydessä ei ole tarpeen esitellä häntä tarkemmin. Voidaan Saarinen. suuressa määrin Estlanderin alkuperäiseen suunnitelmaan nel centro di Helsinki. In questa occasione l’architetto Eliel kuitenkin kysyä, mihin Villa Hjeltin suunnittelu sijoittuu Saa- Sui mutamenti apportati agli spazi interni influì l’intro- ja sen kunnioittamiseen. Tehtaankadulta johdettiin uusi Saarinen divenne socio di Hjelt: nei primi decenni del ‘900 egli risen työssä ja tuotannossa. Saarisen työn alkuvaihe, jolloin duzione del riscaldamento centralizzato. I vecchi caminetti kivinen avoporras ylös pääsisäänkäynnille. Pääovi uusit- preparò dei progetti per alcune vie commerciali da edificare hän oli yhteistyössä arkkitehtien Herman Geselliuksen ja furono eliminati e Saarinen ne progettò di nuovi. Al termine tiin Saariselle tyypilliseen muotoon. Eteistilat järjestettiin nel centro di Helsinki; il principale di questi progetti, quello Armas Lindgrenin kanssa, käsittää Suomen ns. kansallisro- della serie di stanze nell’ala meridionale è stato conservato uudestaan. Pääkerroksen tiloja avarrettiin edustavaksi tila- comune tra Hjelt e Saarinen per Keskukatu, fu predisposto nel manttisen arkkitehtuurivaiheen pääteoksia, kuten Kansallis- l’angolo caminetto che faceva parte del progetto di Saarinen sarjaksi. Vanha keittiö muodostettiin uudeksi ruokasaliksi. 1916. Quando Hjelt nello stesso anno acquisì per sé una vil- museon, mutta myös kansainvälistä huomioita saaneita huvi- (nella hall centrale c’era un caminetto di Saarinen successi- Keittiö siirrettiin kellarikerrokseen ja sinne johdettiin uusi la a Tehtaankatu 32 c-d fu naturale che proprio Saarinen, il loita, kuten arkkitehtien oma Hvitträsk tai Viipurin edustalle vamente eliminato). Nel nuovo aspetto del piano principale huoltoporras. Itäsivun porrastorni purettiin, uuteen ruoka- maggior architetto nel paese, fosse incaricato di progettare la rakennettu Suur-Merijoki. Näihin ei Villa Hjeltiä mitenkään è evidente l’abilità di Saarinen, anche se non i suoi tratti saliin saatiin tällä tavalla valoisa ikkunarivi. Koko ullak- casa e i mutamenti auspicati dal suo proprietario. Essi furono voi verrata, eiralaishuvila on sentään vain muutostyö. stilistici caratteristici. Tutto il piano è stato trasformato in kokerros muokattiin lämpimiksi tiloiksi, yksityisluonteisem- realizzati entro il 1917.15 Samaan aikaan kun Saarisen pääteos Suomessa, Hel- una serie di stanze che si aprono l’una nell’altra. Prospettive miksi perheen asuintiloiksi. L’obbiettivo era quello di ottenere degli spazi di rappresen- singin rautatieasema oli rakenteilla, Saarinen omistautui mutevoli da una stanza all’altra vengono articolate da aper- Julkisivut säilyivät peruspiirteiltään Estlanderin suun- tanza per i ricevimenti e le collezioni d’arte. Allo stesso tempo 1910-luvulla ennen muuta suurille asemakaavasuunnitel- ture ad arco. Una prospettiva particolarmente bella si apre nittelemassa asussa. Tilojen muutokset näkyvät kuitenkin la famiglia avrebbe avuto a disposizione un appartamento più mille. Niistä Munkkiniemi-Haagan suunnitelma valmistui attraverso tre aperture dallo stanzone centrale sulla sala del uutena vaiheena myös julkisivuissa. Kattokerros sai uusia spazioso. Le modifiche progettate da Saarinen si basavano in vuonna 1915 ja Suur-Helsinki -suunnitelma vuonna 1918. giardino posta a sud. asuintiloja varten uudet tai laajennetut ikkunat. Tehtaan- larga misura sul progetto originale di Estlander e sullo sviluppo Rinnan liiketalojen ja monumentaalisten kaupungintalojen Nel piano abitativo della soffitta la stanza centrale, prov- kadun päädyn Saarinen muotoili samalla uudestaan entistä di tale progetto. Si costruì una nuova scalinata scoperta che kanssa Saarinen suunnitteli 1910-luvulla edelleen merkittä- vista di lucernario in forma ovale, funge da spazio aggre- koristeellisempaan muotoon. Muille sivuille avattiin katosta portava da Tehtaankatu all’entrata principale. La porta prin- viä huviloita, joista tärkeimpiä on Villa Keirkner Helsingin gante. Le rientranze delle finestre, mutevoli e immerse nella kupumaisesti ulos työntyvien ikkunoiden sarjat, muunnellen cipale fu rinnovata assumendo una forma tipica dello stile di Kaivopuistossa vuosilta 1916–18, eräänlaisena kokonaistai- luce, danno alle stanze una caratteristica di particolare calo- Estlanderin länsisivulla jo hahmottelemaa muotoa. Pää- Saarinen. Il vestibolo fu ristrutturato e le stanze del piano prin- deteoksena toteutunut suunnitelma. Näinä vuosina Saarisen re domestico. La casa ha anche conservato le porte di legno kerroksen eteläsivulla yhteyttä puutarhaan parannettiin ja cipale furono ampliate e convertite in una serie di stanze di rap- avustajana Hvitträskin ateljeessa oli tuleva asemakaavaopin a vetri concentrici, tipiche dello stile di Saarinen. avarrettiin: ikkunoita lisättiin ja ne muutettiin ranskalaisiksi presentanza. La vecchia cucina fu ristrutturata e trasformata in professori Otto-I. Meurman, jota Tytti Valto onnistui haas- L’architetto Eliel Saarinen (1873-1950) è il più famoso ikkunoiksi, ja puutarhaan johdettiin pieni avoporras. Talo una nuova sala da pranzo. La cucina fu spostata in cantina, ed tattelemaan myös Villa Hjeltin osalta. Meurman on ilmei- architetto finlandese assieme ad Alvar Aalto. Non è qui ne- sai ulkopuolelta entistä runsasmuotoisemman ja koristeel- era raggiungibile per mezzo di una nuova scala di servizio. La sesti ollut avustavana suunnittelijana tässä rakennuksessa, cessario presentarlo nel dettaglio. Ci si può tuttavia chiede- lisemman ilmeen, mutta Saarisen muulle arkkitehtuurille torre a scale dell’ala orientale fu eliminata, permettendo così joka vaatimattomampana kohteena suunniteltiin samalla re dove si collochi la progettazione di Villa Hjelt nel lavoro tyypillisiä piirteitä on tässä muutostyössä vain vähän. la realizzazione di una fila di finestre luminose. Tutto il piano huolella kuin Saarisen merkkiteokset.16 e nella produzione di Saarinen. La fase iniziale del lavoro Sisätilojen muutoksiin vaikutti siirtyminen keskuslämmi- della soffitta fu ristrutturato e divenne un ambiente caldo e pri- Joitakin vuosia Suomen itsenäistymisen jälkeen Saarinen di Saarinen, quando cooperava con gli architetti Herman tykseen. Vanhat takkauunit purettiin. Saarinen suunnitteli vato, dove avrebbe vissuto la famiglia. suuntautui Yhdysvaltoihin, jonne hän muutti lopullisesti Gesellius e Armas Lindgren, comprende le opere principali 36 37 vuonna 1923. Siellä alkoi hänen elämäntyönsä toinen pää- del periodo nazional-romantico dell’architettura finlandese, Edustava huvila voitiin lähes sellaisenaan ottaa käyttöön Hjelt, Ambasciatore di Finlandia a Berlino). All’architetto Gu- vaihe. come il Museo Nazionale, ma anche ville che hanno suscita- lähettilään residenssinä. Rakennuksen päätilat ja suurin osa staf Strengell era stato affidato il compito di acquisire in varie to interesse a livello internazionale, come Hvitträsk o come kiinteistä sisustuksistakin on sitten säilytetty. Irtokalustus parti d’Europa un mobilio che fosse consono alle necessità della Suur-Merijoki, costruita nei pressi di Vyborg. Villa Hjelt non ja taideteokset ovat sitä vastoin kauttaaltaan Italian valtion corte. Egli fu mandato in Germania per presentare Villa Hjelt Episodi talon historiassa: può essere paragonata a queste opere: la villa di Eira non è hankkimia. Eliel Saarisen ihanne oli rakennus kokonais- a colui che era stato scelto quale re con una cartella che con- Suomen kuningasseikkailu che una ristrutturazione. taideteoksena, jossa arkkitehti suunnitteli sisätilat viimeistä teneva 37 fotografie della villa. Il progetto tuttavia svanì senza Nello stesso momento in cui l’opera principale di Saarinen, piirtoa ja irtokalusteita myöten. Tämä ihanne oli toteutunut lasciare traccia, nemmeno in quella che avrebbe dovuto essere Villa Hjelt koettiin Saarisen suunnittelemien muutosten la stazione ferroviaria di Helsinki, era in costruzione, egli si Saarisen omasta Hvitträskistä lähtien monissa hänen suun- la residenza. L’entusiasmo monarchico aveva colpito parecchie jälkeen hyvin edustavaksi, mikä sai todistuksen Suomen dedicò negli anni ’10 del 1900 soprattutto a grandi progetti nittelemissaan huviloissa. Saarinen oli myös Villa Hjeltiä personalità: lo dimostra l’ambizioso progetto di Eliel Saarinen historiassa erikoisen episodin kautta. Vuonna 1918 vasta urbanistici. Il progetto per Munkkiniemi-Haaga fu portato varten suunnitellut uusia kalusteita.18 Kaikki tämä, taideko- del 1918 per la Grande Helsinki, nel quale la principale arte- itsenäistyneestä maasta oltiin hetken aikaa havittelemas- a termine nel 1915 e il progetto per Suur-Helsinki nel 1918. koelmia myöten, vietiin pois talosta Hjeltin perheen muut- ria di comunicazioni che superava il Golfo di Töölö portava il sa monarkiaa ja Suomeen oltiin kutsumassa kuningasta. Assieme agli edifici commerciali e alle sedi monumentali dei taessa sieltä. Uudet Italian lähettilään residenssiin hankitut nome di Kungsavenyn, Viale del Re.17 Tähän rooliin oli valittu Hessenin prinssi Friedrich Karl, municipi, Saarinen progettò anche notevoli ville, tra le quali irtokalusteet ja taideteokset täyttävät talon tilat sopivalla joka jo oli suostunut ottamaan tehtävän vastaan. Vanha la piu’ importante è Villa Keirkner a Kaivopuisto, un proget- tavalla – tämä aihe ei kuitenkaan kuulu tämän artikkelin keisarillinen linna eli nykyinen presidentin linna piti kun- to realizzato comè una specie di opera d’arte totale. In quegli piiriin. La casa come residenza dell’Ambasciatore nostaa kuninkaan hovia varten ja sinne piti hankkia uusia anni, quale assistente di Saarinen presso l’atelier di Hvitträsk, Pieniä muutoksia ja lisäyksiä taloon ja sen tontille on d’Italia sisustuksia. Samalla oli ehdotettu, että maan hallitus hank- operava Otto I. Meurman, futuro professore di scienza della kuitenkin vuosikymmenten mittaan tehty. Saarisen suunni- kisi Villa Hjeltin kuningasperheen yksityiseksi residenssiksi pianificazione urbanistica, che Tytti Valto riuscì ad intervi- telmien mukaiset ruokasalin hienoruutuiset ikkunat on jos- Lo stato italiano acquistò la villa e il terreno sito a Tehtaan- (yksi kuningashankkeen monista edistäjistä oli Suomen lä- stare anche riguardo a Villa Hjelt. Meurman ha agito eviden- sakin vaiheessa muutettu suuriruutuisiksi, ehkä ulos avau- katu 32 C-D da Allan Hjelt nel 1925. Alla base della vendita hettiläs Berliinissä, Edvard Hjelt). Arkkitehti Gustaf Stren- temente da assistente progettista in questo progetto, che pur tuvan näkymän vuoksi. Samoin on puutarhaan avautuvat c’erano le difficoltà economiche nelle quali era incorso Hjelt. gell sai tehtäväkseen hankkia asianmukaista kalustoa hovia essendo un lavoro minore fu svolto con la stessa cura che si ikkunat ja ovet muutettu, tässä tapauksessa metallirakentei- La sua società principale era fallita e, d’altra parte, egli intrat- varten eri puolilta Eurooppaa. Hänet lähetettiin myös Sak- riscontra nelle grandi opere di Saarinen.16 siksi. Matala, niukkailmeinen autotallirakennus pystytettiin teneva rapporti stretti con l’Italia. Nel 1924 era stato nomi- saan esittelemään Villa Hjeltiä aiotulle kuninkaalle, muka- Qualche anno dopo la dichiarazione di indipendenza della rakennuksen itäpuolelle Edelfeltintien puoleisen pihan taus- nato Console Generale d’Italia in Finlandia. Hjelt agiva da naan kansio, jossa oli tiettävästi 37 kuvaa huvilasta. Koko Finlandia Saarinen si trasferì negli Stati Uniti, dove prese resi- talle vuonna 1953 tehdyn suunnitelman mukaan. Pääpiirus- agente per le esportazioni dell’industria forestale finlandese hanke kuitenkin raukesi, jättämättä jälkiä myöskään aiot- denza definitiva nel 1923. Là ebbe inizio la seconda fase della tukset laati V. Öller.19 dirette verso l’Italia e aveva uffici sia a Helsinki che a Milano. tuun residenssiin. Monarkia-innostus tempaisi kuitenkin sua opera. Arkkitehti Vezio Nava suunnitteli silloisen suurlähetti- La bella villa poté essere adibita a residenza dell’Ambascia- monet johtavat persoonallisuudet mukaansa. Siitä todistaa lään pyynnöstä vuonna 1979 katujen varsille rakennetut uu- tore quasi senza modifiche. Le stanze principali dell’edificio e myös Eliel Saarisen loistelias Suur-Helsinki -suunnitelma det “rautakeihäs-aidat”. Tehtaankadun puolella aita raken- la maggior parte dell’arredamento fisso sono stati conservati. vuodelta 1918, jossa uuden Töölönlahden yli kulkevan Un episodio nella storia della casa: nettiin vanhan graniittisokkelin päälle. Portti varustettiin I mobili e le opere d’arte sono al contrario state acquisite dal- pääväylän nimeksi annettiin Kungsavenyn, Kuninkaan­ l’avventura monarchica della Finlandia kaaripäätteellä. Edelfeltintien puolella vanhan graniittisok- lo Stato italiano. L’idea di Saarinen era quella di un edificio avenue.17 kelin päälle ja vanhojen graniittitolppien väliin rakennettu come opera d’arte, dove l’architetto progettava tanto gli spazi Villa Hjelt, dopo le modifiche progettate da Saarinen, era con- aita korvasi puisen säleaidan.20 Kysymyksessä oli käytännön interni che i mobili fino nei minimi particolari. Questo sogno siderata molto elegante, circostanza che fu confermata da un sanelema, mutta samalla hienovarainen täydennys vanhaan era stato realizzato, da Hvitträsk in poi, in molte ville da lui Talo Italian suurlähettilään residenssinä evento particolare nella storia della Finlandia. Nel 1918, poco huvilaympäristöön. Vezio Nava (s. 1936) on italialaissyntyi- progettate. Saarinen aveva progettato nuovi mobili anche per dopo la dichiarazione di indipendenza, si tentava di instaurare nen arkkitehti, joka opiskeli Helsingissä Teknillisen korkea- Villa Hjelt.18 Tutto questo, ivi comprese le collezioni d’arte, Italian valtio osti vuonna 1925 huvilan ja tontin Tehtaanka- una monarchia e quindi si stava cercando un re per il Paese. koulun arkkitehtiosastossa ja valmistui sieltä vuonna 1964. fu portato via al momento del trasloco della famiglia Hjelt. I tu 32 c-d Allan Hjeltiltä. Myynnin taustalla olivat Hjeltille Per ricoprire questa carica era stato individuato Federico Car- Hän työskenteli pitkään vuosina 1961–1984 arkkitehtitoi- nuovi mobili e le nuove opere d’arte acquisite per la residenza koituneet taloudelliset ongelmat. Hänen pääyrityksensä oli lo, principe d’Assia, che aveva acconsentito. Il vecchio palazzo misto Alvar Aallon palveluksessa ja osallistui siellä keskei- dell’Ambasciatore d’Italia riempiono gli spazi della casa in tehnyt vararikon. Hjeltillä oli toisaalta läheiset suhteet Itali- imperiale, l’attuale palazzo presidenziale, doveva essere ristrut- senä henkilönä mm. Italiaan Riolaan rakennetun kirkon una maniera adeguata; comunque questo tema non rientra aan. Hänestä tuli vuonna 1924 Italian pääkonsuli Suomessa. turato per la corte reale e doveva essere munito di un nuovo suunnitteluun. nell’ambito di questo articolo. Hjelt alkoi myös toimia suomalaisen metsäteollisuuden Ita- arredamento. Allo stesso tempo fu proposto che il governo Piccole modifiche e aggiunte alla casa e al terreno sono liaan suuntautuneen viennin agenttina, jolla oli toimipisteet acquisisse Villa Hjelt quale residenza privata della famiglia state effettuate nel corso dei decenni. Helsingissä ja Milanossa. reale (uno dei promotori del progetto monarchico era Edvard 38 39

Viitteitä ja kommentteja Le finestre della sala da pranzo con i piccoli riquadri elegan- 15 Rakennuslupapiirustukset 1916. Helsingin kaupungin rakennus- 3) Dei parchi di Helsinki si parla nell’opera di Maunu Häyrynen, ti progettate da Saarinen sono state ad un certo punto sostituite valvontaviraston arkisto. Maisemapuistosta reformipuistoon. Helsingin kapunkipuistot 1 Tytti Valto, Työluettelo – Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu. con finestre a riquadri grandi, forse per la veduta. Parimenti, le 16 Valto 1990, s. 324, Villa Hjeltiä koskeva viite 5. ja puistopolitiikka 1880-luvulta 1930-luvulle, Helsinki, 1994. I Teoksessa Marika Hausen ym., Eliel Saarinen. Suomen aika. Suo- finestre e le porte che danno sul giardino sono state sostituite, 17 Anders Hulden, Kuningasseikkailu Suomessa 1918. Helsinki 1988. parchi di Eira a pag. 159. men rakennustaiteen museo 1990, s. 324. Perusteellinen katsaus in questo caso, con infissi di metallo. La costruzione bassa e Mm. s. 164–169. Epäselvää on, mitkä Strengellin hankituttamis- 4) Aström, 1957, p. 259. Helsingin jugendarkkitehtuuriin ja sen tekijöihin on teos Jonat- anonima che ospita il garage è stata posta nella parte orientale ta kalusteista oli ajateltu linnaan, mitkä mahdollisesti kuninkaan 5) Eliel Saarinen, Munkkiniemi-Haaga ja Suur-Helsinki, Helsinki, han Moorhouse, Michael Carapetian, Leena Ahtola-Moorhouse, del giardino che dà su Edelfeltintie in base al progetto del 1953, yksityiseen residenssiin. Kuningashankkeen kariuduttua kalusteita 1915, le citazioni da pag. 92 e 95. Helsingin jugendarkkitehtuuri 1895–1915. Helsinki 1987. Kirjassa le cui linee generali sono di V. Öller.19 myytiin huutokaupassa ja niitä on joutunut eri puolille yksityis- 6) Brunila, 1955, pagg. 32-33. käsitellään myös Eiraa. Talo Tehtaankatu 32 c-d mainitaan vain L’architetto Vezio Nava ha progettato, su richiesta dell’Am- omistukseen. Opettajallani, professori Nils Erik Wickbergillä oli 7) Le informazioni relative al proprietario del terreno e alle modi- alueen rakennuksia koskevassa luettelossa s. 284. basciatore di allora, i nuovi “recinti di lance di ferro” (1979). olohuoneessaan suuri, kuninkaan hoviin aiottu matto. fiche: Schede catastali. Archivio dell’ufficio statistico. Archivio 2 Lukuisista Eiran ja Helsingin eteläisten kaupunginosien suunnitte- Quello su Tehtaankatu è stato costruito sul vecchio basamento 18 Anna-Lisa Amberg, Teosluettelo – sisustuksia, taideteollisuutta ja municipale di Helsinki. lua käsittelevistä julkaisuista perustavaa laatua oleva lähde on teos di granito. Il cancello è stato munito di una rifinitura ad arco. maalauksia. Teoksessa Marika Hausen ym., Eliel Saarinen. Suo- 8) Disegni per il conseguimento del permesso di costruzione, 1911. Birger Brunila, Asemakaava, teoksessa Helsingin kaupungin histo- Su Edelfeltintie, il recinto costruito sul vecchio basamento e men aika. Suomen rakennustaiteen museo 1990, s. 243. Archivio dell’Ufficio Licenze Edilizie di Helsinki. ria, IV osa, ensimmäinen nide. Ajanjakso 1875–1918. Helsingissä tra i vecchi pali di granito ha sostituito il recinto di legno ad 19 Rakennuslupapiirustukset 1953. Helsingin kaupungin rakennu- 9) Su Gustaf Estlander: Uppslagsverket, Finland 1, Ekenäs, 2003 1955. Etelä-Helsingistä s. 9–13, Eirasta s. 31–33. Helsingin kau- assicelle.20 Si tratta di una novità dettata dalla necessità, ma svalvontaviraston arkisto. 10) Sugli edifici progettati da Estlander, tra l’altro, Juha Ilonen, pungin muotoutumisen verraton historiateos on Sven-Erik Åström, allo stesso tempo una integrazione discreta nel vecchio milieu 20 Rakennuslupapiirustukset 1979. Helsingin kaupungin rakennus- Kolmas Helsinki. Kerroksia arjen arkkitehtuurissa, Helsinki, Samhällsplanering och regionsbildning i kejsartidens Helsingfors. di ville. Vezio Nava (nato nel 1936) è un architetto di origine valvontaviraston arkisto. Puhelinhaastattelu arkkitehti Vezio Na- 2013. Albertinkatu 17-19 a pagg. 56 e 57. Helsingfors 1957. Etelä-Helsingistä ja Eirasta mm. s. 222, 259. italiana, che ha studiato presso il dipartimento di architettura van kanssa toukokuussa 2014. Arkkitehti Nava on oli kurssitoverini 11) Waldemar Wilenius, Öfversikt af byggnadskonsten i Finland 3 Helsingin puistoista teoksessa Maunu Häyrynen, Maisemapuistos- del Politecnico di Helsinki, dove si è laureato nel 1964. Lavorò Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastossa. under åren 1880-1915. Nel periodico Tekniska Föreningen i ta reformipuistoon. Helsingin kaupunkipuistot ja puistopolitiikka a lungo, dal 1961 al 1984, presso lo studio architettonico di Al- Finland Förhandlingar, 31 marzo 1905, pag. 11. 1880-luvulta 1930-luvulle. Helsinki 1994. Eiran puistoista s. 159. var Aalto e ha partecipato, quale responsabile principale, alla 12) Marius af Schultén, Rakennustaide, nell’opera Helsingin kau- 4 Åström 1957, s. 259. progettazione della chiesa di Riola in Italia. pungin istoria, IV parte, I volume. Ajanjakso 1875-1918, Hel- 5 Eliel Saarinen, Munkkiniemi-Haaga ja Suur-Helsinki. Helsinki sinki, 1955, pagina 84 1915. Sitaatit s. 92, 95. Riferimenti e note: 13) Ilonen, 2013, pag. 230 e riferimento a pag. 257. 6 Brunila 1955, s. 32-33. 14) Su Hjelt, tra l’altro, Who was Allan Hjelt? http://www. 7 Tontin omistajatiedot ja niiden muutokset: Tonttikortit. Tilastotoi- 1) Tytti Valo, Työluettelo - arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu. hjeltfoundations.org/who-was-allan-hjelt.html, maggio 2014. miston arkisto. Helsingin kaupunginarkisto. Nell’opera Maria Hausen e altri, Eliel Saarinen. Suomen Aika. 15) Disegni per lil conseguimento del permesso di costruzione, 8 Rakennuslupapiirustukset 1911. Helsingin kaupungin rakennus- Suomen rakennustaiteen museo 1990, p. 324. Una panoramica 1916. Archivio dell’Ufficio Licenze Edilizie di Helsinki. valvontaviraston arkisto. esauriente sull’architettura Jugend e i suoi esponenti in Helsinki VILHELM HELANDER 16 Valto, 1990, pag. 324, rif. 5 concernente Villa Hjelt. 9 Gustaf Estlanderista mm. Uppslagsverket Finland 1, Ekenäs 2003. si trova nell’opera di Jonathan Moorhouse, Michael Carpeti- L’autore è Professore Emerito di Storia dell’Architettura 17) Anders Hulden, Kuningasseikkailu Suomessa 1918. Helsinki, 10 Estlanderin suunnittelemista rakennuksista mm. Juha Ilonen, Kol- an, Leena Antola-Moorhouse, Helsingin jugendarkkitehtuuri, all’Università di Tecnologia, Helsinki, ora Università Aalto 1988. Tra l’altro, pagg. 164-169. Non è chiaro quali dei mobili mas Helsinki. Kerroksia arjen arkkitehtuurissa. Helsinki 2013. Al- 1895-1915, Helsinki, 1987. Nel libro si parla anche di Eira. La Kirjoittaja on Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto–yliopiston fatti acquistare a Strengell fossero destinati per il palazzo e quali bertinkatu 17–19 s. 56, 57. casa di Tehtaankatu 32 C-D viene menzionata solo nell’elenco arkkitehtuurin historian emeritusprofessori per la residenza privata. Dopo che l’iniziativa monarchica fallì, 11 Waldemar Wilenius, Öfversikt af byggnadskonsten i Finland un- relativo agli edifici a pagina 284. i mobili furono venduti all’asta, dispersi tra vari proprietari pri- der åren 1880–1905. Aikakausikirjassa Tekniska Föreningens i 2) Fondamentale tra le opere che trattano la progettazione di Eira vati. Il mio insegnante, il Professor Nils Erik Wickerberg, aveva Finland Förhandlingar, den 31. mars 1905, s. 11. e dei quartieri meridionali della città : Birger Brunila, Asema- in salotto un grande tappeto, destinato alla corte reale. 12 Marius af Schultén, Rakennustaide. Teoksessa Helsingin kaupun- kaava. Nell’opera Helsingin kaupungin historia, IV parte, I 18) Anna-Lisa Amberg, Teosluettelo - arredamenti, design e qua- gin historia IV osa ensimmäinen nide. Ajanjakso 1875–1918. Hel- volume: 1875-1918, Helsinki, 1955. Informazioni su Helsinki dri. Nell’opera: Maria Hausen e altri, Eliel Saarinen. Suomen singissä 1955, s. 84 meridionale alle pagg. 9-13, su Eira alle pagg. 31-33. Un’opera Aika. Suomen rakennustaiteen museo, 1990, pag. 243. 13 Ilonen 2013, s. 230 ja viite s. 257. fondamentale sulla storia della formazione della città di Helsin- 19) Disegni per l’ottenimento del permesso di costruzione, 1953. 14 Hjeltistä mm. Who was Allan Hjelt? http://www.hjeltfoundations. ki è Sven-Erik Åström, Samhällsplanering och regionsbildning Archivio dell’Ufficio Licenze Edilizie di Helsinki. org/who–was–allan–hjelt.html, toukokuu 2014. i kejsartidens Helsingfors, Helsingfors. Informazioni su Helsinki 20) Disegni per l’ottenimento del permesso di costruzione, 1979. Archi- meridionale e su Eira, tra l’altro, a pagina 222 e 259. vio dell’Ufficio Licenze Edilizie di Helsinki Intervista telefonica con l’architetto Vezio Nava nel maggio del 2014. L’architetto Nava era mio compagno di corso al dipartimento architettura del Politecnico. 40 41

La residenza oggi Virka-asunto e nei documenti tänään ja Helsingin degli archivi della kaupungin arkistoissa. città di Helsinki. Opastettu kierros Una visita guidata professori Helanderin con il professor ja valokuvaja Arno de Vilhelm Helander e il la Chapellen kanssa fotografo Arno de la Chapelle

1. Italian suurlähettilään residenssi Helsingin Eirassa, pääjulkisivu Teh- 1. La residenza dell’Ambasciatore d’Italia a Eira. La facciata principale taankadulle päin. Arno de la Chapelle. su Tehtaankatu. 42 43

2. Pääjulkisivun yksityiskohtia: arkkitehti Gustaf Estlanderin käyttämiä 2. Dettagli della facciata principale: forme architettoniche classiche, 3. Pihajulkisivu Edelfeltintieltä nähtynä v. 1918. Eric Sundströmin valo- 3. La facciata della Residenza che dà sul cortile nel 1918, vista da klassisia arkkitehtuurimuotoja myöhäisjugend-talossa. Arno de la utilizzate dall’architetto Gustaf Estlander in un edificio tardo-jugend. kuva. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat. Edelfeltintie. Fotografia di Eric Sundström. Collezione fotografica del Chapelle. Museo comunale di Helsinki. 44 45

4. Residenssin pihasivu nykyisin. Arno de la Chapelle. 4. La facciata della Residenza che dà sul cortile adesso. 5. Eliel Saarisen suunnitelmissa avattu käynti puutarhaan. Arno de 5. L’accesso al giardino, aperto nei progetti di Eliel Saarinen. la Chapelle. 46 6.–7. Residenssin pääkerroksen edustustilojen luonteenomaisia näkymiä tilasta toiseen. 6.–7. Caratteristiche vedute da una sala all’altra nelle sale di rappresentanza del piano principale della residenza. 47

6. Näkymä länsipuolen salista kohti ilta-auringon suuntaan avautuvaa 6. Veduta dalla sala occidentale verso la finestra ad angolo, che si apre 7. Näkymä keskushallista lounaaseen. Vasemmalla olevat kaariaukot 7. Veduta dalla sala centrale verso sud-ovest. Gli archi a sinistra risal- kulmaikkunaa – Estlanderin suunnitelmaan kuuluva yksityiskohta. Arno verso il sole serale - Dettaglio che fa parte del progetto di Estlander. periytyvät Eliel Saarisen suunnitelmasta. Ne ovat uudemmissa muu- gono al progetto di Eliel Saarinen. Essi hanno contribuito ad ispirare, de la Chapelle. toksissa ilmeisesti inspiroineet muokkaamaan myös oikealla olevan nelle recenti modifiche, anche l’arco a destra. aukon kaaripäätteiseksi. Arno de la Chapelle. 48 8-9. Residenssi Eiran kaupunkirakenteessa. 8-9. La residenza nella struttura del quartiere di Eira 49

A

8. Eiran huvilakaupungin- osan asemakaavaluonnos. Arkkitehdit Bertel Jung, Armas Lindgren ja Lars Sonck, 1905. Tulevan residenssin paikka Teh- taankatu 32 c-d osoitettu lisätyllä merkinnällä A. Arkkitehtuurimuseo

8. Bozza di piano regolato- re per il quartiere di ville di 9. Eiran huvilakaupunginosa valmiiksi ra- 9. La costruzione del quartiere di ville di Eira Eira. Architetti Bertel Jung, kennettuna. Ilmakuva lounaasta 1930-luvun è stata completata. Foto aerea da sud-ovest Armas Lindgren e Lars alusta, taustalla vasemmalla Punavuoret ja di inizio anni ’30, sullo sfondo a sinistra Sonck, 1905. L’ubicazione oikealla Ullanlinna. Arkkitehtuurimuseo. Punavuori e a destra Ullanlinna. Museo della residenza, Tehtaanka- dell’Architettura. tu 32 c-d, è segnalata per mezzo dell’aggiunta della lettera A. Museo dell’Archi- tettura. 50 10-15. Arkkitehti Gustaf Estlanderin pääpiirustukset vuodelta 1911 uutta kivitaloa varten kahdelle yhdistetylle tontille 10-15. La piantina generale dell’architetto Gustaf Estlander del 1911 per una nuova casa di pietra, che sarebbe sorta su due 51 osoitteessa Tehtaankatu 32 c-d. Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto terreni unificati all’indirizzo Tehtaankatu 32 c-d. Archivio dell’Ufficio Licenze Edilizie del Comune di Helsinki.

11. Poikkileikkaus. Tehtaankatu vasemmalla alhaalla. Pääkerroksen 11. Spaccato. Tehtaankatu è in basso a sinistra. Nel salone centrale è keskihalliin on ullakon kautta johdettu kattoikkuna. Ullakko on vielä stato derivato, attraverso la soffitta, il lucernario. La soffitta è ancora kylmää tilaa. uno spazio non riscaldato.

10. Kellarikerros, jossa pääsisäänkäynti alhaalta Tehtaankadun puolelta 10. Il piano cantine la cui entrata è situata in basso, verso Tehtaankatu, ja aputiloja, sekä pääkerros. e i ripostigli nonché il piano principale. 52 53

12. Julkisivu pohjoiseen Tehtaankadulle. Sisäänkäynnille johtavat tässä 12. La facciata verso nord, su Tehtaankatu. Verso l’entrata conducono 13. Julkisivu länteen. Tehtaankatu alhaalla vasemmalla, pihapuutarha 13. La facciata verso ovest. Tehtaankatu è in basso a sinistra, il suunnitelmassa kadunsuuntaiset rampit. in questo progetto rampe d’accesso parallele alla via. ylempänä oikealla. giardino-cortile in alto a destra. 54 55

14. Julkisivu itään. Julkisivun keskellä myöhemmin purettu porrastorni. 14. La facciata a est. In mezzo alla facciata, la torre a scale successiva- 15. Julkisivu etelään. 15. La facciata a sud. Sen kautta on ollut yhteys pihapuutarhaan. mente eliminata, attraverso la quale si accedeva al giardino-cortile. 56 16-20. Eliel Saarisen muutospiirustukset Villa Hjeltiä varten, päivätty Saarisen ateljeessa Hvitträskissä v. 1916. Pohjaratkai- 16-20. I disegni di Eliel Saarinen per le modifiche di Villa Hjelt, datati 1916, nell’ateliér di Hvitträsk. Le soluzioni degli spazi sono 57 suja on toteutusvaiheessa vielä hieman muunneltu. Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto. state leggermente modificate al momento della realizzazione. Archivio dell’Ufficio Licenze Edilizie Comune di Helsinki.

16. Kellarikerros ja pääkerros. Pääsisäänkäynnille on johdettu uusi ul- 16. Il piano cantine e il piano principale. È stata ideata una nuova scala 17. Ullakkokerros ja asemapiirustus. Mansardikaton alla oleva ullakko- 17. Il soffitto con la piantina. Il piano della soffitta, posto sotto il tetto koporras alhaalta kadulta. Talon kyljessä ollut porrastorni on purettu, esterna che porta dalla via verso l’entrata principale. La torre a scale kerros on kauttaaltaan muutettu asuinhuoneiksi. Kerroksen keskushal- a mansarda, è stato completamente trasformato in piano abitabile. Il sen takana uudistettuun ruokasaliin on saatu valoisa ikkunarivi. Ete- è stata eliminata e la sala da pranzo, che si trovava in posizione poste- lia valaisee nyt suuri kattoikkuna. salone centrale del piano è adesso illuminato da un grande lucernario. läsivulle on avattu uusi käynti pihapuutarhaan. Kellarikerrokseen on riore, è stata rinnovata e munita di una fila di luminose finestre. Sulla suunniteltu uusi keittiö. Pääkerroksen tiloja on uusien aukkojen avulla facciata meridionale è stato aperto un nuovo accesso al giardino. Nel avarrettu toisiinsa liittyviksi tilasarjoiksi. piano cantine è stata progettata una nuova cucina. Le sale del piano principale sono state ampliate per mezzo di nuovi accessi trasforman- dole in una serie di spazi collegati tra loro. 58 59

18. Kaksi poikkileikkausta. 19. Julkisivu pohjoiseen Teh- Ylhäällä vasemmalla näkyy taankadulle ja etelään puu- uusi Tehtaankadulta johdettu tarhaan päin. Uusi ulkoporras ulkoporras. Pääkerroksen ja koristeellinen pääty hallit- keskihallin sisäkatto on sevat pääjulkisivua. Puutar- rakennettu umpeen, ullakon han suuntaan on avattu uusi uusi keskihalli saa nyt käynti ja avarrettu aukkoja valonsa keskeisestä katto- ranskalaisiksi ikkunoiksi. ikkunasta. Vanhat tulisijat on purettu, päätiloihin on Saarinen suunnitellut uusia takkoja. Saarisen arkkiteh- tuurille tyypillisiä uusia ovia näkyy myös leikkauksissa.

18. Due spaccati. In alto a 19. La facciata verso nord, sinistra si vede la scalinata verso Tehtaankatu e verso esterna da Tehtaankatu. Il sud, sul cortile. La nuova soffitto del salone centra- scalinata esterna e il fronto- le del piano principale è ne decorativo dominano la stato chiuso e il nuovo salone facciata principale. Verso il centrale della soffitta viene giardino è stato aperto un adesso illuminato attraverso nuovo accesso e le aperture il lucernario centrale. I vecchi sono state ampliate e tra- focolai sono stati eliminati, sformate in finestre francesi. sostituiti dai nuovi caminetti progettati da Saarinen. Le nuove porte tipiche dell’archi- tettura di Saarinen si vedono anche negli spaccati. 60 61

20. Julkisivut länteen ja itään. Valokuvaaja Eric Sundströmin kuvasarja Villa Hjeltistä vuo- Serie fotografica di Villa Hjelt nel 1918 del fotografo Eric Asuintiloiksi muutettu ullak- delta 1918 on säilynyt Helsingin kaupunginmuseon kuvako- Sundström. È conservata nella collezione fotografica del kokerros on saanut uusia kupumaisia ikkunoita. koelmissa. Ilmeisesti kysymys on samoista kuvista, joita Gus- Museo Comunale di Helsinki. Evidentemente si tratta delle taf Strengell esitteli Suomen kuninkaaksi kutsutulle prinssi stesse fotografie che Gustaf Strengell presentò al principe Karl Friedrichille, kun huvilaa haviteltiin tämän yksityiseksi Federico Carlo, invitato ad assumere la corona di Finlandia, 20. Le facciate a est e a residenssiksi – haave joka ei toteutunut. quando si auspicava di destinare la villa a residenza privata ovest. La mansarda modifica- del Re, sogno che non si è avverato. ta in piano abitativo è stata munita di nuove finestre a bulbo.

21. Alaeteinen. Saariselle tyypillisiä, taloa varten suunniteltuja ovia. 21. Il vestibolo inferiore. Le porte sono tipiche dello stile di Saarinen e progettate apposta per la casa. 62 63

22. Pääkerroksen keskeinen halli. Saariselle tyypilliset kaariaukot avautu- 22. Il salone centrale del piano principale. Le aperture ad arco tipiche 23. Pääkerroksen keskeinen halli nykymuodossaan. Kalustus on koko- 23. Il salone centrale del piano principale nella sua forma attuale. Il vat pääportaaseen. Hjeltin kokoelman taideteokset täydensivät interiöö- dello stile di Saarinen si aprono sullo scalone principale. Le opere naan muuttunut. Seinillä klassisia Rooman kaupunkinäkymiä esittäviä mobilio è completamente cambiato. Sui muri quadri ad olio con vedu- rejä. d’arte della collezione Hjelt completano gli interni. öljymaalauksia, vedutoja. Arno de la Chapelle. te classiche di Roma. 64 65

24. Pääkerroksen keskeinen halli, näkymä etelään kohti 24. Il salone centrale del piano principale con vista verso sud, 25. Näkymä samaan suuntaan, nykytila. Seinäpinnat väreineen ovat 25. Veduta nella stessa direzione, situazione attuale. Le superfici dei puutarhaa. Kaariaukkojen kautta avautuvat läpinäkymät ovat sul giardino. Le vedute che si aprono attraverso gli archi costi- pelkistyneet, oviaukkoja kattavia kaaria on tullut lisää. Arno de la muri con i loro colori sono state semplificate, vi sono nuovi archi a Saarisen tuoma uusi piirre rakennuksen tiloihin. tuiscono un nuovo tratto, introdotto nell’edificio da Saarinen. Chapelle. copertura delle porte. 66 67

26. Pääkerroksen eteläinen, puutarhaan avautuva galleriamainen tila 26. La sala-galleria meridionale sul piano principale che si apre sul 27. Sama tila nykymuodossaan, toiseen suuntaan nähtynä. Arno de la 27. La stessa sala nella sua forma attuale, vista da un’altra angolazione. toimi Hjeltien aikana biljardisalina. giardino era, ai tempi di Hjelt, la sala biliardo. Chapelle. 68 69

28. Jykevästi sisustettu pääkerroksen ruokasali v. 1918. 28. La sala da pranzo massicciamente arredata nel 1918. 29. Ruokasali nykyisin. Sivupihalle avautuva valoisa ikkunarivi periytyy 29. La sala da pranzo adesso. La luminosa fila di finestre che si apre sul Saarisen alkuperäisestä sunnittelusta. Arno de la Chapelle. cortile di lato appartiene al progetto originario di Saarinen. 70 71

31. Vastaava näkymä nykytilas- saan. Arno de la Chapelle.

31. La stessa veduta nella sua forma attuale.

30. Yläkerran keskeinen halli kattoikkunoineen. Seinillä oli v. 1918 tumma 30. Il salone centrale al piano superiore con il lucernario. Sui muri nel paneeli. 1918 c’era un pannello scuro. 72 73

32. Pääkerroksen keskeiseen halliin kuulunut, Eliel Saarisen suunnitte- 32. Il caminetto progettato da Saarinen, situato nel salone centrale, è 33. Villa Hjeltin sisätiloja hallitsivat aikoinaan omistajaperheen runsaat 33. Le sale di Villa Hjelt erano dominate a suo tempo dalla ricca colle- lema takka on myöhemmin poistettu. stato successivamente eliminato. taidekokoelmat. zione d’arte della famiglia proprietaria. 74 75

34. Villa Hjeltin ullak- 36–46. Tehtaankatu 32 c-d kokerrokseen Saarisen ullakkokerrokseen johtava suunnitelmien mukaan porras ja korkean taitekaton rakennettu kylpyhuone alle rakennettuja asuinhuo- kuvattuna vanhassa muo- neita. dossaan. 34. Il bagno costruito nella mansarda di Villa 36–46. Tehtaankatu 32 c-d Hjelt secondo i progetti lo scalone che porta alla di Saarinen, foto­ grafato­ mansarda e gli spazi abitativi nella sua forma origi- costruiti nel sottotetto. nale.

35. Villa Hjeltin v. 1916 jäl- keen kellarikerrokseen sisus- tettu valoisa keittiö ennen myöhempiä muutoksia.

35. La cucina luminosa costruita dopo il 1916 nella cantina di Villa Hjelt, prima delle più recenti modifiche.

36–38. Porrastila nykymuodos- saan. Saarisen arkkitehtuuriin kuuluvia kaiteita ja läpinäkymiä tilasta toiseen. Arno de la Cha- pelle.

36–38. Lo scalone nella sua forma attuale. Corrimani e vedute da sala a sala, caratteristici dell’architettura di Saarinen. 76 77 78 79

39. Villa Hjeltin aikaisia makuuhuoneita ullakko- kerroksessa.

39. Camere da letto nella mansarda al tempo di Villa Hjelt.

40. Näkymä ullakkokerroksen huoneista keskeiseen halliin nykytilassaan. Arno de la Chapelle.

40. Veduta dalle stanze della mansarda verso il salone centrale nella sua forma attuale.

41. Ullakkokerroksen kes- keisen hallin kattoikkuna. Arno de la Chapelle.

41. Il lucernario, salone centrale della mansarda. 80 81

42–46. Kun ullakkokerros Saarisen suunnitelmien mukaan rakennettiin asuinhuoneiksi, taitekaton alle muodostettiin mielenkiintoisia ikkunasyvennyksiä. Ne ovat säilyneet talon ilmeen olennaisena osana. Arno de la Chapelle.

42–46. Quando fu deciso di fare della soffitta uno spazio abitativo, sotto il tetto a mansarda furono costruite delle interessanti rientranze a finestra. Sono state conservate come parte integrante dell’aspetto della casa. 46 82 83

Per Schybergson

Acquisizioni di Yritysostot ja tappiot imprese e perdite

L’economia finlandese in una Suomen talous siirtymävaihees- fase di transizione 1914–1926 sa 1914–1926

Allan Hjelt (1885-1945) Allan Hjelt (1885-1945)

Tra gli imprenditori dell’epoca, Hjelt, assieme ad Amos An- Sen ajan yrittäjistä Hjelt yhdessä Amos Anderson omisti derson, era proprietario delle maggiori società. La sua impre- suurimmat yritykset. Hänen suurin vallankaappauksensa sa più importante fu quella di acquisire, assieme a tre uomini oli hankkia kolmen norjalaisen liikemiehen kanssa osake- d’affari norvegesi, la maggioranza delle azioni della Gutzeit, enemmistö Gutzeit-yrityksestä, jonka konsortio möi vuonna che il consorzio vendette nel 1918 allo Stato finlandese con 1918 suurella voitolla Suomen valtiolle. Hjelt oli puolen vuo- ingenti profitti. Per un quinquennio Hjelt fu uno degli uomini sikymmenen ajan eräs Suomen rikkaimmista miehistä, mut- più ricchi di Finlandia, ma a metà degli anni ’20 egli perse ta hän hävisi 1920-luvun puolivälissä osan omaisuudestaan, una parte dei suoi averi, quando la società finanziaria e di kun hänen johtamansa kehitysyhtiö romahti. Sen jälkeen hän gestione da lui guidata crollò. Successivamente fondò la Italo- perusti Italo-Finlandese-vienti-tuontiliikkeen, jota hän johti Finlandese, un società di import-export, che diresse fino alla kuolemaansa saakka. Vuosina 1941–1943 hän vaikutti kaup- sua morte. Dal 1941 al 1943 egli operò in qualità di negozia- paneuvottelijana Suomen Sveitsin-suurlähetystössä Bernissä. tore di accordi commerciali presso l’Ambasciata di Finlandia Allan Hjelt kuului vanhaan turkulaissukuun, joka oli a Berna. 1600- ja 1700-luvuilla kaupungin johtavaa eliittiä. Eräällä Allan Hjelt apparteneva ad un’antica famiglia di Turku, sukulaisista oli rahaa kustantaa pojalleen Niklakselle aka- che nel ‘600 e nel ‘700 faceva parte dell’élite della città. Uno teemiset opinnot ja pojasta tuli ajan mittaan Turun tuomio- dei parenti ebbe il denaro per finanziare gli studi accade- kirkon ekonomi. Hän sai 15 lasta, joista tunnetuimpia ovat mici di suo figlio Niklas, che diventò con il tempo l’econo- merikapteeni Fredrik ja maisteri Christian Ludvig. Jälkim- Allan Hjelt 84 85 mo della Cattedrale di Turku. Egli ebbe 15 figli, dei quali mäinen omistautui kirjapainoalalle ja perusti Suomen van- Un giovane uomo d’affari Nuori liikemies i più noti sono il Capitano di marina, Fredrik, e Christian himman yhä ilmestyvän päivälehden (Åbo Underrättelser) Ludvig. Questi si dedicò all’attività tipografica, fondando ja perusti 1820-luvun alussa Littoisten verkatehtaan Turun Quando Allan si dimise dalla fabbrica di tessuti, si dedicò allo Kun Allan erosi vaatetehtaasta, hän omistautui Turun insinöö- il quotidiano finlandese più antico ancora in stampa (Åbo itäpuolella. Vanhempi veli, suvun päämies Fredrik Hjelt Studio di Ingegneria di Turku (fondato nel 1907), e ne diventò ritoimistolle (perustettu vuonna 1907), jonka toimitusjohtajaksi Underrättelser); negli anni ‘20 del 1800 fondò la fabbrica (1782–1858)1 omistautui merellä vietetyn elämänsä jälkeen l’amministratore delegato nel 1917, anche se tre anni prima si hän tuli vuonna 1917, vaikka hän muutti kolme vuotta aikai- di tessuti di Littoinen, ad est di Turku. Il fratello maggiore kaupankäynnille. Hänen vanhin poikansa Carl Wilhelm oli era trasferito nella capitale. La società si scisse in due settori semmin pääkaupunkiin. Yritys laajeni hänen kahteen erikois- e capo della famiglia, Fredrik Hjelt (1782-1858)1, si dedicò, opettaja ja rehtori Turussa, muttei osannut käsitellä rahaa ja specializzati: le costruzioni in cemento armato e la costruzio- alaansa: teräsbetonirakennukset ja voimalaitosten rakentami- dopo una vita passata per mare, al commercio. Il figlio mag- jätti jälkeensä köyhän kodin. ne di centrali elettriche. La famiglia Hjelt si trasferì a Helsinki nen. giore, Carl Wilhelm, insegnava ed era rettore a Turku, ma C.W. Hjeltin vanhin poika, suvun päämies Edrik (1855– nel 1914 e risiedette nelle zone meridionali della città. La fa- Hjeltin perhe muutti Helsinkiin syksyllä 1914, jossa he non sapeva gestire il denaro e lasciò dietro di sé una casa in 1917) vei perheen liikemiesperinteitä pidemmälle. Kauppa- miglia trovò la propria residenza a Eira nella casa progettata asuivat eteläisissä kaupunginosissa. Perhe sai pysyvän kodin povertà. opintojen jälkeen hänet nimitettiinLittoisten verkatehtaan da Gustaf Estlander, a Tehtaankatu 32 c-d, che Allan aveva Gustaf Estlanderin suunnittelemasta talosta Eirasta osoit- Il figlio maggiore di C.W. Hjelt, diventato il capo della fa- pääkirjanpitäjäksi, mutta hän jätti työpaikan, kun hänestä acquistato due anni prima e che aveva incaricato Eliel Saari- teessa Tehtaankatu 32 c-d, jonka Allan osti kaksi vuotta ai- miglia, Edrik (1855-1917) sviluppò ulteriormente le tradizioni tuli vuonna 1893 Turun verkatehtaan (perustettu vuonna nen di ristrutturare3. kaisemmin ja antoi Eliel Saarisen tehdä muutostöitä3. Huvi- commerciali. Dopo gli studi commerciali fu nominato conta- 1874) toimitusjohtaja. Hjelt laajensi tehdasta, virtaviivaisti L’acquisto della villa non costituì un problema, perché lan ostaminen ei ollut ongelma, sillä Allan oli varakas mies. bile principale della fabbrica di tessuti di Littoinen, ma lasciò il valmistusta ja osti osakkeita ja lopulta hän omisti lähes koko Allan era una persona benestante. Per esempio, nel 1917 egli Esimerkiksi vuonna 1917 hän nosti yritysjohtajien palkkaa posto di lavoro quando nel 1893 fu nominato amministratore osakekannan. ricevette lo stipendio dei direttori d’impresa e il 5% di bonus ja viisi prosenttia bonuksia 300 000 markkaa vaatetehtaan delegato della fabbrica di tessuti di Turku (Turun Verkatehdas, Kun Edrik Hjeltin vanhin poika Allan kävi viisi luokkaa di azioni della fabbrica di tessuti, ovvero 300.000 marchi. osingoista. fondata nel 1874). Hjelt ampliò la fabbrica, rese più efficiente la Turun ruotsinkielisessä lukiossa ja Turun kauppakoulussa, Nel corso dei negoziati per le forniture con la Croce Ros- Punaisen ristin osto-osaston neuvotteluissa Pietarissa syk- produzione e acquistò azioni. Alla fine possedeva quasi tutte le hän kouluttautui tekstiilialalle. sa a San Pietroburgo, nell’autunno del 1914, Allan incontrò il syllä 1914 Allan tapasi nuoren liikemiehen Aleko Liliuksen, azioni della società. Hän opiskeli puolitoista vuotta Saksassa, Hollannissa ja giovane uomo d’affari Aleko Lilius che, a differenza di Allan, joka Allanista poiketen puhui sujuvaa venäjää ja hänellä oli Il figlio maggiore di Edrik Hjelt, Allan, frequentò 5 classi Ruotsissa ja kotiinpaluun jälkeen vuonna 1905 hänestä tuli parlava correntemente il russo e aveva degli ottimi contatti tra hyviä kontakteja keisarikunnan sotilas- ja humanitaarisissa presso il liceo svedese di Turku e in seguito la scuola com- tekstiili-insinööri. Sen jälkeen hän alkoi työskennellä isänsä i committenti militari e civili dell’impero. I due giovani uomini ostajissa. Nuoret miehet päättivät olla kumppaneita ja jakaa merciale di Turku, dove si specializzò nel settore tessile. tehtaassa suunnittelijana ja matkustavana edustajana, mut- decisero di diventare partner e condividere l’ufficio di Lilius a Liliuksen toimiston Helsingin Kauppatorilla. Liiketoiminta Studiò per un anno e mezzo in Germania, in Olanda ta hän jätti työnsä vuonna 1912 tullakseen yrittäjäksi. Kun Kauppatori, a Helsinki. Gli affari andavano bene, come Lilius sujui hyvin kuten Lilius ilmaisee: Allan ja minä työskente- e in Svezia e, dopo il ritorno a casa, nel 1905, diventò in- isä jätti neljä vuotta myöhemmin työnsä vaatetehtaan joh- conferma: limme ahkerasti ja joskus emme voineet olla ihmettelemättä, gegnere tessile. Successivamente cominciò a lavorare come tajana, hän ”möi” osakkeensa Allanille, joka otti yrityksen “Allan ed io lavoravamo con impegno e talvolta non kuinka kauan tämä hullu talous kestäisi. Paras mitä voimme progettista nella fabbrica del padre e come rappresentante johdon käsiinsä. potevamo fare a meno di meravigliarci per quanto a lungo tehdä oli hyödyntää tilannetta ja ottaa osamme niin kauan commerciale, ma lasciò l’attività nel 1912 per diventare im- Ulkomailta palattuaan Allan tapasi Jenny ja Conrad questa pazza impresa economica avrebbe potuto resistere. La kuin talouden auringonpaiste riittäisi. prenditore. Quando, quattro anni più tardi, suo padre lasciò Spoofin adoptiotyttären Margitin (1888–1963). Nuoret piti- cosa migliore che potevamo fare era sfruttare la situazione e Kumppanit pysyivät yhdessä puolitoista vuotta, kunnes il suo impiego di direttore della fabbrica, egli “vendette” le vät toisistaan ja häitä vietettiin vuonna 19082. prenderci quello che ci spettava, almeno fino a quando il sole heidän tiensä erosivat vuonna 1916 kun Allan perusti agent- sue azioni ad Allan, che quindi prese in mano la conduzione Konsuli Conrad Spoof (1851–1922) oli eräs maan joh- dell’economia avesse brillato”. ti-instituutin Ab Allan Hjelt & Co. Oy. Osakepääoma oli dell’impresa. tavista liikemiehistä ja Allan sai hänen kauttaan yhteyden I partner restarono insieme per un anno e mezzo, finché alunperin 1,6 miljoonaa markkaa, mutta nousi vuonna 1917 Tornato dall’estero, Allan incontrò la figlia adottiva di Suomen raha-aristokratiaan ja hän käytti näitä yhteyksiään le loro strade si separarono nel 1916, quando Allan fondò kolmeen miljoonaan, vuonna 1918 kahdeksaan ja vuonna Jenny e Conrad Spoof, Margit (1888-1963). I due giovani si taitavasti. l’agenzia Ab Allan Hjelt & Co. Oy. Il capitale azionario am- 1920 16 miljoonaan. Kaksi norjalaista laivanvarustajaa, Si- piacquero e le nozze si tennero nel 19082. montava originariamente a 1,6 milioni di marchi, che però gurd Herlofson Arendalissa ja Mads Henrik Smith Oslossa Il console Conrad Spoof (1851-1922) era uno dei commer- salì nel 1917 a 3 milioni di marchi, nel 1918 a 8 milioni e merkitsivät alle puolet osakkeista kun Allan itse otti 31, Con- cianti di maggior prestigio del paese e Allan riuscì attraver- nel 1920 a 16 milioni. Due armatori norvegesi, Sigurd Her- rad Spoof 19 prosenttia ja Allanin liikeystävät joitain osak- so di lui a creare un rapporto con l’aristocrazia finanziaria lofson ad Arendal e Mads Henrik Smith a Oslo, sottoscris- keita. Hjelt valittiin puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi”. della Finlandia e a sfruttare con abilità questi suoi contatti. sero meno della metà delle azioni. Allan ne sottoscrisse il Vuonna 1916 Allan perusti lisäksi kolme aikaisempaa 31%, Conrad Spoof il 19% e i partner commerciali di Allan suurta sitoumustaan, Turun vaatetehdas, Turun insinööri- ne sottoscrissero alcune. Hjelt fu eletto presidente e ammini- toimisto ja Allan Hjelt & Co. yhdessä Eliel Saarisen kiin- stratore delegato. teistöyrityksen Ab Centralgatan Oy osakepääomalla viisi Oltre ai tre suoi precedenti impegni principali, ovvero la miljoonaa markkaa. Yhtiön tavoitteena oli hankkia tontteja fabbrica di tessuti di Turku, lo Studio di Ingegneria di Turku e 86 87 la Allan Hjelt & Co, nel 1916 Allan fondò, assieme a Saarinen, Aleksanterinkadun ja Pohjoisesplanadin välillä ja avata val- impresa del settore del legno, la società per azioni W. Gutzeit vielä punaisten valtaama, onnistuin kolmen rohkean norja- la società immobiliare Ab Centralgatan Oy, con un capitale taväylä & Co., della quale i norvegesi possiedono i 4/5. Le azioni della laisen rahoittajan kanssa ostamaan noin 4 5000 kappaletta di 5 milioni di marchi. L’obiettivo della società era l’acquisi- società sono disperse tra le mani di centinaia di norvegesi, yrityksen 7 200 osakkeesta ja riski oli erityisen suuri.” zione di terreni tra Aleksanterinkatu e Pohjoisesplanadi, per e nessuno è mai stato in grado di acquisire la maggioranza Konsortio tarjosi osake-enemmistöään 15 000 Norjan aprire una via principale di comunicazione tra la stazione fer- Gutzeit-tapaus di esse ad un prezzo giusto. Durante la lotta di liberazione, kruunulla per osake tai yhteensä 67,5 rniljoonalla Norjan roviaria e i quartieri meridionali della città. quando la parte meridionale del nostro paese era ancora in kruunulla (eli 160 miljoonalla markalla). Tarjous hyväk- Vuosi 1918 ei ollut dramaattinen vain Suomen poliittisessa mano ai rossi, sono riuscito ad acquistare assieme a tre co- syttiin ja eduskunta julisti marraskuussa 1918 varat tarkoi- historiassa vaan myös Hjeltin perheen elämässä. Tammi- raggiosi finanziatori norvegesi circa 4.500 azioni delle 7.200 tukseen. Il caso Gutzeit kuun puolivälissä Allan matkusti vaimonsa kanssa Norjaan esistenti e il rischio era estremamente alto”. Jos varovasti oletetaan, että osakkeet ostetttiin keski- nähdäkseen insinööri Jens Amundsenin sukulaisia. Jens Il consorzio offrì la maggioranza delle sue azioni a 15.000 määrin 10 000 ja myytiin 15 000 kruunulla kappale, olisi Il 1918 fu un anno drammatico non soltanto nella storia della Amundsen meni naimisiin 13. tammikuuta Turussa Margi- corone norvegesi per azione, per un totale di 67,5 milioni di konsortion voitto ollut noin 20 miljoonaa Norjan kruunua Finlandia ma anche per la famiglia Hjelt. Verso la metà di gen- tin nuoremman siskon Birgitin kanssa. Norjassa Allan alkoi corone norvegesi (160 milioni di marchi). L’offerta fu approvata tai reilut 48 miljoonaa markkaa. Se liiketoimi, jonka Allan naio Allan si recò con sua moglie in Norvegia per incontrare i tehdä suuria kauppoja, joiden takia hän jäi maahan loppu- e il Parlamento individuò nel novembre del 1918 i fondi per ja hänen kumppaninsa tekivät, oli joka tapauksessa suurin parenti dell’ingegnere Jens Amundsen, che si era sposato il 13 kesään 1918 saakka. l’acquisto. liiketoimi, joka koskaan oli tehty Suomessa ja erityisen kan- gennaio con la sorella minore di Margit, Birgit. In Norvegia Liiketoimet koskivat osake-enemmistön hankintaa suu- Stando alla stima conservativa che il consorzio abbia ac- nattava myyjille4. Allan cominciò a stringere importanti accordi commerciali, in resta, pääasiassa norjalaisten omistamasta metsäyhtiöstä Ab quistato le azioni per 10.000 corone norvegesi l’una e le abbia Konsortion tarkka voitto ei ole tiedossa, mutta kauppa seguito ai quali si trattenne nel paese fino alla fine dell’estate W. Gutzeit & Co. (perustettu vuonna 1872), jonka kotipaik- rivendute a 15.000 corone norvegesi l’una in media , il profitto oli edullinen, mikä tulee esiin siinä, mitä Peter Krag ilmoit- del 1918. ka oli Suomen Kotkassa. del consorzio può essere calcolato in circa 20 milioni di coro- ti myöhemmin: ”Suotuisassa vaiheessa hankin melkoisen Questi affari concernevano l’acquisizione della maggio- Projektia varten Hjelt ja kolme norjalaista Kristianias- ne norvegesi, ovvero oltre 48 milioni di marchi. L’affare con- määrän Gutzeitin osakkeita, ja (minä) tienasin omaisuuden ranza azionaria di una grande società forestale di proprietà ta (Oslo), tukkukauppiaat Einar W. Egeberg ja Peter Krag cluso da Allan e dai suoi partner fu ad ogni modo eccezionale, myymällä ne Suomen valtiolle”. Suurin liiketoimi Suomessa soprattutto di norvegesi, la AB Gutzeit & Co. (fondata nel yhdessä laivanvarustajan Rudolf Olsenin (kaikki Gutzeitin senza precedenti in Finlandia ed estremamente redditizio per tätä ennen oli Ab Kaukas Fabrikin (Kaltimon pahvitehdas) 1872), la cui sede era in Finlandia, a Kotka. osakkeenomistajia) kanssa perustivat konsortion, joka otti osa- i venditori4. hankinta 1916, 47 miljoonalla markalla metsäyhtiö T. & J. Per questo progetto, Hjelt e tre norvegesi di Kristiania kekauppaa varten 36 miljoonan kruunun lainan Göteborgin Il profitto preciso del consorzio non è noto, ma si trattò di Salvesen Ab:lta. (Oslo), i commercianti all’ingrosso Einar W. Egeberg e Peter pankista. un affare redditizio, fatto che emerge da ciò che Peter Krag Allan Hjeltin poika Bo kertoo kuulleensa, että jokainen Krag assieme all’armatore Rudolf Olsen (tutti proprietari di Gutzeitin osakkeen kurssi Norjassa oli keväällä 1918 noin più tardi comunicò: “In un momento favorevole acquisii una neljästä sopimuspuolesta – ilman mainintaa valuutasta - tie- azioni Gutzeit), fondarono un consorzio che per effettuare 10 000 kruunua per kappale, mutta se laski kesän aikana notevole quantità di azioni della Gutzeit e ho guadagnato nasi ”kuusi miljoonaa”. l’acquisizione prese in prestito 36 milioni di corone presso la noin 8 500 kruunuun. Sodan sytyttyä sahatavaravienti Suo- una fortuna vendendole allo Stato”. Prima di questo acqui- Banca di Göteborg. mesta Länsi-Eurooppaan tyrehtyi, minkä takia Gutzeit ei sto, l’affare maggiore in Finlandia era stato quello della Ab Il corso delle azioni della Gutzeit in Norvegia, nell’esta- voinut maksaa osinkoja vuosina 1914–1917. Se oli luonnolli- Kaukas Fabrik (la fabbrica di cartone di Kaltimo) nel 1916, Emissionsaktiebolaget te del 1918, era di 10.000 corone l’una. Durante l’estate esso nen syy sille, että norjalaiset omistajat möivät Gutzeit-osak- per 47 milioni di marchi dalla società forestale T&J Salvesen scese a 8.500 corone. Con lo scoppio della guerra le espor- keensa, toinen syy oli Suomen verinen sisällissota ja Saksaan Ab. Il figlio di Allan, Bo, afferma di aver sentito dire che Emissionsaktiebolaget - Emissioniosakeyhtiö (sähkeosoi- tazioni di prodotti delle segherie dalla Finlandia verso l’Eu- suuntautuminen keväällä 1918. Vuoden 1918 kevään ja ke- ognuno dei quattro contraenti guadagnò 6 milioni, senza te Emission) perustettiin syksyllä 1915 varakkaan rau- ropa occidentale si erano interrotte, cosicché la Gutzeit non sän aikana konsortio onnistui hankkimaan 62,5 prosenttia indicazione della valuta. takauppiaan Julius Tallbergin aloitteesta. Yrityksellä oli era riuscita a pagare dividendi nel periodo 1914-1917. Que- kaikista Gutzeit-osakkeista, jotka Hjelt konsortiosta tarjosi vahva side pankkimaailmaan: perustajat olivat Tallbergia sto fatto ebbe come conseguenza la decisione dei proprieta- Suomen valtiolle senaatin talousjohtajan Juhani Arajärven lukuunottamatta pankinjohtajia. Otto Stenroth Suomen ri norvegesi di vendere le proprie azioni. Altre motivazioni kautta.66 Tarjouksen johdannossa Hjelt kirjoitti muun mu- EMISSIONSAKTIEBOLAGET pankista, J.K. Paasikivi Kansallispankista ja Axel Ehrn- furono la sanguinosa guerra civile in Finlandia e le simpatie assa: rooth Privatbankenista sekä öljyjohtaja Leopold Lerche. per la Germania emerse nella primavera del 1918. Nel corso ”Olen jo pitkään yrittänyt kannustaa suomalaisia osta- La Emissionsaktiebolaget, la Società per Azioni “Emissio- Toimitusjohtaja oli alussa insinööri Erik von Frenckell. della primavera e dell’estate del 1918, il consorzio riuscì ad maan suurimman puutavarayrityksemme, osakeyhtiön W. ni” (indirizzo telegrafico: Emission) fu fondata nel 1915 su 20 miljoonan markan osakepääomalla Emissioni oli 1921 acquisire il 62,5% di tutte le azioni della Gutzeit, che Hjelt Gutzeit & Co., josta norjalaiset omistavat 4/5. Yhtiön osak- iniziativa del ricco commerciante in ferro Julius Tallberg. maan suurin pörssivälittäjä (Allan Hjelt & Co. 16 mil- offrì a nome del consorzio allo stato finlandese attraverso il keet ovat hajallaan satojen norjalaisten käsissä, eikä enem- La società aveva forti connessioni con il mondo bancario: joonaa). Mutta kehittämisyhtiön hyvät vuodet olivat tässä direttore per gli affari economici del Senato, Juhani Arajärvi. mistöä ole aikaisemmin onnistuttu hankkimaan käypään i fondatori erano, con l’eccezione di Tallberg, direttori di vaiheessa ohi – suurella yleisöllä ei ollut tuolloin kykyä tai Nell’introduzione all’offerta Hjelt scrisse: “Già da tempo sto hintaan. Vapaustaistelun aikana, kun maamme eteläosa oli banca. Otto Stenroth lavorava presso la Banca di Finlandia, halua sijoittaa pääomaa arvopapereihin, Seuraus oli, että tentando di convincere i finlandesi ad acquistare la principale 88 89

J.K. Paasikivi e Axel Ehrnrooth presso la Privatbanken e kumpikin yhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja fuusioitui Il nuovo inizio di Allan Hjelt kolmihenkiseen hallitukseen, jossa hän istui vuoteen 1930 Leopold Lerche in una società petrolifera. L’amministratore yritykseksi Emissioniosakeyhtiö aikomuksenaan vahvistaa asti. delegato era inizialmente l’ingegnere Erik von Frenckell. kummankin asemaa. Nimellinen osakepääoma oli valtava: Secondo l’ufficio delle imposte, i redditi di Allan Hjelt scesero Tammikuun alussa vuonna 1922 sisältyi Mercator-leh- Con un capitale di 20 milioni di marchi, nel 1921 la Emis- 37 miljoonaa markkaa. Vuoden 1921 aikana fuusioitunut nel 1923 e 1924 da 1,6 milioni di marchi a 0,3 milioni, ovvero teen nimetön artikkeli, ”Italian paperiteollisuus ja selluloo- sioni era la principale agenzia di cambio del Paese (Allan yhtiö toimi käytännössä kahden rinnakkaisen toimitusjoh- di più dei 4/5. Tentò di procurarsi nuovi redditi dedicandosi satuonti”, joka otti esiin Italian paperiteollisuuden sen hetki- Hjelt & Co 16 milioni). Tuttavia gli anni migliori della società tajan turvin: von Frenckell Emissionissa ja Hjelt Allan alla Gutzeit e ad un’altra grande società forestale, l’Ab Kemi sen tilan. Sen jälkeen kun Italia oli sodan jälkeen poistanut di gestione erano già passati e la gente non aveva la capaci- Hjelt & Co:ssa. Mutta kun Erik von Frenckell Suomen a Oulu (fondata nel 1893). Egli aumentò tanto il numero delle sanomalehtipaperin tullin, oli maan valmispaperin tuonti tà o la volontà di investire capitali in titoli. La conseguenza pankin johtajan, senaattori Otto Stenrothin5 aloitteesta azioni in suo possesso che in seguito, per alcuni anni, fu il noussut voimakkaasti, kun taas selluloosan tuonti oli laske- fu che entrambe le società cominciarono ad avere difficoltà vuodenvaihteessa 1922 nimettiin keskuspankin johtajaksi, maggiore azionista. Nel 1922 fu eletto nel consiglio di am- nut suunnilleen yhtä paljon. Mercator väitti, että ”suomalai- economiche e si fusero nella Emissionsaktiebolaget, con l’o- jätti hän Emissionin ja Allanista tuli yksin siinä vaiheessa ministrazione della Kemi, formato da tre persone, dove restò silla tehtaanomistajilla oli sillä hetkellä suotuisampi tilaisuus biettivo di un consolidamento reciproco. Il capitale nominale horjuvan yrityksen johtaja.’ Emissioniyhtiön tappio sodan fino al 1930. All’inizio di gennaio del 1922 fu pubblicato, su kuin koskaan aikaisemmin tuoda tuotteensa Italian markki- era enorme: 37 milioni di marchi. La società emersa dalla jälkeen oli raskas. Mercator, un articolo anonimo intitolato “L’industria carta- noille.” Allan kiinnitti huomiota artikkeliin. fusione del 1921 operava in pratica grazie a due amministra- Yhtiöllä oli ensimmäisen maailmansodan aikana perus- ria italiana e l’importazione di cellulosa”, che trattava delle Siitä huolimatta, että Italia oli fasistien vallankaap- tori delegati, von Frenckell nella Emissioni e Hjelt nella Allan tetuista pörssivälittäjistä suurin osakepääoma, toisena oli condizioni in cui si trovava in quel periodo l’industria carta- pauksen jälkeen vuonna 1922 julistanut, että kaikki Suomen Hjelt & Co. Ma quando, alla fine del 1922, Erik von Frenckell Allan Hjelt & Co. Nämä kaksi yritystä fuusioituivat 1921, ria italiana. Poiché l’Italia, dopo la guerra, aveva eliminato il ei-italialaiset konsulit vapautettaisiin tehtävistään seuraa- fu nominato Direttore della Banca di Finlandia su iniziati- mutta sulautunut yhtiö lakkautettiin vuonna 1925. dazio sulla carta per giornali, le importazioni di carta erano vassa vuodenvaihteessa, nimitettiin Allan Hjelt Italian vara- va del Governatore della Banca di Finlandia Senatore Otto Jo 1921 toiminta oli vuosikertomuksen mukaan ”äärim- salite notevolmente, mentre l’importazione di cellulosa era di- konsuliksi Helsingissä ja kaksi vuotta myöhemmin pääkon- Stenroth5, egli lasciò la Emissioni e Allan divenne il direttore mäisen rajoitettua” eikä yhtään osinkoa jaettu. Kurssi uppo- minuita nella stessa proporzione. Mercator affermava che “gli suliksi. Hänen yhteytensä Italiaan voimistuivat entisestään, unico di una società che traballava. Le perdite della Emissioni si voimakkaasti ja taaksepäinmeno jatkui niin, että käytän- industriali finlandesi avevano in quel momento un’occasione kun hän 1925 myi puolella miljoonalla liiralla (noin 830 000 dopo la guerra erano pesanti. nössä arvottomat osakkeet vedettiin maaliskuussa 1923 pois senza precedenti per diffondere i propri prodotti sui mercati markkaa) Eiravillansa Italian valtiolle, joka määräsi raken- Tra le società di cambio fondate durante la prima guerra pörssilistauksesta.” italiani”. Allan prese alla lettera l’articolo. nuksen Suomen suurlähetystökseen. mondiale, questa società aveva il maggior capitale sociale. Al Allan Hjelt teki siis surkean kaupan, kun hän antoi fuusi- Nonostante che l’Italia avesse annunciato, in seguito al Kun suomalaisen selluloosan tuontitulli Italiassa pois- secondo posto c’era la Allan Hjelt & Co. Queste due società si oida yhtiönsä Emissionin kanssa. On helppoa syyttää häntä colpo di stato fascista del 1922, che tutti i consoli in Fin- tettiin vuonna 1924, päätti Allan lopullisesti panostaa fusero nel 1921, ma la società che sorse dalla fusione fu cancel- valppauden puutteesta fuusion yhteydessä, mutta olosuhteet landia non italiani sarebbero stati sollevati dall’incarico a Italian markkinoihin. 29. marraskuuta 1924 hyväksyttiin lata nel 1925. olivat tässä vaiheessa sellaiset, että hänellä tuskin oli mitään fine anno, Allan Hjelt fu nominato Vice Console a Helsinki Ab Italo-Finlandese Oy/Societa Anoniman yhtiöjärjestys Giá nel 1921 l’attività era, in base al rapporto annuale, muuta vaihtoehtoa6. Hjeltin tehtäväksi tuli hoitaa rempal- e due anni dopo Console Generale. I suoi contatti in Italia (sähkeosoite Italofin) kotipaikkanaan Helsinki ja tytäryhtiö “estremamente limitata” e non erano stati distribuiti divi- leen jääneet asiat, mutta hän epäonnistui. Keväällä 1925 si rafforzarono ulteriormente quando nel 1925 vendette per Milanossa. Yrityksen osakepääoma oli miljoona markkaa dendi. Il corso crollò e la regressione continuò cosicché le Emissioni lakkasi olemasta, ilman konkurssia, mutta sillä mezzo milione di lire (circa 830.000 marchi) la sua villa a jaettuna 1 000 osakkeeseen, joista Banca Commerciale azioni, prive in pratica di valore, furono ritirate dalla borsa seurauksella, että suurin osa Allan Hjeltin omaisuudesta hä- Eira allo stato italiano, che ne fece la sua ambasciata in Fin- Italiana otti suurimman erän, Allan toiseksi suurimman nel 1923. visi. Välttääkseen konkurssin hänen oli nimittäin käytettävä landia. ja hänen liikeystävänsä loput. Allan Hjelt nimitettiin halli- Allan Hjelt fece quindi un pessimo affare permettendo omia varojaan, etupäässä Turun Verkatehtaan osakkeita ja Quando, nel 1924, in Italia fu eliminato il dazio sulle tuksen puheenjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi ja juridiikan la fusione tra la sua società e la Emissioni. È facile accusarlo suurinta osaa taide- ja antiikkikokoelmastaan. importazioni di cellulosa finlandese, Allan decise definitiva- tohtori Federico Weil johtajaksi Milanossa. Allan matkusti di avere abbassato la guardia in occasione della fusione, ma mente di puntare sui mercati italiani. Il 29 novembre 1924 fu jonkun aikaa Suomen ja Italian väliä, mutta asui 1927-1933 la situazione in quella fase era tale che egli non aveva in approvato il regolamento societario della Ab Italo-Finlandese pääasiassa viimeksi mainitussa maassa. Vuodesta 1938 hän pratica alternative.6 Il compito di Hjelt era quello di mettere Allan Hjeltin uusi alku Oy/Società Anonima (indirizzo telegrafico Italofin), con sede oleskeli pääasiassa Italiassa ja nimitettiin silloin Suomen in ordine la situazione, ma fallì. Nella primavera del 1925 a Helsinki e filiale a Milano. Il capitale azionario della so- Rooman kunniakonsuliksi, jona hän toimi kuolemaansa la Emissioni smise di esistere, senza fallimento, ma con la Verotuksen mukaan Allan Hjeltin tulot laskivat vuosien 1923 cietà era di un milione di marchi, suddiviso in 1.000 azioni, asti. conseguenza che la maggior parte dei beni di Allan Hjelt ja 1924 välillä 1,6 miljoonasta 0,3 miljoonaan markkaan tai sottoscritte per la maggior parte dalla Banca Commerciale Ei ole mahdollista saada selvää kuvaa Italo-Finlandesen scomparve. Per evitare il fallimento egli fu infatti costret- reilulla neljä viidesosalla. Hän yritti hankkia uusia tuottoja Italiana , quindi da Allan Hjelt e per il resto dai suoi partner kaupoista, koska kirjanpitoa ei ole säilytetty. Koska Suomen to a fare uso dei propri fondi, soprattutto delle azioni della omistautumalla Gutzeitiin ja toiseen suureen metsäyhtiöön, commerciali. Allan Hjelt fu nominato Presidente del Consi- koko selluloosavienti Italiaan välitettiin Hjeltin yhtiöstä, fabbrica di tessuti di Turku e della maggior parte della sua Ab Kemiin Oulussa (perustettu 1893). Hän kasvatti osake- glio di Amministrazione e Amministratore Delegato, mentre Suomen viralliset vientitilastot kuvaavat kuitenkin tätä liik- collezione d’arte e di antichità. omistustaan myöhemmin niin, että hän oli joitakin vuosia il dottore in legge Federico Weil fu nominato direttore a Mila- keen osaa; vuosina 1925-1939 keskimäärin 2,7 prosenttia suurin osakeomistaja.” Vuonna 1922 hänet valittiin Kemin no. Allan viaggiò per un periodo di tempo tra l’Italia e la Fin- Suomen selluloosaviennistä meni Italiaan ja osuus oli lievästi 90 91 landia, ma tra il 1927 e il 1933 visse soprattutto in Italia. Dal kasvava.” Helsingin vuoden 1928 osoitekalenterin mukaan quando la nuova guerra scoppiò, nel giugno del 1941, Hjelt dokumentoitiin hänen päiväkirjaansa tältä ajalta. Tehtävät 1938 egli risiedette quasi esclusivamente in Italia e fu quindi yrityksellä oli myös tekstiiliosasto, joka vei silkkiselluloosaa decise di mettere la sua esperienza e capacità al servizio della olivat vastuullisia, useita kokouksia sotilaiden, liikemiesten nominato console onorario di Finlandia a Roma, carica che ja todennäköisesti maahantoi italialaisia kankaita. Vuodesta patria. Nella nuova situazione c’era bisogno di un rappresen- ja insinöörien kanssa, sekä virkamatkoja paitsi Sveitsiin, rivestì fino alla morte. 1936 nimitettiin myös vaneriosasto, jossa tuotteita välitti Al- tante finlandese in Svizzera, con la Svezia come unico fornito- myös Italiaan, Saksaan, Ruotsiin ja Suomeen. Yhteydet Non è possibile delineare un quadro preciso dell’attività lanin ystävä, ”vanerikuningas” Bruno Krook. re di beni non allineato in Europa. Il dipartimento economico pysyivät korkealla tasolla: Hjelt piti mm. yhteyttä yrityksiin della società Italo-Finlandese, perché la contabilità non è stata Lamavuosien aikana Italofinin tulos heikkeni 300 000 dello Stato Maggiore incaricò Allan Hjelt, che fu quindi no- Brown, Boveri & Co., Oerlikon ja Nestlé Sveitsissä, Isotta ja conservata. Tuttavia, poiché tutte le esportazioni di cellulo- markasta v. 1928 13 000 markkaan v. 1933. Tunnelma minato consigliere economico ad interim a partire dall’agosto Fiat Italiassa sekä Ahlström ja Strömberg kotimaassa. sa dalla Finlandia all’Italia avvenivano attraverso la società osakkeenomistajien kesken tulehtui, mutta omistajaraken- del 1941 per un anno e mezzo, su base volontaria e gratuita. Allanin päiväkirja antaa kuvan maansa hyväksi inten- di Allan Hjelt, le statistiche ufficiali finlandesi forniscono un teen muutosten ja parempien tulosten ansiosta tunnelmat L’attività di Allan Hjelt in Svizzera, che consisteva ori- siivisesti toimivasta liikemiehestä, jonka voimat vähitellen quadro dell’attività: tra il 1929 e il 1935 circa il 2,7% delle rauhoittuivat pian.” Vuonna 1934 voitto nousi uudestaan ginariamente in acquisti di armi e, successivamente, in altri horjuivat. Työ kuitenkin jatkui vähentymättömään tahtiin, esportazioni di cellulosa finlandesi finiva in Italia e tale per- 300 000 markkaan ja vuonna 1939 se oli kaksinkertainen. scambi commerciali, fu documentata nei suoi diari di quel kunnes hän 8. lokakuuta 1942 kirjoitti Tukholmassa: ”13.30 centuale era in leggera crescita. Secondo l’indirizzario della Toisen maailmansodan aikana Hjeltin voitot Italofinistä periodo. I compiti erano di responsabilità, consistevano in sairas (värinä), sänky” ja seuraavana aamuna: ”Pyörtymi- città di Helsinki del 1928, la società aveva anche un settore pienenivät, mutta ne liikkuivat kuitenkin mukiinmenevällä numerose riunioni con militari, uomini d’affari ed ingegneri; nen. Grand Hotellin portaat”. Huolimatta sydänvaivoista, tessile, che esportava seta artificiale e probabilmente importa- vuositasolla, reilussa 200 000 markassa (käypä hinta). nonché in viaggi di lavoro, oltre che in Svizzera, anche in Ita- jotka vaivasivat häntä sen jälkeen, hän jatkoi kokouksiaan va tessuti italiani. Dal 1936 si cominciò a parlare di un settore 1930-luvun alussa Allan solmi uuden avioliiton nuo- lia, Germania, Svezia e Finlandia. I contatti rimasero ad alto ja matkojaan, mutta lopulta terveys petti hänet lopullises- per il compensato, dove Bruno Krook, il “re del compensato”, ren ruotsalaisen lesken, Valborg Unander-Scharin (ent. livello: Hjelt era in contatto con la Brown, Boveri & Co., con ti. Heinäkuun alussa 1943 hänelle myönnettiin sairasloma, agiva da intermediario. Negli anni della crisi, il reddito della Svensson, 1902-1993) kanssa, joka oli perinyt kolmasosan la Oerlikon e la Nestlé in Svizzera; con la Isotta e la Fiat in jota pidennettiin kuukausi toisensa jälkeen, kunnes Suomi Italofin scese da 300.000 marchi nel 1928 a 13.000 marchi laajasta tavara- ja teollisuuskompleksista, Skyllberg i När- Italia, nonché con la Ahlström e la Strömberg in patria. ja Venäjä solmivat aselevon syyskuussa 1944. 6. huhtikuuta nel 1933. La situazione tra gli azionisti si fece critica, ma mi- kestä, ja noin 30 000 hehtaaria metsää. Pari oli tavannut I diari di Allan danno l’immagine di un uomo d’affari co- 1945, kun Hjelt oli muuttanut kotiinsa Ruotsiin, hän kuoli gliorò presto in seguito alle modifiche alla struttura della pro- karhujahdissa Siperiassa ja meni naimisiin marraskuussa stantemente impegnato per il bene della patria, le cui forze yhtäkkiä sydänkohtaukseen s/s Brynhildillä, matkalla Tur- prietà e grazie a migliori introiti. Nel 1934 gli utili tornarono 1933. 49-vuotias Allan ja 31-vuotias Valborg asettuivat cominciavano poco a poco a svanire. Il lavoro tuttavia con- kuun ottaakseen vastaan Suomen Leijonan ritarikunnan a 300.000 marchi e nel 1939 erano raddoppiati. Durante la Helsinkiin, missä heidän poikansa Bo syntyi vuonna 1935. tinuava senza respiro, fino a quando l’8 ottobre 1942 Hjelt komentajan kunniamerkin Suomessa. Allan Hjelt ei jättä- Seconda Guerra Mondiale gli utili della Italofin di Allan Hjelt Kolme vuotta myöhemmin perhe muutti Ruotsiin, mistä scrisse a Stoccolma: “13.30 malato (tremore), letto” e la mat- nyt jälkeensä suurta omaisuutta: perunkirjoitus käsitti 4,1 diminuirono, ma rimasero ad un livello annuo accettabile, ol- Valborg osti valtion huvilan Saltsjöbadenista. tina dopo: “Svenimento. Scalinata del Grand Hotel”. Nono- miljoonan Suomen markan nettovarallisuuden ja 23 000 tre i 200.000 marchi. stante i problemi di cuore, che lo tormentarono successiva- Sveitsin frangia.” Agli inizi degli anni ’30 Allan sposò una giovane vedova mente, proseguì con le sue riunioni e i suoi viaggi. La salute svedese, Valborg Unander-Schar (già Svensson, 1902-1993), Kauppaneuvos Bernissä tuttavia cedette definitivamente. Agli inizi di luglio del 1943 Per Schybergson che aveva ereditato un terzo di un ampio complesso mercan- gli fu concesso un congedo per malattia, che fu prolungato tile e industriale, la Skyllberg i Närkes, e circa 30.000 ettari di 1930-luvun puolivälissä Allan Hjeltin italialaiset liiketoimet di mese in mese finché, nel settembre del 1944, Finlandia e bosco. La coppia si era incontrata in Siberia durante una cac- olivat vakiintuneet. Mutta kesällä 1939 alkoi toinen maailman- Russia concordarono il cessate il fuoco. 1 Allan Hjeltin isoisä Fredrik Hjelt (1782–1849) oli merikapteeni cia all’orso e si sposò nel novembre del 1933. Allan Hjelt, 49 sota ja 30. marraskuuta Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, joka Il 6 aprile 1945 Hjelt, che si era nel frattempo trasferito ja hän toimi 1840-luvulla menestyksekkään kuljetusalusyrityk- anni, e Valborg, 31, si stabilirono a Helsinki dove il loro figlio kolmen kuukauden jälkeen pakotettiin tekemään vaikea rau- nella sua casa sua in Svezia, morì improvvisamente per un in- sen höyrylaivan Murtaja kapteenina. Myöhemmillä vuosillaan Bo nacque nel 1935. Tre anni più tardi la famiglia si trasferì in ha. Rauhan tila ei kuitenkaan kestänyt kauaa, ja kun uusi sota farto a bordo della Brynhild, mentre si stava recando a Turku hän toimi rahanlainauksen parissa. Svezia, dove Valborg acquistò una villa a Saltsjöbaden. puhkesi kesäkuussa 1941, Hjelt päätti asettaa kokemuksensa per ricevere la decorazione di Commendatore dell’Ordine del 2 Allan ja Margit Hjeltin avioliitosta syntyivät tyttäret Gunvor ja taitonsa isänmaan käyttöön. Uudessa tilanteessa tarvittiin Leone di Finlandia. Allan Hjelt non lasciava dietro di sé una vuonna 1909 ja Inger ”Kirre” vuonna 1913. Allanin myöhempi Suomen edustaja Sveitsiin, Euroopan ainoaan puolueettomaan grande fortuna: il testamento contava averi netti per 4,1 milio- kumppani Aleko Lilius kuvaa Allanin vaimoa: ”Hän oli pieni CONSIGLIERE COMMERCIALE A BERNA tavarantoimittajaan Ruotsin rinnalla. Pääkaupungin kaupal- ni di marchi finlandesi e 23.000 franchi svizzeri. hauras olento, suuri ero vankkaan kaljuun mieheensä verrattu- linen osasto kutsui tehtävään Allan Hjeltin, joka nimitettiin na. Mutta hän oli kaunis ja ilmeisesti hyvin hemmoteltu nuori Verso la metà degli anni ’30 le attività commerciali di Al- väliaikaiseksi kauppaneuvokseksi Suomen suurlähetystöön Ber- Per Schybergson nainen nukkemaisine kasvoineen, keijukaisen ruumiineen ja lan Hjelt in Italia si erano consolidate. Tuttavia nell’estate del niin. Siellä hän työskenteli elokuusta 1941 lähtien puolentoista pienine aristokraattisine käsineen. Aivan kuin häneen olisi voitu 1939 cominciò la Seconda Guerra Mondiale e il 30 novembre vuoden ajan, vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi. kiinnittää kyltti ”hauras, käsittele varoen” - Lilius 1958 l’Unione Sovietica attaccò la Finlandia, che dopo tre mesi fu Allan Hjeltin toiminta Sveitsissä, joka alunperin käsitti 1 Il nonno di Allan Hjelt, Fredrik Hjelt (1782-1849) era un Capita- 3 Allanin yhteys Saarisen kanssa johti eläväisiin perhetapaami- costretta ad una pace difficile. La pace non durò a lungo e, asehankintoja ja myöhemmin myös muuta kaupankäyntiä, no di mare e negli anni ’40 dell’ ‘800 fu Comandante della nave siin. Hjeltin perhe asui kesäisin Herman Geselliuksen Hvitträsk- 92

a vapore Murtaja, società di successo nel settore dei trasporti. asuinrakennuksen siivessä Kyrkslartissa ja Saarisen perheen Piú tardi nella sua vita lavorò come prestatore di denaro. ystävyyden ansiosta Allan sai yhteyden Suomen taitelijaeliittiin. 2 Dal matrimonio di Allan e Margit Hjelt nacquero le figlie Gun- Myöhemmin Hjelt vuokrasi koko Hvitträskin, kun Saarinen säi- vor nel 1909 e Inger “Kirre” nel 1913. Aleko Lilius, successiva- lytti vain ateljeensa ja asuntonsa. mente partner di Allan, descrive la moglie di Allan così: “Era 4 Valtiolle sitä vastoin Gutzeitin kaupasta tuli raskas taakka ja eri un essere piccolo e fragile. Ma era una giovane donna, bella ed tapoja sen poistamiseksi pohdittiin. Allan jatkoi omistautumista evidentemente molto viziata, con il suo volto da bambola, con Gutzeitiin, mm. hallituksen jäsenenä, ja oli muutaman vuoden il suo corpo da fatina, e con le sue piccole mani aristocratiche. yhtiön suurin osakkeenomistaja valtion ja Pohjoismaiden Yh- Come se fosse stato possibile appiccicarle un avviso “fragile, dyspankin jälkeen. trattare con cura” - Lilius, 1958 5 Keskuspankin johtaja Otto Stenroth oli syksyllä 1921 antanut 3 La connessione di Allan con Saarinen condusse a vivaci incontri Emissioniosakeyhtiön (lue Erik von Frenckell) tehtäväksi tehdä famigliari. La famiglia Hjelt abitava d’estate a Kirkkonnummi, Suomen pankin varoilla valuuttaspekulaation Tukholmassa, nell’ala dell’abitazione di Hvitträsk di Herman Gesellius e gra- mistä tuli voittoa 355 000 markkaa. Kauppaa kritisoitiin kui- zie all’amicizia con la famiglia di Saarinen, Allan creò contatti tenkin voimakkaasti eduskunnassa ja lehdistössä, koska valtion con le élite artistiche della Finlandia. Successivamente Hjelt varoja oli käytetty yksityisiin tarkoituksiin. Kun asiaa alettiin affittò tutto Hvitträsk, mentre Saarinen conservò soltanto il suo tutkia, kieltäytyivät asianomaiset, Stenroth ja von Frenckell, ateliér e la sua abitazione. kertomasta liiketoimien ”kohdetta”, mutta lakiasiantuntijat ei- 4 Per lo Stato invece l’acquisto della Gutzeit divenne un fardello vät katsoneet heidän toimineen vastoin lakia. Molemmat herrat molto pesante e si riflettè sui modi di uscirne. Allan mantenne il jättivät kuitenkin pian pankin. Myöhemmin on paljastettu, että suo impegno con la Gutzeit, tra l’alto in qualità di membro del valuuttakaupan tarkoitus oli pelastaa Suomen kaupunkien hy- consiglio di amministrazione e, per un periodo di qualche anno, poteekkikassa, missä Stenroth vaikutti, konkurssilta. Pelastus- fu anche il principale azionista, dopo lo Stato e la Pohjoismai- yritys kuitenkin epäonnistui. den Yhdyspankki. 6 Emissioniyhtiön ja Allan Hjelt & Co:n salkut ja omistautuminen 5 Il Governatore della Banca di Finlandia Otto Stenroth nell’au- ennen fuusiota ei ole tiedossa, mutta edellisen yhtiön tilanne lie- tunno del 1921 aveva incaricato la Emissioni (leggi Erik von nee ollut heikompi ylioptimismin perusteella, joka oli tyypillistä Frenckell) di effettuare delle speculazioni valutarie con i fondi monille von Frenckellin projekteille, kuten venäläissuomalaisel- della Banca di Finlandia a Stoccolma, che garantirono un pro- le suurpankille, lentokonetehtaalle, lentoliikenneyhtiölle ja Töö- fitto di 355 mila marchi. Ció fu aspramente criticato in Parla- lönlahden uudelleen täyttämiselle. mento e nella stampa, perché i soldi dello Stato erano stati usati a fini personali. Quando si cominciò ad indagare sull’accaduto, le persone coinvolte, Stenroth e von Frenckell, si rifiutarono di rivelare quale fosse stato l’oggetto della speculazione. Anche se gli esperti di diritto ritennero che essi non avevano violato la leg- ge, tuttavia poco dopo entrambi lasciarono la banca. In seguito è stato rivelato che l’obiettivo della speculazione era il salvatag- gio dal fallimento della Casa Ipotecaria delle città finlandesi, dove Stenroth ricopriva una posizione di rilievo. Il tentativo di salvataggio tuttavia fallì. 6 I portafogli azionistici di Emissioni e Allan Hjelt & Co. prima della fusione non sono noti, ma la situazione della Emissioni era peggiore a causa dell’eccesso di ottimismo, tipico a molti dei progetti di Frenckell, come la grande banca russo-finnica, la fabbrica di aeroplani, la società di trasporto aereo ed il riempi- mento del Golfo di Töölö. 95

Timo Soikkanen

”…poliittisia “…problemi politici, ongelmia, muttei ma mai culturali!” ikinä sivistyksellisiä!”

Italian ja Suomen kahdenväliset Le relazioni bilaterali suhteet italo-finlandesi

Suhteiden perusta Alle origini delle relazioni

Autonomisella Suomella ei ollut ulkoasiainhallintoa eikä vi- La Finlandia del periodo dell’autonomia non aveva un’ammi- rallisia ulkosuhteita. Niitä kuitenkin käytännössä korvasivat nistrazione per la gestione degli affari esteri e non aveva perciò osittain suomalaisen kulttuurin edustajien omaehtoiset kon- relazioni estere ufficiali. Tuttavia queste avvenivano ugualmen- taktit ja yhteydet suuriin kulttuurimaihin. Italian kulttuuri ja te, attraverso contatti spontanei fra i rappresentanti del mondo historia olivat erityisen tunnettuja Suomessa. Rooma oli lu- della cultura finlandese e i paesi di maggiore cultura. Tra que- kuisten suomalaisten taiteilijoiden, kirjailijoiden, tiedemiesten sti l’Italia era particolarmente apprezzata in Finlandia. Roma ja säveltäjien vierailujen kohde ja pitkäaikainen kotikaupunki. era la destinazione preferita di numerosi viaggi ed era diven- Matkustaminen Italiaan oli autonomian ajalla helppoa. tata da qualche tempo residenza di numerosi artisti, scrittori, Kuvaavaa on tunnetun Italian-kävijän V. A. Koskennie- scienziati e compositori finlandesi. Andare in Italia nel periodo men muistelu 1920-luvun puolivälistä: jos ennen vuotta 1914 dell’Autonomia era facile. Emblematico di questa situazione è istui syömässä aamiaista Kappelissa ja kuuli jonkun ystä- un aneddoto riportato da V.A. Koskenniemi, un famoso visi- vänsä parin tunnin päästä lähtevän Firenzeen tai Roomaan, tatore abituale dell’Italia, che risale agli anni ’20: se prima del saattoi siitä paikasta lähteä mukaan, jos kukkarossa oli sopi- 1914 si stava seduti a far colazione al Kappeli e si sentiva che va rahasumma. Ei kyselty henkilöllisyyspapereita eikä lupia. uno degli amici era in procinto di partire a breve per Firenze o Sitten ajat muuttuivat. Roma, era possibile aggregarsi immediatamente, bastava avere Italialaisten kontaktit Suomeen olivat vähäisemmät. abbastanza soldi nel portafoglio. Nessuno chiedeva documenti Varhainen esimerkki niistä on italialaisen tutkimusmat- d’identità o permessi. Poi i tempi cambiarono. 96 97 kailijan Giuseppe Acerbin 1700-luvun lopussa Suomeen ja I contatti degli italiani con la Finlandia erano invece più Ruotsiin, erityisesti Lappiin suuntautunut matka, josta hän scarsi. Un primo esempio è costituito dal viaggio dell’esplo- julkaisi tunnustusta saaneen kuvitetun matkakertomuksen. ratore Giuseppe Acerbi, che alla fine del Settecento visitò la Taiteilijoiden, viihdealalla toimivien ja tiedemiesten vierai- Finlandia e la Svezia, ma soprattutto la Lapponia, pubblicando lut liittyivät usein matkoihin Pietariin. Toisaalta Venäjän successivamente un racconto di viaggio illustrato che ottenne armeijan myötä Suomeen oli tullut italialaisia kauppiaita ja un vasto riconoscimento pubblico. Le visite in Finlandia degli käsityöläisiä. artisti, degli scienziati, di coloro che operavano nel settore dello Suomen itsenäistyttyä valtionhoitaja P. E. Svinhufvud spettacolo, rimanevano collegate alla loro destinazione princi- lähestyi 17.12.1917 Suomen hallituksen puolesta Italian pale, San Pietroburgo. D’altra parte, attraverso l’esercito russo hallitusta pyytäen tunnustusta. Vuoden 1918 helmikuussa in Finlandia erano arrivati artigiani e commercianti italiani. matkaan lähti valtuuskunta, jonka tehtävänä oli ”notifioida” Dopo la proclamazione dell’indipendenza della Finlan- (ilmoittaa virallisesti) Suomen itsenäiseksi julistautuminen dia il Capo dello Stato, P.E. Svinhufvud, il 17 gennaio 1917 Englannin, Ranskan, Belgian ja Espanjan ohella Italiassa. rivolse a nome del suo Governo la richiesta di riconosci- Valtuuskunnan otti Italiassa vastaan ulkoministeri, paroni mento al Governo italiano. Nel febbraio del 1918 si mise in Sonnino, jonka mukaan Italia saattoi ryhtyä suhteisiin Suo- viaggio una delegazione, il cui compito era quello di notifi- men kanssa de facto. Suomen itsenäisyyden tunnustaminen care l’indipendenza della Finlandia oltre che all’Inghilterra, de jure oli kuitenkin jätettävä myöhempään ajankohtaan, alla Francia, al Belgio e alla Spagna, anche all’Italia. La koska yleinen rauhankonferenssikaan ei ollut vielä kokoon- delegazione fu ricevuta in Italia dal Ministro degli Esteri, tunut. Italian oli myös ajateltava Venäjää. Runsas vuosi il barone Sonnino, che riteneva che l’Italia avrebbe potuto myöhemmin, 27. kesäkuuta 1919, Italia tunnusti Suomen stabilire con la Finlandia relazioni “de facto”. Il riconosci- asiainhoitaja Emmanuele Grazzin sanoin: mento dell’indipendenza della Finlandia “de jure” avrebbe dovuto essere differito, perché la Conferenza di pace non Sallikaa minun Herra Ministeri, sekä henkilökohtaisesti että si era ancora riunita. L’Italia doveva preoccuparsi anche Italian kansan nimissä lausua vilpittömimmät onnittelut delle reazioni della Russia. Dopo poco più di un anno, il Suomen kansalle sekä myös parhaat toivotukset Suomen tule- 27 giugno 1919, l’Italia riconobbe la Finlandia con le parole vaisuudelle ja menestykselle ynnä sydämellinen toivomus, että dell’Incaricato d’Affari Emanuele Grazzi: maittemme väliset suhteet voisivat aina olla mitä lämpimim- män ystävyyden elähdyttämät. “Mi permetta Signor Ministro di esprimere al popolo finlande- se, a nome mio personale e del popolo italiano le congratulazioni Suomi ja Italia solmivat diplomaattisuhteet 6. syyskuuta più sincere e i migliori auguri di successo futuro per la Finlan- 1919. dia nonché il fervido auspicio che le relazioni tra i nostri due Paesi siano caratterizzate dalla più calorosa amicizia”.

Vuorovaikutuksen pohja La Finlandia e l’Italia allacciarono relazioni diplomatiche il 6 settembre 1919. Virkaatekeväksi valtuutetuksi Suomen uuteen Rooman lähe- Italia tunnusti Suomen itsenäisyyden 27. kesäkuuta 1919. Italian tystöön määrättiin historioitsija ja antiikintutkija professori kuninkaan hallituksen päätöksen ilmoitti Suomen asiainhoitaja Herman Gummerus, joka aikaisemmin oli toiminut mm. vt. Alle basi dell’interazione Emmanuele Grazzi ulkoministeri Rudolf Holstille. lähetystöneuvoksena Tukholmassa ja asiainhoitajana Kio- vassa. Valtakirjansa Gummerus jätti alivaltiosihteeri kreivi Quale delegato della Finlandia presso la nuova legazione a L’Italia ha riconosciuto l’indipendenza della Finlandia il 27 Sforzalle 21.11.1919. Lyhyessä tilaisuudessa miehet vaihtoi- Roma fu nominato il professor Herman Gummerus, storico giugno 1919. La decisione adottata dal governo del Re d’Italia fu comunicata al Ministro degli Esteri, Rudolf Holsti dall’Incaricato vat muutaman ystävällisen sanan. Prameampi tapahtuma e studioso dell’antichità, che precedentemente aveva operato d’Affari italiano in Finlandia, Emanuele Grazzi oli esittelytilaisuus Italian kuninkaan ja kuningattaren luo- come Consigliere d’Ambasciata facente funzioni e Incarica- 98 99

na joulukuun 1919 loppupuolella. Lähetystön henkilökunta to d’Affari a Kiev. Il 21 novembre 1919 Gummerus presentò valmistautui tapahtumaan huolella. Mietittiin asuvalintoja le sue credenziali al sottosegretario, Conte Sforza. Nel corso ja opeteltiin hoviniiausta. Niksautukset mitä ilmeisimmin della breve cerimonia i due ebbero una conversazione infor- osuivat kohdalleen, sillä Gummerus raportoi vierailun jäl- male. Un evento molto più fastoso fu, invece, la presentazione keen Suomeen: al Re e alla Regina, avvenuta verso la fine di dicembre del 1919. Il personale dell’ambasciata si preparò all’avvenimento Heidän Majesteettinsa ottivat meidät vastaan mitä suurimmal- con cura: si ponderò la scelta dei vestiti e si imparò l’inchino la ystävällisyydellä... Kuningatar ja Leskikuningatar puhutteli- a corte. Evidentemente i preparativi ebbero successo, perché vat niin ikään sekä minua että vaimoani ja attasheoja Karttusta Gummerus dopo la visita informò la Finlandia che: ja Härköstä mitä herttaisemmin. “Le loro Maestà ci accolsero con la massima cordialità [...] la Lähetystön toiminta oli kuitenkin jo alkanut ennen valtakir- Regina e la Regina Madre parlarono con amabilità sia con me jan jättöä. Gummerus raportoi Roomasta sinne saavuttuaan sia con mia moglie e con gli Attaché Karttunen e Härkönen”. 28.10.1919: Pahin ongelma oli työvoimapula ja kiireiden takia saattoikin sattua, että kanslia-apulainen jäi yksin pitä- Le attività della Legazione erano cominciate già prima della mään lähetystöön Suomen lippua pystyssä. presentazione delle lettere credenziali. Gummerus informa- Diplomatian koukerot tuottivat aluksi nuorelle valtiolle va da Roma, dopo esservi giunto il 28 ottobre del 1919, che vaikeuksia. Gummerus oli Roomassa virkaatekevän val- il problema maggiore era la mancanza di personale e che, a tuutetun tittelillä. Itsenäisyyspäivän alla 1919 hän raportoi causa del gran lavoro, era possibile che l’assistente di Can- koti-Suomeen ulkoministeri Holstille saaneensa Italiassa eri celleria si trovasse da solo in Ambasciata a tenere alta la tahoilta kuulla, ettei kyseinen titteli ollut Italialle, suurvallal- bandiera della Finlandia. le, mieluinen: Gummerus nimitettiin 7.6.1920 ”ylimääräiseksi All’inizio le tortuosità della diplomazia crearono dei pro- lähettilääksi ja valtuutetuksi ministeriksi”. blemi al giovane Stato. Gummerus risiedeva a Roma con il Italian Helsingin lähetystössä pohdittiin samoja kysy- titolo di Delegato facente funzioni; poco prima della festa myksiä. 25.4.1920 Italian asiainhoitaja Giulio Marchetti- dell’indipendenza del 1919 egli inviò un rapporto in Fin- Ferrantesta tehtiin lähettiläs. Tässä vaiheessa tosin vain landia, al Ministro degli Esteri Holsti, affermando di aver Filosofian tohtori Herman Gummerus valtakirjalla; täydet valtuudet Italian lähettiläs Suomessa sai sentito dire che il titolo a lui conferito non era adeguato per oli Suomen ensimmäinen edustaja uu- vasta muutamaa vuotta myöhemmin. un delegato residente in una grande potenza come l’Italia. dessa Rooman lähetystössä syksystä Pohja kahdenvälisten suhteiden hoidolle oli näin luotu. Gummerus fu quindi nominato il 7 giugno 1920 “inviato stra- 1919 alkaen. Perhekuvassa lähetystös- sä joko vuodelta 1919 tai 1920 Herman Niiden hoitamista jatkettiin yhteisymmärryksessä. Italian ordinario e Ministro delegato”. Gummerus takana, vieressä pojista lähettiläs Marchetti-Ferrante katsoi Italian ja Suomen kan- All’Ambasciata d’Italia a Helsinki si rifletteva a proposito Edvard Gummerus ja edessä puoliso sojen olevan samanlaisia. Myös Gummeruksella oli tässä di problemi analoghi. Il 25 aprile 1920 l’Incaricato d’Affari Alexandrine Gummerus. Museo­ suhteessa Roomasta positiivista raportoitavaa, sillä italialai- italiano, Giulio Marchetti-Ferrante fu nominato Inviato. In virasto. set lehtikirjoitukset huokuivat vilpitöntä hyväntahtoisuutta questa fase solo con delega: l’Ambasciatore d’Italia in Fin- ja sympatiaa Suomea kohtaan, vaikka aluksi italialaisissa landia avrebbe avuto solo più tardi i pieni poteri. Herman Gummerus, dottore in filo- sanomalehdissä vallitsivatkin ”hämärät ja osittain aivan väärät In questo modo fu creata la base delle relazioni bilate- sofia, fu il primo rappresentante della käsitykset” Suomen oloista ja hallituksesta. Tässä oli nuorella rali, la cui gestione fu affrontata con cura da entrambe le Finlandia nella nuova Ambasciata a lähetystöllä työsarkaa. nazioni. L’Ambasciatore italiano, Marchetti-Ferrante, consi- Roma a partire dall’autunno del 1919. Suomen lähetystön tehtävät koostuivat maailmansotien vä- derava identici il popolo italiano e quello finlandese. Anche Nella foto di famiglia, risalente al 1919 lillä lähinnä kolmesta kokonaisuudesta: varsinkin alkuvuosina Gummerus aveva solo elementi positivi da riferire da Roma, o al 1920, Herman Gummerus sullo sfondo con di fianco uno dei figli, tärkeää oli Suomen tunnetuksi tekeminen ja virheellisen Suomi- poiché i giornali italiani esprimevano sincera benevolenza Edvard Gummerus, e, in primo piano, kuvan oikaiseminen. Toinen tehtäväkenttä koostui kulttuuril- e simpatia nei confronti della Finlandia, anche se all’inizio la moglie Alexandrine Gummerus listen suhteiden edistämisestä. Kolmas sektori oli kaupallisten essi mostravano “concezioni oscure e parzialmente errate” sul Pae- 100 101

suhteiden edistäminen. Raportointi tietenkin kuului edustuston se, sulle sue condizioni e sul suo Governo. In questo campo perustehtäviin, mutta se jäi vähäiseksi. Kuukausiraportti, joka la giovane Ambasciata nordica aveva molto da fare. kattoi vuoden 1922 jakson, jolloin Mussolini marssi Roomaan, I compiti dell’Ambasciata di Finlandia erano principal- tyytyy toteamaan lakonisesti: ”Ei erikoista”. mente tre: il primo, soprattutto all’inizio, consisteva nel far conoscere la Finlandia e correggere ogni immagine errata. Il secondo settore di attività riguardava la promozione delle Kulttuuri antaa yhteisen pohjan relazioni culturali e il terzo settore la promozione delle rela- zioni commerciali. La redazione di rapporti era ovviamente Suomella oli onnea kulttuurisuhteiden hoidossa. Liisi Kart- uno dei compiti fondamentali della legazione, ma rimase tunen (1880–1957) oli asettunut pysyvästi Roomaan tutki- contenuto; ad esempio, in uno dei rapporti mensili del 1922, maan Rooman kirkon ja Pohjolan suhteita oppaanaan to- anno della Marcia su Roma di Mussolini, ci si limita a con- verinsa ja rakastettunsa Henry Biaudet. Kun Biaudet kuoli statare laconicamente: “Nulla di particolare da segnalare”. äkillisesti 1915, Liisi Karttunen kirjoitti Suomeen olevansa ”kuin matkatavara, jolla ei ole oikeata osoitetta, ei myöskään omistajaa”. La cultura provvede una base comune Karttunen ryhtyi juuri itsenäistyneen Suomen Roo- man lähetystön palvelukseen. Diplomaattipassin mukaan La Finlandia ebbe fortuna nella gestione delle relazioni cultu- hän oli attasea, mutta palkka oli kanslia-apulaisen. Hänen rali. Liisi Karttunen (1880-1957) aveva preso residenza a Roma Rooman-suhteensa olivat laajat. Vatikaanin arkistoissa hän per studiare le relazioni tra la Chiesa di Roma e la Scandina- oli tutustunut pariin tutkijaan, joista sitten tuli paaveja: Be- via, avvalendosi dell’aiuto di Henry Biaudet, il suo compagno. nedictus XV:een ja Pius XI:een. Karttusen nimi avasi ovet Karttunen si mise subito al servizio dell’Ambasciata di Vatikaaniin, ja suomalaiset käyttivät tätä hyväkseen. Kun Finlandia a Roma, appena costituita. Secondo l’annuario E. N. Setälä oli 1930-luvulla saanut valmiiksi tutkimuksensa diplomatico, risultava nella posizione di Addetto, ma il suo kansanrunouden sammosta, Karttunen pantiin asialle. Hän stipendio era quello di un Assistente di Cancelleria. Le sue re- sähkötti Roomasta: ”Vienyt paaville sammon”. lazioni romane erano ampie. Negli Archivi della Santa Sede Liisi Karttunen oli historiantutkija, diplomaatti ja lehti- aveva incontrato due ricercatori, che sarebbero poi diventati nainen, joka järjesteli Suomen tieteen ja taiteen asioita Ita- Papi: Benedetto XV e Pio IX. Il nome della Karttunen apriva liassa ja johdatteli Roomassa yhtä hyvin Eino Leinoa kuin le porte della Santa Sede e gli studiosi finlandesi ne approfit- Aino Sibeliusta tai Wäinö Aaltosta. Liisi Karttunen myös tavano. Quando E. N. Setälä negli anni ’30 ebbe portato a kirjoitti Helsingin Sanomiin yli 500 Italian-kirjettä ja uu- termine la sua ricerca sul sampo1, la Karttunen fu incaricata di tista. Hän on Suomen lehdistöhistorian huomattavimpia agire. La risposta fu: “Ho portato il sampo al Papa”. kulttuuri-kirjeenvaihtajia; diplomaattikarriääriin hän ei Liisi Karttunen era una studiosa di storia, una diplo- pyrkimyksistään huolimatta päässyt. matica e una giornalista che curava le questioni artistiche Alkuvaikeuksien jälkeen suhteiden kehittäminen jatkui. e scientifiche in Italia e che a Roma assisteva tanto Eino Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti vieraili Roomassa huhtikuussa 1921. il Ministro degli Esteri di Finlandia Rudolf Holsti visitò Roma nell’aprile Suhteet olivat hyvät puolin jos toisinkin, ja lähettiläät varoit- Leino, quanto Aino Sibelius o Wäinö Aaltonen. Liisi Kart- Suomen lähetystössä otetussa kuvassa vasemmalta Suomen Rooman- del 1921. Nella fotografia scattata all’Ambasciata di Finlandia, da sini- telivat kotimaansa lehdistöä kirjoittelullaan vaarantamasta tunen scrisse anche più di 500 articoli che furono pubblicati lähettiläs Herman Gummerus, Anton Kotonen, kanslia-apulainen Liisi stra l’Ambasciatore di Finlandia a Roma, Herman Gummerus, Anton Karttunen, Rudolf Holsti, Hugo Valvanne, Italian Suomen-lähettiläs Kotonen, l’assistente di cancelleria Liisi Karttunen, Rudolf Holsti, Hugo luotua yhteisymmärrystä. sull’Helsingin sanomat: fu quindi una delle principali corri- Giulio Marchetti-Ferrante ja Oscar Enckell. Museovirasto Valvanne, l’Ambasciatore d’Italia in Finlandia, Giulio Marchetti-Ferran- Suomi kiinnosti italialaisia aivan toisessa mitassa kuin spondenti culturali della storia giornalistica della Finlandia, te e Oscar Enckell autonomian aikana. ”Eksoottisuus” lienee ollut merkittävä anche se, nonostante tutti i suoi tentativi, non riuscì a entra- tekijä. re nella carriera diplomatica. Vasta itsenäistyneellä Suomella oli tarve tehdä itseään Superate le difficoltà iniziali, lo sviluppo delle relazioni tunnetuksi ulkomailla. Tällä saralla Italia oli eteläisen Euroo- continuò; gli Inviati si adoperavano affinché la stampa non pan tärkein maa niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Etenkin mettesse a repentaglio la sintonia così abilmente creata. L’in- 102 103

Residensseissä tapahtuu Nel 1924 l’Ambasciata stabilì relazioni ufficiali con l’a- genzia di stampa ufficiale italiana, Agenzial’ Stefani, che negli Vuoden 1925 lopulla Italian erityislähettiläs Alessandro anni successivi diffuse ai giornali italiani scritti sulla Finlan- Mariani ilmoitti ulkoministeri Hj. J. Procopélle allekirjoit- dia. Allo stesso tempo, l’Ambasciata diffondeva direttamen- taneensa ostosopimuksen Tehtaankatu 32:ssa sijaitsevasta te le notizie più importanti ai principali quotidiani. Alcuni Hjeltin talosta: ”Mainittu talo on pian tuleva Italian Suo- anni dopo la Finlandia cambiò agenzia, affidandosi all’A- messa olevan diplomaattisen edustuksen sijaksi (ministerin genzia di Roma e riuscì ad ottenere una maggiore visibilità su asuntona ja lähetystön kansliana)”. Mariani pyysi ulkomi- giornali e riviste italiani. nisteriä vaikuttamaan siihen, että Suomen viranomaiset ra- tifioisivat ostosopimuksen. Asia etenikin ripeästi. Edustava huvila voitiin lähes sellaisenaan ottaa käyttöön Sviluppi delle relazioni nelle residenze lähettilään residenssinä. Rakennuksen päätilat ja suurin osa kiinteää sisustusta säilyivät entisellään. Residenssi antoi Verso la fine del 1925 l’Inviato speciale Alessandro Maria- erinomaisen pohjan Suomen ja Italian suhteiden hoidolle. ni annunciò al Ministro degli Esteri Hj. J. Procopé, di aver Maaliskuussa 1928 Italian lehdistö julkaisi laajasti Hel- sottoscritto il contratto d’acquisto di casa Hjelt, situata in singistä lähetetyn tiedon, jonka mukaan Suomen tasavallan Tehtaankatu al numero 32. Mariani chiese al Ministro degli presidentti Lauri Kristian Relander oli ollut läsnä Italian Esteri di intervenire affinché le autorità finlandesi ratificas- lähetystössä pidetyssä juhlassa. Uutisessa mainittiin lisäksi, sero il contratto d’acquisto rapidamente. Così avvenne e fu että ”ensimmäisen kerran nyt Suomen hallituksen johtaja possibile utilizzare la bella villa come residenza dell’Amba- kävi Italian lähetystössä”. Helsingin Sanomien palstoilla sciatore quasi nello stato in cui si trovava. Le stanze princi- oikaistiin paheksuvaan sävyyn tieto ilmoittamalla, että Hel- pali dell’edificio e la maggior parte degli arredi fissi rimasero singissä tiedettiin kuitenkin varsin hyvin, että presidentti immutati. La residenza fornì un’ottima base per la gestione Ståhlberg oli käynyt jo vuosina 1920 ja 1921 Italian ministe- delle relazioni tra la Finlandia e l’Italia. rin vieraana. Samalla annettiin ymmärtää kyseessä olevan Nel marzo del 1928 la stampa italiana diede ampio risal- tahallinen yritys kirjoittaa historiaa väärin. to a una notizia proveniente da Helsinki, secondo la quale Siinä missä Italian residenssitilat Helsingissä järjestyi- il Presidente della Repubblica finlandese, Lauri Kristian vät onnellisesti, ajauduttiin Roomassa aivan päinvastaiseen Relander, aveva partecipato a un ricevimento tenuto presso Tohtori Liisi Karttunen työskenteli Rooman lähetystössä kolmatta vuo- La dottoressa Liisi Karttunen lavorò presso l’Ambasciata a Roma per sikymmentä sen alkuvaiheista alkaen. Hän oli diplomaatti ja ansiokas un trentina di anni, sin dal momento dell’apertura. Era un diplomatico suuntaan. Herman Gummerus vapautettiin lähettilään vi- l’Ambasciata d’Italia. La notizia riportava inoltre che “per tiede- ja kulttuurisuhteiden hoitaja sekä Suomen lehdistöhistorian e un insigne promotore delle relazioni scientifiche e culturali nonché rastaan 19.9.1925, mutta rouva Gummerus ei halunnut jät- la prima volta il Capo del Governo finlandese aveva visitato huomattavimpia kulttuukirjeenvaihtatajia. Karttusella oli laajat suhteet uno dei massimi corrispondenti della storia del giornalismo finlandese tää lähettilään residenssiä. l’Ambasciata d’Italia”. Sulle colonne dell’Helsingin Sanomat Roomaan ja Vatikaaniin Museovirasto Hän oli häätänyt miehensä ulos talosta jo heinäkuun l’informazione fu rettificata, annunciando con tono di disap- puolivälissä. Sen sijaan tarmokas rouva järjesteli itse lähet- provazione che a Helsinki si sapeva molto bene che il Presi- tilään asunnossa kutsuja ulkovaltain edustajille. Lähetystön dente Ståhlberg era già stato ospite del Ministro italiano nel kulttuurisuhteissa Italia oli Suomelle yksi tärkeimmistä Eu- teresse degli italiani nei confronti della Finlandia era di pro- uusi henkilökuntakin oli jo saapunut Roomaan. 1920 e nel 1921. Con questa rettifica si alludeva al deliberato roopan maista. Samaan aikaan Suomen Italian lähetystö teki porzioni del tutto diverse rispetto a quelle del periodo dell’au- Tulokkaiden asema oli kiusallinen. Lähetystökerroksen tentativo di falsificare la storia. Italiassa tehokasta työtä maan tunnetuksi tekemisessä. tonomia e un fattore importante era probabilmente dato he saivat otettua haltuunsa, mutta rouva Gummeruksen Se la questione della sede della residenza d’Italia a Hel- Vuonna 1924 lähetystö solmi suhteet Italian viralliseen dall’”esotismo” del Paese. La Finlandia, come nuovo Paese kosto odotti. Hän sammutti lähetystön sähköt. Tähän lähe- sinki fu risolta con successo, a Roma invece la situazione era uutistoimistoon Agenzia Stefaniin, joka seuraavina vuosina indipendente, aveva bisogno di farsi conoscere dal mondo. In tystön väki puolestaan vastasi katkaisemalla rouva Gumme- inversa: Herman Gummerus fu sollevato dal suo incarico välitti Suomea koskevia kirjoituksia Italian lehtiin samaan questo quadro l’Italia era il più importante paese dell’Europa ruksen veden. di Inviato il 19 settembre 1925, ma la signora Gummerus aikaan, kun lähetystö toimitti tärkeimmät artikkelit suo- meridionale, tanto politicamente quanto economicamente. Kissa ja hiiri -leikin uuvuttamana uusi lähettiläs, Rolf si rifiutò di lasciare la residenza. Pur avendo allontanato raan suurimmille lehdille. Joitakin vuosia myöhemmin Specialmente nelle relazioni culturali per la Finlandia l’Italia Thesleff, sähkötti Roomasta ja pyysi lupaa rouvan häätämi- da casa il marito già a metà luglio, l’infaticabile signora co- Suomi vaihtoi uutistoimistoksi Agenzia di Roman. Lehtiin era uno dei paesi europei più importanti. Allo stesso tempo, seen Italiasta. Hallitus suostui tuumaan, vaikka siinä oli ris- minciò a organizzare ricevimenti per i rappresentanti delle onnistuttiin saamaan suhteellisen paljon Suomea käsitte- l’Ambasciata a Roma svolgeva un’efficiente opera di divulga- kinsä. Suunnitelma oli toteutettava siten, ettei ”Suomen valtio- potenze straniere. La posizione dei nuovi rappresentanti levää materiaalia. zione delle caratteristiche del Paese in Italia. 104 105 ta lisää komprometteerata”. Lukuisten oikeudenkäyntien jälkeen finlandesi era imbarazzante: riuscirono a occupare il piano luontoa vastaan on luonut henkisesti ja ruumiillisesti vahvan screzio, rilievo o articolo malevolo per non parlare di pro- Suomen valtio lopulta voitti taistonsa rouva Gummeruksen della cancelleria, ma li attendeva la vendetta della signora rodun” ja lehden mielestä suomalaisia täysin syystä pidettiin testa ufficiale finlandese. I giornali italiani scrivevano solo kanssa ja lähettiläs pääsi residenssiinsä. Gummerus, che tagliò loro l’elettricità. Il personale dell’Am- yhtenä Euroopan kehittyneimmistä kansoista. Suomalaiset commenti positivi ed elogiativi sulla Finlandia ”. Pekkarinen basciata rispose tagliando alla signora Gummerus l’acqua. Il myös olivat italialaisten ystäviä; siitä kertoi suomalaisten continua, dicendo che l’opinione dei giornali italiani sulla nuovo Ambasciatore, Rolf Thesleff, stanco del gioco del gat- aktiivinen matkustus Italiaan, vaikka matka oli melkoisen Finlandia, sui rapporti italo-finlandesi e su tutto ciò che ave- Italialaisvieraat 1920-luvulla to con il topo, inviò un telegramma da Roma chiedendo il pitkä. va a che fare con la Finlandia erano totalmente positivi. permesso di espellere la signora dall’Italia. Il Governo diede Myös vuoden 1929 kesällä italialaisia toimittajia vieraili I giornalisti italiani che si recavano annualmente in Fin- Italiasta suuntautui 1920- ja 1930-luvulla Helsinkiin tasai- il suo consenso, anche se l’operazione era rischiosa:. si dove- Suomessa. Taaskaan ei kuulunut riitasointuja: suomalaisten landia erano circa una decina. Erano forniti di tutte le facili- nen virta merkittäviä lehtimiehiä, kirjailijoita ja poliitikkoja. va procedere in modo da non “compromettere ulteriormente lukutaito, sanomalehtien määrä ja musikaalisuus saivat huo- tazioni e i contatti richiesti; secondo l’Ambasciata di Finlan- Residenssi tarjosi hyvät tilat tapaamisille ja juhlille. lo Stato finlandese”. Dopo numerosi procedimenti, lo Stato miota, samoin maan luonnonkauneus ja ”turvallisuuden, dia in Italia ciò che scrivevano era obiettivo. I finlandesi non Vuonna 1926 Suomeen saapui Italian kansanmiliisin finlandese vinse la sua guerra contro la signora Gummerus e hiljaisuuden ja onnen” tunne ”hymyilevän suomalaisen ke- avevano rimostranze nei loro confronti. edustajia. Vierailu sai runsaasti huomiota italialaislehdissä, l’Ambasciatore ebbe così accesso alla sua residenza. säisen luonnon keskellä”. Il giornale La Sera, che era pubblicato a Milano, descrive- jotka raportoivat vieraiden saamasta lämpimästä vastaan- Laajin Suomea Italian lehdissä käsitellyt artikkelisarja oli va i finlandesi come un popolo che lotta tenacemente contro otosta. Vieraiden palattua kotimaahansa matkaa johtanut Gazzetta del Mezzogiorno -lehdessä ilmestynyt Maria Loschin la natura: “La lotta contro la natura ha creato una razza kenraali Traditi laati matkasta selostuksen pääministerille. Gli ospiti italiani alla fine degli anni Venti kirjoittama kuusiosainen sikermä. Siinä olivat esillä kaikki spiritualmente e fisicamente forte”; secondo il giornale, Selostuksessa kuvattiin itse matkaa, Suomen kansaa sekä tavallisimmin Suomen yhteydessä esitetyt teemat. Maria i finlandesi venivano a ragione considerati uno dei popoli suojeluskunta- ja lottajärjestöjä. Tämänkin Italian lehdistö Un flusso uniforme di importanti giornalisti, scrittori e po- Loschi matkusti, kuten moni muu italialainen ennen häntä, più avanzati d’Europa. I finlandesi inoltre erano amici degli huomioi laajasti. Liisi Karttunen puolestaan totesi matkaku- litici italiani si diresse negli anni ’20 e ’30 verso Helsinki. Helsingistä Punkaharjulle, sieltä edelleen Savonlinnan ja italiani, lo testimoniavano i loro numerosi viaggi in Italia, vauksen antaneen varsin miellyttävän kuvan suomalaisista La Residenza rappresentava una sede appropriata per gli Kuopion kautta Oulun koskille ja edelleen pohjoiseen, Pet- effettuati nonostante la distanza. ja heidän oloistaan. incontri e i ricevimenti. Nel 1926 in Finlandia giunsero rap- samoon. Hänen kuvauksensa Helsingin kesäisestä viehättä- Anche nell’estate del 1929 alcuni giornalisti italia- Kesällä 1928 Turussa ja Tampereella vieraili toimittaja presentanti della Milizia Popolare: la visita suscitò grande vyydestä ja sen arkkitehtuurista oli Liisi Karttusen mielestä ni visitarono la Finlandia e nemmeno in quest’occasione si Lucio d’Aquara. Hän vaikuttui molemmista kaupungeista: attenzione da parte dei giornali italiani, che riportarono mukaansa tempaavaa, samalla kun se kertoi kirjoittajan rilevarono aspetti negativi: furono sottolineati l’alfabetizza- Tamperetta hän ihasteli vihreytensä säilyttäneenä teolli- l’accoglienza calorosa ricevuta dagli ospiti. Una volta che gli laajasta kokemuksesta ja näkemyksestä luonnehtia itselleen zione dei finlandesi, la loro musicalità, la quantità di giornali suuskaupunkina, kulttuurin osalta kaunista kirkkoa maala- ospiti fecero ritorno in patria il generale Traditi, che ave- uusia kaupunkeja erikoisuuksineen. pubblicati, così come la bellezza della natura e il sentimento uksineen sekä erinomaista kirjastoa lukusaleineen. Turusta va guidato la delegazione, redasse un rapporto per il Primo di “sicurezza, di silenzio e di felicità”, “nel bel mezzo della hän painotti sen merkitystä Suomen historiaan ja sivistys- Ministro. Nel rapporto si descrivevano la visita, il popolo sorridente natura estiva finlandese”. elämään. finlandese nonché le organizzazioni Lotta e Suojeluskunta2. 1930-luvun vierailut La più ampia serie di articoli sulla Finlandia sui gior- Virallista Suomi-kuvaa Italiassa selvittänyt Jussi Pekka- Anche questo viaggio ebbe larga risonanza sulla stampa nali italiani fu pubblicata dalla Gazzetta del Mezzogiorno in rinen nostaa esiin huomionarvoisen seikan. Hänen mukaan- italiana. Liisi Karttunen, per parte sua, affermò che la de- Ensimmäinen 1930-luvun merkittävä italialaisvieras Suo- sei parti e scritta da Maria Loschi. Vi si presentavano tutti sa Italia oli poikkeus Suomen tunnetuksi tekemisessä siinä, scrizione della visita fornì un’immagine assai positiva dei messa oli nuori kansanedustaja Alessandro Pavolini, joka i temi generalmente trattati in relazione con la Finlandia. ettei hänen läpikäymässään aineistossa ollut ”ainuttakaan finlandesi e delle loro condizioni. laati matkastaan kolme artikkelia Italian suurimpaan sano- Maria Loschi si recò, come molti altri italiani prima di lei, säröä, huomautusta eikä ilkeämielistä artikkelia saati sitten suoma- Nell’estate del 1928 Turku e Tampere furono visitate dal malehteen, milanolaiseen Corriere della Seraan, jonka levik- da Helsinki a Punkaharju, di lì a Oulu, passando per Sa- laisten virallista vastalausetta. Italialaiset lehdet kirjoittivat suopeasti giornalista Lucio d’Aquara, che rimase impressionato da en- ki oli jopa 600 000. Aiemmin hän oli tehnyt akateemisen vonlinna e Kuopio, e poi ancora più a nord, a Petsamo. La ja kiittävästi”. Pekkarinen jatkaa, että Italian lehtien käsitys trambe le città: espresse la sua ammirazione per Tampere, opinnäytteensä Suomen itsenäisyyteen liittyvästä aiheesta sua descrizione del fascino estivo e dell’architettura di Hel- Suomesta, Italian ja Suomen suhteista ja lähes kaikesta Suo- città industriale che aveva conservato le sue aree verdi, per ja työ oli saanut runsaasti huomiota Italian lehdistössä. Pa- sinki fu, secondo Liisi Karttunen, avvincente e dimostrò la meen liittyvästä oli positiivista. la sua chiesa con i suoi dipinti nonché per la biblioteca e le volini toimi Italian kulttuuriministerinä talvisodan aikana. grande capacità della giornalista nel caratterizzare città per Vuosittain italialaisia lehtimiehiä kävi Suomessa noin sale di lettura. Per quel che riguarda Turku ne sottolineò la Pavolinin ensimmäinen lehtijuttu kuvasi hänen ihastus- lei nuove. kymmenen. Heille järjestettiin heidän pyytämänsä alen- rilevanza storica e culturale per la Finlandia. taan koivuihin. Kuvaillessaan suomalaisia kesäöitä Pavoli- nukset ja kontaktit, ja Suomen Italian lähetystön mukaan Jussi Pekkarinen, che ha studiato l’immagine ufficiale del- ni oli runollinen kertoessaan ”hiljaa uneksivista koivuista”. heidän kirjoittelunsa oli asiallista. Mitään huomautettavaa la Finlandia in Italia, ha messo in evidenza un fatto degno Koivut tarjosivat sillan Suomen metsäteollisuuden kuvaami- Le visite degli anni ‘30 suomalaisilla ei ollut. di nota: secondo lui, nell’ambito della promozione all’estero seen ja sen merkitykseen kansan rikkauden tuojana. Toinen Milanossa ilmestyvä La Sera -lehti kuvasi suomalaisia della Finlandia, l’Italia costituiva un’eccezione per il fatto Pavolinin kirjoituksista käsitteli Kalevalaa (hänen isänsä oli Il primo visitatore importante della Finlandia negli anni ’30 sitkeästi luontoa vastaan taistelevaksi kansaksi: ”… taistelu che nel materiale da lui esaminato non esiste “nemmeno uno kääntänyt Kalevalan italiaksi) ja kolmas sivistystä, jota hän fu il giovane deputato Alessandro Pavolini. Egli scrisse tre 106 107 piti korkeana. Artikkelissa mainittiin myös suojeluskunnat articoli sul suo viaggio che furono pubblicati sul principale Nel 1926 in Italia fu approvata la legge sugli Istituti di ja lotat. Suomalaisten tietoisuus asemastaan sivistyksen var- giornale italiano, il Corriere della Sera. Egli si era laureato in Cultura, finanziati dal Ministero degli Esteri, e successiva- tijana itää vastaan mainittiin, ja kehunsa sai Helsinki länsi- precedenza con una tesi sull’indipendenza della Finlandia mente i primi furono costituiti in diversi paesi. Nei docu- maisine arkkitehtuureineen. che aveva riscosso grande attenzione sui giornali italiani. menti si rileva l’idea della fondazione dell’Istituto di Cultura Hitlerin valtaannousu nosti Italiassa kiinnostusta Itäme- Pavolini divenne Ministro della Cultura in Italia nel perio- Italiano in Finlandia per la prima volta nel 1935, allorché ren piiriä kohtaan. Italiassa ulkopolitiikan merkitys kaikki- do della Guerra d’Inverno. Il padre, noto esperto di lingue, l’Ambasciatore Tamaro, in un suo rapporto inviato al Mini- neen nousi tuohon aikaan: kaiken Euroopassa ja koko maail- aveva tradotto in italiano il Kalevala. Il primo degli articoli stero degli Esteri, evocò il basso livello di propaganda svolto massa katsottiin koskettavan italialaisia, koska kaikki kuuluu di Alessandro Pavolini era dedicato alle betulle, forniva una dal proprio Paese. Secondo il Ministero, l’attività culturale suurvallalle. Italia pyrki vaikuttamaan Suomeen vahvista- chiave di lettura dell’industria forestale finlandese e del- in Finlandia doveva essere resa più attiva e a Tamaro fu malla täällä toiminutta Isänmaallista Kansanliikettä (IKL). la sua importanza nella creazione di ricchezza. Il secondo chiesto di redigere una proposta per la fondazione di un Isti- Näin Pavolinilla oli Suomessa kaksoistehtävä: hänen tuli articolo riguardava il Kalevala e il terzo il progresso, che tuto responsabile per il coordinamento delle attività cultura- kirjoittaa mainittu artikkelisarja, mutta hänen tuli myös pe- l’autore considerava di alto livello. Nell’articolo si menziona- li in Finlandia e nei paesi limitrofi. rustaa Suomeen CAUR:n, kansainvälisen fasismin hyväksi vano anche le milizie di difesa e le Lotta; la consapevolezza L’Ambasciatore italiano a Helsinki, Armando Ottaviano toimivan liikkeen pysyvä komitea. Tämä tehtävä Suomessa dei finlandesi, custodi della civiltà contro l’oriente; Helsinki Koch, delineò le relazioni bilaterali in un’intervista ad Aa- kuitenkin epäonnistui: Italian Suomen-lähettilään varoituk- veniva elogiata per l’architettura di ispirazione occidentale. mulehti nel 1937, affermando che tra i due paesi avrebbero sesta huolimatta Pavolini oli tullut maahan keskellä kesää, L’ascesa al potere di Hitler accrebbe l’interesse dell’Italia potuto esserci problemi politici bilaterali, ma mai culturali. jolloin ihmiset, joita hän tavoitteli, olivat lomalla joko ulko- nei confronti del Baltico. Il significato della politica estera in Le buone relazioni culturali avrebbero contribuito anche mailla tai kesämökeillään. Italia assunse nuovi contenuti proprio in quel periodo: poi- alla soluzione dei problemi politici. Secondo Koch negli ché si considerava l’Italia una grande potenza mondiale, si scambi culturali tra Finlandia e Italia un ruolo particolare pensava che tutto ciò che avveniva in Europa e nel mondo la nell’avvicinamento tra i due paesi spettava alle arti figurati- Institutionalisoituvat suhteet riguardasse. L’Italia puntò a influire sulla Finlandia raffor- ve e alla musica. zando il Movimento popolare patriottico (IKL). Così Ales- In base alle esperienze maturate dagli altri paesi, ne- Varsinkin Suomen puolelta vierailut olivat valtaosin yksit- sandro Pavolini in Finlandia rivestiva due compiti: non solo gli anni ’30 si cominciò l’opera di creazione di un Istitu- täisten taiteilijoiden ja tiedemiesten oma-aloitteisesti teke- doveva redigere gli articoli sopra menzionati, ma anche fon- to finlandese a Roma. Il progetto subì un’accelerazione miä. Tämän rinnalla on syytä korostaa diplomaattien ja dare il comitato permanente del CAUR, il movimento che nel 1938, quando il proprietario e direttore responsabile politikkojen toimintaa. Erityisesti lähettiläiden rooli on ollut operava a favore del fascismo internazionale. Quest’ultimo dell’Hufvudstadsbladet, Amos Anderson, noto mecenate e in- merkittävää. Italian Suomen-lähettiläistä ennen toista maa- compito tuttavia fallì: nonostante gli avvertimenti dell’Am- fluente personalità culturale, donò un’ingente somma. Per la ilmansotaa merkittävin lienee ollut Attilio Tamaro (Helsin- basciatore italiano in Finlandia, Pavolini visitò il paese nel realizzazione del progetto fu creata la fondazione Institutum gissä vuosina 1929–1935), joka oli taustaltaan lehtimies. bel mezzo dell’estate, quando la gente che cercava di incon- Romanum Finlandiae. Rispetto all’esperienza di molti altri pa- Italiassa hyväksyttiin 1926 kulttuuri-instituutteja koskeva trare era o all’estero o in villeggiatura. esi, il progetto finlandese si caratterizzava per l’unione di laki. Sen jälkeen niitä perustettiin useisiin maihin. Rahoi- scienza e arte. La guerra interruppe la realizzazione dell’ini- tus tuli Italian ulkoministeriöltä. Ajatus Suomen instituutin ziativa e l’Istituto fu poi fondato nel 1954. perustamisesta on asiakirjoissa esillä ensimmäistä kertaa Verso la formalizzazione delle relazioni L’idea della fondazione dell’Istituto Italiano di Cultura vuonna 1935, jolloin lähettiläs Tamaro ulkoministeriölleen in Finlandia rimase viva in alcuni circoli italiani. L’Am- lähettämässään raportissa nosti esiin maansa Suomessa te- Soprattutto da parte finlandese le visite in Italia erano per basciatore di Finlandia a Roma, Pontus Artti, propose al kemän propagandan matalan tason. Ministeriön mielestä la maggior parte di carattere privato ed effettuate da singoli Ministero degli Esteri un accordo culturale tra Finlandia e Italian kulttuuritoimintaa Suomessa oli ryhdyttävä aktivoi- artisti o scienziati. Conviene inoltre sottolineare l’attività dei Suomen suurlähettiläs Roomassa, Pontus Artti. Museovirasto Italia. In una lettera da lui inviata risulta che Luigi Salvini, maan. Tamarolta pyydettiinkin ehdotusta Suomessa ja sen diplomatici e dei politici: il ruolo dei diplomatici fu rilevante lettore di lingua italiana presso l’Università di Helsinki e al- lähimaissa tehtävän Italian kulttuuritoiminnan koordinoin- soprattutto nel periodo antecedente la seconda guerra mon- L’Ambasciatore di Finlandia a Roma, Pontus Artti tri amici finlandesi dell’Italia progettavano la creazione di tia hoitavan instituutin perustamiseen. diale. Il più importante dei diplomatici italiani in Finlandia un Istituto Italiano di Cultura in Finlandia. Quale direttore Italian Helsingin-lähettiläs Armando Ottaviano Koch fu probabilmente Attilio Tamaro (a Helsinki dal 1929 al dell’Istituto egli pensava a Paolo Emilio Pavolini, traduttore luonnehti maiden kulttuurisuhteita Aamulehden haastattelus- 1935), giornalista di formazione. del Kalevala in italiano e grande amico della Finlandia, che sa 1937 todeten, että mailla saattoi olla keskinäisiä poliittisia aveva già promesso di accettare l’incarico. Egli si trovava 108 109 ongelmia, muttei ikinä sivistyksellisiä. Hyvät kulttuurisuh- in Finlandia dall’estate del 1935 e affermò di avere ricevuto ensimmäinen johtaja, Roberto Wis oli kuitenkin aktiivinen. verno. Il maggiore Anchisi si familiarizzò inizialmente con la teet olivat myös omiaan auttamaan poliittisten ongelmien ufficialmente dal proprio Governo il compito di esaminare Hän oli aiemmin toiminut Italian ulkoministeriön kulttuuri- situazione nella Finlandia settentrionale e poi proseguì agli ratkaisua. Kochin mielestä Suomen ja Italian kulttuurivaih- la possibilità di fondare l’Istituto. osaston palveluksessa ja työskennellyt instituuttien johtajana inizi di gennaio verso il Quartier Generale, situato a Mikkeli. dossa erityisesti kuvataide ja musiikki olivat lähentämässä La Finlandia si trovò però di fronte alcuni concorrenti, so- Sofiassa ja Tallinnassa. Wis toimi myös Helsingin yliopiston Oltre ai comandanti militari finlandesi, Anchisi incontrò maiden suhteita. Hänen mielestään Suomen elinvoimaisuus prattutto nei paesi baltici, in parte forse a causa del notevole italian kielen lehtorina. Hän omisti instituutille 20 vuotta anche il Maresciallo Mannerheim per ben due volte. Questi ja virkeys sai sen vastaanottamaan hyvin Italian kulttuuria, raffreddamento delle relazioni bilaterali a causa della guerra vastaten aluksi sen organisaation luomisesta ja toiminnan elogiò la Patria del suo ospite e la forza militare italiana, jonka merkitys hienon perintönsä vuoksi oli tärkeää. d’Abissinia (1935-1936), dato l’appoggio della Finlandia alle käynnistämisestä. Instituutin toimintaan kuuluivat mm. esi- il Duce che voleva fornire aiuti alla Finlandia, che sareb- Muilta mailta saadun esimerkin mukaan Suomelle ryh- sanzioni contro l’Italia, decise dalla Società delle Nazioni. telmätilaisuudet sekä italialaisten elokuvien esittäminen. be perciò stata sempre riconoscente a lui come agli italiani. dyttiin 1930-luvulla perustamaan omaa Rooman-instituut- Presso l’Università di Helsinki si era cominciato a definire Dopo il secondo incontro Mannerheim presentò una lista tia. Hanke sai vauhtia, kun Hufvudstadsbladetin omistaja ja Istituto italiano il circolo di persone riunito intorno ai lettori dettagliata del materiale bellico necessario alla Finlandia. päätoimittaja Amos Anderson, joka oli myös tunnettu kult- di lingua italiana, anche se ufficialmente l’Istituto italiano Talvisodan vierailut Con l’aumento dell’interesse dell’Italia nei confronti della tuurimesenaatti ja -vaikuttaja, lahjoitti 1938 merkittävän di Cultura fu fondato solo nel 1941. La fondazione avven- Finlandia e della Guerra d’Inverno, il Ministero degli Esteri rahasumman. Projektia varten perustettiin Institutum Roma- ne nel bel mezzo della seconda guerra mondiale, fatto che Talvisodan aikana Italia suhtautui Suomeen korostetusti eri italiano costituì, nel gennaio del 1940, un nuovo diparti- num Finlandiae -niminen säätiö. Suomalaisten hankkeessa oli l’Ambasciatore italiano Vittorio Emanuele Bonarelli di Ca- tavoin kuin Saksa. Ulkomaista apua eniten Ruotsin jälkeen mento, l’Ufficio Finlandia, il cui compito era l’adozione di moniin muihin maihin verrattuna erityistä, että siinä yhdis- stelbompiano, che stava lasciando la Finlandia, considerava Suomi sai Italialta. Se oli valmis suostumaan vapaaehtois- misure politiche, economiche e militari a sostegno del Paese. tettiin tiede ja taide. Sota keskeytti hankkeen edistymisen. controproducente per lo sviluppo delle relazioni culturali. ten matkustamiseen Suomeen – tosin rajoitetussa määrin. Direttore dell’ufficio fu nominato il Conte Bechi e i restanti Instituutti perustettiin lopulta vuonna 1954. La guerra influenzò i primi anni di funzionamento dell’I- Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneita oli runsaasti, noin 5 000, tre membri furono individuati tra gli ufficiali del servizio di Italian kulttuuri-instituutin perustaminen Suomeen pysyi stituto: il suo primo direttore, Roberto Wis, era nonostante mutta tilanne oli arkaluontoinen Italian kannalta. Suomen spionaggio delle Forze Armate. vireillä eräissä italialaispiireissä. Suomen Italian lähettiläs tutto attivo. In precedenza egli aveva lavorato sia presso la lähettilään Eero Järnefeltin ja Italian ulkoministeriön yh- Il direttore dell’ufficio, Conte Bechi, visitò la Finlandia in Pontus Artti ehdotti ulkoministeriölle Italian ja Suomen vä- Direzione generale per gli affari culturali del Ministero degli dysupseerin, kreivi ja kapteeni Alberto Bechi Lusernan vä- segreto nel febbraio 1940, viaggiando con passaporto diplo- listä kulttuurisopimusta. Lähettämässään kirjeessä hän totesi Esteri italiano sia come direttore degli Istituti di Cultura di lillä käytiin koko talvisodan tiiviitä neuvotteluja. matico e con il nome di Giuseppe Brigidi. La visita rientrava Helsingin yliopiston italian kielen lehtorin Luigi Salvinin ja Sofia e Tallinn. Wis operò anche come lettore di lingua ita- Italia lähetti joulun 1939 alla Suomeen alppijääkärima- nel giro di capitali di paesi in guerra e Helsinki era l’unica muiden Italian Suomen-ystävien ajavan kulttuuri-instituutin liana all’Università di Helsinki. Egli dedicò all’Istituto venti juri Anchisin seuraamaan talvisodan operaatioita. Majuri città che la guerra avesse realmente toccato, a differenza di perustamista Suomeen. Instituutin johtajaksi hän kaavaili anni, organizzandolo e avviandone l’attività; il programma Anchisi tutustui ensin Pohjois-Suomen tilanteeseen jatkaen Londra, Parigi e Berlino. La visita fu segretissima. Paolo Emilio Pavolinia, joka Kalevalan italiaksi kääntäjänä prevedeva conferenze e la proiezione di film italiani. matkaansa tammikuun alussa päämajaan Mikkeliin. Nel suo rapporto Bechi descrisse come i russi avessero oli suuri Suomen ystävä. Pavolini oli jo luvannut ottaa tehtä- Suomen muun korkeimman sotilasjohdon myötä Anchisi bombardato Helsinki sin dall’inizio della guerra e come le vän vastaan, jos instituutti perustettaisiin. Hän oli Suomessa tapasi kaksi kertaa marsalkka Mannerheimin. Tämä ylisti sirene si udissero quasi ogni ora. I lavori più importanti do- kesästä 1935 ja kertoi saaneensa hallitukseltaan virallisen Visite durante la Guerra d’Inverno vieraansa kotimaata kehuen Italian sotilaallista voimaa. vevano essere effettuati nell’oscurità, assai prolungata durante tehtävän tutkia instituutin perustamismahdollisuuksia. Mannerheim myös puhui kauniisti Italian suuresta johtajas- l’inverno finlandese. Una parte degli abitanti di Helsinki era Suomelle kuitenkin ilmaantui kilpailijoita etenkin Bal- Durante la Guerra d’Inverno l’atteggiamento dell’Italia nei ta Il Ducesta, joka haluaisi antaa apua Suomelle; Suomi olisi sfuggita alla guerra rifugiandosi in campagna, mentre un’al- tiasta. Instituutin perustaminen ei vielä tällöin toteutunut. confronti della Finlandia era profondamente diverso da ikuisesti kiitollinen tälle ja Italialle. Jälkimmäisen tapaami- tra parte era stata assegnata a mansioni di guerra, per cui la Osasyynä siihen saattoi myös olla Suomen ja Italian suhtei- quello della Germania. Dall’Italia la Finlandia ottenne la sen aikana Mannerheim esitti yksityiskohtaisen luettelon popolazione era diminuita. La vita era ancora facile da un den hienoinen viileneminen Abessinian sodan (1935–1936) maggior quantità di aiuti, secondi solo a quelli forniti dalla Suomen toivomasta sotamateriaalista. punto di vista materiale, grazie alla prosperità e all’ottima or- myötä; Suomi oli ollut mukana Kansainliiton määräämissä Svezia. L’Italia era pronta ad acconsentire alla partenza di Italian kiinnostuksen lisäännyttyä Suomea ja talvisotaa ganizzazione del Paese: i generi alimentari di base non man- Italian vastaisissa pakotteissa. volontari per la Finlandia, invero in numeri limitati. Tanti kohtaan sen ulkoministeriöön perustettiin tammikuussa cavano perché, secondo Bechi, la serietà e l’onestà innate nel Helsingin yliopistossa oli ajoittain ryhdytty kutsumaan furono coloro che si offrirono come volontari, circa 5.000, 1940 uusi osasto, Ufficio Finlandia. Sen tehtäviksi tulivat popolo avevano impedito l’accaparramento. Bechi menzionò italian kielen lehtoreiden ympärille syntynyttä piiriä Italian ma per l’Italia si trattava di una questione delicata. Tra poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset toimet Suomen hyväk- anche che Helsinki tentava di provvedere alla difesa aerea con instituutiksi. Virallinen Istituto di Cultura Italiana perus- l’Ambasciatore finlandese Eero Järnefelt e l’ufficiale di -col si. Osaston päälliköksi nimitettiin kreivi Bechi ja sen muut i pochi mezzi a disposizione, tutti forniti, secondo lui, dall’Ita- tettiin vuonna 1941. Perustaminen tapahtui keskellä toista legamento del Ministero degli Esteri italiano, Conte Capita- kolme työntekijää haettiin armeijan tiedustelupalvelusta. lia. L’Italia aveva invero fornito aerei della Fiat. maailmansotaa, mitä Suomesta lähtemässä ollut Italian lä- no Alberto Bechi Luserna, per tutta la durata della Guerra Osaston päällikkö kreivi Bechi vieraili salaisesti Suo- Bechi scrisse anche che, se avesse dovuto classificare le hettiläs Vittorio Emanuele Bonarelli di Castelbompiano piti d’Inverno furono condotti intensi negoziati. messa helmikuussa 1940. Hän matkusti diplomaattipassilla città da lui visitate in base alle impressioni ricevute, avreb- huonona kulttuurisuhteiden kehittämiselle. Sota epäilemättä L’Italia inviò in Finlandia nel 1939 il Maggiore degli Alpi- käyttäen nimeä Giuseppe Brigidi. Käynti oli osa sotaa käy- be posto senza dubbio Helsinki al primo posto per saldezza vaikuttikin instituutin ensi vuosien toimintaan. Instituutin ni, Anchisi, per seguire il teatro operativo della Guerra d’In- vien maiden pääkaupunkeihin kohdistunutta kiertomatkaa morale e nobiltà, mentre Londra avrebbe primeggiato per efficienza e precisione dei preparativi di guerra. 110 111 ja Helsinki oli ainoa kaupungeista, jota sota siihen mennessä Nella difesa della Finlandia Bechi vedeva una sacralità che Saksaa vastaan. Tavoitteena oli vierottaa Italia Saksasta. ki, articoli nei quali difendeva con passione la Finlandia. In todella oli koskettanut toisin kuin Lontoota, Pariisia ja Ber- suscitava un profondo rispetto. Lo considerava un tratto diffi- Talvisota toisaalta antoi taustatukea Cianon ympärillä Itali- patria i suoi connazionali seguivano entusiasti i suoi articoli, liiniä. Käynti oli äärimmäisen salainen. cilmente individuabile nelle altre capitali. Bechi credeva che la an puolueettomuutta kannattaville ja Neuvostoliiton laajen- ma i dirigenti fascisti erano di parere diverso e ordinarono al Raportissaan Bechi kuvasi, miten venäläiset olivat spiegazione stesse nel fatto che il popolo finlandese, unico tra tumista vastaan toimineille piireille. direttore responsabile di censurarne gli scritti. Egli comunque pommittaneet Helsinkiä sodan alusta asti – hälytyssireenit i popoli in guerra, sapeva di combattere per una causa giusta. Italian lehdistö loi kuvaa sankarillisesta Suomesta lois- ebbe il coraggio di replicare, affermando che la diffusione del olivat kuuluneet lähes tunneittain. Tärkeät työt piti hoitaa Durante il suo viaggio a Helsinki, Bechi ebbe un lungo tavine armeijoineen ja suurine ylipäällikköineen. Samaan giornale aumentava, grazie ai suoi articoli, da mezzo milione pimeään aikaan, jota keskitalvella kyllä Suomessa riitti. Osa colloquio con il Primo Ministro Ryti. I contenuti del colloquio aikaa kirjoittelu Neuvostoliittoa ja puna-armeijaa vastaan a 900 mila copie, e chiedere la disponibilità a coprire le future helsinkiläisistä oli paennut sotaa maaseudulla, osa väestöstä sono stati conservati solo dalle fonti italiane: Ryti espresse la kävi aggressiivisena. Yksi hyökkääjistä oli ulkoministeri perdite. Dopo la guerra Montanelli fu ringraziato personal- oli valjastettu sota-ajan tehtäviin, joten väestö oli harvennut. sua gratitudine nei confronti dell’Italia per gli aiuti fino a quel Cianon omistama Livornossa ilmestynyt Il Telegrafo -lehti, mente dal Maresciallo Mannerheim. I suoi scritti del periodo Elämä maassa oli vielä aineellisesti helppoa maan vaurau- momento forniti e chiese di far partecipe di tale gratitudine jonka käyttämät rajut ilmaisut ärsyttivät erityisesti venäläis- della Guerra d’Inverno furono pubblicati nel 1995 con il titolo den ja hyvän organisaation vuoksi: yleisiä elintarvikkeita ei anche il Ministro degli Esteri, Ciano. Gian Galeazzo Ciano ten kanssa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen solmineita sak- La guerra degli eroi. puuttunut, koska Bechin mielestä kansan luontainen vaka- era conte di Cortellazzo e Buccari; aveva sposato la figlia di salaisia. Propagandasodassa toinen puoli väitti saksalaisten La dimostrazione delle aspettative finlandesi nei con- vuus ja rehellisyys olivat estäneet äärimmäisen hamstrauk- Mussolini, Edda. Ryti aveva detto a Bechi che la Finlandia asiantuntijoiden olevan auttamassa venäläisiä Suomea vas- fronti dell’Italia fu il fatto che nei primi mesi della Guerra sen. Bechi myös mainitsi Helsingin ilmapuolustuksesta yri- avrebbe resistito solo per pochi mesi e che il Governo italiano taan, toinen, eli venäläinen, propaganda puolestaan väitti d’Inverno l’unico gruppo di giornalisti libero da censura era tettävän huolehtia vähin käytettävissä olevin välinein, jotka avrebbe potuto, intervenendo al momento giusto, impedire la italialaisten agenttien ohjaavan Suomen taistelua. quello italiano. La censura fu estesa anche a loro agli inizi di kaikki hän mainitsi Italian toimittamiksi. Italiasta olikin scomparsa della Finlandia dalla mappa dell’Europa. Talvisodan aikana italialaisia kirjeenvaihtajia toimi febbraio del 1940, si disse a causa dell’irrigidimento dell’at- saatu Fiat-lentokoneita. Kaikkiaan hän piti puolustusvarus- Il 25 febbraio 1940 la Finlandia chiese all’Italia di fare Suomessa peräti 15. Myöhemmin heistä kuuluisimmaksi teggiamento del Quartier Generale e dell’invidia degli altri teluja riittämättöminä. Kansan moraalin Bechi arvioi lujak- da intermediario per la pace, anche se questa richiesta non nousi Corriere della Sera -lehden ulkomaantoimittaja Indro giornalisti. Probabilmente però ciò fu dovuto al fatto che i si ja korkeaksi. aveva alcuna relazione con la visita di Bechi. Montanelli, jota on pidetty yhtenä 1900-luvun merkittävim- negoziati con i russi erano cominciati in segreto. Raportissaan Bechi myös ilmoitti, että jos hänen pitäisi La Guerra d’Inverno era al centro dell’attenzione mon- mistä italialaisista sanomalehtimiehistä. Talvisodan aika- asettaa vierailemansa kaupungit vaikutelmiensa mukaan diale e veniva sfruttata dai media dei vari paesi a fini propa- na hän kirjoitti kiihkeästi Suomea puolustavia artikkeleita paremmuusjärjestykseen, hän epäröimättä asettaisi Helsin- gandistici; per gli alleati la guerra era uno strumento contro sekä rintamalta että Helsingistä. Kotimaassa yleisö seurasi La Guerra di Continuazione gin ykkössijalle moraalin lujuudessa, vallitsevassa ylevässä la Germania: l’obiettivo era quello di separare l’Italia dalla Montanellin artikkeleita innostuneena, mutta fasistijohta- henkisessä ilmapiirissä ja Lontoon ensimmäiseksi tehokkais- Germania. Essa fornì un sostegno a coloro che, raccoltisi jat olivat eri mieltä. Corriere della Seran päätoimittaja mää- Un altro italiano famoso che ha lavorato in Finlandia come sa ja huolellisissa sotavarusteluissa. intorno a Ciano, sostenevano il non allineamento e si oppo- rättiin sensuroimaan Montanellin tekstejä. Hän kuitenkin corrispondente di guerra fu Curzio Malaparte, la cui atti- Bechi näki Suomen puolustautumisessa jotain pyhää, sy- nevano all’espansione dell’URSS. uskaltautui vastaamaan lehtensä levikin nousseen artikke- vità è collegata con il periodo della Guerra di Continua- vää kunnioitusta herättävää. Hän piti sitä piirteenä, jota tus- La stampa italiana creò l’immagine di una Finlandia lien ansiosta puolesta miljoonasta 900 000:een ja tiedusteli, zione. Malaparte era uno pseudonimo, che letteralmente kin löytyisi muista mainituista pääkaupungeista. Bechi uskoi eroica, con il suo straordinario esercito e il grande coman- oltaisiinko valmiita korvaamaan hänelle tulevat tappiot. – significava “parte cattiva” ed era una distorsione umoristica selitykseksi sen, että Suomen kansa ainoana sodassa olevasta dante supremo. Allo stesso tempo gli articoli contro l’URSS Sodan jälkeen Montanelli sai marsalkka Mannerheimiltä di Bonaparte (“parte buona”). Malaparte aveva aderito al todella tiesi taistelevansa oikean asian puolesta. Hän kuvasi e l’Armata Rossa diventavano sempre più aggressivi. Uno henkilökohtaiset kiitokset työstään. Montanellin talvisodan PNF3, ma fu esiliato a Lipari, perché risultava troppo libera- asiaa jaloksi ja kaiken kattavaksi: puolustettiin isänmaata ja dei quotidiani più agguerriti era Il Telegrafo, di proprietà del aikaiset kirjoitukset julkaistiin vuonna 1995 Sankareiden sota le. Nonostante ciò, egli riuscì nuovamente a recarsi all’este- itsenäisyyttä. Ministro degli Esteri Ciano, pubblicato a Livorno. Queste -teoksena. ro a partire dal 1938. Ai tempi della Guerra d’Inverno era Matkansa aikana Bechi kävi Helsingissä pitkän neuvotte- esternazioni irritavano specialmente i tedeschi, che avevano Suomen Italiaan kohdistuneista toiveista taas kertoo, että corrispondente del Corriere della Sera e ufficiale dell’esercito lun pääministeri Risto Rytin kanssa. Neuvottelun sisällöstä appena firmato il trattato Molotov-Ribbentrop. Nella guer- italialainen lehtimiesryhmä oli talvisodan ensikuukausina italiano. Fu costretto già nel 1941 a tornare in Italia, secon- on säilynyt vain italialaisia lähteitä. Niiden mukaan Ryti en- ra di propaganda, una parte affermava che esperti tedeschi ainoana vapaa sensuurista. Sensuuri ulotettiin italialaisiin- do la sua opinione perché Göbbels era stufo dei suoi arti- sin ilmaisi kiitollisuutensa Italian Suomelle siihen mennessä stavano aiutando i russi contro la Finlandia; l’altra, ovvero kin helmikuun 1940 alussa. Syyksi tähän ilmoitettiin Pää- coli filo-sovietici. Ad ogni modo Malaparte ritornò presto antamasta avusta ja pyysi välittämään kiitoksen ulkominis- quella russa, affermava che agenti italiani dirigevano gli as- majan kiristynyt ote ja muiden lehtimiesten tuntema kateus. in Finlandia e a Stoccolma, dove lavorò fino all’arresto di teri Cianolle. Suomi pyysi virallisesti Italialta rauhanväli- salti dalla Finlandia. Syynä kuitenkin lienevät olleet hiljaisuudessa venäläisten Mussolini. Tornato in Italia egli fu uno dei primi a passare tystä 25. helmikuuta 1940. Pyynnöllä ei kuitenkaan ollut Durante la Guerra d’Inverno furono quindici i corrispon- kanssa alkaneet neuvottelut. dalla parte degli Alleati. Famosa divenne la sua opera Ka- tekemistä Bechin Suomen-vierailun kanssa. denti di giornali italiani che operarono in Finlandia. Il più fa- putt, che descrive gli avvenimenti storici della Finlandia in Suomen talvisota oli noussut koko maailman huomion moso tra essi era il corrispondente estero del Corriere della Sera, forma romanzata. kohteeksi. Sitä myös käytettiin eri maiden tiedotusvälineis- Indro Montanelli, considerato uno dei principali giornalisti La fase finale della guerra ebbe conseguenze importanti sä propagandatarkoituksiin: Liittoutuneille talvisota oli ase italiani del ‘900. Egli scriveva, sia dal fronte sia da Helsin- sulle relazioni bilaterali. Gli alleati erano sbarcati in Italia 112 113

Jatkosota e Mussolini era stato esautorato. Il Re lo fece arrestare, Hiljaisuuden vuodet – pommi ja suhteiden Santa Sede, situata a Via del Parco Pepoli e, dal 1946 fino ma i tedeschi riuscirono a liberarlo nel settembre del 1943. katkeaminen all’anno successivo, a Villa Lante. Toinen tunnettu italialainen Suomessa työskennellyt sota- L’11 novembre 1943, la comunità italiana di Helsinki si riu­ Inizialmente i finlandesi ritenevano che artefice dell’inter- kirjeenkirjeenvaihtaja oli kirjailija Curzio Malaparte. Hä- nì in Ambasciata su invito del Ministro Guarnaschelli per Vain kolme kuukautta myöhemmin ­– helmikuussa 1944 – ruzione delle relazioni diplomatiche fosse l’Unione Sovietica. nen toimintansa ajoittuu jatkosodan vuosiin. Malaparte oli festeggiare il compleanno di Re Vittorio Emanuele III. Il Italian Helsingissä oleva residenssi (Tehtaankatu 32) vaurioi- Nel suo rapporto dalla Santa Sede, datato 7 agosto 1946, taiteilijanimi ja tarkoitti kirjaimellisesti ”pahaa osaa” ja oli Ministro tenne un discorso nel quale spiegò i drammatici tui pommituksessa. Talo hiljeni. Harri Holma scriveva che, quale condizione per allacciare humoristinen väännös Bonaparte (”hyvä osa”) -nimestä. avvenimenti italiani, esortando i connazionali a dimostrare Italian hallitus päätti 14.3.1944 sulkea Helsingissä olevan le relazioni diplomatiche tra l’Italia e l’Unione Sovietica, era Malaparte liittyi fasistipuolueeseen, mutta hänet karkotet- fedeltà al Re, simbolo durevole in un momento decisivo per lähetystönsä. Italian lähettilään mukaan lakkauttamispää- stata posta la rottura di quelle tra Italia e Finlandia. Holma tiin liian vapaamielisenä Liparin saarelle. Ulkomaanmat- il popolo italiano. tös ei kuitenkaan johtunut Italian ja Suomen suhteiden huo- arrivò a tale conclusione perché entrambi questi avvenimenti koille Malaparte pääsi vuodesta 1938. I tempi difficili non avevano, secondo il Ministro, indebo- nonemisesta, vaan tapahtui ”yleisistä soveliaisuussyistä yhdessä risalivano al marzo del 1944. Successivamente emerse tuttavia Malaparte oli jatkosodan aikaan Italian armeijan up- lito le relazioni tradizionalmente buone tra Italia e Finlan- liittolaisten kanssa”. che, piuttosto che all’Unione Sovietica, si doveva attribuirne seeri ja Corriere della Seran sotakirjeenvaihtaja. Hän joutui jo dia. Alla fine della cerimonia lesse il telegramma che aveva Maaliskuun neljäntenätoista myös Suomen Rooman- la responsabilità alla Gran Bretagna. La sospensione delle re- 1941 palaamaan Italiaan omasta mielestään sen vuoksi, että inviato al Re. Al grido di “urrà” i presenti testimoniarono la lähettiläs sai kutsun palata Suomeen. Lähettilään poistuttua lazioni diplomatiche non era interpretata come un’interruzio- Göbbels oli kyllästynyt hänen kirjoitustensa neuvostomieli- loro fedeltà al Re e il loro patriottismo. jäivät Roomaan vielä asiainhoitaja sekä kolme kanslistia. ne vera e propria, anche se tale ne era l’effetto pratico. Dopo syyteen. Joka tapauksessa Malaparte palasi pian Suomeen ja Suomen lähetystö päätettiin tyhjentää kokonaan 12.5.1944, ja una riflessione, il Ministero degli Esteri finlandese arrivò alla Tukholmaan, jossa hän työskenteli aina Mussolinin pidätyk- henkilökunta alkoi valmistella matkaa halki Euroopan sota- conclusione che le relazioni tra i due paesi sussistevano anche seen saakka. Palattuaan taas Italiaan Malaparte ensimmäis- Gli anni del silenzio – tantereen. Liisi Karttunen oli Roomaan jääneiden joukossa se gli ambasciatori erano stati richiamati. ten joukossa siirtyi liittoutuneiden puolelle. Kuuluisaksi tuli la bomba e l’interruzione delle relazioni ja viestitti kotimaahan: ”Me olemme kuitenkin pian täältä matkal- Malaparten teos Kaputt, joka kuvaa Suomen historiallisia la isänmaahan. Vaarallinen matka se tulee olemaan ja Luoja tietää, tapahtumia romaanimuotoisesti. Solo tre mesi dopo - nel febbraio del 1944 - la residenza d’I- tulemmeko elävinä perille.” Suomen edustajat lähtivät matkaan La ripresa delle relazioni Maailmansodan loppuvaihe heijastui Suomen ja Italian talia a Helsinki (situata in Tehtaankatu al n. 32) fu danneg- 27.5.1944 ja Wienin, Berliinin sekä Tukholman kautta he vih- suhteisiin. Liittoutuneet olivat nousseet maihin Italiassa ja giata da una bomba. Il 14 marzo 1944 il Governo italiano doin kesäkuun loppupuolella pääsivät Helsinkiin. L’iniziativa per la ripresa delle relazioni diplomatiche fu ita- Mussolini oli syrjäytetty. Kuningas vangitutti Mussolinin decise di chiudere l’Ambasciata a Helsinki. Secondo l’Am- Suomen ja Italian välisten diplomaattisuhteiden kat- liana. mutta saksalaisten onnistui vapauttaa hänet syyskuussa basciatore, la decisione non era dovuta a un peggioramento kettua Ruotsi ja myöhemmin Sveitsi ryhtyivät Suomen Nel maggio del 1946 il Ministro Guarnaschelli, già Mi- 1943. Helsingissä koko italialainen siirtokunta kokoontui delle relazioni tra Italia e Finlandia, bensì a “generali conside- suojeluvaltioiksi Italiassa. Käytännössä Suomen Rooman- nistro a Helsinki e a Stoccolma e in quel momento Diret- ministeri Guarnaschellin kutsusta 11. marraskuuta 1943 razioni di opportunità concertate assieme agli alleati”. Il 14 marzo lähetystön tehtävät siirtyivät Vatikaanin-lähetystölle Via del tore generale del personale, si mise in contatto e chiese un viettämään kuningas Victor Emanuel III:n syntymäpäivää anche l’Ambasciatore di Finlandia a Roma fu richiamato. Parco Pepoliin, ja vuodesta 1946 Villa Lanteen seuraavaan “favore”. Il Governo italiano aveva chiesto all’Ambasciata Italian lähetystöön. Ministeri piti puheen, jossa hän selosti Dopo la sua partenza, a Roma rimasero l’incaricato d’affa- vuoteen asti. di Svizzera a Helsinki, che curava gli interessi italiani in dramaattisia tapahtumia kotimaassa ja kehotti kansalai- ri e tre cancellieri. Il 12 maggio 1944 fu decisa la chiusura Aluksi suomalaiset arvelivat suhteiden katkon takana Finlandia, di valutare quanto sarebbe venuta a costare la siaan osoittamaan uskollisuutta kuninkaalle; kuningas oli definitiva: il personale cominciò a preparare il viaggio di olevan Neuvostoliiton. Harri Holma päätteli raportissaan ristrutturazione dell’edificio ex-sede dell’Ambasciata. La sti- Italian kansan kohtalonhetkillä pysyvä symboli. ritorno attraverso quel campo di battaglia che era l’Europa. Vatikaanista 7.8.1946, että Italian ja Neuvostoliiton välisten ma era di 1,5 milioni di marchi. “L’obiettivo del Governo Vaikeat ajat eivät olleet ministerin mukaan heikentäneet Liisi Karttunen era fra coloro che erano rimasti a Roma e diplomaattisuhteiden solmimiselle oli Neuvostoliiton puo- italiano era quello di rimettere in perfetto ordine l’edificio”, Suomen ja Italian perinteisiä hyviä suhteita. Lukuisat suo- comunicò: “Fra poco saremo in viaggio verso la Patria. Sarà lelta asetettu ehdoksi Suomen ja Italian diplomaattisuhtei- e Guarnaschelli intendeva fare pressioni affinché il Gover- malaiset olivat spontaanisti ilmaisseet ministerille ystävyy- un viaggio pericoloso e solo il Creatore sa se arriveremo a den katkaiseminen. Holma päätyi kyseiseen arvioon, koska no finlandese mettesse a disposizione del Governo italiano tensä Italiaa kohtaan. Lopuksi ministeri luki kuninkaalle destinazione vivi”. I rappresentanti della Finlandia si misero molemmat tapahtumat sijoittuivat maaliskuulle 1944. Myö- quella somma. In questo modo si sarebbe potuto dare avvio lähettämänsä sähkösanoman. Läsnäolijat osoittivat uskol- in viaggio il 27 maggio 1944 e, attraverso Vienna, Berlino e hemmin kuitenkin selvisi, että Neuvostoliiton sijasta voitiin ai lavori prima dell’autunno. Siccome sorsero problemi a lisuutta kuninkaalle eläköön-huudoin. Tilaisuutta leimasi Stoccolma, giunsero a fine giugno a Helsinki. osoittaa sormella Iso-Britanniaa. Taukoa Italian ja Suomen causa del cambio, estremamente sfavorevole alla Finlandia, harras isämaallisuus. Dopo la rottura delle relazioni diplomatiche, prima la välisissä diplomaattisuhteissa ei pidetty kuitenkaan nimen- i negoziati si protrassero e terminarono senza risultati. Svezia e poi la Svizzera rappresentarono gli interessi della omaisena suhdekatkona, vaikkakin käytännön vaikutukset Il 12 febbraio 1947 l’Ambasciatore italiano a Stoccolma Finlandia a Roma. In pratica i compiti dell’Ambasciata di olivat aivan samat. Pohdiskelun jälkeen ulkoministeriö tuli visitò Helsinki per informarsi sulla posizione del Governo Finlandia a Roma furono trasferiti all’Ambasciata presso siihen tulokseen, että suhteet maiden välillä olivat edelleen finlandese circa il ristabilimento di relazioni diplomatiche olemassa, vaikka lähettiläät olikin kutsuttu kotimaihinsa. tra la Finlandia e l’Italia. Il Governo finlandese acconsentì Italian asioista Suomessa huolehti Yhdysvallat. alla ripresa e nel novembre del 1947 Harri Holma fu nomi- 114 115

Uusi alku nato Ambasciatore di Finlandia a Roma. Nel 1948 Holma malaiset kulttuurielämän edustajat ovat esiintyneet Italiassa La situazione è stata controbilanciata dal fatto che l’Am- ritenne che il rispetto degli italiani nei confronti della Fin- ja saaneet vaikutteita italialaisesta kulttuurista. 1950-luvun basciata d’Italia, a partire dagli anni ’50, ha assunto, al pari Aloite diplomaattisten suhteiden uudistamisesta tuli Italian landia non fosse diminuito nel periodo in cui le relazioni di- jälkipuoliskollla Villa Lanten ja Institutum Romanum Finlanda- delle Ambasciate degli altri paesi, un approccio operativo puolelta. plomatiche erano state interrotte. Anche il Presidente della en toiminta käynnistyi ja sen jälkeen se on ollut merkittävä più dinamico: nei saloni dell’Ambasciata sono stati organiz- Toukokuussa 1946 ministeri Guarnaschelli – entinen Repubblica lo aveva assicurato che così era quando aveva tieteellisen yhteistyön keskus ja jatkaa tärkeää tutkimustoi- zati sfilate di moda, concorsi con viaggi in Italia come pre- ministeri Helsingissä ja Tukholmassa ja nyt Italian ulkomi- accolto i nuovi capi missione. Gli italiani inoltre ammirava- mintaansa. Se on lisännyt Suomen tuntemusta Italiassa ja mio, eventi culturali e conferenze stampa. nisteriön henkilöosaston päällikkö – otti yhteyttä ja pyysi no l’eroico popolo finlandese. kasvattanut suuren joukon suomalaisia Italian tuntijoita. ”palvelusta”. Italian hallitus oli pyytänyt Sveitsin Helsingis- Tutto era quindi tornato come prima, compresa, pur- Suhteiden uudistamisen jälkeen maiden välit olivat hy- sä olevaa lähetystöä, joka suojeli Italian intressejä Suomessa, troppo, la mancanza di personale. Harri Holma notò: “Ho vät, mutta aina 1970-luvun alkuun asti elettiin virallista hil- I Kekkonen e l’Italia arvioimaan, mitä ”talon jälleen kuntoonpano” maksaisi. più volte attirato l’attenzione sul fatto che i due attuali funzionari jaiseloa. Tämän vastapainona on todettava Italian suurlähe- Arvio oli 1,5 miljoonaa markkaa. ”Italian hallituksen tar- dell’Ambasciata non sono in grado di svolgere quell’enorme mole di tystön omaksuneen 1950-luvulta lähtien – monien muiden Il Presidente della Repubblica Urho Kekkonen effettuò nel koitus oli toimia niin, että talo ensi tilassa uudelleen pan- lavoro che questo popolo di 47 milioni di persone naturalmente produce maiden suurlähetystöihin verrattuna – modernin toiminta- 1971 la prima visita di Stato in Italia, visita che ricevette nei taisiin täydelliseen kuntoon”. Guarnaschellin yhteydenoton e continuerà a produrre”. mallin. Suurlähetystön tiloissa järjestettiin muotinäytöksiä, media finlandesi e italiani ampia eco. Kekkonen si era già tarkoitus oli vaikuttaa siihen, että Suomen hallitus asettaisi Nei decenni successivi al ristabilimento delle relazioni di- kilpailuja, joiden palkintoina oli matkoja Italiaan, kulttuuri- recato in Italia negli anni ’50, quando era Primo Ministro, tämän summan Italian käytettäväksi, jotta voitaisiin jo en- plomatiche i rapporti tra i due paesi sono stati costantemente tilaisuuksia ja lehdistökonferensseja. per una vacanza privata di convalescenza. nen syksyä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Ongelmia positivi. Non si sono verificati problemi politici o contenziosi La raccolta dei ritagli di giornale di Kekkonen dimostra tuli mm. vanhan vaihtokurssin suhteen, joka oli Suomelle d’altro tipo. L’attenzione della Rappresentanza finlandese come, sia da Primo Ministro che da Ministro degli Esteri, erittäin epäedullinen. Neuvottelut pitkittyivät ja päättyivät si è concentrata soprattutto sull’attività della FAO, l’Orga- Kekkoset ja Italia egli seguisse la politica italiana con molto interesse. lopulta tuloksettomina. nizzazione per l’Alimentazione e l’Agricoltura delle Nazioni Da Primo Ministro egli influì sulla decisione del Consiglio Italian Tukholman lähettiläs kävi 12.2.1947 tiedustele- Unite con sede a Roma. Presidentti Urho Kekkonen teki vuonna 1971 Suomen en- dei Ministri del 4 gennaio 1950 per l’acquisto, da parte dello massa Suomen hallituksen kantaa Suomen ja Italian välisten Le forme principali di contatto tra i due paesi sono sta- simmäisen virallisen valtiovierailun Italiaan ja sai sekä pai- Stato, di Villa Lante e per la sua cessione all’Istituto Ro- diplomaattisuhteiden solmimiseen. Suomen hallitus suostui te il crescente flusso turistico dalla Finlandia verso l’Italia, kallisessa että suomalaisessa mediassa osakseen paljon huo- mano di Finlandia. Nell’ottobre del 1953 il Primo Ministro tähän ja marraskuussa 1947 Suomen lähettilääksi Roomaan nonché l’interazione nel campo scientifico e soprattutto miota. Kekkonen oli vuonna 1950 käynyt pääministerinä Kekkonen visitò nuovamente Roma e Villa Lante. Sempre nimitettiin Harri Holma. Vuoden 1948 jälkeen Holma ar- culturale, considerevoli tanto più se si considera la distanza yksityisellä toipumislomalla Italiassa. nella sua qualità di Primo Ministro, Kekkonen s’impegnò veli, että italialaisten kunnioitus suomalaisia kohtaan ei ollut geografica. Numerosi rappresentanti della vita culturale fin- Kekkosen leikekirja osoittaa, että hän seurasi pääminis- a superare le difficoltà emerse negli scambi commerciali vähentynyt sinä aikana, jolloin diplomaattiset suhteet olivat landese hanno lavorato in Italia, ricevendone stimoli impor- terinä ja ulkoministerinä melkoisen kiinnostuneena Italian bilaterali. Suo figlio Taneli Kekkonen fu Ambasciatore di poikki. Presidenttikin oli vakuuttanut niin lähettiläälle otta- tanti. Nella seconda metà degli anni ’50 ebbe inizio l’attività politiikkaa. Pääministerinä Kekkonen myös myötävaikutti Finlandia a Roma nel periodo dal 1975 al 1980. Egli aveva essaan vastaan uusia lähetystöpäällikköjä. Italialaiset myös a Villa Lante e all’Institutum Romanum Finlandiae, diven- ratkaisuun, jossa valtioneuvosto päätti 4.5.1950 Suomen lavorato a Roma come Primo Segretario dal 1959 al 1961. ihailivat Suomen urhoollista kansaa. tato poi un importante centro di cooperazione scientifica e valtion ostavan Villa Lanten ja luovuttavan sen Suomen La visita di Stato del 1971 del Presidente Kekkonen, che si Kaikki oli siis entisellään, virkailijapula mukaan lukien. di attività di ricerca. Questi centri hanno incrementato no- Rooman-instituutin käyttöön. Lokakuussa 1953 pääminis- recò anche in Vaticano, fu un grande successo, ed ebbe un’ecce- Harri Holma huomautti: ”Olen useita kertoja kiinnittänyt huomi- tevolmente la conoscenza della Finlandia in Italia e hanno teri Kekkonen vieraili jälleen Roomassa ja Villa Lantessa. zionale risonanza nella stampa italiana. A Milano il Presidente ota siihen, että lähetystön nykyinen 2-miehinen virkakunta ei kykene formato un gran numero di esperti finlandesi sull’Italia. Pääministerinä Kekkonen auttoi myös Suomen ja Italian si familiarizzò non solo con l’industria e il commercio ma anche hoitamaan koko sitä työtaakkaa, joka tämän 47-miljoonaisen kansan L’Italia si colloca al decimo posto tra i principali partner välisessä kaupanvaihdossa esiintyneiden vaikeuksien voitta- con il teatro e l’arte; visitò anche L’ultima cena di Leonardo da keskuudessa on luonnollinen ja vielä varmasti tulee lisääntymään.” commerciali della Finlandia. Le esportazioni si sono concen- misessa saaden kiitoksen Italian ministeriltä vuonna 1955. Vinci. La parte informale del programma della visita fu rappre- Diplomaattisten suhteiden uudistamisen jälkeisinä vuosi- trate sui prodotti dell’industria del legno, sui componenti indu- Presidentin poika Taneli Kekkonen toimi 1959–1961 lähe- sentata da un incontro con la stella del cinema Gina Lollobri- kymmeninä maiden välit olivat perinteisen hyvät. Poliittisia striali, sulla metallurgia nonché sui macchinari. Fattori mer- tystösihteerinä Suomen suurlähetystössä Roomassa. gida, cui la stampa finlandese diede ampio risalto. Durante la ongelmia tai muita kiistoja ei ollut. Suomen edustuston eri- ceologici rilevanti per le importazioni sono stati i macchinari Presidentti Kekkosen vuoden 1971 valtiovierailu – joka visita fu necessario tenere un discorso improvvisato: il Ministro tyishuomio keskittyi Roomassa sijaitsevan YK:n elintarvike- e i mezzi di trasporto. Per quel che riguarda la cultura e l’in- ulottui myös Vatikaaniin – oli kaikin puolin suurmenestys. degli Esteri, Aldo Moro, scrisse velocemente il testo e il Presi- ja maatalousjärjestö FAO:n toimintaan. formazione, i settori di maggiore rilievo sono diventati le visite Vierailu sai poikkeuksellisen suurta huomiota lehdistössä. dente Kekkonen lo declamò in un italiano perfetto. Ciò spinse Maiden välisen kanssakäymisen tärkeimmät muodot di giornalisti, le campagne informative e gli scambi di esperti. Milanossa presidentti tutustui paitsi teollisuuteen ja kaup- La Stampa quotidiano di grande diffusione, a scrivere che mai olivat suomalaisten lisääntyvä matkailu Italiaan sekä maan- Dopo il loro ristabilimento, le relazioni bilaterali sono paan myös teatteriin ja Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollinen in precedenza un visitatore della capitale aveva tenuto un di- tieteellisen etäisyyden huomioon ottaen varsin vilkas vuo- state buone ma fino agli inizi degli anni ’70 hanno conosciu- -teokseen. Vapaamuotoisempaa ohjelmaa edusti tapaaminen scorso in lingua italiana in modo così corretto. Nel corso della rovaikutus tieteen ja erityisesti taiteen alalla. Lukuisat suo- to un periodo di stasi. filmitähti Gina Lollobrigidan kanssa, minkä lehdistö huomi- visita furono affrontate anche questioni politiche rilevanti, come 116 117 oi laajasti Suomessa. Vierailun aikana tuli tarve yllätyspu- le battute iniziali della Conferenza sulla Sicurezza, il processo Etäiset poliittiset suhteet – dell’industria italiano, Ferdinando Russo, onorarono della heelle; ulkoministeri Aldo Moron kirjoitti pikaisesti tekstin conosciuto poi come CSCE. Il Ministro degli Esteri Aldo Moro läheiset kulttuurisuhteet loro presenza. ja presidentti Kekkonen piti sen virheettömällä italialla. contraccambiò con una visita a Helsinki nel corso dello stesso All’inizio del mandato del Presidente Koivisto visitarono Tapahtunut pääsi televisioon ja laajalevikkinen La Stampa anno. A seguito della visita di Kekkonen in Italia si manifestò un Lehdistön kiinnostus kummassakin maassa toista osapuolta l’Italia il Ministro dell’educazione e i Ministri della cultura -lehti todisti, ettei kertaakaan ennen Italian pääkaupungissa nuovo e durevole interesse nei confronti della Finlandia. kohtaan kasvoi näkyvästi. Samoin turismi lisääntyi merkit- e della scienza finlandesi. Nella seconda metà del decennio i käynyt valtiovieras ollut sillä tavoin pitänyt puhetta italian L’ente del turismo della provincia di Roma concesse nel tävästi. Viralliset ministeritason vierailut pysyivät kuitenkin Ministri italiani della cultura, della scienza e della tecnolo- kielellä. Toki matkalla hoidettiin myös vakavaa politiikka 1971 il “Colosseo d’Oro” al Presidente della Repubblica, olemattomina. Kekkosen vuoden 1971 vierailun jälkeen ei gia visitarono la Finlandia. kuten turvallisuuskonferenssin –­ myöhemmin ETYKinä dottor Urho Kekkonen, “quale espressione della gratitudine per la ollut yhtään ministeritason vierailua kummankaan osapuo- Nonostante l’aumento delle visite reciproche a livello tunnetun prosessin – alkutahteja. simpatia cordiale da lui dimostrata nei confronti dell’Italia e di Roma len taholta yli kymmeneen vuoteen. Vuonna 1979 tosin Mes- ministeriale si può dire che negli anni ’80 i contatti erano Ulkoministeri Moro teki vastavierailun Suomeen vielä in particolare, che ha visitato personalmente e per la sua attività volta a sukeskuksessa oli muotoiluun keskittynyt Italia presenta -näyt- ancora limitati. In un documento del Ministero degli Esteri samana vuonna. Italiassa heräsi vierailujen seurauksena pi- rendere ancora più cordiali le relazioni di amicizia tra il popolo finlan- tely, jota kunnioittivat läsnäolollaan presidentti Kekkonen ja finlandese del 1984 si constata, infatti, che “le relazioni di- tempiaikainen kiinnostus Suomen asioita ja oloja kohtaan. dese e quello italiano”. Il Colosseo d’Oro era stato concesso in Italian varateollisuusministeri Ferninando Russo. plomatiche sono esenti da screzi ma distanti. In pratica, sono Rooman maakunnan turismivirasto myönsi vuoden 1971 precedenza ai Re di Svezia, Danimarca e Belgio, alle Regi- Mauno Koiviston presidenttikauden alussa Suomesta a maggese dal 1971…” ”Kultaisen Colosseumin” tasavallan presidentti, tohtori ne del Regno Unito e Olanda nonché al Presidente Konrad Italiassa vierailivat opetusministeri sekä kulttuuri- ja tiede- Diversa la situazione nel settore culturale. Un flusso inin- Urho Kekkoselle ”kiitollisuuden ilmaisuna hänen osoittamastaan Adenauer e al Presidente Kennedy. ministerit. Vuosikymmenen jälkipuolella Italiasta Suomessa terrotto di personalità finlandesi della cultura si dirigeva, sydämellisestä sympatiasta Italiaa ja erityisesti Roomaa kohtaan, jossa Al Presidente Kekkonen fu conferita, tanto da Primo vierailivat kulttuuriministeri ja tiede- ja teknologiaministe- oltre che verso Roma e Villa Lante, anche verso l’Amba- hän on vieraillut henkilökohtaisesti, ja hänen toiminnastaan Suomen ja Ministro che da Presidente della Repubblica, un’alta onori- rit sekä Suomesta Italiassa sosiaali- ja terveysministeri sekä sciata di Finlandia a Roma. Il seguente elenco è stato trova- Italian kansoja yhdistävien lämpimien ystävyyssiteiden saattamiseksi ficenza, che gli fu consegnata eccezionalmente “in territorio valtiovarainministeri. Lisääntyneestä vierailuvaihdosta huo- to nell’archivio personale dell’Ambasciatore di Finlandia a entistä läheisemmiksi”. Kultainen Colosseum oli myönnetty ai- italiano”, ovvero nell’Ambasciata d’Italia a Helsinki. limatta kontaktien voi sanoa olleen 1980-luvullakin vielä var- Roma, Jorma Vanamo, e riguarda un breve periodo verso la emmin mm. Ruotsin, Tanskan ja Belgian kuninkaille, Eng- Il Presidente Kekkonen influì indirettamente anche sul sin vähäisiä. Ulkoministeriön papereissa todetaankin vuonna fine degli anni ’70: Kersti Bergroth, Laila Pullinen, Eila Hil- lannin ja Alankomaiden kuningattarille, Konrad Adenaue- raggiungimento di due accordi bilaterali, uno sulle esenzioni 1984, että ”Suomen ja Italian väliset poliittiset suhteet ovat tunen, Paavo Castrén, Tauno Nurmela, Erik Tawastjerna, rille sekä presidentti Kennedylle. Kekkonen palkittiinkin fiscali da accordare agli Istituti di Cultura del 1974 e uno säröttömät mutta etäiset. Käytännön tasolla ne ovat olleet lä- Margareta Steinby, Eino Suolahti e ovviamente molti, molti sekä pääministerinä että presidenttinä korkealla italialaisel- sulla cooperazione culturale e scientifica del 1976. hes kesannolla vuoden 1971 jälkeen--”. esponenti di spicco del mondo dell’industria e dell’ammini- la kunniamerkillä, jotka hän otti vastaan poikkeuksellisesti Tutta la sua famiglia era in contatto costante con l’Italia: Toisin oli kulttuurin saralla. Rooman ja Villa Lanten strazione finlandesi. ”Italian maaperällä”, eli Italian lähetystössä. Taneli Kekkonen lavorava nuovamente presso l’Ambascia- ohella myös Suomen suurlähetystöön kulki katkeamaton Presidentti Kekkosella oli epäsuorasti sormensa pelissä ta di Finlandia a Roma, questa volta come Ambasciatore virta suomalaista kulttuuriväkeä. Seuraava lista on poimittu myös kahdessa Italian ja Suomen välillä solmitussa sopi- (1975-80) e si può dire che la famiglia si era italianizzata e Suomen suurlähettilään Jorma Vanamon arkistosta 1970-lu- Le relazioni nel periodo dell’Unione muksessa: vuonna 1974 kulttuuri-instituuteille vastavuoroi- che si era innamorata dell’Italia. La moglie del Presidente vun loppupuolelta vain lyhyeltä ajalta: Kersti Bergroth, Lai- Europea sesti myönnettäviä verohelpotuksia koskevassa sopimuksessa Kekkonen, Sylvi, visitò parecchie volte la famiglia del figlio la Pullinen, Eila Hiltunen, Paavo Castren, Tauno Nurme- ja vuonna 1976 sopimuksessa sivistyksellisestä ja tieteellises- in forma privata, nonostante le autorità italiane volessero la, Erik Tawastjerna, Margareta Steinby, Eino Suolahti ja Il Presidente della Repubblica Oscar Luigi Scalfaro effettuò tä yhteistyöstä. trattarla secondo le regole del protocollo. tietysti monia, monia kotimaan vaikuttajia teollisuuden ja una visita di Stato in Finlandia nel 1993, poco prima dell’ade- Koko Kekkosten perhe oli vahvasti tekemisiin Italian hallinnon aloilta. sione della Finlandia all’Unione Europea. Con l’adesione, gli kanssa. Taneli Kekkonen toimi toistamiseen Suomen lähe- scambi di visite bilaterali e i contatti ad alto livello, a comin- tystössä Roomassa, nyt suurlähettiläänä vuosina 1975–1980 Relazioni politiche distanti - ciare dagli anni ’90, hanno raggiunto nuove proporzioni. Per ja perheen voi sanoa italialaistuneen ja menettäneen sy- relazioni culturali intense EU-kauden suhteet quel che riguarda appunto le visite, una menzione particolare dämensä Italialle. Sylvi Kekkonen vieraili lukuisia kertoja meritano quelle del Primo Ministro Paavo Lipponen, che tra perheen luona Roomassa. Italian valtio halusi kohdella pre- L’interesse reciproco della stampa crebbe notevolmente in Italian presidentti Oscar Luigi Scalfaro teki valtiovierailun il 1996 e il 2001 visitò Roma addirittura cinque volte. Anche sidentin puolisoa protokollan mukaan, mutta Sylvi halusi entrambi i paesi. Anche il turismo aumentò considerevol- Suomeen vuonna 1993 – juuri Suomen EU:hun liittymi- le visite di carattere privato prevedevano incontri rilevanti per vierailujen pysyvän yksityisluontoisina. mente. Dopo quella del Presidente Kekkonen nel 1971 non sen edellä. Suomen EU-jäsenyyden myötä maiden välinen le relazioni bilaterali. Un’importante interlocutore divenne vi fu alcuna visita a livello ufficiale fra i due paesi per un de- korkean tason kanssakäyminen ja vierailuvaihto saavutti per Lipponen il Presidente della Commissione Europea ed ex- cennio. Invero, nel 1979, presso il Messukeskus (Centro fiere) 1990-luvun puolivälistä lähtien aivan uudet mitat. Kosketus- Presidente del Consiglio, Romano Prodi. si tenne la mostra Italia presenta, concentrata sul design, che pinta EU:n perustajajäsenen Italian kanssa on laajentunut Uno dei motivi alla base dei viaggi di Lipponen era la il Presidente della repubblica Kekkonen e il vice Ministro merkittävästi. battaglia per l’assegnazione delle Agenzie dell’Unione Eu- 118 119

Taulukko 1. Suomen presidentin ja ministerien vierailut Italiassa Tabella 1. Visite del Presidente e dei Ministri finlandesi in Italia 1971-2014 Vierailujen suhteen omaan luokkaansa kohoaa päämi- ropea, che assunse anche tratti sorprendenti. Se è possibi- 1971–2014 nisteri Paavo Lipponen, joka vuosina 1996–2001 vieraili le considerare l’arte culinaria come un fattore culturale, peräti viisi kertaa Roomassa. Pääministerin epäviralliset- sull’argomento nacque la prima e unica incrinatura fra i Data Titolo del Nome del Paese/ kin lomamatkat sisälsivät tapaamisia, joilla oli merkitystä due Paesi che contraddice la valutazione dell’Ambasciatore Ajankohta Vierailijan arvo Vierailijan nimi Maa/Järjestö visitatore visitatore Organiz- maiden välisille suhteille. Merkittävä tuttavuus Lipposelle Koch del 1937, secondo il quale l’Italia e la Finlandia non 05.11.2014 Tasavallan Niinistö Sauli ITALIA zazione oli Euroopan komission puheenjohtaja ja maan aikaisempi avrebbero mai potuto “avere problemi culturali”. Nel corso presidentti 05.11.2014 Presidente della Niinistö Sauli ITALIA pääministeri Romano Prodi. della disputa, il Presidente del Consiglio Silvio Berlusconi 12.06.2014 - Ulkoministeri Tuomioja Erkki ITALIA Repubblica Yksi Lipposen matkojen taustatekijä oli kamppailu EU- aveva fatto del sarcasmo sulla cultura culinaria finlandese. 13.06.2014 12.06.2014 - Ministro degli Tuomioja Erkki ITALIA virastoista. Kamppailu sai myös yllättäviä piirteitä. Mikäli I finlandesi si offesero e verso la fine del 2003 Berlusconi 28.02.2014 Valtiovarain­ Urpilainen Jutta ITALIA 13.06.2014 Affari Esteri ruokakulttuuri lasketaan sivistykseen, syntyi ensimmäinen ja ricevette una cartolina con l’immagine di un maiale. Con ministeri 28.02.2014 Ministro delle Urpilainen Jutta ITALIA viimeinen särö suurlähettiläs Kochin luonnehdintaan vuo- la cartolina “ci si congratulava” con Berlusconi per essere 14.10.2013 Pääministeri Katainen Jyrki ITALIA Finanze delta 1937, jonka mukaan Italialla ja Suomella ei voinut olla riuscito ad ottenere per il suo Paese l’Agenzia alimentare, 30.05.2013 - Kulttuuri- ja Arhinmäki ITALIA 14.10.2013 Primo Ministro Katainen Jyrki ITALIA ”ikinä sivistyksellisiä” ongelmia. Kiistelyn aikana päämi- che la Finlandia aveva per anni agognato. Con il maiale si 02.06.2013 urheiluministeri Paavo 30.05.2013 - Ministro della Arhinmäki Paavo ITALIA nisteri Silvio Berlusconi tölvi suomalaista ruokakulttuuria. faceva umoristicamente riferimento al Prosciutto di Parma. 27.02.2013 - Ulkoministeri Tuomioja Erkki ITALIA 02.06.2013 Cultura e Sport Suomalaiset loukkaantuivat ja Berlusconi sai vastaanottaa 27.02.2013 27.02.2013 - Ministro degli Tuomioja Erkki ITALIA loppuvuonna 2003 postikortin, jossa oli possun kuva. Pos- 18.06.2012 - Sisäministeri Räsänen Päivi ITALIA 27.02.2013 Affari Esteri sukortilla ”onniteltiin” Berlusconia hänen saatuaan Italiaan INFINE 20.06.2012 18.06.2012 - Ministro dell’In- Räsänen Päivi ITALIA EU:n elintarvikeviraston, jota Suomi oli havitellut itselleen 17.04.2012 Pääministeri Katainen Jyrki ITALIA 20.06.2012 terno monta vuotta. Possulla viitattiin huumorin keinoin Parman Nel momento in cui si esaminano i contrasti del periodo UE è 02.06.2011 Tasavallan Halonen Tarja ITALIA 17.04.2012 Primo Ministro Katainen Jyrki ITALIA kinkuun. bene ricordare quanto l’Ambasciatore d’Italia a Helsinki, Ar- presidentti mando Koch, disse nel 1937, ovvero che tra Italia e Finlandia 02.06.2011 Presidente della Halonen Tarja ITALIA 06.09.2010 - Kulttuuri- ja Wallin Stefan ITALIA Repubblica avrebbero potuto esserci problemi politici, ma mai culturali. Il 09.09.2010 urheiluministeri Lopuksi legame culturale con l’Italia rimane forte, anche se l’avanzare 06.09.2010 - Ministro della Wallin Stefan ITALIA della cultura anglo-americana e di quella giovanile l’hanno 06.09.2010 - Tasavallan Halonen Tarja ITALIA 09.09.2010 Cultura e Sport 09.09.2010 presidentti EU-vaiheen kiistoja tarkastellessa on syytä muistaa Italian offuscato. Oltre alle relazioni ufficiali e all’attività dell’Istituto 06.09.2010 - Presidente della Halonen Tarja ITALIA Helsingin-lähettilään Armando Kochin toteamus 1947, että Italiano di Cultura, agiscono tutta una serie di associazioni 25.11.2009 - Eurooppa­ Thors Astrid ITALIA 09.09.2010 Repubblica 26.11.2009 ministeri Italialla ja Suomella saattoi olla keskinäisiä poliittisia on- locali della Dante Alighieri, società fondata già nel 1889 a 25.11.2009 - Ministro degli Thors Astrid ITALIA 20.02.2006 - Tasavallan Halonen Tarja ITALIA gelmia, muttei ikinä sivistyksellisiä. Kulttuurisilta Italiaan Trieste da esponenti della cultura per la promozione e la dif- 26.11.2009 Affari Europei 27.02.2006 presidentti onkin aina ollut vahva. Toki angloamerikkalaisen kulttuu- fusione della lingua italiana. La società Dante Alighieri di 20.02.2006 - Presidente della Halonen Tarja ITALIA 15.03.2005 - Pääministeri Vanhanen Matti ITALIA rin ja nuorisokulttuurin nousu on sitä ohentanut. Virallisten Helsinki opera dal 1925 e successivamente sono state istituite 27.02.2006 Repubblica suhteiden ja Italian kulttuuri-instituutin rinnalla toimivat una decina di sedi in varie località del paese. 16.03.2005 FAO 25.01.2005 Kauppa- ja teolli- Pekkarinen ITALIA 15.03.2005 - Primo Ministro Vanhanen Matti ITALIA suomalaisten Italian-ystävien yhdyssiteenä lukuisat Società Gli interessi politici, economici e militari spesso cambia- 16.03.2005 FAO Dante Alighierin paikallisyhdistykset; pääseura on italialais- no anche rapidamente, ma la base culturale è un fenomeno suusministeri Mauri 25.01.2005 Ministro Pekkarinen Mauri ITALIA ten kulttuurivaikuttajien Triestessä jo 1889 perustama itali- di portata più efficace e durevole. 30.06.2003 Toinen valtio­ Wideroos ITALIA varainministeri Ulla-Maj dell’Economia e an kielen ja kulttuurin tuntemukseen tähtäävä järjestö. Hel- Industria singin Società Dante Alighieri on toiminut vuodesta 1925 ja 10.04.2002 - Maa- ja metsä­ Tammilehto ITALIA 30.06.2003 Vice-Ministro Wideroos Ulla-Maj ITALIA sittemmin Suomeen on perustettu kymmenkunta aktiivista 1 Il Sampo rappresenta nella mitologia finnica un oggetto che ge- 11.04.2002 talousministeri Raimo delle Finanze paikallisyhdistystä eri puolille maata. nera ogni sorta di beni e ricchezza. 21.11.2001 Ulkoministeri Tuomioja Erkki ITALIA 10.04.2002 - Ministro dell’ Tammilehto Raimo ITALIA Poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset intressit vaihtuvat 2 “Suojeluskunnat” ja “Lotta Svärd” erano due corpi volontari 07.09.2001 - Pääministeri Lipponen ITALIA 11.04.2002 Agricoltura e usein hyvinkin nopeasti, mutta kulttuurinen perusta on sit- di guardia civile, attivi tra il 1918 e il 1944. Suojeluskunta era 08.09.2001 Paavo Foreste tenkin pitkävaikutteinen, kestävä ilmiö. un’organizzazione maschile, mentre Lotta Svärd era un’orga- 09.04.2001 Pääministeri Lipponen ITALIA nizzazione femminile. Paavo 21.11.2001 Ministro degli Tuomioja Erkki ITALIA 3 Partito Nazionale Fascista. Affari Esteri 120 121

22.11.1999 Tasavallan Ahtisaari Martti ITALIA 07.09.2001 - Primo Ministro Lipponen Paavo ITALIA Taulukko 2. Italian presidentin ja ministerien vierailut Suomeen Tabella 2. Visite del Presidente e Ministri italiani in Finlandia presidentti 08.09.2001 1971–2014 1971–2014 08.07.1999 Maa- ja metsä­ Hemilä Kalevi ITALIA 09.04.2001 Primo Ministro Lipponen Paavo ITALIA talousministeri Ajankohta Vierailijan arvo Vierailijan nimi Maa/Järjestö Data Titolo del Nome del Paese/ 22.11.1999 Presidente della Ahtisaari Martti ITALIA visitatore visitatore Organiz­ 18.10.1997 - Puolustusminis- Taina Anneli ITALIA Repubblica 03.11.2012 Pääministeri Monti Mario ITALIA 20.10.1997 teri zazione 08.07.1999 Ministro dell’A- Hemilä Kalevi ITALIA 01.08.2012 Pääministeri Monti Mario ITALIA 03.11.2012 Primo Ministro Monti Mario ITALIA 06.07.1997 - Pääministeri Lipponen ITALIA gricoltura e 10.-11.02.2012 Tasavallan Napolitano Arraiolos- 19.07.1997 Paavo Foreste Presidentti Giorgio ryhmän 01.08.2012 Primo Ministro Monti Mario ITALIA 28.01.1997 - Tasavallan Ahtisaari Martti ITALIA 18.10.1997 - Ministro della Taina Anneli ITALIA tapaaminen 10.02.2012- Presidente della Napolitano “Uniti per 30.01.1997 presidentti 20.10.1997 Difesa Suomessa 11.02.2012 Repubblica Giorgio l’Europa”- 14.11.1996 - Pääministeri Lipponen ITALIA Gruppo di 06.07.1997 - Primo Ministro Lipponen Paavo ITALIA 12.03.2010 - Ulkoministeri Frattini Franco ITALIA 14.11.1996 Paavo Arraiolos 19.07.1997 14.03.2010 08.07.1996 - Pääministeri Lipponen ITALIA 12.03.2010 - Ministro degli Frattini Franco ITALIA 28.01.1997 - Presidente della Ahtisaari Martti ITALIA 08.09.2008 - Ulkoministeri Frattini Franco ITALIA 08.07.1996 Paavo 14.03.2010 Affari Esteri 30.01.1997 Repubblica 10.09.2008 26.10.1985 - Valtiovarain­ Pekkala Ahti ITALIA 08.09.2008 - Ministro degli Frattini Franco ITALIA 14.11.1996 - Primo Ministro Lipponen Paavo ITALIA 08.09.2008 - Presidentti Napolitano ITALIA 01.11.1985 ministeri 10.09.2008 Affari Esteri 14.11.1996 10.09.2008 Giorgio 02.09.1985 - Sosiaali- ja Kuuskoski- ITALIA 08.09.2008 - Presidente della Napolitano ITALIA 08.07.1996 - Primo Ministro Lipponen Paavo ITALIA 27.11.2006 - Ulkoministeri D’Alema ITALIA 08.09.1985 terveysministeri Vikatmaa Eeva 10.09.2008 Repubblica Giorgio 08.07.1996 28.11.2006 Massimo EU 03.10.1983 - Kulttuuri- ja Björkstrand ITALIA 27.11.2006 - Ministro degli D’Alema ITALIA 26.10.1985 - Ministro delle Pekkala Ahti ITALIA 20.10.2006 Pääministeri Prodi Romano ITALIA 05.10.1983 tiedeministeri Gustav 28.11.2006 Affari Esteri Massimo EU 01.11.1985 Finanze EU 03.02.1983 - Opetusministeri Suonio Kaarina ITALIA 28.10.2005 - Ulkoministeri Fini ITALIA 20.10.2006 Primo Ministro Prodi Romano ITALIA 06.02.1983 02.09.1985 - Ministro degli Kuuskoski-vikat- ITALIA 28.10.2005 Gianfranco EU 27.01.1971 - Tasavallan Kekkonen Urho ITALIA 08.09.1985 Affari Sociali e maa Eeva 28.10.2005 - Ministro degli Fini Gianfranco ITALIA 29.01.1971 presidentti Salute 15.09.2004 - Alueministeri La Loggia ITALIA 28.10.2005 Affari Esteri 03.10.1983 - Ministro della Björkstrand Gustav ITALIA 16.09.2004 Enrico 05.10.1983 Cultura 30.06.2003 Maatalousmi- Alemanno ITALIA 15.09.2004 - Ministro degli La Loggia Enrico ITALIA 16.09.2004 Affari Regionali 03.02.1983 - Ministro dell’I- Suonio Kaarina ITALIA nisteri Giovanni 06.02.1983 struzione 24.06.2003 Liikenneminis- Lunardi Pietro ITALIA 30.06.2003 Ministro Alemanno ITALIA dell’Agricoltura Giovanni 29.01.1971 - Presidente della Kekkonen Urho ITALIA teri 29.01.1971 Repubblica 19.06.2003 Työministeri Maroni ITALIA 24.06.2003 Ministro dei Lunardi Pietro ITALIA Roberto Trasporti 13.06.2003 Opetus- ja tut- Moratti Letizia ITALIA 19.06.2003 Ministro del Maroni Roberto ITALIA kimusministeri Lavoro 02.10.2002 - Ulkomaankaup- Urso Adolfo ITALIA 13.06.2003 Ministro dell’I- Moratti Letizia ITALIA 03.10.2002 paministeri struzione, Uni- 28.09.1999 - Presidentti Ciampi Carlo ITALIA versità e Ricerca 29.09.1999 Azeglio 02.10.2002 - Ministro del Urso Adolfo ITALIA 07.03.1999 - Posti- ja Cardinale ITALIA 03.10.2002 Commercio 09.03.1999 teleministeri Salvatore Estero 21.09.1998 - Pääministeri Prodi Romano ITALIA 28.09.1999 - Presidente della Ciampi Carlo ITALIA 22.09.1998 29.09.1999 Repubblica Azeglio 122 123

24.04.1998 - Puolustus­ Andreatta ITALIA 07.03.1999 - Ministro delle Cardinale ITALIA Häikiö, Martti, V. A. Koskenniemi – suomalainen klassikko 1. 24.04.1998 ministeri Beniamino 09.03.1999 Poste e Teleco- Salvatore Lehtimies, runoilija, professori 1885–1938. Juva 2010. municazioni Kanervo, Pirkko, Italia ja Suomen talvisota. Il Duce Mussolini 15.01.1996 - Ulkoministeri Agnelli ITALIA maailman urheimman kansan apuna. Jyväskylä 2007. 15.01.1996 Susanna 21.09.1998 - Primo Ministro Prodi Romano ITALIA Kanervo, Pirkko, Italia ja Suomen talvisota. – Ennen ja nyt 14.09.1993 - Presidentti Scalfaro Oscar ITALIA 22.09.1998 -verkkojulkaisu. http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia. 16.09.1993 Luigi 24.04.1998 - Ministro della Andreatta ITALIA htm. Luettu 15.6.2014. 03.05.1990 - Ulkomaan­ Ruggiero ITALIA 24.04.1998 Difesa Beniamino Kulttuurisiltaa rakentamassa. Finlandia–Italia ry:n 04.05.1990 kauppaministeri Renato 15.01.1996 - Ministro degli Agnelli Susanna ITALIA neljännesvuosisata. Helsinki 1991. Melgin, Elina, Propagandaa vai julkisuusdiplomatiaa? Taide 16.01.1990 - Ulkomaan­ Ruggiero ITALIA 15.01.1996 Affari Esteri ja kulttuuri Suomen maakuvan viestinnässä 1937–52. 17.01.1990 kauppaministeri Renato 14.09.1993 - Presidente della Scalfaro Oscar ITALIA https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/43012/ 16.09.1993 Repubblica Luigi 31.10.1988 - Tiede- ja tekno- Ruberti ITALIA Melgin_vaitoskirja.pdf ?sequence=1. Luettu 11.6.2014. 02.11.1988 logiaministeri Antonio 03.05.1990 - Ministro del Ruggiero Renato ITALIA Lähteenkorva, Pekka – Pekkarinen Jussi, Ikuisen poudan maa. 18.07.1985 - Kulttuuri­ Gullotti ITALIA 04.05.1990 Commercio Virallinen Suomi-kuva 1918–1945. Juva 2004. 22.07.1985 ministeri Antonino Estero Paloposki, Hanna-Leena, Taidenäyttelyt Suomen ja Italian julkisissa kuvataidesuhteissa 1920-luvulta 19.05.1971 - Ulkoministeri Moro Aldo ITALIA 16.01.1990 - Ministro del Ruggiero Renato ITALIA toisen maailmansodan loppuun. 2012. https://helda. 22.05.1971 17.01.1990 Commercio Estero helsinki.fi/bitstream/handle/10138/33397/taidenay. pdf ?sequence=1. Luettu 23.6.2014. 31.10.1988 - Ministro dell’U- Ruberti Antonio ITALIA Rapporti culturali tra Italia e Finlandia (Turussa pidetty Käytetty lähdeaineisto – BIBLIOGRAFIA 02.11.1988 niversità e Ricer- kokous 26.–27.9.1986). ca Scientifica Arkistot – Archivi Settentrione. Rivista di studi italo-finlandesi. Società 18.07.1985 - Ministro dei Beni Gullotti ITALIA finlandese di lingua e cultura italiana. Turku 2003–2004. Kansallisarkisto, Helsinki 22.07.1985 Culturali Antonino Silver, Musa, Matka muistoihini. Toim. Ritva Sievänen-Allen. Yksityisarkistot 19.05.1971 - Ministro degli Moro Aldo ITALIA WSOY, 1996. Päivälehden arkisto, Helsinki 22.05.1971 Affari Esteri Soikkanen, Timo, Presidentin ministeriö. Ulkoasiainhallinto ja Helsingin Sanomat (digitoitu lehti) Ulkoasiainministeriön arkisto, Helsinki ulkopolitiikan hoito Kekkosen kaudella 1956–1981. I osa 6 O Italia (1956–69). 2003. UM Tietopalvelun luettelo edustustojen päälliköistä Soikkanen, Timo, Presidentin ministeriö. Ulkoasiainhallinto UM:n vierailurekisteri ja ulkopolitiikan hoito Kekkosen kaudella II osa. 3 H Kekkonen Italia Uudistumisen, konfliktien ja suurten saavutusten Urho Kekkosen arkisto, Orimattila L’Autore è professore di Storia politica presso l’Università di vuosikymmen 1970–81. Otava 2008. Kirjeenvaihto Turku. Wrede, Renata, Roomalainen leijona. Espoo, Weilin + Göös 1978. Yksityisarkisto: Jorma Vanamon arkisto, Anja Vanamo-Kailan hallussa Tekijä on Turun Yliopiston poliittisen historian professori. Opinnäytteet – Tesi di laurea Lehdet – Riviste Lehtonen, Harri: ”Kaikukohon laulu maamme”. Kuorolaulua Gazzetta del Mezzogiorno ja nationalismia Ylioppilaskunnan Laulajien vuonna 1935 Helsingin Sanomat tekemällä Euroopan matkalla. Poliittisen historian pro Ilta-Sanomat gradu -työ, Turun yliopisto 2002. Suomen Kuvalehti Haastattelut – Interviste Kirjallisuus – Letteratura Pirkko Kanervo 7.7.2014 Hiisku, Kyllikki, Italia valinkauhassa: nähtyä ja koettua. Jyväskylä, Eero Saarenheimo 28.7. ja 12.8.2014 Gummerus 1945. Juhani Suomi 12.7.2014 125

Massimo Longo Adorno

Italia e Finlandia: due Italia ja Suomi: nazioni nell’Europa kaksi kansakuntaa del secolo breve. Euroopan lyhyellä vuosisadalla. Appunti per una storia ancora Huomioita vielä kirjoittamatto- da scrivere masta historiasta.

Tra prima guerra mondiale e nascita della Ensimmäisen maailmansodan ja Finlandia Suomen synnyn välillä

Ripercorrere i rapporti diplomatici tra due Paesi afferenti ad Suomen ja Italian, kahden geopoliittisesti erilaisen maan aeree geo-politiche differenti (sia pure all’interno del mede- (vaikkakin samassa maanosassa sijaitsevan) diplomaattisten simo spazio continentale) come Italia e Finlandia non è as- suhteiden läpikäyminen ei missään tapauksessa ole helppoa, solutamente facile, non fosse altro per la disparità di tempo, jo pelkästään ajallisista seikoista sekä aiheeseen kohdistetun attenzione e documentazione, non equamente distribuiti nei huomion ja dokumentaation - jotka ovat jakautuneet epäta- vari archi temporali che compongono la storia del novecento. saisesti 1900-luvun eri ajanjaksoille - erilaisuudesta johtuen. Scopo del presente contributo è pertanto quello di forni- Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda yleiskuva, re, sia pure con prima approssimazione, un quadro sintetico vaikkakin vain ensimmäinen arvio, Italian ja Suomen väli- di riferimento dei rapporti italo-finlandesi, all’interno del sistä suhteista Euroopan 1900-luvun alkupuoliskon laajem- più ampio, variegato e drammatico quadro politico com- missa, värikkäissä ja dramaattisissa poliittisissa puitteissa plessivo dell’Europa della prima metà del Ventesimo secolo. Helmikuun vallankumous 1917 toi tehokkaasti sodassa ole- La rivoluzione russa di febbraio del 1917 inserisce poten- van Euroopan poliittiselle kentälle täysin uusia tekijöitä, jotka temente fattori totalmente nuovi all’interno del panorama radikalisoituivat yhä enemmän tulevina kuukausina ja toivat politico dell’Europa in guerra, che andranno vieppiù a ra- Italian kuningaskunnan sekä Suomen1 suhteet uuteen valoon.2 dicalizzarsi nei mesi successivi e che porranno in una luce Italian Venäjän suurlähettiläs, Carlottin tiedonanto Son- nuova i rapporti tra nazione finlandese1 e Regno d’Italia2. ninolle 23. maaliskuuta 1917 tuo esille, että 126 127

Una nota dell’Ambasciatore italiano a San Pietroburgo Car- “Väliaikaishallitus aikoo palauttaa Suomelle perustulain, fondamentale agli occhi delle diplomazie dell’Intesa (e quindi an- eheydelle - olihan Venäjä edelleen Italian liittolainen ja muo- lotti indirizzata a Sonnino in data 23 marzo 1917 evidenzia che joka sillä oli ennen vuonna 1910 Suomen valtiopäivien lain- che dell’Italia) era ricoperto dall’esigenza di non far nulla che potes- dollisesti sodassa kolmiliiton kanssa - paitsi aiheuttaa epä- säädäntövallalle asetettuja rajoituksia. Valtiopäivät ja duuma se recar danno all’integrità territoriale della Russia, paese ancora luuloisuutta pasifisteja ja toisaalta saksalaismielisiä kohtaan, “Governo provvisorio intende restituire alla Finlandia la sua äänestävät aikanaan perustuslakitekstistä samanaikaisesti. alleato di Roma e formalmente in guerra contro la Triplice Allean- jotka innostivat uutta bolsevikkijohtoa Venäjän hajanaisessa costituzione quale era prima delle restrizioni imposte nel 1910 Suomen edustajat vannovat täällä piakkoin päästäkseen sopi- za, oltre che da un senso di diffidenza verso i propositi pacifisti e di ja sekavassa poliittisessa viitekehyksessä. Italian Lontoon alle facoltà legislative della dieta finlandese. Dieta e Duma mukseen väliaikaishallituksen kanssa. Helsingistä tiedetään, converso filo tedeschi, da cui sembrava animata la nuova dirigenza suurlähettilään, markiisi Imperialin, 16.12.1917 päivätty tie- voteranno simultaneamente a suo tempo testo costituzionale. että tällainen uutinen yhdistettynä kaikkien poliittisista syistä bolscevica all’interno di un quadro politico russo che permaneva donanto on paljastava Rooman - Lontoon ja Pariisin kanssa Delegati Finlandia giungeranno qui a breve per prendere pre- karkotettujen suomalaisten paluuseen saa siellä aikaan erin- frammentato e confuso. Una comunicazione dell’Ambasciatore yksimielisestä - suhtautumisesta, jota se olisi seuraava kahte- vi accordi col governo provvisorio. Si sa da Helsingfors che omaisen vaikutelman. Paroni Rosenista puhutaan mahdolli- italiano a Londra, il Marchese Imperiali, al Ministro degli Esteri na Suomen itsenäistymisen jälkeisenä vuotena. tale notizia unita a quella del ritorno di tutti gli esiliati politici sena Suomen kuvernöörinä.”3 Sonnino in data 16 dicembre 1917, a pochi giorni dalla proclama- Sonnino itse vahvisti väittämän 4.1.1918 tiedotteessaan finlandesi produce colà eccellente impressione. Si parla del ba- zione della sua indipendenza, riporta le preoccupazioni espresse Italian suurlähettiläille Lontoossa, Pariisissa, Tukholmassa rone Rosen come possibile governatore Finlandia”3. Loppukesällä Carlotti saattoi Suomea koskevat asiakirjat dall’Incaricato d’Affari russo sul riconoscimento della Finlandia. sekä Pietarin lähetystön asiainhoitajalle, toimittaen heille ajantasalle Sonninolle suunnatulla tiedoksiannolla, jossa on Lo stesso Sonnino, in una comunicazione del 4 gennaio 1918 indi- siten lopullisen version Italian diplomatiasta Suomen itse- Il Carlotti a estate inoltrata si trova a riaggiornare il dossier yhteenveto Petrogradin tsaarinjälkeisen hallituksen ja nyt rizzata agli Ambasciatori italiani a Londra, Parigi e Stoccolma, e näisyyden tunnustamista koskevassa arkaluontoisessa kysy- sulla Finlandia in una comunicazione del 6 luglio 1917, indi- avoimesti separatistista politiikkaa harjoittavan Suomen al reggente l’ambasciata a Pietrogrado, chiarisce la posizione della myksessä rizzata a Sonnino, che faceva il punto della situazione nego- valtiopäivien neuvotteluiden tilasta. diplomazia italiana sul tema del riconoscimento dell’indipendenza ziale tra il governo post zarista di Pietroburgo e la Dieta fin- nazionale finlandese in quel delicato frangente temporale. “Barrère (Ranskan ulkoministeri) ilmoitti, että Pichonin landese, che ormai faceva aperta professione di separatismo. “Suomen tilanne on tällä hetkellä seuraava: Suomen valtio- (Ranskan Petrogradin lähettiläs) mielestä liittolaisten tulisi päivät anoo Suomen irtaantumista Venäjästä jättäen kuitenkin “Barrère (Ministro degli Esteri francese) comunicava che Pichon kiirehtiä Suomen itsenäisyyden muodollista tunnustamista, “La questione finlandese si trova attualmente a questo punto: sota-, laivasto- ja ulkoministeriön osaksi Venäjää. Mitä vapau- (Ambasciatore francese a San Pietroburgo) era dell’avviso che, koska bolsevikit olivat jo näin tehneet. Näin ehkäistäisiin kes- Dieta finlandese domanda autorizzazione a separare Finlan- den arvoon tulee, Suomi olisi valmis maksamaan puolet siitä, avendo i bolscevichi riconosciuta l’indipendenza della Finlan- kusvaltojen ehdoilla toimiminen. Hän kysyi mielipidettäni sii- dia da Russia, salvo per i 3 ministeri della Guerra, Marina e Af- mikä sille maksettavaksi kuuluisi. Näistä lähtökohdista sekä dia, convenisse agli alleati di affrettarsi a riconoscerla formal- tä. Vastasin, että koska emme tunnusta bolsevikkien hallitusta, fari Esteri. Quanto al prestito della libertà, la Finlandia sarebbe sota- ja laivastohallintoa koskevista erityissopimuksista käsin mente, prevenendo con ciò il gioco degli imperi centrali; egli emme voi kannattaa muodollisesti Venäjän valtion hajottamis- disposta ad assumere metà della quota che le spetterebbe. Su Venäjän väliaikaishallitus olisi ollut valmis neuvottelemaan. chiedeva in proposito il mio parere. ta vain koska he ovat siihen suostuneet. Emme olleet purka- queste basi e con intese speciali circa amministrazione guerra e Sillä ei kuitenkaan omasta mielestään ole valtuuksia ratkaista Ho risposto che non riconoscendo noi il governo dei bolscevi- neet liittoamme Venäjän kanssa ja meidän täytyi tehdä töitä marina il governo provvisorio russo sarebbe disposto a trattare. kysymystä, joka kuuluu kansalliskokoukselle. Suomen valtio- chi non potevamo aderire formalmente ad uno smembramento sen säilyttämisen eteen. Se, että me hyväksyisimme Suomen Esso non si ritiene però autorizzato a definire la questione la päivät ilmoitti jättävänsä huomiotta päivämäärän, jolloin kan- qualsiasi dello stato russo semplicemente perché da loro con- täyden itsenäisyyden muodollisesti, olisi toisaalta lannistanut quale non può essere di spettanza che della costituente. La Dieta salliskokous todella kustutaan koolle, ja sen Suomea koskevat sentito. L’alleanza con la Russia non era stata da noi disdetta isänmaalliset venäläiset ja saanut heidät menettämään kaiken finlandese replica che si ignora la data in cui la costituente sarà määräykset. Valtiopäivät vaatii sen vuoksi pikaista kysymyksen e dovevamo lavorare a mantenerla. La nostra approvazione toivonsa Suur-Venäjän uudelleen syntymisestä, vaikkakin val- effettivamente convocata e le sue disposizioni verso la Finlandia. ratkaisemista. Ottaen huomioon valtiopäivien mielenlaadun formale della piena indipendenza finlandese avrebbe da un lato tioliittona, ja olisi sysännyt yksittäiset provinssit vaatimaan ir- La Dieta insiste pertanto per pronto regolamento della que- ja suomalaisten periksiantamattomuuden on odotettavissa, scoraggiato tutti i patrioti russi, facendo loro perdere ogni spe- tautumista. Niin tehden olisimme tanssineet Saksan pillin mu- stione. Data la psicologia della Dieta e carattere tenace dei fin- että heidän pyrkimyksensä jatkuvat.”4 ranza di vedere ricostituita una grande Russia magari sotto la kaan. Mielestäni meidän täytyisi pysyä alueella, mihin olimme landesi, è da supporre che le loro insistenze continueranno.”4 forma federale, ed avrebbe invece spinto le singole provincie a jääneet, eli osoittaa suomalaisille sympatiamme ja auttaa heitä Tämä ennustus kävi toteen vuoden 1917 jälkipuoliskon reclamare ciascuna la propria separazione. Con ciò avremmo mahdollisuuksien mukaan niin materiaalisesti kuin henkises- Tale previsione si sarebbe rivelata esatta con riferimento agli tapahtumien myötä, jotka huipentuivat lokakuun vallan- fatto il gioco della Germania. Dovevamo, secondo me, mante- tikin, mutta lykätä itsenäisyyden muodollista tunnustamista eventi della seconda metà del 1917 che, culminando con la kumoukseen ja bolsevikkien valtaannousuun. Tästä aiheu- nerci sul terreno in cui c’eravamo messi, cioè di mostrare ai fin- siihen asti, että Venäjälle saadaan laillinen hallitus.”5 rivoluzione d’ottobre e con l’assunzione del potere in Russia tui ennenmäketön tilanne sekä Venäjälle että Euroopalle, landesi tutte le nostre simpatie, aiutandoli anche materialmente da parte dei bolscevichi, avrebbe determinato una situazione mikä antoi viimeisen ja oleellisen sysäyksen Suomen itse- oltreché moralmente in tutto quanto era possibile, ma rinviando Italia kuitenkin tunnusti muodollisesti Suomen itsenäiseksi senza precedenti per la Russia stessa e per l’Europa nel suo näistymiselle. ogni riconoscimento formale di piena indipendenza a dopo la ja suvereeniksi valtioksi 26.6.1919. insieme, oltre a costituire il propellente ultimo e fondamentale Tämä tilanne on sijoitettava sodan vielä jatkuvasti muut- restaurazione di un governo legale in Russia”5. per la determinazione dell’indipendenza nazionale finlandese. tuvaan ja kehittyvään kontekstiin, jossa tärkeässä roolissa Questa situazione tuttavia andava a inserirsi all’interno di un eritoten diplomatialle (siten myös Italian) oli olla tekemättä L’Italia avrebbe comunque riconosciuto formalmente la Fin- contesto bellico ancora fluido e in piena evoluzione, in cui un ruolo mitään, mikä aiheuttaisi haittaa Venäjän maantieteelliselle landia come Stato indipendente e sovrano il 26 giugno 1919. 128 129

Tra Guerra e Guerra Kahden sodan välissä vedersi e a collocarsi nell’ambito scandinavo-occidentale piutto- suistaisivat Euroopan ja koko maailman toiseen maailman- sto che in quello baltico. Tale scenario sarebbe stato però posto sotaan. Il quadriennio 1918-1922 si rivelò travagliato e problematico Vuodet 1918–1922 olivat vaikeita ja ongelmallisia molemmil- drammaticamente in discussione dalle successioni di eventi che Sekä kansallissosialistisella Saksalla että Neuvostoliitol- per entrambi i Paesi. In Finlandia la guerra civile, che durò le maille. Suomen sisällissota, joka kesti vuoden 1918 tammi- nel biennio 1938-1939 avrebbero precipitato l’Europa e il mon- la oli, eri syistä, laajentumissuunnitelmia Baltian maiden dal gennaio al maggio del 1918 e che terminò con la vittoria kuusta toukokuuhun ja päättyi antikommunististen joukkojen do intero nella tragedia della Seconda Guerra Mondiale. suuntaan, mikä huipentui Molotov-Ribbentrop -sopimuksen delle forze anticomuniste, avrebbe lasciato una serie lunga voittoon, jätti pitkät jälkiseuraukset ja katkeruuden, joka jat- L’espansionismo in direzione del Baltico, portato avanti allekirjoittamiseen 23.8.1939, tilanteessa, jossa Suomen ja di strascichi e animosità destinata a perpetuarsi sostanzial- kuisi käytännössä toisen maailmansodan kynnykselle saakka6. con motivazioni diverse dalla Germania nazista e dall’U- Neuvostoliiton väleissä alkoi jo näkyä jännittyneisyyttä ja mente sino alla vigilia della Seconda Guerra Mondiale6. Italiassa ensimmäisen maailmansodan jälkeiset poliitti- nione Sovietica, culminò con la firma del patto Molotov- huolestuneisuutta. In Italia, le tensioni politiche e sociali del primo dopo- set ja sosiaaliset jännitteet aiheuttivat kasvavassa määrin po- Ribbentrop, il 23 agosto 1939, firma avvenuta all’interno di guerra sfociarono progressivamente in una crisi politica e liittisen ja moraalisen kriisin, mikä johti lopulta kansallisen un quadro di rapporti finno-sovietici che cominciava già ad morale, che avrebbe alla fine determinato la presa del potere fasistipuolueen vallankaappauksen 28.10.19227. apparire teso e inquietante. Italian diplomaattisia vaikutelmia da parte del partito nazionale fascista il 28 ottobre 19227. Molempien maiden kohdalla seuraavien vuosien po- talvisodasta Il contesto politico degli anni successivi però avrebbe liittinen konteksti muuttaisi monta asiaa. Ennen kaikkea cambiato parecchie cose per entrambi i paesi, rendendo dap- fasistisesta Italiasta tulisi malli Suomen poliittisen kentän Impressioni diplomatiche italiane sulla Helsingissä 1934 allekirjoitetusta Suomen ja Venäjän välisestä prima l’Italia fascista un modello per quei settori di estrema äärioikeistolaisille liikkeille, kuten Lapuan liikkeelle8, jota Guerra d’Inverno hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta Suomen ja Neu- destra del mondo politico finlandese come il movimento La- pidettiin radikaalina muutoksena Suomen poliittis-perustus- vostoliiton suhteiden tila, joka ei ollut kovin hyvä, huononi pua8, che si proponevano un cambiamento radicale dell’or- laillisessa järjestelmässä autoritaariseen suuntaan. Tilanne Lo stato dei rapporti finno-sovietici, mai del tutto buoni nonostan- rajusti vuoden 1939 alkupuoliskolla9. Uutta konfliktia Euroo- dinamento politico-costituzionale finlandese in senso autori- muuttui kuitenkin äkillisesti Lapuan liikkeen poliittisen vai- te il patto di Non-Aggressione tra Mosca e Helsinki firmato nel passa väistämättömänä pitävä Moskovan hallitus tavoitteli tario. Situazione destinata però a cambiare bruscamente in kutuksen romahduksen myötä sekä samanaikaisen Etiopian 1934, subì un brusco deterioramento nel primo semestre del 19399. pohjoisrajojensa muokkaamista ja tämän päämääränsä mu- parallelo con il declino dell’influenza politica del Lapua in kriisin (1935-1936) nopean kärjistymisen vuoksi. Kriisi johti Il governo di Mosca, ritenendo inevitabile un nuovo con- kaisesti piti välttämättömänä Baltian tasavaltojen Viron, Lat- Finlandia e con il precipitoso aggravarsi della crisi etiopica Etiopian sotilaalliseen valloittamiseen ja sitä seuranneeseen flitto in Europa, mirava a una nuova configurazione delle sue vian ja Liettuan sekä huomattavan suomalaisen, pääosin ete- negli anni 1935-1936, destinata a sfociare con la conquista Italian diplomaattiseen eristämiseen Kansainliiton, johon frontiere settentrionali; a tal scopo riteneva inevitabile l’in- läisellä Karjalankannaksella sijaitsevan, maa-alan liittämistä manu militari del Paese africano e con il conseguente isola- Suomikin kuului, ulkopuolelle. corporazione delle repubbliche baltiche Estonia, Lettonia e itseensä. Tämä asiaintila viimeisteltiin virallisesti Saksan ja mento diplomatico italiano all’interno della Società delle Vuodesta 1933 lähtien kaksi ulkopuolista tapahtumaa oli Lituania, nonché auspicabile l’incorporazione di considerevoli Neuvostoliiton neuvotteluiden aikana, jotka johtivat hyök- Nazioni di cui la Finlandia faceva parte. määräävä Rooman ja Helsingin hallitusten poliittisen suun- porzioni di territorio finlandese, dislocato prevalentemente a käämättömyyssopimukseen sekä pian myös Neuvostoliiton A partire dal 1933 due eventi esterni avrebbero potentemen- tautumisen. Natsipuolueen valtaannousu Saksassa 1933 sekä sud nell’Istmo di Carelia. Tale situazione venne finalizzata uf- ja Baltian maiden välisen sotilaallisen yhteistyösopimuksen te determinato l’orientamento politico dei governi di Roma e di Stalinin Neuvostoliiton uusi sisäinen kehityspolitiikka, vahva ficialmente durante le discussioni che portarono alla firma del allekirjoittamiseen. Sopimuksessa oli säädetty puna-armeijan Helsinki. La salita al potere del partito nazista in Germania nel ulkoinen uskottavuus ja käänteentekevä Neuvostoliiton liitty- patto di non aggressione nazi-sovietico e sfociarono ben presto pääsy edellä mainittujen maaperälle, mikä käytännössä edelsi 1933 e la nuova politica di sviluppo interno e di maggiore as- minen Kansainliittoon vuonna 1934. Tämän avulla Moskova nella firma di accordi di cooperazione militare tra URSS e Sta- todellista Neuvostoliittoon liittämistä, mikä toteutui seuraa- sertività esterna determinata dall’Unione Sovietica di Stalin e pääsi eroon cordon sanitairesta, diplomaattisesta eristämises- ti baltici, contemplanti l’ingresso dell’armata rossa nel territorio van vuoden kesällä. Moskovan yritys päästä vastaavaan so- culminante nell’ingresso dell’URSS nella Società delle Nazioni tä, jota oli jatkunut vuodesta 1918 lähtien. Vanhan tsaarin di quest’ultimi, che costituì in pratica l’anticamera per l’effettiva pimukseen Helsingin kanssa ei tuottanut kuitenkaan samoja nel 1934: atto con cui Mosca rompeva sostanzialmente il “cor- imperiumin perillisen (vaikkakin poliittiselta asultaan täysin annessione all’URSS che avvenne nell’estate dell’anno succes- lopputuloksia. Suomalaiset pysyivät omassa kannassaan ja done sanitario” con cui era stata diplomaticamente isolata dal erilaisen) Neuvostoliiton paluu suurten valtojen diplomaat- sivo. Il tentativo moscovita di addivenire alla stipulazione di un Moskovan neuvottelut loka-marraskuussa 1939 päättyivät 1918 in poi. Il ritorno dell’Unione Sovietica, erede in un certo tiselle pelikentälle ei voinut olla huolestuttamatta Suomea, accordo analogo con Helsinki non produsse però gli stessi risul- tuloksettomina. Moskova oli kuitenkin saksalaisten hyväk- qual modo del vecchio impero zarista (sia pure in veste poli- pääasiassa maantieteellisen läheisyyden vuoksi, ja epäsuorasti tati. I finlandesi rimasero sulle proprie posizioni e i negoziati di syntään luottaen valmistellut hyökkäyssuunnitelmaa Suomea tica assolutamente diversa) nel gioco diplomatico delle grandi myös Italiaa, ideologisen vihamielisyyden takia. Mosca dell’ottobre-novembre 1939 si conclusero con un nulla vastaan jo kesästä lähtien ja oli valmiina toteuttamaan sen potenze non poteva non inquietare direttamente la Finlandia, Samanaikaisesti Saksan kansallissosialismi muodosti di fatto. Mosca, contando sull’assenso tedesco, aveva comun- hetkenä minä hyvänsä. Muutamat Italian edustajien toimitta- principalmente per ragioni di prossimità geografica e indiretta- toisaalta vahvan ideologisen liittolaisen fasistiselle Italialle que approntato già dall’estate un piano di attacco generalizzato mat raportit Helsingistä ja Tukholmasta kriisin eri vaiheissa mente per ragioni di ostilità ideologica anche l’Italia. ja toisaalta Neuvostoliiton vastaisen sotilaallisen liittolaisen contro la Finlandia che era pronto per l’attuazione in qualsiasi ovat mainitsemisen arvoisia. Niistä paljastuu selkeästi, mil- Contemporaneamente il nazismo al potere in Germania Suomelle, joka kuitenkin edelleen näki itsensä osana enem- momento. Riteniamo degni di menzione alcuni rapporti stila- laisena italialaiset diplomaatit näkivät Suomen poliittisen ti- costituiva da un lato un forte alleato ideologico per l’Italia fasci- minkin Skandinaviaa ja läntistä Eurooppaa kuin Itämeren ti dalle Rappresentanze italiane a Helsinki e a Stoccolma, in lanteen ja miten he suhtautuivat siihen näissä arkaluontoisissa sta e in prospettiva un potenziale valido ancoraggio militare in maita. Tämä asetelma kuitenkin kyseenalaistui dramaat- fasi differenti della crisi, perché altamente rivelatori di come olosuhteissa. 20.10.1939 Italian lähettiläs Ruotsissa, Soragna, funzione antisovietica per la Finlandia, che continuava però a tisesti vuosien 1938-1939 tapahtumien seurauksena, jotka la situazione politica finlandese venisse vista e giudicata dalla kirjoittaa Tukholmasta Cianolle kirjelmän, jossa hän selvit- diplomazia italiana in quel delicatissimo frangente. tää, että 130 131

Il 20 ottobre 1939, l’Ambasciatore italiano in Svezia, So- “Ministeri Erkon10 kutsuminen Moskovaan tapahtui samalla L’11 dicembre 1939, dopo quasi due settimane dall’inizio 11. joulukuuta 1939, lähes kaksi viikkoa Suomen ja Neu- ragna, scrive da Stoccolma una missiva al Ministro degli tavalla, röyhkeän määräilevästi, kuin kolmen muun Baltian delle ostilità tra Finlandia e Unione Sovietica, così si espri- vostoliiton välisten vihollisuuksien alkamisesta, Italian Hel- Esteri Ciano in cui dichiara che maan ulkoministerin kutsuminen, mikä antoi välittömästi me l’ambasciatore italiano a Helsinki Bonarelli in una missi- singin suurlähettiläs Bonarelli kirjoitti Cianolle kirjeessään ymmärtää, että Stalin tavoitteli vastaavien ehtojen asettamista va indirizzata a Ciano: seuraavasti: “La chiamata a Mosca del Ministro Erkko10 avvenuta nello Suomelle kuin oli asettanut aiemmin Baltian maille; vastaavi- stesso modo prepotentemente perentorio usato coi ministri degli en ainakin, mitä tulee ”liittoutumissopimukseen”, jossa sopi- “Ho fatto oggi la mia prima visita a questo nuovo Ministro ”Olen tavannut tänään ensimmäistä kertaa ulkoministeriön esteri dei tre stati baltici, ha fatto subito comprendere che Stalin muksen pienempi valtio on valheellisesti tasa-arvoinen, mutta degli Affari Esteri Tanner12 nella residenza di guerra del mini- sotaresidenssissä tämän uuden ulkoministeri Tannerin12. Hän mirava a imporre alla Finlandia condizioni analoghe a quelle todellisuudessa kuuluu Neuvostoliiton hyökkäys- ja puolustus- stero. Egli non mi ha detto cose nuove ma ha prodotto in me ei kertonut minulle mitään uutta, mutta teki minuun syvän imposte ai baltici; analoghe per lo meno per ciò che riguardava alueeseen ja on sotilaallisesti eli myös taloudellisesti ja poliitti- impressione profonda sentendo riconfermare dalla sua bocca vaikutuksen kuullessani hänen vahvistavan omalla suullaan, la parte “trattato d’alleanza”, con il quale lo stato minore contra- sesti sulautettu. quanto più o meno avevo telegrafato già nei giorni scorsi e cioè kuten suurin piirtein olen sähköttänytkin jo viime päivinä, ente viene sotto la forma menzognera della parità, conglobato in Välitön ja täysin erilainen vastaus, jolla Suomi torjui Mos- che la Finlandia si sente sola contro il colosso russo. Non è la että Suomi tuntee olevansa yksin Venäjän jättiläistä vastassa. realtà nella zona offensiva e difensiva della Russia e militarmen- kovan operaation, kohotti hieman mielialoja. Kukaan ei Società delle Nazioni qualunque cosa essa decida che potrà Mitkään Kansainliiton päätökset eivät voi vakavasti ottaen te e quindi anche economicamente e politicamente assorbito. tarkkaan tiedä, mikä oli Neuvostoliiton Suomelle esittämän seriamente aiutarla e nemmeno la Svezia - egli ha aggiunto - auttaa Suomea. Hän lisäsi saman pätevän Ruotsiin, sillä hä- L’immediata e ben diversa reazione con cui la Finlandia ri- ehdotuksen sisältö. Oletetaan, että alussa venäläiset olisivat giacché a quanto gli risulta anche il nuovo governo svedese pur nestä näyttää siltä, että vaikka Ruotsin uusi hallitus toimittaa- cusò l’offensiva moscovita risollevò alquanto gli animi. Quale puhuneet rajojen korjaamisesta, lahden saarien, laivastotuki- continuando a fornire mezzi e volontari non oserà uscire dalla kin kalustoa ja vapaaehtoisia, se ei uskalla luopua puolueet- sia precisamente il contenuto delle richieste russe alla Finlan- kohtien ja Suomen alueiden, joilla on venäläisiä varuskuntia, sua neutralità. Identica considerazione vale per gli Stati Uniti. tomuudestaan. Sama huomio pitää paikkansa Yhdysvaltojen dia di preciso nessuno lo sa. Si suppone che in origine i russi sekä lopulta Ahvenanmaan saarien luovuttamisesta. Eli alu- A mia richiesta Tanner mi ha riconfermato l’esattezza delle kohdalla. abbiano parlato di rettifiche di confine, cessione delle isole del een, joka on väestöltään ruotsalaista sekä maantieteellisesti osa notizie da me raccolte, vale a dire che l’ambasciatore finlande- Pyynnöstäni Tanner vahvisti saamieni tietojen paikkansa- golfo, basi navali e aeree in Finlandia colle rispettive guarni- Ruotsia, ja joka sijaitsee parin minuutin lentomatkan päässä se a Roma aveva avuto l’incarico di sondare il governo fascista pitävyyden, nimittäin sen, että Suomen Rooman lähettiläs oli gioni russe e finalmente delle isole Åland. Cioè di un territorio Tukholmasta. circa la possibilità di ottenere materiale e aiuti. saanut tehtäväkseen tiedustella fasistihallitukselta mahdolli- etnograficamente svedese che geograficamente fa parte della Olen aina ollut sitä mieltä, että pohjoismainen puolustus- Mi ha detto che mi sarebbe stato riconoscente se avessi po- suutta kaluston ja avun saamiseen. Svezia e che si trova a pochi minuti di volo da Stoccolma. liitto oli enemminkin rauhantoiveiden keskittymä kuin voima- tuto appoggiare la richiesta. Pur non nascondendo evidenti Hän sanoi minulle olevansa kiitollinen, jos voisin tukea Ho sempre sostenuto che l’Unione Nordica era un concorso ryhmittymä; täytyy sitä paitsi muistaa, miten eri ongelmista difficoltà in ogni senso che ne ostacolano accoglimento, ho pyyntöä. Vaikken piilotellutkaan kaikkinaisia vaikeuksia, jot- di desideri di pace piuttosto che un fascio di forze; basta del resto huolissaan olevat ja erilaisten vaarojen uhkaamat liittoon risposto che non avrei mancato portare tale desiderio a cono- ka ovat suostumisen esteenä, vastasin tuovani tämän toiveen ricordare come gli Stati dell’Unione preoccupati da problemi di kuuluvat valtiot ovat aina välttäneet kaikenlaista vastavuo- scenza di vostra eccellenza”13. teidän ylhäisyytenne tietoon.”13 diversa natura e minacciati da pericoli di origine differente han- roista auttamista niin mustasukkaisesti, että vakuuttaisivat no sempre evitato qualsiasi impegno di aiuto reciproco con una jopa optimistisimmat sen mahdottomuudesta, että liitto voisi Pur manifestando una notevole vicinanza politica alle po- Vaikka osoittikin olevansa poliittisesti huomattavan lähellä cura così gelosa da persuadere anche i più ottimisti dell’impossi- edetä sopusoinnussa käytännön tekoihin yksittäisten etujen sizioni della Finlandia in guerra, il governo di Roma non sodassa olevaa Suomea, Rooman hallitus pitäytyi joidenkin bilità che l’unione stessa potesse procedere concordemente a atti yhteiseksi puolustamiseksi. Jonkinlaista yhteistä avustusta, andò oltre l’invio di alcune decine di aerei. L’esito del conflit- kymmenien lentokoneiden lähettämisessä. Suomalaisten ur- positivi per la difesa comune dei singoli interessi. Una certa mag- myös sotilaallista, saattoi kuvitella Suomen ja Ruotsin välille: to, nonostante la valorosa e accanita resistenza finlandese sul heasta ja sitkeästä vastarinnasta huolimatta selkkauksen lop- giore possibilità di mutua assistenza, anche militare si poteva tai paremminkin Ruotsilta Suomelle, ja koska Suomi on muita campo, era deciso sin dall’inizio; inoltre sul governo italiano putulos oli alusta pitäen selvä. Lisäksi Italian hallitukselle oli tuttavia concepire tra Finlandia e Svezia: o meglio per la Svezia valmistautuneempi sotaan sekä tahtonsa että puolustuskykyn- pesava molto l’atteggiamento della Germania, che durante tärkeää Saksan suhtautuminen; se ei kolme kuukautta kestä- verso la Finlandia, perché la Finlandia essendo più agguerrita sä puolesta, voi se tällä tavoin luoda välttämättömän ehdon i 3 mesi della Guerra d’Inverno non mostrò il minimo ten- neen talvisodan aikana osoittanut pienintäkään epäröintiä delle altre può con la sua volontà e capacità di difendersi, creare ystäviensä apuun rientämiselle. Siispä alku kunnon erillispuo- tennamento nella sua posizione politica pro-sovietica scatu- Neuvostoliiton myönteisissä asenteissaan, jotka johtuivat per gli amici la condizione indispensabile al correre in suo aiu- lustukselle; sillä vaikka Ruotsi on sotilaallisesti heikko pitkästä rente dagli obblighi sanciti nelle clausole segrete del patto vuoden 1939 elokuussa allekirjoitetun Molotov-Ribbentrop- to. Cioè un inizio di valida difesa isolata; poi perché la Svezia rauhasta ja sen sotahenki on alamaissa, on sillä sodankäynnille Molotov-Ribbentrop del 23 agosto 1939. sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan määräämistä velvoit- benché militarmente fiacca per lunga pace e depresso spirito välttämättömät taloudelliset edellytykset, teollista ja alueellista L’ambasciata italiana a Helsinki, diretta in maniera ec- teista. Bonarellin erinomaisesti johtama Italian Helsingin militare ha le possibilità economiche, finanziarie industriali e varallisuutta. Loppujen lopuksi jotkut Suomen ongelmat ovat cellente da Bonarelli, ebbe anche sentore della giusta pista suurlähetystö oli myös oikeilla jäljillä neuvotteluista, jotka territoriali indispensabili a battersi; infine perché certi problemi elintärkeitä Ruotsille, kuten nykyisin voidaan huomata. Mut- negoziale che avrebbe condotto alla fine dell’ostilità finno- toisivat päätökseen Suomen ja Neuvostoliiton väliset ”tal- finlandesi sono quasi vitali per la Svezia come lo si vede oggi. Ma ta puolustuskyvytön ja Saksan vaikutusvallan alainen Tanska sovietiche della “Guerra d’Inverno”, come apprendiamo visodan” vihollisuudet. Cianolle 6. marraskuuta 1940 osoi- la Danimarca inerme e compresa ormai nella sfera Germanica sekä puolustuskyvytön Norja, jotka eivät kykene muuhun kuin da questa missiva del 6 marzo 1940 (giusto una settimana tettu kirjelmä (tasan viikko ennen vihollisuuksien virallista e la Norvegia disarmata anch’essa e senza possibilità di far altro sissisodankäyntiin, ovat välttämättä puhtaasti akateemisia kai- prima della fine ufficiale delle ostilità) indirizzata a Ciano. päättymistä) kertoo, että che una guerriglia, portano di necessità il platonismo, in ogni kissa päätöksissä, joihin ne kutsutaan osallistumaan.”11 deliberazione in cui siano chiamate a concorrere”11. 132 133

“Lo sfondamento della Linea Mannerheim sull’istmo, avrebbe ”Mannerheim-linjan murtuminen Kannaksella pakottaisi malgrado aiuti alleati tanto vantati ma riconosciuti pratica- Vuoden 1940 tapahtumat muuttaisivat ratkaisevalla taval- indotto il governo finlandese considerare precaria situazione Suomen hallituksen harkitsemaan vaarallista tilannetta ja sitä mente irrealizzabili”17. la Italian ja Suomen kohtaloita. Huhti- ja kesäkuun välillä e gravi responsabilità su esso incombenti nell’insistere in una uhkaavaa raskasta vastuuta, mihin johtaisi pitäytyminen näin Saksa valtaisi Tanskan, Norjan, Belgian, Hollannin ja Lu- lotta così diseguale e da ritenere ormai come senza uscita e epätasaisessa taistelussa, josta tässä vaiheessa ei ole enää ulos- Gli eventi del 1940 avrebbero cambiato in maniera determi- xemburgin sekä murtaisi Ranskan joukkojen vastarinnan ja necessita tentare di correre ai ripari. Maresciallo Mannerheim pääsyä tai mahdollisuutta yrittää päästä turvaan. Marsalkka nante il destino di Italia e Finlandia. Tra aprile e giugno la pakottaisi Britannian siirtoarmeijan suojelemaan Englantia. presentito avrebbe concordato. Il ministro degli esteri (Tanner) Mannerheim, aavistaen ennakolta, olisi sopinut ulkominis- Germania si sarebbe impadronita di Danimarca, Norvegia, Italia liittyi Saksan rinnalle 10. kesäkuuta, sillä välin kun si è recato di nuovo clandestinamente a Stoccolma in questi terin (Tannerin) kanssa ja lähtenyt näinä päivinä uudestaan Belgio, Olanda e Lussemburgo, spezzando la resistenza dell’e- Neuvostoliitto kesä-heinäkuussa saattoi loppuun Baltian giorni, dove avrebbe avuto (auspice ministro affari esteri sve- salaisesti Tukholmaan, missä hän olisi vaihtanut (Ruotsin sercito francese e obbligando il corpo britannico di spedizione a maiden sekä Bessarabian ja Bukovinan liittämisprosessit. dese), scambi di vedute con la nota signora Kollontai14 che ulkoministerin suojeluksessa) näkemyksiä tunnetun rouva Kol- riparare in Inghilterra. L’Italia il 10 giugno interveniva al fian- Sodanjälkeinen aika Suomen ja Neuvostoliiton välillä funzionerebbe da tramite con Mosca. Fatto nuovo sarebbe che lontain14 kanssa, joka toimisi välittäjänä Moskovaan. Uusi asia co della Germania mentre contemporaneamente in giugno e osoittautui hyvin vaikeaksi. Moskova piti Suomea maana, governo finlandese data la situazione sarebbe disposto a transi- on se, että Suomen hallitus olisi olosuhteista johtuen valmis an- luglio l’Unione Sovietica completava il processo di assorbimen- joka pitäisi liittää tiukasti sen omaan vaikutuspiiriin, sa- gere su questione di Hangö, a accordare sull’Istmo concessioni tamaan periksi Hangon kysymyksessä, myöntymään aiempaa to degli stati baltici nonché della Bessarabia e della Bucovina. malla kun suomalaiset pelkäsivät joka hetki puna-armeijan territoriali maggiori di quelle previste ed anche a rinunziare a suurempiin alueluovutuksiin Kannaksella sekä luopumaan Il dopoguerra finno-sovietico si rivelò estremamente diffi- aloittavan uudestaan vihollisuudet. Moskova oli itse asiassa collaborazione di alcuni membri del governo più compromessi yhteistyöstä joidenkin kielteisen asenteen kompromettoimien cile. Mosca considerava la Finlandia un paese da inserire sal- kesän aikana elätellyt ajatusta etenemisestä Suomen täydelli- da atteggiamento negativo (compreso lo stesso ministro degli hallituksen jäsenten kanssa (näihin kuuluu sama ulkoministe- damente nella propria sfera di influenza, mentre i finlandesi seen miehittämiseen. Italian suurlähetystö ei ollut unohtanut affari esteri Tanner che si sarebbe reso poco simpatico a Stalin) ri Tanner, josta Stalinilla on vähemmän miellyttävä käsitys). temevano una ripresa delle ostilità da parte dell’armata rossa pitää Roomaa ajantasalla näistä huhuista, mutta geopoliitti- facendo forse capo a Paasikivi15 che nelle trattative moscovite Hallituksen johtoon pantaisiin Paasikivi15, joka Moskovan in ogni momento. Mosca aveva effettivamente accarezzato nei nen näkymä oli muuttunut ratkaisevasti edellisenä talvena. avrebbe incontrato il favore del dittatore rosso”16. neuvotteluissa olisi päässyt punaisen diktaattorin suosioon.”16 mesi estivi l’idea di procedere a un’occupazione integrale della Nyt Moskova vaati selvän konsensuksen velvoittamana Sak- Finlandia, e l’ambasciata italiana non aveva mancato di met- saa hyökkäämään Suomeen. Tämä konsensus ei milloinkaan La valutazione di Bonarelli era giusta, come gli eventi delle Bonarellin arvio oli oikea, kuten tulevien viikkojen tapahtu- tere Roma al corrente di tali voci, ma il quadro geo-politico toteutunut. Lisäksi Hitler oli kesän aikana aloittanut Ope- settimane successive si sarebbero incaricati di dimostrare. mat osoittaisivat. era profondamente cambiato dall’inverno precedente. Adesso raatio Barbarossan, natsien hyökkäyksen Neuvostoliittoon, Mosca necessitava obbligatoriamente dell’esplicito consenso ja tässä tilanteessa Suomen rooli tuli merkittäväksi. Saksan tedesco per attaccare la Finlandia. Consenso che non venne ja Suomen välinen sotilaallinen yhteistyö kehittyi asteittain, Dalla Guerra d’Inverno alla Guerra di Talvisodasta jatkosotaan mai. Non solo, Hitler nei mesi estivi aveva iniziato a porre le mutta ilman vastustusta, vuoden 1940 jälkipuoliskolta al- Continuazione basi per “l’Operazione Barbarossa”, l’attacco nazista all’Unione kaen ja päätyi täyteen operatiivisuuteen vuoden 1941 alku- Bonarelli kirjoitti 13.3.1940 Cianolle seuraavasti: Sovietica e in questo quadro il ruolo della Finlandia rivestiva puolella. Wehrmacht hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941 ja Il 13 marzo 1940, così scriveva l’Ambasciatore Bonarelli a Ciano: grande importanza. La cooperazione militare finno-tedesca si 25.6. Neuvostoliiton Itämerenlaivaston ilmavoimat kiisivät ”Täysin varautumaton yleinen mielipide pitää Rauhanehtoja hy- sviluppò gradatamente ma irresistibilmente nel secondo seme- Suomen taivaalla hyökäten keskeisiin asutuskeskuksiin. Suo- “Accettazione condizioni di pace è considerata gravissima da vin raskaina. Siirtyminen voiton ilmapiiristä ilmeiseen antautu- stre del 1940, per entrare poi in piena operatività nel primo mi ja Neuvostoliitto olivat uudelleen sodassa. Kaksi päivää quest’opinione pubblica assolutamente impreparata. Trapasso miseen saa täällä aikaan kiihkeää kärsimättömyyttä ja kätkettyä semestre del 1941. Il 22 giugno 1941, la Wehrmacht attaccava aiemmin myös Italia oli julistanut sodan Neuvostoliitolle. da atmosfera di vittoria a quella di un’apparente capitolazione ärtymystä. Tämän varalta radiossa julistetaan päivittäin tasaval- l’Unione Sovietica, il 25 giugno l’aviazione della flotta sovietica Nyt Suomi ja Italia olivat kanssasotijoita. produce qui senso viva insofferenza e sorda irritazione. In pre- lan presidentin, Marsalkka Mannerheimin ja ulkoministerin pu- del baltico solcava i cieli finlandesi attaccando i principali centri Saatuaan ensimmäisen kahden sotakuukauden aikana visione di ciò vengono annunziati odierni discorsi alla radio heita, joiden pitäisi selittää maalle moisten uhrausten oikeutusta. urbani. Finlandia e Unione Sovietica erano di nuovo in stato di päätökseen Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen aluei- del presidente della Repubblica, del maresciallo Mannerheim Jätän huomiotta, millaisia virallisia selityksiä kansalle annetaan, guerra. Due giorni prima anche l’Italia aveva dichiarato guerra den takaisinvaltauksen suomalaiset pysähtyivät ja kieltäytyi- e del ministro degli affari esteri che dovranno chiarire al pae- mutta minusta on vastaansanomatonta, että tällaisten ehtojen hy- all’URSS. Adesso Finlandia e Italia erano cobelligeranti. vät sulkemasta pihtejä saksalaisten omalla rintamapuoliskol- se giustificazione per tante rinunzie. Ignoro quali spiegazioni väksyminen hallituksen ja eduskunnan toimesta johtuu kahdesta Dopo aver completato nei primi due mesi di campagna laan piirittämän Leningradin ympärillä. Tämä ei kuitenkaan ufficialmente verranno fornite al pubblico, ma mi sembra -in syystä, jotka ovat kumpikin mahdottomia tunnustaa, mutta ilmi- militare la riconquista dei territori persi all’Unione Sovie- rittänyt estämään Britannian sodanjulistusta Suomelle contestabile che accettazione da parte di questo governo e par- selviä; toinen on pitkän aikavälin: tilaisuus säilyttää, siinä määrin tica durante la Guerra d’Inverno i finlandesi si fermarono, 10. heinäkuuta 1943, kun liittoutuneiden joukot laski- lamento di tali condizioni, sia dovuta a due moventi entrambi kuin mahdollista, maan voimat koskemattomina kaikkien tulevi- rifiutandosi di chiudere la morsa su Leningrado assediata vat maihin Sisilian rannoilla ja sota siirtyi suoraan Italian piuttosto inconfessabili ma sicuri; uno a lunga scadenza: op- en tilanteiden varalle, ja toinen, Kannaksen lohduttoman koetuk- dai tedeschi dal loro lato del fronte. Ciò non fu comunque maaperälle, Italian suurlähettiläs Guarnaschelli lähetti portunità mantenere intatte per quanto è possibile, forze paese sen jälkeen, jatkaa sotilastoimintaa musertavaa voimaa vastaan, sufficiente ad evitare al governo di Helsinki la dichiarazione Roomaan Suomen tilanteen italialaisen diplomaatin näkö- per ogni prossima eventualità e l’altro dopo dolorosa prova huolimatta paljon ylistetystä, mutta käytännössä toteuttamiskel- di guerra da parte della Gran Bretagna. kulmasta tiivistävän muistion, joka on syytä esittää kokonai- sull’Istmo continua azione militare contro forza soverchiante vottomasta, liittoutuneiden avusta.”17 suudessaan. 134 135

Il 10 luglio 1943, mentre gli eserciti alleati sbarcavano sulle “Teen karkean yhteenvedon tilanteesta, jossa tämä maa on fermo sulle posizioni raggiunte; né si sono più verificate azioni Vaikken voikaan arvioida asiantuntijan kokemuksella, on spiagge siciliane, portando la guerra direttamente sul territorio kahden sotavuoden jälkeen. belliche di qualche importanza. Ciò vale anche per il settore suomalaisten sotilaiden kahden sotavuoden jälkeen tekemä italiano, l’ambasciatore Guarnaschelli indirizzava a Roma un all’estremo nord presidiato dai Tedeschi, dal circolo Polare Ar- vaikutus yleisesti ottaen hyvä. Muodollista kuria kunnioite- lungo memorandum riassuntivo della situazione finlandese vista Sotatilanne. Tällä hetkellä suomalaiset joukot pitävät yhä hallus- tico fino alla penisola dei Pescatori. taan: esiintyminen on lähes aina korrektia, paitsi niissä kau- con gli occhi di un osservatore diplomatico Italiano, che ci sem- saan rintamalinjaa, joka saatiin haltuun sodan ensimmäisen Lo sforzo militare compito dalla Finlandia è stato certa- pungilla yleisissä tapauksissa, joissa vapaalla olevat sotilaat bra necessario riprodurre integralmente. kuuden kuukauden aikana. Kuten tiedetään, kun konflikti oli mente imponente. Si afferma che la percentuale dei mobilitati juovat itsensä humalaan. Moraali on hyvä. alkanut Neuvostoliiton kanssa ja saksalaisjoukot etenivät saman- sia la più alta che in qualsiasi altra nazione in guerra, raggiun- Suomalaiselle on luonteenomaista täyttää jokainen tehtävä “Riassumo succintamente la situazione in cui si trova questo aikaisesti Baltian maissa ja Ukrainassa, suomalaisjoukot ja Nor- gendo il 16 per cento della popolazione. Ma occorre inoltre te- suurella vakavuudella ja tunnollisuudella, eikä antaa perik- paese alla fine di un biennio di guerra. jan Kirkkoniemeltä Suomen Lappiin saapuneet saksalaisjoukot ner conto dei servizi ausiliari militari, cui sono adibite migliaia si vaan päinvastoin jatkaa sinnikkäästi vaikeuksien edessä. valloittivat takaisin koko Neuvostoliitolle Suomelta Moskovan di donne volontarie (organizzazione delle Lotta Svärd) e anche Tällainen luonteenlaatu yhdistettynä henkilökohtaiseen roh- Situazione militare. Oggi le truppe finlandesi occupano tuttora la rauhansopimuksessa luovutetun alueen, Hangon mukaanlukien, numerosi ragazzi dai 15 ai 18 anni. keuteen ja etuun, jonka taistelu luonnollisessa ympäristössä linea del fronte raggiunta dopo i primi sei mesi di guerra. Com’è lukuun ottamatta joitakin alueita Sallasta sekä Kalastajasaa- Per quanto non possa giudicare con esperienza di tecnico, ja tutussa ilmastossa antavat, tekevät suomalaisesta sotilaasta noto iniziato il conflitto con l’URSS, mentre le truppe tedesche rennon. Joukot eivät pysähtyneet vanhalle rajalle vaan jatkoivat l’impressione che dopo due anni di guerra dà il soldato finlan- erityisen pystyvän ja urhean taistelussa; lisäksi vielä, yleisen avanzavano nei paesi baltici e in Ucraina le truppe finlandesi e etenemistä Neuvostoliitolle kuuluvaan Itä-Karjalaan ja noin kuu- dese è generalmente buona. La disciplina formale è rispettata: mielipiteen mukaan ei saksalainen sotilas ole sopeutunut so- quelle tedesche che dalla zona norvegese di Kirkenes erano en- den sotakuukauden jälkeen saavuttivat sekä miehittivät Neuvos- la presenza è quasi sempre corretta, salvo nei casi, frequenti in taan metsässä. trate nella Lapponia finnica rioccupavano nonostante resistenze toliiton Karjalan pääkaupungin Petroskoin. Rintamalinja kulki città di soldati in licenza che si ubriacano. Il morale è buono. Vielä toinen tekijä vaikuttaa Suomen armeijan tehokkuu- accanite, tutto il territorio ceduto dalla Finlandia all’URSS con Laatokan pohjoisrannalta Syväri-jokea pitkin Ääniselle saakka, Caratteristica del finlandese è di compiere ogni azione con teen: sotilailla ja upseereilla on suuri luottamus armeijan yli- la pace di Mosca, compresa Hanko e eccettuata invece qualche jonka kärjestä se jatkui kohti pohjoisluodetta liittyen taas uudel- molta serietà e diligenza e di non abbattersi, ma anzi di ac- päällikön, marsalkka Mannerheimin sotilaalliseen kyvykkyy- zona nel settore di Salla nonché la parte finnica della penisola leen Moskovan rauhaa edeltäneeseen rajaan. Yritykset edetä canirsi con tenacia di fronte alle difficoltà. Tale caratteristica teen ja poliittiseen viisauteen. Hän on kaikkien kunnioittama, dei pescatori. Esse non si fermavano alle vecchie frontiere, ma vielä pidemmälle, katkaisemaan rautatie, joka Sorokan kautta unita al coraggio personale e al vantaggio di combattere in un ja tämä muodostaa elävän symbolin kansallisesta yhtenäisyy- continuavano ad avanzare anche nella Carelia Orientale sovie- yhdistää Murmanskin jäämerelle ja Vienanmeren rannan Kan- ambiente naturale ed in un clima familiari, rendono il soldato destä sekä Suomen sotilaallisesta perinteestä. Yhteenvetona: tica, raggiungendo dopo sei mesi circa di guerra, con l’occupa- talahden Arkangeliin eivät olleet menestyksekkäitä. finlandese particolarmente atto e valoroso nel combattimento; sotilaallisesta näkökulmasta Suomen tilanne on suotuisa. zione della capitale della Carelia sovietica Petroskoj, una linea Saksalaisten yritykseen piirittää Leningrad, mikä johti aina più ancora, secondo l’opinione generalmente corrente del sol- Voima, jonka alle Suomen armeija on sodan ensi kuukausina che dalla riva settentrionale del lago Ladoga, lungo il fiume Laatokan etelärannalla sijaitsevan Pähkinälinnan miehittämi- dato tedesco, non abituato alla guerra in terreno boschivo. joutunut, on löytänyt korvauksen ja vastapainon sitä seuran- Sivari raggiunge il lago di Onega, dall’apice del quale si pro- seen, suomalaiset eivät ottaneet osaa vaan pysähtyivät Viipu- Un altro elemento contribuisce all’efficienza dell’esercito neessa lähes aselepoa muistuttavassa tilanteessa. Tämä ei ole lunga verso nord-nordovest, fino a ricongiungersi con la linea di rinlahdelle, suurin piirtein vanhalle rajalle; toisin siis kuin pin- finlandese: soldati e ufficiali hanno una grande fiducia nelle ainoastaan mahdollistanut runsaita vapaita vaan myös sen, frontiera antecedente alla pace di Mosca. Tentativi di avanzare nalliset tarkkailijat yleisesti luulevat, eivät Suomen ja Saksan qualità militari e nell’equilibrio politico del capo supremo että osa miehistä on voitu viedä pois rintamalta maatalouden ulteriormente, fino a interrompere la linea ferroviaria che attra- joukot milloinkaan yhtyneet Leningradin alueella. Talvella dell’esercito maresciallo Mannerheim, la cui figura è venerata käyttöön sisämaahan. verso Sorokka congiunge Murmansk sull’oceano glaciale artico 1941-1942 Suomen rintamalla ei todettu sotilaallista painetta da tutti e costituisce il simbolo vivente dell’unità nazionale e e Kandalaska sul Mar Bianco con la linea ferroviaria di Arcan- Neuvostoliiton puolelta, joka pakotti Saksan joukot luopumaan della tradizione militare finlandese. Per concludere: dal punto Taloudellinen tilanne. Suomi, joka oli jo kajonnut reserveihinsä gelo non furono coronati da successo. osasta Neuvostoliitolta valloittamiaan alueita. Ja tästä lähtien di vista militare la situazione della Finlandia si presenta fa- talvisodan aikana 1939-1940 (mainitun talven aikana pakka- Al tentativo tedesco di accerchiamento di Leningrado svilup- Suomen rintama on käytännössä pysynyt saavutetuissa ase- vorevole. Lo sforzo cui è stato sottoposto l’esercito finlande- nen oli muun muassa täysin tuhonnut kaikki omenapuut, joita patosi fino all’occupazione da parte germanica di Schlüsselburg missa; siellä ei ole enää todettu merkittäviä sotatoimia. Tämä se nei primi mesi di guerra, ha trovato un compenso ed un Suomessa oli paljon), kärsi ensimmäisenä sotatalvena 1941-1942 sulla riva meridionale del lago Ladoga, i finlandesi fermi sullo pätee myös kaikkein pohjoisimpaan alueeseen, pohjoiselta na- contrappeso nello stato di quasi armistizio che è intervenuto todellisesta nälänhädästä, mikä pakotti siviilit hyvin raskaisiin stretto di Viipuri all’incirca sulla vecchia frontiera, non presero papiiriltä Kalastajasaarennolle, jonne saksalaiset ovat sijoitta- successivamente, e che ha permesso non solo di abbondare in uhrauksiin. Tilanne parani huomattavasti vuoden 1942 aika- parte; e non è quindi mai avvenuto contrariamente a quanto è neet joukkojaan. licenze, ma anche di distogliere parte degli uomini dal fronte na, ei ainoastaan kasvaneen sadontuoton vaan myös Saksan comunemente ritenuto dall’osservatore superficiale il congiungi- Suomen kokoama sotavoima on ollut epäilemättä valtava. per adibirli a lavori agricoli nell’interno. lisääntyneiden elintarviketoimitusten ansiosta. Saksa vastasi nyt mento dell’esercito finlandese con l’esercito tedesco nel settore di Voidaan vahvistaa, että liikekannalle pantujen prosentuaalinen kokonaisuu-dessaan kolmanneksesta kansakunnan elintarvike- Leningrado. osuus, nousten kuuteentoista prosenttiin väestöstä, on suurempi Situazione economica. La Finlandia che aveva già intaccato le sue tarpeista. Durante l’inverno 1941-1942, sul fronte finlandese non si ve- kuin missään muussa sotaa käyvässä maassa. Mutta on otetta- riserve nel corso della guerra invernale 1939-1940 (tra l’altro Voidaan lisätä, että työvoiman vähyydestä huolimatta suo- rificò la pressione militare sovietica che obbligò le armate del va huomioon myös avustavat joukot, joihin kuului tuhansia va- durante detto inverno il gelo eccezionale aveva completamente malaiset onnistuivat erityisesti naisten ja poikien työn avulla Reich nell’URSS a cedere una parte dei territori conquistati. paaehtoisia naisia (Lotta Svärd -järjestö) sekä lukemattomia 15-18 distrutto tutti i meli di cui la Finlandia era ricca), patì nel pri- lisäämään metsän hyötykäyttöä ja antamaan siten suuremman E da quell’epoca il fronte finlandese è rimasto praticamente -vuotiaita poikia. mo inverno di guerra 1941-1942 una vera carestia che obbligò yllykkeen koko puujalosteiden tuotannolle. Tällä tavoin saatiin 136 137

la popolazione civile a durissimi sacrifici. Nel corso del 1942, la vientituotteita maan tarvitsemien elintarvikkeiden maksa- ricevuto formali garanzie. Tale situazione non è cambiata a joka taisteli ja taistelee anglosaksisten maiden kanssa liittoutu- situazione si è molto migliorata, non solo per l’aumentato red- miseksi. Yleisesti ottaen tämä auttoi Suomen taloustilanteen tutt’oggi. La Finlandia ha aderito al patto Anticomintern al nutta Venäjää vastaan ja joiden ystävyys on Suomelle erityisen dito dei raccolti ma anche per il maggior apporto alimentare asteittaisessa paranemisessa, yhdessä ulkomaisen kaupankäyn- momento della sua rinnovazione da parte delle potenze origi- merkittävää, poliittisesta tilanteesta yhä herkemmän ja moni- concesso dalla Germania che oggi praticamente provvede in nin elpymisen kanssa, mikä ei tietenkään saavuttanut sotaa nariamente firmatarie (Berlino, novembre 1941); ma non ha mutkaisemman. Tämä tilanne ratkesi Ison-Britannian osalta cifra tonda ad un terzo dei bisogni alimentari della popolazio- edeltänyttä tasoa, mutta vaikutti merkittävästi uuden, sodan sottoscritto il patto Tripartito. Né è quindi teoricamente impe- sen julistaessa sodan Suomea vastaan 6.12.1941. Mitä Ame- ne. erityisiin olosuhteisiin otollisen, taloudellisen tasapainon muo- gnata a concludere la pace insieme alla Germania ed alle altre rikan yhdysvaltoihin tulee, se yritti toistuvasti saada Suomea Si aggiunge che, malgrado la scarsezza della manodopera, toutumisessa. potenze del tripartito. lopettamaan vihamielisyydet. Yritykset jäivät vaille tuloksia si è riusciti particolarmente con il lavoro delle donne e dei ra- Poliittinen tilanne. On tarpeetonta keskustella siitä, oliko Suomen La particolarità della situazione politica della Finlandia è ja uhkasivat useasti rikkoa diplomaattisuhteet sekä aiheuttaa gazzi, ad incrementare lo sfruttamento boschivo e a dare quin- ajautuminen sotaan enemmän tai vähemmän Neuvostoliiton inoltre accentuata dal fatto che simpatie tradizionali ed oneste sodan julistamiseen, mikä ei kuitenkaan johtanut varsinaisiin di un maggiore impulso a tutte le produzioni dei derivati del ilmahyökkäyksen provosoima. Suomen kansa, joka oli san- riconoscenze per gli aiuti ricevuti nel passato hanno legato e le- seurauksiin. USA:n ja Suomen väliset suhteet olivat näin ollen legno, procurando così merci di esportazioni per poter pagare karillisesti taistellut perinteistä vihollista vastaan talvisodassa gano la nazione finlandese alla Gran Bretagna e agli Stati Uniti kireät. all’estero quanto viene importato per i bisogni alimentari del 1939-1940, oli Moskovan rauhan jälkeen joutunut Neuvostolii- d’America. paese. In complesso si assiste a un miglioramento progressivo ton jatkuvan poliittis-sotilaallisen painostuksen alaiseksi, ja se Il prolungarsi della guerra contro l’URSS, contrariamente On oletettavissa, että tämänhetkisen maailmanlaajuisen kon- della situazione economica della Finlandia con una ripresa negli näki oikeutetulla pelolla sen hetken lähestymisen, jollei uusia alle speranze all’inizio non soltanto dalla Finlandia concepite di fliktin vallitessa yritykset saada Suomi vetäytymään sodasta scambi con l’estero i quali, senza beninteso raggiungere i livelli tekijöitä ilmaantuisi, joka tekisi lopun kolmesta Baltian maas- una guerra di sei mesi, ha reso ancor più delicata e complessa la Neuvostoliittoa vastaan jäävät tuloksettomiksi, kuten aiemmin- di anteguerra, contribuiscono notevolmente alla formazione di ta. posizione politica della Finlandia che combatteva e combatte la kin. Suomen asema on selvä. Mitkä tahansa Suomen poliittiset un nuovo equilibrio economico, confacente alle particolari con- Niin ollen, Saksan sanouduttua irti sopimuksesta Venäjän Russia, alleata di quei paesi anglosassoni alla cui amicizia la Fin- sympatiat ovatkin niin kutsuttuja länsimaisia demokratioita tingenze di guerra. kanssa, Suomelle olikin todellinen vapautuksen teko, kun se landia tiene in modo particolare. Questa situazione si è risolta per kohtaan, maalla on yksi ainoa ongelma ratkaistavanaan: puo- kykeni pienellä mutta urhealla armeijallaan marssimaan Sak- quanto riguarda la Gran Bretagna nella dichiarazione di guerra lustautuminen vahvaa itänaapuria vastaan. Niin kauan kuin Situazione politica. È vano discutere se l’entrata in guerra del- san armeijan rinnalla Neuvostoliiton puolelle ja tuomaan tälla fatta alla Finlandia in data 6 dicembre 1941. Per quanto riguar- Saksan taistelu Neuvostoliittoa vastaan jatkuu, Suomi ei voi la Finlandia sia stata più o meno provocata dalle aggressioni tavoin lopun bolsevisoinnin painajaiselle, joka oli vaivannut da gli Stati Uniti d’America, questi hanno svolto ripetuti tentativi olla olematta sen rinnalla. Angloamerikkalaisten lupaukset ja aeree sovietiche. La nazione finlandese che aveva eroicamen- maata jo yli vuoden. Siten on ymmärrettävää, miksei Suomi per indurre la Finlandia a sospendere le ostilità. Tentativi rimasti suulliset takaukset eivät toki pysty korvaamaan Saksan armei- te combattuto contro il nemico ereditario durante la Guerra tinkinyt tai asettanut ehtoja sotaan liittymisestä Saksan rinnal- senza risultato, ed hanno minacciato più volte di rompere le rela- jan Suomen puolustukselle tällä hetkellä tarjoamaa varmuutta. invernale 1939-1940 era stata dopo la pace di Mosca sotto- le. Sille riitti Neuvostoliittoa vastaan taisteleminen sen armei- zioni diplomatiche e anche di dichiarare la guerra, senza giungere Sitä suuremmalla syyllä, kun Moskova on edelleen täysi arvoitus posta ad una continua pressione politico-militare da parte jan rinnalla, joka oli hämmästyttänyt maailmaa voitoillaan tuttavia a dare seguito effettivo alla minaccia. La situazione dei aikeissaan Suomea kohtaan. dell’URSS e vedeva con giustificato timore approssimarsi il ympäri Eurooppaa. Sillä välin Suomi avasi alueensa Saksan rapporti tra USA e Finlandia è tuttavia tesa. Tämä pelkää ennen kaikkea erästä mahdollisuutta; sitä, momento, se non fossero intervenuti fatti nuovi, di far la fine joukoille, jotka siirtyivät Norjan pohjoiskalotilta Petsamon alu- È prevedibile che nelle condizioni attuali del conflitto mon- että sodan vastoinkäymiset palauttaisivat Neuvostoliiton ja dei tre stati Baltici. eelle muodostaen tällä tavoin Suomen lohkon pohjoisen siiven. diale, ulteriori tentativi per indurre la Finlandia a ritirarsi dalla Saksan välisen yksimielisen politiikan, joka oli valloillaan Fu perciò per la Finlandia, un atto di vera liberazione quan- Suomi liittyi siten sotaan Saksan rinnalle ilman minkään- lotta contro l’URSS rimarranno come i precedente senza risul- elokuusta 1939 sodan syttymiseen saakka. Tässä tapauksessa do, denunciato la Germania il patto tedesco-sovietico, essa poté laista kirjallista sopimusta taikka muodollisia takuita. Tilanne tato La posizione della Finlandia è segnata. Qualunque siano Suomi, jolla ei ole muodollisia velvotteita Saksaa kohtaan jat- con il suo piccolo ma valoroso esercito affiancarsi alle truppe del ei ole muuttunut vielä tänäänkään. Suomi liittyi Antikomintern- le sue simpatie politiche verso le cosiddette democrazie occi- kaa sotaa tämän kanssa yhteiseen rauhaan saakka, mutta joka Reich sconfinanti nell’URSS e a porre così termine all’incubo sopimukseen alkuperäisten allekirjoittajavaltioiden uusiessa so- dentali, essa ha un unico fondamentale problema da risolvere, ei ole myöskään saanut Saksalta takuita erillisrauhan solmi- della bolscevizzazione che aveva gravato sul paese da oltre un pimuksen (Berliini, marraskuu 1940), muttei ole allekirjoittanut quello della difesa verso il possente vicino orientale. Finché dura misesta, epäilemättä uhrattaisiin ja sen tulevaisuus vaarantuisi anno. E’ comprensibile quindi il perché la Finlandia non mer- kolmisopimusta. Siten Suomi ei ole teoriassa pakotettu solmi- la lotta della Germania contro l’URSS, la Finlandia non potrà vakavasti. canteggiò o condizionò il suo intervento in guerra al fianco della maan rauhaa yhdessä Saksan taikka muiden kolmisopimuksen non essere al suo fianco. La garanzia che fornisce oggi l’esercito Mitä kotirintamaan tulee, voidaan sen sanoa olevan yhä Germania. Le bastava di combattere contro l’URSS, a fianco maiden kanssa. tedesco per la difesa della Finlandia non potrebbe certo essere kahden sotavuoden jälkeen yhtenäinen ja vahva. Kansa ei vält- di quell’esercito che aveva meravigliato il mondo per le vittorie Suomen poliittisen tilanteen erityislaatuisuus korostuu vielä sostituita da promesse o garanzie verbali anglo-americane. Tan- tämättä suhtaudu sotaan intomielisesti, mutta pitää sitä väis- riportate in Europa. Essa aprì nel contempo il suo territorio alle siinä, että perinteiset sympatiat ja vilpitön kiitollisuus mennei- to più quando Mosca continua a mostrarsi del tutto ermetica tämättömänä kohtalona ja välttämättömänä puolustukselle. truppe tedesche che dalla calotta settentrionale norvegese entra- syydessä saadusta avusta ovat sitoneet ja sitovat Suomen kan- circa le sue intenzioni verso la Finlandia. Kaikki puolueet äärioikeistosta sosialisteihin ovat yhtä mieltä rono nella zona di Petsamo, formando così l’ala settentrionale sakuntaa Isoon-Britanniaan sekä Amerikan yhdysvaltoihin. Questa teme soprattutto un’eventualità; quella cioè che le siitä, että sotaponnistuksia on jatkettava parhaalla sisulla. Siitä dello scacchiere finlandese. vicissitudini della guerra comportino una ricostituzione di todistaa se tosiasia, että sodan alusta asti maata ovat johta- La Finlandia è quindi entrata in guerra a fianco della Ger- Neuvostliiton vastaisen sodan venyminen, vastoin Suomenkin quella intesa politica Russo-tedesca, esistita dall’agosto 1939 neet koalitiohallitukset, joissa on ollut tärkeimpien puolueiden mania senza aver contratto alcun impegno scritto, né avere alun toiveita kuuden kuukauden sodasta, on tehnyt Suomen, fino allo scoppio del conflitto fra Germania e URSS. edustjia. 138 139

In questo caso la Finlandia che non ha assunto impegni for- Myös ylemmät sosiaaliluokat ovat kurinalaisesti kestäneet rapporto con l’America, come pure sulla considerazione che 1 Vuodesta 1809 vuoteen 1917 Suomen Suuriruhtinaskunta oli mali verso la Germania di condurre la guerra con essa fino a uhraukset ja toimineet esimerkkinä osallistumalla pakolliseen convenga risparmiare oggi le forze contro i russi per non tro- osa Venäjän keisarikuntaa ja nauttii suurta sisäistä autonomiaa. una pace comune, ma che non ha neanche dalla Germania työhön vähemmän varakkaiden rinnalla; kuin myös vapaaeh- varsene sprovvisti domani in diverse circostanze”18. Suomi julisti itsenäisyytensä 6.12.1917. ricevuto garanzie di non concludere una pace separata, ver- toishankkeisiinkin, kuten esimerkiksi puidenhakkuuseen. 2 Ks. Documenti diplomatici italiani, serie V Vol 7 s. 407. rebbe evidentemente sacrificata ed il suo avvenire seriamente Kotirintama ei osoita säröilyä myöskään suomalaisen nai- Le settimane e i mesi successivi avrebbero posto l’Italia e la 3 Tsaarinvalta oli helmikuun vallankumouksessa vuonna 1917 ku- compromesso. sen toiminnan ansiosta, mikä näkyy työnteon lisäksi sinnik- Finlandia davanti a durissime scelte esistenziali, rilevanti mottu ja Venäjä oli tosiasiassa monipuolueinen tasavalta (ainakin Per quanto riguarda il fronte interno, può dirsi che dopo due kyytenä, uhrausten kestämisenä ja kaikkea ylistystä korkeam- tanto per l’uscita di entrambi i paesi dalla tragedia immane suurimmassa osassa maata), joka jatkoi sotilaallista liittoaan Lon- anni di guerra questo sia ancora ben solido e forte. La guerra pana isänmaallisuutena. della seconda guerra mondiale che per la determinazione di toon, Pariisin ja Rooman hallitusten kanssa. viene dal popolo non certo accolta con entusiasmo ma consi- Tietenkään harkitsevammat mielet eivät piiloudu tilanteen un percorso geo-politico nuovo, da seguire in un mondo post 4 Ks. Documenti diplomatici italiani, serie V Vol 8 s. 414-415. derata come una fatalità ineluttabile e come una necessità di vakavuudelta. bellico totalmente cambiato rispetto al precedente ma non 5 Ks. Documenti diplomatici Italiani, serie V vol 10 s. 13. difesa. Tutti i partiti politici dall’estrema destra sino al partito so- Olemme tänään kaukana ensimmäisten sotakuukausien meno complesso e carico di incognite per il futuro tanto per 6 Ks. Massimo Longo Adorno, Storia della Finlandia contemporanea. Il cialista sono d’accordo nel condurre lo sforzo bellico col miglior euforiasta. Saksan kohtaamat vaikeudet itäisen naapurinsa tai- Roma che per Helsinki. percorso della modernità e l’ integrazione nel contesto europeo. Milano 2014 s. animo. Ne è prova il fatto che il paese è stato, dall’inizio della vuttelussa heijastuvat niiden suomalaisten mieliin, jotka katso- 25-41. guerra governato da gabinetti di coalizione con rappresentanti vat kauaksi tulevaisuuteen. Mutta tästä huolimatta kaksi tekijää 7 Ks. Roberto Vivarelli, Storia delle origini del fascismo. L’Italia dalla dei principali partiti. kompensoi ja vaimentaa huolia siitä, mitä tulevaisuudessa voi Grande Guerra alla Marcia su Roma, Bologna 2012. I sacrifici sono disciplinatamente sopportati anche dalle tapahtua. Ensimmäinen on se, että asiaintilan huomioon ottaen 1 Dal 1809 al 1917 il granducato di Finlandia fece parte dell’im- 8 Ks. M. Rintala, Three Generations: the Extreme right Wing in Finnish classi sociali più elevate, le quali danno anzi l’esempio nel par- Suomella ei ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa taistelua Neu- pero russo, pur godendo di un grado notevole di autonomia in- Politics, Bloomington 1962. tecipare al lato dei meno abbienti al lavoro obbligatorio; come vostoliittoa vastaan Saksan rinnalla. Toinen on täällä yleinen terna. La Finlandia proclamò la sua indipendenza il 6.12.1917. 9 Ks. Massimo Longo Adorno, La Guerra d’inverno. Finlandia e Unione pure prendono parte a iniziative volontarie, come ad esempio vakaumus siitä, että mitä hyvänsä tapahtuukin niin Englanti 2 Cfr Documenti diplomatici italiani, serie V Vol 7 p 407. Sovietica 1939-1940. Milano 2010. quella di contribuire al taglio degli alberi. ja Yhdysvallat pelastavat Suomen. Täällä ollaan yleisesti sitä 3 In seguito alla rivoluzione di febbraio del 1917, il regime zari- 10 Eljas Erkko (1895-1965) oli Suomen ulkoministeri marraskuusta Il fronte interno non presenta incrinature, anche per l’azio- mieltä, että ne eivät voi olla haluttomia pitämään Skandinavian sta era stato abrogato e la Russia era di fatto una repubblica 1938 marraskuuhun 1939. ne della donna finlandese che mostra, oltre alle qualità di la- niemimaan itäpuolella yhtä lujaa taisteluhautaa, siis suomalais- pluripartitica (almeno nella maggior parte del suo territorio), 11 Ks. Documenti diplomatici italiani, serie IX vol 1 s. 525-530. voro, di tenacia, di sopportazione al sacrificio, un patriottismo ta, suojana Venäjän ekspansionismille kohti Atlanttia. Tämä che continuava il suo impegno militare a fianco dei governi di 12 Väinö Tanner (1881-1966) oli Suomen Sosiaalidemokraattisen superiore ad ogni elogio. melko levinnyt mielentila vaikuttaa huomattavasti siihen, että Londra, Parigi e Roma. Puolueen pääasiallinen johtaja. Vuosina 1937-1939 hän toimi Certo le menti più riflessive non si nascondono la serietà tulevaisuuteen suhtaudutaan riittävällä luottamuksella. Koko- 4 Cfr Documenti diplomatici italiani, serie V Vol 8 pp 414-415. valtiovarainministerinä, talvisodan aikana joulukuusta 1939 maa- della situazione. naisuutena tällä on vaikutusta päätökseen tehdä kaikki mahdol- 5 Cfr Documenti diplomatici Italiani, serie V vol 10 p 13. liskuuhun 1940 ulkoministerinä. Vuosina 1940-1942 hän oli kaup- Siamo oggi lontani dall’euforia dei primi mesi di guerra. Le linen, jotteivät kaikki suhteet Amerikkaan katkeaisi, kuten myös 6 Cfr Massimo Longo Adorno, Storia della Finlandia contemporanea. pa- ja teollisuusministerinä. difficoltà che incontra la Germania per piegare il suo nemico harkintaan säästää joukkoja tänään venäläisiä vastaan, jottei Il percorso della modernità e l’ integrazione nel contesto europeo. Milano 13 Ks. Documenti diplomatici italiani, serie IX vol 7 s. 422-423. orientale si ripercuotono nello spirito di quei finlandesi che huomenna huomattaisi, että on päädytty varustautumattomina 2014 pp 25-41. 14 Neuvostoliiton Ruotsin suurlähettiläs. guardano lontano nel futuro. Ma malgrado ciò due elementi muuttuneisiin olosuhteisiin.”18 7 Cfr Roberto Vivarelli, Storia delle origini del fascismo. L’Italia dalla 15 Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) oli Suomen pääministeri tou- compensano e attutiscono le preoccupazioni su quanto potrà Grande Guerra alla Marcia su Roma, Bologna 2012. kokuusta marraskuuhun 1918. Hän johti Suomen valtuuskun- accadere in avvenire. Il primo è, che data la situazione delle Seuraavat viikot ja kuukaudet asettaisivat Italian ja Suomen 8 Cfr M. Rintala, Three Generations: the Extreme right Wing in Finnish taa, joka 14.10. 1920 allekirjoitti Neuvostoliiton kanssa Tarton cose, non resta alla Finlandia da fare altro che continuare a vaikeiden olemassaoloa koskevien valintojen eteen, jotka Politics, Bloomington 1962. rauhansopimuksen, jolla Moskova tunnusti Suomen kansallisen combattere la guerra contro l’URSS a fianco della Germania. olisivat olennaisia molempien maiden irtaantumiselle toisen 9 Cfr Massimo Longo Adorno, La Guerra d’inverno. Finlandia e itsenäisyyden. Vuosina 1936-1939 Paasikivi oli Suomen suurlähet- Il secondo è la convinzione, qui comune a molti che qualunque maailmansodan suunnattomasta tragediasta. Tämä trage- Unione Sovietica 1939-1940. Milano 2010. tiläänä Tukholmassa. Hän johti Suomen valtuuskuntaa, joka lo- cosa accada, le sorti della Finlandia saranno salvate dall’In- dia määrittäisi uuden geopoliittisen suunnan, jota seurata 10 Eljas Erkko,(1895-1965) ministro degli esteri della Finlandia kakuussa 1939 kävi neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa. Vuosina ghilterra e dagli Stati Uniti, le quali non possono - si ritiene qui uudessa sodanjälkeisessä, täysin muuttuneessa maailmassa. dall’ Novembre 1938 al Novembre 1939. 1940-1941 hän oli Suomen Moskovan surrlähettiläs. Vuosina 1945- generalmente - non avere interesse a mantenere ad est della Se olisi täynnä tuntematonta, eikä yhtään vähemmän mo- 11 Cfr Documenti diplomatici italiani, serie IX vol 1 pp 525-530. 1946 Paasikivi johti koalitiohallitusta, johon kuului kommunisteja, penisola scandinava una prima solida trincea, quella finlande- nimutkainen niin Italian kuin Suomenkaan tulevaisuudelle. 12 Väinö Tanner (1881-1966), fu il principale leader del partito so- sosiaalidemokraatteja ja Maalaisliiton edustajia. Vuosina 1946- se, a difesa dall’espansionismo russo verso l’Atlantico. E questo cialdemocratico finlandese. Dal 1937 al 1939 fu Ministro delle 1956 hän toimi tasavallan presidenttinä. stato d’animo, abbastanza diffuso, contribuisce notevolmente 1 Vaikka Suomi vuodesta 1809 vuoteen 1917 oli osa Venäjän Finanze, dal dicembre 1939 al marzo 1940 durante la Guerra 16 Ks. Documenti diplomatici italiani, serie IX, vol 3 s. 395. a far accettare il futuro con sufficiente fiducia; ed insieme- in keisarikuntaa, se nauttii laajaa itsehallintoa. Suomi julisti it- d’Inverno fu Ministro degli Esteri. Tra il 1940 e il 1942, ricoprì 17 Ks. Documenti diplomatici italiani, serie IX, vol 3 s. 470-471. fluire sulla determinazione di far tutto per non spezzare ogni senäisyytensä 6.12.1917. l’incarico di ministro del commercio. 18 Ks. Documenti diplomatici italiani, serie IX vol 10, s. 642-646. 140

13 Cfr Documenti diplomatici italiani , serie IX vol 7 pp 422-423. L’autore è ricercatore presso la Cattedra di Storia 14 Ambasciatore dell’ URSS in Svezia. contemporanea dell’Università di Messina 15 Juho Kusti Paasikivi (1870-1956), dal maggio al novembre 1918 Tekijä on nykyajan historian tutkija Messina yliopistossa fu capo del governo finlandese. Guidò la delegazione finlande- se che firmò il 14 ottobre 1920 la pace di Tart con l’Unione Sovietica, con cui Mosca riconosceva l’indipendenza nazionale della Finlandia. Dal 1936 al 1939 fu ambasciatore finlandese a Stoccolma. Guidò la delegazione finlandese che nell’ottobre 1939 gestì i negoziati con l’Unione Sovietica. Dal 1940 al 1941 fu ambasciatore finlandese a Mosca. Tra il 1945 e il 1946 fu primo ministro alla testa di una coalizione comprendenti, co- munisti, socialdemocratici e partito agrario. Dal 1946 al 1956 fu presidente della Repubblica. 16 Cfr Documenti diplomatici italiani, serie IX, vol 3 p 395. 17 Cfr Documenti diplomatici italiani, serie IX, vol 3 pp 470-471. 18 Cfr Documenti diplomatici italiani, serie IX vol 10, pp 642- 646. 24.06.1919, telegramma Ministro Esteri Tittoni a Console Grazzi su riconoscimento Finlandia

Documenti diplomatici: Archivio Storico-Diplomatico del Ministero Ulkoministeri Tittonin 24.6.1919 päivätty sähke 142 degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale konsuli Grazzille Suomen valtion tunnustamisesta. 143 Diplomaattisia dokumentteja: Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyön ministeriön historialllis-diplomaattinen arkisto

13.09.1918 telegramma Ministro Esteri Sonnino a Legazione 29.11.1918 telegramma Tomassini R.Legazione 08.02.1919 telegramma Segretario Generale MAE Contarini a Legazio- ne italiana a Parigi su trasferimento Console Grazzi da Rotterdam a Italiana in Arcangelo su proposta istituzione Regio Conso- Stoccolma su Consolato Helsingfors e rimpatrio 29.06.1919 Console Grazzi a Ministro Esteri Tittoni Helsingfors come Delegato al Comitato Interalleato Economico per la lato a Helsingfors. rifugiati da Russia e Finlandia su riconoscimento Finlandia Finlandia Ulkoministeri Sonninon 13.9.1918 lähettämä sähke Arkange- Tomassinin 29.11.1918 päivätty sähke Tukholman 29.6.1919 konsuli Grazzi ulkoministeri Tittonille Ulkoministeriön valtiosihteeri Contarinin sähke 8.2.1919 Italian Pariisin lin Italian edustustoon koskien kuninkaallisen konsulaatin edustustoon koskien Helsingforsin konsulaattia ja Suomen valtion tunnustamisesta. perustamista Helsingforsiin. pakolaisten kotiuttamista Venäjältä ja Suomesta. edustustolle koskien konsuli Grazzin siirtymistä Rotterdamista Helsing- forsiin liittoutuneiden Suomessa toimivan talouskomission jäseneksi. 144 145

17.05 e 27.09.1923. Lettere I.S. Min. Plen. Maioni a Ministro degli Affari Esteri Benito Mussolini su problemi logistici legazione Helsingfors.

Täysivaltainen Ministeri ja Erikoislähettiläs, Maionin 17.05. ja 27.09.1923 kirjeet ulkoaisian­ ministerille Benito Mussolinille koskien Helsingin lähetystön logistisia ongelmia 146

25.05.1924 Lettera I.S. Min. Plen. Paterno’ al 21.06.1923 Lettera I.S. Min. Plen. Maioni a Ministro su disagio sede Ministero Esteri su rigidita’ clima di Helsinki Täysivaltainen Ministeri, Erikoislähettiläs 21.06.1923 päivätty kirje Maionilta ulkoasiain- Paternòn 25.05.1924 päivätty kirje Ministerille ministerille Helsingin ilmaston ankaruudesta toimipaikan hankaluudesta. La Residenza d’Italia in azione – Italian residenssi toiminnassa Un anno di Italia in Finlandia.. – Vuosi Italiaa Suomessa..

148 149

Italian-Finnish Cooperation in the Arctic: A Great Opportunity Tuesday, 12 March 2013 Conference Proceedings Arctic Centre –Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi, Finland –Polarium Theatre

Inaugurazione del padiglioneTuesday, 12 March Italia 2013 Ospite d’Onore alla Fiera del Libro di Helsinki, alla presenza del Sottosegretario I giovani e l’Europa. Programma Presidenza italiana Consiglio di StatoArctic ai Centre Beni – Pohjoisranta Attivita’ 4, 96200 Culturali Rovaniemi, Finlande Turismo – Polarium TheatreOn. Francesca Barracciu e del Direttore dell’Istituto Italiano di Cultura UE Suomi Arena, Pori, luglio 2014. Dott. Marcello Matera. Ottobre 2014. Nuoret ja Eurooppa. Italian Eurooppaneuvoston puheenjohta- Italia kunniavieraana Helsingin kirjamessuilla: Italia-osaston avajaiset. Läsnä mm. Italian kulttuuriperinnön ja turismin juuden ohjelmisto, Suomi Areena, Pori heinäkuu 2014 alivaltiosihteeri, kansanedustaja Francesca Barracciu ja Italian kulttuuri-instituutin johtaja, Marcello Matera. Loka- Il Presidente della Repubblica di Finlandia S.E. Sauli Niinistö alla colazione con i Capi- Suomen tasavallan presidentti, H.Y. Sauli Niinistö lounaalla EU-maiden suurlähettiläiden kuu 2014. missione UE in Finlandia, Semestre di Presidenza Italiana del Consiglio UE, Residenza kanssa, Italian Eurooppaneuvoston puheenjohtajuuskaudella. Italian suurlähettilään ArcticCentre_A5_v2.indd 1 7.10.2013 11.35 d’Italia 02.10.2014 virka-asunto, 02.10.2014

Il Primo Ministro S.E. Alexander Stubb alla colazione con i Capimissione UE in Finlandia. Semestre di Presidenza Italiana del Consiglio UE, Residenza d’Italia 16.10.2014 Suomen pääministeri, H.Y. Alexander Stubb lounaalla EU-maiden suurlähettiläiden kanssa Italian Eurooppaneuvoston puheenjohtajuus- kaudella. Italian suurlähettilään virka-asunto, 16.10.2014

Il Ministro degli affari Esteri S.E. Erkki Tuo- mioja alla colazione con i Capimissione UE in Finlandia, Semestre di Presidenza Italiana del Consiglio UE, Residenza d’Italia 16.09.2014

Ulkoasiainministeri H.Y. Erkki Tuomioja lounaalla In quei giorni ..arte e tradizione del Presepio in Italia. Cattedrali di Helsinki e Turku, dicembre 2013 EU-maiden suurlähettiläiden kanssa. Italian Eurooppaneuvoston puheenjohtajuuskaudella. Ja tapahtui niinä päivinä.. Italian seimitaide ja -perinne. Helsingin ja Turun tuomiokirkot, joulukuu 2013 Italian suurlähettilään virka-asunto, 16.09.2014

La pattuglia acrobatica italiana Frecce Tricolori a Tour de Visita cacciatorpediniere ”Caio Duilio” ad Helsinki, novembre 2013 Sky, Oulu, agosto 2014 Hävittäjälaiva Caio Duilion vierailu Helsingissä marraskuussa 2013 Piccolo Natale 2014 Italian taitolentojoukkue Frecce Tricolori Tour de Sky Pikkujoulu 2014. -tapahtumassa Oulussa elokuussa 2014. Capi Missione d’Italia in Finlandia Italian suurlähettiläät Suomessa Italian kunniakonsulit Suomessa – Consoli onorari d’Italia in Finlandia (con data di assunzione di funzioni) (toimikauden aloitus- ja päättymisvuosi)

Emanuele Grazzi Emanuele Grazzi Hanko Kotka Pori Donner, Väinö Otto Johannes console, con funzioni di incaricato d’affari 26.6-31agosto 1919 konsulaatin virkailija, oikeus toimia Italian asiainhoitajana 1919 VC 15.3.1951-1955 Ferrante Marchetti Giulio Marchetti-Ferrante Theslöf,Johannes Alexander Vartiainen, Pekka Savander, Sten Magnus Casimir incaricato d’affari 1° settembre 1919 asiainhoitaja 1919-1920 AC 30.7.1920-1925 AC 15.3.1951 VC 11.12.1958-1965 VC 25.2.1975- Kestilä, Eero Heikki Ferrante Marchetti Giulio Marchetti-Ferrante VC 12.2.1955-1985 inviato straordinario e ministro plenipotenziario 30 aprile 1920 lähettiläs 1920-1922 Kokko, Väinö Wilhelm Ahlström, Börje Bertel Wartiovaara, Tapio AC18.10.1929-1933 VC 16.6.1965-1972 VC 9.1.1990-2000 Casagrande, Benito Giovanni Cesare Majoni Giovanni Cesare Majoni Guglielmo Giovanni inviato straordinario e ministro plenipotenziario 22 gennaio 1923 lähettiläs 1923 Helkama (Hellman), Eero Vilho Tarkkonen, Oma Alpo Ilmari Hakamäki, Hannu Viljam VC 15.2.1985 Gaetano Paternò di Manchi di Bilici Gaetano Paternò di Manchi di Bilici VC16.6.1965-9.5.1991 VC 9.10.1972-1979 VC1.11.2001-2004 C 1992–2012 AC 2012-2015 inviato straordinario e ministro plenipotenziario 5 marzo 1924 lähettiläs 1924-1926 Åström, Ralf Henry Pettersson-Fernholm, Folke Saarinen, Tuomo Tapani Emilio Pagliano Emilio Pagliano Vaasa inviato straordinario e ministro plenipotenziario con L. C 3 giugno 1926 lähettiläs 1926-1929 VC 9.5.1991-2.6.2013 Johan Arthur VC 30.3.2005- VC 7.11.1984-1990 Attilio Tamaro Attilio Tamaro Eskola, Nestori inviato straordinario e ministro plenipotenziario 14 novembre 1929 lähettiläs 1930-1935 Rovaniemi AC 8.2.1929 Helsinki Kautto, Eero Juhani Ottaviano Armando Koch Ottaviano Armando Koch VC 15.7.1991-2011 Tuominen, PenttI Eelis inviato straordinario e ministro plenipotenziario . 26 luglio 1935 lähettiläs 1935-1939 Sipola, Johan Lennart Tschetschulin, Feodor VC 5.10.1978-10.11.1978 AC 14.2.1930-1931 Vittorio Emanuele Bonarelli di Castelbompiano Vittorio Emanuele Bonarelli AC 11.5.1866-1871 inviato straordinario e ministro plenipotenziario 19 maggio 1939 lähettiläs 1939-1941 Kuopio Von Konow Aslak Olavi Smeds, Håkan Gilbert Markus Vincenzo Cicconardi Vincenzi Cicconardi Sundman, Gustaf Röttger 11.12.1990–1999 VC 16.8.1973– inviato straordinario e ministro plenipotenziario 13 marzo 1941 lähettiläs 1941-1943 AC 25.6.1886 C 24.1.1892-1914 Luukkonen, Justus Aho, Seppo Giovanni Battista Guarnaschelli Giovanni Battista Guarnaschelli AC 21.12.1929-1951 Anttila, Håkan inviato straordinario e ministro plenipotenziario 23 gennaio 1943- marzo 1944 lähettiläs 1943-1944 Sánches y Martinez, VC14.7.2000- 17.5.1993- Enrique Pablo Rafae Karttunen, Osmo Pekka Guido Roncalli Guido Roncalli di Montorio C 25.5.1916-1918 VC 11.12.1958-1978 inviato straordinario e ministro plenipotenziario 15 dicembre 1947 lähettiläs 1947-1951 Tampere Viipuri Paolo Vita Finzi Paolo Vita Finzi Lindholm, Johan Oscar Lappalainen, Piippa inviato straordinario e ministro plenipotenziario 12 dicembre 1950 lähettiläs 1951-1953 C 1919 VC 13.4.1983-1990 Khüry, Uno Angelo Aapro (Grönroos) Karl Julius Filippo Zappi Filippo Zappi AC 2.5.1917-30.4.1921 (Kalle) Ferrante Giulio Marchetti Valkonen, Lauri Pekka inviato straordinario e ministro plenipotenziario 12 settembre 1953 lähettiläs 1953-1955 C 13.4.1917 AC 29.5.1917-1922 C dc 1920 VC 1990-1995 Filippo Zappi Filippo Zappi Kivekäs Olli Linnamo (Lindgren) Juho ambasciatore con L. C 15 novembre 1955 suurlähettiläs 1955-1956 Wainstein, Leo Piispa, Gun Helena Elisabet VC AC15.2.1929-1933 Alberto Nonis Alberto Nonis VC 30.4.1921-1.1.1923 VC 25.4.1996-2013 ambasciatore con L. C. 18 luglio 1956 suurlähettiläs 1956-1958 CG 20.6.1949-1967 Roberto Castagno Linnamo, Yrjö Roberto Ducci Roberto Ducci VC 22.1.2004-12.05.2014 AC 1.10.1935-12.3.1940 ambasciatore con L. C. 11 dicembre 1958 suurlähettiläs 1958-1962 Hjelt, Karl Allan C 13.05.2014- C 28.4.1923 CG 27.6.1924-1929 Lahti Maurizio de Strobel di Fratta e Campocigno Maurizio de Strobel di Fratta & Campocigno ambasciatore con L. C 6 giugno 1962 suurlähettiläs 1962-1966 Ferretti, Andrea Renwall, Bertil Wilhelm Tornio Alessandro Marieni Alessandro Marieni VC 29.6.1923-1927 VC 10.2.1975-1999 Turku ambasciatore con L. C 1° gennaio 1967 suurlähettiläs 1967-1971 Antonio Casagrande Marco Favale Marco Favale Wainstein, Michael Seth, Johan Magnus Gabriel C 1917 ambasciatore con L. C. 5 ottobre 1971 suurlähettiläs 1971-1976 VC 9.12.1950-1967 Maarianhamina Trapanus AC 27.2.1880 Ugo Barzini Ugo Barzini C 24.1.1892-13.11-1909 ambasciatore con L. C. 15 aprile 1977 suurlähettiläs 1977-1980 Grönlund, Peter Jarl Lorenz VC 2007- Giovanni Saragat Giovanni Saragat Joensuu Seth, Henry Mac-Mahon ambasciatore con L. C 23 maggio 1980 suurlähettiläs 1980-1984 23.6.1910-1913 Dalla Valle, Loreno C 21.5.1910 Emanuele Costa Emanuele Costa VC 25.2.2013- Oulu ambasciatore con L. C 20 giugno 1985 suurlähettiläs 1985-1987 Doepel, Christian Adolf Giancarlo Carrara-Cagni Giancarlo Carrara-Cagni Messman, Armas Otto C ports 10.12.1913-1916 ambasciatore con L. C. 1° febbraio 1988 suurlähettiläs 1988-1993 AV 15.2.1929-1936 Jyväskylä C 28.11.1913 CG = Console Generale, pää- Raniero Avogadro Raniero Avogadro Toivonen, Paavo Aarne konsuli ambasciatore con L. C 1° ottobre 1993 suurlähettiläs 1993-1996 Muhonen, Esko Veikko Wilen Henry Charles Emil VC 15.8.1973-1978 C = Console, konsuli Massimo Macchia Massimo Macchia VC 17.12.1996-2001 C 26.2.1917-1920 ambasciatore con L. C 2 novembre 1996 suurlähettiläs 1996-2000 C 15.9.1916 VC = Vice Console, varakonsuli Hilli, MatTi Sakari Paananen, Unto Einari AC = Agente Consolare, konsuli- Pietro Lonardo Pietro Lonardo VC 3.1.1978-2003 ambasciatore con L. C. 11 dicembre 2000 suurlähettiläs 2000-2004 8.11.2002-2005 Kramer, Moritz Thorbjörn asioiden agentti Paananen, Ulla Kristiina Hieronymus Ugo Gabriele de Mohr Ugo Gabriele de Mohr Manner, Keijo Olavi C 10.6.1921-31-12.1935 ambasciatore con L. C. 11 febbraio 2004 suurlähettiläs 2004-2007 18.12.2006- VC 30.6.2004- Elisabetta Kelescian Elisabetta Kelescian Casagrande Wilhelm ambasciatore con L. C. 5 febbraio 2007 suurlähettiläs 2007-2011 (Guglielmo) Giorgio Visetti Giorgio Visetti AC 1948 ambasciatore con L. C 4 aprile 2011 suurlähettiläs 2011- 152 153

teressante; al Dott. Massimo Longo Adorno, che ha appro- Longo Adornoa, joka diplomaattilähteiden pohjalta on sy- fondito alcune fasi delle relazioni diplomatiche sulla base di ventänyt joitain vaiheita maittemme keskinäisissä suhteissa; documenti d’archivio; al Direttore degli Archivi Nazionali Suomen kansallisarkiston johtajaa, Jussi Nuortevaa sekä finlandesi, Jussi Nuorteva, ed al Dott. Ville Kajanne, che Ville Kajannetta arvokkaasta italialaisten diplomaattisten ha condotto una preziosa opera di raccolta di documenti asiakirjojen keräämistyöstä Italian ulkoasiainministeriön diplomatici italiani presso l’Archivio Storico Diplomatico diplomaattiarkistossa; Italian ulkoasiainministeriön diplo- Ringraziamenti Kiitossanat della Farnesina; allo stesso Archivio e Servizio per la cortese maattiarkistoa ystävällisestä palvelusta; collaborazione. Kiitän lämpimästi pääsponsoreitamme oleellisesta tues- Ad essi fanno immediatamente seguito i nostri “main ta, jonka avulla julkaisukustannukset saatiin katettua yh- sponsors” nel riconoscimento del loro contributo, essenziale dessä suurlähettilään kanssa: tohtori Bo Hjeltia hankkeen ad affrontare congiuntamente all’Ambasciatore i costi del- tukemisesta taloudellisesti sekä Allan ja Bo Hjelt-säätiötä la pubblicazione; il Dott. Bo Hjelt, e la Fondazione Alan e hedelmällisestä yhteistyöstä; Schybergsonin perhettä artik- Bo Hjelt per la collaborazione fornita, e con loro la famiglia kelin luovuttamisesta käyttöömme; Prima Industrie-yhtiötä Schyberston per l’articolo che hanno messo a disposizione; ja sen puheenjohtajaa, Gianfranco Carbonatoa; Prysmian Prima Industrie ed il suo Presidente Gianfranco Carbonato; Cavin Suomen yhtiön toimitusjohtaja Javier Arataa. Prysmian Cavi con il suo Amministratore Delegato in Fin- Kiitos kuuluu myös Keski-Suomen Osuuspankille ja landia Javier Arata. herra Sakari Ylitoloselle kirjan sponsoroinnista ja sellaisten Un grazie anche alla Keski-Suomen Osuuspankki ed al erinomaisten asiantuntijoiden tukemisesta kuin Arno de la Signor Sakari Ylitolonen per avere sponsorizzato il libro Chapelle; Kari Tapana ja Veli Junttila. contribuendo a sostenere il lavoro di ottimi professionisti Erityinen kiitos profesori Elina Suolahdelle, tohtori quali il Sig. Arno de la Chapelle, il Sig. Kari Tapana e il Sig. Tommy Alholle, Gianni Coatille, professori Rosella Peru- Veli Junttila. gille, jotka ovat asiantuntevasti ja kärsivällisesti kääntäneet Un grazie tutto particolare ai nostri pazienti e bravissi- ja tarkastaneet kolmikielisen teoksen tekstit vapaaehtoises- mi traduttori e correttori volontari di testi: la Professoressa ti. Kiitän Renzo Porceddua, joka palveli suurläehtystössä Giunti al termine di questo progetto editoriale, realizzato in Kustannushankkeen lopuksi, joka suurimmalta osaltaan Elina Suolahti, il Dott. Tommy Alho, il Dott Gianni Coati, neljänkymmenen vuoden ajan. Hän on henkilökohtaisesti gran parte grazie a contributi volontari, volontari e gratuiti on toteutettu vapaaehtoisvoimin, täysin ilmaiseksi ja yksin- la Professoressa Rosella Perugi, che hanno dedicato la loro todistanut monia kahdenvälisiä tapahtumia, jotka ovat elä- e per finalità esclusivamente istituzionali della Ambasciata omaan Italian Suomen suurlähetystön virallisiin tarjoituk- professionalita’ nella traduzione e revisione di testi, aspetto vöittäneet virka-asunnon toimintaa. d’Italia in Finlandia, desidero ringraziare innanzitutto il siin, haluan kiittää ennen kaikkea Italian Suomen suurlä- molto complesso del libro, pubblicato in tre lingue; A Ren- Gruppo del Libro sulla Residenza d’Italia in Finlandia, che hettilään virka-asunnon kirjatyöryhmää, jota minulla on zo Porceddu, testimone storico diretto, nei suoi quarant’anni Kaikille edellä mainituille, myös niille, joita en voinut mai- ho avuto per molti mesi il compito ed il privilegio di presie- ollut kunnia johtaa ja koordinoida useamman kuukauden in Ambasciata, di molti episodi delle relazioni bilaterali che nita, lausun sydämellisimmät kiitokseni. dere e coadiuvare con l’aiuto dei miei collaboratori, Nadia ajan avustajieni, Nadia Baffin, Gianni Coatin ja Mirjam hanno animato la vita della Residenza. Baffi, Gianni Coati e Mirjam Gamrasni: tra essi l’Architetto Gamrasnin kanssa: heidän joukosta kiitän arkkitehti, pro- Prof. Vilhelm Helander, che ha svolto un prezioso lavoro di fessori Vilhelm Helanderia, joka on suorittanut arvokkaan A tutti, anche coloro che non ho potuto menzionare, un gra- Giorgio Visetti ricerca, illustrando la storia architettonica della Residenza tutkimustyön Italian suurlähettilään virka-asunnon raken- zie di cuore. d’Italia nel contesto della città di Helsinki e del quartiere di nustaiteellisesta historiasta Helsingin Eiran kaupunginosas- Eira in cui si trova, dando a tutti noi un eccellente esempio sa ja antanut lisäksi meille kaikille erinomaisen esimerkin Giorgio Visetti di dedizione al nobile fine; l’Architetto Harry Svendblad per omistautumisesta työlle jalon päämäärän savuttamiseksi; i documenti dell’Archivio della Città di Helsinki e Diana arkkitehti Harry Svendbladia dokumenttien hankkimisesta Kaley per la verifica dei testi, oltre che per i suggerimenti e Helsingin kaupungin arkistosta ja Diana Kaleyta tekstien gli incitamenti a proseguire nel progetto. tarkistamisesta. Kiitän heitä myös tuesta ja kannustuksesta I miei ringraziamenti vanno ugualmente al Professor työn jatkamiseksi. Kiitän myös professori Timo Soikkasta, Timo Soikkanen, che ha illustrato la prospettiva finlandese joka on kirjoittanut elävän ja kiinnostavan artikkelin Suo- della storia delle relazioni bilaterali, rendendola viva ed in- men ja Italian kahdenvälisistä suhteista; tohtori Massimo Fonti fotografiche Kuvalähteet

Ambasciata d’Italia, Helsinki Allan ja Bo Hjeltin säätiö

Arno de la Chapelle Arkkitehtuurimuseo, Helsinki

Comune di Helsinki, Archivio dell’Ufficio Licenze Edilizie Arno de la Chapelle

Daniela Cerciello Daniela Cerciello

Elio Vergna Elio Vergna

Fondazione Allan e Bo Hjelt Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto, Helsinki Istituto Italiano di Cultura, Helsinki Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat, Helsinki Ministero degli Esteri e della Cooperazione internazionale, Roma Italian kulttuuri-instituutti, Helsinki

Museo dell’Architettura, Helsinki Italian suurlähetystö, Helsinki

Presidenza della Repubblica Italian tasavallan presidentin kanslia

Raccolta fotografica dell’Ente Nazionale Musei, Helsinki Museoviraston kuvakokoelmat, Helsinki

Raccolta fotografica del Museo della Città di Helsinki, Hel- Ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyöministeriö, Rooma sinki