DOCSLIB.ORG

La Residenza D'italia in Finlandia Italian Residenssi Suomessa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
La Residenza D'italia in Finlandia Italian Residenssi Suomessa La Residenza d’Italia in Finlandia Italian Residenssi Suomessa 100 anni di storia – 100 vuotta historiaa Istituto Italiano di Cultura 3 INDICE - SISÄLLYSLUETTELO Saluto del Ministro degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale Paolo Gentiloni Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyöministerin Paolo Gentilonin tervehdys 9 Introduzione. Villa Hjelt diventa Residenza. Le relazioni bilaterali attraverso gli Ambasciatori d’Italia in Finlandia Esipuhe. Villa Hjeltistä residenssiksi. Kahdenväliset suhteet ja Italian suurlähettiläät Suomessa. 11 Giorgio Visetti La Residenza dell’Ambasciatore d’Italia a Helsinki Italian suurlähettilään virka-asunto Helsingissä 25 Vilhelm Helander Allan Hjelt nella storia economica della Finlandia. Acquisizioni di imprese e perdite. L’economia Finlandese in una fase di transizione (1914-1926). Allan Hjelt Suomen taloushistoriassa. Yritysostot- ja tappiot. Suomen talous siirtymävaiheessa (1914-1926) 83 Per Schybergson In copertina la Residenza d’Italia, facciata nord. Foto di Elio Vergna. “…Problemi politici, ma mai culturali!”- Le relazioni bilaterali Kannessa Italian virka-asunnon pohjoinen julkisivu. Elio Vergnan valokuva. Italo-finlandesi “...Poliittisia ongelmia, muttei ikinä sivistyksellisiä!” – Layout: Jarkko Nikkanen Italian ja Suomen kahdenväliset suhteet 95 Jelgavas Tipografija, Latvia 2015 Timo Soikkanen 4 Italia e Finlandia: Due nazioni nell’Europa del secolo breve. Appunti per una storia ancora da scrivere. Italia ja Suomi: Kaksi kansakuntaa Euroopan lyhyellä vuosisadalla. Huomioita vielä kirjoittamattomasta historiasta 125 Massimo Longo Adorno Documenti Archivio Storico-Diplomatico, Ministero degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyön ministeriön diplomaattiarkiston sähkeitä 142 La Residenza in azione: un anno d’Italia in Finlandia Virka-asunto toiminnassa: vuosi Italiaa Suomessa 148 Ambasciatori d’Italia in Finlandia Italian suurlähettiläät Suomessa 150 Consoli onorari d’Italia in Finlandia Italian kunniakonsulit Suomessa 151 Ringraziamenti Kiitossanat 152 Fonti fotografiche Kuvalähteet 155 6 7 Il Presidente della Repubblica italia- Italian tasavallan presidentti Giorgio na, S.E. Giorgio Napolitano, riceve il Napolitano tapaa Suomen tasa- Presidente della Repubblica di Fin- vallan presidentin Sauli Niinistön landia, S.E. Sauli Niinistö. Quirinale, Roomassa Presidentin palatsissa 5 novembre 2014 5.11.2014. 8 9 La ricorrenza dei cento anni della Residenza dell’Amba- Italian suurlähettilään Helsingissä sijaitsevan residenssin sa- sciatore d’Italia in Finlandia, che la pubblicazione di questo tavuotisjuhlan kunniaksi julkaistava teos on oivallinen tilai- volume intende celebrare, è occasione propizia per ripercor- suus tarkastella Italian ja Suomen valtioiden välisiä suhteita. rere le relazioni tra i due Paesi. Hankkeen kautta täsmentyy keskinäiseen luottamuk- L’iniziativa rinnova infatti il valore di un rapporto co- seen, kunnioitukseen ja sympatiaan perustuvan suhteen struito su sentimenti di fiducia, rispetto e simpatia reciproca, arvo. Juurensa kaukaa menneisyydestä juontavia suhteita che hanno radici lontane e che trovano oggi conferma e im- vahvistavat ja innostavat korkeimman tason poliittiset yhte- pulso nella frequenza dei contatti politici al più alto livello e ydet ja kauppasuhteiden vilkkaus, tieteellinen yhteistyö sekä nella vitalità delle relazioni economiche, della cooperazione kahdenvälinen kulttuurivaihto. scientifica e degli scambi culturali bilaterali. Italian suurlähettilään residenssin alkuvaiheet punoutu- Gli albori della storia della Residenza dell’Ambasciatore vat Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosien tapahtu- d’Italia in Finlandia si intrecciano con quella dei primi anni miin. Näin ollen minua ilahduttaa erityisesti päätös julkaista dell’indipendenza finlandese e trovo quindi particolarmente tämä teos samaan aikaan kun Suomen kansallisarkistossa felice la decisione di far coincidere questa pubblicazione con on avattu näyttely, joka kartoittaa Italian osallisuutta suo- la mostra sul contributo italiano all’epopea di libertà e indi- malaisten taipaleella kohti vapautta ja itsenäisyyttä. pendenza del Popolo finlandese, inaugurata nei giorni scorsi Ajan mittaan arvokkaasta rakennuksesta on tullut mait- presso gli Archivi Nazionali di Finlandia. temme välisten erinomaisten diplomaattisuhteiden “arkielä- Nel tempo, la prestigiosa dimora è poi divenuta teatro e män” näyttämö, jota kirjan vaikuttava kuva-aineisto hienos- cornice della “quotidianità” dei sempre eccellenti rapporti ti esittelee. diplomatici tra i due Paesi, ben rappresentata dal suggestivo Merkittävän muistopäivän yhteydessä julkaistava teos on corredo fotografico che arricchisce il volume. siten arvokas aloite, joka Italian ja Suomen välisten suhteiden La pubblicazione di un libro dedicato a questa significa- ohella nostaa esiin tärkeän ajankohdan Euroopan historias- tiva ricorrenza costituisce dunque un’iniziativa encomiabile, sa. Kahden maan kanssakäyminen on kulkenut traagisten Il Ministro degli Affari Esteri e della Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen utile a celebrare, insieme al rapporto bilaterale tra Italia e vaiheiden kuten toisen maailmansodan kautta, mutta myös Cooperazione Internazionale, S.E. yhteistyön ministeri Paolo Genti- rauhaa ja hyvinvointia edistävissä hankkeissa kuten Euroo- Paolo Gentiloni, dicembre 2014 loni kuvattuna joulukuussa 2014. Finlandia, un momento importante della storia d’Europa che si è dipanata attraverso tragedie comuni quali la Se- pan unionissa ja Yhdistyneiden kansakuntien toiminnassa. conda Guerra Mondiale, ma anche attraverso straordinarie Näillä kansainvälisillä toimialueilla italialais-suomalainen realizzazioni di pace e prosperità quali l’Unione Europea e yhteistyö on aina ollut tiivistä ja hedelmällistä. le Nazioni Unite: fori nel cui ambito la cooperazione italo- Pohtikaamme tässä tilanteessa edellä mainittujen suu- finlandese è sempre stata intensa e proficua. renmoisten rauhansaavutusten merkitystä, niiden historial- E’ sul valore di così nobili realizzazioni che occorre oggi lista arvoa kunnioittaen mutta myös velvoitteena ja toivona riflettere, con senso della memoria ma anche impegno e tulevaisuutta varten. Näissä mietteissä voimme tarkastella speranza per il futuro, mentre ci soffermiamo sulla foto di upean residenssin valokuvaa, jossa näkyvät maitamme yh- questa splendida Residenza in cui sono immortalate le tre distävät Italian, Suomen ja Euroopan unionin liput. bandiere che uniscono i nostri Paesi: quella italiana, quella finlandese e quella dell’Unione Europea. Paolo Gentiloni Paolo Gentiloni Ministro degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale Ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyön ministeri dicembre 2014 joulukuussa 2014 11 Introduzione Esipuhe VillA HJelt VillA HJelt I cent’anni della bella villa, dal 1925 Residenza dell’Ambascia- Kauniin huvilan satavuotissyntymäpäivä on jo sinänsä juh- tore d’Italia in Finlandia, prima Villa Hjelt, dal nome del prece- limisen arvoinen tilaisuus. Vuonna 1925 rakennuksesta tuli dente proprietario, sono di per se’ una occasione di celebrazione. Italian Suomen suurlähettilään residenssi, jonka nimi oli sitä Al n. 32 c-d essa allieta ed ingentilisce l’austera Tehtaan- ennen edellisen omistajan mukaan “Villa Hjelt”. katu, letteralmente la via della fabbrica, cui di fatto in passato Numeron 32 c-d kohdalla kohoava rakennus tekee iloi- conduceva, e dove si affacciavano i cantieri navali (ancora oggi seksi ja jalostaa ankarannäköistä Tehtaankatua, joka aikai- si allestiscono navi rompighiaccio) o l’industria dolciaria “Fa- semmin johtikin tehtaalle: kadun päässä kohosivat laivan- zer” poi trasferitasi altrove. rakennustelakat (siellä valmistetaan edelleen jäänmurtajia), Dirimpetto alla Residenza si erge la chiesa di Mikael Agri- ja kadun tuntumassa oli myös Fazerin makeistehdas, joka cola, dedicata al predicatore che intorno alla metà del 1500 myöhemmin siirtyi muualle. introdusse la Riforma in Finlandia e gettò le basi, con le sue Vastapäätä residenssiä kohoaa Agricolankirkko. Se on traduzioni del Nuovo e del Vecchio Testamento, della moderna saanut nimensä Mikael Agricolan mukaan, joka 1500-luvun lingua finlandese. Ultimata nel 19351 ha un lungo campanile, puolivälissä vaikutti uskonpuhdistuksen leviämiseen Suomes- a forma di siringa, retrattile per non fare da punto di riferi- sa. Hänen raamatunkäännöksensä oli tärkeä virstanpylväs mento ai bombardieri sovietici nelle loro incursioni sulla città. suomen kirjakielen kehityksessä. Kirkkorakennus valmistui Bombardamenti che comunque nel 1944 colpirono, danneg- vuonna 1935, ja sen tornin päässä oleva pitkä ja kapea piikki giandola, la stessa Residenza. voitiin tarpeen vaatiessa vetää rakenteen sisään.1 Jatkosodas- 12 13 Villa Hjelt, come vedremo più oltre nelle parole del sa pommitukset osuivat residenssiin ja vaurioittivat sitä vuon- La candidatura di Federico Carlo d’Assia–Kassel fu avanza- Suomen eduskunta esitti lokakuussa 1918 Hessen-Kasselin Professor Vilhelm Helander, è il prodotto di pregio dei due na 1944. ta nell’ottobre del 1918 dal Parlamento finlandese. La Finlandia prinssiä Friedrich Karlia maan kuninkaaksi. Suomen valtio architetti che, tra il 1911 ed il 1916, rispettivamente con- Kuten professori Vilhelm Helander jäljempänä tässä jul- ed il Generale Mannerheim, futuro Comandante in Capo delle ja puolustusvoimien tuleva ylipäällikkö, vuosien 1939–1945 cepirono e ristrutturarono l’edificio. All’opera principale kaisussa kertoo, Villa Hjelt on kahden arkkitehdin
Load more

Recommended publications
  • Paimio Sanatorium
    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
    [Show full text]
  • Museovuosi 2005
    MUSEOVUOSI 2005 SUOMEN MUSEOLIITTO 11.1.2005 MUSEOVUOSI 2005 SISÄLLYS Museoiden taidenäyttelyt vuonna 2005 ............................................................................................... 2 Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt vuonna 2005 ................ 21 Museoiden tapahtumat vuonna 2005 ................................................................................................ 41 Museoiden ohjelma vuonna 2005 paikkakunnittain ......................................................................... 46 Museohakemisto .............................................................................................................................. 110 Aineisto on koottu museoilta joulukuussa 2004. Ohjelmistoon saattaa tulla muutoksia vuoden 2005 aikana. Suomen museoliitto tiedottaa ja palvelee. Museoalaan liittyvissä kysymyksissä toimittajia palvelee Suomen museoliiton tiedottaja Kalle Kallio, p. 09 5841 1721, kalle.kallio@museoliitto.fi. Jos haluat taustoittaa museoalaa käsittelevää juttuasi, tarvitset pikaista kommenttia tai juttuvinkkiä, ethän epäröi soittaa. Tietoa museoalasta, kuten tämä luettelo pdf-tiedostona, löytyy Museoliiton ylläpitämiltä verkkosivuilta. www.museoliitto.fi www.suomenmuseot.net - Suomen museoliiton tiedotteet - Ajankohtaiset näyttelyt - Tilastotietoja Suomen museoista - Tietoa museoista - Museovuosi -näyttelytiedotus - Kattava museohaku - Museokentän uutiset - Museoalan uutisia Suomen museoliitto, Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Tiedottaja Kalle Kallio,
    [Show full text]
  • Page 1 of 4 Moma | Press | Releases | 1998 | Major Retrospective of The
    MoMA | press | Releases | 1998 | Major Retrospective of the Work of Finnish Architect A... Page 1 of 4 MAJOR RETROSPECTIVE OF THE WORK OF FINNISH ARCHITECT ALVAR AALTO ON VIEW AT THE MUSEUM OF MODERN ART Original Drawings and Models on View for the First Time in the United States Alvar Aalto: Between Humanism and Materialism February 19-May 19, 1998 In celebration of the 100th anniversary of the birth of Alvar Aalto (1898-1976), a major retrospective of the works of the renowned Finnish architect, designer, and town planner opens at The Museum of Modern Art on February 19, 1998. It is the first large-scale retrospective in the United States to present original drawings and models of Aalto's architecture. The Alvar Aalto Foundation granted MoMA unprecedented access to its vast holdings, which have rarely been loaned outside Finland. Featuring more than 150 original sketches and competition drawings, 20 models, and new and archival photographs--many on loan from museums and private collections in Finland, Sweden, Denmark, and Germany--the exhibition presents 45 buildings and projects from all phases of Aalto's 54-year career. Examples of Aalto's innovative furniture and glass, their undulating surfaces reflecting Aalto's naturalistic architectural precepts, are also included. On view through May 19, Alvar Aalto: Between Humanism and Materialism is organized by Peter Reed, Associate Curator, Department of Architecture and Design, The Museum of Modern Art; with Kenneth Frampton, Ware Professor of Architecture, Columbia University, as curatorial consultant; assisted by Elina Standertskjöld, curator of the archives, Museum of Finnish Architecture; with the cooperation of the Alvar Aalto Foundation and the Museum of Finnish Architecture, Helsinki.
    [Show full text]
  • Helsinki on Foot 5 Walking Routes Around Town
    See Helsinki on Foot 5 walking routes around town s ap m r a e l C 1 6 km 6 km 2,5 km 6 km 4 km 2 SEE HELSINKI ON FOOT 5 walking routes around town Tip! More information about the architects mentioned in the text can be found on the back cover of the brochure. Routes See Helsinki on Foot – 5 walking routes around town 6 km Published by Helsinki City Tourist & Convention Bureau / Helsinki Travel Marketing Ltd 6 km DISCOVER THE HISTORIC CITY CENTRE Design and layout by Rebekka Lehtola Senate Square–Kruununhaka–Katajanokka 5 Translation by Crockford Communications 2,5 km Printed by Art-Print Oy 2011 Printed on Multiart Silk 150 g/m2, Galerie Fine silk 90 g/m² 6 km RELAX IN THE GREEN HEART OF THE CITY Descriptions of public art by Helsinki City Art Museum Photos courtesy of Helsinki Tourism Material Bank, Central Railway Station–Eläintarha–Töölö 10 Helsinki City Material Bank: Roy Koto, Sakke Somerma, 4 km Anu-Liina Ginström, Hannu Bask, Mika Lappalainen, Matti Tirri, Esko Jämsä, Kimmo Brandt, Juhani Seppovaara, Pertti DELIGHT YOUR SENSES IN THE DESIGN DISTRICT Nisonen, Mikko Uro, Mirva Hokkanen, Arno de la Chapelle, Esplanadi–Bulevardi–Punavuori 17 Comma Image Oy; Helsinki City Museum photo archives, Mark Heithoff, Jussi Tiainen, Flickr.com Helsinki City Photo Competition: sashapo ENJOY THE SMELL OF THE SEA Maps: © City Survey Division, Helsinki § 001/2011 Market Square–Kaivopuisto–Eira 23 Special thanks to: Senior Researcher Martti Helminen, City of Helsinki Urban Facts Hannele Pakarinen, Helsinki City Real Estate Department EXPLORE THE COLOURFUL STREET CORNERS OF KALLIO Teija Mononen, Helsinki City Art Museum This brochure includes paid advertising.
    [Show full text]
  • Shooter Has Violent History Cally Always a Falling One
    ISSUE 27 (157) • 8 – 14 JULY 2010 • €3 • WWW.HELSINKITIMES.FI SUMMER GUIDE BUSINESS LIFESTYLE EAT & DRINK Special Kiviniemi Summer New summer focuses snow Persian section on economy adventure cuisine pages 11-13 page 8 page 14 page 16 LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI Did you Finland says know this yes to nuclear about Finnish? power reactors ALLAN BAIN ALLAN BAIN HELSINKI TIMES HELSINKI TIMES ON WHICH syllable/s words are em- THE FINNISH parliament has voted phasised and how sentences are in- to accept the Government’s propos- toned are fundamental elements of al for the building of two new nucle- any language. Yet, when Finnish is ar power reactors. discussed such issues as the seem- On the table were two proposed ingly infi nite number of noun and permits, Teollisuuden Voima’s (TVO) adjective groups or the differenc- and Fennovoima’s. The fi rst was ac- es between the spoken and written cepted with a 121-72 majority while language come up at the expense of the second was only marginally less emphasis and intonation. popular: it was supported 120-72. This is notable because the stress The vote was a highly conten- and intonation of the Finnish lan- tious one, splitting different polit- guage are relatively unique. Emphasis ical parties, members of individual is placed on the fi rst syllable of rough- parties themselves, and Finland’s ly 99.999 per cent of every Finnish citizenry. The vote, however, was word spoken, something one would a rough approximation of senti- Police moves a victim’s body at the crime scene in Porvoo after a shooting on early Tuesday morning.
    [Show full text]
  • Competition Programme
    Competition Programme Open international architectural design competition for Otaniemi central campus of Aalto University Phase 1: 5 April–10 August 2012 2 Table of Contents 1 GENERAL COMPETITION INFORMATION 6 4.4 Landscape objectives and integration with 24 1.1 Organiser, character and 6 the natural environment aim of the competition 4.5 Changes to the town plan 24 1.2 Competition format 7 4.6 Traffic arrangements within the campus 24 1.3 Participation right and registration 7 area 1.4 The competition jury 7 4.6.1 General remarks 24 1.5 Competition rules 10 4.6.2 Pedestrian and bicycle traffic, including 25 bicycle space 1.6 Competition language 10 4.6.3 Public transport 25 1.7 Prizes 10 4.6.4 Car traffic 25 1.8 Competition schedule 10 4.6.5 Parking 26 4.6.6 Service traffic 26 2 TECHNICAL COMPETITION 12 INFORMATION 4.7 Ecological sustainability 26 2.1 Competition documents 12 4.8 Cost of the project 27 2.2 Submission of questions 12 2.3 Publishing of results and exhibition of 12 5 DESIGN GUIDELINES 28 entries 5.1 General remarks 28 2.4 Further actions 13 5.2 The facilities to be placed in the 28 2.5 Insurance of competition entries 13 competition area 2.6 Returning of competition entries 13 5.2.1 Aalto University School of Arts, Design & 28 Architecture 2.7 Right of use and publication of entries 13 5.2.2 Restaurant facilities 28 5.2.3 Commercial premises 30 3 COMPETITION AREA 14 5.2.4 Planning of the metro station 30 3.1 Background 14 5.2.5 Summary of spaces 30 3.2 The Otaniemi campus and its history 16 5.2.6 Civil-defence shelters 31 3.3 The Otaniemi area 19 5.3.
    [Show full text]
  • RUUSU 2007—2011 Byggrosen the ROSE for BUILDING
    RAKENTAMISEN RUUSU 2007—2011 BYGGROSEN THE ROSE FOR BUILDING HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSLAUTAKUNTA HELSINGFORS STADS BYGGNADSNÄMND HELSINKI CITY BUILDING CONTROL COMMISSION Rakentamisen Ruusu 2007—2011 BYGGROSEN 2007—2011 The ROse FOR BuildinG 2007—2011 SISÄLLYS INNEHÅLL CONTENTS Esipuhe 3 Förord 4 Preface 5 Säännöt 6 Regler 6 Rules 7 Haastattelut 8 Intervjuer 9 Interviews 10 Helsingin arkkitehtuuria 2000-luvulla 14 Helsingfors arkitektur på 2000-talet 22 Helsinki Architecture in the 2000s 30 2007 38 2007 38 2007 38 2008 50 2008 50 2008 50 2009 72 2009 72 2009 72 2010 88 2010 88 2010 88 2011 102 2011 102 2011 102 Tekniset tiedot 116 Tekniska fakta 116 Technical information 118 Kohdekartta 120 Karta 120 Map 120 VastaaVA TOimittaJA ansVariG redaktÖR editOR-IN-chief VALOkuVat JA piirustukset FOTOGrafier Och ritninGAR phOTOGraphs and draWinGS Lauri Jääskeläinen Arkkitehtitoimistojen kokoelmat, nimetyt kuvaajat, rakennuttajien kokoelmat, rakennusvalvontaviraston kuvakokoelmat Arkitektbyråernas samlingar, nämnda fotografer, byggherrarnas samlingar, byggnadstillsynsverkets bildsamlingar TOimituskunta redaktiOnskOmmittÉ editOrial COmmittee Archives of architectural offices, named photographers, archives of developers, Archives of Building Control Department Marjatta Uusitalo, Leena Jaskanen, Mirka Saarholma taittO laYOut laYOut käännÖkset ÖVersättninGar translatiOns Mika Kettunen Franz Betcke, Rosemary Mackenzie, Kristian Forsman JulkaisiJA utGIVare puBlisher kirJapainO trYckeri printinG HOuse Helsingin kaupungin rakennuslautakunta Artprint Oy
    [Show full text]
  • Puurakenteinen Modulikonstruktivismi Ja Talo Thorsbo
    PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO Juulia Mikkola 1 Tämä pdf on muokattu vuonna 2020 alkuperäisistä vuoden 2003 taittotie­ dostoista ja saattaa siksi sisältää pieniä eroja alkuperäisjulkaisuun verrattuna. 2 PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO 3 Huomautus sanan moduli käytöstä: Kielitoimiston mukaan sanan oikea kirjoitusasu on moduuli ruotsin kielen ääntämyksen mukaisesti, vaikka sana tulee alunperin latinan sanasta modulus, jossa u äännetään lyhyenä. Kielitoimisto ei kuitenkaan suosita kaikissa latinalaisperäisissä sanoissa ruotsalaisen ääntämyksen mukaista kirjoi- tusasua. Tämä ilmeinen epä johdon mukaisuus on saanut minut vertaamaan sanaa moduli muihin samantapaisiin vierasperäisiin sanoihin. Esimerkiksi kameeli ja vaneeri ovat viime vuosisadan kuluessa lyhentyneet kameliksi ja vaneriksi, mutta paneeli kirjoitetaan edelleen pitkällä e:llä (sen vanhempi kirjoitusasu olikin paneili). Vieraskielisillä sanoilla näyttää siis olevan taipumusta lyhentyä. Modu- lin kohdalla lyhyemmän kirjoitusasun puolesta puhuu helppouden lisäksi myös luontevuus; onhan suomen kielessä esimerkiksi sellaiset sanat kuin sopuli, tapuli ja kepuli. Sitä paitsi Tove Janssonin luoma Hemul on suomeksi Hemuli, kuten ohjaajani Igor Herler on huomauttanut. Niinpä olen päätynyt käyttämään lyhyempää kirjoitusasua moduli. Toivottavasti lukija ei anna sen häiritä itseään. 4 PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO Juulia Mikkolan diplomityö, jota ohjasi arkkitehti Igor Herler ja valvoi professori Vilhelm Helander TKK:n Arkkitehtiosasto 13. 1. 2003 Lapsuudenkoti 5 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe s. 8 Talo Thorsbon tyylilaji s. 10 Konstruktivismin vanhat merkitykset s. 14 Miesiläisyys konstruktivismin nimityksenä s. 16 Uudet tyylinimitykset: moduli-, kehikko- ja palkkikonstruktivismi s. 18 Konstruktivismin taustaa: 50-luvun lopun ja 60-luvun alun arkkitehtuuri-ilmapiiri Suomessa s. 20 Suomen rakennustaiteen museo s. 24 Ammattilehdet 50-luvulla s. 26 Arkkitehtiosasto s. 28 Konstruktivistien vuosikurssit s. 28 Osaston opetus s. 30 Konstruktivistien työnantajat s.
    [Show full text]
  • Department European and Nordic
    Faculty Institution – Department Faculty of Social Sciences European and Nordic Studies Author Pierce Patrick Cosgrove Title Meanings, Messages, and Histories: An Assessment of Helsinki’s Relationship with Classical Architecture Subject Architectural History, Finnish History, Finnish Architecture, History of Helsinki, Architecture of Helsinki, Classical Architecture Level Month and year Number of pages Master’s Thesis October 2020 105 Abstract This thesis aims to examine and contextualize the histories, meanings, and the messages behind a number of the most significant classical structures in Helsinki, looking in particular at who erected these buildings and why they did so, along with what the planners and architects were trying to emphasize through their architectural design choices. The legacies of these builders and their buildings are also to be analysed. Specifically, this thesis does not aim to answer why Finland has classical architecture, but rather what it means for this young nation to have it, especially so in such significant abundance and considering that a great many of the nation’s most important buildings have been designed in this particular style. Keywords Classical Architecture, History, Helsinki, Classicism, Nationalism, Romanticism, Imperialism, Western Identity, Finnish Architecture Where deposited University of Helsinki Library Additional information Meanings, Messages, and Histories: An Assessment of Helsinki’s Relationship with Classical Architecture Pierce Patrick Cosgrove University of Helsinki Faculty of Social
    [Show full text]
  • Quality Parameters for Renovation Saatsi | Sørensen | Gustafsson
    Quality Parameters for Renovation Saatsi | Sørensen | Gustafsson 1 Pekka Saatsi, Bjørn Reidar Sørensen & Anders Gustafsson Quality Parameters for Renovation Tampere University of Technology. Laboratory of Architecture / Seinäjoki Urban Laboratory 2018 Tampere Graphic design: Pekka Saatsi ISBN 978-952-15-4121-6 NORDIC- RENOVATION- CENTER 2 3 FOREWORD The report has been written in EU Interreg Botnia-At- lantica funded project “Nordic Renovation Centre”, There is no easy way to define the quality of renovati- carried out between 2015–2018. The project aimed at on. It is possible to set numerical threshold values for setting up a joint Nordic portal where the expert kno- ensuring the safe load of roof construction under the wledge of renovation is available for professionals and snow, or there might be regulations for air-condition lay builders as well. The project leader was Novia Uni- and energy-efficiency defined by exact numbers. Ho- versity of Applied Sciences, and the project partners wever, the task becomes difficult when we judge the were Tampere University of Technology, Seinäjoki Uni- quality according to the standards of a human being versity of Applied Sciences, Umeå University, County living in or using that building. In that case, the quality Council of Västerbotten, SP Technical Research Ins- is evaluated holistically based on one’s own unders- titute of Sweden, and The Arctic University of Narvik. tanding and sensory experiences. Now the built envi- The quality criteria forms a part of the results of this ronment takes shape as an integral whole, where its extensive project. different aspects blend in, giving impressions of com- fort and bringing well-being.
    [Show full text]
  • Suomalaista Kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970
    «ML â Ê m êtëm ÿ â ïW ^wl f^«t< J S V ..V . > \ ■ .................. • . I/.■■: i ! i.......1 . ..: . â ^ p s M t a t i M t i n f e p M arja Terttu K napas Soile Tirilä S u o m a l a is t a KIRKKOARKKITEHTUURIA 1917—1970 \ MUSEOVIRASTO t\ MUSEOVIRASTO Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30 Teksti: Marja Terttu Knapas Valokuvaus ja kuvatoimitus: Soile Tirilä Graafinen suunnitteluja taitto: Maikki Rantala, Praxis Oy Toinen tarkistettu painos Paino: Art-Print Oy, Helsinki 2008 isbn 951- 616-150-2 issn 1236-6439 M a ir e M a t t in e n : Esipuhe 5 M a r ja T e r t t u K n a p a s : Kirkkoja viideltä vuosikymmeneltä 7 S ir k k a l iis a J e t s o n e n : Valossa ja hämärässä 13 P e k k a S u h o n e n : Keskustelua kirkkorakennuksista 1900-luvulla 16 I920-LUVUN KIRKOT Aurejärven kirkko, Kuru 24 Maarianhaminan kirkko 26 Säynätsalon kirkko, Jyväskylä 28 Mäntän kirkko 30 Muuramen kirkko 32 Suomenlinnan kirkko, Helsinki 34 Kuusankosken kirkko 36 Jämsän kirkko 38 Taulumäen kirkko, Jyväskylän mlk 40 Töölön kirkko, Helsinki 42 Käpylän kirkko, Helsinki 44 193O-LUVUN KIRKOT Paavalin kirkko, Helsinki 48 Viinikan kirkko, Tampere 50 Pohjaslahden kirkko, Vilppula 52 Olaus Petrin kirkko, Helsinki 54 Noormarkun kirkko 56 Simpeleen kirkko, Rautjärvi 58 Martinkirkko, Turku 60 Uusikirkko, Iisalmi 62 Nummijärven kirkko, Kauhajoki 64 Kosken Tl kirkko 66 Mikael Agricolan kirkko, Helsinki 68 Kulosaaren kirkko, Helsinki 70 Tervakosken kirkko, Janakkala 72 Nakkilan kirkko 74 Kannonkosken kirkko 76 Rajamäen kirkko, Nurmijärvi 78 Kytäjän kirkko, Hyvinkää
    [Show full text]
  • Polkuja Pietilän Maastoon
    ! " # $ % & ' ( ! ) * + ) # , - !"#$%&'( ( . ' ' / !)*+)#,-( + " " - .''/+""- 1 !"#$%&'( !)*+)#,-( .''/+""-( Julkaistu kirjana nimellä “Hikes into Pietilä terrain” 2007 Julkaisijat: Rakennustaiteen seura, Taidehistorian seura Toimitus: Aino Niskanen, Sirkkaliisa Jetsonen, Tommi Lindh Kääntäjät Gareth GriFFiths ja Kristiina Kölhi Ulkoasu: Simo Freese ISBN 978-951-98331-2-5 Copyright: Kirjoittajat ja julkaisijat Ta i t e e n t u t k i j a 4 Tukijat: AlFred Kordelinin säätiö, Opetusministeriö R a k e n n u s t a i t e e n s e u r a Ta i d e h i s t o r i a n s e u r a Kansi: ”Hommage à AlVar Aalto”, Vyöhyke-näyttely 1967 2 3 S i s ä l t ? S u u n n i t t e l i j a 1 1 Osa teksteistä Vain alkukielellä englanniksi, Marja Kuparinen osassa suomenkielinen lyhennelmä Arkkitehtina Vieraassa kulttuurissa 1 9 Vilho Pekkala Insinööri arkkitehtuuria toteuttamassa , + 4 Aino Niskanen Antti Pihkala Esipuhe Särestöniemen hirsitalot K o k e m u s O p e t t a j a 9 + 1 Pauline von Bonsdorff Marianne Lehtimäki Taikurin hattu ja kirVesmiehen kädet: aineen Keskusteluharjoituksia mielikuVitus Pietilöiden arkkitehtuurissa ympäristöllisestä tiedosta 1 1 1 0 4 The Sorcerer`s Hat and the Carpenter´s Hands: Matti K. Mäkinen Material Imagination in Pietilä´s Architecture TähdenVälejä - Learning From Reima Pietilä 2 * Kati Blom 1 1 4 Reima Pietilä (Jorma Mänty) Kiillemoreeni ja tunteet Pure Architecture 2 1 M y y t t i Mica Moraine and Emotions 1 4 * ) 1 Malcolm Quantrill Tore Tallqvist Reima Pietilä: An Alien Presence in his NatiVe Land KaleVan kirkon ajattomat arVot 1 ) 9 Olli-Paavo Koponen K o k e i l i j a Myytti Reima Pietilän arkkitehtuurin suomalaisuudesta ) * Taisto H.
    [Show full text]