DOCSLIB.ORG

Museovuosi 2005

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Museovuosi 2005 MUSEOVUOSI 2005 SUOMEN MUSEOLIITTO 11.1.2005 MUSEOVUOSI 2005 SISÄLLYS Museoiden taidenäyttelyt vuonna 2005 ............................................................................................... 2 Kulttuurihistoriallisten, luonnontieteellisten ja erikoismuseoiden näyttelyt vuonna 2005 ................ 21 Museoiden tapahtumat vuonna 2005 ................................................................................................ 41 Museoiden ohjelma vuonna 2005 paikkakunnittain ......................................................................... 46 Museohakemisto .............................................................................................................................. 110 Aineisto on koottu museoilta joulukuussa 2004. Ohjelmistoon saattaa tulla muutoksia vuoden 2005 aikana. Suomen museoliitto tiedottaa ja palvelee. Museoalaan liittyvissä kysymyksissä toimittajia palvelee Suomen museoliiton tiedottaja Kalle Kallio, p. 09 5841 1721, kalle.kallio@museoliitto.fi. Jos haluat taustoittaa museoalaa käsittelevää juttuasi, tarvitset pikaista kommenttia tai juttuvinkkiä, ethän epäröi soittaa. Tietoa museoalasta, kuten tämä luettelo pdf-tiedostona, löytyy Museoliiton ylläpitämiltä verkkosivuilta. www.museoliitto.fi www.suomenmuseot.net - Suomen museoliiton tiedotteet - Ajankohtaiset näyttelyt - Tilastotietoja Suomen museoista - Tietoa museoista - Museovuosi -näyttelytiedotus - Kattava museohaku - Museokentän uutiset - Museoalan uutisia Suomen museoliitto, Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Tiedottaja Kalle Kallio, puh. (09) 5841 1721, faksi (09) 5841 1750 kalle.kallio@museoliitto.fi, www.museoliitto.fi MUSEOVUOSI 2005 1 MUSEOIDEN TAIDENÄYTTELYT VUONNA 2005 Tammikuu Alkavat näyttelyt 1.1.2005 - 31.12.2005 Emil Aaltosen taidekokoelma. Emil Aaltosen museo, Tampere 1.1.2005 - 31.12.2005 Karin vuosirenkaat. Visavuoren museo, Valkeakoski 1.1.2005 - 30.1.2005 Kuutti Lavonen - Ihmisiä, pyhimyksiä ja enkeleitä sekä Studiossa Sari Bremerin grafiikkaa. Didrichsenin taidemuseo, Helsinki 1.1.2005 - 31.12.2005 Pogostan Hilikan ja Juhani Berghemin ikonikokoelma. Joensuun taidemuseo, Joensuu 2.1.2005 - 31.12.2005 Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmat. Gösta Serlachiuksen taidemuseo, Mänttä 3.1.2005 - 10.2.2005 Pietarilaista neosymbolismia Yuri Shlykovin maalauksia. Lenin-museo, Tampere 5.1.2005 - 27.3.2005 Kaupunkielämää. Jyväskylän taidemuseon Holvi, Jyväskylä 5.1.2005 - 6.2.2005 Sonja Vectomov. Luomiskertomuksia. Jyväskylän taidemuseon Holvi, Jyväskylä 5.1.2005 - 27.3.2005 Välisoitto. Jyväskylän taidemuseon Holvi, Jyväskylä 6.1.2005 - 30.1.2005 Mia Damberg. Tikanojan taidekoti, Vaasa 7.1.2005 - 15.2.2005 Kuparin valmistusta 60 vuotta Harjavallassa. Emil Cedercreutzin museo ja kulttuurikeskus, Harjavalta 7.1.2005 - 20.2.2005 Tuomo Lukkari - Retrospektio. Kemin taidemuseo, Kemi 11.1.2005 - 13.2.2005 Kokoelma Bäcksbacka. Helsingin kaupungin taidemuseo, Meilahti, Helsinki 13.1.2005 - 9.3.2005 Erik Kråkström. Pohjanmaan museo, Vaasa 13.1.2005 - 6.3.2005 Lootuksen kukka - taidetta Vietnamista. Hämeenlinnan Taidemuseo, Hämeenlinna 13.1.2005 - 6.2.2005 Sari Kemppinen ja Kaisaleena Halinen. Vaasan taidehalli, Vaasa 13.1.2005 - 5.2.2005 Vapaapäivä / Ledig dag. Aineen taidemuseo, Tornio 14.1.2005 - 27.3.2005 Ars Nova. Savonlinnan taidemuseo, Savonlinna 14.1.2005 - 20.2.2005 Erno Enkenberg. Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 14.1.2005 - 6.3.2005 Henry Wuorila-Stenberg retrospektiivi. Wäinö Aaltosen museo, Turku 14.1.2005 - 13.2.2005 Ismo Hyvärinen, maalauksia. Keuruun museo, Keuruu 14.1.2005 - 6.3.2005 Matkan varrelta, Eero Eirto, muistonäyttely. Kouvolan taidemuseo, Kouvola 15.1.2005 - 13.3.2005 Contemporary Visions. Oulun taidemuseo, Oulu 15.1.2005 - 13.2.2005 Iisalmen seudun kuvataideseuran 50-vuotisjuhlanäyttely. Lapinlahden taidemuseo, Lapinlahti 15.1.2005 - 6.2.2005 studio: Erkka Nissinen. Helsingin Taidehalli, Helsinki 15.1.2005 - 6.2.2005 Suomen Taiteilijain 110.näyttely. Helsingin Taidehalli, Helsinki 16.1.2005 - 6.3.2005 Bettina Flitner - eurooppalaisia naisia. Tampereen taidemuseo, Tampere 16.1.2005 - 27.2.2005 Nuorten Forum 2004 Young Forum. Kajaanin taidemuseo, Kajaani 16.1.2005 - 30.4.2005 Pala taivasta ja maata. Riihimäen Taidemuseo, Riihimäki 16.1.2005 - 6.3.2005 Suomalaisia naisia - taiteilija ja malli. Tampereen taidemuseo, Tampere 19.1.2005 - 6.3.2005 Vasta Maalattu/Peinture Fraîche. Keravan taidemuseo, Kerava 20.1.2005 - 13.3.2005 Ars Fennica voittajat 1991-2003. Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku 20.1.2005 - 13.3.2005 Suomalainen koru 4. Joensuun taidemuseo, Joensuu 21.1.2005 - 8.1.2006 Mies-teema. Aineen taidemuseo, Tornio 21.1.2005 - 20.2.2005 ”Nyt se sortuu”. Satakunnan Museo, Pori 21.1.2005 - 27.2.2005 Saana Murtti, veistoksia. Arabian museo ja galleria, Helsinki 21.1.2005 - 13.3.2005 Silmän kääntäjät. Rauman Taidemuseo, Rauma 22.1.2005 - 20.2.2005 Dialog. Salon taidemuseo Veturitalli, Salo 22.1.2005 - 3.4.2005 Hot Dogs. Oulun taidemuseo, Oulu 22.1.2005 - 3.4.2005 Hyvässä seurassa - suomalaista muotokuvataidetta 1600-luvulta nykypäivään. Oulun taidemuseo, Oulu 22.1.2005 - 3.4.2005 Isaac Wacklin 1721-1758. Oulun taidemuseo, Oulu 22.1.2005 - 6.3.2005 Lämmin ja kaunis (2. kerros). Lönnströmin taidemuseo, Rauma 22.1.2005 - 13.2.2005 Meri Pauniaho. Lönnströmin taidemuseon Pihatalon Studio, Rauma 22.1.2005 - 6.3.2005 Sata palaa (1. kerros). Lönnströmin taidemuseo, Rauma 22.1.2005 - 15.5.2005 Satumetsässä, Martta Wendelinin kuvituksia. Taidemuseo Martta Wendelin, Tuusula 22.1.2005 - 6.3.2005 Seikkailupelejä raumalaisessa taideympäristössä (3. kerros). Lönnströmin taidemuseo, Rauma 23.1.2005 - 30.1.2005 Vanhaa rakennuskulttuuria. Lounais-Hämeen museo, Forssa 28.1.2005 - 6.3.2005 Etanankerääjä ja romunkokooja. Saarijärven museo, Saarijärvi 28.1.2005 - 10.4.2005 Jeff Koons - Retrospektiivi. Helsingin kaupungin taidemuseo, Tennispalatsi, Helsinki 28.1.2005 - 13.3.2005 Julia Peirone: Night spots. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 28.1.2005 - 11.12.2005 Katsoa vai nähdä - valokuvan merkityksiä etsimässä. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 28.1.2005 - 10.4.2005 Kokoelmanäyttely 4 - Kaikessa hiljaisuudessa. Helsingin kaupungin taidemuseo, Tennispalatsi, Helsinki 28.1.2005 - 27.3.2005 Mikko Kuorinki: Yhdeksän kysymystä. Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi 28.1.2005 - 27.3.2005 Tänään kotona. Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi 29.1.2005 - 30.4.2005 Sulotarten sylissä. Etelä-Karjalan taídemuseo, Lappeenranta 30.1.2005 - 6.3.2005 Taiteen polttopisteessä Genova/Alajärvi. Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Alajärvi tammikuu - tammikuu Reino Pajarre: Tuulen viemää. Satakunnan Museo, Pori taidemuseot - MUSEOVUOSI 2005 2 TAMMIKUU - HELMIKUU Päättyvät näyttelyt - 15.1.2005 Piirtäjän paletista - Martta Wendelinin maalauksia ja piirustuksia. Taidemuseo Martta Wendelin, Tuusula - 16.1.2005 Esteri Tomula Arabia 1947-1984. Arabian museo ja galleria, Helsinki - 16.1.2005 Pohjalaisen taiteilijaliiton vuosinäyttely. Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Alajärvi - 23.1.2005 Kuvia sanomalehdessä, Lehtikuvia ja sivuja, Hufvudstadsbladet 140 vuotta. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki - 23.1.2005 Nordiska Konstskolan. K.H.Renlundin museo, Kokkola - 23.1.2005 Sydäntalvi. Etelä-Karjalan taídemuseo, Lappeenranta - 23.1.2005 Voimaa ja väriä - Reidar Särestöniemi Pekka Halosen vieraana. Halosenniemen museo, Tuusula - 26.1.2005 Jaakko Valo - kuvanrakentaja manifesti. Jyväskylän taidemuseon Suoja, Jyväskylä - 30.1.2005 5. kansainvälinen Miniprint -triennaali. Lahden taidemuseo / Julistemuseo, Lahti - 30.1.2005 Albert Edelfelt 150 vuotta. Ateneumin taidemuseo, Helsinki - 30.1.2005 Apropoo - Kari Juutilaisen teoksia. Mikkelin taidemuseo, Mikkeli - 30.1.2005 Helen Schjerfbeck Pentti Wähäjärven kokoelmissa. Riihimäen Taidemuseo, Riihimäki - 30.1.2005 In Effigie, Markku Heikkilän teoksia. Aineen taidemuseo, Tornio - 30.1.2005 Kimmo Jylhän muistonäyttely. Keski-Suomen museo, Jyväskylä - 30.1.2005 Tila, paikka, ihminen - Teoksia Mikkelin kaupungin taidekokoelmista. Mikkelin taidemuseo, Mikkeli Jatkavat näyttelyt - 6.2.2005 Per Olov Hjortell. Pohjanmaan museo, Vaasa - 6.2.2005 Vallan maisema. Sara Hildénin taidemuseo, Tampere - 27.2.2005 Amos Andersonin taidemuseo 40 vuotta, Valikoima kokoelmista. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki - 27.2.2005 Henrik Tikkanen (1924-1984) - Piirtäjä. Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki - 27.2.2005 Ilkka Lammi (1976-2000). Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki - 27.2.2005 Paratiisipuu. Raision museo- ja kulttuurikeskus Harkko, Raisio - 13.3.2005 Taiteilijat kirjaimia piirtämässä - kultakauden kirjataidetta. Gallen-Kallelan Museo, Espoo - 27.3.2005 Tilkkutaiteen aatelia - August Mannerhemin chiffomanietyöt. Cygnaeuksen galleria, Helsinki Helmikuu Alkavat näyttelyt 1.2.2005 - 31.5.2005 ”Abstraktioita”, Johannes Lahden valokuvia. Liedon Vanhalinna, Lieto 1.2.2005 - 2.4.2005 Satisfaction - Risto Vilhunen. Vantaan taidemuseo, Vantaa 1.2.2005 - 24.4.2005 Taiteilijaelämää Halosenniemessä. Halosenniemen museo, Tuusula 1.2.2005 - 20.3.2005 Tiina Lamminen: Kotipihan luonnonvaraisia kasveja -piirustusnäyttely. Amurin työläismuseokortteli, Tampere 3.2.2005 - 20.3.2005 Taidemuseon kokoelmia Roosin talolta. K.H.Renlundin museo, Kokkola 4.2.2005 - 27.2.2006 Betonitaidetapahtuman esittely. Keravan taidemuseo, Kerava 4.2.2005 - 23.2.2005 Enkeleitä ja ihmisiä Kemin taidemuseon kokoelmista. Kemin taidemuseo, Kemi 4.2.2005 - 3.4.2005 Zen Zag, China-Blue ja Richard Human. Aineen taidemuseo, Tornio 5.2.2005 - 24.4.2005 Heli Rekula: Teoksia vuosilta 1989-2004. Kiasma, Helsinki 5.2.2005 - 3.4.2005 Maailman ihanin
Load more

Recommended publications
  • Paimio Sanatorium
    MARIANNA HE IKINHEIMO ALVAR AALTO’S PAIMIO SANATORIUM PAIMIO AALTO’S ALVAR ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: : PAIMIO SANATORIUM ARCHITECTURE AND TECHNOLOGY: Alvar Aalto’s Paimio Sanatorium TIIVISTELMÄ rkkitehti, kuvataiteen maisteri Marianna Heikinheimon arkkitehtuurin histo- rian alaan kuuluva väitöskirja Architecture and Technology: Alvar Aalto’s Paimio A Sanatorium tarkastelee arkkitehtuurin ja teknologian suhdetta suomalaisen mestariarkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa (1928–1933). Teosta pidetään Aallon uran käännekohtana ja yhtenä maailmansotien välisen moder- nismin kansainvälisesti keskeisimpänä teoksena. Eurooppalainen arkkitehtuuri koki tuolloin valtavan ideologisen muutoksen pyrkiessään vastaamaan yhä nopeammin teollis- tuvan ja kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin. Aalto tuli kosketuksiin avantgardisti- arkkitehtien kanssa Congrès internationaux d’architecture moderne -järjestön piirissä vuodesta 1929 alkaen. Hän pyrki Paimion parantolassa, siihenastisen uransa haastavim- massa työssä, soveltamaan uutta näkemystään arkkitehtuurista. Työn teoreettisena näkökulmana on ranskalaisen sosiologin Bruno Latourin (1947–) aktiivisesti kehittämä toimijaverkkoteoria, joka korostaa paitsi sosiaalisten, myös materi- aalisten tekijöiden osuutta teknologisten järjestelmien muotoutumisessa. Teorian mukaan sosiaalisten ja materiaalisten toimijoiden välinen suhde ei ole yksisuuntainen, mikä huo- mio avaa kiinnostavia näkökulmia arkkitehtuuritutkimuksen kannalta. Olen ymmärtänyt arkkitehtuurin
    [Show full text]
  • Page 1 of 4 Moma | Press | Releases | 1998 | Major Retrospective of The
    MoMA | press | Releases | 1998 | Major Retrospective of the Work of Finnish Architect A... Page 1 of 4 MAJOR RETROSPECTIVE OF THE WORK OF FINNISH ARCHITECT ALVAR AALTO ON VIEW AT THE MUSEUM OF MODERN ART Original Drawings and Models on View for the First Time in the United States Alvar Aalto: Between Humanism and Materialism February 19-May 19, 1998 In celebration of the 100th anniversary of the birth of Alvar Aalto (1898-1976), a major retrospective of the works of the renowned Finnish architect, designer, and town planner opens at The Museum of Modern Art on February 19, 1998. It is the first large-scale retrospective in the United States to present original drawings and models of Aalto's architecture. The Alvar Aalto Foundation granted MoMA unprecedented access to its vast holdings, which have rarely been loaned outside Finland. Featuring more than 150 original sketches and competition drawings, 20 models, and new and archival photographs--many on loan from museums and private collections in Finland, Sweden, Denmark, and Germany--the exhibition presents 45 buildings and projects from all phases of Aalto's 54-year career. Examples of Aalto's innovative furniture and glass, their undulating surfaces reflecting Aalto's naturalistic architectural precepts, are also included. On view through May 19, Alvar Aalto: Between Humanism and Materialism is organized by Peter Reed, Associate Curator, Department of Architecture and Design, The Museum of Modern Art; with Kenneth Frampton, Ware Professor of Architecture, Columbia University, as curatorial consultant; assisted by Elina Standertskjöld, curator of the archives, Museum of Finnish Architecture; with the cooperation of the Alvar Aalto Foundation and the Museum of Finnish Architecture, Helsinki.
    [Show full text]
  • La Residenza D'italia in Finlandia Italian Residenssi Suomessa
    La Residenza d’Italia in Finlandia Italian Residenssi Suomessa 100 anni di storia – 100 vuotta historiaa Istituto Italiano di Cultura 3 INDICE - SISÄLLYSLUETTELO Saluto del Ministro degli Affari Esteri e della Cooperazione Internazionale Paolo Gentiloni Italian ulkoasiain- ja kansainvälisen yhteistyöministerin Paolo Gentilonin tervehdys 9 Introduzione. Villa Hjelt diventa Residenza. Le relazioni bilaterali attraverso gli Ambasciatori d’Italia in Finlandia Esipuhe. Villa Hjeltistä residenssiksi. Kahdenväliset suhteet ja Italian suurlähettiläät Suomessa. 11 Giorgio Visetti La Residenza dell’Ambasciatore d’Italia a Helsinki Italian suurlähettilään virka-asunto Helsingissä 25 Vilhelm Helander Allan Hjelt nella storia economica della Finlandia. Acquisizioni di imprese e perdite. L’economia Finlandese in una fase di transizione (1914-1926). Allan Hjelt Suomen taloushistoriassa. Yritysostot- ja tappiot. Suomen talous siirtymävaiheessa (1914-1926) 83 Per Schybergson In copertina la Residenza d’Italia, facciata nord. Foto di Elio Vergna. “…Problemi politici, ma mai culturali!”- Le relazioni bilaterali Kannessa Italian virka-asunnon pohjoinen julkisivu. Elio Vergnan valokuva. Italo-finlandesi “...Poliittisia ongelmia, muttei ikinä sivistyksellisiä!” – Layout: Jarkko Nikkanen Italian ja Suomen kahdenväliset suhteet 95 Jelgavas Tipografija, Latvia 2015 Timo Soikkanen 4 Italia e Finlandia: Due nazioni nell’Europa del secolo breve. Appunti per una storia ancora da scrivere. Italia ja Suomi: Kaksi kansakuntaa Euroopan lyhyellä vuosisadalla. Huomioita
    [Show full text]
  • Competition Programme
    Competition Programme Open international architectural design competition for Otaniemi central campus of Aalto University Phase 1: 5 April–10 August 2012 2 Table of Contents 1 GENERAL COMPETITION INFORMATION 6 4.4 Landscape objectives and integration with 24 1.1 Organiser, character and 6 the natural environment aim of the competition 4.5 Changes to the town plan 24 1.2 Competition format 7 4.6 Traffic arrangements within the campus 24 1.3 Participation right and registration 7 area 1.4 The competition jury 7 4.6.1 General remarks 24 1.5 Competition rules 10 4.6.2 Pedestrian and bicycle traffic, including 25 bicycle space 1.6 Competition language 10 4.6.3 Public transport 25 1.7 Prizes 10 4.6.4 Car traffic 25 1.8 Competition schedule 10 4.6.5 Parking 26 4.6.6 Service traffic 26 2 TECHNICAL COMPETITION 12 INFORMATION 4.7 Ecological sustainability 26 2.1 Competition documents 12 4.8 Cost of the project 27 2.2 Submission of questions 12 2.3 Publishing of results and exhibition of 12 5 DESIGN GUIDELINES 28 entries 5.1 General remarks 28 2.4 Further actions 13 5.2 The facilities to be placed in the 28 2.5 Insurance of competition entries 13 competition area 2.6 Returning of competition entries 13 5.2.1 Aalto University School of Arts, Design & 28 Architecture 2.7 Right of use and publication of entries 13 5.2.2 Restaurant facilities 28 5.2.3 Commercial premises 30 3 COMPETITION AREA 14 5.2.4 Planning of the metro station 30 3.1 Background 14 5.2.5 Summary of spaces 30 3.2 The Otaniemi campus and its history 16 5.2.6 Civil-defence shelters 31 3.3 The Otaniemi area 19 5.3.
    [Show full text]
  • RUUSU 2007—2011 Byggrosen the ROSE for BUILDING
    RAKENTAMISEN RUUSU 2007—2011 BYGGROSEN THE ROSE FOR BUILDING HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSLAUTAKUNTA HELSINGFORS STADS BYGGNADSNÄMND HELSINKI CITY BUILDING CONTROL COMMISSION Rakentamisen Ruusu 2007—2011 BYGGROSEN 2007—2011 The ROse FOR BuildinG 2007—2011 SISÄLLYS INNEHÅLL CONTENTS Esipuhe 3 Förord 4 Preface 5 Säännöt 6 Regler 6 Rules 7 Haastattelut 8 Intervjuer 9 Interviews 10 Helsingin arkkitehtuuria 2000-luvulla 14 Helsingfors arkitektur på 2000-talet 22 Helsinki Architecture in the 2000s 30 2007 38 2007 38 2007 38 2008 50 2008 50 2008 50 2009 72 2009 72 2009 72 2010 88 2010 88 2010 88 2011 102 2011 102 2011 102 Tekniset tiedot 116 Tekniska fakta 116 Technical information 118 Kohdekartta 120 Karta 120 Map 120 VastaaVA TOimittaJA ansVariG redaktÖR editOR-IN-chief VALOkuVat JA piirustukset FOTOGrafier Och ritninGAR phOTOGraphs and draWinGS Lauri Jääskeläinen Arkkitehtitoimistojen kokoelmat, nimetyt kuvaajat, rakennuttajien kokoelmat, rakennusvalvontaviraston kuvakokoelmat Arkitektbyråernas samlingar, nämnda fotografer, byggherrarnas samlingar, byggnadstillsynsverkets bildsamlingar TOimituskunta redaktiOnskOmmittÉ editOrial COmmittee Archives of architectural offices, named photographers, archives of developers, Archives of Building Control Department Marjatta Uusitalo, Leena Jaskanen, Mirka Saarholma taittO laYOut laYOut käännÖkset ÖVersättninGar translatiOns Mika Kettunen Franz Betcke, Rosemary Mackenzie, Kristian Forsman JulkaisiJA utGIVare puBlisher kirJapainO trYckeri printinG HOuse Helsingin kaupungin rakennuslautakunta Artprint Oy
    [Show full text]
  • Puurakenteinen Modulikonstruktivismi Ja Talo Thorsbo
    PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO Juulia Mikkola 1 Tämä pdf on muokattu vuonna 2020 alkuperäisistä vuoden 2003 taittotie­ dostoista ja saattaa siksi sisältää pieniä eroja alkuperäisjulkaisuun verrattuna. 2 PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO 3 Huomautus sanan moduli käytöstä: Kielitoimiston mukaan sanan oikea kirjoitusasu on moduuli ruotsin kielen ääntämyksen mukaisesti, vaikka sana tulee alunperin latinan sanasta modulus, jossa u äännetään lyhyenä. Kielitoimisto ei kuitenkaan suosita kaikissa latinalaisperäisissä sanoissa ruotsalaisen ääntämyksen mukaista kirjoi- tusasua. Tämä ilmeinen epä johdon mukaisuus on saanut minut vertaamaan sanaa moduli muihin samantapaisiin vierasperäisiin sanoihin. Esimerkiksi kameeli ja vaneeri ovat viime vuosisadan kuluessa lyhentyneet kameliksi ja vaneriksi, mutta paneeli kirjoitetaan edelleen pitkällä e:llä (sen vanhempi kirjoitusasu olikin paneili). Vieraskielisillä sanoilla näyttää siis olevan taipumusta lyhentyä. Modu- lin kohdalla lyhyemmän kirjoitusasun puolesta puhuu helppouden lisäksi myös luontevuus; onhan suomen kielessä esimerkiksi sellaiset sanat kuin sopuli, tapuli ja kepuli. Sitä paitsi Tove Janssonin luoma Hemul on suomeksi Hemuli, kuten ohjaajani Igor Herler on huomauttanut. Niinpä olen päätynyt käyttämään lyhyempää kirjoitusasua moduli. Toivottavasti lukija ei anna sen häiritä itseään. 4 PUURAKENTEINEN MODULIKONSTRUKTIVISMI JA TALO THORSBO Juulia Mikkolan diplomityö, jota ohjasi arkkitehti Igor Herler ja valvoi professori Vilhelm Helander TKK:n Arkkitehtiosasto 13. 1. 2003 Lapsuudenkoti 5 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe s. 8 Talo Thorsbon tyylilaji s. 10 Konstruktivismin vanhat merkitykset s. 14 Miesiläisyys konstruktivismin nimityksenä s. 16 Uudet tyylinimitykset: moduli-, kehikko- ja palkkikonstruktivismi s. 18 Konstruktivismin taustaa: 50-luvun lopun ja 60-luvun alun arkkitehtuuri-ilmapiiri Suomessa s. 20 Suomen rakennustaiteen museo s. 24 Ammattilehdet 50-luvulla s. 26 Arkkitehtiosasto s. 28 Konstruktivistien vuosikurssit s. 28 Osaston opetus s. 30 Konstruktivistien työnantajat s.
    [Show full text]
  • Department European and Nordic
    Faculty Institution – Department Faculty of Social Sciences European and Nordic Studies Author Pierce Patrick Cosgrove Title Meanings, Messages, and Histories: An Assessment of Helsinki’s Relationship with Classical Architecture Subject Architectural History, Finnish History, Finnish Architecture, History of Helsinki, Architecture of Helsinki, Classical Architecture Level Month and year Number of pages Master’s Thesis October 2020 105 Abstract This thesis aims to examine and contextualize the histories, meanings, and the messages behind a number of the most significant classical structures in Helsinki, looking in particular at who erected these buildings and why they did so, along with what the planners and architects were trying to emphasize through their architectural design choices. The legacies of these builders and their buildings are also to be analysed. Specifically, this thesis does not aim to answer why Finland has classical architecture, but rather what it means for this young nation to have it, especially so in such significant abundance and considering that a great many of the nation’s most important buildings have been designed in this particular style. Keywords Classical Architecture, History, Helsinki, Classicism, Nationalism, Romanticism, Imperialism, Western Identity, Finnish Architecture Where deposited University of Helsinki Library Additional information Meanings, Messages, and Histories: An Assessment of Helsinki’s Relationship with Classical Architecture Pierce Patrick Cosgrove University of Helsinki Faculty of Social
    [Show full text]
  • Quality Parameters for Renovation Saatsi | Sørensen | Gustafsson
    Quality Parameters for Renovation Saatsi | Sørensen | Gustafsson 1 Pekka Saatsi, Bjørn Reidar Sørensen & Anders Gustafsson Quality Parameters for Renovation Tampere University of Technology. Laboratory of Architecture / Seinäjoki Urban Laboratory 2018 Tampere Graphic design: Pekka Saatsi ISBN 978-952-15-4121-6 NORDIC- RENOVATION- CENTER 2 3 FOREWORD The report has been written in EU Interreg Botnia-At- lantica funded project “Nordic Renovation Centre”, There is no easy way to define the quality of renovati- carried out between 2015–2018. The project aimed at on. It is possible to set numerical threshold values for setting up a joint Nordic portal where the expert kno- ensuring the safe load of roof construction under the wledge of renovation is available for professionals and snow, or there might be regulations for air-condition lay builders as well. The project leader was Novia Uni- and energy-efficiency defined by exact numbers. Ho- versity of Applied Sciences, and the project partners wever, the task becomes difficult when we judge the were Tampere University of Technology, Seinäjoki Uni- quality according to the standards of a human being versity of Applied Sciences, Umeå University, County living in or using that building. In that case, the quality Council of Västerbotten, SP Technical Research Ins- is evaluated holistically based on one’s own unders- titute of Sweden, and The Arctic University of Narvik. tanding and sensory experiences. Now the built envi- The quality criteria forms a part of the results of this ronment takes shape as an integral whole, where its extensive project. different aspects blend in, giving impressions of com- fort and bringing well-being.
    [Show full text]
  • Suomalaista Kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970
    «ML â Ê m êtëm ÿ â ïW ^wl f^«t< J S V ..V . > \ ■ .................. • . I/.■■: i ! i.......1 . ..: . â ^ p s M t a t i M t i n f e p M arja Terttu K napas Soile Tirilä S u o m a l a is t a KIRKKOARKKITEHTUURIA 1917—1970 \ MUSEOVIRASTO t\ MUSEOVIRASTO Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30 Teksti: Marja Terttu Knapas Valokuvaus ja kuvatoimitus: Soile Tirilä Graafinen suunnitteluja taitto: Maikki Rantala, Praxis Oy Toinen tarkistettu painos Paino: Art-Print Oy, Helsinki 2008 isbn 951- 616-150-2 issn 1236-6439 M a ir e M a t t in e n : Esipuhe 5 M a r ja T e r t t u K n a p a s : Kirkkoja viideltä vuosikymmeneltä 7 S ir k k a l iis a J e t s o n e n : Valossa ja hämärässä 13 P e k k a S u h o n e n : Keskustelua kirkkorakennuksista 1900-luvulla 16 I920-LUVUN KIRKOT Aurejärven kirkko, Kuru 24 Maarianhaminan kirkko 26 Säynätsalon kirkko, Jyväskylä 28 Mäntän kirkko 30 Muuramen kirkko 32 Suomenlinnan kirkko, Helsinki 34 Kuusankosken kirkko 36 Jämsän kirkko 38 Taulumäen kirkko, Jyväskylän mlk 40 Töölön kirkko, Helsinki 42 Käpylän kirkko, Helsinki 44 193O-LUVUN KIRKOT Paavalin kirkko, Helsinki 48 Viinikan kirkko, Tampere 50 Pohjaslahden kirkko, Vilppula 52 Olaus Petrin kirkko, Helsinki 54 Noormarkun kirkko 56 Simpeleen kirkko, Rautjärvi 58 Martinkirkko, Turku 60 Uusikirkko, Iisalmi 62 Nummijärven kirkko, Kauhajoki 64 Kosken Tl kirkko 66 Mikael Agricolan kirkko, Helsinki 68 Kulosaaren kirkko, Helsinki 70 Tervakosken kirkko, Janakkala 72 Nakkilan kirkko 74 Kannonkosken kirkko 76 Rajamäen kirkko, Nurmijärvi 78 Kytäjän kirkko, Hyvinkää
    [Show full text]
  • Polkuja Pietilän Maastoon
    ! " # $ % & ' ( ! ) * + ) # , - !"#$%&'( ( . ' ' / !)*+)#,-( + " " - .''/+""- 1 !"#$%&'( !)*+)#,-( .''/+""-( Julkaistu kirjana nimellä “Hikes into Pietilä terrain” 2007 Julkaisijat: Rakennustaiteen seura, Taidehistorian seura Toimitus: Aino Niskanen, Sirkkaliisa Jetsonen, Tommi Lindh Kääntäjät Gareth GriFFiths ja Kristiina Kölhi Ulkoasu: Simo Freese ISBN 978-951-98331-2-5 Copyright: Kirjoittajat ja julkaisijat Ta i t e e n t u t k i j a 4 Tukijat: AlFred Kordelinin säätiö, Opetusministeriö R a k e n n u s t a i t e e n s e u r a Ta i d e h i s t o r i a n s e u r a Kansi: ”Hommage à AlVar Aalto”, Vyöhyke-näyttely 1967 2 3 S i s ä l t ? S u u n n i t t e l i j a 1 1 Osa teksteistä Vain alkukielellä englanniksi, Marja Kuparinen osassa suomenkielinen lyhennelmä Arkkitehtina Vieraassa kulttuurissa 1 9 Vilho Pekkala Insinööri arkkitehtuuria toteuttamassa , + 4 Aino Niskanen Antti Pihkala Esipuhe Särestöniemen hirsitalot K o k e m u s O p e t t a j a 9 + 1 Pauline von Bonsdorff Marianne Lehtimäki Taikurin hattu ja kirVesmiehen kädet: aineen Keskusteluharjoituksia mielikuVitus Pietilöiden arkkitehtuurissa ympäristöllisestä tiedosta 1 1 1 0 4 The Sorcerer`s Hat and the Carpenter´s Hands: Matti K. Mäkinen Material Imagination in Pietilä´s Architecture TähdenVälejä - Learning From Reima Pietilä 2 * Kati Blom 1 1 4 Reima Pietilä (Jorma Mänty) Kiillemoreeni ja tunteet Pure Architecture 2 1 M y y t t i Mica Moraine and Emotions 1 4 * ) 1 Malcolm Quantrill Tore Tallqvist Reima Pietilä: An Alien Presence in his NatiVe Land KaleVan kirkon ajattomat arVot 1 ) 9 Olli-Paavo Koponen K o k e i l i j a Myytti Reima Pietilän arkkitehtuurin suomalaisuudesta ) * Taisto H.
    [Show full text]
  • Call for Papers Open Now! THEME 1. How Can Alvar Aalto's Architecture
    The Alvar Aalto Researchers’ Network is an international collaboration that serves as a channel for discussion and cooperation between people doing research on Alvar Aalto. The network is managed by the Alvar Aalto Academy, which organizes multi- disciplinary, academic seminars in collaboration with various partners. The 4th Alvar Aalto Researchers’ Network Seminar is to be held in Pori, Finland, 27—28 August 2020. The seminar is being arranged by the Alvar Aalto Academy in collabora- tion with the City of Pori. Registration will open on 1 March 2020. Call for Papers open now! The Alvar Aalto Academy invites researchers and practitioners to explore the theme (EVER)GREEN ALVAR AALTO. THEME The theme prompts us to ponder from a variety of perspectives the different aspects of Alvar Aalto’s architectural production, working methods and architectural thinking, and their relevance to the architectural design and culture of the 2020s. The exemplary standards set by Alvar Aalto’s architecture, his contribution to the ide- ologies and values of 20th-century modernism, and the global significance of Aalto’s buildings, town plans and designs — as well as the urgent demand to dramatically di- minish the environmental impact of construction — make it imperative to analyse, ques- tion and redefine architectural sustainability from pragmatic, theoretical, metaphorical, as well as cultural viewpoints. The seminar’s organizers encourage researchers to focus, but not necessarily exclu- sively, on the following three topics: 1. How can Alvar Aalto’s architecture and design be regarded as being sustainable? This topic invites papers that explore the ecological merits/disadvantages, as well as the enduring, or conversely outdated, qualities of Aalto’s architecture.
    [Show full text]
  • Vartola 1.Pdf
    KURITONTA MONIMUOTOISUUTTA – POSTMODERNISMI SUOMALAISESSA ARKKITEHTUURIKESKUSTELUSSA Eklektinen rintama Amerikkalaista Uusklassista Viihdettä Arkkitehtonista muzakia pylväspelleilyä! herännäisyyttä! Populismia Aalto-DD 103/2014 Tunnepohjaista antimodernismia Postmoderni arkkitehtuuri tuo mieleen iloisen värikylläiset Aalto-DD 103/2014 Puolieklektisiä hairahduksia 1980-luvun rakennukset, vanhojen tyylikausien häpeilemät- Uskonpuutteen ja hajaannuksen ilmapiiri tömän jäljittelyn ja suuren yleisön arkkitehtuurimieltymyksiä Palvelee vain kaupallisia tavoitteita kosiskelevan populismin. Arkkitehtuurin postmodernismissa oli TON Perinteen rikkomisperinne kuitenkin kyse huomattavasti syvällisemmästä murroksesta kuin Degeneroituva tyyli rakennusten ulkomuotoa koskevasta muoti-ilmiöstä. Postmo- Joka suhteessa taantumuksellista dernismi muutti peruuttamattomasti käsitystämme ihmisen ja Puhtaita kitsch-aiheita rakennetun ympäristön välisestä suhteesta ja arkkitehtuurin Pitkän paaston jälkeinen bakkanaali taiteellisesta tehtävästä. RI Reaktionaarinen kaaos Arkkitehti Anni Vartolan väitöskirja Kuritonta monimuotoi- Korvikearkkitehtuuria suutta: postmodernismi suomalaisessa arkkitehtuurikeskuste- Mikki Hiiri -leikkiä lussa on uraauurtava tutkimus postmodernismille annetuista Pompöösiä representaatioarkkitehtuuria tulkinnoista, arkkitehtien arvomaailmasta ja postmodernin Pyörii oman napansa ympärillä arkkitehtuuriteorian avulla uudistuvasta nykyarkkitehtuuris- Palatsivallankumous vailla sen syvempää sisältöä ta 1900-luvun loppupuolen Suomessa. Vartola
    [Show full text]