DOCSLIB.ORG

Suomalainen Virsi 2

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Suomalainen Virsi 2 BIS-CD-1349 STEREO D D D Total playing time: 66'22 Suomalainen Virsi 2 1 Jo varhain Herra annoit (Vk 512) 2'21 Toisinto Kuortaneelta, sov. Olli Kortekangas 2 Saavu Jeesus suuri armon tuoja (Vk 357) 3'52 Böömissä 1541, sov. Ilkka Kuusisto 3 Auta oi Jeesus (Vk 385) 6'14 Toisinto Kuortaneelta, sov. Herman Rechberger 4 Maa on niin kaunis (Vk 30) 3'05 Saksassa 1842, sov. Ilkka Kuusisto 5 Oi rakkain Jeesukseni (Vk 63) 5'21 H.L. Hassler 1601, sov. Harri Ahmas 6 Nyt Herran hyvyydestä (Vk 330) 3'00 Toisinto Sortavalasta, sov. Kari Tikka 7 Totuuden Henki (Vk 484) 3'34 Saksassa 1507, sov. Kari Tikka 8 Nyt kulkee halki korpimaan (Vk 498) 2'21 William Mason viim.1797, sov. Kari Tikka 9 Herraa hyvää kiittäkää (Vk 332a+b) 2'48 a) Heinrich Albert 1640/Ruotsissa 1820, b) Suomalainen toisinto, sov. Kari Tikka 2 10 Ystävä sä lapsien (Vk 492) 2'20 Ivar Widéen 1919, sov. Olli Kortekangas 11 Kiitos olkoon Jumalalle (Vk 307) 5'46 Toisinto Savosta /Armas Maasalo, sov. Harri Ahmas 12 Taas kukkasilla kukkulat (Vk 572) 2'50 Toisinto Raumalta, sov. Herman Rechberger 13 Sinun luoksesi, Jeesus (Vk 557) 4'20 Toisinto Pohjanmaalta, sov. Kalevi Aho 14 Mua siipeis suojaan kätke (Vk 552) 3'16 Kansansävelmä Skoonesta, sov. Ilkka Kuusisto 15 Muistan päivää autuasta (Vk 312) 4'07 Suomalainen toisinto, sov. Osmo Vänskä 16 Kiitos nyt Herran (Vk 329) 2'38 Saksassa 1642, sov. Harri Ahmas 17 Oi Herra jos mä matkamies maan (Vk 631a) 5'50 Mikael Nyberg 1920, sov. Jaakko Kuusisto Lahden kaupunginorkesteri (Lahti Symphony Orchestra) Johtaa/conducted by Osmo Vänskä 3 poliisi, joka vartioi voimakeinoin Pax America- Virsi soi 2 naa, amerikkalaista kulttuuri-imperiumia, joka Virsi, suomalaisen kristillisyyden tulkki henkilöityy rocktähti Michael Jacksoniin ja pika- Tärkeänä osana virren viimeaikaista esiinnousua ruokapelle Ronald MacDonaldiin. ovat olleet erilaiset virsilevytykset kansanmuusi- Kotoinen musiikkikulttuuri on alkanut nousta koiden virsilaulannasta jazz- ja rocksovituksiin, yhä enemmän esiin vastavaikutuksena amerikka- koraalidraamasta orkesterisovituksiin. Virsi on laiselle musiikille, joka työntyy kaikkialle. Tämä taipunut eri musiikinlajien kielelle ja mahdollis- suuntaus on vain vahvistunut Euroopan integraa- tanut erilaisia tulkintoja. Samalla virren perusole- tion myötä. Suomalaista elävää musiikkikult- musta on kohdeltu arvostaen; se on säilyttänyt tuuria on löydetty kansanmusiikista (Värttinä, luonteensa suomalaisen kristillisyyden tulkkina. JPP, Tallarit), Seinäjoen tangomarkkinoilta ja Pinnalla oleville ilmiöille löytyy yleensä selit- Suomi-rockista. Myös nostalgia on löytänyt kaiku- tävät syynsä, niin myös virsien tämänhetkiselle pohjaa. Tätä osoittaa kotimaisten elokuvien Kul- suosiolle. Yleistykset ovat aina vaarallisia, mutta kuri ja joutsen sekä Badding saama suosio, uskoakseni virsi on vielä 1990-luvun yleisessä samoin turkulaisen Sointu-levymerkin vanhojen mielipiteessä edustanut ajanmukaisen musiikin iskelmien tulo uudelleen markkinoille. lähes täydellistä vastakohtaa: virsi on koettu van- Yhdistän suomalaisen ”virsibuumin” osaksi hanaikaiseksi, epäkiinnostavaksi, vieraaksi. tätä edellä kuvaamaani laajempaa kehystä. Yksi- Virteen on yhdistynyt mielikuvia yhdenmukai- puolinen monikansallisen musiikin invaasio on suutta edellyttävistä tilanteista, kuten hartauk- nostanut korostetun tarpeen etsiä kansallista mu- sista koulujen saleissa ja kasarmien käytävillä. siikkikulttuuria. Samalla oman identiteetin arvos- Sodanjälkeisen, teollistuvan Suomen nuoriso tus on noussut padoksi kansainvälisten virtausten otti halukkaasti vastaan amerikkalaisen rytmi- tulvalle. Virren suosio perustuu ainakin osaksi musiikin sekä sen korostaman vapauden aatteen tähän, sillä se on suomalaisia syvätasolla yhdis- ja elämäntavan, Coca-colan ja James-farkut. tävä kulttuurin muoto. Nuorten näkökulmasta isien arvot olivat johta- Tarkemmin katsoen virretkään eivät ole puh- neet maailmansotaan, Hiroshimaan ja taasti ”aitosuomalaisia”. Elävää kulttuuria ei Auschwitziin. Rock merkitsi kapinaa. Maalta synny suljetussa kapselissa, vaan se edellyttää muuttava nuoriso täytti arvotyhjiön populaari- vuorovaikutusta, vuoropuhelua, avoimuutta uu- kulttuurilla, jossa virrellä ei ollut juuri sijaa. delle ja sen muokkaamista omaan kontekstiin Jälkiteollisen ajan taitteessa on viimeistään sopivaksi. Tämä koskee erityisesti virttä, kirkon selvää, että myös Rock-sukupolvi on saanut musiikkia, sillä kirkko on perusolemukseltaan aikaan globaaleja ongelmia, kuten kehitysmaiden maailmanlaaja. Kaikki kirkon hengelliset ja kult- köyhyys, ilmastonmuutos, AIDS. Vapauden tuuriset aarteet ovat koko kirkon yhteisiä. Niinpä valtakunta USA on yhä enemmän maailman- suomalaisten kansantoisintojen pohjalla kuuluvat 4 saksalaiset tai ranskalaiset koraalit. Kansantoisinnot lähenevät kansanmusiikkia. Samalla tavoin Toivo Kuulan käyttämä kan- Toisintojen juuret ovat kuitenkin yleiseurooppa- sansävelmä, Lampaanpolska on yhteiseurooppa- laisia. Kirkon yhteiset virsimelodiat ovat taipu- laista omaisuutta. Lampaanpolskan taustalla soi neet suomalaisten sävelmaun mukaiseen asuun nimittäin ”La Follia”, teema Iberian niemimaalta. samaan tapaan kuin 1700-luvun herrasväen asut La Follia on kulkeutunut pyhiinvaeltajien ja kaup- on muokattu pitäjissä kansallispuvuiksi. Kansan- piaiden mukana etelästä pohjoiseen, Espanjan toisinnoissa yleisenä piirteenä on pitkien aika- Sant Jaco de Compostellasta Hämeen Renkoon ja arvojen pilkkominen rytmisesti elävämpään Hattulaan sekä Pohjanmaalle. Euroopan eteläi- asuun ja joidenkin intervallien rakentaminen seen kärkeen La Follia on rantautunut mahdolli- uudelleen kansanmusiikissa käytettyjen sävelkul- sesti conquistadorien mukana uudelta mantereelta. kujen mukaan. Kansanmusiikille tunnusomaiset Suomeen ulottuneet amerikkalaiset musiikki- sävelkulut ja sävellajit ovat puolestaan varhai- virtaukset eivät siis alkaneetkaan vasta elokuva- sempaa lainaa keskiajan kirkkolaulusta, joka on sävelistä ja Elvis Presleystä. Kansallinen osoit- soinut Suomessakin 1000-luvulta alkaen. tautuukin usein kansainväliseksi, se on vain osattu Niinpä tutkija Ilkka Taitto kuulee Unto Mo- mukauttaa omaan kulttuuriseen kontekstiin. nosen Satumaa -tangon taustalla gregoriaanisen Lahden kaupunginorkesterin toinen virsisovi- Kyrie (Herra armahda) -sävelmän. Suomalaisia tusten kokoelma sisältää 17 virttä. Virsikirjan koskettava musiikki rakentuukin usein kansan- suosituimmat virret eivät tyhjenny edes kahden sävelmien piirteille ja tätä kautta varhaiseen levyn valikoimaan. Tästä huolimatta oheiselle kirkkolauluun. LKO:n levylle on valikoitunut merkittävä osa Toinen näkökulma oheisen levyn virsiin on niistä virsistä, joiden osaaminen kuuluu suoma- niiden tyypillinen käyttötilanne. Virsien kautta laisen kansalaistaitoihin, kuten Maa on niin kau- avautuu muistojen matka elämänkaarta taakse- nis (30), Totuuden Henki, johda sinä meitä (484), päin tilanteisiin, joissa samat virret ovat tulkin- Ystävä sä lapsien (492) sekä Oi Herra, jos mä neet uskoa elämän taitekohdissa. Oheisen levyn matkamies maan (631). virsistä eräät ovat olleet tavallisia koulun aamu- Oheisen levyn virsistä lähes kolmannes on hartauksissa kuten pääsiäisvirsi Oi rakkain Jee- kansantoisintoja, Savosta (307, 312, 332b), Kuor- sukseni (63), kiitosvirsi Herraa hyvää kiittäkää taneelta (385, 512), Raumalta (572), ja Pohjan- (332). malta (557). Juuri kansantoisinnoissa kuuluu Toiset virret palauttavat mieleen ilon lapsen suomalainen virsilaulu aidoimillaan. Niissä kuu- syntymästä ja kastejuhlasta kuten Tuomme luokse luu veisaajien kokemus työstä ja raskaista elä- Jeesuksen (218 = 332), Ystävä sä lapsien (492) mänkohtaloista, yhteys luontoon, maisemaan ja tai Nyt kulkee halki korpimaan (498). Valkopu- menneisiin polviin sekä kiitollisuus selviytymi- kuiset rippilapset ovat veisanneet ensiehtoolli- sestä ja uskoa luovasta yhteydestä. selle käydessään Jo varhain Herra annoit, meill’ 5 osan iäisen (512) ja nuorten leirien iltahartauk- sissa Mua siipeis suojaan kätke (552). Finska psalmer 2 Hautajaiset ja valkea arkku katafalkilla puo- Psalmerna som ett uttryck för den finska lestaan palautuvat mieleen virren Oi Herra jos religiositeten mä matkamies maan (631) kautta. Myös joulu- En viktig orsak till den senaste tidens nyvak- virrellä Maa on niin kaunis (30) on useita käyttö- nande intresse för de gamla psalmerna har varit yhteyksiä, nykyisin useasti myös hautajaisissa. olika slag av psalminspelningar. Psalmerna har Lahden kaupunginorkesterin ensimmäisen kommit ut i folkmusikaliska sångversioner, i virsilevyn (BIS-CD-1149; 2001) myynti ylitti jazz- och rockversioner, som koraldramer och i lyhyessä ajassa kultalevyn rajan. Tämä on osoi- form av orkesterinspelningar. Men även om psal- tus virren voimasta. Tarvitaan yhdistäviä koke- merna har anpassats till varierande musikaliska muksia, jotain johon suomalaiset voivat yhtyä. smakriktningar och arrangemang har det funnits Virrellä on kyky koota yhteen. Jo veisuutilanne ett gemensamt drag: respekten för psalmens on vahvasti yhteisöllinen. Sen huomaa erityisesti grundkaraktär som uttryck för det finska folkets seuroissa tai urkujen vaietessa jumalanpalveluk- religiositet har bevarats. sessa hiljaisella viikolla. Oma ääni sulautuu Detta nyvaknade intresse för våra psalmer yhteiseen lauluun, saa voimaa ja liittyy virren har en förklaring. Man skulle kunna påstå att muuttumattomaan sanomaan. psalmen länge representerat den fullständiga Lahden Ristinkirkossa vietettiin syksyllä motpolen till dagens musik. Psalmen har upp- 2001 Vanhan virsikirjan 300-vuotisjuhlajumalan- levts som föråldrad, främmande och otymplig.
Load more

Recommended publications
  • This Is a Self-Archived Version of an Original Article. This Version May Differ from the Original in Pagination and Typographic Details
    This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: European History as a Nationalist and Post-Nationalist Project Year: 2020 Version: Published version Copyright: © Max Weber Stiftungen, 2020 Rights: In Copyright Rights url: http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en Please cite the original version: Ihalainen, P. (2020). European History as a Nationalist and Post-Nationalist Project. In S. Levsen, & J. Req (Eds.), Why Europe, Which Europe? A Debate on Contemporary European History as a Field of Research (15.11.2020). Max Weber Stiftungen. EuropeDebate. https://europedebate.hypotheses.org/353 Ihalainen, Pasi (2020). European History as a Nationalist and Post-Nationalist Project. In Levsen, Sonja; Req, Jörg (Eds.) Why Europe, Which Europe? A Debate on Contemporary European History as a Field of Research, EuropeDebate. Bonn: Max Weber Stiftungen 15.11.2020. https://europedebate.hypotheses.org/353 15/11/2020 BY EUROPEDEBATE European History as a Nationalist and Post- Nationalist Project Pasi Ihalainen European history in Finland Finland is rather exceptional in that, for decades, history students in major universities were allowed to choose between the disciplines of Finnish (national) and General (European/World) History as their major or in some cases Cultural, Economic, Intellectual, Political or Social History instead. Such a selection has been removed recently with the integration of the master’s programmes of Finnish and General History in most universities. It is hoped that this integration will lead to an increased internationalisation and Europeanisation of all academic history teaching and research, supporting the development of comparative, transnational and global perspectives.
    [Show full text]
  • Detlev Pleiss
    Detlev Pleiss BODENSTÄNDIGE BEVÖLKERUNG UND FREMDES KRIEGSVOLK BEVÖLKERUNG UND FREMDES KRIEGSVOLK | 2017 Detlev | BODENSTÄNDIGE Pleiss - FINNEN IN DEUTSCHEN QUARTIEREN Detlev Pleiss 1630-1650 - Die Resultate dieser Untersuchung widersprechen der Annahme, dass die Bevölkerung im Dreissig- jährigen Krieg keine Unterschiede zwischen den BODENSTÄNDIGE BEVÖLKERUNG UND einquartierten Truppen und einzelnen Quartiergäs- ten wahrnahm oder sich für solche Unterschiede FREMDES KRIEGSVOLK nicht interessierte. Es erwies sich, dass finnische Soldaten in der Regel weniger Kosten und Be- - FINNEN IN DEUTSCHEN QUARTIEREN 1630-1650 - schwerden verursachten als andere Truppen. Diese Beobachtung ließ sich für kleinere Einheiten (Salvaguarden, Konvoyschützer) ebenso wie für größere (Kompanien, Schwadronen, Regimenter) in 22 vergleichbaren Fällen im Detail belegen. Als Nebenresultat der umfangreichen Archivforschun- gen ergibt sich Korrekturbedarf bei einigen bisher allgemein akzeptierten Zahlen, die 1. die Gesamt- stärke der schwedischen Streitkräfte, 2. die Zahl der Kriegsteilnehmer aus Finnland und 3. die Zahl der Heimkehrer und sonstigen überlebenden Soldaten betreffen. 9 789521 234958 ISBN 978-952-12-3495-8 Pärm bild: ”Seltzames Gespräch/ So in dem Königl. Schwedischen Lager zwey frembde Nationen/ als ein Lapländer mit einem Newen ankom- menden Irrländer/ von dem itzigen Zustand und Kriegswesen gehalten.” (Flugblatt 1632) BODENSTÄNDIGE BEVÖLKERUNG UND FREMDES KRIEGSVOLK BODENSTÄNDIGE BEVÖLKERUNG UND FREMDES KRIEGSVOLK - FINNEN IN DEUTSCHEN QUARTIEREN 1630-1650 - Detlev Pleiss ISBN 978-952-12-3495-8 (tryckta utgåvan) ISBN 978-952-12-3496-5 (digitala utgåvan) Painosalama Oy – Åbo 2017 VORWORT Das Thema 'Schweden - Finnen - Deutsche: Kontakte durch Krieg' trat im Winter 1981/82 spielerisch in der Form eines Theaterstücks ('Huvudämne') an Ålands Folkhögskola in mein Leben. Damals hatte ich nicht die Absicht, mich 30 Jahre damit zu beschäftigen, und schon gar nicht, eine Doktorarbeit darüber zu schreiben.
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • S V E N S K a L I T T E R a T U R S Ä L L S K a P E T I N F O R M E R
    SVENSKA LITTERATUR SÄLLSKAPET INFORMERAR Innehåll Håkan Andersson: Mot en fördjupad bild av J. L. Runeberg. Svenska litteratursällskapet inför Runebergjubileet 2004 ....... 1 Föreläsningar, seminarier, utställningar och böcker. Svenska litteratursällskapet i Finland firar Runeberg 2004.................... 3 Sari Hilska: Flera hundra Runebergevenemang. Ett nationellt jubileum på två språk ................................................................... 5 Yrsa Lindqvist: Siden, sammet, trasa, lump ... Folkkultursarkivet insamling om förhållandet till kläder ........................................ 7 Carola Ekrem: Barnavård och barnuppfostran. Folkkultursarkivets pristävling nr 44 ............................................................................ 25 Meta Sahlström: Samarbetsprojektet Österbottniskt 1900-tal ........ 30 Bettina Wulff: Bokmässornas poetik ................................................. 34 Heliga Birgitta 700 år.......................................................................... 40 Anna Perälä: Zachris Topelius böcker i värdefull donation .......... 41 Ingalill Ihrcke-Åberg: Webbplatsen – ett visitkort ............................ 44 Nya böcker ........................................................................................... 46 Svenska litteratursällskapets väggkalender 2004 .......................... 55 Föreläsningsserie våren 2004 ............................................................ 56 Medverkande i detta nummer .......................................................... 57 Omslagsbild:
    [Show full text]
  • HL:N Vapaasti Tykitettävät Laulut V. 2011
    HL:n vapaasti tykitettävät laulut v. 2011 (olettaen, että tuntemattomat ovat oikeasti tuntemattomia… Jos joku tietää paremmin, ilmoittakoot: hsm(at)hsmry.fi) 1 Pyhä, pyhä, pyhä san. Reginald Heber (k. 1826) suom. Mikael Nyberg (k. 1940) 4 Jumala ompi linnamme san. Martti Luther (k. 1546) suom. Jacobus Petri Finno (Jaakko Suomalainen) (k. 1588) 5 Herralle kiitos ainiaan san. Thomas Ken (k. 1711) suom. tuntematon 7 Armo Jumalan san, Jens Nicolai Ludvig Schjörring (k. 1900) suom. tuntematon 9 Laula Herran rakkaudesta san. Samuel Trevor Francis (k. 19259 suom. tuntematon 10 Laula minulle uudestaan san. Philip Paul Bliss (k. 1876) suom. tuntematon 11 Uskomme Jumalaan san. Saksalainen suom. Julius Leopold Fredrik Krohn (k. 1888) 12 Min lupaapi Herra san. S. C. Kirk (k. 1900-luvulla) suom. tuntematon 13 Suuri Jumala, sinussa san. Josepha Gulseth (k. ?) suom. tuntematon 14 Oi Herra suuri san. Carl Gustaf Boberg (k. 1940) suom. tuntematon 15 Oi Jeesus, sanas ääreen san. Anna Helena Ölander (k. 1939) suom. Tekla Renfors, os. Mömmö (k. 1912) 17 Minä tyydyn Jumalaan san. Benjamin Schmolock (k. 1700-luvulla) suom. tuntematon 18 On Herra suuri san. Anton Valtavuo (k. 1931) 22 Suuri Luoja, kiittäen san. Ignaz Franz (k. 1790) suom. Aina G. Johansson (k. 1932) 24 Tää sana varma san. Joël Blomqvist (k. 1930) suom. tuntematon 26 En etsi valtaa loistoa san. Sakari Topelius (k. 1898) suom. tuntematon 28 Joulu, joulu tullut on san. Olli Vuorinen (k. 1917) 29 Enkeli taivaan san. Martti Luther suom. Hemminki Maskulainen, uud. Julius Krohn (k. 1888) 31 Kun joulu valkeneepi san. Abel Burckhart (k. 1800-luvulla) suom. tuntematon 32 Juhla on rauhainen san.
    [Show full text]
  • The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland
    Nordic Journal of African Studies 1(2): 82–93 (1992) The Role of the Kalevala in Finnish Culture and Politics URPO VENTO Finnish Literature Society, Finland The question has frequently been asked: would Finland exist as a nation state without Lönnrot's Kalevala? There is no need to answer this, but perhaps we may assume that sooner or later someone would have written the books which would have formed the necessary building material for the national identity of the Finns. During the mid 1980s, when the 150th anniversary of the Kalevala was being celebrated in Finland, several international seminars were held and thousands of pages of research and articles were published. At that time some studies appeared in which the birth of the nation state was examined from a pan-European perspective. SMALL NATION STATES "The nation state - an independent political unit whose people share a common language and believe they have a common cultural heritage - is essentially a nineteenth-century invention, based on eighteenth-century philosophy, and which became a reality for the most part in either the late nineteenth or early twentieth century. The circumstances in which this process took place were for the most part marked by the decline of great empires whose centralised sources of power and antiquated methods of administrations prevented an effective response to economic and social change, and better education, with all the aspirations for freedom of thought and political action that accompany such changes." Thus said Professor Michael Branch (University of London) at a conference on the literatures of the Uralic peoples held in Finland in the summer of 1991.
    [Show full text]
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Julkaisut 1834–2008
    SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN JULKAISut 1834–2008 Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää Johdanto Kai Häggman Suomalaisen Kirjallisuuden Seura • Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1209, Tieto ISBN 978-952-222-066-0 ISSN 0355-1768 www.finlit.fi Taitto Kari Hyötyläinen Painotyö Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2009 Sisällys Kai Häggman Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat 6 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008 Luettelon käyttäjälle 20 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 22 Suomi 102 Kalevalaseuran vuosikirja 137 Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 139 Studia Fennica 142 Tietolipas 151 Ylioppilasaineita 162 Kansanelämän kuvauksia 164 Kotiseudun murrekirjoja 168 Folklore 169 Totta ja tarua 172 Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita 174 Sarjojen ulkopuolella ilmestyneet teokset 177 AV-aineisto 189 Suomen Historiallisen Seuran sarjat Historiallinen Arkisto 192 Historiallisia Tutkimuksia 194 Studia Historica 197 Bibliotheca Historica 198 Studia Biographica 203 Tekijähakemisto 205 Teoshakemisto 235 Kai Häggman KIRKKAAMPI KIELI JA SELKEÄMMÄT KUVAT 175 vuotta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannustoimintaa Kustannusalan erityispiirre on pitkäikäisyys. Eurooppalaiset kirja-alan yritykset esittelevät ylpeinä perinteitään ja myös pohjoismaiden suurimpien kustanta- moiden juuret ulottuvat lähes poikkeuksetta 1800-luvulle. Lääkäripiireissä pit- kän iän salaisuutena pidetään idealistista elämänasennetta ja useimmat menes- tyneet
    [Show full text]
  • Religious’ Cognition: the Eliadean Notion of the Sacred in the Light of the Legacy of Uno Harva1
    Rethinking ‘Religious’ Cognition: The Eliadean Notion of the Sacred in the Light of the Legacy of Uno Harva1 VEIKKO ANTTONEN University of Turku Abstract The article discusses methodological similarities and differences be- tween Uno Harva and Mircea Eliade, with the objective of reassessing the value of their comparativist programs for the study of religion in general and of ‘religious’ cognition in particular. The Finnish scholar Uno Holmberg-Harva (1882–1949) was a predecessor to Eliade as a scholar of Asian and European religious history. During the first three decades of the twentieth century, when the academic study of religion was still maturing in Europe, Harva expanded considerably the field of the ethnological study of religion with his religio-phe- nomenological monographs Der Baum des Lebens (1922), Finno-Ugric, Siberian Mythology (1927) and Die Religiösen Vorstellungen der Altaischen Völker (1938). Harva was a towering figure in Finnish scholarship. Originally a Protestant theologian and Lutheran minister, he resigned from his ecclesiastical position to become a historian of religion, field ethnographer, ethnosociologist and folklorist under the tutelage of Edward Westermarck and Kaarle Krohn. Harva’s influence on the work of Eliade has been almost entirely ignored by historiographers of Religious Studies. Keywords: Mircea Eliade, Uno Harva, Asian cosmology, the sacred, methodology, cognitive theory Closing the Eliadean Era Religious studies has been in the process of closing the Eliadean era for more than three decades. Scholarly development within the field makes the reason look obvious: Eliade’s methodology, in which the identity discourse of the discipline – at least in the United States – was anchored, does not belong to science and scholarship in a sense that would grant Religious 1 This article is based on a paper presented at the panel ‘Eliade and His Legacy/Eliade et son héritage’ at the annual EASR conference, ‘Religious History of Europe and Asia’, Bucharest, 20–23 September 2006.
    [Show full text]
  • Toimetav Õpetaja
    TOIMETAV ÕPETAJA Peeter Olesk Järgnevat võib võtta ka kui jutustust põhimõttel “asümptootiline narratiiv”. Narratiivil on mitu tähendust, millest siia on valitud järgmine: asjade ja sündmuste ning inimeste kirjeldus olulisemate episoodide kaupa selle järgi, missugused seosed tekivad nende suhtes kirjeldajal. See ei tähenda, nagu oleks selline narratiiv läbinisti isiklik. Ta on objektiveeriv ja objektiveeritav sedamööda, kuidas lugeja hakkab kirjeldaja käitumist taipama. Asümptootiline on selline narratiiv, mis püüab jõuda ainele võimalikult lähedale, sellega kokku siiski langemata. Geo- meetrias on asümptootiline näiteks Descartes’i (1596–1650) leht (Feuille de Descartes), kolmandat järku joon, teatud kuupvõrrandi graafik. Niisugune on secco-tehnikas meie korteri esikus, teosta- jaks 2003. aastal Toomas Kanter (1951). Kirjanduses leiab mi- dagi selletaolist Friedebert Tuglaselt (1886–1971), kelle novelli- kogu Unelmate maa: Tõe ja kujutluse päevik (1942) alustab kat- ketetsükkel “Kujutluspäevikust” (1936–1939, 1941). Selle esi- mene osa kirjeldab rongi, mis kihutab vikerkaare alla, sinna ometi jõudmata. Selline motiiv ei pruugi olla tingimata traagiline ega isegi elee- giline nagu Ernst Ennol (1875–1934) luuletuses “Rändaja õhtu- laul” (1910). Ta võib olla ka irooniline nagu Aleksander Suu- mani (1927–2003) pealkirjata luuletuses aastast 1963, mille vii- mane värss ütleb väga aforistlikult: “ja minek on lõpmatu eemal- dumine”. Ta võib olla koguni pööraselt pillerkaaritav nagu Artur Alliksaarel (1923–1966) tsüklis “Tikutõmbeid kottpimedas gale- riis”, mille keskel algab üks osa värsiga “Olen meri, millel puudub Lugu on kirjutatud ajakirja Akadeemia 200. numbri ilmumise puhul. 2557 Toimetav õpetaja Peeter Olesk äär”. Igal juhul nimetaksin ma vormildasa asümptootilise narra- oma kodus raamaturiiuli ees.2 Menning polnud vaid Lui Oleski tiivi näitena esseed kui katset öelda tundmused tõest välja, olemata eakaaslane, ta oli ka perekonnasõber.
    [Show full text]
  • Soldier, Structure and the Other
    CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk Provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO- TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila Dissertation in Cultural Anthropology, University of Helsinki, Finland, 2001 1 ISSN 1458-3186 ISBN (nid.) 952-10-0104-6 ISBN (pdf) 952-10-105-4 Teuvo Laitila 2 ABSTRACT SOLDIER, STRUCTURE AND THE OTHER:SOCIAL RELATIONS AND CULTURAL CATEGORISATION IN THE MEMOIRS OF FINNISH GUARDSMEN TAKING PART IN THE RUSSO-TURKISH WAR, 1877-1878 Teuvo Laitila University of Helsinki, Finland I examine the influence of Finnish tradition (public memory) about the ’correct’ behaviour in war and relative to the other or not-us on the ways the Finnish guardsmen described their experiences in the Russo-Turkish war, 1877-1878. Further, I analyse how the men’s peacetime identity was transformed into a wartime military one due to their battle experiences and encounters with the other (the enemy, the Balkans and its civilian population) and how public memory both shaped this process and was reinterpreted during it. Methodologically I combine Victor Turner’s study of rituals as processes with Maurice Halbwachs’s sociologial insights about what he termed mémoire collective and what I have called public memory, and Eric Dardel’s geographical view about the meaning of space in remembering. My sources are the written recollections of the Finnish guardsmen, both volunteers and professionals. I have broken each recollection (nine together) down into themes (military ideals, views of the enemy, battle, the civilians or Bulgarians, etc.) and analysed them separately, letting every author tell his story about each thema.
    [Show full text]
  • Anssi Halmesvirta the British Conception of the Finnish
    Anssi Halmesvirta The British conception of the Finnish 'race', nation and culture, 1760-1918 Societas Historica Finlandiae Suomen Historiallinen Seura Finska Historiska Samfundet Studia Historica 34 Anssi Häme svida The British conception of the Finnish 'race', nation and culture, 1760 1918 SHS / Helsinki / 1990 Cover by Rauno Endén "The Bombardment of Sveaborg" (9-10 of August, 1855). A drawing by J. W. Carmichael, artist from the Illustrated London News ISSN 0081-6493 ISBN 951-8915-28-8 GUMMERUS KIRJAPAINO OY JYVÄSKYLÄ 1990 Contents PREFACE 7 INTRODUCTION 8 1. THE EIGHTEENTH-CENTURY IMAGE OF THE FINN 29 1.1. Some precedents 29 1.2. The naturalists' view 36 1.3. The historians' view 43 1.4. Travel accounts 53 2. ON THE NORTH-EASTERN FRONTIER OF CIVILIZATION: THE EVOLUTION OF THE FINNS 81 2.1. The science of race 81 2.2. The place of the Finn in British pre-evolutionary anthropology, 1820-1855 88 2.3. Philology, ethnology and politics: the evolution of Finnish 111 2.4. The political and cultural status of Finland, 1809-1856: British perceptions 130 2.5. Agitation, war and aftermath 150 3. ARYANS OR MONGOLS? — BRITISH THEORIES OF FINNISH ORIGINS 167 4. THE FINNS, THEIR KALEVALA AND THEIR CULTURE.. 191 5. COMPARATIVE POLITICS AND BRITISH PERCEPTIONS OF THE PROGRESS OF THE FINNS, 1860-1899 209 5 6. BRITISH RESPONSES TO THE FINNISH-RUSSIAN CONSTITUTIONAL CONTENTION, 1899-1918 239 6.1. Immediate reactions 239 6.2. The Finnish question: variations on a Liberal theme 253 6.2.1. The constitutionalist argument 253 6.2.2. A compromise 266 6.2.3.
    [Show full text]
  • Som Folklorist Ämneshistoria
    Carl Wilhelm von Sydow von Wilhelm Carl Etnologer och antropologer studerar människan som kultur­ varelse i gången tid och nutid. Själva träder de vanligen tillbaka och fokuserar helt på »de andra». Men sedan humanistisk forskning mer och mer presenteras som ett samtal eller en be­ rättelse med olika parter måste ljuset också falla på forskarna själva. Biografisk forskning har glädjande nog på nytt fått in­ tresse inte bara bland allmänheten utan också i forskarvärlden. I denna bok gör författaren en ingående analys av folkmin­ nesforskningens grundare i Sverige Carl Wilhelm von Sydow (1878–1952). Vi får möta en fascinerande personlighet och följa hans kamp för sitt ämne i olika nätverk med såväl vänner som motståndare. Hans livsöde är nära sammanflätat med hans forskning. Boken är därför på en gång en biografi och ett stycke folklorist som ämneshistoria. Nils­Arvid Bringéus var under åren 1967–1991 innehavare av lärostolen i etnologi, särskilt europeisk, vid Lunds universitet. Boken avslutas med ett kåseri av Max von Sydow om sin far hållet i Lund 1988 och med en bibliografi av Jan­Öjvind Swahn, en av von Sydows sista lärjungar. Nils-ArvidBringéus Carl Wilhelm Kungl. Gustav Adolfs Akademien för svensk folkkultur von Sydow Distribution: Swedish Science Press som folklorist Box 118 se­751 04 Uppsala issn 0065­0897 Nils-Arvid Bringéus E­post: [email protected] isbn1 9 ­85352­65­9 ACTA ACADEMIAE REGIAE GUSTAVI ADOLPHI 94 Sydow_inlaga.indd 1 06-12-01 11.49.52 Sydow_inlaga.indd 2 06-12-01 11.49.52 ACTA ACADEMIAE REGIAE GUSTAVI ADOLPHI XCIV Nils-Arvid Bringéus Carl Wilhelm von Sydow som folklorist UPPSALA 2006 Kungl.
    [Show full text]