BIS-CD-1349 STEREO D D D Total playing time: 66'22 Suomalainen Virsi 2

1 Jo varhain Herra annoit (Vk 512) 2'21 Toisinto Kuortaneelta, sov. Olli Kortekangas

2 Saavu Jeesus suuri armon tuoja (Vk 357) 3'52 Böömissä 1541, sov. Ilkka Kuusisto

3 Auta oi Jeesus (Vk 385) 6'14 Toisinto Kuortaneelta, sov. Herman Rechberger

4 Maa on niin kaunis (Vk 30) 3'05 Saksassa 1842, sov. Ilkka Kuusisto

5 Oi rakkain Jeesukseni (Vk 63) 5'21 H.L. Hassler 1601, sov. Harri Ahmas

6 Nyt Herran hyvyydestä (Vk 330) 3'00 Toisinto Sortavalasta, sov. Kari Tikka

7 Totuuden Henki (Vk 484) 3'34 Saksassa 1507, sov. Kari Tikka

8 Nyt kulkee halki korpimaan (Vk 498) 2'21 William Mason viim.1797, sov. Kari Tikka

9 Herraa hyvää kiittäkää (Vk 332a+b) 2'48 a) Heinrich Albert 1640/Ruotsissa 1820, b) Suomalainen toisinto, sov. Kari Tikka

2 10 Ystävä sä lapsien (Vk 492) 2'20 Ivar Widéen 1919, sov. Olli Kortekangas

11 Kiitos olkoon Jumalalle (Vk 307) 5'46 Toisinto Savosta /Armas Maasalo, sov. Harri Ahmas

12 Taas kukkasilla kukkulat (Vk 572) 2'50 Toisinto Raumalta, sov. Herman Rechberger

13 Sinun luoksesi, Jeesus (Vk 557) 4'20 Toisinto Pohjanmaalta, sov. Kalevi Aho

14 Mua siipeis suojaan kätke (Vk 552) 3'16 Kansansävelmä Skoonesta, sov. Ilkka Kuusisto

15 Muistan päivää autuasta (Vk 312) 4'07 Suomalainen toisinto, sov. Osmo Vänskä

16 Kiitos nyt Herran (Vk 329) 2'38 Saksassa 1642, sov. Harri Ahmas

17 Oi Herra jos mä matkamies maan (Vk 631a) 5'50 Mikael Nyberg 1920, sov. Jaakko Kuusisto

Lahden kaupunginorkesteri (Lahti Symphony Orchestra) Johtaa/conducted by Osmo Vänskä

3 poliisi, joka vartioi voimakeinoin Pax America- Virsi soi 2 naa, amerikkalaista kulttuuri-imperiumia, joka Virsi, suomalaisen kristillisyyden tulkki henkilöityy rocktähti Michael Jacksoniin ja pika- Tärkeänä osana virren viimeaikaista esiinnousua ruokapelle Ronald MacDonaldiin. ovat olleet erilaiset virsilevytykset kansanmuusi- Kotoinen musiikkikulttuuri on alkanut nousta koiden virsilaulannasta jazz- ja rocksovituksiin, yhä enemmän esiin vastavaikutuksena amerikka- koraalidraamasta orkesterisovituksiin. Virsi on laiselle musiikille, joka työntyy kaikkialle. Tämä taipunut eri musiikinlajien kielelle ja mahdollis- suuntaus on vain vahvistunut Euroopan integraa- tanut erilaisia tulkintoja. Samalla virren perusole- tion myötä. Suomalaista elävää musiikkikult- musta on kohdeltu arvostaen; se on säilyttänyt tuuria on löydetty kansanmusiikista (Värttinä, luonteensa suomalaisen kristillisyyden tulkkina. JPP, Tallarit), Seinäjoen tangomarkkinoilta ja Pinnalla oleville ilmiöille löytyy yleensä selit- Suomi-rockista. Myös nostalgia on löytänyt kaiku- tävät syynsä, niin myös virsien tämänhetkiselle pohjaa. Tätä osoittaa kotimaisten elokuvien Kul- suosiolle. Yleistykset ovat aina vaarallisia, mutta kuri ja joutsen sekä Badding saama suosio, uskoakseni virsi on vielä 1990-luvun yleisessä samoin turkulaisen Sointu-levymerkin vanhojen mielipiteessä edustanut ajanmukaisen musiikin iskelmien tulo uudelleen markkinoille. lähes täydellistä vastakohtaa: virsi on koettu van- Yhdistän suomalaisen ”virsibuumin” osaksi hanaikaiseksi, epäkiinnostavaksi, vieraaksi. tätä edellä kuvaamaani laajempaa kehystä. Yksi- Virteen on yhdistynyt mielikuvia yhdenmukai- puolinen monikansallisen musiikin invaasio on suutta edellyttävistä tilanteista, kuten hartauk- nostanut korostetun tarpeen etsiä kansallista mu- sista koulujen saleissa ja kasarmien käytävillä. siikkikulttuuria. Samalla oman identiteetin arvos- Sodanjälkeisen, teollistuvan Suomen nuoriso tus on noussut padoksi kansainvälisten virtausten otti halukkaasti vastaan amerikkalaisen rytmi- tulvalle. Virren suosio perustuu ainakin osaksi musiikin sekä sen korostaman vapauden aatteen tähän, sillä se on suomalaisia syvätasolla yhdis- ja elämäntavan, Coca-colan ja James-farkut. tävä kulttuurin muoto. Nuorten näkökulmasta isien arvot olivat johta- Tarkemmin katsoen virretkään eivät ole puh- neet maailmansotaan, Hiroshimaan ja taasti ”aitosuomalaisia”. Elävää kulttuuria ei Auschwitziin. Rock merkitsi kapinaa. Maalta synny suljetussa kapselissa, vaan se edellyttää muuttava nuoriso täytti arvotyhjiön populaari- vuorovaikutusta, vuoropuhelua, avoimuutta uu- kulttuurilla, jossa virrellä ei ollut juuri sijaa. delle ja sen muokkaamista omaan kontekstiin Jälkiteollisen ajan taitteessa on viimeistään sopivaksi. Tämä koskee erityisesti virttä, kirkon selvää, että myös Rock-sukupolvi on saanut musiikkia, sillä kirkko on perusolemukseltaan aikaan globaaleja ongelmia, kuten kehitysmaiden maailmanlaaja. Kaikki kirkon hengelliset ja kult- köyhyys, ilmastonmuutos, AIDS. Vapauden tuuriset aarteet ovat koko kirkon yhteisiä. Niinpä valtakunta USA on yhä enemmän maailman- suomalaisten kansantoisintojen pohjalla kuuluvat 4 saksalaiset tai ranskalaiset koraalit. Kansantoisinnot lähenevät kansanmusiikkia. Samalla tavoin Toivo Kuulan käyttämä kan- Toisintojen juuret ovat kuitenkin yleiseurooppa- sansävelmä, Lampaanpolska on yhteiseurooppa- laisia. Kirkon yhteiset virsimelodiat ovat taipu- laista omaisuutta. Lampaanpolskan taustalla soi neet suomalaisten sävelmaun mukaiseen asuun nimittäin ”La Follia”, teema Iberian niemimaalta. samaan tapaan kuin 1700-luvun herrasväen asut La Follia on kulkeutunut pyhiinvaeltajien ja kaup- on muokattu pitäjissä kansallispuvuiksi. Kansan- piaiden mukana etelästä pohjoiseen, Espanjan toisinnoissa yleisenä piirteenä on pitkien aika- Sant Jaco de Compostellasta Hämeen Renkoon ja arvojen pilkkominen rytmisesti elävämpään Hattulaan sekä Pohjanmaalle. Euroopan eteläi- asuun ja joidenkin intervallien rakentaminen seen kärkeen La Follia on rantautunut mahdolli- uudelleen kansanmusiikissa käytettyjen sävelkul- sesti conquistadorien mukana uudelta mantereelta. kujen mukaan. Kansanmusiikille tunnusomaiset Suomeen ulottuneet amerikkalaiset musiikki- sävelkulut ja sävellajit ovat puolestaan varhai- virtaukset eivät siis alkaneetkaan vasta elokuva- sempaa lainaa keskiajan kirkkolaulusta, joka on sävelistä ja Elvis Presleystä. Kansallinen osoit- soinut Suomessakin 1000-luvulta alkaen. tautuukin usein kansainväliseksi, se on vain osattu Niinpä tutkija Ilkka Taitto kuulee Unto Mo- mukauttaa omaan kulttuuriseen kontekstiin. nosen Satumaa -tangon taustalla gregoriaanisen Lahden kaupunginorkesterin toinen virsisovi- Kyrie (Herra armahda) -sävelmän. Suomalaisia tusten kokoelma sisältää 17 virttä. Virsikirjan koskettava musiikki rakentuukin usein kansan- suosituimmat virret eivät tyhjenny edes kahden sävelmien piirteille ja tätä kautta varhaiseen levyn valikoimaan. Tästä huolimatta oheiselle kirkkolauluun. LKO:n levylle on valikoitunut merkittävä osa Toinen näkökulma oheisen levyn virsiin on niistä virsistä, joiden osaaminen kuuluu suoma- niiden tyypillinen käyttötilanne. Virsien kautta laisen kansalaistaitoihin, kuten Maa on niin kau- avautuu muistojen matka elämänkaarta taakse- nis (30), Totuuden Henki, johda sinä meitä (484), päin tilanteisiin, joissa samat virret ovat tulkin- Ystävä sä lapsien (492) sekä Oi Herra, jos mä neet uskoa elämän taitekohdissa. Oheisen levyn matkamies maan (631). virsistä eräät ovat olleet tavallisia koulun aamu- Oheisen levyn virsistä lähes kolmannes on hartauksissa kuten pääsiäisvirsi Oi rakkain Jee- kansantoisintoja, Savosta (307, 312, 332b), Kuor- sukseni (63), kiitosvirsi Herraa hyvää kiittäkää taneelta (385, 512), Raumalta (572), ja Pohjan- (332). malta (557). Juuri kansantoisinnoissa kuuluu Toiset virret palauttavat mieleen ilon lapsen suomalainen virsilaulu aidoimillaan. Niissä kuu- syntymästä ja kastejuhlasta kuten Tuomme luokse luu veisaajien kokemus työstä ja raskaista elä- Jeesuksen (218 = 332), Ystävä sä lapsien (492) mänkohtaloista, yhteys luontoon, maisemaan ja tai Nyt kulkee halki korpimaan (498). Valkopu- menneisiin polviin sekä kiitollisuus selviytymi- kuiset rippilapset ovat veisanneet ensiehtoolli- sestä ja uskoa luovasta yhteydestä. selle käydessään Jo varhain Herra annoit, meill’ 5 osan iäisen (512) ja nuorten leirien iltahartauk- sissa Mua siipeis suojaan kätke (552). Finska psalmer 2 Hautajaiset ja valkea arkku katafalkilla puo- Psalmerna som ett uttryck för den finska lestaan palautuvat mieleen virren Oi Herra jos religiositeten mä matkamies maan (631) kautta. Myös joulu- En viktig orsak till den senaste tidens nyvak- virrellä Maa on niin kaunis (30) on useita käyttö- nande intresse för de gamla psalmerna har varit yhteyksiä, nykyisin useasti myös hautajaisissa. olika slag av psalminspelningar. Psalmerna har Lahden kaupunginorkesterin ensimmäisen kommit ut i folkmusikaliska sångversioner, i virsilevyn (BIS-CD-1149; 2001) myynti ylitti jazz- och rockversioner, som koraldramer och i lyhyessä ajassa kultalevyn rajan. Tämä on osoi- form av orkesterinspelningar. Men även om psal- tus virren voimasta. Tarvitaan yhdistäviä koke- merna har anpassats till varierande musikaliska muksia, jotain johon suomalaiset voivat yhtyä. smakriktningar och arrangemang har det funnits Virrellä on kyky koota yhteen. Jo veisuutilanne ett gemensamt drag: respekten för psalmens on vahvasti yhteisöllinen. Sen huomaa erityisesti grundkaraktär som uttryck för det finska folkets seuroissa tai urkujen vaietessa jumalanpalveluk- religiositet har bevarats. sessa hiljaisella viikolla. Oma ääni sulautuu Detta nyvaknade intresse för våra psalmer yhteiseen lauluun, saa voimaa ja liittyy virren har en förklaring. Man skulle kunna påstå att muuttumattomaan sanomaan. psalmen länge representerat den fullständiga Lahden Ristinkirkossa vietettiin syksyllä motpolen till dagens musik. Psalmen har upp- 2001 Vanhan virsikirjan 300-vuotisjuhlajumalan- levts som föråldrad, främmande och otymplig. palvelusta. Kirkon täysi juhlakansaa veisasi tut- Den har förknippats med tråkiga, tvångsmässiga tuja virsiä vanhoin sanoin. Se toi tunnun, että sammanhang såsom morgonsamlingar i skolan ennenkin on eletty ja elämästä selvitty. Virret eller aftontapton i militärförläggningarna. kantavat runon, rytmin ja sävelen muodossa kris- Då psalmerna förlorade sin relevans för tillisen uskon tulkintaa; lohdutusta, rohkaisua, folket fylldes tomrummet snabbt av den moderna ilon ja surun ilmaisua, pienen ihmisen turvautu- (amerikanska) rytmiska musiken, som fick bära mista suuren Jumalan armoon. frihetens ide och livsåskådning. Tids nog stod det Myös tämä levy on äänitetty Ristinkirkossa, dock klart att inte heller denna musik utan prob- joka valmistui akateemikko Alvar Aallon suunni- lem kunde ge uttryck åt den nya tidens värde- telmien mukaan 1978. ringar. Också pop-kulturens generation har © Pekka Särkiö 2002 tvingats möta nya problem; tredje världens fattig- dom, luftföroreningar, aids… Kirjoittaja teol. tri Pekka Särkiö on Keski- I det läget har vi sett ett nyväckt intresse för Lahden seurakunnan kirkkoherra ja Tampereen den egna kulturen i form av både folkmusik, tuomiokapitulin asessori tangofestivaler och finsk rockmusik. Även nos- 6 talgin har fått nytt livsrum. Det nyvaknade Också den nya skivan är inspelad i Korsets intresset för psalmerna kan ses som ett led i den kyrka i Lahtis. Den färdigställdes år 1978 efter allmänna trenden. Som motvikt till det mångkul- ritningar av akademikern Alvar Aalto. turella inflytandet har den finska identiteten vuxit Jan-Erik Lindqvist sig allt starkare. Psalmintresset kan ses som en pastor/vd del av sökandet efter denna nationella identitet Fritt efter den finskspråkiga ingressen eftersom psalmen djupast sett är en stark bärare av teol. dr. Pekka Särkiö. av en gemensam nationell kultur. Naturligtvis är inte den finska psalmen ”finsk” i traditionell mening. Kyrkan är universell och ett uttryck för denna universalism är just psalmen. Olika kulturer har lämnat sina spår också i den finska psalmskatten, men ändå är dess uttrycks- former synnerligen finska och mycket djupt na- tionella. Den andra psalmskivan med Sinfonia Lahti och Osmo Vänskä innehåller 17 psalmer. Det är symptomatiskt att flera av dessa hör till den kul- turskatt, som snart sagt varje medborgare bär med sig (Härlig är jorden, Sanningens Ande). Ett annat särdrag är att flera av psalmerna hänför sig till allmänt vedertagna högtider. Här finns psalmer, som de flesta känner igen från skolornas morgon- samlingar, psalmer för nyfödda, psalmer för dophögtiden, för konfirmationen, för nattvards- gången osv. Det är alltså psalmer för livet. Psalmen förmedlar sålunda mycket av den kristendomstolkning, som människor i detta land vuxit upp med och byggt sina liv på. Den bär på trygghet, uppmuntran, glädje och sorg. Den för- medlar Den Helige Gudens nåd till den minsta av människor. Ett bevis på detta är den otroligt positiva respons, som den första psalmskivan fick, och som visade hur stort behovet av gemen- samma upplevelser i grunden är. 7 there is plenty of room for a national idiom, as is Finnish Hymns 2 apparent here. This second collection of hymns, The hymn as an indication of Finnish spiritual performed by the Lahti Symphony Orchestra values conducted by Osmo Vänskä, contains 17 hymns A succession of recordings of our heritage of that are familiar to most Finns in that they are hymns bears witness to a surge of interest in the often sung at baptisms, confirmations, weddings Finnish tradition of psalmody. These recordings and funerals – hymns for life’s major rites of pas- have presented traditional hymns performed in sage. all sorts of musical styles: as folk music, as jazz The collection gives eloquent expression to and rock, in choral arrangements and scored for the religious ideals that people in have full orchestra. Yet all the recordings bear witness grown up with. The hymns express sorrow and to a fundamental respect for the hymn as a carrier joy, consolation and encouragement, reminding of spiritual values. Traditional hymns, associated us of God the creator’s concern for every last one by many people with tiresome obligations such of us. The fact that many people today seek their as school assembly or evening parade at bar- spiritual roots in a common musical heritage is racks, have suddenly been rediscovered as an im- apparent in the remarkable response to the first portant part of our culture and our spiritual tradi- volume in the series. This one, too, was recorded tion. in the beautiful Church of the Cross in Lahti When traditional hymns seemed to lack rel- which was designed by the great Finnish archi- evance to the modern Finn, their place was soon tect Alvar Aalto. usurped by rhythmic (American) music. But time Jan-Erik Lindqvist has shown that the imported music cannot give Based on the Finnish introduction expression to the existential needs of our people by Pekka Särkiö and to the global problems facing a new genera- tion: poverty in the third world, environmental pollution, aids and so on. The renewed interest in our heritage of psalms can be seen as a reaction to the Western hegemony of popular music; a search for a genuine national identity in which hymns are seen as bearers of a common culture that is essentially Finnish. Despite this, these hymns are not ‘Finnish’ in a narrow sense. For the church is universal and an aspect of its universality is, precisely, a com- mon heritage of congregational hymns – though 8 ensimmäisen suomalaisen orkesterimusiikin kultalevyn Sibeliuksen viulukonserton alkupe- Sinfonia Lahti räisversion ensilevytyksestä. Kultalevyn orkes- Sinfonia Lahden ennakkoluuloton ja kunnian- teri on vastaanottanut myös Finlandia – a Fes- himoinen tavoite on tuottaa konserteillaan ja tival of Finnish Music -levystään, vuoden 1998 levytyksillään kuulijoilleen elämyksiä ja tehdä joululevystään Joulun Ihmemaa sekä Suomalai- samalla tunnetuksi mielenkiintoista, korkeata- nen virsi -levystä vuonna 2001. soista musiikkia. Osmo Vänskä on toiminut orkesterin taiteel- Vuosien mittainen tinkimätön työ kapellimes- lisena johtajana 1988 lähtien (päävierailija 1985- tari Osmo Vänskän johdolla on nostanut Sinfonia 88). Sinfonia Lahti konsertoi vuosittain Helsin- Lahden yhdeksi Pohjoismaiden merkittävim- gissä sekä useilla musiikkijuhlilla; se on vieraillut mistä orkestereista. Sinfonia Lahden kotisali on mm. Pietarissa, Saksassa, Ranskassa, Ruotsissa Lahden puisessa Sibeliustalossa, joka otettiin sekä Japanissa ja New Yorkissa. käyttöön maaliskuussa 2000. Sen pääsali on akustiikaltaan maailman huippuluokkaa, mikä tukee orkesteria sen oman ainutlaatuisen soinnin kehittämisessä. Tinkimättömyys ja ennakkoluulottomuus ilmenee myös Sinfonia Lahden levytyksissä. Or- kesteri on taltioinut tähänastisille yli 40 levylleen säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen musiikin lisäksi mm. kunniajäsenensä Joonas Kokkosen koko orkesterituotannon, mikä on ollut Suomen suurimpia levyhankkeita. Sinfonia Lahti on saanut merkittäviä tunnus- tuksia Sibeliuksen musiikin levytyksistään: kaksi Gramophone Award -palkintoa (1991 ja 1996), Grand Prix du Disquen (1993) sekä kahdesti Cannes Classical Awardin (1997 ja 2001). Arvo- valtainen Gramophone-julkaisu arvioi helmi- kuussa 2001 orkesterin levytyksen Sibeliuksen kuudennesta sinfoniasta parhaaksi teoksesta koskaan tehdyksi taltioinniksi. Useat levytykset on valittu myös ”Vuoden levyiksi” kansainväli- sissä musiikkiarvosteluissa. Orkesteri sai 1992 9 Sinfonia Lahti levytykset (MEL = maailmanensilevytys):

Bernhard Henrik Crusell (1775-1838): Joonas Kokkonen (1921-1996): Kolme klarinettikonserttoa (Orkesterituotannon kokonaislevytys I) Osmo Vänskä, kapellimestari Sinfonisia luonnoksia (MEL) Karl Leister, klarinetti Sellokonsertto BIS-CD-345, 1987 Sinfonia nro 4 Osmo Vänskä, kapellimestari Kalevi Aho (s. 1949): Torleif Thedéen, sello Sinfonia nro 1 (MEL) BIS-CD-468, 1990 Hiljaisuus (MEL) Vuoden levy 1990 (Helsingin Sanomat) Viulukonsertto (MEL) Osmo Vänskä, kapellimestari Joonas Kokkonen (1921-1996) (II): Manfred Gräsbeck, viulu Musiikkia jousiorkesterille BIS-CD-396, 1989 Lintujen tuonela (laulusarja, MEL) Tukija: Paloheimo Oy Sinfonia nro 1 (MEL) Ulf Söderblom, kapellimestari Monica Groop, mezzosopraano BIS-CD-485, 1991

10 (1865-1957): ”Matti Salminen, bass” Viulukonsertto, op. 47 (Ooppera-aarioita, säveltäjät van Beethoven, Mozart, (alkuperäisversio 1903-1904, MEL) Puccini, Rossini, Richard Strauss, Ts`´aikovski, Verdi, Viulukonsertto, op. 47 (lopullinen versio 1905) Wagner) Osmo Vänskä, kapellimestari Eri Klas, kapellimestari Leonidas Kavakos, viulu Matti Salminen, basso BIS-CD-500, 1991 BIS-CD-520, 1991 Tukija: Asko Oy Gramophone Award (Englanti) vuoden 1991 parhaasta konserttolevytyksestä maailmassa Vuoden levy 1991 (Englannin Sibelius-seura) Pick of the Year 1991 (Classic CD, Englanti) Vuoden levyt 1991 (Helsingin Sanomat) Ensimmäinen orkesterimusiikin Kultalevy 25.000 kappaleen myynnistä Suomessa (8.12.1992) Joonas Kokkonen (1921-1996) (III): Inauguratio (MEL) Interludeja oopperasta Viimeiset kiusaukset (MEL) Erekhtheion (kantaatti, MEL) Sinfonia nro 2 Osmo Vänskä, kapellimestari Satu Vihavainen, sopraano, Walton Grönroos, baritoni ”Finlandia – a Festival of Finnish Music” Akateeminen Laulu -laulu (Robert Kajanuksen ork. sov. MEL) BIS-CD-498, 1991 Porilaisten marssi (Robert Kajanuksen ork. sov. MEL) Joonas Kokkonen (1921-1996) (IV): Jean Sibelius: Finlandia, op. 26 Opus sonorum (MEL) Jean Sibelius: Sarja viululle ja jousiorkesterille op. 117 Requiem (MEL)* Sinfonia nro 3 Väinö Raitio (1891-1945): Joutsenet Ulf Söderblom, kapellimestari Felix Krohn (1896-1963): Odalisque (MEL) Soile Isokoski, sopraano, Walton Grönroos, baritoni Uuno Klami (1900-1961): Pyöräilijä (MEL) Savonlinnan Oopperajuhlakuoro Einar Englund (s. 1916): Valkoinen peura (MEL) BIS-CD-508, (13.11.1991, säveltäjän 70-vuotissyntymä- Einojuhani Rautavaara (s. 1928): Cantus arcticus, op. 61 päivänä) Osmo Vänskä, kapellimestari ”Die Perfekte”, kuukauden levy (Stereoplay 6/92, Saksa) *Dong-Suk Kang, viulu Vuoden levyt (Stereoplay 12/92, Saksa) BIS-CD-575, 1992 Kultalevy 25.000 kappaleen myynnistä Suomessa 9/1998 Joonas Kokkonen (1921-1996) (V): Lahtelaisen liike-elämän ja valtakunnallisten …durch einen Spiegel…* musiikkijärjestöjen tukema Suomen itsenäisyyden Sinfonia da camera juhlavuoden kampanja: 10.000 levyn erikoispainoksen Il paesaggio (MEL), puhallinkvintetto jakaminen Lahdessa ilmaiseksi lokakuussa 1992 *Ulf Söderblom ja Osmo Vänskä, kapellimestarit Markkinoinnin tukija: Lahden Messut Oy Sinfonia Lahti -puhallinkvintetti BIS-CD-528, 1991

11 Jean Sibelius (1865-1957): Uuno Klami (1900-1961): Musiikki Shakespearen näytelmään Myrsky, op.109; Nummisuutarit-alkusoitto kokonaislevytys (MEL, suomennos Hannu Heikkilä) Teema ja seitsemän muunnelmaa Osmo Vänskä, kapellimestari -sarja, op. 23 Lilli Paasikivi, mezzo-sopraano (Ariel) Osmo Vänskä, kapellimestari Kirsi Tiihonen, sopraano (Juno) Jan-Erik Gustafsson, sello Heikki Keinonen, baritoni (Caliban) BIS-CD-676, 1994 Anssi Hirvonen, tenori (Stephano) Tukija: Eiri Oy Paavo Kerola, tenori (Trinculo) Lahden Oopperan kuoro Kalevi Aho (s. 1949): BIS-CD-581, 1992 Sinfonia nro 9 Tukija: Rakennusliike B & K Oy Sellokonsertto Grand Prix du Disque 1993 Osmo Vänskä, kapellimestari (Académie Charles Cros, Pariisi) Christian Lindberg, pasuuna; Gary Hoffman, sello Vuoden levyt 1992 (Helsingin Sanomat) BIS-CD-706, 1995 Tukija: Schauman Wood Oy Kymmene Uuno Klami (1900-1961): Lemminkäisen seikkailut saaressa (MEL) Jean Sibelius (1865-1957): Laulu Kuujärvestä Jokamies, op. 83 (MEL) Sarjat 1 & 2 baletista ”Pyörteitä” Belsazarin pidot op. 51 (alkuperäisversio, MEL) Osmo Vänskä, kapellimestari Kreivittären muotokuva Esa Ruuttunen, baritoni Osmo Vänskä, kapellimestari BIS-CD-656, 1994 Lilli Paasikivi, mezzosopraano Petri Lehto, tenori Kalevi Aho (s. 1949): Sauli Tiilikainen, baritoni Sinfonia nro 8 (MEL) Lahden Kamarikuoro Pergamon (MEL) BIS-CD-735, 1995 Osmo Vänskä, kapellimestari Tukija: Rank Xerox Oy Hans-Ola Ericsson, urut Lilli Paasikivi, lausunta (suomi) Jean Sibelius (1865-1957): Eeva-Liisa Saarinen, lausunta (kreikka) Sinfonia nro 5, op. 82 (alkuperäisversio 1915, MEL) Tom Nyman, lausunta (ruotsi) Satu, op. 9 (alkuperäisversio 1892, MEL) Matti Lehtinen, lausunta (saksa) Osmo Vänskä, kapellimestari BIS-CD-646, 1994 BIS-CD-800, 1996 Tukija: Oy Lahden Polttimo Ab Tukija: Telecom Finland Vuoden levyt 1994 (Helsingin Sanomat) Gramophone Award (Englanti) 1996, äänitys- ja tuotantosarja Tauno Marttinen (s. 1912): Cannes Classical Award 1997, Sinfonia nro 1, op. 2 orkesterilevyjen ensilevytys-sarja Viulukonsertto, op. 13 Record of the Year 1996, Vuoden levy 1996 Sinfonia nro 8, op. 224 (Sunday Telegraph) Osmo Vänskä, kapellimestari Vuoden levy 1996 (Svenska Dagbladet) Pekka Kauppinen, viulu Vuoden levyt 1996 (Helsingin Sanomat) BIS-CD-701, 1994 Classic CD Awards 1997 (Classic CD)

12 Jean Sibelius (1865-1957): Lindberg plays Sandström Metsänhaltija, Sinfoninen runo ja melodraama, op. 15 (MEL) Jan Sandström (s. 1954): Joutsikki (alkuperäisversio, MEL) Emperor’s Chant Yksinäinen latu Don Quixote Osmo Vänskä, kapellimestari Wahlberg Variations Lasse Pöysti, kertoja A Short Ride on a Motorbike BIS-CD-815, 1996 Osmo Vänskä, kapellimestari Tukija: Metsäliitto-Yhtymä Christian Lindberg, pasuuna Cannes Classical Award 1997, BIS-CD-828, 1997 orkesterilevyjen ensilevytys -sarja Vuoden levyt 1996 (Helsingin Sanomat) Jean Sibelius (1865-1957): Vuoden levy 1996 (Englannin Sibelius-seura) Sinfonia nro 2, op. 43 Sinfonia nro 3, op. 52 Dances with the Winds – Huilukonsertot: Osmo Vänskä, kapellimestari Einojuhani Rautavaara (s. 1928): Dances with the Winds BIS-CD-862, 1997 Leonid Bashmakov (s. 1927): Impressioni marine Tukijat: Metsäliitto-Yhtymä, Telecom Finland Oy (TELE) Aulis Sallinen (s. 1935): Chamber Music II Editor’s Choice (Gramophone Awards Issue 1997) Tauno Marttinen (s. 1912): Concerto espagnole Osmo Vänskä, kapellimestari Jean Sibelius (1865-1957): Petri Alanko, huilu Sinfonia nro 5, op. 82 (alkuperäisversio 1915) BIS-CD-687, 1996 Sinfonia nro 5, op. 82 (lopullinen versio 1919) Vuoden levyt 1996 (Helsingin Sanomat) Osmo Vänskä, kapellimestari BIS-CD-863, 1997 Jean Sibelius (1865-1957): Tukijat: Metsäliitto-Yhtymä, Telecom Finland Oy (TELE) Sinfonia nro 1, op. 39 Vuoden levy 1997 (The Sunday Times) Sinfonia nro 4, op. 63 Osmo Vänskä, kapellimestari Kalevi Aho (s. 1949): BIS-CD-861, 1997 Syvien vesien juhla, fantasia orkesterille Tukijat: Metsäliitto-Yhtymä, Telecom Finland Oy (TELE) Sinfonia nro 10 Vuoden levy 1997 (The Sunday Times) Osmo Vänskä, kapellimestari Critic’s Choice 1998 (Gramophone) BIS-CD-856, 1997 Lahden kaupunginorkesterin ja Suomen Mielenterveysseura Uuno Klami (1900-1961): 100 vuotta -juhlavuoden tilausteos. Pyörteitä, 1. näytös Viulukonsertto, op. 32 Jean Sibelius (1865-1957): Suomenlinna, op. 30 Karelia (MEL) Osmo Vänskä, kapellimestari Karelia-musiikin rekonstruoinut ja täydentänyt Kalevi Aho Jennifer Koh, viulu Kuolema, op. 44 (alkuperäisversio, MEL) BIS-CD-696, 1997 Valse triste, op.44 nro 1 Osmo Vänskä, kapellimestari Kirsi Tiihonen, sopraano; Raimo Laukka, baritoni; Heikki Laitinen, laulu; Taito Hoffren, laulu BIS-CD-915, 1997 Paras CD 1997 (The Times) Vuoden levy 1998 (Englannin Sibelius-seura)

13 Jean Sibelius (1865-1957): Jean Sibelius (1865-1957) Sinfonia nro 6, op.104 Karelia-sarja, op. 11 (alkuperäisversio 1893) Sinfonia nro 7, op.105 Kuningas Kristian II, op. 27 (MEL) Tapiola, op.112 (Täydellisen käsikirjoituspartituurin 1898 ensilevytys) Osmo Vänskä, kapellimestari Pelléas ja Mélisande, op. 46 (MEL) BIS-CD-864, 1997 (Täydellisen käsikirjoituspartituurin 1905 ensilevytys) Tukijat: Metsäliitto-Yhtymä, Telecom Finland Oy (TELE) Osmo Vänskä, kapellimestari Anna-Lisa Jakobsson, mezzosopraano Raimo Laukka, baritoni BIS-CD-918, 1999 Niccolò Paganini (1782-1840) Johdanto ja muunnelmat teemasta ”Nel cor più non mi sento” La Campanella viululle ja pianolle, op. 7 Cantabile viululle ja pianolle Mooses-fantasia viululle ja pianolle Viulukonsertto nro 1, op. 6 Osmo Vänskä, kapellimestari Ilja Gringolts, viulu Irina Rjumina, piano BIS-CD-999, 1999 Joulun Ihmemaa Jean Sibelius (1865-1957) Joulusävelmiä (säveltäjät Vogler, Sibelius, Kotilainen, Lemminkäis-sarja, op. 22 Kiiski, Bernard, Kokkonen, Anderson, Sonninen, Maasalo, sisältäen osista 1 & 4 alkupäisversiot (MEL) Halonen, Gruber, Turunen, Vänskä, Prætorius) Osmo Vänskä, kapellimestari Osmo Vänskä, kapellimestari BIS-CD-1015, 1999 Lahden musiikkiluokkien edustuskuoro Laulupuu, kuoron johtaja Terhi Hildén Einojuhani Rautavaara (s. 1928): BIS-CD-947, 1998 Sinfonia nro 7, ”Angel of Light” Kultalevy 20.000 kappaleen myynnistä Suomessa 11/1998 Dances with the Winds, op. 69 Cantus arcticus, op. 61 Kalevi Aho (s. 1949) Osmo Vänskä, kapellimestari Sinfonia nro 2 Petri Alanko, huilu Sinfonia nro 7 ”Hyönteissinfonia” BIS-CD-1038, 1999 Osmo Vänskä, kapellimestari BIS-CD-936, 1998

14 Kalevi Aho (s. 1949) Kiinalaisia lauluja Sinfonia nro 4 Osmo Vänskä, kapellimestari Tiina Vahevaara, sopraano BIS-CD-1066, 2000 Jean Sibelius (1865-1957) Kullervo, op. 7 Osmo Vänskä, kapellimestari Lilli Paasikivi, mezzosopraano Raimo Laukka, baritoni Ylioppilaskunnan Laulajat BIS-CD-1215, 2001 Sibelius – Lahti – Vänskä Jean Sibelius (1865-1957) Finlandia, op. 26 Tuonelan joutsen Lemminkäis-sarjasta, op.22 Kevätlaulu, op. 16 Alla-Marcia Karelia-sarjasta, op. 11 Kreivittären muotokuva Antonio, tanssikohtaus Myrskystä op. 109 Sarja viululle ja orkesterille, op. 117* Valse triste, op.44 nro 1 Pelléas ja Mélisande, op. 46 Tapiola, op.112 Osmo Vänskä, kapellimestari *Dong-Suk Kang, viulu BIS-CD-1125, 2000 Suomalainen Virsi Finland Awakes Osmo Vänskä, kapellimestari Jean Sibelius (1865-1957) BIS-CD-1149, 2001 Musiikkia Sanomalehdistön päivien juhlanäytäntöön Kultalevy Islossningen i Uleå älv, op. 30 15.000 kappaleen myynnistä Suomessa 12/2001 Laulu Lemminkäiselle, op. 31 nro 1 Music! Har du mod?, op. 31 nro 2 Osmo Vänskä, kapellimestari Ateenalaisten laulu, op. 31 nro 3 Jaakko Kuusisto, viulu Suomi herää Pekka Kuusisto, viulu Osmo Vänskä, kapellimestari Trio Töykeät Lasse Pöysti, kertoja BIS-NL-CD-5015, 2002 Ylioppilaskunnan Laulajat Lahden musiikkiluokkien poikakuoro BIS-CD-1115, 2000

15 Erkki Melartin (1875-1937) Aino-ooppera Ulf Söderblom, kapellimestari Ritva-Liisa Korhonen, sopraano (Aino) Sauli Tiilikainen, baritoni (Väinö) Lilli Paasikivi, mezzosopraano (Taina) Pia Freund, sopraano (Ainikki) Aki Alamikkotervo (Jouko) Dominante-kuoro BIS-CD-1193/1194, 2002 (2 cd) Jean Sibelius (1865-1957) Satu, op. 9 Dryadi, op. 45 nro 1 Tanssi-intermezzo, op.45 nro 2 Pohjolan tytär, op.49 Jean Sibelius (1865-1957) Öinen ratsastus ja auringonnousu, op. 55 The Complete Symphonies Bardi, op. 64 Osmo Vänskä, kapellimestari Aallottaret, op. 73 BIS-CD-1286/1288, 1997 (julkaistu 2001) Osmo Vänskä, kapellimestari Lahjapakkaus sisältää BIS-CD-861, 862, 863 ja 864 BIS-CD-1225, 2002

Lahden kaupunginorkesterin levyjä ovat tukeneet myös: Lahden kaupunki, Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES, Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto TEOSTO ry. Suomen Kulttuurirahasto ja Opetusministeriö The Lahti Symphony Orchestra’s recordings have also been supported by: The City of Lahti The Performing Music Promotion Centre (ESEK) The Foundation for the Promotion of Finnish Music (LUSES) The Finnish Composers’ International Copyright Bureau The Finnish Cultural Foundation The Ministry of Education

16 Toukokuussa 2002 Osmo Vänskälle myön- Osmo Vänskä nettiin Britannian arvostetuin musiikkipalkinto, Osmo Vänskä (s. 1953) on viime vuosien aikana Royal Philharmonic Society Music Award tun- noussut kansainvälisesti merkittävimpien kapelli- nustuksena hänen ansioistaan Sibeliuksen ja mestareiden joukkoon. Nielsenin musiikin tulkkina. Sinfonia Lahden taiteellisena johtajana Osmo Vänskä on tehnyt määrätietoista ja tavoitteellista työtä vuodesta 1988 lähtien. Yhteistyö kapelli- mestarin ja orkesterin välillä on tehnyt Sinfonia Lahdesta kansainvälisen tason tekijän, jonka tunnusmerkkinä on innostunut ja motivoitunut työskentely sekä ainutlaatuinen sointi. Vänskä on ollut vuosina 1996-2002 myös BBC:n Skotti- laisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestari. Hän on niin ikään toiminut myös Tapiola Sinfoniettan sekä Islannin sinfoniaorkesterin taiteellisena joh- tajana. Vuonna 2003 Osmo Vänskä aloittaa Yhdysvaltojen parhaimpiin kuuluvan Minneso- tan orkesterin taiteellisena johtajana. Osmo Vänskä on tehnyt yli 50 levytystä, joiden joukossa on muun muassa runsaasti pal- kittuja Sibeliuksen levytyksiä Sinfonia Lahden kanssa BIS-levymerkille. Osmo Vänskä suoritti kapellimestarin tut- kinnon Sibelius-Akatemiassa 1979. Hänen kan- sainvälinen uransa käynnistyi Ranskassa Be- sançonin kansainvälisen kapellimestarikilpailun voiton myötä vuonna 1982. Vänskä on kuluneen vuosikymmenen aikana johtanut kaikkialla Euroo- passa sekä Japanissa, Yhdysvalloissa ja Austra- liassa. Muusikonuransa hän aloitti klarinetistina. Vänskä palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2000 ja vuonna 2001 Glasgow’n yliopisto nimitti hänet musiikin kunniatohtoriksi.

17 Virsi Soi 2 levyn sovittajat Kuusisto Ilkka (s. 1933) Kuusisto Jaakko (s. 1974) aloitti muusikonuransa on opiskellut viulunsoittoa jazzpianistina 1940-luvun Géza Szilvayn sekä Tuo- lopulla. Monipuolisten, mas Haapasen oppilaana niin Sibelius-Akatemiassa Sibelius-Akatemiassa sekä kuin New Yorkissa ja Wie- Miriam Friedin ja Paul nissä suoritettujen musiik- Biss’in johdolla Indianan kiopintojen myötä hän yliopistossa. asettui 17 vuodeksi Hel- Kuusiston kilpailume- singin Meilahden seura- nestykset alkoivat Kuopion kunnan kirkkomuusikoksi. viulukilpailun voitosta Sittemmin Kuusisto on vuonna 1989. Sen jälkeen toiminut Yleisradion apulaismusiikkipäällikkönä, hän on saavuttanut huippusijoituksia monissa Suomen Kansallisoopperan kuoronjohtajana, kansainvälisissä viulukilpailuissa (mm. Sibelius- Helsingin Kaupunginteatterin I-kapellimestarina, kilpailu 1990, Indianapoliksen viulukilpailu Radion sinfoniakuoron johtajana, Klemetti- 1994, Carl Nielsen -viulukilpailu 1996, Kuninga- Opiston rehtorina ja Sibelius-Akatemian lehto- tar Elisabeth -kilpailu Belgiassa 1997) sekä rina. saanut useita muita kansainvälisiä palkintoja. Vuonna 1981 Kuusisto kiinnitettiin Fazer- Kuusiston voidaan sanoa esiintyneen kaik- Musiikin taiteelliseksi johtajaksi ja 1984-92 hän kien suomalaisorkestereiden solistina. Ulko- johti Suomen Kansallisoopperaa. Vuonna 1992 maille suuntautuneet esiintymismatkat ovat vie- Tasavallan Presidentti myönsi Ilkka Kuusistolle neet hänet mm. Japaniin, Kiinaan, Yhdysvaltoi- professorin arvonimen. hin, Equadoriin ja eri puolille Eurooppaa. Kuusisto on johtanut useita kuoroja sekä vie- Jaakko Kuusisto on toiminut yhdessä Pekka raillut suomalaisten orkestereiden kapellimes- Kuusiston kanssa Järvenpään Sibelius-viikkojen tarina; Kansallisoopperassakin hän on johtanut sekä Tuusulanjärven Kamarimusiikin taiteellise- lähinnä omia oopperoitaan. Monipuolista muusi- na johtajana vuodesta 1999. Jaakka Kuusisto on konkuvaa täydentää runsas sävellystuotanto, joka Lahden kaupunginorkesterin konserttimestari, ja käsittää yhdeksän oopperaa, kaksi balettia, juhla- hänet tunnetaan myös säveltäjänä ja sovittajana. kantaatteja, yksinlauluja, kuoromusiikkia ja soitinsävellyksiä.

18 Rechberger Herman (s. 1947) koulussa että Sibelius-Akatemiassa. Kortekangas on opiskellut grafiikkaa ja on toiminut musiikkialan keskeisissä järjestöissä. kitaransoittoa Linzissä, Hän on saanut useita palkintoja ja apurahoja. Zürichissä sekä Brysse- Kortekangas on säveltänyt lähes sata teosta lissä. Hän on asunut Suo- pienimuotoisista soolokappaleista laajamuotoisiin messa vuodesta 1970 läh- oopperoihin. Kortekangas toimii Oulun kaupun- tien ja saanut Suomen kan- ginorkesterin nimikkosäveltäjänä. salaisuuden 1974. Hän opiskeli sävellystä Sibe- lius-Akatemiassa, opettaja- Ahmas Harri (s. 1957) naan Aulis Sallinen, ja on tunnettu sekä sävel- soitti nokkahuilua Olli täjänä että fagotistina.Tällä Ruottisen sekä oboeta Asser Sipilän johdolla. hetkellä hän toimii Lahden Elektronista musiikkia Rechberger on opiskellut kaupunginorkesterin soolo- Osmo Lindemanin oppilaana. fagotistina. Säveltämistä Rechberger on soittanut nykymusiikkia hän on opiskellut Sibelius- nokkahuilulla monessa maassa. Hän toimii myös Akatemiassa Einar Eng- Köyhät Ritarit -nimisen vanhan musiikin laulu- lundin ja Einojuhani Rauta- yhtyeen jäsenenä. Rechberger on työskennellyt vaaran johdolla. Hänen YLE:n uuden musiikin tuottajana. Hänet tun- tähänastinen tuotantonsa netaan myös säveltäjänä ja sovittajana. sisältää teoksia sinfonia- ja puhallinorkesterille, mm. sinfonian, kolme kon- serttoa, kamarioopperan Sydänvirrat sekä paljon Kortekangas Olli (s. 1955) kamarimusiikkia eri kokoonpanoille. opiskeli musiikinteoriaa sekä sävellystä Sibelius- Akatemiassa Einojuhani Vänskä Osmo (s. 1953) Rautavaaran sekä Eero Hä- (Katso sivu 17) meenniemen johdolla. Hän jatkoi opintojaan mm. Länsi-Berliinissä Dieter Tikka Kari (s. 1946) Schnebelin oppilaana. on suorittanut oboensoiton ja orkesterinjohdon Kortekangas on myöhem- diplomit Sibelius-Akatemiassa. Sävellystä hän min työskennellyt opetta- on opiskellut Joonas Kokkosen ja Einojuhani jana sekä Teatterikorkea- Rautavaaran johdolla. 19 Tikka on toiminut ka- tolle hän on kirjoittanut kaikki uusimmat orkes- pellimestarina Radion Sin- teriteoksensa. Kalevi Aho lukeutuu Suomen foniaorkesterissa sekä Suo- merkittävimpiin nykysäveltäjiin, joka tunnetaan men Kansallisoopperassa, laajan sinfonisen tuotantonsa lisäksi konser- jossa hänen yli 30 vuotta toistaan, oopperoistaan sekä huomattavista sovi- kestänyt kapellimestari- tustöistään. uransa jatkuu edelleen. Li- säksi hän on johtanut run- saasti Tukholman Kunin- kaallisessa Oopperassa, toi- minut Sinfoniaorkesteri Vivon taiteellisena johtajana sekä vieraillut Poh- joismaissa, Keski-Euroopassa, USA:ssa ja Venä- jällä. Tikan merkittävimpiä sävellyksiä ovat oop- perat Frieda (1995) ja Luther (2000), jota on esitetty sekä Suomessa että USA:ssa. Tikan tunne- tuin laulu on Armolaulu, joka on käännetty 10 kielelle.

Aho Kalevi (s. 1949) opiskeli Sibelius-Akate- miassa sävellystä Einoju- hani Rautavaaran oppi- laana ja Länsi-Berliinissä Boris Blacherin luokalla. Vuosina 1974-1988 hän toimi Helsingin yliopiston musiikkitieteen lehtorina, 1988-1993 Sibelius-Akate- mian vs. sävellyksen pro- fessorina ja syksystä 1993 lähtien hän on työskennellyt vapaana taiteilijana. Vuonna 1992 Lahden kaupunginorkesteri nimesi Ahon nimikkosäveltäjäkseen, ja tälle soittajis- 20 1 VIRSI 512 2 VIRSI 357 1. Jo varhain, Herra, annoit 1. Saavu, Jeesus, suuri armontuoja, armosi meillekin, luonasi on lohdutus ja suoja. kasteesi liittoon kannoit, Paimen parahin, soit suojan vaaroihin. taivaan rauha sydämeeni anna. Nyt siunaa nuoruutemme, 2. Viha, vaino riehuu kaikkialla, oi Isä Jumala, pelkään niin kuin peura nuolten alla, niin että koskaan emme helle näännyttää. luopuisi sinusta! Rauhaa ei voi löytää muukalainen. 2. Armolla, Kristus, poistat 3. Murheen pilvet toisiansa ajaa, syntimme tuomion kuu on vuoroin täysi, vuoroin vajaa, ja aurinkona loistat, sydän häilyy näin. kun meillä kevät on. Kesken en saa toivoani heittää! Sinua ylistämme, hyvyyttä Kuninkaan. 4. Arkana kun heikko usko horjuu, Nyt ota elämämme kaikki muut kun minut luotaan torjuu, käyttöösi kokonaan. vierelleni jää! Minut kätke haavojesi suojaan. 3. Johdata, Henki, meitä, vapaiksi meidät tee, 5. Herra, katso, sammumaan käy usko, valheen ja pelon teitä sytytä taas armon aamurusko. kun sydän harhailee. Lamppuun suitsevaan Käy itse voimaksemme uutta tulta Henkesi voi antaa. keskelle maailman. 6. Saavu, Jeesus, paimenkäsi anna, Pyhitä nuoruutemme olallesi nosta, kotiin kanna. sanalla Jumalan. Pysy luonani. 4. Tie kirkkoon anna löytää Verelläsi synneistäni päästä. ja luokse alttarin. Benjamin Szönyi 1762. Kaipaamme armopöytää Uud. Sandor Payr, suom. Aukusti Oravala ja lepopaikkaakin. 1937. Virsikirjaan 1938. Näin, Jeesus, meitä kanna Uudelleen suom. Anna-Maija Raittila 1984. kansasi keskellä. Jo täällä meille anna iäinen elämä. Yrjö J.E. Alanen virsikirjaan 1938. Uud. Anna-Maija Raittila 1976. 21 3 VIRSI 385 Suo, että henget mä ain erottaisin, voittaisin valheen ja voimasi saisin, 1. Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri voittaisin valheen ja voimasi saisin. maata käy voimalla valloittamaan. Saatana väijyy nyt julmana juuri 6. Auta ja varjele, vartija parhain, valmiina sieluja vangitsemaan. kun olen lähdössä harhailemaan. Maailman ruhtinas miettivi ansaa, Tyynnytä mieleni myöhään ja varhain kanssasi valvoen rukoilemaan. kuinka se turmioon syöksisi kansaa, Synnissä jos tahdon nukkuen maata, kuinka se turmioon syöksisi kansaa. tiellesi taas minut, Herrani, saata, 2. Auta, kun saatana, maailma, liha tiellesi taas minut, Herrani, saata. syntien orjaksi taivuttavat, 7. Auta, kun kamppailen kuoleman kanssa, kun tämän maailman ystävyys, viha kun eronhetkeni koittava on, pois sinun luotasi houkuttavat. sielu kun uupuu jo taistelussansa, Anna siis kuolemantuskaasi muistaa, vastassa mahti on tuntematon. että voin ylpeän mieleni suistaa, Ilmesty silloinkin auttajakseni, että voin ylpeän mieleni suistaa. kuule myös heikoimmat huokaukseni, 3. Auta, oi Jeesus, kun syntini tuottaa kuule myös heikoimmat huokaukseni. tunnolle vaivoja syytöksineen. 8. Auta, kun päätän jo vaivojen matkaa, Anteeksiantoosi suo minun luottaa, voitolle voimasi kunniaksi. että en sortuisi katkeruuteen. Täällä saan alkaa ja taivaassa jatkaa Hengessä köyhäksi tulla jos voisin, virttäsi uutta ja kiitostasi. kuormani kaikki sun hoitoosi toisin, Ristillä Sankari kuoli ja voitti, kuormani kaikki sun hoitoosi toisin. kuoleman keskelle elämä koitti, 4. Auta, oi Jeesus, kun syntini aina kuoleman keskelle elämä koitti. henkesi lämmön saa laimenemaan. Johann Heinrich Schröder 1695. Ylpeä luontoni nöyräksi paina, Suom. Elias Lönnrot 1874, hauduta armolle aukenemaan. uud. 1880. Yhdistä henkeni Henkesi kanssa, Virsikirjaan 1886. terveeksi näin minut tee kokonansa, terveeksi näin minut tee kokonansa. 5. Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa juonia kiusaajan paljastaen, kun sanan selvän se tahtoisi poistaa kulkien vaatteissa valkeuden. 22 4 VIRSI 30 2. Ah kuinka, Herra taivaan, säikähtyy sieluni, 1. Maa on niin kaunis, kun kärsimääsi vaivaan kirkas Luojan taivas, on syynä syntini. ihana on sielujen toiviotie. Kuoleman, synnin orja Maailman kautta vain vihan ansaitsin. kuljemme laulain, Ristisi tähden kurja taivasta kohti matka vie. sain armon kuitenkin. 2. Kiitävi aika, 3. Vie minut, Paimen hyvä, vierähtävät vuodet, taas omaan laumaasi. miespolvet vaipuvat unholaan. Suo, armolähde syvä, Kirkasna aina kuin ennen lahjasi. sielujen laulun Suloista taivaan mannaa taivainen sointu säilyy vaan. soi Henkes sanastas. 3. Enkelit ensin Vieläkin voimaa anna, paimenille lauloi, oi Herra laupias. sielusta sieluhun kaiku soi: 4. Nyt kiitos haavoistasi, Kunnia Herran, syntisten ystävä! maassa nyt rauha, On ristinkuolemasi kun Jeesus meille armon toi. minulle elämä. Bernhard Severin Ingemann 1850. Suo voimaa loppuun asti Suom. Hilja Haahti 1903. sinua seuraamaan, Virsikirjaan 1986. sinussa luottavasti myös kerran kuolemaan. 5 VIRSI 63 5. Kun joutuu viime retki, 1. Oi rakkain Jeesukseni, oi Jeesus, vahvista. piinattu, verinen, Tuo kova lähdön hetki jo särkyy sydämeni, armollas huojenna. kun tuskaas muistelen. Ja sieluni kun aivan Sua taivaan kunnialla jo nääntyy tuskassa, ylhäällä palveltiin, kirvoita alta vaivan nyt orjantappuralla vaivasi voimalla. pää pyhä kruunattiin.

23 6. Suo ristinuhrin loistaa 4. Jos sairastut tai työstä lohtuna pelkooni. joutuisit luopumaan, Se ahdistuksen poistaa, ei epätoivoon syöstä tuo rauhan sieluuni. saa päivä vaikeinkaan. Vain katson kasvojasi, Laupias Isän käsi jään, Jeesus, turviisi. on avoin hädässäsi. Näin sinun kuolemasi Iloitkaa Herrassa! on minun voittoni. 5. Suo, Herra, lohdutusta, Arnulf Louvainilaisen tekstin suo leipää sanasta, (1200-luvulta) pohjalta 1656. jaa meille virvoitusta Suom. Julius Krohn 1880. armosi virrasta Virsikirjaan 1886. sinussa elääksemme, toivossa kestääksemme. 6 VIRSI 330 Iloitkaa Herrassa! 1. Nyt Herran hyvyydestä 6. Näin auta, Herra, meitä me saamme riemuita uskossa elämään, ja armon kyllyydestä vie pyhiesi teitä kiitosta veisata. luoksesi kiittämään. Päivinä myötäisinä Kasvosi kirkkaat näytä, ja vaivan täyteisinä riemulla meidät täytä. iloitkaa Herrassa! Iloitkaa Herrassa! 2. Hän ruoan ruumiillemme Suomalainen arkkivirsi 1683. suo päivä päivältä Virsikirjaan 1686. ja ruokkii sieluamme Uud. Pentti Jaakko Ignatius 1824. elämän leivällä, Hengellään hoivaa, kantaa, 7 VIRSI 484 anteeksi synnit antaa. Iloitkaa Herrassa! 1. Totuuden Henki, johda sinä meitä 3. Hän holhoaa, hän muistaa etsiessämme valkeuden teitä. orpoja, leskiä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, Hän tietää, ketä painaa tietomme siunaa. raskaasti elämä. 2. Kaikessa näytä käsiala Luojan, Hän avun sille tuottaa, mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan. ken häneen turvaa, luottaa. Kristuksen luokse, rakkauden tuojan, Iloitkaa Herrassa! johdata meidät. 24 3. Kristus on tiemme, valo sydäntemme, 9 VIRSI 332a toivomme ainut, pyhä totuutemme. Armosi, Jeesus, anna voimaksemme, 1. Herraa hyvää kiittäkää, uudista meidät. iloiten ylistäkää, luodut kaikki laulakaa 4. Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa, Luojan suurta kunniaa! anna sen meitä Isän kotiin johtaa. Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa, 2. Pyhät, suuret, korkeat voittamaan auta. työnsä on ja oikeat, suuri herrautensa 1869. maassa on ja taivaassa. Suom. Martti Ruuth 1902. Virsikirjaan 1938. 3. Kiitos Jumalallemme soikoon sydämestämme 8 VIRSI 498 virsin, lauluin, psalttarein, 1. Nyt kulkee halki korpimaan harpuin, huiluin, kantelein. Jumalan lapsen tie, 4. Kaikki, joissa henki on, vaan päivän matkan kerrallaan kiittämään jo tulkohon se kotiin täältä vie. Herraa hyvää riemulla, 2. Kuin paimen kantaa olallaan halleluja halulla! pienintä karitsaa, psalmin 150 pohjalta 1694. niin Jeesus seurakunnassaan Suom. virsikirjaan 1701. myös hoitaa horjuvaa. Uud. Julius Krohn 1880. 3. Oppaaksi pyhän enkelin hän rinnalleni suo. VIRSI 332b Jos joudun tiellä tahroihin, 1. Herraa hyvää kiittäkää, hän ohjaa lähteen luo. iloiten ylistäkää, 4. Jeesuksen veri puhdistaa, luodut kaikki laulakaa niin tunnonrauhan saan Luojan suurta kunniaa! ja lapsen tietä taivaltaa 2. Pyhät, suuret, korkeat taas jaksan uudestaan. työnsä on ja oikeat, 5. Lämmössä armon auringon suuri herrautensa jo linnut visertää, maassa on ja taivaassa. vaan sitten suvi aina on, 3. Kiitos Jumalallemme kun matka taakse jää. soikoon sydämestämme Anna-Maija Raittila 1958. virsin, lauluin, psalttarein, Virsikirjan lisävihkoon 1963. harpuin, huiluin, kantelein. 25 4. Kaikki, joissa henki on, 11 VIRSI 307 kiittämään jo tulkohon Herraa hyvää riemulla, 1. Kiitos olkoon Jumalalle, halleluja halulla! Karitsalle, olen armoliitossa! Jesper Swedberg psalmin 150 pohjalta 1694. Minut kalliisti hän osti, Suom. virsikirjaan 1701. minut nosti Uud. Julius Krohn 1880. kadotuksen kuopasta. 2. Armon Henki johdattakoon, 10 VIRSI 492 kiiruhtakoon 1. Ystävä sä lapsien, matkamiestä lähtemään katso minuun pienehen. maailmasta turmeluksen, Minne käynkin maailmassa, ahdistuksen, sinä olet hoitamassa. kotihinsa pyrkimään. Onni täällä vaihtelee, 3. Purjeisiini tuulta anna, taivaan Isä suojelee. mua kanna 2. Ota, Jeesus rakkahin, meren yli mailleni. suojaas koti kallehin. Pidä, Jeesus, itse perää, Siunaa äitiä ja isää, Herra, herää! heille elinpäivää lisää. Muuten hukkuu haahteni. Ystävä sä lapsien, 4. Auta, pakohon kun kerran pientäs auta holhoten. yli virran 3. Pidä meitä turvissas, Baabelista riennämme, Jeesus, armohelmassas. että kotimantereilla Suojaas sulje isänmaamme, kanteleilla sulta kaiken lahjaks saamme. soivat kiitosvirtemme. Johda, Jeesus rakkahin, 5. Siellä riemun maassa taivaan meidät taivaan kotihin. alta vaivan Säk. 1 ruotsalainen 1780, päästyä sua kiitetään. säk:t 2 ja 3 Siri Dahlquist 1911. Siell’ ei aalto uhkaa laivaa, Suom. Lauri Pohjanpää 1923. synnin vaivaa Virsikirjaan 1938. siell’ ei itke yksikään. 6. Siell’ on kirkas lasimeri, pyhä veri kiitosvirtenämme on. 26 Siellä aina Jumalalle, Näin, Herra, vuoden kaunistat Karitsalle ja työmme siunaat, vahvistat, ylistys soi loputon. suot nousta kultaviljan. 7. Sydän hämmästyypi näissä 4. Jumala, hiljaisuudessa ilohäissä, sinua Siion kiittää. lunastetut riemastuu. Kansaasi siunaat rauhalla, Yljän eteen ihmeissänsä kaikille armo riittää. ystävänsä Anteeksi annat velkamme, kasvoillensa kumartuu. pois nostat raskaan kuormamme, Elsa Holmsten viim. 1735. me siitä riemuitsemme. Suom. Johan Wacklin 1736, 5. On autuas, ken olla saa uud. 1893. Jumalan kartanoissa, Virsikirjaan 1938. ylistää Luojan kunniaa pyhien asunnoissa, 12 VIRSI 572 kun hyvyydellä huoneesi, rauhalla läsnäolosi 1. Taas kukkasilla kukkulat, ravitset, Herra, meitä. oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat Elias Lönnrot psalmin 65 pohjalta 1871. taas laitumilla syötät. Virsikirjaan 1886. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, 13 VIRSI 557 julistaa kunniaasi. 1. Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo, 2. On täynnä vettä virtasi, yön varjot kun päivän jo voittaa. janoiset siitä juotat Taas yön lepo rauhaisa meille tuo, ja runsaan siunauksesi vain luonasi valkeus koittaa. maan kasvulle nyt tuotat. Suo loppu kerran kuolossa autuas. Lehteen ja kukkaan, Luoja, saat 2. Olen käskysi rikkonut, tiedän sen, auringon nousun, laskun maat ja murhetta sinulle tuotan. iloksi ihmisille. Nyt tuomion, Herrani, ansaitsen, 3. Taas, Herra, askeleistasi vaan toivossa ristiisi luotan. maa uhkuu muhevuutta. Suo loppu kerran kuolossa autuas. Ajallaan annat sateesi, saa pellot voimaa uutta. 27 3. Anna päiväni kulkea kanssasi 2. Maistaa Herra mun jo antoi, ja yön yli rauhassa maata. kuinka onkaan suloinen Suo, että ei henkeni nukkuisi, läsnäolo Jeesuksen. ettei saisi kilvoitus laata. Syntini hän kaikki kantoi, Suo loppu kerran kuolossa autuas. päästi alta orjuuden Aukusti Oravala 1937. Virsikirjaan 1938. lahjoittaen autuuden. 3. Armo suuri Vapahtajan 14 VIRSI 552 aarteekseni tullut on, 1. Mua siipeis suojaan kätke, se on katoamaton. oi Jeesus, Herrani, Jääköön tyhjä riemu ajan, suojassas suo mun olla, hänessä on iloa, jos kuinka kävisi. ihmeellistä lepoa. Sä kaikeks tule mulle 4. Hän on turva turvattoman, valollas, neuvoillas, hän on apu kiusatun, suo joka päivä elää lohduttaja vaivatun. mun yksin armostas. Milloin vuoksi huolettoman 2. Suo anteeks kaikki synnit, vaelluksen horjahdan, puhdista verelläs, toivon hänen nostavan. luo minuun uusi mieli, pyhitä Hengelläs. 5. Hän on ilo itkeväisten, Ja meidät suuret, pienet väärien vanhurskaus, sun sulje suojahas, hän on tyhmäin viisaus. yö rauhainen suo meille, Rikkaus hän kerjäläisten, oi Jeesus, laupias. hän on pyhyys kurjimman, hyvyys kaikkein huonoimman. 1865. Suom. 1900. Virsikirjaan 1938. 6. Hän on minun paimeneni, minä hänen lampaansa, 15 VIRSI 312 kuulun hänen laumaansa. Häntä kaipaa sydämeni, 1. Muistan päivää autuasta, hänen seurakunnassaan jolloin Jeesus löysi mun, laitumella käydä saan. syntein tähden tuomitun, tilastani kauheasta 7. Jeesus, rohkeutta anna, nosti minut olalleen, että sinun kanssasi otti aivan omakseen. kilvoittelen matkani. 28 Autuaitten joukkoon kanna 5. Kiitos nyt Herran, ylistämään sinua kun nimeensä luottaa me saamme, uuden virren riemulla. eläissä, kuollessa Suomalainen 1790. Virsikirjaan 1938. turvata Vapahtajaamme. Jeesus hän on, hänelle kaikukohon 16 VIRSI 329 kiitos ja kunnia! Aamen. 1. Kiitos nyt Herran! Hän korkein on kuninkahamme. Joachim Neander 1680. Pyhänä soikohon Suom. Knut Legat Lindström 1867. nimensä veisatessamme. Virsikirjaan 1886. Oi kristityt, hartaalla mielellä nyt 17 VIRSI 631a soikohon hallelujamme! 1. Oi Herra, jos mä matkamies maan 2. Kiitos nyt Herran! lopulla matkaa nähdä sun saan! Hän kaiken on alku ja luoja. Oi, jos mä kerran Siipeinsä varjossa meillä on turva ja suoja. näkisin Herran Huomaatko sen, kunniassaan! kuinka on uskollinen 2. Sinua kaipaa sydämeni, armon ja autuuden tuoja? sun puolees huutaa mun henkeni. 3. Kiitos nyt Herran! On yksin tästä Hän elämän meille on luonut. sen ikävästä Hän terveen ruumiin ja kyyneleni. mielen on lahjaksi suonut, 3. Muut kaikki hylkää, vaan sinä et. myös sairaille, Autuuden särkyneet sydämet kaikille särkyneille sinulta saavat, turvan on sanassaan tuonut. sä luet haavat 4. Kiitos nyt Herran! ja kyynelet. Hän siunaten töitämme johtaa antaen armonsa 4. Mua auta, Herra, mä toivon vaan, auringon päällemme hohtaa. vaikkei ois toivoa ollenkaan. Muistakaa vaan En päästä sua, nyt hänen rakkauttaan ennen kuin mua meitäkin, lapsiaan, kohtaan. käyt siunaamaan. 29 5. Oi Herra, suothan sä minulle sun armos voimaksi matkalle. Anteeksi anna, mua nosta, kanna, vie perille! 6. Oi saanhan joukkoon autuaitten kanss’ ystäväini ja omaisten mä päästä kerran luo armon Herran. Oi saanhan sen! Wilhelmi Malmivaara 1903. Virsikirjaan 1938.

Recording data: 2002-06-11/14 at the Church of the Cross (Ristinkirkko), Lahti, Finland Balance engineer/Tonmeister: Martin Nagorni Neumann microphones; Studer Mic AD microphone pre-amplifier; Yamaha O2R mixer; Genex GX 8000 MOD recorder; Stax headphones Producer: Rita Hermeyer Digital editing: Rita Hermeyer Cover texts: © Pekka Särkiö 2002, Jan-Erik Lindqvist 2002 and Sinfonia Lahti Front cover painting: , Lapsen ruumissaatto, 1879, Ateneum, . Photo: Kuvataiteen keskusarkisto/Hannu Aaltonen Photographs of the orchestra and Osmo Vänskä: Eastpress Oy/Seppo J.J. Sirkka, Porvoo, Finland Other photographs: Maarit Kytöharju/MIC (Ilkka Kuusisto, Herman Rechberger, Olli Kortekangas); Iiris Bask (Jaakko Kuusisto); Soile Siltanen (Harri Ahmas) Front cover design: Oy Fg-Naxos Ab/Jan Vaaka Booklet preparation: Oy Fg-Naxos Ab/Rauno Liukkunen Typesetting, lay-out: Andrew Barnett, Compact Design Ltd., Saltdean, Brighton, England Colour origination: Markprint Oy, Lahti, Finland BIS CDs can be ordered from our distributors worldwide. If we have no representation in your country, please contact: BIS Records AB, Stationsvägen 20, S-184 50 Åkersberga, Sweden Tel.: 08 (Int.+46 8) 54 41 02 30 • Fax: 08 (Int.+46 8) 54 41 02 40 • e-mail: [email protected] • Website: www.bis.se © & 9 2002, BIS Records AB, Åkersberga. Under perioden 2002-2005 erhåller BIS Records AB stöd till sin verksamhet från Statens kulturråd. The Lahti Symphony Orchestra is supported in this recording project by the Finnish Performing Music Promotion Centre (ESEK) 30 Lahden kaupunginorkesteri Lahti Symphony Orchestra

Taiteellinen johtaja / Artistic director: Osmo Vänskä Säveltäjät / Composers: Joonas Kokkonen (1921-1996), kunniajäsen / honorary member Kalevi Aho, Lahden kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjä / composer-in-residence Intendentti / General manager: Tuomas Kinberg Osoite / Address: Lahden kaupunginorkesteri, Sibeliustalo, 15140 Lahti www.lahti.fi/symphony 31 Osmo Vänskä CD-1349 DIGITAL & Suomalainen Virsi 2 Sinfonia Lahti Lahden kaupunginorkesteri

Osmo Vänskä