KIERTOTALOUTTA PALVELEVAN JÄTTEEN- KÄSITTELYALUEEN (LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTO) VAIHEMAAKUNTAKAAVA Päijänne

Luhanka KIERTOTALOUTTA PALVELEVAN JÄTTEEN- KÄSITTELYALUEEN (LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTO) VAIHEMAAKUNTAKAAVA Päijänne

SL Sa4a4rijärvi

nat Ehdotusvaiheen kaavakar�a sekä merkinnät ja määräykset 25

Jä�eenkäsi�elyalueen vaihemaakuntakaavalla ratkaistaan Lahden seudun kierrätyspuiston sijain� Iso Kalliojärvi Längelmäki SL kaupunkiseudulla. Valmisteluvaiheen neljästä vaihtoehtoisesta alueesta on vali�u Kehä�en alue 61 Hollolassa ja jatkosuunni�elu käsi�elee tätä yhtä alue�a. MRA 13 § mukaises� maakuntakaavaeh- Hara Joutsa dotuksesta on ennen nähtäville ase�amista pyyde�ävä lausunnot eri viranomaisilta. Tämä kar�a Purnujärvi

merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus on koo�u viranomaisille lausunnoille lähetet- Vuorenkylä Tohtaan- täväksi. järvi R Iso-Paljo 8 • Käynnistyspäätös maakuntavaltuusto 18.6.2018 § 9 • OAS nähtävillä 28.1.2019–28.2.2019 samanaikaises� YVA-ohjelman kanssa SL

• Valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä 15.1.–28.2.2020 samanaikaises� YVA-selostuksen kanssa Lehmijärvi y t

58 1 • Linjaus ehdotusta varten maakuntahallitus 8.6.2020 § 92 2 37 nat Rusi Valkeajärvi ur 24 Ehdotusvaiheen kartan pohjana on lainvoimainen Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 himmennet- Kauhtue SL

7 Putkijärvi 209 r s tynä, jo�a vaihemaakuntakaavan aluevarauksen sijain� suhteessa muuhun maankäy�öön on Heinhaituan- u t SL 3 SL järvi Putkijärvi 8 42 ltv nähtävissä. Lainvoimaisen maakuntakakaavan 2014 merkintöihin ja määräyksiin ei tehdä muutok- 211 2 SL nat sia. 46 23

nat SL PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 81 40 Uuhivesi Lahdessa 23.6.2020 SL SL Vintturi SL 366 355 41 nat

8 80 3 v(v)8 SL st 215 SL vsa 203 Ansio 1 Hangastaipale Hirvipohja SL 51 4

Judinsalonselkä )

SL u EJk ( SL v Suunni�elumääräys 43 vt (v V 54 )6 V V 104 Vehmaa y t1 5 6 Jä�eenkäsi�elyalue kierrätyspuiston Alue on vara�u seudulliselle kierrätyspuistolle. Alueella ei saa käsitellä tai 0 Sääksjärvi S S 0 4 toimintaa varten varastoida biojä�eitä. Alueelle voidaan osoi�aa jäteraaka-aineen uusiokäy�öön, 34 pv Hirvijärvi Rautavesi hyödyntämiseen ja jalostamiseen lii�yvää yritys- ja teollisuustoimintaa. SL 34 47 nat 5 Merkinnällä osoitetaan jä�eiden vastaanot- 22 r toon ja käsi�elyyn varatut alueet, kuten Jä�eenkäsi�elyalueelle on jäte�ävä rii�ävä suoja-alue ympäristöhai�ojen u Nokka SL Kiimasjärvi Leppäkoski kaatopaikat ja jä�eiden esikäsi�elylaitokset. vähentämiseksi. Alueen yksityiskohtaisessa suunni�elussa ja rakentamisessa tulee Päijänne 52 ehkäistä merki�ävät ympäristöhäiriöt rii�ävin suoja-aluein ja teknisin ratkaisuin. Siltasuo y y Suontee t1 t 2 1 Tarkemmassa suunni�elussa tulee huomioida sään ääri-ilmöt, hulevesien 5 Kurjenselkä Lesti SL hallinnan suunni�elu, pienvesien laadullinen �la sekä taimenkannan säilyminen. 60 On myös turva�ava Koivusillanjoen ekologisen yhteyden jatkuvuus. mv SL 10 49 Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule osoi�aa asumista tai muuta alueelle Iso Suojärvi soveltumatonta toimintaa. Alueen rakentaminen ja muu maankäy�ö on SL kmv V 208 12 8 Jääsjärvi Vähä

3 Vehkasalo SL nat

sopeute�ava ympäristöön tavalla, joka o�aa mahdollisimman hyvin huomioon 105 t Suojärvi s SL 14.5.2019 alueen ympäristö- ja luontoarvot sekä alueen kul�uurihistorialliset ja maisemalli- nat 59 20 Aidanpää 55 21 V Soiniemi Ruskeala set ominaispiirteet. SL 114 S 2 )7 50 (v v yt99 yt(o) Kappelinkylä SL SL Alanen A pv 323 9 57 Vaihtoehtoinen tai ohjeellinen yhdys�e tai Särkilahti 35 LV EP Liikola SL A 2 katu Soilahti Ylemmäinen 7 2 ) 212 8 v Taipale V Kanteleen(selkä pv HARTOLA v Käpykylä 150 7 A Vanjärvi EP Nurmijärvi T Rokkala 12 Kotisalo 1 st37 4 A R Kuhmoinen AsoTlaP 14 Kaava-alueen raja kma 1 23 1 T A Jokivarsi 5 SL v ( 10 v nat 48 ) 3 Leppäkorpi A 19 sv 11 Palvala Hotila A 1 13 Sauvuori SL Mynnilä V SL 354 tv Suojärvi y kmv 113 Riihiluodonselkä t Koivisto S 219 9 7 9 pv 13 Säynätjärvi Vanjärvi pv S 35 S 142 1 Iso-Juures 31 36 Vastamäki sv V em 2 S 107 Lautsilta 3 10 V Yölintu Paimenselkä Metsäkoski 112 Kappeli Kirveskoski Ihana- Riihiniemi järvi pv

29 8 me 3

3 t

t ) s 10 k nat SL 9 ( s Kähärinsaari nat Valittula v Murakka t Tehinselkä Ylä- 7 m 10 78 220 79 st3 eot Järvenpää Vehkajärvi 3 SL 205 SL Tikkala Vehkalahti SL nat Lautjärvi 351 SL Joutsmatka Joutsjärvi Valasjärvi Koitti 352 77 A 367 sv Ykkälä Lepooskangas Sydänmaa st1 152 Pukaranjärvi 4 0 Ranko Pohjola SL A Tokeensalmi 216 Väihkölä 154 V mv T 40 Riihimäki 44 9 Suopelto SYSMÄ pv EJm SL kmv pv s 148 6 53 t11 108 LV 32 Suurikylä s Tenninkylä Pertunmaa 16 t3 pv y V 6 Kilpilampi sa t98 30 nat 1 43 Ala-Vehkajärvi 75 R V SL A Lukkolampi Selänkylä 15 SL A 108 214 R Voipala 153 mk 353 151 5 Otamo 1 Lehtiset TP nat 29 SL V LV nat Päijänne SL 76 V 217 41 15 4 56 tv Enojärvi 72 39 1 Päijätsalo Majutvesi km SL Iso Kuivajärvi LVr lv 8 45 92 13 pv Vehkakylä yt 5 R Luotikas kmv Kalho 16 yt 33 Varpusenlinnanselkä 6 105 pv 147 Iso-Luotikas SL SL v(v) Keihäsjärvi Yläkylä 5 st36 Alho S 349 178 Mäyrä 18 Kuivajärvi yt1 l 01 S v V s s 7 t 32 110 5 Mikkolanmäki 2 Kelkyttee y 2 t9 SL yt 6 Linnasaari 210 Kumu 91 Kymäri yt V Saarenkylä vt Torittu 1 38 SL vt Tevanti Kasiniemi Virtaa ( Salajärvi 206 u Salajärvi ) Kailankulma 5 Pirttijärvi em st(u)12 Tihjärvi 3 LV Hirvi-Kumu 14 SL Ositunkulma 195 pv kmv SL SL 6 131 Orvokkila SL Nuoramoisjärvi 107 Nuoramoinen st3 197 180 u Virmailansaari 218 nat m r 3 Kellosalmi pv Sääksjärvi 71 8 5 143 ea Unaja 5 Auhjärvi 8 Uurajärvi pv lv 1

1 v 136 2 l kmv me Niinimäenkulma Lepsala nat 104 11 v(k Virmaila ) 73 t3 Peruvesi yt9 Enojärvi Kaurate SL 5 ur Kaurattu 189 SL 36 213 Onkiniemi Virmailanselkä Pitkäjärvi mk Seitniemi SL Romonkulma Kaukela 185 6 Portama ge SL nat Nikkaroinen 70 yt10 22 Volmarinkylä 346 1 yt95 SL Tepoonjärvi

Myllyjärvi 7 Peräkylä

188 9 Alijärvi Arrakoski yt SL Iso pv pv 181 SL Lammassaari 140 Kukkolanmäki Miestämä 135 182 Vesi- pv Joutjärvi nat SL 149 Ilmajärvi 43 65 jako pv 130 SL 171 Lahdenpohja pv Koskionranta yt 145 tv pv ge Iso-Mäkäri 9 0 Yläjärvi 1 146 24 Keskikylä Tevänninjärvi A Mainiemi Haukkasalo Porasa 150 pv 151 Ylimmäinen Janatti mv 3 pv nat

1 Komeankylä

v V l t

Palsa 7 LVr 8 141 s SL 42 m PADASJOKI lv11 Kelvenne 5 Lalvetta pv 42 pv 9 Kirkko- 3 Suomennurmi 204 ) SL u pv 132 144 ( Vesijako lammi nat t Pirttijärvi 74 Pääsinniemi v 8 133 kmv 74 vt Parlammi nat SL Padasjoenselkä SL Hietaranta 101 mv r1 SL Lappilankylä Keskinen 67 175 u SL 173 Ilmoila 11 207 Keskinen A A A SL 67 nat kmv 149 Soimavuorenkylä T 35146 147 193 40 102 st Karilanmaa Kypäränkulma Paaso -> Löytäne Syrjäjärvi )5 43 yt Koiravuori pr(o Salmijärvi SL nat Syrjäntausta nat Taulu LV nat 348 69 Savikko A A 68 Ravioskorpi SL Syrjäkoski ge TP 17 R Lauhjoki nat 39 145 148 88 Vahteristo SL Takaperä 20 28 SL Huovari 16 41 Ylä- l Saarijärvi 75 SL SL 196 v kmv Pajujärvi s 8 6 179 vt y 176 106 Vainionkylä vt t9 SL kmv km 1 3 pv Nyystölä 186 nat SL yt 100 12 nat Hinttolan- 28 SL 9 Särsjärvi 1 Korvenkulma Vanhakylä 0 3 pv 66 Koskenmylly 79 Enonvesi 191 ur3 kt8 saari Hanjärvenkulma 138 SL pv Hallaharju Lamminmäki 198 Kuoppainkulma nat 4 y s 127 Avainselkä t lv Ala-Porasa 5 38 SL pv pv 64 SL 4 Nyystölänlahti u r nat 9 pv 18 44 Makkaramäki Iso-Rapanen 6 6A9la- 65 yt 12 Arolankulma nat 37 Pajujärvi Nuhjakka SL ge y pv Konnu t2 187 SL 3 128 1 Riihilahti t8 95 Tuusjärvi 5 Kaija Linnajärvi y 0 Hietaranta Rautjärvi y 1 Piilonen t5 7 t pv Hinttolanselkä 9 Kukkajärvi y l t v y SL Vaippilainen vlp nat Auttoinen kmv SL 137 Harila y 4 Vähä-Pulkkila S Ala-Rieveli t 1 36 172 9 83 103 SL 3 nat 8 SL 18 S 87 pv 190 mk pv Lusi VRs Haajainen 22 Aarnonkulma SL 126 5 4 Kalkkinen SL Iso- 3 SL mk Tuusjärvi 202 st 78 Vuorttunen nat 177 ea Kymijoki 2 14 yt24 SL Kauttisjärvi lv ge ur11 ltv SL 64 6 3 325 Suojalanmäki 2 4 1 TP 324 LV yt SL Neroskulma Jamoin- 2 Imjärvi järvi SL 1 6 62 LV 1 Vakkila 9 t Kesiö 85 Ahvenainen ge yt s EP 2 y Sonnanen Maakeski pv t 2 8 21 nat yt20 Hiirenniemi 5 Marjoniemi - Onali Imjärvi 4 S kt 17 17 SL SL llk 0

1 81 Korpijärvi 23 t

pv s Onali SL SL r

kk SL v1 19 V 1 u Ylä- l 5 129 pv 90 93 11 174 ge 116 Kesiö ge Sallanmäki 10 1 pv nat SL 3 m pv 23 LVr nat 40 63 183 13 pv 4 16 SL )5

SL (o 139 5 nat Ristijärvi r p Paistjärvi 184 4 pv 3 v Vähä-Äiniö SL 15 nat Saarijärvi Kaitoo r t Särkijärvi 1 u 1 134 kmv 30 o 35 nat m eo VRs me 2 ge Muikkusalmi Kuijärvi SL VRs 62 4 SL pv 5 MU 9 4 SL TP 194 4 84 36 4 nat LV nat 16 lv 31 SL s1 PirholankSaLngas SL 14 3 13 80 nat yt20 VRs SL 192 SL 94 34 y mv 2 pv SL SL A t 200 18 Suiva 2 Paavola kmv kt1 t20 0 4 38 199 llk 2 321 16 y

v nat SL 7 6 l nat SL SL SL 11 20 12 nat 8 5 201 Joenniemi SL 2 A kmv 3 Laitiankulma 10 ASL y )2 Vedentausta 3 32 v Viipiänjärvi 17 (o 2

66 t t 1 31 v r

y Hirvisalo u

VRs pv SL LV y 2 Viilajärvi

yt 1 1 mv 6 pv 1 ka A 8 19 m Myllykselä Heinolan 1 Pulkkila 16 Kollarinselkä 2 35 mv Lyömiäinen 1 ge Ruotsalainen t1 SL Mustjärvi kirkonkylä 3 y yt 8 Hopeaselkä A 7 7 lv s5 kp TP 30 S pv Hujansalo 1 3 21 7 KM S SuokannaAs A pv SL SL Päijänne y 6 5 Märkjärvi SL 15 t1 34 42 Komostenkylä 82 4 Iso-Äiniö Paljärvi 8 Asikkalanselkä nat 25 KM Asikkalan 9 lv u 7 1 Lakeassuo r pv pv V vy 4 4 Särkijärvi 19 kirkonkylä SL SL Kotkaniemi 17 26 pv lv A 32028 s kmv 15 A A 2 pv Veljeskylä

s R 17 6

t SL Kausanselkä 5 157 39 158 v Kivijärvi ge 1 l 11 Aapelinpelto HEINOLA Ruukki nat P V 9 SL SL 8 5 mv A KaivanAto em 1 2 LV 27 V EJ 92 2 SL 159 V 23 A 5 Vähimaa 4 A me 8 1 me 4 119 9 kmv 0 SL 10 18 R Pyhätön 1 1 36 TP 3 21 4 yt Salonsaari 34 17 yt pv SL pv 32 Iso- 22 24 Keltaniemi ea Rihu SL 8 pv Kinisselkä C Salajärvi P EJm 2 nat 32 11 kk 2 SL TP y 3 1 31 yt A Syrjäntaus 1 LVr t Keltalahti pv 73 1 SL 6

7 2 vt tvy r 26 A 3s3 1 SL nat 1 37 A s 1 r1 Saukonmutka 63 pv Kurhila - Hillilä V 25 LV 3 3 11 7 160 9 T SL Kailajärvi st7 2 Tommola A vy 7 SL 77 nat V 33 Salonsaari 155 Sahan- A V 76 Vähä-Rihu ASIKKALA 27 16 V s niemi SL 15 V SL Saitta t Jyränkö 13 pv V 6 SL Vuorenmylly Rutalahti pv 109 14 nat pv 10 A sa R 24 1 SL 15 SL km Hoilo 46 )4 32 Rihu 9 2 18 (v 2 4 A v A vt(k 12 4 21 T )37 yt Sinilähde 162 LVr R mv 4 T vy Vääksy Kausa Iso Samjärvi 1 LV SL 11 2 T 2 6 Konniselkä 2 A Ämmälänhaka LV nat A lv5 k 6 14 ge 12 t(k 3 5 6 29 )2 C A 10 kons pv ka nat pv Taipale

kmv 1 pv 28 kk tkem 8

A 5 l

Kettulankulma 2 1 5 Kopsuo Rautsalo v

3 Anianpelto 12 6 s Mustjärvi 6 1 4 Arola SL nat 7 pv V st vsa 13 s eo T V Suiva Hympylänmäki t4 27 LV 30 Saarijärvi 3 1 Urajärvi 8 11 V 2 A LoukkuShLarju SL ge r Reivilä 117 10 u A 22 6 18 pv 5 7 Myllyoja Pirppula 1 nat mv nat SL 20 T 5 70 R T 4 SL 29 km 3 nat Kajaanselkä 22 1 SL 29 lvs Viitaila V 1 1 3 3Konnivesi y me Vesijärvi 4 23 Rantakulma 1 T Lumiala Vehkoo em LL 9Myllykylä yt10 SL SL 1 1 kmv 1 MU nat Lotila 17 11 26 mo 28 pv Viinakoija 1 y1 Huhtaranta pv Läpiä tv 14 st4 ge nat Paakkola 47 S SL 6 A SL 27

Tuulos yt SL u 7 33 SL 19 u r 3 r 86 8 1 72 1 SL pv 68 3 ) SL

v Kolunkulma ( 31 25 ur3 71 v eo v pv R t 5 ( A SL k 43 ge Suurijärvi 1 )3 7 SL Urajärvi 89 9 7 Vesivehmaa 7 V t nat 35 3 pv s 100 kons 1 pv Ojala SL st v st 0 44 Joenkulma 4 y5 41 3 1 pv 52 V 376 yt Vaania pv pv 23 st T kmv R 62 SL 21 Muikkula 15 45 eot 16 18 19 322 1 y R pv T t21 Selkämaa kmv A A P 25 pv 23 14 SL 10 SL 33 20 2 SL 55 ur9 nat Sarva 38 206 Tkem R nat S Manskivi 326 R 55 1 T 21 26 6 Lammi Elkilä nat A 20 Putula 2 Tervalankulma 15 st SL Järvenpää S Härkälä 21 A 26 9 SL nat SL km 91 S Metsäkulma T 22 3 Rannankulma Laitiala SL 128 54 39 R 24 6 115 Noitala 24 Hyrkkälä pv SL 61 V Vierumäki yt pv A 129 6 24 38 2 53 Söyrylä 21 Lahdenpohja SL st l )5 pv v mk 1 o 327 Lahdenpohja 9 r( Korkee 67 4 p Paimela mo nat 53 pv Kissala pv 60 Kutajoki 57 Pyhäntaka A Alanen V nat 48 4

u r pv r2 20 52 p u R r A 1 90 u 3 6 r v Katinhäntä

2 Parinpelto 4t 7 yt 46 Taavelinkulma pv ( yt SL k Pärnämäki 6 Kalliola ) 7 3

S V 56 3 7 7 Mäkelä vsa 329 yt Pääjärvi 25 115 SL Arkiomaa pv Palomaa 4 Siikaniemi 122 R pv A 88 Järvinen Suurimäki SL Pyhäniemi SL 7 92 SM 43 pv A 116 A 123 Etola pv Hollolan 1 mv 63 52 51 yt kmv 7 Oksjärvi Isomylly 1 pv 70 Penakka kirkonseutu 12 Vanhala Arkiomaanjärvi 43 pv SL

68 Käikälä A Rajaharju Kivijärvi yt66 v

v 59 97 t Ruuhijärvi o

t( (

k)12 ge 42 A 1 A ) Heinlammi kmv ge y 46 SL

SL SL t 13 Pinnola Uskila t 0 kmv v kmv 2 37 nat SL SL 74 108 14 kmv A kmv 7 SL 121 126 TP Saviste y 33 1 Kaunkorpi 32 SL 51 101 102 y Jaala 62 A 36 Hersala 106 SL nat 23 t pv u 42 Savistenpää Lepistönmäki SL 7 r1 340 8 pv A A 3 8 v Kukkila SL 125 49 72 A 67 Anttilanmäki Kutajärvi l 114 Seesta-Luhtaanmaa 66 SL Suomau tka SL 64 156 SL r V pv 127 y 163 pv 0 1 A Seesta t70 3 103 A 141 Ojastenmäki 4 344 SL 22 80 SL T HÄMEENKOSKI 71 yt 41 SL 148 A 53 Tervamäki nat 20 A me V vy13 113 112 y A Hatsina SL 91 58 SM t4 SL nat Latokarkea Honkala 61 TP 7 118 12 27 Salalammi kmv 3 63 Järventausta 328 48 Takkula pv 8 Valkjärvi nat SL V u 77 r Ruuhijärvi ge 50 SL 84 2 Kirkkomäki Kastari kk pv LV 343 A 33 3 tv A pv 11 Enonselkä Soltti kk 2 54 SL SL 11 Kilpiäinen 93 144 5 64 eo A V SL 4 58 SL SL y R Vesijärvi SL A 9 t 98 99 ge 341 2 nat Korpikankare 92 19 153 Metsäkylä 65 96 9 EP 10 156 V Kylmäoja 12 Messilä 47 A Viuha Sydänkangas 2 SL R 34 6 4 V nat ka lv Pyhäjärvi nat 90 yt pv Toijala 120 10 13 Leinelä Tenhiälä Länsi-Hollola SL 45 SL 21 46 3 Mukkula 21 A SL MU

8 65 vt(k)12 R R HolmAa st kons Hiekkanummi Salajärvi

0 S 117 8 Rautakankare 96 2

1 124 y Alasenjärvi 142 v 4

t ur15 26 9 T 110 4 SL y 33 SL kk LV TP KM

Pätilä T m Huhti kmv ea 31 A Kunnas Iso Tiilijärvi 110 vy6 7 12 34 20 4 A S 147 pv Toivola 9 Niemi Kytölä 97 1 SL S Töykkylä 41 SL 85 mo 26 66 Kumianmäki Vihattu Tiilikangas KiikAkula A 140 8 Hyväneula 3 A A 11 4 107 5 Vesterås V t LAHTI Järventausta 89 y SL yt 94 A 77 Ahtiala TP SL V 107 Kivimaa vt A Suontausta SL 1 (p 103 A 111 104 108 2 ) TP Porvola 28 eo A 6 31 151 st Tkem TP 1 TP A 86 pv yt TP km Työtjärvi 56 HOLLOLA Jalkaranta 4 Immilä 6 39 Likolampi vsa pv 3 15 Myllypohja 98 18 S 69 Huljala 9 7 2 Salpakangas 14 Lehmus y Hälvälä S s )5 me v vt C kma P 2 82 r3 pr(o 27 S (k A 10 Koneharju LV Metsäpelto pv 5 )12 A Soramäki 3 4 A R 12 kmv ur A A 4 13 EN 81 SL 17 44 79 kmv Kartano Tkem 4 78 40 59 50 vt(2 Pallas A 1 Koiskala 150 )1 60 y A 1 SL Kiveriö 2 t pv Vesala V Tapanila MK Kalliojärvi 7 st em Pirsttiharju 76 kmv Kukonkoivu t2 5 A 0 4 1 49 143 ) 73 A 2 30 Kärpänen 1 kons o Kaukkari 6 SL 9 7 Untila ( km 79 Vanhatalo kk 106 u eo yt31 Kartano r SL yt 60 3 p r 149 Riihelä Paavola 6 8 kmv 2 pv 7 Jarvala Petsamo 1 136 A Möysä A Järvenpää A 57 86 Arrajärvi v A A Tiiranmäki t(u 54 v Sopenkorpi 83 84 A Kumpula y Joutjärvi A 112 vy Kärkjärvi Kumia Utula )1 1 78 (k)6 1 3 0 r A TP 2 81 A pv kmv T 6 )4 p 100 kma SL EJm (o Karisto Iso- t kk 101 3 17 A SL 121 137 Sylvöjärvi tv 48 34 17 kma y T AsemantaustaC 7 2 kma A 5 )1 82 155 Kukkanen Vaaviala 3 4 2 TP Pajulahti 6 Nokkola SL 32 ( Kymijärvi T t 5 TP st 105 km v 21 Raijankorpi 100 pr(k)3 28 2 Kolava Pihkasalmi yt31 Okeroinen A 9 Kerinkallio 12 3 m4 NASTOLA pv 7 V TP st( A P Tennilä Korpikylä y T 113 u)2 v Laune 9 Hennala KM T E4H 80 V 50 1 A 28 19 st A 5 t 33s 27 y v 2 t 44 1 102 2 Loppi t 2 2 102 v Salmenmäki > EJk )4 A A t( 128 6 3 2 Liipola kma (p 4 kt (o A ) pv 1 t Kujala 18 A yt Korkee yt(o)44y SL 87 103 t2 SL Kurenniitty A 99 l 6 TP 6 91

llk 105 lt1 Pippo p A 1 126

55 4 pv r(k)6 154 y kmv

1 Patomäki 1 T 13 Villähde SL v

2 Tikkakallio 2 KM y 85 123 Vehkosilta TP v 75 Ylikylä st Nikkilä 30 Suppala A ge A TP 5 A 146 vy17 SL A kk 5 em me st27 127 Pekkala 16 58 16 EJ T 124 139 125 3 Patoniitty 1 9 7 A Kangas A SL 0 V mo 2 Orrilanmäki A 2 Korvenranta 29 130 r LM Ersta 5 116 138 u 32 t2 120 Ala-OAkeroinen A s V 1 KM Kisaharju 3 SL pv vy15 Maavehmaa )3 88 pv TP 35 Miehola 3 104 5 Venetsia T Eskola Rakokivi Pönnölänmäki kmv (k t st 1 Lehtistenmäki T 7 yt Vähäjoki r y Jo1k4i5maa A 2 ) 83 V 24 p 87 38 A 1 35 2 (p SL Uusi-Pätilä y 75 vt V 35 Nastonharju C 0 Alikylä t4 26 117 7 Vähä-Sattiala 1 V 25 Linnai1n5e2n Pihtilänmäki Haravakylä 5 Turranmetsä 8 Tuomenoja 4 Lehtokuja t 8 tv 29 kmv Uusikylä y TP SL t2 Hankaa KM 6 p Sipilänmäki ge y eo A 76 A 0 r(k Tammela 130 2 3 1 A 22 1 )6 pv KM y1 t T st2 A 17 Hakosilta T v 12 Ämmälä 114 122 115 y 8 A eo 74 Nostava-Herrala 8 Tarola Notko Veljeskylä 36 Kanerva 161 18 118 Mustakallio 13 y SM Arometsä vt(k yt64 t )17 yt 5 Renkomäki nat Selkosaari 72 ur22 1 Iso-Sattiala 2 s ge 59 Lankila Tapiola llk T t(u A Kuusiniitty A )31 st29 18 Kärkölän A 4 39 Risala 45 y Hangasmäki s 95 EJm (u)20 pv r TP vt t- 1 kirkonkylä 1 > 109 8 y r 3 51 TP k 34 1 t p t 3 6 kk y Arola Haarankylä v 4 30 Näkkimistö 8 S Kirviä Myllykylä 1 llk y kmv 2 Nastolan Montari 13 t1 9 st kma 0 pv 1 eo 3 Pasina 3 y 47 Pensuo 10 89 v Kuusankoski 11 sv 21 3 s Luhdantausta vy t 1 llk Oriharonjärvi p A 9 r yt A 2 5 4 9 i A 142 8 2 k 2 T Hahmajärvi 57 r jo 6 r u n 139 u eo pv o T R 23 Miekkiö o 14 3 rv EP 12 78 r1 o 42 Pennala Oriharo m ge p T Herrala P km Tkem 6 Kottero Korvenkylä 15 eo 19 Iitti A 7 4 Saapaskylä 10 A kmv 73 T LM pv Liehu TP 74 Hahmajärvi kons 89 pv 22 2 97 Lavanmäki10 TP 5 100 Karhusaari

8 llk EN pv 7

9 KÄRKÖLÄ 6 Kukko

t Kivisoja y yt Jursala Rekola s 49 36 2 t Järvelä A 1 p 9 SL pv A r Sikopiiri 70 A eot 2 pv 71 130 Näsäkkä u 94 r 69 2 3 98 Pitkämäki Valkjärvi 1 Heinämaa pv Joentausta pv Leitsamaa st A 1 125 Kuivanto Tolkko Nummenkulma Rautamäki Ilmakka vy yt 1 68 107 Sepänmäki t Kuivannon Metsäkulma 51 9 Metsäkulma A Luhtikylä 1 Kaldea o pv Anttila SL 9 72 m 1 T ur25 119 Ristonmäki 164 >vt Haikula kt 24 eo Korvenpää Hähkäniemi 15 A Roinankulma Matikkala Äijälä ea Tuorakka 143 m5 Sirola 3 4 T nat SL t8 Veikkala Lappila p y 56 T me r

25 342 2 Sepänjoki Verho T Koulunmäki 26 Aittojoki Virenoja Konnu 19 yt SL 6 >vt Jutila 21 5 SL pv Viljaniemi Myllykulma kt 0 133 135 T Kalmo pv 5 79 s 7

Kuoppalanmäki pv t yt pr1 27 - 96 >

pv 105 kt r19 nat u Tillola Keituri 6 pv 57 pv 123 SL kma pv 101 Koskunen Lapinnummi pv 93 11 SL Tienmutka km 345 A 112 132 75 Köykkölä 10 140 u r pv Villi SL 2 y3 A 7 77 yt T 159 Montari 7 Untamo 131 8 6 41 pv 7 Vähä-Henna t T y EJm 122 40 pv Piikainkyrö TP TP 4

ur 109 R 27 y

A 2 25 pv t Mustajärvi 4 Järvikylä A Sampola Pönnänen 1 Laavionkylä 129 14 104 0 SL kk 134 3 Marttila vy S 170 20 10 Koivula C ORIMATTILA Kaitala nat 2 SL SL 15 r3 Mäntylä 6 61 pv u SL 157 166 pv yt83 ka pv Koukunmaa s 76 168 t1 99 Henna Niemenkylä 5 115 9 Kokki-Henna Käkelä 75 Soinojankulma Sikonkulma 2 km Myllylä yt yt TP pv 11 A Ylikylä Jokela kt5 26 141 113 1 V s yt 1 t3 2 t 37 Pyörähtälä Metsä-Marttila s kk Tönnö 9 kmv Hietana 90 Peltola Myllynkulma Rauhala st3 pv st st32 Vehkaoja 2 A 124 Hausjärvi 0 Kankaanmäki me 144 pv Unkeri pv pv Ämmäntöyräs 8 SL kmv 117 EJm Pitkäkylä 110 Huhdanoja Viikari 121 5 Tiisankulma 162 88 Heinsuo Niinikoski Hongisto 3 Alikylä yt t Salustenkulma s 8 7 V ea Villikkala Salusjärvi A 5 2 36 ur30 V eo 0 kmv y 1 132 t t 111 8 y Humaloja yr1 17 2 1 7 87 Levijärvi t8 SL Ruokola 7 y yt st32 s SL 165 t Kankonen 3 134 Jerikko Tietävälä Marjumäki Villikkalanjärvi Ratula

Ollonen Leipälänkulma yt1 yt Karkkula 2 pv pv S pv 114 111 Vaukkari 30 106 kmv mv

Aronperä y 91 7 t Uusikartano 8 SL Säyhtee

0 161 Vuorenmäki Ahonkulma SL Pakaan asema Haltia S 160 28 pv S S Sammalisto Terriniemi 116 29 Heivataja Salmela 17 Majasuo A A A Syymaa Mallusjärvi 77 pv st2 yt ARTJÄRVI 138 135 pv SL 137 95 Olviniemi yr1 163 102 kons A Suurikylä Pakaa 133 6 Kilosela S A 31 136 y Riihioja t7 Kangasmäki Männistönkulma Mallusjoki 9 Kyrönoja yt79 Hiitelä SL nat pv 158 60 st 118 - 6 Elimäki > S 2 m Metsäkulma Ristimäki k 6 t 2 st SL 7 14 ur Halmaa Vähä Mallusjoki kmv 167 Pyhäjärvi 86 pv i k 108 jo n o SL o rv 169 Vaivalankylä 8 o Hauksuo 2 P r Paapio u

pv 1:100 000 120 Mätkistö

Kurunkulma

2 0 0 1 2 4 6 8 10 t1 y km

Pohjakartta MML 2016

KIERTOTALOUTTA PALVELEVAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS (LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTO) KAAVASELOSTUS Maakuntahallitus 23.6.2020

SISÄLLYS Tiivistelmä ...... 3 Käsitteitä ...... 4 1 Vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet ...... 6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 6 Maankäyttö- ja rakennuslaki ...... 8 Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 ...... 9 Jätelainsäädäntö uudistuu ...... 10 Maakuntastrategia ja maakuntakaava ...... 11 Päijät-Hämeen nykytila ja kehitysnäkymät ...... 12 Vaihemaakuntakaavan tarve ja tarkoitus ...... 18 Kierrätyspuiston toiminta ...... 19 2 Maakuntakaavan eteneminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen ...... 21 Kierrätyspuisto-hankkeen aiemmat vaiheet ...... 21 Kaavoituksen eteneminen ...... 23 Vuorovaikutus ja tiedottaminen ...... 24 Annetun palautteen huomioiminen ...... 25 3 Kaavan aluevaihtoehdot ...... 26 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ...... 26 Päijät-Hämeen liiton selvitykset ...... 26 YVA-menettelyssä tehdyt selvitykset ...... 30 Liiketoiminnallinen toteutettavuus ...... 33 Vaihtoehtojen vertailu ...... 34 4 Kaavaratkaisun perusteet ja sisältö ...... 38 5 Vaikutusten arviointi ...... 41 6 Maakuntakaavan toteuttaminen ja seuranta ...... 45 LÄHTEET ...... 47 LIITTEET ...... 49

2 TIIVISTELMÄ

Kiertotaloutta palvelevalla vaihemaakuntakaa- ja ekosysteemipalveluista sekä laadittu liikenne- valla ratkaistaan seudullisesti merkittävän jät- malli. Lisäksi on selvitetty kierrätyspuistoalueiden teenkäsittelyalueen eli kierrätyspuiston sijoittu- liiketaloudellista toteutettavuutta. YVA-menet- minen Lahden seudulla. Uutta aluetta on etsitty tely sekä sen selvitykset ovat olleet olennainen Päijät-Hämeessä erityisesti elinkeinoelämän tar- tietolähde vaihtoehtoisten alueiden tietojen ko- peisiin ja Päijät-Hämeessä syntyvien jätteiden kä- koamisessa. sittelyyn. Luvussa 4 kuvataan kaavaratkaisun perusteet ja Ehdotusvaiheen kaavaselostukseen on koottu vai- sisältö valitun alueen, Kehätien osalta. Alueen si- hemaakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, jaintiin ja rajaukseen ovat erityisesti vaikuttaneet kaavamenettelyn eteneminen ja vuorovaikutus, yhdyskuntarakenne, liikenne ja sen vaikutukset, esillä olleet aluevaihtoehdot, kaavaratkaisun pe- ilmastovaikutukset, ekologiset yhteydet, taime- rusteet, vaikutusten arviointi sekä jatkotoimenpi- nen suojelu, muinaisjäännökset ja elinkeinotoi- teet maakuntakaavoituksen jälkeen. mintojen kehittymismahdollisuudet. Kaavamer- kinnällä EJk erotetaan uusi jätteenkäsittelyalue Kaavan lähtökohdissa kuvataan, miten tämä jät- aiemmista jätteenkäsittelyyn liittyvistä merkin- teenkäsittelyalueen vaihemaakuntakaava vastaa nöistä ja tällä alueella on myös muista jätteenkä- valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja sittelyalueista eroava suunnittelumääräys. maakuntakaavalle asetettuihin sisältövaatimuk- siin. Keskeisenä perusteena kaavan laatimiselle Vaikutusten arviointi on tehty tärkeimmiksi tun- on vastaaminen valtakunnallisiin alueidenkäyttö- nistettujen teemojen kautta luvussa 5. tavoitteisiin sekä maakunnan omiin strategisiin Viimeisessä luvussa kuvataan kierrätyspuisto- tavoitteisiin koskien kiertotalouden edistämistä. hankkeen toteuttamisen askelia maakuntakaavoi- Vaihekaavan käynnistymistä ovat edeltäneet sel- tuksen jälkeen. Tällä vaihemaakuntakaavalla luo- vitykset jo nykyistä, lainvoimaista maakuntakaa- daan ensimmäiset edellytykset alueen toteutta- vaa laadittaessa. Aiempien selvitysvaiheiden tär- miselle ja seuraavaksi viestikapula siirtyy kunta- keimmät näkökohdat sekä tämän maakuntakaa- kaavoitukseen. Alueelle laadittavien yleis- ja ase- van vaiheet sisältäen kaavaan liittyvän vuorovai- makaavojen jälkeen edessä on hankesuunnittelu kutuksen on kuvattu luvussa 2. ja lupavaihe, jossa ollaan käytännön kysymysten äärellä. Toteutumiseen tarvitaan seudullista si- Valmisteluvaiheen aluevaihtojen tiivistetyt tiedot toutumista, koska kyseessä on koko maakunnan on koottu lukuun 3, jossa on esitetty myös kaa- hanke. vaan liittyvien selvitysten keskeinen sisältö. Päi- jät-Hämeen liitossa on tehty selvityksiä elinkei- noelämän alueista, jätteenkäsittelyn nykytilasta

3 KÄSITTEITÄ

BIOJÄTE= Kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapal- kierrossa mahdollisimman pitkään ja tuottavat veluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvä biologisesti mahdollisimman vähän jätettä. hajoava elintarvike- ja keittiöjäte, elintarviketuo- MRL = Maankäyttö- ja rakennuslaki, joka ohjaa tannossa syntyvä vastaava jäte sekä biologisesti sekä maakuntakaavoitusta että kuntakaavoitusta. hajoava puutarha- ja puistojäte. (VnA jätteistä 1 Lakia tarkentaa maakäyttö- ja rakennusasetus §) MRA. EKOSYSTEEMIPALVELUT = Ihmisten arvottamia OAS = Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Esite- luonnosta saatavia aineellisia ja aineettomia hyö- tään perustiedot kaavahankkeesta, sekä määritel- tyjä. lään tulevan kaavan tavoitteet, aikataulu ja osalli- JÄTE = Aine tai esine, jonka sen haltija on poista- set. nut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvolli- PYSYVÄ JÄTE = Ei liukene, pala tai reagoi muutoin nen poistamaan käytöstä. (Jätelaki 5 §) fysikaalisesti tai kemiallisesti eikä hajoa biologi- JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN = Toimintaa, jonka sesti tai reagoi muiden aineiden kanssa aiheut- ensisijaisena tuloksena jäte käytetään hyödyksi taen vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Ei pitkän- tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, kään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysi- että sillä korvataan kyseiseen tarkoitukseen muu- kaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia. Sen toin käytettäviä aineita tai esineitä. Jätteen hyö- sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuh- dyntäminen on myös jätteen valmistelu tällaista toutuminen ja -pitoisuus sekä jätteestä muodos- tarkoitusta varten. (Jätelaki 6 §) tuvan kaatopaikkaveden myrkyllisyys ympäris- tölle on merkityksetön eikä aiheudu vaaraa pinta- JÄTTEEN KIERRÄTYS = Toimintaa, jossa jäte val- ja pohjaveden laadulle. (VnA kaatopaikoista 3 §) mistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen. TAVANOMAINEN JÄTE = Tarkoitetaan jätettä, Jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntä- joka ei ole vaarallista jätettä. (VnA kaatopaikoista mistä energiana eikä jätteen valmistamista polt- 3 §) toaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi ai- VAARALLINEN JÄTE = Jäte, jolla on palo- tai räjäh- neeksi. (Jätelaki 6 §) dysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu tervey- JÄTTEENKÄSITTELY = Jätteen hyödyntäminen tai delle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu loppukäsittely; mukaan lukien jätteen valmistelu vastaava ominaisuus. (Jätelaki 6 §) loppukäsittelyä varten. (Jätelaki 6 §) VAIHEMAAKUNTAKAAVA = Maakuntakaava on JÄTTEEN LOPPUKÄSITTELY Jätteen sijoittamista yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden- kaatopaikalle, polttoa ilman energian talteenot- käytöstä, joka voidaan myös laatia jotain aiheko- toa tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, konaisuutta käsittelevänä vaihemaakuntakaa- joka ei ole jätteen hyödyntämistä, vaikka toimin- vana. nan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältä- YHDYSKUNTAJÄTE = Vakinaisessa asunnossa, va- män aineen tai energian hyödyntäminen, mukaan paa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asu- lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten. misessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja um- (Jätelaki 6 §) pikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa KAAVAEHDOTUS = Valmisteluaineiston ja palaut- hallinto-, palveluja elinkeinotoiminnassa syntyvä teen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. jäte. (Jätelaki 6 §) KIERTOTALOUS = Tavoitteena suunnitella ja val- YMPÄRISTÖLUPA = Ympäristön pilaantumisen mistaa tuotteet niin, että ne pysyvät käytössä ja vaaraa aiheuttaville toiminnoille, kuten jätteenkä- sittelylle, tarvitaan ympäristönsuojelulain

4 mukainen lupa. Luvassa voidaan antaa määräyk- siä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. YVA = Ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVAssa arvioidaan hankkeen vaikutukset suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa. YVAn avulla pyritään vähentämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-OHJELMA = YVA-menettelyn alkuvaiheessa laadittava asiakirja, jossa kuvataan, mitä hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja ja vaikutuksia suunnittelun aikana tullaan selvittämään sekä miten arviointi ja siihen liittyvä tiedottaminen ja vai- kutusalueella asuvien osallistuminen arviointiin järjestetään. YVA-SELOSTUS = Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset eli tiedot YVA-ohjelmassa esitetyistä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista kootaan YVA-selostukseen.

5 1 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat alueidenkäyttötavoitteissa käsitellään sellaisia ky- osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista aluei- symyksiä, joita on tarpeen huomioida alueiden- denkäytön suunnittelujärjestelmää ja tavoitteet käytön suunnittelussa osana laaja-alaista ja eri ohjaavat kaikkien kaavatasojen suunnittelua. Val- alueidenkäyttötarpeita ennalta yhteen sovittavaa tioneuvosto on tarkistanut valtakunnalliset aluei- toimintaa. denkäyttötavoitteet viimeksi joulukuussa 2017 ja Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ne ovat tulleet voimaan huhtikuun alussa 2018. osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät aluei- Tässä vaihemaakuntakaavassa huomioidaan voi- denkäytön kysymykset, mutta ei oteta kantaa nii- massa olevat, tarkistetut, valtakunnalliset alueiden ratkaisemiseen. Tavoitteet konkretisoituvat denkäyttötavoitteet. maakuntien ja kuntien suunnittelussa sekä val- Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yh- tion ja viranomaisten toiminnassa. Näin on mah- dyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luon- dollista huomioida alueelliset ja paikalliset erityis- non monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön ar- piirteet sekä yhteensovittaa muiden tavoitteiden voja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumis- kanssa. mahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmas- Alla kuvataan, miten vaihemaakuntakaava vastaa tonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen • Varmistaa valtakunnallisesti merkittävien Edistetään elinvoimaisen yhdyskunnan kehitty- seikkojen huomioon ottaminen maakun- mistä ja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi tien ja kuntien kaavoituksessa sekä val- niiden vahvuuksia ja voimavaroja. tion viranomaisten toiminnassa. • Auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja ra- Luodaan edellytykset resurssitehokkaalle ja vähä- kennuslain ja alueidenkäytön suunnitte- hiiliselle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu lun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue tu- • Toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuo- kee kiertotalouden kehittymistä alueelle sekä alu- rovaikutteisen viranomaistyön välineenä een kilpailukyvyn vahvistamista. Kiertotalous valtakunnallisesti merkittävissä alueiden- merkitsee Päijät-Hämeessä materiaali- ja energia- käytön kysymyksissä. tehokkuutta sekä uusia biotalouden ratkaisuja, • Edistää kansainvälisten sopimusten täy- jotka tukeutuvat alueen vahvuuksiin ja osaami- täntöönpanoa Suomessa. seen. Materiaalien kierto tehostuu ja päästään lä- Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa ympäristöä hemmäksi jätteetöntä ja hiilineutraalia yhteiskun- koskevaa ohjausjärjestelmää. Lain mukaan aluei- taa. denkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja nii- Jätteenkäsittelyalue hyödyntää olemassa olevaa den toteuttamista on edistettävä maakunnan yhdyskuntarakennetta. suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Luodaan edellytykset elinkeinoelämän kehittämi- selle sekä väestökehityksen edellyttämälle asun- Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ei totuotannolle. luoda muun lainsäädännön kanssa päällekkäistä ohjausta, eikä niissä toisteta muista laeista johtu- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen via rajoituksia. Näin ollen valtakunnallisissa toteutumisella on positiivinen vaikutus

6 maakunnan elinvoimaan ja aluetalouteen kohdis- ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja tuvien tavoitteiden toteutumiseen. Uusi jätteen- verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri lii- käsittelyalue tarjoaa kierrätystoiminnalle sijoittu- kennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön pe- mismahdollisuuksia. rustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Kiertotalous avaa elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia kasvuun ja kehittymiseen uutta tek- Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti nologiaa hyödyntäen. Vaihemaakuntakaavan jät- merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jat- teenkäsittelyalue luo edellytykset kiertotalouden kuvuus ja kehittämismahdollisuudet. kehittymiseen maakunnassa. Alueen vetovoimai- Valtatien 12 uusi linjaus (Lahden eteläinen kehä- nen sijainti yhdyskuntarakenteessa on lähtökoh- tie) ja Nostavan eritasoliittymä ovat tärkein reitti tana elinkeinoelämän sijoittumisessa. uudelle jätteenkäsittelyalueelle. Kierrätyspuiston Kierrätyspuistoalue ei ole esteenä asunnontuo- toiminta lisää liikennettä valtatiellä, mutta suh- tannon kehittymiselle. Alue ei sijoitu taajama- teutettuna muun liikenteen määrään liikenteen li- alueille tai suunnitelluille asuinalueille. säys on vähäinen. Uutta katuyhteyttä eritasoliit- tymästä kierrätyspuiston alueelle tarvitaan noin Vastataan väestö- ja työpaikkakehityksen edellyt- 1,5 kilometriä ja tämä uusi yhteys palvelee myös tämiin tarpeisiin. Nostavan logistiikka-aluetta. Kierrätys mahdollistaa uusien työpaikkojen synty- misen, myös välillinen työllisyysvaikutus nähdään Terveellinen ja turvallinen elinympäristö merkittävänä. Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä il- mastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentami- Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan nen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryh- tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. mien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kul- Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilman- jetuspalveluiden kehittämistä. laadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelu- Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusris- toimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat kejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta herkkien toimintojen välille jätetään riittävän hyvin saavutettavissa. suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin.

Kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue on Alue ei sijaitse tulvaherkällä alueella. Jätteenkä- hyvin saavutettavissa päätieverkolta ja kuljetus- sittelyalueen suunnittelumääräys huomioi toimin- kustannukset sekä siten kuljetusten aiheuttamat nasta aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat ja päästöt ovat mahdollisimman alhaiset. Sijainti edellyttää toimia niiden minimoimiseksi. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhtey- dessä antaa edellytykset myös kestävien kulkuta- Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö pojen hyödyntämiselle. Ympäröivän alueen ra- sekä luonnonvarat kentuessa kävelyn ja pyöräilyn yhteydet kehitty- Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kult- vät ja työmatkat taajaman asuinalueilta on mah- tuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen dollista tehdä kävellen ja pyörällä. Myöhemmin turvaamisesta. tulevaisuudessa myös joukkoliikenneverkon hyö- Valtakunnalliset arvot on turvattu. Jätteenkäsitte- dyntäminen on mahdollista. lyalueen sijaintivaihtoehtoja etsittäessä rajattiin sijoittumisessa jo alun perin pois valtakunnalli- Tehokas liikennejärjestelmä sesti arvokkaat kulttuuriympäristö- ja maisema- Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän alueet, joten mikään vaihtoehtoalueista ei sijain- toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä nut valtakunnallisilla arvoalueilla eikä niiden

7 välittömässä läheisyydessä. Jätteenkäsittelyalue Jätteenkäsittelyalueen luonnonvaroja, kuten suu- ei vaaranna maakunnan kulttuuriympäristön tai ria maa- ja kalliokiviainesmääriä voidaan hyödyn- maiseman valtakunnallisia arvoalueita. Arkeologi- tää kestävästi rakentamisessa ja vähentää siten set arvot turvataan ja selvityksissä löydetyt histo- luonnonkiviainesten otto- ja kuljetustarvetta alu- riallisen ajan muinaisjäännökset huomioidaan een ulkopuolelta. kohdealueen rajauksessa. Jätteenkäsittelyalue on merkitty maakuntakaa- Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta vaan maaseutumaisena alueena, jolla ei ole erityi- arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien siä, osa-alue merkinnöillä osoitettuja tavan- säilymistä. omaista merkityksellisempiä arvoja.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkai- Uusiutumiskykyinen energiahuolto den alueiden säilymistä edistetään suoja-aluein ja Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja lajien suojelutarve huomioon ottaen. Turvataan sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpei- riittävät viherkäytävät jätteenkäsittelyalueen lä- siin. heisyyteen ekologisten yhteyksien säilymistä varten. Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljet- Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien aluei- tamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja den riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatku- niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolin- vuudesta. jauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa Jätteenkäsittelyalueen sijainnilla ei ole vaikutuk- olevia johtokäytäviä. sia maakunnalliseen tai seudulliseen virkistysalu- Kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue Hol- eiden riittävyyteen. Alueella ei ole maakuntakaa- lolassa on mahdollista liittää Lahti Energia Oy:n vassa virkistysaluevarauksia eikä alueella ole ylei- kaukolämpöverkkoon. Yhtiö on luopunut kivihii- siä ulkoilureittejä. Maakunnallisesti merkittävä lestä ja kaukolämpö tuotetaan paikallisilla kierrä- Koivusillanjoen ekologisen verkoston viheryhteys tys- ja biopolttoaineilla. Koska kaukolämpöverkko turvataan. on lähellä, voidaan alueelta myös syöttää kauko- Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä lämpöä verkkoon, jos tällaista toimintaa alueelle edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntä- joskus syntyisi. Myös tarvittavat voimajohdot si- mistä. jaitsevat alueen läheisyydessä.

Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden kannalta merkittävien alueiden säilymisestä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee alueiden • edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosi- käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda aalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehi- terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, tystä joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestö- • turvata kansalaisille osallistumismahdolli- ryhmien tarpeet on otettu huomioon. suus asioiden valmistelussa • turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikut- Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on: teisuus, asiantuntemuksen monipuoli- • järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen suus ja avoin tiedottaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle

8 Maankäyttö- ja rakennuslain 28 § mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

MRL 28 § Maakuntakaavan sisältövaatimukset 1) maakunnan tarkoituksenmukainen Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen kaavalla alue ohjataan alue- ja yhdyskuntarakenne • olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen hyvin saavutetta- valle alueelle • riittävän kauas asuinalueista ja muista herkistä toiminnoista • alueella jo olevan tai sinne suunnitellun synergiaetuja tuovan maan- käytön yhteyteen • alueelle, jossa toiminta on kokonaisuudessaan ilmastovaikutuksiltaan vähäisin. 2) alueiden käytön ekologinen kestä- Kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue mahdollistaa kestävän kehi- vyys tyksen mukaisen toiminnan harjoittamisen. Kiertotaloustoiminnalla so- peutetaan ihmisten aineellista toimintaa suhteessa luonnon kestokykyyn. 3) ympäristön ja talouden kannalta Sijainti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteydessä hyvin saavutet- kestävät liikenteen ja teknisen huollon tavalla alueella mahdollistaa myös muita toimintoja palvelevat liikenteen järjestelyt ja teknisen huollon verkostot. Kuljetussuorite alueelle on vähäisin ja ym- päröivän yhdyskuntarakenteen kehittyessä myös kestävien kulkutapojen edellytykset paranevat. 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä tulviminen aiheuta pohjavesien pi- käyttö laantumisen vaaraa. Alueen toteuttaminen kiertotaloutta palvelevana alueena vähentää luonnonkiviainesten ottotarvetta ja käyttöä. 5) maakunnan elinkeinoelämän toi- Kiertotaloutta palveleva alue vahvistaa mahdollisuuksia luoda uusi elin- mintaedellytykset keinoelämän klusteri. Uusien liiketoimintojen käynnistämisessä ja uusien yritysten perustami- sessa voidaan hyödyntää kierrätysteknologian ja materiaalien uusiokäy- tön koulutusta. Kiertotaloutta palveleva alue on toteutettavuudeltaan hyvä sekä logistiikan ja sijainnin osalta hyvin saavutettava. 6) maiseman, luonnonarvojen ja kult- Kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue ei sijoitu valtakunnallisesti tuuriperinnön vaaliminen eikä maakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristö- tai maisema-alueille. Alueen arkeologiset arvot on selvitetty ja ne voidaan säilyttää. Luonnon- arvojen vaalimisen osalta on tehty riittävät selvitykset ja luonnon ominaispiirteet voidaan turvata. Alue ei sijaitse Natura-ohjelman alueella eikä sen läheisyydessä ole Natura-alueita. 7) virkistykseen soveltuvien alueiden Aluevalinnassa on kiinnitetty huomiota virkistysalueiden riittävyyteen. Tu- riittävyys levalla jätteenkäsittelyalueella ei ole maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä virkistysaluevarauksia lainvoimaisessa maakuntakaavassa ei- vätkä virkistysalueet siten vähene.

Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuonna 2030 jätesuunnitelma vuoteen 2023 on EU:n jätedirek- sekä yksityiskohtaiset tavoitteet vuoteen 2023 tiivin (2008/98/EY) edellyttämä strateginen suun- sekä toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä näiden nitelma jätehuollon sekä jätteen määrän ja haital- tavoitteiden saavuttamiseksi. lisuuden vähentämisen valtakunnallisista tavoit- Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan sisältyy sekä teista ja toimenpiteistä. jätehuoltosuunnitelma että suunnitelma jätteen Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2017 lopulla val- määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi. Suunni- takunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2023. Jä- telma kattaa maantieteellisesti koko Suomen tesuunnitelmassa on esitetty jätehuollon ja

9 lukuun ottamatta Ahvenanmaata, joka laatii nostetaan 70 %:iin, rakentamisen jätteiden hyö- oman suunnitelmansa. dyntämistä lisätään riskit halliten sekä parannetaan rakennus- ja purkujätteen tilastoinnin tark- Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen kuutta ja oikeellisuutta. tavoitetila vuoteen 2030 mennessä voidaan saa- vuttaa, kun kiertotalous on osa kestävää jätehuol- Suunnitelman toteutuminen luo myös edellytyk- toa ja luonnonvaroja säästetään materiaalitehok- siä ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön kiertotalou- kaalla tuotannolla ja kulutuksella. Näillä toimen- den uusia toimintamalleja sekä liiketaloudellisesti piteillä hillitään samalla ilmastonmuutosta. Mate- kannattavia ratkaisuja. riaalien uusiokäyttö ja kierrätys synnyttävät myös Tavoitetilan toteuttamiseksi tarvitaan myös alu- uusia työpaikkoja, joten niillä on merkitystä myös eita, joilla kiertotaloutta voidaan toteuttaa. Kier- elinvoimaan. Tavoitetilan saavuttaminen vaatii totalouden ja jätehuollon riittävät aluevaraukset myös jätealan laadukasta tutkimusta ja kokeilu- tulee ottaa huomioon kaavoituksessa, jotta uu- toimintaa. Jäteosaaminen on nostettava korke- delleenkäyttö, kierrätys ja hyödyntäminen on alle tasolle. mahdollista. Lisäksi aluevaraukset tulee olla riittä- Jätesuunnitelmaan on valittu neljä painopistealu- vän lähellä materiaalin synty- ja käyttöpaikkoja. etta. Painopistealueet on valittu, koska näissä jä- Yksi ylijäämämaiden hyödyntämisen pullon- tevirroissa on erityisiä haasteita jätteen määrän kauloista on ollut koordinoinnin puute. Kuntien ja haitallisuuden vähentämisessä sekä kierrätyk- keinoina kiertotalouden toteutumiseen mm. yli- sen edistämisessä. jäämämaiden osalta on valtakunnallisen jäte- Yhdeksi painopistealueeksi on osoitettu rakenta- suunnitelman mukaan ylijäämämaiden ja raken- misen jäte. Tavoitteena on, että rakennus- ja pur- tamisessa syntyvien jätemateriaalien hyödyntä- kujätteen materiaalina hyödyntämisaste misen kunnallinen tai alueellinen koordinaattori.

Kuva 1. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tunnistetut rakentamisen jätteiden käsittelyn tarpeet.

Jätelainsäädäntö uudistuu Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä Jätelainsäädännön uudistaminen on ollut luon- 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpa- nosvaiheen lausunnoilla huhti-kesäkuussa 2020. noon Suomessa. EU:n jätesäädöspaketin keskei- Jätelaissa pannaan täytäntöön EU:ssa hyväksytyt sinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja li- uudet jätealan säädökset ja tiettyihin muovituot- sätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Jätelain uu- teisiin liittyvät kiellot ja vaatimukset. Jätelain uu- distuksessa myös jätteen määritelmiä sekä vaa- distus toteuttaa myös Sanna Marinin hallitusoh- rallisten jätteiden ja muiden jätteiden kulun seu- jelmaa, jolla lisätään jätteen kierrätystä ja vahvis- rantaa ja jäljitettävyyttä tarkennetaan. tetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävi- jänä.

10 Jätelain uudistuksen toisessa vaiheessa täsmen- soveltuva jäte on materiaalia, joka on jalostettu nettiin kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua käytettäväksi joko sellaisenaan neitseellisen ki- (TSV-palvelu) koskevaa sääntelyä. Jätelain muut- viaineksen sijaan tai parantamaan teknisesti hei- tamisesta annetulla lailla (438/2019) jätelakiin li- kompilaatuista maa-ainesta. Näistä materiaa- sättiin säännökset muun palvelutarjonnan puut- leista käytetään yhteisnimitystä uusiomaa-aines, teen todentamiseen käytettävästä jätteiden ja si- joka tavallisen kansalaisen silmissä ei juuri eroa vuvirtojen tietoalustasta (Materiaalitori) ja sen neitseellisestä kiviaineksesta. käyttämisestä. Lakimuutoksen tavoitteena on li- Ympäristöministeriö on uudistanut eräiden jättei- sätä kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun lä- den hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan pinäkyvyyttä sekä edistää jäte- ja kierrätysmarkki- valtioneuvoston asetuksen (ns. MARA-asetus) noiden toimintaa. vuonna 2017. Uusi MARA-asetus (VNA 843/2017) Materiaalitorin käyttövelvoite koskee yrityksiä ja on tullut voimaan vuoden 2018 alussa. Rakenta- julkisia organisaatioita, joiden tulisi ensisijaisesti misessa ja muussa vastaavassa toiminnassa syn- järjestää jätteidensä jätehuolto yksityisiä tai tyvän maa-ainesjätteen hyödyntämistä koskevan markkinaehtoisia jätehuoltopalveluja hyödyn- valtioneuvoston asetuksen (ns. MASA-asetus) val- täen. Materiaalitorin käyttövelvoite koskee vain mistelu on käynnissä ja se annettaneen vuoden tilanteita, joissa jätehuoltopalvelua ei ole tie- 2020 aikana. Molemmilla asetuksilla edistetään dossa ja sitä arvioidaan tarvittavan kunnalta. TSV- jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa kes- palvelua koskevat säädösmuutokset ovat tulleet tävän kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. voimaan 1.1.2020.

Jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia maarakentamisessa laajennetaan. Maarakentamiseen

Maakuntastrategia ja maakuntakaava

Maakuntastrategia 2018–2021 Maakuntastrategiaa on viety käytäntöön hank- kein ja tiekarttoja laatimalla. Kiertoliike-hank- Päijät-Hämeen maakuntastrategiassa nousi ta- keessa maakunnalle määritettiin visio, jonka mu- Strategian kolmen tavoit- voitteiksi kolme kärkeä. kaan vuonna 2030 Päijät-Häme on resursseja teen kautta valitaan keinot, joilla saavutetaan hy- hukkaamaton menestyjä. Kiertotalous merkitsee vinvoiva ja kestävästi menestyvä maakunta. Stra- Päijät-Hämeessä materiaali- ja energiatehok- tegian ja maakuntakaava 2014 tavoitteina ovat kuutta sekä uusia biotalouden ratkaisuja, jotka viime kädessä väestönkasvu, vetovoimainen mil- tukeutuvat alueen vahvuuksiin ja osaamiseen. jöö, elinkeinoelämän kehittyminen ja elinkei- Kiertotalouden tiekartta päivitetään vuosittain noelämän kehittyminen ja hyvät yhteydet. Maakunta tarvitsee uusia asukkaita pääasiassa Päijät-Hämeen maakuntastrategian tavoitteiksi ikärakenteen nopean heikkenemisen takia. Uudet hyväksyttiin: asukkaat ovat veronmaksajia, mutta he ovat • Alueen vetovoiman lisääminen myös elinkeinoelämän ideoijia ja tekijöitä sekä • Jalostusarvon nostaminen kauttaaltaan kylä- ja kaupunkikulttuurin rikastajia. Ilman ihmi- • Uusien kasvualojen kokeileminen siä ei ole taloutta. Asukkaiden merkitys koko strategian lähtökohtana on itsestään selvä. Älykkään erikoistumisen kärjiksi linjattiin: Elinkeinoelämän ja liiketoiminnan luonteeseen • kiertotalous kuuluu uudistuminen. Elinkeinorakenteen moni- • muotoilu puolisuus auttaa hallitsemaan rakennemuutoksen • liikunta ja elämykset. aaltoja ja suojautumaan äkillisiä rakennemuutok- sia vastaan.

11 maakuntaohjelmatyön mittaristosta. Edistyminen todennetaan muutamilla määrällisillä ja laadulli- silla tavoitteilla. Päämittareiden lisäksi seurataan myös jalostusarvon muutosta sekä uusien kasvualojen kokeiluja niin määrällisesti kuin laadulli- sesti. Päijät-Häme houkuttelee investoimaan muun muassa hyvien logistiikkayhteyksien varrelle ja muun muassa kiertotalouden yritystoimintaan.

Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014

Päijät-Hämeen olosuhteet ja kehitysnäkymät sekä Kuva 2. Maakuntastrategian tavoitteet, toimintalinjat, äly- alue ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisu on käs erikoistuminen ja läpileikkaavat teemat. osoitettu maakuntavaltuuston vuoden 2016 lo- Uusia kasvuyrityksiä kaivataan vanhojen toimialo- pulla hyväksytyssä ja keväällä 2019 lainvoiman jen lisäksi uusille aloille. Kiertotalouteen ja luon- saaneessa kokonaismaakuntakaavassa, Päijät-Hä- nonvaroihin perustuvia tuoteinnovaatioita voi- meen maakuntakaavassa 2014. daan jalostaa maakunnan verkostoissa kokeilun Päijät-Hämeen kiertotaloutta palveleva jätteen- arvoisiksi piloteiksi. Uusien kasvualojen kokeile- käsittelyalueen vaihemaakuntakaava ei esitä minen tarkoittaa uusien yritysten houkuttelua ja muutoksia eikä vaihtoehtoja voimassa olevan kehittämistä, yritysmäärän kasvua, ajan hengen maakuntakaavan perusratkaisulle, vaan täyden- seuraamista, uusia avauksia ja tutkimuspanostuk- tää sitä kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittely- sia. Käytännön hankkeina tämä tarkoittaa esim. alueen osalta. uusia palvelumalleja, yrittäjyyden ekosysteemin kehitystoimenpiteitä, kiertotaloudesta syntyviä Lainvoimaisessa maakuntakaavassa 2014 on osoi- uusia liiketoimintakonsepteja, kierrätyspuiston tettu jätehuollon tarpeisiin kaksi jätteenkäsittely- avaamista ja jalostamista. aluetta EJ jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn sekä kuusi käytöstä poistettua tai poistuvaa jät- Muuttuva toimintaympäristö ja uudet teknologiat teenkäsittelyaluetta EJm. Jätteenkäsittelyalueen lisäävät toimialoille tarvittavaa koulutusta. Alu- EJ-merkinnällä on esitetty Kujalan jätteenkäsitte- een toiminnan toteuttamisiin ja kokeilujen tuke- lyalue Lahdessa sekä Rajavuoren jätteenkäsittely- misiin sidotaan mm. tutkimuspanostuksia ja kor- alue Heinolassa. Käytöstä poistetut tai poistuvat keakouluja. jätteenkäsittelyalueet sijaitsevat Heinolassa, Hol- Päijät-Hämeen maakuntastrategian toteutumista lolassa, Lahdessa, Orimattilassa ja Sysmässä. seurataan mittareilla, jotka on valittu säädöksiin ja TEM:in ohjeistukseen pohjautuen laajasta

Päijät-Hämeen nykytila ja kehitysnäkymät Päijät-Hämeen maakunnan olosuhteet ja kehitys- näkymät ovat perustana maakunnan hyvinvoin- Maaperä ja vesistöt nille sekä elinvoimalle. Monimuotoinen elinympä- Päijät-Hämettä hallitsee pitkittäisharjujen ja reu- ristö ja ympäristön tila luovat perustan kaikelle namuodostumien muovaama maisema, ja maa- toiminnalle. Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä perä on moreeni-, hiekka-, sora- ja savivaltaista. luonnon köyhtymisen pysäyttäminen on avain- Maa-ainesten ottaminen on keskittynyt maakun- asemassa alueen luonnon monimuotoisuuden nan eteläosiin, josta kuljetetaan huomattava säilyttämisessä. määrä soraa ja hiekkaa myös Uudellemaalle. So- ranottoa on pidetty uhkana harjujen luonto- ja

12 maisema-arvoille sekä tärkeille pohjavesivaran- Typpi- ja fosforipäästöt ovat vähentyneet Päijät- noille. Kalliokiviainesten otossa korostuvat ympä- Hämeessä. Suurimpien yhdyskuntien jäteveden- ristöhaittoina melu- ja pölyhaitat. Maa-ainesten puhdistamojen typenpoisto on tehokasta ja fos- ottoon soveltuvia harjukiviaineksia on pitkällä fori poistuu jätevesistä nykytekniikalla hyvin. tähtäimellä rajallisesti johtuen asutuksen, tiestön, pohjavesialueiden ja suojelualueiden sijoittumi- Väestö- ja työpaikkatilanne sesta juuri suurille sora- ja hiekkamuodostumille. Väestön ja työpaikkojen tilanne ja kehitys on pe- Tulevaisuudessa korostuukin tarve siirtyä harjuki- rustana asumisen, elinkeinoelämän ja liikennejär- viainesten otosta kalliokiviainesten ottoon ja jestelmän suunnittelulle huomioiden luonnon, maa-ainesten kierrätykseen. virkistyksen ja kulttuuriarvojen arvot ja tarpeet. Suurin osa Päijät-Hämeestä kuuluu Kymijoen ve- Päijät-Hämeen väestö- ja työpaikkatilannetta on sistöalueeseen ja maakunnan länsireuna Kokemä- tarkasteltu Päijät-Hämeen liiton Maakunnan kehi- enjoen vesistöalueeseen. I Salpausselän etelä- tyksen katsauksissa 2020. puoliset vedet purkautuvat Musti-, Porvoon-, Koskenkylän- ja Taasianjoen kautta Suomenlah- teen. Maakunnassa on noin tuhat järveä ja lam- pea sekä 2 300 kilometriä virtavesiä. Vesipinta- alaa on 20 % maakunnan pinta-alasta (1 440 km²) ja rantaviivaa 5 500 kilometriä. Pääosa Päijät-Hämeen suurimmista järvistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Useiden suurien järvien ekologista tilaa heikentää säännöstely, vaikka veden laatu onkin erinomainen. Tyydyttä- vässä tai välttävässä tilassa olevat vesistöt ovat lähinnä maatalosvaltaisilla alueilla sekä kaupunkien, taajamien, jätevedenpuhdistamojen ja teollisuuden lähellä. Useimmat eteläisemmän Sal- Kuva 3. Väkiluvun muutos (Katsaus maakunnan kehitykseen. pausselän eteläpuolella olevista vesistöistä ovat Päijät-Hämeen liitto 2020) tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Porvoon- Päijät-Hämeessä on näkyvissä Lahden kaupunki- joen latvaosan tila on laskenut hyvästä tyydyttä- seudun kasvaminen sekä laajeneminen monipuo- väksi ja Lahden alapuolinen osa Porvoonjoesta liseksi toiminnalliseksi kaupunkiseuduksi. Päijät- Orimattilaan asti on edelleen tyydyttävässä ti- Hämeen väkiluku on kasvanut 2010-luvulle asti lassa. maahanmuuton tukemana, mutta pienentynyt jo usean vuoden ajan syntyvyyden sekä tappiollisen Päästöt maassamuuton seurauksena. Suomen muihin Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaa- maakuntiin verrattuna Päijät-Häme kuuluu kui- supäästöjä 80–95 % vuoden 1990 tasosta vuo- tenkin pienimpiin väestönmenettäjiin. Maakun- teen 2050 mennessä. Tämä edellyttää merkittä- nan väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 199 604. viä toimia erityisesti energian tuotannossa ja ku- Noin puolet väestöstä asuu Lahden kaupungin lutuksessa, mistä valtaosa kasvihuonekaasupääs- alueella ja Lahden kaupunkiseudun kunnissa töistä Suomessa syntyy. Liikenteen osuus hiilidi- (Asikkala, Hollola, Heinola, Lahti, Orimattila) asuu oksidipäästöistä on yli 40 % ja tieliikennepäästö- yli 90 % maakunnan kokonaisväestöstä. Lahden jen osuus noin 90 % liikenteen päästöistä. Päijät- väkiluku on kasvanut ainoana kuntana maakun- Hämeessä tieliikenteen hiilidioksidipäästöissä on nassa. havaittavissa vähenemistä, mutta hiilidioksidin kokonaispäästöissä ei selkeää vähenemistä ole nähtävissä.

13 Kuva 4. Työpaikkamäärien muutos 2010-2017 (Katsaus maakunnan kehitykseen. Päijät-Hämeen liitto 2020)

Maakunnan väestörakenteen ikääntyminen vuo- sosiaalipalveluissa työpaikat ovat kasvaneet eni- sina 2010–2019 on ollut keskimääräistä nopeam- ten. Myös liike-elämän hallinto- ja tukipalvelutoi- paa. Eläkeikäisten osuus maakunnan väestöstä on minta sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työ- 27 % ja 70–74-vuotiaat ovat maakunnan suurin paikkamäärät ovat kasvaneet. ikäryhmä. Maakunnan keski-ikä on 45,7. Työpaikkamäärien väheneminen teollisuudesta Yleinen talouskehitys on johtanut työpaikkojen on vapauttanut toimitiloja muuhun käyttöön. vähenemiseen ja samalla toimialarakenne on Maakuntakaavan teollisuus- ja varastoalueiden muuttunut merkittävästi. Vuonna 1980 maakun- toteutuminen on ollut vaihtelevaa, ja kunnat ovat nassa työpaikkoja on ollut yli 84 000 ja nykyään kaavoittaneet alueita pääosin työpaikkoja varten, noin 75 000 (2017). ja näistä alueista on muodostunut monimuotoisia työpaikka-alueita. Hyväksyttyjen asemakaavojen Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet puoleen teollisuus- ja varastoaluevaraukset ovat vähenty- 80-luvun määristä reilun kahdenkymmenen vuo- neet noin 300 000 k-m² vuosien 2003–2012 ai- den aikana. Sama kehitys jatkuu; yli kolmasosa kana. työpaikkoja on vähentynyt teollisuudesta vuosien 2010–2017 aikana. Silti teollisuus sekä terveys- ja Erilaiset teollisuuden alat tulevat jatkossakin säi- sosiaalipalvelut ovat suurimmat toimialat Päijät- lymään merkittävässä roolissa työpaikkojen toi- Hämeessä muodostaen 36 % koko maakunnan mialajakaumassa, vaikka työpaikkamäärä edel- työpaikoista. Näissä työpaikkoja on noin 27 000, leen vähenee. Teollisuus- ja työpaikka-alueiden kaupan toimialalla 8 600, rakentamisessa 6 000, kaavavarauksissa on tärkeää varautua kasvaviin liike-elämän hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa toimialoihin ja on merkittävää alueen kehittymi- 5 700. sen kannalta, että elinkeinoelämällä on vapaata tilaa sijoittua. Myös kaupan, koulutuksen, julkisen hallinnon sekä maatalouden, metsätalouden ja kalatalou- den työpaikat ovat vähentyneet. Terveys- ja

14 vaikuttavat myös taajamiin sijoittuneet yritykset, julkiset ja kaupalliset palvelut sekä viheralueet, rakennettu kulttuuriympäristö ja alueen geologi- set ominaisuudet. Yhdyskuntarakenteen laajentuessa virkistysaluei- siin kohdistuva muutospaine on lisääntynyt. Vir- kistykseen varatut alueet sijaitsevat pääosin hyvin vetovoimaisilla alueilla ja niihin kohdistuu myös ristiriitaisia paineita. Merkittävimmät virkistys- aluekokonaisuudet ovat Evon alue Padasjoella, Kuva 5. Maakunnan työssäkäynti (Katsaus maakunnan kehi- Kuijärvi-Sonnasen alue Heinolassa, Lahden seu- tykseen. Päijät-Hämeen liitto 2020) dun kehämäinen vihervyöhyke sekä Päijänteen Vuoden 2017 tietojen mukaan Päijät-Hämeessä alueen kokonaisuus. Kaikkien virkistysalueiden 51 900 työllistä työskentelee asuinkunnassaan, väestöllinen saavutettavuus ilmoitettuna pro- muualla maakunnassa käy työssä 16 300 ja maa- sentteina koko maakunnan väestöstä on hyvä. kunnan ulkopuolella 10 200 maakunnan asukasta. Autolla virkistysalueista on saavutettavissa 30 mi- Asuinkunnassa työssäkäynti on suurinta ja pende- nuutissa 99,9 %, polkupyörällä 90 % ja kävellen löinti vähäisintä Lahdessa, Heinolassa, Hartolassa 40 %. ja Sysmässä. Kuntien välinen työssäkäynti on suu- Useimmilla virkistysalueilla on myös tutkittuja rinta Lahden kaupunkiseudulla ja Lahden naapuri- luontoarvoja. Luontoympäristöä suojellaan laa- kuntien välillä. Lahden ja Hollolan välinen työssä- jimmin toteuttamalla valtakunnallisia suojeluoh- käynti muodostaa 43 % kaikesta kuntien välisestä jelmia, joista valtaosa samalla kuuluu Natura työssäkäynnistä Päijät-Hämeessä. Eniten maakun- 2000-verkostoon. Kulttuuri- ja maisema-arvot si- nassa pendelöidään Hollolasta Lahteen. Kaksi kol- joittuvat pääosin taajamien ja kylien läheisille vir- masosaa maakunnan ulkopuolelle ulottuvasta kistysalueille, muinaisjäännöksiä on myös har- työssäkäynnistä suuntautuu Helsingin seudulle ja vemmin asuttujen seutujen virkistysalueilla. Laa- 17 % Kanta-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon. Päijät- jat kulttuuriympäristöalueet sijaitsevat pääosin Hämeeseen pendelöidään pääosin Uudenmaan maaseudulla. sekä Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson kunnista. Liikenneväylillä on ollut ratkaiseva merkitys Päi- Lähes 90 % asumisesta ja työpaikoista sijoittuu jät-Hämeen alueen kehittymiselle. Lahden kau- maakunnassa taajamiin ja keskustojen alueille. punkiseudun liikenteellinen saavutettavuus on Lahden kaupunkiseudulla asuntokuntien määrä parantunut viimeisen kahden vuosikymmenen ai- on kasvanut 80-luvulta noin 40 000 asuinkun- kana uusien moottoriväylien ja Kerava–Lahti-oi- nasta 70 000 asuinkuntaan. Asuntokunnan keski- koradan rakentamisen johdosta. Matka-ajat lähes koko on samaan aikaan pienentynyt 2,5:stä alle kaikista kuntakeskuksista Lahteen ovat lyhenty- kahteen ja asuntokuntatiheys viidestä noin 4,5 neet. Tämä on merkinnyt lisääntyvää vuorovaiku- asuntokuntaan hehtaarilla. Seurauksena on ollut tusta, työssäkäyntialueiden laajentumista ja kas- taajaman pinta-alan lisääntyminen 9 000 hehtaa- vavaa liikennettä. rista 16 000 hehtaariin. Tie- ja rataverkon voimakkaat valtakunnalliset ta- varavirrat risteävät Lahdessa. Kerava–Lahti-oiko- Yhdyskuntarakenne rata ja Vuosaaren satama ovat lisänneet alueen Päijät-Hämeessä kehitys on kääntynyt taajamia logistista merkitystä. Vuonna 2008 vahvistetussa tiivistävään suuntaan vuoden 2005 jälkeen. Taaja- maakuntakaavassa Ämmälään esitetty logistiikka- marakenteen tiiviyteen vaikuttavat keskusta-alu- alue ei ole toteutunut ja alueen katsotaan nyky- eiden kaavahankkeet ja kaavamuutokset, jotka li- ään sopivan paremmin muihin taajamatoimintoi- säävät asuntokuntatiheyttä. Tiiviyteen hin. Tämä korostaa Hollolassa sijaitsevan

15 Nostavan uuden logistiikka-alueen sekä myös uu- kuitenkaan ole mahdollista laajentaa: pohjoisessa den Kehätien alueelle sijoittuvan jätteenkäsittely- on rajana rautatie, idässä Villähteen taajama, ete- alueen merkitystä tavaralogistiikan kannalta. lässä Linnaistensuon Natura-alue ja lännessä Ku- jalan teollisuusalue. Päijät-Hämeessä valtatiet 4, 5 ja 12 ovat tärkeä osa valtakunnan tieverkkoa. Niitä kehitetään ensi- Osa nykyisistä toiminnoista tulee päättymään Ku- sijaisesti pitkämatkaisen liikenteen ehdoilla, mikä jalassa lähivuosina ja samalla on varauduttava tu- vaikuttaa alueellisen rinnakkaistieverkon kehittä- levaisuuden jätehuollon, kierrätyksen ja kiertota- mistarpeeseen. Valtatie 12 kulkee Lahden kau- louden asettamiin haasteisiin. Joidenkin jätteiden punkirakenteen keskeltä, mikä on haitannut val- käsittelykapasiteetin loppuminen Päijät-Hä- tatieliikenteen sujuvuutta sekä kaupunkiraken- meessä johtaa jätteiden kuljetusten lisääntymi- teen kehittämistä. Vuosikymmeniä suunnitteilla seen. Kaikki toiminta Kujalassa ei kuitenkaan ole ollut Lahden eteläisen kehätien valmistuminen päättymässä, vaan kotitalouksien tuottaman yh- vuonna 2020 edistää kaupunkiympäristön kehit- dyskuntajätteen käsittely säilyy siellä edelleen. tämistä. Tämän jätteen käsittelylle vapautuu tilaa maa- ja kiviainesten käsittelyn päättyessä. Kuntien omis- Jätteenkäsittely Kujalassa taman Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n käsittele- mät kotitalouksien jätteet hyödynnetään Kuja- Päijät-Hämeessä yhdyskuntajätteestä hyödynne- lassa nykyisin pääasiassa aineena ja energiana. tään lähes 100 %. Tämä muodostuu materiaalina Koska yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste on raaka-aineeksi kierrätettävän jätteen sekä ener- korkea, tilantarve loppusijoitukselle on vähäinen. giahyödyntämiseen ohjatun jätteen osuuksista. Kierrätykseen ohjattiin kaikesta Päijät-Hämeen jä- Jos uutta aluetta jätteenkäsittelyä varten ei to- tehuolto Oy:n toimialueella syntyvästä yhdyskun- teuteta, jätteiden käsittely jatkuu maakunnassa tajätteestä 46 % ja energiakäyttöön 53 % vuonna ennallaan nykyisillä alueilla, joita on Päijät-Hä- 2019 ja kierrätysaste on noussut 46 %:iin. meen Jätehuolto Oy:n toimipaikkojen lisäksi sijoittunut maakunnan teollisuusalueille. Nykyisten Kujalan jätteenkäsittelyalueelle on keskittynyt alueiden täyttyessä ja käsittelytarpeen kasvaessa Päijät-Hämeessä kunnallinen jätteenkäsittely. Päi- jätteiden käsittely maakunnassa hajaantuu eri jät-Hämeen Jätehuolto Oy on kuntien omistama puolille ja jätteiden kuljettaminen käsiteltäväksi osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskuntiensa jätteiden ja loppusijoitettavaksi maakunnan ulkopuolelle li- vastaanotto-, käsittely-, hyödyntämis- ja kehittä- sääntyy, mikä lisää myös jätteenkäsittelyn kustan- mistehtävät sekä jäteneuvonnan. Lisäksi Päijät- nuksia. Joidenkin jätteiden käsittely ja loppusijoi- Hämeen Jätehuolto Oy tarjoaa jätehuoltopalve- tus vaikeutuisi oleellisesti. Toimintojen hajautu- luita elinkeinoelämälle. Kujalan jätekeskus on yh- essa myös haitalliset vaikutukset hajautuvat ja tiön ainoa jätteenkäsittelypaikka. haittoja on haastavampi hallita. Myös eri toimijoi- Kujalan jätekeskuksen pinta-alasta suurin osa on den väliset synergiaedut jäävät hajautuneessa ti- käytöstä poistettua niin sanottua vanhaa kaato- lanteessa saavuttamatta. paikka-aluetta, jota koskevat tietyt tarkkailuvel- Seuraavassa taulukossa on tiivistetysti kuvattu, voitteet. Jätekeskuksen alueella on muun muassa miten eri jätejakeita käsitellään Päijät-Hämeessä hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointialueita nykyisin ja mitä muutoksia käsittelyyn on odotet- sekä käsittelylaitoksia, pilaantuneiden maiden kä- tavissa seuraavien 5–10 vuoden kuluessa. sittelykenttä ja kompostointikenttä. Alueella toimii Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ohella useampia kierrätysalan yrityksiä. Kujalan aluetta ei

16 Jätelaji/Jä- Käsittely ja/tai hyödyntäminen nykyisin Arvioituja muutoksia 5–10 vuoden sisällä tejae

Ylijäämä- Syntyvät ylijäämämaat loppusijoitetaan pääosin Kujalan jätekeskuksessa ylijäämämaiden hyödyn- maat (pi- maankaatopaikoille. täminen loppuu 10 vuoden sisällä. Myös muut laantumat- Nykyiset maankaatopaikat ovat pääosin kau- maankaatopaikat täyttyvät ja loppusijoitusta tar- tomat maat) punkien tai kuntien hallinnassa. Yksityistä liike- vitaan edelleen korvaamaan poistuvaa loppusijoi- toimintaa on vain vähän, osin ratkaisut ovat ly- tuskapasiteettia. hytaikaisia. Ylijäämämaiden hyödyntäminen tulee kehitty- Kokonaisuudessaan ylijäämämaiden hyödyntä- mään ja massojen hyödyntämiselle tulisi löytää minen maarakentamisessa vähäistä. kohteita. Pilaantu- PHJ (Kujalan jätekeskus) on ainoa PIMA-maiden Kujalan jätekeskuksessa PIMA-maiden hyödyntä- neet maat käsittelijä Päijät-Hämeessä. Haitattomaan muo- minen loppuu 10 vuoden sisällä. (PIMA) toon käsitellyt PIMAt hyödynnetään jätekeskuk- Täydennysrakentaminen muuttaa maankäyttöä sen alueella. teollisuusalueilla, minkä vuoksi pilaantuneiden Päijät-Hämeessä ei ole käsittelykapasiteettia maiden määrien oletetaan lisääntyvän Lahden kaikelle vaaralliseksi jätteeksi luokitellulle PI- seudulla. MAlle, joten osa kuljetetaan muualle. Rakennus- Rakennus- ja purkujätteille on luvallisia vas- Kiviainespohjaisten jätteiden hyödyntäminen ke- ja purkujäte taanottopaikkoja ja käsittelylaitoksia Päijät-Hä- hittyy niin maarakennustoiminnassa kuin muissa (esim. be- meessä, Kujalan jätekeskuksen lisäksi myös te- tuotteissa (esim. betoni- ja tiilituotteet). Kujalan toni, tiili, as- ollisuusalueilla. jätekeskuksessa kiviainespohjaisten jätteiden faltti sekä Kiviainespohjaiset jätteet hyödynnetään pää- hyötykäyttö maarakentamisessa kuitenkin päät- puu) osin maarakennuksessa, puujäte energiana. Se- tyy 10 vuoden sisällä. kalainen rakennusjäte käsitellään laitoksissa ja Lainsäädäntö edellyttää puujätteiden materiaali- hyödynnetään energiana. Hyödyntämiskelvo- kierrätyksen tehostamista energiahyödyntämisen ton laitosrejekti loppusijoitetaan Etelä-Suomen sijaan. kaatopaikoilla. Tavanomai- Kujalan jätekeskuksessa sijaitsee maakunnan Kujalan kaatopaikka täyttyy 10 vuoden kuluessa. sen jätteen ainoa käytössä oleva kunnallinen kaatopaikka. Tavanomaisten jätteiden hyödyntämismahdolli- loppusijoi- Sinne loppusijoitetaan pääasiassa epäorgaani- suudet lisääntyvät edelleen ja loppusijoitettavaa tus sia jätteenkäsittelyn rejektejä sekä muita hyö- jätettä tulisi vähentää. Loppusijoitusta tarvitaan dyntämiskelvottomia jätteitä (esim. asbesti). silti jatkossakin. Osalla maakunnan yrityksistä on kaatopaikka omille jätteilleen. Vaarallisen Vaarallisen jätteen loppusijoitusta ei maakun- Vaarallisten jätteiden käsittelymenetelmien kehi- jätteen lop- nassa ole, joidenkin yritysten omia kaatopaik- tysnäkymiä on vaikea arvioida. Loppusijoituksella pusijoitus koja (esim. Kuusakoski) lukuun ottamatta. on edelleen keskeinen rooli. Tuhkat Merkittävä tuhkan tuottaja on Lahti Energia, Tulevaisuudessa puuta/metsätähteitä hyödyntä- jolla on oma tuhkankaatopaikka ja välivaras- vien biovoimalaitosten tuhkista merkittävä osa tointialue. hyödynnetään lannoitteina kehittyvien käsittely- Valtaosa tavanomaiseksi luokitelluista tuhkista menetelmien myötä tai maarakentamisessa ki- hyödynnetään maarakentamisessa, myös maa- viainesta korvaavana materiaalina. kunnan ulkopuolella. Vaaralliseksi jätteeksi luo- kitellut tuhkat toimitetaan käsiteltäväksi ja loppusijoitukseen Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Pie- niä määriä tuhkia toimitetaan myös lannoite- käyttöön. Kotitalous- Kotitalouksilta erilliskerättävät jätejakeet (esim. Lainsäädäntö edellyttää yhdyskuntajätteen mate- jäte (yhdys- biojäte, energiajäte ja sekajäte) käsitellään eri riaalihyötykäytön lisäämistä. kuntajäte) tavoin Kujalan jätekeskuksessa.

17 Vaihemaakuntakaavan tarve ja tarkoitus Kiertotaloutta palvelevalla vaihemaakuntakaa- tehokkaat käsittelyketjut, ns. ”teolliset symbioo- valla ratkaistaan seudullisesti merkittävän jät- sit”, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine. Lah- teenkäsittelyalueen eli kierrätyspuiston sijoittu- den seudulla on jo ennestään vahvaa osaamista minen Lahden seudulla. Vaihemaakuntakaavaa ja strateginen tavoite olla edistämässä kiertota- tarvitaan sovittamaan yhteen useampaa kuntaa loutta. yhteisesti koskevia maankäytön asioita ja tuo- Sijaintipaikkavaihtoehtojen tarkastelussa ovat ol- maan ne poliittiseen päätöksentekoon. leet vuonna 2017 kolme vaihtoehtoista aluetta Uutta aluetta on etsitty Päijät-Hämeessä synty- Orimattilasta ja yksi Hollolasta. Maakuntakaa- vien jätteiden käsittelyn tarpeisiin. Koska eniten vassa ratkaistaan sijaintipaikan lisäksi muun mu- jätteitä syntyy Lahden kaupunkiseudulla, on Hol- assa alueen rajaus ja tieyhteydet. Maakuntakaava lolan, Lahden tai Orimattilan alueella kierrätystar- on yleispiirteinen kaava ja se tulee tarkentumaan peiden määrän ja kuljetusetäisyyksien takia otolli- yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. sin sijaintipaikka kierrätyspuistolle. Kiertotaloutta palvelevan vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa on tarkoitus osoittaa laatimisen kanssa rinnakkain on toteutettu hank- kierrätyspuiston sijaintipaikka jätteenkäsittelyalu- keen ympäristövaikutusten arviointi- eli YVA-me- een merkinnällä. Kierrätyspuistossa jätteitä käsi- nettely, jossa on arvioitu neljän vaihtoehtoisen tellään nykyaikaisin menetelmin ja jätteitä pyri- alueen lisäksi myös vaihtoehto, ettei aluetta to- tään ohjaamaan käsittelyjen jälkeen jatkojalos- teuteta. tukseen ja hyötykäyttöön. Kaikkea materiaalia ei YVA-menettelyn vetovastuu on ollut Päijät-Hä- osata vielä hyödyntää. Nämä hyödyntämiskelvot- meen Jätehuolto Oy:llä ja siihen osallistuivat li- tomat materiaalit loppusijoitetaan rajatulle alu- säksi Lahden ja Orimattilan kaupungit, Hollolan eelle mahdollisten käsittelyjen jälkeen. kunta sekä Lahti Energia Oy. Ohjausryhmässä on Kujala tulee säilymään yhdyskuntajätteen käsitte- lisäksi ollut edustus Päijät-Hämeen liitosta ja Lah- lypaikkana, sillä tässä kiertotaloutta palvelevan den Seudun Kehitys LADEC Oy:stä. YVA:n yhteys- jätteenkäsittelyalueen vaihemaakuntakaavan laa- viranomainen on Hämeen ELY-keskus. dinnassa ei etsitä Kujalan jätteenkäsittelyalueen YVA-menettelyn tarkoituksena on ollut tarkentaa korvaavaa aluetta. Kiertotaloutta palvelevalla jät- aiempia selvityksiä ja vertailla aluevaihtoehtojen teenkäsittelyalueella biojätteen vastaanotto ja vaikutuksia keskenään. Selvitettävänä ovat olleet käsittely kielletään. muun muassa vaikutukset luonnonympäristöön Uusi jätteenkäsittelyalue palvelee elinkeinoelä- sekä ihmisiin kohdistuvat melu-, pöly- ja liikenne- män tarpeita ja kiertotalouden ympärille kehitty- vaikutukset. YVA-menettely on tuottanut samalla vää liiketoimintaa, jossa samalle alueelle sijoittu- tietoa vaihemaakuntakaavan laatimiseen, jossa vat yritykset hyötyvät toistensa osaamisesta. ratkaisu kierrätyspuiston sijainnista tehdään. Uusi kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue Maakuntakaava on ohjeena yksityiskohtaisem- tarvitaan erityisesti erilaisten mineraalisten jättei- paan suunnitteluun. Kunnan tulee laatia kiertota- den kierrätykseen ja mahdolliseen loppusijoituk- loutta palvelevalle jätteenkäsittelyalueelle yleis- seen. Kiertotaloutta palveleva alue tulee olla ti- ja asemakaavat. Hankkeen toteuttamisessa tulee lantarpeeltaan riittävä pitkälle tulevaisuuteen. Li- huomioida kaavan käyttötarkoitus ja kaavamää- säksi alueen tulee mahdollistaa synergiaedut kier- räykset. Lisäksi hankkeen mukainen toteuttami- totalouden ympärille kehittyvälle elinkeinoelä- nen vaatii yksityiskohtaiset rakennus- ja raken- mälle. nuttamissuunnitelmat, joihin on edellytyksenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennus- Suunnitellun kierrätyspuiston kaltaiset kiertota- luvat. Alueen toiminnat tarvitsevat louden yrityskeskittymät mahdollistavat

18 ympäristöluvat, joissa tulee ottaa huomioon Kierrätyspuiston toteutumiseen menee maakun- myös toimintojen mahdolliset yhteisvaikutukset. takaavoituksen jälkeen arviolta vielä useita vuo- Hankkeen eteenpäin viemisessä tarvitaan toden- sia. näköisesti myös maa-aineslain ja vesilain mukaisia lupia. Jatkosuunnittelussa lupien tarve tulee selvittää.

Kierrätyspuiston toiminta Lahden seudulla kehitetään ympäristöliiketoimin- tavanomaisia jätteitä, joilla tarkoitetaan muun taa, jonka tavoitteena on edesauttaa olemassa muassa lasia, betonia, tuhkaa, pilaantuneita maa- olevien yritysten toimintaa sekä synnyttää uutta aineksia, nestemäisiä jätteitä (esim. ruoppaus- liiketoimintaa keskitetylle kierrätyspuistoalueelle. massoja, betonilietteitä), sekä erilaisia materiaali- Keskittyminen yhdelle alueelle edistää liiketoi- ja energiahyötykäyttöön toimitettavia raaka-ai- minnan ja tukipalvelujen synergiaetuja. neita ja jätteenkäsittelyprosesseissa syntyviä hyö- dyntämiskelvottomia jakeita. Myös näistä jät- Kierrätyspuiston alueelle pyritään sijoittamaan teistä suurin osa päätyy kiertoon ja vain neljäsosa jätteen kierrätykseen soveltuvia teollisuustont- loppusijoitukseen kierrätyspuiston alueelle. teja sekä loppusijoitusalueita maa-aineksille, tuhkille ja hyödyntämiskelvottomille mineraalisille jä- Kolmantena kokonaisuutena alueella vastaanote- tejakeille. taan, käsitellään ja loppusijoitetaan vaarallisia jät- teitä, joita on vuodessa 5 % (40 000 tonnia) kai- Kierrätyspuistossa vastaanotetaan ja käsitellään kista käsiteltävistä jätteistä. Vaarallisia jätteitä kierrätettäviä ja hyötykäyttöön toimitettavia ma- ovat tuhkat, joissa haitta-aineiden pitoisuudet teriaaleja. Osa jätteistä loppusijoitetaan. Kierrä- ylittyvät sekä pilaantuneet maa-ainekset sekä tyspuiston toimintaan sisältyy jätemateriaalien vaarallisiksi luokiteltavat rakennus- ja teollisuus- vastaanotto ja käsittely, kierrätys sekä uu- jätteet. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat raken- sioraaka-aineiden ja tuotteiden valmistus. nus- ja teollisuusjätteet toimitetaan lähtökohtai- YVA-menettelyn vaikutusten arviointi on tehty sesti vaarallisen jätteen polttoon, eikä niitä lop- vuoden aikana käsiteltävien jätteiden maksimi- pusijoiteta alueelle. määrällä. Tämän mukaan alueella voitaisiin vas- Kierrätyspuiston alueella vastaanotetaan ja käsi- taanottaa ja käsitellä vuodessa enintään noin tellään vuodessa maksimissaan noin 200 000 ton- 740 000 tonnia jätteitä. Kokonaismäärästä noin nia metsätähteitä ja vastaavia energiajakeita, ku- kaksi kolmasosaa (noin 500 000 tonnia) on pilaan- ten risuja ja kantoja. Kerrallaan näitä varastoi- tumattomia maa- ja kiviaineksia, joita syntyy esi- daan enintään 100 000 tonnia. Tämän ohella merkiksi rakentamisessa. Näistä aineksista suurin huoltovarmuuspolttoainetta (esim. pelletti tai ki- osa pyritään kierrättämään ja maksimitilanteessa vihiili) varastoidaan enintään 50 000 tonnia ker- vajaa kolmannes (150 000 tonnia) loppusijoitet- rallaan. taisiin. Varovaisuusperiaatetta noudattaen YVA-menet- Loppusijoitettavaksi päätyvät vain sellaiset mate- telyssä on tarkasteltu jätteiden maksimimääriä, riaalit, joita ei vielä toistaiseksi osata hyödyntää jolloin on voitu arvioida jätteiden maksimipääs- muilla tavoin, kuten osa pilaantuneista maa-ai- töjä ja -vaikutuksia. Todennäköisesti vastaanotet- neksista, vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat raken- tavat, käsiteltävät, loppusijoitettavat ja varastoi- nus- ja teollisuusjätteet, jätteenkäsittelystä muo- tavat jätemäärät ovat pienempiä. dostuneet hyödyntämiskelvottomat loppujakeet sekä hyödyntämiskelvottomat tuhkat. Kierrätyspuiston aiemmissa vaiheissa käsiteltä- vinä jätteinä olivat mukana myös biohajoavat jät- Käsiteltävien jätteiden vuoden maksimimäärästä teet (yhdyskuntajäte), joiden käsittelyyn olisi reilu neljännes (200 000 tonnia) on pysyviä ja

19 liittynyt biokaasun tuotanto. Biojätteet on kuiten- Kierrätyspuistoon toimitettavia jätteitä käsitel- kin rajattu pois Lahden seudun kierrätyspuiston lään monipuolisin nykyaikaisin menetelmin ja YVA:sta ja samalla Labio Oy on jättäytynyt pois mahdollisimman suuri osa käsiteltävistä materi- hankkeen ohjausryhmästä. Lahti Energia Oy on aaleista pyritään toimittamaan hyötykäyttöön. luopunut kivihiilen käytöstä, joten kivihiilen mer- Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätejakeet loppu- kitys on vähentynyt aiemmasta. Huoltovarmuus- sijoitetaan kierrätyspuiston rajatulle alueelle py- polttoaineena voidaan varastoida esimerkiksi pel- syvästi. Kierrätyspuiston alueelle on suunniteltu lettejä tai kivihiiltä. Välivarastoinnin tavoitteena rakennettavaksi maankaatopaikka, pysyvän ja ta- onkin huoltovarmuuden turvaaminen. vanomaisen jätteen kaatopaikka sekä vaarallisen jätteen kaatopaikka. Jätteitä voidaan myös hyö- Uusi kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue dyntää alueen rakentamisessa. lopettaa maa- ja kiviainespohjaisten jätteiden kä- sittelyn Kujalan alueella. Kujalan alueelle vapau- Jätteenkäsittelyä ja loppusijoitusta ohjaavat useat tuu näin toimitilaa yhdyskuntajätteiden kiertota- säädökset ja toiminnalle asetetaan ympäristölu- louden tarpeisiin. vassa useita ehtoja muun muassa vesien käsitte- lyä koskien. Kierrätyspuiston hankekokonaisuu- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen den toiminnot vaativat todennäköisesti yhden toiminnan käynnistyminen on pitkä prosessi ja ympäristöluvan sijasta useampia lupia. Ympäris- alue tulee todennäköisesti rakentumaan vaiheit- tölupahakemuksen yhteydessä tulee huomioida tain. Kierrätyspuiston rakennustyöt pitävät sisäl- toimintojen yhteisvaikutukset ja niiden samanai- lään maarakennustyöt, käsittely-, varastointi- ja kaisen käsittelyn tarve. Lisäksi hankkeen suunnit- loppusijoitusalueiden rakenteiden ja vesienkäsit- telussa tulee selvittää maa-aineslain tai vesilain telyrakenteiden rakentamisen sekä käsittelylai- mukaisten lupien tarve. tosten rakentamisen.

Kierrätyspuistossa tullaan käsittelemään pääosin Päijät-Hämeen alueella muodostuvia materiaaleja. Alueelle voidaan tuoda myös jätemateriaa- leja muualta Suomesta, jos niiden käsittely kierrä- tyspuiston alueella on teknis-taloudellisesti järke- vää. Näiden jätteiden määrä on YVA:ssa arvioitu vähäiseksi. Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikkavaihtoehtojen liiketoiminnallinen toteutettavuus -selvityksen mukaan kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue on pääkaupunkiseu- dun keskittymien näkökulmasta liian kaukana. Materiaalien kuljetuskustannukset muodostuvat suuriksi. Pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat myös suuret hiilidioksidipäästöt.

20 2 MAAKUNTAKAAVAN ETENEMINEN, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN

Kierrätyspuisto-hankkeen aiemmat vaiheet Päijät-Hämeen maakuntakaavaa 2014 varten teh- YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toiminut tiin vuonna 2013 selvitys Päijät-Hämeen materi- Hämeen ELY-keskus piti aluevaihtoehtoja ympä- aalinkäsittelyterminaalien mahdollisista sijainti- ristövaikutustensa puolesta toteutettavina Kir- paikoista. Selvityksessä tarkasteltiin sekä kierrä- viän laajennusaluetta lukuun ottamatta. Kierrä- tyspuistoon että energiapuun käsittelyyn liittyviä tyspuisto-hanke herätti erittäin vilkasta keskuste- tarpeita. Selvitysten pohjalta valitut alueet on lua asukkaiden keskuudessa. Nastolan YVA-me- osoitettu lainvoimaisessa maakuntakaavassa nettelyn jälkeen päätettiin käynnistää sijaintipaik- luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealue - katarkastelu laajemmalta alueelta. merkinnällä. Merkintä ei ole aluevaraus, vaan ke- Tämä laajempaa aluetta koskeva sijaintipaikkatar- hittämisen kohdealue -merkinnällä osoitettavan kastelu käynnistyi vuonna 2016 ja tarkastelu koski alueen sisälle voi sijoittua eri merkinnöin osoitet- Lahden ja Orimattilan kaupunkien sekä Hollolan tua alueidenkäyttöä, eikä maakuntakaavassa kunnan alueita. Tavoitteena oli löytää noin 100 määritellä tarkkaan, mitä luonnonvaralogistiik- hehtaarin alue tulevaisuuden jätteenkäsittelyn kaan liittyviä toimintoja kullakin alueella saa olla. tarpeisiin. Luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealu- Kierrätyspuiston sijaintia kartoitettiin paikkatieto- eita voidaan kehittää luonnonvarojen, kuten analyysin perusteella ja analyysissä suljettiin pois energiapuun, maa-ainesten ja jätteiden, kuljetuk- alueita, jotka olivat lähellä asutusta, palveluja, ve- siin, lajitteluun, varastointiin, kierrätykseen ja ja- sistöjä tai suojelualueita. Eri toiminnoille sovellet- lostukseen liittyvää toimintaa varten. Toteutuak- tiin erilaisia etäisyyksiä, jota lähempänä kierrätys- seen nämä lainvoimaisessa maakuntakaavassa puisto ei voisi sijaita. esitetyt alueet edellyttävät tarkempaa suunnittelua, eikä esimerkiksi jätteenkäsittelyalueen toteuttaminen Päijät-Hämeen maakuntakaavan Seudullisen tarkastelun arviointikriteerit 2014 kehittämisperiaatemerkintöjen nojalla ole Asutus haja-alueella 500 Luonnonsuojelualueet 500 mahdollista. m m Asutus taajama 1000 m Maisema-alueet 1000 m Vuosina 2014–2016 selvitettiin jätteen käsittelyyn Palvelut (koulut yms.) Muinaismuistot 100 m soveltuvan alueen sijoittamista entisen Nastolan 1000 m Arvokkaat kallioalueet 500 kunnan alueelle. Sijoituspaikan vaihtoehdoiksi Teollisuus 100 m m esitettiin Nastolan Kirviän ja Montarin alueita, Pintavedet 500 m Virkistyskäyttö 500 m Pohjavesialueet 500 m joista tehtiin alustavat suunnitelmat ja toteutettiin YVA-menettely. Näille alueille suunniteltiin kierrätyspuistoa, jossa Selvityksessä huomioitiin myös toimintaa tukevia vastaanotettaisiin ja käsiteltäisiin kierrätettäviä ja kriteerejä, jotka liittyivät saavutettavuuteen, hyötykäyttöön toimitettavia materiaaleja. Lisäksi maaperään, maankäyttöön sekä maanomistuk- tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa alueelle vastaan- seen. Tarkastelussa todettiin, että jätteenkäsitte- otto- ja käsittelytoimintojen ohella rakennettai- lytoiminnat tulisi sijoittaa hyvin saavutettavissa siin loppusijoitusalue hyödyntämiskelvottomille olevalle alueelle. Tarkastelussa asetettiin saavu- maa-aineksille, tuhkille ja mineraalisille epäorgaa- tettavuuden kriteereiksi korkeintaan noin 20 km nisille jätejakeille. Kierrätyspuiston alueelle suun- etäisyys Lahden keskustasta ja noin 3 km etäisyys niteltiin myös kiinteän polttoaineen terminaalia, valta- tai kantatiestä. Alueen maaperän tulisi olla jossa olisi käsitelty ja välivarastoitu biopolttoai- hyvin kantavaa, joten moreeni- ja kallioalueet oli- neita ja kivihiiltä. vat ensisijaisia ja turvealueita pyrittiin

21 välttämään. Alueet, joiden maankäyttö on suunniteltu jo vaativampaan käyttöön kuten asumi- 10 kohteen arviointikriteerit seen, rajautuivat pois tarkastelusta, mutta jät- 1. Käytettävissä oleva 6. Infraverkko teenkäsittelyyn tai teolliseen toimintaan kaavoi- pinta-ala ja laajenemis- 7. Rakentamiskustannuk- tetut alueet katsottiin uuden alueen toimintaa tu- mahdollisuudet set ja aikataulu keviksi. Koska jätteenkäsittelytoiminnalle etsittiin 2. Liittyminen yhdyskun- 8. Pintavedet laajaa aluetta (n. 100 ha), maanomistajien vä- tarakenteeseen ja maan- 9. Maisema ja kulttuu- käyttöön riympäristö häistä määrää ja kunnan maanomistusta pidettiin 3. Kaavallinen valmius 10. Luonto suotuisana. 4. Maanomistus 11. Ympäristöhaitat 5. Liikenne ja saavutetta- 12. Elinolot, viihtyvyys ja Esitetyt kriteerit huomioivan paikkatietoanalyysin vuus terveys avulla löydettiin 8 uutta aluetta, joille kierrätys- puistotoiminnan sijoittuminen voisi olla mahdollista. Mukaan otettiin lisäksi aiemmassa Nastolan Kierrätyspuistolle sopivat alueet rajattiin aiem- kierrätyspuistohankkeessa esitetyt kaksi koh- man selvityksen osoittamille alueille. Rajauksissa detta. huomioitiin mahdolliset rajoittavat tekijät, kuten Sijaintipaikkojen selvityksessä ei arvotettu vaihto- puolustusvoimien alueet ja kulttuurimaisemat. ehtoja, vaan arviointi tunnistettujen 10 alueen Aiemmin tunnistettu pinta-alaltaan laaja Louk- osalta tehtiin erillisenä työnä vuonna 2017. Tuol- kaanmäen alue päätettiin tarkastella kahtena eri loin tehtävänä oli arvioida sijaintipaikkatarkaste- alueena, joten eri puolilla valtatie 4 moottoritietä lussa tunnistettujen 10 sijoituspaikkavaihtoehdon sijaitsevat alueet tarkasteltiin omina alueinaan. toteuttamiskelpoisuutta jätteen ja ylijäämämai- Kohteet arvotettiin paremmuusjärjestykseen an- den kierrätystoimintoihin ja loppusijoitukseen nettujen pisteiden ja painokertoimien mukaisesti. sekä biopolttoainetuotantoon. Selvityksen arviot Selvityksen tuloksena saatiin neljä parasta alue- kohteiden ominaisuuksista perustuivat maasto- vaihtoehtoa, jotka olivat: käyntien havaintoihin sekä kartta- ja paikkatieto- 1. Kehätien alue Hollolassa analyyseihin. Vaikutukset arvioitiin asiantuntija- 2. Marjasuon alue Tuuliharjan vieressä Ori- arviona erilaisia käytettävissä olevia aineistoja mattilassa hyödyntäen. 3. Matomäen alue Nastolan eteläpuolella Selvityksen lähtökohtana oli kymmenen paikka- Orimattilassa tietomenetelmillä kartoitettua aluevaihtoehtoa, 4. Loukkaanmäen alueen nelostien länsi- joita vertailtiin useilla eri kriteereillä. puolinen osa Orimattilassa.

Selvitys tehtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa asuk- Selvityksen johtopäätöksenä esitettiin, että edellä kaiden ja sidosryhmien kanssa: hankkeen aikana mainitut neljä aluevaihtoehtoa valitaan ympäris- järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta ja toteutettiin tövaikutusten arviointimenettelyssä ja vaihemaa- verkkopohjainen karttakysely. Saadusta palaut- kuntakaavassa tarkemmin tarkasteltaviksi. teesta tehtiin yhteenveto kullekin alueelle, mutta tätä ei pisteytetty.

Kaavoituksen eteneminen

Kierrätyspuisto-hankkeen YVA-menettely ja vaihemaakuntakaavan valmistelu aloitettiin vuoden • Lahden seudun kierrätys- 2018 alkupuolella. Valmistelussa olivat mukana 2017 puiston sijaintipaikan selvi- edustajat kunnista ja Päijät-Hämeen liitosta, pai- tys kallisista jäte- ja energia-alan yhtiöistä sekä Hä- • YVA-menettelyn ja vaihe- meen ELY-keskuksesta. YVA-menettelyn hanke- maakuntakaavan taustasel- vastaavana toimi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. vitykset Hollolan kunta sekä Lahden ja Orimattilan kau- 2018 • Vaihemaakuntakaavan vi- pungit päättivät käynnistää YVA-selvityksen nel- reilletulo, osallistumis- ja ar- jällä sijaintivaihtoalueella keväällä 2018. viointisuunnitelma (OAS)

Maakuntavaltuuston päätös kesäkuussa 2018 • OAS nähtävillä käynnisti jätteenkäsittelyaluetta koskevan vaihe-  Lausunnot ja mielipiteet maakuntakaavan laatimisen. • Palautteenkäsittely ja OAS:in tarkistus 2019 • YVA-menettelyn ja vaihemaakuntakaavan selvitykset

• Kaavaluonnos neljästä jät- teenkäsittelyalueen sijainti- vaihtoehdosta nähtäville  Lausunnot ja mielipiteet • Palautteen ja ELY-keskuksen perustellun päätelmän käsit- tely YVA-menettelyn vaikutusten arvioinnista • Jätteenkäsittelyalueen lin- jauspäätös ehdotuksen val- 2020 mistelua varten • Ehdotus lausunnoille  Lausunnot • Palautteen käsittely • Ehdotus julkisesti nähtäville  Muistutukset • Palautteen käsittely • Kaavaratkaisun viimeistely

• Kaavaratkaisun hyväksymi- 2021 nen Kuva 6. Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen vaihemaakuntakaavan prosessi

23 Vuorovaikutus ja tiedottaminen

Vaihemaakuntakaava ja YVA-menettely on sovi- maakuntakaavan kytkeytyminen hankkeeseen oli tettu yhteen kaavoituksen valmisteluvaiheessa. esillä. Lakisääteiset vaihemaakuntakaavan aloitusvai- Maanomistajille järjestettiin kaksi tilaisuutta. heen viranomaisneuvottelu (MRL 66 § ja MRA 11 Joulukuussa 2018 YVA-menettelyn alkaessa §) ja YVA-menettelyn ennakkoneuvottelu (YVA- maanomistajille esiteltiin kierrätyspuisto-han- laki 8 §) järjestettiin . Neuvotte- lokakuussa 2018 ketta, sen taustoja ja kaavoituksen kytkeytymistä lussa käytiin läpi kaavan ja YVA-menettelyn lähtö- hankkeeseen. Alustusten ohella kuunneltiin kohtia, sisältöä ja aikataulua. maanomistajien näkemyksiä ja tietoja kustakin Vaihemaakuntakaavan vuorovaikutustilaisuuksia vaihtoehtoisesta alueesta ja kerättiin tietoja kart- on kaavan valmisteluvaiheessa järjestetty kiinte- tapohjille. Keskusteluissa esiin nousseet näkökoh- ässä yhteistyössä Lahden seudun kierrätyspuisto - dat tukivat erityisesti ympäristövaikutusten arvi- hankkeen YVA-menettelyn kanssa. Avointen ylei- oinnin suunnittelua. sötilaisuuksien lisäksi erilaisia tilaisuuksia on jär- Marraskuussa 2019 maanomistajille esiteltiin jestetty kohdennetusti järjestöille ja yhdistyksille, YVAn alustavia tuloksia ja maanomistajilla oli maanomistajille sekä päättäjille. mahdollisuus esittää mielipiteitä ennen YVA-se- Molempien prosessien kuulemiset on sovitettu lostuksen valmistumista. yhteen maankäyttö- ja rakennuslain 62 a § sekä Lahden ja Orimattilan kaupunkien sekä Hollolan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä an- kunnan päättäjille esiteltiin YVA-prosessia ja sen netun lain 22 § mukaisesti. Liitteessä 1 on kuvattu sisältöä sekä vaihemaakuntakaavaa marras- vaihemaakuntakaavan ja YVA-menettelyn rinnak- kuussa 2019. Kussakin tilaisuudessa käytiin läpi kaista etenemistä. kierrätyspuisto-hankkeen tausta ja tarve sekä Jätteenkäsittelyalueen vaihemaakuntakaavan maakuntakaavoituksen kytkeytyminen hankkee- osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) sekä seen. Päättäjillä oli mahdollisuus esittää kysymyk- Lahden seudun kierrätyspuisto -hankkeen ympä- siä. Lisäksi maakuntahallitukselle ja -valtuustolle ristövaikutusten arviointiohjelmaa (YVA-ohjelma) annettiin säännöllisesti tiedoksi vaihemaakunta- esiteltiin helmikuussa 2019 kaikille avoimessa kaavan tilannekatsaus. yleisötilaisuudessa. Tilaisuudessa esiteltiin myös Vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineis- kierrätyspuisto-hankkeen taustoja. Paikalla olleen toa ja YVA-selostusta esiteltiin yleisötilaisuudessa yleisön joukossa eniten kysymyksiä herättivät ym- helmikuussa 2020. Tilaisuudessa käytiin läpi YVA- päristövaikutusten arviointimenettelyn yksityis- prosessi, YVA-menettelyn tulokset ja esiteltiin vai- kohdat, kuten yleisötilaisuuksien ajankohdat, hemaakuntakaavatyötä. Aikaa oli varattu myös asukkaiden mielipiteiden huomiointi ja aluevaih- kysymyksille ja keskustelulle, joissa käsiteltiin toehtojen vaikutusalueiden määrittely. Myös kierrätyspuistotoimintaa ja käsiteltäviä jätteitä, mahdolliselle uudelle alueelle sijoitettavat jätteet aluerajauksia, luontokysymyksiä sekä vesien joh- askarruttivat. tamista. järjestetyissä kaikille avoimissa Kesäkuussa 2019 Liitteessä 2 on esitetty tiivistetysti vaihemaakun- asukastilaisuuksissa Hollolassa ja Orimattilassa takaavan ja YVA-menettelyn yhteinen osallistumi- käytiin läpi YVA-menettelyssä aiemmin keväällä nen. toteutetun asukaskyselyn alustavia tuloksia sekä vastattiin asukkaiden kysymyksiin. Tilaisuuksissa Hämeen ELY-keskuksen kanssa järjestettiin viran- käytiin läpi erityisesti kyselyn teemoista esille omaistyöneuvottelu kaavaehdotusta laadittaessa nousseita huolia sekä YVAn tilannekatsaus. Myös huhtikuussa 2020. Neuvottelussa käytiin läpi vaihemaakuntakaavan sisältöä ja tavoitteellista

24 aikataulua sekä ELYn YVA-selostuksesta laatiman Maakuntavaltuuston päätöksestä voi valittaa Hä- perustellun päätelmän sisältöä ja sen merkitystä meenlinnan hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeu- kaavan jatkosuunnittelulle. den päätöksestä puolestaan valitusluvalla kor- keimpaan hallinto-oikeuteen. Ennen vaihekaavaehdotuksen laittamista julkisesti nähtäville on pyydettävä keskeisiltä viran- Päijät-Hämeen liiton verkkosivuilla sekä sosiaali- omaisilta lausunnot ja järjestettävä viranomais- sen median kanavissa on tiedotettu kaavoituksen neuvottelu. Vaihekaavaehdotus asetetaan julki- etenemisestä, ja maakuntakaavaan liittyvät uuti- sesti nähtäville syksyllä 2020 ja nähtävillä olon ai- set löytyvät sivulta https://paijat-hame.fi/cate- kana järjestetään yleisötilaisuus. Vaihekaavaeh- gory/maakuntakaava/. Vaihemaakuntakaavaan dotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot kä- liittyvät asiakirjat löytyvät Päijät-Hämeen liiton sitellään maakuntahallituksessa. Tavoitteena on, verkkosivuilta osoitteesta https://paijat- että käsittelyn pohjalta maakuntahallitus tekee hame.fi/jatteenkasittelyalueen-vaihemaakunta- maakuntavaltuustolle esityksen vaihekaavaehdo- kaava/. tuksen hyväksymisestä alkuvuonna 2021.

Annetun palautteen huomioiminen

Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palaute valmisteluvaiheen aineistosta (OAS) Päijät-Hämeen maakuntahallitukselle osoitettiin Päijät-Hämeen liittoon saatiin osallistumis- ja ar- nähtävillä olon määräajan puitteissa 32 lausuntoa viointisuunnitelmasta määräajassa 29 lausuntoa ja 26 mielipidettä. Lisäksi yksi palaute saapui ja yhdeksän mielipidettä. Viranomaisten ja sidos- myöhässä. ryhmien antamissa lausunnoissa oltiin pääasiassa sitä mieltä, ettei Päijät-Hämeen liiton laatimassa Lausunnoissa kestävää yhdyskuntarakennetta pi- OAS:ssa ole huomautettavaa tai ettei siitä anneta dettiin ensisijaisena ja asutuksen riittävää etäi- lausuntoa. OAS:n sisältöön tehtiin lausuntojen syyttä tärkeänä. Lausunnoissa nousivat esiin perusteella vähäisiä tarkennuksia esimerkiksi myös vesialueiden läheisyydet, hulevesien aiheut- tausta-asiakirjoihin ja suunniteltavan jätteenkäsit- tamat tulvat, liikkumisen ja logistiikan ilmastovai- telyalueen kuvaukseen liittyen. kutukset, vaikutukset virkistysalueiden riittävyy- teen sekä elinoloihin ja -ympäristöön vaikuttavat Mielipiteissä palaute ei kohdistunut suoraan ympäristöhäiriöt. OAS:n sisältöön, vaan kaikkiin neljään vaihtoeh- Myös Kujalan kehittämisen mahdollisuuksiin kiin- toiseen sijaintipaikkaan kohdistui vastustusta jo nitettiin huomiota. Keskeisimmät mielipiteet koh- ennen luonnosvaiheen nähtäville laittamista. distuivat elinolojen ja elinympäristön sekä elinkei- Kunkin alueen hylkäämistä perusteltiin esimer- nojen heikentymiseen melun, pölyn ja hajujen kiksi luonto- ja virkistyskäyttöarvoilla, vesistövai- vuoksi. Mielipiteissä tuotiin esille myös alueen kutuksilla ja erilaisilla maisema-, melu- ym. haitta- imagon heikentyminen sekä samalla asuntojen vaikutuksilla. Lisäksi esitettiin Kujalan jätekeskuk- arvon lasku. Joissakin mielipiteissä epäiltiin uuden sen alueen kehittämistä myös tulevaisuuden jät- jätteenkäsittelyalueen tarpeellisuutta. Eniten teenkäsittelyn tarpeisiin. OAS:sta saatu aluekoh- sekä kannatusta että vastustusta keräsivät Kehä- tainen sekä kierrätyspuiston toimintaa koskeva- tien ja Loukkaanmäen aluevaihtoehdot. palaute huomioitiin ja käsiteltiin valmisteluvaiheessa kunkin vaihtoehtoisen alueen osalta sekä Palautteiden kautta saatiin runsaasti tietoa jatko- kaikkia alueita koskevissa tarkastelussa. työskentelyyn ja vaihtoehtoisten alueiden vertai- luun sekä kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsit- telyalueen linjausehdotukseen päätöksentekoa varten.

25 3 KAAVAN ALUEVAIHTOEHDOT

Valmisteluvaiheen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaiku- vaihtoehtoista aluetta koskevat tulokset. YVA- tukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttä- menettelyn laajasta aineistosta on kuvattu lyhy- miin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 §). Kaavan esti tehdyt selvitykset sekä keskeiset päätelmät. vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin sel- vitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Laissa tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettä- essä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRA 1 §): Kuva 7. Kierrätyspuistossa käsitellään mm. rakentamisessa - ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön ja purkamisessa syntyviä jätteitä. - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Päijät-Hämeen liiton selvitykset - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikentee- Selvitys Päijät-Hämeen elinkeinoelämän aluei- seen den merkittävyydestä - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuri- Selvityksessä on tarkasteltu Päijät-Hämeen sekä perintöön ja rakennettuun ympäristöön Iitin osalta Kymenlaakson maakuntakaavojen - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuo- elinkeinoelämän alueiden nykytilaa ja yleisiä kehi- toisuuteen ja luonnonvaroihin tysnäkymiä. Alueiden kehittämispotentiaalia on kartoitettu ja näin tunnistettu seudullisesti mer- Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty kokoamaan kittävät kasvualueet sekä näiden tulevaisuuden tehdyistä selvityksistä ja YVA-selostuksesta maa- profiilit ja vaikutukset. Alueita on arvioitu toimi- kuntakaavan tehtävän mukaisia olennaisia vaiku- alarakenteen ja työpaikkamäärän, sijainnin ja saa- tuksia. YVA-menettelyyn verrattuna kaavatyössä vutettavuuden, pinta-alan sekä maankäytön vaikutuksia on katsottava myös yksittäisen vaih- suunnittelutilanteen ja aluetaloudellisen merki- toehtoisen alueen sisäisiä tai lähiympäristöön tyksen osalta. Selvityksessä on elinkeinoelämän kohdistuvia vaikutuksia laajemmin, myös yhdys- kasvualueiden lisäksi tarkasteltu myös neljää kier- kuntarakenteen kannalta. rätyspuiston sijaintipaikkavaihtoehtoa. Päijät-Hämeen liiton toimeksiannosta laadituista Selvityksessä on arvioitu kierrätyspuistoalueiden selvityksistä on koottu kaavaselostukseen keskei- työpaikkojen enimmäismäärää Kujalan set, vaihemaakuntakaavaa ja neljää

26 jätteenkäsittelyalueen työpaikkaväljyyteen ja todettiin, että kierrätyspuiston sijoittuessa jolle- aluerajauksiin suhteuttaen. Sijaintipaikkavaihto- kin neljästä vaihtoehtoisesta alueesta muut alu- ehtojen välillisten työpaikkojen syntymisessä eet ovat hyödynnettävissä teollisuus- ja varas- muilla toimialoilla on arvioitu olevan suuri merki- tointitoiminnassa. Kierrätyspuiston vaihtoehtoi- tys alueen aluetaloudessa. Kierrätyspuistoalueen siin sijaintipaikkoihin selvityksessä ei otettu kan- toteutumisella todetaan myös olevan positiivinen taa. vaikutus maakunnan elinvoimaan ja aluetalou- Päijät-Hämeen liikennemalli teen kohdistuvien tavoitteiden toteutumiseen. Päijät-Hämeen elinkeinoelämän alueita koske- 12 920 €/tp Kierrätyspuiston sijaintipaikoilla vassa selvityksessä arvioitiin alueiden tuottamaa 11 250 €/tp Teollisuuteen, varastointiin ja lo- liikennettä liikennemallin avulla. Liikennemalli gistiikkaan painottuvilla alueilla huomioi sekä henkilöliikenteen että raskaan ajo- neuvoliikenteen. Raskaan liikenteen määrää arvi- 10 240 €/tp Rakenteeltaan monipuolisilla oitiin selvityksessä vuoden aikana vastaanotetta- työpaikka-alueilla van jätemäärän (korkeintaan 740 000 tonnia) 8 810 €/tp Keskustatoimintojen alueilla avulla. Tämä vastaisi vuodessa noin 37 000 ajoneuvon liikennettä, kun ajoneuvon keskikuorma 8 290 €/tp Kauppaan painottuvilla alueilla olisi 20 tonnia. Koska suuri osa materiaalista oli 7 760 €/tp Matkailualueilla maa-aineksia, käytettiin 20 tonnin keskikuormaa. Perinteisen jätteen kuorma olisi noin 10 tonnia. Kuva 8. Kunnallisvero/ työpaikka Vuoden ajoneuvomäärä jaettuna 260 arkipäivälle Seudullisesti merkittävien kasvualueiden toimi- tekisi noin 140 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. alarakenteella on suoria vaikutuksia kuntien vero- tuloihin. Selvityksessä on esitetty verotulovaiku- Raskaan liikenteen kuormien lisäksi kierrätyspuis- tukset toimialaryhmittäin. Elinkeinoelämän aluei- ton alueelle suuntautuu työmatkaliikennettä. den liikenneyhteydet ja saavutettavuus nähdään Kierrätyspuiston aluevaihtoehtojen raskaan lii- niiden toiminta- ja kehitysedellytysten kannalta kenteen suoritteita ei kuitenkaan laskettu mu- merkittävänä. Alueiden synergiaedut sekä liike- kaan selvityksessä tehtyyn liikennemallitarkaste- toimintaekosysteemit on arvioitu olevan tärkeä li- luun, koska kierrätyspuiston alueista vain yhden säarvo yritysten toiminnalle. odotetaan toteutuvan ja neljän alueen yhteenlas- kettu liikennemäärä olisi ollut selvityksessä mer- kittävästi ylimitoitettu. Liikennemallitarkastelujen perusteella elinkei- noelämän alueiden selvityksessä todettiin, että raskaan liikenteen kannalta haastavia ovat alueet, joilta matka alempaa tieverkkoa pitkin päätielle on pitkä ja joille joudutaan ajamaan taajama-alueiden läpi. Kierrätyspuiston vaihtoehtoiset alueet eivät sijaitse siten, että liikennöinti kulkisi taajama-alueiden läpi. Ajomatka alempaa tieverkkoa

Kuva 9. Seudullisesti merkittävät teollisuus-, varastointi- ja pitkin on pisin VE3 Matomäen alueelle. logistiikkapainotteiset elinkeinoelämän kasvualueet ja niiden tulevaisuusprofiili (Selvitys Päijät-Hämeen elinkeinoelä- Jätteenkäsittelyn nykytila män alueiden merkittävyydestä). Päijät-Hämeen liitossa on selvitetty jätteenkäsit- Teollisuus-, varastointi- ja logistiikkatoiminnoille telyn nykytilaa ja siihen liittyvää maankäytön oh- vetovoimaisimmiksi alueiksi on todettu valtatie 4 jausta maakunnassa, jätteenkäsittelyyn liittyvää ja valtatie 12, sekä erityisesti Kehätien toimin- valtakunnallista ohjausta sekä jätteenkäsittelyyn taympäristössä sijaitsevat alueet. Selvityksessä

27 liittyvien ympäristölupien tilannetta. Yhdyskunta- Vuorovaikutus ja yhteiskehittäminen ekosystee- jäte eli asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rin- mipalveluiden kartoittamisessa ja arvottami- nastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden lai- sessa (PH-VEKOS -hanke) tosten jätteet, muodostavat vain vajaa kolme Päijät-Hämeessä-tutkimus- ja kehityshankkeessa prosenttia koko Suomen jätemäärästä. Pääosa tuotettiin Päijät-Hämeen viherrakenteen typolo- jätteiden kokonaismäärästä on kaivannaistuotan- gia. Hankkeessa arvioitiin Päijät-Hämeen viher- ja non, tehdasteollisuuden ja rakentamisen jätteitä sinirakennetta paikkatietomenetelmin luonnon ja kierrätyspuiston aluetta tarvitaan näiden jättei- monimuotoisuuden, viherrakenteen kytkeytynei- den käsittelyyn. Koko maan jätemäärissä ovat syyden ja ekosysteemipalveluiden potentiaalisen kasvaneet erityisesti kaivostoiminnan jätteet, joi- tarjonnan näkökulmista. Neljän jätteenkäsittely- den merkitys Päijät-Hämeessä on vähäinen. aluevaihtoehdon toteuttamista arvioitiin myös Päijät-Hämeessä jätteiden ammattimaiseen tai näistä näkökulmista. Kokonaistavoiteena oli kier- laitosmaiseen käsittelyyn on myönnetty lähes 80 rätyspuiston sijainnin vertailu siten, että siitä on ympäristölupaa. Lupia ovat myöntäneet alueen mahdollisimman vähän haittaa luonnon moni- kuntien sekä valtion ympäristölupaviranomaiset muotoisuuden säilymiselle, ekosysteemipalvelui- ja lupia on myönnetty muun muassa autopurka- den saatavuudelle ja viherrakenteen kytkeytynei- mojen toimintaan, rakennuspuujätteen haketuk- syydelle. Talouteen, tekniseen toteutukseen ja seen, betonijätteen käsittelyyn, biokaasu- ja kom- muuhun infraan liittyviä seikkoja ei otettu huomi- postointilaitoksille, jätekuljetuksille sekä erilai- oon tässä hankkeessa. seen jätteiden lajittelu-, murskaus- tai muuhun Viherrakenteen toiminnallista kytkeytyneisyyttä esikäsittelytoimintaan. Myös maankaatopaikkoi- ja monimuotoisuudelle tärkeitä metsäalueita tar- hin liittyvät luvat on huomioitu. Jätteenkäsitte- kasteltiin Zonation-menetelmän avulla. Päijät-Hä- lyyn liittyvä toiminta on siis jo nykyisellään ha- meessä parhaat monimuotoisuudelle tärkeät jaantunut maakunnassa. Liitteessä 3 on esitetty metsäalueet löytyvät Salpausselkien pohjoispuo- kartalla jätteenkäsittelyyn liittyvät ympäristöluvat lelta. Kierrätyspuistovaihtoehtojen metsäiset alu- Päijät-Hämeen alueella. eet ovat nykyisin talousmetsiä. Alueista moni- muotoisinta metsäaluepotentiaalia tarjoaa vaihtoehto VE4 ja vähiten VE2.

Päijät-Hämeessä potentiaalinen ekosysteemipalveluiden kokonaistuotanto on suurempaa maakunnan Salpausselkien pohjoispuolella ja vaihet- tumista tapahtuu Salpausselkien välissä ja etelään mennessä ekosysteemipalveluiden kokonaistar- jonta heikkenee. Tuotantopalveluiden potentiaa- lisessa tarjonnassa jätteenkäsittelyn aluevaihto- ehdoilla on suhteellisen runsas tuotantokapasi- teetti, VE1 alueella on eniten tärkeitä alueita. Vaihtoehtojen korkeaa tuotantopalveluiden tar- Kuva 10. Suomen jätekertymät sektoreittain vuosina 2004– jontakapasiteettia selittää se, että alueet ovat 2014 (Lähde: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen kasvillisuudeltaan valtaosin talousmetsää. 2023, Taustaraportti). Säätely- ja ylläpitopalveluissa, sekä kulttuuripal-

veluissa jätteenkäsittelyalueiden vertailussa ei synny merkittäviä eroja. Kun kaikkien ekosysteemipalveluiden potentiaalista tarjontaa tarkastellaan kokonaisuutena, on havaittavissa, että VE2

28 sisältää vaihtoehdoista vähiten kaikille ekosystee- mipalveluille tärkeitä alueita.

Päijät-Hämeessä suurimmat ja yhtenäisimmät luonnon ydinalueet sijaitsevat maakunnan luo- teisosissa sekä pohjoisessa ja koillisessa. Maakun- nan eteläosassa pellot, tiet ja vesistöt sekä pai- koin tiheämpi asutus pirstovat ydinalueita. Tämän vuoksi rakenteellinen kytkeytyneisyys on tärkeää ottaa huomioon, kun arvioidaan kierrätyspuisto- vaihtoehtoja. Aluevaihtoehto VE1 alueesta neljä viidesosaa kuuluu luonnon ydinalueisiin, ja VE3 sekä VE4 alueista yli puolet. Ydinalueiden välisiä yhteyksiä näillä kolmella alueella on vähän, alle hehtaari kussakin. Vaihtoehto VE2 Marjasuo sijaitsee muuksi kuin ydinalueeksi katsottavalla vi- heralueella eikä sisällä lainkaan luonnon ydinalueita tai yhteyksiä. Luonnon ydinalueiden kannalta VE1 ja VE3 aluevaihtoehtojen toteutus rikkoisi viheralueiden kyt- keytyneisyyttä ja VE4 leikkaisi laajemman luonnon ydinalueen kulmaa. Lisäksi VE1 alueen pinta- alasta 31 % ja VE4 pinta-alasta 36 % kuuluu maakunnallisesti parhaimpaan 20 prosenttiin luonnon Kuva 11. Kaikkien ekosysteemipalveluiden tarjontapotenti- monimuotoisuuden kannalta tärkeistä metsäalu- aali Päijät-Hämeessä. eista.

29 YVA-menettelyssä tehdyt selvitykset

YVA-selostus materiaalit ja niiden käsittelytavat on kuvattu selostuksessa. YVA-asetuksessa on määritelty, mitä asioita YVA- selostuksessa on esitettävä vaikutusten arvioin- Vaikutusten arviointia on tehty monipuolisin me- nin ja vaihtoehtojen vertailun lisäksi. YVA-selos- netelmin olemassa olevia lähtötietoja hyödyn- tuksessa on kuvattu maakuntakaavatasoa tar- täen asiantuntijatyönä. YVAssa on tehty maasto- kemmin Lahden seudun kierrätyspuistohankkeen käyntejä, luontokartoituksia, mallinnuksia, näky- vaihtoehtojen keskeisiä vaikutuksia sekä rakenta- vyysanalyysejä sekä laadullista arviointia. Sosiaa- misen että toiminnan aikana. listen ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa on toteutettu avoin asukaskysely, jonka vas- Vaihtoehtoisille alueille on laadittu tarkempaa taajat olivat pääasiassa Hollolan, Orimattilan ja vaikutusten arviointia palvelevat aluekohtaiset Lahden vakinaisia tai vapaa-ajan asukkaita. yleissuunnitelmat. Niistä käy ilmi, mihin eri toiminnot voisivat alueilla sijoittua sekä millaiset tie- Ympäristövaikutusten arviointi ja esitykset haital- järjestelyt ja suoja-alueet on tarpeen toteuttaa. listen vaikutusten vähentämiseksi on koottu vai- Yleissuunnitelmissa esitetään myös, mihin maan- kutuskohteittain alla kuvattuja selvityksiä hyö- pinnan korkeustasoihin toiminta sijoittuu sekä dyntäen jokaisen vaihtoehdon osalta. kuinka korkeiksi enimmillään välivarastointi- ja loppusijoitusalueet muodostuisivat. Toimintojen Lahden seudun kierrätyspuiston ilmapäästö- ja vaatimat alueet on määritelty maksimimäärille, hajuselvitys jotta YVA-menettelyssä on voitu arvioida mahdol- Selvityksessä tehtiin ilmapäästön, pölypäästön ja linen maksimihaitta. On kuitenkin todennäköistä, hajupäästön matemaattinen mallintaminen ja esi- etteivät yleissuunnitelmissa esitetyt alueet tule teltiin mallinnuksen tulokset vaihtoehtokohtai- toteutumaan maksimaalisina. YVAa varten laa- sesti. dittu yleissuunnitelma ei sido toteutusta, vaan hankkeen edetessä tehdään valitulle alueelle tar- Ilmanlaadun mallinnuksessa on huomioitu säätie- kempi suunnitelma toimintojen sijoittumisesta ja dot, maastonmuodot sekä päästölähteistä aiheu- haittojen ehkäisystä. tuvat hajupäästöt. Mallinnus tehtiin noin 98 km2 suuruiselle alueelle, johon kaikki aluevaihtoehdot YVA-menettelyssä on tunnistettu keskeisimmiksi kuuluivat. Mallinnuksessa käytettiin kolmen vuo- arvioitaviksi vaikutuksiksi mm: liikennevaikutuk- den (2016–2018) säätietoja. Säätietoja käytettiin set, meluvaikutukset, ilmanlaatuvaikutukset, ih- hajupäästön leviämisen laskennassa. Mallinnuk- misten asumiseen ja virkistyskäyttöön kohdistu- sen sääaineiston tuuliruususta käy ilmi, että han- vat vaikutukset, vesistö-, maisema- ja paikalliset kealueille eniten tuulee lounaasta päin. Yleensä luontovaikutukset. Vaikutusten arviointi on koh- tuulta on 2,1–5,7 m/s. dennettu niihin vaikutuksiin, jotka on ennalta arvioitu merkittäviksi vaikutuskohteen herkkyy- Pölypäästön matemaattisessa mallintamisessa on destä ja muutoksen suuruudesta johtuen. esitetty yleiset ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot. Mallinnus tehtiin aluepäästölähdeperiaat- YVA-selostus sisältää myös paljon tietoa alueen teella, jossa päästöpinta-ala on arvio alueesta, toteuttamiseen tähtäävien rakenteiden osalta, jolla toimintaa on kerralla toiminta-aikana klo 6- joita esimerkiksi kaatopaikka-asetuksen mukai- 22. Pölypäästöjen matemaattisessa mallintami- sesti edellytetään pysyvän, tavanomaisen ja vaa- sessa on aluekohtaisesti arvioitu hengitettävien rallisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteilta. hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) mää- Myös vesienkäsittely ja sen edellyttämät raken- rää. Murskauksen aiheuttamat pöly- ja meluhai- teet, mahdolliset riskit sekä vastaanotettavat tat nousivat esille asukastilaisuudessa ja tuolloin selostettiin, että osa käsittelystä tullaan

30 tekemään sisätiloissa ja se vähentää pölyhaittoja. Geologin maastokäynti Liikenteen aiheuttama pölyhaitta on merkittävä Geologi on tehnyt maastokäynnin kaikille alue- hiekotushiekkojen pölyämisen vuoksi. Alueen vaihtoehdoille ja tehnyt huomioita vaihtoehtois- kunnossapidolla on merkitystä haittojen torjumi- ten alueiden lähteiköistä, lähdevesipurkaumista sen kannalta. ja arvioinut niiden veden ominaisuuksia, tarkas- Hajupäästön matemaattisessa mallinnuksessa ha- tellut norojen ja noro-ojien tilaa, valokuvannut jupäästön avulla ilmoitetaan kuinka paljon hajua hakkuuaukeita ja näkymiä eri ilmansuuntiin, huo- hanke aiheuttaa lähiympäristössä. Hajupäästössä mioinut voimalinjat, kirjannut jokien vesien lasku- otetaan huomioon ympäristöön johtuvan ilman suunnat, tehnyt havaintoja kallioalueista ja jyr- hajupitoisuus sekä päästölähteestä aiheutuva il- känteistä, tutkinut pintavesien ja lähteiden erot, mavirtaus, eli kuinka paljon haisevaa ilmaa ympä- ottanut huomioon ojat ja rummut sekä padot, ristöön pääsee. Hajun havaittavan hajun (1 huomioinut pohjavesiputket, merkannut karttoi- hy/m3) leviäminen on esitetty prosentteina vuo- hin sorakuopat ja louhokset, tehnyt huomioita den tunneista. Hajutuntien rajana on käytetty 2 % puuston iästä ja maaston kivikkoisuudesta ja mer- rajaa. Alueella ei käsitellä biojätettä, joten siitä ei kinnyt karttoihin ihmisten muokkaamat tekolam- tule hajuhaittaa. Lietteiden ei arvella aiheuttavan met yms. Vaihtoehtojen osalta on todettu lyhyet hajuhaittaa, koska ne ovat suunnitelmissa epäor- yhteenvedot maaperän, pohjaveden ja pintave- gaanisia. Asukastilaisuuksissa on myös kysytty den osalta. metaanin syntymistä ja todettu, että metaania ei synny koska alueilla ei loppusijoiteta orgaanisia Luontoselvitys aineita. Kaikista alueista on tehty aluekohtaiset Kullekin YVA:ssa tarkasteltavalle sijaintipaikka- hajuselvitykset. vaihtoehdolle on tehty perustasoinen luontoselvitys, jonka tavoitteena on ollut selvittää maasto- Lahden seudun kierrätyspuiston meluselvitys käynnein ja olemassa olevaan aineistoon perus- Tehdastoimintojen ja liikenteen aiheuttamia ääni- tuen alueen luonnonolosuhteet ja lajistolliset eri- tasoja on arvioitu ympäristömelulaskentaohjel- tyispiirteet. Luontoselvityksessä selvitettiin kasvil- malla Cadna2019, joka sisältää tie- ja raideliiken- lisuus ja luontotyypit, pesimälinnusto, liito-orava, nemelun sekä teollisuusmelun pohjoismaiset las- viitasammakko, muut huomionarvoiset eläimet kentamallit. Ohjelma ottaa huomioon mm. maas- sekä ekologiset yhteydet. Ekologisten yhteyksien tomuodot, liikenneväylien liikennemäärät, raken- määrittelyn tarkoituksena oli tarkoitus osoittaa nusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset ne yhteydet, jotka ovat merkittäviä ja säilyttämi- rakenteista ja maasta. Säätilalle on myös tehty sen arvoisia arvokkaan lajiston siirtymisen kan- tietyt asetukset lämpötilan, suhteellisen kosteu- nalta. den ja tuulennopeuden osalta. Keskiäänitasojen Selvitettävinä luonnon ominaispiirteinä olivat: arviointi perustuu Valtioneuvoston päätökseen melutasojen ohjearvoista. - Luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit Mallinnuksessa on käsitelty rakentamisen aikaista melua, toiminnan aikaista melua, lopputilanteen - Metsälain 10 §:n tarkoittamat erityisen arvokkaat elinympäristöt melua ja yhteisvaikutuksia muiden melua aiheuttavien toimintojen kanssa. Mallinnuksessa on - Vesilain 2. luvun 11 §:n arvokkaat pienve- huomioitu mallinnukseen liittyviä epävarmuuste- det kijöitä esim. tilanteiden vaihtuminen ja melupääs- - Uhanalaiset luontotyypit (Kontula &Rau- tölähteiden siirtyminen. nio, 2018) ja lajit (Hyvärinen, ym., 2019). - Pinta- ja pohjavesistä riippuvaiset uhanalaiset tai muuten huomionarvoiset luontotyypit ja lajit

31 - Lintudirektiivin liitteen I linnut sekä uhan- mahdollisesti näkymään. Paikat pyrittiin valitse- alaiset ja muut huomionarvoiset linnut maan myös sillä perusteella, että kyseisissä koh- - Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista teissa liikkuu ihmisiä. Näkyvyysanalyysin lähtö- liito-orava sekä viitasammakko kohtana on mahdollinen tilanne 30 vuoden kulut- tua, jos kasat saavuttavat enimmäiskorkeutensa. Lähtötietoina luontoselvityksessä on käytetty Ym- Analyysin maastoa varten on käytetty Maanmit- päristöhallinnon Eliölajit-tietokannan tietoja tauslaitoksen korkeusmallia ja Luonnonvarakes- (uhanalaiset ja direktiivilajit), Metsäntutkimuslai- kuksen metsävarakarttaa vuoden 2015 puuston toksen (2015) valtakunnan metsien inventoinnin keskipituuksista, jolloin on saatu näkyvyysanalyy- kartta-aineistoa ja aikaisempia luontoselvityksiä. sia varten metsänpeite. Näkyvyysanalyysissa huo- Menetelminä käytettiin maastokäyntejä ja lähtö- mioitiin myös hankealueelta pois kaadettava tietoja. Kullakin neljällä hankealueella tehtiin pe- puusto. Havainnollistaminen selvityksen johto- simälinnustoselvitystä kaksi kierrosta. Selvitys- päätöksissä todetaan, että sillä on myös merki- työssä huomioitiin sopivimmat ajankohdat niin tystä, kuinka kauan maisemaa tulee ohi kulkiessa vuodenajan kuin vuorokaudenaikojen ja sään mu- havainnoitua sekä kuinka kauan kasojen näkyvyys kaan. vaikuttaa tähän kokemukseen. Selvityksessä to- Kultakin hankealueelta on tehty keväällä 2019 detaan myös, että tulevaisuudessa kasojen näky- myös metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys. vyyteen voi vaikuttaa myös kaikki muut mahdolliset muutokset laajemmassa maisemakuvassa. Arkeologinen inventointi Museovirasto ja Lahden kaupunginmuseo/Päijät- Täydennys hankealueiden hulevesien hallintaan Hämeen maakuntamuseo edellyttivät hanketta YVA-selostusta täydennettiin hulevesien tarkaste- koskevissa lausunnoissaan kierrätyspuiston sijain- lulla muun aineiston valmistuttua. Tarkennukset tipaikkavaihtoehtojen alueilla tehtäväksi arkeolo- liittyvät pääasiassa hulevesien määriin ja riittä- gisen inventoinnin ajantasaisen ja vertailukelpoi- vään käsittelykapasiteettiin. Selvityksessä todet- sen taustatiedon saamiseksi. Kaikkia vaihtoehtoja tiin kierrätyspuiston toiminnan myötä maastoon koskien on tehty arkeologiset selvitykset ja ne johdettavien vesien määrän lisääntyvän nykyti- ovat raportoitu erikseen. Muinaisjäännökset ovat laan nähden ja siinä esitettiin laskennallinen arvio lakisääteisesti suojeltuja ja ne tulee ottaa huomi- vesimääristä ennen hanketta ja hankkeen toteu- oon alueen suunnittelussa. Jos muinaisjäännök- tuessa. Suhteellisesti suurin lisäys, noin 65 % to- sen ja siihen kuuluvan suoja-alueen rajoja ei ole dettiin Marjasuon hankealueella. Suuri lisäys joh- vahvistettu, niin suoja-alueen leveys on kaksi tuu valuma-aluemuutoksista. Muiden hankealuei- metriä muinaisjäännöksen näkyvissä olevista ul- den suhteelliseksi lisäykseksi arvioitiin 15–22 %. koreunoista. Vain yhden alueen reunasta löytyi Raportissa on esitetty hulevesien altaiden mitoi- kaksi löydöstä. tusperiaatteita. Sateiden intensiteettiä koskevissa laskelmissa on huomioitu ilmastomuutoksen ai- Havainnollistaminen heuttama oletettu kasvu. Havainnollistamisessa esitetään eri vaihtoehtojen Raportin mukaan yleisesti ottaen hulevesien ve- näkyvyyksiä ja visualisoidaan mahdolliset näky- sistövaikutukset liittyvät vesien mukanaan kuljet- mäalueet havainnekuvissa. Havainnollistamisen tamiin haitta-aineisiin ja/tai vesimääriin. Kierrä- pohjana käytettiin näkyvyysanalyysia, jonka pe- tyspuiston tavanomaisten ja lievästi likaisten hu- rusteella tehtiin jokaiselle alueelle maastokäynti. levesien arvioidaan sisältävän kiintoainesta, hap- Maastokäynnin jälkeen laadittiin havainnekuvia pea kuluttavia aineita sekä pieniä määriä metal- lähi- (2kpl/kohde) ja kaukomaisemakuvasta leja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja fenolisia (2kpl/kohde). Havainnollistamista varten valittiin yhdisteitä. kuvauspaikoiksi näkyvyysanalyysin perusteella kohteita, joissa kasojen huiput tulisivat

32 Liiketoiminnallinen toteutettavuus

Kierrätyspuisto vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ver- vaihtoehtoja heikompi. Tämä johtuu aluetta hal- tailtiin keskenään logistiikan, toteuttavuuden, si- kaisevasta tiestä, joka rikkoo alueen yhtenäistä säisen toiminnallisuuden ja liiketoimintaedelly- toiminnallisuutta. tyksiin vaikuttavien tekijöiden kannalta. Koska Muiden liiketoimintaedellytyksiin vaikuttavien te- kohteiden suunnittelu on alkuvaiheessa, arvioin- kijöiden selvitys perustuu alan yrityksille ja kun- tiin liittyy epävarmuustekijöitä nille kohdennettuihin haastatteluihin ja niistä Sijainnin ja logistiikan osalta tärkein arviointikri- saatuihin kommentteihin ja arvioihin yleisellä ja teeri oli kuljetussuoritteiden määrä/-kustannuk- aluetasolla. Haastattelujen perusteella yritykset set/CO 2 -päästöt ja näiden perusteella VE1 Kehä- arvostavat yleisesti lyhyttä etäisyyttä Lahden kau- tie on edullisin vaihtoehto, jossa on myös muita punkiin sekä hyviä, raskaalle kalustolle soveltuvia vaihtoehtoja paremmat mahdollisuudet synergia- liikenneyhteyksiä muille paikkakunnille. Alueen etuihin muiden maankäytön toimintojen kanssa. lähelle mahdollisesti sijoittunut tai sijoittuva asu- Toiseksi edullisin vaihtoehto on VE4 Loukkaan- tus koetaan haasteena. Arviot toiminnan sijoittu- mäki. Heikoimmat vaihtoehdot ovat VE2 Marja- misesta seuraavista vaikutuksista alueen tai kau- suo ja VE3 Matomäki. pungin imagoon ovat kaksijakoiset, ja osa vastaa- jista tunnisti molemmat ”kuluttajanäkökulmat”: Toteutettavuutta tarkasteltiin pääasiassa kierrä- toisaalta kehittyneestä kierrätysliiketoiminnasta tyspuistoalueen rakennuskustannusten kautta. koetaan olevan hyötyä, jos halutaan erottua vih- Kustannuksissa on otettu huomioon kierrätys- reänä kaupunkina tai alueena, toisaalta kierrätys- puiston rakentaminen sekä sen tarvitsemien ul- puiston arvellaan laskevan lähialueen asuinaluei- koisten liittymien kuten vesihuollon ja tulotien ra- den kiinnostavuutta tai aiheuttavan maisema- tai kentaminen. Kun tarkastellaan koko alueen ra- jopa turvallisuushaittaa. Edellä mainittujen teki- kentamista, edullisimmat rakennuskustannukset jöiden perusteella ensimmäiseksi nousee selvästi ovat vaihtoehdoissa VE2 Marjasuo ja VE4 Louk- VE1 Kehätie. Vaihtoehto VE2 Marjasuo jää kaanmäki. Vaihtoehdon VE3 Matomäki rakennus- toiseksi ja vaihtoehdot VE3 Matomäki ja VE4 kustannukset ovat selvästi edellisiä korkeammat Loukkaanmäki jäävät viimeisiksi. ja VE1 Kehätien rakennuskustannukset ovat kor- keimmat. Vaihtoehdon VE1 Kehätie rakentamiskustannuk- set ovat selvästi muita vaihtoehtoja suuremmat, Sisäisen toiminnallisuuden selvitys tehtiin YVA- mutta muilta osa-alueilta kohde on muita vaihto- menettelyssä laaditun yleissuunnitelman perus- ehtoja parempi. Edellä esitettyjen perusteella ko- teella. Sen perusteella vaihtoehdoista VE1 Kehä- konaisuudessaan vaihtoehdoista esille nousevat tie, VE3 Matomäki ja VE4 Loukkaanmäki voitaisiin VE1 Kehätie ja VE4 Loukkaanmäki. VE1 Kehätien suunnitella sisäiseltä toiminnaltaan samankaltai- rakennuskustannukset ovat selvästi vaihtoehtoa siksi ottaen huomioon, että näissä vaihtoehdoissa VE4 Loukkaanmäki suuremmat (16,1 Meur), on huomattavat louhittavat ja leikattavat massat. mutta taas logistiikkakustannuksiltaan VE1 Kehä- Parhaimmaksi vaihtoehdoksi nousee VE1 Kehätie. tie on (0,6 Meur/a) edullisempi. Vaihtoehdon VE1 Vaihtoehdot VE3 Matomäki ja VE4 Loukkaanmäki Kehätie osalta muut liiketoimintaan vaikuttavat ovat sisäiseltä toiminnallisuudeltaan toisiaan vas- tekijät ovat vaihtoehtoa VE4 Loukkaanmäki pa- taavat. Sen sijaan vaihtoehto VE2 Marjasuo on si- remmat. säiseltä toiminnallisuudeltaan edellä mainittuja

33 Vaihtoehtojen vertailu

Kuva 12. Valmisteluvaiheen vaihtoehtoisten alueiden rajaukset.

Lisäksi täydennettiin häiriintyvien kohteiden tar- Alueiden rajaaminen valmisteluvaiheessa kastelua. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n anta- mien kriteerien mukaan alueiden rajat saivat elää YVA-menettelyn alkuvaiheessa kesällä 2018 tar- hieman, jos se oli hankkeen toteuttamisen kan- kennettiin vaihtoehtoisten alueiden rajaukset ja nalta tarkoituksenmukaista. tuloksena kukin neljästä alueesta rajattiin 100– 150 ha:n kokoiseksi. Rajausten reunaehdoissa Hollolan kunnanvaltuusto asetti keväällä 2018 to- huomioitiin aiempien selvitysten mukaisesti kilo- teutuksen ehdoksi, että kierrätyspuiston alue ei metrin etäisyys taajama-alueella sijaitsevasta saa sijoittua yhtä kilometriä lähemmäs asemakaa- asuinrakennuksesta, 500 metrin etäisyys taajama- voitettua tai strategisessa yleiskaavassa asema- alueen ulkopuolella sijaitsevasta asuinrakennuk- kaavoitettavaksi tarkoitettua aluetta ja että me- sesta ja kilometrin etäisyys häiriintyvistä palvelu- lua, pölyä yms. haittoja aiheuttavat toiminnat tu- rakennuksista. Rajauksia tarkennettaessa huomi- lee rajata ja sijoittaa varattavalle alueelle siten, oitiin maaperä, korkeusolosuhteet, maamassojen etteivät ne muodosta asutukselle merkittävää tasapaino, hulevesien purkusuunnat, tekniset häiriötä. Hollolan kunnanvaltuusto edellytti li- verkostot ja tieyhteydet, kaavoitus ja yhdyskunta- säksi, ettei kierrätyspuiston alueelle sijoiteta hai- rakenteen laajentumissuunta sekä maanomistus. sevaa kotitalousjätettä. Kotitalouksien tuottama

34 yhdyskuntajäte oli rajattu pois kierrätyspuiston Aluerajausten lisäksi luonnoskartalla esitetään toiminnoista jo aiemmin. Näillä reunaehdoilla tarvittavat tieliikenteen yhteystarpeet VE1 Kehä- VE1 Kehätien alueen rajaus sijoittui sijaintipaikka- tien, VE2 Marjasuon ja VE3 Matomäen alueille selvityksen rajaaman alueen etelä- ja länsiosaan, neljän eri kiinteistön alueelle. Päijät-Hämeen kiertotaloutta palvelevan vaihe- Orimattilassa sijaitsevien alueiden osalta ei esi- maakuntakaavan sijaintivaihtoehtojen vertailu Päijät-Hämeen kiertotaloutta palvelevan vaihe- tetty erityisiä lisäehtoja YVAn aluerajauksille. VE2 maakuntakaavan sijaintivaihtoehtojen vertailussa Marjasuon alue noudattelee pääpiirteissään aiemman sijaintipaikkaselvityksen rajausta ja on huomioitu vaihtoehdon kokonaismerkitys ja kaavan laatimista varten tehdyt selvitykset sekä YVAa varten rajattu alue sijaitsee 11 eri kiinteis- vaikutusten arvioinnit. tön alueella. VE3 Matomäen alue sijoittuu aiemmin rajatun alueen keskelle 12 eri kiinteistön alu- Vaihtoehdon yhteisvaikutukset yhdyskuntaraken- eelle. VE4 Loukkaanmäen alue on rajattu osin teeseen korostavat eri toimintojen sijoittumista aiemman alueen eteläpuolelle, kiinni Luhtikylän- toisiinsa ja olemassa olevaan sekä suunniteltuun tiehen. YVAa varten rajattu alue sijoittuu seitse- rakenteeseen nähden. Sijaintivaihtoehtojen ver- män eri kiinteistön alueelle. tailussa on huomioitu:

Vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen kartalle Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät: jätteenkäsittelyalueen vaihtoehtoiset alueet ra- • alueen maankäyttö ja liikenne jattiin yleispiirteisesti siten, että ne kattavat YVA- • teknisen huollon verkostojen saavutetta- menettelyssä käytetyt aluerajaukset laajennus- vuus ja toteutettavuus alueineen. Marjasuon kaavarajaus oli muita vaih- • vapaa-ajan alueet ja virkistys toehtoisia alueita laajempi suhteessa YVA-menet- • kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja mai- telyn rajaukseen, koska lainvoimaisessa maakun- sema takaavassa samalla alueella on Hennan teollisuus- • kulttuuriperintö ja varastoalue, eikä tämän alueen pilkkominen ollut tarkoituksenmukaista. Marjasuon alue kattoi sekä siten lainvoimaisen maakuntakaavan merkinnän • koko pohjoisen osan. Maakuntakaavan yleispiir- yhdyskuntatalous, teisyyden vuoksi rajaukset erosivat muilla alueilla • elinympäristö, hieman YVA-menettelyssä käytetyistä rajauksista, • luonto ja ekologiset yhteydet, ja maanomistajia maakuntakaavan osoittamilla • liikenne ja saavutettavuus, vaihtoehtoisilla aluerajauksilla on joillakin alueilla • ilmasto ja enemmän kuin YVAan rajatuilla alueilla. • elinkeinoelämä.

35 VE 1 KEHÄTIE VE 2 MARJASUO

+ Yhdyskuntarakenteen ja liikenteen vaikutusten kan- + Tukeutuu suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen nalta paras VE (Henna) + Lähellä Lahden keskustaajamaa + Synergiaetujen mahdollisuus (Hennan teollisuus- ja + Logistiikan ja sijainnin kannalta paras VE työpaikka-alueet) + Liiketoiminnallinen toteutettavuus paras VE + Uusi tielinja ja ulkopuolinen vesijohtolinja palvele- + Synergiaetujen mahdollisuus (Nostavan logistiikka- vat muuta yhdyskuntarakennetta keskus) + Vahvistaa Tuuliharjan solmukohtaa + Teollisuusraidevaraus Nostavassa + Uusi tielinja ja ulkopuolinen vesihuoltolinja palvele- - Kaukana Lahden keskustaajamasta vat muuta yhdyskuntarakennetta - Huomattavien liikennejärjestelmien rakentaminen + Vahvistaa Kehätien ja uuden tielinjauksen solmu- - Lisääntyvän raskaan liikenteen vaikutukset alem- kohtaa paan tieverkkoon + Teknisen huollon kannalta paras VE - Suuret tulvariskit, merkittävät alapuolisen vesistön tulvat + Tulvasuojelun kannalta paras VE - Meluntorjunta tärkeää + Ilmastovaikutukset vähäisimmät - Pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat liikenteen pääs- + Liitettävissä kaukolämpöön töjä, merkittävyys korostuu

- Tekemäjärven suojeluarvojen huomioiminen - Viheryhteydet turvattava - Huomioitava taimenkanta ja liito-oravien kulkuyh- Maakunnallisesti merkittävän puron säilyminen tur- - teydet vattava (purotaimen) - Sosiaalisia vaikutuksia lähelle suunniteltujen asuin- - Muinaisjäännökset huomioitava rajauksessa alueiden vuoksi - Kallein alueen rakentamiskustannusten kannalta - Sosiaaliset vaikutukset korostuvat VE 3 MATOMÄKI VE 4 LOUKKAANMÄKI

+ Synergiaetujen mahdollisuus + Liiketoiminnallinen toteutettavuus toiseksi paras + Liitettävissä kaukolämpöön + Edullisin alueen rakentamiskustannusten kannalta

- Yhdyskuntarakenteesta irrallaan oleva alue - Yhdyskuntarakenteesta irrallaan oleva alue - Kaukana Lahden keskustaajamasta - Kaukana Lahden keskustaajamasta - Ei palvele muuta yhdyskuntarakennetta - Ei synergiaetuja - Merkittävät vaikutukset alapuolisen vesistön tulva- - Ei palvele muuta yhdyskuntarakennetta herkkyyteen - Merkittävät vaikutukset alapuolisen vesistön tulva- - Meluntorjunta tärkeää herkkyyteen - Kuljetusten hiilidioksidipäästöt suurimmat - Meluntorjunta tärkeää - Valtakunnallisesti arvokas tihkupinta ja törmäpääs- - Kuljetusten hiilidioksidipäästöt toiseksi pienimmät kyn pesimäkolonia, säilymiset turvattava - Ekologiset yhteydet turvattava (mm. riistatunneli/ - Sosiaalisia vaikutuksia Vt4) - Sosiaalisia vaikutuksia

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä YVA-menettelyn yhteysviranomaisen perustel- yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteen vaikutuk- lussa päätöksessä on painotettu vaikutuksia, set ilmastoon ja ilman laatuun. jotka ulottuvat laajalle ja ovat ympäristön kan- Vaikutusten arvioinnin päätelmässä ei tunnistettu nalta jatkuvia ja pitkäkestoisia. sijaintivaihtoehdoille ehdottomia ympäristöllisiä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perus- toteuttamisesteitä. Kaikki vaihtoehdot edellyttä- tellussa päätelmässä erityisen merkittävinä pidet- vät kuitenkin haittojen ehkäisemis- ja lieventä- tiin sijaintivaihtoehtoalueiden vaikutukset miskeinojen suunnittelua ja käyttöönottoa. Joskin

36 kaikki haitat voidaan suunnittelun keinoin eh- Perustellussa päätelmässä painotettiin yhdyskun- käistä. tarakennetta, liikenneturvallisuutta ja liikenne- päästöjen vaikutusta ilmastoon. Näiden painopis- Vaihtoehto 0 eli jolloin keskitettyä hankekokonai- teiden mukaan Kehätie oli sijaintivaihtoehdoista suutta ei toteutettaisi, on huonoin ratkaisu. Täl- soveltuvin. löin ilmastomuutoksen hillinnän tavoitteet eivät toteudu, ratkaisu hajauttaisi jätehuollon sijoittu- Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä Lahden mista ja lisäisi ympäristöhäiriöitä hallitsematto- seudun kierrätyspuistohankkeen YVA-selostuk- masti. sesta.

Vaihtoehto 0 ei tue materiaalitehokkuuden edis- tämistä ja sillä on arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia kiertotalouden edistämiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Yhteysviranomaisen, Hämeen ELY-keskuksen perustellun päätelmän mukaan vaihtoehtoa VE0 ei voi kokonaisarvioin- nin kannalta pitää ympäristön kannalta hyvänä vaihtoehtona.

37 4 KAAVARATKAISUN PERUSTEET JA SISÄLTÖ

suunnittelussa. Kiertotalousalueelle kuljetetta- Yleistä vien ylijäämämaiden määrää voitaisiin tehok- Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallisen kaasti vähentää massakoordinoinnin avulla ja sa- jätesuunnitelman 2023 mukaan kaavoituksessa malla vähentää jätteenkäsittelyalueella käytettä- tulee osoittaa riittävät aluevaraukset kiertotalou- vää maapinta-alaa ja/tai pienentää ylijäämämai- den tarpeita ja jätehuollon käsittelypalveluita var- den kasojen korkeuksia. Massakoordinaation ten riittävän lähelle sivuvirtoja ja jätteen syntyvir- avulla voitaisiin tunnistaa lyhyellä ja pitkällä aika- toja. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kierto- välillä alueittain tarvittavat ja muodostuvat mas- taloutta. savirrat. Tärkeimpänä tavoitteena olisi tällöin oh- Jätelainsäädännön keskeisin tavoite on edistää jata massavirrat syntypaikalta käyttökohteeseen. jätteen uudelleen käyttöä ja ehkäistä jätteen syn- Massakoordinointi on myös kustannuksia sääs- tyminen. Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsit- tävä ja nykyiset digitaaliset alustat mahdollistaisi- telyalueen toiminta edistää näitä tavoitteita käsit- vat massakoordinoinnin hyvän toimivuuden. telemällä ja jatkojalostamalla jätteitä. Jätteenkä- Massakoordinaattori voisi olla kunnallinen tai alu- sittely luo edellytyksiä ja mahdollisuuksia ottaa eellinen. käyttöön uusia toimintamalleja sekä liiketaloudellisesti kannattavia ratkaisuja. KEHÄTIEN KIERTOTALOUTTA PALVELEVA JÄT- TEENKÄSITTELYALUE Päijät-Hämeen kiertotaloutta palveleva jätteen- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen käsittelyalueen vaihemaakuntakaava toteuttaa sijaintiin ja rajaukseen ovat vaikuttaneet yhdys- osaltaan Lahden seudun strategisia tavoitteita, kuntarakenne, liikenne ja sen vaikutukset, ilmas- sillä kiertotalouden avulla voidaan vähentää il- tovaikutukset, ekologiset yhteydet, taimenen mastomuutokseen vaikuttavia hiilidioksidipääs- suojelu, muinaisjäännökset ja elinkeinotoiminto- töjä sekä luonnonvarojen käyttöä. jen kehittymismahdollisuudet. Lainvoimaisessa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 olevat merkinnät eivät muutu vaihe- Yhdyskuntarakenne ja liikenne maakuntakaavan laadinnassa. Maakuntakaavassa Vaihemaakuntakaavalla tuetaan kestävää yhdys- osoitetut alueiden käyttötarkoitukset ja niiden kuntarakennetta ohjaamalla kiertotaloutta palve- suunnittelumääräykset tukevat hyvin Kehätien leva jätteenkäsittelyalue olemassa olevan raken- alueen osoittamista kiertotaloutta palvelevaksi teen yhteyteen. Kehätiellä sijaitseva kiertota- jätteenkäsittelyn alueeksi. loutta palveleva jätteenkäsittelyalue sijaitsee lä- hellä Lahden keskustaajamaa. Läheinen sijainti on Mineraaliset jätteet - massakoordinointi hyvä, sillä Lahdessa syntyy rakentamisen kautta Päijät-Hämeen kiertotaloutta palveleva jätteen- eniten alueelle kuljetettavaa materiaalia. Kulje- käsittelyalue tarvitaan erityisesti erilaisten mine- tussuoritteiden mahdollisimman vähäiset määrät raalisten jätteiden käsittelyyn ja loppusijoituk- vähentävät toisaalta elinkeinoelämän toiminnan seen. Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittely- aiheuttamia kustannuksia, mutta niillä on myös alueen pinta-alassa on huomioitu, että alue vas- vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Lyhyemmät taa tulevaisuudessakin riittävään tilatarpeeseen. kuljetussuoritteet vähentävät liikenteen hiilidiok- sidipäästöjä. Ylijäämämaat vievät suurimman osan kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen maa- Koska kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittely- pinta-alasta. Maakuntakaava on yleispiirteinen alueen toiminta perustuu vahvasti materiaalien maankäytön suunnitelma, joka tarkentuu myös kuljetukseen, on sijaintipaikan valintaan vaikutta- pinta-alaltaan yksityiskohtaisemmassa nut alueen hyvä saavutettavuus ja sijainti. Ne

38 ovat erittäin tärkeitä myös elinkeinoelämän toi- maakuntakaavaan 2014 liittyneessä ekologisen minnan kehittymismahdollisuuksille. Vaihemaa- verkoston päivityksessä yhteystarve. Vaihemaa- kuntakaavalla kiertotalousalue ohjataan logis- kuntakaavan laadinnan yhteydessä on parannettu tiikka-alueen ja työpaikka-alueen läheisyyteen, ekologisen yhteyden säilymisen mahdollisuuksia jolloin alueella on mahdollisuus synergiaetuihin kiertotalousalueen eteläpuolella rajaamalla kier- eri toimintojen välillä. Kuljetuksien mahdollinen totaloutta palvelevaa eteläistä aluetta, jolloin pel- siirtyminen osaksi raideliikenteen kuljetuksia on toalueen ja kierrätyspuistoalueen väliin jää mm. tulevaisuudessa mahdollista, sillä kiertotaloutta metsäinen alue. Alue voi olla osana kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen läheisen Nosta- palvelevan jätteenkäsittelyalueen suojavyöhy- van logistiikka-alueen asemakaavassa on varaus kettä. Tällä on vaikutuksia myös maatilaelinkeino- teollisuusraiteelle. Kuljetuksien tukeutuminen tu- jen toimintamahdollisuuksiin, kun suojavyöhyke levaisuudessa raideliikenteeseen vähentäisi hiili- on riittävä ja jo valmiiksi metsäinen. Tarkemmat dioksidipäästöjen lisäksi myös raskaan liikenteen selvitykset suojavyöhykkeiden etäisyyksistä tulee ympäristöhäiriöitä. selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yh- teydessä. Ekologiset yhteydet Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 laadinnan Historialliset muinaisjäännökset yhteydessä on tehty Päijät-Hämeen ekologisen Alueelta löydetyt historialliset muinaisjäännökset verkoston päivitys. Ekologisella verkostolla pyri- ovat vaikuttaneet osaltaan kiertotaloutta palvele- tään turvaamaan metsää elinympäristönään käyt- van jätteenkäsittelyalueen aluerajaukseen ja sa- tävien lajien ja niiden liikkumismahdollisuuksien malla ekologisen yhteyden leventymiseen. Alue- säilyttäminen luonnonalueelta toiselle. Ekologiset rajaukset ja tarvittavat kiertotaloutta palvelevan yhteydet voivat olla vaihtelevan levyisiä metsä- jätteenkäsittelyalueen toimintojen ja luonnonti- käytäviä, joki- ja purolaaksoja tai metsä-peltoket- laisen alueen väliset suojaetäisyydet tarkentuvat juja. Ekologisen yhteyden minimileveyteen taas yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. vaikuttavat alueen kasvillisuuden tai maastomuo- tojen antama suoja, mutta myös ihmistoiminnan Taimenkannan suojelu läheisyys. Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen rakentamisessa ja toiminnassa kertyy paljon kiin- Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu toaineita. Kiintoaineen suodattaminen on tär- viheryhteys Salpakangas-Aikkala on ekologisen keää, jotta taimenella on mahdollisuus säilyä. verkoston kannalta tärkeä viheryhteystarve Lah- Tämä tarkoittaa, että kiintoaines tulee suodattaa den eteläisen kehätien (Vt12) puolelta toiselle. tehokkaasti, jotta se ei täytä taimenen talvehti- Osoitettu viheryhteystarve kohdentuu Koivusil- misaluetta. Vaihemaakuntakaavan suunnittelu- lanjoen alueelle ja vaikuttaa myös kiertotaloutta määräyksessä ohjataan ottamaan pintavesien laa- palvelevaan jätteenkäsittelyalueeseen, sillä vaihe- dullinen tila huomioon. Kiintoaineen tekninen maakuntakaavassa osoitettu kiertotaloutta palve- puhdistusteho tulee olla riittävä ja tämä tulee leva jätteenkäsittelyalue sijaitsee maakunnalli- huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnitte- sesti merkittävän Koivusillanjoen läheisyydessä. lussa, mutta myös hanke- ja lupavaiheissa. Vaihemaakuntakaavassa on huomioitu maakunnallisesti merkittävä Koivusillanjoki ja sen lähiym- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen päristö merkittävänä ekologisena yhteysmahdolli- rajauksessa huomioidaan myös Melkkaanojan lin- suutena Nostavan logistiikka-alueen ja kierrä- jaus siten, että alueella mahdollisesti esiintyvien tysalueen välissä. Ekologinen yhteys voi toimia saukon ja taimenen elinmahdollisuudet voidaan eläinten kulkureittinä, mutta myös ihmisten vir- säilyttää. kistysreittinä.

Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen eteläpuolelle on osoitettu Päijät-Hämeen

39 Liikenne ja sen yhteisvaikutukset Koivusillanjoen lähiympäristön ja kiertotaloutta Päijät-Hämeen lainvoimaisessa maakuntakaa- palvelevan jätteenkäsittelyalueen eteläpuolella vassa on osoitettu ohjeellinen yhdystie yt(o)42 metsäisen alueen huomioiminen ekologisten yh- uuden valtatien 12 eritasoliittymästä Nostavan teyksien osana parantaa myös alueella olevien logistiikka-alueelle. Tätä maakuntakaavan tavoi- maatilaelinkeinojen toimintaedellytyksiä. tetta on toteutettu Hollolan Nostavan logistiikka- alueelle laaditussa asemakaavassa. Koska kierto- Kaavamerkintä ja suunnittelumääräys taloutta palveleva jätteenkäsittelyalue ja Nosta- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelylaitok- van logistiikka-alue muodostavat yhdessä Nosta- sen käyttötarkoitus on osoitettu ”Jätteenkäsitte- van liittymän työpaikka-alueen kanssa toiminnal- lyalue kierrätyspuiston toimintaa varten”-merkin- lisen kokonaisuuden, asemakaavassa osoitettu nällä (EJk). katuyhteys voi palvella näitä kaikkia kolmea aluetta. Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittely- alueen vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen yhteys (yt(o)44) lainvoimaisen maakuntakaavan ohjeelliselta yhdystieltä kiertotaloutta Kuva 13, Vaihemaakuntakaavassa osoitettu merkintä "Jät- palvelevalle jätteenkäsittelyalueelle. teenkäsittelyalue kierrätyspuiston toimintaa varten".

Nostavan alueelle suunnitellut toiminnat aiheut- Alue on varattu seudulliselle kierrätyspuistolle. tavat paljon liikennettä. Alueelle tulee tehdä yksi- Merkinnällä osoitetaan kierrätysmateriaalien ja tyiskohtaisemmassa suunnittelussa meluselvitys, jätteiden vastaanottoon, käsittelyyn, jatkojalosta- jossa huomioidaan toimintojen yhteisvaikutukset miseen ja loppusijoittamiseen varattu alue. Alu- ja niiden meluntorjunta. Nostavan alueen toimin- eelle voidaan sijoittaa esikäsittelylaitoksia. nallisen kokonaisuuden yhteisvaikutukset on otettava huomioon myös ekologisen yhteyden Jätteenkäsittelyalueen suunnittelumääräyksessä riittävän leveän vyöhykkeen määrittelyssä, sillä määrätään, että alueella on biojätteen käsittely ja toimintojen yhteisvaikutukset heikentävät Koivu- varastointi kielletty. Alueelle voidaan osoittaa jä- sillanjoen viheryhteyttä. Kiertotaloutta palvele- teraaka-aineen uusiokäyttöön, hyödyntämiseen van jätteenkäsittelyalueen tieyhteyden rakenta- ja jalostamiseen liittyvää yritys- ja teollisuustoi- misen yhteydessä joudutaan Koivusillanjoen yli mintaa. rakentamaan silta, jonka rakentamisessa on otet- Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinni- tava myös huomioon kiintoainekuorma. tettävä huomiota huleveden hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Pintavesien laadulli- Elinkeinotoimintojen kehittämisedellytykset nen tila on erityisesti huomioitava taimenkannan Päijät-Hämeen kiertotaloutta palveleva jätteen- säilymisen turvaamiseksi. Ekologisten yhteyksien käsittelyalue on tarkoitettu seudun elinkeinoelä- jatkuvuus ja riittävän laajat viheryhteydet on tur- män tarpeita varten. Elinkeinotoiminnan kannalta vattava. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estet- Kehätie on hyvin saavutettavalla ja hyvällä sijain- tävä osoittamalla riittävät suojavyöhykkeet ja tar- nilla ja sen on todettu olevan vetovoimainen yri- vittaessa myös teknisin ratkaisuin. tyksille. Kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittely- alue on ohjattu Nostavan logistiikka-alueen ja Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule osoittaa asu- työpaikka-alueen läheisyyteen, jolloin elin- mista tai muuta alueelle soveltumatonta toimin- keinotoiminnan on mahdollista saada kasauma- taa. Alueen rakentaminen ja muu maankäyttö on ja synergiahyötyjä kiertotaloustoiminnoille. Vai- sopeutettava ympäristöön tavalla, joka ottaa hemaakuntakaavan ratkaisu tukee maakunnan mahdollisimman hyvin huomioon alueen ympä- elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja niiden ristö- ja luontoarvot sekä alueen kulttuurihistori- kehittämistä. alliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Päijät-Hämeen Kehätien kiertotaloutta palvele- Vaihemaakuntakaava edellyttää tieyhteyden jat- van jätteenkäsittelyalueen merkittävimmät vaiku- kamista kiertotaloutta palvelevalle jätteenkäsitte- tukset kohdistuvat seuraavassa tunnistettuihin lyalueelle. Kiertotalousalueelle rakennettava tie- teemoihin: linja palvelee myös muuta yhdyskuntarakennetta.

Vaihemaakuntakaava-alueen sijainti vähentää ku- Vaikutukset alueidenkäyttöön jetussuoritteiden määrää ja samalla liikenteestä Vaihemaakuntakaava ohjaa uuden maankäytön aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä, koska jätteiden yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja hyvin saavu- kuljetusmatkat lyhenevät. tettavalle alueelle. Kiertotaloutta palveleva keskitetty jätteenkäsitte- Vaihemaakuntakaava yhdistää kiertotaloutta pal- lyalue vähentää raskaan liikenteen määrää yhdys- velevan jätteenkäsittelyalueen logistiikka- ja työ- kuntarakenteessa. Liikennettä pystytään parem- paikka-alueisiin ja luo edellytyksiä monipuolisen min hallinnoimaan. kiertotaloutta tukevan alueen muodostumiselle. Kuljetuksista aiheutuvat liikennemäärät vaikutta- Keskitetty kiertotaloutta palveleva jätteenkäsitte- vat valtatien 12 Nostavan eritasoliittymän välitys- lyalueen sijainti lähellä Lahden keskustaajamaa kykyyn vähäisesti. Yhteys valtatieltä kiertota- vähentää raskaan liikenteen aiheuttamia ympä- loutta palvelevalle jätteenkäsittelyalueella kulkee ristöhäiriöitä yhdyskuntarakenteessa. katuverkkoa pitkin, joten liikenne ei kuormita Vaihemaakuntakaavassa osoitettu uusi liikenne- alempaa maantieverkkoa. yhteys yhdistää kiertotalousalueen ja mahdollisia Vaihemaakuntakaavan läheisyydessä on varaus synergiaetuja tuovat alueet tehokkaasti toisiinsa. teollisuusraiteelle ja samalla mahdollisuus raide- Vaihemaakuntakaavalla vahvistetaan valtatien 12 liikenteen hyväksikäyttöön tulevaisuudessa. ja Nostavan alueen solmukohtaa. Vaihemaakun- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen takaavalla tuetaan myös teiden solmukohtaan työvoiman yleisin kulkumuoto on henkilöauto. osoitettua seudullisesti merkittävää kaupallista Kehätien kaupallisten palvelujen rakentumisen palvelua. myötä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuus kasvaa Vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia virkis- kevyen liikenteen väyläverkoston laajentuessa. tysalueiden seudulliseen riittävyyteen. Ympäröivän alueen rakentuessa myös joukkolii- kenteelle syntyy mahdollisuus. Vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia yleisiin ulkoilureitteihin tai rakenteisiin eikä maakunnalli- Vaikutukset yhdyskuntahuoltoon siin virkistyskohteisiin. Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen Vaihemaakuntakaavassa osoitettu kiertotaloutta sijainti yhdyskuntarakenteen yhteydessä mahdol- palveleva alue on riittävän suuri palvelemaan pit- listaa olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntä- källe tulevaisuuteen. misen. Alueelle rakennettava vesihuoltolinja voi palvella Vaikutukset liikenteeseen myös muuta yhdyskuntarakennetta. Tämä vaikut- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen taa myös yhdyskuntatalouteen. Vesihuoltolinjan toiminta lisää liikenteen määrää alueen ympäris- toteuttamiselle on lisäksi useampi vaihtoehtoinen tössä. Erityisesti raskaan liikenteen määrä tulee suunta kohtuullisella etäisyydellä alueesta. Yhteys alueella kasvamaan. suureen runkolinjaan on mahdollinen.

41 Pelastustoimella on alueelle hyvä saavutettavuus. elinympäristö, Melkkaanoja, mahdollisena saukon ja taimenen elinympäristönä. Kehätielle sijoitettava kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue sijaitsee lähellä kaukolämpö- Vaihemaakuntakaava ei vähennä maakunnalli- verkkoa, johon alueelle sijoittuvat yritys- ja teolli- sesti merkittävien virkistysalueiden määrää eikä suustoiminnat voivat liittyä. niiden saavutettavuutta.

Alueelta voidaan liittyä lähellä olevaan voimajoh- Vaihemaakuntakaavan alueelta leikattavat maa- toon. Normaali kierrätyspuistotoiminta tarvitsee ja kalliokiviainesmäärät vähentävät luonnonkiviai- 20 kV:n liittymän sähköverkkoon. nesten ottamisen tarvetta alueen ulkopuolelta.

Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja Vaihemaakuntakaavan vaikutukset luontoympä- rakennettuun ympäristöön ristöön eivät kokonaisuutena muodostu merkittä- Vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia maa- viksi, vaikka hankealue sijoittuu luonnonympäris- kunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tön ydinalueelle. kulttuuriympäristön, maiseman tai kaupunkiku- van aluekokonaisuuksien säilymiseen. Vaihemaakuntakaava heikentää luontoarvoja jos- sain määrin enemmän kuin osalle aluetta maa- Kierrätyspuiston eteläpuolella on usean kylän kuntakaavassa osoitettu logistiikan ja muun elin- muodostama yhtenäinen kumpuileva viljelymai- keinotoiminnan sekä asumisen kehittämisen koh- semakokonaisuus. Kierrätyspuiston vaikutukset dealueen merkinnän toteuttaminen. maisematilaan ovat paikallisia ja niiden lieventä- minen tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisem- Vaihemaakuntakaavalla on pyritty lieventämään massa suunnittelussa. luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia heiken- täviä vaikutuksia turvaamalla ekologisen yhteys- Vaihemaakuntakaavassa on pyritty huomioimaan tarpeen säilyminen myös maakunnallisesti mer- alueella oleva peltomaisema. Vaihemaakuntakaa- kittävän Koivusillanjoen länsipuolella. van eteläisintä reunaa ei ole ulotettu olemassa olevaan peltomaisemaan asti. Alueen eteläpuo- Vaihemaakuntakaava turvaa tärkeät ekologiset lelle jää metsäinen vyöhyke. Metsäinen vyöhyke yhteystarpeet jätteenkäsittelyalueen itäreunan toimii myös osana ekologista yhteyttä ja kiertota- rajauksella. Jätteenkäsittelyalueen ja maakunnal- loutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen suoja- lisesti merkittävän joen väliin jäävää aluetta voi- vyöhykettä. daan käyttää myös virkistysyhteystarpeisiin. Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen Kierrätyspuiston toiminnasta aiheutuu kiintoaine- vaihemaakuntakaavan rajauksella turvataan alu- kuormaa, joka vaikuttaa pintavesien laadulliseen eelta löytyneet kaksi historialliseen aikaan ajoit- tilaan. tuvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Pintavesien laadullinen tila vaikuttaa alkuperäisen taimenkannan elinvoimaisuuteen ja säilymiseen. Vaikutukset ilmastoon Sen vuoksi alueen kiintoainekuorman hallinta on Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen tärkeää ja jatkuvaa alueen rakentamisvaiheesta toiminta vähentää raskaan liikenteen kulkusuorit- alueen toimintaan. teiden määrää ja samalla hiilidioksidipäästöjä. Ny- kyisin maakunnan ulkopuolelle kuljetettavat jäte- Kiertotaloutta palvelevalle alueelle johtava tie materiaalit voidaan tulevaisuudessa käsitellä lä- ylittää maakunnallisesti merkittävän joen. Sillan hempänä jätteiden syntypaikkaa, joten kuljetus- rakentaminen voi lisätä joen kiintoainekuormaa. tarve ja sitä kautta kuljetuksista aiheutuvat pääs- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen töt vähenevät. vaihemaakuntakaavalla turvataan erityisen tärkeä Kiertotaloutta palvelevan kierrätyspuiston toiminnalla edistetään luonnonvarojen kestävää

42 hyödyntämistä. Samalla hillitään ilmastovaikutuk- Alueen toiminnan kehittäminen turvataan osoit- sia. Kiertotalouden periaatteiden mukaan pyri- tamalla maakuntakaavaan alue, jonka pinta-ala tään siihen, että jätettä ei synny, vaan aiemmin riittää pitkälle tulevaisuuteen. käyttöön otetut materiaalit ja niiden arvo säilyy Vaihemaakuntakaavan rakentaminen aiheuttaa kierrossa. Tällöin tarve neitseellisten materiaalien massanvaihtoja tai muita pohjavahvistustoimen- käyttöönotolle vähenee. piteitä. Toimenpiteet vaikuttavat alueen rakenta- miskustannuksiin. Vaikutukset talouteen Rakennettavat yhteystarpeet ja alueen ulkopuoli- Vaikutukset elinoloihin nen vesihuoltolinja voivat palvella myös muuta Vaihemaakuntakaavalla huomioidaan viheryhtey- yhdyskuntarakennetta. den jatkuminen Koivusillanjoen lähiympäristön Vaihemaakuntakaavan alue on hyvin saavutet- kautta kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittely- tava alue ja Nostavan alueelle kasaumahyötyjä alueen eteläpuolelle. mahdollistava alue. Nämä luovat taloudellisia kas- Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen vuedellytyksiä monipuoliselle työpaikkatarjon- rakentamisen ei odoteta aiheuttavan tulvia. Vai- nalle. hemaakuntakaavalla ohjataan kuitenkin tarkem- Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella on vaiku- massa suunnittelussa ottamaan huomioon myös tuksia aluetalouteen ja elinvoimaan. Kiertotalou- hulevesien hallinnan suunnittelu ja sään ääri-il- den työpaikkojen määrää on arvioitu brittiläisen miöt. Green Alliance -ajatuspajassa, jossa materiaalien Kehätien alueelle sijoittuvalla toiminnalla ei ole kierrätyksessä, tuotteiden uusiokäytössä ja val- odotettavissa melun, pölyn tai tärinän aiheutta- mistuksessa voi olla kymmen- tai monikymmen- mia vaikutuksia toiminta-alueen ulkopuolelle. Yk- kertainen määrä työpaikkoja suhteessa kaato- sityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakenta- paikkatoimintaan. misessa tulee kuitenkin ehkäistä merkittävät ym- Elinkeinoelämän alueiden kehittäminen lisää työ- päristöhäiriöt riittävin suojavyöhykkein ja mah- paikkojen määrää, mistä syntyy merkittäviä välilli- dollisesti lisäksi teknisin ratkaisuin. siä vaikutuksia. Välillisten työllisyysvaikutusten Vaihemaakuntakaavan alueen kierrätystoimin- määrällä on vaikutuksia kunnallisverotuloihin, jo- nalla ei ole todettu olevan hajuista aiheutuvia hon kierrätyspuistotoiminnalla on arvioitu olevan haittavaikutuksia lähialueen asutukselle tai suurin rahallinen merkittävyys. muulle herkälle toiminnalle. Kierrätyspuiston toiminnasta ei aiheudu usein toistuvaa hetkellisen Vaikutukset elinkeinoihin hajuhaitan leviämistä laajalle alueelle. Vaihemaa- Vaihemaakuntakaavalla tuetaan elinkeinoelämän kuntakaavan alueella kielletään biojätteen vas- tarpeita. Vaihemaakuntakaavan sijainti on elin- taanotto ja käsittely. keinoelämän kannalta hyvä ja vetovoimainen.

Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen Vaikutukset asukkaisiin hyvä sijainti ja saavutettavuus parantaa työvoi- Elinympäristön kannalta Kehätien alueen rakenta- masaavutettavuutta. Alue sijaitsee lähellä Hollo- misella on korostuneesti sosiaalisia vaikutuksia. lan Salpakankaan aluetta sekä maakuntakeskus Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen Lahtea. sijaitseminen Kehätien alueella koetaan kieltei- Vaihemaakuntakaavan kiertotaloutta palveleva senä ja elinympäristön laatua heikentävänä. Haju- toiminta on kuljetuskustannusten ja -suoritteiden haitta on ollut suuri huolenaihe saaduissa palaut- osalta elinkeinoelämän kannalta hyvä. teissa. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan alueen käyttötarkoitus ja suunnittelumääräyksellä Vaihemaakuntakaavalla osoitettu alue on liiketoi- ohjataan yksityiskohtaisempaa suunnittelua. minnalliselta toteutettavuudeltaan hyvä.

43 Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksessä suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä tulee kielletään biojätteen vastaanotto ja käsittely. osallisuutta vahvistaa. Näkemysten kärjistyminen ja tiedon oikea-aikaisuus lisäävät alueen toimin- Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen muuttumi- nan toteuttamisen merkitystä ja tarpeellisuutta. nen kiertotaloutta palvelevaksi jätteenkäsittely- alueeksi katsotaan vaikuttavan ihmisten virkistysalueiden käyttöä heikentäväksi. Alueen

44 6 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

vaiheessa selvitettäväksi myös tämän Kehätien Vaihemaakuntakaava on edellytys sille, että Lah- alueen osalta. Lisäksi tarkasteluja tarvitaan kiin- den seudun kierrätyspuistohankkeen toteuttami- teistöjen omistuksesta ja hallinnasta. Hallintomal- seen tähtääviin seuraaviin vaiheisiin voidaan lin valintaan vaikuttaa erityisesti se, kuinka alu- edetä. Maakuntakaavan luonteeseen kuuluu kui- een yhteiset toiminnot ja tarpeet toteutetaan. tenkin, että sillä ei voida pakottaa yksittäistä kuntaa tai muuta toimijaa toteuttamaan aluetta Kierrätyspuistoalueen toimijoiden yhteisiä tar- (MRL 32 §). Esitetyn sijaintikunnan Hollolan yleis- peita ovat esimerkiksi tielinjat, vesijohdot ja vie- ja asemakaavatyö on seuraavana tärkeässä roo- märit, sähköistys sekä valaistus. Muita toimintoja, lissa edettäessä kohti konkreettista toteutta- joita voidaan järjestää joko yhteisinä tai erikseen mista. ovat vastaanottoalue (mm. vaaka-asema), yhteis- YVAssa tuotettu tieto ja yhteysviranomaisen pe- ten toimintojen alueet (esim. varikko- ja huolto- rusteltu päätelmä on huomioitava myös myö- alueet, pysäköintialue), valvonta, alueen kunnos- hemmin hanketta koskevassa suunnittelussa ja sapito sekä vesien käsittely. päätöksenteossa. Yhteysviranomaisen johtopää- Aiemmin Nastolan kierrätyspuiston yhteydessä tökset on tästä johtuen syytä huomioida myös tarkasteltuja malleja olivat infrayhtiö, palveluyh- kuntakaavojen laatimisessa. tiö sekä klusteriyhtiö. Kussakin vaihtoehdossa pe- Kaavoituksen lisäksi kierrätyspuiston toteuttami- rustetaan yhtiö, joka huolehtii alueella toimivia nen edellyttää hankesuunnittelua sekä erilaisia hankevastaavia yhteisesti palvelevista tehtävistä lupaprosesseja, joissa hankkeen toteuttaja on (palveluyhtiö), alueen hallinnasta sekä hankevas- avainasemassa. Ympäristöluvan lisäksi alueen toi- taavien palveluja kehittämistehtävistä (infrayh- minta tarvitsee rakennusluvan sekä mahdollisesti tiö) taikka kokonaisvaltaisesti koko alueen liike- maa-aineslain ja vesilain mukaiset luvat. Tarkem- toimintamahdollisuuksien kehittämisestä (kluste- massa suunnittelussa ratkaistaan moni käytännön riyhtiö). asia, joihin tässä vaihemaakuntakaavassa ei esi- Palveluosakeyhtiö huolehtisi vain alueella toimi- tetä ratkaisua kaavatason yleispiirteisyyden vien hankevastaavien yhteisistä toiminnoista, vuoksi. jotka taloudellisesti, teknisesti ja /tai toiminnalli- Sijaintipaikan valinta maakuntakaavassa tulee sesti olisi järkevintä hoitaa keskitetysti. Yhtiö voisi nähdä seudullisena tahdon ilmauksena kierrätys- huolehtia myös ympäristölupiin liittyvistä oheis- puiston sijoittumisesta. Kaavatöiden rinnalla tar- palveluista hankevastaavien lukuun. Yhtiö ei hal- vitaan merkittävä kehittämispanostus alueen to- linnoi alueita eikä se kehitä liiketoimintaa. teuttamisen vetovastuun ottavan tahon ja hallin- Infrayhtiö voisi olla aluetta kunnan kanssa tehdyn tomallin rakentamiseksi samalla tavalla kuin vuo- vuokrasopimuksen nojalla hallitseva yhtiö, jonka sikymmeniä sitten Kujalan jätekeskuksen ja Päi- omistajina olisivat alueella toimivat hankevastaa- jät-Hämeen Jätehuolto Oy:n perustamiseksi teh- vat. Osakassopimuksessa määriteltäisiin yhtiön tiin. Tulevaisuudessa tulee mietittäväksi kysymys tehtävät, jotka palvelisivat kaikkia hankevastaa- siitä, mikä taho vastaa kierrätyspuiston toteutuk- via, sekä alueiden hallinnan ja velvollisuuksien ja- sesta. Hanke on suuri yhden kunnan vastattavaksi kautuminen hankevastaavien välillä. Pääpaino ja sen edistäminen edellyttää koko seudun sitou- olisi alueen hallinnalla ja jätteen käsittelyn ja mui- tumista hankkeeseen. den oheispalveluiden (energia, vesihuolto tms.) synergiatehtävillä. Hallintomalli Nastolan kierrätyspuiston yhteydessä selvitettiin Klusteriyhtiö on muuten vastaavanlainen kuin Inf- ja vertailtiin kierrätyspuistoalueen toteuttamisen rayhtiö, mutta pääpaino on kierrätysliiketoimin- tapoja ja hallintomalli tulee myöhemmässä nan kehittämisellä alueella toimivien

45 hankevastaavien lukuun. Osakassopimuksessa yk- yhtiölle. Hankevastaava voisi myös hankkia maa- silöidään yhtiön tehtävien lisäksi alueen hallinta alueet suoraan itselleen kunnan asemesta. sekä osakkaiden velvollisuudet. Kunta vastaa kaavoituksesta ja voi omalta osal- Yhtiömallin lisäksi tulee arvioitavaksi kiinteistöjen taan myötävaikuttaa kohteen toteutumiseen omistus tai hallinta. Tonttien luovutus voidaan mahdollisimman sujuvasti. tehdä maanvuokrausperiaatteella em. yhtiöille tai suoraan alueelle sijoittuville yrityksille. Toinen vaihtoehto on myydä tontit suoraan toimijoille tai

46 LÄHTEET Ekosysteemipalvelut -hankkeen tulokset. 2019. Hurs- Luontoselvitys. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Lahden kainen Pekka, Kopperoinen Leena, Marttunen Mika, seudun kierrätyspuisto. 2019. Sweco Ympäristö Oy Viinikka Arto. Maa-aineslaki 555/1981 Geologin maastokäynti 2019. Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 Havainnollistaminen. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy – Lahden seudun kierrätyspuiston ympäristövaikutus- Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ten arviointi. 2019. Sweco Ympäristö Oy, Ojutkangas Hanna Mallinnusraportti. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Lah- den seudun kierrätyspuiston ilmapäästö- ja hajuselvi- Jätelaki 646/2011 tys. 2019. Sweco Ympäristö Oy Jätteenkäsittely Päijät-Hämeessä. 2019. Päijät-Hä- meen liitto. Julkaisematon selvitys Mallinnusraportti. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Lah- den seudun kierrätyspuiston meluselvitys. 2019. Katsaus maakunnan kehitykseen, työpaikat ja työssä- Sweco Ympäristö Oy, käynti. 2020. Päijät-Hämeen liitto. Marjasuo, sijaintipaikkavaihtoehto 2 (VE2), Lahden 2020. Päi- Katsaus maakunnan kehitykseen, väestö. seudun kierrätyspuistohanke, Arkeologinen inven- jät-Hämeen liitto. tointi. 2019. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, Tiainen Teemu. Kehätie, sijaintipaikkavaihtoehto 1 (VE1), Lahden seudun kierrätyspuistohanke, Arkeologinen inven- Matomäki, sijaintipaikkavaihtoehto 3 (VE3), Lahden 2019. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & tointi. seudun kierrätyspuistohanke, Arkeologinen inven- Luoto Oy, Tiainen Teemu. tointi. 2019. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, Tiainen Teemu. Kierrätyspuiston hallinnointiselvitys. 2014. Ramboll, Joonas Hokkanen, Sanna Suvanto, Tomi Rinne, Janne Mikä on ympäristövaikutusten arviointi ja miten se Huttunen, Heli Uimarihuhta. etenee. 2017. Ympäristöministeriö https://www.you- tube.com/watch?v=yIDCDTM1V3c&feature=youtu.be) Kierrätyspuiston vaihemaakuntakaava. Taustat ja pe- rustelut. 2018. Ojanen Tapio. Nastolan kierrätyspuisto. Yhteysviranomaisen lau- sunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lahden seudun kierrätyspuisto, analysoitujen kohtei- 2016. Hämeen ELY-keskus. den kohdekortit ja arviot. 2017. (Sito, tekijät Jarkko Kukkola, Pia Niemi, Jani Lepistö, Jani Karjalainen, Vesa Nastolan kunta, Kierrätyspuisto Ympäristövaikutus- Laine, Sanna Vaalgamaa ja Hanna-Maria Piipponen) ten arviointiselostus. 2015. Ramboll Finland Oy

Vuosi- ja ympäristökatsaus. 2019. Päijät-Hämeen Jä- Lahden seudun kierrätyspuisto YVA. Hankealueiden tehuolto metsäkanalintuselvitys. 2019. Pekka Saikko.

Selvitys Päijät-Hämeen elinkeinoelämän alueiden Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikkavaihto- merkittävyydestä. 2019. FCG Suunnittelu ja tekniikka ehtojen liiketoiminnallinen toteutettavuus. 2020 Oy. Ramboll Finland Oy Selvitys Päijät-Hämeen seudullisesti merkittävistä Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä materiaalikäsittelyterminaaleista 2013. Päijät-Hä- 252/2017 meen liitto, Mika Korvenranta.

Loukkaanmäki, sijaintipaikkavaihtoehto 4 (VE4), Lah- Seudullinen kierrätyspuisto. Mahdolliset sijaintipai- den seudun kierrätyspuistohanke, Arkeologinen in- kat. Lahden kaupunki. 2016. Ramboll. ventointi. 2019. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, Tiainen Teemu.

47 Täydennys hankealueiden hulevesien hallintaan. Päi- arvottamisessa Päijät-Hämeessä (PH-VEKOS). Kierrä- jät-Hämeen Jätehuolto Oy. 2020. Sweco Ympäristö Oy tyspuistovaihtoehtojen suhteutus viherrakenteeseen. 2019. Hurskainen Pekka, Kopperoinen Leena, Marttu- Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023; nen Mika, Viinikka Arto. Taustaraportti. 2017. Suomen ympäristö 3/2017.Laak- Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Lahden seu- sonen, J., Pietarinen, A., Salmenperä, H. & Merilehto, dun kierrätyspuisto. Päijät-Hämeen Jätehuolto. 2019. K. Sweco Ympäristö Oy, Vanhanen Environment Oy.

Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Lahden seudun kierrätyspuisto. Päijät-Hämeen Jätehuolto. 2019. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Sweco Ympäristö Oy, Vanhanen Environment Oy.

Vesilaki 587/2011Vuorovaikutus ja yhteiskehittämi- nen ekosysteemipalveluiden kartoittamisessa ja

48 LIITTEET LIITE 1. Vaihemaakuntakaavan ja YVA-menettelyn eteneminen.

49 LIITE 2. Vaihemaakuntakaavan ja YVA-menettelyn yhteinen osallistuminen.

50 LIITE 3. Jätteenkäsittelyyn liittyvät ympäristöluvat Päijät-Hämeessä.