LAHDEN SUUNTA -TYÖ 2017-2020 Selostus 2

LAHDEN SUUNTA -TYÖ 2017-2020 selostus 2

Y-203 Lahden suunta -työ 2017-2020

Lahden yleiskaava 2030 ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma

Lahti.fi 3

Näin tutustut Lahden suunta− selostukseen

SELOSTUS ON JAETTU KAHTEEN OSAAN

Ensimmäisessä osassa on kuvattu tarinan muodossa, millainen kaupunki Lahti on vuonna 2030. Tarina on kuvitettu teemakartoin, kaavioin ja havainnollistavin valokuvin.

Ensimmäinen osa sisältää myös Lahden suunta- työn tavoitteet ja suunnitteluun vaikuttaneita taustatietoja.

Toisessa osassa kerrotaan Lahden suunta -työstä: miten Lahden suunta -työn ehdotus on tehty. Muutokset verrattuna voimassa oleviin osayleiskaavoihin on esitetty toisessa osassa. 4

Tiivistelmä

Yleiskaavan kanssa samaan prosessiin on yhdistetty kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman (SUMP) laatiminen, sekä ympäristöohjelman ja palveluverkkotyön teemoja soveltuvilta osin. Kokonaisuus on nimetty Lah- den suunta -työksi 2017-2020. Jatkuva työ etenee neljän vuoden sykleissä valtuustokausittain. Lahden suunta -työ on tullut vireille 21.2.2017. 5 Valmistelun eteneminen ja tavoitteiden asettaminen

Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitevuosi on Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma laaditaan Lahden suunta -työn 2017-2020 luonnos oli yleisesti 2030. Parhaillaan laadittavana on Lahden suun- ensimmäistä kertaa. Kestävän kaupunkiliikkumisen nähtävillä 2.5. – 3.6.2019 välisenä aikana. Luonnok- ta -työn 2017-2020 ehdotus ja nähtäville asetetaan ohjelma on Euroopan komission luoma toiminta- sesta saatiin 13 viranomaislausuntoa ja 78 mielipidet- Lahden yleiskaavan 2030 (Y-203) ehdotus ja kestä- malli eri kulkumuotojen kokonaisvaltaiseen suun- tä. Mielipiteistä 13 tuli erilaisilta yhdistyksiltä tai jär- vän kaupunkiliikkumisen ohjelma. nitteluun kaupunkitasolla. Ohjelma ottaa huomioon jestöiltä. Lisäksi pyöräilyn tavoiteverkkoluonnoksen kaikki liikennemuodot; kävelyn, pyöräilyn, autoilun karttakyselyyn osallistui 236 henkilöä, joilta saatiin Yleiskaava on koko kaupungin kattava yleispiirtei- ja joukkoliikenteen. Kestävän kaupunkiliikkumisen 501 karttavastausta. nen suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden pää- ohjelmaan on kerätty keskeisimmät kaupunkita- asiallinen käyttötarkoitus ja liikenteen pääverkot. soiset toimenpiteet kestävän kaupunkiliikkumisen Tällä Lahden suunta -työn 2017-2020 kierroksella edistämiseksi vuoteen 2030 mennessä. yleiskaava laaditaan ensimmäistä kertaa koko uuden Lahden alueelle. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikut- Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitteet valmis- teisena koko alueelle. teltiin kaupunginvaltuuston 11.4.2016 hyväksy- män strategian pohjalta. Kaupunginvaltuusto hy- Lahdessa on voimassa kuusi oikeusvaikutteista väksyi Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitteet osayleiskaavaa ja yksi oikeusvaikutteinen rantayleis- 15.1.2018. Kaupunginvaltuusto käynnisti strategian kaava. Voimassa olevien osayleiskaavojen merkinnät tarkistuksen lokakuussa 2017 ja tässä työssä otettiin on siirretty ja yleispiirteistetty Lahden yleiskaavaan huomioon Lahden suunta -työn tavoitteet. Lahden 2030. Laadittava Lahden yleiskaava 2030 (Y-203) strategia 2030 hyväksyttiin kaupunginvaltuustos- tulee korvaamaan osan vanhoista osayleiskaavoista sa 14.5.2018. Strategian tarkistus ei antanut aihetta osittain ja osan kokonaan. Voimassa olevat osayleis- Lahden suunta -työn tavoitteiden tarkistamiseen. kaavat ja rantayleiskaava löytyy kaupungin kartta- Tavoitteet löytyvät Lahden suunta -työn kotisivuilta palvelusta ja kaupungin internetsivuilta: Voimassa osoitteesta www.lahti.fi/lahdensuunta. olevat osayleiskaavat. 6 Yleiskaavan valmisteluun osallistui paljon ihmisiä

Kaupungin strategian mukaisesti lahtelaiset olivat Osallistamisen tuloksia hyödynnettiin Lahden Lisäksi ehdotusvaiheessa on tammikuussa 2020 aktiivisesti mukana yleiskaavan valmistelun varhai- suunta työn valmistelussa . Tulokset näkyvät Lahden kerätty karttapohjaisen kyselyn kautta asukkailta sessa vaiheessa. Vuonna 2017 Lahden suunta -työs- suunta 2030 -tarinassa. Kestävän kaupunkiliikkumi- kommentteja kaupunkipyöräjärjestelmän suunnit- sä tarkistettiin yleiskaavan suunnittelun tavoitteet, sen toimenpiteet on laadittu Lahden suunta työn ta- telutyötä varten. määriteltiin selvitystarpeet, analysoitiin liikkumisen voitteiden, skenaariotyön osoittamien tarpeiden ja nykytilaa työpajojen ja kyselyn avulla, työstettiin osallistamisen tulosten perusteella. Lahden suunta -työn vaikutusten arviointi toteu- tulevaisuuden skenaarioita yhteistyössä eri sidos- tettiin 1.6-31.10.2019 monialaisena ja vuorovaikut- ryhmien kanssa sekä luotiin niiden pohjalta visio ja Lahden suunta -työn 2017–2020 luonnos oli nähtä- teisena asiantuntija-arviointina. Vaikutusten arvi- tavoitteet Lahden suunta -työlle. villä 2.5.–3.6.2019 välisenä aikana. Luonnosvaiheen oinnin näkökulmina olivat Lahden suunta -työn ratkaisuja esiteltiin eri sidosryhmille keväällä 2019 liittyvät kuusi keskeistä pääteemaa: hyvinvointi, Touko-kesäkuussa 2017 järjestettiin useita työpajoja ja asukkaille järjestettiin toukokuussa kaksi esittely- kaupunkitalous, kestävä liikkuminen, kulttuuriym- liikenteen nykytilan kartoittamiseksi. Nykytilan työ- tilaisuutta. Luonnoksesta saatiin määräaikaan men- päristöt ja maisema, ekosysteemipalvelut sekä il- pajoihin osallistui yhteensä noin 300 ihmistä ja sa- nessä 13 viranomaislausuntoa ja 78 mielipidettä. mastovaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointi masta teemasta tehtyyn verkkokyselyyn saatiin noin Mielipiteistä 13 tuli erilaisilta yhdistyksiltä tai järjes- käynnistyi yhteisellä seminaaripäivällä 7.6.2019 ja 200 vastaajaa. Vuonna 2018 työhön osallistui noin töiltä. Lahden suunta -työn 2017-2020 luonnosvai- lopetusseminaari järjestettiin 11.9.2019. Seminaari- 800 lahtelaista Arjen paikat ja reitit -tapahtumien ja heen kuulemisen yhteydessä toteutettuun pyöräilyn päivien kautta vaikutusten arviointiin osallistui kat- saman nimisen karttakyselyn kautta. tavoiteverkkoluonnoksen karttakyselyyn osallis- tava joukko eri sidosryhmien edustajia. tui 236 henkilöä, joilta saatiin 501 karttavastausta. 7 Sisällysluettelo

Näin tutustut Lahden suunta −selostukseen 3

Tiivistelmä 4 Valmistelun eteneminen ja tavoitteiden asettaminen 5 Yleiskaavan valmisteluun osallistui paljon ihmisiä 6

Sisällysluettelo 7 OSA 1: LAHTI VUONNA 2030 -TARINA 11

Johdanto 12

1. KESTÄVÄSTI KASVAVA LAHTI 15

VUONNA 2030… 17

SALPAUSSELKÄ - ELINVOIMAISEN YMPÄRISTÖKAUPUNGIN PERUSTA 18

YHDYSKUNTARAKENNE 22

KESTÄVÄSTI KASVAVA LAHTI MAHDOLLISTAA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN 26 Kävely ja pyöräily 28 Taustatietoa Lahden liikkumisesta 31

ENERGIAHUOLTO JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA 37 Jätehuolto 38 Taustatietoa: Energian kulutus ja tuotanto Lahdessa 39

EKOSYSTEEMIPALVELUT 40 Lahden tärkeimmät ekosysteemipalvelut 40 Kaupunkihydrologia: Pohja-, pinta- ja hulevedet 43 Taustatietoa ekosysteemipalveluista 44

2. LAHDEN KESKUSTA 50

VUONNA 2030… 52 8

KESKUSTAN ELINVOIMA 53 Viihtyisää liikkumisympäristöä asukkaille ja Lahdessa vieraileville 55 Kävelykeskusta on kaupungin sydän 57 Matkailun kävelyreitit yhdistävät matkakeskuksen, 58 keskustan ja Vesijärven tapahtuma-akselin Taustatietoa liikkumisesta kaupungin keskustassa 59

3. ASUMISEN LAHTI 63

VUONNA 2030… 65

ASUMISRATKAISUJA ERI ELÄMÄNTYYLEIHIN 66 Keskusta-asuminen on suosittua ja kohtuuhintaista 69 Kerrostaloasumista lapsiperheille 70 Kaupunkimainen elämäntyyli pientalossa 70 Elinvoimaiset kylät 71 Taustatietoja asumisesta 71

4. ELINKEINOJEN LAHTI 75

VUONNA 2030… 77

YRITYSYSTÄVÄLLINEN LAHTI 78 Työtä ja asumista lähellä toisiaan 79 Lahti tunnetaan matkailu- ja tapahtumakaupunkina 80 Taustatietoja elinkeinoista 82

5. PALVELUIDEN JA KAUPAN LAHTI 83

VUONNA 2030... 85

MONIPUOLINEN PALVELUVERKKO 86 Keskustassa tarjotaan kaupunkitasoiset palvelut 88 Lahdessa nuoruus on sallittu ja vanhuutta kunnioitetaan 89 Lahdessa on erinomaiset kaupalliset palvelut 90 9

JOUKKOLIIKENNE 91 Uudet omaleimaiset seisakkeet palvelevat junalla kulkevia 92 Taustatietoa palveluista 93

6. LUONNONLÄHEINEN LAHTI 96

VUONNA 2030… 98

MONIPUOLINEN VIHERALUEVERKOSTO 99 Vesistöt virkistyskäytössä 100 Hulevedet 100 Retkeily matkailuvalttina 101 Luonnon monimuotoisuutta lisätään 102 Kylien kulttuurimaisemat 104 Taustatietoa luontoon liittyvistä teemoista yleiskaavassa 105

OSA 2: MITEN LAHDEN SUUNTA SYNTYI? 108

JOHDANTO 109

1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 110

Miksi Lahden suunta -työtä tehdään? 110 Lahden suunta toteuttaa kaupungin strategiaa ja ympäristötavoitteita 111 Lahden suunta syntyy yhdessä tekemällä tietoa rakentaen 112 Miten tietoa rakennetaan? 113 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yleiskaavoitusta 113 Maakuntakaavassa ratkaistaan aluerakenne 114 Päijät-Hämeen vaihemaakuntakaava 116 Lahden yleiskaava 2030 (Y-203) ja oikeusvaikutteiset osayleiskaavat (OYK) 116

2. SUUNNITTELUN PROSESSI: MITEN LAHDEN SUUNTA -TYÖ TEHTIIN? 117 10

Valmistelun eteneminen ja tavoitteiden asettaminen 118 Lahden suunta -työn eteneminen – keskeisimmät vaiheet 119 Lahden suunta valmisteltiin yhteistyössä osallisten kanssa 121 Yleiskaavatyön 2013-2016 kierrokselta siirtyneet asiat 123 Lahden suunta -työn 2017-2020 luonnokseen tehdyt muutokset 129 Elinkeinoelämän alueet, jolla ympäristö asettaa toiminnan 138 laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Elinkeinoelämän alueiden päivittäistavarakauppaa koskeva kaavamääräys 140 Maisematyöluvat arvokkaassa kulttuuriympäristössä 141 Kestävän kaupunkiliikkumisen toimenpiteet 142 Joukkoliikenteen runkolinjasto ja pyöräilyverkko 142 osana liikkumisen tavoiteverkkoa Palveluverkon yleiskaavalliset tavoitteet 144 Vuoteen 2030 mennessä palvelukysyntä kasvaa voimakkaimmin Karistossa, Renkomäessä, Kytölässä, Launeen pohjoisosissa ja Asemantaustassa, keskustassa sekä Koiskalassa. Palveluverkon suunnittelu osana yleiskaavatyötä 145

3. MUUTOSESITYKSET LAINVOIMAISIIN OSAYLEISKAAVOIHIN 146

Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 148 Villähde-Koiskalan osayleiskaava 150 Luoteis-Nastolan osayleiskaava 151 Turpeensalmen osayleiskaava 152 Kallio-, Pitkä- ja Särkijärven alueen osayleiskaava 152 Iso-Kukkasen-, Sala- ja Ruuhijärven rantayleiskaava 153 Uudenkylän osayleiskaava 13

4. LAHDEN SUUNTA -TYÖN 2017-2020 TEKIJÄT 154

Kuka valmistelee Lahden suunta -työn päätöksentekoon? 154 Lahden suunta -työtä tekevien eri työryhmien jäsenet 155 11

OSA 1:

Lahti vuonna 2030 -tarina 12

Johdanto

Lahden visio on olla rohkea ympäristökau- punki. Lahden suunta -työn selostus sisältää yhdessä kirjoitetun tarinan

siitä, millainen Lahti on vuonna 2030. Vision toteutuminen vaatii jatkuvaa ja avointa vuo- ropuhelua arvoista ja suun

nitteluratkaisuista. Lisäksi tarvitaan ennakoi- vaa ja joustavaa julkisten palveluiden suunnittelua. Lahden suunta -prosessi tarjoaa foo- rumin keskustelulle Lahden tulevaisuudest 13

Lahden visio on olla vuonna 2030 rohkea ympä- ristökaupunki. Lahti on kansainvälinen yliopistokaupunki, joka ratkaisee tulevaisuuden haasteita. Lahdessa teemme rohkeita valintoja sujuvan arjen, hyvinvoinnin ja yrittämisen edistämiseksi. Lahden strategia muodostuu kolmesta muutosohjelmasta; Elinvoima, uudistuminen ja yhteisöllisyys. Lahden suunta -työ liittyy kaikkiin kolmeen strategian muutosohjelmaan. Lahden strategia kaupungin internet sivuilla: Lahden strategia.

Lahdessa on tehty valtuustokausittain päivitty- vää yleiskaavaa vuodesta 2009 lähtien. Yleiskaavan kanssa samaan prosessiin on yhdistetty Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman laatiminen, sekä ympäristöohjelman ja palveluohjelman teemoja soveltuvilta osin. Kokonaisuus on nimetty Lahden suunta -työksi 2017-2020. Jatkuva työ etenee neljän vuoden sykleissä valtuustokausittain. Päivittyvyys tarkoittaa, että valtuustokauden alussa valtuusto laatii strategian ja asettaa Lahden suunta -työlle tavoitteet. Kauden lopussa valtuusto hyväksyy Lahden suunta -työn. Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitevuosi on 2030. 14

Lahden suunta -työssä keskustellaan kaupungin tu- päivittyessä. Vuoropuheluun Lahden tulevaisuudes- valtuustokaudella vuoropuhelun tulokset kirjataan levaisuudesta monella tasolla ja vaihtoehtoisia rat- ta osallistuvat yrittäjät, maanomistajat, asiantuntijat, muistiin suunnitteluaineistoihin. kaisuja ajankohtaisiin suunnittelukysymyksiin etsi- viranomaiset ja päättäjät. Suurin osallisten ryhmä tään yhteisöllisesti, osallisten kanssa. Keskustelussa ovat kuitenkin uuden Lahden 120 000 asukasta nuo- Paraskaan suunnitelma ei kuitenkaan ole koskaan nousee esille monenlaisia kysymyksiä. Millaista on rimmista vanhimpiin. valmis – niin kuin ei kaupunkikaan. Moniin avoinna tulevaisuuden asuminen Lahdessa? Entä millä ta- oleviin kysymyksiin voidaan jatkuvassa prosessissa voin kaupungissa liikutaan ja miten palvelut han- Perinteisten esittelytilaisuuksien lisäksi osana Lah- palata seuraavalla valtuustokaudella, kun maailma kitaan? Millainen on kaupungin työpaikkatarjonta den suunta -työtä järjestetään työpajoja ja kyselyitä on jo hitusen muuttunut ja käytössä on uutta tietoa. tulevaisuudessa? Entä mikä synnyttää hyvinvointia sekä kerätään kokemuksellista paikkatietoa. Näin Jatkuva prosessi pitää yleispiirteisen maankäytön ja lahtelaisille? rakennetaan jatkuvasti tietoa suunnittelua varten. liikkumisen suunnittelun ajan tasalla ja antaa koko- Mietimme yhteisönä, mitä Lahdessa säilytetään, naiskuvan kaupungin strategisesta maankäytön ja Yleiskaavassa esitettyjä ratkaisuja tarkistetaan sään- mitä uutta luodaan ja mitä muutetaan, jotta kau- liikenteen kehityksestä yli valtuustokausien, tuleville nöllisesti olosuhteiden muuttuessa ja selvitystietojen punki olisi rohkea ympäristökaupunki. Jokaisella vuosikymmenille.

YLEISKAAVATYÖSSÄ RAKENNAMME YHDESSÄ TIETOA KAUPUNGIN TULEVAISUUTTA VARTEN

Asiantuntijat ja asukkaat tuottavat tietoa vuorovaikutuksessa. Tieto tallennetaan paikkatietojärjestelmään. Tuloksena syntyy mm. yleiskaava, kestä- vän kaupunkiliikkumisen ohjelma ja muita suunnitelma sekä syötteitä strategian valmisteluun 1 1 15 16

1. Kestävästi kasvava Lahti

Yleiskaava mahdollistaa Lahden kasvun vuoteen 2030 mennessä noin 150 000 asukkaan elinvoimaiseksi ympäristökaupungiksi, jossa on yli 60 000 työpaikkaa. Päijät-Hämeen keskuskaupunki tarjoaa maakuntakeskuksen palvelut sekä kaupunki- ja maaseutumaista elinympäristöä asukkaille ja yrityksille. Lahti on tiiviisti radan varteen rakennettu viihtyisä kaupunki, jossa luonto on lähellä kaupunkilaisia. 17 Vuonna 2030…

• Lahdessa on omaleimaisia alueita, joilla on erilainen palve- Indikaattorit: lutarjonta ja joissa on mahdollista liikkua tasavertaisesti eri kulkutavoilla. Liikkumisessa suositaan kestäviä, vähäpääs- töisiä liikennemuotoja. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus on yli 50 %. • Asukkaiden, asuntojen ja työpaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille • Lahdessa on tiivis ja sekoittunut kaupunkirakenne, joka on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen. Yhdyskuntarakenne, • Joukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys kaupunkiympäristö ja palveluverkko houkuttelevat kävele- mään, pyöräilemään ja käyttämään joukkoliikennettä. Ase- • Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuo- manseudut ovat solmukohtia. to-osuus (HLT:n luku).

• Maaseudulla asuminen keskittyy kyläalueille palvelujen • Enintään 500 m etäisyydellä tärkeistä lähipalve- edellytyksien parantamiseksi. luista (päivittäistavarakauppa, päiväkoti, ala-aste) asuvien asukkaiden määrä ja osuus (HUOM! kohteita • Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin on varau- karsittu) duttu joustavilla ja jatkuvasti arvioitavilla maankäytön ja inf- rastruktuurin ratkaisuilla. • Lahden khk-päästöt (CO2-raportti tai Syke: paas- tot.hiilineutraalisuomi.fi tai oma laskenta joka • Arvokkaimmat luonnonympäristöt on suojeltu. 2.vuosi) 18 Salpausselkä - elinvoimaisen ympäristökaupungin perusta

Salpausselän reunamuodostuma – elinvoimaisen ympäristökaupungin perusta – muodostaa Lahdel- le luonteenomaisen maiseman ja luo kaupungille identiteettiä. I Salpausselkä kulkee Lahden läpi län- si-itäsuuntaisesti Korpikankareelta Uuteenkylään. Salpausselän katkenneita kohtia Hollolankadun yli Radiomäeltä Urheilukeskukseen sekä Iso-Paavolan- kadun yli on parannettu yhdistämällä luontaista ja rakennettua viheryhteyttä. Salpausselän maisema- vaurioita on ryhdytty eheyttämään suunnitelmalli- sesti ja pitkäjänteisesti.

Kaupungin tärkeimmät näkyvät ominaispiirteet vahvistavat kaupungin imagoa. Lahti on syystä tunnettu Salpausselästä hyppyrimäkineen ja Radiomä- estä mastoineen. Upeat oleskelu- ja tapahtumapaikat satamassa ja Ankkurissa tarjoavat lahtelaisille elä- myksiä. Vesijärven rantamaisemassa kaupunkilaiset saavat nauttia luonnonläheisistä näkymistä keskel- lä tiiveintä kaupunkia. Näkymä, jossa Järvi-Suomi kohtaa Salpausselän, on säilynyt ehyenä. Nastolan kirkonkylän ja Uudenkylän kohdalla Salpausselän pohjoisrinne on huomattavan jyrkkä, ja Salpausse- län päältä avautuu upeat maisemat Kukkasjärville sekä Uudenkylän viljelymaisemaan. 19

Salpausselkä jakaa Lahden maisemarakenteen eri maisematyyppeihin. Eteläpuolella sijaitsee Por- voonjoen laakson viljelyseutua ja pohjoispuolelle sijoittuu Vesijärvi sekä Nastolan monijärvinen järviseutu. Aivan Lahden pohjoisosissa ollaan jo II Salpausselän vaikutuspiirissä. Lahden keskusta sijoittuu Salpausselän, Vesijärven ja Porvoonjoenlaakson muodostamaan solmukohtaan. Nastolan nauhataajama sijaitsee keskustasta itään, Salpausselän päällä 20 Lahdessa on omaleimaisia alueita, joilla on erilainen palvelutarjonta ja joissa on mahdollista liikkua tasavertaisesti eri kulkutavoilla 21 22

Yhdyskuntarakenne

Lahdessa on rakentamisen tiiveydestä johtuen eri tyyppisiä alueita, joilla on erilaisia palveluita ja liik- kumismahdollisuuksia. Lahden keskustan ja Rako- kiven monipuoliset palvelut ovat kaupunkilaisten saavutettavissa jalan, pyörällä tai julkisilla kulku- välineillä. Julkiset palvelut sijaitsevat pääosin kaupunkirakenteen sisällä, joten kyläalueilta ja muulta haja-asutusalueelta palvelut saavutetaan yleisimmin omalla autolla, uusilla liikkumispalveluilla tai säh- köisen asioinnin kautta.

Tiivistyneeseen kaupunkirakenteeseen on tullut uusia lähikauppoja. Isommille ostoksille mennään keskustaan, ostoskeskukseen tai hypermarketiin, joihin pääsee myös entistä helpommin pyörällä tai linja-autolla. Keskusta-alueiden ulkopuolelle ei ole rakennettu uusia hypermarketeja, ja keskustakau- pan isot yksiköt sijaitsevat pääosin ydinkeskustassa. Keskustan liikekorttelit ja kaupan keskittymien lähiympäristöt ovat kävelijälle viihtyisiä ja turvallisia. Uudisrakentaminen on esteettisesti laadukasta. Kaupungissa on omaleimaisia, eri-ikäisiä rakennuksia, joiden ansiosta kaupungissa on tarjolla monipuolinen valikoima asuntoja ja toimitiloja. 23 24

Lahti tarjoaa viihtyisän elinympäristön eri elämän- Useimmat perheet omistavat vain yhden auton, ja Lahdessa paikasta toiseen siirtymiseen kuluu vain vaiheisiin. Lapsiperheet asuvat perinteisten omako- mahdollinen toisen auton tarve on korvattu esimer- vähän aikaa ja energiaa. Ihmisten elintavat ovat titalojen lisäksi esimerkiksi ns. perhekerrostaloissa kiksi yhteiskäyttöautolla tai tavarapyörällä. Työ- ja muuttuneet vähemmän energiaa ja neitseellisiä tai kaupunkipientaloissa omilla pienillä tonteilla. koulumatkat liikutaan tavallisesti kävellen, pyörällä luonnonvaroja kuluttaviksi. Kiertotalous on tullut Asunnoissa on oma ulkotila, ja sen lisäksi läheltä tai linja-autolla. Joukkoliikenteen runkolinjaston ja osaksi kaikkea toimintaa. Energiaa ja materiaaleja kotia voi vuokrata viljelypalstan. Päiväkoti, alakoulu pyöräilyreittien solmukohdissa on pyörien turval- säästyy myös uudisrakentamisen ekotehokkuuden ja lähikauppa ovat turvallisen kävely-, pyöräily- tai linen pysäköintimahdollisuus. Joukkoliikenteestä ja matalaenergiaratkaisujen sekä kaukolämpöver- bussimatkan päässä kodista. Kirjastosta voi tilata kerrotaan tarkemmin kappaleessa 5. Palveluiden ja kon tehokkaamman ja älykkäämmän käytön an- verkon kautta kirjoja tai muita käyttötavaroita alu- kaupan lahti. siosta. Rakennusten lämmittäminen fossiilisilla eelliseen palvelupisteeseen. polttoaineilla on siirtymässä historiaan. Uusiutuvaa • Yhdeksän kymmenestä lahtelaisesta asuu energiaa hyödynnetään yhä enemmän. Kiinteistöis- Vapaa-aikanaan lahtelaiset käyttävät ahkerasti asui- 300 metrin etäisyydellä virkistysalueesta. sä ja sähkönjakelujärjestelmissä on varauduttu lii- nalueensa virkistysalueita, joilta on myös hyvät kenteen sähköistymiseen. Energiahuoltoon, raken- yhteydet laajemmille ylimaakunnallisille retkeily- nuksiin ja asumiseen on kaikkiaan tullut enemmän reitistöille. Ulkoilu- ja virkistysreittien verkostoa • Yhdyskuntarakennetta tiivistetään käve- ns. älykkyyttä, mikä auttaa myös rakennusten sisäil- on yhtenäistetty ja reitit löytyvät entistä paremmin ly- ja joukkoliikennevyöhykkeellä ja uusia, ma-asioissa. yhtenäisten opasteiden avulla. Osa reiteistä on es- pelkästään autolla saavutettavia asuin- tai teettömiä. Reittien varrelle pääsee myös aiempaa pa- työpaikka-alueita ei tehdä. remmin joukkoliikenteellä. • Yksipuolisen yhdyskuntarakenteen sijasta alueet ovat monipuolisia, ja niissä on eri toimintoja. 25 Pitkospuut Linnaistensuolla

Ympäristöohjelman tavoitteita vuoteen 2030:

• Vähintään 8 % koko pinta-alasta on suojeltuja alueita ml. LUMO-kohteet • Kokonaispäästöt enintään 30 % vuoden 1990 tasosta • Paikallisliikenne kulkee sähköllä ja biokaasulla • Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on vähintään 90 % • Lahtelaiset syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua, maukasta ja terveellistä lähiruokaa • Kaikki alueen vesistöt ovat vähintään hyvässä ekologisessa tilassa

Tilakeskuksen tavoitteissa on parantaa kaupungin omien toimitilojen energiatehokkuutta vielä lisää 7,5% KETS-sopimusjaksolla 2017-2025, ja Tilakes- kuksen rakentamisen energiatehokkuusohjeissa on tavoite olla 10% paremmalla tasolla kuin uudet valtakunnalliset Near-zero-energy-rakentamisen ohjeet. Eli uudet monitoimitalot ovat todella energiatehok- kaita. 26 Kestävästi kasvava Lahti mahdollistaa kestävän liikkumisen

Vuonna 2030 Lahden autoliikenteen pääväy- etäisyyksien ja miellyttävien pyöräteiden ansiosta. • Pääreiteillä pyöräliikenne on lästöä on kehitetty rakentamalla vt12:n eteläi- Niemen kampukselta keskustaan ja Matkakeskuk- rakenteellisesti eroteltu autoliikenteestä nen kehätie ja parantamalla valtatietä 24 sekä selle pääsee hujauksessa pyöräilyn pääreittiä pitkin. ja jalankulusta sisääntuloväyliä. Kun liikennettä on siirtynyt • Yksityisauton voi halutessaan enemmän keskustaa kiertävälle pääväylästöl- Kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvu on vähentänyt jättää pihaan melulle ja päästöille altistumista. Nykyiset asukkaat le, liikenne on turvallisempaa ja liikennevirrat on suojattu pääteiden liikenteen melulta meluvalleil- keskustan läpi ovat luonnollisesti vähentyneet. • Yhä useampi autoilija on ryhtynyt kä- la ja –aidoilla ja keskustassa melutaso on madaltu- Pääliikenneverkko välittää liikennettä hyvin nut moottoriliikenteen rauhoittumisen velemään, pyöräilemään tai liikkumaan ja keskustan liikennekuormitus on keventynyt. seurauksena sekä rakennusosien kuten ikkunoiden julkisilla työ- ja asiointimatkansa Muilta osin liikenneverkkoa on täydennetty ja paremmalla ääneneristyksellä. Uudet alueet suunnitellaan siten, etteivät asukkaat altistu melulle. Uudis- parannettu paikallisten tarpeiden mukaan. Lahti ei ole poikkeus muiden vetovoimaisten kau- rakentamisessa melua torjutaan sijoittamalla melul- punkien joukossa - pyöräilijöitä ja joukkoliikenteen le alttiit toiminnot korttelin hiljaiselle puolelle sekä Arjen liikkuminen sujuu, kun ruuhkia ei ole. Ihmi- käyttäjiä on paljon. Joukkoliikenne ja sitä tuke- rakenteellisesti muun muassa asentamalla taloihin set liikkuvat keskimäärin hieman pidempiä matkoja vat liikkumisen palvelut on tehokkaasti järjestetty. desibeli-ikkunat ja -ovet. kuin ennen sekä Lahden sisällä että kaupungin rajo- Pyöräilyn infrastruktuuri houkuttelee hyppäämään jen yli. Lahden sisäiset matkat ovat silti keskimäärin satulaan. Kestävät kulkumuodot ovat kaupunki- Lahti on erinomaisten kulkuyhteyksien päässä pää- viiden kilometrin luokkaa – sopivan pyöräilymatkan alueella selvästi miellyttävämpiä vaihtoehtoja liikku- kaupunkiseudulta ja koko Päijät-Hämeestä seutu- pituisia. Pyöräilyn ja kävelyn edistämistoimenpitei- miseen kuin oman auton käyttö. Moniautoistumisen rajat ylittävän joukkoliikenteen ansiosta. Lahteen den ansiosta liikennemäärät ovat kasvaneet hitaam- trendi on pysähtynyt ja autokanta uusiutuu, siltä tullaan ja sieltä lähdetään kestävästi raiteita pitkin ja min kuin väestömäärä. Osallistuttuaan Lahdessa osalta kuin uusiutuu, vähäpäästöisillä vaihtoehdoil- pendelöinti on yleistä molempiin suuntiin. Matka- kehitettyyn liikkumisen päästökauppaan lahtelaiset la. Liikkumisen palvelut ovat suosittuja ja niitä on keskus mahdollistaa sujuvan ja esteettömän siirty- ovat myös hyvin tietoisia omista liikkumisen pääs- erilaisiin tarpeisiin, eikä oman auton omistaminen misen kulkumuodosta toiseen. töistään. Lahti on opiskelijoiden suosiossa lyhyiden ole välttämätöntä. 27

Matkakeskukselta on hyvät yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin 28 Kävely ja pyöräily

Vuonna 2030 kaupunkiympäristö on turvallinen ja Arjen paikat ja reitit kyselyn yhteydessä nousi vahvasti Kaikkien kulkumuotojen selkeän erottelun tuoman viihtyisä jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta. esiin toive turvata pyöräreittien hyvä talvikunnossapi- lisääntyneen liikenneturvallisuuden ansiosta kaike- Pyöräliikenteen pääreitit ovat nopeita, turvallisia, to, turvalliset reitit sekä reittien kehittäminen. Lisäksi nikäisiä kaupunkilaisia on kannustettu liikkumaan sujuvia ja hyvin kunnossapidettyjä reittejä asuinalu- toivottiin pääreittien merkitsemistä jollain merkeillä. joko jalan tai pyörällä. Verkoston suunnittelussa on eilta keskustaan palvellen ensisijaisesti työ- ja kou- otettu huomioon erityisesti lasten turvalliset koulu- lumatkapyöräilyä. Joukkoliikenteen reittien solmu- Pyöräliikenne on pääreiteillä selkeästi erotettu sekä matkat. Täydennysrakennushankkeet ovat paranta- kohdissa on hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet autoliikenteestä että kävelystä. Pyöräilyn pääreit- neet asuinalueiden käveltävyyttä. Alueille on tullut polkupyörille ja Lahdelle omaleimaisiksi muotoillut tien ja autoliikenteen risteämiskohdissa pyöräilijät lisää asukkaita, mikä on turvannut tärkeimmät julki- pysäkkikatokset. Kävely-ympäristö on laadukasta ja ovat pääasiassa etuajo-oikeutettuja. Pyöräilijöille on set ja kaupalliset palvelut - alakoulut ja ruokakaupat turvallista. asetettu liikennevaloetuudet. Pyöräilyn pääreittien - kävelyetäisyydellä suurimmalle osalle lahtelaisista. ja muiden tärkeiden pyörä- ja kävelyreittien talvi- Lahdessa on kiinnostavaa ja viihtyisää katuympä- Jokainen koti, työpaikka, koulu ja oppilaitos on pyö- kunnossapito on parasta hoitoluokkaa, ja lumi- ja ristöä myös keskustan ulkopuolella. Kaupallisten rällä turvallisesti saavutettavissa. Pyöräilyn tavoite- liukkaustilanteesta sekä aurauksesta tiedotetaan so- palveluiden kävely-ympäristön viihtyisyyttä on pa- verkon mukaiset pyöräilyn pää- ja aluereitit on to- vellusten avulla. Tärkeiden pyöräreittien ja joukkolii- rannettu mm. viherrakentamisen keinoin. Asuina- teutettu. Pääreitit ovat keskustan ja aluekeskusten kenteen runkolinjojen solmukohdissa on erinomai- lueille on syntynyt uutta kaupunkielämää kulma- välisiä suoria ja sujuvia väyliä. Ne välittävät suurim- set liityntäpysäköintimahdollisuudet polkupyörille. kahviloihin ja asukkaiden itse luomiin sosiaalisen mat pyöräliikenteen virrat. Pyöräilyn pääreittiver- Aluereitit täydentävät pyöräilyn pääverkkoa. kohtaamisen paikkoihin. Kävelymahdollisuuksia ja kosto on yhtenäinen ja esteetön ja se hahmottuu erilaisia kokemuksia tarjoaa myös niin keskustaan käyttäjälle hyvin yhtenäisen ja ohjaavan infrastruk- Pyöräily on myös Lahdessa saanut uusia muotoja. kuin asuinalueisiin kytkeytyvä luonnonympäristö tuurin, valaistuksen ja viitotuksen ansiosta. Lahti on Akkukäyttöiset sähköpyörät ovat yleistyneet avus- virkistysalueineen. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mäkinen kaupunki, mutta pääreitit pyritään suun- taen polkijaa Lahden monissa mäissä. Kaupunki- käytännön toimenpiteet on esitelty Lahden kestävän nittelemaan mahdollisimman tasaisena. Esimer- pyörät ovat kovassa käytössä niin paikallisten kuin kaupunkiliikkumisen ohjelmassa (SUMP). kiksi Matkakeskuksesta Niemeen pääsee suoraan vierailulle saapuvien turistien keskuudessa. Perheet junalta korkeakoulukampukselle varttitunnissa. ja esimerkiksi seniorit liikkuvat entistä enemmän CitiCAP-hankkeessa vuonna 2020 rakennetun ete- sähköpyörillä tai monipaikkaisilla pyörillä, joissa läiseen Lahteen suuntautuvan pääreitin suunnitte- on myös säältä suojaava kuomu. Uusien kulkuväli- luoppeja on hyödynnetty muiden pääreittien toteu- neiden pysäköinti- ja säilytystarpeet on otettu huo- tuksessa. mioon pyöräpysäköinnin suunnittelussa. 29 On tärkeää mahdollistaa pientenkin lasten turvallinen liikkumisympäristö 30

Pyöräliikenteen erottelutarve muista kulkumuodoista. Jos sekaliikenne ei ole soveltuva ratkaisu moottoriajoneuvoliikenteen vilkkaudesta johtuen, erotetaan pyöräliiken- ne liikenneturvallisuuden vuoksi omalle kaistalleen tai tielle. Lähde: Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohje. 31 Taustatietoa Lahden liikkumisesta

Liikenteellinen näkökulma ulottuu Lahden kasvu ei riitä kannattamaan paikallista raideliiken- muita päästöjä ja ilman epäpuhtauksia. Vuoteen kaupungin rajojen ulkopuolelle, onhan Lahti nettä. Lahden sisäiset etäisyydet ovat niin lyhyitä, 2030 mennessä Suomen on puolitettava liikenteen maakunnan keskus. Lahden kaupungin lii- että teollisuusraiteita ei kannata ottaa matkustaja- päästöt. Saavuttaakseen hiilineutraaliustavoitteen liikenteen käyttöön. Yleiskaava mahdollistaa uusien Lahden tulisi näin tehdä jo vuoteen 2025 mennessä. kenneverkossa seudullisen ja valtakunnallisen lähiliikenteen seisakkeiden perustamisen mm. Äm- liikenteen osuus on merkittävä. Liikennettä mälään, Kujalaan ja Ahtialaan. Liikenne on nykyisellään suurelta osin fossiilisen tarkastellaan yleiskaavassa maankäytön eri energian varassa ja näin ollen merkittävä ilmaston toimintojen välisen vuorovaikutuksen ja saa- Lahdelle on laadittu uusi liikennemalli, jonka en- lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen läh- vutettavuuden näkökulmasta. Liikenteellisillä nusteet kohdistuvat vuosiin 2035 (maakuntakaavan de. Liikenteen synnyttämät terveydelle haitalliset ratkaisuilla pyritään tukemaan Lahden elin- mukainen) ja 2045 (tilastokeskuksen mukainen). päästöt (häkä, hiilivedyt, typen oksidit ja pienhiuk- Malli perustuu oletukselle, että Lahden liikennejär- kaset) heikentävät merkittävästi ilmanlaatua paikal- voimaisuutta monella eri tasolla. jestelmä on eteläinen kehätie mukaan lukien nyky- lisesti ja alueellisesti. Eri liikkumismuotojen välillä tilanteen mukainen. Maakuntakaavan ennusteessa on suuria eroja päästöjen suhteen. Muita liikenteen Yksityisautoiluun perustavan liikkumisen, ja sa- Päijät-Hämeen väestö kasvaa n. 1,5% ja Tilastokes- haittoja ovat onnettomuudet ja melu. Liikenne vai- malla liikkumisen päästöjen, kasvua voidaan hillitä kuksen vastaavassa 1%, josta kasvu on osoitettu vain kuttaa myös maankäyttöön, koska liikenteen tarpei- kehittämällä joukkoliikennetthä ja parantamalla kä- Lahteen. Henkilöliikenteen suorite kasvaa molem- siin tarvitaan runsaasti tilaa. (Motiva 2019) velyn ja pyöräilyn asemaa ja olosuhteita. Kävelyn ja missa ennusteissa, mutta ennusteissa ei ole otettu pyöräilyn osalta suuri muutospotentiaali löytyy ly- huomioon liikennejärjestelmän suunnitelmallista Lahdessa liikkumisen päästöt ovat olleet viime vuo- hyemmiltä matkoilta. kehittämistä tai mahdollista liikenteen hinnoittelua. sina nousussa, kun kaikilla muilla sektoreilla päästöt ovat olleet laskussa. Nykytilanteessa suurin päästö- Joukkoliikenteen osalta yleiskaavan keinovalikoi- sektori on liikenne. man (linjaston rakenne, toimintojen sijoittelu) ohella Lahti ei kasva kestävästi ilman, asiakaslähtöiset palvelut, laadukas joukkoliikenteen että muutamme liikkumistamme Viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen (2018) ympäristö sekä joustava hinnoittelu ovat tuottaneet mukaan kulkumuoto-osuudet jakautuvat Lahden si- hyviä tuloksia kaikkialla maailmassa. Joukkoliiken- Liikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöis- säisissä matkoissa seuraavasti: teen taustoja ja tulevaisuutta on kuvattu tarkemmin tä on noin viidennes maamme kaikista kasvihuone- osiossa 5. Palvelujen Lahti. kaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia ei-päästökaup- Yleiskaava mahdollistaa uusien raideliikenteen sei- pasektorin päästöistä. Lisäksi autoliikenne aiheuttaa sakkeiden perustamisen. Lahden sisäinen väestön- 32

Kuva 2 Eri kulkuvälineiden koko elinkaaren aiheuttamia päästöjä. Lähde: LUT 2018 33

Kuva 4 Kulkumuotojakauma eri pituisilla matkoilla. Lähde: Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lähde: Lahden seudun liikennetutkimus 2010.

Pyöräily 11%, kävely 29%, autoilu 56% ja joukko- vuttaaksemme strategian tavoitteen henkilöautolii- liikenne 5% (HLT16 Päijät-Häme 2018). Nykyisistä kenteen matkamäärän tulisi vähentyä 15%. Vuoden • Syksyisin 45% tekee matkansa kävellen matkoista noin 40 % tehdään kestävillä kulkuta- 2030 maankäytöllä noin 50 000 henkilöautomatkaa/ tai potkulaudalla ja 30% pyörällä. voilla. Oman auton käyttö on Lahdessa yleisin liik- vrk tulisi siirtyä kestäviin kulkutapoihin. Tarvittava kumismuoto kaikilla yli 1 km mittaisilla matkoilla siirtymä on noin viidennes alle 20 km pituisista (Kuva 4), mikä kertoo siitä, että erityisesti lyhyillä henkilöautomatkoista, ja muutos painottuisi lyhyille • Talvisin matkoista 53% tehdään kävellen matkoilla on runsaasti potentiaalia kestävien liikku- alle 10 km matkoille. (Vaismaa ja Hillo 2019.) tai potkulaudalla ja polkupyörällä 8%. misvalintojen lisäämiseksi. Tämän vuoksi erityisesti Lahden keskustan liikkumisen kehittäminen kestä- Lahdessa selvitettiin ensimmäistä kertaa erityises- vämpään suuntaan on perusteltua. Tämän ensim- ti kouluikäisten liikkumista syksyllä 2018. Kysely Vastauksissa vuodenaikojen vaihtelu näkyy selkeästi. mäisen ja viimeisen kilometrin muutoksen tärkeyt- lähetettiin kaikille lahden peruskouluille ja vastaajia Silti pyörällä kulkevien osuus on talvellakin selkeästi tä kaupunkiliikkumisessa korostaa myös Euroopan kyselyyn saatiin yli 5700. Kysely tullaan jatkossa keskimääräistä suurempi. Samoin vastauksista näh- ympäristövirasto. toistamaan 4. vuoden välein ja tuloksia tullaan dään, että koulumatkat ovat Lahdessa keskimäärin käyttämään koulujen omien kestävän liikkumisen sopivan mittaisia tehtäväksi kävellen tai pyörällä. Kaupungin strategiassa on asetettu vuodelle 2030 suunnitelmien taustatietona. Kyselyn mukaan: (Lahden koulumatkakysely 2018) kestävien kulkutapojen osuustavoitteeksi 50 %. Saa- 34

Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt

Kävellen koettu ja eletty kaupunkitila luo monenlaisia kohtaamisia ja sosiaalisempaa elämänmuotoa. Käveltävyys on myös kaupungin vetovoimaisuutta lisäävä tekijä. Kävelijät elävöittävät sekä julkista että kaupallista elämää erityisesti keskusta-alueilla. Esi- merkiksi Ranskassa laskettiin vuonna 2011, että kes- tävillä liikennemuodoilla kulkevat tuovat kauppaan yhteensä neljä kertaa enemmän rahaa kuin autolla liikkuvat. Kävelijät toivat viikoittain 40 euroa, pyö- räilijät 25 euroa, joukkoliikenteen käyttäjät 23 euroa ja autoilijat 22 euroa (Vaismaa &Hillo 2019.)

Kävelyllä ja pyöräilyllä on myös selkeä yhteys kan- santerveyteen ja kaupungin viihtyvyyteen. Tutki- musten mukaan yhden euron panostus laadukkai- siin pyöräväyliin tuottaa kaupungille 5-10 euroa (Blue 2016). Fyysinen aktiivisuus on laskussa ja valtaosa valveillaoloajasta vietetään istuen tai ma- kuulla. Liikkumattomuudella on vakavia suoria ja epäsuoria kansantaloudellisia kustannuksia ja se näkyy sairaanhoitomenoina, tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä jopa ennenaikaisina kuo- lemantapauksina. Sen sijaan kävelyn lisääminen 20 prosentilla tuottaisi 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1, miljardin euron terveyshyötyjä. Ter- veysliikuntasuositus suosittelee 2h 30 min reipasta kestävyysliikuntaa viikossa. Jo työ- ja koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä täyttäisi helposti osan suosituksesta. (LVM 2018)

Kuva 3 Hiilidioksidipäästöt Lahdessa sektoreittain. Lähde: Lahden kaupunki 2020. 35

Kymmenen askelta käveltävään kaupunkiympäristöön

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on myös tärkeä Kävelymatkan pitää olla hyödyllinen, turvallinen, MUKAVUUS tapa vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. mukava ja kiinnostava. Jeff Speckin (2012) mukaan 7. Muotoile tila Toimenpiteitä liikkumisen päästöjen vähentämisek- neljä yleistä periaatetta luonnehtivat käveltävää kau- 8. Istuta puita si on tehtävä kaikilla tasoilla ja kaupungit ovat tässä punkiympäristöä. Ensiksi, monenlaisia toimintoja ja avainroolissa. palveluita on tarjolla kävelyetäisyydellä kotoa. Toi- seksi, ympäristö on kävelijälle turvallinen. Kolman- KIINNOSTAVUUS Kävelyn ja pyöräily edistäminen, mukaan lukien inf- neksi, katu- ja korttelirakenne sekä laadukas väylästö 9. Luo ystävällisiä rastruktuurin: kehittäminen, kunnossapito ja ohjaus: tekevät kävelemisestä helppoa, sujuvaa ja mukavaa. ja ainutlaatuisia Lopuksi, mutta ei vähäisempänä tavoitteena; käve- julkisivuja • parantaa liikennejärjestelmän ly-ympäristön on oltava viihtyisää ja kiinnostavaa. 10. Valitse voittajat sujuvuutta ja toimivuutta, Seuraavat toimenpiteet vievät kohti käveltävää, viih- • vähentää autoliikenteen ruuhkia tyisää kaupunkia: ja parantaa koko liikennejärjestelmän sujuvuutta Toteuta kohdat 1-9 niissä kohteissa, joissa pystyt pa- HYÖDYLLISYYS • edistää tasa-arvoa, kun rantamaan käveltävyyttä eniten vähimmällä panok- 1. Rauhoita autoliikenne turvallisuudentunne lisääntyy, sella. 2. Sekoita toiminnot 3. Ratkaise • vähentää autojen ja pyörien Asukkaalle kävellen saavutettavat palvelut sujuvoit- pysäköinti oikein välisten onnettomuuksien tavat arkea ja lisäävät elämänlaatua. Lisäksi jalkaisin 4. Panosta todennäköisyyttä kulkeva kaupunkilainen kokee asuinalueensa ja ar- joukkoliikenteeseen kiympäristönsä läheltä; oppii tuntemaan sen pieni- • vähentää liukastumis- ja piirteiset ominaisuudet ja vaihtelevat tapahtumat. Käveleminen luo näin siteitä alueen luontoon ja ra- kaatumistapaturmia sekä muita k TURVALLISUUS kennettuun ympäristöön. ävelyn ja pyöräilyn onnettomuuksia 5. Suojele kävelijää 6. Suosi pyöräilyä (LVM 2018) 36

Hyvän pyöräilykaupungin avaimet

Lisätietoja

Pelkkä toimintojen sijoittelu ei riitä takaamaan Pyöräilyinfrastruktuurin laadulla on merkittävä vai- Blue (2016) Bikenomics: How Bicycling Can Save the pyöräilyn kilpailukykyä, vaan liikenneverkko tulee kutus pyöräilyn määrään ja liittyy erityisesti liiken- Economy. suunnitella pyöräilyn tarpeet huomioiden. Lähtö- neturvallisuuden lisääntymiseen. Aluksi on tärkeää HLT16 Päijät-Häme I Maakuntajulkaisu (2018) kohtana on tehdä pyöräilystä arkipäiväistä, kehittää toteuttaa korkeatasoiset, muista kulkumuodoista pyöräilyolosuhteita, parantaa liikenneturvallisuut- erotellut pääväylät asuinalueilta keskuksiin ja työ- Lahden koulumatkakysely (2018). ta ja sovittaa pyöräilyä ja muuta liikennettä yhteen paikkakeskittymiin. Sen lisäksi pyöräily pitää mah- koko katuverkolla. Pyöräilyn edistäminen vaatii po- dollistaa koko katuverkolla – yksinkertaisesti niin, Lahden seudun liikennetutkimus. Osaraportti 1. liittista tahtoa ja laajaa näkemystä eri kulkutapojen että pyörällä pääsee helposti kaikkialle. Väyläsuun- (2010). tavoitteellisesta roolista erilaisilla liikkumisvyöhyk- nittelun perusratkaisut kannattaa hakea Alanko- keillä. Toisinaan pyöräilyn suosiminen voi merkitä maista ja Tanskasta, joissa pyöräilyinfrastruktuurin Liikenne- ja viestintäministeriö LVM (2018) Pyöräi- myös autoliikenteen rauhoittamista ja tilan ottamis- laatu ja suunnitteluperiaatteet ovat erinomaisella ta- lyn ja kävelyn edistämisohjelma. ta pyöräilylle nykyisestä katutilasta. Pyöräliikenne solla ja toimivaksi todettuja. Pääverkon toteuttami- on erittäin kapasiteettitehokasta kaupunkiliikennet- nen vaatii pitkäjänteistä panostusta suunnittelusta Ramboll (2019) Lahden pyöräilyn tavoiteverkkora- tä. rakentamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi korkealaatuisen portti. pyöräpysäköinnin järjestäminen matkan alku- ja Toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn loppupäässä on olennaista, jotta pyöräilyllä on sel- Runkolinjastosuunnitelman asiakaskysely (2018). verkostot kannustavat ihmisiä liikkumaan kestä- keä rooli matkaketjussa. Esimerkiksi, emme ehkä vämmin. Kestävien kulkumuotojen näkyvyyttä voi- voi olettaa, että pyörällä ajettaisiin päivittäin 20 kilo- Speck, J. (2012) The Walkable City. How Downtown daan parantaa opasteiden, pysäkkien, valaistuksen metriä suuntaansa. Sen sijaan 3-5 kilometrin matkat Can Save America One Step at a Time. ja pyöräparkkien muotoilulla ja hyvällä kunnossapi- yhdistettynä joukkoliikenteeseen ovat merkittävä dolla. Pyörille tulee myös olla tarjolla katettuja pysä- mahdollisuus pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäämi- Vaismaa ja Hillo (2019) Lahden suunta. Vaikutusten köintipaikkoja. seksi. (Ramboll 2019.) arviointi. kestävä liikkuminen. 37 Energiahuolto ja yhdyskuntatekniikka

Uusiutuvan energian käyttö ja energiaomavaraisuus Voimalaitoksista Kymijärvi II käyttää polttoainee- päästöt otetaan huomioon kaikkien rakennusten ovat kasvaneet, jonka myötä hajautettu energian naan pääasiassa yhdyskuntajätteestä erotellusta suunnittelussa. Myös olemassa olevien rakennusten tuotanto on lisääntynyt. Teollisuuden hukkalämpö energiajätteestä muodostettua kaasua. Vuonna 2020 ilmastopäästöt ovat vähentyneet. Hajautettu ener- ja kaukojäähdytys hyödynnetään. Lahden seudulla valmistunut, vanhan Kymijärvi I -voimalan kor- giantuotanto esimerkiksi lämpöpumpuilla, aurin- on toteutettu Päijät-Hämeen kiertotalouden tiekart- vannut Kymijärvi III käyttää puolestaan pääasiassa koja pientuulivoimaloilla tai erilaisilla uusiutuvan taa ja seutu on kiertotalouden edelläkävijä. Vuonna biopolttoaineita eli sertifioitua metsähaketta ja puu- energian yhdistelmäratkaisuilla on lisääntynyt. Au- 2030 Lahden seudun kierrätyspuiston toiminta on tuoteteollisuuden sivuvirtoja. Voimala on raken- rinkovoimaloita on runsaasti sekä yksityisillä että käynnistynyt. nettu nykyiselle voimalaitosalueelle. Maakaasu- ja julkisilla toimijoilla. Energiansäästö ja siirtyminen polttoöljykäyttöiset aluelämpövoimalat on korvattu uusiutuviin energianlähteisiin energiantuotannossa Vuonna 2030 lahtelaiset rakennukset lämpiävät biovoimalla tai erilaisilla mahdollisilla lämpöakuilla. ovat auttaneet merkittävästi päästövähennystavoit- edelleen suurelta osin kaukolämmöllä. Kaukoläm- Pohjavettä käytetään joissain kohteissa lämmön- ja teen saavuttamisessa. Lahden kasvihuonekaasu- pöverkko on saatu entistä tehokkaampaan käyttöön viilennyksen tuotantoon. Hennalassa on biopoltto- päästöt ovat pienentyneet vuoden 1990 tasosta 80 tiivistämisen ja täydennysrakentamisen myötä, kun aineen varastointialue. Vuodesta 2020 lähtien Lahti % ja jäljellä olevat päästöt sidotaan hiilinieluihin tai uusia rakennuksia on liitetty siihen. Kaukolämmön Energian tuottama sähkö on ollut lähes kokonaan kompensoidaan. Energia- ja vesihuollossa ja kiin- tuotanto on ns. älykkäämpää kaksisuuntaisen kau- fossiilitonta. teistöillä varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin kolämmön ja lämmön varastoinnin ansiosta. Kau- muutoksiin, kuten sateen tulemiseen talvella vetenä, kolämpö tuotetaan tehokkaasti Lahti Energian kah- Kaikki uudet talot rakennetaan lähes nollaenergia- 0-asteen lähellä sahaaviin lämpötiloihin ja hellejak- dessa voimalaitoksessa. rakennuksiksi eli ne tuottavat vuositasolla lähes yhtä soihin. paljon energiaa kuin kuluttavat. Elinkaaren aikaiset 38

Jätehuolto

Kiertotalous ja resurssiviisaus ovat konkreettisia täminen vaatii myös nykyistä enemmän elinkei- sien alue, jossa yritykset tekevät laajasti yhteistyötä. tapoja hillitä ilmastonmuutosta ja raaka-aineiden notoimijoilta, jotta kierrätysraaka-aineille tulee Kujalan jätekeskuksen hajuhaitat ovat vähentyneet, käyttöä ja saada siten mm. ravinteet, metallit ja ra- monipuolista hyödyntämistä. Tulevaisuudessa kier- koska vanhat täyttöalueet on saatu suljettua tiiviis- kentamisen jätteet käyttöön. Lahti toteuttaa valta- rätysalueet voivat myös erikoistua entistä enemmän, ti käyttäen hajuhaittoja vähentäviä cleantech-rat- kunnallista jätesuunnitelmaa, omaa kiertotalouden kuten Lahden seudun kierrätyspuistohanke osoittaa: kaisuja. 2020-luvulla suljetulta Kujalan kaatopaik- tiekarttaa vuoteen 2030 sekä Päijät-Hämeen liiton uudessa kierrätyspuistossa käsitellään eri materiaa- ka-alueelta kerätään kaatopaikkakaasut tehokkaasti kiertotalouden tiekarttaa. Ihmiset lajittelevat kaik- leja eri lähteistä kuin Kujalan kierrätysekosysteemis- ja käytetään hyödyksi. Jätehuolto on uudistunut ja ki jätteet kotona ja työpaikalla. Yhdyskuntajätteen sä. Vuonna 2030 Lahden seudun kierrätyspuiston Kujalan alueella ei ole vuonna 2030 lainkaan jätteen käsittely on Lahdessa maailman huipputasoa. Toi- toiminta on käynnistynyt. Alueella vastaanotetaan, loppusijoitusta. mialasta, ja kiertotaloudesta yleisemminkin, on ke- käsitellään ja kierrätetään teollisuuden jätteitä ja hittynyt merkittävä osa lahtelaista elinkeinoelämää maa-aineksia. Vuonna 2030 Lahden alueen vireän elintarvikete- ja se on lisännyt Lahden tunnettuutta ympäristökau- ollisuuden sivuainevirtoja osataan hyödyntää sekä punkina. Vuonna 2030 biojätteet ja seudun vedenpuhdista- energiana että uusien tuotteiden valmistuksessa. mo- ja muut lietteet käsitellään Kujalan biokaasu- Näin syntyvät teolliset symbioosit muuttavat teolli- Vuonna 2018 Päijät-Hämeen jätehuollon keräämäs- laitoksessa ja kompostointilaitoksessa. Lopputu- suuden jätteitä käyttökelpoisiksi resursseiksi ja raa- tä yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin 97%, sisältäen loksena saadaan kompostia ja biokaasua. Biokaasu ka-aineiksi. Materiaali hyödynnetään vuonna 2030 energiana hyödyntämisen. Materiaalihyödyntämi- käytetään liikennepolttoaineena. Kujalan kierrätys- ensisijaisesti materiaalina ja vasta toissijaisesti ener- sen aste oli 30% ja tätä lukua halutaan kohottaa - ekosysteemi ml. Labio ja muut yritykset, sekä uusi giana: Ympäristöohjelmassa tavoitteena on vuodelle PHJ:n strategisena tavoitteena on nostaa koko toi- teollisuusjätteen kierrätysalue tukevat tavoitteita, 2030: yhdyskuntajätteen kierrätysaste - eli materiaa- mialueen yhdyskuntajätteen kierrätysaste 60 %:iin samoin kuin uudet paikalliset biokaasulaitokset ja lihyödyntäminen - on vähintään 90 % (vuonna 2018 vuonna 2030. Tähän päästään laajalla syntypaikka- yritysten sivuvirtojen hyödyntäminen. Kujalasta 30%). lajittelulla, käsittelytekniikoiden oikealla valinnalla on kehittynyt monipuolinen jätteiden jalostukseen ja niiden tehokkaalla käytöllä. Materiaalihyödyn- ja hyödyntämiseen keskittynyt teollisten symbioo- 39

Taustatietoa: Energian kulutus ja tuotanto Lahdessa

Energiaa kuluu sähkönä, rakennusten ja tuotantotoi- Lahti Energia Oy tuotti Lahden yhteistuotantovoi- Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä sähkön minnan lämpönä sekä liikenteen ja muitten toimin- malaitoksissaan vuonna 2017 sähköä noin 506 GWh että lämmön tuotannossa. Auringosta saapuvan tojen polttoaineina. Primäärienergian eli liikenteen, ja kaukolämpöä 1206 GWh ja lisäksi jonkin verran säteilyenergian määrä optimaalisella kallistuskul- prosessivoiman, kaukolämmön ja kaukolämpö- lämpöä pienissä aluelämpövoimaloissa. Primäärie- malla (41 astetta) on 1092 kWh/m2 vuodessa Lah- voiman sekä rakennusten erillislämmityksen sekä nergiaa käytettiin Lahdessa asukasta kohti vuonna den alueella (Energiakolmio Oy 2014). Aurinko- ja ostosähkön kulutussummat olivat 2017 Lahdessa 2017 39,4 MWh per asukas, kun määrä oli vuonna maalämpöenergian hyödyntämispotentiaalia on yhteensä 4 712,5 GWh. Suurin osa Lahden alueel- 1990 39,2 MWh/asukas. Merkittävää on sähkönku- selvitetty Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut -projek- la käytetystä lämpöenergiasta tuotetaan keskitetysti. lutuksen kasvu: vuonna 1990 sähkönkulutus oli 851 tissa 2016 ja tulokset ovat saatavissa energiavalinta. Kaupungissa on maakaasuverkosto (167 km) ja laaja GWh Lahti-Nastolassa, mikä on asukaskohtaisesti fi-vertailupalvelussa sekä kaupungin paikkatietoai- kaukolämpöverkko (683 km). Kaukolämpöverkko laskettuna 7,9 MWh/asukas. Vuonna 2017 sähkön- neistoissa. Energiavalinta.fi-laskurissa on vertailussa on tehokas tapa jakaa lämpöä, ja kun kaukolämpö- kulutus oli 1093 GWh, asukaskohtaisesti laskettuna myös muita uusiutuvan energian kiinteistökohtaisia tuotanto on lähes fossiilitonta, LE:n tekemä lämpö 9,1 MWh/asukas. ratkaisuja. Geoenergiapotentiaaliaineistoa on hyö- on myös ilmastoystävällistä, edellyttäen että hiilinie- dynnetty myös yleiskaavaan liittyvässä Lahden eko- luja ei hävitetä samanaikaisesti. systeemipalveluiden selvityksessä 2019 (FCG). 40

Ekosysteemipalvelut

Ekosysteemi ja sen sisältämän luonnon monimuo- Ns. kaupunkivihreän määrää on lisätty eri keinoin. nimuotoinen luonto (esimerkiksi kaupunkimetsissä toisuuden tuottamat hyödyt kuten ravinto, raa- Muilta toiminnoilta vapautuneita tai käyttämättä ja viheralueilla) on ihmiselle välttämätön. On syytä ka-aineet, puhdas vesi ja ilma luovat pohjan kaikelle jääneitä joutomaita on metsitetty tai muutettu esi- huomioida, että kaikkien ekosysteemipalvelujen yh- ihmisen toiminnalle. Rakentamattomat alueet ja ra- merkiksi niityiksi maaperän ominaisuuksien mu- täaikainen hyödyntäminen ei ole käytännössä mah- kennettujen alueiden kaupunkiluonto tuottavat kau- kaan. Rakennettavilla ja rakennetuilla alueilla on dollista. Esimerkiksi puuvaranto- ja virkistystoi- pungin tarvitsemia ekosysteemipalveluita. Lahden istutettu ja säilytetty puustoa, erityisesti katupuita, mintapotentiaalin ja luonnon monimuotoisuuden tärkeimmät ekosysteemipalvelut ovat puhdas vesi sekä lisätty lajiston monimuotoisuutta. Viherkatto- samanaikainen hyödyntäminen ovat ristiriitaisia (pohjavesi ja vesistöt), metsien tarjoamat raaka-ai- jen käyttö rakennuksissa ja muut erilaiset hulevesien tavoitteita. Samoin esimerkiksi metsien tai soiden neet, maatalous sekä ulkoilu- ja virkistysmahdolli- hallintamenetelmät ovat lisääntyneet. tuotantopalveluiden (raaka-aine ja energia) voimak- suudet. Luonnon itseisarvon lisäksi Lahdessa on ymmärret- kaampi hyödyntäminen vähentää alueen kykyä sitoa ty myös ekosysteemipalveluiden taloudellinen mer- ja varastoida hiiltä. Vuonna 2030 yhdyskuntarakenteen tiivistymisen kitys. Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta -teeman ansiosta laajat yhtenäiset metsät ovat säilyneet. Il- matkailusta on syntynyt liiketoimintaa. Myös lähi- Vuonna 2018 laaditun Lahden tärkeimmät ekosys- mastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuu- ruuan arvostus on nousussa niin harrastajien kuin teemipalvelut –selvityksen perusteella voidaan tuo- toksen hillintä otetaan huomioon kaupungin omis- ammattimaisten tuottajien piirissä. tanto-, säätely-, ylläpito- sekä kulttuuripalvelujen tamien metsien ja muiden viheralueiden käytön ja osalta tunnistaa ekosysteemipalveluiden kannalta hoidon suunnittelussa. Metsiä ja muita viheralueita tärkeitä alueita. Lahden kaupungin alueella nämä hoidetaan tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvin Lahden tärkeimmät ovat erityisesti Lahden urheilukeskus (Salpausselän menetelmin niin, että niiden arvo hiilinieluna ja mo- ekosysteemipalvelut hiihtokeskus ja ulkoilualue), Nastolan nauhataaja- nimuotoisuus kasvavat. Pirstaleisemmat ja lajistol- man, Salajärven ja vt4 välinen alue, Arkiomaa-Ala- taan suppeammat lähimetsät ovat virkistyskäytössä. Taloudellisesti helpommin mitattavia ekosystee- nen sekä Ruuhijärven alue. Myös pienet ja paikalliset Lähimetsät ja laajemmat virkistysalueet kytkeytyvät mipalveluita ovat luonnollisesti tuotantopalvelut. kohteet voivat olla ekosysteemipalvelujen näkökul- toisiinsa ja muodostavat yhtenäisen ekologisen ver- Yleiskaavan lähestymistapa luonnonympäristöön masta arvokkaita alueita. Myös vesistöjen rooli on koston. on ihmiskeskeinen, koska kaupunki on ensisijaisesti niiden monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen ihmisten elinympäristö. Terve, tasapainoinen ja mo- tarjonnan takia todellisuudessa tärkeämpi, kuin selvityksen synteesikartta osoittaa. 41

Ekosysteemipalveluiden synteesikartta, jossa on yhdistetty Lahden kaupungin säätely- ja ylläpitopalvelut sekä kulttuuriset ekosysteemipalvelut. 42

LAHDEN TÄRKEIMMÄT EKOSYSTEEMIPALVELUT – SÄÄTELY- JA YLLÄPITOPALVELUJEN KULTTUURIPALVELUJEN KANNALTA SELVITYKSEN MUKAISET, TUOTANTOPALVELUJEN KANNALTA TÄRKEÄT ALUEET: TÄRKEÄT ALUEET: KANNALTA TÄRKEÄT ALUEET:

1. Arkiomaa-Alanen: Metsäalueet, ravinto ja 1. Holman Pesäkallio: Hiilivarastot ja –nielut, 1. Lahden urheilukeskus (Salpausselän hiihtokes- materiaalit, biomassa. Pohjavesialue. luonnon monimuotoisuus. kus ja ulkoilualue) – Jalkaranta – Vesijärvi > suojelualueita, geologia, metsä ja puhdas vesi, virkistys- 2. Nastolan, Salajärven ja vt4 välinen alue. 2. Nastolan, Salajärven ja vt4:n välinen alue: käyttö, maisema, historialliset ja kaupunkikuvalliset Metsäalueet, ravinto ja materiaalit, biomassa. Hiilivarastot ja –nielut, luonnon monimuotoisuus. arvot, koulun lähimetsä, mielipaikka/kulttuuriset palvelut 3. Ruuhijärven itäpuoli, Metsäkylä: Metsä- ja pelto- 3. Ruuhijärvi – kaupungin itäinen raja: alueet, ravinto ja materiaalit. Pohjavesialueet. Hiilivarastot ja –nielut. 2. Pesäkallion – Merrasjärven alue - Alasenjärven alue – Viuha - Ahtiala > suojelualueita, luonnon ydi- 4. Pärnämäki – Ruuhijärvi: Metsä- ja 4. Vesijärvi ja taajamien puistot ja metsäalueet: nalue, virkistyskäyttö, koulun lähimetsä, peltoalueet, ravinto ja materiaalit. Biomassa. Pienilmasto. Virtausten säätely sekä haitta-aineiden mielipaikka alue puhdistus. Pihoihin ja puutarhoille kohdistuvat 5. Uusikylä – kaupungin itäinen raja: palvelut. 3. Koiskalan kartanon alue ja sen itäpuoliset met- Peltoalueet, ravinto. säalueet järvineen (Lapakisto – Sammalisto) > suojelualueita, luonnon ydinalueita, metsä/tuotan- to- ja säätelypalvelut, virkistyskäyttö, mielipaikka/ 6. Pensuo – Nastolan Montari: kulttuuriset palvelut. Lisäksi Renkomäki (harju) ja Metsä- ja Peltoalueet. Ämmälä (kulttuurimaisema) ja virkistysalue + suo > suojelualueita, geologia, metsä ja puhdas vesi, virkis- 7. Salpausselkä Lahden keskustasta lanteen: tyskäyttö, kulttuurimaisema, koulun l Metsäalueet (ravinto). Pohjavesialueet. ähimetsä, mielipaikka. Vesijärvi. 4. Nastolan taajaman pohjoispuoliset metsäalueet > suojelualueita, koulun lähimetsiä ja mielipaikkoja/kulttuurisia palveluja

5. Ruuhijärvi - historialliset ja maisemalliset arvot. 43

Kaupunkihydrologia: pohja-, pinta- ja hulevedet

Vuonna 2030 ilmastonmuutokseen on sopeuduttu le on varattu tilaa luonnonmukaiseen hulevesien kä- Riittävä, hyvälatuisen pohjaveden saanti turvataan kartoittamalla tulva-alueet ja -reitit ja huomioimalla sittelyyn niin, että kaduilta ja pinnoitetuilta alueilta myös tulevaisuudessa Renkomäen soranottoalueel- ne rakentamisessa. Valuma-alueille on tehty hule- ei huuhtoudu likaista vettä lähivesistöihin. Tämän la siten, että alue voidaan ottaa asteittain virkistys- vesien hallintasuunnitelmat yleiskaavan mittakaa- ansiosta Lahden vesistöjen veden laatu sekä kaupun- käyttöön maa-aineksen oton päätyttyä. Valtatie 12:n vassa. Lahden hulevesiohjelman mukaisesti pääosa kitulvariskin hallinta on parantunut. siirryttyä Lahdessa eteläiselle kehätielle ovat tienpi- hulevesistä käsitellään luonnonmukaisilla mene- don ja raskaan liikenteen pohjavesiriskit vanhalla telmillä lähellä niiden syntypaikkaa imeyttäen tai Lahdessa toimii eri kokoisia yrityksiä, joille puh- linjauksella pienentyneet, mutta uudella linjauksella viivyttäen. Hulevedet ovat osa kaupunkiluontoa ja taan pohjaveden saanti on olennainen sijaintietu. kasvaneet. esimerkiksi hulevesikosteikkoja, suodatus- ja imey- Kaupunki ja yritykset suojelevat yhteistyössä poh- tyspainanteita ja muita hulevesien hallintarakenteita javettä ja turvaavat pohjavesivarantojen uudistumi- on rakennettu osaksi monitoiminnallisia viheraluei- sen. Vuonna 2030 Lahdesta otetaan edelleen run- ta. Sadevedenkeruuta hyödynnetään entistä parem- saasti hyvälaatuista pohjavettä, josta kaupunki on min, sillä ilmastonmuutoksen myötä pitkät kuivat tullut kansainvälisestikin tunnetuksi. Pohjaveden ja/tai hellekaudet voivat yleistyä. muodostumisalueilla ei ole sallittu sellaista teollista toimintaa tai varastointia, joka voisi vaarantaa Niin omakotitalojen kuin taloyhtiöidenkin pi- pohjaveden laadun. Myös asuinalueilla pohjaveden ha-alueille on rakennettu viihtyisiä sadevesipuutar- laatuun ja muodostumiseen on kiinnitetty aiempaa hoja, jotka imeyttävät sadevesiä. Uusille asuinalueille enemmän huomiota. Pohjavesialueilla teiden ja ka- suunnitellaan aina mahdollisimman luonnonmu- tujen ylläpito toteutetaan pohjavedelle vaarattomin kaiset hulevesien käsittelyjärjestelmät. Uusille alueil- menetelmin. 44

Taustatietoa ekosysteemipalveluista

Yleiskaavan lähestymistapa luonnonympäristöön on ihmiskeskeinen, koska kaupunki on ensisijaisesti ihmisten elinympäristö. Terve, tasapainoinen ja monimuotoinen luonto on kuitenkin myös ihmiselle välttämätön. Ekosysteemi ja sen sisältämän luonnon monimuotoisuuden tuottamat hyödyt kuten ravinto, raaka-aineet, puhdas vesi ja ilma luovat pohjan kaikelle ihmisen toiminnalle. Näitä hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Ihmisen luonnosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt ovat ihmiselle korvaamattomia. Ilman ekosysteemipalveluja emme pysy hengissä. Luonnon- varoista saamme myös toimeentulomme, vaikkakin nykyään useimmiten välillisesti. Ekosysteemipalve- lut voidaan jakaa neljään luokkaan: tuotantopalve- luihin, tukipalveluihin, sääteleviin ja kulttuurisiin palveluihin. 45

Lahden kannalta tärkeimmät ekosysteemipalvelut

• puhdas vesi (pohjavesi ja vesistöt) • metsien tarjoamat raaka-aineet • maatalous • ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet

Näitä ekosysteemipalveluja tarjoavat Lahdessa

• maaperä • vesistöt • metsät • pellot

Näiden tärkeimpien ekosysteemipalvelujen laatu tulee turvata myös tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa. Tällöin voidaan puhua kaupungin ehey- tymisestä. Lahden kaupunki on pitkälti rakentunut pohjavesialueen päälle, jonka vuoksi veden kiertoon liittyviä ekosysteemipalveluita ei voi ulkoistaa kau- punkialueelta.

Kaupunkihydrologia eli veden luonnonmukainen kiertokulku kaupunkimaisessa ympäristössä tulee turvata. Maaperän pinnoittaminen vettä läpäi- semättömillä materiaaleilla ehkäisee pintavesien imeytymistä maaperään, mikä saa aikaan hulevettä sateella. Pohjavettä muodostuu vain vähän tiiviisti 46 47

rakennetussa kaupungissa. Kaupungin pohjaveden- ottamoilta saadaan laadultaan hyvää vettä. Paikoin pohjaveden laatu on kuitenkin heikentynyt ihmisen toiminnan seurauksena. Lahden pohjaveden laatua heikentävät katujen ja teiden suolaus, liuotinaineet ja aiemmin käytössä olleet torjunta-aineet, bensiinin lisäaineet sekä maa-ainesten otto.

Pohjavesille aiheutuu riskejä myös asumiseen liitty- vistä yhdyskunnan toiminnoista, erityisesti tietyistä lämmitysjärjestelmistä sekä viemäröintijärjestelmis- tä. Näiden lisäksi riski aiheutuu myös rakentamises- ta, jos maanrakennustöitä tehdään liian lähellä pohjaveden pintaa. Myös päällystettyjen pintojen suuri määrä on riski pohjavedelle, kun sadevesi ei pääse päällysteen läpi imeytymään maaperään. Läpäise- mättömän, pinnoitetun maa-alan pinta-ala Lahdes- sa on yhteensä 2 864 ha. Pinnoitetun maa-alan osuus koko Lahden kaupungin alueelta on 5,5 %. Huoles- tuttavampi on pinnoitetun maa-alan osuus pohjavesialueilla, joka on noin 22 %. Rakennusten (873 ha) ja teiden (851 ha) lisäksi myös muut pinnoitetut yleiset tilat, esimerkiksi parkkipaikat ovat tästä nä- kökulmasta ongelmallisia.

Kaupunkirakennetta tiivistettäessä huomioidaan hulevesien hallinta Lahden hulevesiohjelman (2011) mukaisesti. Ensisijaisena tavoitteena on imeyttää sa- devedet maahan niin, että hulevettä ei synny. 48

Ekosysteemipalveluja koskevia yleiskaavamerkintöjä ja -määräyksiä

Vuonna 2018 laadittiin Lahden hulevesijärjestelmän YLEISMÄÄRÄYKSET POHJAVETTÄ JA SEN SUOJELUA KOSKEVAT tulvariskien arviointi. Sen jatkotyönä tehtiin ehdo- MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET tusvaiheessa yleiskaavallinen hulevesiselvitys, joka Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään valmistui keväällä 2020. Lahdessa ei todettu olevan ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen varau- Salpausselkä. Elinvoimaisen ympäristökaupungin merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Ajoittain hu- tumista ja sopeutumista, kiertotaloutta ja monimuo- perusta. Maankäytön suunnittelussa ja rakentami- levedet aiheuttavat lyhytaikaisia tulvia tiiviisti ra- toista kaupunkiluontoa sekä ratkaisuja, jotka lisäävät sessa tulee ottaa huomioon reunamuodostuman kennetussa kaupunkirakenteessa. Järvien ja jokien paikallisia hiilinieluja. Huolehditaan tärkeiden eko- merkitys maiseman, geologian, pohjaveden, luon- vapaat rantavyöhykkeet on varattu viheralueiksi ja systeemipalvelujen ja hiljaisten alueiden säilymises- nonympäristön, ilmaston, kulttuurihistorian ja vir- vesistötulva-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuo- tä. kistyksen kannalta. lelle. Jatkossa varaudutaan laajemmin myös rankka- sateiden aiheuttamiin kaupunkitulviin. Hulevesien hallinnassa tulee noudattaa Lahden hu- pv: Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhan- levesiohjelmaa ja siinä esitettyä hulevesien hallinnan kinnan kannalta tärkeät alueet sekä vedenhankin- Laajat metsäiset viheralueet tuottavat monipuolises- prioriteettijärjestystä: 1. Hulevedet käsitellään ja taan soveltuvat alueet. Pohjavesialueilla on voimassa ti ekosysteemipalveluja. Vanhoihin metsiin on si- hyödynnetään syntypaikallaan. 2. Hulevedet johde- pohjaveden pilaamiskielto (Ympäristönsuojelulaki toutunut paljon ilmakehän hiiltä. Lahden kaupunki- taan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttä- 527/2014 §17). Alueella tehtävät toimenpiteet tulee alueen kokonaishiilivarastot ovat yhteensä noin 3,7 vällä järjestelmällä. 3. Hulevedet johdetaan hidas- suunnitella niin, ettei pohjaveden laatu heikkene tai miljoonaa tonnia. Myös metsän läpäisevä maaperä tus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista. antoisuus pienene. puhdistaa sadevettä ja muodostaa pohjavettä. Nämä 4. Puhtaat hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä biologiset toiminnot ovat avainasemassa, kun Lah- suoraan vastaanottavaan vesistöön. Tarkemman pvm: Merkinnällä osoitetaan ne pohjavesialueiden den kaupunki pyrkii lieventämään ilmastonmuutos- suunnittelun yhteydessä tulee tehdä tilavaraukset osat, joilla on erityistä merkitystä pohjaveden muo- ta ja vähentämään sen kielteisiä vaikutuksia. Metsät hulevesien hallintajärjestelmille. Rakentamisen ai- dostumisen kannalta. Pohjavesialueilla on voimassa myös sitovat ilman pienhiukkasia ja muita epäpuh- kana muodostuville hulevesille tulee tehdä hallinta- pohjaveden pilaamiskielto (Ympäristönsuojelulaki tauksia. On arvioitu, että kaupunkiympäristössä suunnitelma. 527/2014 §17). Alueella tehtävät toimenpiteet tulee tämä ekosysteemipalvelu on jopa tärkeämpi kuin suunnitella niin, ettei pohjaveden laatu heikkene tai metsien hiilinieluvaikutus. Lahden kaupungin met- antoisuus pienene. sillä on arvoa luonnon monimuotoisuuden kannalta ja jatkossa enenevästi myös vanhojen metsien lajien suojelun näkökulmasta. 49

TY: ELINKEINOELÄMÄN ALUE, JOLLA YLEISKAAVASSA METSIÄ KOSKEVAT nuspaikkoja. Ulkoilureittien ja ekologisen verkoston YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää. LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. SL: Luonnonsuojelualue. Merkinnällä osoitetaan MU: Merkinnällä osoitetaan sellaisia maa- ja metsä- Ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaati- luonnonsuojelulain nojalla perustetut tai perustetta- talousvaltaisia alueita, joille suuntautuu ulkoilupai- muksia. Pohjavesialueella tehtävät toimenpiteet tu- neita ja joilla ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi on lee suunnitella niin, ettei pohjaveden laatu heikkene viksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. tarkoitus toteuttaa ulkoilureittejä levähdys- ja mui- tai antoisuus pienene. ne tukialueineen. Alueelle saa rakentaa ainoastaan VR: Retkeily- ja ulkoilualue. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalouden rakennuksia, sekä ulkoilua TY/A: ELINKEINOELÄMÄN JA kaupunkirakennetta jäsentävät laajemmat vihera- palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Ulkoilu- ASUMISEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ lueet, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja reitit muodostavat yhtenäisen verkoston. Hakkuut ASETTAA ELINKEINOELÄMÄN TOIMINNAN luonnon kokemiseen. ulkoilureittien lähimetsissä tulee tehdä kohteen eri- LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. tyisluonteen edellyttämällä tavalla huomioon ottaen VL: Lähivirkistysalue. Merkinnällä osoitetaan ra- metsän monimuotoisuuden ja maiseman säilyttämi- Ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaati- kennettujen alueiden läheisyydessä sijaitsevat luon- nen sekä metsän monikäyttö. muksia. Pohjavesialueella tehtävät toimenpiteet tu- nonmukaiset viheralueet ja laajat rakennetut puis- lee suunnitella niin, ettei pohjaveden laatu heikkene tot, jotka on tarkoitettu ulkoiluun, virkistykseen ja MY: Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalo- tai antoisuus pienene. luonnon kokemiseen. usvaltaiset alueet, joilla tulee kiinnittää huomiota erityisiin ympäristöarvoihin. Hakkuut tulee tehdä Pohjavesialueella oleville asuinalueille (A) annetaan VU: Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Merkinnäl- kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla huo- aluekohtaisia suunnitteluohjeita. lä osoitetaan tärkeät urheilu- ja virkistyspalvelut. mioon ottaen metsän monimuotoisuuden ja lajiston säilyminen. Alueelle ei saa rakentaa rakennuksia. M: Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden har- joittamiseen. Alueella sijaitsee maatila- ja hajaraken- 50 2 51

2. Lahden keskusta

Keskusta on vuonna 2030 elinvoimainen; siellä asutaan, käydään työssä ja vietetään vapaa-aikaa ravintoloissa tai kahviloissa seu- rustellen. Vilkkaimmalle kaupalliselle alueelle on toteutettu viihtyisä kävelykeskusta. Lah- den keskustassa liikkuminen on viihtyisää, hiljaista ja ilmanlaatu on hyvä tai erinomainen muutamia poikkeusaikoja lukuun ottamatta. Ydinkeskustan alueella on maakunnan keskuksen tasoiset palvelut: erikoisliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita, tori ja kauppahal- li, monipuoliset julkiset palvelut ja harrastus- mahdollisuudet sekä hyvin hoidetut puistot. Keskustan asukasmäärä on kasvanut ja siellä on elämää läpi vuorokauden. Tähän on mer- kittävästi vaikuttanut opiskelijoiden määrän 2 lisääntyminen. Lahti on oikea kaupunki. 52 Vuonna 2030…

• Lahden keskusta on kasvanut ja vahvistunut koko maa- Indikaattorit: kunnan keskuksena. Keskusta on viihtyisä kaupunkielämän sydän, jossa käydään työssä, asioidaan, oleskellaan ja jossa on tiloja yritysten erilaisiin tarpeisiin. • Keskustan saavutettavuus eri liikennemuodoilla esim. 10 ja 20 minuutin vyöhykkeillä, asukkaiden • Keskusta on lähellä lahtelaisia. Keskustaan pääsee sujuvas- osuus. Matkan nopeus verkkoa pitkin. Joukkoliiken- ti kaikilla kulkumuodoilla. Pysäköinti on keskitetty teen mallinnus reittiopasta hyödyntäen. laitoksiin. • Tyytyväisten osuus keskustan viihtyisyyteen • Keskustan liikennejärjestelyissä etusijalla ovat jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne. Autoliikenne on sopeutettu • Autoliikenteelle, pyöräliikenteelle, jalankulku ja muihin liikkumismuotoihin. pyöräliikenteelle ja jalankululle annettu tila keskustassa (% osuus) • Siniviherrakenteet tuovat viihtyisyyttä ja tukevat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen • Ajoneuvoliikenteen muutosindeksi sopeutumista keskustassa (ympäristökatsaus)

• Tapahtumien määrä

• Katutilan käytön seuranta: terassiluvat yms.

•Kaupallinen elinvoima; esim. liiketilojen täyttöaste 53

Keskustan elinvoima

Keskustan täydennysrakentaminen on ollut viimeisen 20 vuoden ajan vilkasta Toriparkin valmistumisen jälkeen. Torin lähialue on rakennettu täyteen ja rakentaminen on laajentunut ympäröiviin osiin. Lah- den kaupallinen painopiste on ydinkeskustan kävely- keskustassa ja matkakeskukselle johtavan kulkureitin varrella.

Kauppatori sykkii elämää kaikkina vuodenaikoina tassa on kasvanut viihtyisyyden ja palvelutarjonnan ja jo lähes 100 vuoden ajan taukoamatta pyörineet parantumisen myötä. Keskustan hotellikapasiteetti kuukausimarkkinat ovat saaneet rinnalleen iltatorin on kasvanut. Kaupungin palvelut löytyvät ydinkes- ja muita säännöllisiä toritapahtumia. Ydinkeskus- kustasta hyvien joukkoliikenneyhteyksien päästä. tassa ovat jalansijaa saaneet ostoskeskusten rinnal- Uudesta Malskin kulttuuri-, taide- ja muotoilukes- la erityisesti palveluyritykset; ravintolat ja kahvilat, kuksesta on muodostunut keskustan elinvoiman ve- kivijalkaputiikit sekä viihdekeskukset. Co-working turi. -työtilojen ja toimistotyöpaikkojen määrä keskus- 54

KAUPUNKILAISET OVAT TOIVONEET:

“Yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja Ranta-Kartanon alueella on näyttävä, taidepainot- lualueille on palautettu rakentamalla leveä vihersilta. Radiomäki on myös osa Unescon maailmanperin- keskustaan: matala kynnys, teinen asuinkortteli vesiurheilukeskuksineen ja satama on vilkas tapahtuma- ja kulttuurivyöhyke. tökohteeksi luokiteltua Geoparkia. Lähellä keskus- mukava, luova.” taa olevien viheralueiden matkailullinen arvo on Radanvarteen on muodostunut uusi, sijainniltaan hyödynnetty suunnittelemalla ja opastamalla uusia “Kävelyä suosiva keskusta.” erinomainen urbaani työpaikka- ja asuinalue, jol- kävely- ja maastopyöräilyreittejä. Vesijärven virkis- la on lisäksi palveluja ja vapaa-ajanviettomahdolli- tyskäyttöä sekä kesällä että talvella on markkinoitu suuksia. Uudet yritykset ovat sijoittuneet moder- aktiivisesti. Paavolaan Kauppakadulle on rakennettu 15–20 ker- nille, ekotehokkaalle ja viihtyisälle alueelle, josta on roksen korkuisia asuintornitaloja, joiden katutasos- hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle, maakuntaan Kaupunki, yksityiset rakentajat ja kiinteistöjen sa ja alimmissa kerroksissa on liiketilaa. Tornitalojen ja eri puolille Lahtea. Alueella on ympäristötaidetta, omistajat ovat noudattaneet Lahden arkkitehtuuri- lähiympäristöt ovat erityisen huolellisesti suunnitel- kauniita viher- ja hulevesirakenteita ja näyttäviä ta- poliittista ohjelmaa erityisen tarkasti ydinkeskustan tuja. Tornitalojen vaatima pysäköinti on järjestetty lojen seiniä, jotka hillitsevät myös liikenteen ääntä. alueella, mikä on parantanut koko kaupungin ima- erilliseen pysäköintitaloon tai maan alle. Tornitalon Alueesta on muodostunut ympäristö- ja resurssite- goa ja vetovoimaisuutta. Keskustan katu- ja aukio- asukas saa nauttia tavallista kerrostaloa paremmista hokkaan rakentamisen sekä kestävien liikenne- ja tiloissa on houkuttelevia oleskelupaikkoja, joissa talon yhteisistä tiloista, jotka on ollut mahdollista to- kaupunkiratkaisujen edelläkävijäalue: näyteikkuna viihtymisestä ei tarvitse maksaa. Kävelyalueella on teuttaa suuren kerrosalan puitteissa. houkuttelevaan ja elinvoimaiseen ympäristökau- myös viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita, jotka levit- punkiin. Nykyaikainen, keskustan tiivistämiseen täytyvät kesäisin kadulle. Eri puolilla keskustaa on Keskusta-alue on laajentunut radan varteen ja Pik- tähtäävä asuinrakentaminen on houkutellut uusia säännöllisesti erilaisia kaupunkitapahtumia. Teras- ku-Vesijärven rantaan. Matkakeskuksen, keskustan asukkaita Lahteen. seille on muotoilukilpailussa suunniteltu yhteiset ja Vesijärven välille on muodostunut kaupunkitilal- periaatteet ja taide on luonteva osa rakennusten ja lisesti ja toiminnallisesti rikas akseli, joka parantaa Lahden keskustan yhteys luontoon on ainutlaatui- katutilan suunnittelua. Keskusta on koko kaupungin Lahden imagoa ja jolla on matkailullista merkitystä. nen. Yhteys ydinkeskustasta Salpausselän ulkoi- olohuone, joka elää jokaisena viikonpäivänä ja kaikkina vuodenaikoina. 55

Viihtyisää liikkumisympäristöä asukkaille ja Lahdessa vieraileville

Eteläisen kehätien valmistuttua valtatiet 24, 4 ja “Kannatan autoliikenteen ympäristökaupungin-imago on vahva. Keskustan 12 muodostavat kaupunkia kiertävän ulkokehän, sopeuttamista muihin liikuntamuotoihin.” melualue on selkeästi pienentynyt ja etenkin tielii- jota pitkin isojen liikennevirtojen on huomattavas- kennemelu on vähentynyt. Ääntä syntyy ihmisten ti nopeampaa ohittaa Lahden keskusta-alue. Myös puuhista elävässä kaupunkitilassa. Keskustan ilman- kaupungin sisäinen läpikulkuliikenne on siirtynyt “Tehotonta kadunvarsipysäköintiä --> laatu on parantunut, samoin asumis- ja oleskeluviih- keskustan reunoille. Mannerheiminkatu ja sen ym- toriparkkiin. Käveltävää kaupunkia.” tyvyys. Kestävien liikkumismuotojen osuus on yli päristö on muuttunut vihreäksi, viihtyisäksi asuin- ja 51%. liikkumisympäristöksi raskaan liikenteen poistuttua “Keskustaan turvattava kulku myös ja liikennemäärien vähennyttyä. Asukkaat hyödyn- yksityisautoilla.” Keskustan saavutettavuus on parantunut kaikilla tävät aktiivisesti yhteistä kaupunkitilaa ja yhteisöl- kulkumuodoilla. Joukkoliikenne yhdistää toisiinsa linen kulttuuri kukoistaa. Korttelijuhlat, katutaide tärkeimmät julkiset palvelut, keskustan itä- ja länsi- ja kaupunkiviljely kukoistavat omaleimaisella asui- “Sujuva liikenne keskustassa.” osat sekä ylittää harjun. Keskustaan ja sen läpi pääsee nalueella, jonka kehittämisessä asukkaat ovat olleet aiempaa sujuvammin pyörällä viihtyisiksi ja turval- aktiivisesti mukana. Liikennejärjestelyissä etusijalla Kehäteiden vaikutusten ja kävelyn ja pyöräilyn osuu- lisiksi kehitettyjä pyöräilyn pääreittejä pitkin. Paik- ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. den lisäännyttyä keskustan väylien autoliikenne- kansa vakiinnuttanut kaupunkipyöräjärjestelmä pal- määrät ovat vähentyneet. Uudet liikennejärjestelyt velee niin lahtelaisia kuin kaupungissa satunnaisesti Nostoja Arjen paikat ja reitit kyselyssä jätetyistä ovat myös mahdollistaneet uusien kaupunkimaisten vierailevia. Matkakeskuksen rakentamisen jälkeen kommenteista keskustan liikkumiseen: viheryhteyksien ja hulevesikanavien toteuttamisen keskusta on paremmin saavutettavissa pääkaupunki- keskustaan. Kaupunkiluonto on monimuotoista ja seudulta ja koko Päijät-Hämeestä joukkoliikenteellä. 56

Matkakeskus mahdollistaa sujuvan ja esteettömän Keskustan käveltävyyttä on parannettu liikennettä Toimiva keskustan huoltoliikenne tekee keskustas- siirtymisen kulkumuodosta toiseen. Keskustaan saa- rauhoittamalla ja eri liikennemuodot huomioival- ta houkuttelevan liikepaikan. Huolto- ja jakeluajo vutaan Lahden seudulta junalla tai bussilla. Kaikki la katutila- ja reittijärjestelyillä ja kunnossapidolla. on sallittu kävelypainotteisilla alueilla vain tiettyinä Lahden sisäinen joukkoliikenne kulkee Vesijärven ja Katupuut ja muut viherratkaisut elävöittävät kes- aikoina aamupäivisin ja keskustaan ajavat lähinnä Aleksanterinkadun kulmauksessa sijaitsevan vaihto- kustan ympäristöä ja lisäävät viihtyisyyttä. Katutila pienet jakeluautot - leutoihin vuodenaikoihin jakelu pysäkin ja matkakeskuksen kautta. Vesijärvenkatu on eroteltu selkeästi kävelijöiden, pyörä- ja moot- hoidetaan sähkökuormapyörillä. Huoltoliikenteelle toimii keskustan pääjoukkoliikennereittinä. Autolla toriajoneuvoliikenteen kesken ja kadunvarsilla on on selvät, turvalliset purku- ja lastauspaikat. keskustaan tulevat pysäköivät ensisijaisesti keskus- pysäköintipaikkoja, jotka palvelevat erityisesti ko- tan kehällä oleviin pysäköintilaitoksiin, toriparkkiin tipalveluiden tarjoajia, yhteiskäyttöautojen käyttä- tai muihin pysäköintilaitoksiin. Pyörille on tarjolla jiä ja muita erityisryhmiä. Kadunvarsipysäköinnin turvallisia, säältä suojattuja pysäköintipaikkoja pal- suunnittelussa on huomioitu viihtyvyys kävelijän veluiden välittömässä läheisyydessä. näkökulmasta. Laadukkaan katuympäristön lisäksi keskustan käveltävyyttä on parannettu huolehtimal- Arjen paikat ja reitit kyselyyn osallistujat pitivät tär- la, että keskusta pysyy elävänä vuorokauden ympäri. keänä, että keskusta on saavutettavissa eri tavoilla. Monipuolisten kaupallisten palvelujen ja työpaikko- Keskustaan toivottiin hyviä kävely- ja pyöräilymah- jen lisäksi siellä on kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjontaa dollisuuksia, mutta myös sen varmistamista, että kes- iltaisin. Keskustan asukasluku on myös jatkuvasti kustaan pääsee henkilöautollakin. Matkakeskuksen kasvanut täydennysrakennushankkeiden myötä. liityntäpysäköintiä toivottiin kehitettävän. 57 Rautatienkadun muraali Kävelykeskusta on kaupungin sydän

Lahden keskusta on turvallinen ja viihtyisä, esteettö- myys on huomioitu kaikissa toiminnoissa ja keskusta-alueen kunnossapito on huippuluokkaa ympäri vuoden. Keskustan kävelyalueella on laadukkaat pinnoitteet, istuskelupaikkoja ja paljon katuvihre- ää. Muotoilu ja taide näkyvät keskustassa runsaina julkisina taideteoksina sekä erilaisissa kaupunkika- lusteissa kuten opasteissa, roska-astioissa ja pyörä- telineissä sekä valaistuksessa. Kesäisin kävelyalueella on näyttäviä istutuksia ja tapahtumia. Liikkeet ovat levittäytyneet myös kadulle ja terassikulttuuri kukoistaa.

Talvisin toteutetaan jää- ja lumitaidetta. Lahden keskustarakentamiselle ominaisia valopihoja on kunnostettu, katettu lasikattein ja otettu monipuo- lisempaan käyttöön. Kaupunkilaisille on luoto uusia viihtyisiä ja elämyksellisiä kävelyreittejä ja oleskelupaikkoja keskustan kortteleiden sisään. Valopihoista on tullut kiinteä osa kävelypainotteista keskustaa.

Tapahtumatarjonta on laajaa ja monipuolista ja keskustassa näkyvät myös sen ulkopuolelle sijoittuvat urheilu- ja kulttuuritapahtumat. Keskustan alueen yrittäjien yhteistyö on aktiivista ja aikaansaavaa. Keskustassa on alueita ja tiloja, jotka ovat kaupunkilaisten vapaasti hyödynnettävissä ja muunneltavissa kulloistenkin tarpeiden mukaan.

Lahdella on 2030 ulkopaikkakuntalaisten silmissä selkeä imago tapahtumarikkaan ja elävänä, kutsuva- na kaupunkina. 58 Matkailun kävelyreitit yhdistävät matkakeskuksen, keskustan ja Vesijärven tapahtuma-akselin

Matkakeskukselta ydinkeskustaan kuljetaan Rauta- kävelyreitin toinen haara johtaa matkakeskuksesta tienkadun kävelyreittiä pitkin. Kadusta on muodos- Rautatienkadun ja Harjukadun kautta Urheilukes- tunut todellinen design-district ja putiikkikatu, joka kukseen. Etelän suuntaan matkailun kävelyreittiä johdattaa kävelijän Malskin Kulttuurikeskukseen ja pitkin pääsee Launeen vapaa-ajan keskuksen mo- Taide- ja muotoilumuseoon. Taide ja muotoilu ovat nipuolisten palveluiden alueelle. Reitti erottuu ka- uuden museon myötä läsnä kaikkialla keskustassa - tutilassa erityisesti muotoillun ilmeensä ansiosta. on julkista ja yksityistä taidetta, sekä taiteeseen liit- Keskustassa ja matkailureittien varrella sijaitsevat tyvää toimintaa ja tapahtumia. hotellit tarjoavat monipuolisia majoituspalveluja.

Kävely- ja pyöräily yhteys Aleksanterinkadul- Ekologisesti kestävästä luontomatkailusta on tul- ta Ranta-Kartanoon ja Vesijärven rantaan kulkee lut suosittua. Lahti kuuluu osana Salpausselkä geo- Paasikivenaukion sekä Pikku-Vesijärven puiston park:iin, joka on saanut Unescon Global Geopark puistokäytävien kautta. Reitti on viihtyisä, vihreä -statuksen. Geoparkin keskuskaupunkina Lahti toi- ja elämyksellinen, mikä saa aikaan vaikutelman, mii matkailijoiden pääpisteenä, josta pääsee helposti että Vesijärven ranta on tullut lähemmäs keskustaa. luontoon ja tutustumaan geokohteisiin. Retkeily- Kaupunkipyörillä matkan polkaisee muutamassa matkailuun kaupungin alueella tehdyt investoinnit minuutissa. ovat matkailijoiden lisäksi hyödyttäneet lahtelaisia, kun on kehitetty rengasmaisia ulkoilureittejä ja nii- Matkakeskuksesta Rautatienkatua ja Aleksanterin- hin liittyviä palveluja. Reitit on merkitty hyvin ja katua Ranta-Kartanon kautta pääsee Vesijärven sa- niihin on hyvät opasteet kaduilta kevyen liikenteen tamaan matkailun kävelyreittiä pitkin. Reitti jatkuu väyliltä. Retkeilymatkailua ja virkistystä tukemaan edelleen Vesijärven rantoja pitkin Niemen kautta on tuotettu karttoja ja sähköistä aineistoa, jonka Mukkulan kartanon matkailualueelle. Matkailun avulla voi suunnitella ulkoilupäivänsä. 59

Taustatietoa liikkumisesta kaupungin keskustassa

Keskustatoimintojen alueella on monenlaisia toi- Harkiten suunniteltu keskustan liikennejärjestelmä ki Belgiassa on ohjannut autoliikenteen keskustaa mintoja: asumista, palveluja, työpaikkoja, kauppaa mahdollistaa jalankulkijalle sujuvan, viihtyisän ja kiertävälle kehätielle hyvin tuloksin, sillä autoilun jne. Keskustassa ovat päällekkäin jalankulku- ja turvallisen liikkumisen niin autottomalla alueilla määrä keskusta-alueella on vähentynyt ja kävelyn ja pyöräilykaupunki, joukkoliikennekaupunki ja auto- kuin paikoissa, joissa autoilu on sallittu. Pienellekin pyöräilyn kasvanut. Keskustaan siirretty joukkolii- kaupunki. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa painon alueelle rajattu kävelykeskusta toimii turvallisena, kenteen terminaali on kasvattanut joukkoliikenteen pitäisi olla jalankulkukaupungin eli käveltävyyden esteettömän haahuilun mahdollistavana oleskelualu- käyttöä 12 % (Eltis 2017). Samankaltainen ratkaisu suunnittelussa, koska kaikki liikkujat ovat lopulta eena. Keskustassa ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä täy- aiemmin hyvin autovaltaisessa Belgian Ghentissä on myös kävelijöitä. teen autottomuuteen vaan kävelyn viihtyisyyttä voi kestävien kulkumuoto-osuuksien ja viihtyisyyden li- edistää myös liikennettä rauhoittamalla ja järjestä- sääntymisen lisäksi parantanut keskustan ilmanlaa- mällä laadukkaat kadunylitykset vilkasliikenteisille tua merkittävästi. Hiukkaspäästöt ovat pienentyneet Kävelypainotteinen keskusta kaduille. Esimerkillinen keskustan liikennejärjestel- keskimäärin 20% kaikissa mittauspisteissä (Flanders mä muodostuu Liikenteen tutkimuskeskus Vernen today 2018). Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tut- Kestävien liikkumistapojen edistäminen kaupungin (2014) mukaan kävely- ja pyöräilypainotteisesta kimuksen (2014) mukaan saksalaisissa kaupungeis- keskustassa on tutkimusten mukaan taloudellises- ydinkeskustasta, sitä ympäröivästä matalanopeuksi- sa kävelykeskustan rakentaminen lisäsi jalankulki- ti kannattavaa, sillä kävelykeskustojen ja –katujen sesta alueesta, keskustan saavutettavuuden mahdol- joiden määrää keskustassa 25–70 %. lisääminen edistää alueiden liike-elämää sekä viih- listavasta joukkoliikennepainotteisesta alueesta sekä tyisyyttä. Tutkimusten mukaan kävellen ja pyörällä keskustaa ympäröivästä pysäköintikehästä. liikkuvat ihmiset tekevät paljon pieniä ostoksia ja pitävät keskustat elinvoimaisina. Viihtyisät käve- Yhä useammat kaupungit ovat tehneet päätöksiä ly-ympäristöt ovat niitä suosituimpia kauppapaik- liikenteen rauhoittamiseksi keskusta-alueillaan. koja ympäri maailman. Keskustoissa maan arvoa on Useat Keski-Euroopan kaupungit toimivat esimerk- tyypillisesti korkeampi kuin ympäröivillä alueilla, keinä elinvoimaisista ja monipuolisen liike-elämän joten kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on huomat- mahdollistavista kävelypainotteisista keskustoista. tavasti edullisempaa kuin autoilun vaatiman katuti- Esimerkiksi Leuven, 100.000 asukkaan kaupun- lan ja pysäköinnin järjestäminen (LVM 2018). 60

Liikenteen tutkimuskeskus Verne (2014) tutki vii- 1. Tärkeintä yhtenäisten reittien tai alueiden 6. Pysäköinnin ohjaus hinnoittelulla ja den eurooppalaisen esimerkkikaupungin (Delft, muodostuminen kävelylle aikarajoituksilla haluttuun suuntaan Linköping, Lund, Sheffield ja Peterborugh) kautta kävelyolosuhteiden onnistumisen edellytyksiä. 2. Kävelyolosuhteita voi parantaa myös pienillä 7. Autoilua ei kielletä, vaan tehdään muista toimenpiteillä kulkutavoista sujuvampia Tutkimuksen perusteella tärkeimmät opit muille kaupungeille ovat seuraavat kymmenen kohtaa: 3. Keskustan saavutettavuus joukkoliikenteelle 8. Visionääriset keskustasuunnitelmat taataan joukkoliikennekadulla houkuttavat sijoittajia

4. Pyöräilyä suositaan myös kävelykeskustassa 9. Kaupunkiorganisaatiossa kävelijöiden ehdoilla yksilösuorittamisesta tiimityöskentelyyn

5. Toimiva autopysäköintikehä takaa keskustan 10. Keskinkertaiset suunnitelmat johtavat saavutettavuuden myös autolla keskinkertaiseen lopputulokseen: rohkeutta päätöksiin! 61

Kuva 5 kartalla on kuvattu paikannusten perusteella tärkeimmät kävelyreitit keskustan alueella. Osana Lahden suunta -työtä järjestetyn Arjen paikat ja reitit -kyselyn tulok- sista on nähtävillä, että keskusta on jo nykyisellään hyvin tärkeä kävely-ympäristö asukkaille. Lähde: Arjen paikat ja reiti -aineisto. 62

Lisätietoa:

Eltis (2017) Circulation plan in Leuven leads to more bikes and fewer cars (Belgium)

Eltis (2017) Gent’s traffic circulation plan.

Flanders Today 29.8.2018 (2018) Ghent’s cicrculation plan leads to sharp drop in pollution.

Liikenteen tutkimuskeskus Verne (2014) Kävelystä elinvoimaa.

Kuva 6 Punaisella kielteiset ja sinisellä myönteiset kokemukset reitillä tai sen läheisyydessä Lahden keskustan alueella. Kielteisten kokemusten keskittyminen keskusta-alueelle kannustaa kehittämään keskustan kävely-ympäristöä. (N:400) 63 3 64

3. Asumisen Lahti

Vuoteen 2030 mennessä Lahden väkiluku on voinut kasvaa yli 150 000:een asukkaaseen. Kaupunkirakenne on eheytynyt kasvun sijoi- tuttua pääasiassa nykyiselle taajama-alueelle. Lahdessa on viihtyisiä asuinalueita, joissa lähipalvelut ovat saavutettavissa myös kävel- len. Asuntotarjonta on monipuolista, ja eri elämänvaiheisiin ja –tyyleihin löytyy sopiva asunto. Asuntokaduille on istutettu lisää katupuita ja myös tonttien omistajat ovat kohen- taneet katuun rajautuvaa viherympäristöä. Kaupallisten palveluiden lähiympäristöt on suunniteltu kävelijän näkökulmasta houkutteleviksi järjestämällä pysäköintialueet käve- lijöiden ehdoilla. Virkistysalueet ovat suurella osalla lahtelaisista kävelyetäisyydellä ja niitä käytetään ahkerasti. Eri-ikäiset lahtelaiset kä- velevät monista syistä; kouluun ja töihin, tai 33 hoitaakseen asioita - tai terveyttään 65 Vuonna 2030… Indikaattorit:

• Lahdessa on tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja ja eri • Enintään 300 m etäisyydellä elämäntyyleihin sopivia asumismuotoja eri lähivirkistysalueesta asuvien osuus väestöstä puolilla kaupunkia. • Asumisväljyys • Liikkuminen asuinalueilla on viihtyisää ja turvallista. • ≤30 km/h alueiden osuus katuverkosta

• Asukkailla on etupihalla kaupunki, takapihalla luonto. • Melualueella asuvien osuus Luonto on lähellä asukkaita. • Asukaskyselyn soveltuvat osiot, useita • Lahteen on toteutunut kaupunkikuvallisesti indikaattoreita korkeatasoisia keskusta-asumisen kortteleita. • Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet

• Jalankulkijat / jalankulkusuorite - pyöräilijät / pyöräilysuorite - autoilijat / suorite 66

Asumisratkaisuja eri elämäntyyleihin

Lahdessa on luotu edellytykset kohtuuhintaiselle ja hittämisprojekteissa ja erilaisten avustusten turvin. kentamisen edellytykset. Lahden seudulla toimivat monipuoliselle asuntotuotannolle ja siten vastattu rakennusliikkeet ovat olleet em. kehityksessä vah- erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Samalla Kerrostalorakentaminen on ollut voimakasta tiiviisti vasti mukana. Kauempana keskustasta sijaitseville on huolehdittu asuinalueiden viihtyisyydestä sekä ja tehokkaasti rakennettavilla alueilla keskustassa ja isommille tonteille rakennetaan edelleen myös har- sosiaalisesta kestävyydestä ja ehkäisty eriytymistä. radan varrella esimerkiksi Starkin alueella. Kerros- tiapankkimenetelmällä. taloasumiseen on tullut pientalomaisia ja yhteisöllis- Uusia omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja tä elämää tukevia ominaisuuksia ja siitä on tullut en- Uudet pientaloalueet ovat huomattavasti aiempaa on rakennettu riittävästi sinne missä on kysyntää. tistä houkuttelevampi asumismuoto myös perheille. tiiviimpiä ja ekotehokkaampia. Samalla on kuiten- Vuosittain rakennettavista asunnoista noin 60 pro- Pientaloalueiden yhteyteen ja kerrostaloalueiden kin huolehdittu viheralueiden muodostamien ekolo- senttia on tullut kerrostaloihin ja noin 40 prosent- täydennyskohteisiin on rakennettu ns. perhekerros- gisten verkostojen säilymisestä ja muodostumisesta tia pientaloihin. Uudisrakentaminen on pystytty taloja, joissa yhdistyy monia yhtiömuotoisen asumi- sekä hiljaisten alueiden säilymisestä. Asuinalueiden sijoittamaan taajamassa liikenteellisesti hyvin saa- sen ja pientaloasumisen hyviä piirteitä. liikenneturvallisuutta on parannettu rakentamal- vutettavissa oleville paikoille ja maaseudulla ensisi- la tonttikaduista viihtyisiä pihakatuja, hillitsemällä jaisesti kyläalueille. Väestön kasvaessa tämä on hil- Uuden omakotitalon hankinta avaimet käteen -pe- ajonopeuksia kokoojakatuverkoston suunnittelul- linnyt asuntojen hintojen ja vuokrien nousua sekä riaatteella sekä tuottajamuotoinen rakentaminen la ja suunnittelemalla viihtyisää kävely- ja pyöräi- pitänyt matka-ajat ja -kustannukset kohtuullisina. ovat kasvattaneet suosiotaan. Etenkin pienille ton- ly-ympäristöä. Lahden tasaisimpia maa-alueita on Hajarakentaminen ja loma-asuntojen muuttaminen teille sopivia talotyyppejä rakennetaan yhä enem- pyritty hyödyntämään myös tiiviin ja matalan ra- vakituisiksi asunnoiksi on ollut vähäistä. Lahden vä- män avaimet käteen -periaatteella. Pientaloalueiden kentamisen alueina. Kaupunkipientaloja ja rivitaloja estönkasvusta osa on kohdentunut vanhaan asunto- asemakaavoituksessa on otettu aiempaa paremmin on rakennettu liikenteellisten solmujen ja palvelui- kantaan, jota on uudistettu esimerkiksi lähiöiden ke- huomioon myös tuottajamuotoisen omakotitalora- den läheisyyteen. Uusia pientaloalueita onkin synty- 67

nyt Kytölään, Renkomäkeen, Karistoon, Koiskalaan, keet ja mm. viherkatot ovat auttaneet myös ilmas- lisuuksista Kivimaalla, Metsäkankaalla, Mukkulas- Villähteelle sekä Rakokiven ympäristöön. Lähellä tonmuutokseen sopeutumisessa. Luonnonmukaiset sa, Möysässä, Tonttilassa ja Riihelässä lähes kaikki keskustaa olevat omakotitalotontit ovat kooltaan viherkatot ovat auttaneet luonnon monimuotoisuu- ovat toteutuneet. keskimäärin 700 m². Myös kauempana keskustas- den kapenemisen, esimerkiksi hyönteiskadon, tait- ta sijaitsevilla uusilla alueilla tontit ovat aiempaa tamisessa. Palveluiden tarjonta on monipuolistunut digitaalis- pienempiä: maapohjan ominaisuuksista riippuen ten palveluiden lisääntymisen myötä. Asuinalueiden korkeintaan 800–900 m². Asemakaavoissa uusien Vanhoja asuntoja on poistunut aiempaa enemmän tiivistäminen on uusien asukkaiden myötä moni- alueiden keskimääräiseksi tonttitehokkuudeksi on mm. sisäilmaongelmien ja rakennusten muunto- puolistanut lähipalveluita. Palvelut on helpompi saa- vakiintunut 0,35. joustamattomuuden tai perusparannuksen kustan- vuttaa ja joukkoliikenne toimii hyvin. Perheet pär- nusten johdosta. Yhdyskuntarakenne on tiivistynyt, jäävät yhdellä autolla tai jopa kokonaan ilman omaa Olemassa olevia kerrostaloalueita, ja väljiä pien- kun purkukohteiden tonteille on laadittu aiempaa autoa. Myös jalankulku ja pyöräily ovat lisääntyneet, taloalueita etenkin Nastolan nauhataajamassa, on merkittävästi tehokkaampia asemakaavoja. Tiivis- koska palvelut sijaitsevat nopeiden, turvallisten ja eheytetty täydennysrakentamisella. Omakotitaloalu- tymistä on edistänyt myös se, että uudet asunnot esteettömien yhteyksien päässä. Liikenneturvalli- eilla on tiivistetty yhdyskuntarakennetta pääasiassa ovat keskimäärin pienempiä ja tilatehokkaampia suus on parantunut selkeästi, niin fyysisen ympä- jakamalla tontteja. Kiinteistönomistajien kanssa on kuin aiemmin. Vanhoille asuinalueille on muuttanut ristön toimenpiteiden, kuin liikkumisen ohjauksen kehitetty toimintamalleja tonttien jakamiseksi ja lapsiperheitä ja näin niiden väestö kasvaa jälleen. pitkäjänteisen työn seurauksena. Eheyttävän täy- täydennysrakentamiseksi. Samalla on kunnostettu Lapsiperheiden kerrostaloasumistrendi on lisännyt dennysrakentamisen ansiosta alueet ovat säilyneet leikkipuistoja ym. viheralueita. Kaupunkiluonnon perheystävällisten kerrostaloasuntojen kysyntää luonnonläheisinä, ja virkistysalueet ovat asukkaiden monimuotoisuutta on suojeltu viheralueilla ja viher- keskustassa ja sen lähialueilla. Lähiöprojektien yh- helposti saavutettavissa. käytävillä rakennetun alueen keskellä. Vihervyöhyk- teydessä selvitetyistä täydennysrakentamismahdol- 68

Arjen paikat ja reitit kyselyn osallistujat korostivat, että luontoalueet ovat tärkeitä kaupungin viihtyisyyden kannalta. Keskustassakin pitäisi olla vihreää ja metsiköitä, kuten myös asuinalueilla. “Luonto on vah- vuus, josta täytyy pitää kiinni”. Myös liikkumisen turvallisuus nostettiin tärkeänä arvona esille.

Uudet asuinalueet on suunniteltu tehokkaiksi niin, että niihin on saatu hyvät joukkoliikenneyhteydet. Useiden olemassa olevien asuinalueiden joukkoliikenteen palvelutaso on parantunut, kun tiivistä- misen ja täydennysrakentamisen myötä on saatu keskimäärin yli 15 asukasta hehtaarille. Niillä asuinalueilla, joilla etäisyys bussipysäkille on yli puoli kilometriä, pysäkille voi sujuvasti pyöräillä ja jättää polkupyörän sille varattuun katettuun telineeseen pysäkin viereen. 69

Keskusta-asuminen on suosittua ja kohtuuhintaista

Lahden keskusta on pysynyt elävänä, koska asioinnin ja työssäkäynnin lisäksi siellä myös asutaan. Ydinkeskustan alueella on enimmäkseen yhden ja kahden hengen talouksia. Tiivis keskusta palvelui- neen ja toimivat ja turvalliset yhteydet palvelevat myös ikääntyvää väestöä. Keskustan reunavyöhyk- keellä asuu myös perheitä, jotka ovat valinneet kau- punkimaisen elämäntyylin: palvelut ovat lähellä eikä perheessä välttämättä tarvita autoa. Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat monitoimitalot ja mm. uimahallit palvelevat eri-ikäisiä.

Keskusta, Rakokivi ja niiden tuntumassa sijaitsevat alueet uudistuvat vähitellen. Keskusta-asuminen on suosittua hyvän palvelutarjonnan vuoksi, ja vilkas uudis- ja täydennysrakentaminen keskustassa ja lä- hialueilla on pitänyt hintatason kohtuullisena. Kes- kustan asukasluku kasvaa ja vahvistaa entisestään palveluita ja muuta liiketoimintaa.

Uudistamismahdollisuuksia on tutkittu myös Sopenkorvessa, Niemessä ja Pohjois-Paavolassa. Pohjois-Paavola on uudistunut säilyttäen alueen liiketoiminnan ja työpaikat, samalla lisäten asukkaita. Matalien liikerakennusten tilalle on rakennettu yh- distettyjä liike- ja asuinkerrostaloja. Osa rakenne- tuista taloista on jopa 15–20-kerroksisia tornitaloja. 70

Kerrostaloasumista lapsiperheille

Lahdessa on kehitetty uudenlaisia puurakentami- tamisen, kierrätysmateriaalien käytön ja asumisen Omakotitalot rakennetaan yleisimmin puusta. Asu- sen ja yhteisöllisemmän asumisen konsepteja osana konseptit ovat tehneet Lahtea tunnetuksi Suomessa misväljyyden kasvu on taittunut ja neljän hengen asumisen kärkihankkeita ja lähiöuudistusta. Perhe- ja maailmallakin. perheellä on asuintilaa noin 150 neliötä. Asuintilat kerrostaloja on rakennettu tiivistettäville kerrosta- ovat kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Käytännöksi loalueille hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on muodostunut hissivarauksen suunnitteleminen muun muassa Mukkulaan ja Liipolaan. Perhekerros- Kaupunkimainen myös pientaloihin. Lisäksi tontilla on noin 40 k-m² taloja on sijoitettu vanhusten palvelutalojen lähei- elämäntyyli pientalossa kokoinen erillinen talousrakennus, jota käytetään syyteen tai ns. elinkaarikortteleihin siten, että lapsi- työ- ja harrastetilana tai perheen isovanhemman tai perheet voivat käyttää esimerkiksi samoja siivous- ja Vuonna 2030 lapsiperheet haluavat pienen oman nuoren asuntona. ruokapalveluja. Tämä on tukenut myös palveluiden pihan, mutta tontin ei tarvitse olla suuri. Kaupun- Yhtiö- tai osuuskuntamuotoinen pientaloasuminen kannattavuutta ja lisännyt niiden tarjontaa. Per- kimainen pientaloasuminen on suosittua erityisesti paritaloissa ja erillispientaloissa on entistä suosi- hekerrostalossa asuvalla lapsiperheellä ei ole omaa keskustan läheisillä alueilla ja hyvien joukkoliiken- tumpaa. Tavaksi on tullut rakentaa kahdelle tai kol- pihaa, mutta on suojaisa asuntokohtainen ulkotila; neyhteyksien lähellä. Keskimäärin noin 700 neliön melle perheelle yhteinen talousrakennus, jossa on kookas parveke tai maan tasossa oleva terassi. Talon tontilla on tilaa ulko-oleskelulle ja lasten leikille. Ta- sauna ja kodinhoitotiloja. Uusille pientalovaltaisille yhteinen piha on suunniteltu lapsiperheiden elämää lon ja kadun välisellä tontin osalla asukkaat hoitavat alueille on rakennettu myös rivitaloja ja kaupunki- varten niin, että siellä on turvallista pientenkin las- kauniita puutarhoja koko alueen asukkaiden iloksi. pientaloja. Alueelle muuttavat asukkaat voivat siis ten leikkiä. Talon takana on taloon kytketty terassi tai viherhuo- löytää samalta alueelta asunnon myöhemmässä elä- ne ja pihan perällä pieni hyötypuutarha, jossa asuk- mänvaiheessa, kun omakotiasuminen käy liian ras- Taloyhtiöllä on yhteisiä tiloja kuten askartelutila ja kaat kasvattavat puhdasta lähiruokaa. kaaksi. Pitkään alueella asuneilla ihmisillä on usein pyykkitupa. Saunaosastoja on useita, niin että sauna- voimakkaat siteet omaan ympäristöönsä ja heille on vuoron saa aina halutessaan. Saunaosastojen yhtey- Nosto Arjen paikat ja reitit kommenteista: tärkeää löytää elämäntilanteeseen ja fyysiseen kun- dessä on oleskelutilaa, jonka asukas voi myös varata “Ei jätetä asuinalueiden viimeistelyä toon sopiva koti omasta kaupunginosasta. Vanhoille käyttöönsä. Asuntokohtaista varastotilaa on maan tekemättä.” tasossa. Perhekerrostaloissa käytetään rakennus- materiaalina runsaasti puuta. Innovatiivisen raken- 71

Elinvoimaiset kylät

Lahden kylät tarjoavat vaihtoehdon kaupunki- keskuksia sijaitsee myös maisemallisesti arvokkailla Vuosina 2010–2019 rakennettiin keskimäärin 767 maiselle asumiselle. Hajarakentamisen keskitty- peltoalueilla (MA). uutta asuntoa vuodessa. Uusia asuntoja tarvitaan minen kyläalueille on lisännyt kylien elinvoimai- enemmän kuin väestönkasvu edellyttää asuntokun- Lahden läntisten osien osayleiskaavaan verrattuna takoon pienenemisen, asumisväljyyden kasvun ja suutta ja alueiden palvelutarjonta on parantunut. asuinaluevarauksia on jätetty pois vaikutusten arvi- asuntopoistuman vuoksi. Tietoliikenteen ja kuljetuspalvelujen kehitys, oinnissa epäedullisiksi osoittautuneilta alueilta Kun- kuten esimerkiksi ns. ”kyläkyydit”, sekä etä- naksessa, Jokimaalla, Okeroisissa ja Kujalassa. Asui- Asuinalueilla on paljon muutakin kuin asumista, työn yleistyminen ja monipaikkaisuuden kasvu, naluevarauksia on lisäksi supistettu Ämmälässä ja mutta muut toiminnot eivät saa aiheuttaa haittaa ovat mahdollistaneet kyläasumisen kehittymi- Nastolan nauhataajamassa mm. Villähteellä. Nämä asumiselle. Esimerkiksi kaikkia julkisia palveluita, sen. Kyläalueiden ympärillä elää elinvoimainen alueet ovat muuttuneet pääasiassa maa- ja metsä- kuten kouluja ja päiväkoteja, ei ole yleiskaavakar- talousalueeksi. Nastolan osayleiskaavoissa olleita talla esitetty omina aluevarauksinaan vaan ne sisäl- maaseutu, jossa maa- ja metsätalouden harjoit- asumisen eri tyyppisiä alueita on muunnettu asuina- tyvät asuinalueisiin. Uusien lähipalveluiden sijainti taminen on kannattavaa. Maaseutuelinkeinot lueiksi, kyläalueiksi, maa- ja metsätalousalueiksi tai tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. ovat kehittyneet ja monipuolistuneet lisääntyvän maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Aluevarauksen indeksin takaa löytyy tarkempi ku- maaseutu- ja luontomatkailun sekä kotimaisen vaus alueen ominaispiirteistä ja mm. siitä, mitä pal- tuotannon kysynnän kasvun myötä. Asuinalueiden viihtyisyys ja monipuoliset asunto- veluja alueella jo on ja mitä sinne suunnitellaan. markkinat ovat työpaikkojen ohella ydinkysymyksiä strategian mukaisen väestötavoitteen saavuttamises- Toimiva joukkoliikenne edellyttää vähintään 15–20 Taustatietoja asumisesta sa. Prosentin vuotuinen väestönkasvutavoite edel- asukasta hehtaarille, mikä tarkoittaa enintään 600– lyttää noin 7000 kerrostalo-, 1350 rivitaloja 2400 800 m² tonttikokoa pientalorakentamisessa. Lisäksi Asuinalueilla (A) pääkäyttötarkoitus on asuminen, omakotiasunnon rakentamista vuosien 2019-2030 tarvitaan tehokkaampaa rivitalo-, kaupunkipien- mutta alueilla on myös esimerkiksi palveluita ja aikana. Raakamaata tarvittaisiin noin 745 hehtaaria. taloja kerrostalorakentamista ja mm. tornitaloja. kaupan toimintoja. Asumista on myös keskusta-alu- Kahden prosentin kasvutavoite puolestaan edellyt- Kun asuinalueella on paljon asukkaita, on mahdol- eilla (C), yhdistetyillä elinkeinoelämän ja asumisen tää noin 12800 kerrostalo-, 1900 rivitaloja 3900 lisuuksia järjestää parempia lähipalveluita ja toimi- alueilla (T/A), kyläalueilla (AT), sekä maa- ja met- omakotiasunnon rakentamista. Raakamaata tarvit- vampi joukkoliikenne, jotka puolestaan vähentävät sätalousalueilla (M). Yksittäisiä maatilojen talous- taisiin noin 1230 hehtaaria. liikkumistarvetta ja autoriippuvuutta tai moniau- toistumista. 72

Liikenneturvallisuuden lisääminen asuinympäristössä

Liikenneturvallisuudella on suuri merkitys liikkumi- Lahden uusi liikenneturvallisuussuunnitelma jul- “Välitä itsestäsi ja muista. Kukaan ei halua seen. Turvallinen asuinympäristö houkuttelee liik- kaistiin alkuvuodesta 2019. Liikenneturvallisuus- kuolla tai loukkaantua liikenteessä.” kumaan, oli kulkumuoto mikä tahansa. Kävelijä ja työllä on pitkät perinteet Lahdessa ja sitä tehdään pyöräilijä ovat katuverkolla haavoittuvimpia. Käve- useiden toimijoiden yhteistyönä. Liikennekasvatus- Vuonna 2017 Lahdessa tapahtui 376 tieliikenneon- lyn ja pyöräilyn edistäminen asuinalueilla, koulujen työn tueksi on laadittu laaja-alainen ja monipuolinen nettomuutta, joista 118 johti loukkaantumiseen ja läheisyydessä ja muilla keskeisillä alueilla ja reiteil- toimintasuunnitelma, johon on kerätty liikennekas- yksi kuolemaan. Kaikista jalankulun, pyöräilyn ja lä vaikuttaa positiivisesti kestävien kulkumuotojen vatuksen ja viestinnän konkreettisia keinoja. Liikku- mopoilun onnettomuuksista tapahtui maanteillä käytön suosioon sekä onnettomuuksien määrään. misen tulisi olla terveellistä, turvallista ja taloudellis- 10 % ja katuverkolla 85 %. Henkilövahinkoon joh- Kun kaikilla liikkumismuodoilla on oma paikkansa ta. Työssä on tarkasteltu myös liikenneympäristöön taneista jalankulun, pyöräilyn ja mopoilun onnetto- liikenneverkon osana, turvallisuus parantuu. Arjen kohdistuvia parantamistarpeita. Parannuskohteista muuksista tapahtui maanteillä 11 % ja katuverkolla liikenteessä korostuu lisäksi kaikkien tienkäyttäjien on laadittu erillinen toimenpideohjelma. 84 %. vastuullinen käyttäytyminen. Turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, kanssaliikkujien Liikenneturvallisuustyön valtakunnallista tavoitetta Tieliikenneonnettomuuksien uhrit huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat ovat mukaileva visio on: kulkutavan mukaan v. 2013-2017: jokapäiväisiä valintoja, joita me liikkujina jatkuvasti teemme. 73

Lähde: Lahden liikenneturvallisuussuunnitelma 2019

Syksyllä 2018 Lahden kouluissa tehdyn koulu- matkakyselyn perusteella eniten turvattomuut- ta koulumatkalla aiheuttaa turvattomat tien ylitykset tai risteykset, toiseksi eniten pimeät reitit ja kolmanneksi huonokuntoiset tiet. 74

Selkeitä tekijöitä, jotka pitää huomioida liikennetur- hittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä pa- vallisuuden eteen tehtävässä työssä. rantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä.

Mitkä asiat heikentävät koulumatkasi Lisätietoa: turvallisuutta? Lahden koulumatkakysely (2018). Vastaajien määrä: 4413, valittujen vastausten lukumäärä: 5228 Lahden liikenneturvallisuustyö: https://www.lahti.fi/palvelut/liikenne-ja-kadut/lii- Taajama-alueiden turvallisuutta voidaan parantaa kenneturvallisuus rauhoittamalla ajonopeuksia ja toteuttamalla liiken- neympäristössä pienimuotoisiakin parantamistoi- ELY-keskus mia, jotta katuverkolla erityisesti haavoittuvimpiin http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuus kohdistuvimpien onnettomuuksien määrä saadaan laskuun entisestään. Lasten ja koululaisten liikkumista taas turvataan ke- 754 76

4. Elinkeinojen Lahti

Vuonna 2030 Lahden seutu tunnetaan ympä- merkittävässä asemassa. Lahden elinkeino- ristö- ja yritysystävällisyydestä. Kaupunkiseu- elämän alueet ovat laajentuneet ja monipuo- dulla on hyvä työllisyys ja yhtenäinen, hyvin listuneet, ja työpaikkojen määrä on kasvanut saavutettava työssäkäyntialue, mikä on lisän- elinkeinorakenteen painopisteen muututtua nyt pendelöintiä myös pääkaupunkiseudun perinteisistä teollisuuden työpaikoista tekno- suunnasta. Lahden seutu on valtakunnallinen logian, suunnittelun ja palveluiden työpai- henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohta. Hel- koiksi. Lahden liikenteellisesti erinomainen sinki – Lahti – Kouvola logistiikkakäytävä on saavutettavuus on houkutellut uusia, erityi- heti Helsinki-Tampere käytävän jälkeen toi- sesti ympäristöalan ja muotoilun yrityksiä seksi tärkein valtakunnassa. Lahden seutu on Lahteen. Elinkeinoelämän tarvitsemia osaajia myös EU:n TenT Scandinavia-Välimeri ydin- on muuttanut Lahteen asumaan, ja Lahti on verkkokäytävän ja TenT-ydinverkon kannalta vetovoimainen erityisosaamisen keskus Hel- singin metropolialueella. 77 Vuonna 2030…

• Lahden seudulla on vetovoimainen toimintaympäristö ja uusia Indikaattorit: hyviä alueita yrityksille sekä laadukas asuinympäristö työntekijöille.

• Lahden työpaikkaomavaraisuus on yli 110%. • Yritystyytyväisyys / yritysystävällisyys maankäytön ja logistiikan näkökulmasta • Lahti on johtava elintarvike-, ympäristö- ja muotoiluosaamisen liiketoiminta-alue, jossa kehitetään kiertotaloutta uutta • Tonttivaranto teknologiaa hyödyntäen. • Työpaikkaomavaraisuus • Lahti on vahva yliopistokaupunki, jossa koulutus, tutkimus ja elinkeinotoiminta ovat lähellä toisiaan ja toimivat yhteistyössä. • Työpaikkojen toimialajakauma

• Maaseudulla on monipuolista maaseudun • Asuntojen ja vuokrien neliöhinnat ominaisluonnetta hyödyntävää elinkeinotoimintaa. • Työssäkäyntietäisyys 78

Yritysystävällinen Lahti

Lahden strategia tähtää Lahden kasvuun rohkeana toon, muunto- ja oppisopimuskoulutukseen ja kor- teknologialle ja ympäristöalaan liittyville palveluil- ja yritysystävällisenä ympäristökaupunkina. Vuo- keakouluyhteistyöhön lisättyjen panostusten ansios- le. Radanvarsi ja asemanseutu Mytäjäisistä Upon teen 2030 mennessä Lahti tavoittelee kaupungin ta. alueelle on rakentumassa sijaintinsa ansiosta yrityk- muutosta yhteisölliseksi, lapsiystävälliseksi ja yrityk- siä ja työntekijöitä houkuttelevaksi alueeksi, jossa on siä kuuntelevaksi kaupungiksi. Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden ansios- uusia yrityksiä, työpaikkoja ja asuntoja. ta Lahti on valtakunnallisesti ja maailmalla opit- Yrityksiä on aktiivisesti houkuteltu sijoittumaan tu tuntemaan viihtyisänä, vihreänä ja turvallisena Nosto Arjen paikat ja reitit kommenteista: Lahteen. Sijoittumisprosessia on virtaviivaistet- asumisympäristönä, jossa on aitoa kaupunkielämän tu. Tontti- ja toimitilatarjonta on hyvä ja hintataso sykettä ja kaikki on lähellä. Lahdessa työmatkat su- “Hyödynnetään alueen teollista kohtuullinen. Tonttien esirakentaminen on päässyt juvat jalan, polkupyörällä tai julkisilla kulkuvälineil- perimää uusilla.” hyvään vauhtiin kaupungin hankkeissa syntyvien lä. Eri alojen työpaikat sijaitsevat lähellä toisiaan ja maamassojen parantuneen koordinaation myötä, kaupunkikeskustaa, mikä on saanut aikaan luovia “Lahti-imago ”vanhan ajan” käytännön mikä on osaltaan lisännyt alueen houkuttelevuutta. ympäristöliiketoiminnan ja muotoilun osaamisen Lahteen yrityksensä tuova yrittäjä löytää kaikki si- keskittymiä. Lahti tarjoaa innovaatioita edistäviä järkevänä luovana kaupunkina! joittumiseen tarvitsemansa palvelut yhdestä paikas- yritysympäristöjä. Muita ei tarvitse kopioida.” ta. Lahden maine yrittäjien silmissä on parantunut merkittävästi kymmenen vuoden takaisesta tilan- Nosto Arjen paikat ja reitit kommenteista: Vanhat lahtelaiset teollisuusyritykset on haluttu teesta (vrt. 500 lahtelaisyrityksen kyselytutkimus, pitää Lahdessa ja niiden toimintaedellytykset kau- Taloustutkimus Oy). Lahteen on helppo asettua ja “Lahden sijaintia on käytettävä hyödyksi.” punkirakenteessa on muutosten keskellä turvattu. löytää toiminnalle tarpeelliset verkostot. Työllisyys- Perinteinen teollisuus nähdään osana oikeaa, elin- toimijat toimivat verkostomaisesti, ja esimerkiksi Julkista tietoa on avattu yritysten käyttöön. Paikal- voimaista kaupunkia – myös ympäristökaupunkia. Ohjaamo-palvelun kautta työntekijät ja työantajat liset yritykset ovat hyödyntäneet merkittäviä alue- Lahti on houkutteleva kaupunki, koska täällä on kohtaavat entistä paremmin. Työvoiman saatavuus rakentamiskohteita Ranta-Kartanossa, Niemessä ja monipuolista toimintaa. Laadukkaiden asumisym- on parantunut muun muassa työperäiseen muut- Radanvarressa ensimarkkinakohteina ympäristö- päristöjen ja viihtyisän keskustan ohella on rosoisia teollisuusympäristöjä, kilkettä ja pauketta, ajoittain hajujakin. 79

Työtä ja asumista lähellä toisiaan

Lahden ydinkeskustan elinkeinoja on käsitelty tar- ten keskittymä. Niemessä on vuonna 2030 Suomen asumisen ja elinkeinojen kortteleiden väliin on ra- kemmin luvussa 2. Lahden keskusta-alueeseen johtava ja Euroopan tasolla tunnettu LUT:n ja LAB:n kennettu nykyaikainen kaupunkipuisto, josta on kuuluvan radanvarren osaamisintensiivisen eli kampuksen ympäristöliiketoiminnan ja käyttäjä- yhteys Vesijärven rannassa kulkevalle ulkoilureitille. asiantuntemukseen perustuvaa palvelua tarjoavan lähtöisen muotoilun ympärille syntynyt monialai- Puistoon on toteutettu laadukkaat hulevesikanavat. yritystoiminnan ja asumisen aluetta on päästy kehit- nen osaamiskeskus, jossa yhteistyö ja vuoropuhelu Keskuspuisto on rakennettu viheralue, mutta se toi- tämään matkakeskuksen länsipuolella sijainneen ta- korkeakouluyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa on mii myös osana ekologista verkostoa. vararatapihan toiminnan lakattua. Alueen suunnitte- tiivistä. Viihtyisä, alueen teollisen historian leimaa- lu ja kehittäminen nojautuu vahvasti Niemen alueen ma kaupunkiympäristö Niemessä tukee luovuutta ja Hennalan entinen kasarmialue on muuttunut asu- osaamiskeskittymään. Asemanseudun ja Niemen innovaatioiden syntymistä. Alue on houkutteleva ja misen ja muun muassa majoitus-, ravitsemus-, ja välille luodaan korkean osaamisen “laatukäytävää”, elinvoimainen, koska sinne on erinomaiset liiken- palveluliiketoiminnan alueeksi. Sopenkorven alue joka sitoo alueet ja niiden osaamisen yhteen ja toi- neyhteydet keskustasta ja muista kaupunginosista on puolestaan vähitellen muuttumassa eka-alueeksi, mii kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisena sekä kaupunkiseudulta. Asemanseudulta pääsee jossa on sekä työpaikkoja että asuntoja samassa kort- osaamisintensiivisen liiketoiminnan näyteikkunana. Niemeen tiheän vuorovälin bussilla tai suoraan ase- telissa. Arvokkaat vanhat teollisuusrakennukset on Alue mahdollistaa yhteistyön ja verkostoitumisen. malaiturien päästä pyöräilyn pääreittiä esimerkiksi säilytetty ja niihin on tullut katutasoon ja alakerrok- Radanvarren kehittämisessä yhtenä ajatuksena on, Mytäjäisten ja Ankkurin sataman kautta. Matka- siin mm. teknologia-, suunnittelu ja palveluyritysten että Niemen alueen opiskelijat voisivat jäädä töihin keskuksen asemalaiturien läheisyyteen on sijoitettu toimitiloja sekä luovien alojen toimintaa. Ylempiin seudulle valmistumisensa jälkeen. tähän tarkoitukseen pyöräpysäköintiä sekä kaupun- kerroksiin rakennetuille asunnoille on kova kysyntä. kipyöriä. Alueella asuvista ja siellä työssä käyvistä ihmisistä Nosto Arjen paikat ja reitit kommenteista: riittää asiakkaita muutamaan kahvilaan ja ravinto- Niemessä on työpaikkoja ja asumista lähellä toisiaan. laan, jotka ovat sijoittuneet vanhoihin teollisuusra- “Lahti ei ole perinteinen yliopistokaupunki. Sinne rakennetut uudet kerrostalot ovat nollaener- kennuksiin ja ovat auki myös iltaisin. Alueella on Sen oppiminen ja omaksuminen vie aikaa giataloja, joissa on käytetty innovatiivisia teknisiä myös sekä ulko- että sisätilaa ihmisten kohtaamisel- ja siihen tarvitaan kärsivällisyyttä.” ratkaisuja ja arkkitehtuuria. Katot ovat viherkattoja. le luovien kaupunkitapahtumien merkeissä. Katutilat, puistot ja muut julkiset tilat on toteutettu teknisesti ja esteettisesti laadukkaasti ympäristökau- Niemen alue on tutkimuksen, koulutuksen ja yritys- pungin imagoa tukien. Niemen alueelle sijoittuvien 80

Lahti tunnetaan matkailu- ja tapahtumakaupunkina

Uusia, seudullisestikin merkittäviä elinkeinoelämän Vuonna 2030 Lahden seutu tunnetaan Suomessa ja päri vuoden. Myös Mukkulan tapahtumapuisto on alueita syntyy valtateiden 12 ja 4 varrelle. Tuottei- ulkomailla monipuolisena matkailukohteena. Perin- noussut valtakunnallisesti merkittäväksi isojen ylei- densa maantiekuljetuksiin nojautuville yrityksille teisen talviurheilun ja siihen liittyvien tapahtumien sötapahtumien näyttämöksi. Lahden seutu on logistisesti ykköspaikka. Uuden rinnalle on tullut terveys- ja hyvinvointimatkailua. Lahden eteläisen kehätien ja valtatien 4 risteyksessä Esimerkiksi Pajulahden alue on valtakunnallises- Lahteen tulevat matkailijat pääsevät myös nautti- sijaitseva Kujala-Pippon alue houkutteleekin hyviä tikin tunnettu urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvis- maan monipuolisesta kulttuuri- ja ravintolatarjon- liikenneyhteyksiä tarvitsevia, logistiikkaintensiivisiä tä palveluistaan. Kaupunkiseudulle on toteutunut nasta. Lahden ominaispiirteet on osattu hyödyntää tuotannollisia yrityksiä. Automatisaation ja robo- kylpylä- ja loma-asumisen palveluita. Ulkoilu- ja palveluissa. Ihmiset tulevat Lahteen konserttiin tai tiikan kehityksen myötä alueelle ei todennäköisesti retkeilypalveluiden tarjoajat ovat tehneet matkailu- teatteriin nauttimaan Lahden monipuolisesta tar- tule kuitenkaan sijoittumaan kovin paljon työvoi- tuotteita Lahden erinomaisten ulkoilu- ja retkeily- jonnasta. Keskustan erikoisliikkeistä tullaan shop- maa. Lehmukseen on kehittymässä monipuolinen alueiden varaan. Samat palvelut hyödyttävät myös pailemaan lahtelaista muotoilua ja muotia. Ravin- työpaikka-alue, jossa on teollisuutta, varasto- ja lo- kaupunkiseudun asukkaita. Lahti on osa Unescon toloissa saa nauttia puhtaista lähiseudun tuotteista gistiikkatoimintoja sekä toimistoja. Lehmuksessa Global Geopark -statuksen saanutta Salpausselkä valmistettua ruokaa. ja Ämmälässä työpaikkarakentaminen on lähellä Geoparkkia. Valtakunnallisesti arvokas Salpaussel- moottoritietä tai rataa ja suojaa asumista rata- tai kä-Tiirismaan maisemanähtävyys vahvistaa Lahden Lahdessa voi viikonloppumatkan aikana ulkoilla ja tieliikenteen häiriöiltä. Asuinrakentaminen puoles- keskustaan asti ulottuvien luontoalueiden merkitys- retkeillä, käydä klassisen musiikin konsertissa tai taan muodostaa sopusuhtaisen reunavyöhykkeen tä keikalla, syödä rennosti gourmet-tasoista ruokaa, arvokkaalle peltomaisemalle tai luonnonympäristöl- shoppailla ja käydä museoissa tai messuilla. Lahden le. Nastolassa radan varren uudet elinkeinoelämän Sataman, Vesijärven ranta-alueen, Kisapuiston ja perinteiset maamerkit ovat säilyttäneet hallitsevan alueet ovat profiloitumassa tilaa vaativalle kaupalle, Urheilukeskuksen väliselle alueelle on muodostunut asemansa maisemassa. Lahden vetovoima perustuu teollisuudelle, kierrätysliiketoiminnalle ja muulle kansainvälisesti mielenkiintoinen liikunnan, kult- viihtyisään kaupunkiympäristöön, ainutlaatuiseen yritystoiminnalle. tuurin, tapahtumien, kaupunki- ja luontomatkailun maisemaan sekä aitoon, maanläheiseen paikalliseen sekä vapaa-ajan ja virkistäytymisen vyöhyke. Alueen kulttuuriin. palvelutarjonta on kasvanut ja tapahtumia on ym- 81

Lahti tunnetaan matkailu- ja tapahtumakaupunkina 82

Taustatietoja elinkeinoista

Elinkeinoelämän alueet (T, TY, T/A, PY/T) on osoi- sen läheisen yhteistyön. Yhtenä esimerkkeinä tällai- Harvardin kaupunkitaloustieteen professorin Ed- tettu yhdellä pääkäyttötarkoituksella ja sinisellä vä- sesta alueesta on Niemen alue. Keskustatoimintojen ward Glaeserin mukaan inhimilliseen pääomaan eli rillä tai vinoraidoituksella. merkintä (C) mahdollistaa monimuotoisen yritys- koulutukseen ja kouluihin sijoittaminen on myös toiminnan kehittymisen keskusta-alueille. elinkeinojen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Koulu- Pohjaveden muodostumisalueella Salpausselällä tustaso korreloi kaupungin menestymiseen. Koulu- olevat elinkeinoelämän alueet on varattu yrityksille, Lahden elinkeinorakenteen oletetaan muuttuvan tetut perheelliset ihmiset muuttavat asumaan kau- jotka eivät aseta erityisiä vaatimuksia pohjaveden jatkossa yhä korkeamman jalostusasteen suuntaan ja punkiin ja pysyvät siellä, jos tarjolla on hyvät koulut suojelulle (TY). Alueelle voi sijoittua toimintaa, joka enenevässä määrin palveluelinkeinoihin. Elinkeinot heidän lapsilleen. (Glaeser, 2011) ei vaaranna pohjaveden laatua tai määrää. Yhdis- muuttuvat yhä työvoimaintensiivisemmiksi ja vaati- tetyillä elinkeinoelämän ja asumisen alueilla (T/A, vat yhä vähemmän maapinta-alaa. TY/A) on tavoitteena mahdollistaa työpaikkojen sijaitseminen lähellä asumista. Elinkeinojen alueista Luovat alat ovat tulevaisuuden menestyksen luojia. Viitteet on erotettu omaksi pääkäyttötarkoituksekseen kau- Ekonomisti ja kaupunkitutkija Richard Floridan mukaan lapsiperheisiin satsaaminen on tärkeää, palliset palvelut (P ja Pkm, oranssi) niiden aiheut- Florida, Richard (2011) The rise of the creative class. mutta nuoret 18–29-vuotiaat kaupunkilaiset ovat tamien suurien liikennevirtojen vuoksi. Yhdistetty Teoksessa The innovator’s cookbook: essentials for in- avainasemassa luovuuden kehittymisen kannalta. kaupallisten palvelujen ja elinkeinoelämän alue (Pk- venting what is next. Toimittanut Steven Johnson. Ri- Erilaisuuden suvaitseminen (diversity) on m/T) mahdollistaa sekä kaupalliset palvelut että yri- verhead Books, New York. tykset ja työpaikat. Julkisten palvelujen, hallinnon ja hyvä mittari sille, miten luova kaupunkiyhteisö on elinkeinoelämän alue (PY/T) mahdollistaa oppilai- Glaeser, Edward (2011) Triumph of the city. How ur- kyseessä. Luovuutta syntyy suotuisassa kaupun- toksien, hallinnon ja elinkeinoelämän sijoittumisen ban spaces make us human. Macmillan, London. samalle alueelle mahdollistaen eri toimijoiden väli- kiympäristössä ja ilmapiirissä, johon on helppo tulla ja ryhtyä toteuttamaan luovuuttaan. (Florida, 2011) 83 5 84 5. Palveluiden ja kaupan Lahti

Vuonna 2030 kaupunki vastaa ihmisten erilaisiin tarpeisiin tarjoamalla ajanmukaiset peruspalvelut. Julkiset palvelut saavutetaan monella tavalla. Sähköiset palvelut ovat help- pokäyttöisiä ja niiden itsenäistä käyttöä tuetaan. Asiantuntijat ovat helposti tavoi- tettavissa sähköisten etäyhteyksien avulla, jolloin asukkaan ei aina tarvitse mennä asi- antuntijan luo. Teknologian avulla ikäihmi- set pystyvät asumaan turvallisesti kotonaan pidempään. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut tuotetaan yhdessä lähellä toisiaan esimerkiksi monitoimitaloissa, jonne on hyvät joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet. Lahti on myös tunnettu laadukkaista kulttuuri- ja liikunta- palveluistaan. 85 Vuonna 2030… JULKISET PALVELUT

• Julkisia palveluita tarjotaan eri laajuudella ja eri tavoin riippuen kaupunginosan luonteesta ja väestön tarpeista. Palveluita tarjotaan laajasti myös sähköisinä. • Kaupunkivyöhykkeellä arkipäivän palvelupisteet on mah- Indikaattorit: dollista saavuttaa kävellen tai pyörällä, muut palvelupisteet ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Maaseutumai- silta alueilta palvelupisteet saavutetaan joukkoliikenteellä tai • Palveluiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen omalla autolla. (SUMP) vyöhykkeillä (julkiset ja kaupalliset) lkm ja % osuus

KAUPALLISET PALVELUT • Enintään 500 m etäisyydellä tärkeästä lähipalvelus- ta asuvien osuus • Keskustan ulkopuoliset kaupalliset palvelut on sijoitettu yhdyskuntarakenteeseen olemassa olevien hyvien liiken- • Lasten koulumatkojen kehitys neyhteyksien varrelle. • Kaupunkijakelussa käytetään älykkäitä ratkaisuja ja kestä- • Joukkoliikenteen nousijamäärät viä liikennemuotoja ja kaupan toimijat tekevät yhteistyötä. (SUMP) • Liityntäpysäköintipaikkojen määrä ja käyttöaste, • Kaupunkivyöhykkeellä joukkoliikenne on kilpailukykyi- pyörät ja autot nen palvelu. Joukkoliikenteen runkolinjat tarjoavat nopeita yhteyksiä. Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi. (SUMP) • Eri liikennemuotojen solmukohtiin on järjestetty hyvät liityntämahdollisuudet. Liikenteen palvelut ovat osa sujuvia matkaketjuja. (SUMP) • Vuonna 2030 paikallisliikenne kulkee sähköllä ja biokaasulla. (ympäristöohjelma) 86

Monipuolinen palveluverkko

Keskustan julkisten palveluiden keskittymien pyöräillen. Muut alueet ovat etäpalvelualuetta, jossa lisäksi Rakokivessä, Renkomäessä ja Ah- palvelut ovat saavutettavissa omalla autolla, joukko- tialassa sijaitsevat alueelliset palvelukeskit- liikenteellä tai kuljetuksin. Lisäksi on harvaan asuttua aluetta, jolla palvelut ovat saavutettavissa vain tymät. Lähipalvelupaikat sijaitsevat viiden omalla autolla tai kuljetuksin. kilometrin etäisyydellä keskustasta lähipalve- luvyöhykkeellä, mm. Pyhäntaan alueella. Sitä Kaupungin peruskouluissa on keskimäärin kolme kauempana olevat palvelupaikat sijaitsevat rinnakkaisluokkaa ja päiväkodeissa 6-7 ryhmää. etäpalveluiden vyöhykkeellä. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat keskustassa ja alueilla, joissa on paljon lapsiperheitä ja väestö kasvaa Lahdessa on omaleimaisia alueita, joilla liikutaan edelleen. Uudet tai peruskorjatut rakennukset vas- eri tavoin ja joissa on erilainen palvelutarjonta. Jul- taavat nykyaikaista lapsilähtöistä oppimiskäsitystä. kisia palveluita tarjotaan kolmella erilaisella laajuu- Monitoimitalojen yhteydessä tarjotaan myös kir- della riippuen alueen luonteesta. Palvelutarjonta jasto- ja hyvinvointipalveluita sekä oleskelutiloja eri on laajinta lähipalvelualueilla, joita ovat keskustan ikäryhmille vaihtelevasti alueen asukkaiden tarpei- palvelukeskittymän vaikutusalue (1), alueellisten den mukaan. Asukkaat osallistuvat palveluiden si- palvelukeskittymien (2) ja lähipalveluyksiköiden sällön suunnitteluun. Aiempaa isommilla palveluja (3) vaikutusalueet. Näillä alueilla palvelut ovat hy- tarjoavilla yksiköillä on pidemmät aukioloajat. vin saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen tai 87

Kuvateksti. Periaatekuva tulevaisuuden palveluverkon rakenteesta Lahdessa. Kuva on luonnos pitkän aikavälin visiosta keskustelun pohjaksi, eikä sen perusteella tehdä päätöksiä palvelupaikkojen sijainneista. 88

Keskustassa tarjotaan kaupunkitasoiset palvelut

Keskustassa on laajin julkisten palveluiden tarjon- Paavolassa on uudenlainen, pedagogisesti korkeata- tapaikka, Palvelutori keskittää ja kokoaa yhteen soinen yhtenäinen opiskelukampus, jossa toimivat kaupungin palveluita, palveluohjausta sekä opas- Tiirismaan yläkoulu, Tiirismaan ja Kannaksen lu- tusta sähköisten palveluiden käytössä. Kaupungin kioista yhdistynyt uusi lukio, englanninkieliset luo- palveluiden lisäksi Palvelutorilla toimii mm. Kela ja kat ja Wellamo-opisto. Henkilöstö, oppilaat ja huol- TE-palvelut sekä sosiaali- terveydenhuollon palve- tajat osallistuivat aktiivisesti uuden kampuksen ja luja tuottava Hyvinvointiyhtymä. Palvelutori tarjoaa sen toimintakulttuurin suunnitteluun. Lisäksi kam- osallisuutta ja hyvinvointia tukevan matalan kyn- puksen alueella toimii päiväkoti. Paavolan kampus- nyksen kohtaamispaikan monipuolisella toiminnal- alueella liikkuu päivittäin yli 2500 henkilöä. Alueelle la yhdessä asukkaiden, yhdistysten, oppilaitosten ja pääsee parhaiten kävellen, pyörällä ja joukkoliiken- yritysten kanssa. Lisäksi Palvelutorilla on asukas- teellä, sillä kampusalueen liikennettä on rauhoitettu osallistumis- ja tapahtumatiloja sekä kaupunkisuun- katkaisemalla autojen läpiajoliikenne Kannaksenka- nittelutila asukkaiden käytössä. dulla.

Keskustan pääterveysasema palvelee noin puolta Lahti on tunnettu laadukkaista kulttuuri- ja liikun- lahtelaisista. Päivystys ja erikoissairaanhoito ovat tapalveluista. Kulttuuripalvelut ja erilaiset tapahtu- Päijät-Hämeen keskussairaalassa, jonne on erin- mat tuovat keskustaan vierailijoita kaupungin rajo- omaiset julkisen liikenteen kulkuyhteydet keskus- jen ulkopuoleltakin. Uusi taide- ja muotoilukeskus tasta ja matkakeskuksesta. Keskustassa pääsee liik- LAD mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman kumaan esteettömästi palvelubussilla, joka kulkee taidemuseotoiminnan. Luovan alan yritysten ja yh- matkakeskuksen, keskustan pääterveysaseman ja teisöjen tilat täydentävät kokonaisuuden ja lisäävät Palvelutorin kautta. Malskin alueen vetovoimaa. Monipuoliset liikuntapalvelut edistävät kaupunkilaisten terveyttä ja houkuttelevat kaupunkiin myös matkailijoita. 89

Lahdessa nuoruus on sallittu ja vanhuutta kunnioitetaan

Keskustassa nuorisopalvelut toimii Sammonkatu 8 kiinteistössä uudessa tapahtumatilassa Kasi 2.0, Kirkkokadulla ja Kauppakeskus Triossa. Keskustas- sa sijaitsee myös monikulttuurikeskus Multi-Cul- ti sekä seurakuntayhtymän ja nuorisopalveluiden yhteinen pelitila Xperience. Nuorisopalveluilla on kuusi alueellisen nuorisotyön toimipistettä eri kaupunginosissa. Nuorisotilat sijaitsevat pääosin monitoimitaloissa. Joutjärven nuorisotalo toimii uudessa kiinteistössä entisellä tontilla. Liikkuvan nuoriso- työn käytössä on matkailuauto. Sysmässä on käytös- sä Naumi-Isorannan leirikeskus, joista Isoranta on käytössä ympäri vuoden. Nuorten työllisyyspalve- luiden Ohjaamo toimii keskustassa ja työpajojen tilat kolmessa erillisessä pisteessä, joista yksi Nastolan alueella.

Vanhusten palvelut ovat saavutettavissa esteettömäs- ti. Kaupunginosissa on vanhusten asumispalveluyk- siköitä, joissa on saatavana monen tasoisia hoitopal- veluita. Asumispalveluyksiköiden läheisyydessä on esimerkiksi lähikauppa, yksityisiä hyvinvointipalve- luja ja tapaamispaikkoja vanhuksille ja eri-ikäisille ihmisille. 90

Lahdessa on erinomaiset kaupalliset palvelut

Lahden asema maakunnan keskuksena näkyy kau- näkökulmasta houkutteleviksi järjestämällä pysä- pallisten palveluiden tarjonnassa ja houkuttelee in- köintialueet kävelijöiden ehdoilla. vestoimaan kaupunkiin. Lahden kävelypainotteisen keskustan erikoisliikkeet houkuttelevat ostoksille Lahdessa on viihtyisiä asuinalueita, joissa lähipalve- laajalta alueelta ja yrittäjät ovat kehittäneet uusia toi- lut ovat saavutettavissa myös kävellen. Lähikaupan mintatapoja kuten pop-up -tapahtumia. On syntynyt myymälät sijaitsevat pääosin nykyisillä paikoillaan. uudenlaista kaupunkikulttuuria, jota virtuaalimaa- Asukkaat käyttävät edelleen kivijalkakauppaa. Kes- ilma ei korvaa. Keskusta ympäristönä houkuttelee kustan ulkopuolisilla asuinalueilla lähikauppojen ihmisiä asioimaan ja viihtymään. Lahden keskustan valikoima on laajentunut, kun asukkaiden määrä lisäksi Rakokivi toimii Nastolan alueen keskustana. on kasvanut tiivistämisen ja täydentämisen myötä. Tähän on omalta osaltaan vaikuttanut myös päivit- Keskusta-alueen ulkopuolelle ei ole rakennettu uu- täistavaroiden verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen sia kauppakeskuksia tai hypermarketteja ja keskus- yleistyminen kiinteistöjen alettua rakentaa kylmä- tahakuisen kaupan isot yksiköt sijaitsevat pääosin kaappeja postilaatikoiden yhteyteen. Verkkokaupan ydinkeskustassa. Uusia kaupallisia palveluita kes- kasvun myötä erikoiskaupan liiketilat ovat entistä kusta-alueen ulkopuolella syntyy erityisesti Renko- useammin showroom-tyyppisiä tuotteiden esittely- mäkeen, Karistonporttiin ja Kauppakaareen. paikkoja.

Kauppakeskusten ja ostoskeskusten lähiympäristö- Liikerakentamisessa ja liikkeiden korjausrakenta- jen viihtyisyyttä on parannettu siten, että linja-au- misessa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota topysäkiltä pääsee turvallista, esteetöntä ja helposti käveltävän kaupunkiympäristön luomiseen. Lahdes- hahmottuvaa reittiä pitkin suoraan ostoskeskukseen. sa on kävelijän näkökulmasta kiinnostavaa ja viih- Ostoskeskuksissa on joukkoliikenteen reaaliaikai- tyisää katuympäristöä myös keskustan ulkopuolella. nen aikataulunäyttö ja odotustilaa. Kaupallisten Kaupunkikuvaa on parannettu pitämällä pysäköinti- palveluiden lähiympäristöt on suunniteltu kävelijän alueiden viherympäristö ja liikerakennukset hyvässä kunnossa. 91

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen runkolinjat tarjoavat nopeat, suju- jia, joille kävelymatka pysäkille olisi muutoin koh- Kaikissa linja-autoissa on sähköiset näyttötaulut, vat ja suorat yhteydet asutus- ja työpaikkakeskitty- tuuton. Kutsupohjaisella liikenteellä on parannettu joilta matkustaja voi seurata esimerkiksi linja-auton mistä Lahden keskustaan. Pyöräilyn pääreittien ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. Lisäksi yhteis- matkaa ja seuraavaa pysäkkiä sekä joukkoliikenteen joukkoliikenteen reittien solmukohdissa on hyvät käyttöpalvelut, niin autot kuin kaupunkipyörät täy- tiedotteita. Pysäkeille sijoitettujen näyttötaulujen liityntäpysäköintimahdollisuudet niin autoille kuin dentävät liikkumispalveluiden palettia ja mahdollis- määrää on lisätty ja niissä on nähtävillä reaaliaikais- pyörille. tavat sujuvat matkaketjut eri tarpeisiin. ta informaatiota.

Asiointi on helppoa ja houkuttelevaa kestävillä kul- Digitalisaatio tarjoaa joukkoliikenteen käyttäjiä Asukkaiden kasvaneeseen tiedontarpeeseen ja laatu- kumuodoilla. Joukkoliikenne on todellinen vaihto- hyödyntäviä lisäpalveluja. Erilaiset sovellukset ja jat- vaatimuksiin vastataan joukkoliikenteen reaaliaikai- ehto henkilöautoilulle, ja joukkoliikenne palvelee kuvasti kehittyvä internet-asiointi nopeuttaa ja suju- sella matkustajainformaatiolla. Sähköisten pysäkki- joustavasti sekä koulu- että työmatkaliikkumista. voittaa joukkoliikenteen käyttöä eikä vaadi matkus- näyttöjen ja reittioppaiden esittämät saapumisajat Paikallisliikenne kulkee vuonna 2030 sähköllä ja tajalta välttämättä asiointia asiakaspalvelupisteessä. ovat reaaliaikaisia ja perustuvat bussin todelliseen biokaasulla. Linja-autoissa on otettu käyttöön tunnistepohjainen sijaintiin. Matkustaja voi seurata bussien liikkumista maksujärjestelmä. Matkustaja voi maksaa matkan- kartalla esimerkiksi omalta mobiililaitteelta. Jouk- Nosto Arjen paikat ja reitit kommenteista: sa haluamallaan maksutavalla, kuten lähimaksulla koliikenteen häiriötilanteista tiedotetaan reaaliaikai- tai matkapuhelimen NFC-toiminnolla. Tietoturva sesti ja myöhässä olevista ja ajamattomista lähdöis- “Edullinen joukkoliikenne” ja tietosuoja-asiat on ammattimaisesti organisoi- tä on saatavilla ajantasaista tietoa. Reaaliaikainen tu ja asiakas voi luottaa tietojensa olevan turvassa. matkustajainformaatio on lisännyt joukkoliikenteen Kutsujoukkoliikenne täydentää paikallis- ja seutu- Digitaalisia palveluja kehitettäessä on huomioitu es- käyttömukavuutta ja helppokäyttöisyyttä. liikenteen palveluverkkoa erityisesti haja-asutus- teettömyys ja varmistettu palvelujen saavutettavuus alueilla. Asukkaiden tarpeiden pohjalta toimiva myös heille, joilla ei ole osaamista tai mahdollisuutta Lahden alueella joukkoliikenne hyödyntää liiken- kutsujoukkoliikenne palvelee erityisesti vanhuksia käyttää digitaalisia palveluja. nevaloetuuksia ja joukkoliikenne on siten entistä ja kauempana runkolinjastosta asuvia matkusta- täsmällisempää. Linja-autokaistoilla on varmistettu sujuva joukkoliikenne myös ruuhkaisilla kaduilla. 92

Uudet omaleimaiset seisakkeet palvelevat junalla kulkevia

Lahden Hennalaan pääsee myös lähijunalla. Alue on kehittynyt omaleimaisiksi kaupunginosiksi. Myös Villähteen, Nastolan ja Uudenkylän asemien ympä- ristöjä on kehitetty kunkin kaupunginosan ominais- piirteiden mukaisesti. Rautatien estevaikutusta on pienennetty rakentamalla kevyen liikenteen siltoja tai alikulkutunneleita rautatien alitse. Mahdollisuut- ta käyttää rautatietä raitioliikenteeseen Hennalan ja Uudenkylän sekä Hollolan, Orimattilan, Lahden ja Heinolan välillä on alettu valmistella osana Lahden kaupungin ja Lahden kaupunkiseudun uutta jouk- koliikennejärjestelmää.

Lahden kaupunkiseutu on valtakunnallinen liikenteen ja tavaralogistiikan solmukohta ja radanvarsi osa TEN-T -raideverkkoa. Sen vaatima lisäraide Lahdesta Hakosiltaan on rakennettu. 93

Taustatietoa palveluista

Viitteet

Julkiset palvelut ja hallinto (PY, PY/T) ja kauppa (P, (A). Liike- ja yrityskeskus Kori on kasvanut vetovoi- Florida, Richard (2011) The rise of the creative class. Pkm, Pkm/T) on osoitettu oranssilla ja violetilla vä- maiseksi ja omaleimaiseksi keskittymäksi, joka hou- Teoksessa The innovator’s cookbook: essentials for in- rillä. Myös keskusta (C) ja asumisen alueet (A) sisäl- kuttelee asiakkaita kauempaakin. venting what is next. Toimittanut Steven Johnson. Ri- tävät merkittävän määrän palveluita ja kauppaa. verhead Books, New York. Uusien palveluiden sijainti tarkentuu palveluverkon Maakunnan keskustaajamien kehittäminen turvaa suunnittelussa ja asemakaavoituksessa. Suunnitte- Glaeser, Edward (2011) Triumph of the city. How ur- päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvun kysyntää luohjeissa on tunnistettu uudet alueet, joilla palvelu- ban spaces make us human. Macmillan, London. vastaavasti. Lahden asema koko maakunnan vähit- kysyntä kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Yleiskaava- täiskaupan keskuksena vahvistuu edelleen. Yleiskaa- kartalla on osoitettu omina aluevarauksinaan (PY) vaan on osoitettu kaksi keskustatoimintojen aluetta, seudullisesti merkittävät julkiset palvelut, esimerk- Lahden keskusta ja Rakokivi, joiden elinvoimaisuus kinä Päijät-Hämeen keskussairaala. Julkisten pal- ja vetovoima turvataan mm. monipuolisten palvelu- velujen, hallinnon ja elinkeinoelämän alue (PY/T) jen avulla. Keskusta-alueet (C) ovat erikoiskaupan mahdollistaa oppilaitoksien, hallinnon ja elinkeino- ensisijaisia sijoittumispaikkoja, ellei muu sijainti elämän sijoittumisen samalle alueelle mahdollistaen kaupan palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen eri toimijoiden välisen läheisen yhteistyön. ole perusteltua. Keskustan ulkopuoliset merkittä- vimmät kokonaan tai osittain toteutuneet erikois- Elinkeinoelämälle suotuisa ilmapiiri on tärkeää kaupan keskittymät sijaitsevat Uudenmaankadun kaupungin elinvoiman kannalta, mutta vielä olen- varrella Launeelta Renkomäelle, Karistossa, valtatie naisempaa on inhimillisen pääoman kasvattaminen 24 varrella Holmassa ja Kauppakaaressa (Pkm). Yh- (Florida 2011). Inhimillistä pääomaa kasvattavat distetty kaupallisten palvelujen ja elinkeinoelämän ajatukset ja ideat, joita syntyy kun suuri määrä ihmi- alue (Pkm/T) mahdollistaa sekä kaupalliset palvelut siä on läheisessä yhteydessä toisiinsa (Glaeser 2011). että yritykset ja työpaikat. Uusi yhdistetty kaupan ja Pelkät virtuaaliyhteydet eivät riitä vaan ihmiset tar- elinkeinoelämän aluevaraus sijaitsee Karistossa Ka- vitsevat kohtaamiseen myös fyysisiä tiloja. Erityises- ristonportin alueella. Nastolan pienemmät aluekes- tä huomiota tulee kiinnittää nuorille 18–29-vuoti- kukset, Villähde ja Nastolan kirkonkylä, tarjoavat aille suunnattuihin kaupunkitiloihin sekä julkisiin ja monipuolisia lähipalveluita asukkaille. Alueet ovat yksityisiin palveluihin. yleiskaavassa osoitettu pääosin asumisen alueiksi 94 Hyvän joukkoliikennekaupungin avaimet

Lahden kaupunki toimii joukkoliikenteen toimival- Samoin joukkoliikenteen suunnittelussa on huomi- ulottuvat 400 metrin etäisyydelle pysäkeistä. Toi- taisena viranomaisena koko Päijät-Hämeen alueella. oitava, että väkirikkaat ja tiheämmin asutut alueet mivaa joukkoliikennettä varten tarvitaan vähintään Joukkoliikennettä järjestetään markkinointinimellä tarvitsevat paremman palvelutason, kuin alueet, 15–20 asukasta hehtaarille tai 2 000 asukasta linjaki- Lahden seudun liikenne (LSL). Lahden seudun lii- joilla on vähemmän asukkaita. lometriä kohden. Kävely ja pyöräily ovat tärkeä osa kenteen kyydissä tehtiin vuonna 2018 7,4 miljoonaa joukkoliikenteen matkaketjuja. Joukkoliikenteen matkaa. Matkustus on kasvanut vuodesta 2015 9,4 toimivuus paranee, jos matkaketjujen kaikki osat prosenttia. Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2 km:n etäi- muodostavat järkevän kokonaisuuden.(LVM 2018) syydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliiken- Joukkoliikenne on oleellinen osa liikkumista kau- teen palvelutaso on hyvä tai erinomainen, vähintään Ihminen valitsee useimmiten nopeimman ja hel- pungissa. Se mahdollistaa joukkojen kuljettamisen kaksi vuoroa tunnissa. Joukkoliikennevyöhykkeet poimman tavan liikkua. Tämän vuoksi palveluiden tehokkaasti ja sitä kautta edistää viihtyisämmän kaupungin toteuttamista. Kävely ja pyöräily tukevat myös voimakkaasti joukkoliikennettä. Kävely toimii liityntämuotona 79 prosentilla Päijät-Hämeen jouk- koliikennematkoista (HLT16 2018).

Palvelujen ja toimintojen sijoittelulla on suuri merkitys joukkoliikenteen järjestämiseen ja suunnitteluun. Kun asukastiheys on korkea ja toiminnot sekoitettu, pystytään etäisyydet lähtö- ja määränpäi- den välillä pitämään kohtuullisina. Nauhamainen kaupunkirakenne on joukkoliikenteelle ihanteelli- sin. On myös huomioitava, että joukkoliikenne tarvitsee sananmukaisesti joukkoja eikä sitä voi järjes- tää alueelle, jossa joukkoja ei ole. 95

täytyy olla nopeammin ja helpommin saavutettavissa joukkoliikenteellä kuin omalla autolla.

“Hyvässä liikennejärjestelmässä joukkoliikenteen runkolinjat kulkevat omilla erillisillä väylillään suoraan esimerkiksi asuinalueilta keskuksiin, kun autoilijat joutuvat käyttämään kiertoreittejä. Sillä pystytään mahdollistamaan joukkoliikenteen nopeus henkilö- autoon nähden. Liikenneverkossa siis priorisoidaan joukkoliikennettä yli yksityisautoilun.” (Jee-hanke 2017) Maankäyttö joukkoliikenteen kannalta (Liikennevirasto 2011) 6 96 97 6. Luonnonläheinen Lahti

Vuonna 2030 kaupungin viheralueet - met- sät, puistot, niityt ja pellot - muodostavat monipuolisen ja monimuotoisen yhtenäisen verkoston. Hyvin opastettu monipuolinen virkistysreittiverkosto kattaa koko kaupungin. Kaupungissa on useita mielenkiintoisia retkeilyalueita, joille voi mennä ulkoilemaan. Yksityisten omistamissa metsissä voi liikkua jokamiehen oikeuden puitteissa. Salpausse- län pohjoispuolella sijaitsevat runsaat järvet ja lammet rikastuttavat alueen luontoa ja mahdollistavat kalastuksen ja veneilyn. Myös matkailijat ovat löytäneet Lahden luonto- matkailukohteet. Luonnonsuojelualueiden verkostoa on täydennetty ja kaupungin viheralueiden hoidossa ja suunnittelussa on otettu huomioon luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Kaupunkitaajaman ulkopuolella kulttuurimaisemat ovat säilyneet elinvoimaisina. Lahtelaiset arvostavat viheralueita ja voivat nauttia kaupunkiluonnosta päivittäin osana arkeaan. 98 Vuonna 2030…

Indikaattorit: • Lahdessa on puhtaat järvet ja pohjavesi. • Enintään 300 m etäisyydellä asemakaavoitetusta viheralueesta asuvien osuus, viheralueen minimikoko • Viheralueet ja kaupunkiluonto muodostavat yhtenäisen ja 1,5 ha helposti saavutettavan verkoston myös rakennetussa ympä- ristössä. • Asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-ala ja osuus asemakaavoitetuilla alueilla • Lahden vaihteleva ja monimuotoinen luonto tarjoaa erilaisia elämyksiä ja hyötyjä asukkaille ja matkailijoille. • Suojelualueiden ja/tai luontoarvoiltaan merkittävien alueiden pinta-ala ja osuus

• Hiljaisten alueiden osuus pinta-alasta

• Vesistöt ovat hyvässä ekologisessa tilassa

• Pilaantumisen takia pois käytöstä olevat pohjavedet, % 99 Monipuolinen viheralueverkosto

Lahdessa luonto on takapihalla. Lahden vihera- kenteellisia. Käyttöpainetta on onnistuttu jakamaan säännöllisesti lähiluontoa oppimisympäristönä ja lueverkoston vahvuuksia ovat Salpausselän ja useampiin mielenkiintoisiin ulkoilukohteisiin. Nie- hyödynnetään luonnon runsaat tarjoumat lapsille. Nastolan järviylängön metsäiset ulkoilumaastot. men - Mukkulan ranta-alueesta on muodostunut Tarjolla on myös geokasvatusta, jossa tutustutaan monipuolinen virkistys- ja tapahtuma-alue kau- alueen geologisiin muodostumiin. Metsä on myös merkittävä hiilinielu. punkilaisille ja matkailijoille. Kaupungissa on myös mahdollisuus viljelyyn. Tarjolla on viljelypalstoja, Arjen paikat ja reitit tapahtumien osallistujat ko- Retkeily- ja ulkoilualueet sijaitsevat pääasiassa siirtolapuutarha ja muuta yhteisöllistä kaupunkivil- rostivat lähiluontoalueiden merkitystä: esimerkiksi kaupunkirakenteen reunoilla, joille pääsee hel- jelyä. Pikku-Vesijärvenpuisto, perhepuisto ja Linnaisten- posti lähiviheralueiden muodostamaa verkostoa suo mainittiin useasti. Lisäksi tuotiin esille hallitusti pitkin. Eri luonteisia viheralueita hoidetaan niille Lahden lähimetsiä ja puistoja hoidetaan ja suunni- hoitamattomien alueiden ja katupuiden tärkeys sekä tyypilliset piirteet huomioiden ja laadukkaita kau- tellaan monipuolisesti eri ikäryhmät huomioiden. kaupunkivihreän huomioiminen kaavoituksessa. punginosapuistoja kehitetään alueellisina helminä. Päiväkodeille ja kouluille tehdyt lähiluontokartoi- Luonnossa kulkevien reittien, kuten lehmusreitin Suosituimmilla luonnonsuojelualueilla liikkumis- tukset otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä. Var- opastuksia toivottiin parannettavan. ta ohjataan merkityille reiteille, jotka ovat osin ra- haiskasvatuksessa ja perusopetuksessa käytetään 100

Kaupunkiluonnosta pääsee nauttimaan helposti Lahden kaikki vesistöt ovat ekologisesti hyvässä suoraan kotoa jalkaisin tai pyörällä. Kauempana si- tilassa. Kymijärveltä kulkee suosittu melontareit- jaitsevien kohteiden opastus ja pysäköintialueet ovat ti Nastolan järviketjua pitkin aina Kymijoelle asti. toimivat ja kohteisiin on mahdollista päästä myös Järviketjun virtavedet on kunnostettu luonnonmu- bussilla. Asukkaat nauttivat kauniista asuinympä- kaisiksi. Nastolan puolella isoimpien järvien rannat ristöstään lenkkeillen ja pyöräillen, marjastaen – ve- ovat säilyneet loma-asuntokäytössä. Sala- ja Ruuhi- neillen ja kalastaen. Rälssin maanvastaanottopaikan järven virkistyskäyttöarvo on parantunut vedenpin- maisemointi on aloitettu mäen itäreunalla. nan noston myötä, kun alimpia vedenkorkeuksia on nostettu. Kalojen vaellusesteiden poistaminen mahdollistaa taimenen nousun mereltä Lahteen asti. Vesistöt virkistyskäytössä

Kaupungin omistamat rakentamattomat ran- Hulevedet ta-alueet ovat säilyneet rakentamattomina vihera- Viheralueilla on varauduttu hulevesien hallinnan lueina ja asukkaat nauttivat eri puolilla kaupunkia vaatimiin tilamitoituksiin ja pääosa hulevesistä kä- sijaitsevista viihtyisistä uimarannoista. Vesijärven sitellään luonnonmukaisilla menetelmillä lähellä rantamaisema on säilynyt ehyenä, ja siitä pääsee niiden syntypaikkaa imeyttäen tai viivyttäen. Hule- nauttimaan entistä paremmin, kun Vesijärven ran- vedet ovat osa kaupunkiluontoa ja esimerkiksi hu- nan ulkoilureittiä on jatkettu Mukkulasta Kilpiäisten levesikosteikkoja, suodatus- ja imeytyspainanteita ja kautta Karjusaareen. Myös yhteyttä Ruoriniemen ja muita hulevesien hallintarakenteita on rakennettu Mukkulan välillä on parannettu. esteettisesti osaksi monitoiminnallisia viheralueita. Uusille asuinalueille suunnitellaan aina mahdollisimman luonnonmukaiset hulevesien käsittelyjär- jestelmät. 101

Retkeily matkailuvalttina

Ekologisesti kestävästä luontomatkailusta on tullut suosittua. Lahti kuuluu osana Salpausselkä geopark:iin, joka on saanut Unescon Global Geopark -statuksen. Geoparkin keskuskaupunkina Lahti toimii matkailijoiden pääpisteenä, josta pääsee helposti luontoon ja tutustumaan geokohteisiin. Retkeily- matkailuun kaupungin alueella tehdyt investoinnit ovat matkailijoiden lisäksi hyödyttäneet lahtelaisia, kun on kehitetty rengasmaisia ulkoilureittejä ja niihin liittyviä palveluja. Reitit on merkitty hyvin ja niihin on hyvät opasteet kaduilta kevyen liikenteen väyliltä. Retkeilymatkailua ja virkistystä tukemaan on tuotettu karttoja ja sähköistä aineistoa, jonka avulla voi suunnitella ulkoilupäivänsä.

Pesäkallion, Viuhan, Lapakiston, Linnaistensuon ja Kintterön luonnonsuojelualueet liittyvät laajem- paan ulkoiluvyöhykkeeseen. Luonnonsuojelu- ja retkeilyalueille on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta kaupunkia. Yksityisten omistamissa metsissä voi liikkua jokamiehen oikeuden puitteissa. Metsätalou- den ja ulkoilukäytön tarpeiden yhteensovittaminen 102

on onnistunut kaikkia osapuolia tyydyttävällä taval- Luonnon monimuotoisuutta lisätään Luonnon monimuotoisuuden kannalta olennainen la. Retkeilijöitä palvelevat ympärivuotisesti monet ekologinen verkosto koostuu laajoista luonnon ydi- laavut ja nuotiopaikat, sekä Tapanilan hiihtomaja, Haaste luonnon monimuotoisuuden vähenemisen nalueista, luonnonsuojelualueista ja muista metsä- Pajulahden urheiluopisto ja Lapakistoon rakennettu hillitsemiseksi on huomioitu viheralueiden suun- alueista sekä niitä yhdistävistä vaihtelevan levyisistä uusi palvelupiste. Vilkkaimmille alueille on sijoitettu nittelussa ja hoidossa. Lahdesta löytyy laajoja yh- viheryhteyksistä, jotka turvaavat eri eliölajien liik- kuntoilupisteitä. Kuntarajat ylittäviä reittiyhteyksiä tenäisiä metsäalueita (yli 1000 ha), sekä luonnon kumis- ja leviämismahdollisuudet sopivien elinym- on kehitetty sekä etelään että pohjoiseen mm. Vie- ydinalueita, joilla on suuri merkitys paitsi lajiston päristöjen välillä. Ekologisen verkoston kannalta rumäen suuntaan. Hollolaan ja Iittiin suuntautuvat monimuotoisuudelle myös ihmisille. Luonnonsuo- tärkeitä yhteyksiä on pidetty yllä riittävän leveinä, reittiyhteydet on pidetty hyvässä kunnossa. jelu- ja LUMO-alueiden muodostamaa verkostoa mahdollisimman yhtenäisinä ja säilytetty puustoise- on täydennetty ja asukkaiden tietoutta LUMO-koh- na. Taajamien sisällä olevat virkistysalueet palvele- Nosto Arjen paikat ja reitit kommenteista: teiden ja monimuotoisuuden merkityksestä on li- vat ihmisiä, mutta toimivat myös ekologisina yhte- sätty. Kaupungin omistamien metsien lajistoa on yksinä. Ulkoilu- ja retkeilyalueiden laajojen metsien “Luontokohteet, ne voisivat monipuolistettu ja niitä hoidetaan kestävästi niin suojassa menestyvät linnut, lepakot ja liito-oravat olla paremmin esillä.” ikärakenteeltaan kuin maisema-arvoiltaankin. Niit- samoin kuin monet harvinaiset ja uhanalaiset eläi- tykasvillisuutta on lisätty avoimille viheralueille ja met ja kasvit. “Nastolasta Iitin suuntaan voisi viljelyalueilla suositaan luomuviljelyä. Vieraslajien leviäminen on saatu hallintaan haitallisten vierasla- Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin varau- parantaa retkeilymahdollisuuksia.” jien tavoiteohjelman mukaisesti. dutaan ainakin monipuolistamalla metsien ja kaupungin kasvi- ja puulajistoa ja käyttämällä entistä Lahden laajat hiljaiset alueet sijaitsevat taajaman Nosto Arjen paikat ja reitit kommenteista: enemmän jalopuita. Vieraslajeja ja uusia kasvitau- ulkopuolella. Kuitenkin myös kaupunkirakenteen teja ja -tuholaisia torjutaan yhdessä kaupunkilaisten keskeltä löytyy hiljaisia alueita, joilla luonnon äänet kanssa. ovat vallitsevia ja hiljaisetkin luonnon äänet kuulu- “Hallitusti hoitamattomia vat. Tärkeimpiä kaupunkirakenteen keskellä sijait- metsälöitä pitäisi olla enemmän.” sevia hiljaisia alueita on Karistossa, Keijupuistossa, Kerinkalliolla, Kilpiäisissä, Kiveriössä, Kärpäsessä, Metsäpellossa, Mukkulassa, Mustankallionmäellä, Möysässä, Niemessä, Rakokivessä ja Salpausselällä.

103

Sietikkalampi 104

Kylien kulttuurimaisemat

Laajat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat viljelymai- semat ovat säilyneet elinvoimaisina.

Vuonna 2030 Lahden kaupunkirakenne on pysynyt tiiviinä, eikä ole lähtenyt leviämään maaseudulle. Kyläalueet ovat elinvoimaisia ja niiden arvokkaat kulttuurimaisemat ovat säilyneet ehjinä, arvostettui- na kokonaisuuksina. Vanhimmat viljellyt peltoalueet Okeroisissa, Ämmälässä, Koiskalassa, Pyhäntaalla, Seestassa, Ruuhijärvellä, Immilässä, Uusikylässä ja Villähteellä ovat säilyneet edelleen avoimina viljely- alueina.

Viljelymenetelmiä muuttamalla pellot voivat toimia hiilinieluina. Kaupungin omistamilla pelloilla suositaan luomuviljelyä.

Merkittävien kulttuurimaisemien vieritse on ohjattu ulkoilua ja virkistystä, joten kaikki kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan maaseudun avarista näkymistä. Kyläalueille sijoittuva uudisrakentaminen on suunniteltu kulttuurimaiseman ehdoilla, sen mittakaavaa ja muotoja kunnioittaen, suosien puurakentamista. Orrilanmäki Lahden Nastolassa 105 Taustatietoa luontoon liittyvistä teemoista yleiskaavassa

Luonnonläheinen Lahti -teema kattaa suurimman entuudestaan suojeltu, kuten kaavalla. Tästä syystä alueet selvityksen mukaan Lahdesta löytyy paljon osan kaupungin pinta-alasta. Luonnonläheinen Lahti yleiskaavaehdotuksessa on muutettu osa suojelta- hiljaisia alueita, joista laajimmat Nastolan maa- ja teema kattaa yleiskaavan viheralueet (VL, VR, VU, viksi aiotuista alueista lähivirkistysalueiksi (VL) metsätalousvaltaiset alueet ja Mustankallionmäki ja SL ja EH), maa- ja metsätalousalueet (M, MA, MY) tai retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR). Alueet tullaan Salpausselkä urheilukeskuksen länsipuolella Lahden ja vesialueet (W, W/SL). osoittamaan yleiskaavassa luonnonsuojelualueina keskustan tuntumassa. (SL) niiden rauhoituksen jälkeen. Osassa uusista YLEISKAAVALUONNOKSELLA PÄÄSTÄÄN LÄHEMMÄKSI luonnonsuojelualueista (SL) kaupungilla ei ole ai- Tiiviissä kaupunkiympäristössä on erityisen tärkeää, YMPÄRISTÖOHJELMAN TAVOITTEITA SUOJELUALUEIDEN komusta hakea METSO-korvausta alueiden vähäi- että laajemmille ulkoilu- ja virkistysalueille pääsee MÄÄRÄSTÄ sen puustollisen arvon tai muiden syiden takia ja helposti ja että viheralueiden verkostot ovat yhtenäi- nämä alueet on jätetty yleiskaavaehdotukseen suo- siä. Viheralueiden verkoston muodostavat lähellä asu- jelualueiksi. Yleiskaavaehdotuksen myötä luonnon- tusta sijaitsevat lähivirkistysalueet (VL) sekä niihin suojelupinta-ala nousee 2,4 %:iin. Lahden alueella on runsaasti järviä, jotka ovat tär- kytkeytyvät kaupunkia ympäröivät retkeily- ja ulkoi- keitä virkistyksen kannalta. Ne sijaitsevat lähellä lualueet (VR), luonnonsuojelualueet (SL) ja maa- ja Lahden lintuatlaksen (2009-2011) mukaan Lahden asutusta, monet aivan keskellä kaupunkia. Nastolan metsätalousalueet (M). Lahden ympäristöohjelmas- vaihteleva maisemarakenne tarjoaa linnuille erilai- alueen järville kuormitusta aiheuttavat rantaraken- sa 2018 (kh 18.6.2018, § 178) on tavoitteena vuoteen sia elinympäristöjä. Erityisesti järvien rantaniityt ja taminen ja maatalous. Virkistyskäyttöarvo on kui- 2030 mennessä, että rauhoitettujen alueiden osuus jokivarsien pensastot ovat hyviä lintualueita. Myös tenkin ollut uhattuna monilla järvillä viime vuosi- Lahden kokonaispinta-alasta on 5% ja luonnonsuo- avoimissa kulttuurimaisemissa elää rikas linnusto. kymmeninä lisääntyneiden rehevyyshaittojen takia. jelualueiden sekä LUMO-kohteiden yhteispinta-alan Lahdessa arvokkaat lintualueet painottuvat pohjoi- osuus 8 %. Tällä hetkellä luonnonsuojelupinta-alaa sessa Takkulan ja Salalammen alueelle, idässä Kois- Järviä ympäröivä maankäyttö rehevöittää järviä. Re- on 1,9% maa- ja vesialueista. Yleiskaavan Y-203 kalaan ja Kujalaan ja etelässä Luhdanjokivarteen. hevöittäviä ravinteita tulee järviin myös ilmakehäs- luonnokseen esitetyillä olisi luonnonsuojelualuei- Nastolan alueelle laaditun linnustoarvioinnin mu- tä. Lahden kaupungin alueella on runsaasti vesistöjä den suojelemisella noussut luonnonsuojelupinta-ala kaan tärkeimmät lintualueita ovat Sammalsillan- kuormittavaa toimintaa. Rehevöitymisen aiheutta- 3 %:iin suon ja Arrajärven alue. mat happitalouden ongelmat johtavat pahimmillaan kalaston tuhoutumiseen. Kesän virkistyskäyttöä Ehdotusvaiheessa luonnonsuojelualueiden määrää Hiljaisten alueiden äänitaso on määritetty alle 45 de- haittaavat erityisesti ajoittaiset planktonlevien mas- jouduttiin kuitenkin vähentämään METSO-ohjel- sibeliin, joka on valtioneuvoston ohjearvo taajaman saesiintymiset eli ”leväkukinnat”, joista osa on ollut man mukaisten puuston arvosta saatavien korva- ulkopuoliselle viheralueelle. Näillä alueilla kuuluvat myrkyllisten sinilevien aiheuttamia. uksien vuoksi. METSO-korvausta ei ole mahdol- hiljaisetkin luonnon äänet kuten aaltojen liplatus, lista saada alueilta, jotka ovat muulla päätöksellä jo sateen ropina ja hento lintujen viserrys. Hiljaiset 106

VALMISTUNEITA SELVITYKSIÄ:

Metsien mielipaikat

Leikkipaikkojen palveluverkkoselvitys

Vieraslajiohjelma

Ekosysteemipalveluselvitys

Hiljaiset alueet

Virkistysverkoston yleissuunnitelma

Ekologiset verkostot

Lahden niittyverkostoselvitys 107 108

OSA 2:

Miten Lahden suunta syntyi?

LAHDEN SUUNTA -TYÖN 2017-2020 SELOSTUS 109 Johdanto

Ensimmäisen osan Lahti vuonna 2030 -tarinassa kuvattiin yleiskaavan ja kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman sisältöä ja tavoite- tilaa. Tässä Lahden suunta -työn selostuksen toisessa osassa kerrotaan, miten Lahden suunta -työn ehdotus syntyi.

Luvussa Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet kerrotaan, miksi Lahden suunta -työtä tehdään ja Suunnittelun prosessi -luvussa kuvataan, miten suunnitelma syntyi. Mukana on tietoa esimerkiksi edelliseltä kierrokselta siirtyvistä teemoista ja niiden käsittelystä sekä luonnokseen tehdyistä muutoksista. Luvussa Muutosesitykset lainvoimaisiin osayleiskaavoihin kuvataan, miten Lahden suunta -työn tuloksena syntynyt Lahden yleiskaavan 2030 (Y-203) ehdotus eroaa Lahden ja Nastolan alueen lainvoimaisista osayleiskaavoista.

Maankäytön ja liikkumisen suunnittelu on ennen kaikkea yhteistyötä monien osapuolten kesken. Lahden suunta -työn tekijät on kuvattu luvussa Lahden suunta -työn 2017-2020 tekijät. 110

1. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet

MIKSI LAHDEN SUUNTA -TYÖTÄ TEHDÄÄN?

Lahden kaupungin strategian mukaan Lahti tavoittelee vuoteen 2030 mennessä mm. 150 000 asukkaan kaupunkia, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämis- tä 80 %:lla sekä kaupungin muutosta yhteisöllisek- si, lapsiystävälliseksi ja yrityksiä kuuntelevaksi kaupungiksi. Vuonna 2030 yli 50% matkoista tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Tavoitteisiin päästäkseen kaupunki tarvitsee yhteistyötä eri kaupungin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä selkeitä toimenpiteitä, mihin Lahden suunta -työ tarjoaa hyvän toimintatavan. 111

Lahden yleiskaavan jatkuva prosessi on havaittu hy- Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma laaditaan elinvoiman lisääminen, kestävän kehityksen mukai- väksi koko kaupunkiyhteisön keskustelufoorumiksi ensimmäistä kertaa ja työssä hyödynnetään yleis- sen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen edistämi- kaupungin tulevaisuudesta. Yleiskaavassa muodos- kaavatyön menetelmiä, prosessia ja selvityksiä. nen, puhtaiden vesien ja luonnon monimuotisuuden tuu strategian kuva fyysisessä kaupunkiympäristös- Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (Sustai- vaaliminen ja vetovoimaisen ja hyvinvointia lisäävän sä, mutta keskustelua käydään monista muistakin nable Urban Mobility Plan, SUMP) on Euroopan työ- ja elinympäristön luominen. Elinvoiman stra- aiheista, esimerkiksi palveluista ja liikkumisesta. komission luoma toimintamalli eri kulkumuotojen tegisia tavoitteita ovat mm. että vuonna 2030 Lahti Tästä syystä yleiskaavan kanssa samaan prosessiin kokonaisvaltaiseen suunnitteluun kaupunkitasolla. on 150 000 asukkaan kaupunki, Lahden asukaskoh- on yhdistetty Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjel- Ohjelma ottaa huomioon kaikki liikennemuodot; taiset khk-päästöt ovat -70 % vuoden 1990 tasosta man laatiminen, sekä ympäristöohjelman ja palve- kävelyn, pyöräilyn, autoilun ja joukkoliikenteen. vuoteen 2030 mennessä ja että luonnonsuojelualuei- luohjelman teemoja soveltuvilta osin. Kokonaisuus Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman laatimista den osuus kokonaispinta-alasta kasvaa. Lahden on nimetty Lahden suunta -työksi 2017-2020. Jatku- ei Suomessa ole lailla säädetty, mutta se suositellaan suunta -työssä 2017-2020 nämä tavoitteet on otettu va työ etenee neljän vuoden sykleissä valtuustokau- laadittavaksi yli 100 000 asukkaan kaupungeille. Oh- huomioon. Khk-päästötavoitetta tiukennettiin 2019 sittain. Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitevuosi jelma tukee kaupungin strategisia tavoitteita kestä- (kh 3.6.2019) ja strateginen tavoite on -80 % vuoden on 2030. vän liikkumisen edistämiseksi. Lahdessa kestävän 1990 päästötasosta vuoteen 2025. kaupunkiliikkumisen ohjelman laatiminen on yh- Yleiskaava on koko kaupungin kattava yleispiirteinen distetty samaan prosessiin yleiskaavatyön kanssa, Uudistumisen muutokseen liittyy mm. kaupunki- suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden pääasiallinen mikä tapahtuu ensimmäistä kertaa Suomessa. konsernin toimintatapojen uudistaminen ja toimin- käyttötarkoitus ja liikenteen pääverkot. Tällä Lah- takulttuurin kehittäminen Suomen yritysystävälli- den suunta -työn 2017-2020 kierroksella yleiskaava simmäksi. Lahden suunta -työ 2017-2020 on yksi laaditaan ensimmäistä kertaa koko uuden Lahden Lahden suunta toteuttaa kaupungin uusi toimintatapa yhteistyön kehittämiseksi ja siten alueelle. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena strategiaa ja ympäristötavoitteita strategian mukainen. koko alueelle ja se ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavaa tar- Lahden visio 2030 on: Lahti - rohkea ympäristökau- Yhteisöllisyyden muutoksen tavoitteena on olla kistetaan valtuustokausittain kaupunginvaltuuston punki ja uusi strategia muodostuu kolmesta muuto- lapsiystävällinen hyvinvointikaupunki, jossa kaikil- asettamien tavoitteiden pohjalta yhteistyössä osallis- sohjelmasta; Elinvoima, uudistuminen ja yhteisölli- la asukkailla on mahdollisuus osallistua yhteisön ten kanssa. Suunnitelma perustuu ajantasaisiin sel- syys. Lahden suunta -työ 2017-2020 liittyy kaikkiin kehittämiseen. Lahden kaupungin osallisuusoh- vitystietoihin, joita päivitetään jatkuvasti. kolmeen strategian muutosohjelmaan. Elinvoiman jelman yhtenä kärkitoimenpiteenä on asukkaiden muutokseen liittyviä teemoja ovat mm. keskustan osallistumismahdollisuuksien laajentaminen ja hy- 112

vinvoinnin tukeminen. Yhtenä toimenpiteenä on Lahden ympäristöohjelma 2018 (hyv. KH 18.6.2018 Lahden suunta syntyy yhdessä kaupunkiyhteisön osallistuminen strategiseen kau- § 178) on valmisteltu ja sitä tullaan toteuttamaan punkisuunnitteluun, jossa mittarina toimii Lahden osana Lahden suunta -prosessia 2017-2020. Ympä- tekemällä tietoa rakentaen suunta -työn 2017-2020 osallistumis- ja arviointi- ristöohjelmassa on esitetty tavoitteet vuosille 2021, suunnitelman laatiminen ja osallistumisen ja vuoro- 2030 ja 2050. Ympäristöohjelman tavoitteita vuo- Vuodesta 2009 lähtien Lahdessa on tehty strategis- vaikutuksen toteuttaminen sen mukaisesti. Lahden delle 2030 ovat mm. rauhoitettujen alueiden osuus ta yleiskaavaa jatkuvan yleiskaavaprosessin avulla. suunta -työn tavoite ja luonnosvaiheessa osallis- kokonaispinta-alasta 5 % ja LUMO-kohteet mu- Yleiskaavaa päivitetään jokaisen valtuustokauden ai- tumista ja vuorovaikutusta toteutettiin erilaisilla kaan lukien 8 %, paikallisliikenne kulkee sähköllä kana strategisten tarpeiden mukaan. Kauden alussa yhteissuunnittelun menetelmillä kuten kyselyillä, ja biokaasulla, joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat valtuusto hyväksyy strategian pohjalta yleiskaavan työpajoilla ja asukasilloilla. Lisäksi Lahden suunta lisääntyneet kaksinkertaisiksi vuodesta 2015 ja pyö- tavoitteet ja lopussa päättää yleiskaavan hyväksymi- -työn vaikutusten arviointi toteutettiin monialai- räilyn pääreitit ovat valmistuneet. sestä. Tällä yleiskaavakierroksella samaan prosessiin sena asiantuntija-arviona ja työhön osallistui myös on yhdistetty Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjel- kattava joukko eri sidosryhmien edustajia työpajo- Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitteet valmis- man laatiminen, sekä ympäristöohjelman ja palve- jen kautta. teltiin kaupunginvaltuuston 11.4.2016 hyväksy- luohjelman teemoja soveltuvilta osin. Kokonaisuus män strategian pohjalta. Kaupunginvaltuusto hy- on nimetty Lahden suunta -työksi 2017-2020. Strategiaan liittyen valittiin myös 5 kärkihanketta, väksyi Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitteet jotka edistävät strategian toteutumista eri painotuk- 15.1.2018. Kaupunginvaltuusto käynnisti strategian Vaihtoehtoisia ratkaisuja käsillä oleviin suunnittelu- silla. Yhdeksi kärkihankkeeksi valittiin kestävään tarkistuksen lokakuussa 2017 ja tässä työssä otettiin kysymyksiin etsitään yhteisöllisesti osallisten kanssa. kaupunkiliikkumiseen liittyvä “luonnollisesti liik- huomioon Lahden suunta -työn tavoitteet. Lahden Lahden suunta -prosessissa keskustellaan kaupun- keessä”. Kärkihankkeen tavoitteena on tukea kestä- strategia 2030 hyväksyttiin kaupunginvaltuustos- gin tulevaisuudesta monella tasolla ja vuoropuhelu vän liikkumisen toimenpiteiden toteutumista strate- sa 14.5.2018. Strategian tarkistus ei antanut aihetta onkin prosessin olennainen sisältö. gian tavoitteiden mukaisesti. Kärkihanke nivoutuu Lahden suunta -työn tavoitteiden tarkistamiseen. osaksi Lahden suunta -prosessia (2017 - 2020) ja Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitteet on kerrot- Koska Lahden suunta -työ on kytketty yleiskaavan siihen kirjatut toimenpiteet ovat samalla kestävän tu edellä Lahti vuonna 2030 –tarinassa teemoittain. kaavaprosessiin, alkaa tavoitteiden asettamisesta kaupunkiliikkumisen ohjelman toimenpiteitä. Tavoitteet löytyvät Lahden suunta -työn kotisivuilta maankäyttö- ja rakennuslain mukainen prosessi, jo- osoitteesta www.lahti.fi/lahdensuunta. hon kuntalaiset, viranomaiset ja yhteistyökumppanit osallistuvat. Valtuustokauden toinen vuosi on prosessin luonnosvaihe, jolloin mm. tehdään vaihtoehtoisia skenaarioita. Luonnosvaihe on aktiivisen osal- 113

listumisen aikaa kaikille kaupunkilaisille. Lahden selvitystietopankissa sekä kaupungin omassa paik- Väestöön liittyvää tietoa tuotetaan ja väestöennus- tulevaisuutta pääsee visioimaan työpajoissa, yleisö- katietojärjestelmässä. Sähköisen, paikkatietopoh- te tarkentuu jatkuvasti. Väestöennuste tehdään aina tilaisuuksissa ja esimerkiksi verkossa järjestettävien jaisen yleiskaavan avulla suunnittelijat, osalliset käsillä olevan strategian ja yleiskaavan tavoitevuo- kyselyiden kautta. Lahden suunta -työn vaikutusten ja viranomaiset saavat tarvittaessa monipuolises- teen. Tavoitevuosi siirtyy eteenpäin ja lähinäkymä arviointi toteutettiin monialaisena asiantuntija-ar- ti yleiskaavan taustalla olevaa tietoa ja osallistuvat tarkentuu. viona ja työhön osallistui myös kattava joukko eri myös sen tuottamiseen. Yleiskaava kehittyy yhteisöl- sidosryhmien edustajia työpajojen kautta. Lahden lisesti tietoa rakentamalla. Paikkatietojärjestelmässä Yleiskaavan toteutumista seurataan kestävän seudul- suunta -prosessissa yhdessä tuotettu tieto dokumen- kaikkea tietoa käsitellään samalla tavalla, jolloin lisen yhdyskuntarakenteen mittareilla. Seurannan toidaan kaupungin paikkatietojärjestelmään, josta asiantuntijoiden tuottama selvitystieto esimerkik- tuloksena saatava tieto auttaa myös kohdentamaan sitä käytetään yleiskaavan laadinnan lisäksi muussa si luonnonympäristöstä ja osallisten tuottama tieto tulevia selvityksiä tarpeellisiin aiheisiin ja oikeisiin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kuten Kes- omasta elinympäristöstään ovat samassa asemassa. paikkoihin. tävän kaupunkiliikkumisen ohjelman laadinnassa. Osa selvitystiedosta vanhenee nopeasti, osa voi py- Yleiskaava havainnollistaa mitä strategia tarkoittaa syä ajantasaisena hyvinkin pitkään. Selvitystarvetta Valtakunnalliset maankäytön, liikkumisen ja palveluiden kannalta. tarkkaillaan jatkuvasti. Esimerkiksi liikennettä tai alueidenkäyttötavoitteet Yleiskaavaan tehtävien muutosten tulee heijastaa ilmastonmuutosta koskevat selvitykset voivat vaatia strategian tavoitteita, mutta varmistaa myös maan- päivittämistä piankin, kun uutta tietoa kertyy. Mai- ohjaavat yleiskaavoitusta käytön kestävä kehitys valtuustokautta pidemmällä semarakenne ja kulttuuriympäristö taas ovat hyviä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat ajanjaksolla. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjel- esimerkkejä tiedoista, jotka pysyvät voimassa kauan. osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden- ma toteuttaa strategiaa ja esittää lyhyen ja pitkän Lahden suunta -työn 2017-2020 yhteydessä aineisto- käytön suunnittelujärjestelmää. Niiden kautta val- aikavälin toimenpiteitä, joilla edistetään kestävän ja on ollut tarve päivittää ja laajentaa erityisesti Nas- tioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä kehityksen mukaista liikkumista ja mahdollistetaan tolan alueiden osalta. Koko kaupunkia kattavia sel- alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteilla varmiste- asukkaille viisaat liikkumisvalinnat. vityksiä kuten Lahden lintuatlasta, päivitetään noin taan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huo- kymmenen vuoden välein ja Nastolan alueelle on mioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten laadittu linnustoselvitys vuonna 2018 Lahden suun- toiminnassa. Uudistetut valtakunnalliset alueiden- Miten tietoa rakennetaan? ta -työtä varten. Päijät-Hämeen liitto laatii maakun- käyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Valtioneu- takaavaa varten selvityksiä, jotka palvelevat myös Jatkuvassa Lahden suunta -prosessissa selvitys- ja vosto päätti tavoitteiden uudistamisesta 14.12.2017. yleiskaavoitusta. Vuonna 2018 laadittiin selvityksiä lähtötiedot pidetään ajan tasalla maakunnallisessa Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan mm. elinkeinoelämän alueista. 114

alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistä- Maakuntakaavassa suuryksiköiden yhteenlaskettua enimmäiskerros- mään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa alaa, Nastolan kuntakeskuksen osalta enimmäisker- Suomessa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen ratkaistaan aluerakenne rosalaksi on määrätty 30 000 k-m2. Maakuntakaa- kokonaisuuteen, jotka ovat: vassa osoitettuja keskustatoimintojen alakeskuksia Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on lainvoi- (ca) ovat Kärpänen, Laune, Mukkula, Kiveriö, Ah- • toimivat yhdyskunnat ja mainen kuulutusten myötä ja korkeimman hallin- tiala, Jalkaranta, Karisto, Renkomäki, Villähde ja to-oikeuden hylättyä valituksen. Maakuntakaava on kestävä liikkuminen Uusikylä. Näille on määrätty vähittäiskaupan 2000 saanut lainvoiman 14.5.2019. Lainvoimainen maa- k-m2 ja sen ylittävien suuryksiköiden yhteenlaske- kuntakaava löytyy Päijät-Hämeen liiton internetsi- tun kerrosalan enimmäismääräksi Villähteelle ja • tehokas liikennejärjestelmä vuilta: https://paijat-hame.fi/maakuntakaava-2014/ Uuteenkylään 8 000 k-m2, muiden osalta 10 000 k-m2. • terveellinen ja turvallinen Maakuntakaavassa Lahden taajama-alue on pääosin elinympäristö taajamatoimintojen aluetta (A). Kaupunkialue (ka) Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueita (KM) on on osoitettu Lahden kaupunkialueelle. Merkinnällä osoitettu Launeelle, Uudenmaankadun varteen, Val- osoitetaan kaupunki- ja taajama-alueet, joita eheyte- • elinvoimainen luonto- ja tatien 4 Renkomäen eritasoliittymän ympäristöön, tään ja alueelle on osoitettu yleismääräyksestä poik- Holman risteysalueelle sekä Nastolan Kauppakaa- kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat keava merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan reen. Vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintä suuryksikön koon alarajasta (erikoistavarakauppa, (km) on osoitettu Helsingintien varteen Hennalaan • uusiutumiskykyinen energiahuolto. joka voi perustellusta syystä sijoittua myös keskus- ja Karistoon. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, huonekalu-, alueille ja kohdemerkinnöille määritelty vähittäis- Lahden suunta -työssä 2017-2020 kannalta kaikkien puutarha- ja maalauskauppa 12 000 k-m2, muu eri- kaupan enimmäismitoitus on alue ja kohdekohtai- viiden kokonaisuuden valtakunnalliset alueiden- koistavarakauppa 5 000 k-m2. sesti kuvattu maakuntakaavan määräyksissä. Vähit- käyttötavoitteet ovat tärkeitä. Kestävän kaupunki- täiskaupan kehittämisen kohdealue (kma) on rajattu liikkumisen ohjelma on toimivat yhdyskunnat ja Lahden keskusta ja rautatieaseman ympäristö on Pippo-Kujalan, Pekanmäen ja Uudenkylän alueelle. kestävä liikkuminen, sekä tehokas liikennejärjestel- merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), samoin Palvelukeskittymiä (P) varten on osoitettu merkin- mä kokonaisuuden tavoitteita tukeva ja yleiskaava kuin Nastolan Kirkonkylän ja Rakokiven alue. Lah- nät Päijät-Hämeen keskussairaalan alueelle ja Pa- Y-203 kattaa kaikki VAT- kokonaisuudet. den keskustan osalta ei ole maakuntakaavassa mää- julahden urheiluopiston alueelle. Loma- ja matkai- rätty vähittäiskaupan 2000 k-m2 ja sen ylittävien lualueeksi (R) on osoitettu Kärkjärven koillisranta 115

Lapakiston luonnonsuojelualueen lähellä ja Mukku- Luonnonsuojelualeita (SL) maakuntakaavaan on tetään kampusalueena sekä asuin- ja työpaikkatoi- lan kartanon alue. Lahden alueelle osoitettu 20 kappaletta, joista suu- minnoille. Radan ja vt 12 varressa Nastolassa (kk8) rimmat ovat Pesäkallion, Lapakiston ja Linnaisten- lisätään asumista henkilöliikenteen asemien lähei- Työpaikka-alueet (TP) sijoittuvat Kukonkosken suon luonnonsuojelualueet. Virkistysalueina (V) syyteen. ympäristöön, Pekanmäen ja Lotilan alueille, Hol- on merkitty Kaarlammin, Renkomäen, Kujalan, ma-Kymijärven maantien tuntumaan, Lehmuksen Enonsaaren, Kerinkallion, Jokimaan, Pirttiharjun, Maakuntakaavassa Lahden eteläinen kehätie on alueelle, Niemeen, Kolavaan, Varjola-Veljeskylän Läntisen Salpausselän, Ala-Okeroisen, Takkulan, osoitettu Launeen linjauksen mukaisesti, nykyinen alueelle, Uuteenkylään ja valtatien 4 Seestan eritaso- Pesäkallion, Viuhan ja Turranmetsän virkistysalue. Valtatie12 on Lahden osalta osoitettu Hollolan rajal- liittymän ympäristöön. Teollisuus- ja varastoalueita Virkistyskohteita ovat Arvojärven ja Ahvenlammen ta VT4:n liittymään saakka kaksiajorataisena pääka- (T) on osoitettu Niemeen, Mukkulaan, Hennalaan, virkistyskohteet. Viheryhteystarpeita (vy) on osoi- tuna ja siitä Nastolan eritasoliittymään asti merkit- Metsä-Pietilään, Kujalaan, Jokimaalle, Villähteel- tettu väleille Ala-Okeroinen - Pirttiharju, Kujala tävästi parannettavana kaksiajorataisena päätienä. le, Kouvolantien varteen Nastolan Kirkonkylään ja – Karisto, Jokimaa – Renkomäki, Kerinkallio-Ku- Valtatie 12 välillä Nastolan eritasoliittymä - Uu- Uutenkylään. Kymijärven voimalaitos on merkitty jala, Salpausselkä – Karisto, Salpausselkä – Latokar- denkylän eritasoliittymä on merkitty merkittäväk- suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi (Tkem) kea-Pesäkallio, Karisto-Nastolan kirkonkylä, Kangas si parannettavana valtatienä ja siitä eteenpäin aina ja sen ympärille on merkitty konsultointivyöhyke - Kakarlamminkallio, Uusikylä - Kähärä ja Kottero - maakunnan rajalle asti valtatie 12 on esitetty uuteen (kons). Uudessakylässä Kuivannontien varressa on Haarankylä. Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, linjaukseen uutena valtatienä. Maakuntakaavassa on puolustusvoimien alue (EP), muita erityisalueita jolla on erityisiä ulkoilunohjaamistarpeita (MU) on myös esitetty ohjeellisena pääratana Lahti-Mikkeli ovat Levon hautausmaa (EH1), Kujalan jätteenkäsit- osoitettu Lapakiston luonnonsuojelualueen ympä- ratalinjaus. Lahden alueelle ei ole osoitettu yhtään telyalue (EJ2), Nastolan Montarin käytöstä poistettu röivät metsäalueet Pajulahdesta Seestaan asti. tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. jätteenkäsittelyalue (Ejm3) ja Kymijärven lämpö- voimalaitos (EN1). Maa-ainesten ottoalue (eo) on Maakuntakaavassa on osoitettu Lahden alueelle kol- Suurin osa Nastolan alueesta on maakuntakaavassa merkitty Renkomäkeen ja Nastolan Arolaan. Moot- me kehittämisen kohdealuetta (kk), joihin kohdistuu maaseutumaista aluetta. Lähikeskuskyliksi on mer- toriurheilukeskus (em)on merkitty Pippoon. Maa- maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueiden kitty Pyhäntaka, Seesta-Luhtaanmaa, Kumia, Ruu- kuntakaavassa on osoitettu luonnonvaralogistiikan käytöllisiä kehittämistarpeita. Lahden radanvarsi hijärvi, Haravakylä ja Tapiola. Haja-asutuskyliä ovat kehittämisen kohdealue (llk) Nastolan Montariin ja (kk6) suunnitellaan korkeatasoiseen ja tehokkaa- Immilä ja Mäkelä. Maaseudun kehittämisen koh- Kirviään. seen asuin- ja työpaikkakäyttöön sekä julkisille ja dealue (mk) on osoitettu Mäkelä-Pyhäntaan alueel- yksityisille palveluille matkakeskukseen tukeutuen. le. Niemi-Mukkula (kk7) aluetta uudistetaan ja kehi- 116

Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta val- käsittelyalueen sijainti ja siihen liittyvät liikenteen Lahden yleiskaava 2030 (Y-203) tulee kumoamaan takunnallisesti merkittäviä alueita (kmv) ovat Sal- ja teknisen huollon verkostot. Alueen toteutusvaih- Lahden läntisten osien osayleiskaavan ja Turpeen- pausselän hiihtostadion, Hennalan kasarmit, Lah- toehtoja on vertailtu ja niiden vaikutuksia arvioitu salmen osayleiskaavan kokonaisuudessaan, Vil- den suurradioasema, Lahden rautatieasema ja vaihemaakuntakaavan kanssa samanaikaisesti laa- lähde-Koiskalan osayleiskaavan, Luoteis-Nastolan varikkoalue, Lahden kaupungintalo ja kauppatori, dinnassa olleessa ympäristövaikutusten arviointi- osayleiskaavan sekä Kallio-, Pitkä- ja Särkijärven Harjukatu, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet menettelyssä (YVA). Ympäristövaikutusten arvi- alueen osayleiskaavan ja Iso-Kukkasen-, Sala- ja sekä Karjalankadun pienkerrostalot, Harjukadun ointiselostus ja vaihemaakuntakaavan luonnos ovat Ruuhijärven rantayleiskaavan osittain. Lahden yleis- pienkerrostaloalue, Koiskalan kartano, Fellmannin- olleet yleisesti nähtävillä 15.1. – 28.2.2020. Toteu- kaavan 2030 kartalla esitetään rasterilla alueet, joilla puisto, Anttilanmäen esikaupunkiasutus, Tapanilan tusvaihtoehdoissa ei ole Lahden alueelle sijoittuvaa em. kaavojen merkinnät ja määräykset jäävät voi- ruotsalaistaloalue, Seestan kartano, Toivonojan kar- kohdetta. Vaihemaakuntakaavasta löytyy tietoa Päi- maan. tano, Erstan kartano, Seestan mylly, Immilän mylly jät-Hämeen liiton internetsivuilta: https://paijat-haja Kumian mylly. Kulttuuriympäristön tai maiseman me.fi/vaihemaakuntakaava-2/ Voimassa olevat osayleiskaavat ja rantayleiskaava kannalta maakunnallisesti arvokkaita alueita ovat löytyy kaupungin karttapalvelusta https://kartta. Koiskalan kulttuurimaisema, Okeroisten kulttuuri- lahti.fi/ims ja internetsivuilta https://www.lahti. maisema, Harjumäen maisema-alue, Immilän kult- Lahden yleiskaava 2030 (Y-203) fi/palvelut/kaavoitus/yleiskaavoitus/voimassa-ole- tuurimaisema, Arrajoen kulttuurimaisema, Tapio- ja oikeusvaikutteiset vat-osayleiskaavat. Koko kaupungin kattavan Lah- lan ja Pensuon alue, Uudenkylän kulttuurimaisema, den yleiskaavan 2030 tarkoitus on jatkossa ohjata Ruuhijärven kylän kulttuurimaisema, Toivonojan osayleiskaavat (OYK) maankäytön kehitystä strategisella tasolla. kulttuurimaisema, Seestan kulttuurimaisema ja Lahdessa on voimassa kuusi oikeusvaikutteista Kankaan kulttuurimaisema. osayleiskaavaa ja yksi oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Nastolan voimassa olevat osayleiskaavat eivät Päijät-Hämeen vaihemaakuntakaava kata koko Nastolan aluetta, joten yleiskaavan piiris- sä olevan alueen pinta-ala kasvaa Lahden yleiskaa- Päijät-Hämeen maakuntaliitto on käynnistänyt van 2030 myötä merkittävästi. Voimassa olevien vaihemaakuntakaava laadinnan päätöksellään osayleiskaavojen merkinnät on siirretty ja yleispiir- 18.6.2018. Vaihemaakuntakaavalla on tarkoitus rat- teistetty Lahden yleiskaavaan 2030. kaista Lahden seudun jätteenkäsittelyalueen sijoittuminen. Vaihemaakuntakaavalla ratkaistaan jätteen- 117 2. Suunnittelun prosessi: Miten Lahden suunta -työ tehtiin?

Lahden suunta -työn 2017-2020 nelivuotiskello 118

Valmistelun eteneminen ja tavoitteiden asettaminen

Lahdessa on kehitetty päivittyvä yleiskaava, jota Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan yhdistet- tarkistetaan valtuustokausittain. Ensimmäinen rul- ty kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistymissopi- laavan yleiskaavan kierros oli 2009-2012 ja toinen muksen pohjalta laaditun uuden Lahden strategian 2013-2016. Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan 11.4.2016. Yleiskaavan kestävän yhdyskuntaraken- yhdistyttyä uudeksi Lahden kaupungiksi 1.1.2016 teen ja palveluverkon kaupunkitaloudelliset teemat yleiskaava ei enää ollut koko kaupungin yleiskaa- olivat vahvasti mukana strategian valmistelussa. va, vaan siitä tuli kaupunginvaltuuston päätöksel- Uuden valtuustokauden alkaessa 2017 valtuusto lä 27.6.2016 Lahden läntisten osien osayleiskaava käynnisti strategian päivittämisen lokakuussa 2017 Y-202, joka on saanut lainvoiman 5.10.2017. ja valtuusto päätti Lahden strategiasta vuoteen 2030 kokouksessaan 14.5.2018. Yleiskaavan kolmannella rullaavalla kierroksella samaan prosessiin päätettiin yhdistää myös muita Lahden suunta -työn 2017-2020 kierroksella painot- kaupungin strategisia teemoja, kuten kestävän kau- tuu yhdyskuntarakenteen ja fyysisen kaupunkiym- punkiliikkumisen ohjelma, ja tälle työlle annettiin päristön sekä liikkumisen ja liikenteen suunnittelun nimeksi Lahden suunta. Lahden suunta -työ 2017- yhdistäminen eheäksi vuorovaikutteiseksi kokonai- 2020 tuli vireille 21.2.2017 koteihin jaetun kaavoi- suudeksi. Muita keskeisiä sisältöjä ovat esimerkiksi tuskatsauksen yhteydessä. palveluiden ja palveluverkon, kaupan ja elinkeinojen sekä luonnonympäristön teemojen suunnittelu.

119 Lahden suunta -työn eteneminen – keskeisimmät vaiheet

TAVOITEVAIHE 2017 LUONNOSVAIHE 2018-2019

25.4.2017 Lahden suunta -työn esittely Nastolan aluejohtokunnalle 8.1.2018 Kaupunginhallitus käsittelee Lahden suunta -työn tavoitteet 18.5.2017 Lahden suunta -työn esittely kaupunginvaltuuston seminaarissa 15.1.2018 Kaupunginvaltuusto hyväksyy Lahden suunta -työn tavoitteet 14.2.2018 Strategiaseminaari 10.5. - 17.6.2017 Liikkumisen nykytilatyöpajat toteutettiin seuraavissa yhteyksissä: 10.4.2018 Arjen paikat ja reitit tapahtuma, Kauppakeskus VALO • Valtuustoseminaari 12.4.2018 Arjen paikat ja reitit tapahtuma, Kauppakeskus Karisma • Nastolan kaavailta 17.4.2018 Arjen paikat ja reitit tapahtuma, Kauppakeskus TRIO • Tiirismaan lukiolaisten työpaja 19.4.2018 Arjen paikat ja reitit tapahtuma, Rakokiven liikekeskus • Maankäytön ja aluehankkeiden työpaikkakokous 16.3. -25.4.2018 Arjen paikat ja reitit -verkkokysely • Kunnallistekniikan työpaikkakokous 10.4.–8.5.2018 Asukaskysely liikenneturvallisuudesta -verkkokysely • Nuorisovaltuusto 29.5.2018 Luonnosvaihtoehtojen esittely Nastolan aluejohtokunnalle • Yleiskaavan työryhmä 20.8.2018 Elinkeinoelämä selvityksen esittely Elinvoima- ja työllisyysjaostolle • Lahden suunta ohjausryhmä 17.9. 2018 Lahden suunta -työn luonnosvaiheen aikataulun muutos hyväksytään • Lahti Cityn aamukahvitilaisuus Elinvoima- ja työllisyysjaostossa • Liikkumisen nykytilan kartoitus 20.-25.6.2017 Porukka-kyselyllä 1.9. -26.10.2018 Koulumatkakysely 18.10.2018 Valtuustoseminaari 19.6.2017 Lahden suunta -työn esittely elinvoima- ja työllisyysjaostolle 21.2.2019 Asiantuntijatyöpaja SUMP-toimenpiteistä 18.8.2017 Lahden suunta -teemapäivä kaupungin eri toimialoille 18.3.2019 Lahden suunta -luonnoksen esittely Elinvoima- ja työllisyysjaostolle 11.9.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 26.3.2019 Tekninen ja ympäristölautakunnan ja Joukkoliikennelautakunnan 12.9.2017 Liikkumisen skenaariotyöpaja hallinnon ja elinkeinoelämän edustajille yhteisseminaari 14.9.2017 Liikkumisen skenaariotyöpaja päättäjille ja asukkaille • Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma 3.10. 2017 Liikkumisen nykytila ja skenaariot ja tavoitteiden muodostaminen, • Joukkoliikenteen runkolinjauudistus esittely Nastolan aluejohtokunnalle • Keskustan liikenne ja liikkumissuunnitelma 3.10. 2017 Liikkumisen nykytila ja skenaariot ja tavoitteiden muodostaminen, • Yleiskaavaluonnoksen esittely esittely Sivistyslautakunnalle 12.10.2017 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 1.4.2019 Lahden suunta -luonnoksen esittely kaupunginhallitukselle 23.10.2017 Liikkumisen nykytila ja skenaariot ja tavoitteiden muodostaminen, 3.4.2019 Lahden suunta -luonnoksen esittely kaupunginvaltuustolle esittely Joukkoliikennelautakunnalle 16.4.2019 Lahden suunta -luonnoksen esittely Sivistyslautakunnalle 20.10.-5.11.2017 Verkkokysely Lahden suunta -työn tavoitteista 17.4.2019 Lahden suunta -luonnoksen esittely Osallisuuden ja 11.12.2017 Elinvoima- ja työllisyysjaosto käsittelee Lahden suunta -työn tavoitteet hyvinvoinninjaostolle 23.4.2019 Tekninen ja ympäristölautakunta asettaa Lahden suunta -luonnoksen nähtäville 2.5.-3.6.2019 Lahden suunta -luonnos nähtävillä, lausunnot ja mielipiteet 9.5.2019 Lahden suunta –luonnoksen esittely yleisötilaisuudessa Rakokivessä 15.5.2019 Lahden suunta –luonnokseen liittyvä valmistelijoiden vastaanotto Museokioskissa 28.5.2019 Lahden suunta -luonnoksen esittely Nastolan aluejohtokunnalle 120

EHDOTUSVAIHE 2019-2020 JA VAIKUTUSARVIOINNIT TULEVIA TAPAHTUMIA

7.6.2019 Vaikutusten arvioinnin aloitusseminaari 12.5.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely Joukkoliikennelautakunnalle 10.6.2019 Katsaus Lahden suunta –työn luonnoksesta saaduista lausunnoista ja 12.5.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely Elinkeinoyhteistyöryhmälle mielipiteistä kaupunginhallitukselle 12.5.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely Nastolan aluejohtokunnalle 9.9.2019 Pippon maankäyttöratkaisuja Kaupunginhallitukselle 19.5.2020 Tekninen ja ympäristölautakunta käsittelee Lahden suunta -ehdotuksen 11.9.2019 Vaikutusten arvioinnin loppuseminaari 25.5.2020 Kaupunginhallitus käsittelee Lahden suunta -ehdotuksen ja asettaa sen 18.9.2019 CitiCAP-sovellus Museokioskilla nähtäville 20.9.2019 CitiCAP-sovellus Museokioskilla 26.5.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely asukastilaisuudessa 30.10.2020 Tekninen ja ympäristölautakunnan iltakoulu ehdotusvaiheen keskeisistä 27.5.2020 Lahden suunta päivystys suunnittelukysymyksistä ja niiden ratkaisuista 12.6. – 14.8.2020 Lahden suunta -ehdotus nähtävillä, lausunnot ja muistutukset 10.12.2019 Keskustan liikenne ja liikkumisselvitys LIISU 2030 Kaupunginhallitus, Tekninen ja ympäristölautakunta, Joukkoliikennelautakunta – yhteisseminaari 10.12.2019 Keskustan liikenne ja liikkumisselvitys LIISU 2030 aloitusvaiheen HYVÄKSYMISVAIHE 2020 asukastilaisuus Museokioskilla 17.12.2019 Neuvottelu metsätoimijoiden kanssa 2.1.-30.1.2020 Asukaskysely kaupunkipyöristä –verkkokysely 9.3.2020 Neuvottelu metsätoimijoiden kanssa 7-18.4.2020 Keskustan turvallisuuskokemukset ja niiden parantaminen – verkkokysely Lahden keskustan asukasverkolle (’Lahen keskusta- asukkaat’ –ryhmä) ja suunnatusti joillekin keskustan sidosryhmille ja keskeisille ammattialoille. Kurssiyhteistyö LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. 21.4.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely Tekninen ja ympäristölautakunnalle 27.4.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely Elinvoima- ja työllisyysjaostolle 28.4.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely Sivistyslautakunnalle 29.4.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely Osallisuuden ja hyvinvoinninjaostolle 11.5.2020 Lahden suunta -ehdotuksen esittely kaupunginhallitukselle 121

Lahden suunta valmisteltiin yhteistyössä osallisten kanssa

Kaupungin strategian mukaisesti lahtelaiset olivat man laatimisessa, ja tieto on myös myöhemmin käy- telijoita Museokioskilla 15.5. Luonnoksesta saatiin aktiivisesti mukana Lahden suunta -luonnoksen tettävissä tarkemmassa suunnittelutyössä paikkatie- määräaikaan mennessä 13 viranomaislausuntoa ja valmistelussa. Touko-kesäkuussa 2017 järjestettiin tojärjestelmän kautta. Arjen reitit ja paikat aineistot 78 mielipidettä. Mielipiteistä 13 tuli erilaisilta yhdis- useita työpajoja liikenteen nykytilan kartoittami- dokumentoitiin, siirrettiin sähköiseen muotoon tyksiltä tai järjestöiltä. seksi. Nykytilan työpajoihin osallistui yhteensä noin ja analysoitiin. Aineiston pohjalta laadittiin myös 300 ihmistä ja samasta teemasta tehtyyn verkkoky- opinnäytetyö Aalto-yliopistolle. Tulokset näkyvät Pyöräilyn tavoiteverkkoluonnos oli kommentoita- selyyn saatiin noin 200 vastaajaa. Konsulttityönä yleiskaavakartan ja kestävän kaupunkiliikkumisen vana erillisen karttakyselyn kautta luonnosvaiheen laadittiin skenaariovaihtoehtoja liikkumisen tulevai- ohjelman lisäksi Lahden suunta 2030 -tarinassa. Li- nähtävillä olon aikana 9.5.–3.6.2019. Karttakyselyyn suudesta ja syyskuussa 2017 eri sidosryhmät pääsi- säksi Lahdessa asuvien ja liikkuvien mielipiteitä sekä osallistui 236 henkilöä, joilta saatiin 501 karttavas- vät osallistumaan skenaariotyöskentelyyn kahdessa heidän kokemuksiaan elinympäristönsä liikennetur- tausta. Lisäksi ehdotusvaiheessa on tammikuussa työpajassa. vallisuuden ja liikkumisen ongelmista kerättiin säh- 2020 kerätty karttapohjaisen kyselyn kautta asuk- köisellä kyselyllä ja tuloksia hyödynnettiin liikenne- kailta kommentteja kaupunkipyöräjärjestelmän Laajin osallistumisen jakso toteutettiin huhtikuussa turvallisuussuunnitelman laatimisessa. suunnittelutyötä varten. Samoin Lahden keskustan 2018, jolloin järjestettiin neljän erillisen Arjen pai- asukasverkolle (’Lahen keskusta-asukkaat’ –ryhmä) kat ja reitit -tapahtuman sarja eri kauppakeskuksissa Kestävän kaupunkiliikkumisen teemoja työstettiin sekä joillekin keskustan sidosryhmille ja keskeisille ympäri Lahtea. Tapahtumissa noin 300 lahtelaista lisäksi poliittisten päättäjien kanssa valtuuston yh- ammattialoille suunnatulla karttakyselyllä on kerät- otti osaa Lahden suunta -työhön, muun muassa ker- teisseminaarissa syksyllä 2018 ja lautakuntien yh- ty tietoa Lahden keskustan turvallisuuskokemuksis- tomalla liikkumisestaan ja siitä, miten he kokevat teisseminaarissa keväällä 2019. Kestävän kaupun- ta ja ajatuksia niiden parantamiseksi. Ehdotusvai- arkisen ympäristönsä sekä visioimalla kaupungin kiliikkumisen toimenpidelistaus on laadittu Lahden heessa Arjen paikat ja reitit kyselyaineistosta tehtiin tulevaisuutta. Tapahtumissa oli mukana laaja joukko suunta työn tavoitteiden, skenaariotyön osoittamien vielä jatkoanalyysejä, jotka on esitelty Arjen paikat ja suunnittelijoita hakemassa ensikäden tietoa osallis- tarpeiden ja osallistamisen tulosten perusteella. reitit tuloskatsauksessa. tujilta. Arjen paikat ja reitit kartoitukseen osallistui myös yli 500 lahtelaista karttakyselyn kautta, joka Lahden suunta -työn 2017–2020 luonnos oli nähtä- Keskustan liikenne ja liikkumisselvityksen LIISU toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Aal- villä 2.5.–3.6.2019 välisenä aikana. Luonnosvaiheen 2030 laatiminen on käynnistynyt syksyllä 2019 ja to-yliopiston yhteisen URAMO-hankkeen (Urban ratkaisuja esiteltiin eri sidosryhmille keväällä 2019 joulukuussa 2019 on järjestetty Kaupunginhalli- Aesthetics in Motion) kanssa. Karttapaikannuksia ja asukkaille järjestettiin toukokuussa kaksi esitte- tuksen, Tekninen ja ympäristölautakunnan sekä saatiin 6500 kappaletta. Tietoa on käytetty apuna lytilaisuutta. Iltatilaisuus oli 9.5 Nastopolin audito- Joukkoliikennelautakunnan yhteisseminaari sekä yleiskaavan ja kestävän kaupunkiliikkumisen ohjel- riossa. Lisäksi oli mahdollista tavata työn valmis- aloitusvaiheen asukastilaisuus. Valmistelutyö jatkuu vuonna 2020. 122

Vaikutusten arviointi toteutettiin 1.6-31.10.2019 osana Lahden kaupungin erillistä tutkimushanketta monialaisena ja vuorovaikutteisena asiantuntija-ar- Lahden suunta -työn luonnosvaiheen aineistot on viointina. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin auditoitu kävelyn ja pyöräilyn edistämisen ja turval- selvitys- ja lähtötietojen lisäksi viranomaisten lau- lisuuden parantamisen näkökulmasta. suntoja, osallisten tuottamaa tietoa, mielipiteitä ja kommentteja Vaikutusten arvioinnin näkökulmina Lahden suunta -työn valmisteluun liittyvistä päätök- olivat Lahden suunta -työn liittyvät kuusi keskeis- sistä viranomaistahojen osalta vastaa Lahden suun- tä pääteemaa: hyvinvointi, kaupunkitalous, kestävä ta -ohjausryhmä, joka muodostuu kaupungin eri liikkuminen, kulttuuriympäristöt ja maisema, eko- palvelualueiden asiantuntijoista. Työtä valmistelee systeemipalvelut sekä ilmastovaikutusten arviointi. yleiskaavan työryhmä ja kestävän kaupunkiliikku- Vaikutusten arviointi käynnistyi yhteisellä seminaa- misen teemojen osalta SUMP-työryhmä. ripäivällä 7.6.2019 ja lopetusseminaari järjestettiin 11.9.2019. Seminaaripäivien kautta vaikutusten ar- Yleiskaavatyön 2013-2016 kierrokselta ehdotus- viointiin osallistui kattava joukko eri sidosryhmi- vaiheessa vuonna 2016 saatujen lausuntojen ja en edustajia. Asiantuntijoiden lausunnot on koottu muistutusten vastineissa esitettiin asioita siirret- yhdeksi raportiksi Lahden suunta -työn 2017-2020 liitteeksi. (Liite 17). Vaikutusten arviointien keskei- täväksi yleiskaavatyöhön 2017-2020. Seuraa- set sisällöt on kuvattu lyhyesti raportin esipuheessa vassa on kooste siirtyneistä asioista teemoittain ja huomioitu Lahden suunta –työn ehdotuksen val- ja tieto siitä, miten Lahden suunta -työn 2017- mistelussa. Luonnosvaiheen palautteissa metsätalo- 2020 kierroksella asiaa on käsitelty. usteema nousi vahvasti esiin ja tämän vuoksi laadittiin erillinen tarkastelu vaikutuksista metsätalouteen ja käytiin neuvotteluja metsätoimijoiden kanssa yleiskaavan kaavaratkaisuista virkistyksen ja met- sätalouden tarpeiden yhteensovittamiseksi. Lisäksi 123 Yleiskaavatyön 2013-2016 kierrokselta siirtyneet asiat

KESTÄVÄN YHDYSKUNTARAKENTEEN, KAUPUNKITALOU- yritysalueiden kehittäminen (MAL • Kariston itäisen alueen (A-13) maankäytön DEN JA ELINKEINORAKENTEEN TEEMAT –verkosto, FCG Suunnittelu ja tekniikka vaihtoehtojen (A - T) ja rajauksen tarkastelu Oy, 2018) ja Selvitys Päijät-Hämeen • Maankäytön tarkastelu niillä vanhan elinkeinoelämän alueiden merkittävyydestä o Kariston alueella käynnissä kaavarungon Lahden kaupungin reuna-alueilla, joiden (Päijät-Hämeen liitto, FCG Suunnittelu laadinta. Työn aikana tullaan laatimaan todettiin yleiskaavatyön 2009-2012 ja tekniikka Oy, 2019). Selvitysaineistoa tarkempia selvityksiä alueelle. vaikutusten arvioinnissa hajauttavan on hyödynnetty laadittaessa Lahden Kaavarunkosuunnitelman ratkaisut voidaan yhdyskuntarakennetta tarinaa ja elinkeinoelämän alueiden ottaa huomioon Lahden suunta -työn suunnitteluohjeita. 2021-2024 kierroksella. o Uuden maankäytön (A, T, P) suuntaaminen kestäville yhdyskuntarakenteen • Koiskalan alueen maankäytön ja vyöhykkeille uudessa Lahdessa aluerajausten tarkempi tarkastelu o Asumisen aluevarausten poistaminen ja o Koiskala-Tiiranmäen muuttaminen maa- ja metsätalousalueeksi kaavarunkosuunnitelman valmistelu Lehmuksen ja Jokimaan alueella. Alueella samanaikaisesti yleiskaavan kanssa. on mahdollista haja-asuminen. Yleiskaavaluonnoksessa esitettiin kaksi vaihtoehtoa alueen liikenneverkolle ja • Elinkeinorakenteen kokonaisuuden maankäytölle. Kaavarunkoon liittyen tutkiminen yhdyskuntarakenteen laadittiin liikenneselvitys ja liikenteen monipuolisuuden näkökulmasta yleissuunnitelma, jonka pohjalta on tehty liikenneverkon ratkaisu sekä o Lahden elinkeinoelämän alueita koskevia kaavarunkoluonnokseen, että selvityksiä ovat Liikenteen ja maankäytön yleiskaavaehdotukseen. yhteistyömenetelmien kehittäminen Kaavarunkoluonnoksen maankäyttö on (Liikennevirasto, 2018), yleispiirteistetty yleiskaavaehdotukseen. Kaupunkiseutujen tulevaisuuden 124

LUONNONYMPÄRISTÖ Myllypohjaan ja Kunnaksen kohdalla • Pohjaveden ottamoiden lähisuoja-alueiden rajausten päivittäminen • Luontoselvitykset yhtenäiselle tasolle koko o Lahden ekologiset verkostot ja viheryhteys o Lahti Aquan pyynnöstä pohjaveden uudessa Lahden kaupungissa tarpeet selvitetty koko kaupungin ottamoiden lähisuoja-alueiden rajaukset alueelta selvityksellä ja viheryhteystarpeet on poistettu yleiskaavakartalta. o Liito-oravaselvitys on laajennettu vuonna on päivitetty yleiskaavaehdotukseen, 2016 kattamaan Nastolan kunnan alueellisiin suunnitteluohjeisiin sekä • Tulva-aluevarausten osoittaminen omistamat metsäalueet. väyläkuvauksiin. yleiskaavassa o Nastolan alueen linnustoarvot on POHJAVESIÄ JA HULEVESIÄ KOSKEVAT ASIAT o Turva-aluevarauksia ei ole erikseen analysoitu ja raportoitu vuonna 2018 osoitettu yleiskaavakartalla. Tulva-alueille yleiskaavaluonnoksen pohjaksi. • Elinkeinoelämän alueet (T ja TY) pohjavesi ei ole esitetty maankäytön aluevarauksia. alueella ja pohjaveden muodostumisalueella Tulva-alueet sijoittuvat kaavan M, MU, VL o Luontoselvityksen laatimista Nastolan tai VR alueille. laajoille maa- ja metsätalouskäytössä o Pohjavesialueella olevien elinkeinoelämän oleville alueille ei ole nähty tarpeelliseksi alueiden kaavamerkintä on muutettu • Lahden hulevesiohjelman edellyttämät laatia, koska alueelle ei kohdistu olemaan TY. yleiskaavamerkinnät, -määräykset ja rakennuspaineita ja maankäytön suunnitteluohjeet muutospaineita. Selvityksissä on • Renkomäen maa-aineksen ottoalueen keskitetty maankäytön muutospaineen (eo) rajauksen ajantasaisuuden arviointi o Yleiskaavaan liittyen on tehty alla oleviin alueisiin. hulevesiselvitys, joka laitetaan nähtäville o Renkomäen maa-ainesten ottoalueen rajaus yleiskaavaehdotuksen yhteydessä. • Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet on muutettu siten, että rajaus ei sisällä Hulevesiselvityksen tulokset on kirjattu (MAALI) selvitystietoihin aluetta, jolla ottaminen on lopetettu ja yleiskaavan alueellisiin suunnitteluohjeisiin maisemointi aloitettu. Ottoalueen rajaus ja väyläkuvauksiin. Hulevesien hallinta on o Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet on vastaa käsittelyssä olevan maa-ainesten myös nostettu yleiskaavan yleisiin lisätty kaupungin sisäiseen ottamiseen liittyvän hakemuksen kaavamääräyksiin sekä joidenkin paikkatietoaineistoon ja ovat sieltä suunnitelmia. aluevarausmerkintöjen kaavamääräyksiin. kaikkien suunnittelijoiden saatavilla.

• Viheryhteystarpeiden tarkastelu VT4 Lahden ohitustien yli Kaukkarista 125

KULTTUURIYMPÄRISTÖ Ihmiset ja yhteisöt Maptionnaire-kyselyllä jo alun perin vuonna 2014. Lahden ja Nastolan • Rakennussuojelun ekologisten, • Lapsiystävällistä kaupunkiympäristöä yhdistymisen jälkeen vuonna 2016 taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien koskevia selvityksiä on tarkoitus laajentaa laajennettiin aineisto koskemaan myös esiin tuominen strategisina teemoina yleiskaavatyössä 2017-2020 koskemaan Nastolan alueen päiväkoteja ja kerhoja. o Teemaa ei ole tarkasteltu tällä Lahden myös uuden Lahden itäisten osien lapsia Ympäristökehitysyksikön kanssa suunta -työn 2017-2020 kierroksella. ja nuoria toteutettiin Maptionnaire-kysely, johon Rakennussuojelu ja kulttuuriympäristön varhaiskasvatuksen henkilökunta vastasi. arvojen vaaliminen on kuitenkin tunnistettu o Edellisellä yleiskaavakierroksella tärkeänä asiana ja teemaan liittyen on kaupunkiympäristön lapsiystävällisyys o Karttapaikannuksia on 1200 kappaletta, laadittu laaja selvitys Nastolan oli erityinen tutkittava teema. Työtä jotka ovat 79 vastaajan tekemiä. kulttuuriympäristöistä. Lisäksi jatkettiin myös 2017-2020 kierroksella: Varhaiskasvatuksen henkilökunta on Lahden suunta -työn 2017-2020 vaikutusten esimerkiksi laajentamalla suunnittelussa kertonut alueiden käytöstä sekä niihin arvioinnissa maisema ja kulttuuriympäristöt käytettäviä aineistoja. liittyvistä tarpeista ja huolista. otettiin tarkasteluun omana teemana. Myös arvioinnissa nousi esiin o Koulujen lähiluontokartoitusta jatkettiin kulttuuriympäristön puuttuminen talvella 2016-2017. Koulujen käyttämät • Kaupunki lasten kokemana -tutkimuksen strategisista linjauksista ja toivottiin alueet kartoitettiin käyttäen kyselyn käyttöä jatketaan osuuden vahvistamista työssä, joten Maptionnaire-karttakyselypalvelua ja teemaan on hyvä palata seuraavilla kartoituksesta vastasi o Lapsiystävällisyys ei ole ollut erikseen esiin Lahden suunta- työn kierroksilla. ympäristökehitysyksikkö Mun juttu – nostettu teema Lahden suunta -työssä 2017- meidän tulevaisuus –hankkeen osana. 2020, eikä kyselyn käyttöä ole jatkettu • Rakennetun ympäristön ja Kartoitukseen vastasi 25 alakoulua, 12 tällä kierroksella. Aineisto on ollut kulttuuriympäristön arvojen selvittäminen yläkoulua ja 6 lukiota. Lähiluontokohteiden kuitenkin käytettävissä Trimble Locus ja tunnistaminen yhteistyössä rajauksia tehtiin yhteensä 119 kappaletta. Cloud Viewer -palvelun kautta. Aineisto kaupunkilaisten kanssa Jokainen koulu rajasi keskimäärin sisältää tietoa lasten käyttämistä alueista noin 4 aluetta. ja siitä, minkälaisia toiminnallisia ja o Tällä yleiskaavakierroksella on laadittu sosiaalisia tarjoumia eli mahdollisuuksia Nastolan kulttuuriympäristöselvitys, • Lähiluontokartoitusta laajennetaan entisen ympäristö tarjoaa lapsille. jonka laadintaan ovat osallistuneet Nastolan kunnan päiväkoteihin kuntalaiset kyselyn ja haastattelujen kautta. o Lauri Käkelä hyödynsi opinnäytteessään o Päiväkotien ja kerhojen käyttämistä vuonna 2017-2018 aiempaa Kaupunki lähiluontoalueista kerättiin paikkatieto lasten kokemana -tutkimusta ja kyselypohjaa sekä toteutti vastaavan 126

kartoituksen Nastolan kirkonkylän ja KOULUMATKAKYSELY Monialaisten oppimiskokonaisuuksien Renkomäen kouluille. Lauri Käkelän o Lahden kouluille toteutettiin 2018 syksyllä ideointia ja pilotointia seurasi koko opinnäytetyö: https://www.theseus.fi/ koulumatkakysely, jolla kartoitettiin kaupungin laajuinen MOK-teema handle/10024/159856 liikkumistottumuksia ja esimerkiksi ”Luonnollisesti liikkeessä”, liikkumisympäristössä vaaralliseksi koettuja kaupunginlaajuinen selvitys • Selvityksiin ja suunnitteluun otetaan asioita. Kyselyyn vastasivat 1. – 9. koulumatkaliikkumisen nykytilasta ja mukaan vielä enemmän yläkouluikäisiä luokkalaiset oppilaat yhteensä 27 koulusta. oppimispolun rungon kehittäminen ja sitä vanhempia lapsia ja nuoria. opetushenkilökunnan käyttöön. o Kysely tuotettiin Lähiympäristö ja KOULUKIERTUE osallisuus-oppimispolku-hankkeessa ja o Luonnollisesti liikkeessä –MOK – o Myös yhteistyötä koulujen kanssa jatkettiin sen kehittämiseen osallistuivat teemankin tavoitteeksi oli asetettu lisätä yleiskaavakierroksen aikana. Keväällä 2019 ympäristökehityksen ja kunnallistekniikan koululaisten osallisuutta maankäytön ympäristökehitysyksikkö organisoi lisäksi Liikkuva koulu -yhdysopettajat suunnittelussa. Koululaiset saattoivat Lahti liikkeessä -koulukiertueen, joka Lahden kouluista sekä hankkeen kiertueella osallistua kartoitukseen, jolla vieraili kolmella koululla. Kiertuekouluiksi pilottikoulut Ahtialan koulu, Myllypohjan selvitettiin koulumatkoihin liittyviä hyviä valikoituivat Tiirismaan koulu, Ahtialan koulu, Salpausselän peruskoulu, kohtia ja ongelmakohtia. Toteutuksessa koulu ja Kärpäsen koulu. Tavoitteena oli Kukkasen peruskoulu, Kärpäsen koulu, käytettiin Maptionnaire-karttakyselyä, ja jatkaa kiertuetta keväällä 2020 kolmella Lahden lyseo ja Kannaksen lukio. tieto siirrettiin kaupungin uudella koululla, mutta suunnitelma paikkatietojärjestelmään. Kartoitus täydensi peruuntuivat koronavirustilanteessa. o Koulumatkakysely tullaan toteuttamaan edellisenä syksynä kerättyjä neljän vuoden välein. Kouluille on myös koulumatkaliikkumiskyselyn tuloksia. o Koulukiertueen aiheina olivat kestävä alettu toteuttaa koulukohtaisia liikkuminen, kaupunkisuunnittelu ja liikkumissuunnitelmia, joiden o Kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden ympäristö. Kyseessä oli Lähiympäristö suunnitteluun oppilaat osallistuvat. ja ympäristökasvattajien kesken ja osallisuus –oppimispolku -hankkeessa suunniteltiin myös toiminnallinen tuotettu konsepti osallisuustyön ja kestävän kaupunkisuunnitteluoppitunti, jota liikkumisen kasvatuksen edistämiseen. YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN kaavoitusarkkitehti ja ympäristökasvattaja Hankkeen tavoitteena oli luoda AIHEINA LAHDEN KAIKISSA KOULUISSA ohjasivat kiertueen aikana yhteensä pedagoginen malli, jossa lapset ja nuoret o Lähiympäristö ja osallisuus –oppimispolku yhdelletoista luokalle. Oppitunnin sisältönä tutustuvat kotikaupunkiinsa ja -hanke käynnistyi syksyllä 2017, ja visiona oli suunnitella itselle mieluisaa Lahden lähiympäristöönsä ja saavat kokemuksia oli luoda kestävän liikkumisen ohjelma kaupungin keskustaa laminoidulle osallistumisesta ja vaikuttamisesta eri monialaisen opettajaryhmän yhteistyöllä. karttapohjalle. Oppilaiden suunnitelmat ikäkausiin sopivilla tavoilla. arvioitiin yhdessä ja valokuvattiin. Valokuvien pohjalta suunnitelmista koottiin 127

yhteenveto ja nuorten toiveita ja ideoita esillä asuinalueen ajankohtaisia hankkeita Keskusta-asukkaiden verkosto ideoi toimin vietiin Webmap-kartta-aineistoon ja teemoja. Asukasyhdistyksillä ja taa ja ottaa kantaa tärkeisiin keskustaa kos- kaupunkisuunnittelijoiden aluekummeilla on ollut keskeinen rooli keviin suunnitelmiin. Huhtikuussa 2020 hyödynnettäväksi. tilaisuuksissa. Oma Lahti -iltojen verkosto pääsi vastaamaan karttakyselyyn järjestäminen on saanut alkunsa Keskustan koetusta turvallisuudesta ja sen LAHDEN LUKIOLAISET SEMINAARISSA yleiskaavatyöhön liittyvistä Oma Lahti - parantamisesta. Kysely toteutettiin kurssiyh o Lahden kaupunki järjesti tapahtumista. teistyönä LAB-ammattikorkeakoulun Ympäristöpääkaupunki 2021 -vuoden kanssa. kunniaksi nuorille suunnatun seminaarin, o Syksyllä 2019 kaupunki jakoi 40 000 johon osallistui noin 500 lukiolaista. euroa ympäristöpääkaupungin KAUPUNKILAISTEN KOOTTU RYHMÄ POHTIMAAN Seminaarissa pureuduttiin kestävään projektitukea. Tuella mahdollistetaan KESTÄVÄÄ KAUPUNKILIIKKUMISTA kehitykseen ja otettiin nuoret mukaan erilaisia ympäristövastuullisia ja o Syksyllä 2019 aloitti toimintansa ympäristöpääkaupunkivuoden yhteisöllisiä hankkeita muun muassa Kestävän liikkumisen asukasraati. suunnitteluun. Seminaarin työpajoissa osa asuinalueilla. Vuonna 2020 puolestaan Asukasraatiin sai hakea mukaan nuorista myös osallistui esimerkiksi pilotoidaan osallistuvaa budjetointia, j lokakuussa 2019. Hakemuksia saatiin asumistoiveita ja kestävää liikkumista ossa lahtelaiset päättävät siitä, miten 76 kappaletta ja raatiin pääsi mukaan 25 käsitteleviin työpajoihin. Niistä saatiin 100 000 euroa käytetään asuinalueiden henkilöä. Raatiin valittiin mahdollisimman tietoa nuorten toiveista asumiselle sekä tai koko kaupungin kehittämiseen. Nämä laajasti eri kulkumuotoja käyttäviä, toiveista kestävän liikkumisen eivät suoraan liity Lahden suunta -työhön, monen ikäisiä ja erilaisissa kehittämiselle. mutta näissä on mukana myös kaupunki elämäntilanteissa olevia lahtelaisia eri suunnittelun edustaja. puolilta kaupunkia. Raadin tapaamisissa • Asuinalueiden yhteisöllisyyden kuullaan asiantuntijoiden alustuksia ja kehittäminen otetaan yleiskaavatyön o Lahden keskustan asukasyhteistyötä on keskustellaan kestävän liikkumisen tavoitteeksi. tiivistetty. Keskusta-asukkaat ovat ottaneet kehittämiseen liittyvistä aiheista. o Asuinalueiden yhteisöllisyyden osaa keskustan siisteyden parantamiseen Tavoitteena on saada näkemyksiä kestävän kehittäminen ei ole ollut erikseen esiin jo aiemmin esimerkiksi talkoissa. liikkumisen palveluiden ja olosuhteiden nostettu teema Lahden suunta -työssä Kevättalvella 2020 Lahden kaupungin kehittämiseen ja parantamiseen. Raati 2017-2020. Lahden suunta -työ on ja Lahti City ry kutsuivat koolle asukkaat kokoontuu vähintään kaksi kertaa kuitenkin ollut esillä esimerkiksi eri perustamaan keskusta-asukkaiden vuodessa ja kokoontumisilla voi olla asuinalueilla järjestetyissä Oma Lahti - verkostoa. Verkosto on asukkaiden painotuksia tiettyihin teemoihin. illoissa, joissa on esitelty aluetta koskevia omaehtoista toimintaa, jota kaupunki tukee. Asukasraadin käsittelemiä asioita suunnitelmia ja keskusteltu asukkaiden Syntyi ’Lahen keskusta-asukkaat’ –ryhmä, hyödynnetään suunnittelutyön pohjana kanssa. Oma Lahti -iltoja ovat järjestäneet joka on asukkaiden kanava muiden ja viedään eteenpäin päätöksenteon tueksi. eri toimijat yhdessä ja niissä on ollut asuinalueiden asukasyhdistysten tapaan. 128

YKSITTÄISIÄ SUUNNITTELUKYSYMYKSIÄ Ainoana poikkeuksena on Ruuhijärven ja • Mikäli uuden Lahden kaupungin Kumian kyläalueet, joiden kaavamerkintä yleiskaavatyössä 2017-2020 osoitetaan on esitetty olemaan kyläalue (AT) ja uusi aluevarauksia tuulivoimaloille, yleiskaava tulisi näiltä osin kumoamaan yleiskaavamääräyksissä otetaan huomioon voimassa olevat osayleiskaavat. Lisäksi puolustusvoimien kanta asiaan. osalla ranta-alueista on voimassa ranta- o Yleiskaavassa ei ole osoitettu aluevarauksia asemakaavoja. tuulivoimaloille. • Koulutuskeskus Salpauksen Vipusenkadun • Oksjärven ranta-alueen tarkastelu ranta- kampuksen (PY-4) maankäytön alueiden yleisen tarkastelun yhteydessä tarkastelu, vaihtoehtona yhdistetyn julkisten o Ranta-alueiden osalta on päädytty palveluiden ja elinkeinoelämän aluetta jättämään voimassa olevat, Nastolan (P/T, violetti-siniraidallinen) kunnan aikaiset osayleiskaava voimaan. o Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu alueelle PY/T kaksoismerkintä. 129 Lahden suunta -työn 2017-2020 luonnokseen tehdyt muutokset

YLEISKAAVAN LUONNOSVAIHEESSA ESITETTYJEN VAIH- TOEHTOPARIEN KAAVARATKAISUT EHDOTUSVAIHEESSA

ALUE 1 (Ala-Okeroinen) esitetään yleiskaavaehdo- ALUE 4 (Koiskala-Tiiranmäki) esitetään yleiskaa- ALUE 6 (Orrilanmäki) esitetään yleiskaavaehdotuksessa luonnosvaihtoehdon 2 mukaisesti elinkei- vaehdotuksessa alueen kaavarunkoluonnoksen tuksessa yhdistelmänä molempia luonnosvaihtoeh- noelämän alueena (T). mukaisena siten, että liikenneverkosto on yleiskaa- toja. Villähteen koulun itäpuolinen alue esitetään van luonnosvaihtoehdon 2 suuntainen ilman uutta elinkeinoelämän alueena vaihtoehdon 1 mukaisesti ALUE 2 (Pippo) esitetään yleiskaavaehdotukses- ajoneuvoliikenteen läpikulkutietä Siperian ja Koi- sillä muutoksella, että kaavamerkintään lisätään ym- sa luonnosvaihtoehdon 1 mukaisesti laajennettu- vukummun alueen läpi. Asuinaluevaraukset esite- päristön asettavat vaatimukset toiminnan laadul- na elinkeinoelämän alueena (T) ja alueelle lisätään tään kaavarunkoluonnoksen mukaisena ja vastaavat le (TY). Orrilanmäen pellot esitetään asuinalueina moottoriurheilukeskuksen osoittava kohdemerkintä enemmän yleiskaavan luonnosvaihtoehtoa 1. vaihtoehdon 2 mukaisesti. Asumisen tarkempaan (em). Elinkeinoelämän aluetta supistetaan eteläosas- sijoittumiseen liittyen on laadittu maiseman herk- ta viheryhteyden turvaamiseksi ja idästä kyläaluee- ALUE 5 (Villähteen asemanseutu) esitetään yleis- kyystarkastelu, joka otetaan huomioon alueen tar- seen rajautumisen osalta. kaavaehdotuksessa pääosin luonnosvaihtoehdon 2 kemmassa suunnittelussa. aluevarausten mukaisesti siten, että aseman välitön ALUE 3 (Karistonportti) esitetään yleiskaavaehdo- läheisyys säilyy elinkeinoelämän alueena (T) asuin- ALUE 7 (Kumia) esitetään yleiskaavaehdotuksessa tuksessa luonnosvaihtoehdon 1 mukaisesti yhdis- rakentamisen sijoittuessa lähinnä Lankilantien var- luonnosvaihtoehdon 1 mukaisesti kyläalueena (AT). tettynä kaupallisten palveluiden ja elinkeinoelämän teen. Lankilantien linjausmuutos esitetään kuitenkin alueena (Pkm/T). luonnosvaihtoehdon 1 mukaisesti. ALUE 8 (Ruuhijärvi) esitetään yleiskaavaehdotuksessa luonnosvaihtoehdon 1 mukaisesti kyläalueena (AT). 130

YLEISKAAVAKARTALLE TEHDYT KESKEISET MUUTOKSET

• Luonnoksessa virkistysalueverkostonsuun • Salpausselkämerkinnän alueella oleva maa- • Kaavaan on osoitettu joitakin uusia nitelman retkeilyaluevyöhykkeen metsä ja metsätalousalue (M) on idässä, taajaman luonnonsuojelualueita (SL), joista on alueet oli osoitettu retkeily- ja ulkopuolella muutettu maa- ja laadittu rauhoituspäätös luonnosvaiheen ulkoilualueiksi (VR). Yksityisessä metsätalousalueeksi, jolla erityistä ulkoilun jälkeen. Lisäksi maa- ja metsätalous- maanomistuksessa olevien metsäalueiden ohjaamistarvetta (MU). alueiden, joilla on erityisiä ympäristöarvoja kaavamerkintöjä on muutettu siten, että (MY) kaavamerkintöjä on täydennetty. ehdotuksessa nämä alueet ovat • Luonnonsuojelualueiden (SL) rajauksia on suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalous tarkistettu vastaamaan rauhoituspäätöksiä. • Ulkoilureitteihin on tehty joitakin alueita, joilla on erityistä ulkoilun Osa luonnosvaiheessa esitetyistä uusista muutoksia, esimerkiksi Linnaistensuon ohjaamistarvetta (MU). MU- luonnonsuojelualueista on jouduttu ympäristössä ja lisätty ulkoilureitti kaavamerkintä on lisätty uutena muuttamaan lähivirkistysalueeksi (VL) tai Vuolenkoskentien varteen. luonnosvaiheen jälkeen. Pienialaisia retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), jotta metsäalueita on myös muutettu maa- alueista voidaan saada METSO-ohjelman • Pohjavesialueella olevien elinkeinoelämän ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä mukainen korvaus puuston arvosta. Alueet alueiden (T) kaavamerkintä on muutettu ympäristöarvoja (MY). Osa retkeily- osoitetaan luonnonsuojelualueina (SL) elinkeinoelämän alueeksi, jolla aluevyöhykkeen yksityisten omistamista rauhoituspäätöksen jälkeen. Muuttuvia ympäristö asettaa toiminnan laadulle metsäalueista on ollut perusteltua jättää alueita ovat Rälssinkallion metsä (VR), erityisiä vaatimuksia (TY). TY -merkintää retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR). Maakunta- Tapanilan aarnialue (VR), Korpikankareen on käytetty myös koulun tai asutuksen kaava on osaltaan ohjannut teeman vanha metsä (VR), Rautakankareen vanha läheisyydessä olevilla elinkeinoelämän ratkaisuja. Muutokset näkyvät erityisesti metsä (VR), Lapakiston laajennus (VR), alueilla. Ehdotusvaiheen muutokset Lapakiston ja Pajulahden ympäristössä sekä Hirvilammi (VR), Kilpanen (VR) sekä koskevat alueita: Sopenkorpi, Metsä-Pietilä, Viuhan ja Linnaistensuon alueilla. Latomäki (VL). Hennala, Lotilassa Särmääjänkatu, Metsäalueiden kaavamuutosta ja perusteluja Rahkalehmus sekä Nastolassa Penttilän ja on kuvattu seuraavassa kappaleessa Vaakatien alue. tarkemmin. 131

• Maa-ainesten ottoalueen viivamainen • Pippon elinkeinoelämän alueen (T) rajauk • Liikenneväylien merkinnät on muutettu vas eo-merkintä on muutettu aluevarausmerkin sia on hieman pienennetty etelästä viheryh taamaan Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 näksi (EO) ja alueilla on lisäksi käytetty teyden turvaamiseksi ja idästä kyläaluee -julkaisusarjan Kaavamerkinnät - julkaisun kaksoismerkintää alueen seen rajautumisen osalta. Lisäksi alueelle on mukaisia yleiskaavamerkintöjä. Kaavakar tavoitteellisen maankäytön mukaan. lisätty moottoriurheilukeskuksen osoittava talla liikenneväylät ovat nyt eri värillä, sen kohdemerkintä (em). mukaan onko kyseessä nykyinen liikenne o Renkomäessä tavoitteellinen maankäyttö väylä vai uusi tai merkittävästi parannettava muoto on retkeily- ja ulkoilualue, joten kaa • Kiinteät muinaisjäännökset ja muut mui liikenneväylä. vamerkintä on EO/VR. Lisäksi Renkomäen naismuistokohteet on ehdotusvaiheessa eri EO-alueen rajausta on pienennetty lännestä telty omalle kohdemerkinnälleen. Muut • Joidenkin väylien luokkaa on muutettu ja siten, että jo maisemoitu alue on rajattu otto tuneisiin kohdemerkintöihin kohdistuvat osa kokoojakaduista on poistettu kaavakar alueen ulkopuolelle. erilaiset kaavamääräykset. talta. Eritasoliittymien merkinnät on yhden mukaistettu. o Pyhäntaassa tavoitteena on elinkeinoelämän • Nastolan ampumaradan laskennalliset me alue, joten kaavamerkintä on EO/T. Arolan luvyöhykkeille on lisätty kaavamerkintä- ja • Lahti-Heinola -rata on lisätty kaavakartalle. osalta tavoitteellinen maankäyttö on maa- ja määräys. Tieto 60 dB ja 65 dB meluvyöhyk metsätalous ja koska alueella on ulkoilun oh keistä puuttui luonnosvaiheen kaavakartalta. • Kulttuurimaiseman ja rakennetun ympäris jaamistarvetta, on kaavamääräys EO/MU. tön kannalta tärkeän alueen merkinnässä • Ekologisia yhteyksiä on tarkistettu sekä val ma -tekstilyhenne on korjattu lyhenteeksi o Arolasta on lisäksi poistettu yhden maa-ai mistuneen selvityksen pohjalta, että vastaa rky, joka selkeyttää määräyksen tunnistamis nesten ottoalueen aluevaraus kokonaisuu maan paremmin suunniteltua maankäyttöä. ta. dessaan maa-aineisten ottamisen päättymi sen ja alueen maisemoinnin vuoksi. Alue on • Alueellisten suunnitteluohjeiden laatimisen • Vesiliikenteen alue LV on päivitetty Sata osoitettu kaavamerkinnällä MU. myötä yleiskaavan aluevaraukset on indek ma-alueeksi LS vastaamaan oppaan mukai soitu. sia yleiskaavamerkintöjä. o Rälssin osalta kaavamerkintä on kokonais uudessaan muutettu vastaamaan paremmin • Suuronnettomuusvaarallisten laitosten kons alueen maankäyttöä ja alue on osoitettu eri ultointivyöhykkeet on päivitetty. tyisalueeksi, joka on maa-aineisten vastaan ottoalue (E) ja koska tavoitetilanteessa alue muuttuu retkeily- ja ulkoilualueeksi, on alueella käytetty kaksoismerkintää E/VR. 132

YLEISKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

• Niittyverkkoselvityksen mukaiset, hoitoluo • Kaavamääräyksiin on tehty useampia • Muista keskeisiä muutoksia ovat mm.: Kes kan B5 arvoniityt on lisätty kaavakartalle tarkistuksia ja ne on kuvattu vertailutaulu kustatoimintojen alueella on korostettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina kossa, jossa on esitetty rinnakkain luonnos alueen roolia kaupan suuryksiköiden ja pal (MA) tai muinaismuistoalueina (SM). vaiheen ja ehdotusvaiheen määräykset. Ver velujen ensisijaisena paikkana. tailutaulukko esitetään Lahden suunta -työn Elinkeinoelämän aluevarauksissa taas on • Pitkäjärven ja Kakarlammin ranta-alueelle 2017-2020 ehdotuksen liiteaineistossa lisätty selventävä määräys siitä, ettei on lisätty RV-2 rasterialueet. Alueille jää voi (liite 15). alueita ole tarkoitettu maan voimassa oleva osayleiskaava rantara päivittäistavarakaupalle. Viher- ja metsä kennuspaikkojen osalta. • Yleismääräyksiin on nostettu rohkealle teeman kaavamääräyksiä on tarkennettu. ympäristökaupungille tärkeitä teemoja, Ampumarata-alueelle on asetettu tarkempia • Kivimaan kaupallisten palvelujen alueen jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillinnän, määräyksiä. Pohjavesialueen ja pohjeveden Pkm-merkintä on muutettu P-merkinnäksi. kiertotalouden, monipuolisen kaupunki muodostumisalueen kaavamääräyksiä luonnon ja paikallisten hiilinielujen on tarkennettu hulevesiselvityksen pohjalta. • Sopenkorven kaupallisten palvelujen alue edistämiseen sekä tärkeiden Tavoitteellisiin pyöräilyn alue- ja pääreittiin P-4 on sisällytetty asuinaluevaraukseen A-5. ekosysteemipalvelujen ja hiljaisista alueista on lisätty tarkempia väylämerkintöjä säilymisestä huolehtimiseen. koskevia tavoitteita. Yhteysviranomaisten • Nastolassa elinkeinoelämän aluevaraus Luh Yleismääräyksissä on myös ohjeistettu tietoja on päivitetty määräyksiin saatujen dan ja Eskolan välissä on muutettu lähivir tarkemmin hulevesien hallintaa. lausuntojen pohjalta. Virkistysalueita kos kistysalueeksi. Lisäksi yleismääräyksiin on kirjattu tavoite kevista kaavamääräyksistä on poistettu viit kävely- ja pyöräilyolosuhteiden ja taukset maisematyölupaohjeeseen. joukkoliikennesaavutettavuuden edistämisestä. Samoja tavoitteita on kirjattu myös aluevarauksien kaavamääräyksiin sekä tarkemmin alueellisiin suunnitteluohjeisiin. 133

YLEISKAAVA-AINEISTO KESTÄVÄN KAUPUNKILIIKKUMISEN OHJELMA

• Lisätty yleiskaava-alueiden nykytilan ku Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman toimen- vaukset ja suunnitteluohjeet. pidelistaus on ehdotusvaiheessa pysynyt suunnil- leen samana. Palautteiden ja vaikutusten arvioin- • Lisätty liikenteen pääverkon väyläkuvaukset nin perusteella toimenpideluetteloa on tiivistetty, ja suunnitteluohjeet. toimenpiteisiin on kirjattu tarkennuksia ja lisäyksiä kuvauksiin sekä muotoiltu toimenpiteiden nimiä ja • Lisätty Lahden arvokkaat järjestystä. Vaikutusten arvioinnin tuloksena syntyi kulttuuriympärisöt -teemakartta ja ehdotus vaihtoehtoisesta toimenpideluokittelusta. kohdeluettelo. Toimenpiteet on kuitenkin tarkoituksenmukaises- ti ryhmitelty Lahden suunta -työn teemoittelun • Lisätty Luonnon monimuotoisuus ja ekolo mukaisesti eikä ryhmittelyä tämän vuoksi lähdetty giset yhteydet -teemakartta ja kohdeluettelo. muuttamaan. Toimenpidelistaukseen on myös lisät- ty toimenpiteiden seurantamittarit sekä toteutuksen • Lisätty Muinaismuistot kohdeluettelo. tavoitteellinen aikataulu. 134 Maa- ja metsätalousalueiden esittäminen Lahden suunta - työssä 2017-2020

Lahden suunta -työn 2017-2020 luonnoksessa oli Yleisenä periaatteena ehdotusvaiheen kaavaratkai- ympäristöarvoja (MY) sekä Maa- ja metsätalous- esitetty Virkistysalueverkoston yleissuunnitelman sussa on ollut virkistysalueiden (V) osoittaminen valtainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamis- mukaiselle retkeilyalueelle kaavamerkinnäksi Ret- kaupungin omistamille maille. Yleiskaavassa käy- tarvetta (MU). Viimeinen kaavamääräys on tuotu keily- ja ulkoilualue (VR). Luonnoksesta saaduissa tettyjä virkistysalueiden kaavamerkintöjä ja -määrä- ehdotusvaiheessa uutena käytettäväksi metsäalueil- palautteissa virkistysalueiden osoittaminen yksityis- yksiä ovat Lähivirkistysalue (VL), Urheilu- ja virkis- la, joilla on kaavavalmistelussa tunnistettu ulkoilun ten maanomistajien omistamille metsätalousalueille tyspalvelujen alue (VU) sekä Retkeily- ja ulkoilualue ohjaustarvetta. Erityisesti tämä merkintä kohdentuu nosti paljon keskustelua. Samoin valmistelussa oleva (VR). Kaikilla näillä alueilla on voimassa MRL 128 virkistysalueverkoston yleissuunnitelmassa esitetylle ohje maisematyöluvan tarpeen arviointiin. §:n mukainen toimenpiderajoitus. Näillä alueilla retkeilyaluevyöhykkeelle. Maa- ja metsätalousalueil- vaaditaan maisemaa muokkaaviin toimenpiteisiin la (M) sekä Maisemallisesti arvokkailla peltoalueilla Ehdotusvaiheessa on tutkittu ja tarkennettu virkis- maisematyölupa. Lisäksi alueilla on Urheilu- ja vir- (MA) sijaitsee maatila- ja hajarakentamispaikko- tysalueiden (V), maa- ja metsätalousalueiden (M) kistyspalvelujen aluetta lukuun ottamatta voimassa ja. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on eri- ja ulkoilureittien kaavamerkintöjä ja -määräyksiä MRL 43.2 §:n mukainen rakentamisrajoitus, mikä tyistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) saa rakentaa suhteessa Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoit- tarkoittaa, että alueilla rakentaminen on kielletty. ainoastaan maa- metsätalouden rakennuksia sekä teisiin, maanomistajien tasapuoliseen kohteluun, Ehdotusvaiheen yleinen ratkaisuperiaate on vähen- ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Sen vaikutusten kohtuullisuuteen sekä kuntalaisten oi- tänyt maisematyölupaohjeen merkitystä, joten oh- sijaan Maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla, joilla keusturvaan. Yleiskaavamerkinnöillä osoitetaan jeen valmistelua ei ole kytketty yleiskaavaehdotus- on erityisiä ympäristöarvoja (MY) ei saa rakentaa alueiden pääkäyttötarkoitus ja merkittävimmät erot vaiheen valmisteluun. rakennuksia. merkintöjen välillä liittyvät virkistysalueilla (V) vaadittavaan maisematyölupaan sekä rakentamisen Yksityisten omistamilla metsäalueilla on pääsään- Edellä mainitusta maanomistukseen liittyvästä yleis- ohjaamiseen. Kaavamääräyksiin on kirjoitettu yleis- töisesti käytetty puolestaan maa- ja metsätalousalu- periaatteesta poiketaan kuitenkin perustellusti seu- kaavan tavoite ko. alueen maankäytölle. Esimerkiksi eiden kaavamerkintöjä ja -määräyksiä: Maa- ja met- raavilla alueilla: ulkoilureittien lähimetsien hoidolle, millä on mer- sätalousalue (M), Maisemallisesti arvokas peltoalue kittävää vaikutusta ulkoilukokemukseen. (MA), Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä 135

1. Strategisesti tärkeiksi tunnistetuilla alueilla on pe- Lainvoimaisten osayleiskaavojen merkintöjä ei ole Yleiskaavaratkaisulla on haettu tasapainoa ulkoi- rusteltua käyttää kaavamerkintöjä ja -määräyksiä, automaattisesti säilytetty, vaan ehdotusvaiheessa on lun ja virkistyksen kasvavien tarpeiden ja toisaalta joilla voidaan turvata alueiden arvojen säilyminen haettu tarkasteltavaan teemaan kokonaisvaltaiset metsätaloudelle syntyvien haittojen ja menetysten parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi Sal- perustelut. Myös maakuntakaava on osaltaan oh- välillä. Virkistysalueverkoston yleissuunnitelman pausselän vyöhykkeellä on maanomistuksesta riip- jannut teeman ratkaisuja. Esimerkiksi Pesäkallion ja retkeilyaluevyöhykkeen metsäalueille kohdistu- pumatta perusteltua käyttää virkistysalueiden mer- Viuhan suunnalla on maakuntakaavan V-merkintä vat kaavamerkinnät ovat muuttuneet merkittävästi kintöjä. Poikkeuksena taajama-alueen ulkopuolella ja lisäksi alueella kulkee valaistu ulkoilureitti. luonnosvaiheesta ja samalla mahdolliset negatiivi- kaupungin itäosissa on päädytty käyttämään Maa- set vaikutukset metsätalouden harjoittamiselle ovat ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoi- Salpausselällä on oma kaavamerkintä ja -määräys. Se vähentyneet. Toisaalta ehdotuksen kaavaratkaisu to- lun ohjaamistarvetta -merkintää (MU) pienemmän on tunnistettu houkuttelevan ja elinvoimaisen ym- teuttaa edelleen hyvin myös virkistysalueverkoston käyttäjäpaineen vuoksi. päristökaupungin perustaksi. Salpausselän vyöhyk- yleissuunnitelman tavoitteita ja työssä tunnistettu keellä on maanomistuksesta riippumatta perusteltua ulkoilun ydinalueita. 2. Taajamarakenteen sisällä sijaitsevilla alueilla vir- käyttää virkistysalueiden merkintöjä, jotka vaihtu- kistysalue -merkintää on käytetty myös yksityisillä vat taajama-alueiden ulkopuolella itäosissa Maa- ja Yleiskaavan tehtävänä on huolehtia seudullisista ja mailla. Perusteita ratkaisuille on useampia. Alueet metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun paikallisista verkostoista myös ulkoilureittien osalta. saattavat sijaita strategisesti tärkeän Salpausselkä ohjaamistarvetta -merkintään (MU) pienemmän Tavoitteellinen ulkoilureitistön pääväylä -merkin- -merkinnän alueella, alueelle on suunniteltu mer- käyttäjäpaineen vuoksi. Yleiskaava selvityksissä on nällä on osoitettu sekä olemassa olevia että tavoit- kittävästi uutta rakentamista, mikä edellyttää myös tunnistettu useita alueita, joille kohdistuu lisäänty- teellisia ulkoilureittiyhteyksiä. Ulkoilureittien kes- lähivirkistysalueita, alueet ovat viljeltyä peltoa, jolla vää ulkoilupainetta. Kasvavat käyttäjämäärät tuo- keinen tavoite on muodostaa yhtenäinen ja kattava ei ole metsätaloudellista arvoa tai alueet ovat hyvin vat mukanaan tarvetta ulkoilun ohjaamiseen. Näitä verkosto. Yleiskaavan tavoitteelliset ulkoilureitit on pieniä palasia kaupunkirakenteen seassa tai väylien alueita ovat Lapakisto, Pajulahti, Pesäkallio, Linnais- pyritty osoittamaan mahdollisuuksien mukaan Lah- varsilla. tensuo sekä Viuha. Yksin Lapakiston alueella kävi den kaupungin omistuksessa oleville maille vuonna 2019 noin 30 000 ulkoilijaa. 3. Joillakin alueilla on myös erityistä tarvetta ohjata rakentamista eivätkä maa- ja metsätalousalueiden määräykset sovellu käytettäväksi siellä. 136 137

Kuvateksti: Yleiskaavassa osoitettujen tavoitteellisten ulkoilureittien maanomistus. Sinisel- lä kaupungin omistamalla maalla sijaitsevat ulkoilureitit ja punaisella yksityisten maalla sijaitsevat ulkoilureitit. 138

Elinkeinoelämän alueet, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY)

Pohjavesi ja sen turvaaminen on tunnistettu Lahden erityisiä vaatimuksia pohjaveden suojelulle. Käyn- suunta –työssä 2017-2020 yhdeksi tärkeäksi ekosys- nissä olevan yleiskaavakierroksen ehdotusvaiheessa teemipalveluksi. Yleiskaavassa on omat kaavamer- TY-kaavamerkintä on otettu käyttöön kaikilla Luo- kinnät ja -määräykset Luokitellun pohjavesialueen kitellulla pohjavesialueella (pv) sijaitsevilla elinkei- rajalle (pv) ja Pohjaveden muodostumisalueen ra- noelämän alueille sekä elinkeinoelämän ja asumisen jalle (pvm). Kaavamääräyksillä turvataan näitä ve- yhdistelmäalueilla (TY/A). Samalla kaavamääräystä denhankinnalle tärkeitä alueita sekä suojellaan poh- on muutettu muotoon: ”Elinkeinoelämän alue, jolla javettä: ”Pohjavesialueilla on voimassa pohjaveden ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaati- pilaamiskielto (Ympäristönsuojelulaki 527/2014 muksia (TY).” TY-merkintää on käytetty myös niillä §17). Alueella tehtävät toimenpiteet tulee suunnitel- elinkeinoelämän alueilla, jotka sijaitsevat koulun tai la niin, ettei pohjaveden laatu heikkene tai antoisuus asutuksen läheisyydessä. pienene.”. Alueet on esitetty kaavakartalla viivamer- kinnöillä, joiden näkyvyys yleiskaavakartalla ei ole Ehdotusvaiheen kaavaratkaisu on Hämeen ELY-kes- paras mahdollinen. kuksen lausunnon mukainen. Ratkaisulle on kaksi perustelua: Lainvoimaisessa Lahden läntisten osien osayleiskaavassa (Y-202) pohjaveden muodostumisalueella 1. Kaikkia pohjavesialueella sijaitsevia elinkeinoelä- sijaitseville elinkeinoelämän alueille (T) on osoi- män alueita koskevat joka tapauksessa Luokitellun tettu TY-merkintää, jolla elinkeinoelämän alue on pohjavesialueen raja (pv) kaavamääräys. Alueella on varattu yrityksillä ja työpaikoille, jotka eivät aseta voimassa pohjaveden pilaamiskielto, mikä perustuu 139

Ympäristönsuojelulakiin 527/2014 §17. Lisäämällä tiasemia, polttoaineenjakeluasemia, betoniasemia, tieto ympäristöä ja pohjavettä koskevista tavoitteista kemiallisia pesuloita. Tarkemmat tiedot kohteista suoraan aluevarausmerkintään, halutaan varmistaa Ympäristönsuojelulaki: liite 1 ja 2. että, tieto saavuttaa suunnittelijat ja toimijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ehdotusvaiheen muutokset koskevat alueita: Sopen- korpi, Metsä-Pietilä, Hennala, Lotilassa Särmääjän- 2. Myös pohjavesialueilla on voimassa pohjaveden katu, Rahkalehmus sekä Nastolassa Penttilän ja Vaa- pilaamiskielto (Ympäristönsuojelulaki 527/2014 katien alue. Muutosalueiden pinta-ala on yhteensä §17) ja ympäristölupaharkinnassa toimintojen lu- 284 ha. TY -merkintää on käytetty myös koulun tai vanvaraisuutta tarkastellaan joka tapauksessa koko asutuksen läheisyydessä olevilla elinkeinoelämän pohjavesialueella, ei pelkästään pohjaveden muo- alueilla. dostumisalueelta. TY-merkinnän laajentaminen koko luokitellulle pohjavesialueelle toteuttaa siis Ehdotusvaiheen kaavamuutos ei vaikuta ympäris- paremmin ympäristönsuojelulakia. Toisaalta kaa- tölupaharkintaan, joka tehdään edelleen Ympäris- vamääräyksessä ei olla lähdetty määrittelemään tösuojelulain perusteella pohjavesialueen mukaan. tarkemmin kiellettäviä toimintoja. Ympäristönsuo- Nykyisen käytännön mukaisesti pohjavesialueella jelulain mukaan, luvan varaisuus koskee mm. di- ja pohjaveden muodostumisalueella sovelletaan eri- rektiivilaitoksia, energiantuotantolaitoksia, asfalt- laista painatusta. 140

Elinkeinoelämän alueiden päivittäistavarakauppaa koskeva kaavamääräys

Yksi kaupan toimialoista on päivittäistavarakaup- pa, jossa myydään ruokaa ja muita kulutustavaroi- ta, kuten henkilökohtaisia hygieniatuotteita. Muita kaupan toimialoja ovat paljon tilaa vaativan tavaran erikoiskauppa sekä muu erikoiskauppa.

Yleiskaavan tavoitteena on edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Määräyk- sellä halutaan turvata päivittäistavarakaupan sijoittuminen asuinalueille lähelle asukkaita, jotta mahdollisimman monella kaupunkilaisella olisi kävely-/ lähietäisyydellä ruokakauppa.

Elinkeinoelämän alueita kehitetään ensisijaisesti yri- tysalueina eikä kuluttajia palvelevina kaupan alueina. Päivittäistavarakauppojen sijoittuminen voidaan sallia, jos ne liittyvät selkeästi läheiseen pienta- loalueeseen, eikä alueelta muutoin ole löydettävissä sopivaa paikkaa palveluille. Nämä tulee ratkaista ta- pauskohtaisesti asemakaavoituksessa. 141

Maisematyöluvat arvokkaassa kulttuuriympäristössä

Asuinalueiden (A) ja kyläalueiden (AT) kaavamäärä- yksiä on ehdotusvaiheessa täydennetty MRL 128 §:n mukaisella toimenpiderajoituksella kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden osalta. Nykyisen ase- makaava-alueen ulkopuolella sijaitsee yleiskaavan asuinalueita lähes 1400 hehtaaria ja kyläalueita reilu 1300 hehtaaria. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita on asuinalueiden pinta-alasta 168 hehtaaria (12 %) ja kyläalueiden pinta-alasta 382 hehtaaria (29 %). Näillä arvoalueilla tehtävät toimenpiteet, kuten maanrakennus ja puiden kaataminen edellyttävät maisematyölupaa. Lupaprosessin avulla turvataan näiden kohteiden arvojen tunnistaminen ja huomioiminen muutostöissä. 142

Joukkoliikenteen Kestävän runkolinjasto ja kaupunkiliikkumisen pyöräilyverkko osana toimenpiteet liikkumisen tavoiteverkkoa

Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman tuloksena JOUKKOLIIKENTEEN RUNKOLINJASTO VALMIS- kyisiä matkustajamääriä, asukastiheyttä eri alueilla syntyy toimenpidelistaus. Toimenpiteet on luokitel- TUU OSANA LAHDEN SUUNTAA sekä alueen liikkumisdataa. Runkolinjaston luonnos tu Lahden suunta –teemojen alle. Kestävästi kasva- julkaistiin asukkaiden kommentoitavaksi helmi- van Lahden osalta toimenpiteet liittyvät kävelyn ja Yhtenä merkittävänä kestävän kaupunkiliikkumisen kuussa 2019. Kommenttien perusteella suunnitel- pyöräilyn edistämiseen ja liikkumisen ohjaukseen. ohjelman toimenpiteenä suunnitellaan joukkolii- maa tarkennettiin vielä kevään 2019 aikana ja tämän Palvelujen Lahti -teeman alla on joukkoliikentee- kenteen runkolinjasto. Tavoitteena on matkustaja- jälkeen sidosryhmät saavat jättää vielä lausuntonsa seen, matkaketjuihin ja digitalisaatioon liittyviä toi- määriä kasvattamalla ja kustannustehokkuutta pa- suunnitelmasta. Lahden seudun joukkoliikennelau- menpiteitä, Lahden keskusta –teeman alla keskustan rantamalla toteuttaa houkuttelevampi, tehokkaampi takunta päätti runkolinjastosuunnitelmasta kesä- elinvoimaisuuden lisäämiseen tähtääviä liikkumisen ja taloudellisempi joukkoliikenne. Uudet linjat ote- kuussa 2019. Marraskuussa 2019 runkolinjastosuun- toimenpiteitä ja Asumisen Lahti -teeman alla liiken- taan käyttöön vaiheittain nykyisten liikennöintiso- nitelmaan tehtiin vielä päivityksiä. Runkolinjastoa neturvallisuus. Toimenpiteille määritellään hyväk- pimusten päättyessä vuosien 2020 – 2022 aikana. ei ole tällä kierroksella esitetty yleiskaavakartalla. symisvaiheeseen mennessä tarkemmat kuvaukset, Esittämistä voidaan tutkia siinä vaiheessa, kun oike- toteuttamisaikataulut ja kustannusarviot. Toimenpi- Runkolinjastosuunnittelussa hyödynnettiin huhti- usvaikutteisten kaavakarttojen määrä yleiskaavapro- teet on sisällytetty osaksi Lahden tarinaa 2030. kuussa 2018 tehdyn asukaskyselyn tuloksia, saapu- sessissa kasvaa. Eri teemakartat mahdollistavat sen, neita e-palautteita, kuljettajakyselyn vastauksia, ny- että kartoilla on mahdollista esittää nykyistä enem- män informaatiota havainnollisesti ja selkeästi. 143

PYÖRÄILYN TAVOITEVERKON TARKISTUS

Lahdessa laadittiin ensimmäisen kerran vuonna pohjana keskustan liikennejärjestelmän suunnit- 2012 pyöräliikenteen tavoiteverkko osana kävelyn telussa. Pyöräilyn tavoiteverkon luonnos asetettiin ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmaa ja yleiskaava- näytille osana Lahden suunta- työtä ja luonnoksesta työtä, mutta Nastolan osalta tavoiteverkkoa ei tuol- kerättiin palautetta verkkokyselyn avulla. Kyselys- loin määritelty. Suomessa yleiset tavoitteet ja suun- sä kartoitettiin lisäksi kohennusta vaativia paikkoja nitteluperiaatteet pyöräliikenteen osalta ovat viime pyöräreittien varrella ja tuloksia hyödynnetään no- vuosina kehittyneet paljon, mistä syystä aiemmin peiden parannustoimenpiteiden suunnittelussa. määritelty verkko tarkistettiin vuonna 2019. Työs- sä määriteltiin pyöräilyn pää- ja aluereitit sekä Lah- Pyöräilyn tavoiteverkon toteuttaminen on kes- den että Nastolan osalta lisättäväksi yleiskaavaan keinen kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman sekä liikenneverkkotasoiset suunnitteluperiaatteet. toimenpide. Tähän sisältyy myös pyöräliikenteen Myös väyläkuvaukset päivitettiin tavoiteverkon mu- suunnitteluohjeiden päivittäminen, kunnossapidon kaiseksi kattaen Lahden katuverkon ja ELY:n maan- kehittäminen ja reittien viitoittaminen. Tavoitevuosi tieverkko-osuudet. Samalla tarkistettiin kunnossa- on 2030. Toimenpiteen tavoitteena on jämäköittää pitoluokat ja periaatteet. Kantakaupungin alueelle pyöräliikenteen asemaa liikenteen suunnittelussa. suunniteltiin tarkennettu verkkokuvaus, joka toimii 144

Palveluverkon yleiskaavalliset tavoitteet

Yleinen tavoite julkisten palveluiden osalta on koo- Lahdessa on omaleimaisia alueita, joilla liikutaan eri Saavutettavuuden tavoite tarkoittaa, että monipal- ta palveluita yhteen palvelun tuottamisen ja tilojen tavoin ja joissa on erilainen palvelutarjonta. Palvelu- veluyksiköt on järkevää sijoittaa keskustaan tai sen tehokkaan käytön kannalta järkeviksi/tarkoituksen- tarjonta on laajinta lähipalvelualueilla. Näillä alueilla lähelle. Keskitettyjen yksiköiden aukioloajat ovat mukaisiksi yksiköiksi sijainteihin, jotka ovat hyvin palvelut ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteel- pitkät ja käyttö monipuolista. saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliiken- lä, kävellen tai pyöräillen. Muut alueet ovat etäpalve- teellä, alueille joissa on kysyntää palveluille. Joissa- lualuetta, jossa palvelut ovat saavutettavissa omalla Keskittäminen myös väistämättä pidentää etäisyyk- kin tapauksissa tämä tarkoittaa oman lähipalvelu- autolla, joukkoliikenteellä tai kuljetuksin. Lisäksi on siä palveluihin. Strategisena tavoitteena on lapsiystä- paikan siirtymistä toiseen paikkaan tai etäämmälle. harvaan asuttua aluetta, jolla palvelut ovat saavutet- vällinen kaupunkiympäristö, jonka tärkein piirre on Lahden suunta -kontekstissa pyritään ratkaisuihin, tavissa vain omalla autolla tai kuljetuksin. lasten itsenäisen liikkuminen. Lahden suunta -työn joissa kaikki eri näkökulmat on punnittu ja vaiku- tavoitteena on mahdollistaa optimaalisen palvelu- tus mahdollisimman monen lahtelaisen arkeen olisi Palveluiden sijaintia tärkeämpää on saavutettavuus. verkon rakentuminen siten, että mahdollisimman myönteinen. Osa julkisista palveluista on lähipalveluita, osa on moni lapsi voi kulkea kouluun kävellen ja pyörällä. keskitetty. Lähipalveluita ovat ensisijaisesti palvelut, Etäisyyksien kasvaessa entistä suurempi merkitys on Tavoitteena on tuottaa hyvinvointi- ja sivistyspal- joita tarvitaan useimmin ja jotka pitää voida saa- kestävää liikkumista edistävillä toimenpiteillä, joilla velut yhdessä lähellä toisiaan esimerkiksi moni- vuttaa varmasti ja turvallisesti. Uusille yleiskaavan vaikutetaan yksittäisten ihmisten ja perheiden liik- toimitaloissa, jonne on hyvät joukkoliikenne- ja asuinalueille asemakaavoitetaan lähipalveluiden toi- kumistottumuksiin sekä koulujen käytäntöihin. pyöräily-yhteydet. Nykyisten palveluiden ja niiden mipisteitä, joita voidaan muuntaa alueen elinkaaren toimipaikkojen kannattavuutta tuetaan mahdolli- ja väestörakenteen muuttuessa. Osa julkisista palve- Vuoteen 2030 mennessä palvelukysyntä kasvaa voi- suuksien mukaan täydennysrakentamisella. luista keskitetään isompiin monipalveluyksiköihin, makkaimmin Karistossa, Renkomäessä, Kytölässä, jotka on helppo saavuttaa jalan, pyörällä ja bussilla. Launeen pohjoisosissa ja Asemantaustassa, keskustassa sekä Koiskalassa 145

Palveluverkon suunnittelu osana yleiskaavatyötä

Yleiskaava on strategian kuva fyysisessä kaupun- kon suunnittelu on merkittävä osa Lahden suunta kiympäristössä. Kestävän kaupunkiliikkumisen oh- -työtä. jelmalla edistetään ihmisten arkiliikkumisen viisai- ta valintoja erilaisin toimenpitein, joista osa liittyy Jatkuvassa prosessissa muodostuu pitkän aikavälin fyysiseen ympäristöön, osa toimintaan. Lasten ja strateginen näkemys palveluiden ja niiden sijaintien nuorten palveluverkkosuunnitelman näkökulmasta tulevaisuudesta, ja ajankohtaisia yksittäisiä hankkei- yleiskaava luo edellytykset palvelupaikkojen sijoit- ta voidaan käsitellä joustavasti osana strategista ko- tumiselle paikkoihin, jotka tukevat lasten itsenäistä konaiskuvaa. liikkumista. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma kokoaa yhteen toimenpiteet, joiden avulla rohkais- Lahden suunta -työn 2017-2020 tavoitevuosi 2030 taan mahdollisimman monia lapsia ja perheitä kä- on sama kuin kaupungin strategian. Lahden suunta velemään ja pyöräilemään alle kolmen kilometrin -prosessissa muodostuu näkymä tavoitevuoteen ja matkat. työn vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten pää- hän. Palveluverkkosuunnitelman tarkasteluväli on Palveluverkkotyön integroiminen vahvasti yleiskaa- 5-10 vuotta. Hyväksymisvaiheessa arvioidaan ta- vaan edistää palvelualojen välistä yhteistyötä ja tuo voitteiden toteutumista mm. seuraamalla, miten siihen kokonaisnäkemyksen palveluiden pitkäjän- kehittyvät lasten kävellen ja pyörällä kuljetut kou- teisestä kehittämisestä. Palveluiden sähköistyessä lumatkat, joihin palveluverkkoa koskevat päätökset lasten ja nuorten palvelut ovat jatkossakin niitä pal- vaikuttavat merkittävästi. veluita, joilla on fyysinen palvelupaikka. Palveluver- 146

3. Muutosesitykset lainvoimaisiin osayleiskaavoihin

TÄSSÄ LUVUSSA ON KUVATTU MERKITTÄVIMMÄT MUUTOKSET VOIMASSA OLEVIEN LAINVOIMAISTEN OSAYLEISKAAVOJEN AINEISTOIHIN. 147

Lahden yleiskaava 2030 (Y-203) tulee olemaan lain- Yleiskaavassa osoitetaan merkittävimmät keskusta- joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), joilla ra- voimaisia osayleiskaavoja yleispiirteisempi. Lahden toimintojen alueet (C) Lahden keskustaan ja Nasto- kentaminen on kielletty. Muut metsäalueet on osoi- läntisten osien osayleiskaava on esitetty mittakaa- lan Rakokiveen. Muut alakeskukset on yleiskaavassa tettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Yleiskaavaan vassa 1:20 000 ja Nastolan osayleiskaavat mittakaa- osoitettu sisältyvät muihin aluevarausmerkintöihin, on esitetty useita uusia luonnonsuojelualueita (SL), voissa 1:10 0 00 - 1:20 000. Lahden yleiskaava 2030 kuten asuinalueisiin (A). joista suurin osa sijaitsee kaupungin omistamilla on piirretty mittakaavaan 1:30 000. Yleiskaavan alueilla. Toimenpide on Lahden ympäristöohjelman yleispiirteisyydestä johtuen pienialaisia alueita ei Virkistysalueverkoston yleissuunnitelman mukaan mukainen. Esitetyillä uusilla luonnonsuojelualueilla pystytä kartassa esittämään ja tämä näkyy kartalla asuinalueiden ja keskustan läheiset viheralueet on nousee suojelualueiden osuus 1,9 %:sta 2,4%:iin ko- esimerkiksi asuinalueiden (A) sisällä olevien pie- yleiskaavaan osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL) ja konaispinta-alasta. Ympäristöohjelmassa tavoitteena nien lähivirkistysalueiden (VL) merkintöjen pois- taajaman lievealueella olevat laajemmat viheralueet on 5 % vuoteen 2030 mennessä. tumisella. Lähivirkistysalueet sisältyvät asuinalueen retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR) tai maa- ja metsä- (A) aluevaraukseen. Alueiden säilyminen virkistys- talousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta Matkakeskus ja olemassa olevat rautatieasemat, sekä käytössä on monin kohdin turvattu asemakaavalla. (MU) riippuen alueen ensisijaisesta pääkäyttötar- suunniteltu Hennalan rautatieasema on osoitettu Lisäksi yleiskaavassa viheryhteystarpeita on koros- koituksesta. Lähivirkistysalueilla (VL), retkeily- ja kaavakartalla. Pyöräilyn tavoiteverkon tarkastami- tettu osoittamalla ulkoilureittejä. Vastaavasti yleis- ulkoilualueilla (VR) sekä urheilu- ja virkistyspal- nen ja laajentaminen Nastolan alueelle käynnistet- piirteistäminen näkyy maisemallisesti arvokkailla velujen alueilla (VU) on voimassa MRL 128§ mu- tiin vuonna 2018 ja työn tuloksena syntynyt tavoite- peltoalueilla (MA) yksittäisten rakennuspaikkojen kainen toimenpiderajoitus, joka edellyttää maise- verkko esitetään yleiskaavakartalla. ja pienialaisten metsiköiden sisältymisenä MA-alue- matyöluvan hakemista erilaisiin metsänhoidollisiin varaukseen. toimenpiteisiin. Maisematyöluvan ratkaisee kunnan Uudet pohjavesialueiden rajaukset on päivitetty ja rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määrää- pohjavedenottamot ja niiden suoja-alueet on pois- Muita koko yleiskaava-alueeseen liittyviä asioista on mä muu viranomainen. Yleiskaavaan on osoitettu tettu kaavakartalta. Salpausselkämerkintä on jatket- kuvattu seuraavaksi: myös pienimuotoisia maa- ja metsätalousalueita, tu kattamaan Salpausselkä koko Lahden alueella. 148

Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202

Muinaismuistoja on osoitettu aikaisempia osayleis- tuu voimassa olevaan ranta-asemakaavaan. Arrajo- LAHDEN YLEISKAAVA 2030 (Y-203) TULEE KU- kaavoja enemmän mm. Salpausselälle Lahden ur- en ja Arrajärven ranta-alue on tunnistettu alueena, MOAMAAN LAHDEN LÄNTISTEN OSIEN OSAYLEIS- heilukeskuksen alueelle, Ruuhijärvelle ja Kilpisaa- jonka maankäyttö tulisi ratkaista yksityiskohtaisem- KAAVAN KOKONAISUUDESSAAN. reen. Muinaismuistot on jaettu kartalla kolmeen malla kaavalla. luokkaan; muinaismuistoalueisiin, muinaismuisto- Teivaan sataman matkailutoimintojen alue (RM) kohteisiin ja muihin muinaismuistokohteisiin. Liikenneverkko on jaoteltu yleiskaavaehdotukses- poistetaan Teivaan rinteestä ja matkailutoimintojen sa uudella tavalla osoittaen eri kaavamerkinnöillä alue osoitettaan kapeana Teivaasta Vesijärven mat- Lahden yleiskaava 2030 kattaa aikaisemmin yleis- olemassa olevat ja uudet väylät. Lisäksi väylien luo- kustajasatamaan ratapenkan suuntaisesti. Vesilii- kaavoittamattomat Nastolan alueet, kuten Nastolan kituksia on tarkistettu ja muutokset on viety kaava- kenteen alueet (LV) muutetaan satama-alueiksi (LS). Kirkonkylä, Ruuhijärvi, Metsäkylä ja Järvisten kylä. kartalle. Pääväylien väyläkuvaukset on päivitetty ja Niemen alueen elinkeinoelämän alue (T) muutetaan Kirkonkylä on pääosin osoitettu asuinalueeksi (A) laadittu kattamaan koko yleiskaava-alue. Yleiskaa- toteutuneen maankäytön mukaisesti sallimaan elin- ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). va-alueiden nykytilan kuvaukset ja suunnitteluoh- keinoelämän lisäksi asumista (A) ja julkisia palve- Kouvolantien varren teollisuusalue on osoitettu elin- jeet on päivitetty ja laadittu kattamaan koko yleis- luita ja hallinnon alueita (PY). Alueelle osoitetaan keinoelämän alueeksi (T) ja aluetta on esitetty laa- kaava-alue ja kaikki maankäyttömuodot. kaksoismerkintäalueita (T/A, PY/T). Ruoriniemen jennettavaksi myös rautatien ja valtatien 12 väliselle Yleiskaavan kehittymisen myötä tavoitteena on esit- T/A-alue muutetaan asuinalueeksi (A) asemakaavan alueelle ja valtatien eteläpuolelle Lemuntien varteen. tää yleiskaava useammalla oikeusvaikutteisella kaa- mukaisesti. Niemen tieliikenteen yhteystarvemer- Laajennusalueen toteutuminen vaatii uuden valta- vakartalla. Kaavakartat olisivat eri teemaisia, jolloin kintä on poistettu. tien 12 Veljeskylän eritasoliittymän rakentamisen. teeman mukaista tietomäärää yleiskaavassa pystyt- Ruuhijärven ja Järvisten kylään on osoitettu kylä- täisiin lisäämään ja samalla parannettaisiin kaava- Vipusenkadun julkisten palveluiden ja hallinno- aluetta (AT), maisemallisesti arvokkaita peltoalueita karttojen luettavuutta. nalue (PY), muutetaan vastaamaan alueen tarvetta (MA) ja maa- ja metsätalousaluetta (M). Metsäky- myös elinkeinoelämän alueeksi (T). Alueelle osoite- län alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Vehko- Seuraavaksi on kuvattu keskeisimmät muutokset taan kaksoismerkintä (PY/T). sillankujan alueelle on osoitettu pieni kyläalue (AT). voimassa olevien osayleiskaavojen alueilla kaavoit- Kilpisaareen osoitettu loma-asuntoalue (RA) perus- tain. 149

Asuinrakentamista osoitetaan yhdyskuntarakenteen Yleiskaavaan osoitetaan useampia uusia luonnon- alueen läpi Ahtialasta Koiskalantielle, sekä Kois- kannalta kestäville alueille. Kunnaksen ja Lehmuk- suojelualueita (SL); Ritamäen luonnonsuojelualueen kalantien varteen maantien suuntaisesti. Alueen sen alueilta poistetaan laaja asuinalue (A) ja alue laajennus, Haapalanmäki, Mukkulan saaret, Sietik- asuinalueiden (A) ja elinkeinoelämän alueiden (T) osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M), jossa ka, Kukonkoski, Niemenmäki ja Sikoniitun lehto- rajauksiin on tehty vähäisiä muutoksia. Sietikan lä- on hajarakentamista. Vastaavasti esitetään poistetta- alueen laajennus. Alasenjärven lounaisrannalla ole- hiympäristön metsäalueet on muutettu retkeily- ja vaksi asuinaluevaraukset (A) Jokimaalta Rälssin län- va loma-asuntoalue (RA) muutetaan asuinalueeksi ulkoilualueeksi (VR). sipuolelta. Alue osoitetaan pääosin maa- ja metsäta- (A). lousalueeksi (M). Alueelle osoitetaan myös Rälssin Kaava-alueen katuluokittelua on tarkastettu ja muu- maa-ainesten vastaanottoalueen (eo) ja retkeily- ja Pippon elinkeinoelämän alueetta (T) laajennetaan tokset on viety kaavakartalle. Tämä näkyy esimer- ulkoilualueen (VR) laajentuminen. Maa-ainesten ja alueelle osoitetaan moottoriurheilukeskus kohde- kiksi Lintulantien ja Lakkilantien poistamisella kar- vastaanottoalueelle osoitetaan kaksoismerkintä (E/ merkinnällä (em). Karistonportin alueelle osoitetaan talla ja Kauppiaankadun muuttumisella pääkadusta VR), joka kuvastaa paremmin alueen maankäyttöä. kaksoismerkinnällä (Pkm/T) yhdistetty kaupallis- kokoojakaduksi. Rälssin alueelle osoitetaan myös elinkeinoelämän ten palveluiden ja elinkeinoelämän alue. Latomäen alue (T) kehätien varteen. Renkomäen maa-aines- elinkeinoelämän ja asumisen alue (T/A) muutetaan Lahden läntisten osien osayleiskaavan Y-202 mää- ten ottoalueen kaavamerkintää on havainnollistet- elinkeinoelämän alueeksi (TY). Lisäksi Renkomä- räyksien mukaan kaavaan rajatuilla alueilla nouda- tu muuttamalla kaavamerkintä kaksoismerkinnäksi keen Luhdan tornin alueella tarkastetaan kaupallis- tetaan eri osayleiskaavojen määräyksiä. Enonsaaren EO/VR. Renkomäen EO-alueen rajausta on pienen- ten palveluiden (Pkm) ja asuinalueen (A) rajauksia. osayleiskaavan merkinnät ja määräykset ja Oke- netty lännestä siten, että jo maisemoitu alue on rajat- Koiskalan alueelta poistuu kaavan Y-202 mukainen roisten osayleiskaavan määräykset jäävät voimaan- tu ottoalueen ulkopuolelle. uusi kulkuyhteys Koivukummun ja Siperian asuina- Lahden yleiskaavan 2030 myötä. Miekkiön, Renko- lueiden läpi Ahtialasta Koiskalantielle. Uusi pääkatu mäen ja Ämmälän osayleiskaavan aluerajauksesta esitetään jatkettavaksi Ruukinkadulta Koiskalantiel- poistetaan Pippon alue ja Ämmälän alueelta radan le lähelle valtatien eritasoliittymää. Yleiskaavaan on itäpuolinen alue. Osayleiskaavan määräykset jäävät osoitettu pyöräilyn tavoitteellinen aluereitti Siperian voimaan rajatulle alueelle. 150

Villähde-Koiskalan osayleiskaava

LAHDEN YLEISKAAVA 2030 (Y-203) TULEE KU- Lahden yleiskaavan 2030 voimaan tulon jälkeen. maantielle. Osayleiskaavassa esitetty Ritomäen työ- MOAMAAN VILLÄHDE-KOISKALAN OSAYLEISKAA- Vastaava tilanne on Ranta-Lehmuksen, Ohrapään- paikka-alueen (TP) laajennus Heinämaantien itä- VAN KÄRKJÄRVEN LÄNSIRANNAN RANTA-ALUET- tien ja Mustankorventien alueella. Näillä alueilla puolelle muuttuu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), kaavamerkintä muuttuu asuinalueesta (A), maa- ja sekä osittain kyläalueeksi (AT). TA LUKUUNOTTAMATTA. metsätalousalueeksi (M) alueiden ollessa hajaraken- nusalueita, joita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Riikin tilan pellot Villähteentien varressa on esitetty Lahden yleiskaavan 2030 kartalla esitetään rasterilla Kyseisille alueille ei kohdistu rakennuspainetta. muuttuvan työpaikka-alueesta (TP) maisemallises- alue (RV/3), jolla voimassa olevan Villähde-Koiska- ti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Pensuon alueen lan osayleiskaavan merkinnät ja määräykset jäävät Peltojen osalta on poistunut maa- ja metsätalousalue pellot ja Orrilanmäen pellot on laajalti esitetty mai- voimaan. Muilta osin osayleiskaavan alueella tullaan (MT) merkintä ja pellot on osoitettu maa- ja met- semallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA). Orri- noudattamaan Lahden yleiskaavan 2030 merkintöjä sätalousalueena (M) tai maisemallisesti arvokkaana lanmäelle esitetään asumisen (A) lisäämistä vieressä ja määräyksiä kaavan voimaantulon myötä. peltoalueena (MA). MA-aluevaraus sisältää myös olevan Villähteen koulun ja joukkoliikenteen run- yksittäisiä rakennuspaikkoja ja pienimuotoisia met- kolinjan vuoksi. Villähteen koulun ja Kauppakaaren Villähde-Koiskalan osayleiskaavan merkinnät on säalueita. välinen selvitysalue (SELV.) on osoitettu elinkeino- yleispiirteistetty Lahden yleiskaavaan 2030. Lisäksi elämän alueeksi (TY). kaavamerkintöjä on määrällisesti vähennetty ja yh- Työpaikka-alueet (TP) osoitetaan yleiskaavassa elin- denmukaistettu Lahden läntisten osien osayleiskaa- keinoelämän alueina (T). Jos alueelle sijoittuvissa Osayleiskaavan mukaisten pientalovaltaisten asui- van tyyliin. Esimerkiksi asuinaluemerkinnöistä on toiminnoissa tulee ottaa huomioon ympäristön ai- nalueiden (AP) rajauksiin on tehty muutoksia huo- jätetty pois maatilojen talouskeskusten alue (AM) ja heuttavat rajoitukset, kuten pohjavesi, lähellä ole- mioiden yhdyskuntarakenteellinen sijainti ja aluei- pientalovaltainen asuntoalue (AP). Asumisen alueet vat häiriintyvät kohteet tms. on kaavamerkintä TY. den maasto-olosuhteet. Ranta-Härhön ja Hyytintien on osoitettu asuinalueina (A) tai kyläalueita (AT). Villähteen asemanseudulla säilyy elinkeinoelämän aluevarauksia on pienennetty ja Kurenniityn ja Vie- Haravakylän, Pihtilänmäen, Pensuon ja Heinä- alueet (T) asuinrakentamisen sijaitessa pääsääntöi- runkulman aluevarauksien rajauksia on muutettu. maantien varren asuinalueet on osoitettu kyläaluei- sesti Lankilantien varrella. Lankilantien varren asui- Vanhankartanonpellon alueella esitetään pieni Vil- na (AT). Heinämaantien varressa osayleiskaavassa nalueisiin (A) esitetään vähäisiä laajennusalueita. lähteen lehto rannassa luonnonsuojelualueeksi (SL). mitoitettujen asuinalueiden (A) mitoitukset eivät Lankilantie esitetään linjattavaksi suoraan Heinä- jää voimaan, eivätkä oikeuta suoriin rakennuslupiin 151

Luoteis-Nastolan osayleiskaava

LAHDEN YLEISKAAVA 2030 (Y-203) TULEE KU- Osayleiskaavan alueella on laajat mitoitetut kylä- Viuhan ja Sydänkankaan alueen metsäalueet osoite- MOAMAAN LUOTEIS-NASTOLAN OSAYLEISKAA- alueet (AT) Pyhäntaalla, Vanajanraitin, Kumiantien taan maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ulkoilun VAN MITOITETTUJA RANTA-ALUEITA LUKUUNOT- ja Mäkeläntien varressa, sekä Oksjärven pohjois- ohjaamistarvetta (MU) sekä osittain retkeily- ja ul- puolella. Osayleiskaavalla rakentamista on haluttu koilualueeksi (VR). Lisäksi alueella on pienimuotoi- TAMATTA. ohjata kyläalueille ja mitoitus on perustunut alueen sia maa- ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ym- kunnallisteknisten verkostojen suunnitelmiin. Ky- päristöarvoja (MY). Luhtaanmaa-Vierumäki välille Lahden yleiskaavan 2030 kartalla esitetään rasterilla läalueelle on voinut rakentaa suunnittelutarverat- on osoitettu tavoitteellinen ulkoilureitistön pääväylä. alueet (RV/1), jolla voimassa olevan Luoteis-Nasto- kaisulla. Alueelle on toteutunut infra osittain run- lan osayleiskaavan merkinnät ja määräykset jäävät kolinjan osalta, mutta jakeluverkostot puuttuvat ja Pyhäntaantien varressa oleva teollisuusalueen re- voimaan. Muilta osin osayleiskaavan alueella tullaan osalle alueista verkostoa ei ole tulossa jatkossakaan. servialue (T/res) osoitetaan elinkeinoelämän alu- noudattamaan Lahden yleiskaavan 2030 merkintöjä Mitoitus on myös osittain ohjannut rakentamista eena (T) ja aluetta on laajennettu ottaen huomioon ja määräyksiä kaavan voimaantulon myötä. kyläalueen ulkopuolelle, mikä ei ole ollut tarkoituk- olemassa olevat teollisuuskiinteistöt tien varressa. senmukaista. Kyläalueille ei ole suuria rakennuspai- Lisäksi Mäkeläntien varressa oleva maa-ainestenot- Luoteis-Nastolan osayleiskaavan merkinnät on neita. Lahden yleiskaavaan 2030 osoitetaan osayleis- toalue (EO/T-res) osoitetaan kaksoismerkinnällä yleispiirteistetty Lahden yleiskaavaan 2030. Lisäksi kaavan mukaiset kyläalueet (AT), mutta alueiden EO/T, jolloin alue varataan elinkeinoelämän alueek- kaavamerkintöjä on määrällisesti vähennetty ja yh- mitoitus ei jää voimaan Lahden yleiskaavan 2030 si maa-aineisten oton päätyttyä alueella. Valtatien 12 denmukaistettu vastaavasti kuten edellä on kuvattu voimaan tulon jälkeen. Näin rakentamista voidaan varteen on osoitettu voimalinja. Villähde-Koiskalan osayleiskaavan osalta. Suurin ohjata parhaiten rakentamiseen soveltuville alueille osa osayleiskaavan alueesta on maa- ja metsätalo- suunnittelutarveratkaisuilla. usaluetta (M). Pyhäntaan ja Seestan alueen pientalovaltaiset asuntoalueet (AP) osoitetaan kyläalueina (AT). 152

Turpeensalmen Kallio-, Pitkä- ja Särkijärven osayleiskaava alueen osayleiskaava

LAHDEN YLEISKAAVA 2030 (Y-203) TULEE KU- LAHDEN YLEISKAAVA 2030 (Y-203) TULEE KU- keily- ja ulkoilualueeksi (VR). Lisäksi kaava-alueen MOAMAAN TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVAN MOAMAAN KALLIO-, PITKÄ- JA SÄRKIJÄRVEN lampien ranta-alueet on pääasiassa osoitettu maa- ja KOKONAISUUDESSAAN. ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTAMAA MITOI- metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöar- voja (MY). Pitkäjärven ja Kärkjärven ranta-alueel- TETTUA RANTA-ALUEITA LUKUUNOTTAMATTA. Turpeensalmen osayleiskaavan asuinalueet eivät ole ta on osoitettu poistettavaksi merkittävä määrä loma-asuntoalueeksi (RA) varattuja, kaupungin toteutunut alueen pohjavesiolosuhteiden vuoksi ja Lahden yleiskaavan 2030 kartalla esitetään rasterilla omistuksessa olevia alueita alueen retkeilykäyttöön alue on asemakaavoitettu pääasiassa lähivirkistys- alueet (RV/2), jolla voimassa olevan Kallio-, Pitkä- varaamisen vuoksi. Kärkjärven rantaan on osoitettu alueeksi. Lahden yleiskaavaan 2030 alueen maan- ja Särkijärven alueen osayleiskaavan merkinnät ja olemassa oleva lomarakennuspaikka (RA-7). Lisäksi käyttö osoitetaan asemakaavan ja olemassa olevan määräykset jäävät voimaan. Muilta osin osayleiskaa- Lapakiston luonnonsuojelualueen pysäköintialueen tilanteen mukaiseksi. van alueella tullaan noudattamaan Lahden yleiskaa- läheisyyteen on varattu pieni matkailutoimintojen van 2030 merkintöjä ja määräyksiä kaavan voimaan- alue (RM-6) mahdollista opastuskeskusta ajatellen. tulon myötä. Uutena luonnonsuojelualueena (SL) on esitetty Kan- gaslammin alue Kumiantien varressa. Osayleiskaavan metsäalueet on osoitettu suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on Alhaistentien pientalovaltainen asuntoalue (AP) on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) tai maa- ja metsäta- osoitettu kyläalueena (AT). Pajulahden ympäris- lousalueeksi (M). Lahden yleiskaavaan 2030 on osoi- töön on esitetty urheilu- ja virkistyspalveluiden alue tettu alueella oleva Lapakiston luonnonsuojelualue (VU). Alueelle on esitetty ulkoilureitistön pääväyliä (SL). Lapakiston luonnonsuojelualueen lounaispuo- laajentamaan Lapakiston retkeilyreitistöjä. li sekä Kilpasen ja Hirvilammin alue on osoitettu ret- 153

Iso-Kukkasen-, Sala- ja Uudenkylän Ruuhijärven rantayleiskaava osayleiskaava

LAHDEN YLEISKAAVA 2030 (Y-203) TULEE KU- UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MERKIN- MOAMAAN ISO-KUKKASEN-, SALA- JA RUUHI- NÄT JA MÄÄRÄYKSET JÄÄVÄT VOIMAAN KOKO JÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAIN. OSAYLEISKAAVAN ALUEELLA.

Lahden yleiskaavan 2030 kartalla esitetään rasterilla Uudenkylän osayleiskaavan aluerajaus esitetään alueet (RV/4), jolla voimassa olevan Iso-Kukkasen-, Lahden yleiskaavan 2030 kartalla. Osayleiskaavan Sala- ja Ruuhijärven rantayleiskaavan merkinnät ja maankäyttö on esitetty yleispiirteistettynä Lahden määräykset jäävät voimaan. Muilta osin rantayleis- yleiskaavassa 2030, esimerkiksi rantojen osalta on kaavan alueella tullaan noudattamaan Lahden yleis- näytetty pääkäyttötarkoitus eli lomarakentaminen kaavan 2030 merkintöjä ja määräyksiä kaavan voi- (RA). Uudenkylän osayleiskaava jää voimaan ja maantulon myötä. alueella noudatetaan osayleiskaavan kaavamerkin- töjä ja -määräyksiä. Rantayleiskaava jää voimaan mitoitetun ranta-alueen osalta. Iso-Kukkasen eteläosassa rantayleiskaavan kaavamerkinnät on yleispiirteistetty Lahden yleiskaavaan 2030 ja kaavamerkintöjä on yhteensovitettu. Rantayleiskaavan pientalovaltaiset asuntoalueet (AP) on muutettu asuinalueiksi (A) ja virkistysalueet (V) lähivirkistysalueiksi (VL). Paju- lahden palveluiden alue (P) on osoitettu matkailu- palveluiden alueena (RM).

Ruuhijärven kylään ja Kumiantien ja Ruuhijärven- tien risteysalueelle osoitetaan kyläalueet (AT), joiden alueella ei noudateta voimassa olevan rantayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä ja antaa paremmat mahdollisuudet näiden alueiden kehittämiseen. 154

4. Lahden suunta -työn 2017-2020 tekijät

KUKA VALMISTELEE LAHDEN SUUNTA -TYÖN PÄÄTÖKSENTEKOON?

Lahden suunta -työn sisällön tekemiseen osallis- Yleiskaavatyöstä vastaa yleiskaava-arkkitehti Jo- tuu suuri joukko ihmisiä: asukkaita, viranomaisia, hanna Sääksniemi. Yleiskaavatyötä tukemaan ja asiantuntijoita ja eri intressiryhmien edustajia. Pää- ohjaamaan on nimetty työryhmä, joka kokoontuu töksentekoon menevät aineistot valmistellaan yleis- kerran kuussa. Kestävän kaupunkiliikkumisen oh- kaavan osalta Kaupunkiympäristön palvelualueen jelman kokoamisesta ja toimenpiteiden koordinoi- maankäyttö ja aluehankkeet yksikössä ja kestävän misesta vastaa projektipäällikkö Anna Huttunen ja kaupunkiliikkumisen ohjelman osalta Kaupunkiym- ohjelmalla on oma työryhmänsä. Yleiskaavatyöllä ja päristön palvelualueen kunnallisteniikan yksikössä. kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmalla on yhtei- Kaupunginhallitus asettaa ehdotusvaiheen aineistot nen Lahden suunta -ohjausryhmä, joka kokoontuu nähtäville ja kaupunginvaltuusto päättää niiden hy- kerran kuussa. Julkisten palveluiden palveluverkkoa väksymisestä. suunnitellaan palveluverkon suunnitteluryhmässä. Kaikki ryhmät ovat kaupunkitasoisia ja niissä on ih- misiä eri palvelualueilta. Lahden suunta -työtä tekevien eri työryhmien155 jäsenet

Ahtiainen Anna-Kaisa, maankäytön asiantuntija / Uudenmaan ELY-keskus Niskanen Riitta, tutkija / Sivistyksen palvelualue, kaupunginmuseo Alho Olli, kaupunkikehitysjohtaja / Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Niskanen Riitta, projektipäällikkö / Kymp maankäyttö Alm Sari, tutkimuspäällikkö / Konsernipalvelut Ojala Elina, ympäristöjohtaja / Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Autio Jukka, maankäyttöinsinööri / Kymp maankäyttö Peltonen Petri, suunnitteluinsinööri / Kymp maankäyttö Haverinen Pia, erityisasiantuntija / Osallisuus ja hyvinvointipalvelut Permanto Timo, ympäristönsuojelusuunnittelija / Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Heikkinen Matti, liikenneinsinööri / Kymp kunnallistekniikka (eläkkeelle 2019) Heikkinen Sonja, liikennejärjestelmäasiantuntija / Uudenmaan ELY-keskus Pirttilä Leena, rakennuttajapäällikkö / Lahden tilakeskus Helander Risto, kehitysinsinööri / Lahden tilakeskus Riihelä Asko, luonnonsuojeluvalvoja / Kymp rakennus- ja ympäristövalvonta Helminen Juha, kaupungingeodeetti / Kymp maankäyttö Rosberg-Airaksinen Eira, kestävän kehityksen koordinaattori / Elinvoima- ja Honkanen Petri, maankäytön johtaja / Kymp maankäyttö kilpailukykypalvelut Huttunen Anna, projektipäällikkö / Kymp kunnallistekniikka Rönkä Anu-Liisa, viestintäsuunnittelija / Viestintäpalvelut Järveläinen Juhani, hulevesi-insinööri / Kymp rakennus- ja ympäristövalvonta Saarela Matti, aluepäällikkö / Sivistyksen palvelualue, perusopetuspalvelut Kajander Sami, paikkatietoinsinööri / Kymp maankäyttö Saari Henrik, vuorovaikutussuunnittelija / Kymp maankäyttö Karevaara Katja, suunnittelija / Konsernipalvelut Salomaa Iiris, fysioterapeutti / Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Karvinen-Jussilainen Anne, kaupunginarkkitehti / Kymp maankäyttö Sieppi Päivi, ympäristöneuvontapäällikkö / Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Karu-Hanski Tiina, ympäristönsuojelusihteeri / Kymp rakennus- ja ympäristövalvonta Silvast Maria, maisema-arkkitehti / Kymp maankäyttö Kemppainen Milja, joukkoliikennesuunnittelija / Kymp kunnallistekniikka Simanainen Timo, museojohtaja / Sivistyksen palvelualue, kaupunginmuseo Kilponen Lassi, vastuualuejohtaja / Sivistyksen palvelualue, perusopetuspalvelut Sivonen Markku, rakennuslupapäällikkö / Kymp rakennus- ja ympäristövalvonta Kokkonen Päivi, tutkimus- ja kehittämispäällikkö / Konsernipalvelut Suhonen Katja, joukkoliikennepäällikkö / Kymp kunnallistekniikka, LSL Koponen Katianne, kestävän kehityksen koordinaattori / Sivistyksen palvelualue Suokas Sanna, yleiskaavoittaja / Kymp maankäyttö Kujala Kirsi, kaupunginpuutarhuri / Kymp kunnallistekniikka Suvisilta Jaana, palvelujohtaja / Konsernihallinto Kuronen Risto, tulosyksikköpäällikkö / Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Särkkä Anna-Maaria, metsäpäällikkö / Kymp kunnallistekniikka Laitinen Tarja, ympäristölupapäällikkö / Kymp rakennus- ja ympäristövalvonta Sääksniemi Johanna, yleiskaava-arkkitehti / Kymp maankäyttö Lastikka Mika, katupäällikkö / Kymp kunnallistekniikka Tiittanen Riku, toimistoinsinööri / Kymp kunnallistekniikka Lindfors Jukka, kaupungininsinööri / Kymp kunnallistekniikka Tikkala Jaakko, suunnitteluinsinööri / Kymp maankäyttö Lehmuskoski Markus, kaavoitusarkkitehti / Kymp maankäyttö Tolvanen-Valkeapää Tarja, suunnitteluinsinööri / Kymp kunnallistekniikka Malin Ismo, vesiensuojelupäällikkö / Kymp rakennus- ja ympäristövalvonta Tuhkanen Jani, projekti-insinööri / Kymp kunnallistekniikka Marjamäki Emma, ympäristökasvattaja / Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Turunen Heikki, lukiojohtaja / Sivistyksen palvelualue, lukiokoulutuspalvelut Martikainen Jaana, vt.aluesuunnittelujohtaja / Päijät-Hämeen liitto Ukkonen Markku, kehittämisasiantuntija / Konsernipalvelut Mero Pauli, tutkija / Konsernipalvelut Unelius Jari, liikuntapaikkavastaava / Sivistyksen palvelualue, liikuntapalvelut Miettinen Leena, palvelupäällikkö / Sivistyksen palvelualue, varhaiskasvatuspalvelut Uronen Carita, suunnitteluinsinööri / Kymp maankäyttö Mäkilä Aino, projektisuunnittelija / Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Vauramo Saara, ympäristöjohtaja / Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut Niemi Maria, joukkoliikennesuunnittelija / Kymp kunnallistekniikka 156 157