DOCSLIB.ORG

Lahti” Lahti Ja Nastola Yhdistyvät Kehitystoimet Tavoitteet

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lahti” Lahti Ja Nastola Yhdistyvät Kehitystoimet Tavoitteet ”Vanha Lahti” Lahti ja Nastola yhdistyvät Kehitystoimet Tavoitteet Lahden yleiskaava 2025 (päivitetään valtuustokausittain) Kaupunkistrategian mukaisesti Kaupunkirakenteen tiivistäminen Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 jatkuvasti päivitettävä yleiskaava ja keskustan täydentäminen Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (APOLI) Reservialueiden määrittäminen Toimintojen sekoittaminen Lahden kaupunkiseudun ja valtion kasvusopimus Raideliikenteen kehittäminen Hiilineutraali kaupunki 2040 Palveluverkkotarkastelu 2015 (jatkuvasti päivittyvä) -> (Lahti–Heinola, Hennalan PKS ja Lahden ks. kasvusopimus (Smart & Clean) 2016–2019 seisakkeet) Kokonaiskuva Pohjoinen kasvukäytävä 2016–2019 Oikoradan yhteistyötavoite 2016–2017 Lahden keskustan asemanseutu ja radanvarsi Maankäyttösopimukset ja 115 000 as. (2025) Malski Sopenkorpi hankekaavat 700 asuntoa vuodessa Ankkuri ja Ruoriniemi Ranta-Kartano Rakentamattomat kaavat ja Viiden vuoden kaavavaranto Hennala käyttötarkoituksen muutosalueet Tornator Koiskala, Taivaanranta (2015) Renkomäki Asuminen Karisto Kytölä Toriparkki Keskustan kehä Kariston silta Kevyen liikenteen väylien laatu Pyöräilyn ja joukkoliikenteen Matkakeskus (joukkoliikenne ja turvallisuus kulkutapaosuuden kasvu Pyöräilyn pääreitit ja pyöräily) Julkisen liikenteen palvelutason Autoliikenteen haittojen Vt. 12 Vt. 12 kehittäminen tarkistaminen vähentäminen Riihimäen eteläinen Keskustan kävelyalueen Keskustan saavutettavuus Liikenne Oikorata Kolmioraide Vt. 24:n kehittäminen kehittäminen Lasten ja nuorten omaehtoinen Jl-uudistus Uudenmaankadun Kehän sisäpuolinen katuverkko ja itsenäinen liikkuminen 4-kaistaistaminen Joukkoliikenteen runkolinjat Asemanseutu ja radanvarsi yleiskaavaan 2017–2020, päätös 2020, toteutus 2021– Keskustan kehittäminen 2025 Niemi Renkomäki Keskustan kävelyalueen Kokonaan uudenlainen Karisto Rakokivi kehittäminen ajattelutapa palveluverkon Palvelut Lähipalveluiden kehittäminen kehittämisessä kysynnän mukaan Julkisten palveluiden saavutetta- vuus ei edellytä henkilöautoilua Lahden keskustan asemanseutu ja radanvarsi Palveluverkon kehittäminen Keskustan matkailuhankkeet: Urheilukeskuksen toimialojen yhteistyönä alue, Kisapuiston alue, Sibeliustalon hankkeet jatkuvassa yk -prosessissa Sopenkorpi Uudenkylän Metsä-Pietilä Keskustan kävelyalueen 50 000 työp. (2025) asemanseutu kehittäminen Renkomäki (Lahden portti) Mukkulan matkailualue Työpaikkaomavaraisuus yli 110 Elinkeinot Karisto (Kariston portti) Osaavan työvoiman % houkutteleminen Syväojan teollisuusalue Pippo–Kujala Tiiviit työpaikka-alueet Ympäristöklusterin kehittäminen Yritysten kasvun ja kilpailukyvyn Lahden viheralueohjelma 2013–2025 edistäminen Viheryhteyksien parantaminen yleiskaavan mukaisesti Tiivistettäessä ja täydennettäes- Kehitetään monimuotoista sä otetaan huomioon kaupunki- ekologista ja toiminnallista Ranta-Kartano sini- ja viherrakentamisen ympäristön, maiseman ja viherverkostoa Viherrakenne referenssikohteena luonnon ominaispiirteet sekä Laadukkaat yleiset viheralueet suojelu- ja virkistysarvot ovat helposti asukkaiden saavu- Ekosysteemipalvelunäkökulma tettavissa kävellen, pyöräillen tai 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 julkisilla kulkuvälineillä Hanke Jalankulkuvyöhykkeen hanke Hanke Autovyöhykkeen hanke, jossa erityistä joukkoliikennepotentiaalia Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke, jossa erityistä pyöräilypotentiaalia Hanke Autovyöhykkeen hanke Suunnitelma Useita vyöhykkeitä koskeva suunnitelma tai strategia Hanke Useita vyöhykkeitä koskeva hanke Suunnitelma Suunnitelman tai strategian valmisteluvaihe Lahden kaupunkiseutu Kuntaliitoksia: Lahti ja Nastola, Hollola ja Hämeenkoski Kehitystoimet Tavoitteet Raideliikenteen kehittäminen (Lahti–Heinola, Hennalan ja Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 Kujalan seisakkeet) Lahden kaupunkiseudun ja valtion kasvusopimus Kokonaiskuva Lehtistenmäki ja Valometsä (Nastola) Keskustan kehittäminen; Kuntakeskuksen rakentaminen Perhoslehto (Hollola) tiivistäminen, sis. laajenee etelään ja Nostavalle Kyynärä, Niemelä (Nastola) Asuinkerrostaloja ja palveluiden Kukkila–Kalliolaan monipuolista Turpeensalmen eteläpuoli (Nastola) kehit. (hankekaavoilla, pientaloasumista (H) Uusikylä (Nastola) maankäyttösopimuksilla) (H) Nostava (Hollola) Kukkila – Kalliola (Hollola) Kukkila–Kalliola: tiivistä Itä-Pennala (Orimattila) Nostava (Hollola) pientaloasumista ja lähipalveluja Asuminen Henna (Orimattila) (H) Salpakankaan uudet k-talot (Hollola) Vappulanmetsä (Nastola) Pennala Nostavan logistiikka-alueen liikennejärj. (H) Julkisen liikenteen palvelutason Kestävän liikenteen edistäminen tarkistaminen logistiikkakeskus Vt. 12 Raideliikenteen käyttöönotto (H) Nostavan henkilö- (Orimattila) eteläinen Nostavan ratapihajärjestelyjen Nostava: tavaraliikenne ja liikenneseisake (H) toteuttaminen (H) kehätie henkilökuljetukset (H) Nostavan seisakkeen toteutus Oikorata Liikenne Riihimäen (H) Kolmioraide Messilä (Hollola) Vt. 12 uusi liittymäalue (Hollola) Uusikylä (Nastola) Salpakan- kaan Palvelut Prisma (Hollola) Nostava (Hollola) Nostavan logistiikka-alueen Messilään ja Pyhäniemeen Messilä (Hollola) esirakentaminen. (H) ympärivuotisia matkailupalveluja Henna (Orimattila) Hopeakallion ja Paassillan ja loma-asumista. (H) Länsi-Pennala (Orimattila) yritysalueiden esirakentaminen N. 30 ha tonttialueita uusille Uusikylä (Nastola) (H) yrityksille (H) Hopeakallio + Paassilta (Hollola) Messilässä valmiudet Elinkeinot kylpylähotellin AK:n suunnitteluun (H) Lahden viheralueohjelma 2013–2025 Viherrakenne 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Hanke Jalankulkuvyöhykkeen hanke Hanke Autovyöhykkeen hanke, jossa erityistä joukkoliikennepotentiaalia Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke Hanke Joukkoliikennevyöhykkeen hanke, jossa erityistä pyöräilypotentiaalia Hanke Autovyöhykkeen hanke Suunnitelma Useita vyöhykkeitä koskeva suunnitelma tai strategia Hanke Useita vyöhykkeitä koskeva hanke Suunnitelma Suunnitelman tai strategian valmisteluvaihe .
Load more

Recommended publications
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Sisulisätilastot 2018
    Lahden Seudun Yleisurheilu r.y. Sisulisätilastot 2018 Huom! Juoksulajien käsiajat ilmoitettu lisämainintana vain, jos ne ovat 40 - 200 m matkoilla yli 0,24 s ja 300 m tai sitä pidemmillä matkoilla yli 0,14 s ”parempia” kuin kunkin automaattisella ajanotolla saavutetut tulokset. Tuulilukemat on ilmoitettava pikajuoksuista ja pituussuuntaisista hypyistä 14 v. sarjasta alkaen ylöspäin, muuten kirjattu ”ei tuulilukemaa” -otsikon alle. Sisäratatulokset mainittu, jos ne ovat a.o. urheilijan ulkoratatuloksia paremmat. Tilaston laatinut: Aulis Tiensuu Pahkakatu 4 as 4 15950 LAHTI p. 040 - 5511 030 mailto: [email protected] Tilaston sekä piiriennätystulosten mahdolliset korjaukset ja täydennykset suoraan tekijälle, kiitos 1 POJAT 40 m P 10 6,53 Verneri Marttila 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip 6,66 Alex Kurkela 2008 Lahti Lahti/R 21.08. Hip 6,69 Jesse Korhonen 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip P 9 PE 6,3 Ville Suorajärvi 1994Nastolan Naseva Nastola 12.08.2003 6,57 Joska Tommola 1999 Asikkalan Raikas Kuhmoinen16.08.2008 6,55 i Karim Echahid 2001 Lahden Ahkera Espoo/O 06.12.2010 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08.2018 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08. so 6,64 -0,5 Lahti/R 08.07. kv 6,63 -0,5 Rasmus Rautavirta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 08.07. kv 6,94 i Ilkka Kallioniemi 2009 Lahden Ahkera Lahti/P 02.04. pm 7,04 Lahti/N 17.05. pk 6,98 Niilo Kemppainen 2009 Nastolan Naseva Iitti/K 17.07. pm 7,07 +1,6 Kouvola 28.07.
    [Show full text]
  • Lahden Seudun Liikennetutkimus 2010
    Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudulla tehtiin keväällä 2010 laaja liikennetutkimus, jossa selvi- Liikennetutkimuksen ovat toteuttaneet tettiin henkilöhaastatteluilla, ajoneuvoliikenteen tutkimuksilla ja liikenne- Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, laskennoilla seudun asukkaiden liikkumistottumuksia sekä ajoneuvolii- Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kenteen, jalankulun ja pyöräilyn määrää. Liikennetutkimusalueeseen kunta ja Orimattilan kaupunki sekä Päijät- kuuluivat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila. Vastaava liikenne- Hämeen liitto maakunnan kehittämis- tutkimus on viimeksi toteutettu Lahden seudulla vuosina 1996 ja 1982. rahoituksella. Lisätietoja liikennetutkimuk- sesta on saatavilla internetissä osoitteessa Seudun asukkaat tekevät yli 500 000 matkaa http://www.paijat-hame.fi/liikennetutkimus päivittäin 1 100 ajon./vrk 63 % matkoista suuntautui Lahden seudulle ja 37 % kulki Kaiken kaikkiaan seudun yli 5-vuotiaat asukkaat seudun läpi tekevät arkisin noin 520 000 matkaa, joista suurin 6 700 ajon./vrk osa on oman kunnan sisäisiä matkoja. Matkalla 49 % matkoista suuntautui Lahden tarkoitetaan siirtymistä paikasta toiseen kävellen seudulle ja 61 % kulki 2 600 ajon./vrk seudun läpi tai jollain kulkuneuvolla, esimerkiksi kotoa kaup- 73 % matkoista suuntautui Lahden paan, kotoa työpaikalle tai kaupasta kotiin. Näi- seudulle ja 27 % kulki seudun läpi 2 500 ajon./vrk den matkojen lisäksi seudun ulkopuolella asuvat 64 % matkoista suuntautui Lahden tekevät matkoja Lahden seudulle ja myös Lahden seudulle
    [Show full text]
  • Lahti Region Environmental Review 2017 ISSN-L 1798-310X ISSN 1798-310X Series 14/2017
    LAHTI REGION ENVIRONMENTAL REVIEW Hollola Lahti 2017 CONTENTS Foreword 3 The environmental policy guides 4 1. Climate change, energy and emissions 5 2. Health, safety and quality of life in residential environments 10 3. Nature’s diversity and cultural heritage 14 4. Quality and availability of groundwater 16 5. Water quality, recreation and nature-related values 19 6. Environmental counselling and opportunities for participation 20 7. Municipalities and group companies promote environmental responsibility throughout the region 22 8. Environmental balance sheet 27 2 FOREWORD All municipalities seek ways to be more attractive the change and prepare ourselves for it. and inviting. Nature is among our municipalities’ Climate objectives both in the EU and in Finland and cities’ best assets, but it is also much more – na- encourage or, depending on viewpoint, force us to ture affects our quality of life and health, invites us keep a closer eye on our emissions. These limita- to exercise more, and helps take the weight of eve- tions should be turned into a strength. The circular ryday life off our minds. We must also make efforts economy creates a great platform for innovation, in internal marketing; people living within the re- which in turn creates jobs, but above all the circular gion have an excellent opportunity to promote their economy is a way of creating sustainable and far- health and wellbeing in their surrounding areas. We reaching wellbeing with a look to the future. Being should further improve the signposting for our na- a pioneer creates pressure and encourages improve- ture paths so that as many people as possible can ment.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Päijät-Hämeen Maakunnallisesti Arvokkaat Harjualueet 2013
    Jussi Mäkinen Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat harjualueet Maakuntakaavan rajaustarkistukset Päijät-Hämeen liitto A208 * 2013 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A208 * 2013 ISBN 978-951-637-213-9 ISSN 1237-6507 Valokuvat: Mika Selin, Jussi Mäkinen, Tuomo Hurme Kansikuva: Asikkalan Laattaaharju. Kuva: Mika Selin Kartat ja laserkeilausaineisto: Maanmittauslaitos 2013 2 Sisällys 1. Taustaa ...................................................................................................................................................... 4 2. Menetelmät ............................................................................................................................................... 5 3. Arvioidut harjualueet ................................................................................................................................. 9 3.1. Rantaharju – Laattaanharju, Asikkala ............................................................................................ 9 3.2. Vesivehmaankangas, Asikkala ..................................................................................................... 10 3.3. Kukonharju-Sipilänharju, Hämeenkoski - Hollola ........................................................................ 12 3.4. Ilolanharjut, Hämeenkoski ........................................................................................................... 12 3.5. Ahvenaistenharju, Hämeenkoski ................................................................................................. 13 3.6. Palomaan harjualue,
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • Application Form for the European Green Capital Award 2021
    Application Form for the European Green Capital Award 2021 City Introduction and Context Give an overview of the city and a general background to the application, including examples of social and economic sustainability in the city. Discuss positive and negative factors that have influenced the quality of the environment within the city and its surrounding area. Provide a description of the key environmental challenges which the city faces including historical, geographical and/or socio-economic factors which have influenced the city’s development. The city's infrastructure plan should be briefly explained. Applicants are advised to include any former or outstanding environmental legal proceedings in this section. Please provide the following two maps : ▪ Map 1 should show the layout of urban areas, geographical and other features across the city; ▪ Map 2 should show your city in the context of the wider surrounding area. Please also complete the following table: Table 1: Benchmarking Data - City Introduction and Context Indicator Units Year of data Population 119 573 Number of inhabitants 2017 Area 517.63 km2 2017 Population Density 267 Inh/km2 2017 GDP 30 783.10 €/capita 2014 Dfc: Subarctic climate Cold winters Köppen climate classification and short, cool-to-mild summers. Precipitation all year round. (max. 1,000 words and five graphics, images or tables plus the two requested maps as detailed above) Lahti is a city of 120 000 inhabitants in Southern Finland. Lahti and the neighboring municipality of Nastola merged in 2016. Lahti’s area increased over three fold and the population by 15 417 residents. Now, forests cover over 70% of Lahti (Fig.
    [Show full text]
  • Meillä Kauppa Käy, Pyydä Käymään Teilläkin. Valitse Tutkinnon Suorittanut LKV- Tai Kiat-Välittäjä!
    Vapaudenkatu 12, (sisäpiha) 2. krs Meillä kauppa käy, Puh. (03) 8811 000 [email protected] LAATULUPAUKSEMME MYYJÄLLE pyydä käymään teilläkin. Sovi maksuton Sovi maksuton Sovi maksuton 1. Realistinen hinta-arvio. arviokäynti. arviokäynti. arviokäynti. 2. Laadukas ja näkyvä esittely nettiin. Valitse tutkinnon suorittanut 3. Säännöllinen yhteydenpito 0440 490 890 0440 490 891 0400 498 246 4. Joustava sopimus - sopimusjakso 1kk. Jari Salomaa LKV Eija Pensasmaa KiAT Aila Valta LKV LKV- tai KiAT-välittäjä! asuntokauppias asuntomyyjä kiinteistönvälittäjä KT/YDINKESKUSTA Lahti, Liipola 76.5m² Yhtiöllä upea saunaosasto ja ui- Lahti, Möysä 92.5/m² Lahti, Villähde 180/237m² ma-allas. Vanha paksuseinäinen talo, huonekorkeus 310 cm. Tyy- likäs koti, 4.krs. Hv vain 1,30 €/ m2. EL= D*. Mh. 354.661 €. Vh. 367.000 €. Rauhankatu 18 B. UUTUUS (7636974) KOHDE! 3h,k,p. Läpitalon valoisa 1. ker- roksen koti. Huoneisto siisti. Rivitalot Oh,k,2mh,2wc,pkh,ph,s,var+at/ 4h,k,rt,th,kph,s,khh,2wc,erill.at Kaunis ja tilava keittiö. Lattiat ak. Halutulla alueella! Suojaisa Suomalainen unelma, omakoti- Nastola, Villähde 59.5m² 2 laminaattia ja väliovet vaihdet- ot. 1.631 m , toinen sivu antaa talo Kymijärven rannalla, vain Vain nämä huoneistot jäljellä: tu. Lasitettu parveke. Käyttöve- Lounaanpuistoon. Kellarikerrok- 2 2 11 km Lahden torilta. Keittiö 3h+tpk+s, 2.krs, pinta-ala 84 m Mh. 91.600 € Vh. 310.000 € siremontti tehty. Vapaa! EL= G*. sessa lisäksi n. 90 m asumiskäyt- uudistettu. Ruokailutilan erkke- 3h+tpk+s, 4 krs, pinta-ala 84 m2 Mh. 107.600 € Vh. 326.000 € Mh. 82.500 €. Jyrkänkatu 13 A. töä palvelevaa tilaa.
    [Show full text]
  • Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti
    Olen asunut koko nuo- ”Kaikenlaisia, vii- ”Tärkeä! Jokaises- ”Maakunta on ruuteni samassa kunnas- saita ja typeriä, sa maakunnassa on maantieteellises- sa ja se on muuttunut lyhyitä ja pitkiä, omat tapansa ja ti ja kulttuurisesti edukseen parin kym- tämä sopii minulle!” omaleimainen alue, menen vuoden aikana. laihoja ja lihavia, jolla on laajempi ”Tiedät mi- ilkeitä ja mukavia, yhteinen hallinto”. hin kuulut ja suulaita ja hiljaisia...” Kuntarajat mistä olet!” pitäisi purkaa... Palveluja järki- peräistää... Jouko Heinonen PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN KUNTAIDENTITEETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A191 * 2011 Päijät-hämeen liitto A191 * 2011 ISBN 978-951-637-196-5 ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu: Maaret Monola Kuvat: Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupungin museo, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Sysmän kunta, Padasjoen Laiva Oy, Nastolan kunta, Kuura Timonen ja Erkki Hämäläinen SISÄLLYS TOIMITTAJAN ESIPUHE .............................................................................................................................5 ESIPUHE .......................................................................................................................................................6 1. JOHDANTO .........................................................................................................................................9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ .......................................................................................................................... 13 3. KUNNAT JA MAAKUNTA ...............................................................................................................
    [Show full text]
  • Lahden Väestöennuste 2019
    LAHDEN VÄESTÖENNUSTE 2019 Pauli Mero 27.05.2019 Lahden väestöennuste 2019 – 2030 on raportti Lahden arvioidusta väestökehityksestä kaupungin tasolla ja vietynä osa-alueille vuoteen 2030. Kolme ennustelinjaa ovat trendiennuste (noin 0,3 % vuosikas- vu) sekä kaksi tavoitteellista väestöennustetta yhden ja kahden pro- sentin vuosittaisella väestönkasvulla. Tilastokeskus ei laatinut vuon- na 2018 kunnittaisia väestöennusteita. Lahden trendinmukainen väestöennuste sekä tavoitteelliset väestösuunnitteet yhden ja kahden prosentin vuosikasvulla vuoteen 2030 160000 155000 150127 150000 145000 140000 135276 135000 133690 henkilöä 130000 127492 125000 122241 123251 119951 120000 115000 110000 2018 2025 2030 trendiennuste 1 % kasvu/v. 2 % kasvu/v. Tilastokeskuksen sekä konsulttitoimisto MDI:n kuntatasoisten väestöennusteiden laadintamenetelmät eroavat Lahden omien kuntatasoisten väestöennusteiden laadintamenetelmistä. Tilastokeskuksen sekä MDI:n ennusteiden lähtötiedot (myös Lahden) kuten syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike perustuvat laajempiin, useammasta kunnasta koottuihin lähtö- tietoparametreihin, kun Lahden väestöennusteet perustuvat pelkästään Lahden omasta väestökehityksestä laskettuihin parametreihin. Lahden kunta tason (2019-2030) trendinmukainen väestöennuste perustuu vuosien 2008- 2017 väestö- ja muuttoliiketietoihin (väestönkasvu n. 0,5 %/v). Tavoite-ennusteissa muutto- liikettä on kasvatettu, jotta on päästy noin 1 ja 2 prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun en- nustekaudella. Trendiennustetta voidaan pitää minimiennusteena ja tavoitteellisia
    [Show full text]
  • Lahden Pääteiden Ja Keskeisimpien Pääkatujen Toteuttamis- Ja Suunnitteluhistoria
    11.9.2013 J.Martikainen Lahden pääteiden ja keskeisimpien pääkatujen toteuttamis- ja suunnitteluhistoria Esipuhe Käsillä olevassa muistiossa on kuvattu Lahden seudun päätie- ja katuverkon kehitystä sekä toteutuneita ja toteuttamatta jääneitä kehittämissuunnitelmia runsaan viidenkymmenen vuoden ajanjaksona vuodesta 1960 alkaen tähän päivään saakka. Muistio on tausta-aineistoa Leo Kososen Suomen Ympäristökeskuksessa johtamalle Kolmen kaupunkijärjestelmän malli -projektille, josta käytetään myös nimeä UF- tai Urban Fab- rics -projekti . UF-projektin tavoitteena on luoda uutta kaupunkiteoriaa ja tuottaa siihen tukeutuva käytän- nön sovellusmalli kaupunkien kokonaisvaltaisen kehittämisen ja suunnittelun avuksi. Perustana on uusi ajattelutapa, joka tunnistaa kaupungeissa kolme kokonaisvaltaista ja päällekkäistä kaupunkijärjestelmää: autokaupungin, joukkoliikennekaupungin ja jalankulkukaupungin. Se poikkeaa vallitsevista ajattelutavoista, joissa kaupunkia käsitellään yhtenä kokonaisjärjestelmänä tai kokonaisjärjestelmän osajärjestelminä. Lisä- tietoa UF-projektista löytyy nettisivulta www.urbanfabrics.fi. UF-projektissa on selvitetty ja analysoitu neljän keskisuuren kaupungin – Kuopion, Oulun, Jyväskylän ja Lah- den – maankäytön kehitystä ja suunnitteluhistoriaa jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunkimallin me- todiikalla. Myös päätie- ja katuverkon kehitys- ja suunnitteluhistoriaa kuvaava taustaselvitys on laadittu kaikista neljästä kaupungista. Kustakin kaupungista on laadittu pääteiden ja keskeisimpien pääkatujen to- teuttamis- ja suunnitteluhistoriaa
    [Show full text]