Valtatien 12 Parantaminen Tieosuudella UUSIKYLÄ - JOKUE, NASTOLA, IITTI, ORIMATTILA

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Valtatien 12 Parantaminen Tieosuudella UUSIKYLÄ - JOKUE, NASTOLA, IITTI, ORIMATTILA Valtatien 12 parantaminen tieosuudella UUSIKYLÄ - JOKUE, NASTOLA, IITTI, ORIMATTILA Tarkastelu toteuttamisvaihtoehdoista 2005 Valtatien 12 parantaminen tieosuudella UUSIKYLÄ - JOKUE, NASTOLA, IITTI, ORIMATTILA Tarkastelu toteuttamisvaihtoehdoista TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Tampere 2005 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Jokue , Nastola, Iitti 4 Tarkastelu toteuttamisvaihtoehdoista SISÄLTÖ Tavoitteina yhteysvälin parantamiselle on asetettu mm. yhteysvälin liikenteen suju- Vaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu ja keskeisimmät vaikutukset vuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä vähentää liikenteestä syntyviä ovat haittavaikutuksia. Teknisessä selvityksessä on tutkittu arvioitujen vaihtoehtoisten TIIVISTELMÄ ratkaisujen teknistä toteutuvuutta ja arvioitu niiden vaikutuksia asetettuihin ta- • liikennetaloudeltaan vaihtoehdot 1,2,3 ja 4 ovat lähes samanarvoiset ja niiden voitteisiin. hyöty-kustannussuhteet vaihtelevat välillä 1,67 – 2,12 TERMINOLOGIAA ............................................................................................... 5 • vaihtoehdon 0+ liikennetalous on muita vaihtoehtoja noin 20 % huonompi ja 1. TAVOITTEET .............................................................................................. 5 Vaihtoehdoille on haettu liikenteellistä ratkaisua linjauksen maastokäytävälle, liit- sen hyöty-kustannus-suhde on 0,68 tymä- ja tiejärjestelyille sekä poikkileikkaukselle. Vaihtoehdoissa 0 ja 0+ poikkileik- • henkilöonnettomuusasteeltaan vaihtoehdot 1,2,3 ja 4 ovat lähes samanarvoiset 2. NYKYTILANNE JA ONGELMAT ........................................................ 6 kauksena on yksiajoratainen ja kaksikaistainen tie, jossa ohituskaistojen kohdalla onnettomuusasteen vaihdellessa 4,26 – 4,57 välillä 2.1 Suunnittelualue ................................................................................... 6 on keskikaide ja yhteensä kolme kaistaa. Muissa vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 4 poikkileik- • vaihtoehdon 0+ henkilöonnettomuusaste on 10,09 ollen selvästi muita vaih- 2.2 Aikaisemmat suunnitelmat ............................................................... 6 kauksena on kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie. Vaiherakentamisessa tie voi to- ehtoja huonompi 2.3 Tie- ja liikenneolosuhteet .................................................................. 6 olla kolmikaistainen ohituskaistatie. • liikenteellisessä palvelutasossa vaihtoehdot 1,2,3 ja 4 ovat samanarvoiset palve- 2.4 Liikennetiedot ..................................................................................... 7 lutason ollessa kokonaan luokissa A-C eli palvelutasotavoite täyttyy 2.4.1 Liikenneturvallisuus ................................................................. 7 Edellä mainittujen liikenneteknisten tekijöiden lisäksi vaihtoehdoissa on määritetty • vaihtoehdossa 0+ palvelutaso on 83 % osuudella luokissa A-C ja 17 % osuu- 2.4.2 Nykyinen liikenne ..................................................................... 8 pohjavesisuojausten tarve ja laajuus sekä tarvittavien meluntorjuntatoimenpiteiden della D-E 2.4.3 Liikenne-ennuste....................................................................... 9 laajuus. 2.5 Keskeiset ongelmat ............................................................................ 9 Rakennuskustannukset eri vaihtoehdoilla ovat seuraavat: Tutkitut vaihtoehdot ovat olleet: 3. TUTKITUT VAIHTOEHDOT................................................................. 10 • vaihtoehto 0+ 25 M€ Vaihtoehto 0 3.1 Vaihtoehto 0, hanketta ei toteuteta.................................................. 10 • vaihtoehto 1 45 M€ Hanketta ei toteuteta. Tietä parannetaan nykyiselle paikalleen perustienpidon kun- 3.2 Vaihtoehto 0+ .................................................................................... 11 • vaihtoehto 2 47 M€ nostustoimenpiteillä ilman varsinaista tien parantamista. Tien linjaus ja tasaus ei- 3.3 Vaihtoehto 1........................................................................................ 12 • vaihtoehto 3 51 M€ vät muutu nykyisestään. Vaarallisimmat liittymät järjestellään liikenneturvallisuus- 3.4 Vaihtoehto 2........................................................................................ 13 • vaihtoehto 4 48 M€ 3.5 Vaihtoehto 3........................................................................................ 14 toimenpiteillä. 3.6 Vaihtoehto 4........................................................................................ 15 Vaihtoehdot 1,2,3 ja 4 voidaan toteuttaa vaiheittain ohituskaistateinä joko Vaihtoehto 0+ 3.7 Poikkileikkausvaihtoehdot ................................................................ 16 eritasoliittymin tai tasoliittymin. Tällöin rakennuskustannukset vaihtelevat vaihe- Tie parannetaan nykyiselle paikalleen yksiajorataisena ja kaksikaistaisena maan- rakentamisen tasosta ja vaihtoehdosta riippuen 35 – 41 M• välillä. 4. VAIKUTUKSET .......................................................................................... 16 tienä. Parantamistoimenpiteinä toteutetaan jo aikaisemmin päätetyt ohituskaistat 4.1 Liikennetalous ..................................................................................... 16 ja liittymäjärjestelyt. Lisäksi yhteysvälillä tehdään yksityisten teiden ja kevyen lii- Yhteysvälin ongelmallisimman osuuden parantaminen parantaisi Lahti – Kouvo- 4.2 Turvallisuus ......................................................................................... 16 kenteen järjestelyjä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. la yhteysvälin liikenneturvallisuutta, turvaisi elinkeinoelämän kuljetuksia, pienen- 4.3 Liikennöinti ......................................................................................... 17 täisi pohjaveden pilaantumisriskiä ja vähentäisi liikenteen asutukselle aiheuttamia 4.4 Kustannukset ...................................................................................... 17 Vaihtoehto 1 haittoja. 4.5 Rakennettavuus .................................................................................. 17 Vaihtoehdon linjaus perustuu vuonna 1991 laadittuun yleissuunnitelmaan. Tien maastokäytävä sijoittuu nykyisen valtatien eteläpuolelle peltoalueen reunaan metsä- Suunnittelua on ohjannut vastaava ohjausryhmä, joka on ohjannut Ympäristö- 5 YHTEENVETO ........................................................................................... 18 vyöhykkeelle. Linjaukselle on laadittu lisäksi osalle matkaa kaksi linjausvaihtoehtoa, vaikutusten selvittämistä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet: joissa hyödynnetään perusvaihtoehdon linjausta enemmän nykyisen valtatien LIITELUETTELO................................................................................................... 18 maastokäytävää. Tenho Aarnikko, pj. Hämeen tiepiiri Anneli Harju Hämeen tiepiiri Vaihtoehto 2 Juha Laaamanen Kaakkois-Suomen tiepiiri TIIVISTELMÄ Vaihtoehdon linjaus perustuu vuonna 2001 laadittuun kehittämisselvitykseen. Lin- Pauli Syyrakki Nastolan kunta jaus sijoittuu pääosin nykyisen valtatien maastokäytävään. Arolan kohdalla linjaus Matti Karvinen Nastolan kunta on uudessa maastokäytävässä nykyisen tien eteläpuolella olevilla peltoalueella. Valtatien 12 yhteysväli Lahti-Kouvola muodostuu nykyisin moottoriliikennetie- Pentti Toivanen Iitin kunta jaksoista ja niiden väliin jäävästä kaksikaistaisen maantien jaksosta Uusikylän ja Veikko Haimila Iitin kunta Vaihtoehto 3 Jokuen välillä. Tämä 17,3 kilometrin osuus yhteysvälistä on yhteysvälin ongelmallisin Erkki Rope Päijät-Hämeen liitto Vaihtoehdon linjaus perustuu vuonna 2003 laadittuun erillisselvitykseen. Linjaus osuus ja se ei täytä nopeustasoltaan, linjaukseltaan, poikkileikkaukseltaan ja liitty- Riitta Kallström Kymenlaakson liitto sijoittuu suurimmalla osalla matkaa Lahti-Kouvola radan varteen ja Siperianmäestä mäjärjestelyiltään niitä teknisiä tavoitearvoja, jotka on asetettu valtateille. Myös lii- Jaana Nuutinen Hämeen ympäristökeskus Jokueen se sijoittuu nykyisen valtatien maastokäytävään. kenneturvallisuus on huonompi kuin valateille keskimäärin ja riski joutua onnet- Jukka Timperi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tomuuteen on korkea. Vaihtoehto 4 Ympäristövaikutusten arvioinnin organisaatiokaavio on esitetty luvussa 2. Vaihtoehdossa Uusikylästä Hiisiöön tie linjautuu uuteen maastokäytävään nykyi- Tämä valtatien 12 Uusikylä – Jokue välin tieteknillinen selvitys liittyy kiinteästi sen valtatien eteläpuolelle. Hiisiöstä Jokueen linjaus on nykyisen valatien maasto- kyseisestä osuudesta laadittuun ympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristö- Teknisen selvityksen laatimiseen ovat osallistuneet Ramboll Finland Oy:stä ins. käytävässä. vaikutusten arviointiselostus on laadittu oma erillinen raportti ja tässä teknisessä Jouni Lehtomaa, DI Hans Westman, ins. Markku Soini, rkm Sari Kirvesniemi ja selvityksessä on esitetty arvioidut vaihtoehdot kuvauksineen ja liikenneteellisine ins. Pentti Häkkinen. arviointeineen. Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Jokue , Nastola, Iitti Tarkastelu toteuttamisvaihtoehdoista 5 1 TAVOITTEET TERMINOLOGIAA Tarkasteltavan hankkeen tavoitteena on parantaa valtatien 12 osuuden Uusikylä– Tietyyppejä Liittymäjärjestelyjä Jokue liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä vähentää siitä ympäris- töön kohdistuvia haittavaikutuksia. Tämän suunnitelman tavoitteena on varmis- Eri tietyyppien poikkileikkausesimerkkejä on esitetty kuvassa 24. Eritasoliittymä = Kahden tai useamman liikenneväylän risteämiskohta. Liikenne taa, että YVA-selostuksessa tarkastelun kohteena olevat vaihtoehtoiset
Recommended publications
  • Koulu- Ja Linja-Autokuljetusten Tasoristeysturvallisuus Rataosat LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA
    48 • 2014 LIIKENNEVIRASTON TUtkIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MARKUS LAINE MIKKO POUTANEN Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus RATAOSAT LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA Markus Laine, Mikko Poutanen Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus Rataosat Lahti–Heinola ja Lahti–Loviisan satama Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Markus Laine Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-024-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Markus Laine, Mikko Poutanen: Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus, ra- taosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama. Liikennevirasto, infra ja ympäristö -osasto. Helsinki 2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014. 50 sivua ja 8 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-024-7. Avainsanat: tasoristeykset, liikenneturvallisuus, liikenneonnettomuudet, koululaiskuljetus, linja- autoliikenne Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kartoittaa rataosien Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama ta- soristeykset, joista kulkee koulukuljetuksia tai linja-autoliikennettä. Lisäksi tarkoituk- sena oli esittää tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpidesuosituksia kuljetusten reiteille ja tasoristeyksille sekä ehdottaa muita parannuksia, mikäli tutkimuksen aika- na koulukuljetuksissa ilmenisi puutteita. Rataosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan sa- tama valittiin tutkimusalueeksi, koska rataosilla on tapahtunut
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Sisulisätilastot 2018
    Lahden Seudun Yleisurheilu r.y. Sisulisätilastot 2018 Huom! Juoksulajien käsiajat ilmoitettu lisämainintana vain, jos ne ovat 40 - 200 m matkoilla yli 0,24 s ja 300 m tai sitä pidemmillä matkoilla yli 0,14 s ”parempia” kuin kunkin automaattisella ajanotolla saavutetut tulokset. Tuulilukemat on ilmoitettava pikajuoksuista ja pituussuuntaisista hypyistä 14 v. sarjasta alkaen ylöspäin, muuten kirjattu ”ei tuulilukemaa” -otsikon alle. Sisäratatulokset mainittu, jos ne ovat a.o. urheilijan ulkoratatuloksia paremmat. Tilaston laatinut: Aulis Tiensuu Pahkakatu 4 as 4 15950 LAHTI p. 040 - 5511 030 mailto: [email protected] Tilaston sekä piiriennätystulosten mahdolliset korjaukset ja täydennykset suoraan tekijälle, kiitos 1 POJAT 40 m P 10 6,53 Verneri Marttila 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip 6,66 Alex Kurkela 2008 Lahti Lahti/R 21.08. Hip 6,69 Jesse Korhonen 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip P 9 PE 6,3 Ville Suorajärvi 1994Nastolan Naseva Nastola 12.08.2003 6,57 Joska Tommola 1999 Asikkalan Raikas Kuhmoinen16.08.2008 6,55 i Karim Echahid 2001 Lahden Ahkera Espoo/O 06.12.2010 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08.2018 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08. so 6,64 -0,5 Lahti/R 08.07. kv 6,63 -0,5 Rasmus Rautavirta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 08.07. kv 6,94 i Ilkka Kallioniemi 2009 Lahden Ahkera Lahti/P 02.04. pm 7,04 Lahti/N 17.05. pk 6,98 Niilo Kemppainen 2009 Nastolan Naseva Iitti/K 17.07. pm 7,07 +1,6 Kouvola 28.07.
    [Show full text]
  • Lahden Seudun Liikennetutkimus 2010
    Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudulla tehtiin keväällä 2010 laaja liikennetutkimus, jossa selvi- Liikennetutkimuksen ovat toteuttaneet tettiin henkilöhaastatteluilla, ajoneuvoliikenteen tutkimuksilla ja liikenne- Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, laskennoilla seudun asukkaiden liikkumistottumuksia sekä ajoneuvolii- Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kenteen, jalankulun ja pyöräilyn määrää. Liikennetutkimusalueeseen kunta ja Orimattilan kaupunki sekä Päijät- kuuluivat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila. Vastaava liikenne- Hämeen liitto maakunnan kehittämis- tutkimus on viimeksi toteutettu Lahden seudulla vuosina 1996 ja 1982. rahoituksella. Lisätietoja liikennetutkimuk- sesta on saatavilla internetissä osoitteessa Seudun asukkaat tekevät yli 500 000 matkaa http://www.paijat-hame.fi/liikennetutkimus päivittäin 1 100 ajon./vrk 63 % matkoista suuntautui Lahden seudulle ja 37 % kulki Kaiken kaikkiaan seudun yli 5-vuotiaat asukkaat seudun läpi tekevät arkisin noin 520 000 matkaa, joista suurin 6 700 ajon./vrk osa on oman kunnan sisäisiä matkoja. Matkalla 49 % matkoista suuntautui Lahden tarkoitetaan siirtymistä paikasta toiseen kävellen seudulle ja 61 % kulki 2 600 ajon./vrk seudun läpi tai jollain kulkuneuvolla, esimerkiksi kotoa kaup- 73 % matkoista suuntautui Lahden paan, kotoa työpaikalle tai kaupasta kotiin. Näi- seudulle ja 27 % kulki seudun läpi 2 500 ajon./vrk den matkojen lisäksi seudun ulkopuolella asuvat 64 % matkoista suuntautui Lahden tekevät matkoja Lahden seudulle ja myös Lahden seudulle
    [Show full text]
  • Lahti Region Environmental Review 2017 ISSN-L 1798-310X ISSN 1798-310X Series 14/2017
    LAHTI REGION ENVIRONMENTAL REVIEW Hollola Lahti 2017 CONTENTS Foreword 3 The environmental policy guides 4 1. Climate change, energy and emissions 5 2. Health, safety and quality of life in residential environments 10 3. Nature’s diversity and cultural heritage 14 4. Quality and availability of groundwater 16 5. Water quality, recreation and nature-related values 19 6. Environmental counselling and opportunities for participation 20 7. Municipalities and group companies promote environmental responsibility throughout the region 22 8. Environmental balance sheet 27 2 FOREWORD All municipalities seek ways to be more attractive the change and prepare ourselves for it. and inviting. Nature is among our municipalities’ Climate objectives both in the EU and in Finland and cities’ best assets, but it is also much more – na- encourage or, depending on viewpoint, force us to ture affects our quality of life and health, invites us keep a closer eye on our emissions. These limita- to exercise more, and helps take the weight of eve- tions should be turned into a strength. The circular ryday life off our minds. We must also make efforts economy creates a great platform for innovation, in internal marketing; people living within the re- which in turn creates jobs, but above all the circular gion have an excellent opportunity to promote their economy is a way of creating sustainable and far- health and wellbeing in their surrounding areas. We reaching wellbeing with a look to the future. Being should further improve the signposting for our na- a pioneer creates pressure and encourages improve- ture paths so that as many people as possible can ment.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Päijät-Hämeen Maakunnallisesti Arvokkaat Harjualueet 2013
    Jussi Mäkinen Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat harjualueet Maakuntakaavan rajaustarkistukset Päijät-Hämeen liitto A208 * 2013 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A208 * 2013 ISBN 978-951-637-213-9 ISSN 1237-6507 Valokuvat: Mika Selin, Jussi Mäkinen, Tuomo Hurme Kansikuva: Asikkalan Laattaaharju. Kuva: Mika Selin Kartat ja laserkeilausaineisto: Maanmittauslaitos 2013 2 Sisällys 1. Taustaa ...................................................................................................................................................... 4 2. Menetelmät ............................................................................................................................................... 5 3. Arvioidut harjualueet ................................................................................................................................. 9 3.1. Rantaharju – Laattaanharju, Asikkala ............................................................................................ 9 3.2. Vesivehmaankangas, Asikkala ..................................................................................................... 10 3.3. Kukonharju-Sipilänharju, Hämeenkoski - Hollola ........................................................................ 12 3.4. Ilolanharjut, Hämeenkoski ........................................................................................................... 12 3.5. Ahvenaistenharju, Hämeenkoski ................................................................................................. 13 3.6. Palomaan harjualue,
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • Application Form for the European Green Capital Award 2021
    Application Form for the European Green Capital Award 2021 City Introduction and Context Give an overview of the city and a general background to the application, including examples of social and economic sustainability in the city. Discuss positive and negative factors that have influenced the quality of the environment within the city and its surrounding area. Provide a description of the key environmental challenges which the city faces including historical, geographical and/or socio-economic factors which have influenced the city’s development. The city's infrastructure plan should be briefly explained. Applicants are advised to include any former or outstanding environmental legal proceedings in this section. Please provide the following two maps : ▪ Map 1 should show the layout of urban areas, geographical and other features across the city; ▪ Map 2 should show your city in the context of the wider surrounding area. Please also complete the following table: Table 1: Benchmarking Data - City Introduction and Context Indicator Units Year of data Population 119 573 Number of inhabitants 2017 Area 517.63 km2 2017 Population Density 267 Inh/km2 2017 GDP 30 783.10 €/capita 2014 Dfc: Subarctic climate Cold winters Köppen climate classification and short, cool-to-mild summers. Precipitation all year round. (max. 1,000 words and five graphics, images or tables plus the two requested maps as detailed above) Lahti is a city of 120 000 inhabitants in Southern Finland. Lahti and the neighboring municipality of Nastola merged in 2016. Lahti’s area increased over three fold and the population by 15 417 residents. Now, forests cover over 70% of Lahti (Fig.
    [Show full text]