DOCSLIB.ORG

Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap ENTER The Regional Council of Päijät-Häme Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap Päijät-Häme region is committed to mitigating 2030. The network is coordinated by the Finnish climate change with an aim of reaching carbon Environment Institute. neutrality by the year 2030. This requires significant reductions of greenhouse gas The Climate Action Roadmap presents actions emissions at all sectors as well as increasing towards carbon neutrality. The Roadmap is carbon sinks. updated annually, and future development targets include climate change adaptation, actions on Päijät-Häme region achieved a Hinku (Towards increasing carbon sinks and indicators to follow Carbon Neutral Municipalities) region status the progress. The Roadmap is a part of national in 2019. The national Hinku network brings Canemure project supported by EU Life program. together forerunner municipalities and regions, which are committed to an 80% reduction in greenhouse gas emissions from 2007 levels by ROADMAP Read more: STAKEHOLDERS CLIMATE CHANGE ADAPTATION GREENHOUSE GAS EMISSIONS Stakeholders Climate action requires broad cooperation with different stakeholders including municipalities, companies, higher education institutions and regional actors. Päijät-Häme climate coordination group steers regional activities, and the Regional Council of Päijät-Häme facilitates the work of coordination group. Kymenlaakson Sähkö: Lahti Energy ltd: Heikki Rantula heikki.rantula@ksoy.fi Eeva Lillman eeva.lillman@lahtienergia.fi Häme Centre for Economic Development, Transport and the Environment Eira Rosberg Y eira.rosberg@ely-keskus.fi Päijät-Häme cities and municipalities: Asikkala Kärkölä Harri Hirvonen Markku Koskinen harri.hirvonen@asikkala.fi markku.koskinen@karkola.fi Häme Centre for Economic Hartola Lahti Päijät-Häme Development, Transport and Janne Myntti Aino Kulonen the Environment janne.myntti@hartola.fi aino.kulonen@lahti.fi cities and muncipalities Heinola Orimattila Helka Sillfors Kirsi Liukkonen-Hämäläinen ymparisto@heinola.fi kirsi.liukkonen-hamalainen@orimattila.fi Hollola Padasjoki Annariina Keto annariina.keto@hollola.fi Maria Virtanen maria.virtanen@padasjoki.fi Iitti Sysmä Anniina Jäntti anniina.jantti@iitti.fi Susanna Uusi-Kytölä The Regional Council susanna.uusi-kytola@sysma.fi The Regional of Päijät-Häme: Council of Maarit Virtanen Päijät-Häme maarit.virtanen@paijat-hame.fi Juha Hertsi juha.hertsi@paijat-hame.fi LUT-University: LAB University of Ville Uusitalo Applied Sciences: ville.uusitalo@lut.fi Anne-Marie Tuomala anne-marie.tuomala@lab.fi « TAKAISINRETURN Read more: GREENHOUSE GAS EMISSIONS CLIMATE CHANGE ADAPTATION Greenhouse gas emissions Greenhouse gas emission in Päijät-Häme 2007-2018 and estimate for 2030 Climate emissions of Päijät-Häme region reduced by 23 % between 2007 and 2018 in line with national emission trends. However, ad- 2000 ditional action is needed in all sectors to speed up the transition to 1800 achieve the climate goals. 1600 The Finnish Environment Institute calculates the volume and trend in climate emissions for all Finnish municipalities. The Hinku cal- 1400 culation method used to follow emissions in Päijät-Häme region 1200 emphasises those emissions that municipalities have influence on. For example, HINKU calculations do not take into account industrial 1000 fuel use, which is included in emissions trading. 800 The emission chart shows the emission trend, estimate of emissions 600 in the year 2030 with current measures and the emission target. The estimate for 2030 includes both actions in the region and na- 400 tional development regarding, for instance transport and energy 200 efficiency improvement. In 2019, Lahti Energy implemented an en- ergy transformation and stopped using coal in district heating. This 0 will decrease the emissions from heating significantly in coming ktCO2e/year 2007 2017 2018 2030 2030 estimate current target calculations. The impact is included in the 2030 estimate. actions F-gases Rail transport Other heating Electric heating Read more: Electricity Waste management Road transport Oil heating District heating STAKEHOLDERS CLIMATE CHANGE ADAPTATION Agriculture Machinery Water transport Industry RETURN Climate Change Adaptation The climate will change significantly, even tified regarding, for example, stormwater man- though the current climate change mitigation agement and storm damage, but studies cov- goals were met. This means that adaptation ering all sectors are lacking. Land use planning actions need to be considered alongside miti- is a means to impact, for instance, stormwater gation efforts. The City of Lahti has a compre- management and development and mainte- hensive climate change adaptation plan, but in nance of ecological corridors at municipal and other region’s municipalities this work is only regional levels. beginning. Adaptation needs have been iden- Actions Municipality/Region Organization Timetable Impact Regional study on the impacts of climate change and adaptation The Regional Council needs in Päijät-Häme. Päijät-Häme of Päijät-Häme, LAB 2020/2021 Recommendations for municipal adaptation actions based on Municipalities The Regional Council regional information. of Päijät-Häme 2021 Specification of ecological corridors with relation to updating the Päijät-Häme The Regional Council regional plan. of Päijät-Häme Continuous Symbol legend: Impact: Minor Moderate Major TAKAISINRETURN Themes Climate work is done at different sectors with the aims of reducing greenhouse gas emissions, in- creasing carbon sinks, and improving climate change adaptation and resilience. The Climate Ac- tion Roadmap focuses on the themes of energy, circular economy, agriculture, forests and land use, and climate leadership. In addition, actions related to climate change adaptation are outlined. Read more: ENERGY TRANSPORT CIRCULAR ECONOMY AGRICULTURE FORESTS AND LAND USE LEADERSHIP Read more: CLIMATE CHANGE ADAPTATION STAKEHOLDERS GREENHOUSE GAS EMISSIONS TAKAISINRETURN Leadership The need for climate action and leadership is still gro- The role of municipalities in building a sustainable re- wing. Municipalities have an important role in acting gion is central. Climate issues must be visible in both as an example, enabling sustainable lifestyles and decision making and communication. However, clima- creating a good operating environment for compa- te work is done together with citizens, companies, hig- nies. Päijät-Häme region has set goals for climate her education institutions, and other actors. neutrality and strives to act responsibly in mitigating climate change. This creates also positive opportuni- For example, in Hollola, Orimattila and Sysmä a sur- ties for regional image and attractiveness from the vey on climate issues has been made for citizens and point of view of both new residents and companies. decisions makers and the results are used for prepa- For young people, an interesting region must also be ring climate programs. sustainable. The City of Lahti has piloted, for instance, participa- tory budgeting, in which one of the themes was envi- ronment. The Green Capital Year funds environmental projects done by different regional and national actors. Cooperation between companies and municipalities will be strengthened with support of Ilmastokumppa- nuus (Climate Partnership) project beginning in 2021. Read more: ACTIONS TAKAISINRETURN Leadership Actions and indicators KuvausActions toimenpiteestä Municipality/Kesto Vaikuttavuus Toimijat Region Organization Timetable Impact All municipalities that are part of Hinku network have functioning Päijät-Häme Municipalities Continuous energy and climate coordination groups and action plans. Climate issues are linked into municipalities economic policy, pro- Päijät-Häme Municipalities Continuous curement, land use planning,etc. and the issues are regularly dis- cussed at relevant boards. The responsibilities related to climate work are clearly identified. Päijät-Häme Municipalities Continuous Climate meetings at all municipalities’ steering groups to specify Päijät-Häme The Päijät-Häme 2020–2021 action needed. Regional Council and municipalities Municipal climate programs are published in Hollola, Heinola and Päijät-Häme Municipalities 2021 Orimattila, and Hinku action plans in other municipalities that be- long to the Hinku network. Strengthening the cooperation with companies through expand- Päijät-Häme The Päijät-Häme 2021– ing the Climate Partnership model from the City of Lahti to the Regional Council and whole region. municipalities Päijät-Häme City of Lahti, Associati- 2021 Climate leadership training for municipalities as a part of Green on of Finnish Munici- Capital year. palities, municipalities Päijät-Häme The Päijät-Häme 2021 Developing climate evaluation of municipal decision making. Regional Council and municipalities Symbol legend: Impact: Minor Moderate Major RETURN Energy Energy efficiency improvements, production of renewable The use of solar energy is increasing rapidly in in- energy and clean electrification are essential for reducing dustries, municipalities and households. Also, wind energy greenhouse gas emissions. Besides renewable energy, construction is planned in several municipalities. Lahti heat pumps can reduce emissions significantly, when the Energy has invested in wind energy outside the region, energy source is waste heat, ground, water or air. and it formed 22 % of energy production in 2019. There are also several studies on biogas in the region,
Load more

Recommended publications
  • Kauppa-Alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala
    Kauppa-alue 1 Länsi- Akaa Hämeenkoski Kerava Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä Pornainen Säkylä Espoo Ikaalinen Koski Mynämäki Porvoo Taivassalo Eura Imatra Kotka Myrskylä Pukkila Tammela Eurajoki Inkoo Kouvola Mäntsälä Punkalaidun Tampere Forssa Janakkala Kuhmoinen Mäntyharju Pyhtää Tarvasjoki Hamina Jokioinen Kustavi Naantali Pyhäranta Turku Hanko Juupajoki Kärkölä Nakkila Pälkäne Tuusula Harjavalta Jämijärvi Köyliö Nastola Pöytyä Ulvila Hartola Jämsä 1) Lahti Nokia Raasepori Urjala Hattula Järvenpää Laitila Nousiainen Raisio Uusikaupunki Hausjärvi Kaarina Lapinjärvi Nummi-Pusula Rauma Valkeakoski Heinola Kangasala Lieto Nurmijärvi Riihimäki Vantaa Helsinki Kankaanpää Lohja Orimattila Rusko Vehmaa Hollola Karjalohja Loimaa Oripää Salo Vesilahti Huittinen Karkkila Loviisa Orivesi Sastamala Vihti Humppila Kauniainen Luumäki Padasjoki Sauvo Virolahti Hyvinkää Kemiönsaari Luvia Paimio Sipoo Ylöjärvi 2) 1) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat kauppa-alueeseen 2 2) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu kauppa-alueeseen 2 Kauppa-alue 2 Alajärvi Joutsa 7) Kesälahti 7) Lappajärvi Nilsiä 7) Pyhäjärvi Soini Vieremä 7) Alavieska Juankoski 7) Keuruu 7) Lapua Nivala Pyhäntä Sonkajärvi Vihanti Alavus Juva Kihniö Laukaa Närpiö Raahe Sulkava 7) Viitasaari Enonkoski 7) Jyväskylä 7) Kinnula Leppävirta 7) Oulainen Rantasalmi 7) Suomenniemi 7) Vimpeli Evijärvi Jämsä
    [Show full text]
  • Koulu- Ja Linja-Autokuljetusten Tasoristeysturvallisuus Rataosat LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA
    48 • 2014 LIIKENNEVIRASTON TUtkIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MARKUS LAINE MIKKO POUTANEN Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus RATAOSAT LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA Markus Laine, Mikko Poutanen Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus Rataosat Lahti–Heinola ja Lahti–Loviisan satama Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Markus Laine Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-024-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Markus Laine, Mikko Poutanen: Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus, ra- taosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama. Liikennevirasto, infra ja ympäristö -osasto. Helsinki 2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014. 50 sivua ja 8 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-024-7. Avainsanat: tasoristeykset, liikenneturvallisuus, liikenneonnettomuudet, koululaiskuljetus, linja- autoliikenne Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kartoittaa rataosien Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama ta- soristeykset, joista kulkee koulukuljetuksia tai linja-autoliikennettä. Lisäksi tarkoituk- sena oli esittää tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpidesuosituksia kuljetusten reiteille ja tasoristeyksille sekä ehdottaa muita parannuksia, mikäli tutkimuksen aika- na koulukuljetuksissa ilmenisi puutteita. Rataosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan sa- tama valittiin tutkimusalueeksi, koska rataosilla on tapahtunut
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway Connection
    Feasibility of the Jyväskylä - Lahti Railway connection Industrial sector Jesse Keränen Bachelor’s thesis May 2020 Technology, communication and transport Degree programme in Logistics engineering Description Author(s) Type of publication Date Keränen Jesse Bachelor’s thesis May 2020 Language of publication: English Number of pages Permission for web publi- 53 cation: x Title of publication Feasibility of Jyväskylä - Lahti railway connection industrial sector Degree programme Bachelors degree in Logistics Engineering Supervisor(s) Somerla Mikko, Franssila Tommi Assigned by - Abstract There has been a long discussion on the topic of constructing a new rail network from Cen- tral Finland to the capital area. Studies on the topic have been conducted by the govern- mental and local institutions, but most of the information is growing old and obsolete. Therefore, a more modern study on the topic is required. The objective of the present study was to assess the feasibility of the railway connection with as up-to-date information as possible. The aim was to determine the basis and groundwork for a further study on the topic as well as discuss the requirements and appli- cations required in the design and development of a possible future railway connection. The study relied on more recent and industry-based information on the implementation of such a project. This included a thorough search and analysis of publications and other sources in Finnish and European as well as selectively other governmental databases in or- der to compare and assess what was relevant and noteworthy for the study. While search- ing for the information, also the possible future applications had to be taken into consider- ation.
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Kirje 09 Liite SRP
    NYK. ERVA PIIRI RI-NR Klubi Yht: Rekisteröity kunta 2019 ehdotus 1380 9822 Alajärvi 14 Alajärvi 1385 1380 9823 Alavus 21 Alavus 1385 1400 9889 Haapajärvi 17 Haapajärvi 1385 1400 9890 Haapavesi 31 Haapavesi 1385 1380 9824 Ilmajoki 49 Ilmajoki 1385 1400 9892 Ivalo 28 Inari 1385 1400 9893 Kajaani 13 Kajaani 1385 1400 9894 Kajaani Elias 33 Kajaani 1385 1400 21739 Kalajoki 21 Kalajoki 1385 1380 9828 Kannus 30 Kannus 1385 1380 9829 Kauhajoki 42 Kauhajoki 1385 1380 9830 Kauhajoki Aro 24 Kauhajoki 1385 1380 9831 Kauhava 34 Kauhava 1385 1380 83683 Kauhava Härmät 23 Kauhava 1385 1400 9895 Kemi 32 Kemi 1385 1400 9899 Meri-Kemi 31 Kemi 1385 1400 9896 Kemijärvi 12 Kemijärvi 1385 1380 9832 Kokkola-Gamlakarleby 29 Kokkola 1385 1380 9833 Kokkola-Hakalax 44 Kokkola 1385 1380 9834 Kristinestad-Kristiinankaupunki 19 Kristiinankaupunki 1385 1400 9897 Kuhmo 20 Kuhmo 1385 1380 9826 Jalasjärvi 24 Kurikka 1385 1380 9827 Jurva 20 Kurikka 1385 1380 9835 Kurikka 45 Kurikka 1385 1400 9898 Kuusamo 40 Kuusamo 1385 1380 9836 Laihia 31 Laihia 1385 1380 9838 Lapua 36 Lapua 1385 1380 25542 Lapua Kiviristi 25 Lapua 1385 1400 9901 Muhos 20 Muhos 1385 1400 9902 Nivala 27 Nivala 1385 1380 9840 Nykarleby 40 Nykarleby-Uusikaarlepyy 1385 1380 9839 Närpes 28 Närpes-Närpiö 1385 1400 9891 Haukipudas 21 Oulu 1385 1400 23242 Meri-Oulu 23 Oulu 1385 1400 9900 Merikoski (Oulu) 62 Oulu 1385 1400 9904 Oulu 76 Oulu 1385 1400 73778 Oulu City 36 Oulu 1385 1400 9905 Oulu Eteläinen 34 Oulu 1385 1400 75859 Oulujoki, Oulu 15 Oulu 1385 1400 50881 Oulun Tulli 35 Oulu 1385 1400 9918 Tuira (Oulu)
    [Show full text]
  • Kukonkoivu Erinomaiset Logistiset Yhteydet
    KUKONKOIVU ERINOMAISET LOGISTISET YHTEYDET Lahden seutu tarjoaa ihanteellisen sijainnin kasvavien markkinoiden läheisyydessä JYVÄSKYLÄ Hollolan kuntakeskuksen länsipuolella sijaitseva Kukonkoivun yritysalue on teollisuuden ja KUKONKOIVUKUKONKOIVU LAHTI maaliikennetoimintojen vireä keskittymä. TAMPERE HOPEAKALLIO PAASSILTA Kukonkoivun valmis kaava mahdollistaa nopeasti käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi KOUVOLA aloittaa heti. Kukonkoivun yritysalue sijaitsee loistavien liikenneyhteyksien varrella, noin 10 minuutin HELSINKI ajomatkan päässä Lahdesta. Alue on Riihimäentien ja VT 12:n eli Lahden eteläisen kehätien uuden linjauksen läheisyydessä tuntumassa. VT 12 linjaus valmistuu 2020 ja parantaa hyviä logistisia yhteyksiä entisestään. Logistinen Kantava Maakaasu Kustannus- sijainti maaperä tehokas WWW.LAHTIBUSINESSREGION.FI Hollola | Asikkala | Hartola | Iitti | Lahti | Orimattila | Padasjoki KUKONKOIVU VIREÄ TEOLLISUUSALUE Erinomainen tonttitarjonta Autamme yrityksenne ■ Kokonaisala 98 ha sijoittumisessa Lahden ■ Vapaiden, rakentamisvalmiiden tonttien kaupunkiseudulle pinta-ala on yhteensä noin 25 ha. ■ Vapaiden toimitilojen ja ■ Tonttien koot ovat noin 3 070 – 35 469 m² ja yritystonttien kartoitus rakennusoikeus noin 1 535 – 17 735 k-m². ■ Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus, ■ Valmis kaava mahdollistaa nopeasti investoinnit ja kehittäminen käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi aloittaa heti. ■ Alihankinta- ja yhteistyöverkostojen kartoittaminen ja kokoaminen ■ Maaperä on rakentamiselle suotuisaa, kantavaa
    [Show full text]
  • Local Governments Supporting Local Energy Initiatives: Lessons from the Best Practices of Saerbeck (Germany) and Lochem (The Netherlands)
    Sustainability 2015, 7, 1900-1931; doi:10.3390/su7021900 OPEN ACCESS sustainability ISSN 2071-1050 www.mdpi.com/journal/sustainability Article Local Governments Supporting Local Energy Initiatives: Lessons from the Best Practices of Saerbeck (Germany) and Lochem (The Netherlands) Thomas Hoppe 1,*, Antonia Graf 2, Beau Warbroek 1,3, Imke Lammers 1 and Isabella Lepping 1 1 Department of Technology and Governance for Sustainability (CSTM), Institute for Innovation and Governance Studies (IGS), Faculty of Behavioral, Management and Social Studies (BMS), University of Twente, P.O. Box 217, 7500 AE Enschede, The Netherlands; E-Mails: [email protected] (B.W.); [email protected] (I.L.); [email protected] (I.L.) 2 Institute for Political Science, Westfälische Wilhelms-Universität Münster, Scharnhorststrasse 100, 48151 Münster, Germany; E-Mail: [email protected] 3 University Campus Fryslân (UCF), Sophialaan 1, 8911 AE Leeuwarden, The Netherlands * Author to whom correspondence should be addressed; E-Mail: [email protected]; Tel.: +31-53-489-3242. Academic Editor: Tan Yigitcanlar Received: 22 December 2014 / Accepted: 3 February 2015 / Published: 11 February 2015 Abstract: The social dimension of the transition to a low carbon economy is a key challenge to cities. The establishment of local energy initiatives (LEIs) has recently been attracting attention. It is of great importance to draw lessons from best practices when LEIs have been facilitated by local governments and made a substantial contribution to greening local energy systems. The main research questions in this paper are: What lessons can be drawn from successful local low carbon energy transition cases, and which strategies proved successful to support LEIs? We have used analytical notions from the Strategic Niche Management (SNM) and grassroots innovation literature to analyze two best-practice cases: Saerbeck (Germany) and Lochem (The Netherlands).
    [Show full text]