DOCSLIB.ORG

Väestö, Kevät 2020 (Pdf)

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Väestö, Kevät 2020 (Pdf) Päijät-Hämeen liitto Päijät-Häme — Väestö katsaus maakunnan kehitykseen Kevät 2020 Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku 199 557* (maaliskuu 2020) *Iitti ei ole mukana Hartola 2 685 Sysmä 3 644 Padasjoki 2 888 PÄIJÄT-HÄME Heinola 18 595 Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Asikkala 8 062 Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 2010 201 772 97 680 104 092 1 028 952 1 093 1 105 2011 202 236 97 970 104 266 989 901 1 051 1 102 2012 202 548 98 136 104 412 1 012 974 1 103 1 117 Hollola 2013 202 424 98 157 104 267 962 875 1 028 1 124 23 389 Lahti 2014 202 009 97 967 104 042 933 862 1 115 1 148 119 937 2015 201 615 97 844 103 771 876 901 1 014 1 120 Iitti Kärkölä 6 694 2016 201 685 98 124 103 561 872 758 1 081 1 181 4 363 2017 201 228 98 034 103 194 819 780 1 100 1 147 Orimattila 2018 200 629 97 807 102 822 770 751 1 160 1 153 15 994 2019 199 604 97 347 102 257 706 669 1081 1160 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A246 * 2020 Teksti ja kuviot: Jukka Mikkonen 2 ISBN 978-951-637-256-6 Kartat: Mari Lång-Kauppi ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola Päijät-Hämeen väestö LYHYESTI Väestörakenteen muuttumisen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on Vyöhykkeet puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Suurin väestörakenteellinen mie- lenkiinto kohdistuu nykyisin väestön ikääntymiseen, syntyvyyteen ja työikäisten Kaupunkialue määrään. Kiinnostusta ruokkii huoli veronmaksajien, työvoiman sekä sosiaali- ja Kaupungin kehysalue Pohjoinen harvaan asuttu maaseutu terveyspalvelujen riittävyydestä. Lähimaaseutu Ydinmaaseutu Väestörakenne muuttuu jatkuvasti, vain muutoksen vauhti ja suunta vaihtelevat. Väestörakenteen alueelliset erot ja muutokset voivat olla suuria, vaikka valta- Harvaan asuttu maaseutu kunnan tasolla muutos olisi pieni. Alueen väestörakenne muuttuu syntyvyyden, Pohjoinen ydinmaaseutu kuolleisuuden ja muuttoliikkeen yhtälönä. Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi maa- hanmuuton tukemana 2010-luvulle asti, mutta on vähentynyt jo usean vuoden ajan vähentyneen syntyvyyden ja tappiollisen maassamuuton seurauksena. Vuonna 2019 julkaistut Päijät-Hämeen muuttoliikekatsaus ja tilastoinfo ovat saa- tavissa Päijät-Hämeen liiton internet-sivulla. Tässä katsauksessa tarjotaan yleistietoa maakunnallisen, seudullisen ja paikalli- sen keskustelun pohjaksi. Päijät-Hämeen väestöä ja sen muutosta 2010-luvulla Heinolan kehysalue kuvataan Tilastokeskuksen kunta-aineistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistojen avulla. Väestöä tarkastellaan vain rakenteellisesta näkö- kulmasta. Kuvauksen aluejakoina käytetään nykyistä maakunta- ja kuntajakoa Heinolan kaupunkialue sekä Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutu -alueluokitusta. Viimeksi Lahden ja Heinolan lähimaaseutu mainittua on pelkistetty yhdistämällä sisempi ja ulompi kaupunkialue yhdeksi kaupunkialueeksi sekä kaupungin läheinen maaseutu ja maaseudun paikallis- keskukset lähimaaseuduksi. Alueluokkia kutsutaan katsauksessa vyöhykkeiksi. Uusimmat vyöhyketiedot kattavat vuoden 2018 ja useimmat tilastotiedot vuo- den 2019. Vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvä Iitin kunta on mukana katsauksessa. Lahden kaupunkialue Lahden kehysalue Kouvolan Päijät-Hämeen maakunta on väestörakenteellisten tunnuslukujen valossa yhdis- kehysalue telmä Ruuhka-Suomen suurien maakuntien ja muun Suomen maakuntien raken- nepiirteistä, eräänlainen välimuoto. Väestön keskittyneisyyden sekä syntyperäi- Kouvolan syyden osalta se vertautuu suurimpiin maakuntiin, muiden tunnuslukujen osalta lähimaaseutu enemmän muuhun Suomeen. Väkiluvun kehityksen osalta maakuntamme on Itäinen ydinmaaseutu kuulunut viime vuosina pienimpiin menettäjiin. Päijät-Hämeen kuntavertailussa hahmottuvat Lahti, osa sen naapurikunnista, Itä-Hämeen kunnat ja muut kunnat omiksi ryhmikseen väestörakenteellisten tunnuslukujen perusteella. Vyöhyke- väestö Päijät-Hämeen tarkastelu tuo esiin myös kuntien sisäisiä rakenne-eroja tarkentaen ja monipuo- listaen kuntavertailun antamaa kuvaa. Vyöhykkeet ovat Suomen ympäristökeskuksen 2014 julkaisemasta kaupunki-maaseutu –alueluokituksesta 3 tehty yleistys https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135861. Väkiluku Päijät-Hämeen väkiluku ylsi parhaimmillaan yli 202 500:aan vuoden 2012 lopus- dentoista maakuntamme joukossa. Vuoden 2019 tilastotiedot enteilevät kuitenkin sa. Sen jälkeen maakunnan väkiluku on laskenut hitaasti vuoden 2016 pysäh- trendimuutosta huonompaan suuntaan, sillä maakunnan muuttotappio on kiihtynyt dystä lukuun ottamatta, painuen vuonna 2019 alle 200 000:een ensimmäisen vuodesta 2017 alkaen. kerran sitten vuoden 2006. Päijät-Hämeen väkiluku oli 199 604 vuoden 2019 lopussa. Päijät-Hämeessä ja Iitissä asui vuoden 2019 lopussa yhteensä noin 206 300 ihmistä. Yli puolet heistä asui Lahdessa. Päijät-Hämeen väestö väheni vuosina 2010–2019 Päijät-Häme on ollut jo kauan väkiluvultaan Suomen kahdeksanneksi suurin maa- määrällisesti eniten teollisuuden rakennemuutoksen koettelemassa Heinolassa kunta. Iitin liittyminen Päijät-Hämeeseen vuonna 2021 kasvattaa maakunnan väki- (vajaat 1 600 henkeä) ja suhteellisesti eniten maakunnan pohjoisissa maaseutu- lukua noin 6 500:lla, mutta ei muuta sen sijalukua Suomen maakuntien joukossa. kunnissa Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä (15–20 %). Lahden väkiluku kasvoi – Nykyisin Päijät-Hämeen asukkaat muodostavat 3,6 % koko Suomen väestöstä. Päi- ainoana kuntana Päijät-Hämeessä – runsaalla 3 200 asukkaalla (2,8 %:lla) tuolla jät-Häme on ollut myös leimallisesti pienten väestömuutosten maakunta 2010-lu- samalla aikajaksolla. Samalla kasvoi Lahden osuus koko alueen väestöstä yli kah- vulla. Sen yhteenlaskettu väestötappio oli vuosina 2010–2019 sekä lukumääräisesti della prosenttiyksiköllä. Kaupungin väkiluku kuitenkin väheni (-128) vuonna 2019, että suhteellisesti toiseksi pienin (-2 168 ja -1,07 %) väestöään menettäneiden yh- ensimmäistä kertaa vuoden 1988 jälkeen. Päijät-Hämeen väkiluvun kehitys 2010–2019 Väkiluvun muutos Päijät-Hämeessä ja Iitissä 2010–2019 (vuosi 2010 = 100) 203000 502 600 105 464 202500 312 400 202000 200 100 70 Lahti 201500 0 Päijät-Häme Orimattila 201000 -124 -200 95 Hollola Iitti Väkiluku 200500 -400 Asikkala -415 -394 Vuosimuutos -457 Heinola 200000 -600 90 Kärkölä -599 Sysmä 199500 -800 Padasjoki 85 199000 -1000 Hartola -1025 198500 -1200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen 80 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun muutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus 4 Väestöomavaraisuus Väestöomavaraisuudella tarkoitetaan syntyneiden ja kuolleiden välistä suhdetta (syn- suus. Lahden väestöomavaraisuus kääntyi negatiiviseksi vuonna 2014, Hollolan vuonna tyneiden määrä jaettuna kuolleiden määrällä). Arvon pudotessa alle yhden omavarai- 2017. Väestöomavaraisuus oli vuonna 2019 alhaisin Itä-Hämeen kunnissa ja Padasjoella suus on negatiivinen eli kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, ja alueen väestönkasvu (0,17-0,32). Kärkölän ja Hollolan väestöomavaraisuuksien laskut niiden 2010-luvun huip- edellyttää tuota eroa suurempaa muuttovoittoa. puvuosista vuoteen 2019 olivat maakunnan suurimmat. Päijät-Häme kuuluu niiden Suomen yhdeksän maakunnan joukkoon, joiden väestö- Luonnollisen väestönlisäyksen (syntyneet miinus kuolleet) negatiivinen vuosikehitys omavaraisuuden tunnusluku pysytteli alle yhdessä koko 2010-luvun ajan. Näissä maa- vauhdittui 2010-luvun Päijät-Hämeessä trendimäisesti noin -200:sta lähes -900:aan kah- kunnissa kuoli joka vuosi enemmän ihmisiä kuin syntyi. Lappi ja Kanta-Häme liittyivät ta poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Koko tarkastelujakson 2010–2019 tappio ylsi lähes joukkoon jo vuonna 2012 ja seuraavat neljä maakuntaa viime vuosina. Vuonna 2019 -4800 henkeen. Siitä vajaa kolmannes muodostui Heinolassa ja runsas viidennes Lahdes- syntyi ihmisiä enemmän kuin kuoli enää vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, sa. Sysmän tappio (-600 / 12 %) oli myös merkittävä kunnan asukaslukuun nähden. Hollo- Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Päijät-Häme on nykyisinkin väestöomavarai- lan jaksosaldo ylsi ainoana kuntana yhä plussalle (137 syntynyttä enemmän), vaikka neljä suutensa (0,61) suhteen huomattavasti väestöosuuttaan vaatimattomammalla tasolla viimeisintä tilastovuotta olivat sillekin tappiollisia. ​ Suomen maakuntien joukossa. Päijät-Hämeen väestöomavaraisuus kuitenkin heikkeni 2010-luvulla suhteellisesti hieman hitaammin kuin useimmilla muilla maakunnilla. Kuolleisuudeltaan Päijät-Häme on keskiverto maakunta Suomessa ja sen lisääntymisen osalta keskimääräistä hitaamman muutoksen maakunta, kun kuolleisuus suhteutetaan Päijät-Hämeessä vain Lahden (0,74), Hollolan (0,73) ja Orimattilan (0,72) väestöoma- maakunnan väkilukuun. Päijät-Hämeen kuntien väliset kuolleisuuserot ovat näin mitattui- varaisuudet olivat vuonna 2019 korkeammat kuin koko maakunnan väestöomavarai- na samantyyppiset kuin väestöomavaraisuuden suhteen, mutta suhteellisesti suuremmat kuin maakuntien väliset kuolleisuuserot. Luonnollinen väestönlisäys 2010–2019 Luonnollinen väestönlisäys Päijät-Hämeessä 2010–2019 1,5 2500 2000 1,0 1500 Syntyneet, Suomi 1000 0,5 Syntyneet, Päijät-Häme 500 Luonnollinen väestönlisäys, Suomi 0 0,0 Henkeä Luonnollinen väestönlisäys, Päijät- -500 % väestöstä% Häme -1000 -0,5 Kuolleet, Suomi -1500 Kuolleet, Päijät-Häme -1,0 -2000 -2500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 -1,5 väestö Päijät-Hämeen 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus 5 Maakuntien ikärakenteet Alle 15-vuotiaiden 15–64
Load more

Recommended publications
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Kukonkoivu Erinomaiset Logistiset Yhteydet
    KUKONKOIVU ERINOMAISET LOGISTISET YHTEYDET Lahden seutu tarjoaa ihanteellisen sijainnin kasvavien markkinoiden läheisyydessä JYVÄSKYLÄ Hollolan kuntakeskuksen länsipuolella sijaitseva Kukonkoivun yritysalue on teollisuuden ja KUKONKOIVUKUKONKOIVU LAHTI maaliikennetoimintojen vireä keskittymä. TAMPERE HOPEAKALLIO PAASSILTA Kukonkoivun valmis kaava mahdollistaa nopeasti käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi KOUVOLA aloittaa heti. Kukonkoivun yritysalue sijaitsee loistavien liikenneyhteyksien varrella, noin 10 minuutin HELSINKI ajomatkan päässä Lahdesta. Alue on Riihimäentien ja VT 12:n eli Lahden eteläisen kehätien uuden linjauksen läheisyydessä tuntumassa. VT 12 linjaus valmistuu 2020 ja parantaa hyviä logistisia yhteyksiä entisestään. Logistinen Kantava Maakaasu Kustannus- sijainti maaperä tehokas WWW.LAHTIBUSINESSREGION.FI Hollola | Asikkala | Hartola | Iitti | Lahti | Orimattila | Padasjoki KUKONKOIVU VIREÄ TEOLLISUUSALUE Erinomainen tonttitarjonta Autamme yrityksenne ■ Kokonaisala 98 ha sijoittumisessa Lahden ■ Vapaiden, rakentamisvalmiiden tonttien kaupunkiseudulle pinta-ala on yhteensä noin 25 ha. ■ Vapaiden toimitilojen ja ■ Tonttien koot ovat noin 3 070 – 35 469 m² ja yritystonttien kartoitus rakennusoikeus noin 1 535 – 17 735 k-m². ■ Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus, ■ Valmis kaava mahdollistaa nopeasti investoinnit ja kehittäminen käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi aloittaa heti. ■ Alihankinta- ja yhteistyöverkostojen kartoittaminen ja kokoaminen ■ Maaperä on rakentamiselle suotuisaa, kantavaa
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the Community Structure and Employment
    Taloustutkimus Oy Pasi Holm and Juho Tyynilä Further information: [email protected]; tel. +358(0) 50 374 7462 TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the community structure and employment Lead Partner A second transverse connection for Southern Finland • In recent decades, the road network has mainly been developed radially, leading away from the Helsinki Metropolitan Area. • The east-west connection Turku – Helsinki region – Hamina – Vaalimaa is finally complete. • The next development area: West coast – Tampere – Lahti – Kouvola – Lappeenranta – Nuijamaa? -Kotka/Hamina is the main export port of the forest industry.* -The significance of Russian trade and tourism will increase in the long term; political and economical trends vary -Asian trade flows; Kouvola logistics centre; Containers on rubber tires across the country • Growth circle of Southeast Finland to accompany the growth triangle of Helsinki-Tampere-Turku: Helsinki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Hamina * Centralising import and export logistics to Vuosaari is not a fully natural process; it is also based on infrastructural solutions. Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Prioritising the development corridors of Southern Finland Road Railroad Densely populated area 10 km zone ports Prioritised points of the transport corridor https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/artikkelit/etela- suomen_kehityskaytavilla_nelja_erilaista_profiilia.27145.blog Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Key sectors in the TR12 area The area includes Lahti Region, Kymenlaakso, Tavastia Proper, the Tampere region (Pirkanmaa), Satakunta, Southwest Finland and South Karelia. Review of the Million euro significance of trunk road 12’s area of influence Percentage of the country’s turnover the ofcountry’s Percentage for business life.
    [Show full text]
  • Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti
    Olen asunut koko nuo- ”Kaikenlaisia, vii- ”Tärkeä! Jokaises- ”Maakunta on ruuteni samassa kunnas- saita ja typeriä, sa maakunnassa on maantieteellises- sa ja se on muuttunut lyhyitä ja pitkiä, omat tapansa ja ti ja kulttuurisesti edukseen parin kym- tämä sopii minulle!” omaleimainen alue, menen vuoden aikana. laihoja ja lihavia, jolla on laajempi ”Tiedät mi- ilkeitä ja mukavia, yhteinen hallinto”. hin kuulut ja suulaita ja hiljaisia...” Kuntarajat mistä olet!” pitäisi purkaa... Palveluja järki- peräistää... Jouko Heinonen PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN KUNTAIDENTITEETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A191 * 2011 Päijät-hämeen liitto A191 * 2011 ISBN 978-951-637-196-5 ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu: Maaret Monola Kuvat: Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupungin museo, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Sysmän kunta, Padasjoen Laiva Oy, Nastolan kunta, Kuura Timonen ja Erkki Hämäläinen SISÄLLYS TOIMITTAJAN ESIPUHE .............................................................................................................................5 ESIPUHE .......................................................................................................................................................6 1. JOHDANTO .........................................................................................................................................9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ .......................................................................................................................... 13 3. KUNNAT JA MAAKUNTA ...............................................................................................................
    [Show full text]
  • Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap
    Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap ENTER The Regional Council of Päijät-Häme Carbon Neutral Päijät-Häme 2030: Climate Action Roadmap Päijät-Häme region is committed to mitigating 2030. The network is coordinated by the Finnish climate change with an aim of reaching carbon Environment Institute. neutrality by the year 2030. This requires significant reductions of greenhouse gas The Climate Action Roadmap presents actions emissions at all sectors as well as increasing towards carbon neutrality. The Roadmap is carbon sinks. updated annually, and future development targets include climate change adaptation, actions on Päijät-Häme region achieved a Hinku (Towards increasing carbon sinks and indicators to follow Carbon Neutral Municipalities) region status the progress. The Roadmap is a part of national in 2019. The national Hinku network brings Canemure project supported by EU Life program. together forerunner municipalities and regions, which are committed to an 80% reduction in greenhouse gas emissions from 2007 levels by ROADMAP Read more: STAKEHOLDERS CLIMATE CHANGE ADAPTATION GREENHOUSE GAS EMISSIONS Stakeholders Climate action requires broad cooperation with different stakeholders including municipalities, companies, higher education institutions and regional actors. Päijät-Häme climate coordination group steers regional activities, and the Regional Council of Päijät-Häme facilitates the work of coordination group. Kymenlaakson Sähkö: Lahti Energy ltd: Heikki Rantula heikki.rantula@ksoy.fi Eeva Lillman eeva.lillman@lahtienergia.fi
    [Show full text]
  • ANNUAL GENERAL MEETING Tampere April 4Th, 2019 Joni Aaltonen CEO PIHLAJALINNA in BRIEF
    ANNUAL GENERAL MEETING Tampere April 4th, 2019 Joni Aaltonen CEO PIHLAJALINNA IN BRIEF • One of the leading private social and healthcare service providers in Finland Services for public sector • Headquarter in Tampere (municipalities, hospital districts) and private sector (consumers, companies) • Market leader in social and healthcare outsourcings • Listed on the Nasdaq Helsinki main list since June 2015 Private clinics and hospitals Social and healthcare • Over 13,000 shareholders, of which 90% domestic outsourcings • 5,850 employees at the end of 2018 Residential services Fitness centres Responsible doctor and remote services THE YEAR OF GROWTH PROFITABILITY IMPROVED TOWARDS THE END OF THE YEAR 140 12,0 120 10,0 100 8,0 80 6,0 60 4,0 40 2,0 20 0,0 0 -2,0 Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Q1/16 Q2/16 Q3/16 Q4/16 Q1/17 Q2/17 Q3/17 Q4/17 Q1/18 Q2/18 Q3/18 Q4/18 Oikaistu käyttökate (EBITDA) Oikaistu liikevoitto (EBIT) Liikevaihto, M€ REVENUE INCREASED BY +15 % IN 2018 - GREENFIELD PROJECTS HAD NEGATIVE IMPACT ON OPERATING PROFIT MEUR 1–12/18 1–12/17 change H2 2018 H2 2017 change Revenue 487,8 424,0 63,8 243,3 207,3 35,9 EBITDA 31,2 33,3 -2,1 21,3 17,3 4,0 EBITDA % 6,4 % 7,9 % 8,8 % 8,3 % Operating profit (EBIT) 12,8 19,1 -6,3 11,9 10,0 1,9 EBIT % 2,6 % 4,5 % 4,9 % 4,8 % Profit 7,1 14,1 -6,9 7,9 7,5 0,4 Earnings Per Share 0,17 0,46 -0,29 0,23 0,21 0,02 (EPS) 37,6 41,8 Equity ratio % Personnel at the end of the financial year 5 850 4 753 NEW ORGANIZATIONAL STRUCTURE PIHLAJALINNA’S YEAR OF GROWTH - 2018 PIHLAJALINNA IS NOW A GENUINELY NATIONAL OPERATOR 8 new locations 26 new Oulu locations: Parainen Kotka Salo Varkaus Turku Kouvola Raahe Hamina Hämeenlinna Kerava Leppävirta Suonenjoki Järvenpää Somero Lahti Raisio Iisalmi Karhula Lammi Pielavesi Tuulos Rautalampi Paimio Rautavaara Joroinen Sonkajärvi Juankoski Tervo Kaavi Vesanto Keitele Vieremä Kiuruvesi Occupational health care: Customer base from 60,000 in 2017 to over 150,000 in 01/19.
    [Show full text]
  • Econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible
    A Service of Leibniz-Informationszentrum econstor Wirtschaft Leibniz Information Centre Make Your Publications Visible. zbw for Economics Linna, Paula; Pekkarinen, Satu; Tura, Tomi Conference Paper Developing a Regional Service Cluster. Case: Setting Up a Social Affairs and Health District in Päijät- Häme, Finland 46th Congress of the European Regional Science Association: "Enlargement, Southern Europe and the Mediterranean", August 30th - September 3rd, 2006, Volos, Greece Provided in Cooperation with: European Regional Science Association (ERSA) Suggested Citation: Linna, Paula; Pekkarinen, Satu; Tura, Tomi (2006) : Developing a Regional Service Cluster. Case: Setting Up a Social Affairs and Health District in Päijät-Häme, Finland, 46th Congress of the European Regional Science Association: "Enlargement, Southern Europe and the Mediterranean", August 30th - September 3rd, 2006, Volos, Greece, European Regional Science Association (ERSA), Louvain-la-Neuve This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/118322 Standard-Nutzungsbedingungen: Terms of use: Die Dokumente auf EconStor dürfen zu eigenen wissenschaftlichen Documents in EconStor may be saved and copied for your Zwecken und zum Privatgebrauch gespeichert und kopiert werden. personal and scholarly purposes. Sie dürfen die Dokumente nicht für öffentliche oder kommerzielle You are not to copy documents for public or commercial Zwecke vervielfältigen, öffentlich ausstellen, öffentlich zugänglich purposes, to exhibit the documents publicly, to make them machen, vertreiben oder anderweitig nutzen. publicly available on the internet, or to distribute or otherwise use the documents in public. Sofern die Verfasser die Dokumente unter Open-Content-Lizenzen (insbesondere CC-Lizenzen) zur Verfügung gestellt haben sollten, If the documents have been made available under an Open gelten abweichend von diesen Nutzungsbedingungen die in der dort Content Licence (especially Creative Commons Licences), you genannten Lizenz gewährten Nutzungsrechte.
    [Show full text]
  • Indoor Radon and Risk of Lung Cancer: an Epidemiological Study in Finland
    STUK-A99 MARCH 1991 Indoor radon and risk of lung cancer: an epidemiological study in Finland E. Ruosteenoja ,'>?/ '.v S<wf. yj&s'.&.t.rtf SÄTEILYTURVAKESKUS Sträisäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and STUK-A99 MARCH 1991 Indoor radon and risk of lung cancer: an epidemiological study in Finland E. Ruosteenoja Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety Academic disscrtauon to be presented with the assent ol Medical Faculty of the University of Tampere, for public examination in the main auditorium of the Department of Public Health on March 8,1991, at 12 o'clock noon. FINNISH CENTRE FOR RADIATION AND NUCLEAR SAFETY P.O.Pox. 268 SF-00101 HELSINKI Finland Tel.+358 0 70821 ISBN 951-47-4428-4 ISSN 0781-1705 The Finnish Government Printing Centre P.O.Pox5l6SF-O0101 HELSINKI Helsinki 1991 Sold by: The Finnish Government Printing Centre P.O.Pox516SF-00101 HELSINKI Tel.+358 0 56601 FINNISH CENTRE FOR RADIATION STUK-A99 AND NUCLEAR SAFETY RUOSTEENOJA EJndoor radon and risk of lung cancer: an epidemiological study in Finland. STUK-A99. Helsinki 1991. Ill pp. ISBN 951-47-4428-4 ISSN 0781-1705 Key words: epidemiological stydy, lung iieoplasms.carcinoma, radiation, radon, homes ABSTRACT The main aim of the present study was to establish whether high radon concentrations in dwellings in Finland had increased the risk of lung cancer. Previous studies had shown an association between the a-active radon daughters and elevated lung cancer risk among miners. Convincing evidence of the risk among the general population exposed to radon indoors was, however, lacking. A descriptive analysis was first conducted in an area in southern Finland with high indoor radon exposure.
    [Show full text]