Päijät-Hämeen liitto

Päijät-Häme — Väestö katsaus maakunnan kehitykseen

Kevät 2020 Päijät-Häme

Päijät-Hämeen väkiluku 199 557* (maaliskuu 2020) *Iitti ei ole mukana Hartola 2 685 Sysmä 3 644

Padasjoki 2 888

PÄIJÄT-HÄME 18 595 Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet 8 062 Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 2010 201 772 97 680 104 092 1 028 952 1 093 1 105 2011 202 236 97 970 104 266 989 901 1 051 1 102 2012 202 548 98 136 104 412 1 012 974 1 103 1 117 2013 202 424 98 157 104 267 962 875 1 028 1 124 23 389 2014 202 009 97 967 104 042 933 862 1 115 1 148 119 937 2015 201 615 97 844 103 771 876 901 1 014 1 120 Iitti Kärkölä 6 694 2016 201 685 98 124 103 561 872 758 1 081 1 181 4 363 2017 201 228 98 034 103 194 819 780 1 100 1 147 2018 200 629 97 807 102 822 770 751 1 160 1 153 15 994 2019 199 604 97 347 102 257 706 669 1081 1160

Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A246 * 2020 Teksti ja kuviot: Jukka Mikkonen 2 ISBN 978-951-637-256-6 Kartat: Mari Lång-Kauppi ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola Päijät-Hämeen väestö

LYHYESTI

Väestörakenteen muuttumisen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on Vyöhykkeet puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Suurin väestörakenteellinen mie- lenkiinto kohdistuu nykyisin väestön ikääntymiseen, syntyvyyteen ja työikäisten Kaupunkialue määrään. Kiinnostusta ruokkii huoli veronmaksajien, työvoiman sekä sosiaali- ja Kaupungin kehysalue Pohjoinen harvaan asuttu maaseutu terveyspalvelujen riittävyydestä. Lähimaaseutu Ydinmaaseutu Väestörakenne muuttuu jatkuvasti, vain muutoksen vauhti ja suunta vaihtelevat. Väestörakenteen alueelliset erot ja muutokset voivat olla suuria, vaikka valta- Harvaan asuttu maaseutu kunnan tasolla muutos olisi pieni. Alueen väestörakenne muuttuu syntyvyyden, Pohjoinen ydinmaaseutu kuolleisuuden ja muuttoliikkeen yhtälönä. Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi maa- hanmuuton tukemana 2010-luvulle asti, mutta on vähentynyt jo usean vuoden ajan vähentyneen syntyvyyden ja tappiollisen maassamuuton seurauksena. Vuonna 2019 julkaistut Päijät-Hämeen muuttoliikekatsaus ja tilastoinfo ovat saa- tavissa Päijät-Hämeen liiton internet-sivulla.

Tässä katsauksessa tarjotaan yleistietoa maakunnallisen, seudullisen ja paikalli- sen keskustelun pohjaksi. Päijät-Hämeen väestöä ja sen muutosta 2010-luvulla Heinolan kehysalue kuvataan Tilastokeskuksen kunta-aineistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistojen avulla. Väestöä tarkastellaan vain rakenteellisesta näkö- kulmasta. Kuvauksen aluejakoina käytetään nykyistä maakunta- ja kuntajakoa Heinolan kaupunkialue sekä Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutu -alueluokitusta. Viimeksi Lahden ja Heinolan lähimaaseutu mainittua on pelkistetty yhdistämällä sisempi ja ulompi kaupunkialue yhdeksi kaupunkialueeksi sekä kaupungin läheinen maaseutu ja maaseudun paikallis- keskukset lähimaaseuduksi. Alueluokkia kutsutaan katsauksessa vyöhykkeiksi.

Uusimmat vyöhyketiedot kattavat vuoden 2018 ja useimmat tilastotiedot vuo- den 2019. Vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvä Iitin kunta on mukana katsauksessa. Lahden kaupunkialue Lahden kehysalue Kouvolan Päijät-Hämeen maakunta on väestörakenteellisten tunnuslukujen valossa yhdis- kehysalue telmä Ruuhka-Suomen suurien maakuntien ja muun Suomen maakuntien raken- nepiirteistä, eräänlainen välimuoto. Väestön keskittyneisyyden sekä syntyperäi- Kouvolan syyden osalta se vertautuu suurimpiin maakuntiin, muiden tunnuslukujen osalta lähimaaseutu enemmän muuhun Suomeen. Väkiluvun kehityksen osalta maakuntamme on Itäinen ydinmaaseutu kuulunut viime vuosina pienimpiin menettäjiin. Päijät-Hämeen kuntavertailussa hahmottuvat Lahti, osa sen naapurikunnista, Itä-Hämeen kunnat ja muut kunnat

omiksi ryhmikseen väestörakenteellisten tunnuslukujen perusteella. Vyöhyke- väestö Päijät-Hämeen tarkastelu tuo esiin myös kuntien sisäisiä rakenne-eroja tarkentaen ja monipuo- listaen kuntavertailun antamaa kuvaa. Vyöhykkeet ovat Suomen ympäristökeskuksen 2014 julkaisemasta kaupunki-maaseutu –alueluokituksesta 3 tehty yleistys https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135861. Väkiluku

Päijät-Hämeen väkiluku ylsi parhaimmillaan yli 202 500:aan vuoden 2012 lopus- dentoista maakuntamme joukossa. Vuoden 2019 tilastotiedot enteilevät kuitenkin sa. Sen jälkeen maakunnan väkiluku on laskenut hitaasti vuoden 2016 pysäh- trendimuutosta huonompaan suuntaan, sillä maakunnan muuttotappio on kiihtynyt dystä lukuun ottamatta, painuen vuonna 2019 alle 200 000:een ensimmäisen vuodesta 2017 alkaen. kerran sitten vuoden 2006. Päijät-Hämeen väkiluku oli 199 604 vuoden 2019 lopussa. Päijät-Hämeessä ja Iitissä asui vuoden 2019 lopussa yhteensä noin 206 300 ihmistä. Yli puolet heistä asui Lahdessa. Päijät-Hämeen väestö väheni vuosina 2010–2019 Päijät-Häme on ollut jo kauan väkiluvultaan Suomen kahdeksanneksi suurin maa- määrällisesti eniten teollisuuden rakennemuutoksen koettelemassa Heinolassa kunta. Iitin liittyminen Päijät-Hämeeseen vuonna 2021 kasvattaa maakunnan väki- (vajaat 1 600 henkeä) ja suhteellisesti eniten maakunnan pohjoisissa maaseutu- lukua noin 6 500:lla, mutta ei muuta sen sijalukua Suomen maakuntien joukossa. kunnissa Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä (15–20 %). Lahden väkiluku kasvoi – Nykyisin Päijät-Hämeen asukkaat muodostavat 3,6 % koko Suomen väestöstä. Päi- ainoana kuntana Päijät-Hämeessä – runsaalla 3 200 asukkaalla (2,8 %:lla) tuolla jät-Häme on ollut myös leimallisesti pienten väestömuutosten maakunta 2010-lu- samalla aikajaksolla. Samalla kasvoi Lahden osuus koko alueen väestöstä yli kah- vulla. Sen yhteenlaskettu väestötappio oli vuosina 2010–2019 sekä lukumääräisesti della prosenttiyksiköllä. Kaupungin väkiluku kuitenkin väheni (-128) vuonna 2019, että suhteellisesti toiseksi pienin (-2 168 ja -1,07 %) väestöään menettäneiden yh- ensimmäistä kertaa vuoden 1988 jälkeen.

Päijät-Hämeen väkiluvun kehitys 2010–2019 Väkiluvun muutos Päijät-Hämeessä ja Iitissä 2010–2019 (vuosi 2010 = 100)

203000 502 600 105 464

202500 312 400

202000 200 100 70 Lahti

201500 0 Päijät-Häme Orimattila 201000 -124 -200 95 Hollola Iitti

Väkiluku 200500 -400 Asikkala -415 -394 Vuosimuutos -457 Heinola 200000 -600 90 Kärkölä -599 Sysmä 199500 -800 85 199000 -1000 Hartola -1025 198500 -1200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen 80 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun muutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus 4 Väestöomavaraisuus

Väestöomavaraisuudella tarkoitetaan syntyneiden ja kuolleiden välistä suhdetta (syn- suus. Lahden väestöomavaraisuus kääntyi negatiiviseksi vuonna 2014, Hollolan vuonna tyneiden määrä jaettuna kuolleiden määrällä). Arvon pudotessa alle yhden omavarai- 2017. Väestöomavaraisuus oli vuonna 2019 alhaisin Itä-Hämeen kunnissa ja Padasjoella suus on negatiivinen eli kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, ja alueen väestönkasvu (0,17-0,32). Kärkölän ja Hollolan väestöomavaraisuuksien laskut niiden 2010-luvun huip- edellyttää tuota eroa suurempaa muuttovoittoa. puvuosista vuoteen 2019 olivat maakunnan suurimmat. ​

Päijät-Häme kuuluu niiden Suomen yhdeksän maakunnan joukkoon, joiden väestö- Luonnollisen väestönlisäyksen (syntyneet miinus kuolleet) negatiivinen vuosikehitys omavaraisuuden tunnusluku pysytteli alle yhdessä koko 2010-luvun ajan. Näissä maa- vauhdittui 2010-luvun Päijät-Hämeessä trendimäisesti noin -200:sta lähes -900:aan kah- kunnissa kuoli joka vuosi enemmän ihmisiä kuin syntyi. Lappi ja Kanta-Häme liittyivät ta poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Koko tarkastelujakson 2010–2019 tappio ylsi lähes joukkoon jo vuonna 2012 ja seuraavat neljä maakuntaa viime vuosina. Vuonna 2019 -4800 henkeen. Siitä vajaa kolmannes muodostui Heinolassa ja runsas viidennes Lahdes- syntyi ihmisiä enemmän kuin kuoli enää vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, sa. Sysmän tappio (-600 / 12 %) oli myös merkittävä kunnan asukaslukuun nähden. Hollo- Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Päijät-Häme on nykyisinkin väestöomavarai- lan jaksosaldo ylsi ainoana kuntana yhä plussalle (137 syntynyttä enemmän), vaikka neljä suutensa (0,61) suhteen huomattavasti väestöosuuttaan vaatimattomammalla tasolla viimeisintä tilastovuotta olivat sillekin tappiollisia. ​ Suomen maakuntien joukossa. Päijät-Hämeen väestöomavaraisuus kuitenkin heikkeni 2010-luvulla suhteellisesti hieman hitaammin kuin useimmilla muilla maakunnilla.​ Kuolleisuudeltaan Päijät-Häme on keskiverto maakunta Suomessa ja sen lisääntymisen osalta keskimääräistä hitaamman muutoksen maakunta, kun kuolleisuus suhteutetaan Päijät-Hämeessä vain Lahden (0,74), Hollolan (0,73) ja Orimattilan (0,72) väestöoma- maakunnan väkilukuun. Päijät-Hämeen kuntien väliset kuolleisuuserot ovat näin mitattui- varaisuudet olivat vuonna 2019 korkeammat kuin koko maakunnan väestöomavarai- na samantyyppiset kuin väestöomavaraisuuden suhteen, mutta suhteellisesti suuremmat kuin maakuntien väliset kuolleisuuserot.

Luonnollinen väestönlisäys 2010–2019 Luonnollinen väestönlisäys Päijät-Hämeessä 2010–2019

1,5 2500

2000 1,0 1500 Syntyneet, Suomi 1000 0,5 Syntyneet, Päijät-Häme 500

Luonnollinen väestönlisäys, Suomi 0 0,0 Henkeä Luonnollinen väestönlisäys, Päijät- -500 % väestöstä% Häme -1000 -0,5 Kuolleet, Suomi -1500 Kuolleet, Päijät-Häme -1,0 -2000 -2500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 -1,5 väestö Päijät-Hämeen 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus 5 Maakuntien ikärakenteet

Alle 15-vuotiaiden 15–64 -vuotiaiden 65 vuotta täyttäneiden osuus maakunnan osuus maakunnan osuus maakunnan väestöstä 2019 väestöstä 2019 väestöstä 2019 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen

6 Karttojen tietolähde: Tilastokeskus (SVT), Hallintorajat: Tilastokeskus Päijät-Hämeen väestörakenne

Päijät-Häme sijoittuu väestörakenteeltaan heikoimpaan kolmannekseen maa- Maakuntien väestörakenteelliset erot ovat edelleen monin paikoin varsin pieniä, kuntiemme välisessä vertailussa. Lasten ja työikäisten osuus maakunnan väes- vaikka 2010-luvun väestökehitys oli eriyttävää. Päijät-Hämeen rakenteellinen muutos töstä on keskimääräistä pienempi (14 % ja 59 %), eläkeikäisten osuus keskimää- muodostui kuluneella vuosikymmenellä tasavahvasti työ- ja eläkeikäisten määrien räistä suurempi (27 %). Maakunnan väestörakenteen ikääntyminen oli vuosina muutoksista, kun taas koko maan rakenteellinen muutos muodostui ennen muuta 2010–2019 keskimääräistä nopeampaa. Kehitys on ollut samansuuntaista koko eläkeikäisten määrän muutoksesta. Lapsi-ikäluokkien vaikutus rakenteelliseen muu- Suomessa Keski-Pohjanmaan lapsi-ikäluokkia lukuun ottamatta: eläkeikäisten tokseen oli Päijät-Hämeessä suurempi kuin koko maassa. määrä kasvaa, työikäisten ja lasten määrä pienenee. 70–74 -vuotiaat ovat maakunnan suurin ikäryhmä ns. suurista ikäluokista johtuen. Väestön keski-ikä vaihtelee Suomen maakunnissa Pohjois-Pohjanmaan 41 vuo- Viisivuotisikäryhmät 50-vuotiaista 74-vuotiaisiin saakka ovat suurempia kuin niitä desta Etelä-Savon 49 vuoteen. Päijät-Hämeen väestö ylittää 45,7 vuoden kes- nuoremmat ja vanhemmat ikäryhmät. 2010-luvulla pienenivät erityisesti 55–64 -vuo- ki-iällään koko maan keski-iän 2,5 vuodella, ollen Suomen kuudenneksi ikäänty- tiaiden, 40–49 -vuotiaiden, 15–24 -vuotiaiden ja alle 5-vuotiaiden ikäryhmät maa- nein maakunta. Väestön vanheneminen 2010-luvulla oli nopeinta Etelä-Savossa, kunnassa. Kainuussa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä asuu noin 5 000 naista enemmän kuin miestä. Miehet ovat niukkana enemmistönä lapsista 59-vuotiaisiin saakka. Naisten enemmyys kasvaa voimakkaasti Päijät-Hämeen väestö iän ja sukupuolen mukaan 2019 75-vuotiaista eteenpäin. Vuonna 2019 suurin yksittäinen viisivuotisikä- ja sukupuoli- ryhmä olivat 70–74 -vuotiaat naiset 8200 hengen ja 4,1 prosentin väestöosuudellaan. 100 - Miehet Naiset 95 - 99 Miesten ja naisten osuudet Päijät-Hämeen väestöstä 2019 90 - 94 85 - 89 80 - 84 100 75 - 79 90 70 - 74 65 - 69 80 60 - 64 70 55 - 59 50 - 54 60 Ikä 45 - 49 % 50 40 - 44 Miehet 35 - 39 40 30 - 34 Naiset 30 25 - 29 20 - 24 20 15 - 19 10 10-14 5-9 0

0 - 4 5-9 0 - 4 0 100 - 100 10-14 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen -10000 -8000 -6000 -4000 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 - 79 80 - 84 85 - 89 90 - 94 95 - 99 Ikäryhmä Väkiluku Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 7 Kuntien väestörakenne

Päijät-Hämeen kuntien väestörakenteellinen muutos oli 2010-luvulla saman- Lahti, Hollola ja Orimattila ovat ikärakenteiltaan Päijät-Hämeen nuorekkaimmat suuntainen kuin suurimmassa osassa Suomea. Maakunnan väestörakenteen kunnat, Itä-Hämeen kunnat ja Padasjoki ikääntyneimmät. Kuntien välinen vaih- suurimmat määrälliset muutokset 2010-luvulla tapahtuivat Lahdessa ja telu on suurinta eläkeikäisten väestöosuuksissa. Sysmässä jo joka viides asukas Heinolassa. Niissä eläkeikäisten määrä kasvoi yhteensä yli 9 000:lla ja työi- on yli 75-vuotias. Lahdessa on 15–44 -vuotiaita työikäisiä myös suhteellisesti käisten määrä väheni lähes 7 000:lla. Yli puolet lasten määrän vähenemästä enemmän kuin muissa kunnissa. Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä on suh- kertyi Heinolasta ja Hollolasta. Lasten vähenemisellä oli Itä-Hämeessä ja Pa- teellisesti maakunnan suurin miesenemmistö ikäryhmässä 15–29 -vuotiaat. Yli dasjoella suurempi vaikutus kuntien väestörakenteisiin kuin muualla maa- 75-vuotiaiden pienet miesikäluokat kasvoivat 2010-luvulla useimmissa kunnis- kunnassa. Niissä myös työikäisten ikäluokat pienenivät voimallisemmin kuin sa suhteellisesti enemmän kuin huomattavasti suuremmat naisikäluokat. Vuon- muissa kunnissa. Eläkeikäisten määrän kasvulla oli Hartolassa, Padasjoella ja na 2019 Päijät-Hämeen suurin kuntakohtainen viisivuotisikä- ja sukupuoliryhmä Sysmässä kuitenkin vähäisempi rakenteellinen vaikutus kuin muualla, koska olivat 70–74 -vuotiaat lahtelaiset naiset (runsaat 4700 henkeä). niiden väestö oli maakunnan ikääntyneintä jo vuonna 2010. Lahden väestö- rakenteellinen muutos oli puolestaan ennen kaikkea eläkeikäisten määrän Kuntien asukkaiden keski-ikä mukailee kuntien välisiä ikärakenne-eroja. Sekä kasvusta aiheutuvaa. Vanhusväestön (yli 75-vuotiaiden) määrä kasvoi no- miehet että naiset ovat keski-iältään vanhempia Itä-Hämeessä ja Padasjoel- peimmin Hollolassa. Vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvässä Iitis- la kuin muualla Päijät-Hämeessä. Keski-ikä myös kasvoi niissä enemmän kuin sä pienenivät 0–14 -vuotiaiden ja 25–44 -vuotiaiden ikäluokat 2010-luvul- muissa kunnissa 2010-luvulla. Vuonna 2019 korkein keski-ikä oli sysmäläisillä la poikkeuksellisen vähän Päijät-Hämeen nykyisiin kuntiin verrattuna, Lahtea naisilla (57,0 vuotta) ja alhaisin keski-ikä lahtelaisilla miehillä (42,2 vuotta). lukuun ottamatta.

Päijät-Hämeen kuntien väestö ikäryhmittäin 2019 Kuntien väestömuutokset* ikäryhmittäin 2010–2019

Asikkala 13,7 13,6 Asikkala

Hartola 9,1 17,5 Hartola

Heinola 11,2 14,9 Heinola Hollola Hollola 17,5 10,2 Kärkölä Kärkölä 13,9 10,4 Lahti Lahti 14,5 10,3 Orimattila Orimattila 16,8 10,4 Padasjoki Padasjoki 9,9 18,4 Sysmä

Sysmä 8,7 20,9 PÄIJÄT-HÄME

PÄIJÄT-HÄME 14,4 11,2 Iitti

Iitti 14,3 13,6 -150,0 -100,0 -50,0 0,0 50,0 100,0 150,0 *Ikäryhmien %-yksiköt eivät ole yhteenlaskettavia

Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

0 - 14 15 - 24 25 - 44 45 - 64 65 - 74 75 - Lähde: Tilastokeskus 0 - 14 15 - 24 25 - 44 45 - 64 65 - 74 75 - Lähde: Tilastokeskus 8 Huoltosuhteet

Väestöllinen huoltosuhde kuvaa väestörakennetta yhdellä luvulla. Se lasketaan kunnan huoltosuhde. Huollettavien määrä ja sen kasvu on ollut suhteellisesti suu- yleensä jakamalla alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden yhteismäärä 15–64 rinta Sysmässä, Padasjoella, Asikkalassa ja Hartolassa. Sysmässä on Päijät-Hämeen -vuotiaiden määrällä, ja kertomalla osamäärä sadalla, jolloin luku kertoo ”huol- ensimmäisenä kuntana jo enemmän huollettavia kuin huoltajia. Työikäisten nuo- lettavien” määrän sataa ”huoltajaa” kohden. Huoltosuhde voidaan laskea myös rimman ikäluokan nosto 15-vuotiaista 19-vuotiaisiin laskennassa kertoo paremmin muille ikäryhmille. Käsite on jonkin verran harhaanjohtava ja värittynyt, mutta sopii nykyisestä väestörakenteesta: edellä mainituissa neljässä kunnassa on enemmän käytettäväksi alueiden välisten erojen vertailussa. Yksittäisen alueen kohdalla sen huollettavia kuin huoltajia ja niin on käymässä lähivuosina myös Heinolalle ja Iitille. selitysarvo on heikompi työikäisen väestön määrittelyn moninaisuudesta johtuen. Tässä katsauksessa esitetään väestöllinen huoltosuhde myös peilikuvana eli ”huol- Väestöllinen huoltosuhde saadaan laskennallisesti myös lapsi- ja vanhushuolto- tajien” määränä sataa ”huollettavaa” kohden. suhteiden summana. Lapsihuoltosuhde kuvaa lasten ja työikäisten välistä suhdetta väestörakenteessa, vanhushuoltosuhde eläkeikäisten ja työikäisten välistä suhdet- Päijät-Häme on edellä kerrotulla yleisellä tavalla laskettuna sijalla 13 väestöllisen ta. Päijät-Hämeessä alle 15-vuotiaiden huoltosuhde koheni tai heikkeni kunnittain huoltosuhteen edullisuudessa Suomen maakuntien joukossa. Sen huoltosuhde hyvin lievästi 2010-luvulla, alle 19-vuotiaiden hieman enemmän. Kuntien väliset taantui 2010-luvulla vauhdikkaimmin koko Suomessa Kainuun ja Etelä-Savon jäl- erot johtuivat eroista työikäisten ja lapsi-ikäluokkien pienenemisvauhdeissa. Van- keen. Päijät-Hämeessä Lahden suuri väestöosuus vaikuttaa huomattavan paljon hushuoltosuhde heikkeni voimakkaasti jokaisessa kunnassa eläkeläisten määrän maakunnan väestöllisen huoltosuhteen tasoon. Tästä johtuen kaikkien muiden kasvaessa. Päijät-Hämeen kuntien väestölliset huoltosuhteet ovat heikommat kuin koko maa-

Väestöllisen huoltosuhteen muutos kunnissa 2010–2019 Väestölliset huoltosuhteet 2010 ja 2019

80 40

70 30 60 20 50 28 26 26 24 27 45 10 19 22 36 13 13 15 16 40 30 27 0 30 -10 -23 -24 -25 20 -29 -28 -28 -28 -32 -31 -34 -32 -20 25 25 10 24 24 -30 0 Päijät-Häme 2010 Suomi 2010 Päijät-Häme 2019 Suomi 2019 -40 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Huollettavat (0-18, 65-) / 100 huoltajaa Huoltajat / 100 huollettavaa (0-18, 65-) Lapsihuoltosuhde (0-14) Vanhushuoltosuhde (65-) Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 9 Perheet

Tilastokeskus määrittelee perheiksi kaikki aikuisten keskinäiset rekisteröidyt suhteet Yksin asuvien määrä kasvoi 5 700:lla yli 49 000:een ja ylittänee perheiden määrän kera lapsien ja ilman lapsia, eri sukupuolta olevat avoparit kera yhteisten lapsien 2020-luvun alkuvuosina. Lapsettomia perheitä on suhteellisesti eniten Padasjoella ja sekä eri sukupuolta olevat lapsettomat avoparit alle 16 vuoden ikäerolla. Tällä pe- Itä-Hämeen kunnissa, yksinhuoltajia Lahdessa, Hartolassa ja Iitissä. Kahden aikuisen rusteella 143 500 päijäthämäläistä eli 71,5 % maakunnan asukkaista kuului perhe- lapsiperheitä on edelleen suhteellisesti eniten Hollolassa ja Orimattilassa, niiden vähe- väestöön vuonna 2018. Maakunnan perheväestö väheni 2010-luvulla huomattavas- nemisestä huolimatta. Perheen keskikoko on Päijät-Hämeessä 2,7 henkeä ja lapsiper- ti nopeammin (-6 800) kuin maakunnan asukasluku (-1 100). Perheväestön osuus heen keskikoko 3,7 henkeä. Hollolassa ja Orimattilassa molemmat perhekoot ovat suu- asukkaista on pienentynyt kaikissa Suomen maakunnissa, Päijät-Hämeessä hieman rempia kuin maakunnassa keskimäärin, Hartolassa ja Heinolassa pienempiä. Padasjoen keskimääräistä nopeammin Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien tavoin. Hartolassa, lapsiperheiden keskikoko on maakunnan suurin (4,0). Sysmässä, Lahdessa ja Heinolassa on suhteellisesti vähemmän perheväestöä kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa. Avioliittopohjaisia lapsiperheitä on 25–44 -vuotiaiden ikäryhmässä viisinkertainen mää- rä lapsettomiin avioperheisiin nähden. Sen sijaan avoliitot kera lapsien ja ilman ovat Päijät-Hämeessä lapsettomien perheiden määrä ylitti lapsiperheiden määrän vuon- keskenään yhtä yleisiä kyseisessä ikäryhmässä. Aviovanhempien suurimmat 1-vuotisi- na 2008. Lapsettomien perheiden määrä on kasvanut käsikädessä lasten aikuistu- käryhmät ovat hieman yli 40-vuotiaita, avovanhempien noin 35-vuotiaita. Yksinhuolta- misen ja avioparien ikääntymisen kanssa. Lapsiperheiden määrä laski 2010-luvulla, jien määrä jakautuu niitä tasaisemmin ikäluokissa 30–50 -vuotiaat. Uusien avioliittojen tosin yksinhuoltajaperheiden osalta vain hieman. Kahden aikuisen lapsiperheitä on määrä väheni kaikissa Suomen maakunnissa 2010-luvun kuluessa. Päijät-Hämeessä sol- enää kolmannes maakunnan kaikista perheistä. Joka kymmenes maakunnan yhdes- mittiin vuonna 2010 1 109 avioliittoa ja vuonna 2018 773 avioliittoa. Avioerojen määrä sä asuva lapsiperhe on käytännössä aikuisperhe, joka koostuu yhdestä tai kahdesta pysytteli vakiintuneena koko maassa. Päijät-Hämeessä erottiin keskimäärin 532 kertaa vanhemmasta ja yhdestä tai useammasta täysi-ikäisestä lapsen asemassa olevasta vuodessa 2010-luvulla. perheenjäsenestä. Neljä viidestä täysi-ikäisestä lapsesta on alle 30-vuotias. Tällais- ten perheiden määrä väheni myös 2010-luvulla. Perheiden ja yksin asuvien lukumäärien kehitys Päijät-Hämeessä (vuosi 2010 = 100)

Päijät-Hämeen perheet 2018 120

115

110 6999 13 % 105

17608 100 33 % Kahden aikuisen lapsiperhe 95

Kahden aikuisen perhe 90 Yksinhuoltajaperhe 85

28955 80 54 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Kahden aikuisen lapsiperhe Kahden aikuisen perhe Lähde: Tilastokeskus Yksinhuoltajaperhe Yksin asuvat Lähde: Tilastokeskus 10 Maahanmuuttajat

Ulkomaalaisten määrä kasvoi Päijät-Hämeessä koko 2010-luvun ajan, nopeutu- sia kieliryhmiä maakunnassa ovat englanti ja turkki (sijat 8 ja 9). Poikkeuksellisen vasti vuoden 2015 pakolaisaallosta alkaen. Maakunnassa asuu noin 7 000 ulko- naisvaltainen on puolestaan thain kieliryhmä (sija 7). Venäjä ja viro vuorottelevat maan kansalaista (3,6 % väestöstä) ja kaikkiaan noin 11 000 ulkomaalaistaustaista puhutuimpana vieraana kielenä Päijät-Hämeen kunnissa. Poikkeuksena on Lahti, henkilöä. Päijät-Häme on ulkomaalaisten osuuksien vertailussa Suomen kuuden- jossa arabia yltää viron ohi toiseksi puhutuimmaksi vieraaksi kieleksi. Ruotsi on neksi kansainvälisin maakunta. Kolme neljästä Päijät-Hämeen ulkomaan kansalai- kolmanneksi puhutuin vieras kieli viidessä kunnassa mukaan lukien Iitti, mutta sesta asuu Lahdessa ja yhdeksän kymmenestä Lahden kaupunkiseudulla. Vajaa Lahdessa vasta viidenneksi puhutuin kurdin jälkeen. Thai on Heinolan kolmannek- kolmannes maakunnan ulkomaan kansalaisista on kotoisin muista EU-maista, si puhutuin vieras kieli ja ukraina Asikkalan. Hartolassa ja Sysmässä ei ole tilastoi- neljännes muualta Euroopasta ja vajaa kolmannes Aasiasta. Virolaiset ja venäläi- tuja vieraskielisiä venäjää ja viroa puhuvien lisäksi. set muodostavat kumpikin viidenneksen Päijät-Hämeen ulkomaan kansalaisista, irakilaiset, syyrialaiset ja afganistanilaiset yhdessä vajaan viidenneksen. Kirkosta eroaminen on 2000-luvun ilmiö, joka vauhdittui 2010-luvulla. Uskonto- kuntalaisuus on maakunnistamme selvästi vähäisintä Uudellamaalla, ja Päijät-Hä- Päijät-Hämeen asukkaat puhuvat äidinkielenään 50 eri kieltä, kun mukaan laske- me käytännössä jakaa toisen sijan Pirkanmaan kanssa tässä suhteessa. Evankelis- taan kielet, joiden puhujia on maakunnassa enemmän kuin kymmenen. Puhu- luterilaiseen kirkkoon kuuluu 68,5 % päijäthämäläisistä ja muihin uskontokuntiin tuimmat vieraat kielet ovat venäjä (3 600), viro (1 500) ja arabia (1 200). Ruotsi 2,5 %. Uskontokuntiin kuulumattomia on 29 % maakunnan väestöstä. Muihin on Päijät-Hämeen kuudenneksi puhutuin kieli (700). Sen edelle yltää myös kurdin uskontokuntiin kuuluminen on kasvanut Päijät-Hämeessä hitaasti, 2000-luvulla kieli (800). Saame on sijalla 35 maakuntamme kielten joukossa. Vieraskielisten enemmän kuin 2010-luvulla. Islamilaisten ja helluntailaisten tilastoidut määrät osuus maakunnan asukkaista on 5,5 %. Selkeä enemmistö arabian ja kurdin pu- kasvoivat valtakunnallisesti eniten 2000-luvulla. hujista on miehiä toisin kuin muissa suurimmissa kieliryhmissä. Muita miesvaltai-

Päijät-Hämeen väestömuutos kansallisuuden mukaan 2010–2019 Päijät-Hämeen ulkomaalaiset maanosittain

183 3000 198 162 14 19 2000 413 1000 1896 Muu Eurooppa 0 896 EU(28)-maat 1938 -1000 Aasia

Henkeä 2270 Afrikka -2000 Amerikka -3000 Oseania -4000 1679 2269 -5000 Lähde: Tilastokeskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Suomalaiset Ulkomaalaiset Lähde: Tilastokeskus Vuosi 2010 Vuosi 2019

11 Syntyperäiset

Päijät-Hämeessä syntyneiden Suomen väestöön kuuluvien ihmisten lukumäärä kas- suuttaan tässä mielessä (+0,2 %), vaikka selkeä enemmistö senkin asukkaista on voi koko 2010-luvun ajan vuotta 2019 lukuun ottamatta, yhteensä 2 000 hengellä. syntynyt muualla. Hollolan syntyperäisten asukkaiden osuus laski alle 30 %:iin Heitä asuu enemmän muualla Suomessa kuin Päijät-Hämeessä. Paljasjalkaiset päi- vuonna 2012 ja on maakunnan pienin (29,4 %) ennen Asikkalaa (33,9 %). Noin 70 jäthämäläiset eli maakunnassa syntyneet ja asuvat muodostavat 40 % Päijät-Hä- % Hartolassa, Sysmässä ja Padasjoella syntyneistä asuu oman kunnan ulkopuolella meen väestöstä, ja heidän määränsä laskee hitaasti. Muualta tulleita on yhtä paljon Päijät-Hämeessä ja muualla Suomessa, ja niin suurin osa muidenkin Päijät-Hämeen kuin asukkaita Lahdessa. Päijät-Häme kuuluu viiden maakunnan (Uusimaa, Pirkan- kuntien asukkaista. Vain Lahdessa syntyneistä asuu suurempi osa (54 %) edelleen maa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme) joukkoon, jossa syntyperäisten Lahdessa kuin muualla maakunnassa ja Suomessa. asukkaiden osuus väestöstä on merkittävästi pienempi kuin muissa Suomen maa- kunnissa. Päijät-Hämeen väestöstä 88,2 % asuu taajamissa. Päijät-Häme onkin Suomen kol- manneksi taajamavaltaisin maakunta Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Lahden Sysmän ja Padasjoen asukkaista niukasti yli puolet on syntyperäisiä kuntalaisia, ja Heinolan taajama-asteet ovat luonnollisesti maakunnan keskiarvoa korkeampia. Hartolassakin suurempi osuus (49,1 %) kuin muissa kunnissa. Näissä kunnissa on Muiden Päijät-Hämeen kuntien ja Iitin taajama-asteet vaihtelevat Hollolan 79 %:sta kuitenkin syntyperäisten asukkaiden osuus pienentynyt nopeammin kuin muissa Padasjoen 51 %:iin. Maakunnan haja-asutusalueilla asuu runsaat 23 000 henkeä, Päijät-Hämeen kunnissa 2010-luvulla. Padasjoen syntyperäisten asukkaiden osuus heistä yhteensä noin 10 000 eli 45 % Hollolassa ja Orimattilassa, jotka ovat myös laskee alle 50 %:iin 2020-luvun kuluessa, jos trendi jatkuu. Lahti on ainoana Päi- Päijät-Hämeen taajamavaltaisimpia kuntia Lahden ja Heinolan jälkeen. Hollolan jät-Hämeen kuntana pystynyt 2010-luvulla kasvattamaan väestöllistä omavarai- ja Orimattilan haja-asutusväestö on myös Lahden ohella nuorempaa kuin muissa maakunnan kunnissa.

Päijät-Hämeessä syntyneet asuinpaikan mukaan 2010–2019 Väestön keskittymisen ja kotoperäisyyden suhde

95000 60,0

55,0 Sysmä 90000 Padasjoki 50,0 Hartola Iitti 45,0 85000 Heinola Orimattila 40,0 PÄIJÄT-HÄME Lahti

Henkeä Kärkölä 80000 35,0 Asikkala

30,0 Hollola

75000 2019 asukkaista % kunnan Syntyperäiset Syntyperäiset % kunnan asukkaista 2019 2019 asukkaista kunnan % Syntyperäiset 25,0

70000 20,0 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 40 50 60 70 80 90 100

12 Maakunnassa asuvat Muualla Suomessa asuvat Lähde: Tilastokeskus Taajama-aste % 2018 Lähde: Tilastokeskus Väestö vyöhykkeittäin

Kolme neljäsosaa Päijät-Hämeen väestöstä asuu kaupunkialueilla ja niiden kehys- alueilla, yksi neljäsosa eri tyyppisillä maaseutualueilla. Lahden kaupunkialueella ja VÄKILUVUT VYÖHYKKEITTÄIN VUONNA 2018 kehysalueella asuu kaksi kolmasosaa maakunnan väestöstä, ja pelkästään Lahden Ikäryhmä Kaupunki- Kaupunkien Lähimaa- Ydinmaa- Harvaan kaupunkialueella yli puolet väestöstä. Lahden kaupunkialueen ja kehysalueen vä- alueet kehysalueet seutu seutu asuttu maa- kiluku kasvoi 2010-luvulla yhteensä noin 3 200 hengellä, mutta kaikkialla muualla seutu maakunnassa väkiluku väheni, suhteellisesti eniten pohjoisella harvaan asutulla 0–6 7710 2368 2008 762 91 ja ydinmaaseudulla. Lahden kaupunkialueen väestöntiheys on lähes kaksinkertai- 7–14 9790 3345 2857 1129 139 nen Heinolan kaupunkialueen väestötiheyteen verrattuna ja niiden kehysalueiden 15–17 3744 1095 1011 440 47 osalta kolminkertainen. 18–29 19044 2450 2877 1223 141 Päijät-Hämeen ja Iitin lähimaaseudulla asuu edelleen noin 3 600 asukasta enem- 30–49 28956 7298 6916 2733 400 män kuin kaupunkien kehysalueilla. Työikäisten ja eläkeikäisten osuus vyöhyk- 50–64 25868 5486 6990 3909 697 keen väestöstä on kehysalueilla pienempi kuin lähimaaseudulla. Eläkeikäisiä asuu myös hieman enemmän ydinmaaseudulla kuin kehysalueilla. Lahden kehysalue 65–74 19238 3419 4972 2918 581 on Päijät-Hämeen lapsivaltaisin vyöhyke. Nuoret ja työikäiset painottuvat Lah- Yli 74 14386 1860 3288 2580 398 den kaupunkialueen ja Heinolan kehysalueen väestössä enemmän kuin muualla Yhteensä* 128736 27321 30919 15694 2494 maakunnassa. Pohjoinen maaseutu ja Heinolan kaupunkialue ovat Päijät-Hämeen ikääntyneimmät vyöhykkeet. Väestön keski-ikä vaihteli vuonna 2018 vyöhykkeit- täin Lahden kehysalueen 41 vuodesta pohjoisen harvaan asutun maaseudun 55 IKÄRYHMIEN OSUUDET VYÖHYKKEILLÄ % vuoteen. Vyöhykkeiden väestölliset huoltosuhteet painottuvat samalla tavalla. Ikäryhmä Kaupunki- Kaupunkien Lähimaa- Ydinmaa- Harvaan Lapsihuoltosuhde oli vuonna 2018 edullisin ikääntyneillä pohjoisilla maaseutuvyö- alueet kehysalueet seutu seutu asuttu maa- hykkeillä, vanhushuoltosuhde kaupunkien kehysalueilla. Heinolan kehysalue oli seutu vuonna 2018 koko väestöllisen huoltosuhteen tarkastelussa Päijät-Hämeen edulli- 0–6 6,0 8,7 6,5 4,9 3,6 sin vyöhyke (59) ennen Lahden kaupunkia (64) ja sen kehysaluetta (68). 7–14 7,6 12,2 9,2 7,2 5,6 Lahden kaupunkialue on Päijät-Hämeen naisvaltaisin vyöhyke noin 5 400 naisen 15–17 2,9 4,0 3,3 2,8 1,9 enemmyydellään miesten määrään verrattuna. Sen sukupuolten välinen ero pie- 18–29 14,8 9,0 9,3 7,8 5,7 nentyi noin 900:lla vuosina 2010–2018. Heinolan kaupunkialue pysytteli samaan 30–49 22,5 26,7 22,4 17,4 16,0 aikaan muuttumattomammin naisenemmistöisenä (800 naista enemmän kuin miehiä). Lahden kehysalue on Päijät-Hämeen miesvaltaisin vyöhyke yli 500 miehen 50–64 20,1 20,1 22,6 24,9 27,9 enemmyydellään naisten määrään verrattuna. Naiset ovat lievästi enemmistönä 65–74 14,9 12,5 16,1 18,6 23,3 Päijät-Hämeen maaseudulla, poikkeuksena pohjoinen harvaan asuttu maaseutu, Yli 74 11,2 6,8 10,6 16,4 16,0 jossa on toistasataa miestä enemmän kuin naisia. Yhteensä* 100 100 100 100 100 * Iitti on mukana vyöhykelaskennassa Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen

13 Väestön tunnusluvut vyöhykkeittäin

Väkiluvun muutos Väestön keski-ikä Sukupuolijakauma vyöhykkeittäin 2018 vyöhykkeittäin 2010–2018 vyöhykkeittäin 2019 Naisten osuus (%) Ero (naiset–miehet)

Elinympäristön tietopalvelu Liiteri Laskennan tietolähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), Elinympäristön tietopalvelu Liiteri Tietolähde: Tilastokeskus Digi- ja väestötietovirasto DVV Tietolähde: Tilastokeskus Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen

14 Väestön huoltosuhteet vyöhykkeittäin

Huoltosuhde Lapsihuoltosuhde Vanhushuoltosuhde vyöhykkeittäin 2018 vyöhykkeittäin 2018 vyöhykkeittäin 2018

Karttojen väestömäärätiedot: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen

15 Väestön tunnusluvut kunnittain 2019

VÄESTÖN TUNNUSLUVUT KUNNITTAIN 2019

Alue Väkiluku 0–14 15–64 65– Syntyneet Kuolleet Keski-ikä

Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

Asikkala 8 083 569 538 2 209 2 096 1 244 1 427 14 20 55 49 48,4 50,5

Hartola 2 697 116 130 749 647 478 577 4 6 25 20 53,1 56,0

Heinola 18 667 1 030 1 055 5 251 4 962 2 801 3 568 50 37 129 142 49,1 52,3

Hollola 23 410 2 046 2 049 6 804 6 739 2 625 3 147 73 76 110 95 43,7 45,6

Kärkölä 4 368 308 300 1 343 1 233 563 621 11 11 29 30 46,5 48,1

Lahti 119 823 9 090 8 283 36 710 36 434 12 148 17 158 479 447 579 675 42,2 45,9

Orimattila 16 003 1 406 1 277 4 769 4 526 1 828 2 197 64 59 87 85 43,6 46,5

Padasjoki 2 896 143 143 777 673 541 619 7 5 31 28 52,6 55,6

Sysmä 3 657 142 177 929 866 728 815 4 8 36 36 54,4 57,0

PÄIJÄT-HÄME 199 604 14 850 13 952 59 541 58 176 22 956 30 129 706 669 1 081 1 160 44,0 47,2

Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Iitti 6 711 477 483 1 937 1 769 932 1 113 18 25 39 48 47,3 49,7

16

Osoite

Hämeenkatu 9, PL 50 FIN-15111 LAHTI

Puhelin

www.paijat-hame.fi/ henkilokunta/

e-yhteys

[email protected] www.paijat-hame.fi #phliitto

Päijät-Hämeen liitto