Päijät-Hämeen liitto Päijät-Häme — Väestö katsaus maakunnan kehitykseen Kevät 2020 Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku 199 557* (maaliskuu 2020) *Iitti ei ole mukana Hartola 2 685 Sysmä 3 644 Padasjoki 2 888 PÄIJÄT-HÄME Heinola 18 595 Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Asikkala 8 062 Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 2010 201 772 97 680 104 092 1 028 952 1 093 1 105 2011 202 236 97 970 104 266 989 901 1 051 1 102 2012 202 548 98 136 104 412 1 012 974 1 103 1 117 Hollola 2013 202 424 98 157 104 267 962 875 1 028 1 124 23 389 Lahti 2014 202 009 97 967 104 042 933 862 1 115 1 148 119 937 2015 201 615 97 844 103 771 876 901 1 014 1 120 Iitti Kärkölä 6 694 2016 201 685 98 124 103 561 872 758 1 081 1 181 4 363 2017 201 228 98 034 103 194 819 780 1 100 1 147 Orimattila 2018 200 629 97 807 102 822 770 751 1 160 1 153 15 994 2019 199 604 97 347 102 257 706 669 1081 1160 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A246 * 2020 Teksti ja kuviot: Jukka Mikkonen 2 ISBN 978-951-637-256-6 Kartat: Mari Lång-Kauppi ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola Päijät-Hämeen väestö LYHYESTI Väestörakenteen muuttumisen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on Vyöhykkeet puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Suurin väestörakenteellinen mie- lenkiinto kohdistuu nykyisin väestön ikääntymiseen, syntyvyyteen ja työikäisten Kaupunkialue määrään. Kiinnostusta ruokkii huoli veronmaksajien, työvoiman sekä sosiaali- ja Kaupungin kehysalue Pohjoinen harvaan asuttu maaseutu terveyspalvelujen riittävyydestä. Lähimaaseutu Ydinmaaseutu Väestörakenne muuttuu jatkuvasti, vain muutoksen vauhti ja suunta vaihtelevat. Väestörakenteen alueelliset erot ja muutokset voivat olla suuria, vaikka valta- Harvaan asuttu maaseutu kunnan tasolla muutos olisi pieni. Alueen väestörakenne muuttuu syntyvyyden, Pohjoinen ydinmaaseutu kuolleisuuden ja muuttoliikkeen yhtälönä. Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi maa- hanmuuton tukemana 2010-luvulle asti, mutta on vähentynyt jo usean vuoden ajan vähentyneen syntyvyyden ja tappiollisen maassamuuton seurauksena. Vuonna 2019 julkaistut Päijät-Hämeen muuttoliikekatsaus ja tilastoinfo ovat saa- tavissa Päijät-Hämeen liiton internet-sivulla. Tässä katsauksessa tarjotaan yleistietoa maakunnallisen, seudullisen ja paikalli- sen keskustelun pohjaksi. Päijät-Hämeen väestöä ja sen muutosta 2010-luvulla Heinolan kehysalue kuvataan Tilastokeskuksen kunta-aineistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistojen avulla. Väestöä tarkastellaan vain rakenteellisesta näkö- kulmasta. Kuvauksen aluejakoina käytetään nykyistä maakunta- ja kuntajakoa Heinolan kaupunkialue sekä Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutu -alueluokitusta. Viimeksi Lahden ja Heinolan lähimaaseutu mainittua on pelkistetty yhdistämällä sisempi ja ulompi kaupunkialue yhdeksi kaupunkialueeksi sekä kaupungin läheinen maaseutu ja maaseudun paikallis- keskukset lähimaaseuduksi. Alueluokkia kutsutaan katsauksessa vyöhykkeiksi. Uusimmat vyöhyketiedot kattavat vuoden 2018 ja useimmat tilastotiedot vuo- den 2019. Vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvä Iitin kunta on mukana katsauksessa. Lahden kaupunkialue Lahden kehysalue Kouvolan Päijät-Hämeen maakunta on väestörakenteellisten tunnuslukujen valossa yhdis- kehysalue telmä Ruuhka-Suomen suurien maakuntien ja muun Suomen maakuntien raken- nepiirteistä, eräänlainen välimuoto. Väestön keskittyneisyyden sekä syntyperäi- Kouvolan syyden osalta se vertautuu suurimpiin maakuntiin, muiden tunnuslukujen osalta lähimaaseutu enemmän muuhun Suomeen. Väkiluvun kehityksen osalta maakuntamme on Itäinen ydinmaaseutu kuulunut viime vuosina pienimpiin menettäjiin. Päijät-Hämeen kuntavertailussa hahmottuvat Lahti, osa sen naapurikunnista, Itä-Hämeen kunnat ja muut kunnat omiksi ryhmikseen väestörakenteellisten tunnuslukujen perusteella. Vyöhyke- väestö Päijät-Hämeen tarkastelu tuo esiin myös kuntien sisäisiä rakenne-eroja tarkentaen ja monipuo- listaen kuntavertailun antamaa kuvaa. Vyöhykkeet ovat Suomen ympäristökeskuksen 2014 julkaisemasta kaupunki-maaseutu –alueluokituksesta 3 tehty yleistys https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135861. Väkiluku Päijät-Hämeen väkiluku ylsi parhaimmillaan yli 202 500:aan vuoden 2012 lopus- dentoista maakuntamme joukossa. Vuoden 2019 tilastotiedot enteilevät kuitenkin sa. Sen jälkeen maakunnan väkiluku on laskenut hitaasti vuoden 2016 pysäh- trendimuutosta huonompaan suuntaan, sillä maakunnan muuttotappio on kiihtynyt dystä lukuun ottamatta, painuen vuonna 2019 alle 200 000:een ensimmäisen vuodesta 2017 alkaen. kerran sitten vuoden 2006. Päijät-Hämeen väkiluku oli 199 604 vuoden 2019 lopussa. Päijät-Hämeessä ja Iitissä asui vuoden 2019 lopussa yhteensä noin 206 300 ihmistä. Yli puolet heistä asui Lahdessa. Päijät-Hämeen väestö väheni vuosina 2010–2019 Päijät-Häme on ollut jo kauan väkiluvultaan Suomen kahdeksanneksi suurin maa- määrällisesti eniten teollisuuden rakennemuutoksen koettelemassa Heinolassa kunta. Iitin liittyminen Päijät-Hämeeseen vuonna 2021 kasvattaa maakunnan väki- (vajaat 1 600 henkeä) ja suhteellisesti eniten maakunnan pohjoisissa maaseutu- lukua noin 6 500:lla, mutta ei muuta sen sijalukua Suomen maakuntien joukossa. kunnissa Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä (15–20 %). Lahden väkiluku kasvoi – Nykyisin Päijät-Hämeen asukkaat muodostavat 3,6 % koko Suomen väestöstä. Päi- ainoana kuntana Päijät-Hämeessä – runsaalla 3 200 asukkaalla (2,8 %:lla) tuolla jät-Häme on ollut myös leimallisesti pienten väestömuutosten maakunta 2010-lu- samalla aikajaksolla. Samalla kasvoi Lahden osuus koko alueen väestöstä yli kah- vulla. Sen yhteenlaskettu väestötappio oli vuosina 2010–2019 sekä lukumääräisesti della prosenttiyksiköllä. Kaupungin väkiluku kuitenkin väheni (-128) vuonna 2019, että suhteellisesti toiseksi pienin (-2 168 ja -1,07 %) väestöään menettäneiden yh- ensimmäistä kertaa vuoden 1988 jälkeen. Päijät-Hämeen väkiluvun kehitys 2010–2019 Väkiluvun muutos Päijät-Hämeessä ja Iitissä 2010–2019 (vuosi 2010 = 100) 203000 502 600 105 464 202500 312 400 202000 200 100 70 Lahti 201500 0 Päijät-Häme Orimattila 201000 -124 -200 95 Hollola Iitti Väkiluku 200500 -400 Asikkala -415 -394 Vuosimuutos -457 Heinola 200000 -600 90 Kärkölä -599 Sysmä 199500 -800 Padasjoki 85 199000 -1000 Hartola -1025 198500 -1200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen 80 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus Väkiluvun muutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus 4 Väestöomavaraisuus Väestöomavaraisuudella tarkoitetaan syntyneiden ja kuolleiden välistä suhdetta (syn- suus. Lahden väestöomavaraisuus kääntyi negatiiviseksi vuonna 2014, Hollolan vuonna tyneiden määrä jaettuna kuolleiden määrällä). Arvon pudotessa alle yhden omavarai- 2017. Väestöomavaraisuus oli vuonna 2019 alhaisin Itä-Hämeen kunnissa ja Padasjoella suus on negatiivinen eli kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, ja alueen väestönkasvu (0,17-0,32). Kärkölän ja Hollolan väestöomavaraisuuksien laskut niiden 2010-luvun huip- edellyttää tuota eroa suurempaa muuttovoittoa. puvuosista vuoteen 2019 olivat maakunnan suurimmat. Päijät-Häme kuuluu niiden Suomen yhdeksän maakunnan joukkoon, joiden väestö- Luonnollisen väestönlisäyksen (syntyneet miinus kuolleet) negatiivinen vuosikehitys omavaraisuuden tunnusluku pysytteli alle yhdessä koko 2010-luvun ajan. Näissä maa- vauhdittui 2010-luvun Päijät-Hämeessä trendimäisesti noin -200:sta lähes -900:aan kah- kunnissa kuoli joka vuosi enemmän ihmisiä kuin syntyi. Lappi ja Kanta-Häme liittyivät ta poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Koko tarkastelujakson 2010–2019 tappio ylsi lähes joukkoon jo vuonna 2012 ja seuraavat neljä maakuntaa viime vuosina. Vuonna 2019 -4800 henkeen. Siitä vajaa kolmannes muodostui Heinolassa ja runsas viidennes Lahdes- syntyi ihmisiä enemmän kuin kuoli enää vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, sa. Sysmän tappio (-600 / 12 %) oli myös merkittävä kunnan asukaslukuun nähden. Hollo- Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Päijät-Häme on nykyisinkin väestöomavarai- lan jaksosaldo ylsi ainoana kuntana yhä plussalle (137 syntynyttä enemmän), vaikka neljä suutensa (0,61) suhteen huomattavasti väestöosuuttaan vaatimattomammalla tasolla viimeisintä tilastovuotta olivat sillekin tappiollisia. ​ Suomen maakuntien joukossa. Päijät-Hämeen väestöomavaraisuus kuitenkin heikkeni 2010-luvulla suhteellisesti hieman hitaammin kuin useimmilla muilla maakunnilla. Kuolleisuudeltaan Päijät-Häme on keskiverto maakunta Suomessa ja sen lisääntymisen osalta keskimääräistä hitaamman muutoksen maakunta, kun kuolleisuus suhteutetaan Päijät-Hämeessä vain Lahden (0,74), Hollolan (0,73) ja Orimattilan (0,72) väestöoma- maakunnan väkilukuun. Päijät-Hämeen kuntien väliset kuolleisuuserot ovat näin mitattui- varaisuudet olivat vuonna 2019 korkeammat kuin koko maakunnan väestöomavarai- na samantyyppiset kuin väestöomavaraisuuden suhteen, mutta suhteellisesti suuremmat kuin maakuntien väliset kuolleisuuserot. Luonnollinen väestönlisäys 2010–2019 Luonnollinen väestönlisäys Päijät-Hämeessä 2010–2019 1,5 2500 2000 1,0 1500 Syntyneet, Suomi 1000 0,5 Syntyneet, Päijät-Häme 500 Luonnollinen väestönlisäys, Suomi 0 0,0 Henkeä Luonnollinen väestönlisäys, Päijät- -500 % väestöstä% Häme -1000 -0,5 Kuolleet, Suomi -1500 Kuolleet, Päijät-Häme -1,0 -2000 -2500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 -1,5 väestö Päijät-Hämeen 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus 5 Maakuntien ikärakenteet Alle 15-vuotiaiden 15–64