Vapaa-Ajan Asuminen Katsaus Maakunnan Kehitykseen

Päijät-Hämeen liitto

Päijät-Häme — Vapaa-ajan asuminen katsaus maakunnan kehitykseen

Kevät 2020 Päijät-Häme

Vapaa-ajan asuntojen määrä 31.12.2018 Hartola 2 411 Sysmä 3 900

Padasjoki 2 847 PÄIJÄT-HÄMEEN VAPAA-AJAN ASUNNOT MUUTOS Heinola Vuosi Lukumäärä lkm % 3 491 Asikkala 1970 9837 4 228 1980 13461 3624 36,8 % 1990 18360 4899 36,4 % 1995 20672 2312 12,6 %

Hollola 2000 22657 1985 9,6 % 2 137 Lahti 2005 23617 960 4,2 % 1 856 2010 24247 630 2,7 % Iitti 2015 24679 432 1,8 % Kärkölä 2 623 2018 25176 497 2,0 % 390 Päijät-Hämeen luvuissa Iitti mukana. Lähde: Tilastokeskus (SVT) Orimattila 1 293

Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A244 * 2020 Teksti, kuviot ja kartat: Mari Lång-Kauppi 2 ISBN 978-951-637-253-5 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola ISSN 1237-6507 Kannen valokuva: Hannu Vallas, Visit Lahti –kuvapankki Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuminen

LYHYESTI Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asuminen on muuttanut muotoaan vapaa-ajan asunnoilla vietetyn ajan li- suhteessa vakituisesti sääntyessä varustetason paranemisen ja työnteon paikkariippumattomuuden myötä. asuttuihin asuntoihin 2018 Maakunnista juuri Päijät-Hämeessä vapaa-ajan asuntojen käyttöaste on suurin, kuten LÄHDE 5 myös etätöitä vapaa-ajan asunnolla tekevien osuus . Perinteisen mökkeilyn sijasta Vapaa-ajan asuntoja enemmän kuin puhutaankin nykyään monipaikka-, kausi- ja osa-aika-asumisesta. vakituisesti asuttuja asuntoja

Vapaa-ajan asunnoksi luokitellaan vapaa-ajan asuinrakennus tai asuinrakennus, jota Vapaa-ajan asuntoja vähemmän kuin käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Tilastotiedot vaihtelevat, eikä vapaa-ajan vakituisesti asuttuja asuntoja asuntojen tarkkaa määrää tiedetä. Koko maassa niitä arvioidaan olevan noin 600 000 ja Päijät-Hämeessä tästä 25 000 eli noin neljä prosenttia. Päijät-Hämeen vapaa-ajan ! asuntojen omistajista 52 % asuu maakunnan ulkopuolella, lähinnä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun suuren väestömäärän vuoksi vapaa-ajan asumisen liikenteellinen pääväylä kulkeekin pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen sekä Päijät-Hämeen kautta edelleen järvi-Suomeen4. Maakunnan vapaa-ajan asunnot sijoittuvat pääosin vesistörikkaaseen pohjoisosaan ja 75 % vapaa-ajan asunnoista on- kin sijoittunut rannalle. Tällä vuosituhannella vuosina 2000–2018 vapaa-ajan asuntojen määrä Päijät-Hämeessä on kasvanut 11 % (+2519 vapaa-ajan asuntoa). Maakun- ! nan vapaa-ajan asunnoista yli puolet (51,5 %) sijaitsee Asikkalan, Heinolan ja Sysmän alueella, jolle myös kasvu keskittyi. Vapaa-ajan asuntojen rakentamistahti on hiipunut

tasaisesti 1970-luvun jälkeen. !

Osassa alueista tilastoitu vakituinen väestö vähenee, mutta vapaa-ajan asukkaiden ! määrä kasvaa vapaa-ajan asuntojen lisääntyneen käytön ja uustuotannon myötä. Vuonna 2018 koko maassa oli 64 kuntaa, joissa vapaa-ajan asuntojen määrä ylitti vakituisesti asutut asunnot. Näistä neljä kuntaa sijaitsee Päijät-Hämeessä (Asikkala, Harto- !

! la, Padasjoki ja Sysmä). Vapaa-ajan asuminen aiheuttaa kaikilla aluetasoilla väestösiir- !

tymän kaupunkimaisilta alueilta maaseutumaisille alueille, jolloin maaseutumaisten ! alueiden väestömäärää kasvaa ja vastaavasti kaupunkimaisilla alueilla siirtymävaikutus on negatiivinen. Väestötilastot eivät tätä kuitenkaan huomioi. !

Vapaa-ajan asuntotietoja sisältäviin rekistereihin liittyy paljon epävarmuuksia ja rekis- ! ! tereiden tiedoissa on eroja. Rekisteritieto kattaa ainoastaan vapaa-ajan asuinraken- ! nuksiin liittyvää tietoa, rakennusten käytöstä ei ylläpidetä rekisterejä. Tätä puutteelli-

suutta pyritään korvaamaan kyselytutkimusten avulla. Tässä katsauksessa lähteinä on ! ! käytetty sekä rekisteri- että kyselytutkimustietoja. Katsauksessa on mukana tietoläh- !

teiden mahdollistaessa myös vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvä Iitti. Viit- vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen ! ! Teksti, kuviot ja kartat: Mari Lång-Kauppi teiden lähteet ja vyöhykejakokartta löytyvät katsauksen sivulta 17. ! Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola ! Tietolähde: Tilastokeskus (SVT) Hallintorajat: Tilastokeskus 2019 3 Kannen valokuva: Hannu Vallas, Visit Lahti –kuvapankki Sijoittuminen

Vapaa-ajan asuntojen sijoittumista ohjaavat merkittävästi vesistöt rantojen ollessa Vapaa-ajan asuntojen haluttuja vapaa-ajan viettopaikkoja. Myös Päijät-Hämeessä vapaa-ajan asunnot ovat sijoittuminen 2017 sijoittuneet etupäässä vesistörikkaaseen Salpausselän pohjoispuoliseen osaan. Päi- jät-Hämeen vapaa-ajan asunnoista 75 % sijaitsee rannalla eli enintään 100 metrin etäisyydellä järven, joen tai uoman rantaviivasta.

Rannalla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen osuus riippuu kunnassa sijaitsevista vesis- töistä tai niiden puutteesta. Päijät-Hämeessä rannalla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen osuus kunnan kaikista vapaa-ajan asunnoista on suurin Padasjoella (85,3 % vapaa-ajan asunnoista), Heinolassa (83,7 %) ja Sysmässä (82,0 %). Vesistöjen puuttuessa, kuten Kärkölässä ja Orimattilassa, kuivanmaan vapaa-ajan asuntojen osuus on suuri ja vapaa-ajan asuntojen kokonaismäärä pieni.

Rantojen tarjoama virkistyshyöty koetaan suureksi, kuten myös veden laatu. Rannan puuttuminen ja leväpitoinen vesi laskevat vapaa-ajan asumisen virkistyshyötyä mer- kittävästi.1

Vapaa-ajan asunnot rannoilla 2019

100 % 90 % 96

80 % 395 70 %

60 % 1474 1441 3536 2138 2024 20102 3389 3021 50 % 2588 40 % 299 30 % 959 20 % 788

10 % 502 587 539 6557 1105 744 587 0 % 447

TIetolähteet: *Väestötietojärjestelmä (0 9 /20 19), Väestörekisterikeskus (Digi-ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI EI RANNALLA RANNALLA *Rantaviiva 100, Suomen ympäristökeskus Tietolähde: © YKR/SYKE ja TK 2020 Kuntarajat: Tilastokeskus 2020 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen Ruutukoko 2 km * 2 km

4 Vapaa-ajan asuntotiheys

Koko maan keskimääräinen vapaa-ajan asuntotiheys on noin 1,7 vapaa-ajan asuntoa Vapaa-ajan neliökilometrillä ja Päijät-Hämeessä tiheys on noin neljä6. Tiheintä vapaa-ajan asutus oli asuntotiheys Asikkalassa, jossa oli 7,5 vapaa-ajan asuntoa maaneliökilometriä kohti. Harvinta tiheys oli maapinta-alalla 2017 puolestaan Kärkölässä (1,5). Vapaa-ajan asuntotiheys kasvoi aikavälillä 2000–2018 eniten Asikkalassa (+1,0 vapaa-ajan asuntoa/maaneliökilometri), Sysmässä (+0,9) ja Heinolassa Väljää (+0,8), joissa vapaa-ajan asuntojen määräkin kasvoi eniten. Tiheää Vyöhykkeiden vapaa-ajan asuntotiheys kasvaa siirryttäessä kaupunkivyöhykkeiltä maaseutu- vyöhykkeille. Tiheintä vapaa-ajan asutus vuonna 2019 oli pohjoisen ydinmaaseudun (4,9 vapaa-ajan asuntoa/km2), Kouvolan lähimaaseudun (4,4) ja pohjoisen harvaan asutun maaseudun vyöhykkeillä (4,4). Tiheintä vapaa-ajan asutus on pääsääntöisesti suurten vesistöjen rannoilla.

Vapaa-ajan asuntotiheys kunnissa 2018

8,0 7,5 2 7,0 5,9 6,0 5,4 5,2 4,9 4,4 4,4 5,0 4,0 4,0 3,3 3,0 1,5 1,6 ajan asuntoa/maakmajan 2,0 - 1,0

vapaa 0,0

VAPAA-AJAN ASUNNOT: Tilastokeskus (SVT) PINTA-ALATIEDOT: Maanmittauslaitos

Vapaa-ajan asuntotiheys vyöhykkeillä 2019 (vapaa-ajan asuntoja/km2)

2,0 4,4 Kaupunkialue

3,2 Kaupungin kehysalue Lähimaaseutu Ydinmaaseutu Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), 3,9 Tietolähde: © YKR/SYKE ja TK 2020 Harvaan asuttu maaseutu Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen 3,6 Kuntarajat: Tilastokeskus 2020 Ruutukoko 2 km * 2 km 5 Määrä

Vapaa-ajan asunto on Tilastokeskuksen mukaan vapaa-ajan asuinrakennus tai Vapaa-ajan asuntojen asuinrakennus, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Vapaa-ajan asun- määrä ja osuus tojen todellista määrää ei tiedetä. Niitä arvioidaan olevan koko maassa kaikkiaan vyöhykkeillä 2019 noin 600 000. Tilastokeskuksen virallisen tilaston mukaan vapaa-ajan asuntoja on hieman yli puoli miljoonaa, jonka lisäksi vapaa-ajan asuntoina käytettyjä mui- ta rakennuksia on noin satatuhatta5. Päijät-Hämeessä sijaitsee nelisen prosenttia (25 000) kaikista maamme vapaa-ajan asunnoista ja maakunta sijoittuu vapaa-ajan asuntojen määrällä mitattuna mökkeilymaakuntana sijalle 10.

Päijät-Hämeessä erottuu selvästi kolme vapaa-ajan asuntovaltaisinta kuntaa: 9885 4617 Asikkala, Heinola ja Sysmä. Näiden kolmen kunnan alueella sijaitsee yli puolet 37,1% 17,3% (51,5 %) maakunnan vapaa-ajan asunnoista. Eniten vapaa-ajan asuntoja vuonna 2018 oli Asikkalassa, jossa sijaitsi 4228 vapaa-ajan asuntoa eli 18,7 prosenttia kaikista Päijät-Hämeen vapaa-ajan asunnoista. Toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja oli Sysmässä (3900 eli 17,3 %) ja kolmanneksi eniten Heinolassa (3491 eli 15,5 %).

Tarkasteltaessa Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuntojen sijoittumista vyöhykkeille ovat vyöhykkeiden väliset erot huomattavat. Vapaa-ajan asunnoista 37,1 % sijaitsee vesistörikkaan pohjoisen harvaan asutun maaseudun vyöhykkeellä. Toiseksi 33 eniten vapaa-ajan asuntoja on Lahden ja Heinolan lähimaaseudulla (25 %) ja kol- 0,1% manneksi eniten pohjoisen ydinmaaseudun alueella (17,3 %). 811 3% Vapaa-ajan asuntojen määrä kunnissa 2018

4500 4228 3900 4000 3491 3500 6672 256 692 2847 25% 1% 1801 3000 2623 2,6% 2411 6,8% 93 2500 2137 1856 0,3% 2000 1500 1293 1000 1799 390 500 6,7% 0 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen

Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), 6 Lähde: Tilastokeskus (SVT) Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Määrän muutos

Vapaa-ajan asuntojen määrän muutokseen vaikuttaa paitsi uusien mökkien ra- Vapaa-ajan asuntojen muutos kentaminen eli uudistuotanto, myös rakennusten käyttötarkoituksen muutokset 2007-2017 vakituisesta asuinkäytöstä vapaa-ajan käyttöön ja päinvastoin. Vapaa-ajan asuntojen rakentamistahti on hidastunut lähes kaikissa maakunnissa, myös Päijät-Hä- Vähentyneet meessä, ainoastaan Lapin maakunnassa rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana hiihtokeskusten ansiosta. Ei muutosta Tällä vuosituhannella vuosina 2000–2018 vapaa-ajan asuntojen määrä Päijät-Hä- meessä kasvoi 11 prosenttia (+2519 vapaa-ajan asuntoa). Suhteellisesti eniten Lisääntyneet kasvua oli Sysmässä (+19,0 %) ja Heinolassa (+17,7 %). Määrällisesti eniten kasvua oli Sysmässä (622 kpl), Asikkalassa (550) ja Heinolassa (525). Vapaa-ajan asuntojen määrä vähentyi hieman Kärkölässä, Lahdessa ja Orimattilassa, osasyynä tähän oli todennäköisesti vapaa-ajan asuntojen muuttuminen vakituisiksi asunnoiksi. Mää- rällisesti väheneminen näissä kunnissa oli kuitenkin hyvin pientä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosina 2009–2019 vapaa-ajan asuntojen määrän kasvusta lähes puolet (48,9 %) eli 752 vapaa-ajan asuntoa sijoittui pohjoisen harvaan asutun maaseudun vyöhykkeelle ja 29,6 % (455) Lahden ja Heinolan lähimaaseudulle sekä pohjoisen ydinmaaseudun vyöhykkeelle 24,9 % (382).

Vapaa-ajan asuntokannan muutos kunnissa 2000-2018

700 622 550 600 525 500 400 281 292 300 223 200 71 100 0 -100 -9 -34 -2

Lähde: Tilastokeskus (SVT)

Vapaa-ajan asuntokannan muutos vyöhykkeillä 2009-2019

900 752 700 455 500 378 300 26 100 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen -100 -74 KAUPUNKIALUE KAUPUNGIN YDINMAASEUTU LÄHIMAASEUTU HARVAAN ASUTTU Tietolähde: © YKR/SYKE ja TK 2020 KEHYSALUE MAA SEUTU Kuntarajat: Tilastokeskus 2020 Ruutukoko 2 km * 2 km LÄHDE: Väestötietojärjestelmä (09/2009 ja 09/2019), 7 Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Valmistumisajankohta

Koko maassa vapaa-ajan asuinrakennusten määrä kasvoi nopeimmin 1980- Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajankohdan mukaan kunnittain luvulla. Päijät-Häme on ollut kehityksessä hieman edellä, sillä määrällisesti eniten 100% vapaa-ajan asuntoja valmistui maakunnassa jo 1970-luvulla. Vilkkainta rakenta- 22 564 344 226 182 153 428 597 360 3167 minen oli 60- ja 70-luvuilla, jolloin rakentui yli 4000 vapaa-ajan asuntoa vuosi- 90% 651 100 80% 467 400 kymmenen aikana. Tämän jälkeen rakentamistahti on tasaisesti hiipunut jokai- 1145 339 656 6100 70% 791 906 786 1166 sella vuosikymmenellä. Päijät-Hämeen vapaa-ajan asunnoista lähes puolet (48,4 60% 61 %) on rakennettu vuosien 1960–1989 välisenä aikana. Suhteellisesti mitattuna 50% 639 580 242 1435 84 989 7627 vapaa-ajan asuntojen määrä lisääntyi eniten 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin va- 40% 1238 1092 834 212 1506 30% paa-ajan asuntoja oli vielä määrällisesti vähän. 482 428 20% 559 2885 193 350 119 348 284 329 10% 293 Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuntojen ikäjakauma on hieman vanhempaa suhtees- 157 180 279 220 2126 371 226 226 233 sa koko maan vapaa-ajan asuntokannan ikäjakaumaan. Koko maan vapaa-ajan 0% asuntokannasta 54,5 % on valmistunut ennen vuotta 1980 ja Päijät-Hämeessä vastaavasti 58,9 %. Maakunnan vapaa-ajan asuinrakennuksista lähes 60 % on siis yli 40 vuotta vanhoja. Kärkölän ja Lahden vapaa-ajan asunnoista noin 70 % on Tuntematon -1939 1940-1959 1960-1979 1980-1999 2000-2017

rakennettu ennen vuotta 1980. Näissä kunnissa rannattomien vapaa-ajan asun- Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 18.12.2019 tojen osuus on vesistöjen puuttuessa suuri. Vyöhykkeillä vapaa-ajan asuinraken- nuskanta on vanhinta kaupunki- ja kehysalueiden vyöhykkeillä ja nuorenee maaseutumaisille vyöhykkeille siirryttäessä.

Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuntojen lisäys vuosikymmenittäin Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajankohdan mukaan vyöhykkeittäin

5 000 100 % 4 4510 348 908 859 1387 4 500 4106 90 % 4 000 80 % 99 489 3498 1818 1490 3 500 3258 70 % 2831 60 % 3 000 37 759 2 500 2147 2271 50 % 2104 2084 2 000 40 % LUKUMÄÄRÄ 78 3567 1 500 1256 30 % 1126 1067 604 1076 1 000 792 20 % 756 552 441 63 690 500 10 % 257 858 655 524 0 0 % KAUPUNKIALUE KEHYSALUE LÄHIMAASEUTU YDINMAASEUTU POHJOINEN HARVAAN ASUTTU MAA SEUTU Tuntematon -1939 1940-1959 1960-1979 1980-1999 2000-2017 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 18.12.2019 Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 11.2.2020

8 Koko ja varustetaso

Vapaa-ajan asuntojen kerrosala kasvaa uusien rakennettavien vapaa-ajan asunto- Kuten vapaa-ajan asuntojen pinta-ala, myös vapaa-ajan asuntojen varustetaso kas- jen ollessa kooltaan aiempaa suurempia, ja myös vanhoja usein laajennetaan pe- vaa jatkuvasti, kun uudet rakennettavat vapaa-ajan asunnot ovat varustetasoltaan rusparannuksen yhteydessä. Koko maan vapaa-ajan asuntojen keskikoko vuonna parempia ja myös vanhojen varustetasoa nostetaan. Varustetason muutos ei aina 2018 oli 49 neliötä6. Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuntojen keskikoko vuonna 2019 päivity rekistereihin ja toisaalta vapaa-ajan asunnolla saattaa olla käytössä teknolo- oli 49,3 m2 ja vastaa siten koko maan keskiarvoa. Vuonna 2009 keskikoko oli 45,5 gisia ratkaisuja ilman, että niitä rekistereihin kirjataankaan. neliötä. Kerrosala kasvoi aikavälillä 2009–2019 kaikkiaan 3,8 neliötä. Tässä hyvin varustellun vapaa-ajan asunnon varustetasokriteereitä ovat: sähkö, vie- Orimattilaa lukuun ottamatta kerrosalan kasvutrendi jatkui kaikissa Päijät-Hämeen märi, vesijohto, lämmitys ja kerrosala yli 50 m2. Päijät-Hämeen vapaa-ajan asun- kunnissa. Vuosina 2009–2019 suurinta kerrosalan kasvu oli Asikkalassa, jossa va- noista vuonna 2019 edellä mainitun kriteeristön täyttäviä oli 12,5 % vapaa-ajan paa-ajan asunnon keskimääräinen kerrosala kasvoi 6,4 m2. asunnoista. Vuonna 2009 vastaava luku oli vielä 8,7 %. Suurin hyvin varusteltujen vapaa-ajan asuntojen osuus oli Hollolassa (15,4 %) ja pienin Hartolassa (10,4 %), Keskimääräiseltä kerrosalaltaan suurimpia vapaa-ajan asunnot olivat Heinolassa Lahdessa (10,5 %) sekä Orimattilassa (10,7 %). (51,3 m2), Padasjoella (51,0 m2), Asikkalassa (50,8 m2) ja Hollolassa (50,4 m2). Kool- taan pienimpiä olivat vapaa-ajan asunnot Kärkölässä (43,4 m2).

Vapaa-ajan asuntojen kerrosala 2009 ja 2019 Hyvinvarusteltujen vapaa-ajan asuntojen osuus 2009 ja 2019

52, 0 16, 0 2009 2019 2009 2019 50, 0 14, 0 51,3 15,4 51,0 50,8

50,4 12, 0 13,9 13,6

48, 0 13,1 49,5 49,3 12,5

10, 0 12,2 11,6 11,2 47,9 10,9 10,7 10,6 47,6 m² 46, 0 10,5 10,4 % 47,4 10,3 47,3

8,0 9,6 9,5 47,1 9,1 8,7 46,7 46,6 44, 0 46,2 6,0 45,5 7,2 7,1 45,3 6,3 44,5 44,4 4,0 42, 0 43,4

42,9 2,0 42,1 40, 0 0,0

LÄHDE: Väestöti etojärjestel m ä (0 9/20 09 ja 0 9/201 9), LÄHDE: Väestöti etojärjestel m ä (0 9/20 09 ja 0 9/201 9), Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen

9 Käyttöaste ja matkanpituus

Vapaa-ajan asuntojen käytöstä ei ole virallisia rekistereitä, vaan tietoa käytöstä ja asunnoille tehdään enemmän lyhytaikaisia, alle puoli vuorokautta kestäviä käyn- sen muutoksista saadaan erilaisin kyselytutkimuksin. Tutkimusten tulokset hieman tejä, kun taas kauempana olevilla vapaa-ajan asunnoilla käynnit ovat pidempiä. vaihtelevat, mutta antavat kuvan käyttöön liittyvien muutosten suunnasta. Matka-ajan ollessa korkeintaan puoli tuntia, käyttöaste oli vuonna 2015 keski- määrin 71 vuorokautta vuodessa. Mikäli matkaan kului yli puoli tuntia, käyttöas- Vapaa-ajan asunnon käyttöasteeseen, eli vapaa-ajan asunnolla vietettyyn aikaan, te oli 77 vuorokautta. Lyhytaikaisia käyntejä vapaa-ajan asunnolle tehtiin vuon- vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa vapaa-ajan asunnon varustetaso, omista- na 2015 keskimäärin 24, kun vuonna 2008 niitä tehtiin 21.6 jan ikä, tulot ja asuinpaikka sekä vapaa-ajan asunnolle kuljettavan matkan pituus. Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste on jatkanut kasvuaan. Käyttöasteen nousuun on vaikuttanut erityisesti vapaa-ajan asuntojen parantunut varustetaso, mikä mahdol- listaa pidemmän mökkeilykauden. Varustetasolla on suora yhteys käyttöasteeseen, sillä vain kesäkäyttöön soveltuvilla vapaa-ajan asunnoilla käyttöaste oli vuonna 2015 keskimäärin 44 vuorokautta, kevät-, kesä- ja syksykäyttöön soveltuvilla 70 vuorokautta ja talviasuttavilla 109 vuorokautta. Kun käyttövuorokaudeksi määritellään vähintään ½ vuorokautta kestänyt oleskelu, vapaa-ajan asuntojen vuotuinen käyt- töaste oli keskimäärin 79 vuorokautta. Vuodesta 2008 käyttöaste kasvoi neljällä vuo- rokaudella5.

Myös vapaa-ajan asunnon omistajan iällä on merkitystä käyttöasteeseen. Eläkkeellä olevat ikäluokat ovat suurin ja aktiivisin vapaa-ajanasukasryhmä. Alle 50-vuotiaiden omistajien keskimääräinen käyttöaste oli 62 vuorokautta, 50–65-vuotiailla 73 ja yli 65-vuotiailla 87 vuorokautta5. Myös tulojen kasvaessa vapaa-ajan asuntojen omistus ja käyttö lisääntyvät. Kaupunkialueilla, etenkin suurimmissa kaupungeissa, asuvat taas käyttävät vapaa-ajan asuntoja maalla asuvia enemmän3.

Vapaa-ajan asunnolle kuljettavan matkan keskiarvo koko maassa vuonna 2018 oli 90 kilometriä ja mediaani 38 kilometriä eli puolella matka on tätä pidempi ja puolella lyhyempi, kun matka lasketaan lineaarisena etäisyytenä omistajan vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon välillä. Uudellamaalla asuvien matkat vapaa-ajan asunnolle ovat selvästi pidempi kuin muualla asuvien. Uusmaalaisten matkan mediaani oli 131 kilometriä ja keskiarvo 167 kilometriä, eli mediaani on yli kolminkertainen verrattuna koko maan mediaaniin ja keskiarvo lähes kaksinkertainen. Muualla kuin Uudellamaalla asuvien matkan mediaani oli 26 kilometriä ja keskiarvo 64 kilomet- riä.6

Vapaa-ajan asunnolle kuljettavan matkan kesto koko maassa oli keskiarvoisesti 2 tuntia ja 20 minuuttia ja mediaani 1 tunti 10 minuuttia3. Matkan kesto vaikuttaa vapaa-ajan asunnon käyttöasteeseen siten, että lähempänä oleville vapaa-ajan Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen

10 Omistajat

Vapaa-ajan asunnolla on tilastoissa usein merkittynä vain yksi omistaja, vaikka todel- Päijät-Hämeessä lisuudessa omistajia voi olla useita. Sama henkilö voi myös omistaa useita vapaa-ajan vapaa-ajan asunnon asuntoja. Koko maan vapaa-ajan asunnoista noin 85 % on yksityisten omistuksessa ja omistavien kotikunta loput perikuntien, ulkomaalaisten, yritysten tai yhteisöjen omistuksessa. Päijät-Hämeen 2019 vapaa-ajan asunnoista 87 % on yksityisten omistuksessa ja 13 % muussa omistuksessa.

Vapaa-ajan asunnon omistaviin asuntokuntiin kuuluu Suomessa yli 800 000 henkilöä. Omistajien lukumäärä kunnassa: Kaikkiaan henkilöitä, joilla on mahdollisuus käyttää omaa, sukulaisten tai tuttavien vapaa-ajan asuntoa, arvioidaan olevan noin 2,4 miljoonaa. Vapaa-ajan asuntojen omistus 1–9 on Suomessa keskittynyt vanhemmille ikäluokille. Omistajien keski-ikä vuonna 2018 oli 10–49 63 vuotta ja uusien vuonna 2018 valmistuneiden vapaa-ajan asunnon omistajien kes- ! ki-ikä 55 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 6 prosenttia. Asuntokunnista kahden 50–199 aikuisen henkilön kotitaloudet ovat suurin vapaa-ajan asuntojen omistajaryhmä.6 200–499

Päijät-Hämeessä maakunnan ulkopuolella asuvien omistusosuus vapaa-ajan asunnoista 500–999 on suuri, heidän omistuksessaan oli 52 % vapaa-ajan asunnoista. Tätä suurempi osuus oli 1000–1999 6 ainoastaan Etelä-Savossa (62 %) ja Kanta-Hämeessä (56 %). Pääkaupunkiseudun suuren 2000–4399 väestömäärän vuoksi pääkaupunkiseudulla asuvat ovat monissa maakunnissa yleisim- ! piä maakunnan ulkopuolelta tulevia vapaa-ajan asunnon omistajia, niin myös Päijät-Hä- meessä. Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuntojen omistajista 30 % asui pääkaupunkiseudulla Espoon, Helsingin ja Vantaan alueella ja kaikkiaan 42 % Uudenmaan maakunnassa. !

Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuinrakennuksista lähes 400 on ulkomailla asuvan henkilö- ! omistajan omistuksessa. Omistajia on kaikkiaan 37:stä eri valtiosta. Eniten vapaa-ajan asuinrakennuksia on Saksassa (73) ja Ruotsissa (62) asuvien omistuksessa. !

Ulkomailla asuvien omistamat vapaa-ajan asuinrakennukset 2019 ! ! ! Ranska 10 ! Tanska 10 Portugali 11

Viro 14 ! Espanja 18 ! ! Yhdysvallat 27

Sveitsi 35 ! ! ! Yhdistynyt kuningaskunta 40 Ruotsi 62 ! Saksa 73 ! Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen ! 0 20 40 60 80 !

Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI 11 Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Omistajien kotikunta

Vapaa-ajan asuinrakennuksen Päijät-Hämeessä omistavista asuu Lahdessa 21 %

(4399) ja Helsingissä 18 % (3657). Muissa kunnissa asuvien omistajien osuudet asunnon Vapaa-ajan sijaintikunta Omistajan kotikunta Omistajien lukumäärä osuus kunnan Omistajien (%) asunnoista vapaa-ajan asunnon Vapaa-ajan sijaintikunta Omistajan kotikunta Omistajien lukumäärä osuus kunnan Omistajien (%) asunnoista vapaa-ajan ovat huomattavasti tätä pienempiä. Asikkala Lahti 977 27,6 % Kärkölä Kärkölä 88 25,4 % Asikkala 637 18,0 % Helsinki 86 24,8 % Koko maassa kolmasosa kaikista vapaa-ajan asunnon omistajista omisti vapaa-ajan asunnon kotikunnassaan, Päijät-Hämeessä 23 % eli 4675 vapaa-ajan asuntoa on Helsinki 627 17,7 % Vantaa 36 10,4 % samassa kunnassa asuvien omistuksessa. Kotikunnassaan vapaa-ajan asunnon Espoo 237 6,7 % Lahti 26 7,5 % omistavat ovat selvästi suurin omistajaryhmä Lahdessa, jossa 53,7 % (788 kappa- Vantaa 196 5,5 % Espoo 21 6,1 % letta) vapaa-ajan asunnoista on Lahdessa asuvien omistuksessa. Myös Heinolassa (28,1 %), Orimattilassa (26,1 %), Kärkölässä (25,4 %), Sysmässä (19 %) ja Hartolas- Hartola Hartola 349 18,2 % Lahti Lahti 788 53,7 % sa (18,2 %) suurin omistusosuus on vapaa-ajan asunnon sijaintikunnassa asuvilla. Helsinki 308 16,0 % Helsinki 219 14,9 % Pienin kotikunnassa asuvien omistusosuus on Padasjoen (14,0 %) ja Iitin (15,5 %) Lahti 248 12,9 % Espoo 79 5,4 % vapaa-ajan asunnoilla. Lahdessa asuvat ovat suurin omistajaryhmä Asikkalassa Heinola 160 8,3 % Vantaa 71 4,8 % (27,6 %), Hollolassa (30,1 %) ja Padasjoella (17,9 %). Sen sijaan Helsingissä asuvat Vantaa 148 7,7 % Orimattila 49 3,3 % (17,7 %) muodostavat suurimman vapaa-ajan asuntojen omistajaryhmän Iitissä.

Heinola Heinola 768 28,1 % Orimattila Orimattila 280 26,1 % Helsinki 528 19,3 % Helsinki 260 24,3 % Lahti 375 13,7 % Lahti 153 14,3 % Päijät-Hämeessä vapaa-ajan asunnon omistavat kotikunnan mukaan 2019 Vantaa 184 6,7 % Vantaa 76 7,1 % Espoo 173 6,3 % Espoo 61 5,7 % 5000 4399 4500 Hollola Lahti 524 30,1 % Padasjoki Lahti 427 17,9 % 4000 3657 Hollola 461 26,5 % Helsinki 385 16,1 % 3500 Helsinki 279 16,0 % Padasjoki 333 14,0 % 3000 Vantaa 94 5,4 % Espoo 173 7,3 % 2500 Espoo 83 4,8 % 2000 Vantaa 140 5,9 % 1333 1500 1289 1225 981 1000 809 675 Iitti Helsinki 389 17,7 % Sysmä Sysmä 630 19,0 % 577 443 500 Iitti 341 15,5 % Helsinki 576 17,4 % 0 Lahti 341 15,5 % Lahti 540 16,3 % Kouvola 334 15,2 % Vantaa 244 7,4 % Vantaa 144 6,5 % Espoo 210 6,3 %

Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen

12 Vapaa-ajan asuntojen suhde vakituiseen asumiseen

Koko maassa 64:ssä kunnassa oli vuonna 2018 enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakitui- Vapaa-ajan asuntoja enemmän sesti asuttuja asuntoja, näistä neljä Päijät-Hämeessä. Sysmässä oli 1792 vapaa-ajan asuntoa kuin vakituisia asuntoja 2017 enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja, Padasjoella 1297, Hartolassa 887 ja Asikkalassa 196.

Vyöhykkeillä vapaa-ajan asuntojen osuus suhteessa vakituisesti asuttuihin asuntoihin kasvaa siirryttäessä kaupunkialueilta maaseutumaisille vyöhykkeille. Pohjoisen harvaan asutun maaseudun vyöhykkeellä vapaa-ajan asuntojen määrä ylittää vakituisesti asuttu- jen asuntojen määrän peräti 8500:lla.

Vapaa-ajan asunnot ja vakituisesti asutut asunnot kunnissa 2018

100 %

90 % 390 1856 1293 2137

80 % 3491 2623

70 % 4228 2411 2847 60 % 3900 50 %

40 % 63876 7672 2181 10629

30 % 10257 3420

20 % 4032 1524 1550 10 % 2108 0 %

Lähde: Tilastokeskus (SVT) VAKITUISESTI ASUTUT ASUNNOT VAPAA-AJAN ASUNNOT

Vapaa-ajan asunnot ja vakituisesti asutut asunnot vyöhykkeillä 2019

100 % 289 90 % 2705 7364 80 % 6416 70 % 60 % 9885 50 % 72221 40 % 11689 15035 30 % 8448 20 % 10 % 1330 0 % KAUPUNKIALUE KAUPUNGIN LÄHIMAASEUTU YDINMAASEUTU HARVAAN ASUTTU

KEHYSALUE MAA SEUTU vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen VAKITUISESTI ASUTUT ASUNNOT VAPAA-AJAN ASUNNOT Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), Tietolähde: © YKR/SYKE ja TK 2020 Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus 2020 Ruutukoko 2 km * 2 km 13 Tilastoitu väestö ja vapaa-ajan asunnot

Vakituisen rekisteröidyn väestön keskittyessä osa-aikainen vapaa-ajan asukasvä- estö hajaantuu. Tätä ei kuitenkaan huomioida väestötilastoissa ja nykyiset asumisen tilastot perustuvat oletukselle yhdestä asuinpaikasta, vaikka monipaikkainen asuminen on yleistynyt.

Tilastoidun väestön vähentyessä vapaa-ajan asuntojen määrä, ja siten myös vapaa-ajan asukkaiden määrä, on noussut merkittävästi osassa Päijät-Hämeen kuntia. Tällaisia kuntia ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Iitti, Padasjoki ja Sysmä. Aikavälillä 2000–2018 esimerkiksi Sysmän tilastoitu vakituinen väestömäärä on laskenut -23,6 % (-1162) ja samaan aikaan vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut +19,0 % (622).

Väestön ja vapaa-ajan asuntojen määrän muutos 2000–2018 Väestön ja vapaa-ajan asuntojen määrän muutos 2000–2018

1500 19,0 % > 17,7 % 1010 - 20% 15,0 % 1000 13,2 % 550 525 622 15% 11,4 % 11,1 %

8295 462 9,3 % 500 281 292 223 10% 7,4 % 71 4,5 % 3,4 % 3,0 % 5% 1,2 % 0 -9 -34 -2 0% -500 -0,2 % -5% -2,3 % -1,8 % -495 -597 -5,7 % -1000 -769 -10% -916 -10,2 % -1057 -15% -10,8 % -11,8 % -1500 -1162 -20% -2000 -25% -23,6 % -23,6 % -30% -27,5 % -2500 -2289

VÄESTÖ VAPAA-AJAN ASUNNOT Lähde: Tilastokeskus (SVT) Lähde: Tilastokeskus (SVT) VÄESTÖ VAPAA-AJAN ASUNNOT Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen

14 Oletus vapaa-ajan asukkaiden vaikutuksesta kunnan väestömäärään

Ainoastaan yhden asuinpaikan huomioivat rekisterit eivät kuvaa lainkaan vapaa-ajan Vapaa-ajan asukkaiden asumisen aiheuttamaa väestösiirtymää. Lähteen 2 mukaisessa laskennassa on pyritty siirtymän oletettu vaikutus arvioimaan vapaa-ajan asukkaiden vaikutusta virallisesti tilastoituun väestömäärään. kunnan väestömäärään Laskennassa osa-aikainen väestö kuvaa tilannetta, jossa kaikki vapaa-ajan asukkaat ovat samanaikaisesti vapaa-ajan asunnoillaan. Keskimääräinen väestö puolestaan huomioi keskimääräisen vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan eli henkilö lasketaan vietetyn ajan mukaan asukkaaksi sekä vakituiseen asuinpaikkaansa että vapaa-ajan asuntonsa sijaintipaikkaan.

Laskennan oletuksena on, että yhdellä vapaa-ajan asunnolla on keskimäärin 4,2 käyt- täjää ja keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty aika vuodessa on 43,3 päivää. Lisäksi oletuksena on, että 40,8 % koko väestöstä käyttää jotakin vapaa-ajan asuntoa. Näiden periaatteiden mukaisesti vapaa-ajan asuminen aiheuttaa väestösiirtymän kaupunkimaisilta vähän vapaa-ajan asuntoja sisältäviltä alueilta paljon vapaa-ajan asuntoja sisältäville maaseutualueille.

Tilastoidun vakituisen asukasmäärän sekä vapaa-ajan asukkaat ja heidän vapaa-ajan asunnoillaan viettämän ajan huomioivan laskennan mukaan tilastoidun virallisen asu- kasmäärän ja keskimääräisen väestömäärän ero on suurin Sysmässä. Mikäli yhteen- laskettu väestömäärä jakautuisi tasaisesti koko vuodelle, olisi kunnan väestömäärä tällöin ympäri vuoden 46,9 % (1762 asukasta) tilastoitua väestömäärää suurempi. Vastaavasti kaupunkimaisissa kunnissa vapaa-ajan siirtymävaikutus on negatiivinen.

Tilastoitu väestö, osa-aikainen väestö ja keskimääräinen väestö 2018 (pl Lahti)

30000 TILASTOITU VÄESTÖ OSA-AIKAINEN VÄESTÖ* KESKIMÄÄRÄINEN VÄESTÖ** 25000 20000 25844 23602 23524

15000 22948 22582 19714 18889 10000 18602 16091 15956 15021 14956

5000 13711 11772 9861 8149 2780 3847 4451 4273 4430 2963 4238 3753 5515 6765 7744 0 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen

* Osa-aikaine n väe stö kuvaa tilannetta, jossa kaikki vapaa-ajan asukkaat ovat samanaikaisesti vapaa-ajan asunnollaan ** Ke skimääräine n väe stö huomioi keskimääräisen vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan eli henkilö lasketaan asukkaaksi sekä vakituiseen asuinpaikkaansa että vapaa-ajan asuntonsa sijaintipaikkaan molemmilla asunnoilla vietetyn ajan perustella. Tilastoitu väestö: Tilastokeskus (SVT) 15 Oletus vapaa-ajan asukkaiden vaikutuksesta vyöhykkeiden väestömäärään

Laskennan periaatteiden mukaisesti vapaa-ajan asuminen aiheuttaa väestösiirtymän Vapaa-ajan asukkaiden kaupunkimaisilta vain vähän vapaa-ajan asuntoja sisältäviltä vyöhykkeiltä paljon va- siirtymän oletettu paa-ajan asuntoja sisältäville maaseutumaisille vyöhykkeille. Vapaa-ajan asukkaat vaikutus vyöhykkeen nostavat väestömäärää maaseutumaisilla vyöhykkeillä ja vastaavasti kaupunkialuei- väestömäärään den väestömäärä laskee, koska oletetaan, että 40,8 % vakituisesta väestöstä siirtyy vapaa-ajan asunnoille.

Osa-aikainen väestö, eli aktiivisinta loma-aikaa kuvaava tilanne, jolloin kaikki siirty- vät vapaa-ajan asunnoille, kasvattaa kaikkien maaseutuvyöhykkeiden väestömäärää. Erityisen suuri vaikutus vapaa-ajan asumisen aiheuttamalla vyöhykkeiden välisellä väestösiirtymällä on harvaan asutun maaseudun vyöhykkeellä, jossa keskimääräinen alueella oleva asukasmäärä nousee laskennan periaatteiden mukaisesti koko vuodelle tasattuna merkittävästi. Myös lähimaaseudun ja ydinmaaseudun vyöhykkeillä vapaa-ajan asuminen kasvattaa väestömäärää huomattavasti.

Yksittäisiä vyöhykkeitä tarkasteltaessa, pohjoisella harvaan asutulla maaseutuvyöhyk- keellä väestösiirtymän vuotuinen vaikutus alueen väestömäärään on suuri, väestön lisääntyessä 4805 asukasta (+194,2 %). Lahden ja Heinolan kaupunkialueiden vyöhyk- keiltä puolestaan poistuu väestöä -4,7 % siirryttäessä vapaa-ajan viettoon maaseutumaisille vyöhykkeille.

Tilastoitu väestö, osa-aikainen väestö ja keskimääräinen väestö 2019

140000

120000 TILAS TOITU V ÄES TÖ

100000 128247 OSA-AIKAINEN VÄESTÖ* 122184 80000 KES KIMÄÄ RÄIN EN V ÄES TÖ** 60000 32828 77136 30642 27212 40000 27180 17879 15429

20000 7279 49069 2474 27452 36081 42982 0 KAUPUNKIALUE KEHYSELUE LÄHIMAASEUTU YDINMAASEUTU HARVAAN ASUTTU MAA SEUTU * Osa-aikaine n väe stö kuvaa tilannetta, jossa kaikki vapaa-ajan asukkaat ovat samanaikaisesti vapaa-ajan asunnollaan ** Ke skimääräine n väe stö huomioi keskimääräisen vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan eli henkilö lasketaan asukkaaksi sekä vakituiseen asuinpaikkaansa että vapaa-ajan asuntonsa sijaintipaikkaan molemmilla asunnoilla vietetyn ajan perustella.

Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen Taustatietojen lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI

16 Lähteet ja vyöhykekartta

Lähteet: 1. Anni Huhtala – Tuija Lankia, Valuation of trips to second homes: do environme- Vyöhykkeet ntal attributes matter? Journal of Environmental Planning and Management 55(6), 2012, s. 733-752. Kaupunkialue Pohjoinen harvaan asuttu maaseutu Kaupungin kehysalue 2. Czeslaw Adamiak – Kati Pitkänen – Olli Lehtonen, Seasonal residence and counte- Lähimaaseutu rurbanization: the role of second homes in population redistribution in Finland. Ydinmaaseutu Population, Space and Place. GeoJournal 82 (5), 2016, s. 1035-1050. Harvaan asuttu maaseutu Pohjoinen ydinmaaseutu 3. Czeslaw Adamiak – Mia Vepsäläinen – Anna Strandell – Mervi Hiltunen – Kati Pitkänen – Michael Hall – Janne Rinne – Olga Hannonen – Riikka Paloniemi – Ul- rika Åkerlund, Vapaa-ajan asuminen Suomessa. Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökes- kuksen raportteja 22/2015. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089

4. Mervi Hiltunen – Antti Rehunen, Second home mobility in Finland: Patterns, practices and relations of leisure oriented mobile lifestyle. Fennia 192:1 2014, Heinolan kehysalue s. 1–22.

5. Mökkibarometri 2016. FCG Finnish Consulting Group Oy. Maa- ja metsätalous- Heinolan kaupunkialue ministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta 2016.

Lahden ja Heinolan lähimaaseutu 6. Rakennukset ja kesämökit 2018. Suomen virallinen tilasto. Tilastokeskus 2019. https://www.stat.fi/til/rakke/2018/rakke_2018_2019-05-21_fi.pdf

Lahden kaupunkialue

Lahden kehysalue Kouvolan kehysalue

Kouvolan lähimaaseutu

Itäinen ydinmaaseutu

Vyöhykkeet ovat Suomen ympäristökeskuksen 2014 julkaisemasta kaupunki-maaseutu Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen –alueluokituksesta tehty yleistys https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135861.

17 Osoite

Hämeenkatu 9, PL 50 FIN-15111 LAHTI

Puhelin

www.paijat-hame.fi/ yhteystiedot/henkilokunta/

e-yhteys

[email protected] www.paijat-hame.fi #phliitto

Päijät-Hämeen liitto