DOCSLIB.ORG

Vapaa-Ajan Asuminen Katsaus Maakunnan Kehitykseen

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vapaa-Ajan Asuminen Katsaus Maakunnan Kehitykseen Päijät-Hämeen liitto Päijät-Häme — Vapaa-ajan asuminen katsaus maakunnan kehitykseen Kevät 2020 Päijät-Häme Vapaa-ajan asuntojen määrä 31.12.2018 Hartola 2 411 Sysmä 3 900 Padasjoki 2 847 PÄIJÄT-HÄMEEN VAPAA-AJAN ASUNNOT MUUTOS Heinola Vuosi Lukumäärä lkm % 3 491 Asikkala 1970 9837 4 228 1980 13461 3624 36,8 % 1990 18360 4899 36,4 % 1995 20672 2312 12,6 % Hollola 2000 22657 1985 9,6 % 2 137 Lahti 2005 23617 960 4,2 % 1 856 2010 24247 630 2,7 % Iitti 2015 24679 432 1,8 % Kärkölä 2 623 2018 25176 497 2,0 % 390 Päijät-Hämeen luvuissa Iitti mukana. Lähde: Tilastokeskus (SVT) Orimattila 1 293 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A244 * 2020 Teksti, kuviot ja kartat: Mari Lång-Kauppi 2 ISBN 978-951-637-253-5 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola ISSN 1237-6507 Kannen valokuva: Hannu Vallas, Visit Lahti –kuvapankki Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuminen LYHYESTI Vapaa-ajan asunnot Vapaa-ajan asuminen on muuttanut muotoaan vapaa-ajan asunnoilla vietetyn ajan li- suhteessa vakituisesti sääntyessä varustetason paranemisen ja työnteon paikkariippumattomuuden myötä. asuttuihin asuntoihin 2018 Maakunnista juuri Päijät-Hämeessä vapaa-ajan asuntojen käyttöaste on suurin, kuten LÄHDE 5 myös etätöitä vapaa-ajan asunnolla tekevien osuus . Perinteisen mökkeilyn sijasta Vapaa-ajan asuntoja enemmän kuin puhutaankin nykyään monipaikka-, kausi- ja osa-aika-asumisesta. vakituisesti asuttuja asuntoja Vapaa-ajan asunnoksi luokitellaan vapaa-ajan asuinrakennus tai asuinrakennus, jota Vapaa-ajan asuntoja vähemmän kuin käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Tilastotiedot vaihtelevat, eikä vapaa-ajan vakituisesti asuttuja asuntoja asuntojen tarkkaa määrää tiedetä. Koko maassa niitä arvioidaan olevan noin 600 000 ja Päijät-Hämeessä tästä 25 000 eli noin neljä prosenttia. Päijät-Hämeen vapaa-ajan ! asuntojen omistajista 52 % asuu maakunnan ulkopuolella, lähinnä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun suuren väestömäärän vuoksi vapaa-ajan asumisen liikenteellinen pääväylä kulkeekin pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen sekä Päijät-Hämeen kautta edelleen järvi-Suomeen4. Maakunnan vapaa-ajan asunnot sijoittuvat pääosin vesistörikkaaseen pohjoisosaan ja 75 % vapaa-ajan asunnoista on- kin sijoittunut rannalle. Tällä vuosituhannella vuosina 2000–2018 vapaa-ajan asunto- jen määrä Päijät-Hämeessä on kasvanut 11 % (+2519 vapaa-ajan asuntoa). Maakun- ! nan vapaa-ajan asunnoista yli puolet (51,5 %) sijaitsee Asikkalan, Heinolan ja Sysmän alueella, jolle myös kasvu keskittyi. Vapaa-ajan asuntojen rakentamistahti on hiipunut tasaisesti 1970-luvun jälkeen. ! Osassa alueista tilastoitu vakituinen väestö vähenee, mutta vapaa-ajan asukkaiden ! määrä kasvaa vapaa-ajan asuntojen lisääntyneen käytön ja uustuotannon myötä. Vuonna 2018 koko maassa oli 64 kuntaa, joissa vapaa-ajan asuntojen määrä ylitti vaki- tuisesti asutut asunnot. Näistä neljä kuntaa sijaitsee Päijät-Hämeessä (Asikkala, Harto- ! ! la, Padasjoki ja Sysmä). Vapaa-ajan asuminen aiheuttaa kaikilla aluetasoilla väestösiir- ! tymän kaupunkimaisilta alueilta maaseutumaisille alueille, jolloin maaseutumaisten ! alueiden väestömäärää kasvaa ja vastaavasti kaupunkimaisilla alueilla siirtymävaikutus on negatiivinen. Väestötilastot eivät tätä kuitenkaan huomioi. ! Vapaa-ajan asuntotietoja sisältäviin rekistereihin liittyy paljon epävarmuuksia ja rekis- ! ! tereiden tiedoissa on eroja. Rekisteritieto kattaa ainoastaan vapaa-ajan asuinraken- ! nuksiin liittyvää tietoa, rakennusten käytöstä ei ylläpidetä rekisterejä. Tätä puutteelli- suutta pyritään korvaamaan kyselytutkimusten avulla. Tässä katsauksessa lähteinä on ! ! käytetty sekä rekisteri- että kyselytutkimustietoja. Katsauksessa on mukana tietoläh- ! teiden mahdollistaessa myös vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvä Iitti. Viit- vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen ! ! Teksti, kuviot ja kartat: Mari Lång-Kauppi teiden lähteet ja vyöhykejakokartta löytyvät katsauksen sivulta 17. ! Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola ! Tietolähde: Tilastokeskus (SVT) Hallintorajat: Tilastokeskus 2019 3 Kannen valokuva: Hannu Vallas, Visit Lahti –kuvapankki Sijoittuminen Vapaa-ajan asuntojen sijoittumista ohjaavat merkittävästi vesistöt rantojen ollessa Vapaa-ajan asuntojen haluttuja vapaa-ajan viettopaikkoja. Myös Päijät-Hämeessä vapaa-ajan asunnot ovat sijoittuminen 2017 sijoittuneet etupäässä vesistörikkaaseen Salpausselän pohjoispuoliseen osaan. Päi- jät-Hämeen vapaa-ajan asunnoista 75 % sijaitsee rannalla eli enintään 100 metrin etäisyydellä järven, joen tai uoman rantaviivasta. Rannalla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen osuus riippuu kunnassa sijaitsevista vesis- töistä tai niiden puutteesta. Päijät-Hämeessä rannalla sijaitsevien vapaa-ajan asun- tojen osuus kunnan kaikista vapaa-ajan asunnoista on suurin Padasjoella (85,3 % vapaa-ajan asunnoista), Heinolassa (83,7 %) ja Sysmässä (82,0 %). Vesistöjen puuttu- essa, kuten Kärkölässä ja Orimattilassa, kuivanmaan vapaa-ajan asuntojen osuus on suuri ja vapaa-ajan asuntojen kokonaismäärä pieni. Rantojen tarjoama virkistyshyöty koetaan suureksi, kuten myös veden laatu. Rannan puuttuminen ja leväpitoinen vesi laskevat vapaa-ajan asumisen virkistyshyötyä mer- kittävästi.1 Vapaa-ajan asunnot rannoilla 2019 100 % 90 % 96 80 % 395 70 % 60 % 1474 1441 3536 2138 2024 20102 3389 3021 50 % 2588 40 % 299 30 % 959 20 % 788 10 % 502 587 539 6557 1105 744 587 0 % 447 TIetolähteet: *Väestötietojärjestelmä (0 9 /20 19), Väestörekisterikeskus (Digi-ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI EI RANNALLA RANNALLA *Rantaviiva 100, Suomen ympäristökeskus Tietolähde: © YKR/SYKE ja TK 2020 Kuntarajat: Tilastokeskus 2020 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen Ruutukoko 2 km * 2 km 4 Vapaa-ajan asuntotiheys Koko maan keskimääräinen vapaa-ajan asuntotiheys on noin 1,7 vapaa-ajan asuntoa Vapaa-ajan neliökilometrillä ja Päijät-Hämeessä tiheys on noin neljä6. Tiheintä vapaa-ajan asutus oli asuntotiheys Asikkalassa, jossa oli 7,5 vapaa-ajan asuntoa maaneliökilometriä kohti. Harvinta tiheys oli maapinta-alalla 2017 puolestaan Kärkölässä (1,5). Vapaa-ajan asuntotiheys kasvoi aikavälillä 2000–2018 eniten Asikkalassa (+1,0 vapaa-ajan asuntoa/maaneliökilometri), Sysmässä (+0,9) ja Heinolassa Väljää (+0,8), joissa vapaa-ajan asuntojen määräkin kasvoi eniten. Tiheää Vyöhykkeiden vapaa-ajan asuntotiheys kasvaa siirryttäessä kaupunkivyöhykkeiltä maaseutu- vyöhykkeille. Tiheintä vapaa-ajan asutus vuonna 2019 oli pohjoisen ydinmaaseudun (4,9 va- paa-ajan asuntoa/km2), Kouvolan lähimaaseudun (4,4) ja pohjoisen harvaan asutun maaseudun vyöhykkeillä (4,4). Tiheintä vapaa-ajan asutus on pääsääntöisesti suurten vesistöjen rannoilla. Vapaa-ajan asuntotiheys kunnissa 2018 8,0 7,5 2 7,0 5,9 6,0 5,4 5,2 4,9 4,4 4,4 5,0 4,0 4,0 3,3 3,0 1,5 1,6 ajan asuntoa/maakmajan 2,0 - 1,0 vapaa 0,0 VAPAA-AJAN ASUNNOT: Tilastokeskus (SVT) PINTA-ALATIEDOT: Maanmittauslaitos Vapaa-ajan asuntotiheys vyöhykkeillä 2019 (vapaa-ajan asuntoja/km2) 2,0 4,4 Kaupunkialue 3,2 Kaupungin kehysalue Lähimaaseutu Ydinmaaseutu Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), 3,9 Tietolähde: © YKR/SYKE ja TK 2020 Harvaan asuttu maaseutu Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen 3,6 Kuntarajat: Tilastokeskus 2020 Ruutukoko 2 km * 2 km 5 Määrä Vapaa-ajan asunto on Tilastokeskuksen mukaan vapaa-ajan asuinrakennus tai Vapaa-ajan asuntojen asuinrakennus, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Vapaa-ajan asun- määrä ja osuus tojen todellista määrää ei tiedetä. Niitä arvioidaan olevan koko maassa kaikkiaan vyöhykkeillä 2019 noin 600 000. Tilastokeskuksen virallisen tilaston mukaan vapaa-ajan asuntoja on hieman yli puoli miljoonaa, jonka lisäksi vapaa-ajan asuntoina käytettyjä mui- ta rakennuksia on noin satatuhatta5. Päijät-Hämeessä sijaitsee nelisen prosent- tia (25 000) kaikista maamme vapaa-ajan asunnoista ja maakunta sijoittuu va- paa-ajan asuntojen määrällä mitattuna mökkeilymaakuntana sijalle 10. Päijät-Hämeessä erottuu selvästi kolme vapaa-ajan asuntovaltaisinta kuntaa: 9885 4617 Asikkala, Heinola ja Sysmä. Näiden kolmen kunnan alueella sijaitsee yli puolet 37,1% 17,3% (51,5 %) maakunnan vapaa-ajan asunnoista. Eniten vapaa-ajan asuntoja vuonna 2018 oli Asikkalassa, jossa sijaitsi 4228 vapaa-ajan asuntoa eli 18,7 prosenttia kai- kista Päijät-Hämeen vapaa-ajan asunnoista. Toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja oli Sysmässä (3900 eli 17,3 %) ja kolmanneksi eniten Heinolassa (3491 eli 15,5 %). Tarkasteltaessa Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuntojen sijoittumista vyöhykkeille ovat vyöhykkeiden väliset erot huomattavat. Vapaa-ajan asunnoista 37,1 % sijait- see vesistörikkaan pohjoisen harvaan asutun maaseudun vyöhykkeellä. Toiseksi 33 eniten vapaa-ajan asuntoja on Lahden ja Heinolan lähimaaseudulla (25 %) ja kol- 0,1% manneksi eniten pohjoisen ydinmaaseudun alueella (17,3 %). 811 3% Vapaa-ajan asuntojen määrä kunnissa 2018 4500 4228 3900 4000 3491 3500 6672 256 692 2847 25% 1% 1801 3000 2623 2,6% 2411 6,8% 93 2500 2137 1856 0,3% 2000 1500 1293 1000 1799 390 500 6,7% 0 Päijät-Hämeen vapaa-ajan vapaa-ajan asuminen Päijät-Hämeen Lähde: Väestötietojärjestelmä (09/2019), 6 Lähde: Tilastokeskus (SVT) Väestörekisterikeskus (Digi- ja väestötietovirasto DVV), PL 123, 00531 HELSINKI Määrän muutos Vapaa-ajan asuntojen määrän muutokseen vaikuttaa paitsi uusien mökkien ra- Vapaa-ajan asuntojen muutos kentaminen eli uudistuotanto, myös rakennusten käyttötarkoituksen muutokset 2007-2017 vakituisesta asuinkäytöstä vapaa-ajan käyttöön
Load more

Recommended publications
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Kukonkoivu Erinomaiset Logistiset Yhteydet
    KUKONKOIVU ERINOMAISET LOGISTISET YHTEYDET Lahden seutu tarjoaa ihanteellisen sijainnin kasvavien markkinoiden läheisyydessä JYVÄSKYLÄ Hollolan kuntakeskuksen länsipuolella sijaitseva Kukonkoivun yritysalue on teollisuuden ja KUKONKOIVUKUKONKOIVU LAHTI maaliikennetoimintojen vireä keskittymä. TAMPERE HOPEAKALLIO PAASSILTA Kukonkoivun valmis kaava mahdollistaa nopeasti käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi KOUVOLA aloittaa heti. Kukonkoivun yritysalue sijaitsee loistavien liikenneyhteyksien varrella, noin 10 minuutin HELSINKI ajomatkan päässä Lahdesta. Alue on Riihimäentien ja VT 12:n eli Lahden eteläisen kehätien uuden linjauksen läheisyydessä tuntumassa. VT 12 linjaus valmistuu 2020 ja parantaa hyviä logistisia yhteyksiä entisestään. Logistinen Kantava Maakaasu Kustannus- sijainti maaperä tehokas WWW.LAHTIBUSINESSREGION.FI Hollola | Asikkala | Hartola | Iitti | Lahti | Orimattila | Padasjoki KUKONKOIVU VIREÄ TEOLLISUUSALUE Erinomainen tonttitarjonta Autamme yrityksenne ■ Kokonaisala 98 ha sijoittumisessa Lahden ■ Vapaiden, rakentamisvalmiiden tonttien kaupunkiseudulle pinta-ala on yhteensä noin 25 ha. ■ Vapaiden toimitilojen ja ■ Tonttien koot ovat noin 3 070 – 35 469 m² ja yritystonttien kartoitus rakennusoikeus noin 1 535 – 17 735 k-m². ■ Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus, ■ Valmis kaava mahdollistaa nopeasti investoinnit ja kehittäminen käyttöönotettavat, tilavat tontit. Rakentamisen voi aloittaa heti. ■ Alihankinta- ja yhteistyöverkostojen kartoittaminen ja kokoaminen ■ Maaperä on rakentamiselle suotuisaa, kantavaa
    [Show full text]
  • Päijät-Hämeen Maakunnallisesti Arvokkaat Harjualueet 2013
    Jussi Mäkinen Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat harjualueet Maakuntakaavan rajaustarkistukset Päijät-Hämeen liitto A208 * 2013 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A208 * 2013 ISBN 978-951-637-213-9 ISSN 1237-6507 Valokuvat: Mika Selin, Jussi Mäkinen, Tuomo Hurme Kansikuva: Asikkalan Laattaaharju. Kuva: Mika Selin Kartat ja laserkeilausaineisto: Maanmittauslaitos 2013 2 Sisällys 1. Taustaa ...................................................................................................................................................... 4 2. Menetelmät ............................................................................................................................................... 5 3. Arvioidut harjualueet ................................................................................................................................. 9 3.1. Rantaharju – Laattaanharju, Asikkala ............................................................................................ 9 3.2. Vesivehmaankangas, Asikkala ..................................................................................................... 10 3.3. Kukonharju-Sipilänharju, Hämeenkoski - Hollola ........................................................................ 12 3.4. Ilolanharjut, Hämeenkoski ........................................................................................................... 12 3.5. Ahvenaistenharju, Hämeenkoski ................................................................................................. 13 3.6. Palomaan harjualue,
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • Päijänne Ottamatta (Ks
    Päijänteen kansallispuisto • 14 km2 • Perustettu: 1993 • Sijainti: Padasjoki, Asikkala, Sysmä Metsähallitus, alueen hoitaja • asiakaspalvelu ma–pe klo 9–15: puh. 0206 39 5270, [email protected] • luontoon.fi/paijanne • luontoon.fi/paijanne/palvelut/ yhteistyotahot • facebook.com/paijanteenkansallis- puisto Kansallispuisto Retkeilyä luontoa suojellen • Liikkuminen on sallittua jalkaisin, hiihtäen, soutaen ja meloen mahdollisia rajoitusosia lukuun Päijänne ottamatta (ks. kartta). Osassa puiston saaria on maihinnousu- ja liikkumiskielto 15.4.–31.7. lintujen pesimisrauhan turvaamiseksi. • Pyöräily on sallittua kansallis- puiston poluilla ja teillä. • Tulenteko on sallittua vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsä- ja Hiekkarannat laguuneineen ja ruohikkopalovaroituksen aikana yllättäen kohoavat kalliorannat tulenteko on ehdottomasti odottavat veneilijää, melojaa www.luontoon.fi/paijanne/palve- avautuu hieno näköala Päijänteen kielletty. ja päiväretkeilijää Päijänteellä. lut/yhteistyotahot. Veneilijöitä suurimmalle selälle, Tehinselälle. • Leiriytyminen on sallittua Pulkkilanharjun luontopolulla palvelevat vierassatamat, mm. Kansallispuiston lähivedet telttailupaikoilla ja laavuilla. pääset Järvi-Suomen tunnel- Padasjoen Laivaranta, Sysmässä soveltuvat hyvin kanoottiretkei- • Retkeile roskattomasti. Palavat maan myös ilman vesille Kirkonkylän satama ja New Port lyyn. Suurimpia selkiä kannattaa roskat voit polttaa tulisijoissa ja lähtöä. Päijänteen juotavan -satama (Suopelto) sekä Asikka- kuitenkin välttää ajoittaisen biojätteet laittaa kompostoriin
    [Show full text]
  • TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the Community Structure and Employment
    Taloustutkimus Oy Pasi Holm and Juho Tyynilä Further information: [email protected]; tel. +358(0) 50 374 7462 TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the community structure and employment Lead Partner A second transverse connection for Southern Finland • In recent decades, the road network has mainly been developed radially, leading away from the Helsinki Metropolitan Area. • The east-west connection Turku – Helsinki region – Hamina – Vaalimaa is finally complete. • The next development area: West coast – Tampere – Lahti – Kouvola – Lappeenranta – Nuijamaa? -Kotka/Hamina is the main export port of the forest industry.* -The significance of Russian trade and tourism will increase in the long term; political and economical trends vary -Asian trade flows; Kouvola logistics centre; Containers on rubber tires across the country • Growth circle of Southeast Finland to accompany the growth triangle of Helsinki-Tampere-Turku: Helsinki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Hamina * Centralising import and export logistics to Vuosaari is not a fully natural process; it is also based on infrastructural solutions. Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Prioritising the development corridors of Southern Finland Road Railroad Densely populated area 10 km zone ports Prioritised points of the transport corridor https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/artikkelit/etela- suomen_kehityskaytavilla_nelja_erilaista_profiilia.27145.blog Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Key sectors in the TR12 area The area includes Lahti Region, Kymenlaakso, Tavastia Proper, the Tampere region (Pirkanmaa), Satakunta, Southwest Finland and South Karelia. Review of the Million euro significance of trunk road 12’s area of influence Percentage of the country’s turnover the ofcountry’s Percentage for business life.
    [Show full text]
  • Väestö, Kevät 2020 (Pdf)
    Päijät-Hämeen liitto Päijät-Häme — Väestö katsaus maakunnan kehitykseen Kevät 2020 Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku 199 557* (maaliskuu 2020) *Iitti ei ole mukana Hartola 2 685 Sysmä 3 644 Padasjoki 2 888 PÄIJÄT-HÄME Heinola 18 595 Vuosi Väkiluku Syntyneet Kuolleet Asikkala 8 062 Yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset 2010 201 772 97 680 104 092 1 028 952 1 093 1 105 2011 202 236 97 970 104 266 989 901 1 051 1 102 2012 202 548 98 136 104 412 1 012 974 1 103 1 117 Hollola 2013 202 424 98 157 104 267 962 875 1 028 1 124 23 389 Lahti 2014 202 009 97 967 104 042 933 862 1 115 1 148 119 937 2015 201 615 97 844 103 771 876 901 1 014 1 120 Iitti Kärkölä 6 694 2016 201 685 98 124 103 561 872 758 1 081 1 181 4 363 2017 201 228 98 034 103 194 819 780 1 100 1 147 Orimattila 2018 200 629 97 807 102 822 770 751 1 160 1 153 15 994 2019 199 604 97 347 102 257 706 669 1081 1160 Päijät-Hämeen väestö Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen liitto A246 * 2020 Teksti ja kuviot: Jukka Mikkonen 2 ISBN 978-951-637-256-6 Kartat: Mari Lång-Kauppi ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu, taitto ja graafien muotoilu: Maaret Monola Päijät-Hämeen väestö LYHYESTI Väestörakenteen muuttumisen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on Vyöhykkeet puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Suurin väestörakenteellinen mie- lenkiinto kohdistuu nykyisin väestön ikääntymiseen, syntyvyyteen ja työikäisten Kaupunkialue määrään.
    [Show full text]