Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti Olen asunut koko nuo- ”Kaikenlaisia, vii- ”Tärkeä! Jokaises- ”Maakunta on ruuteni samassa kunnas- saita ja typeriä, sa maakunnassa on maantieteellises- sa ja se on muuttunut lyhyitä ja pitkiä, omat tapansa ja ti ja kulttuurisesti edukseen parin kym- tämä sopii minulle!” omaleimainen alue, menen vuoden aikana. laihoja ja lihavia, jolla on laajempi ”Tiedät mi- ilkeitä ja mukavia, yhteinen hallinto”. hin kuulut ja suulaita ja hiljaisia...” Kuntarajat mistä olet!” pitäisi purkaa... Palveluja järki- peräistää... Jouko Heinonen PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN KUNTAIDENTITEETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A191 * 2011 Päijät-hämeen liitto A191 * 2011 ISBN 978-951-637-196-5 ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu: Maaret Monola Kuvat: Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupungin museo, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Sysmän kunta, Padasjoen Laiva Oy, Nastolan kunta, Kuura Timonen ja Erkki Hämäläinen SISÄLLYS TOIMITTAJAN ESIPUHE .............................................................................................................................5 ESIPUHE .......................................................................................................................................................6 1. JOHDANTO .........................................................................................................................................9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ .......................................................................................................................... 13 3. KUNNAT JA MAAKUNTA ................................................................................................................ 16 3.1 Päijät-Hämeen vaiheita ........................................................................................................................16 3.2 Kuntien vaiheita ......................................................................................................................................21 3.3 Kansanperinne ja paikalliskulttuuri .................................................................................................34 3.4 Kotiseutuyhdistykset .............................................................................................................................36 3.5 Urheiluseurat ............................................................................................................................................36 3.6 Paikallishistoriat ......................................................................................................................................37 3.7 Matkailu .....................................................................................................................................................37 3.8 Vaakunat ja muut tunnukset ..............................................................................................................40 3.9 Maakunnan arvot ...................................................................................................................................44 3.10 Naapurihuumoria, -pilkkaa .................................................................................................................46 3.11 Päijäthämäläisen kuntaidentiteetin synty .....................................................................................52 4. PÄIJÄTHÄMÄLÄISTEN NYKYIDENTITEETTI ................................................................................ 53 4.1 Kysely ..........................................................................................................................................................53 4.2 Nykyidentiteetti ......................................................................................................................................54 4.3 Kuntasuhde ...............................................................................................................................................56 4.4 Kuntarajat ja liitokset .............................................................................................................................60 4.5 Kunnan tunteminen ..............................................................................................................................62 4.6 Kuntien vertailu .......................................................................................................................................63 4.7 Arvot ............................................................................................................................................................65 4.8 Kuntien erityispiirteitä ..........................................................................................................................68 4.9 Kunnan itsenäistyminen/irtautuminen ..........................................................................................70 4.10 Mitä kunnasta kerrotaan – imagon rakennusaineet ..................................................................71 4.11 Murre ...........................................................................................................................................................73 4.12 Millaisia kuntalaiset ovat ......................................................................................................................76 4.13 Historian tuntemus ................................................................................................................................82 4.14 Naapurien historian tuntemus ...........................................................................................................84 4.15 Kunnassa tehdyt tuotteet tai palvelut.............................................................................................86 4.16 Kuntien keskeiset luonto- ja rakennuskohteet ............................................................................87 4.17 Tapahtumat...............................................................................................................................................88 3 4.18 Osallistuminen liikuntaan ja urheiluun ...........................................................................................90 4.19 Tapahtumiin osallistuminen ...............................................................................................................90 4.20 Osallistuminen järjestötoimintaan ...................................................................................................91 4.21 Osallistuminen vapaaehtoistyöhön ja talkoisiin .........................................................................92 4.22 Naapuriapu ...............................................................................................................................................93 4.23 Suhde seurakuntaan ja viimeinen lepopaikka .............................................................................94 4.24 Päijät-Hämeen maakunnan tunteminen ja merkitys .................................................................96 5. UUSI KUNTA JA KUNTAIDENTITEETTI ....................................................................................... 102 LÄHTEET ................................................................................................................................................. 104 LIITE: KUNTALAISKYSELY 2009 ........................................................................................................... 107 4 Toimittajan ESIPUHE Päijäthämäläisen kuntaidentiteetin olemusta selvittävä kehittämishanke käynnistettiin tukemaan maakunnan UusiKunta –hanketta. Siihen liittyvillä esiselvityksillä pyrittiin ”etsimään vastauksia muutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin niin toimintata- pojen kuin rakenteiden osalta.” Kuntaidentiteetti-selvityksestä haluttiin työkalu UusiKunta –hankkeessa mukana oleville vir- kamiehille ja poliitikoille sekä valmistelutyöhön että mahdollisten liitosprosessien toteutukseen. Selvityksen valmistuminen valitettavasti viivästyi niin, ettei se ehtinyt alkuperäiseen tarkoitukseensa. Nyt valmistuessaan se kuitenkin vahvistaa useita niistä käsityksiä, joihin UusiKunta –hankkeen nähtiin kaatuneen syksyllä 2010. Ensimmäisen esityksen selvityshankkeesta laati Lahden kaupungin sivistystoimialan kehittämispäällikkö Anjariitta Carlson. Hän näki, että selvittämällä ne kunkin kunnan asukkaille merkitykselliset ”kulttuuriset symbolit”, joita ilman kunta ei olisi se mikä se nykyisin on, voitaisiin vähentää kuntalaisten huolta ja epävarmuutta tulevaisuuden mahdollisesti elinympäristöön tuomista muutoksista. Samalla näitä muutoksia suunnittelevat saisivat tietoa asioista, joihin on syytä suhtautua vakavasti ja joiden herättämiin kysymyksiin tulisi löytää selkeät vastaukset. Carlson huomautti, että paikallisuus on emotionaalisesti latautunutta. Se merkitsee tietoisuutta omista juurista ja oman identiteetin rakennuspuista. Ihmiset haluavat tehdä elämästään hallittavan ja se tapahtuu läheisyyden ja paikallisuuden il- mentymien kautta. Paikka on siis se konteksti, josta kehitystä ympäristössä tarkastellaan. Selvityksen laatijaksi valittiin museoneuvos, FT Jouko Heinonen. Hän kirjoitti Päijät-Hämeen historian ja pitkäaikaisena maakuntamuseon johtajana tunsi erinomaisesti maakunnan vaiheet ja erityispiirteet. Väitöskirjassaan ”Maakunnan perusta- minen – miksi ja miten Päijät-Häme tehtiin” (1999) hän pohdiskeli hyvin laajasti myös päijäthämäläisen identiteetin olemusta ja muotoutumista. Jouko Heinonen aloitti työn projektijohtajana vuoden 2009 alussa. Saman vuoden kesällä ja syksyllä järjestettiin kaikkiin maakunnan kuntiin kohdistuva kyselytutkimus.
Recommended publications
  • Koulu- Ja Linja-Autokuljetusten Tasoristeysturvallisuus Rataosat LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA
    48 • 2014 LIIKENNEVIRASTON TUtkIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ MARKUS LAINE MIKKO POUTANEN Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus RATAOSAT LAHTI–HEINOLA JA LAHTI–LOVIISAN SATAMA Markus Laine, Mikko Poutanen Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus Rataosat Lahti–Heinola ja Lahti–Loviisan satama Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Markus Laine Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-024-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Markus Laine, Mikko Poutanen: Koulu- ja linja-autokuljetusten tasoristeysturvallisuus, ra- taosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama. Liikennevirasto, infra ja ympäristö -osasto. Helsinki 2014. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 48/2014. 50 sivua ja 8 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-024-7. Avainsanat: tasoristeykset, liikenneturvallisuus, liikenneonnettomuudet, koululaiskuljetus, linja- autoliikenne Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kartoittaa rataosien Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan satama ta- soristeykset, joista kulkee koulukuljetuksia tai linja-autoliikennettä. Lisäksi tarkoituk- sena oli esittää tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpidesuosituksia kuljetusten reiteille ja tasoristeyksille sekä ehdottaa muita parannuksia, mikäli tutkimuksen aika- na koulukuljetuksissa ilmenisi puutteita. Rataosat Lahti – Heinola ja Lahti – Loviisan sa- tama valittiin tutkimusalueeksi, koska rataosilla on tapahtunut
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö
    PÄIJÄT-HÄMEEN MAAHANMUUTTO-OHJELMA 2021-2025 Sisältö 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus 4 2. Kotouttaminen ohjelma-alueella 8 3. Maahanmuutto Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman alueella 9 4. Tavoite 1: Edistämme työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa 11 5. Tavoite 2: Lisäämme maahan muuttaneiden työllisyyttä 13 6. Tavoite 3: Parannamme yhteistyötä ja monipuolisia palveluja maahan muuttaneiden kotoutumisen tukemisessa 15 7. Tavoite 4: Edistämme maahanmuuttoa koskevan keskustelukulttuurin muutosta 18 8. Tavoite 5: Kannamme vastuumme humanitaarisesta maahanmuutosta 19 9. Toimenpiteet ja seuranta 22 10. Lisää tietoa ja apua kotouttamiseen 24 Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025 Hyväksytty: Maakuntahallitus 8.2.2021 A251 * 2021 ISBN 978-951-637-264-1 ISSN 1237-6507 Taitto ja kuvitus: Annika Moisio 1. Maahanmuutto-ohjelman tarkoitus Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma on eri toimijoiden näkemys, millä keinoin maahanmuut- totyö tukee alueen kasvua ja kehittämistä, sekä miten kotoutumista alueelle vahvistetaan. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelman tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa, maahan muuttaneiden työllisyyttä ja kotoutumista kaikissa kunnissa. Maahanmuutto-ohjelman tärkeänä tavoitteena on myös maahanmuuttajien osallisuuden ja yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen. “Päijät-Häme on kansain- Päijät-Hämeen maakuntahallituksen hyväksymä maahanmuutto-ohjelma toimii lain Kotoutumisen edistä- misestä (1386/2010) mukaisena kotouttamisohjelmana kunnissa, jotka ovat hyväksyneet ohjelman kun- nanvaltuustoissaan. Voimassa
    [Show full text]
  • Waste Sorting Instructions &P Paino Oy, 2000 Kpl, 2/2016 Paino Oy, M &P
    WASTE IS BEAUTIFUL tions struc g in rtin te so Household wa 2016 • Asikkala • Myrskylä • Heinola • Orimattila • Hollola • Padasjoki • Kärkölä • Pukkila • Lahti • Sysmä Table of contents Energy waste (combustible waste) 4 Mixed waste 4 Biowaste 5 Paper 5 Carton, packaging waste 6 Glass, packaging waste 6 Metal, packaging waste 7 Plastic, packaging waste 7 Electrical equipment 8 Garden waste 8 Hazardous waste 9 Medicines 9 Furniture and other bulky items 10 Construction and renovation waste 10 Collection points 11 Wate management is everyone’s business The Päijät-Häme region has uniform waste management regulations in force, pertaining to the management of waste generated by households in Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila and Sysmä. All residential properties must sort waste at least into energy and mixed waste and they are encouraged to compost biowaste on their own volition. 2 Household wate bins required for residential properties of various sizes Detached houses, semi-detached houses, holiday homes • energy waste bin • mixed waste bin • composter when possible Multi-dwelling units with 3–9 flats • energy waste bin • mixed waste bin • paper bin (in built-up areas) • composter when possible Blocks of flats and terraced houses Waste paper collected free of charge from properties with at least 10 flats in areas with blocks of flats and terraced houses. Properties are responsible for acquiring a paper bin in areas with a local detailed plan in Asikkala, either by themselves or together with
    [Show full text]
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Sisulisätilastot 2018
    Lahden Seudun Yleisurheilu r.y. Sisulisätilastot 2018 Huom! Juoksulajien käsiajat ilmoitettu lisämainintana vain, jos ne ovat 40 - 200 m matkoilla yli 0,24 s ja 300 m tai sitä pidemmillä matkoilla yli 0,14 s ”parempia” kuin kunkin automaattisella ajanotolla saavutetut tulokset. Tuulilukemat on ilmoitettava pikajuoksuista ja pituussuuntaisista hypyistä 14 v. sarjasta alkaen ylöspäin, muuten kirjattu ”ei tuulilukemaa” -otsikon alle. Sisäratatulokset mainittu, jos ne ovat a.o. urheilijan ulkoratatuloksia paremmat. Tilaston laatinut: Aulis Tiensuu Pahkakatu 4 as 4 15950 LAHTI p. 040 - 5511 030 mailto: [email protected] Tilaston sekä piiriennätystulosten mahdolliset korjaukset ja täydennykset suoraan tekijälle, kiitos 1 POJAT 40 m P 10 6,53 Verneri Marttila 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip 6,66 Alex Kurkela 2008 Lahti Lahti/R 21.08. Hip 6,69 Jesse Korhonen 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip P 9 PE 6,3 Ville Suorajärvi 1994Nastolan Naseva Nastola 12.08.2003 6,57 Joska Tommola 1999 Asikkalan Raikas Kuhmoinen16.08.2008 6,55 i Karim Echahid 2001 Lahden Ahkera Espoo/O 06.12.2010 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08.2018 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08. so 6,64 -0,5 Lahti/R 08.07. kv 6,63 -0,5 Rasmus Rautavirta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 08.07. kv 6,94 i Ilkka Kallioniemi 2009 Lahden Ahkera Lahti/P 02.04. pm 7,04 Lahti/N 17.05. pk 6,98 Niilo Kemppainen 2009 Nastolan Naseva Iitti/K 17.07. pm 7,07 +1,6 Kouvola 28.07.
    [Show full text]
  • Lahden Seudun Liikennetutkimus 2010
    Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudulla tehtiin keväällä 2010 laaja liikennetutkimus, jossa selvi- Liikennetutkimuksen ovat toteuttaneet tettiin henkilöhaastatteluilla, ajoneuvoliikenteen tutkimuksilla ja liikenne- Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, laskennoilla seudun asukkaiden liikkumistottumuksia sekä ajoneuvolii- Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kenteen, jalankulun ja pyöräilyn määrää. Liikennetutkimusalueeseen kunta ja Orimattilan kaupunki sekä Päijät- kuuluivat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila. Vastaava liikenne- Hämeen liitto maakunnan kehittämis- tutkimus on viimeksi toteutettu Lahden seudulla vuosina 1996 ja 1982. rahoituksella. Lisätietoja liikennetutkimuk- sesta on saatavilla internetissä osoitteessa Seudun asukkaat tekevät yli 500 000 matkaa http://www.paijat-hame.fi/liikennetutkimus päivittäin 1 100 ajon./vrk 63 % matkoista suuntautui Lahden seudulle ja 37 % kulki Kaiken kaikkiaan seudun yli 5-vuotiaat asukkaat seudun läpi tekevät arkisin noin 520 000 matkaa, joista suurin 6 700 ajon./vrk osa on oman kunnan sisäisiä matkoja. Matkalla 49 % matkoista suuntautui Lahden tarkoitetaan siirtymistä paikasta toiseen kävellen seudulle ja 61 % kulki 2 600 ajon./vrk seudun läpi tai jollain kulkuneuvolla, esimerkiksi kotoa kaup- 73 % matkoista suuntautui Lahden paan, kotoa työpaikalle tai kaupasta kotiin. Näi- seudulle ja 27 % kulki seudun läpi 2 500 ajon./vrk den matkojen lisäksi seudun ulkopuolella asuvat 64 % matkoista suuntautui Lahden tekevät matkoja Lahden seudulle ja myös Lahden seudulle
    [Show full text]
  • LAHDEN JA HOLLOLAN ALUEKUMMIT Tilanne 8.6.2021 1 (5)
    LAHDEN JA HOLLOLAN ALUEKUMMIT tilanne 8.6.2021 1 (5) AHTIALA Kunnas Kuosmanen Päivi, Pitkäsuonkatu, 15340 Lahti, p. 050 302 9612, paivi.kuosmanen (at) pp2.inet.fi Kaarlaakso Hermasvuo-Monto Erika, erikahermasvuo (at) gmail.comV Kaarlaakso Vesikko Anniina, anniina.vesikko (at) fimnet.fi Herrasmanni Monola Hanna, hvcm67 (at) gmail.com Ahtiala Matviiv Ljubomir, p. 045 1376 096, ljubomir.matviiv (at) outlook.com ASEMANTAUSTA Milkki Laaksonen Matti, Huovilankatu, 15100 Lahti, p. (03) 7652 320, matti.laak (at) luukku.com Asemantausta Sutela Esko, Vaaksakatu, 15100 Lahti, p. 045 357 1150, esko.sutela (at) gmail.com HENNALA Metsä-Hennala Pyhälä Susanna, Kadetinkatu, 15700 Lahti, p. 050 593 7329, susanna.pyhala (at) phnet.fi Tornator Sopuli Terttu, Sorvarinkatu, 15700 Lahti, p. 050 541 6146 JALKARANTA Korpikankare Rautkoski Marja, Kairakatu, 15950 Lahti, p. (03) 753 1198, marja.rautkoski (at) phnet.fi Kopra Hanna, twitter: @HannaKopra, p. 040 83 77007, hanna.kopra (at) gmail.com JOKIMAA Tuomenoja Ijäs Anni, Tuomipuistonkatu, 15700 Lahti, p. 050 552 0004 Tuomenoja Ijäs Vesa, Tuomipuistonkatu, 15700 Lahti, p. 050 552 0004, vesa.ijas (at) ara.fi Tuomenoja Jattu Johanna, Tuomimäenkatu, 15700 Lahti, p. 040 849 3218, johanna.jattu (at) phnet.fi Tuomenoja Partanen Markus, rastikko (at) phnet.fi Jokimaa Lammi Arja-Leena, arjaleena.lammi (at) gmail.com Jokimaa Jukko Pertti, pertti.jukko (at) gmail.com KARTANO Kariniemi Hagström Raila, Kolkankatu, 15140 Lahti, p. 045 187 9068, raila.hagstrom (at) gmail.com Kariniemi Lintunen Soile, Kariniemenkatu, 15140 Lahti, p. 0440 626 555, soile.lintunen (at) live.com KERINKALLIO Liipola Henttonen Marja, Pohjoinen Liipolankatu, 15500 Lahti, p. 040 523 7774, marja.henttonen (at) gmail.com Liipola Ikonen Jouni, Pohjoinen Liipolankatu, 15500 Lahti, p.
    [Show full text]
  • Reitti 331922021 Lahti
    KOU 19 REITTI 331812021 LahTI REITTI 331712021 REITTI 331922021 KESKIVIIKKO LAHTI LahTI/Hollola ( 7.4. 5.5. 19.5. 2.6. 16.6. 30.6. TIISTAI KESKIVIIKKO 14.7. 28.7. 11.8. 8.9. ) ( 6.4. 4.5. 18.5. 1.6. 15.6. 29.6. ( 24.3. 21.4. 5.5. 19.5. 2.6. 16.6. 30.6. 13.7. 27.7. 10.8. 24.8. 21.9. ) ala-NIkkIlä/laakso-NIkkIlä 14.7. 28.7. 11.8. 25.8. 22.9. ) 20.00 Jahtikatu 3 C-D / 10 20.05 Ansakatu 3 A HAKATORNIT 20.10 Yläpellonkatu (k.p) 17.15 Paasikivenkatu 20 (p.p.) ANTTILANMÄKI/ASEMANTAUSTA/ Ruola/PEkanmäkI/pöysälä(15150) 17.20 Paasikivenkatu 14 (p.p.) KESKUSTA 20.30 Kirstinkatu 12 17.25 Paasikivenkatu 8 (p.p.) 20.35 Karoliinankuja KESKUSTA/PAAVOLA/MATTILANMÄKI/ 13.55 Vaaksakatu 4 20.40 Viipurintie 11 PYHÄTÖN/KIVISTÖNMÄKI/KARTANO 14.00 Ruopankatu 20.45 Pekantie 14 17.35 Harjukatu 10 14.05 Nousukatu (k.p) 20.50 Rintalantie 7 17.50 Kymitie/Ainonkatu 14.15 Vilhonkatu/Hippiäisenkatu Ajetaan Ruolankatua 17.55 Metsolankatu 4 (p.p) 20.55 Harjulankatu 1 18.00 Metsolankatu 1-3 (p.p) 14.25 Vihdinkatu/Liisankatu 21.00 Lähtöaika PUH. AUTOON 046 8818 734 18.05 Rautellinkatu 32 14.35 Kaarikatu 11 18.10 Mutkakatu 4 A (sisäpiha) 14.40 Rahikankatu 4 REITTI 332112021 LAHTI 18.15 Töyrykatu 14 14.45 Vasamakatu 1-3 (p.p.) MAANANTAI 18.20 Kymintie 33 14.50 Vasamakatu 6 A (p.p.) ( 22.3. 19.4. 3.5. 17.5.
    [Show full text]
  • Lahti Region Environmental Review 2017 ISSN-L 1798-310X ISSN 1798-310X Series 14/2017
    LAHTI REGION ENVIRONMENTAL REVIEW Hollola Lahti 2017 CONTENTS Foreword 3 The environmental policy guides 4 1. Climate change, energy and emissions 5 2. Health, safety and quality of life in residential environments 10 3. Nature’s diversity and cultural heritage 14 4. Quality and availability of groundwater 16 5. Water quality, recreation and nature-related values 19 6. Environmental counselling and opportunities for participation 20 7. Municipalities and group companies promote environmental responsibility throughout the region 22 8. Environmental balance sheet 27 2 FOREWORD All municipalities seek ways to be more attractive the change and prepare ourselves for it. and inviting. Nature is among our municipalities’ Climate objectives both in the EU and in Finland and cities’ best assets, but it is also much more – na- encourage or, depending on viewpoint, force us to ture affects our quality of life and health, invites us keep a closer eye on our emissions. These limita- to exercise more, and helps take the weight of eve- tions should be turned into a strength. The circular ryday life off our minds. We must also make efforts economy creates a great platform for innovation, in internal marketing; people living within the re- which in turn creates jobs, but above all the circular gion have an excellent opportunity to promote their economy is a way of creating sustainable and far- health and wellbeing in their surrounding areas. We reaching wellbeing with a look to the future. Being should further improve the signposting for our na- a pioneer creates pressure and encourages improve- ture paths so that as many people as possible can ment.
    [Show full text]