Application Form for the European Green Capital Award 2021

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Application Form for the European Green Capital Award 2021 Application Form for the European Green Capital Award 2021 City Introduction and Context Give an overview of the city and a general background to the application, including examples of social and economic sustainability in the city. Discuss positive and negative factors that have influenced the quality of the environment within the city and its surrounding area. Provide a description of the key environmental challenges which the city faces including historical, geographical and/or socio-economic factors which have influenced the city’s development. The city's infrastructure plan should be briefly explained. Applicants are advised to include any former or outstanding environmental legal proceedings in this section. Please provide the following two maps : ▪ Map 1 should show the layout of urban areas, geographical and other features across the city; ▪ Map 2 should show your city in the context of the wider surrounding area. Please also complete the following table: Table 1: Benchmarking Data - City Introduction and Context Indicator Units Year of data Population 119 573 Number of inhabitants 2017 Area 517.63 km2 2017 Population Density 267 Inh/km2 2017 GDP 30 783.10 €/capita 2014 Dfc: Subarctic climate Cold winters Köppen climate classification and short, cool-to-mild summers. Precipitation all year round. (max. 1,000 words and five graphics, images or tables plus the two requested maps as detailed above) Lahti is a city of 120 000 inhabitants in Southern Finland. Lahti and the neighboring municipality of Nastola merged in 2016. Lahti’s area increased over three fold and the population by 15 417 residents. Now, forests cover over 70% of Lahti (Fig. 1). 0 Application Form for the European Green Capital Award 2021 Figure 1. Lahti’s city centre is densely built but, most of the city surface is covered by green and blue areas. Located in between two capitals, Helsinki and St Petersburg, the City of Lahti has always been an important logistical route and marketplace (Map 2). Lahti has a special geographical environment and history. The Salpausselkä ice age formation, runs through the city from east to west, which is why some of the oldest human settlement remains, in all of Finland, are found there. The Salpausselkä Ridge provides numerous ecosystem services: large groundwater reservoirs (one of the most valuable in Northern Europe), recreational values for citizens and visitors, and a diversity of biotopes (Map 1). 1 Application Form for the European Green Capital Award 2021 Map 1. The Salpausselkä Ridge ice age formation, the Salpausselkä Ridge, brings unique characteristics and ample nature opportunities and value to the city. 2 Application Form for the European Green Capital Award 2021 Map 2. Lahti is a regional centre with 200 000 inhabitants and easy connections to the airport, Helsinki and St Petersburg For a long time, Lahti was only a small village linked to the wealthy agricultural municipality of Hollola. The last 50 years have proven to be a remarkable growth period for the city. After WWII, Lahti grew faster than any other city in Finland. Lahti City’s rapid growth was a consequence of Finland’s industrialization and urbanization, during the 1960s and 1970s (Fig. 2), and it created numerous jobs, new industries and an economic boom for the area. Lahti was known as the “City of Carpenters” in the early 19th century. 3 Application Form for the European Green Capital Award 2021 Figure 2. The population growth and urbanisation of Lahti was very rapid after WWII, but plateaued by the mid-70s. The rapid industrialization and population growth also caused some unpleasant environmental problems. Nearby Lake Vesijärvi was badly eutrophicated during 1970-1980, although, the first sewage water treatment plant started functioning in the 1960s. 4 Application Form for the European Green Capital Award 2021 Figure 3. Thanks to decades of active restoration, today, Lake Vesijärvi is a popular recreational area. Key Environmental Challenges and Solutions Eutrophication of Lake Vesijärvi The Lake Vesijärvi Project (from 1987 onwards) is a classic environmental management project, where knowledge from university research groups, active participation by residents and funding from the city and companies have all created a positive cycle to improve the lake's condition. Today, the badly eutrophicated lake is in better condition but, further work is needed to meet the WFD goal of good ecological status. Lahti's harbour area is a prime example of a sustainable, urban, design project that created a large open area near the now cleaner Lake Vesijärvi, the much used pedestrian and bicycle route along the Vesijärvi shore and the world- famous wooden Sibelius Concert Hall (Fig. 3). Decreasing Car Dependency Development of the city centre towards a pedestrian and bicycle friendly environment is one of the key strategic choices that the City Council of Lahti made in the 2010s. The Lahti City Consortium has and is investing some 100 million € on city centre development, e.g. the new Travel Centre (Fig. 4), underground parking places, new bicycle lanes and wider pedestrian areas during 2010-2020. Decreasing car dependency in a cold climate country, with generally long travel distances is, however, still a 5 Application Form for the European Green Capital Award 2021 challenge; although, the City of Lahti has upgraded public transportation service by 40%, in recent years (2014- 2016). We are currently implementing personal carbon trading scheme to revolutionarize citizen participation to climate change mitigation (CitiCAP 2018-2020, EU, UIA). Figure 4. The new Lahti Travel Centre provides the opportunities to combine different mobility modes. Environment for New Cleantech Business A circular economy and cleantech are the key focus areas of the Lahti Region Business Strategy. The long-term work and expertise in the waste management sector, and efficient resource use has created new potentials for businesses that utilize different side streams in their manufacturing processes. There is a clear social reason for the renewal of the industrial and business environment. The City of Lahti has had a very dramatic and difficult history involving manufacturing businesses that were producing goods for the Soviet Union trade market. The collapse of the Soviet Union in 1991, together with the Finnish national economic depression, created a period of massive unemployment in the mid-1990s. Since then, the unemployment rate has rarely been under 10%. Currently, the employment rate is steadily increasing, but unemployment is still 14%, although Lahti has a job employment-sufficiency rating of 111%. Today, the largest employers in Lahti are commercial operators (Hämeenmaa), training organizations (the Lahti University of Applied Sciences), the food industry (Fazer, Hartwall), the furniture industry (Isku) and mechatronics companies (Kemppi, Oilon). Lahti has a vibrant small and medium-sized enterprise cluster, with a lot of family businesses. City Infrastructure Plan 6 Application Form for the European Green Capital Award 2021 The Lahti and Nastola municipalities merged at the beginning of 2016, forming a new City of Lahti with 3.3 times greater surface area (2015: 155 km2 → 2016: 517 km2) and 118 000 inhabitants (2015: 103 000 → 2016: 118 000) (Fig. 3). The larger urban planning area provides many new possibilities for housing, recreational activities and nature protection; but, it also poses a great challenge for maintaining a solid urban structure. The City of Lahti has a strong, unique and strategic land-use planning instrument, and a continuous master plan process. This provides many advantages and occasions for citizens and companies to weigh in and participate in strategic city development questions. The most important questions for the current Master Plan Cycle (2017- 2021) are: the combining of the urban planning and SUMP processes into a holistic entity, determining the growth possibilities and boundaries of the new City of Lahti (Fig. 5) and increasing the strategic importance of diverse urban nature as a vital issue for citizen well-being and as a potential attraction for new tourism. Figure 5. The urban growth boundary/urban growth zone of Lahti are determined in the current Master Plan Cycle 2017- 2021. Word Count Check Please complete the below word count check for City Introduction and Context. As per the Guidance Note (Annex 2 of the Rules of Contest), the word count includes text in graphics/tables and the body of text. The word count excludes text in the original application form, captions and text in Table 1: Benchmarking Data - City Introduction and Context. Number of words in Number of words in Total number of words in Max. Section graphics/tables body of text graphics/tables and body of text words Introduction 1000 1,000 7 Application Form for the European Green Capital Award 2021 8 .
Recommended publications
  • Lahti-Kovola-Rataosuuden Kulttuurihistoriallisten Kohteiden
    Väyläviraston julkaisuja 3/2021 LAHTI–KOUVOLA-RATAOSUUDEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN KOHTEIDEN INVENTOINTI Roosa Ruotsalainen Lahti–Kouvola-rataosuuden kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi Väyläviraston julkaisuja 3/2021 Väylävirasto Helsinki 2021 Kannen kuva: Lepomaan hautausmaan kiviaitaa. Kuva: Roosa Ruotsalainen Verkkojulkaisu pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-838-0 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Väyläviraston julkaisuja 3/2021 3 Roosa Ruotsalainen: Lahti–Kouvola-rataosan kulttuurihistoriallinen inventointi. Väy- lävirasto. Helsinki 2021. Väyläviraston julkaisuja 3/2021. 67 sivua ja 3 liitettä. ISSN 2490- 0745, ISBN 978-952-317-838-0. Asiasanat: rautatiet, inventointi, kulttuuriperintö Tiivistelmä Tässä selvityksessä kartoitettiin Lahden ja Kouvolan välisen radan kulttuurihisto- riallista merkitystä ja selvitettiin radan rakenteiden ja siihen liittyvien rakennusten ja erilaisten kohteiden historiaa. Tavoitteena työssä oli tämän lisäksi kerätä koke- muksia tulevia ratainventointeja varten. Selvitys on jatkoa suoritetuille sisävesi- inventoinneille. Selvitys suoritettiin arkistotutkimuksen ja maastokäyntien avulla. Maastokäynneillä kartoitettiin 70 erilaista kohdetta, kuten asema-alueet, tasoristeyspaikat, taito- rakenteet, vanhat ratapohjat ja sivuradat sekä ratavartijan tupien tontit. Tarkiste- tuista kohteista valittiin 31 kohdetta, joista tehtiin kohdekortit. Selvityksessä valituille kohteille tehtiin arvoluokitus kohdekortteihin. Kohteet arvo- tettiin Väyläviraston arvokohteiden
    [Show full text]
  • Sisulisätilastot 2018
    Lahden Seudun Yleisurheilu r.y. Sisulisätilastot 2018 Huom! Juoksulajien käsiajat ilmoitettu lisämainintana vain, jos ne ovat 40 - 200 m matkoilla yli 0,24 s ja 300 m tai sitä pidemmillä matkoilla yli 0,14 s ”parempia” kuin kunkin automaattisella ajanotolla saavutetut tulokset. Tuulilukemat on ilmoitettava pikajuoksuista ja pituussuuntaisista hypyistä 14 v. sarjasta alkaen ylöspäin, muuten kirjattu ”ei tuulilukemaa” -otsikon alle. Sisäratatulokset mainittu, jos ne ovat a.o. urheilijan ulkoratatuloksia paremmat. Tilaston laatinut: Aulis Tiensuu Pahkakatu 4 as 4 15950 LAHTI p. 040 - 5511 030 mailto: [email protected] Tilaston sekä piiriennätystulosten mahdolliset korjaukset ja täydennykset suoraan tekijälle, kiitos 1 POJAT 40 m P 10 6,53 Verneri Marttila 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip 6,66 Alex Kurkela 2008 Lahti Lahti/R 21.08. Hip 6,69 Jesse Korhonen 2008 Lahden Ahkera Lahti/R 21.08. Hip P 9 PE 6,3 Ville Suorajärvi 1994Nastolan Naseva Nastola 12.08.2003 6,57 Joska Tommola 1999 Asikkalan Raikas Kuhmoinen16.08.2008 6,55 i Karim Echahid 2001 Lahden Ahkera Espoo/O 06.12.2010 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08.2018 6,55 Oskari Syväranta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 10.08. so 6,64 -0,5 Lahti/R 08.07. kv 6,63 -0,5 Rasmus Rautavirta 2009 Lahden Ahkera Lahti/R 08.07. kv 6,94 i Ilkka Kallioniemi 2009 Lahden Ahkera Lahti/P 02.04. pm 7,04 Lahti/N 17.05. pk 6,98 Niilo Kemppainen 2009 Nastolan Naseva Iitti/K 17.07. pm 7,07 +1,6 Kouvola 28.07.
    [Show full text]
  • Lahden Seudun Liikennetutkimus 2010
    Lahden seudun liikennetutkimus 2010 Lahden seudulla tehtiin keväällä 2010 laaja liikennetutkimus, jossa selvi- Liikennetutkimuksen ovat toteuttaneet tettiin henkilöhaastatteluilla, ajoneuvoliikenteen tutkimuksilla ja liikenne- Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, laskennoilla seudun asukkaiden liikkumistottumuksia sekä ajoneuvolii- Asikkalan kunta, Hollolan kunta, Nastolan kenteen, jalankulun ja pyöräilyn määrää. Liikennetutkimusalueeseen kunta ja Orimattilan kaupunki sekä Päijät- kuuluivat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila. Vastaava liikenne- Hämeen liitto maakunnan kehittämis- tutkimus on viimeksi toteutettu Lahden seudulla vuosina 1996 ja 1982. rahoituksella. Lisätietoja liikennetutkimuk- sesta on saatavilla internetissä osoitteessa Seudun asukkaat tekevät yli 500 000 matkaa http://www.paijat-hame.fi/liikennetutkimus päivittäin 1 100 ajon./vrk 63 % matkoista suuntautui Lahden seudulle ja 37 % kulki Kaiken kaikkiaan seudun yli 5-vuotiaat asukkaat seudun läpi tekevät arkisin noin 520 000 matkaa, joista suurin 6 700 ajon./vrk osa on oman kunnan sisäisiä matkoja. Matkalla 49 % matkoista suuntautui Lahden tarkoitetaan siirtymistä paikasta toiseen kävellen seudulle ja 61 % kulki 2 600 ajon./vrk seudun läpi tai jollain kulkuneuvolla, esimerkiksi kotoa kaup- 73 % matkoista suuntautui Lahden paan, kotoa työpaikalle tai kaupasta kotiin. Näi- seudulle ja 27 % kulki seudun läpi 2 500 ajon./vrk den matkojen lisäksi seudun ulkopuolella asuvat 64 % matkoista suuntautui Lahden tekevät matkoja Lahden seudulle ja myös Lahden seudulle
    [Show full text]
  • Lahti Region Environmental Review 2017 ISSN-L 1798-310X ISSN 1798-310X Series 14/2017
    LAHTI REGION ENVIRONMENTAL REVIEW Hollola Lahti 2017 CONTENTS Foreword 3 The environmental policy guides 4 1. Climate change, energy and emissions 5 2. Health, safety and quality of life in residential environments 10 3. Nature’s diversity and cultural heritage 14 4. Quality and availability of groundwater 16 5. Water quality, recreation and nature-related values 19 6. Environmental counselling and opportunities for participation 20 7. Municipalities and group companies promote environmental responsibility throughout the region 22 8. Environmental balance sheet 27 2 FOREWORD All municipalities seek ways to be more attractive the change and prepare ourselves for it. and inviting. Nature is among our municipalities’ Climate objectives both in the EU and in Finland and cities’ best assets, but it is also much more – na- encourage or, depending on viewpoint, force us to ture affects our quality of life and health, invites us keep a closer eye on our emissions. These limita- to exercise more, and helps take the weight of eve- tions should be turned into a strength. The circular ryday life off our minds. We must also make efforts economy creates a great platform for innovation, in internal marketing; people living within the re- which in turn creates jobs, but above all the circular gion have an excellent opportunity to promote their economy is a way of creating sustainable and far- health and wellbeing in their surrounding areas. We reaching wellbeing with a look to the future. Being should further improve the signposting for our na- a pioneer creates pressure and encourages improve- ture paths so that as many people as possible can ment.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Päijät-Hämeen Maakunnallisesti Arvokkaat Harjualueet 2013
    Jussi Mäkinen Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat harjualueet Maakuntakaavan rajaustarkistukset Päijät-Hämeen liitto A208 * 2013 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A208 * 2013 ISBN 978-951-637-213-9 ISSN 1237-6507 Valokuvat: Mika Selin, Jussi Mäkinen, Tuomo Hurme Kansikuva: Asikkalan Laattaaharju. Kuva: Mika Selin Kartat ja laserkeilausaineisto: Maanmittauslaitos 2013 2 Sisällys 1. Taustaa ...................................................................................................................................................... 4 2. Menetelmät ............................................................................................................................................... 5 3. Arvioidut harjualueet ................................................................................................................................. 9 3.1. Rantaharju – Laattaanharju, Asikkala ............................................................................................ 9 3.2. Vesivehmaankangas, Asikkala ..................................................................................................... 10 3.3. Kukonharju-Sipilänharju, Hämeenkoski - Hollola ........................................................................ 12 3.4. Ilolanharjut, Hämeenkoski ........................................................................................................... 12 3.5. Ahvenaistenharju, Hämeenkoski ................................................................................................. 13 3.6. Palomaan harjualue,
    [Show full text]
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the Community Structure and Employment
    Taloustutkimus Oy Pasi Holm and Juho Tyynilä Further information: [email protected]; tel. +358(0) 50 374 7462 TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the community structure and employment Lead Partner A second transverse connection for Southern Finland • In recent decades, the road network has mainly been developed radially, leading away from the Helsinki Metropolitan Area. • The east-west connection Turku – Helsinki region – Hamina – Vaalimaa is finally complete. • The next development area: West coast – Tampere – Lahti – Kouvola – Lappeenranta – Nuijamaa? -Kotka/Hamina is the main export port of the forest industry.* -The significance of Russian trade and tourism will increase in the long term; political and economical trends vary -Asian trade flows; Kouvola logistics centre; Containers on rubber tires across the country • Growth circle of Southeast Finland to accompany the growth triangle of Helsinki-Tampere-Turku: Helsinki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Hamina * Centralising import and export logistics to Vuosaari is not a fully natural process; it is also based on infrastructural solutions. Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Prioritising the development corridors of Southern Finland Road Railroad Densely populated area 10 km zone ports Prioritised points of the transport corridor https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/artikkelit/etela- suomen_kehityskaytavilla_nelja_erilaista_profiilia.27145.blog Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Key sectors in the TR12 area The area includes Lahti Region, Kymenlaakso, Tavastia Proper, the Tampere region (Pirkanmaa), Satakunta, Southwest Finland and South Karelia. Review of the Million euro significance of trunk road 12’s area of influence Percentage of the country’s turnover the ofcountry’s Percentage for business life.
    [Show full text]
  • Osallistuva Budjetointi
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kehyskuntien käyttämät kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat 2017 Tuloksia Kuntaliiton kesäkuussa 2018 toteuttamasta Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2017 –kyselystä Kuntauutinen 22.11.2018 (https://www.kuntaliitto.fi/uutishuone/ajankohtaista) Joulukuu 2018 Kuntaliitto, Sirkka-Liisa Piipponen Kyselyn toteutuksesta • Lähetettiin kesäkuussa 2018 kaikkien kuntien kirjaamojen kautta hallintojohtajille • Kyselyyn vastasi 16.11. mennessä kaikkiaan 192 kuntaa Manner-Suomessa, kokonaisvastausprosentti 65 • Vastauksia on saatu edustavasti kaikenkokoisista kunnista • Kehyskunnista kyselyyn vastasivat kaikki 27 kuntaa 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 11.3.2019 Kuntalaki (410/2015): 22 §: 0sallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua
    [Show full text]
  • ARTTU2-Kuntalaiskyselyn Vastausprosentit Kunnittain 2015
    ARTTU2-Kuntalaiskyselyn vastausprosentit kunnittain 2015 Hirvensalmi 54,4 Mustasaari 49,1 Paltamo 47,7 Keitele 47,2 Vöyri 46,8 Hollola 46,6 Hämeenkoski 46,0 Vimpeli 45,3 Petäjävesi 45,1 Keuruu 45,1 Jalasjärvi 44,5 Nivala 44,2 Raasepori 42,4 Hattula 42,3 Sipoo 42,0 Liperi 42,0 Inari 42,0 Kuusamo 41,3 Kemiönsaari 41,0 Rautalampi 40,7 Jyväskylä 40,5 Hämeenlinna 40,4 Kurikka 40,0 Lappeenranta 39,8 Pudasjärvi 39,8 Lempäälä 39,7 Parkano 38,8 Askola 38,3 Salo 38,2 Turku 38,1 Kotka 37,8 Säkylä 37,1 Tampere 36,9 Tornio 36,9 Mikkeli 36,8 Vantaa 36,7 Oulu 36,7 Raisio 36,5 Vaasa 35,8 Kokkola 35,3 Espoo 35,2 Kankaanpää 35,1 KUTU-2015 / 10.6.2015 / mps 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 Kys15: Kuntalaisten arviot kotikuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa ”hyvä asua ja elää”-kilpailussa keväällä 2015. % vastanneista arvioi kuntansa sijoittuvan hyvin ja huonosti (N= 11 656) Lempäälä 3 82 Hollola 2 81 Hattula 6 81 Espoo 3 80 Tampere 4 79 Tornio 7 75 Säkylä 8 73 Raisio 8 71 Inari 5 71 Mustasaari 3 70 Hirvensalmi 7 70 Sipoo 6 69 Keitele 8 68 Kuusamo 8 66 Petäjävesi 7 64 Hämeenkoski 12 63 Vaasa 10 63 Oulu 11 60 Keuruu 9 59 Kokkola 12 59 Rautalampi 15 58 Mikkeli 8 57 Vöyri 13 54 Kurikka 10 54 Parkano 10 54 Jyväskylä 15 54 Hämeenlinna 11 53 Kankaanpää 13 51 Turku 15 51 Kemiönsaari 20 51 Nivala 16 49 sijoittuu huonosti Lappeenranta 13 46 Askola 14 45 Vantaa 16 43 Liperi 16 39 sijoittuu hyvin Vimpeli 30 34 Paltamo 25 34 Jalasjärvi 23 33 Kotka 28 41 Pudasjärvi 26 29 Raasepori 22 38 Salo 21 39 KUTU-2015 / 10.6.2015 / mps 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 KYS24: Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta 2015.
    [Show full text]
  • Päijäthämäläinen Kuntaidentiteetti
    Olen asunut koko nuo- ”Kaikenlaisia, vii- ”Tärkeä! Jokaises- ”Maakunta on ruuteni samassa kunnas- saita ja typeriä, sa maakunnassa on maantieteellises- sa ja se on muuttunut lyhyitä ja pitkiä, omat tapansa ja ti ja kulttuurisesti edukseen parin kym- tämä sopii minulle!” omaleimainen alue, menen vuoden aikana. laihoja ja lihavia, jolla on laajempi ”Tiedät mi- ilkeitä ja mukavia, yhteinen hallinto”. hin kuulut ja suulaita ja hiljaisia...” Kuntarajat mistä olet!” pitäisi purkaa... Palveluja järki- peräistää... Jouko Heinonen PÄIJÄTHÄMÄLÄINEN KUNTAIDENTITEETTI KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A191 * 2011 Päijät-hämeen liitto A191 * 2011 ISBN 978-951-637-196-5 ISSN 1237-6507 Graafinen suunnittelu: Maaret Monola Kuvat: Päijät-Hämeen liitto, Lahden kaupungin museo, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Sysmän kunta, Padasjoen Laiva Oy, Nastolan kunta, Kuura Timonen ja Erkki Hämäläinen SISÄLLYS TOIMITTAJAN ESIPUHE .............................................................................................................................5 ESIPUHE .......................................................................................................................................................6 1. JOHDANTO .........................................................................................................................................9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ .......................................................................................................................... 13 3. KUNNAT JA MAAKUNTA ...............................................................................................................
    [Show full text]