Selvitys Lahden Sodanjälkeisestä

SELVITYS LAHDEN SODANJÄLKEISESTÄ RAKENNUSPERINNÖSTÄ SELVITYS LAHDEN SODANJÄLKEISESTÄ RAKENNUSPERINNÖSTÄ Teksti: Riitta Niskanen Kuvat: Tiina Rekola Toimittajat: Tuija Vertainen ja Riitta Niskanen Kartat: Lahden tekninen ja ympäristötoimiala, Jaakko Tikkala Graafinen suunnittelu, kannen kuvitus: Erkki Toukolehto Sisältötyöryhmä: Anne Karvinen-Jussilainen, Johanna Palomäki, Päivi Airas, Leena Roppola, Hannu Tylli, Marja Mustakallio, Anne-Maj Rope, Markku Sivonen, Riitta Niskanen

Lahden historiallisen museon julkaisuja  Lönnberg Painot Oy, Helsinki   on ----  - SISÄLTÖ 3

MODERNI LAHTI  Joutjoentie, Sarkatie, Kuusitie, ALUKSI  Yhdyskatu ja Kahvakatu ______ KESKUSTA  Venetsia ______ ASUMINEN  Kiiskilänmäki ______ LÄHIÖT Mansikkavuori, Ruola ______ Pohjanakanpolun pohjois- Mukkula ______ ja itäosa sekä Kyllikintie ______ Hörölä ______ Suopuisto ______ Metsämaa ______ Patomäki ______ Liipola ______ Käpykylä, Riihelä ______ Keijupuisto ______ Sepänniemenkatu ja Sipurantie _____  KERROSTALOALUEET Kissamäki ______ Mukkulankatu – ja –, Männistönrinne Västäräkinkujan Lepolankatu – ja – ______ eteläpuoliselta osalta ______ Mansikkavuori, KATUMILJÖÖT Metsäpellontie –, Kerintie –, Leantie – ______ Ilmarisentie , Annikintie  ja –, Aleksanterinkatu  ja  ______ Pohjanakanpolku  ja – ______ Lahdenkatu – ______ Kiveriönkatu – ja –, Viipurintie –, Mustankalliontie – ja –, Talaanrannankatu, Kiveriönkatu –, Pekantie Puustellintielle asti, Soramäenkatu – ja –, Rintalantie ______ Juustilankatu – ja – ______ Vesijärvenkatu – ______ Kiekkostenkatu , Päivärinteenkatu – ______ Kasakkamäentie – ______ Alijuhakkalantie ______ Kasakkamäentie –, – ja –, Pajukatu –, Pajukatu , Petsamonkatu  ______ Tammikatu – ______ Katajakatu ______ Kirveskatu ______ RIVITALOT, PARITALOT Laitakatu –, – ______ JA OMAKOTITALOT Mustankalliontie – ______ Sammalsuonkatu  ja a ______ Katrinkatu – ja – Eeronkatu  ______ sekä Isomäenkatu  ______ Leevinkatu – ______ Vesitorninkatu , , ,  ja  ____  Vasaroisenkatu ja Kuhilaankatu _____  Kiikkulankatu – ______ Järvenpäänkatu  ______ Kankolankatu – ______ Pähkinäkuja ______ Rullakatu ______ Kilpiäistentie a ______ Karpalokatu ______ PIENTALO JA KESÄMÖKKIALUE PIENKERROSTALOALUEET Vuorenrinteentie ______ Laune ______ KIRKOLLISET RAKENNUKSET  Kerinkallio ______ Ristinkirkko ______ Metsäpelto ______ Launeen kirkko ______ Myllypohja ______ Ortodoksinen kirkko ______ Suomen Vapaa Ev.-Lut. Kirkko ______ SISÄLTÖ 4

Joutjärven kirkko ______ OPPILAITOKSET  Salpausselän kirkko ______ Kivimaan kansakoulu ______ Mukkulan kirkko ______ Launeen väliaikainen kansakoulu ___  Läntinen kappeli ______ Renkomäen kansakoulu ______ Levon siunauskappeli ______ Kärpäsen kansakoulu ______ KULTTUURIRAKENNUKSET  Kunnaksen kansakoulu ______ Konserttitalo ______ Kannaksen yhteislyseo ______ Kaupunginteatteri ______ Myllypohjan kansakoulu ______ Aikuiskoulutuskeskus ______ Ammattikoulut ______ Kaupunginkirjasto ______ Kujalan maatalousoppilaitos Sibeliustalo ______ asuinrakennuksineen ______ URHEILURAKENNUKSET- JA Salinkallion yhteiskoulu ______ ALUEET  Salpausselän yhteiskoulu ______ Urheilukeskus ______ Kiveriön yhteiskoulu ______ Hiihtomaja Rautakankare ______ Kiveriön kansakoulu ______ Kisapuisto ______ Tiirismaan yhteiskoulu ______ Tapanilan ulkoilumaja ______ Mukkulan yhteiskoulu ______ Ravikeskus ______ Mukkulan kansakoulu ______ TEOLLISUUS  Muotoiluinstituutti ______ Sopenkorpi ______ Steiner-koulu ______ Askon ja Upon tehtaat ______ Lahden sosiaalialan oppilaitos _____  Lehden kumikorjaamo ______ Ahtialan ala-aste ja yläaste ______ Joutjoen teollisuusalue ______ YHTEISÖRAKENNUKSET  Lahti Energia Oy ______ Ahtialan työväentalo ______ Lahden Puutyö Oy ______ Kansantalo ______ Etelä-Suomen Sanomat ______ LIIKENNE  Käsi- ja pienteollisuustalo ______ Renkomäen ramppi ______ Iskun tehtaat ______ MUUT  Metsä-Pietilän teollisuusalue ______ Olavi Lanun koti ja ateljee ______ Oululainen ______ Kosti Ahosen koti ja ateljee ______ Enso-Gutzeit ______ Matti Koskelan koti ja ateljee ______ Starckjohannin pääkonttori ______ Tuomo Lukkarin ateljeetalo ______ PALVELURAKENNUKSET  Reino Hietasen koti ja ateljee ______ Johanna-koti ______ Taiteilijatalo, Kevätkatu  ______ Niemen lastenseimi ______ Ahtialan aluekeskus ______ Kulkutautisairaala ______ Tanssilava Hepolammintie  ______ Launeen lastentalo ______ Vesitorni Juustilankatu  ______ Kärpäsen lastentalo ______ Tähtitorni Tähtitorninkatu  ______ Päijät-Hämeen keskussairaala ja Sähköasemat ja muuntamot ______ sairaanhoito-oppilaitos ______ LÄHTEET  Sylvia-koti ______ HAKEMISTO  HAKEMISTOKARTAT  HAKEMISTO KOHDE- TUNNUKSIEN MUKAAN  KAUPUNGINOSALUETTELO 5

Selvityksen kohteille on annettu tunnukset, jotka ovat muotoa kaupunginosanumero–kohdenumero (esim. 16–2). Kaupunginosaluettelon avulla on haluttu helpottaa vuoden 2000 selvityksen (ns. harmaa kirja) ja tämän selvityksen rinnakkaiskäyttöä.

KAUPUNGINOSAT NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ*

Kaupunginosan nro Kaupunginosan Keskustarajaus K nimi

1   Keski-Lahti 2   Kartano 3   Paavola 4 Niemi 5 Kiveriö 6 Kivimaa 7 Mukkula 8 Kilpiäinen 9 Pesäkallio 10 Kytölä 12 Kunnas 13 Ahtiala 15 Myllypohja 16   Möysä 17 Järvenpää 18 Kolava 19 Kujala 20 Kerinkallio 22 Renkomäki 24 Laune 25 Asemantausta 26   Sopenkorpi 27 Hennala 28 Jokimaa 30 Kärpänen 31 Pirttiharju 32 Salpausselkä 33 Jalkaranta

*AINOASTAAN SELVITYKSESSÄ ESIINTYVÄT KAUPUNGINOSAT 6

Moderni Lahti – sodanjälkeinen rakentaminen Lahdessa

Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperin- esiin erillisiä kohteita, vaan keskusta-aluetta nöstä on jatkoa vuonna  julkaistulle selvi- koskee yleisesti vaatimus rakennetun ympäris- tykselle Lahden kulttuurihistoriallisesti arvok- tön arvon huomioimisesta eri toimenpiteisiin kaista kohteista eli ns. Harmaalle kirjalle. Myös ryhdyttäessä. Harmaa kirja sisältää moderneja kohteita, ja ne Yleiskaava :n keskeinen tavoite on kau- on sisällytetty uuteen teokseen. Uuden selvityk- pungin kasvun ohjaaminen. Tiiviin kaupunki- sen tarkoituksena oli inventoida vuoden  jäl- rakenteen Lahdessa se tarkoittaa usein vanhojen keen syntynyt rakennuskanta ja ympäristöt kat- alueiden täydentämistä ja tiivistämistä, jolloin tavasti, koska runsaat kymmenen vuotta antaa vanhan rakennuskannan ja niiden muodosta- arvottamiseen aikaisempaa pitemmän perspek- man ympäristön arvo ja käyttökelpoisuus tulevat tiivin. Edellisen selvityksen jälkeen on raken- punnittavaksi. Yleiskaava  ottaa huomioon nettu paljon myös uutta. Lahden rakennuskan- paitsi Harmaan kirjan myös tähän selvitykseen nasta lähes  prosenttia edustaa sodanjälkeistä sisältyvät kohteet. Myös yleiskaavassa on lisäksi tuotantoa, joten uusi rakennusperintö vaikut- keskusta-aluetta koskeva yleismääräys kulttuu- taa jo määränsä perusteella merkittävästi lahte- riympäristön vaalimisesta. laiseen ympäristöön. Siksi sen arvot ja luonne Selvitys on tarkoitettu yhtä lailla tutkijoi- tuli ottaa perusteellisen selvitystyön kohteeksi. den, kaavoittajien ja rakennuslupaviranomais- Inventoinnin työnimenä käytettiin yhteisnimi- ten käyttöön kuin lisäämään lahtelaisten tietoa tystä moderni rakennusperintö tai yksinkertai- ympäristön arvoista. Moderni-selvitys on väline sesti moderni (-selvitys). rakennetun ympäristön vaalimisessa, ei suoje- Harmaaseen kirjaan sisältyi  moderniksi luluettelo. Sen tarkoituksena on Lahden arkki- luokiteltavaa kohdetta. Niistä suuri osa ajoit- tehtuuripoliittisen ohjelman mukaisesti ( tuu jälleenrakennusaikaan, jonka voi katsoa Lahti, ) selvittää ja tuoda esiin rakennetun jatkuneen -luvun loppuun asti. Uusia mo- ympäristön arvot ja antaa suuntaa ratkaisuille derni-kohteita on selvitykseen otettu yhteensä muutoksen edessä.  yksittäisistä rakennuksista laajoihin alue- Luettelossa olevien kohteiden suunnitte- kokonaisuuksiin. Lisäksi on selvityksessä ra- lussa ja kehittämisessä on otettava huomioon jattu keskusta-alue, jonka sisällä ei ole nostettu kohteen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistori- 7

alliset arvot niitä vahvistaen ja parantaen. Kun- kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, kin kohteen kohdalla arvioidaan erikseen, mitä yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki ja kaa- se käytännössä tarkoittaa. Arviointi tapahtuu voitusarkkitehdit Leena Roppola, Hannu Tylli, kohteesta riippuen vuoden  alussa työnsä Päivi Airas ja Marja Mustakallio kaupunkisuun- aloittavassa kaupunkikuvaneuvottelukunnassa nittelusta, rakennuslupapäällikkö Markku Sivo- tai rakennusvalvonnassa yhteistyössä kaupun- nen rakennusvalvonnasta ja kaupunginmuseosta kisuunnittelun ja kaupunginmuseon edustajien tutkija Riitta Niskanen, joka on myös laatinut kanssa. Status edellyttää lausunnon pyytämistä kirjan tekstit. Kuvat on ottanut kaupunginmu- museoviranomaiselta sekä rakennuslupapro- seon valokuvaaja Tiina Rekola, kartta-aineiston sessissa että kaavoituksen yhteydessä. Mikäli valmistanut suunnitteluinsinööri Jaakko Tikkala kohde sisältyy selvityksiin, se vaikuttaa purku- ja rakeisuuskartat Päivi Airas ja arkkitehtiyliop- luvan myöntämiseen sekä kohteen suunnitteli- pilas Kaspar Sjölund. jan pätevyysvaatimukseen. Kiitämme sydämellisesti kaikkia selvityksen Selvityksen valmistelu aloitettiin vuonna tekoon osallistuneita sekä niitä tahoja, jotka ovat . Sen kohdevalintaan ovat osallistuneet auttaneet kohdetietojen kartutuksessa.

Veli-Pekka Toivonen Raimo Luukka Timo Simanainen maankäytön johtaja rakennusvalvonnan johtaja museonjohtaja 8

Liipolan lähiötä 1960- ja 1970-luvun taitteesta

ALUKSI

Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenraken-  lisäsi asukaslukua noin :lla. Maalta- nus – sekä konkreettinen että henkinen – tuotti paon seurauksena väkiluku kasvoi -luvulla Euroopassa uudet näkemykset rakennustaiteesta, noin  hengellä. Vuonna  kasvu oli yhdyskuntasuunnittelusta, arkkitehtuuriteori- suurinta, yli viisi prosenttia. -luvun puoli- oista sekä yhteiskunnan ja rakentamisen suh- välissä asukasluku oli noin , ja kasvu lä- teista. -luvun lopulla alkaneet tekniset ja ra- hes pysähtyi. Vuonna  Lahdessa oli runsaat kennustaiteelliset uutuudet sekä suuret sosiaaliset  asukasta, ja sadan tuhannen raja ylitettiin ja poliittiset murrokset sulautuivat moderniksi vuonna . unelmaksi, jonka toteutuminen merkitsi suurta Kasvu tarkoitti mittavaa asuntojen ja toimiti- kaupunkirakenteen muutosta. lojen rakentamista, sillä kauppaliikkeiden määrä Lahti kulki monin tavoin modernismin kär- kaksinkertaistui sotaa seuranneena kymmenvuo- jessä. Se oli liikemiesten ja johtajien kaupunki, tiskautena. Lahteen valmistui tuona aikana kaik- jossa komea rakentaminen ja näyttävyys olivat kiaan lähes  asuntoa, eniten vuonna , aina merkinneet paljon. Arkkitehteja oli perintei- jolloin niitä rakennettiin miltei . Osa sijoi- sesti vähän. Ammattisuunnittelijoiden saatua ja- tettiin pientaloalueille etäälle kaupungin kes- lansijaa Lahdessa sodan jälkeen uudet tuulet kul- kustasta, mikä merkitsi suurta kadunrakennus- jettivat kansainväliset arkkitehtuurinäkemykset urakkaa. Samana kymmenvuotiskautena Lahteen hedelmälliseen maaperään. Aluerakentaminen, tehtiin noin  kilometriä uusia katuja. lähiöt, keskustan uudelle elementtitekniikalle Lahden asemakaava-arkkitehdiksi tuli vuonna ja uudenlaiselle niukalle väriskaalalle perustu-  Olavi Laisaari, intomielinen funktionalisti vat valkoiset korttelit, valopihat, mannermaiset ja amerikkalaisen autokaupungin puolestapuhuja, kävelykadut ja kaupunkivihreä olivat ajan uusia jonka näkemykset johtivat rajuihin kaupunkiku- ilmiöitä. van muutoksiin. Laisaari oli suuri visionääri, joka Sodan seurauksena Lahden asukasluku kas- esimerkiksi jo  esitti Lahden naapurikuntien voi noin yhdeksällä tuhannella evakolla. Vuonna liittämistä Lahteen. Laisaari suunnitteli vuoden  Lahden asukasluku oli noin , ja se jat-  yleiskaavassaan kaupunkikeskustan muut- koi vielä pari vuotta kasvuaan noin kymmenen tumista liikealueeksi ja asukkaiden siirtymistä prosentin vuosivauhdilla. Suuri alueliitos vuonna ”tytärkaupunkeihin”. Aleksanterinkadun ja Rau- 9

yllä: Pankinportti vas: Sodanjälkeistä Metsäpeltoa

tatienkadun – jotka olivat kaupungin tärkeim- kulttuurikeskukselle, keskuskirkolle, eräille piä liikekatuja – varrelle ei katsottu enää voita- muille hallintorakennuksille ja kaupallisille kes- van rakentaa asuntoja, vaan komeita liiketaloja kuksille. Keskusta ja vanhan tullin alue rautatie- tai asuin-liiketaloja, jotka myöhemmin voitiin aseman vieressä Vesijärvenkadun itäpuolella ha- joustavasti ja helposti muuttaa toimistoiksi. Esi- luttiin järjestellä uudelleen. Kilpailussa tuli niin merkki tällaisesta on vuonna  valmistunut ikään esittää eräiden keskeisten kaupunginosien Pankinportti Aleksanterinkatu :ssä. liikennekaaviot ja tutkia linja-autoaseman tule- Vuonna  kaupungin asemakaavaosasto vaa sijoitusta. Lähtökohtina olivat Lahden ainut- vahvisti tavoitteen suosia niin kutsutun cityn lii- laatuinen topografia, harjusiluetit ja keskustan ketoimintoja ja samalla vähentää keskustan asu- avautuminen Vesijärvelle. kasmäärää. Keskustan osayleiskaava-aineistossa Keskustakilpailun voitti ehdotus Laiskotel- voitiin vuonna  todeta, että tavoitteet oli len, jonka nimen innoittajana lienee ollut sa- saavutettu: Lahden alkuperäinen ruutukaava- man vuoden euroviisu. Suunnitelman olivat alue oli konttoristunut Kirkkokatua lukuun laatineet arkkitehdit Jouko Rastimo ja Arto Sipi- ottamatta. Periaatteet olivat kuitenkin muut- nen. Heidän liikenneasiantuntijanaan oli diplo- tuneet, ja jo hieman aikaisemmin oli ryhdytty mi-insinööri Heikki Kaila. He ehdottivat muun korjaustoimenpiteisiin. Keskustaan pyrittiin jäl- muassa kookkaita ruutukorttelirakenteita ra- leen saamaan asuntoja, ja muutenkin keskustan dan eteläpuolelle lähes Mytäjäisistä aina Upolle elävöittäminen, asukkaiden houkutteleminen saakka, Hollolankadun viemistä osittain tunne- keskustaan, on ollut kaupunkisuunnittelun joh- liin sekä Paasikiven aukion ja asema-aukion lii- tolankana -luvulta näihin päiviin. kenteen järjestämistä kolmitasoiseksi. Palkinto- Mikäli Lahden keskusta-alueesta vuonna lautakunta totesi, että kaupungin maastomuodot  järjestetyn asemakaavakilpailun ja seuraa- tarjoavat luontevasti mahdollisuuden johtaa au- vana vuonna toimeenpannun jatkokilpailun toliikennettä tunneleihin, mutta kolmitasorat- ideat olisivat kaikilta osin toteutuneet, olisivat ne kaisut ovat liioiteltuja. Tuomarit pitivät Rasti- muuttaneet kaupungin itäisen ja eteläisen reuna- mon ja Sipisen suurkortteliehdotuksista, mutta alueen ilmeen täysin. Kilpailun tavoitteena oli totesivat, etteivät ne maasto-olosuhteiden puo- etsiä sijoituspaikkaa uudelle kaupungintalolle, lesta sopineet esimerkiksi Anttilanmäelle. ALUKSI 10

Keskusta näytti tuomariston mielestä alka- selvitteli koko Lahden kaupunkiseudun kehitys- neen siirtyä Vesijärvenkadun itäpuolelle, jonne näkymiä. Lahden kaupunginvaltuusto teki tältä voittaja halusi sijoittaa muun muassa kulttuuria pohjalta  periaatepäätöksen kaupungin ke- ja kaupan palveluja, kuten - ja -luvulla hittämislinjoista seuraavan kolmenkymmenen sitten tapahtuikin. Vuonna  arkkitehdit vuoden aikana. Tarjolla oli kolme kaupunkira- Simo Järvinen ja Eero Valjakka laativat suunni- kennevaihtoehtoa, helminauha, lähiökaupunki telman, jossa Reunan palstalle Aleksanterinka- ja rypälekaupunki. Helminauhamalli tarkoitti dun ja Vesijärvenkadun koilliskulmaan esitettiin aluekeskusten ketjua, joka olisi seurannut itä- suurta liikekorttelia lasikatoin katettuine sisäpi- länsi-suuntaisia pääliikenneväyliä. Lähiömalli hoineen. Tuolle paikalle oli vuonna  pysty- perustui useille pienyksiköille, jotka tukeutuisi- tetty kuplahalli, joka edusti tuolloisissa kaupun- vat suurempiin keskuksiin. Kehityslinjaksi valit- kisuunnitteluideoissa suosittua tilapäisyyttä. Se tiin rypälemalli, jonka mukaan aluekeskuksiksi ei lopulta kuitenkaan tuntunut kaupunkikuval- kehittyvät Lahden keskusta, Ahtiala ja Hollolan lisesti perustellulta ratkaisulta. Erilliset liiketalot Salpakangas. Mallia moitittiin autoliikenteestä yhdistettiin -luvun kuluessa Kauppakeskus riippuvaiseksi, mutta se valittiin siitä huolimatta, Trioksi. Sen viereen rakennettiin hieman myö - koska siten katsottiin saatavan torjutuksi keskus- hemmin Kauppakeskus Hansa edusaukioineen. tan tukkeutuminen. Lahden asemakaavapäälli- Sodanjälkeinen kaavoituskaaos alkoi selkiy- kön Olavi Laisaaren amerikkalaiseen autokau- tyä -luvulla. Vuosikymmenen lopulla, kun punki-ihanteeseen pohjautuva suunnittelu oli suurten aluekokonaisuuksien kaavoitus väheni osaltaan vaikuttamassa valintaan. ja Lahti alkoi ikään kuin ”valmistua,” alkoivat Ahtialaa alettiin suunnitella tämän kehitys- asemakaavat olla pieniä, tonttikohtaisia suun- linjan mukaisesti. Tavoitteena oli  asuk- nitelmia. Kaikkiaan Lahdessa on laadittu noin kaan alue, jonne keskustan ulkopuolinen asutus  kaavaa, joista on voimassa suunnilleen keskitettäisiin. Keskustan asukasluku jäisi näin . Viime vuosikymmenien suuria aluekoh- :aan. Ahtiala nähtiin korkealuokkaisena, teita ovat olleet muun muassa Ahtiala, sen jäl- palveluiltaan tasokkaana ja korkeaan työpaikka- keen Renkomäki ja Karisto, jonka suunnittelu omavaraisuuteen perustuvana alueena. Ahtialaan aloitettiin -luvun alussa. Ranta-Kartanon varattiin tontti myös yliopistolle. Perussuunni- ideakilpailu, joka järjestettiin Lahden kaupun- telman tarkoituksena oli säilyttää olemassa oleva gin satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna  lin- rakennuskanta sekä virkistysalueet, joita Ahtia- ja-autoaseman ympäristön alueidenkäytön kysy- lassa jo oli ennestään runsaasti. Alueen vanhojen mysten ratkaisemiseksi, nostatti Lahdessa ennen loma-asuntojen korjaamista päätettiin olla puol- näkemättömän kansalaiskeskustelun kaupunki- tamatta. Ahtialaan tavoiteltiin enemmän pienta- ympäristön arvoista. Keskustelun ydinkysymyk- loja kuin mitä kaupunki oli tuolloin keskimäärin siä oli, voiko aluetta ylipäänsä rakentaa vai me- rakentanut. Ensimmäisiksi rakentamisen paino- netetäänkö silloin keskustan ainoa visuaalinen pistealueiksi valittiin Laidun ja Herrasmanni. yhteys Vesijärveen. Myös keskustarakentami- Alueen suunnittelu alkoi . Lahden sen väljyys- ja korkeuskysymykset olivat väitte- kaupunkisuunnitteluviraston lisäksi tehtävään lyn kohteena. osallistui muun muassa helsinkiläinen Erik Yleiskaavoitus alkoi vahvistua Suomessa so- Kråkströmin arkkitehtitoimisto pääsuunnitteli- dan jälkeen pohjoismaisten esikuvien pohjalta. janaan arkkitehti Kurt Moberg. Hän suunnitteli Vuonna  yleiskaavoitus säädettiin pakolli- sittemmin myös pääosan Ahtialan uusista alu- seksi. Olavi Laisaari laati jo kaksi vuotta aikai- eista. Ahtialaan rakennettiin runsaasti erityyp- semmin yleiskaavan peruskaavion, jossa hän pisiä asuintaloja. Kaupalliset palvelut seurasivat ALUKSI 11 :    

Ahtialan Sepänmäkeä Karpalokatu Ahtialassa

Kuvanveistäjä Viljo Mäkisen Sukeltaja on esimerkki Lahden sodanjälkeisten vuosikymmenten runsaasta julkisesta veistotaiteesta. Teos on Ruolan ostoskeskuksessa.

hitaasti näiden perässä. Seurakunnalliset, koulu- Lahti alkoi sodan jälkeen panostaa vahvasti ja terveyspalvelut saatiin kuntoon vasta - kaupunkikuvaan. Tasokkaat julkiset rakennuk- luvulla, vaikka niiden tarve tunnustettiin alusta set, kulttuurirakentaminen, puistot ja julkiset saakka. taideteokset olivat erityisesti vuonna  kau- Kehitys vaihtoi nopeasti suuntaa -luvun punginjohtajaksi tulleen Olavi Kajalan ajatuk- aikana. Kun ennustettu kasvu ei näyttänyt to- sissa. Hänen johtajakautensa muodostui ennä- teutuvan, kaupungin oli tarkistettava rakenne- tyspitkäksi,  vuodeksi. Sinä aikana Lahteen malliaan paitsi Ahtialan, myös kokonaisuuden rakennettiin konserttitalo, taidemuseo ja histo- näkökulmasta. Vuosikymmenen kuluessa laa- riallisen museon uudet tilat Kartanossa, sijoi- dittiin lukuisia kehitysmalleja ja -suunnitelmia, tettiin parikymmentä veistosta kaunistamaan muun muassa maankäytön yleissuunnitelma, lii- kaupunkia ja tehtiin – vaikka ei tosin toteutettu – kennettä ja kauppaa koskevat mitoitukset sekä teatteri- kirjastotalon suunnitelmat. Lisäksi va- maisema-analyysi. Vuonna  aloitettiin ny- rattiin erityinen määräraha, jolla palkittiin pi- kylaajuudessaan Lahden ensimmäinen yleiskaa- hansa esimerkillisesti hoitavia kaupunkilaisia. vatyö. Tässä kaupunginvaltuuston vuonna  Varsinainen kulttuurirakennuskausi sijoittui kui- hyväksymässä yleiskaavassa koottiin oikeastaan tenkin vasta -luvulle ja -luvun alkuun, ensi kertaa yhteen edellisten vuosikymmenten kun rakennettiin Paavolan kulttuurikeskus, teat- visiot kaupungin maankäytön kokonaisuudesta, teritalo, aikuiskoulutuskeskus ja kirjasto. pysäköintijärjestelmistä, kulttuurihistoriallisesti Sodanjälkeinen vuosikymmen oli Lahden arvokkaiden rakennusten ja alueiden säilyttä- kaupunkikuvassa komeiden, uuden mittakaa- misestä, virkistysalueiden turvaamisesta ja kes- van asuin-liikerakennusten aikaa. Puukaupunki kustan elävöittämisestä. Yleiskaava tarkistettiin muuttui vauhdilla kivikaupungiksi. Aleksante- –, ja se sai lainvoiman vuonna . rinkadun loppupään linjakas kaupunkimuuri, ALUKSI 12

suusrakennus, vuonna  valmistunut Lahden Polttimon vilja- ja mallasvarasto Niemessä. Ra- kennuksesta tuli noin  metriä korkea. Rakennuselementit uudistivat rakentamisen aikataulut, ihmistyön määrän, koneiden käytön rakennustyömailla sekä ennen kaikkea arkkitehtuurin. Tukeva seinämuuri vaihtui ke- veään levyyn, jolla kantavat rakenteet verhottiin. -luvulle tultaessa saatettiin todeta, että suomalainen rakennustuotanto on maailman teol- listuneimpia, mikä ei kuitenkaan läheskään aina tarkoittanut hyvää arkkitehtuuria. Teollistumi- nen ratkaisi kuitenkin sodan ja rakennemuutoksen aiheuttaman vaikean asuntopulan. Lahden keskustan ensimmäiset elementti- talot valmistuivat vuodenvaihteessa –, mutta jo vuonna  rakennettiin nykyisen Mukkulankadun varteen arkkitehti Tauno Nie- Veljeskoti ja Asunto-osakeyhtiö miojan suunnittelema Mahogany Oy:n varasto, Naapuri Aleksanterinkadulla joka koottiin betonielementeistä. Elementtira- kennukset alkoivat yhä enemmän hallita katukuvaa: uudistuessaan - ja -luvulla Lah- Veljeskoti, Asunto-osakeyhtiö Naapuri ja Ola- den keskusta alkoikin paljolti edustaa varhaista vinlinna, sekä keskustan länsilaidan Suojalinna, elementti-, levy- ja nauhajulkisivurakentamista. Pellonkulma ja Hollolankatu :n virkailijatalo Vanhat vankat kivitalot antoivat tietä uudenlai- olivat paremman asumistason ja toiveikkaam- selle keveälle ja niukkailmeiselle arkkitehtuurille. man tulevaisuuden airuita. Monelle asukkaalle Eteläisen keskusta-alueen valkoiset korttelit rau- niiden mukavuudet, :t, juokseva vesi ja säh- tatieaseman lähistöllä kertovat tiivistetysti ajan köhella, olivat aivan uutta. Toisaalta vaikutti arkkitehtuuri-ihanteista. siltä, että keskusta uudistuu liiaksi, ja muutok- Kaupungin hallinnon paisuessa tutkittiin sen fyysiset ja henkiset vaikutukset koettelivat mahdollisuutta laajentaa kaupungintaloa. Syk- kaupunkilaisia. syllä  kaupunginarkkitehti Valter Karisalo Keskustaan esitettiin myös tornitaloja: esitteli arkkitehti Erik Liljebladin johdolla laadi- vuonna  helsinkiläinen arkkitehti Rag- tun massiivisen hallintorakennussuunnitelman, nar Ypyä suunnitteli -kerroksisen tornin viisi joka ulottui Vuorikadulta Loviisankadulle. Tar- vuotta aikaisemmin piirtämänsä Starckjohannin koitus oli toteuttaa viisi suurimmillaan kuusi- rautakaupan kylkeen Alatorille. Tässä yhteydessä kerroksista lamellitaloa, joista kolme sijaitsisi akateemikko Alvar Aallolta kumppaneineen pyy- kaupungintalon eteläpuolella Salininkadun var- dettiin lausuntoa torin tienoon suunnittelusta. rella ja kaksi sen pohjoispuolella Marianpuiston Lausunnossa torille tarjottiin -kerroksista tor- äärellä. Rakennukset kaavailtiin yhdistettäviksi nia ja ehdotettiin, että toria rakennettaisiin um- tunnelilla, johon esitettiin myös lentokentiltä pinaisemmaksi. Suunnitelmat hautautuivat. tuttua rullaavaa mattoa virkamiehistön askelten Lahden korkeimmaksi rakennukseksi ei nous- säästämiseksi. ”Uusi kaupungintalosuunnitelma sut tuolloin liiketalo tai maamerkki, vaan teolli- tuntuu maallikosta jotenkin hätkähdyttävältä”, ALUKSI 13

Paikoituskentät valtaavat alaa. Keskussairaalan ympäristöä.

mureni - ja -luvun purkuaallon seurauksena. Museoviraston edeltäjän Muinaistie- teellisen toimikunnan aloitteesta Lahden vanhoja arvorakennuksia ryhdyttiin kartoittamaan, Yrjönkatu edustaa 1960-luvun ja vuodesta  lähtien kulloisenkin aikakau- uutta keveää arkkitehtuuria. den suojeluihanteita ilmentävää arvoluetteloa on päivitetty noin vuosikymmenen välein. Vuonna  julkaistussa kulttuurihistoriallisesti arvok- kirjoitti paikallislehti. Suunnitelmasta toteutui kaiden kohteiden luettelossa, niin kutsutussa vain Loviisankadun virastotalo. Harmaassa kirjassa on noin  rakennusta tai Sodan jälkeen kehitysusko vaikutti vahvasti: aluetta. hävettiin sitä, että Lahdessa oli vielä kaksi puu- Sodan jälkeen liikenne alkoi vahvasti määrit- taloa, ja erityisesti sitä, että ne sattuivat olemaan tää kaupunkirakennetta kansainvälisten mallien juuri pääkirkko ja kirjasto. Lahden keskustan mukaisesti. Vuonna  annettiin määräykset vanhimmaksi mainittu yksityinen kivitalo, niin varata riittävästi autopaikkoja tonteille, mikä kutsuttu Jurvan talo, purettiin Rautatienkadun vaikutti rakentamisen hintaan ja sitä kautta ark- ja Vuorikadun luoteiskulmasta syksyllä . kitehtuuriin ja kaupunkikuvaan. Katuja ryhdyt- Lehtitietojen mukaan tilalle aiottiin modernia tiin leventämään ja niiden kulmia pyöristämään. liike- ja asuintaloa, jonka julkisivumateriaaliksi Kaupunkiliitto kehotti kaupunkeja ja kauppa- oli valittu valkoinen mineriittilevy. Uutta raken- loita laatimaan kattavat liikenneväyläsuunnitel- nusta luonnehdittiin puhtaaksi ja puhdaslinjai- mat, ja Lahti sai sellaisen valmiiksi vuonna . seksi, kaiken kaikkiaan uuden ajan tulokkaaksi. Hämeen valtatie, Karjalankatu ja osa Vesijärven- Samassa yhteydessä tosin surkuteltiin lahtelaisen kadusta suunniteltiin levennettäviksi kuusikais- historian häviämistä. taisiksi sisääntuloväyliksi parin seuraavan vuosi- Rakennussuojelu alkoi nousta, mutta suu- kymmenen aikana ja Hollolankatu, Lahdenkatu, rimmat kiistat koettiin vasta  -luvun lo- Launeenkatu, Savon Valtatie, osa Mukkulanka- pulla, kun vanha puukirkko esitettiin puretta- tua sekä Viipurin Valtatie nelikaistaisiksi. Erita- vaksi. Torin ympäristö säilyi suurelta osin eri soristeyksiä kaavailtiin muun muassa Mytäjäisiin, aikakausilta peräisin olevine rakennuksineen, Sopenkorpeen, Kariniemenaukiolle ja Möysään. mutta esimerkiksi Rautatienkadun jugendilme Hollolankadulta suunniteltiin viaduktia eli maa- ALUKSI 14

siltaa Lahdenkadun ja Kirkkokadun risteykseen. Toisaalta Lahden katuja kopistelivat vielä - luvullakin hevosvetoiset pika-ajurit, eivätkä suunnitelmat näyttäneet toteuttamiskelpoisilta. Vuonna  katukuvaan tulivat ensimmäi- set liikennevalot ja pysäköintimittarit ja kolme vuotta myöhemmin ensimmäinen pysäköinti- talo. Vuonna  katusuunnittelussa alettiin käyttää tietokonetta. Tuolloin laskettiin, että teoreettisesti jokainen lahtelainen ylitti Alek- santerinkadun kerran päivässä. Keskusta alkoi ruuhkautua. Lahden asukasluku oli noin . Ruolan tornitaloja Valtuustossa keskusteltiin jalankulkutunnelin rakentamisesta Rautatienkadun ja Aleksanterinka- dun kulmaan. Aleksanterinkatu-suunnitelmasta toivottiin kitehdin Otto Flodinin näkemyksen mukaisesti ratkaisua liikennepulmiin. Vuonna  valmis- korkeita torneja rakennettiin ainoastaan Helsin- tunut ehdotus hahmotteli sujuvampaa joukko- kiin, ei maaseutulähiöihin. liikennettä, kattavaa kevyen liikenteen verkostoa Puistoalueet olivat kaupunkisuunnittelun ja keskustan kohentamista. Tämän suunnitel- painopisteitä sodan jälkeen.  -luvulla pe- man pohjalta syntyivät myöhemmin Marian- rustetut laajat läntisen keskusta-alueen puisto- kadun, Torikadun ja Rautatienkadun osittain alueet nostivat Lahden puistoalan -luvun al- pysäköinnille varatut oleskelualueet. Vuosikym- kuun mennessä Suomen suurimmaksi asukasta menten kuluessa ydinkeskustan ilmettä on py- kohden. Kisapuisto, Fellmaninpuisto ja Pikku- ritty parantamaan monin keinoin. Kaupungin Vesi järven puisto liittyivät alueen vanhoihin vi- -vuotisjuhlan kunniaksi sytytettiin vuonna heralueisiin, stadioniin ja Kartanon puistoon.  Aleksanterinkadun jouluvalot, jotka suun- Ajalle tyypillisiä olivat myös pienten puistoläik- nitteli graafikko Tapani Aartomaa. Valot ovat kien muodostamat viherketjut, jollainen toteu- ilahduttaneet lahtelaisia vuosittain joulunavauk- tettiin Aleksanterinkadun varteen. Keskustan sesta aina Salpausselän kisoihin saakka. länsilaidan puistoista viherketju jatkui Alato- Ruolaan ja Mustankallionmäelle nousivat rin ja Kansantalon puistikon kautta Karjalanka- kaupungin siluettia hallitsevat tornitaloryhmät dun bulevardille ja Paavolan puutarhakaupun- -luvun alkupuolella. Ruolan aluetta suun- ginosaan. Harjujen muodostama viherverkosto niteltaessa -luvun taitteessa keskusteltiin yhdistää puistosaarekkeet ja sulkee syleilyynsä kiivaasti siitä, voiko harjuille rakentaa torneja. koko Lahden keskustan. Asiantuntijalausuntoja pyydettiin suomalaisilta Uusille asuinalueille alettiin -luvulta al- kaavoitusauktoriteeteilta, muun muassa profes- kaen rakentaa leikkipuistoja ja suunnitella lasten sori Olli Kiviseltä. Lahtelaiset vetosivat päättä- ja nuorten viriketoimintoja, joiden edelläkävijä jiin harjujen säästämiseksi. He, kuten kaupungin Lahti tuolloin oli. Idean kehitti kaupunginpuu- asemakaava-arkkitehtikin jäivät vähemmistöön, tarhuri Arvo Toivola ruotsalaisten ja tanskalais- ja harjujen rakentamista puolustavat kannat ten esikuvien pohjalta. Tanssimäen leikkipuisto voittivat. Toisin kävi esimerkiksi pääkaupun- Mukkulassa oli ensimmäinen. Myöhemmin sel- kiseudulla, jossa samaan aikaan käytiin saman- lainen perustettiin muun muassa Kankolaan. tyyppistä keskustelua. Seutukaavaliiton yliark- Vuonna  valmistunut Launeen perhepuisto ALUKSI 15

Kisapuistoa

on saanut suuren suosion matkailijoidenkin kes- kuudessa. Nykyisin se on osa suurta keskuspuis- Kaupungin rakennuttama virkailijatalo Hollolankatu 3:ssa toa samoin kuin sorsalampi ympäristöineen, liikunta-alueet, sirkuskenttä ja arboretum, jossa on  erilaista puuvartista kasvia. Rakennusliikkeitä on syntynyt ja kuollut no- lin, jonka edelläkävijä Lahdessa oli Lahden peassa tahdissa. On laskettu, että Lahdessa toimi Säästöpankki. Se aloitti asuntosäästötoiminnan -luvun puolivälin ja -luvun alun väli- jo heti sodan jälkeen, jolloin pääpaino oli siir- senä aikana puolisentoista sataa rakennusliikettä. toväen ja rintamamiesten asuntokysymyksen Vuonna  Lahdessa oli noin  rakennus- järjestämisessä. Pääomapulasta kärsivää raken- miestä, mutta heidän määränsä kipusi kym- tamista vauhditettiin mallilla, jossa asunnon- menessä vuodessa runsaaseen :een, vaikka tarvitsija säästi puolet, ja pankki lainasi loput. rakentamista samaan aikaan voimakkaasti ratio- Asuntosäästäjät halusivat ottaa -luvulla ai- nalisoitiin ja koneellistettiin. Suurimpia raken- kaisempaa tehokkaammin haltuunsa myös itse nusliikkeitä olivat -luvun puolivälissä pe- rakennustoiminnan pyrkimällä vaikuttamaan rustetut    Oy ja Rakennusnotariaatti. Unto rakennuskustannuksiin, tonttitarjontaan ja laa- Kivisen rakennusliike nousi -luvulla isoksi tuun. Asuntosäästäjät perustivat Lahden Asun- tekijäksi lahtelaisilla rakennustyömailla. Alan tosäästäjät ry:n. Yhdistys osallistui ennen kaik- keskittyminen on sittemmin tarkoittanut valta- kea monien Kiveriön -luvun kerrostalojen kunnallisten ja jopa kansainvälisten rakennus- rakentamiseen. liikkeitten voittokulkua. Lahdessa ei -luvun alkupuoliskolla juuri Rakennusinvestoinnit olivat -luvulta ollut arkkitehteja, mutta rakennusmestareita si- aina -luvulle paljolti valtion ja kunnan kä- täkin runsaammin. Sodan jälkeen sekä yksityi- sissä, ja esimerkiksi -luvun alkupuolella siä että virka-arkkitehteja hakeutui Lahteen jo Lahti käytti runsaat puolet verokertymästään ra- jonkin verran. Vuonna  kaupungin palve- kentamiseen. Talouselämän rakennemuutokset luksessa oli viisi arkkitehtia, ja yksityisiä arkki- ovat siirtäneet investoinnit paljolti yksityisille tehteja Lahdessa työskenteli kolme. Erityisesti pääomasijoittajille. Sodanjälkeinen pääomien pientaloalueita ovat olleet suunnittelemassa puute johti kehittämään asuntosäästämismal- pääosin rakennusarkkitehdit, joiden koulutus ALUKSI 16

miehet olivat rakennussuunnittelijoita, mutta nykyisen kaupunginarkkitehdin, vuonna  virkaansa astuneen Anne Karvinen-Jussilaisen tehtävänä on johtaa Lahden kaavoitusta. Sekä Könösellä, Karisalolla että Liljebladilla oli myös yksityinen suunnittelutoimisto. Näillä yksityi- sillä toimistoilla oli myös suuri vaikutus Lahden kaupunkikuvaan. -luvun kuluessa, ja jonkin aikaa seuraavalla vuosikymmenelläkin, Lahden kaupunkikuvaan vaikutti olennaisesti arkkitehti Unto Ojonen, joka on suunnitellut pelkästään Lah- den keskustaan nelisenkymmentä rakennusta. Jorma Vuorelman suunnittelema talo Rajakatu 2:ssa Samaan aikaan vaikutti myös arkkitehti Tauno Niemioja, joka toimi sekä rakennussuunnitte- lijana että kaavoittajana. Hän työskenteli Ojo- sen tapaan pääasiassa yksityisenä arkkitehtina, mutta oli myös jonkin aikaa kaupungin pal- Lahdessa aloitettiin vuonna  ja joita luon- veluksessa. -luvun lopussa alkoi arkkitehti nollisesti työskenteli paikkakunnalla runsaasti. Jorma Vuorelman ura Lahdessa. Hänenkin kä- Kaupungin virka-arkkitehtien määrä lisääntyi denjälkensä lahtelaisessa kaupunkikuvassa on -luvulta lähtien, mutta viime vuosina kau- merkittävä. Vuorelman kulta-aikaa oli - pungin rakennusten suunnittelutyöt on annettu luku ja elementtirakentamisen nousukausi. Lu- ulkopuolisille. kuisat lahtelaiset suunnittelijat ovat aloittaneet Lahden ensimmäisen kaupunginarkkitehdin uransa Vuorelman toimistossa. Myös arkkiteh- Kaarlo Könösen ura ulottui vielä pitkälle jälleen- dit Erik Castrén ja Lauri Saarinen ovat leimal- rakennuskaudelle, aina vuoteen . Hänen jää- lisesti lahtelaisia suunnittelijoita. He ovat sekä tyään eläkkeelle kaupunginarkkitehdiksi tuli Val- yhdessä että erikseen aikaansaaneet valtavan tuo- ter Karisalo, ja hänen jälkeensä vuonna  Erik tannon, joka ajoittuu pääasiassa - ja - Liljeblad, joka luopui tehtävästään . Könö- luvulle. Arkkitehti Jorma Salmenkivi perusti sen työsarka käsitti rakennussuunnittelun ohella -luvun alussa Lahteen suunnittelutoimiston, myös kaavoituksen, ja hänen itäisen ja läntisen jonka toiminta on jatkunut siitä lähtien eri ni- Lahden kaavansa ovat vaikuttaneet vahvasti so- mien alla. -luvulta lähtien Lahden johtaviin danjälkeiseen kaupunkikuvaan. Seuraavat kau- suunnittelutoimistoihin on kuulunut myös Ark- punginarkkitehti-nimikkeellä toimineet virka- kitehtityö Oy, jonka alkuperäisiä perustajia oli- ALUKSI 17

Uutta Lahtea: Ruoriniemeä Sibeliustalolta nähtynä

Tyypillistä Lahtea: nuorta rakennuskantaa ja kaupunkivihreää Liipolassa

vat Erkki Aarti, Juhani Boman, Jorma Vesanen Lahtelainen modernismi on pääosin tyyli- ja Markku Viitasalo.. Toimistossa on työsken- kästä, valoisaa, puhdasta ja huolellisesti suunni- nellyt vuosien varrella lukuisia lahtelaisia suun- teltua ja rakennettua. Lahti on nuori kaupunki, nittelijoita, muun muassa Pauli Lindström, joka ja sen kaupunkikuva on suomalaisittainkin kat- perusti sittemmin oman toimiston. soen uusi. Moderni rakennusperintö on tyypil- Kaupungin juhliessa -vuotissyntymäpäi- listä lahtelaisuutta, meidän perinnettämme. väänsä  kaupunginhallituksen asettama katu- nimitoimikunta esitti noin seitsemääkymmentä “[Architecture] cannot satisfy your katua nimettäväksi tai katunimeä muutettavaksi. wildest fantasies, but it may exceed the Tässä yhteydessä syntyivät esimerkiksi Sibeliuk- limits set by them.” (Arkkitehtuuri ei voi senkatu, joka aikaisemmin oli Tapionkatu, Hol- toteuttaa hurjimpia unelmiasi, mutta se lolankatu, entinen Hevosmiehenkatu, Karjalan- saattaa ylittää niiden asettamat rajat). katu, entinen Kauppakatu ja Salininkatu, joka — Bernard Tschumi aikaisemmin muodosti Mariankadun eteläpään. Uudet nimet vahvistettiin vuonna . 18

KESKUSTA (K)

Lahden nykyinen keskusta syntyi ensimmäisen alussa sekä itäisen Oikoportin, joka rakennet- asemakaavan, lääninarkkitehti Alfred Caweenin tiin . Pellonkulman porttiparina toimii ark-  laatiman ruutukaavan pohjalle. Ruudukko kitehti Jalmari Lankisen piirtämä Suojalinna on joustanut ja kestänyt yli  vuotta antamatta vuodelta . periksi, vaikka keskustan mittakaava alkoi - Sodan jälkeen keskustan ruutukaavaa täy- luvulla monista syistä vahvasti muuttua. Matalia dennettiin vielä kymmenisen vuotta tyypilli- puurakennuksia purettiin kiihtyvällä vauhdilla, seen umpikorttelimalliin. Aleksanterinkadun ja kerroskorkeuksia keskustan alueella lisättiin. itäpäähän valmistuivat Unto Ojosen suunnitte- Talojen koko kasvoi ratkaisevasti, ja materiaalit lemat Veljeskoti, Olavinlinna ja Asunto-osake- muuttuivat: puu kiveksi, kivi betoniksi. Katuja yhtiö Naapuri, keskustan länsilaidalle Hollolan- levennettiin ja paikoitusalueita lisättiin. Uuden- katu :n virkailijatalo sekä Lahden ensimmäinen laiset maamerkit todistivat modernin kaupungin aravatalo, arkkitehti Olli Pöyryn rautatieasemaa kehityksestä: tehtaanpiippujen, radiomastojen vastapäätä piirtämä Asematori. Ne, kuten Ojo- ja hyppyreiden rinnalle tulivat korkeat kaupun- sen porttirakennuksetkin edustavat tasokasta, kitalot. Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen materiaaleiltaan laadukasta ja yksityiskohdiltaan ideoi kaupunginporttiaiheen, jonka mukaisesti huoliteltua arkkitehtuuria. Olavinlinna oli kau- keskustan sisääntuloväylien varteen rakennet- pungin ensimmäinen omille työntekijöilleen ra- tiin ympäristöä korkeammat tornit. Arkkitehti kennuttama asuintalo. Unto Ojonen suunnitteli ne lähes kaikki: län- Vanhan kivimuurimaisen rakennusta- tisen, vuonna  valmistuneen Pellonkulman, van loppu alkoi kuitenkin häämöttää: vuonna pohjoiset Karihovin ja Karinportin -luvun  Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun 19

Asematori

Keskustan mittakaava alkoi muuttua voimakkaasti sodan jälkeen. Oikoportti

kaakkoiskulmaan valmistui kymmenkerroksi- katu :een vuonna  valmistunut arkkitehti nen Centrumin tavaratalo, joka perustui uudelle Ole Gripenbergin suunnittelema Pankinportti. funktionalistiselle idealle matalasta, korkeaa Kahdessa osassa vuosina  ja  valmistu- asuintornia ympäröivästä liikesiivestä. Tarkoi- nut, kaupungin talonsuunnitteluosaston oman tuksena oli turvata mahdollisimman esteetön arkkitehdin Irma Kolsin piirtämä virastotalo Ve- ja runsas valonsaanti kaikkiin asuinhuoneisiin. sijärvenkatu :ssä oli ensimmäinen toimistotalo, Arkkitehti Simo Lumpeen Kulutusosuuskun- kaupungin kasvavalle virkamieskunnalle omis- tien Keskusliiton arkkitehtiosastolla suunnit- tettu rakennus. telema Centrum oli vastinpari Aleksanterinka- Ensimmäinen puhdas liiketalo Lahdessa oli dun pohjoispuolen toiselle tornirakennukselle, Starckjohannin tavaratalo Aleksanterinkatu :ssa. Kulmalalle. Uutta Lahdessa oli myös Centrumin Sen suunnitteli helsinkiläinen Martta Martikai- osittain maanalainen Vesijärvenkadun ja Alek- nen-Ypyän, Ragnar Ypyän ja Veikko Malmion santerinkadun välinen myymäläkäytävä, jolla arkkitehtitoimisto vuonna . Kauppahuone tontin sisäosat saatiin tehokkaasti käyttöön. siirtyi Viipurista Lahteen sodan jälkeen. Talo Käytävä on sittemmin rakennettu umpeen. valmistui . Se luetaan yhdeksi suomalaisen -luvun puolivälissä keskustaan ryhdyt- modernismin merkkiteoksista. Talon ilmava vä- tiin rakentamaan yhä enemmän pelkästään lii- häeleinen muotokieli sekä ulko- ja sisätilan vuo- ketoiminnalle tai toimistoiksi pyhitettyjä taloja rovaikutusta korostava arkkitehtuuri ovat seu- tai rakennuksia, jotka voitiin tarvittaessa hel- rausta vaativasta, liikenteen ja kaupankäynnin posti muuttaa sellaisiksi, kuten Aleksanterin- leimaamasta sijoituspaikasta. Starckjohann oli KESKUSTA 20

Kaupungin virastotalo Vesijärvenkatu 11:ssä Pankinportti

myös rautakaupan itsepalvelumyynnin edellä- Toinen esimerkki uudesta liikepainottei- kävijä, ja liiketalon läpinäkyvyys oli tässä valtti. sesta keskustarakenteesta on Aleksanterinkatu Starckjohann oli Lahden ensimmäinen tava- :ssa sijaitseva Valtakulma, suuri tavaratalo- ratalo. Liikkeen Viipurin ajoilta peräisin ol- hotellikompleksi. Monet kaupan tekniset uutuu- lut jouluikkunatraditio oli myös osa lahtelaista det esiteltiin Lahdessa ensimmäistä kertaa juuri katukuvaa. Valtakulmassa. Myymälöiden äänentoistolait- Rakennuksen kantava suunnitteluidea ja teet ja liukuportaat hämmästyttivät lahtelaisia. lukuisat hienostuneet yksityiskohdat hävisivät, Yksinkertaiset, massiiviset julkisivut korostivat kun arkkitehti Veikko Malmio teki muutospii- uuden ajan alkua: rakennukset olivat kaupan- rustukset tilojen siirtyessä Postipankille . Ai- käyntiin suunniteltuja tarkoituksenmukaisia neettomat lasijulkisivut sekä sisätiloissa tyylille ”koneita”, joiden tavoitteena ei enää ollut ensi- tyypilliset kaartuvat parvikaiteet ja ylimmän ker- sijaisesti koristaa kaupunkikuvaa. -luvun roksen paneloinnit väistyivät pankkiarkkiteh- alussa Lahteen saatiin myös mannermainen ta- tuurin tieltä. Arvokas julkisivurappaus, johon varatalo, Asko, jonka valtavat lasiseinät marmori- on painettu Starckjohannin Merkuriuksen sii- ja pronssidetaljeineen merkitsivät Aleksanterin- piä ja I-palkkia kuvaava liikemerkki, on kuiten- kadun itäpään ilmeen muuttumista oleellisesti. kin säilynyt. Liiketalon herkästi koristeltu tiili- Rakennuksen ulko- ja sisätilan välinen raja julkisivu suunniteltiin osaksi Alatorin puistoa, muuttui yhä häilyvämmäksi. Samalla mainonta jonne Starckjohann lahjoitti kaksi veistostakin. sai yhä enemmän näkyvyyttä katukuvassa. Sen Olennainen osa Alatoria ja puistomiljöötä on taso on viime vuosina jyrkästi laskenut, ja siksi myös arkkitehti Arvi Lepikön piirtämä torikäy- myös mainonnan historian säilyneet merkit tu- mälä, joka valmistui . lee ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa. KESKUSTA 21

Entinen Kansallis-Osake-Pankin laajennusosa Entinen Starckjohannin tavaratalo

Betoniarkkitehtuuri tuli Lahteen näyttä- vahvistivat tunnelmaa. Salia on uudistettu kovin västi -luvun alussa. Paikallislehti kirjoitti, kourin, samoin rakennuksen ulkoarkkitehtuuria. että lahtelaiset suorastaan odottivat pääkatujen, Sen valopiha ummistettiin vuonna . Raken- Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun kulman nus ja entinen pankkisali on suojeltu asemakaa- pesevän kasvonsa. Niinpä arkkitehti Viljo Revel- valla vuonna . lin kutsukilpailuun vuonna  suunnittelema Modernia ajanhenkistä ilmettä tavoitteli sa- Kansallis-Osake-Pankin laajennusosa pyyhkäisi moihin aikoihin myös Aleksanterinkadun vas- Aleksanterinkadulta osan -luvun alun pank- takkaisella puolella seisova Pohjoismaiden Yh- kirakennusta sekä pienen puisen -luvun dyspankki, jonka vanha pankkitalo purettiin alun liiketalon. Pankin uusi minimalistinen nau- niin ikään uuden tieltä. Tämä oli kaupungin hajulkisivu hätkähdytti italialaiselta renessanssi- mittavin purkamisoperaatio siihen mennessä. palatsilta näyttävän vanhan pankin vieressä. Ra- Uudisrakennusta varten julistettiin kutsukil- halaitos uudisti ja kansainvälisti julkikuvaansa. pailu, johon pyydettiin ehdotukset Olli Kivi- Kaupunkitaiteellisten yhteentörmäysten ajatel- seltä, Veikko Malmiolta ja Risto-Veikko Luuk- tiin tuolloin virkistävän katukuvaa. koselta. Kilpailun voitti professori Olli Kivinen Erityinen, lähes uskonnollinen vaikutelma työryhmineen. Kaupunki esitti, että uuden ra- syntyi asiakkaan kohotessa rullaportaita pankin kennuksen tulee sopeutua kaupunkikuvaan. toisessa kerroksessa sijaitsevaan monumentaali- Niukka nauhajulkisivu oli ympäristössään tuol- seen pankkisaliin. Kattorakenteiden välistä sii- loin aivan uudenlainen, mutta pankin arkki- vilöityvä valo ja minimalistinen musta kalustus tehtuurin voi sanoa vaikuttaneen myöhemmin yhdessä taiten sijoitettujen viherkasvien kanssa suuresti keskustan ilmeeseen. Vielä enemmän KESKUSTA 22

ympäristöä olisi muuttanut Luukkosen ehdotus, joka perustui valtaisaan, tontin sisäosiin painu- vaan kaarenmuotoiseen rakennusmassaan. Tuomitalon valopiha Aleksanterinkatu 9:ssä Pankkihuoneisto sijoitettiin kiertämään kah- delta suunnalta pientä valopihaa. Tällaisia kah- delta suunnalta avoimia valopihoja oli useita. - ja -luvun taitteessa niitä rakennettiin lähes jokaiseen Aleksanterinkadun kortteliin sekä lisäksi yksi Vapaudenkadulle, Hämeenka- dulle ja Rautatienkadulle. Parhaimmillaan Lah- dessa oli  valopihaa. Niistä toivottiin intiimejä katutilan suvantoja, joissa voisi nauttia ostosten tekemisestä mutta myös levähtää. Moniin valo- pihoihin sijoitettiin suihkulähteitä ja veistoksia. Aleksanterinkatu :n pihassa oli kaupungin ensimmäinen yögrilli. Nyt jäljellä ovat Aleksan- Aleksanterinkatu 17:n valopiha terinkatu :n ja :n toisiinsa liittyvät valopihat – joiden esikuvana aikanaan oli Helsingin City- käytävä – Tu o m i t a l o , Pankinportti, entisen Yh- dyspankin valopiha, Pohjolan valopiha Vapau- ajan sisustustaiteesta. Yrjönkadun pistetalo- denkadulla, Maakuntatalo ja Rautatienkatu . ryhmä ja Aleksanterinkadun itäpään Pohjan- Niin keskustan ydintä kuin varsinkin sen lai- tornit ovat keskustan laitaosien esimerkkejä uu- taosia alettiin kehittää järjestelmällistä ruutukaa- desta rakennustavasta, joka muovasi katukuvaa vaa vapaammassa hengessä -luvulla. Vuonna väljemmäksi ja ilmavammaksi, mutta myös rik-  kaavoittaja yksiselitteisesti totesikin, että konaisemmaksi, erityisesti ruutukeskustassa. suljettu rakennustapa on haitta. Näin syntyi- Piste- ja lamellitaloja nousi keskustan tun- vät keskustan ruutualueen ensimmäiset vapaat tumaan lukuun ottamatta eteläisiä kaupungin- asuintornit, kuten arkkitehti Erik Castrénin osia, joissa vanhat puutaloalueet säilyivät suu- piirtämä Rautatienkadun ja Kirkkokadun koil- relta osin aina -luvulle saakka. Oikokadun lisnurkan yhdeksänkerroksinen torni vuonna etelärinteeseen syntyi viehättävä kolmen raken- . Samoina vuosina nousivat Asunto-osake- nuksen pistetaloryhmä, joka ilmentää myös au- yhtiö Erkonpuiston talopari Vuorikadun ja Er- toistumisen kasvua: pihoja reunustavat kook- konkadun kulmaan sekä Valkotornit, puhdas- kaat autotallirivit. Pihat ovat puutarhamaiset: linjaiset, mustavalkoiset pistetalot Vuorikadulle, niissä kasvaa muun muassa keskustassa har- kaikki arkkitehti Jorma Vuorelman käsialaa. Val- vinaisia omenapuita. Talot kertovat myös so- kotornien porrashuoneet ovat hieno esimerkki danjälkeisestä ammattityövoiman puutteesta KESKUSTA 23

Valkotornit

Opettajien talo ja postin työntekijöiden talo Rajakadulla Hakatornit

ja siitä, kuinka työvoimaa yritettiin houkutella pellolle –. Piirustukset tehtiin Kulu- Lahteen suunnittelemalla eri ammattiryhmille tusosuuskuntien Keskusliiton asunto-osastolla omia asuintaloja. Oikokatu :n suunnitteli ark- Helsingissä. Suunnittelijoina olivat arkkitehdit kitehti Unto Ojonen vuonna  rautatieläi- Mauri Karkulahti ja Eino Tuompo. Kauempana sille, Oikokatu :n Keskus-Sato Oy:n arkkitehti keskustasta olevat talot ovat yksinkertaisempia Tauno Salo vuonna  opettajille ja Oikokatu kuin lähempänä olevat, joiden julkisivua on par- :n arkkitehti Valter Karisalo lääkäreille. Raja- vekkeiden kohdalla porrastettu ja joissa on satu- katu :n ja :n tornitalot rakennettiin niin ikään lakatto. Kauempana olevien talojen kattomuoto ammattiliittojen voimin, ensimmäinen, arkki- on taitteinen. Torniryhmään liittyy Hollolanka- tehti Jorma Vuorelman suunnittelema opetta- dun puolella Mauri Karkulahden suunnittelema jille, toinen, arkkitehti Arvi Lepikön suunnitte- matala liikerakennus, joka täydentää viehättä- lema postin työntekijöille. vällä tavalla kokonaissommitelman. Se on las- Uljain esimerkki funktionalistisesta piste- kostettu kadun varteen kolmijakoiseksi kaup- taloalueesta ovat kuitenkin Hakatorneiksi kut- pahuoneistoksi, johon sijoitettiin upouuden sutut seitsemän yhdeksänkerroksista asuintaloa liikeidean mukainen pikamyymälä. -luvun sekä pieni liiketalo Hollolankadulla ja Paasiki- lopulla rakennuksia on peruskorjattu ja täyden- venkadulla. Ne rakennettiin entiselle Fellmanin netty yhdellä pistetalolla. Kokonaisuuden alku- KESKUSTA 24

Konserttitalo

peräisiä suunnitteluperiaatteita kannattaa vaalia. Lisää neliöitä rakennuksiin saatiin myös ka- Alueen väljyys on myös olennainen kaupunkiku- tuarkadeilla. Yksi ensimmäisistä esimerkeistä vallinen arvo. Lahdessa oli vuonna  valmistunut konsert- Katuja ryhdyttiin leventämään autokau- titalo. Vanhan ruutukeskustan alueella vanhim- pungin tarpeisiin. Ensimmäiset vanhan ruu- mat arkadit ovat Hämeenkadun ja Mariankadun tukeskustan levitykset tehtiin Mariankadulle, koilliskulmaan vuonna  valmistuneen Raha- jossa katutilan muutti vuonna  rakennettu talon Hämeenkadun puoleinen intiimi katutila Asunto- osakeyhtiö Lahden Mariankatu , sekä ja samana vuonna Vapaudenkadun ja Vesijär- Rauhankadulle, jossa aina -luvun lopulle venkadun lounaiskulmaan rakennetun Asunto- asti näkyivät kaupungin eri rakennusvaiheiden osakeyhtiö Luhtakulman Vapaudenkadun puo- mukaiset katuleveydet, Asunto-osakeyhtiö Ko- leinen käytävä. tilan puutalo ja kivirakennus sekä vuonna  -luvulla rakennuksiin alkoi syntyä uu- valmistunut Asunto-osakeyhtiö Rauhankatu , denlaisia kaupunkikuvallisia aiheita, kuten por- toisella puolella vuonna  rakennettu Asunto- taikkoja ja patioita. Ruutukaavaan kytköksissä osakeyhtiö Koulupuisto. Samoilla kulmilla nä- oleva katumuurirakentaminen rikkoutui. Ku- kyy myös havainnollisesti -luvun uusi vaavimmat esimerkit lienevät Rautatienkadun ja kaupunkitaiteellinen aihe, kadunkulmien pie- Vuorikadun koilliskulmauksen ja Vesijärvenka- nimuotoiset sisäänvedot. Rakennuksien kerros- dun ja Vuorikadun luoteisnurkan rakennukset, lukujen kasvaessa niiden kulmia alettiin viistää molemmat -luvun alusta. Edellinen on ark- ja terävänurkkaisesta korttelirakenteesta luovut- kitehti Jorma Vuorelman ja jälkimmäinen ark- tiin. Näitä nurkka-aiheita näkee nyt keskustassa kitehti Esko Toiviaisen suunnittelema. Liiketilaa miltei joka kadunkulmassa. saatiin portaikkojen avulla kahteen kerrokseen. KESKUSTA 25

patiomaisia oleskelutiloja. Rakennus toimi aikanaan Hollolan kunnantalona, sillä siihen sijoitettiin Hollolan kunnanvirasto, kunnan- valtuuston ja -hallituksen istuntosalit sekä kunnanlääkärin toimitilat. Siinä on alusta asti toiminut Päijät-Hämeen liitto, joka on entinen maakuntaliitto. Lahti oli elementtirakentamisen edelläkä- vijöitä Suomessa. Keskustan ensimmäisen ele- menttitalon tittelistä kilpailivat Ruola Oy:n Rautatienkatu :ään rakentama Asunto-osake- yhtiö Ruolala ja Lahden Rakentajat Oy:n Rau- Pääkirjasto Lahden kulttuurikeskuksessa hankadun ja Vuorikadun kulmaan rakentama Asunto-osakeyhtiö Rauhankulma, jotka valmistuivat vuodenvaihteessa –. Ruolalan Arkkitehtuuri kuvastaa tässä osuvasti aikaa, jol- elementit tuotiin rakennusyhtiön elementtiteh- loin pikkukaupat ja erikoisliikkeet lisääntyivät ja taalta Turusta. Sen kantavat seinät ja välipohjat monipuolistuivat. Seuraavalla vuosikymmenellä valettiin kuitenkin perinteisin menetelmin ra- ne hävisivät uuden markettimuodin tieltä. kennuspaikalla. Rauhankulman elementit val- Lahden ensimmäisiä keskustan automarket- mistettiin rakennuspaikalla. Ruolalan suunnit- teja oli Vesijärvenkatu :ssä sijainnut Heps. Ra- telivat turkulaiset arkkitehdit Olli Vahtera ja kennuksen suunnittelivat helsinkiläiset arkkiteh- Pekka Pitkänen, Rauhankulman lahtelaiset ark- dit Tarja Salmio-Toiviainen ja Esko Toiviainen. kitehdit Kaarlo Könönen, Erik Castrén ja Lauri Vuonna  valmistunut talo on arkkitehtuu- Saarinen. Elementit ja levyjulkisivut valtasivat riltaan hallittu ja laadukas. Heps avautui , Lahden. Hieno ja harvinainen poikkeus on Puis- ja niin oli pää avattu uudentyyppiselle kaupan- tokatu :een vuonna  valmistunut asuintalo, käynnille, joka siirsi erikoistavara- ja torikaup- jonka suunnitteli arkkitehti Tauno Niemioja. paa kauppakeskuksiin ja hieman myöhemmin Hän valitsi talon materiaaliksi paikalla muura- keskustan laitaosien marketteihin. tun punatiilen ja kunnioitti näin kaupungin- Vuonna  arkkitehti Erik Castrénin talomiljöötä, jonka kehityslinjat oli hahmotel- suunnitelmin valmistunut Maakuntatalo Hä- lut Eliel Saarinen -luvulla. Saarinen toivoi meenkatu :ssä osoittaa, kuinka liiketilojen suunnittelemansa kaupungintalon punatiilen maksimointi onnistui ahtaalla keskustatontilla. jäävän tienoon johtoaiheeksi. Piha-alue on kolmelta suunnalta suljettu raken- Korttelirakenne alkoi paisua -luvulta nussiivin, joihin alun perin sijoittui myymä- lähtien. Arkkitehti Heikki Castrénin kilpailun löitä ja ravintola. Piha on osin rakennettu kah- pohjalta suunnittelema Keskustalo valmistui pe- teen kerrokseen, ja sisäpihalle syntyi runsaasti rinteikkään Rautakauppa Alstan talon paikalle KESKUSTA 26

vuonna  Aleksanterinkadun ja Rautatien- kadun kulmaan, yhteen Lahden vanhimmista liikekortteleista. Keskustalo täytti kulmauksen massiivisella, puolen korttelin kokoisella hahmollaan, jonka kokonaiskerrosala oli , hehtaaria. Keskustalo oli monessa suhteessa ykkö- Hiihtostadionia nen lajissaan: se oli Lahden talousalueen suurin liiketalo ja siinä sijaitsivat Suomen ensimmäi- nen ja majoituskapasiteetiltaan suurin moot- torihotelli sekä Suomen ensimmäinen paikoi- edustava ja erilaisia asumismuotoja kokeileva tustalo, joka on nyt tosin purettu. Keskustalon kerrostaloalue, jonka arkkitehtonisen toteutuk- neljän kerroksen korkuinen ikkunaton julkisivu sen terävimmän kärjen lama osittain vei. oli niin ikään uutta Lahdessa. Taloon rakennet- Keskustan siirtyessä itään alettiin vanho- tiin yksityinen  metrin pistoolirata, toisaalta jen puutalo- ja tehdaskortteiden tilalle rakentaa siihen sijoittui myös seurakuntakoti, joka oli kir- liike- ja asuinrakennuksia. Kansaneläkelaitok- kon sodan jälkeen muuttuneiden, sosiaalista vas- sen toimitalo ja terveyskeskus sijaitsevat parina tuuta korostavien toiminta-ajatusten mukanaan poikittain Kirkkokatuun nähden. Kansanelä- tuoma uuden lainen tilatyyppi. kelaitoksen talo oli kolmas lajissaan Suomessa. Vanha Puu-Paavolan pientaloalue väistyi Kokonaisuuden suunnitteli arkkitehti Veijo vähitellen julkisten rakennusten ja asuinkerros- Martikainen ja rakennukset valmistuivat vuonna talojen tieltä -luvulla. Lahden kaupunki . Keveä värikäs lasiseinäarkkitehtuuri muo- varasi sieltä keskeisiä tontteja muun muassa kult- vasi uusien rakennustyyppien julkikuvaa. tuuri- ja koulutustarpeisiinsa. Hotelli- ja ravin- Paavolan uusia tuulia edustaa myös valtion tolakoulun rakennus valmistui Kirkkokadun ja virastotalo, joka oli niin ikään uusi sodanjälkei- Savonkadun, nykyisen Kauppakadun kulmaan nen rakennustyyppi. Arvovaltaa, ellei jopa ylem- . Talon suunnitteli arkkitehti Jorma Salmen- myyttä uhkuva tumma massiivinen kolossi val- kivi. Koulutalo oli ensimmäinen uuden Paa- mistui . Sen suunnitteli arkkitehti Jorma volan rakennus, ja se loi pioneerina modernin Vuorelma. H:n muotoinen rakennus on viisiker- kaupunginosan ilmettä ja mittakaavaa. Talon roksinen, väliosastaan kolmikerroksinen. elementtijulkisivusta paljastuu yllättäen renes- Lahden keskusta-alueen puistot ovat lähes sanssin piano nobile -aihe: toista, juhlakerrosta, kaikkineen peräisin  -luvulta. Ajan viher- on klassiseen tapaan korostettu muista poikkea- suunnitteluihanteita edusti viherketju, puisto- valla julkisivukäsittelyllä. sarja, joka jatkui isoina ja pieninä istutusaiheina Puu-Paavolaan syntyi - ja -luvun kaupunkitilassa. Hiihtokeskuksen ja Kartanon kuluessa Lahden kulttuurikeskus, jota täydentä- viheralueet olivat peräisin jo aikaisemmalta ajalta. vät Muotoiluinstituutin rakennukset. Kulttuuri- -luvulla Kartanon puisto uudistettiin ja sen keskuksen ympärille syntyi vuoden  asunto- ympäristöön istutettiin kolme erityyppistä puis- messujen tuloksena varhainen ekorakentamista toa, Kisapuisto, Fellmaninpuisto ja Pikku-Vesi- KESKUSTA 27

Vanhaa ja uutta Vesijärven rannassa

järven puisto. Vuonna  rakennettiin linja- sekä Ranta-Kartanon ideakilpailu ovat nyt ran- autoaseman eteen valtava istutuksin somistettu takaupungin käytännön toteutuksia. Rantakau- liikenneympyrä, joka välitti viherketjun edelleen punkiprojektia johti yleiskaava-arkkitehti Raimo Alatorin puistoon, Kansantalon aukiolle ja sitä Airamo. Lahden kehityksen alkupiste, Vesijär- vastapäätä olevaan pikkuruiseen puistokolmioon ven asema ja satama säilyttivät osan historiaansa, sekä lopulta Paavolan puutarhakaupunginosaan. mutta uudet toiminnot uusine rakennuksineen Puistoihin hankittiin sodan jälkeen runsaasti jul- ovat myös saaneet alueella sijansa. kista taidetta. Lahden keskusta-alueella on monia valta- Lahtelaisten vanha haave rantakaupungista kunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita, näytti toteutuvan sen jälkeen, kun Vesijärven osin tai kokonaan sodan jälkeen rakennettuja rannan teollisuuslaitokset lopettivat toimin- kohteita. Valtakunnallisesti merkittäviä ovat tansa -luvun puolivälin tienoilla. Painavan kaupungintalon, kauppatorin ja Mariankadun puheenvuoron keskustan ulottamisesta rantaan akselin alue, Fellmaninpuiston, jälleenrakennus- käytti kaupunginarkkitehti Erik Liljeblad, joka kauden oppilaitosten ja Hakatornien alue sekä hahmotteli rannan ja Pikku-Vesijärven tienoon Hiihtostadion. Maakunnallisesti arvokkaita ovat uutta ilmettä eläkkeellelähtöhaastattelussaan näiden lisäksi Aleksanterinkadun liike- ja asuin- vuonna . Hän esitti suurena ympäristöhäi- rakennukset, Harjukadun länsiosa, johon sisäl- riönä pitämänsä ratakannaksen purkamista ja tyy ortodoksikirkko, Lahden kulttuurikeskus, likaantuneen Pikku-Vesijärven täyttämistä sekä Kansanopiston ja sairaalan alue, Paasikiven au- kanavan johtamista järveltä kaupungin keskus- kio, johon sisältyvät konserttitalo, Pellonkulma, taan. Uusi konserttitalo ja taidemuseo olisi tul- Suojalinna, kaupungin virkailijatalo Hollolan- lut Liljebladin mukaan rakentaa Kariniemen rinkatu :ssa, Vesijärven satama sekä Asko Oy:n ja teeseen. Vesijärven sataman uusi ilme ja luonne Upo Oy:n teollisuusalue. 28

ASUMINEN

Suomalainen asumismukavuus kohosi huimasti sen jälkeen, kun asuntotuotanto saatiin tasaan- tumaan sodanjälkeisen kaaoksen jälkeen. Uu- den vuosituhannen alkuun mennessä perus- mukavuuksilla varustetut asunnot lisääntyivät kolmessakymmenessä vuodessa  prosentista :ään. Vuosien  ja  välillä suomalais- Rintamamiestalo Kerinkalliolta ten asuntojen lattiapinta-ala kasvoi kaksinkertai- seksi. Tämän myötä myös asuntotyyppien kirjo kasvoi. Ulkomaisia esikuvia alettiin etsiä muun muassa Hollannin pienyhdyskunnista. Sodan jälkeen Lahdessa rakennettiin hurjaa vauhtia, sillä kaupungin väkiluku kasvoi karja- laisten siirtolaisten myötä sodan jälkeen noin  asukkaalla. Evakot toivat mukanaan myös liikelaitoksia, kouluja ja teollisuusyrityksiä, joille oli osoitettava tilat. Kaupunki ryhtyi sodan jäl- keen valtavaan kaavoitusoperaatioon, jolla pyrittiin tyydyttämään tilantarve, ennen kaikkea 1940-luvun lopulla rakennettua Kerinkalliota asuntopula. Kaupunki investoi runsaasti myös julkiseen rakentamiseen. Asuntorakentaminen keskittyi sodan jälkeen säännöstelty rakentamistapa tuotti tasapainoisia lähes yksinomaan pientalotuotantoon. Lah- asuinalueita, joita myöhemmin kasvaneet puu- desta tuli yksi Suomen pientalovaltaisimmista tarhat kaunistavat. Aikakauden pientaloalueet kaupungeista. Linja muuttui -luvulla, kun ovatkin nykyään erittäin arvostettuja, vaikka ne kaupunki ryhtyi tehostamaan maankäyttöään. edustavat pula-ajan vaatimatonta ja yksinker- Vielä -luvun kuluessa – prosenttia uu- taista rakentamista. sista asunnoista oli pientaloissa, mutta seuraa- Sodanjälkeinen niin kutsuttu rintamamies- valla vuosikymmenellä alle kymmenen prosent- talo sai valtavan suosion, joka on jatkunut mei- tia. Väestön vaurastuessa ja halutessa kauemmas dän päiviimme. Lähes myyttiseksi muuttunut keskustoista alettiin jälleen tuottaa pientaloja. rakennustyyppi on nykyään kodikkuuden ja -luvulla tähdättiin noin kolmanneksen perheyhteyden vertauskuva. Lahteen rakennet- pientalo-osuuteen, mutta saavutettiin ainoastaan tiin lukuisia tällaisia pientaloalueita, esimerkiksi suunnilleen  prosentin osuus. Vuosikymme- Launeelle, Metsäpeltoon ja Kiveriöön. -lu- nen lopussa kerrostalojen osuus Lahden asuinta- vun lopulla lähinnä tanskalaiset ja englantilai- lokannasta oli hieman vajaat  prosenttia. set esikuvat johdattivat pientaloarkkitehtuuria Sodan jälkeen Lahteen nousi runsaasti pien- uusille poluille, ja yksikerrosratkaisujen edulli- taloalueita. Rakennettiin sinne, mistä maata oli suutta painotettiin vahvasti. Puolitoistakerrok- helposti ja nopeasti saatavissa. Tämän seurauk- sinen vaihtoehto unohdettiin pariksi vuosikym- sena yhdyskuntarakenne hajautui, ja pientalo- meneksi. Uudentyyppiset matalat pientaloalueet alueiden palveluita jouduttiin odottamaan mo- valtasivat alaa, sellaisia on Lahdessa muun muas sa nin paikoin pitkään. Yhdenmukainen, tiukasti Mansikkavuoressa ja Patomäessä. 29

Luonnonläheistä Vesitorninkatua

Omakotitalot alkoivat tulla uudelleen suo- ovat ekologisia ja taloudellisia ratkaisuja. Väl- sioon -luvun lopulla. Samalla niiden asuin- jillä talojen arkkitehtuuria koskevilla kaavamää- pinta-ala kasvoi huomattavasti. Nykyään ar- räyksillä on haluttu antaa mahdollisuus moni- vostetaan yksilöllisyyttä, joskin toisaalta myös muotoisuuteen. Renkomäki on muuttunut talotehtaiden valmismallit ovat sangen suosit- parin vuosikymmenen aikana maatalousmai- tuja. Omalta talolta toivotaan kodikkuutta ja semasta laajaksi ja monipuoliseksi omakoti- ja koristeellisuutta. Lahdessakin on tavoiteltu pa- rivitaloalueeksi. luuta vanhan suomalaisen puukaupungin mit- Lahtelaiset arvostavat pientaloalueidensa takaavaan ja tunnelmaan. Kariston aluetta luonnonläheisyyttä ja väljyyttä. Tutkimusten on suunniteltu -luvun alkupuolelta läh- mukaan ympäristöarvot näyttävät olevan heille tien. Pienet tontit, mahdollisimman tehok- tärkeämpiä kuin esimerkiksi palvelujen läheisyys kaasti rakennetut kadut ja kunnallistekniikka ja saatavuus. ASUMINEN 30

Sodan jälkeen arkkitehtuuri ja asemakaavoitus pehmenivät suosimaan luonnonlähei- siä materiaaleja, luontoa, vihreää ja vesiaiheita. Yksinkertaisuus ja käyttökelpoisuus olivat pää- osassa - ja -luvun suunnittelussa ja rakentamisessa. Lahden asemakaava-arkkitehtina – toiminut Tauno Niemioja laati lukuisia tasokkaita asuinalueiden asemakaavoja, joiden johtoajatuksena on ollut luonnonläheisyys ja kodikkuus. -luvulta lähtien on jouduttu ottamaan käyttöön esimerkiksi vanhoja pel- toja, joiden ympäristö on vasta vähitellen kasvanut reheväksi ja kotoisaksi. Toisaalta omako- tiasujien käsitys viihtyisästä pihasta on kovasti Ruolan ostoskeskus muuttunut, ja suomalaiset puut, marjapensaat ja perinteiset perennapenkit ovat paljolti syrjäy- tyneet laajojen amerikkalaisista elokuvista tut- tujen nurmikoiden, tuijien, pihagrillien ja hu- vimajojen tieltä. rusti Lahteen myös oman elementtitehtaan, joka Lähiöiden historia alkaa Suomessa -lu- oli ensimmäisiä Suomessa. Ruolan asuinalueen vulta. Sanan lähiö kehitti professori Otto-Iivari asuntorahoittajana toimi Lahden Säästöpankki, Meurman, joka klassikkoteoksessaan, vuonna joka oli asuntosäästötoiminnan edelläkävijä  julkaistussa Asemakaavaopissa esitti monia Lahdessa. muitakin moderniin suunnitteluun ja rakenta- Ruolan jälkeen seurasivat pian muun muassa miseen liittyviä sanoja, kuten paikoittaa, kau- Mukkula, Hörölä, Metsämaa ja Liipola. - pungistua, opaste ja vihervyöhyke. luvun lähiöitä ovat esimerkiksi Metsäkangas ja Lähiö oli Meurmanin mukaan hajakeskitetty Saksala. Asuntopula oli kova, rakentamistahti sa- luonnon hallitsema keskus, jonka rakennukset ja moin. Keskustan ulkopuolella sijaitsevat asuin- tiestö on suunniteltu maiseman ehdoilla. Palve- alueet kärsivät yleisesti palvelujen puutteesta luiden tuli olla lähellä, ja lähiöön kuuluivat aika- vielä kauan asuntojen valmistumisen jälkeen. naan itsestään selvästi esimerkiksi kaupat, pankit Päiväkoteja, kouluja ja jopa katuvalaistusta jou- ja koulut. Lähiön ihannekoko oli Meurmanin duttiin odottamaan pitkäänkin. Lahden asunto- mielestä noin kuusi tuhatta asukasta. Lähiöt rat- tuotanto ei ole perustunut lähiörakentamiseen kaisivat Suomessa suuren rakennemuutoksen ja samalla tavoin kuin isoissa suomalaisissa kau- maaltamuuton valtavan asuntopulan sekä pa- pungeissa yleensä. Pientaloalueet ja myös uudis- ransivat ratkaisevasti asumistasoa, eikä lähiöille tunut keskusta-alue ovat taanneet asuntotuotan- meillä näin ollen koskaan kerääntynyt painolas- toa lähiöiden rinnalla. tia massojen säilytyspaikkoina, kuten muualla Rivitalo tuli Suomeen -luvulla, jolloin Euroopassa. sitä esitettiin pääasiassa työväen edulliseksi asun- Lahtelainen lähiörakentaminen alkoi - totyypiksi. Modernia rivitaloa alettiin kehitellä ja  -luvun taitteessa Ruolasta. Rakennus- -luvulla, tunnetuimpina esimerkkeinä  toimisto Ruola ja eräät yksityishenkilöt loivat valmistuneet Ahti ja Esko Korhosen piirtämät siellä Lahden ensimmäisen aluerakentamishank- Ekonomitalot Helsingin Lauttasaaressa sekä Ta- keen. Vuonna  Rakennustoimisto Ruola pe- piolan monet kokeilut. Lahdessa rivitaloja ryh- ASUMINEN 31

Rivitaloja Pähkinäkujalla Saksalassa Kissamäen pienkerrostaloja

dyttiin rakentamaan -luvun loppupuolella, tai Alvar Aallon Sunilaan ja Kauttualle suunnit- jolloin kaupunkiin toteutettiin parikymmentä telemat virkailija-asuntoalueet. Lahdessa tämä rivitaloa. Seuraavat kaksi vuosikymmentä olivat rakennustyyppi otettiin käyttöön ennen kaik- niiden kulta-aikaa. Lahdessa rivitaloja on sekä kea Ahtialassa, jonka kerrostalosuunnitelmat omina alueinaan että esimerkiksi lähiöiden ker- muuttuivat väestöennusteiden maltillistuessa rostalojen joukossa lisäämässä asuntokirjoa ja pienimuotoisemmiksi -luvun kuluessa. Ah- väestöryhmien sosiaalista sekoittumista, kuten tialaan rakennettiin -luvulla useita muun- niitä perusteltiin. nelmia pienkerrostaloteemasta, muun muassa Ensimmäinen lahtelainen rivitalosuunni- Kissamäen luhtitaloalue. telma on kuitenkin jo vuodelta , jolloin Lahden ensimmäisen vanhustentalon vihki- arkkitehti Carolus Lindberg esitti rivitaloja minen marraskuussa  kuului kaupungin pe- Niemeen vievän kadun varrelle. Ensimmäinen rustamisen kunniaksi järjestetyn Lahden viikon toteutettu rivitalo on arkkitehti Unto Ojosen juhlatapahtumiin. Arkkitehti Hilkka Karisalon vuonna  suunnittelema Upon johtajien kuu- suunnittelemaan taloon Kiveriöön valmistui den perheen talo Kerinkalliolla. Sen lähistöllä on vanhuksille  asuntoa sekä myymälä, lääkeva- arkkitehti Tauno Niemiojan neljän huoneiston rasto ja kirjasto. rivitalo vuodelta . Sen jälkeen rivitalotuo- Suomen Asuntomessut Osuuskunta perus- tantoon syntyi runsaan vuosikymmenen tauko. tettiin , ja ensimmäiset asuntomessut jär- Rivitalojen rakentaminen Lahdessa osuu ajan- jestettiin Tuusulassa neljä vuotta myöhemmin. kohtaan, jolloin suurin sodanjälkeinen asun- Lahti on päässyt messuista osalliseksi kaksi ker- topula oli tyydytetty ja tarjonta asuntomarkki- taa: vuonna  rakennettiin Riihelän mes- noilla laveni. sualue, vuonna  uudistettiin vanhaa Puu- Vanha rakennustyyppi, pienkerrostalo, koki Paavolaa. Lahtelainen asuntotuotanto rikastui Suomessa renessanssin -luvulla. Sitä oli käy- Riihelässä innovatiivisella pientalosuunnitte- tetty pääasiassa työläisten asuinalueilla, esimerk- lulla, Paavolassa erityyppisillä kerrostaloilla, joi- kinä vaikkapa Helsingin Vallila ja Puu-Käpylä den teemana oli ekoasuminen. ASUMINEN 32 ASUMINEN 33

LÄHIÖT

Ruola (16-4)

Ruolan asuinalue suunniteltiin ja rakennettiin Suuret mitat perustuivat paljolti myös talou- -luvun alkupuolella. Turkulainen arkkitehti dellisiin näkökohtiin: Ruola oli uuden elementti- Olli Vahtera hahmotteli alueen erilaisten talo- tekniikan ja rakentamistehokkuuden ensimmäi- tyyppien kokonaisuudeksi, johon silloisten lä- siä kokeilukenttiä Lahdessa. Tornit aiheuttivat hiöteorioiden mukaan kuuluivat myös kaikki vilkkaan arkkitehtuurikeskustelun jopa valta- tarvittavat kaupalliset ja sosiaaliset palvelut. Ta- kunnallisesti. Suunnittelija on taitavasti rytmit- loyhtiöiden nimet poimittiin Aleksis Kiven Seit- tänyt kapeat rakennusmassat harjulle limittäin semästä veljeksestä, ja Ruola onkin omalla taval- niin, että mittasuhteiden massiivisuus häviää. laan nykyajan tiivis omavarainen hämäläiskylä, Aluekokonaisuus on sommittelultaan ansiokas jonka keskipisteenä ovat seitsemän tornitaloa. ja vähäeleisyydessään visuaalisesti tehokas. Ensiksi rakennettiin lämpökeskus sekä viisi Viimeiseksi rakennettiin lastentalo, huolto- nelikerroksista lamellitaloa nauhamaisesti har- asema ja ostoskeskus, jotka toteutettiin matalina, jun kylkeen. Niiden jälkeen pystytettiin kolme kokonaissommitelmaa täydentävinä osasina alu- seitsenkerroksista pistetaloa Viipurintien var- een alku- ja loppupäähän. Ruolan asuinalue on teen. Niiden väliin muodostui puistoaukio. Tä- rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti män jälkeen toteutettiin harjun laelle seitsemän sekä ympäristön kannalta merkittävä, vaikka yksitoistakerroksista tornitaloa. Torniryhmä muutokset ovat joiltakin osin rapauttaneet niu- edustaa oman aikansa aluesuunnittelu- ja arkki- kan tyylikästä alkuperäisarkkitehtuuria. Ruolalla tehtuurinäkemystä, jonka mukaan rakennusten on suuri merkitys myös lahtelaisen aluerakenta- oli korostettava maaston muotoja omalla volyy- misen airuena. Ruola on maakunnallisesti mer- millaan ja tehostettava näin kokonaisuutta. kittävä alue. ASUMINEN LÄHIÖT 34

Mukkula (7-1)

Lahden aluerakentaminen alkoi - ja - korostaen. Alue on poikkeuksellisen väljä. Mal- luvun taitteessa Ruolasta. Heti tämän jälkeen, lia otettiin Espoon Tapiolasta ja Helsingin Pih- vuonna , järjestettiin arkkitehtikilpailu lajamäestä. Luonnolla oli keskeinen merkitys; Mukkulan alueesta, joka oli tullut kaupungin Mukkulaa kutsuttiin alussa johdonmukaisesti omistukseen Mukkulan kartanon oston yhtey- puistokaupungiksi. Mukkulan kulttuurimaise- dessä. Kaupunginjohtaja Olavi Kajala kertoi man peruspiirteet ovat olleet olemassa ainakin paikallisessa sanomalehdessä, että tavoitteena -luvun lopulta saakka, jolloin Mukkulan oli saada edes yksi arkkitehtonisesti korkeata- kartanon vaikutus alkoi näkyä maisemassa. soinen asuinalue Lahteen. Mukkulaan tulivat kaikki lähiöajattelussa Mukkulan lopullinen asemakaava valmistui painotetut osaset, asuntojen lisäksi erillinen os-  kilpailun voittajan, arkkitehti Seppo Kasa- toskeskus palveluineen, liikkeitä ja kouluja sekä sen laatimana. Mukkula edustaa suomalaisittain laajat ulkoilu- ja virkistysalueet. Asunnot on merkittävää aluerakentamisen alkuvaihetta, jossa sijoitettu viiteen ryhmään syöttökatujen pää- käsite ”metsäkaupunki” syntyi ja ajatus luonnon hän keskellään ostoskeskuksen ja koulut käsit- ja kaupungin synteesistä kehittyi. Tämän kauden tävä yleisten rakennusten alue. Ostoskeskuksen merkkiteos on Helsingin Pihlajamäki. Arkkiteh- asema on erityisen painottunut; se sijaitsee - tonisia ideoita tuotettiin tuolloin myös uraauur- luvun tyypillisten suunnitteluperiaatteiden mu- tavilla kaavakilpailuilla, esimerkkinä Mukkulan kaisesti keskeisesti ja ilmavasti niin, että julkinen ohella Kuopion Puijonlaakso. ja puolijulkinen tila ovat vahvassa vuorovaiku- Mukkulan asuinalueesta tuli noin  heh- tuksessa. Mukkulan rakentamisessa käytettiin taarin laajuinen, ja se oli mitoitettu  asuk- puolielementtitekniikkaa. kaalle. Kuten Ruola, myös Mukkulan lähiö edus- Pohjoisin alueen rakennusryhmistä on Muk- taa varhaisen lähiöihanteen mukaista suljettua kulankadun molemmin puolin sijaitseva Mäk- rakentamistapaa. Rakennukset on sijoitettu va- löörinkadun kerrostaloalue, joka polveilee kau- paasti maastoa mukaillen ja maiseman muotoja niisti kumpuilevassa mäntymetsässä. Mukkulan ASUMINEN LÄHIÖT 35

rakennukset ovat pääasiassa yksinkertaisesti mas- donneesta golfkentästä, joka sijaitsi rakennusten soiteltuja, vaaleita ja betonirakenteisia. Pohjoi- eteläpuolella. Nykyisin kentällä on puisto, jonka sen rakennusryhmän ominaispiirteeksi valittiin runsaiden puuistutusten joukossa on myös har- jykevä käsin muurattu punatiili. Se oli raken- vinaisia lajeja Rotaryjärjestön kunniak si ja nusajankohtana jo hieman vanhanaikaista ra- toimesta. kennusmateriaalia modernin betonin rinnalla, Rivitalojen suunnittelijana oli turkulainen mutta lienee ehkä arkkitehdin tarjoama koske- arkkitehti Olli Vahtera, elementtitekniikan ja tuskohta alueella sijainneeseen tiilitehtaaseen. siihen sovelletun arkkitehtuurin edelläkävijöitä Nyt voidaan huomata, että tiili on kestänyt aija tässä mielessä poikkeus ammattikunnassaan kaa sekä esteettisesti että teknisesti ehkä parem- Suomessa. minkin kuin betoni. Rakennukset suunnitteli Tanssimäenpuiston ympärivuotiseen ohjat- arkkitehti Jorma Vuorelma. tuun toimintaan tarkoitettu leikkikenttä viher- Kaava-alueen itäiseen osaan Vanhatielle, järjestelyineen oli valtakunnallinen edelläkävijä mäen alle laajaa ulkoilupuistoa rajaamaan to- alallaan. Se oli Lahden ensimmäinen ympä- teutettiin pitkä rivitaloketju. Niukkailmeinen rivuotiseen toimintaan tarkoitettu leikkialue. rakennusryhmä sopeutuu maastoon ja kehys- Suunnitelma on vuodelta  ja laatija Lahden tää kauniisti avointa maisemaa kaupungista saa- kaupungin puistotoimisto. Vuonna  valmis- vuttaessa. Ensimmäinen taloryhmä, Asunto- tunut leikkialue käsitti pallokenttiä, kahluual- osakeyhtiö Viheriö, suunniteltiin vuonna  taan, polkuautoradan ja rakennusleikkialueen. ja muut kaksi, Asunto-osakeyhtiöt Karheikko ja Mukkula on maakunnallisesti merkittävä alue. Mailapoika . Nimistö muistuttaa nyt jo ka- ASUMINEN LÄHIÖT 36

Hörölä (6-2)

Hörölän kerrostaloalue kaavoitettiin kahdessa vaiheessa vuosina  ja . Kaavat on allekirjoittanut asemakaava-arkkitehti Paul G. Roth, ja ne vahvistettiin suunnitteluvuosina. Kaupunki tarvitsi kerrostaloaluereserviä, jota kaavoitettiin Lahden vanhoihin kantataloihin kuuluneen Hörölän mailta. Maasto oli sangen vaikeaa, kallioista havupuurinnettä, jonka kor- keuserot olivat suurimmillaan  metriä. Kor- keimmille kallioille suunniteltiin  kuusikerrok- Kyrölänkadun eteläpuolella sijaitsevat kolme sista tornitaloa, alemmas Hörölänkadun varteen kuusikerroksista betonitaloa samoin kuin Hörö- viisi ja Metsärinteenkadun varteen, omakotialu- länkatu –:n betonielementtitalot suunnitteli een taakse, varsinaisesta kerrostaloalueesta irral- Erik Castrénin ja Lauri Saarisen arkkitehtitoi- leen kuusi kolmikerroksista lamellitaloa. Lisäksi misto vuonna . Kaksi itäisintä lamellitaloa kaavoitettiin matalaa liiketilaa, kaksi leikkikent- ovat arkkitehti Jorma Vuorelman vuosilta – tää ja runsaasti autotallitilaa. Luonnonpuustoa . Alueen ansioita ovat ennen kaikkea sen määrättiin säilytettäväksi kerrostalorykelmien suhteellinen pienuus, viheralueiden runsaus ja välissä. Tuloksena oli todellinen metsälähiö sa- rakennusten taitava sijoittelu kiinteiksi ryhmiksi nan parhaassa merkityksessä. dramaattiseen maisemaan. ASUMINEN LÄHIÖT 37

Metsämaa (10-1)

Metsämaan asemakaava valmistui vuonna  ja läntisintä tornirakennusta suunnitteli Jorma se vahvistettiin seuraavana vuonna. Kaavan alle- Vuorelma . Myymälärakennus on arkkitehti kirjoittajana oli kaupungin kaupunkisuunnitte- Valter Karisalon käsialaa vuodelta . luosaston asemakaavapäällikkö Olavi Laisaari, Hilkka Karisalon lamellitalot ovat puhtaaksi mutta kaavaluonnoksen oli laatinut lahtelainen valettua betonia, kuusikerroksiset tornit puna- arkkitehti Hilkka Karisalo Rakennusnotariaatti tiiltä. Tornien arkkitehtuurin teho perustuu kiin- Oy:n nimiin. Rakennusliike oli hankkinut omis- teisiin julkisivuihin, joihin tiilipintaiset, ohuilla tukseensa metsäisen mäenharjanteen, jota ym- teräskaiteilla varustetut parvekkeet on upotettu. päröivät -luvun omakotialueet. Vuorelman piirtämät tornitalot ovat harjattua Pieni lähiö koostuu kahden tonttikadun, betonia. Valter Karisalon matala, äärimmäisen Riekontien ja Huuhkajantien kainaloon jäävästä niukkamuotoinen, lähes lasinen myymäläraken- kallionnyppylästä, jota kiertämään sijoitettiin nus kokoaa hallitun sommitelman. yksi seitsenkerroksinen ja kolme kuusikerrok- Onnistunut asemakaava takasi yhtenäisen ra- sista tornia sekä kolmi- ja nelikerroksiset lamel- kennustavan. Hienojen maisemien ympäröimä, litalot. Katujen kulmaan rakennettiin pieni lii- kodikas ja viihtyisä lähiö lukeutuu aikakautensa kerakennus. Talojen keskelle jäävä mäenlaki on parhaimpiin asuinalueisiin Lahdessa. oleskelu-, leikki- ja urheilualuetta. Rakennukset suunnitteli pääasiassa arkkitehti Hilkka Karisalo vuosina –. Kaksi ASUMINEN LÄHIÖT 38

Liipola (20-2)

Vuonna  Lahden asemakaavapäälliköksi tuli sesta ja seurakuntakeskuksesta, jonka suunnitteli arkkitehti Olavi Laisaari, kovan linjan funktio- arkkitehti Jorma Salmenkivi monitoimiperiaat- nalisti ja äärirationaalisen suunnitteluideologian teella. Keskus valmistui vuonna . Se sulau- esitaistelija. Hänellä oli todennäköisesti vaiku- tuu ajan demokratiamallien mukaisesti matalana tuksensa siihen, että aikaisempi, Ruolan ja Muk- ja betonirakenteisena täydellisesti ympäristöönsä kulan lähiöissä sovellettu suljetun asemakaavan jopa niin, että viereinen lämpökeskus saattaa periaate hylättiin ja siirryttiin kohti avointa korkeam pana varastaa katsojan huomion. Seu- muotoa, suhteellisen säännöllistä kaavaruuduk- rakuntakeskuksen sisätilat korjattiin -luvun koa. Selvimmin vanhojen ja uusien tavoitteiden lopulla, jolloin ne kadottivat rakennuksen ulko- eron havaitsee mitoituksessa ja tehokkuudessa: arkkitehtuurille vieläkin tyypillisen -luvun kun Mukkulan ja Liipolan asukasmäärät olivat leiman. Asuinrakennuksia on suunnitellut muun suurin piirtein samat, runsaat  henkeä, oli muassa Unto Ojosen arkkitehtuuritoimisto. Liipolan alue vajaat puolet Mukkulasta, noin  Liipolan Kesko Oy:n rakennustoimiston hehtaaria.  suunnittelema ja lahtelaisen rakennusark- Liipolan alue kaavoitettiin vuonna  kau- kitehdin Raimo Loukon  laajentama ostos- pungin asemakaavaosastolla entisille Kittelän ta- keskus on yksi Lahden parhaiten alkuperäisen lon maille, korkealle metsäiselle mäelle. Se ra- muotonsa – matalan, kompaktin ja eleettömän kennettiin - ja -luvun taitteessa. Alueen arkkitehtuurin – säilyttäneistä ostoskeskuksista, rungon muodostaa silmukkamainen katu, ajan vaikka sen perinteiset kauppamuodot ovat lähes ulossyöttöperiaatetta noudattava liikennemalli, hävinneet. jolta pistokadut johtavat pieniin pihayhteisöihin. Liipolan perusperiaatteet, luonnonläheisyys, Silmukka myötäilee kallion reunamia, ja lähiö väljähkö mutta tehokas rakennustapa ja hieno istuu maisemassa kuin kallellaan olevalla lau- metsäluonto ovat säilyneet. Paikoin rakennuk- tasella. Alueen keskellä on laaja viheralue, jota set ovat kärsineet kovakouraisista uudistuksista, reunustavat ylös mäelle nousevat suorat kevyen- jotka eivät ole ottaneet huomioon alkuperäisark- liikenteen polut. Tyypillinen lähiö koostuu eri- kitehtuurille ominaista eleettömyyttä. Liipola on laisista asuintaloista sekä koulusta, ostoskeskuk- maakunnallisesti merkittävä alue. ASUMINEN LÄHIÖT 39

Keijupuisto (24-1)

Keijupuiston asemakaavan laati Arkkitehtitoi- nukset muodostivat selvästi hahmotettavia, ku- misto Rastimo & Sipinen vuonna . Kaa- rinalaisia ryhmiä. Esikuvat otettiin ennen kaik- va vahvistui seuraavana vuonna. Suunnitel- kea hollantilaisesta asuinaluearkkitehtuurista. malla korvattiin aiempi omakotikaava. Uuden Keijupuisto on Lahden ainoa puhtaasti avoi- kaavan tavoitteena oli korjata eteläisen Lahden meen muotoperiaatteeseen perustuva lähiö. Se kerrostaloasuntovajetta. pohjautuu Lahden tuolloisen asemakaavapääl- Lähiö rakennettiin entisille Yli-Marolan pel- likön Olavi Laisaaren näkemyksiin äärimmäi- loille massiivisena ruutukaavakudelmana. Kaik- sen tehokkaasta, joustavasta ja totunnaisista kiaan alueelle nousi  kuusikerroksista ja yksi kauneusarvoista vapautuneesta urbaanista ra- seitsenkerroksinen talo sekä niihin liittyvät äi- kenteesta. Keijupuiston tiukka ruudukko nou- tiysneuvolatilat, jotka kaupunki edellytti raken- dattaa strukturalismin ideaa loputtomiin tois- nettaviksi maakauppasopimuksen mukaisesti. tettavasta kuviosta, joka ei ole sidottu maastoon Alue mitoitettiin noin  asukkaalle. Alfre- eikä rakennuspaikkaan. Toisaalta ruudukon ta- dinpuisto ympäröi asuintaloja pieninä viherlaik- kana on myös ajatus tehokkaasta, mahdolli- kuina. Se sai nimensä alueella sijaitsevan, Lah- simman vähäisiin nosturiratoihin perustuvasta den vanhoihin kantataloihin kuuluvan Marolan rakennustyömaasta. isännän mukaan. Rakennussuunnitelmat laati lahtelainen Erik -luvun kuluessa ryhdyttiin Suomessa Castrénin ja Lauri Saarisen arkkitehtitoimisto. kritisoimaan vapaasti sijoitettujen piste- ja la- Vaikka Keijupuisto edustaa avointa lähiö- mellitaloalueiden ryhdittömyyttä ja yksitoik- mallia, se muodostaa kuitenkin oman rauhalli- koisuutta. Jotkut suunnittelijat reagoivat tähän sen, kiinteän maailmansa. Se on esteettisesti yh- kehittämällä tiukkoja järjestelmiä, joissa raken- tenäinen ja tyylipuhdas. ASUMINEN 40

KERROSTALOALUEET

Mukkulankatu 1–5 ja 2–12,

Lepolankatu 11–13 ja 18–22 (4-2)

Mukkulankadun eteläpäässä on -luvun ja pungin asemakaava-arkkitehdiksi Laisaaren jäl- -luvun asuinrakennuksista muodostunut keen tullut Tauno Niemioja. Hän hahmotteli jäntevä ryhmä. Se käsittää Mukkulankadun län- kaavassaan väljän, metsäisen, suurimmalta osal- sipuolen kuusi lamellitaloa, Mukkulankadun taan luonnontilaiseksi jätettävän pienen asuin- itäpuolen kolme pistetaloa ja Lepolankadun alueen, jonka asuintalot ovat Mukkulankadun viisi pistetaloa. Kaikki ovat Kulutusosuuskun- itäpuolen talojen tapaan vain kolmikerroksisia. tien Keskusliiton asunto-osaston tuotantoa. Mukkulankadun lamellitalokaava on vuodelta Mukkulankadun ja Lepolankadun alue kaa- . Sen on allekirjoittanut Niemioja. voitettiin ensi kertaa , kun arkkitehti Caro- Mukkulankatu :n pitkän asuin- ja liike- lus Lindberg suunnitteli sinne omakotitontteja rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Teuvo ja julkisen rakennuksen paikan osana vuonna Lindfors ja Virpi Tarkka vuonna . Muut la-  hankituille läntisille liitosalueille laati- mellitalot ovat arkkitehti Matti Hirvosen käsi- maansa kaavaa. Suunnitelma ei toteutunut, ja alaa vuodelta . Pistetalot suunnitteli arkki- sodan jälkeen aluetta alettiin kaavoittaa uuden- tehti Pauli Salomaa Mukkulankadulle vuonna laisista lähtökohdista.  ja Lepolankadulle seuraavana vuonna. Mukkulankadun itäpuolen asemakaava on Lamellitalot ovat satulakattoisia, osin ra- peräisin vuodelta . Sen on allekirjoittanut pattuja, osin punatiiltä. Pistetalot ovat teltta- kaupungin asemakaava-arkkitehti Olavi Lai- kattoisia ja rapattuja. Taloryhmien välillä vallit- saari. Hän suunnitteli kaupunkioppiensa mu- see vahva jännite. Kaupunkimaiseman hallittu kaisen väljän pistetalokaavan, jonka olennainen rytmi nostaa sinänsä tavanomaiset rakennukset osa on viereen kaavoitettu urheilukenttä. Lepo- yhdeksi aikakauden korkeatasoisimmista asuin- lankadun kaava on vuodelta . Sen laati kau- alueista Lahdessa. Tätä rytmiä on syytä vaalia. ASUMINEN 41

Mansikkavuori, Metsäpellontie 51–59, Ilmarisentie 4, Annikintie 2 ja 1–5,

Pohjanakanpolku 1 ja 2–6 (5-6, 5-7)

Mansikkavuoren alue kaavoitettiin osana Jout- mutta se jäi toteutumatta. Paikallislehti kirjoitti joen teollisuusaluetta vuonna . Kaava vah- aikanaan, että lahtelainen asuntoja ostava yleisö vistettiin  . Asemakaavan on allekirjoitta- on arvostanut alueen puistomaisuutta. nut kaupungin asemakaava-arkkitehti Tauno Pohjanakanpolun länsipuoliset, Annikintien Niemioja. itäpuoliset ja Metsäpellontien–Ilmarisentien Teollisuuskaavan tarkoituksena oli tehos- kerrostalot ovat lamellityyppiä, Annikintien siltaa Niemen teollisuusradan käyttöä. Teollisuus- mukkaan jäävät kerrostalot ovat pistetaloja. rakennusten lisäksi suunniteltiin työväenasun- Annikintie –:n, Pohjanakanpolun, Metsä- toja. Kaava edustaa vaihetta, jolloin Lahdessa pellontien ja Ilmarisentien kerrostalot suunnit- alettiin omakotitonttien ohella suosia kaavoi- teli Erik Castrénin ja Lauri Saarisen arkkiteh- tuksessa myös kerrostalotontteja. Mansikka- titoimisto vuosina –, Annikintie :n vuoreen tuli kaikkiaan  omakotitonttia ja  arkkitehti Jorma Vuorelma . Rakennukset kerrostalotonttia, jotka oli tarkoitettu kolmiker- ovat tiiltä, joko puhtaaksimuurattua punatiiltä roksisille rakennuksille. -luvun alussa Man- tai sileäksi rapattua tai valkeaksi maalattua tiiltä. sikkavuori oli Lahden kaupungin asuntotuotan- Yksinkertaista arkkitehtuuria on korostettu esi- non painopistealue. merkiksi puuritilöin. Tasokkaan arkkitehtuu- Mansikkavuori on hyvin metsävaltainen rin tehokeinoja ovat vahvat valot ja varjot, jotka kerrostaloalue. Kaavamääräyksissä painotettiin muodostuvat parvekesyvennyksistä. Alkuperäi- puistoja ja alkuperäisen kasvuston säilyttämistä siä asemakaavaideoita sekä rakennusten suunnit- ja suosittiin luonnonmukaisia, maastoa seuraile- teluperiaatteita on syytä vaalia. via katulinjoja. Alun perin Annikintien itäpuo- lelle suunniteltiin myös pieni lampi siltoineen, ASUMINEN KERROSTALOALUEET 42

Kiveriönkatu 10–18 ja 9–19, Mustankalliontie 54–62 ja 21–27, Kiveriönkatu 21–25, Soramäenkatu 2–4 ja 1–3,

Juustilankatu 2–8 ja 1–11 (5-3)

Suunnitellessaan silloisen Metelinmäen ensim- mäistä asemakaavaa vuonna  asemakaava- arkkitehti Tauno Niemioja kirjoitti: ”Alue on pääasiassa mäntymetsää kasvavaa hiekkaharjua, mutta kalliokin paistaa muutamin kohdin esiin maanpinnasta. Tältä harjualueelta on kaunis nä- köala yli Paavolan kaupunginosan. Kun aluetta pidetään näköalansa puolesta sopivana kävely- kolmikerroksisten talojen korottaminen viisi- paikkana, jonne kuljetetaan kaupunkiin saapu- kerroksisiksi. Talot ovat Keskus-Saton arkki- vat virallisetkin vieraat näköaloja ihailemaan, tehtien Tauno Salon ja Maunu Kitusen käsialaa. tarvitsee harju välttämättä tien, jotta vaivatto- Seuraavana vuonna valmistuivat Juustilanka- masti päästäisiin harjun kuvetta kulkemaan.” dun ja Soramäenkadun rakentamista säätelevät Paikka oli ihanteellinen laadukkaalle asumiselle, asemakaavat, joihin Roth suunnitteli yhteensä ja sitä esiteltiin esimerkkinä Lahden dynaami- neljä seitsemän- ja yhdeksänkerroksista torni- sesta modernista rakentamisesta. Harjunlaki taloa sekä kuusi kolmi- tai nelikerroksista la- kaavoitettiin useassa vaiheessa  - ja - mellitaloa, joista tuolloin käytettiin nimitystä luvun taitteen molemmin puolin ja rakennet- kaitiotalo. Tornitaloista lounaiset, kaupungin tiin nopeassa tahdissa -luvun alkupuolella. puoleiset suunnitteli Erik Castrénin ja Lauri Saa- Mustankalliontie linjattiin tässä yhteydessä kul- risen arkkitehtitoimisto, koilliset Unto Ojonen. kemaan ”harjun kuvetta”. Lamellitalot piirsi Kulutusosuuskuntien Keskus- Kiveriönkatu – kaavoitettiin vuonna . liiton arkkitehti Aino Virpi Maamies. Vuonna Neljän lamellitalon ryhmän suunnitteli arkki-  Roth kaavoitti vielä Juustilankatu –:n ne- tehti Arvi Lepikkö. Kiveriönkatu  :n raken- likerroksiset lamellitalot, jotka niin ikään piirsi nuttajana oli Lahden teknilliset toimihenkilöt. Maamies. Kiveriönkatu  ja  ovat arkkitehti Olavi Heik- Maamme siihen asti suurin rakennussortuma kilän suunnittelemia. sattui Juustilankadun tornityömaalla pitkäper- Mustankalliontien kerrostalot ovat peräisin jantai-iltana  . Toinen Asunto-osake yhtiö asemakaava-arkkitehti Paul G. Rothin asema- Säästöhuipun yhdeksänkerroksisista taloista kaavoista vuosilta  ja . Silloin muutet- sortui talvityömääräysten laiminlyönnin vuoksi tiin vuoden  kaavan omakotitontit kerros- juuri ennen harjannostajaisiaan. Huonosti ko- taloiksi. Mustankalliontie – talot ovat Erik vettunut betoni antoi myöten alkaessaan huhti- Castrénin ja Lauri Saarisen arkkitehtitoimiston kuun lämmössä sulaa. Talo rakennettiin uudel- suunnittelemat, kadun toisen puolen lamellita- leen pian sortuman jälkeen. lot taas arkkitehti Unto Ojosen. Kiveriönmäen kerrostaloalue edustaa ai- Paul G. Roth kaavoitti myös Kiveriönkatu kansa parhaimmistoa Lahdessa. Luonnonlähei- –:n viisi tonttia vuonna , jolloin hyväk- nen ympäristö muodostaa erilaisine talotyyppei- syttiin vuonna  vahvistetun asemakaavan neen eloisan mutta hallitun kokonaisuuden. ASUMINEN KERROSTALOALUEET 43

Kiekkostenkatu 1, Kasakkamäentie 6–10 (30-2)

Hämeenlinnantiestä erkanee mäntyistä harjun- pulpettikattoiset talot ovat vaaleaksi rapattuja lakea kaartaen Kasakkamäentie, jonka varteen lukuun ottamatta itäisintä, jonka katujulkisivu rakennettiin - ja -luvun taitteessa sym- on puhtaaksi muurattua punatiiltä sileärappaus- paattinen pistetaloryhmä. Asemakaavan laati vyöhykkein. Kiekkostenkadun talo samoin kuin asemakaava-arkkitehti Tauno Niemioja vuonna Kasakkamäentie  ja  ovat lahtelaisen arkki- . Se vahvistettiin seuraavana vuonna. tehdin Arvi Lepikön suunnittelemat ja vuo- Niemioja perusteli suunnitelmaansa muun silta –. Kasakkamäentie :n piirsi lah- muassa näin: ”Tässä tapauksessa … tontit sijait- telainen rakennusinsinööri Kaarlo J. Hynynen sevat kauniissa mäntymetsässä korkealla Salpaus- vuonna . selän rinteellä, josta on kaunis näköala etelään, Tasapainoinen, rauhallinen alue henkii syn- joten paikka on ihanteellista kerrostaloaluetta”. tyaikansa ihanteiden mukaista kodikkuutta ja Neljän rakennuksen ryhmä on sijoitettu hie- viihtyisyyttä. Alueen arvoa lisäävät vielä paikoin man vinottain katuun nähden. Kolmikerroksiset säilyneet, alkuperäiset hiekkapintaiset pihat. ASUMINEN KERROSTALOALUEET 44

Kasakkamäentie 12–14, 18–24 ja 5–9, Petsamonkatu 4 (30-3)

Kasakkamäentien vartta kaavoitettiin vuoden Kankaanpuiston talot suunnitteli arkkitehti  asemakaavan jälkeen vuonna . Kaavan Unto Ojonen –. Suunnittelija rytmitti on allekirjoittanut asemakaava-arkkitehti Paul vaaleaksi rapattujen talojen ikkunavälejä kevein G. Roth. Se sai lainvoiman . puupaneelauksin. Kasakkamäentien eteläpuo- Kolmiomaisen Kankaanpuiston viereen lella sijaitsevat lamellitalot ovat lahtelaisen Erik suunniteltiin kolmen pistetalon sarja sekä lamel- Castrénin ja Lauri Saarisen arkkitehtitoimis- limainen asuin-liiketalo, johon tuli tilat posti- ton vuosilta  ja . Kasakkamäentie :n konttorille. Kasakkamäentien eteläpuolelle tuli ja :n piirsi lahtelainen arkkitehti Jorma Vuo- neljän lamellitalon rivi sekä hieman idemmäs relma vuonna . Niihin käytettiin jo uutta kadun varteen vielä kaksi pistetaloa. Kasakka- elementtitekniikkaa. mäentie oli ikään kuin uustulkinta ilmavasta ky- Mäntykankaalla sijaitsevat rakennusryhmät länraitista erilaisine rakennusryhmineen, viher- edustavat -luvun alkupuolen korkeatasoista laikkuineen ja komeine näkymäpuineen. asuntoarkkitehtuuria. ASUMINEN KERROSTALOALUEET 45

Katajakatu (6-3)

Katajakadun varteen kaavoitettiin pieni kerros- siä muutoksia itäisimmän ja sommitelman kes- taloalue puolikunnallisille asuintaloille vuonna kellä sijaitsevan tornin suunnitelmiin vuosina . Kaupungin tukema asuntotuotanto oli  ja . Lahdessa hyvin pientä, paljon vähäisempää Kahdeksankerroksisten tornien julkisivuma- kuin kaupungeissa yleensä. Vuosien  ja teriaaleina on betonia ja puuhierrettyä rappausta.  välillä kaupunki rahoitti ainoastaan kol- Sisäänvedetyssä ullakkokerroksessa on todellista misen prosenttia koko asuntotuotannosta. Ka- ylellisyyttä: saunaosasto kattoterasseineen. Sieltä tajakadun asuintalot ovat suuri poikkeus ajan saattaa katsella jopa Vesijärven näkymiä. rakentamisessa. Katajakadun asemakaavan laati kaupungin oma kaavoitustoimi. Rakennukset suunnitteli kaupunginarkkitehti Valter Karisalo, mutta arkkitehti Jorma Vuorelma teki joitakin vähäi- 46

RIVITALOT, PARITALOT JA OMAKOTITALOT

Sammalsuonkatu 8 ja 8a (33-8)

Sammalsuonkadun kaksi yksilöllistä omakotitaloa suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Juhani Kivikoski vuonna . Talot on sijoitettu jyrkkään rinteeseen osittain yksi-, osittain kaksikerroksisina. Pintamate- riaaleina ovat ajalle tyypilliset punatiili ja betoni. Rakennusten muuten eleetöntä arkkitehtuuria piristävät voimakkaat puiset räystäskaaret, joiden muoto toistuu parvekkeissa. Talot eivät ole aivan identtiset, vaan niiden elementtejä on hieman muunneltu. Rakennukset ovat esimerkkejä -luvun korkeatasoisesta omakotirakentamisesta, ja niiden alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita kannattaa vaalia. ASUMINEN 47

Eeronkatu 11 (33-5)

Eeronkadun kaarteessa, taitavasti maisemaan si- joitettuna on pienehkö paritalo. Se on rakennettu kahdessa vaiheessa, vuosina  ja . Rakennuksen suunnittelija on lahtelainen arkkitehti Irma Kolsi. Talossa oli yksi kahden huoneen ja keittiön sekä yksi kolmen huoneen ja keittiön asunto. Nykyään asunnot on yhdistetty. Kolsin arkkitehtuuri on vaatimatonta, kodi- kasta ja tyylikästä. Vaalea rapattu rakennus on kadulta tarkasteltuna melko pieni, mutta poikkeuksellisen iso runkosyvyydeltään. Vanha vehmas puutarha tukee uusien massiivisten omakoti- ja rivitalojen joukkoon hieman yksinäiseksi jäänyttä rakennusta. Taloon liittyy kiinnostavaa henkilöhistoriaa eri ajoilta. Paritalon rakensivat Aake ja Annikki Seppälä, jotka Koti-Seppäläksi nimeämäänsä taloon muuttaessaan luopuivat Orimattilan Ho- vilan tilasta. Hovilan päärakennuksesta tuli vuonna  Tasavallan Presidentin Arkistosää- tiön toimipaikka. Koti-Seppälässä on asunut myös laulaja Kirka Babitzin.

Leevinkatu 7–9 (28-1)

Helsinkiläisen arkkitehdin Pentti Miikkulaisen vuonna  suunnittelema paritalo on oivalli- nen esimerkki paikan ja arkkitehtuurin saumat- tomasta yhteydestä. Loivalle, laakealle, kallioi- selle männikkörinteelle rytmikkäästi sovitettu matala punatiilitalo edustaa aikakautensa par- haita suunnitteluihanteita. Paritalon huoneistot ovat toistensa peilikuvia. Huoneistojen välissä sijaitsevat kummankin asunnon saunaosastot. Talon molemmissa pää- dyissä on autotallit, jotka on asetettu toisiinsa nähden poikkeavasti rikkomaan rakennuksen symmetrian ja pitkän massan. ASUMINEN RIVITALOT, PARITALOT JA OMAKOTITALOT 48

Vasaroisenkatu ja Kuhilaankatu (33-3)

Vasaroisenkadun ja Kuhilaankadun rivitalot lu- keutuvat rakennustyyppinsä ensimmäisiin Lah- dessa. Ne rakennettiin entisille Ylä-Köllin pel- tomaille, jotka alun perin kaavoitettiin vuonna  omakotitaloille tavoitteena ”rakennustaiteellinen kokonaisuus”, ilmaisu, jota kaava- merkintänä harvoin tapaa. Alueen asemakaava- muutos on vuodelta , jolloin omakotitalot muutettiin rivitaloiksi. Kaavan laati asemakaava-arkkitehti Paul G. Roth. Rivitalot suunnitteli Erik Castrénin ja Lauri Saarisen arkkitehtitoimisto vuosina  ja . Kaksikerroksiset rakennukset on sijoitettu laakeaan pohjoisrinteeseen puiston reunaan. Kummassakin rivitalossa on viisi kolmen tai nel- jän huoneen ja keittiön asuntoa. Rakennukset ovat lähes identtisiä, päädyt punatiilisiä, julkisivut betonia ja mineriittiä. Pitkiin julkisivuihin tuovat eloa olohuoneiden kookkaat ikkunat, joiden alareunojen pikku pykälät muodostavat ryt- mikkään kuvion.

Järvenpäänkatu 9 (16-2)

Keskus-Sato Oy:n arkkitehtiosaston vuonna  suunnittelemat rivitalot ilmentävät epäta- vanomaisine tilaratkaisuineen rakennustyypin arkkitehtonisia mahdollisuuksia. Rivitaloja on kolme. Niistä kahdessa on kummassakin viisi ja yhdessä neljä viiden huoneen ja keittiön asuntoa. Asunnot ovat lappeelleen asetetun T:n muotoi- sia, ja ne on kytketty toisiinsa hieman lomittain. Sisäänkäynnit ovat toisessa kerroksessa patiolla, jolle noustaan maan tasosta pitkää portaikkoa pitkin. Kuhunkin asuinrakennukseen liittyy myös runsaasti katettua ulkotilaa. Asunnoista avautuu näkymä Joutjärven rantapuistoon. Rakennusten alaosa on tummaa tiiltä, ylä- osa puuta. Ne on toteutettu laadukkaasti. Ko- konaisuus on tyylikäs ja taitavasti maisemaan sovitettu. ASUMINEN RIVITALOT, PARITALOT JA OMAKOTITALOT 49

Pähkinäkuja (20-3)

Pähkinäkujan rivitalot ovat osa entisille Iso-Sak- salan maille kaavoitettua Saksalan asuinalueen asemakaavaa, jonka kaupungin asemakaavapääl- likkö Olavi Laisaari allekirjoitti vuonna . Kaava vahvistui samana vuonna. Saksalan asuinalue koostuu pääasiassa kook- kaista kerrostaloista, joista tuolloin todettiin olevan kova puute eteläisessä Lahdessa. Kerin- kallionkadun jyrkkään rinteeseen kaavoitetut kaksikerroksiset rivitalot olivat ajalle leimallista rakennustyyppiä. Ne suunnitteli Arkkitehtitoi- misto Jussi Iivonen ja Pentti Aho Ky vuosina –. Keltatiiliset rivitalot porrastuvat kauniisti kääntyneitä asumisyksiköitä. Pähkinäkujan rivi- maastoon ja muodostavat hallitun kokonaisuu- talot ovat kuvaava esimerkki tästä. Ajan tapaan den. Erityisesti  -luvun rivitalosuunnitte- rakennuksissa on myös hyvin lyhyet räystäät lulle oli tyypillistä sijoittaa rakennukset pääty ja niitä on korostettu värikkäin yksityiskoh- kadulle päin siten, että syntyy liikenteeltä suo- din. Pieni metsikkö ja Paskurinoja täydentävät jattuja pihoja, mutta myös rajattuja sisäänpäin rakennusryhmää.

Kilpiäistentie 2a (8-1)

Kilpiäisten rivitaloista kenties edustavin on kadun alkupäässä sijaitseva kahden rivitalon kokonaisuus, jonka suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Kaarlo Wallenius vuonna . Asunto-osakeyhtiö Kotikunnas koostuu kuuden ja neljän asunnon riveistä. Asunnot on sijoitettu lomittain. Niissä on kaksi kerrosta sekä parvi. Rakennukset ovat poikittain tarkastellen voimakkaan epäsymmetriset, ja niiden tyyppi- piirteenä ovat myös erittäin lyhyet räystäät. Pää- dyt ovat punatiiltä, muutoin rakennukset ovat puuta. Rakennuksia rajaavat kadusta puiset auto- katokset, varastot ja aita pienine portteineen. Paneelien suuntaa vaihtelemalla on katutilaan saatu ilmeikkyyttä. Piha-alueet liittyvät puron- varsimaisemaan, mikä lisää ansiokkaan raken- nuskokonaisuuden arvoa. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 50

PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET

Laune (24-7)

Launeen pientaloaluetta kaavoitettiin ensimmäi- sisältävät kuitenkin hallittua vaihtelua. Talojen sen kerran, kun professori Carolus Lindberg laati suunnittelijoina on sekä Suomen rakennustai- vuonna  Lahden kaupungin eteläisten osien teen merkkinimiä, kuten arkkitehdit Jorma Järvi asemakaavan. Siinä hahmoteltiin kaupunkiin ja Elsa Arokallio, että runsaasti lahtelaisia raken- vuonna  liitettyjen maitten käyttö. Alueen nusmestareita, kuten Oskari Häkämies, Pauli katuverkosto ja nimistö ovat suurelta osin peräi- Leiskallio, Jaakko Kurkela ja Leo Vesanen. sin tästä kaavasta. Myös etelä-pohjoissuunnassa Mäntsäläntien ja Närekadun kulmassa avat- aluetta halkova puistovyöhyke esiintyy Lindber- tiin  Lahden Osuuskaupan myymälä. Sen gin suunnitelmassa nimellä Nikulanpuisto. Ase- tyyppipiirustukset oli suunnitellut lahtelai- makaavaa on muutettu ja täydennetty sittemmin nen rakennusmestari Lauri Ahola. Se on arvo- useassa vaiheessa. kas katoavan elämänmuodon ja rakennustyypin Kaavaa alettiin toteuttaa rakentamalla  edustajana. pientä paritaloa Rahkakadun, Suorankulman- Rakennuksia on joissakin kohdin laajen- kadun, Mustamäenkadun ja Pajusillankadun nettu ja niiden lomaan on pystytetty uusia. varteen vuosina –. Sen jälkeen raken- Nämä muutokset eivät aina ole olleet omiaan taminen jatkui tiiviinä pitkälle -luvulle, ja säilyttämään kohteen erityisluonnetta, joka pe- vuosina – syntyi esimerkiksi Närekadun rustuu alueen väljyyteen, jälleenrakennuskau- erittäin yhtenäisenä säilynyt puolitoistakerrok- den rakennusten yksinkertaisiin materiaaleihin, sisten omakotitalojen alue. pieneen mittakaavaan ja niukkaan muodonan- Osa Launeen pientaloalueen tonteista luo- toon. Launeen pientaloalue on asutushistorial- vutettiin siirtoväelle ja rintamamiehille. Sodan- lisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä. Alu- jälkeinen vaikea asuntopula vaikutti siihen, että eelle on laadittu suojelukaavoja useaan otteeseen suhteellisen suurikokoinen alue rakentui tasapai- vuosina –. Laune on maakunnallisesti noisesti ja yhtenäisesti. Yksittäiset katunäkymät merkittävä alue. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 51

Kerinkallio (20-5)

Kerinkallio on kaupunginarkkitehti Kaarlo tien kadunpuoleisiin päihin. Talousrakennukset Könösen vuonna  laatiman asemakaavan ovat tontin takaosassa. Alue on tiivis ja rytmi- pohjalta syntynyt yhtenäinen puolitoistakerrok- käs, mutta vuosien kuluessa rehevöityneet puu- sisten asuintalojen alue, jonka rakennukset ovat tarhat antavat sille kodikkaan ja intiimin ilmeen. suurelta osin Itä-Hämeen Maanviljelysseuran Aluetta on syytä kehittää sen alkuperäisistä suun- asutustoimikunnan tyyppitaloja. Ne on pääasi- nitteluperiaatteista käsin. assa suunnitellut rakennusmestari Erkki Toivo- Lahden Osuuskauppa rakennutti Kerintien nen. Alue rakennettiin lähes kokonaan vuosina varteen myymälän vuonna . Se on tyypilli- –. nen aikansa edustaja, yksinkertainen, satulakat- Katuverkko on hyvin säännönmukainen ja toinen, rapattu rakennus. Entinen myymälä- suorakulmainen. Kooltaan yhtenäiset asuintalot rakennus suojeltiin asemakaavalla vuonna . on sijoitettu katonharja kadun suuntaisesti tont- Kerinkallio on maakunnallisesti merkittävä alue. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 52

Metsäpelto (6-5)

Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen kaavoitti ja talousrakennukset lähelle katua, joten katutila Metsäpellon alueen vuonna . Sitä alettiin ra- on hyvin laakea ja pienimittakaavainen. Suun- kentaa heti, ja talot valmistuivat pääosin vuoteen nittelijoina ovat olleet muun muassa Tauno Nie-  mennessä. mioja ja rakennusmestari Artturi Ekström. Osa Tonttikoot ovat verraten suuria: sodan jäl- Metsäpellontien rakennuksista on sommiteltu keen tonteilla viljeltiin hyötykasveja ja pidettiin vinottain, osa siten, että asuinrakennukset ovat myös kotieläimiä. Alueen neljä katua on suunni- kadun suuntaisesti kapean vihervyöhykkeen ta- teltu luonteeltaan erilaisiksi muuntelemalla ra- kana. Rakennukset ovat Puutalo Oy:n ja Tehdas- kennusaloja ja rakennusten sijaintia tonteilla. talo-yhtymän tyyppitaloja. Kuokkamaantiellä rakennusten kattoharja Osa tonteista luovutettiin rintamamiehille. on kadun suuntainen, ja vihervyöhykkeet ovat Myös jotkut lahtelaiset yhtiöt hankkivat alueelta sekä kadun varressa että asuintalojen takana. tontteja työntekijöitään varten. Heinlammintiellä on yhden perheen taloja sekä Aluetta on syytä kehittää alkuperäisistä kaa- paritaloja, joiden pääty on katua vasten. Kadulla voitus- ja rakentamisperiaatteista käsin. Osalla on runsaasti arkkitehti Pauli Salomaan ja ark- Metsäpellontietä, kortteleissa  ja , on suo- kitehti Tauno Niemiojan suunnittelemia taloja. jelumerkintä vuodelta . Suojelumääräystä Saunatien talot on sijoitettu tonttien takaosaan on uudistettu vuonna . ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 53

Myllypohja (15-2)

Myllypohjan omakotialue vanhan Heinolantien sän vaikutelman väljän rakennustapansa ja veh- varressa silloisessa Nastolassa rakentui pääosin maiden puutarhojen ansiosta. Paikoittain ra- -luvun lopulla ja -luvun alussa. Aluetta kennuksia on kuitenkin laajennettu ja korjattu ei ollut kaavoitettu, ja talot rakennettiin väljästi niiden ominaispiirteitä kunnioittamatta. mäen rinteille, vaihtelevan maaston muotoi- Rakennusten jälleenrakennusajan tyyppi- hin sopeuttaen. Myllypohja liitettiin Nastolasta piirteet, vaihteleva maasto, väljyys, rehevä kas- Lahteen vuonna . villisuus ja kapeat kadut muodostavat arvokkaan Alueella on pääasiassa puolitoistakerroksisia, kokonaisuuden, jossa näiden ominaisuuksien satulakattoisia jälleenrakennuskauden taloja. säilyminen on olennaista. Myllypohjan van- Vaikka niiden yksityiskohdat, kuten katemate- halle omakotialueelle laadittiin rakentamisoh- riaalit, ulkoväritys ja ikkunamuodot vaihtelevat jeisto vuonna . melkoisesti, alue antaa sopusointuisen ja viihtyi- ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 54

Joutjoentie, Sarkatie, Kuusitie,

Yhdyskatu ja Kahvakatu (16-6)

Joutjoentien, Yhdyskadun, Kuusitien ja Sar- katien varrelle perustettiin -luvun lopulla tontteja siirtoväelle ja rintamamiehille. Kahva- kadun tontit kaavoitettiin -luvulla. Alue rakennettiin pääasiassa -luvun lopulla ja - luvun kuluessa. Asuinrakennukset ovat suurelta osin puoli- - ja  -luvun asuntoalueisiin kuu- toistakerroksista jälleenrakennuskauden tyyp- lui yleensä osuuskauppa. Lahden Osuuskaupan piä. Ne on sijoitettu säännöllisesti katujen var- Joutjoentien myymälä avattiin . Rakennuk- sille niin, että ympärille jää runsaasti puutarhaa. sen suunnitteli lahtelainen arkkitehti Tauno Nie- Alue onkin hyvin vihreä. Suunnittelijat ovat pää- mioja samana vuonna. Se ei enää ole alkuperäi- asiassa lahtelaisia rakennusmestareita, kuten Os- sessä käytössään, mutta muistuttaa tyypillisellä kari Häkämies, Erkki Toivonen ja Yrjö Kurkela. hahmollaan menneestä elämänmuodosta. Lahtelaisen arkkitehdin Arvi Lepikön itselleen Yhdyskatu  :ssa oli yksityinen elintarvi- rakennuttama ateljee- ja asuintalo Joutjoentie kemyymälä, jonka rakennuksen piirsi Arvi Le- :ssa kuuluu alueen korkeatasoisimpiin. Sen ark- pikkö vuonna . Se on muutettu asuinkäyt- kitehtuuri on säilynyt sekä ulkoa että sisältä lä- töön. Jälleenrakennuskauden ominaispiirteitä, hes alkuperäisessä asussa. Rakennus on korjattu rakennusten sijoittelutapaa ja vanhaa kasvistoa entistäen vuonna . kannattaa vaalia.

Venetsia (22-4)

Vartio-ojan kiemurtelevaan mutkaan nousi - ja -luvun kuluessa omakotialue, joka tulvi- van ojan myötä sai nimen Venetsia. Alue liitettiin Orimattilasta Lahteen vuonna , ja se kaavoitettiin . Venetsiaa leimaa kuusi suo- ralinjaista yhdensuuntaista katua ja yhtenäinen rakennustapa, joka tosin paikoin on ehtinyt rik- koutua. Talot ovat puolitoistakerroksista, satu- lakattoista tyyppiä. Alueen yhtenäisyyteen kannattaa kehittämistoimien yhteydessä kiinnittää huomiota. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 55

Kiiskilänmäki (12-2)

Kiiskilänmäki on pääosin - ja -luvulla ilman asemakaavaa syntynyt omakotitaloalue, jolle ovat tyypillisiä pienehköt, usein itse suunnitellut ja rakennetut talot ja ulkorakennuk- set, laajat puutarhat ja vihannesmaat, vehmas puusto sekä kapeat, luonnonmuotoja mukaile- vat tiet. Rakennukset, kasvisto ja tiet ovat sopu- sointuisesti sijoittuneet laakeaan, etelään viettä- vään rinteeseen. Rakennusten, tonttien ja teiden tasapainoista mittakaavaa on syytä vaalia.

Mansikkavuori, Pohjanakanpolun pohjois- ja itäosa sekä Kyllikintie (5-14)

Mansikkavuoren alue kaavoitettiin osana Jout- joen teollisuusaluetta vuonna . Kaava vahvistettiin  . Asemakaavan on allekirjoittanut kaupungin asemakaava-arkkitehti Tauno Niemioja. Kaavan tavoitteena oli saada suunnitteilla ollut Niemen teollisuusrata tehokkaaseen käyttöön osoittamalla sen varresta tilaa teollisuudelle. Sen lisäksi alueelle kaavoitettiin pientaloja ja kerros- taloja asunnoiksi lähinnä tehtaiden työväelle. Kaikki alueen rakennukset ovat Puutalo Mansikkavuori on vehreää, metsäistä ja luon- Oy:n tyyppitaloja, joista suosituin malli on ollut nonpuuvaltaista aluetta, ja sen kaavamääräyksiin Pähkinä-niminen tyyppi. Rakennukset on sijoi- sisältyi myös runsaasti määräyksiä puistoista, vitettu säännöllisesti kapeille tonteille lähelle katu- heralueista ja alkuperäisen kasvuston säilyttämi- linjaa. Rakennusten, tonttien ja katulinjojen sestä. Vaikutteita lienee otettu samanaikaisista tasapainoista mittakaavaa ja alkuperäisiä suun- helsinkiläisistä kotipuutarhaopeista, jotka pe- nitteluperiaatteita on syytä vaalia. rustuivat -luvun loppupuolen englantilai- Nimi Mansikkavuori on ollut tunnettu jo seen Arts and Crafts -liikkeeseen. Ajan kaavoi- -luvun alkupuolella, ja yhä edelleen pihoissa tusihanteet alkoivat suosia luonnonmukaisia, kasvaa runsaasti metsämansikoita. Alun perin maastoa myötäileviä katulinjoja ja rakennusten Annikintien itäpuolelle suunniteltiin myös pieni tarkkaa sovittamista maisemaan. lampi siltoineen, mutta se jäi toteutumatta. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 56

Suopuisto (5-12)

Suopuiston alue on kaavoitettu neljässä vai- , mutta myös Vaahtera-, Pähkinä- ja Matin- heessa -luvun alussa ja lopullisesti . Ta- talo-nimisiä tyyppitaloja. voitteena oli luonnonläheinen, metsämaastoon Alue rakennettiin vuosina –. Suo- sijoitettu tiivis ”asumasolu”, kuten kaupungin puiston aluetta leimaavat kapeahkot, loivasti asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaari aluetta kaartuvat kadut, mäntymaasto, vehmas kasvil- kuvasi. lisuus sekä säännöllisesti sijoitetut eleettömät Alueen rakennuskanta on pääasiassa pe- tyyppitalot, jotka on kullakin kadulla sovitettu räisin kotikaupungista, Lahden Sahan omista- omalla tavallaan, tienäkymää persoonallisesti masta Puutalo Oy:n tehtaasta. Tällaisen tyyppi- elävöittäen. Näitä ominaispiirteitä on syytä talon kuljettaminen oli taloudellista, ja pystytys vaalia. Osalla Suopuistontietä on suojelukaava, vei yhden työpäivän. Eniten alueella on tyyppiä joka on laadittu . ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 57

Patomäki (24-3)

Patomäen  hehtaarin ja  asukkaan oma- alueesta puistoksi. Puistoalaa jouduttiin kaavoit- kotialue kaavoitettiin vuonna . Kaavaa tar- tamaan vieläkin enemmän, koska kävi ilmi, että kistettiin , jolloin kerrostalotonteista luo- alueen itäosassa virtaavan Paskurinojan ranta- vuttiin, koska maaperä osoittautui vaikeasti kaistoja ei voinut osoittaa asumiselle. rakennettavaksi. Kaavan on allekirjoittanut ase- Patomäen alue koostuu neljästä kokoojakatu- makaavapäällikkö Olavi Laisaari. Hän laati täs- jen rajaamasta asuntosolusta, joista keskimmäi- mällisen ruutukaavan, joka oli ajan uutuus Lah- seen Laisaari sijoitti kaupat ja asukkaiden yhteis- dessa: aikaisemmin pientaloalueet noudattivat tilat. Kuhunkin soluun tuli  pientalotonttia, orgaanisempia, maastoa myötäileviä kaavoitus- jotka olivat keskenään hieman erikokoisia. Tont- periaatteita. Kaavan järjestelmällisyys korostuu tien koko kasvaa alueen ulkoreunoja kohti. Solut tasaisessa, harvaa männikköä kasvavassa maas- jakautuvat neljään ryhmään, joiden keskellä on tossa. Kaavoitusideana oli alati laajentuva yh- jalankulkuraitti ja lasten leikkipaikka. tenäinen verkko, joka olisi aina valmis, mutta Tarkoitus oli, että jokainen asuntoryhmä toisaalta jatkuvasti kasvatettavissa. Esikuvana olisi keskenään arkkitehtonisesti mahdollisim- lienee ollut vuonna  julkaistu Jyväskylän man yhtenäinen, mutta kuitenkin riittävän vaih- Kortepohjan asemakaavakilpailu, jonka voitti televa. Tavoiteltiin tasapainoista kokonaisuutta, arkkitehti Bengt Lundstenin ruutuperiaate- missä onnistuttiinkin. ehdotus. Patomäen alue edustaa -luvun matalaa, Laisaaren tavoitteena oli suunnitella tiivis yksikerroksista, tasakattoista, vielä suhteellisen ja kaupunkimainen pientaloalue, jonka sisälle maltillisen kokoista pientalorakentamista. Asun- muodostuisi sydänkortteleita, kuten hän niitä tojen koot ovat – neliömetriä. kutsui, suljettuja asukkaiden yhteisiä ulkotiloja. Asemakaava-arkkitehti Paul G. Roth suun- Tiiviystavoitteen ohella Laisaari piti puistoja ja nitteli alueen eteläosaan pienen laajennuksen vihervyöhykkeitä yhtenä olennaisimmista asuk- Laisaaren hengessä vuonna . Kaava vahvis- kaiden viihtymiseen vaikuttavista suunnittelu- tettiin . Uudella alueella on omakotitalojen tekijöistä, joten hän osoitti yli neljäsosan koko lisäksi myös rivitaloja. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 58

Käpykylä, Riihelä (31-2)

Lahden kaupunki osti Riihelän alueen vuonna , jolloin päätettiin myös sen toteuttamisesta asuntomessukohteena. Riihelän asuinalueen perusrakenne pää- tettiin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdin Raimo Airamon vuonna  laatimassa osayleiskaavassa sekä kaavarungossa, josta jär- jestetyn kutsukilpailun voitti arkkitehti Tuomo Voittaneet arkkitehdit Kari Virta ja Matti Rotko Hahl. Suunnitelma valmistui . Siinä edelly- suunnittelivat Helsingin Puu-Käpylän moder- tettiin myös maisemasuunnitelmaa, jonka laati nin version, jossa puurakentaminen on nostettu arkkitehtiylioppilas Ulla Priha. Lopullinen ase- uuden arkkitehtuurin lähtökohdaksi. Raken- makaava valmisteltiin kaupungin asemakaava- nukset on sijoitettu rinteeseen niin, että niiden osastolla vuonna . Käpykylä on rakentunut volyymit erilaisine kattomuotoineen synnyttävät loivasti viettävään rinteeseen kahden ristikkäisen mielenkiintoisen rytmin. pääkadun varteen. Alueella on sekä omakotita- Käpykylän pohjoisosa valmistui , jolloin loja että rivitaloja. Niiden lomaan on kehitetty Riihelässä oli asuntomessut. Eteläosa valmistui pieniä yhteispihoja. -luvun alkupuolella. Alueen alkuperäisluon- Talojen ja korttelirakenteen suunnittelusta netta kannattaa vaalia. Käpykylä on maakunnal- järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna . lisesti merkittävä alue. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 59

Sepänniemenkatu ja Sipurantie (13-3,13-2)

Herrasmannin, Sepänniemen ja Sipurantien mään. Sen sijaan ajatus suunnittelusta lasten eh- asuinalueiden pohjana on kaupungin satelliit- doilla toteutui. Suojaisat pienet pihat tarjoavat tikaupunkimalli, joka oli suunniteltu - ja turvalliset leikkiympäristöt. -luvun vaihteessa asemakaavapäällikkö Sepänniemen ja Sipurantien rakennussuun- Olavi Laisaaren johdolla. Kaupunki kaavaili Ah- nitelmat ovat helsinkiläisen Arkkitehtitoimisto tialasta massiivista taajamayksikköä kattavine Thua & Kurt Mobergin käsialaa vuosilta – palveluineen ja asuinalueineen. Suunnitelmasta . Arkkitehtien suunnittelulähtökohtana oli luovuttiin, koska se osoittautui liian suurisuun- keskiaikainen urbaani kylä. Alueita toteutettiin taiseksi, ja pientaloilla näytti olevan enemmän sabluuna-idean pohjalta, mikä tarkoitti tietyn kysyntää kuin kerrostaloasunnoilla. Kerrostalot tarkkaan hiotun rakennustyypin hyödyntämistä olisivat lisäksi näyttäneet liian massiivisilta van- läpi suunnitelman. Valkoinen, monimuotoinen, hoilla pelloilla. Sepänniemen ja Sipurantien alu- tiivis kylä muistuttaa jossakin määrin toisaalta eet ovat pienehköjä pienkerrostalosoluja, jotka Välimeren seutujen perinteistä kaupunkiraken- edustavat uusia tuulia satelliittikaupunkiaja- netta, toisaalta suomalaisen maatalon intiimiä tuksen jälkeen. Herrasmannin toteuttaminen pihapiiriä. Vahva valkoinen väri keskellä peltoon toistaiseksi kesken. aukeaa herätti aikanaan kummastusta, mutta Kaupungin asemakaavatoimiston raken- Kurt Moberg puolusti sitä sanoen, että valkoi- nusarkkitehti Helena Seppälä suunnitteli alu- nen on aina ollut revolutionistien väri. Raken- eiden kaavat – yleiskaava-arkkitehti nusten koristeina on käytetty tiililaattoja ja Antti Hankkion vuonna  laatiman Ahtialan puuristikoita. Mittakaava tuntuu turvalliselta, osayleiskaavan pohjalta. Suunnitelmat sisälsivät rauhalliselta ja kotoisalta. Valkoiset rakennus- myös kaupungin asemakaavatoimiston maise- rykelmät ovat saaneet lempinimen Arabikylä. ma-arkkitehdin Hanna Lehesaho-Raution piir- Sipurantien asuinalue sijoittui vuonna  tämät viheraiheet. Ajan henki suosi viheralueita, yläluokkaan asuntohallituksen Hyvä rakennus- ja kaupungin johdolla laadittiin viheroppaita, ryhmä -kilpailussa. Molemmat asuinalueet ovat ensimmäisiä lajissaan. Suunnittelulähtökoh- aikakauttaan edustavia hyviä esimerkkejä onnis- dat olivat korkeatasoiset: haaveissa oli muun tuneen kaavasuunnittelun ja kunnianhimoisen muassa vesiaiheita ja Sipuran tieliittymän muo- arkkitehtuurin yhteistyöstä. toilu, mutta näistä tavoitteista jouduttiin tinki- ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 60

Kissamäki (13-5)

Kissamäen asuinalue syntyi kaupungin hankit- tua Ahtialasta Torkon tilan maat omistukseensa kahdessa erässä vuosina  ja . - ja -luvun vaihteessa kaupunki laati asemakaa- Kissamäki muodostuu kolmesta solusta, vapäällikkö Olavi Laisaaren johdolla suoma- joissa talot kiertyvät yhteispihan ympärille. Malli laisittain edistyksellisen rakennemallin, jossa muistuttaa vanhaa suomalaista umpipihaa. Ra- Ahtiala osoitettiin yhdeksi satelliittikaupungiksi kennukset ovat tuolloin suosittuja luhtitaloja, Lahden keskustaajamalle. jotka ovat kaksikerroksisia kerrostalon ja rivita- -luvun kuluessa kävi selväksi, että ra- lon välimuotoja. Asunnot sijaitsevat eri kerrok- kennemallin väestökasvuennusteet olivat ylimi- sissa. Näin saatiin taloon edullisimmin useita toitettuja. Kerrostaloalueet vaihdettiin tiiviiksi pieniä asuntoja. Rakennuksissa on käytetty run- rivitalo- ja omakotitaloalueiksi. Pienkerrosta- saasti puuta. Alun perin talojen peltikatot olivat loilla ja rivitaloilla haluttiin houkutella alueelle keltaiset viittauksena viljapellon väriin. omakotiasujia, koska isompien asuinyksiköiden Tienoon vanha maatalousleima on säilynyt avulla kyettiin turvaamaan palvelut. uudisarkkitehtuurissa luovalla tavalla. Alue on Kaupungin asemakaavatoimiston raken- lahtelainen tulkinta -luvun Oulun koulusta, nusarkkitehti Helena Seppälä laati Kissamäelle paikallisuutta ja historiallisia kerrostumia kun- vuonna  luonnoksen, jonka pohjalta lopul- nioittavasta suunnitteluotteesta. Kissamäki on linen asemakaava vuonna  valmistui. Ra- esimerkki arkkitehtuurista, joka ammentaa ide- kennussuunnitelmat ovat vuosilta –, oita rehevästä talonpoikaisesta rakentamisesta. tekijänä lahtelainen Arkkitehtityö Oy, pää- Kissamäen vieressä sijainnut Torkon tila suunnittelijana arkkitehti Jorma Vesanen. Vi- antoi arkkitehtonisten ainesten ohella nimis- hersuunnitelmat ovat kaupungin asemakaa- töä alueelle. Torkonkadun lisäksi alueen histo- vatoimiston maisema-arkkitehdin Hanna riasta muistuttaa myös Rättärinkatu; Rättäri oli Lehesaho-Raution. Ahtialan kantataloja. ASUMINEN PIENTALO- JA PIENKERROSTALOALUEET 61

Männistönrinne Västäräkinkujan eteläpuoliselta osalta (30-4)

Männistönrinne sai alkunsa vuonna  jär- kehämäisesti. Yhteisalueet olivat pesien tuulen- jestetystä suunnittelukilpailusta, jossa etsit- suojaisissa ytimissä. Maisemasuunnitelmat ovat tiin ratkaisua Kärpäsen kookkaan soramontun apulaiskaupunginpuutarhuri Hannu Neuvosen maisemoimiseen. Kilpailu oli osittain alueen käsialaa. maanomistajan Kemppi Oy:n järjestämä. Bomanin suunnitelma ei sellaisenaan toteu- Kilpailu sisälsi Suomessa täysin tutkimatto- tunut, vaan jäi suurelta osin kesken kaiketi pai- mia elementtejä, kuten maisemavaurioiden kor- kan vaativien rakentamisolosuhteiden ja niistä jaaminen. Myös ympäristösuunnittelu oli uutta. aiheutuvien kustannusten takia. Suurimman Kilpailun voitti lahtelainen arkkitehti Juhani osan rakennuksista sai suunnitellakseen lahte- Boman, jonka suunnitelmien pohjalta valmis- lainen Arkkitehtitoimisto Vuorelma – Salo. Väs- tui vuonna  asemakaava sekä hahmotelmat täräkinkujan eteläpuolisella osalla on kuitenkin rakennuksiksi. Suunnitelma pohjautui kolmeen syntynyt pienipiirteinen, kodikas miljöö, jota ”pesään”, jotka sijaitsivat rinteillä siten, että ka- kaunistaa rehevä kasvillisuus. Maisemasuunni- pearunkoisten rinnetalojen rivit reunustivat niitä telma on uudistettu -luvun alussa. ASUMINEN 62

KATUMILJÖÖT

Kerintie 1–31, Leantie 4–22 (25-3)

Kerintien lounaispuoli ja Leantien koillispuoli rakentuivat - ja -luvun kuluessa alueen saatua asemakaavan . Kerintiellä rakennukset ovat lähellä katulinjaa orapihlaja-aitojen takana, ja puutarhat jäävät talojen taakse. Lean- tiellä istutusvyöhykettä on myös talojen edessä, ja rakennukset on sijoitettu keskelle tonttia. Ra- kennukset ovat puolitoistakerroksisia ja harja- kattoisia, Kerintiellä pääasiassa rapattuja, Lean- tiellä myös lautaverhottuja. Katunäkymät ovat yhtenäiset ja viihtyisät. Vanhat pihapuut ja kasvit lisäävät kodikkuutta. Näitä ominaisuuksia kannattaa vaalia.

Aleksanterinkatu 30 ja 34 (K) (numero 32 ei ole käytössä)

Keskustan pääväylän, Aleksanterinkadun itä- päässä on kaksi matalahkoa asuin- ja liiketa- loa, jotka muodostavat viihtyisän ja tasapainoi- sen miljöön yhdessä kadun vanhojen lehmusten kanssa. Aleksanterinkatu :n piirsi lahtelainen arkkitehti Irma Kolsi vuonna . Rakennus on kolmikerroksinen. Se on osittain rapattu, osittain klinkkeripintainen. Katto on tiiltä. Aleksan- terinkatu  on lahtelaisen arkkitehdin Kaarlo Könösen käsialaa vuodelta . Talo rakennettiin siirtoväen asuntopulan helpottamiseksi. Kö- nönen suunnitteli viisikerroksisen asuin- ja liike- rakennuksen, joka on molemmista päädyistään sovitettu ympäröivien matalampien rakennusten massoihin. Pintamateriaalina on terrastirap- paus. Katumiljöön sopusuhtaisuutta, pintama- teriaaleja ja mittakaavaa kannattaa vaalia. ASUMINEN 63

Lahdenkatu 8–18 (K)

Lahdenkadun länsipuolen kaupunkikuvallisesti merkittävä ja mittakaavaltaan sopusointuinen katumaisema viehättävine yksityiskohtineen on vaalimisen arvoinen. Lahdenkatu :n on piirtänyt arkkitehti Erik Lindroos vuonna . Sen portaali on harvi- naisen komea liuskekivisomisteineen ja jyke- vine tammiovineen. Lahdenkatu  vuodelta  on Irma Kolsin, ja Lahdenkatu  vuodelta  arkkitehti Kaarlo Könösen käsialaa. Mo- lempien funktionalistinen arkkitehtuuri tarjoaa rytmitetty erkkereillä ja voimakkailla porrasli- taiten suunniteltuja detaljeja, kuten katutilalle poilla. Talon on suunnitellut arkkitehti Arvi Le- vaihtelua antavia porrassyvennyksiä ja pylväik- pikkö vuonna . Vanhojen tonttimuodostus- köjä sekä kauniisti kaartuvia parvekkeita. ten vuoksi katuosuudelta puuttuvat numerot  Lahdenkatu :n korttelin pituinen julkisivu on ja .

Viipurintie 16–30, Talaanrannankatu,

Pekantie Puustellintielle asti, (16-5)

Rintalantie (17-1)

Joutjärven etelä- ja itärannalle on syntynyt kor- keatasoisten huviloiden ja omakotitalojen alue, joka yhdessä järvimaiseman ja jyrkän mänty- rinteen kanssa muodostaa edustavan kokonaisuuden. Rannan vanhimpia asuinrakennuksia ovat puutarhuri Mauri Salmen -luvun lopulla rakennuttama talo Viipurintie :ssa ja liike- mies Ernst Lindqvistin  rakennuttama talo Talaanrannankatu :ssa. Salmen puutarhassa on runsaasti hänen itsensä jalostamia omenapuita. on omakotitalon lisäksi -luvulla rakennettu Lindqvistin talo on suunniteltu englantilaisten asuintalo sekä sauna. Myös Erkki Bäckströmin esikuvien mukaan.  piirtämä Joutjärvi Oy:n johtajan asunto si- Alueella on monta lahtelaisen arkkitehdin vurakennuksineen Rintalantie :ssa on erikseen Unto Ojosen suunnittelemaa omakotitaloa: mainittava. Siinä on ajalle tyypillisiä, taitavasti Viipurintie :n paritalo, jonka Ojonen piirsi suunniteltuja detaljeja sekä tasokkaita materiaa- , Viipurintie :n omakotitalo, jonka Ojo- leja. Pihapiiri on erityisen komea avarine näky- nen suunnitteli omaan käyttöönsä vuonna , mineen. Rannan vehmas, sopusointuisella mitta- Viipurintie  vuodelta  sekä Talaanran- kaavalla rakentunut kokonaisuus ansaitsee tulla nankatu  vuodelta . Näistä kaksi varhai- kohdelluksi huvilamaisena ja väljänä ennemmin sinta ovat erityisen edustavia. Viipurintie :ssa kuin urbaanin lähiömäisenä alueena. ASUMINEN KATUMILJÖÖT 64

Vesijärvenkatu 40–48 (K) Päivärinteenkatu 17–21 (30-7)

Vesijärvenkadun länsipuoli Sammonkadun ja Kaupunki rakennutti vuonna  Kärpä- Karihovin välissä koostuu kolmikerroksisista seen kolme pienkerrostaloa asuntopulan lie- kerrostaloista, joiden arkkitehtuuri edustaa - ventämiseksi. Kulutusosuuskuntien Keskuslii- ja -luvulle tyypillistä sopusointuista mitta- ton arkkitehti Pauli Salomaa on allekirjoittanut kaavaa ja hiottuja detaljeja. rakennuspiirustukset. Vesijärvenkatu :n on suunnitellut lahte- Talot sijaitsevat kauniissa, vanhoja kookkaita lainen arkkitehti Tauno Niemioja  ja Vesi- mäntyjä kasvavassa etelärinteessä. Rakennukset järvenkatu :n lahtelainen suunnittelija Veikko ovat osin kaksi-, osin kolmikerroksisia. Ne ovat Raviniemi . Niemioja on suunnitellut myös symmetrisiä ja äärimmäisen pelkistettyjä muo- Vesijärvenkatu –:n sekä :n, edellisen – doltaan, ja niiden ainoina tehosteina ovat sirot  ja jälkimmäisen –. Katumiljöön ovikatokset. Talot peruskorjattiin -luvun yhtenäisyyttä ja tasapainoa kannattaa vaalia. puolivälissä. Rakennukset ovat arvokkaita esimerkkejä so- danjälkeisestä sosiaalisesta asuntotuotannosta. Alue sai suojelukaavan vuonna . ASUMINEN KATUMILJÖÖT 65

Alijuhakkalantie (24-8)

Alijuhakkalantie sai muotonsa vuonna  laa- ditussa asemakaavassa. Se muodostaa tasapai- noisen näkymän puolitoistakerroksisine, har- jakattoisine asuintaloineen, jotka on sijoitettu yhtenäisesti säännöllisiin riveihin lähelle katulinjaa. Puutarhat ovat vuosien varrella kasvaneet reheviksi ja tekevät hyvin ilmeensä säilyttä- neestä alueesta viihtyisän. Alkuperäisiä piirteitä kannattaa vaalia.

Pajukatu 1–19, Pajukatu 12, Tammikatu 1–13 (20-4)

Pajukadun luoteispuolella sijaitsevat Upo Oy:n neljän perheen asuintalot suunnitteli lahtelainen arkkitehti Arvi Lepikkö vuonna . Taloja rakennettiin kymmenen, kaikki samoin piirustuksin. Rakennukset ovat puolitoistakerroksisia, melko yksinkertaisia omakotitaloja, joiden julkisivuja on tehostettu viehättävillä yksityiskoh- dilla, kuten pyöreillä ikkunoilla ja molemmissa päädyissä sijaitsevilla terasseilla pikku pergoloi- neen. Taloja on myöhemmin muuteltu jonkin verran yksityiskohdiltaan ja materiaaleiltaan. Pajukatu :ssa sijaitseva Upo Oy:n kuuden perheen talo on Lahden ensimmäinen rivitalo sanan modernissa merkityksessä. Sen suunnit- kerroksinen rivitalo, joka on tasapainoisesti por- teli lahtelainen arkkitehti Unto Ojonen vuonna rastettu rinteeseen. . Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat per- Tammikadun varrella on pääasiassa lahtelais- heiden olohuoneet ja keittiöt, toiseen kerrokseen ten rakennusmestareiden käsialaa olevia omako- oli sijoitettu makuuhuoneet. Talo on mittasuh- titaloja. Kadunvarsi muodostaa miellyttävän ko- teiltaan ja detaljoinneiltaan erityisen edustava. konaisuuden. Rakennusten ominaisluonnetta ja Pajukadun päässä Tammikatu –:ssä on lah- kadunvarsimiljöiden mittakaavaa kannattaa vaa- telaisen arkkitehdin Tauno Niemiojan vuonna lia. Pajukadun luoteispuoli on suojeltu asema-  piirtämä neljä huoneistoa käsittävä kaksi- kaavalla vuonna . ASUMINEN KATUMILJÖÖT 66

Kirveskatu (26-1)

Kirveskatu näkyy nimenä ja linjauksena jo arkki- talojen yhteyteen. Kirveskadun alue oli ensim- tehti Carolus Lindbergin vuonna  laatimassa mäisiä keskustan ulkopuolelle sijoitettuja ker- Lahden kaupungin laajennetussa asemakaavassa. rostaloalueita Lahdessa. Nimi tulee viereiselle Sopenkorven teollisuusalu- Kirveskadun rakennusten suunitteluhis- een kaduille annetuista työkalujen nimistä. Ase- toria on harvinainen: Pienen alueen kaikki ra- makaavassa Kirveskadulle hahmoteltiin Suo- kennukset -luvun alun kerrostaloa lukuun messa uutta rakennustyyppiä, rivitaloja, jotka ottamatta ovat yhden arkkitehdin, Jorma Vuo- oli sijoitettu kadusta erilleen istutusvyöhykkeen relman, suunnittelemia hyvin pitkällä aikavälillä. taakse. Kaava ei tältä osin toteutunut. Suunnitelmat ovat vuosilta –, pääosin Kirveskatu esiintyy uudelleen kaupungin- kuitenkin - ja -luvun vaihteesta. Van- arkkitehti Kaarlo Könösen vuonna  laati- himmat ovat vaaleaksi rapattuja, niukasti muo- massa, seuraavana vuonna vahvistetussa Lah- toiltuja, noppamaisia rakennuksia, mutta - den kaupungin läntisten osien asemakaavassa, luvun alussa uudet tuulet toivat nauhajulkisivut, nyt pienkerrostalojen alueena. Lopulliset ase- betonin ja punatiilellä korostetut nurkat. - makaavamuutokset ovat vuodelta  ja . luvun talossa on taas painotettu porrashuonei- Niissä Kirveskadun etelä- ja pohjoispuoli osoi- den ja asuntojen erottamista julkisivuissa. tettiin nelikerroksisille asuin- ja liiketaloille sekä Kirveskatu on intiimi, arkkitehtuuriltaan varattiin tontti huoltoasemalle. Rakennusten si- vaihteleva ja rikasmuotoinen asuntokatu, jonka joittelussa otettiin huomioon erityisesti lapset, tunnelmaa tiivistää kadun eteläpuolen bulevar- joille järjestettiin runsaasti leikkipaikkoja asuin- dimainen puistokaista. ASUMINEN KATUMILJÖÖT 67

Laitakatu 1–7, 4–14 (16-1)

Pyhättömänmäelle alkoi nousta mökkejä - Laitakatu  oli Pyhättömän ensimmäinen luvun alkuvuosina. Alue liitettiin Lahden kau- kerrostalo. Se on vuodelta , suunnittelijana punkiin vuonna , ja pian sen jälkeen kau- arkkitehti Arvi Lepikkö. Laitakatu  ja  osoi- punginarkkitehti Kaarlo Könönen kaavoitti tettiin sotaveteraaneille. Ne suunnitteli arkki- sen. Asemakaavalla muodostettiin suoria katu- tehti Jorma Vuorelma –. Laitakatu  linjoja ja sotilaallisiin riveihin sijoitettuja taloja. ja  ovat arkkitehti Unto Ojosen suunnittele- Vuonna  asemakaava-arkkitehti Olavi Lai- mat vuosilta –. saari kaavoitti Pyhättömän uudelleen samalla Pitkäkadun päätteenä olevan punatiilita- vahvasti kritisoiden edeltäjänsä kaavamaista lon Laitakatu :ssä piirsi Erik Castrénin ja Lauri suunnittelutapaa. Hän totesi, ettei aiemmassa Saarisen arkkitehtitoimisto vuonna . Muut kaavassa ollut riittävästi otettu huomioon van- kolme betonielementtitaloa sekä Laitakadun haa rakennuskantaa eikä maastoa. Laisaaren mutkassa sijaitseva pieni liikerakennus ovat tur- kaava onkin orgaanisempi, mikä näkyy erityi- kulaisen arkkitehdin Olli Vahteran vuonna  sesti Laitakadun kohdalla. Hän linjasi kadun uu- suunnittelemia. delleen myötäilemään itäistä mäenlaitaa ja rin- Laitakatu on tasapainoinen ja tyylikäs esi- nettä. Vuonna  asemakaavaan tehtiin vielä merkki -luvun alun korkeatasoisesta kerros- muutos, joka salli kerrostalojen rakentamisen taloalueesta. Sen rakennuksissa on vielä jäljellä Laitakadulle. Alueen ainoat kerrostalot sijaitse- käsityön tuomaa arvokkuutta. vat Laitakadulla. ASUMINEN KATUMILJÖÖT 68

Mustankalliontie 30–52 (3-2) Katrinkatu 1–11 ja 2–8 sekä Isomäenkatu 10 (20-1)

Mustankallion etelärinteen korkealuokkainen Isomäenkadusta erkaneva Katrinkatu muodos- paritalorivi sekä viimeisenä sijaitseva omakoti- taa tiukkoine mutkineen ja jyrkkine mäkineen talo on toteutettu - ja -luvun vaihteessa. hienon -luvun pienmiljöön, intiimin ja in- Rakennukset ja niiden poikkeuksellisen uljas ym- himillisen ympäristön. Ajan tavoitteet luonnon- päristö muodostavat komean kokonaisuuden. läheisyydestä ja maiseman merkityksellisyydestä Talot ovat kadun puolella yksikerroksisia ja havainnollistuvat oivallisesti. Kadut myötäilevät rinteen puolella kaksikerroksisia. Mustankal- maaston muotoja, ja pihat rajautuvat tukimuu- liontie  on arkkitehti Lauri Saarisen käsialaa rien avulla kauniisti katuihin. vuodelta . Se sisältää kaksi asuntoa, jotka Alue syntyi asemakaava-arkkitehti Paul G. ovat peilikuvia. Mustankalliontie :n on suun- Rothin vuosina  ja  laatimien kaavojen nitellut rakennusmestari Sulo Turento , ja pohjalta -luvulla ja -luvun alussa. En- sen parin, numeron , arkkitehti Jorma Vuo- simmäisessä asemakaavassa rakennusten kooksi relma samana vuonna. Numeron – on piir- määrättiin  neliömetriä, joka oli tarkoitettu tänyt arkkitehti Arvi Lepikkö. Rakennus käsittää kahdelle asunnolle, ”mahdollisia vuokralaisia tai kaksi peilikuvina toteutettua asuntoa. Nume- naimisissa olevia perheen omia jäseniä silmällä- ron  on suunnitellut vuonna  arkkitehti pitäen”. Myöhemmässä asemakaavassa asumis- Tauno Niemioja, joka on piirtänyt julkisivut väljyys oli kasvanut  neliömetriin. Kadun myös sen pariin, rakennusmestari Pentti Ruo- varret oli määrätty istutettaviksi. honiemen suunnittelemaan asuntoon numero Rakennukset määrättiin yksikerroksisiksi. . Professori Olli Pöyry on suunnitellut  Matalat, loivan satulakaton kattamat omako- paritalon numero –, ja Lauri Saarinen on titalot olivat  -luvun uutuus Lahdessa so- piirtänyt numeron – samana vuonna. Ark- danjälkeiselle rakentamiselle tyypillisten puo- kitehti Unto Ojonen suunnitteli rivin ainoan litoistakerroksisten omakotitalojen jälkeen. yhden perheen talon, numeron , vuonna . Vaikutteet tulivat Yhdysvalloista Suomeen Rakennusten mittakaavaa ja suhdetta ympäris- -luvulla erityisesti arkkitehti Alvar Aallon töön kannattaa vaalia. myötävaikutuksella. Katrinkadun ja Isomäenkadun talojen suunnittelijoina olivat lahtelaiset rakennusmestarit, muun muassa Oskari Häkämies, Erkki Toivo- nen ja Onni Viljamaa. Katrinkatu :ssä on myös yksi tyyppitalo, Puutalo Oy:n Seppo. ASUMINEN KATUMILJÖÖT 69

Kiikkulankatu 5–9 (33-1)

Kiikkulankadun itäpuoli sisältyy vuonna  laadittuun asemakaavaan, joka vahvistettiin seuraavana vuonna. Kaavan on allekirjoittanut ase- makaavapäällikkö Olavi Laisaari. Hän tavoitteli pienehköjä soluja, jotka varustettiin monipuo- lisin palveluin sekä erityyppisin asuinratkai- suin. Kaava sisältää torni-, lamelli- ja omakotitaloja. Uusia asuinalueita ennakoiden oli viisi vuotta aikaisemmin kaavoitettu Jalkarannan suuntaan johtavat – metriä leveät liikenne- väylät, joiden nimiksi tulivat Jalkarannantie ja Vesitorninkatu 16, 18, 20, 19 ja 21 (3-1) Tiirismaantie. Asemakaavassa Kankolanpuistoa ympäröivät Lahtelainen arkkitehti Jorma Vuorelma suunnit- seitsen- ja kahdeksankerroksiset tornit. Kiikku- teli viisi kerrostaloa Vesitorninkadun päätteeksi lankatu laskeutuu portaittain sijoitettujen lamel- –. litalojen myötä kohti Vesijärven rantaa, johon Rakennukset jatkavat onnistuneesti pienta- on sijoitettu pientaloja. Vuonna  asemakaa- loalueen mittakaavaa harjun laella. Kaikki talot vaa jatkettiin siten, että Kiikkulankadun länsi- on suunniteltu pienin muunnelmin samanlai- puolelle suunniteltiin matalia lamellitaloja ja siksi. Ne ovat kolmikerroksisia, pulpettikattoi- niiden jatkeeksi rivitaloja. sia pistetaloja, joiden verhouksena on käytetty Kolmen lamellitalon sarja avarine ympäris- sileää rappausta ja parvekkeissa mineriittiä. Yh- töineen muodostaa eräänlaisen välittävän osan dessä talossa on lisäksi pieni myymäläsiipi, joka korkeiden kerrostalojen ja rivitalojen väliin. Pu- on sittemmin muutettu asunnoksi. natiiliset kolmikerroksiset talot suunnitteli ark- Rakennusten mittakaava ympäröivään ra- kitehti Jorma Vuorelma vuosina –. Ne kennuskantaan ja luontoon nähden sekä niiden ovat eleettömiä, rauhallisia ja mittakaavaltaan -luvun ilme ovat vaalimisen arvoisia. tasapainoisia. ASUMINEN KATUMILJÖÖT 70

Kankolankatu 9–17 (33-2)

Kankolankadun itäpuoli ympäristöineen kaa- lankatu :n piirsi arkkitehti Jorma Vuorelma voitettiin . Asemakaava vahvistettiin seu- perheensä kodiksi. Kankolankatu  on pari- raavana vuonna. Kaavan on allekirjoittanut ase- talo, jonka rakennuttivat liikennesuunnittelu- makaavapäällikkö Olavi Laisaari. Kyseessä oli päällikkö Nyyrö Koskela ja diplomi-insinööri Laisaaren kaupunkisuunnitteluoppien mukai- Jorma Rantama. Suunnittelijoina olivat arkki- nen pienehkö solu, jossa tarjottiin monipuolisia tehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Kadun palveluja sekä erityyppisiä asuinratkaisuja. Kaava päätteenä oleva omakotitalo on Vihtori Luhta- sisältää torni-, lamelli- ja omakotitaloja. nen Oy:n tekstiilitukkuliikkeen toimitusjohta- Tarkoituksena oli alun perin osoittaa pienta- jan Lauri Valolan. Sen suunnitteli rakennusark- lotontit kaupungin virkamiehille. Kaupungin- kitehti Martti Järvinen. Kaikkien rakennusten johtaja Teemu Hiltunen esitti kuitenkin, että suunnitelmat ovat vuodelta . myös lahtelaisten liikemiesten on saatava hyviä Kadun Vesijärven puoleinen sivu on erittäin rakennuspaikkoja. Kankolankadun itäpuolen yhtenäinen, matala ja maisemaan kauniisti so- kookkaat omakotitalot ovat talouselämän vai- vitettu, mitä laakeat tasakatot korostavat. Ma- kuttajien ja lahtelaisten suunnittelijoiden laa- teriaalit ovat korkeatasoisia: tummaa puhtaak- dukasta yhteistyötä. simuurattua tiiltä, betonia, kuparia ja mäntyä. Ensimmäisenä tonttinsa sai valita Tu o m i - Rakennuksia on elävöitetty pergoloin. Tontteja sen Puku Oy:n toimitusjohtaja Erkki Tuomi- rajaavat paikoin tiilimuurit. Puutarhat ovat huo- nen. Hänen talonsa Kankolankatu :ssä suun- liteltuja. Kadun varressa ja tonteilla on komeita nitteli arkkitehti Unto Ojonen ja se valmistui mäntyjä ja muita maisemapuita. . Talon puutarhan suunnitteli kaupungin Arkkitehtuurin vähäeleisyys ja sen sopeutu- apulaispuutarhuri. minen jykevään maastoon yhdistyvät Kanko- Kankolankatu  on toimitusjohtaja Veikko lankadulla hienostuneella tavalla. Kookkaiden Suurmunnen arkkitehti Reijo Salolla vuonna ylellisten yksityistalojen rakennuttajat valitsevat  suunnitteluttama omakotitalo. Kanko- enää harvoin tällaisia tyylikeinoja. ASUMINEN KATUMILJÖÖT 71

Rullakatu (33-6)

Pallaksen vuonna  perustettu rullatehdas telivat asuintalot vuosina –. Punatiiliset lopetti toimintansa , ja teollisuuslaitokset rakennukset perustuvat virtaviivaisiin nauhajul- purettiin kaksi vuotta myöhemmin. Jalkaran- kisivuihin. Päädyt ovat ikkunasommitelmineen nantien varrelle, Vesijärveen pistävälle Löytyn- kuin konstruktivistisia maalauksia. niemelle kaavoitettiin vuonna  korkeata- Alue oli poikkeuksellisen laadukas: asunnot soinen kerrostaloalue. Kaavan luonnokset laati olivat tavallista kookkaampia, ja jokaisessa asun- Suomen johtaviin kaava-asiantuntijoihin tuol- nossa oli oma sauna ja parveke. Pallasta kutsut- loin lukeutunut professori Olli Kivinen. tiin aikanaan Lahden Kaivopuistoksi ja Lahden Kaavan runkona on tehtaan mukaan nimetty Rivieraksi. Yksi asuinalueen esikuva lienee ollut Rullakatu, joka seurailee Löytynniemen ranta- Heikki Aitolan vuonna  kaavoittama Tam- viivaa. Kadun varteen on sijoitettu seitsemän pereen Kaukajärven rannan -luvulla raken- kolme kerrosta ja maanpäällisen kellarin käsit- nettu hienostunut lamellitaloryhmä. tävää asuintaloa, jotka muodostavat rytmikkään, Pallaksenrannan kerrostaloalue muodostaa toisiinsa lomittuvan rivistön. Asuntoyhtiöiden linjakkaan ja hallitun urbaanin rantaviivan Ve- nimistö on Vesijärvi-aiheista: Oinassaari, Enon- sijärveltä käsin tarkasteltuna. Niukkailmeinen, saari, Puolasaari ja Siikasalmi. Rakennukset kiin- hienostunut arkkitehtuuri sulautuu laajaan ran- nittyvät tiiviisti rantapuistoon. tamaisemaan. Vauras alue ilmentää vaatimat- Arkkitehti Jorma Vuorelma ja myöhemmin tomuutta ja nöyryyttä maiseman edessä, mitä Arkkitehtitoimisto Jorma Vuorelman palveluk- vielä - ja -luvulla pidettiin suunnitte- sessa työskennellyt arkkitehti Reijo Salo suunnit- lun hyveenä. ASUMINEN KATUMILJÖÖT 72

Karpalokatu (15-1)

Pieni Karpalokadun pientaloalue kaavoitettiin Sisääntulokujanteen vieressä on yksiker- vuonna  jatkoksi Laitumen asuinalueelle. roksiset rakennukset, muut kadun varren talot Asemakaavan on allekirjoittanut kaupungin ase- ovat kaksikerroksisia. Suunnittelijoina on run- makaavapäällikkö Paul G. Roth. Se vahvistettiin saasti lahtelaisia rakennusarkkitehteja, esimer- laatimisvuonna. kiksi Seppo Souto, Raimo Louko, Tuomo Lam- Karpalokadun alue sijaitsee vanhalla metsään pinen, Jorma Teerenmaa, Martti Parkkonen ja rajautuvalla laitumella. Kaavalla tavoiteltiin ma- Kirsti Sintonen. Alue rakennettiin -luvun talaa, pienimuotoista, maastoon ja vanhaan kas- lopussa ja -luvun alussa. vustoon mukautuvaa omakotialuetta. Kaavassa Viehättävä, kodikas Karpalokadun alue muis- on myös yksi rivitalo. Pihapiirit sekä Karpaloka- tuttaa toisaalta -luvun alun puutarhakau- dun mittakaava osoittavat suunnittelijoiden on- punki-ideoista, toisaalta se enteilee -luvun nistuneen tavoitteissaan erinomaisesti. Puistot tiivis ja matala -suunnitteluperiaatteita. ympäröivät pientä yhdyskuntaa joka puolelta. ASUMINEN 73

KESÄMÖKKIALUE

Vuorenrinteentie (10-4)

Alasenjärven Joenpohjanlahden jyrkälle länsirin- teelle on -luvulta lähtien rakentunut tiivis pienehköjen kesämökkien rykelmä, joka muodostaa jännittävän maiseman yhdessä vahvasti viettävän rannan ja kapean lahdenpoukaman kanssa. Rakennusten mittakaava on pääosin sopusoinnussa ympäristön kanssa, mihin on syytä mökkien laajennushankkeiden yhteydessä tar- kasti paneutua tulevaisuudessakin. 74

Ristinkirkko 75

KIRKOLLISET RAKENNUKSET

Lähes kymmentuhantisen siirtolaisjoukon aset-  alussa. Läntinen kappeli toimi sen tyyssi- tuminen Lahteen ja sen lähiympäristöön asetti jana ennen Salpausselän kirkon rakentamista. suuria haasteita seurakuntaelämälle ja -raken- Pohjoiset kaupunginosat jäivät ilman omaa seu- teelle. Painetta lisäsi entisestään vuoden  rakuntaa, mutta niitä palvelemaan rakennettiin suuri alueliitos. Kirkon piirissä oli herätty tar- Mukkulan kirkko vuonna . peeseen osallistua seurakuntalaisten arkielämään Nopeasti kasvava väestö tarvitsi myös isoja ja sen konkreettisiin huoliin, ei vain hengenelä- hautausmaa-alueita. Sodan jälkeen Läntisen mään, ja uudenlaiset työmuodot vaativat tiloja. hautausmaan aluetta laajennettiin, ja uusi hau- Ongelmana oli kuitenkin niiden puute, esimer- tausmaa perustettiin Levolle. Hautauskulttuurin kiksi Lahden seurakuntatalo oli jouduttu luo- muutos näkyy siten, että Lahteen on rakennettu vuttamaan sotilasviranomaisten käyttöön, mistä sodan jälkeen kaksi siunauskappelia ja vanha se vapautui vasta . Mustankallion kappeli on uusittu. Aikaisemmin Heti sodan jälkeen herätettiin uusien raken- siunaukset suoritettiin pääasiassa haudoilla. nussuunnitelmien lisäksi henkiin jo -luvulla Sodan jälkeen uusi kirkkoarkkitehtuuri oli alkanut keskustelu puukirkon tilalle tai rinnalle vilkkaan debatin kohteena. Toivomus kirkon rakennettavasta keskuskirkosta. Hanke toteu- näköisistä kirkoista kaikui seurakuntaväen kes- tui kuitenkin vasta vuonna  Ristinkirkon kuudessa myös Lahdessa. Perinteet ja moderni valmistuessa. Jälleenrakennuskauden paineessa kävivät taistelua, joka päättyi Lahdessa pääosin esikaupunkialueiden tilatarpeet asettuivat etu- traditioiden voittoon, vaikka esimerkiksi Sal- sijalle. Uusien kirkkojen rinnalla rakennettiin ja pausselän kirkosta käyty kilpailu ja sitä seuran- hankittiin runsaasti muitakin tiloja, kuten seu- nut keskustelu kaatoikin raja-aitoja. Uusille, de- rakuntakoteja, kerhohuoneita, leirialueita ja ke- mokraattisille ja yhdenmukaisille asuinalueille säkoteja uusia työmuotoja ja monipuolistuvaa suunniteltiin niille sulautuvia kirkkorakennuk- seurakuntaelämää varten. sia, ja perinteinen rakennushierarkia jouti mo- Seurakuntajakoa alettiin valmistella vuonna nien mielestä mennä. Arkkitehti-lehti puolestaan . Toimikunta esitti kaikkiaan neljää uutta päätyi radikalismin ydinhetkenä, vuonna  seurakuntaa, joista ensimmäisenä perustettaisiin puolustamaan historian oppeja: ”Parhaimmil- rautatien eteläpuolisia kaupunginosia palveleva laan eri uskontojen temppelit    ovat aikakau- Launeen seurakunta. Sen toiminta alkoi vuoden siensa rakentamismetodien hienoimpia ja hen-  alusta, ja seurakunnan käyttöön osoitettiin kevimpiä sovelluksia. Tältä linjalta ei ole mitään Launeen seurakuntakeskus, joka vihittiin kir- syytä siirtyä kvantiteetin ja individuellin erikoi- koksi. Seuraavana oli Joutjärven seurakunta vuo- suudentavoittelun halpahintaiseen maailmaan”, den  alusta. Sen käytössä oli Luther-kirkko, kirjoitti arkkitehti Osmo Mikkonen, joka toimi kunnes Joutjärven kirkko valmistui . Sal- Salpausselän kirkkokilpailun tuomaristossa Suo- pausselän seurakunta aloitti toimintansa vuoden men Arkkitehtiliiton valitsemana edustajana. KIRKOLLISET RAKENNUKSET 76

Ristinkirkko (K) Kirkkokatu 4

Ristinkirkko on Lahden kaupunkikeskustan kes- Aalto halusi rikkoa Mariankadun symmet- keinen asemakaavallinen, rakennustaiteellinen ja rian sijoittamalla kirkontornin sivuun keskus- symbolinen aihe. Kirkon paikka on määritelty akselista. Sen sijaan hän sijoitti keskiakselille jo Alfred Caweenin kauppalaa varten vuonna ristin muotoisen ikkunasommitelman, jonka   laatimassa, Lahden ensimmäisessä asema- aukkoa kuvaavat kirkkovuoden viikkojen mää- kaavassa. Vuonna  paikalle pystytettiin en- rää. Julkisivumateriaaliksi valittiin tummaksi simmäinen kirkko, jonka suunnitteli arkkitehti poltettu tiili, jota myös Eliel Saarinen käytti Albert Mellin. Jo -luvulla kirkkoa alettiin kaupungintalossa keskusakselin toisessa päässä. pitää ahtaana ja kasvavan Lahden kaupunkiku- Viereinen yhteiskoulu on niin ikään samaa ma- vaan sopimattomana, ja alkoi keskustelu uudesta teriaalia. Kirkkopiha ympäröitiin tiilimuurilla kirkosta. vanhaan suomalaiseen tapaan. Vanha Keski-Lahden puukirkko purettiin Kirkkopuistoa alettiin rakentaa  . En- . Akateemikko Alvar Aalto kutsuttiin suun- simmäiset suunnitelmat laati Valtionrautatei- nittelemaan uutta pääkirkkoa osittain Suomen den puutarhuri Willy Nykopp. Aluksi istutet- tunnetuimpana arkkitehtina, osittain siksi, että tiin ainoastaan kirkon välitön ympäristö, ja tästä hän oli vuonna  voittanut Lahden keskus- vaiheesta on yhä jäljellä jalavia. Puisto rakennet- kirkosta järjestetyn, järjestyksessä toisen, arkki- tiin nykyisen laajuiseksi -luvun alussa. Puut tehtikilpailun. Ensimmäiset luonnokset valmis- sijaitsevat harvahkosti nurmikenttien ja kaartu- tuivat . Lahden kirkkosuunnitelmat olivat vien puistoteiden lomassa. Sankarihautausmaan Aallon työpöydällä hänen noustuaan sen äärestä suunnitteli arkkitehti Irma Kolsi -luvun viimeisen kerran keväällä . alussa ja sen muistomerkin, Vapauden henget- Kirkko valmistui . Kirkkosuunnitel- tären vuonna  akateemikko Wäinö Aaltonen. man ydin on viuhkanmuotoinen sali, aihe, joka Alvar Aalto kunnioitti Lahden vanhimman puis- oli arkkitehdille läheinen -luvulta lähtien ton muotoa ja puustoa ja suunnitteli Ristinkir- paitsi kirkoissa, myös esimerkiksi kulttuurira- kon siten, että puita kaadettiin oikeastaan vain kennuksissa. Sommitelma kulminoituu alttarin puiston luoteiskulman paikoitusalueelta. yksinkertaisessa puuristissä, joka sekin on Aal- Kirkko ja Kirkkopuisto ovat kulttuurihisto- lon toimiston työ. Salin valkea yleisväri ja eri riallisesti ja rakennustaiteellisesti sekä kaupunki- suunnista lankeava luonnonvalo ovat olennai- kuvan kannalta erittäin merkittäviä. Kirkko on sia aineettomuutta tavoittelevassa arkkitehtuu- suojeltu asemakaavalla vuonna . Kirkko ja rissa. Puistolla ja sen vanhoilla puilla on tärkeä sitä välittömästi ympäröivä puistoalue sisältyvät osa myös sisätilassa: puiden muodot ja arkkiteh- valtakunnallisesti arvokkaaseen Lahden kaupun- tuuri muodostavat kokonaisuuden, jossa sisä- ja gintalon, kauppatorin ja Mariankadun muodos- ulkotilan vuorovaikutus on tavallista suurem- tamaan seremonia-akselin alueeseen. massa roolissa. 77 KIRKOLLISET RAKENNUKSET 78

Launeen kirkko (25-2) Tapparakatu 22

Helsinkiläinen arkkitehti Erik Lindroos suun- Satu Päivärinteen  suunnittelemia alttari- ja nitteli nykyisen Launeen kirkon alun perin seu- saarnatuolimuutoksia. Salin teemana on tiima- rakuntataloksi vuonna . Rakennus valmis- lasin muoto, jota arkkitehti Lindroos on käyt- tui vuonna . Se on nykyisin Lahden vanhin tänyt muun muassa penkeissä ja alttarikaiteessa. kirkkorakennus. Kalusteet on toteuttanut Nupposen huonekalu- Launeen seurakunta perustettiin . Vuo- liike vuonna . Alttariseinällä on yksinker- den  suuren alueliitoksen myötä sen jäsen- tainen puuristi, sekin aikakaudelle tyypillinen määrä kasvoi huomattavasti, ja seurakuntatalo ratkaisu. Salissa ja sivukäytävässä on myös kau- kävi ahtaaksi. Lindroos suunnitteli laajennuksen niita -luvun kupari- ja messinkivalaisimia. vuonna . Sen yhteydessä kirkkosalia leven- Vuosina – kirkossa toteutettiin laa- nettiin etelän suuntaan ja rakennuksen vieressä jat arkkitehti Satu Päivärinteen suunnittelemat ollut suuri metalliristi korvattiin kellotapulilla. korjaustyöt, joissa muutettiin muun muassa kel- Laajennuksen valmistuttua seurakuntatalo vihit- laritiloja ajanmukaisiksi kokoontumishuoneiksi. tiin kirkoksi. Pääasiallinen sisääntulosuunta on nyt kirkon ta- Launeen kirkko on Lahden ensimmäinen kana sijaitsevalta paikoitusalueelta. Saapuminen työkeskukseksi suunniteltu kirkko. Siinä on sakraaliin tilaan on arkipäiväistynyt. paitsi kirkkosali, myös raamattupiiri- ja kerhoti- Kirkko on ympäröity tiilielementtimuurilla, loja sekä työntekijäin asuntoja. Kirkkorakennus jonka luonne vaikuttaa herkässä ympäristössä ilmentää -luvun hienopiirteistä intiimiä ark- liian raskaalta. kitehtuuria. Vaalea rappaus, erilaiset tiilet, lius- Kirkon ajalleen tyypillinen arkkitehtuuri on kekivet sekä muutamat harkiten sijoitetut puut harvinaista ja erittäin merkittävää. Rakennus- henkivät ajattomuutta ja hartautta. kokonaisuus on suojeltu asemakaavalla vuonna Kirkkosalin sisustus on säilynyt lähes alkupe- . räisenä lukuun ottamatta lahtelaisen arkkitehdin KIRKOLLISET RAKENNUKSET 79

Ortodoksinen kirkko (K) Harjukatu 5

Lahden Pyhän Kolminaisuuden kirkon on suun- ajan ortodoksikirkot muodostavat jatkumon nitellut helsinkiläinen arkkitehti Toivo Paa- -luvun klassismille Suomessa. tela vuonna . Paatelan käsialaa ovat mo- Ortodoksikirkko valmistui . Alun perin net muutkin -luvun ortodoksikirkot ja tontille sijoitettiin varsinainen kirkkorakennus -rukoushuoneet. sekä pappila. Vuonna  rakennettiin seura- Eduskunta sääti lain ortodoksisen kirkko- kuntasali. Samalla kirkko korjattiin perusteelli- kunnan jälleenrakennuksesta vuonna . Sen sesti. Kirkon ulkomaalaus uusittiin , jolloin mukaan valtio kustansi  kirkon, rukoushuo- se sai takaisin vaalean kalkkipintansa. Kirkkoa ja neiden, virka-asuntojen ja hautausmaiden ra- sen piha-aluetta on korjattu myös -luvun kentamisen. Päätöstä seurasi vilkas keskustelu alkupuolella. uusien kirkkojen rakennustaiteellisesta tyylistä Kirkkoon on sijoitettu monia esineitä me- – Suomessa ei ollut rakennettu ortodoksikirk- netetyn Karjalan kirkoista. Ikoneita on muun koja itsenäisyyden aikana, ja niiden arkkitehtuu- muas sa Viipurista, Sortavalasta, Salmista ja riperinne oli katkennut. Evakot esittivät uusiin Soanlahdelta, metalliset kirkkoliput ja katto- kirkkoihinsa - ja -luvun länsimielisessä kruunut ovat vanhasta Valamosta. Pietarissa kehittynyttä klassismia. Helsingin yli- Kirkkorakennus on kulttuurihistoriallisesti opiston taidehistorian professori Lars Petters- ja rakennustaiteellisesti arvokas. Se on myös son tarjosi ensin -luvun bysanttilaisperäistä Harjukadun päätteenä kaupunkikuvallisesti rakennustraditiota, mutta päätyi lopulta raja- merkittävä. Rakennus sai suojelukaavan , ja karjalaiseen puukirkkoperinteeseen tai vaihto- se sisältyy myös maakunnallisesti arvokkaaseen ehtoisesti nykyarkkitehtuuriin. Lahtelaiset toi- Harjukadun länsiosan pientaloalueen ja orto- voivat mukaelmaa Viipurin klassistisesta Eliaan doksisen kirkon alueeseen. kirkosta, joka otettiin Lahden ortodoksikirkon esikuvaksi. Näin klassistiset jälleenrakennus- KIRKOLLISET RAKENNUKSET 80

Suomen Vapaa Evankelis-Luterilainen Kirkko (K) Rajakatu 7

Kirkkorakennuksen vanha osa on lahtelaisen ra- selle kirkkomaisen olemuksen. Sali on koruton kennusmestarin Oiva Kolsin vuonna  piir- ja harras. Alttarilla on puuristi ja alttari-ikku- tämä asuintalo, joka valmistui vuonna . nassa Torsten Pankamon maalaama orjantappu- Suomen Vapaa Evankelis-Luterilainen Kirkko rakruunu. Sama taiteilija on maalannut myös osti rakennuksen vuonna  ja antoi samana salin suurten sivuikkunoiden teossarjan, joka vuonna hämeenlinnalaisen arkkitehdin Mika Er- kuvaa kristittyjen vaellusta Jerusalemiin. Valai- non tehtäväksi suunnitella sen viereen kirkkoti- simet ovat Paavo Tynellin suunnittelemat. lat. Ne valmistuivat jo samana vuonna. Samassa Kirkko on nykyisin Lahden Tunnustukselli- yhteydessä vanhaa asuinrakennusta muutettiin sen Luterilaisen Seurakunnan hallinnassa, ja se joiltakin osin. on yhteisön ainoa kirkko Suomessa. Talon uudessa osassa on korkea kirkkosali Rakennuskokonaisuus on kulttuurihistorial- urkuparvineen sekä kerhotilat. Korkeat ikku- lisesti arvokas. Sen pihapiiri vanhoine puineen nat ja jyrkkälappeinen katto antavat rakennuk- on myös vaalimisen arvoinen. KIRKOLLISET RAKENNUKSET 81

Joutjärven kirkko (16-3) Ilmarisentie 1

Lahtelainen arkkitehti Unto Ojonen suunnitteli rusrakenteelle. Perinteinen lahtelainen puuse- Joutjärven kirkon –. Kirkko valmistui päntaito näkyy penkkien hiotuissa muodoissa. . Rakennuksen muoto noudattaa keskiai- Kirkon sisustuksesta vastasi sisustusarkkitehti kaisten kivikirkkojemme jyrkkäkattoista linjaa, Olavi Lieto. jota suosittiin joissakin kirkkoratkaisuissa - Erik Bryggmanin Turun Ylösnousemuskap - ja -luvulla. Jyrkkäkattoinen ja pitkälappei- peli vaikuttaa olleen esikuvana Joutjärven kir- nen rakennusmuoto oli muutenkin hyvin lä- kossa. Tästä kertoo muun muassa rakennuksen heinen Ojoselle. Joutjärven kirkon ohella myös sisä- ja ulkotilan vuorovaikutuksen korostami- kaikki hänen eri puolille Suomea suunnittele- nen. Sitä tehostavat myös orimattilalaisen ku- mansa viisi siunauskappelia perustuvat samaan vanveistäjän Pentti Papinahon pronssireliefit. teemaan tai sen muunnelmaan. Alttariseinällä on Golgata, ja seinän ulkopuoli- Rakennuksen monumentaalisuutta koros- sella osalla Palavin lampuin -niminen teos. taa sen edessä oleva leveä portaikko, joka nostaa Rakennuksessa on seurakuntasali, joka on kirkon ympäristöään ylemmäksi ja tarjoaa toi- välittömässä yhteydessä kirkkosaliin. Kirkko- saalta tilaa kirkon viereen taitavasti sijoitetulle osaan liittyy sen taakse sijoitettu henkilöstön laajalle, matalalle siipirakennukselle. Ilmava, asuinsiipi. Omana aikanaan kokonaisuus edusti kirkon muotokieltä varioiva kellotorni seisoo modernia toimintakeskusratkaisua. siipiosan päällä. -luvun puolivälissä kirkon interiööriä Julkisivumateriaalina on keltatiili, sokke- korjattiin, esimerkiksi valaisimia vaihdettiin va- leissa Nilsiän vaalea liuskekivi, ristikuvioidussa lotehon parantamiseksi. -luvun puolivälin päätykolmiossa puhtaaksi valettu betoni ja ka- muutoksia olivat muun muassa kirkon eteisestä tossa kupari. Samat materiaalit on valittu myös erotettu lastentila ja salin penkkien päällystykset. kirkkosaliin. Sitä leimaavat katedraalimainen Muutokset ovat ristiriidassa rakennuksen arkki- avaruus, katon voimakas suojaava muoto ja tehtonisten arvojen kanssa. valo. Alttari on sävytetty purppuraan käänty- Kirkon arkkitehtuurissa on syytä vaalia huo- vään siniseen. Alun perin kirkon valaisimina oli lella valittuja materiaaleja ja hiottuja yksityis- jalkalamppuja, jotka antoivat tilaa pyhäkön pe- kohtia sekä aikakauden henkeä. KIRKOLLISET RAKENNUKSET 82

Salpausselän kirkko (30-8) Petsamonkatu 10

Salpausselän kirkosta järjestettiin suunnittelu- elimet korostivat ratkaisussaan lopulta kirkkokilpailu vuonna . Poikkeuksellisesti kilpailu suunnitelman sakraalia luonnetta, eivätkä alun sisälsi myös asuinaluekokonaisuuden ja siihen perin palkittua yleispätevyyttä. Suunnitelmat liittyvän palvelukeskuksen ideakilpailun. Johto- valmistuivat vuonna . Piirustukset on alle- päätöksenä kilpailusta todettiin, että kirkko oli kirjoittanut arkkitehti Löfström. Kirkko valmis- sopeutettavissa ympäristöönsä ilman eristämisen tui . tarvetta. Ajan henki vaati hierarkioiden ja juhla- Kirkon ja kirkkopihan suunnittelu perustuu vuuden riisumista rakennustaiteesta, myös kir- suorakulmion rauhalliseen muotoon. Kirkko, koista ja kirkkoympäristöistä. kerhohuonerakennus, kellotapuli ja tiilimuuri Kilpailun voitti arkkitehti Kristian Gullich- muodostavat suljetun suorakulmaisen pihan, senin työryhmä, joka korosti suunnitelmassaan jonka muotoa toistetaan ja varioidaan läpi koko kirkkorakennuksen luonnetta joustavana ja sommitelman. Kirkko on matala, äärimmäisen muunneltavana toimintakeskuksena ja taloudel- eleetön ja alistuu ympäröivälle luonnolle, van- lisena, uusia rakennusmenetelmiä hyväksikäyt- halle mäntykankaalle. tävänä konstruktiona. Työryhmän nimimerkki Sisätila koostuu samoista muotoelementeistä  ja ulkoperspektiivikuvaan piirretty Teräs- ja materiaaleista kuin ulkoarkkitehtuurikin. Alt- mies kertovat työryhmän näkemyksistä. tariseinässäkin on ainoastaan keltatiiltä ja lasia Kirkon sai suunniteltavakseen kuitenkin kil- sekä taustan mäntymetsä. Kokonaisuus kehit- pailussa kolmanneksi tullut helsinkiläinen Wol- tyy pienimmästä mahdollisesta määrästä ainetta demar Baeckmanin ja Helmer Löfströmin arkki- ja muotoja. tehtitoimisto. Kilpailutuomaristo kiitti erityisesti Rakennuksen hienopiirteistä arkkitehtuuria kokonaisuuden koruttomuutta sekä kirkkosalin on syytä vaalia. mittasuhteita ja valaistusta. Kirkon omat toimi- KIRKOLLISET RAKENNUKSET 83

Mukkulan kirkko (7-4) Kilpiäistentie 1

Lahtelainen arkkitehti Juhani Boman suunnit- tariseinä kapeine ikkunoineen sekä sen takana teli Mukkulan seurakuntakeskuksen, nykyisen oleva paasimainen sakastihuone symboloivat kirkon, . Kirkko valmistui ja vihittiin . Jeesuksen hautaa, ylösnousemusta ja sovitusta. Seurakuntakeskuksen paikan valitsi alun Tekstiilitaiteilija Kirsti Rantasen alttariteok- perin akateemikko Reima Pietilä. Kirkko on set ovat olennainen osa tätä vertauskuvaa ja pystytetty teiden risteykseen, pääasiassa - alttarirakennetta. luvulla syntyneiden rakennusten lomaan. Kirk- Kirkkopiha on perinteiseen tapaan ympä- kopiha on rajattu kaltevalla, korkealla ja kel- röity harmaakiviaidalla. Rakennus on arkkiteh- lotapulin sisältävällä tiilimuurilla niin, että tonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemalli- rakennus on suojattu kadulta päin, mutta avau- sesti merkittävä. tuu kohti Mukkulan keskustaa. Kirkko hahmot- tuu kuitenkin ennen kaikkea vahvaksi yksinäi- seksi rakennuskappaleeksi, joka nousee laajasta suurmaisemasta. Julkisivuihin on valittu vuosisatojen perin- teitä kantavia suomalaisia kirkonrakennusma- teriaaleja, käsinlyötyä tiiltä muistuttavaa ruu- kintiiltä, tervattua lautaa, kuparia. Sisätilat on muotoiltu vapaasti aulan ympärille. Kerhotilat ja vaatesäiliö on sijoitettu erillisinä neliömäi- sinä noppina pitkin rakennuksen luoteisseinää. Kirkkosali ja seurakuntasali ovat muunneltavissa ja yhdisteltävissä eri tilaisuuksien mukaan. Alt- KIRKOLLISET RAKENNUKSET 84

Läntinen kappeli (32-4) Hämeenlinnantie 57

Lahden ympäristön hautausmaa, nykyinen Län- ulkoseinien karkea roiskerappaus, keltainen tiili tinen hautausmaa, perustettiin Hollolan puo- ja musta liuskekivi sekä tiilikatto. lelle vuonna . Siitä tuli osa Lahtea vuoden Rakennus sijoittuu kauniisti ympäröivälle  alueliitoksessa. Siunaukset suoritettiin tai- kirkkomaalle mäntyjen lomaan. Sisäarkkiteh- vasalla, kunnes hautausmaalle saatiin siunaus- tuurissa on korostettu valoa ja pelkistyneisyyttä. kappeli. Kappeli toimi kirkkona ennen Salpaus- Alttariseinä avautuu metsään. Kappelia on kor- selän kirkon valmistumista . jattu  ja , jolloin muun muassa penk- Kappeli ja sen ympäristö on pääosin raken- kien väri ja salin lattiamateriaali on muutettu nettu -luvulla, ja kokonaisuus on hieno linoleumista kiveksi. Muutokset eivät tue raken- esimerkki ajan korkeatasoisesta arkkitehtuu- nuksen alkuperäisarkkitehtuuria. rista. Kärpäsen koulu, lastentalo ja monet lä- Kappelin alkuperäispiirteet, rauhalliset mit- histön asuinkerrostalot on rakennettu samoihin tasuhteet ja koruton arkkitehtuuri ovat vaalimi- aikoihin. sen arvoisia. Läntisen hautausmaan kappelin suunnitteli lahtelainen arkkitehti Tauno Niemioja vuonna . Kappeli valmistui samana vuonna. Se edustaa -luvulla suosittua jyrkkälappeista, kes- kiajan kivikirkoista muotoaineksia saanutta kirkkotyyppiä, joista Lahdessa on useita esi- merkkejä. Ajalle tyypillisiä ratkaisuja ovat myös KIRKOLLISET RAKENNUKSET 85

Levon siunauskappeli (18-1) Levon hautausmaa

Levon hautausmaa-alueesta ja siunauskappelista Kappeli on sopeutettu maastoon matalana, järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna . Ta- osittain pulpetti-, osittain tasakattoisena volyy- voitteena oli arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, minä. Ainoastaan kolmiosainen kellotorni ja hillitty ja maiseman erityisluonnetta – jylhää ison kappelin jyrkkä pitkälappeinen, norjalai- mäntykangasta – korostava kokonaisuus, joka sella liuskekivellä päällystetty harjakatto nostavat ratkaisuna olisi nykyaikainen ja toimiva eli sel- sen profiilia ympäröivässä mäntymetsässä. Lius- lainen jossa vainajien ja saattoväen liikenne voi- kekivi muistuttaa keskiaikaisten kirkkojemme tiin eriyttää. Kilpailun voitti arkkitehtiylioppilas paanukatoista, ja samaan aikakauteen viittaa- Matti Itkonen, jonka työn ansiona oli erityisesti vat myös ison kappelin ulkoseinustan kontra- omaperäisyys. Kilpailussa toiseksi sijoittuneet forit, tukijärjestelmät. Luontoon sulautuminen helsinkiläiset arkkitehdit Niilo ja Aili Pulkka jatkuu ison kappelin ja hallin suurten lasiseinien saivat lopulta suunnitellakseen Levon hautaus- avautuessa kirkkomaalle. maan kappelin. Suunnitelmat valmistuivat , Sisustus on yksinkertainen, rauhallinen ja kappeli seuraavana vuonna. harras. Koko rakennus on toteutettu korkeata- Rakennus käsitti alun perin ison ja pienen soisin, iättömin materiaalein kuparipellillä, vaa- kappelin omine halleineen sekä omaisten ja vai- leilla rappauspinnoilla ja luonnonkivillä. Sen al- najien tilat. Vuonna  alkuperäinen arkki- kuperäisarkkitehtuuria on syytä vaalia. tehtitoimisto suunnitteli kappelin itäpuolelle krematorion mukaillen rakennuksen vanhaa arkkitehtuuria. 86

KULTTUURIRAKENNUKSET

Lahti osoitti sodanjälkeisinä vuosina vahvaa kaupunginjohtajan mukaan. Palatsin eteen oli kulttuuritahtoa. Kaupunki sijoitti kulttuurira- jo hankittu kuvanveistäjä Emil Wikströmin kennuksiin ja kaupunkikuvan kaunistamiseen. Aino-patsas, kookas suihkuveistos, joka oli en- -luvun alkaessa oli rakennettu taidehalli ja simmäinen pelkästään kaupungin omilla va- konserttitalo, teetetty suunnitelmat teatteria, roilla ostettu julkinen taideteos Lahdessa. Se si- teatteri-kirjastotaloa, historiallista museota ja joitettiin myöhemmin historialliseksi museoksi taidemuseota varten sekä pystytetty  julkista muutetun Lahden kartanon eteen. taideteosta. Taidepalatsin idea alkoi hahmottua uudella Ansionsa tässä oli kaupunginjohtaja Olavi tavalla -luvun taitteessa, kun vuonna  Kajalalla, mutta suuri rooli oli myös sodan jäl- Lahteen siirtynyt Viipurin musiikkiopisto alkoi keen laaditulla yleiskaavalla ja sen laatijalla, kau- suunnitella ajanmukaisia toimitiloja ja konsert- pungin asemakaava-arkkitehdilla Olavi Laisaa- tisalia. Lahden konserttitalo valmistui monien rella. Hänen näkynsä mukaan kaupunkilaiset värikkäiden vaiheiden jälkeen vuonna . Se opiskelivat noin puolessa sadassa koulutuslai- on Suomen toiseksi vanhin varsinaiseen tarkoi- toksessa ja vierailivat liikunta-, sivistys- ja kult- tukseensa rakennettu konserttitalo. Sen edeltäjä, tuurilaitoksissa, joita tuli olla tietty määrä, esi- Turun konserttitalo valmistui kaksi vuotta aikai - merkiksi neljä teatteria,  elokuvateatteria, semmin. Konserttitalo oli myös Lahden ensim- pääkirjasto haaraosastoineen ja yksi museo. mäinen varsinainen kulttuurirakennus. Taidehallin ja -museon perustaksi muo- Konserttitalon valmistuttua oli aika miettiä dostuivat menetetyn Viipurin taidekokoelmat, ratkaisua kirjasto- ja teatteritilojen kehnouteen. jotka oli pelastettu sodan jaloista. Kokoelmien Lahden -vuotissyntymäpäivänä, marraskuun sijoituspulma ja Lahden virastorakennushanke ensimmäisenä  tehtiin juhlapäätös uuden yhdistettiin ja uuden virastotalon ullakolle avat- teatteri- ja kirjastotalon rakentamisesta. Sijoi- tiin taidehalli, myöhemmin -museo. Se edusti tuspaikaksi valittiin Fellmaninpuisto, kaupun- näyttelytekniikassaan uutta Suomessa, sillä siinä kikuvallisesti edustava paikka, pääkadun pääte. oli sekä pysyvä näyttelyosasto että vaihtuvien Suunnitelmat hankittiin yleisellä arkkitehtikil- näyttelyiden tila. Tällainen järjestely tuli Suo- pailulla, johon saatiin kaikkiaan  ehdotusta. meen laajemmin sodan jälkeisinä vuosina, jol- Joukossa voidaan katsoa olleen edustettuna lä- loin museo-olot olivat yleisesti vielä sangen hes koko silloisen suomalaisen arkkitehtijoukon alkeellisia. kärjen. Voittajiksi valittiin arkkitehdit Olli Sai- Lahtelaiset pitivät virastotalon vinttiä väli- jonmaa ja Sakari Siitonen. Monivaiheisen val- aikaisratkaisuna. Tavoitteena oli rakentaa kult- mistelun jälkeen rakentamisesta luovuttiin. tuuripalatsi, kuten hanketta nimitettiin. Sen Lahden teatteri- ja kirjastotalo olisi ollut as- kaavailtiin käsittävän teatterin, konserttisalin, kel kohti uutta suomalaista kulttuurirakenta- taidemuseon ja taidemuseon piirustuskoulun. mista, mutta sen jäätyä toteutumatta teatteri Luomus oli tarkoitus nimetä Olavinlinnaksi muutti Loviisankatu  :sta, nykyisestä Pikku- 87

teatterista, ammattikoulun suojiin ja kirjasto jeluun nojautuvaa kaupunkisuunnittelua par- jäi kituuttamaan entiseen Lahti-hotellin taloon haimmillaan, mutta kaatui rahoitusvaikeuksiin. Hämeenkadulle. Monin paikoin Suomessa rakennettiin Vuonna  kaupunginarkkitehti Valter - ja -luvulla suuria kulttuuri- ja moni- Karisalo piirsi entiseen Lahden kartanoon tilat toimitaloja. Valtio alkoi vuonna  myöntää historialliselle museolle ja ympäröivään puis- kaupungeille rakennusavustuksia eräiden kult- toon, kartanorakennuksen jatko-osaan taide- tuuritilojen rakentamiseen. Tasa-arvon käsite museon. Näin toteutui vuonna  laaditun voimistui, hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin asemakaavan idea yhdestä Lahden vanhimpiin ja kulttuuripalveluja kehitettiin sen osana. - kuuluvasta rakennuksesta museona. Erityista- luvun nopean kaupungistumisen ja lisääntyvän voitteena oli esitellä Lahden puuseppäkaupun- vapaa-ajan ymmärrettiin aiheuttavan ongelmia, kiperinteitä työkalukokoelman muodossa. joita ajateltiin ehkäistävän muun muassa kult- Historiallisen museon suunnitelmat toteu- tuurilla. Samalla vahvistui ajatus kulttuurira- tuivat vuonna , kun kansatieteelliset kokoel- kennuksista itsenäisinä, autonomisina, omista mat sijoitettiin kartanorakennukseen mittavien tarpeistaan ja lähtökohdistaan suunniteltuina muutostöiden jälkeen. Lisärakennusta ei sen si- rakennuksina. Lahti pääsi konkreettisesti mu- jaan rakennettu. Taidemuseon toiminta jatkui kaan kulttuurirakentamiseen -luvulla, kun ja jatkuu osin yhä virastotalon ullakolla, vaikka Paavolan kulttuurikeskusta alettiin toteuttaa. tämänkin jälkeen on laadittu lukuisia taidemu- -luvulla Suomeen saapui uusi, kan- seosuunnitelmia. Ullakko muutettiin -lu- sainvälisiin malleihin pohjautuva ilmiö, teol- vun puolivälissä lähes kokonaan kokoustiloiksi, lisuuden valtaamien ranta-alueiden uuskäyttö ja ainutlaatuinen taidesali hienoine luonnonva- kulttuurirakentamiseen. Lahteen se saapui loineen tuhoutui. -luvulla, kun Vesijärven pohjukka kaavoi- Arkkitehti Jorma Salmenkiven -luvun tettiin ja vanhat puuteollisuuslaitokset ja lasi- alun suunnitelma muun kulttuurikeskuksen yh- tehdas suojeltiin. Tavoitteena oli messukeskus ja teyteen Paavolaan lienee taidemuseokaavailuista kulttuuritiloja, mutta lopulta -luvun tait- kauimmin haudottu. Arkkitehti Juhani Bomanin teen lama söi pohjan hankkeelta. Tuloksena oli Mallasjuoman lopetettuun tehdaskompleksiin suojeluohjelman purkaminen, mutta pieni osa -luvun alussa hahmottelema taidemuseo vanhaa selluloosatehdasta pelastettiin osaksi edusti innovatiivista, edullista, rakennussuo- uutta kongressi- ja konserttitaloa. KULTTUURIRAKENNUKSET 88

Konserttitalo (K) Sibeliuksenkatu 8 – Hollolankatu 2

Helsinkiläiset arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren näkyvät ratkaisuissa, joilla tilaongelmat voitet- voittivat vuonna  Viipurin Musiikkiopiston tiin: esimerkiksi konserttisalin seinää kannattava Omakotisäätiön Lahden konserttitalosta kol- pilaristo toimii Hollolankadun puolella katuti- melle arkkitehdille järjestämän kutsukilpailun. laa rytmittävänä arkadikäytävänä. Tavoitteena oli rakentaa toimi- ja esiintymistilat Konserttisali on kapean viuhkan muotoi- Viipurin musiikkiopistolle, joka oli evakuoitu- nen. Se on mitoitettu noin  hengelle. Läm- nut sodan jaloista Lahteen vuonna . piöstä ja ravintolasta avautuu panoraamamai- Opisto oli hyvin tervetullut virkistämään nen näköala kaupungille – teema, jota Sirenit uuden kotipaikkakuntansa musiikkielämää, ja käyttivät myös vuosikymmentä myöhemmin kaupunki lupautui auttamaan opistoa rahoituk- suunnittelemassaan Linzin konserttitalossa sessa ja tontin hankinnassa. Monien vaihtoeh- Brucknerhausissa. tojen jälkeen kaupunki osoitti konserttitalolle Ulkoarkkitehtuuria leimaa kaksijakoisuus: paikan keskustan läntiseltä laidalta. Tämä alue musiikkiopiston tilat sijoitettiin kymmenker- rakentui sodan jälkeen paljolti muutoinkin kar- roksiseen torniosaan, ja matalassa kulmaosassa jalaisten voimin. Rakennusvarojen hankkimi- oli tavaratalo, ravintola- ja lämpiötiloja sekä nen oli sangen työlästä, ja opiston johtaja, sä- konserttisali. Sali näkyy ulkopuolelle veistosmai- veltäjä Felix Krohn ja hänen poikansa, lainopin sena simpukanmuotona. Muutoin arkkitehtuuri kandidaatti Juhana Kurki-Suonio joutuivat tur- on funktionalistisen pidättyväistä. Seinäpintoja vautumaan muun muassa säännöstelyn alaisten on jäsennetty lasitiilillä. Alkuperäisarkkitehtuu- ylellisyystavaroiden maahantuontiin ja myyntiin riin liittyivät myös tyylikkäät, harkiten sijoitetut kerätäkseen rahoituksen. neonvalomainokset. Konserttitalo valmistui . Rakennuksen Nykyään konserttitalo on Päijät-Hämeen tilaohjelma oli kirjava ja tontti ahdas. Taloon si- konservatorion käytössä. Siinä toimi – joitettiin konserttisalin lisäksi musiikkiopisto  myös kaupunginkirjasto. Rakennuksessa harjoitussaleineen, ravintola, hotelli, keilahalli, on tehty joitakin sisäisiä muutoksia, mutta kes- musiikkiopiston johtajan asunto, tavaratalo sekä keiset tilat, Karjalan puna-mustaan väritykseen joitakin kauppahuoneistoja, ”viimeksi mainitut pohjautuva konserttisali ja lämpiöt ovat lähes al- meikäläisiä oloja kuvaavasti ekonomisena edel- kuperäisessä asussaan. lytyksenä tämänlaatuiselle taidelaitokselle”, ku- Konserttitalo sisältyy valtakunnallisesti ar- ten Heikki Siren on todennut. Konserttisalissa vokkaaseen Fellmaninpuiston, jälleenrakennus- toimi myös elokuvateatteri. Arkkitehtien taidot kauden oppilaitosten ja Hakatornien alueeseen. KULTTUURIRAKENNUKSET 89

Kaupunginteatteri (K) Kirkkokatu 14

Kaupunginteatteri toteutettiin vuosikymmeniä teatteritaloperinteestä. Alkuperäinen sisustus oli jatkuneen keskustelun päätteeksi vuonna  sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuron. Sen iloiset, järjestetyn arkkitehtikilpailun tuloksena. Voit- karnevalistiset värit ja muodot tarjosivat teatte- tajat, helsinkiläiset arkkitehdit Pekka Salminen rinystävälle ylimääräisen spektaakkelin. Sisustus ja Esko Koivisto saivat toteuttaakseen hank- on vuosien kuluessa valitettavasti joutunut osit- keen. Teatteritalo valmistui , jolloin teat- tain väistymään konventionaalisen kulttuurirek- teriväki muutti uusiin tiloihin ammattikoulun visiitan tieltä. juhlasalista. Rakennus on moderni versio jugendin ko- Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri vahvail- konaistaideteosideasta. Arkkitehti on kerto- meisine torneineen perustuu funktionaaliseen nut saaneensa runsaasti vaikutteita suomalaisen muotoon, joka ilmentää sisätilojen luonnetta. kansallisromantiikan mestarilta Eliel Saariselta, Betonijulkisivuissa on erikokoisina kertautuva ja teatterirakennuksen ydinmateriaalin betonin struktuuri, joka luo voimakkaan valon ja var- hän sanoo vertautuvan kansallisromanttiseen jon efektin. Sisääntulokatosta kannattavat sirot luonnonkiveen. teräsristikot vahvan betonimassan vastapainona. Teatterirakennuksen kuvataideohjelmaksi Katos muodostaa jännittävän välitilan laajan valittiin asemansa vakiinnuttaneiden taiteilijoi- piha-aukion ja matalan interiöörin välille. Se den töitä. Piha-aukiolla on Olavi Lanun veistos, johdattaa vieraan intiimeihin lämpiötiloihin, joi- rakennuksen ulkonurkissa Tapani Utriaisen re- den tila- ja väriratkaisut poikkeavat perinteisestä liefit ja sisätiloissa muun muassa Matti Koskelan, teatteriarkkitehtuurista. Lämpiöt ovat matalia Mauno Hartmanin ja Reino Hietasen teoksia. ja kodikkaita – ainoastaan kulttuurirakennuk- Teatteri sisältyy maakunnallisesti arvokkaaseen sille tyypilliset rituaaliset portaikot muistuttavat Lahden kulttuurikeskuksen alueeseen. KULTTUURIRAKENNUKSET 90

Aikuiskoulutuskeskus (K) Kirkkokatu 16

Aikuiskoulutuskeskus valmistui . Se on osa kennelmaksi ja teatteritalon amfiteatterin vasta- Lahden kulttuurikeskusta, jonka suunnittelusta pariksi. Julkisivujen eteerinen tunnelma syntyy järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna . Voit- niissä käytetyistä materiaaleista: lasista ja vaale- taja, helsinkiläinen arkkitehti Arto Sipinen sai asta marmorista. laatiakseen piirustukset koulutuskeskusta ja kir- Aikuiskoulutuskeskukseen valittiin keski- jastoa varten. polven lahtelaisten taiteilijoiden töitä. Siellä on Keskukseen sijoitettiin joukko aikuiskoulu- muun muassa Matti Mäkelän ja Aaro Matinlau- tuksen laitoksia. Se on ensimmäinen varsinai- rin teokset. sesti aikuiskoulutukseen suunniteltu rakennus Aikuiskoulutuskeskus sisältyy maakunnalli- maassamme. Talo koostuu kuutiomaisista vo- sesti arvokkaaseen Lahden kulttuurikeskuksen lyymeista, jotka on sommiteltu nousevaksi ra- alueeseen. KULTTUURIRAKENNUKSET 91

Kaupunginkirjasto (K) Kirkkokatu 31

Helsinkiläinen arkkitehti Arto Sipinen toteutti dollisimman runsaasti. Julkisivumateriaaleina pääkirjaston vuonna  voittamansa Lahden on käytetty betonia, Rooman travertiinia ja la- kulttuurikeskuksesta järjestetyn kilpailun poh- sia. Alkuperäisenä arkkitehtuurielementtinä oli jalta. Hänen ehdotuksensa nimi oli Syyssonaatti. sekä ulkona että sisällä myös vesi, mutta vesial- Tu o m a r i s t o p i t i Sipisen työtä elävänä ja johdon- taista on jouduttu luopumaan. mukaisena, vaihtelevasti massoiteltuna, inhimil- Kirjastoon on sijoitettu -luvun alun lisesti mitoitettuna ja ilmeeltään keveänä. Kir- nuoren lahtelaispolven taidetta. Suurta pääsalia jasto valmistui  yhtenä viimeisistä suuren hallitsee Ritva Puotilan tekstiiliteos. suomalaisen - ja -luvun kirjastoraken- Kirjastotalo valittiin vuoden  betonira- tamisvaiheen edustajista. kenteeksi. Se sisältyy maakunnallisesti arvokkaa- Rakennus jatkaa Sipisen aikuiskoulutus- seen Lahden kulttuurikeskuksen alueeseen. keskuksen arkkitehtuuria, mutta matalampana, vaaleampana ja hennompana. Volyymit on sommiteltu ilmavasti erilaisten pihojen ja aukioiden ympärille niin, että luonnonvaloa saadaan mah- KULTTUURIRAKENNUKSET 92

Sibeliustalo (K) Ankkurikatu 7

Vesijärven ranta-alueen puusepäntehtaat ja la- sitehtaat jäivät tyhjilleen vuonna  . Ne purettiin lukuun ottamatta savupiippua ja vuonna  rakennettua selluloosatehdasta, joka liitettiin osaksi uutta kongressi- ja konserttitaloa. Se valmistui vuonna  ja sai nimen Sibeliustalo. Puisesta kongressi- ja konserttitalosta  järjestetyn arkkitehtikilpailun voittivat arkkitehdit Kimmo Lintula ja Hannu Tikka, jotka ke- hittelivät Lastu-nimisestä ehdotuksestaan massiivisen, sataman puunjalostusteollisuudesta ja lautataapeleista muistuttavan lasipeitteisen va- nerilaatikon. Rakennuksen ilmeisenä esikuvana on toiminut Markus Allmannin, Amandus Satt- lerin ja Ludwig Wappnerin  suunnittelema Herz Jesu -kirkko Münchenissä. Talon julkisivuissa ei ole ikkunoita. Sen si - jaan vanhaa tehdasta ja uudisosaa yhdistävä nivel on lähes täysin lasinen. Se toimii lämpiönä ja näyttelyhallina, joka tarjoaa alati vaihtuvan nä- yllä: Sibeliustalon lämpiö alla: Piano-paviljonki kymän Vesijärvelle ja satamaan. Metsähalliksi nimetty tila on vaikuttava, jopa katedraalimainen. Yhdeksän ylöspäin kapenevaa valtavaa puu- pilaria kannattelevat kattoristikoita, joista muodostuu metsän symboli. Katon valokuitutuikut on sijoitettu Sibeliuksen syntymähetken tähti- kartan mukaiseen asentoon. Korkea tila on ka- lustettu matalin, niukoin kalustein. Auloissa ja lämpiöissä on kuvanveistäjä Mauno Hartmanin puuteoksia. Sibeliustalon konserttisali on sijoitettu valtavan säädeltävän kaikukammion sisään. Yleisö saapuu saliin kammion kautta, mikä sekä visuaalisesti että kuuloelämyksenä valmistaa kuulijoita tulevaan konserttiin. Salissa on käytetty runsaasti erivärisiä puurakenteita. Konserttisalin akustik- kona toimi amerikkalainen Russell Johnson. Kongressikeskuksen kokoushuoneet on nimetty Sibeliuksen puuaiheisen pianosarjan mukaan Pihlajaksi, Hongaksi, Haavaksi, Koivuksi ja Kuuseksi. KULTTUURIRAKENNUKSET 93

Rakennuksen toteutus oli teknisesti vaativaa. den arkkitehtien töillä. Vuoteen  mennessä Puurakenne ja -materiaali olivat vaikeita erityi- satamaan on valmistunut arkkitehti Gert Win- sesti akustiikan kannalta ja herättivät suuria gårdhin kollegansa Renzo Pianon – ensimmäi- epäilyjä. Sibeliustaloa varten kehitettiin hiekka- sen palkinnonsaajan – kunniaksi suunnittelema täytteinen kertopuuelementti, joka tarjosi ongel- Piano-paviljonki, Kengo Kuman valotaideka- miin vanhasta poikkeavan ratkaisun. Arkkitehti tos ja Richard Leplastrierin puuspiraali. Seuraa- Raimo Airamo, joka vastasi Vesijärven rannan viksi kohteiksi on esitetty Peter Zumthorin nä- uuden alueen suunnittelusta Lahden yleiskaava- köalatasannetta, José Cruz Ovallen ratapenkan arkkitehdin ominaisuudessa, on runollisesti ku- laituria ja Hermann Kauffmannin uimarannan vaillut ideaa: ”Salpausselän harjulla kasvaneesta pukukoppeja. havupuusta ja mannerjään sulamisvesien huuh- Sibeliustalon pihalla sijaitsevalle savupiipulle telemasta hiekasta rakennettiin ekologisesti kes- laadittiin suojeleva asemakaava . Puusepän- tävä ja tarpeeksi painava akustinen seinä, joka saliksi nykyisin nimitetty selluloosatehdas ja sen oli lopputulokseltaan loistava”. tehdassali suojeltiin asemakaavalla vuonna . Puisen Sibeliustalon ympärille perustettiin Sibeliustalo sisältyy maakunnallisesti arvokkaa- vuonna  puuarkkitehtuuripuisto, joka täy- seen Vesijärven sataman ympäristöön. dentyy Spirit of Nature -palkinnon voittanei- 94

URHEILURAKENNUKSET JA -ALUEET

Lahti tunsi sotien jälkeen menettäneensä urhei- lukaupungin mainettaan. Urheilupaikat olivat latuverkostoa ja hyppyrimäkiä lukuun ottamatta riittämättömiä ja heikossa kunnossa. Lahti ei ollut pysynyt mukana urheilupaikkarakentami- sessa, joka oli -luvulla alkanut vallata suomalaisia kaupunkeja varsinkin, kun valtio alkoi tukea sitä. -luvulta lähtien valtio alkoi oh- jata veikkausvaroja urheilurakentamiseen. Yhä kasvavat harrastajajoukot ja maailmalla maineeseen nousseet urheilutähdet lisäsivät tarvetta liikunnan tukemiseen sekä kenttien ja hal- lien rakentamiseen. Olympiainnostus ja  lopulta toteutuneet olympiakisat aiheuttivat ur- heilurakennusaallon lippulaivanaan Helsingin stadion. Sen jälkeen alettiin suomalaisiin kau- punkeihin rakentaa uimahalleja, yleisurheilu- ja asti hyvin suosittu: vuonna  Kisapuistossa jalkapallokenttiä ja -luvulta lähtien myös järjestettiin noin tuhat kilpailutapahtumaa. jäähalleja. Suomen ensimmäinen jäähalli raken- - ja -luvulla perustettiin useita nettiin Tampereelle vuoden  jääkiekon - yleisiä uimarantoja ja ulkoilualueita. Erikoisla- kisojen kunniaksi. jeja muistettiin myös, ja -luvun puolivälissä Vuonna  Lahden urheilulautakunta rakennettiin Salpausselän pallokentän tekojää- laati viisivuotissuunnitelman, jossa hahmotel- rata ja saman vuosikymmenen lopulla avattiin tiin tulevaisuuden urheilupaikkarakentamista. Mukkulan golfkenttä ja Lotilan koulun voimai- Samalla tartuttiin toimeen käytännössä: uusia lusalit. Pieniä hyppyreitä rakennettiin ympäri pallokenttiä perustettiin ympäri kaupunkia ja kaupunkia – vuonna  kaupungin hoidossa vanhoja kunnostettiin. -luvun alkuun men- oli peräti  hyppyriä. Tapanilaan valmistui hiih- nessä tämä toiminta tuotti  uutta tai korjattua tomaja vuonna , ja monet koululaispolvet kenttää. Lisäksi rakennettiin Möysän uimala ja muistavat tämän hiihtoretkien välietapin läm- retkeilymajoja. Lahden ensimmäinen uimahalli pimän tunnelman. valmistui Kärpäsen kouluun  ja seuraava - ja -luvulla urheilupaikkoihin in- ammattikouluille . vestoitiin erityisen runsaasti. Jäähalli, Joutjärven Pitkäaikainen unelma urheilutalosta toteutui melontakeskus, Saksalan uimahalli, Pipon moot- lopulta vuonna . Sen alkuperäinen rakennus- toriurheilurata, Mukkulan jousiampumarata, paikka kaupungin keskustassa Reunanpalstalla Jokimaan ravikeskus, Launeen keilahalli ja Ki- vaihdettiin urheilustadionin ja Kisapuiston lä- vimaan uimahalli rakennettiin urheilukeskuksen heisyyteen, osaksi muuta lahtelaista urheilumai- mittavien uudistusten ohessa. Samalla lahtelai- semaa. Vesijärven äärelle kaavailtua urheilupuis- sen liikuntapaikkatilanteen toivottiin korjaantu- toa oli alettu suunnitella jo -luvun lopulla, neen, mutta tilastojen valossa tämä ei näyttänyt jolloin asemakaava-arkkitehti laati siihen alusta- käyneen toteen. -luvun alun lama merkitsi vat piirustukset. Toteuduttuaan siitä tuli nope- liikuntapaikkarakentamisen hiljenemistä. 95

Urheilukeskus (K)

Suomalaiset urheilijat saavuttivat hiihdon kak- peräisen osoittauduttua korjauskelvottomaksi. soisvoiton Holmenkollenin kisoissa Norjassa Nykyisen suurmäen K  suunnittelivat ark- . Voitonhuumassa perustettiin jo samana kitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Se val- vuonna Lahden Hiihtoseura, joka ryhtyi profes- mistui  ja palkittiin vuoden  betoni- sori Lauri ”Tahko” Pihkalan rohkaisemana ke- rakenteena. Vieressä olevat pienemmät mäet hittämään hiihtokeskusta Lahteen. Paikka va- K  ja K  suunnitteli Väinö Castrén  ja littiin otollisen maaston vuoksi – Salpausselän . Suurmäen monttu toimii kesällä maaui- rinteet muistuttivat Holmenkollenia. malana ja sen katsomo auringonottorinteenä. Ensimmäiset Salpausselän hiihdot järjes- Montussa on myös kaupungin toiseksi suurin tettiin vuonna , ja varsinaisesti Salpausse- vedenottamo. län kisat alkoivat . Lahden ensimmäinen Urheilualueen käyttösuunnitelma on vuo- hyppyrimäki valmistui joulukuussa  nor- delta . Siinä arkkitehdit Sulo Järvinen ja jalaisen insinöörin Robert Pehrsonin piirustuk- Erik Liljeblad määrittelivät alueen yleispiir- sen mukaan. Sen jälkeen on rakennettu useita teet ja toiminnalliset yhteydet. Arkkitehtien hyppyreitä, ja niiden paikatkin ovat vaihdelleet. Esko Koivisto ja Pekka Salminen sekä raken- Vuonna  valmistui insinööri Urho Kaipo- nusarkkitehti Juhani Siivolan yleissuunnitelma sen suunnittelema toimisto- ja kilpailukeskus- on vuodelta . Siinä hahmoteltiin stadionin rakennus, josta tehtiin kopio vuonna  alku- toiminnot talvi- ja kesäkäytössä. Samojen suun- URHEILURAKENNUKSET JA -ALUEET 96

Hiihtomaja Rautakankare (33-10) nittelijoiden piirtämä pääkatsomo rakennet- Lahtelainen arkkitehti Kaarlo Könönen suun- tiin . Katsomon alla on muun muassa  nitteli Lahden hiihtoseuran majan Rautakan- metrin juoksurata. Pääkatsomo sai vuoden  kareelle . Majasta tuli perinteinen turvekat- betonirakennepalkinnon. Stadionin pohjois- toinen hirsimökki pikkuruutuisine ikkunoineen. laidalla olevan, vuonna  valmistuneen suur- Siinä oli tupa, makuuhuone, keittiö ja sauna hallin piirsi arkkitehti Kosti Kuronen vuonna pesu- ja pukuhuoneineen. Vuonna  lahte- . Sen konstruktio perustuu teräskaariin. lainen arkkitehti Lauri Saarinen piirsi laajen- Hallin laajennuksen suunnitteli arkkitehti Erik nus- ja muutossuunnitelmat. Tupaa laajennet- Liljeblad vuonna . tiin kolme metriä etelään päin. Katemateriaali Mäkihyppykatsomon jatkeeksi rakennet- muutettiin huovaksi ja ikkunat yksiruutuisiksi. tiin vuonna  hiihtomuseo apulaiskaupun- Sisätiloja muutettiin myös jonkin verran. ginarkkitehti Esko Hämäläisen suunnitelman Rakennus on tyyppinsä harvinainen edustaja pohjalta. Rakennukseen sijoitettiin myös tv- Lahdessa ja sellaisena vaalimisen arvoinen. ja radiokeskus ja selostamot. Pekka Salmisen piirtämä museorakennuksen laajennus valmistui . Siihen sijoitettiin matkailuinfo, kah- vila ja ravintola. Museon sisäänkäynti siirrettiin laajennukseen aikaisempaa näkyvämmälle paikalle. Laajennusosa sai puuverhoilun, jolla rakennus haluttiin erottaa stadionin massiivisesta betoniarkkitehtuurista. Museovirasto ja ympäristöministeriö luo- kittelevat Hiihtostadionin valtakunnallisesti arvokkaaksi. Se on merkittävä myös rakennustaiteellisesti sekä osana lahtelaista kulttuuri- ja urheiluhistoriaa. Stadion on kaupunkikuvallisesti tärkeä kaupunkirakenteen läntisenä rajaa- jana. Sen sijainti pääkadun visuaalisena jatkeena on ainutlaatuinen. Salpausselän hiihtostadionin vanha sauna, toimisto- ja kilpailukeskuksen rekonstruktio sekä hiihtomuseorakennus on suojeltu vuonna  vahvistetussa asemakaavassa. Myös eräät alueelle tyypilliset maastomuodot ovat tässä kaavassa saaneet suojelumerkinnän. Stadion on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö. URHEILURAKENNUKSET JA -ALUEET 97

Kisapuisto (K)

-luku oli puistojen kehittämisen aikaa Lah- punmyyntikojut. Olympiarenkaat palautettiin dessa. Seuraavalla vuosikymmenellä puistoala pääporttiin vuonna  kansalaisaloitteen poh- kaupungin asukasta kohden kohosi Suomen jalta. Reijo Hutun veistämä jalkapalloilija Jari korkeimmaksi. Kisapuisto perustettiin vuonna Litmasen näköispatsas pystytettiin Kisapuistoon  osittain Helsingin olympialaisten tarpei- lokakuussa . siin, koska osa jalkapallon alkuotteluista pelat- Kisapuisto on osa läntisen keskusta-alueen tiin Lahdessa. Kisa-alue oli kymmenen hehtaa- suuria puistoalueita. Vieressä ovat vuonna  rin suuruinen. perustettu Fellmaninpuisto sekä Pikku-Vesi- Toimistoarkkitehti Liisa Kaila kaupungin järvenpuisto, jonka istutustyöt aloitettiin . talonsuunnitteluosastolta laati  piirustukset Puistovyöhyke jatkuu rauhoitettuna luon- kentän pukusuojarakennusta varten. Taloa on nonpuistona Kariniemeen, jossa on vuonna laajennettu myöhemmin: vuonna  kaak-  valmistunut Lanu-puisto. Se käsittää koisosastaan Kailan suunnitelmin ja vuonna kaksitoista professori Olavi Lanun veistämää  koillispuoleltaan apulaiskaupunginarkki- betonifiguuria. tehti Esko Hämäläisen piirustuksin. Kisapuisto, sen pukusuoja ja lipunmyyntiko- -luvun alussa kentälle rakennettiin jal- jut sekä ympäröivät puistoalueet ovat arkkiteh- kapallokatsomot. Vuonna  pystytettiin li- tonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. URHEILURAKENNUKSET JA -ALUEET 98

Tapanilan ulkoilumaja (33-9) Hiihtomajantie 98

Kaupunginarkkitehti Valter Karisalo suunnit- Vuonna  kaupunginarkkitehti Erik Liljeblad teli vuonna  ulkoilumajan Tapanilaan. Se suunnitteli majan luoteispuolelle pienen asun- valmistui seuraavana vuonna. Ulkoilumaja on non käsittävän laajennuksen. edustava esimerkki aikansa betoniarkkitehtuu- Rakennus on arvokas rakennustaiteellisesti rista. Se on matala, hallitusti muotoiltu kak- ja rakennustyyppinä. sikerroksinen rakennus, jonka ensimmäinen kerros on varattu suurelle eteisaulalle sekä sau- noille ja pukuhuoneille ja toinen kerros ravinto- lalle keittiöineen. Rinteeseen sommiteltu raken- nusmassa maastoutuu kauniisti mäntymetsään. URHEILURAKENNUKSET JA -ALUEET 99

Ravikeskus (28-2) Jokimaankatu 6

Lahden seutu on vanhastaan tunnettua hevos- valmennustallin, huoltorakennuksen, valjastus- kasvatuksestaan. Jo kauppalan ajalla lahtelaiset katoksen, myyntikatoksen ja lipunmyyntikojut. viihtyivät raveissa, ja hollolalaismiesten sanot- Hevostallin piirustukset ovat vuodelta  ja tiin syntyneen piiskanlovi kainalossa. Lahden uuden valjastuskatoksen vuodelta . Ulkoto- Hevosystäväinseura perustettiin . Seura jär- torakennus suunniteltiin vuonna . Katsomo jesti raveja maanteillä sekä talvella jäällä. Ravi- on rakennettu tiilistä, sen sijaan pienemmissä, rata rakennettiin Salpausselän harjulle kaupun- puurakenteisissa ja punamullatuissa rakennuk- gin länsipuolelle vuonna . sissa on tavoiteltu maalaismiljöön tunnelmaa. Uusi moderni ravikeskus perustettiin Joki- Ravikeskus on rakennuksineen ja raken- maalle -luvun taitteessa vanhan radan käytyä teineen arvokas tyyppinsä ainoana edustajana ahtaaksi. Keskus on lahtelaisen rakennusarkki- Lahdessa. tehdin Jorma Teerenmaan käsialaa. Hän suunnitteli vuosina  ja  katsomorakennuksen, TEOLLISUUS 100

TEOLLISUUS

Lahden kauppalan ja kaupungin kehitys ja kasvu Lahtelainen teollisuusrakentaminen edusti ovat oleellisesti sidoksissa teollisuuteen. Vesijär- aina  -luvulle saakka vahvaa hyötyarkki- ven pohjukasta alkanut sahateollisuus alkoi ku- tehtuuria. Lahtelaiset teollisuusmiehet eivät koistaa edullisten kuljetusolosuhteiden, rautatien pitäneet tarpeellisena antaa rakennustaiteel- ja vesiteiden ansiosta. Puunjalostusteollisuuden lista silausta tuotantolaitoksilleen, eikä heidän rinnalle tuli -luvun alussa vaatetus- ja kuto- tehtaitaan mainitakaan missään arkkitehtuu- mateollisuutta sekä lasi- ja metalliteollisuutta ja rijulkaisuissa. Sodan jälkeen tapahtui muu- pari vuosikymmentä myöhemmin muun muas sa tos. Askon ja Upon tehtaat (K) yhtenäistettiin ravinto- ja nautintoaineteollisuutta. Menestys massiivisiksi punatiilikolosseiksi, jotka anta- veti paikkakunnalle lisää teollisuutta ja kauppaa. vat Lahden radanvarsimaisemalle varsin dynaa- Vuonna  kaupunki hankki omistukseensa misen leiman. Isku aloitti vahvan rakennusvai- Sopenkorven alueen (26-2) tarkoituksenaan sijoit- heen. Joutjoen ja Metsä-Pietilän teollisuusalueet taa sinne, pääradan ja siitä johdetun pistoraiteen kaavoitettiin ja rakennettiin. Monet erityisesti varteen tehtaita ja verstaita. Alue kaavoitettiin -luvun teollisuusrakennukset ilmentävät  osana läntisten liitosalueiden asemakaavaa. hyötyarkkitehtuurin ohella myös hallittua ra- Vuonna  Lahdessa oli  teollisuus- kennustaiteellista pyrkimystä. Lahteen syntyi laitosta ja noin neljäsataa teollisuustyönteki- tasokasta teollisuusarkkitehtuuria. jää, vuonna   teollisuuslaitosta ja niissä -luvun puolivälissä Vesijärven rannan kymmenisentuhatta työntekijää. Sodan jälkeen massiiviset teollisuusalueet tyhjenivät. Askon Lahti olikin leimallisesti teollisuuskaupunki: ja Upon tarina rautatien varressa läheni hitaasti puolet lahtelaisista sai elantonsa teollisuudesta, loppuaan. Raute siirtyi Vesijärvenkadulta - kun koko maassa vastaava luku oli neljäsosa ja luvulla, Mallasjuoma muutti kaupungin keskus- muissa Suomen kaupungeissa keskimäärin kol- tasta -luvun alussa. Tornatorin lankarulla- masosa. Puusepänteollisuus edusti tuolloin Suo- tehtaan alue kaavoitettiin asunnoiksi niin ikään men huippua: sen tuotannon bruttoarvo oli vuosituhannen alussa. Luhta on rationalisoinut kolmannes maan koko teollisuudenhaaran brut- tuotantoaan, ja Vesijärvenkadun vanhat tehdas- toarvosta ja kasvoi siitä edelleen, kunnes alkoi kiinteistöt ovat jääneet tyhjiksi. Sopenkorpi on -luvulla laskea. paikoin konttoristunut. -luvun ja sen jäl- Teollisuustuotanto kasvoi rationalisoinnin keinen rakennemuutos ja lamat ovat koetelleet myötä, ja teollisuusrakentaminen kiihtyi kohti lahtelaista teollisuutta. Valtavat kiinteistömassat -lukua. Suuri osa muun muassa Sopenkor- ovat osoittautuneet kaupunkikuvallisiksi, eko- ven nykyisistä teollisuusrakennuksista ilmentää logisiksi ja rakennussuojelun ongelmiksi. As- juuri tätä kasvukautta. Vuonna  rakentami- kon ja Upon rakennukset ovat säilyneet, Rau- nen oli vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. testa, Mallasjuomasta ja Tornatorista ovat jäljellä Silloin muun muassa Enso-Gutzeit ja Upo laa- perinteiset punatiiliosat. Vesijärven teollisuus- jensivat voimakkaasti teollisuustilojaan. Lahden alueesta on -luvulla tullut kaupunkilaisten Puutyö, sittemmin Isku siirtyi Mukkulaan ja uusi olohuone, kuten sitä nimitetään. Sibeliusta- aloitti uudisrakennustyöt. Moisionkadulle Ase- lon ympäristö henkii lahtelaisittain uudenlaista mantaustaan valmistui pienteollisuustalo. kaupunkikulttuuria. TEOLLISUUS 101

Lehden kumikorjaamo (K) Vesijärvenkatu 31

Lahtelainen arkkitehti Unto Ojonen suunnitteli Vuonna  Ojonen suunnitteli korjaamo- K.Y. Lehden kumikorjaamorakennuksen vuonna siiven laajennuksen ja korotuksen kaksikerrok- . Se valmistui samana vuonna. Ensimmäi- siseksi sekä joitakin sisäisiä muutoksia. Vuonna sessä kerroksessa oli myymälä-, korjaamo- ja  hän piirsi muutoksia asunto-osaan. Ulla- konttoritilat ja toisessa kerroksessa asunto. Talo kolle rakennettiin sauna. Samana vuonna Ojo- sijaitsi pääty Vesijärvenkadulle päin. Pääty oli nen suunnitteli tontille korjaamorakennuksen. kaksikerroksinen ja pihasiipi yksikerroksinen. -luvun puolivälissä rakennuskokonaisuus Ojosen arkkitehtuuria leimaavat monet kau- muuttui kokonaan liiketiloiksi ja korjaamosiipi niit detaljit, muun muassa pergola, pieni parveke, purettiin. erilaiset ikkunamuodot ja pyöristetyt nurkka- ja Vanhempi, vuonna  valmistunut raken- oviaukkoaiheet. Ulkoarkkitehtuurissa käytettiin nus on arvokas esimerkki aikansa korkeatasoi- terrastirappausta, mustaa liuskekiveä ja punaisia sesta arkkitehtuurinsa, ja sitä on syytä vaalia kattotiiliä, Ojosen -luvun tyylikeinoja. sellaisena. TEOLLISUUS 102

Joutjoen teollisuusalue (5-15)

Joutjoen teollisuusalue kaavoitettiin vuonna . Kaava vahvistettiin . Asemakaavan on allekirjoittanut kaupungin asemakaava-arkkitehti Tauno Niemioja. Kaavan tavoitteena oli saada suunnitteilla ollut Niemen teollisuusrata tehokkaaseen käyttöön Loviisanradan varressa alun perin toimi- osoittamalla sen varresta tilaa teollisuudelle. Sen nut vuonna  perustettu Lahden Puutyö Oy lisäksi alueelle kaavoitettiin lähinnä tehtaiden siirsi yrityksensä Yhdyskatu :een (5-10). Ark- työväelle tarkoitettuja asuntoja. Ilmarisentien kitehti Jorma Vuorelman – piirtämä itäpuolella on suurta tilaa vaativia teollisuuslai- tehtaan, lämpökeskuksen ja viiluvaraston muo- toksia, länsipuolella pienteollisuutta ja verstaita. dostama kokonaisuus lukeutuu aikansa tasok- Länsipuolen rakennukset on rytmitetty katuun kaimpiin teollisuusrakennuksiin. Vuorelman nähden hieman vinosti, ja niitä suojaa bulevar- noina vuosina suosima eleetön musta-valkoi- dimainen puurivistö, jolla alun perin oli paitsi nen arkkitehtuuri tulee oikeuksiinsa yksinkertai- esteettinen myös paloturvallisuusmerkitys. sissa, eri materiaalien elävöittämissä ja taitavasti Joutjoen teollisuusalueelle syntyi isoja ja pie- massoitelluissa julkisivuissa, jotka koostuvat niä yrityksiä, joista monet ovat lahtelaisen teol- Kahi-kivestä, betonista, valkoiseksi maalatusta li suushistorian merkittäviä nimiä. Entinen Kes- siporexista ja tummaksi petsatusta puusta. kon paitatehdas Ilmarisentie :ssa on Kesko Sama arkkitehtitoimisto laati tehtaan laa- Oy:n kiinteistöosaston arkkitehdin Seppo Hy- jennukset - ja -luvulla. Isku Oy osti tösen käsialaa vuodelta . Tehdas valmistui Puutyön , ja kiinteistöihin kotiutuivat sen seuraavana vuonna. Teollisuuslaitoksen materi- omistuksiin kuuluvat Koulukalusto Oy ja myö- aalit olivat ajalle tyypillisesti punatiiltä ja muot- hemmin Isku Keittiöt Oy. tipintaista betonia. Etelä-Suomen Sanomat toimi vuosikymme- Kesko lisäsi toimintojaan tontille, ja tehtaan niä Hämeenkadulla keltaisessa jugendtalossaan, vierelle rakennettiin muun muassa kookas kont- joka edelleen tunnetaan lehden nimellä. Ensim- torirakennus ja varastohalleja. Ne eivät arkkiteh- mäisenä ahtaaksi käyneeltä keskustan tontilta tuuriltaan kuitenkaan yllä samalle tasolle teh- jouduttiin muuttamaan paino, jolle valmistui- taan kanssa. Osa rakennuksista on myöhemmin vat tilat Ilmarisentien varrelle -luvun alussa. purettu. Tuolloin yritys alkoi vahvasti kehittää toiminto- Vuonna  arkkitehti Sauli Havas laati jaan uuden johdon myötä. Lehtiyhtiön toimi- muutossuunnitelmat tehtaasta Lahti Energia tusjohtajan Ossi Kivekkään luottoarkkitehdin Oy:n energiataloksi (5-13). Kaksi vuotta myö- Unto Ojosen vuonna  suunnittelema rotaa- hemmin rakennus muutettiin salibandykeskuk- tiotalo ja arkkitehti Tauno Niemiojan samana seksi arkkitehti Seppo Lappalaisen suunnitelmin. vuonna piirtämä Etelä-Suomen Sanomien toi- Tehtaan alkuperäiset, ajalleen leimalliset raken- mihenkilöiden asuintalo olivat lehden ensim- nustaiteelliset periaatteet, hiotut yksityiskoh- mäiset Joutjoen teollisuusalueelle rakennetut dat ja kokonaishahmo ovat säilyneet muutok- tilat. Punatiilistä rotaatiotaloa laajennettiin Ojo- sissa hyvin. sen suunnitelmin myöhemmin. Toimitus siir- TEOLLISUUS 103

rettiin Ilmarisentielle -luvun alkupuolella. viittaa ajan postmodernismiin. Toisaalta raken- Arkkitehtitoimisto Jorma Vuorelma suunnit- nus tuo oman aikansa kerrostuman rakennustai- teli – massiivisen toimisto-painotalon, teelliseen kokonaisuuteen, toisaalta sen voi myös joka jatkoi Ojosen punatiiliarkkitehtuuria. Vuo- katsoa rikkovan tämän yhteyden (5-8). relman arkkitehtitoimiston suunnitelmin nousi Teollisuusalueen alkuperäisiä kaavoituside- myös paperivarasto, jonka muotokieli keltaisine oita ja korkeatasoista arkkitehtuuria on laajennus- julkisivutiilineen ja vihreine laattakorosteineen ja muutossuunnitelmissa syytä kunnioittaa.

Käsi- ja pienteollisuustalo (K) Vesijärvenkatu 38

Vuosina – suunniteltu viisikerroksinen Julkisivuja korostavat arkkitehdin itsensä piir- Käsi- ja pienteollisuustalo Oy on lahtelaisen ark- tämä, erilaisista tiilistä sommiteltu reliefi sekä kitehdin Tauno Niemiojan käsialaa. Rakennus porrastorni parvekkeineen. Vaikka kyseessä on valmistui . Alun perin se oli tarkoitettu pie- alun perin teollisuusrakennus, talo on suunni- nimuotoiselle teollisuudelle ja liikkeille, myö- teltu sopimaan keskustan katuympäristöön ja hemmin taloa on muunneltu pääosin toimisto- asuintaloriviin. Rakennus on tarkoitettu sisä- tiloiksi. Ensimmäisen kerroksen liikehuoneistot tiloiltaan muunneltavaksi. Ulkoarkkitehtuuria ovat edelleen alkuperäisessä käytössä. koskevat muutokset on syytä suunnitella alku- Arkkitehti on käyttänyt julkisivuissa puna- peräistä henkeä noudattaen. tiiltä ja kerrosten välistä vaaleaa slammausta. TEOLLISUUS 104

Iskun tehtaat (6-1) Mukkulankatu 19

Isku, alkuperäiseltä nimeltään Lahden Puuka- - ja -luvun kuluessa tehdasraken- lusto Oy, on perustettu vuonna . Se toimi nuksen laajennukset suunnitteli Iskun oma ra- Lahden keskustassa ensin Hämeenkadulla, sit- kennusosasto, ensin rakennusmestari Arvo ten nykyisellä Kauppakadulla, kunnes joutui Kuusisto, joka oli osaston johtaja. Hänen pa- toiminnan laajentuessa siirtymään keskustan rikymmenvuotisella urallaan tehdasta laajen- ulkopuolelle. nettiin  kertaa. Suurin investointi lienee ollut Yhtiö osti kaupungilta vuonna  Mukku- vuonna  avatun levytehtaan rakentaminen lasta tontin, joka oli jo ollut sen käytössä lauta- teollisuusradan pohjoispuolelle. Myöhemmin varastona. Sen vierestä ryhdyttiin hankkimaan rakennusosaston suunnittelijana oli arkkitehti myös entisiä Mukkulan tiilitehtaan maita. Teh- Pekka Kuusisto, Arvo Kuusiston poika. Iskun taalla oli nyt tilaa laajeta. Yrityksen johto tu- luottosuunnittelija, arkkitehti Erik Liljeblad, tustui -luvun puolivälissä perusteellisesti osallistui laajalti yhtiön projekteihin, Lahdessa uusimpaan valmistusteknologiaan ja tehdasark- esimerkiksi levytehtaan laajennukseen ja ison va- kitehtuuriin Saksassa. Arkkitehti Unto Ojonen raston suunnitteluun. ja hänen toimistossaan työskennellyt suunnit- Iskun -vuotisjuhlien kunniaksi vuonna telija Heikki Mattila piirsivät tehtaan ensim-  vanhaan tehtaaseen rakennettiin uusi si- mäisen osan vuonna  tiiviissä yhteistyössä säänkäyntiosa ja piha-aluetta kohennettiin. yhtiön johtajan Timo Vikströmin kanssa. Sen Suunnittelijana oli helsinkiläinen Arkval Ark- jälkeisenä kymmenvuotiskautena laitosta laa- kitehdit Oy. Kookas kaareva katos rajaa lasista jennettiin kymmenen kertaa saman toimiston nurkkaosaa ja suojaa rakennusrunkoon näh- suunnitelmin. den vinottain sijoitettua lasista tuulikaappikuu- Tehdasarkkitehtuuri oli erittäin vähäeleistä. tiota. Ojosen -luvun eleetön nauhajulkisivu Julkisivut koostuivat pitkistä nauhaikkunoista on saanut päätteekseen mojovan huutomerkin kuvastaen valmistusprosessin järkiperäisyyttä ja ja teollisuusalue aikaisempaa urbaanimman katkeamattomuutta. Rakennuskolossin ainoa ilmeen. koroste oli L:n muotoisen massan kulmauksessa oleva kaareva katos, Ojosen tunnusmerkki. TEOLLISUUS 105

Metsä-Pietilän teollisuusalue (30-5)

Metsä-Pietilän teollisuusalue kaavoitettiin ase- Vuorelma & Salo ja Vuorelma Arkkitehdit Oy. makaava-arkkitehti Paul G. Rothin johdolla Koiviston Auto on käyttänyt suunnittelijanaan vuonna  Veljekset Kemppi Oy:n aloitteesta. arkkitehti Reijo Louhimoa. Kaupungin raken- Yritys tarvitsi laajentumisvaraa. nukset on suunniteltu omalla talonsuunnittelu- Vajaan kymmenen hehtaarin kokoinen teol- osastolla pääasiassa - ja -luvulla. Koko lisuusalue suunniteltiin pääradan varteen, ja sen alue on pääosin syntynyt noina vuosina, mutta pohjoispuolelle kaavoitettiin asuntoja teollisuus- teollisuuskiinteistöt ovat vaatineet muutoksia ja yritysten henkilöstölle. lisätilaa jatkuvasti. Teollisuusaluekokonaisuus Metsä-Pietilässä sijaitsee Kemppi Oy:n li- on jo itsessään ainutlaatuinen, mutta lisäksi yk- säksi Lahden kaupungin varasto-, huolto- ja teh- sittäisistä rakennuksista erityisen vaikuttavia dasrakennuksia, Koiviston Auto Oy:n toimisto-, ovat Koiviston Auton tehdas-, huolto- ja suoja- huolto- ja tehdasrakennuksia sekä Oilon Oy:n rakennus sekä kaupungin varikon teollisuushalli tehtaat ja teknologiakeskukset. ja lämpövoimala. Alueen teollisuusarkkitehtuuri on pää- Teollisuusalueen rikkaus on Kempin tehtai- osin erittäin tasokasta ja yhtiökohtaisesti yhte- den lähistöllä juokseva puro, joka saa alkunsa näistä. Kempin ja Oilonin kiinteistöt on pää- Lähdesuonpuiston lähteistä. Purosta on raken- asiassa suunnitellut arkkitehti Jorma Vuorelma nettu kolme lampea. Tavoitteena on myös luon- ja hänen työnsä jatkajana Arkkitehtitoimisto nonmukainen hulevesien käyttöjärjestelmä. TEOLLISUUS 106

Oululainen (30-1) Kasakkamäentie 3

Oululainen leipomataito oli -luvun alku- Ensimmäisen laajennuksen suunnitteli lah- puolella maankuulua. Niinpä Hämeenlinnasta telainen arkkitehti Jorma Vuorelma vuonna Lahteen muuttaneet Kalle ja Vilhelmiina Hele- . Se toteutettiin ensimmäisen rakennusvai- nius antoivat  perustamalleen leipomolle heen länsipuolelle samoin arkkitehtonisin peri- nimen Oululainen Kotileipomo. Se toimi pää- aattein kuin alkuperäisosa. asiassa Rautatienkatu :ssä, jossa se laajeni vuo- Oululaisen korkea mylly- ja viljasiiloraken- sien varrella niin, että vuonna  se työllisti nus muodostaa yhden Lahden maamerkeistä. noin sata henkeä. Vuonna  Oy Karl Fazer Ab Sen piirsi helsinkiläinen arkkitehti Kalle Var- osti leipomon ja tuotantoa alettiin siirtää Kärpä- tola, monien monumentaalisten teollisuusra- sen kaupunginosaan. Siellä se nopeasti laajeni kennusten suunnittelija. Puhtaaksi valettu be- edelleen ja oli -luvulla Lahden suurimpia tonirakenne käsitti  metriä korkean myllyn ja työnantajia. neljä pyöreämuotoista viljasiiloa. Vuonna  leipomolle ja myllylle kaavoi- Kalle Vartola suunnitteli myös myllyn ko- tettiin noin  hehtaarin suuruinen tontti Hä- rotuksen ja pienen kevytbetonisen laboratorion meen valtatien varteen Kärpäsenmäelle. Samassa vuonna . Kolme vuotta myöhemmin hän yhteydessä Hämeen valtatietä levennettiin. Kaksi piirsi siilo-osan laajennuksen, joka tosin toteutui vuotta myöhemmin valmistui uusi leipomo, jota vasta  helsinkiläisen Insinööritoimisto Pöy- on sittemmin laajennettu useasti. sälä – Sandbergin suunnitelmin. Siiloja kasvatet- Leipätehtaan ensimmäisen osan suunnitteli tiin kuudella uudella yksiköllä. Sama toimisto helsinkiläinen arkkitehti Kurt Simberg vuonna suunnitteli myös kaksi vuotta myöhemmin to- . Nauhaikkunat ja valkeat mineriittijulki- teutuneen siilolaajennuksen. Uusi laboratorio sivut olivat ajan arkkitehtuurin tyyppiaineksia, on vuodelta . Se on helsinkiläisen Arkki- mutta pienet detaljit, kuten tehdaskompleksin tehtitoimisto Salminen ja Värälän. nurkkaan sijoitettu portinvartijan koppi täy- Massiivinen leipomo näkyy siiloineen kauas densivät oivallisesti eleetöntä kaksikerroksista ympäristöön. Yksinkertainen betonitorni on osa rakennusta. Lahden identiteettiä. TEOLLISUUS 107

Enso-Gutzeitin pääkonttori ja aaltopahvitehdas (27-1) Hennalankatu 270

Tornator Oy:n Lahden rullatehdas perustettiin paninsa Nils-Henrik Sandellin kanssa kontto- vuonna  Hennalaan, rautatien, hyvien ve- rirakennuksen ja siihen liittyvän massiivisen siyhteyksien ja koivumetsien äärelle. Tehdas laa- aaltopahvitehtaan vuonna . Kolmikerrok- jeni ja sen tuotanto monipuolistui. Tornator oli sinen toimistorakennus toteutettiin betoniele- ennen toista maailmansotaa Lahden alueen suu- menteistä. Sen yksinkertaisen nauhajulkisivun rin työnantaja. Tehdasalue käsitti rullatehtaan tehoste on pääsuunnasta lähestyttäessä epäsym- laajennusosineen, isännöitsijän asuintalon, sau- metrisesti sijoitettu sisääntulo, jonka edessä on nan, autotallin, maakellarin sekä laajan asuin- klassisesti leveät portaikot. alueen, joka nyt on pääosin purettu. Toisen maa- Keskikäytäväperiaatteelle perustuva kont- ilmansodan jälkeen perustettiin puusepäntehdas tori on yhteydessä tehdasosaan kapean välikön ja sen yhteyteen muun muassa höyrykeskus. Pää- kautta, jossa sijaitsevat työntekijöiden ja vierai- osin punatiilinen kokonaisuus on suojeltu ase- lijoiden kahviot. makaavalla vuonna . Laadukkaan tehdasalueen käyntikorttina toi- Tornatorista tuli osa Enso-Gutzeitia vuonna mii Pernajan ja Sandellin vuonna  suunnit- . Yhtiön järjestellessä toimintojaan päätet- telema puhdaspiirteinen portinvartijan raken- tiin Helsingin aaltopahvitehtaat siirtää entis- nus portteineen. ten Tornatorin tehtaiden yhteyteen. Vuonna Enso-Gutzeitin pääkonttori, portinvartijan  uusi aaltopahvitehdas aloitti Lahdessa ja rakennus ja aaltopahvitehdas edustavat huolel- sai myös uudet tilat ja pääkonttorin. lista, funktionaalista, itseään korostamatonta Enso-Gutzeitin luottoarkkitehti, helsinki- teollisuusarkkitehtuuria. läinen Antero Pernaja suunnitteli yhtiökump- TEOLLISUUS 108

Starckjohannin pääkonttori (25-1) Mytäjäinen

Viipurissa vuonna  perustettu Starckjohan- Nelikerroksisen, maisemakonttoriperiaat- nin rautakauppa siirtyi sodan jaloista vuonna teella toteutetun kappalemaisen rakennuksen  Lahteen, jonne kymmenen vuotta myö- leimaa-antavana piirteenä ovat julkisivujen voi- hemmin valmistuivat edustava myymälä ja pää- makkaasti profiloidut kasettimaiset betoniele- konttori. Torin varrella sijaitsevien tilojen käy- mentit. Kuvios sa voi nähdä toistuvan I-palkin, tyä ahtaiksi jo -luvun puolivälissä yhtiö yhtiön vanhan tunnuksen muodon. alkoi siirtää toimintojaan Mytäjäisten alueelle. Vuonna  pääkonttoria korotettiin ker- Vuonna  sinne valmistui uusi keskuskont- roksella vanhan mallin mukaan. tori, jonka suunnitteli espoolainen arkkitehti Matti Suuronen. 109

PALVELURAKENNUKSET

Sodanjälkeisistä vuosista aina -luvun puo- tarha saatiin Lahteen vuonna . Seuraavat pe- liväliin saakka Lahden asukasluku kasvoi nope- rustettiin vasta sodan jälkeen. Kun -luvul la asti, parhaimmillaan jopa neljällä tuhannella ih- Lahdessa oli kaksi kunnallista lastentarhaa ja hie- misellä vuodessa. Evakot, vuoden  alueliitos man yli sata hoitopaikkaa, oli -luvun puoli- ja -luvun maaltamuutto aiheuttivat kasvu- välissä  päiväkotia ja lähes kaksi tuhatta hoito- käyrään erityisen rajut piikit. paikkaa. Tästä päiväkotien luku ei ole oleellisesti Sodan jälkeen Suomessa kehitettiin erityi- lisääntynyt: nyt kunnallisia päiväkoteja on  sesti B-mielisairaalaverkostoa. Lahden Jalka- sekä viisi ostopalvelupäiväkotia. Ensikoti ra- rannan B-mielisairaala avattiin  . Sen jäl- kennettiin Launeelle vuonna . Sairaaloista keen alkoi suurten laitosten rakentamisen aika. toteutettiin ensin Lahden kaupunginsairaalan Terveydenhoito vaati uusia, moderneja ja riit- mittavat laajennukset, sitten Päijät-Hämeen kes- tävän isoja tiloja. Laitosten kokoon vaikutti kussairaala. Yksityinen sairaala sai tilat Koulu- muun muassa se, että Päijät-Häme alkoi alue- puistosta vuonna , Paavolan terveysasema keskuksena vakiintua, ja kuntainliitot rakensi- valmistui . vat yhteisiä tiloja. Lahden keskussairaala toteu- Kansainväliset suunnitteluideologiat omak- tui maamme keskussairaalaverkoston viimeisenä. suttiin Suomeen nopeasti, ja sodan jälkeen ra- Se on osa - ja -luvun tiivistä yleis- ja kennetut sairaalamme edustavat tässä mielessä lääninsairaalaorganisaatiot päättänyttä raken- arkkitehtuuriltaan uusinta uutta. Jotkut ark- nusjaksoa, jonka jälkeen Suomessa keskityttiin kitehdit erikoistuivat sairaalasuunnitteluun. terveyskeskusverkon rakentamiseen. Lääketieteen kehitys, tekniikan keksinnöt ja Vanhustentaloja alettiin rakentaa -luvun ammattikunnan uudenlainen sosiaalinen suun- alkupuolella, vanhainkoti- ja lastenkotitiloja li- tautuminen innostivat suunnittelijoita. Yksi sättiin. Neuvoloita ja lastentarhoja eli päiväko- näistä arkkitehdeista oli Helge Railo, joka sai teja rakennettiin vauhdilla pääasiassa uusille suunnitellakseen Lahden molemmat sairaalat. asuinalueille. Ensimmäinen kunnallinen lasten- PALVELURAKENNUKSET 110

Johanna-koti (K) Kariniemenkatu 22

Lahden Vanhainkotiyhdistys rakennutti yksi- saavat mahdollisimman runsaasti päivänvaloa. tyisen Johanna-kodin vanhuksille vuonna . Siipeen sijoitettiin muun muassa ruokailutilat ja Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin tuolloin aurinkoterassi. Arkkitehti laati Johanna-kodille Lahdessa työskennellyt arkkitehti Elsa Arokallio, myös sisustussuunnitelmat, mutta ne toteutet- jonka piirustukset valmistuivat . Vanhain- tiin vain osittain. koti ristittiin yhdistyksen naisten mukaan, joista Korjauksissa Arokallion sisustusperiaattei ta moni oli nimeltään Hanna tai Johanna. on pyritty soveltaen noudattamaan. Johanna- Arokallio sommitteli funktionalistisen ra- koti edustaa lahtelaisittain poikkeuksellisen kennuksensa portaittain Kariniemen rinteeseen korkeatasoista arkkitehtuuria, ja sen alkuperäi- sopeuttaen sen taitavasti aikaisemmin rakennet- siä suunnitteluperiaatteita on syytä vaalia sekä tujen kerrostalojen ja pientaloalueen mittakaa- ulko- että sisätilojen osalta. Rakennuksella on vaan. Vanhainkodin itäjulkisivu on porrastettu suojelukaava vuodelta . niin, että asuinhuoneet suuntautuvat etelään ja PALVELURAKENNUKSET 111

Kulkutautisairaalan talousosasto

Niemen lastenseimi (4-1) ja alilääkärin talo (24-10) Tietotie 10 Mustamäenkatu 5

Niemen mäen laella, komeassa mäntymetsässä on Talousrakennus ja alilääkärin talo sisältyvät ko- vuonna  rakennettu lastenseimi. Varat sen ra- konaisuuteen, joka alun perin kuului Launeen kentamiseen lahjoitti Fennia Faneri Oy, ja puolet vaivaistalolle ja sen kiinteistöihin -luvulla seimen paikoista oli tarkoitettu yhtiön työnteki- perustetulle kulkutautisairaalalle. Vaivaistalon jöiden lapsille. Seimen toiminta annettiin Har- ja kulkutautisairaalan rakennukset on purettu julan setlementin huostaan. -luvun lopulla, ja jäljellä ovat ainoastaan Seimen suunnitteli lahtelainen arkkitehti arkkitehti Irma Kolsin vuonna  suunnitte- Irma Kolsi vuonna . Julkisivut ovat valkoista lema osastorakennus, joka valmistui seuraavana roiskerappausta. Yksinkertaisen matalan raken- vuonna sekä arkkitehti Valter Karisalon suunnit- nuksen korosteena on liuskekivinen parveke, telema alilääkärin talo vuodelta . joka kiertää sen kulmausta. Seimen sisustus oli Talousosasto käsitti alkujaan sairaalan keittiön toteutettu erityisen huolellisesti. Kolsin suunni- ja ruokalan, laboratorion, leikkaussalin ja röntge- telmat käsittivät muun muassa pieniä pirttikalus- nin sekä henkilökunnan asuntolan. Talo on osin toja, lipastoja, takan sekä seinämaalauksia. Mitta- yksi-, osin kaksikerroksinen. Se on ajalleen tyy- kaavaltaan rauhallisen ja viihtyisän rakennuksen pillisesti keltaiseksi rapattu, yksinkertaisen vaa- ominaislaatua kannattaa vaalia. timaton, mutta taitavasti ja tasapainoisesti suunniteltu rakennus. Pyöristetyt nurkat, sulavasti muovatut parvekkeet ja lennokas epäsymmetri- nen ovikatos ovat talon katseenvangitsijoita. Talousosaston tiloissa toimii yksityinen päi- väkoti. Rakennus on suojeltu asemakaavalla vuonna . PALVELURAKENNUKSET 112

Launeen lastentalo (24-6) Kärpäsen lastentalo (30-9) Tapparakatu 15 Kiekkostenkatu 3

Arkkitehti Erik Castrén suunnitteli Launeen Lastentarhapaikoista oli suuri pula sotien jäl- lastentalon vuonna  kaupungin omalla ta- keen. Kenraali Mannerheimin Lastensuojelulii- lonsuunnitteluosastolla. Se valmistui  ja oli ton Lahden Osasto otti vastatakseen Kärpästen kaupungin ensimmäinen kunnallinen lastentalo. lastentalon rakentamisesta, koska kaupungin va- Rakennukseen sijoitettiin seimi, lastentarha, las- rat eivät siihen riittäneet. Päiväkoti on edelleen tenkoti ja äitiysneuvola. liiton omistuksessa. Lahtelainen arkkitehti Unto Lastentalon mittakaava on miellyttävä ja Ojonen piirsi  suunnitelmat taloa varten. Se maisemaan sopiva. Se sijaitsee pellolla Launeen valmistui . pientaloalueen reunalla. Matala rakennus on Rakennus on ajalleen tyypillisesti kodik- osin yksi-, osin kaksikerroksinen ja syntyajalleen kuutta henkivä, suhteiltaan sopusointuinen, kel- tyypillisesti vaaleankeltainen ja roiskerapattu. Pi- taiseksi rapattu, tiilikatteinen talo. Vuosien var- han puolelle jaoteltujen pienempien volyymien rella siihen on tehty joitakin sisäisiä muutoksia, väleihin syntyy suojaisia leikkipaikkoja. mutta ulkoasultaan rakennus on säilynyt erittäin Rakennusta on vuosien kuluessa muutettu hyvin. Tähän on syytä tulevaisuudessakin kiin- lukuisia kertoja pääasiassa kaupungin omien nittää huomiota. suunnittelijoiden voimin. Nämä muutokset ei- vät kaikilta osin ole sopusoinnussa talon alku- peräisen mittakaavan ja materiaalivalintojen kanssa. Talon alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita kannattaa vaalia. PALVELURAKENNUKSET 113

Päijät-Hämeen keskussairaala, sairaanhoito- oppilaitos, sairaalan asunnot ja päiväkoti (31-1)

Keskussairaalahanke käynnistettiin jo -lu- Keskussairaala on rakenteeltaan vanhan pa- vulla, mutta se hautautui ilmeisesti sodan jal- viljonkijärjestelmän ja  -luvun alussa Yh- koihin. Vuoden  keskussairaalalaki ja valtio- dysvalloissa kehitetyn keskitetyn järjestelmän neuvoston vuonna  antama määräys Lahden yhdistelmä. Vuodeosastot sijaitsevat kuusiker- keskussairaan perustamisesta tekivät sairaalasta roksisessa torniosassa, jota ympäröivät matalat uudelleen ajankohtaisen, mutta lopullisiin tu- toimenpide- ja hallinto-osastosiivet. Keskusaula loksiin päästiin vasta , jolloin asemakaava- toimii liikenteenjakajana. Ensiapuosaston si- päällikkö Olavi Laisaari laati keskussairaalaa, sen säänkäynti muodostuu arkkitehtonisesti vaikut- asuntoja ja sairaanhoitajakoulua varten asema- tavasta massiivisesta rampista ja sitä suojaavasta kaavan. Se vahvistui vielä samana vuonna. katoksesta. Rakennuskompleksia hallitsee yli Vuonna  solmittiin suunnittelusopi- -metrinen savupiippu, joka koostuu viidestä mus arkkitehti Helge Railon kanssa. Raken- teräsputkesta. taminen aloitettiin , ja neljä vuotta myö- Talo perustuu paikalla valetulle pilariraken- hemmin ensimmäiset potilaat otettiin sisään. teelle. Pilarit on sijoitettu seinälinjan ulkopuo- Vuonna  sairaala oli valmis, ja siitä tuli Lah- lelle, mikä helpottaa sisäistä muunneltavuutta den keskussairaalan sijasta Päijät-Hämeen kes- ja toimintaa. Sen tekniset ratkaisut, kuten esi- kussairaala. Se oli viimeinen valtion rakennut- merkiksi holvien betonilaattarakenne, olivat tama keskussairaala. Laitoksessa oli kaikkiaan aikanaan melkoisia innovaatioita ja vaativia  sairaansijaa. suunniteltavia. PALVELURAKENNUKSET 114

Suunnitteluvaiheessa lääketieteen ja sairaala- hotelli sekä runsaasti erilaisia leikki- ja pelikent- suunnittelun asiantuntijat ehdottivat suurosas- tiä, mutta suunnitelmat supistuivat ajan myötä. toperiaatteen käyttämistä. Suurosasto perustuu Asuintalot ovat luhtityyppisiä, kaksikerroksi- osastonhoitajan huoneen, huoltoyksikön, hissin sia rivitaloja. Julkisivut ovat hyvin yksinkertaisia ja portaikon ympärillä sijaitsevaan neljään noin ruudukkoja, materiaalina betoni ja Glasal-levy.  sairaansijaa käsittävään perusyksikköön. Arkkitehtonisina kohokohtina toimivat kook- Tämä lähinnä englantilainen ja amerikka- kaat puolipyöreät betoniset porrastornit. lainen malli pohjautui tehokkuus- ja säästö- Keskussairaalan päiväkodin piirsi Arkki- tavoitteisiin, joilla säädeltiin henkilökunnan tehtuuritoimisto Jussi Iivonen ja Pentti Aho Ky työmäärää ja -rytmiä sekä keskitettiin huoltoa. vuosina –. Rakennus on harmaata pe- Yksilöllisen hoidon ja potilaiden omatoimisuu- subetonia, jota on koristettu värikkäin yksityis- den katsottiin niin ikään paranevan suurosas- kohdin, kuten vihrein ovin ja keltaisin ikkuna- toissa. Vuosien kuluessa suurosastoista on luo- vyöhykkein ja tummanruskein katoksin. vuttu, ja niiden historia näkyy enää pienissä Sairaala-alueen koilliskulmassa on vielä sai- potilashuoneissa, jotka joustavat hyvin esimer- raanhoito-oppilaitos, jota alettiin suunnitella kiksi eri sukupuolia sijoitettaessa. vuonna . Arkkitehtitoimisto Ky Jorma Vuo- Keskussairaalassa käytettiin muitakin uusia relma & K:nit piirsi massiivisen kaksikerroksisen ratkaisuja, kuten äänieristystä parantamaan tar- oppilaitosrakennuksen, joka jakautuu horison- koitettuja kokolattiamattoja. Matot on sittem- taalisesti yhteisiin tiloihin ja opetustiloihin. Yh- min poistettu. Sisätilojen alkuperäinen - teistilojen ensimmäisessä kerroksessa on kookas luvulle tyypillinen vahva väritys näkyy vielä sisääntuloaula, kaksikerroksinen juhlasali, uima- paikoin, mutta suurelta osin sekin on muutettu allasosasto, ruokasali, auditorio ja kansliat. Sen neutraalimmaksi. toisessa kerroksessa sijaitsevat opettajien huoneet Sairaalakompleksia on laajennettu vuosien ja kirjasto. Opetustilat perustuvat kaksikäytävä- saatossa. Suurin laajennus on vuodelta , jol- järjestelmälle. Luokat sijaitsevat siiven ulkoreu- loin valmistui Arkkitehtitoimisto Matti Salmi- noilla ja kahden käytävän välissä ovat oppilai- nen & Co:n suunnittelema päiväkirurgian yk- den sosiaalitilat. sikkö keskussairaalan pääsisäänkäynnin viereen. Koulun julkisivut ovat aivan vaalean kel- Keskussairaalahankkeen toinen, asuinra- taista savitiiltä, ja niitä on ajan tapaan korostettu kennusvaihe alkoi , jolloin sairaalan lähei- tummin metallisäleiköin ja tummanruskeiksi syyteen rakennettiin  asuntoa henkilöstölle. kuullotetuin mäntypaneelein. Monimuotoisten Urakka valmistui seuraavana vuonna. Suunnit- ikkunoiden tarkoituksena on kuvata takana si- telijana oli edelleen arkkitehti Helge Railo. jaitsevia erityyppisiä huonetiloja. Asunnot muodostavat kolme L:n muotoista Oppilaitoksen vieressä on kahden perheen lomittain asetettua ryhmää, joiden väliin jää asuintalo, jonka niin ikään suunnitteli Jorma suojaisat piha-alueet. Päiväkoti sijaitsee ryhmien Vuorelman arkkitehtitoimisto. Matala, laakealla eteläpuolella. Alun perin suunnitelmaan sisältyi satulakatolla katettu rakennus toistaa koulura- näiden lisäksi myös pieni ostoskeskus ja potilas- kennuksen materiaaleja ja värejä. PALVELURAKENNUKSET 115

Sylvia-koti (24-9) Kyläkatu 140

Sylvia-koti muutti Hyvinkäältä Lahteen vuonna jennuksen , Sylvia-talon  sekä kolme . Kaupunki tarjosi kodille maata Ristolan asuintaloa ja työpajan . Asuinrakennukset tilalta Renkomäestä, jonne vähitellen kohosi on tarkoitettu henkilökunnan ja hoidokkien yh- kehitysvammaisten kuntoutukseen tarkoitettu teisiksi kodeiksi. Näiden lisäksi kylässä on kuto- kyläyhteisö. Nimensä se sai Sakari Topeliuksen matyöpaja, joka on hirsinen valmistalo, sekä Ris- lapsenlapsenlapselta Sylvia Nybergiltä, erityis- tolan vanha lato. lahjakkaalta tytöltä, joka kuoli nuorena vaike- -luvun lopulta lähtien rakennuksia on aan sairauteen. Hänen serkkunsa Carita Sten- peruskorjattu tamperelaisen arkkitehdin Maarit bäck perusti Sylvia-kodin . Holttisen suunnitelmien mukaan. Tavoitteena Ristolan uutta kyläyhteisöä alettiin raken- on ollut arkkitehtuurin monipuolistaminen esi- taa vuonna . Ensimmäiset viisi rakennusta: merkiksi niin, että mustan ja valkoisen rinnalle koulu kellotorneineen, työpaja sekä kolme on lisätty muita värejä, taloihin on rakennettu asuintaloa valmistuivat seuraavana vuonna. Nii- kuisteja ja niitä on korotettu. den esikuvana oli Skotlannissa asuneen unkari- Sisäarkkitehtuuri perustuu paljolti puun laisen arkkitehdin Gabor Tallon rakennustaide. käytölle ja runsaalle päivänvalolle. Seinät on Helsinkiläinen arkkitehti Pertti Luostarinen laati käsitelty laseeraamalla. Erityisen vaikuttava on piirustukset Tallon suunnitelmien pohjalta. Ta- Sylvia-talon Joutsen-sali, jonka tilavaikutelma voitteena oli avaruus ja valoisuus. on lähes sakraali. Vuosina – pystytettiin jälleen viisi Kylän rakenne perustuu ympyrän muodolle. taloa, työpaja-koulu, navetta, kasvihuone ja Rakennukset kiertävät suojaisia pihoja. Maas- kaksi asuinrakennusta, lahtelaisen arkkiteh- toa on käsitelty niin, että pihan keskellä on din Erik Liljebladin suunnitelmien pohjalta. kumpare. Pihat tarjoavat virikkeellisiä leikki- Vuonna  valmistui lahtelaisen arkkitehdin paikkoja, joissa on erilaisia luonnonmuotoja Jorma Salmenkiven piirtämä soitintyöpaja ja sekä runsaasti kasveja.  asuinrakennus, niin ikään Salmenkiven kä- Alkuperäiset suunnitteluperiaatteet ovat vaa- sialaa. Hän suunnitteli vielä kolme asuinraken- limisen arvoisia. nusta ja huoltorakennuksen , koulun laa- 116

OPPILAITOKSET

Sodan jälkeen koulut olivat Suomen suurin jul- keiluja, joilla tutkittiin koulurakennusten liiken- kinen rakennustehtävä. Myös Lahteen, yhteen nettä, ergonomiaa, äänieristystä ja muita toimin- maamme nopeimmin kasvavista kaupungeista, nallisia kysymyksiä. Matalat koulurakennukset rakennettiin runsaasti kouluja aina -luvulta olivat ajan uutuus. Koulurakennuksen ja koulu- -luvulle. Rakennusvauhti oli hurjimmillaan pihan suhde kiinnosti suunnittelijoita, samoin -luvulla, jolloin todettiin tarvittavan joka kuin luonnon merkitys oppimiselle. -luku vuosi uusi kansakoulu tai peruskorjaus vanhalle oli tunnettujen koulusuunnitelmien ja -suun- koulurakennukselle, jotta kouluolot saatettiin nittelijoiden aikaa: silloin valmistuivat muun pitää ajan tasalla. Vuonna  Lahdessa oli  muassa Alvar Aallon Teknillisen korkeakoulun kansakoulurakennusta, ja oppilasmäärä luokka- päärakennus Espooseen ja Jorma Järven Ta pi olan huonetta kohti , joka oli sama kuin juuri en- yhteiskoulu. nen sotaa. Tilanne ei siis ollut parantunut op- Ikäluokkien pienentyessä ja keskustan asuk- pilasmäärän osalta, vaikka sodan jälkeen oli kaiden vähentyessä koulurakennusten määrää rakennettu kymmenen koulua. ja sijaintia on jouduttu puntaroimaan. Monien Lahtelaiset hakeutuivat sodan jälkeisinä vuo- pienten koulurakennusten koulukäyttö on la- sikymmeninä asumaan yhä etäämmälle keskus- kannut, ja keskustassa sijaitsevan Lahden kau- tasta. Kaavoitustoiminta suosi erillisiä asutus- pungin ensimmäisen kansakoulun, Vuorikadun saarekkeita kaupungin laitaosissa, ja kouluja oli koulun toiminta on lopetettu. Rakennus säilyi perustettava sinne, missä asukkaat olivat. Erityi- kuitenkin opetuskäytössä. Möysän koulukoko- sesti rautatien eteläpuoliset kaupunginosat kär- naisuudesta on purettu sen kaksi vanhinta osaa. sivät koulujen ahtaudesta. Ammatillinen koulutus on lisääntynyt suu- Rakentamistavoitteessa pysymiseksi otettiin resti sodan jälkeen. Ammattikorkeakoulujärjes- käyttöön myös teknisiä innovaatioita: Kiveriön telmä vaikutti myös koulurakennuksiin. Vanha kansakoulu rakennettiin  -luvulla puuele- ammattikoulu jäi pieneksi, ja uusia kampuksia menteistä, ja se oli siihen saakka suurin tällä me- perustettiin muun muassa Vipusenkadulle, ja netelmällä toteutettu koulurakennus Suomessa. Kujalan maatalousoppilaitoksen aluetta laajen- Koulusuunnittelusta keskusteltiin vilkkaasti nettiin. -luvun alkupuolella. Arkkitehdit tekivät ko- 117

Kivimaan kansakoulu (6-4) Lahdenkatu 62

Kivimaan koulu on piirretty kaupungin omana työnä, suunnittelijana arkkitehti Irma Kolsi vuonna . Koulu valmistui . Koulurakennus on kaksiosainen: siinä on korkeampi juhlasali- ja ruokalaosa ja matalampi luokkasiipi. Se on tyypillinen aikansa edustaja, keltaiseksi rapattu ja inhimillisesti mitoitettu. Taiteilija Michael Schilkin teki koulun kadun- puoleiseen julkisivuun keramiikkareliefin vuonna . Perheaiheinen teos kuvaa sekin oivallisesti syntyaikaansa, jälleenrakennuskauden toivoa. Koulua on laajennettu vuonna  kaupunginarkkitehti Valter Karisalon suunnitelmien pohjalta. Samassa yhteydessä vanha koulu peruskorjattiin. Koulua on laajennettu myös vuonna .

Launeen väliaikainen kansakoulu (24-4) Aurakatu 11

Launeen väliaikainen koulu, myöhemmin Läh- teen koulu, rakennettiin vuonna . Sen piirsi kaupungin arkkitehtitoimiston arkkitehti Irma Kolsi . Rakennus suunniteltiin väliaikaiseksi koulu- tilaksi helpottamaan eteläisten kaupunginosien oppilaspaikkojen puutetta. Se oli tarkoitus myö- hemmin muuttaa asuin- tai terveystaloksi. Kolsi hahmotteli koulurakennuksen niin, että se sulautui ympäröivään pientaloalueeseen ja oli siis muutettavissa helposti asuinkäyttöön. Talo säilyi kuitenkin kouluna aina vuoteen , jolloin siitä tuli Launeen sivukirjasto. Kaksikerroksinen koulu käsitti ainoastaan kaksi luokkahuonetta sekä joitakin aputiloja. Toisessa kerroksessa oli pieni opettajanasunto. Talon arkkitehtuuri on suunnittelijalleen tyy- pillistä, pienieleistä ja inhimillistä. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja rakennustyyppinä merkittävä. OPPILAITOKSET 118

Renkomäen kansakoulu (22-2) Kärpäsen kansakoulu (30-6) Orimattilankatu 93 Kasakkamäentie 1

Renkomäen järjestyksessä toinen koulu raken- Apulaiskaupunginarkkitehti Irma Kolsi piirsi nettiin . Piirustukset laati kouluhallituksen Kärpäsen koulun vuonna . Koulu valmistui arkkitehti Lauri Hanstén . Koulu liitettiin . Siihen sovellettiin joitakin yksityiskohtia Orimattilasta Lahden kaupunkiin vuonna . lukuun ottamatta Kivimaan koulun piirustuksia, Koulu on kolmikerroksinen, L:n muotoinen mutta Kolsi piirsi Kärpäsen kouluun lisäksi yksi- rakennus, joka hallitsee matalaa tienvarsitaaja- kerroksisen siipirakennuksen, johon sijoitettiin maa. Sen yksinkertainen, hieman ankara ark- muun muassa kotitalousluokka ja poikien käsi- kitehtuuri ilmentää aikansa koulusuunnittelu- työtiloja. Kouluun tehtiin myös kaupungin en- ideologioita. simmäinen uima-allas. Rakennusta laajennettiin kookkaalla beto- Rakennus ja sen pihapiiri muodostavat var- nisella siivellä vuonna  kaupunginarkki- sin miellyttävän ympäristön. Koulu on sijoitettu tehti Valter Karisalon piirustusten mukaan, ja maastoa myötäillen mäntykankaalle, jonne sen sitä on senkin jälkeen korjattu kaupungin omin tasapainoiset mittasuhteet ja keltainen hahmo suunnittelijavoimin. Uudisrakennus muodos- sopeutuvat kauniisti. Ulkoseinässä on taitei- taa melko voimakkaan kontrastin vanhan kanssa, lija Eino Kaurian suunnittelema hirviaiheinen mitä on syytä mahdollisissa uusissa muutoksissa mosaiikkireliefi. välttää. Vanha koulurakennus suojeltiin asema- Luokkasiipien pitkiä käytäviä on häivytetty kaavalla vuonna . taitavalla valeperspektiivin käytöllä ja suurin ik- kunarampein. Koulun aulatiloissa on säilynyt alkuperäisiä somia sisustusyksityiskohtia, kuten tähtiaiheiset patteriritilät, sekä joitakin valaisimia. Rakennusta laajennettiin kansakoulua varten vuonna . Piirustukset laati kaupunginarkkitehti Valter Karisalo vuonna . Suuri peruskorjaus valmistui vuonna . OPPILAITOKSET 119

Kunnaksen kansakoulu (12-1) Kannaksen yhteislyseo (K) Opinkatu 4 Kannaksenkatu 20

Kunnaksen koulu valmistui vuonna . Sen Terijoen yhteislyseo siirrettiin Karjalan Kannak- suunnitteli lahtelainen arkkitehti Tauno Nie- selta Lahteen vuonna , jolloin se muuttui mioja. Koulu liitettiin Nastolasta Lahden kau- nimeltään Kannaksen yhteislyseoksi. Vuonna punkiin vuonna .  koulu sai oman rakennuksen, joka suun- Koulurakennus koostuu erillisistä osista, joi- niteltiin rakennushallituksessa. Suunnittelijana hin toiminnat on eriytetty. Keskiosa on kolmi- oli arkkitehti Annikki Virtanen. Piirustukset on kerroksinen ja molemmat päädyt kaksikerrok- päivätty . siset. Jälleenrakennuskauden arkkitehtuurin Kannaksen koulu edustaa vielä edellis- tunnusmerkkeinä rakennuksessa on vielä joita- ten vuosikymmenten monumentaalikoulupe- kin koristeellisia yksityiskohtia, kuten parvek- rinnettä, jolle oli tyypillistä monikerroksinen, keiden kaiteet. Ajalle tyypillisiä ratkaisuja ovat muurimainen rakennushahmo ja siipiin eriyte- myös punainen tiilikate ja keltainen ulkorap- tyt toiminnot. Juhlasiipeä sekä osin neli-, osin paus. Vuonna  kaupungin taloussuunnitte- viisikerroksista luokkaosaa yhdistää pyöreämuo- luosasto piirsi koululle laajennuksen. Sen kes- toinen nivel, johon on sijoitettu kauniisti kaar- kiosaa levennettiin alkuperäisarkkitehtuurin tuva pääportaikko ja suurin ikkunoin valaistut hengessä. Samalla toteutettiin joitakin sisäisiä aulatilat. muutoksia. Koulua on laajennettu ja muuteltu vuonna Koulun käytävissä on runsaasti Tauno Nie- , -luvulla sekä -luvun puolivälissä, miojan suunnittelemia lattiakuviointeja, jotka mutta se on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ja on toteutettu mosaiikkibetonista. volyyminsä hyvin. Koulualue on arvokas kult- tuurihistoriansa vuoksi sekä aikansa koulura- kentamisen esimerkkinä. Koulun piha jyhkeine mäntyineen on niin ikään vaalimisen arvoinen. OPPILAITOKSET 120

Myllypohjan kansakoulu (15-3) Vanha Ahtialantie 93

Lahtelainen arkkitehti Tauno Niemioja suunnit- piiriin rakennettiin samaan aikaan myös kolme teli Myllypohjan koulun vuonna . Valmis- opettajien asuintaloa. Ne ovat puolitoistaker- tuttuaan  koulu liitettiin Nastolasta Lahden roksisia rapattuja omakotitaloja, joissa on pie- kaupunkiin. niä kauniita detaljeja esimerkiksi parvekkeiden Rakennus koostuu kahdesta osasta, joista toi- kaiteissa. sessa on lähinnä opetustiloja ja toisessa voimis- Vuonna  rakennusarkkitehti Heikki Sip- telusali ja näyttämö sekä ruokala. Tähän osaan ponen suunnitteli koulurakennuksen laajennuk- oli sijoitettu myös pieni sivukirjasto. Koulu on sen ja peruskorjauksen alkuperäisarkkitehtuu- tyypillinen -luvun tasapainoisesti sommi- rin hengessä. Koulua jatkettiin vajaat  metriä teltu rakennus keltaisine rappauksineen, punai- kaakkoon. Koulun ja asuinrakennusten alkupe- sine tiilikatteineen ja liuskekiviportaineen. Piha- räispiirteet ovat vaalimisen arvoisia. OPPILAITOKSET 121

Ammattikoulut (K) Svinhufvudinkatu – Paasikivenkatu – Ståhlberginkatu

Lahden kaupunki järjesti vuonna  arkkiteh- Koulujen juhlasali lämpiötiloineen ja juh- tikilpailun, jolla etsittiin suunnittelijaa suurelle lavine portaikkoineen oli varsin edustava. Sali ammattikoulukompleksille. Kilpailun voitti- toimi pitkään Lahden kaupunginteatterin vat helsinkiläiset arkkitehdit Olli ja Eija Saijon- näyttämönä. maa, joiden piirustusten perusteella koulukort- Koulurakennukset ovat nyt Päijät-Hämeen teli toteutettiin. koulutuskonsernin hallussa. Se on -luvun Kortteliin sijoitettiin poikien ammattikoulu, loppupuolelta lähtien tehnyt muutoksia kort- kauppaopisto, kotiteollisuusopisto, teknillinen telissa. Paasikivenkadun hienostuneesti porras- koulu, puuseppäteollisuuden koulu, tyttöjen tettu pieni myymäläsiipi on korjattu raskaalla ammattikoulu sekä oppilaitosten yhteiset tilat, kädellä alkuperäissommitelmaa ja -väritystä kuten juhlasali, uimahalli, voimistelusali ja kir- muuttaen. Ståhlberginkadulla sijaitseva työsali jasto. Osa oppilaitoksista oli evakuoitunut me- on korotettu vuonna  katulinjan rakennus- netetystä Karjalasta. Koulukokonaisuus toteu- massojen rytmistä piittaamatta. tettiin vuosina –. Se oli valmistuessaan Koulukorttelin rakennuksilla on suuri kult- Suomen suurin ammattikoulutuskeskittymä. tuurihistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo. Rakennukset sijoittuvat ilmavasti avarien Myös eräät sisätilat, kuten juhlasali, lämpiö ja pihojen ympärille. Katujen varsia polveilevia Lahden ensimmäinen yleinen uimahalli ansait- erikorkuisia massoja yhdistää vaaleankeltainen sevat erityisen huomaavaisen kohtelun. rappauspinta sekä aukotusten ja kattolinjojen tarkkaan harkittu rytmi. OPPILAITOKSET 122

Kujalan maatalousoppilaitos asuinrakennuksineen (19-1) Linnaistentie 33

Alun perin hovineuvos August Fellmanin perus- tamassa Kujalan kartanossa aloitettiin vuonna  Itä-Hämeen tietopuolinen karjanhoito- koulu, myöhemmin Kujalan maatalousoppilaitos. Tilan omisti tuolloin Itä-Hämeen Maanvil- jelysseura. Kartanossa oli edustava päärakennus, joka purettiin . Arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen suunnittelivat vuonna  oppilai- tokselle koulurakennuksen, oppilasasuntolan sekä paritalon johtajalle ja apulaisopettajalle. Kolmikerroksinen koulutalo mataline siipi- osineen ja nelikerroksinen oppilasasuntola sijaitsevat toisiaan vastapäätä pienimuotoisen istutus- sommitelman molemmin puolin. Molemmat rakennukset ovat kalkkihiekkatiiltä ja betonia. Asuinrakennus sijaitsee koulutilaa halkaisevan tien toisella puolen, osana rakennusryhmän muodostamaa kokonaissommitelmaa. Hieno- nuksessa on tasapainoisesti sommitellut suhteet. piirteiset, niukkailmeiset rakennukset sijaitse- Vuonna  Itä-Hämeen Maanviljelysseuran ra- vat mäennyppylällä maiseman kohokohtina. kennustoimistossa laadittiin suunnitelmat, joi- Koulurakennuksen aulatila siroine kierre- den pohjalta halkosuoja muutettiin autotalliksi portaineen on edustava näyte - ja -lu- ja toinen sauna asunnoksi. Rakennuksessa on vun taitteen arkkitehtuurista. tehty pienehköjä korjauksia myös vuonna . Oppilaitoksen alueelle on rakennettu myös Johtajan asunto eli Rostin talo on Peltosen runsaasti henkilökunnan asuinrakennuksia. Hel- käsialaa vuodelta . Sekin on puolitoistaker- sinkiläinen arkkitehti Jalmari Peltonen piirsi roksinen, sopusuhtaisesti suunniteltu talo. Ala- vuonna  puutarhurin talon, joka on puoli- kerrassa oli keittiön lisäksi neljä huonetta ja ylä- toistakerroksinen, kauniilla pergolakuistilla va- kerrassa kaksi. Hämeen piirirakennustoimistossa rustettu rakennus. Se käsittää alakerrassa kaksi vuonna  laadittujen muutosten jälkeen talo huonetta ja keittiön, yläkerrassa lisäksi kaksi on ollut jaettuna kahdeksi asunnoksi. huonetta. Taloon on tehty korjauksia vuonna Oppilaitoksen vaiheet ovat moninaiset. Sen  Itä-Hämeen Maanviljelysseuran rakennus- nimi on vaihtunut useasti, ensin Kujalan maa- toimiston piirustusten mukaan. talouskouluksi, sitten maatalousoppilaitokseksi. Vuonna  Peltonen suunnitteli Kivilin- Vuonna  koulu lakkautettiin ja seuraavana na-nimisen talousrakennuksen, johon sijoitet- vuonna se aloitti maatilatalouden peruslinjojen tiin kaksi saunaa, pesutupa ja mankeli, leipomo, kokeilukouluna. Vuonna  oppilaitos siir- halkosuoja ja kaksi aittaa. Peltonen piirsi raken- rettiin osaksi Päijät-Hämeen koulutuskonser- nukseen myös yksityiskohtaisen sisustuksen aina nia ja siitä tuli ympäristö- ja yrittäjäkoulutuk- ruoka-aitan lihatukkia myöten. Talousraken- sen tyyssija. OPPILAITOKSET 123

Salinkallion yhteiskoulu (24-2) Salinmäentie 1

Salinkallion koulu on alun perin ollut Lahden- pohjan keskikoulu. Karjalasta sodan jaloista vuonna  siirretty koulu päätyi kouluhallituksen päätöksellä Lahteen sillä ehdolla, että kaupunki luovuttaisi sille tontin. Koulun nimi muuttui Lahden keskikouluksi. Lahdenpohjalai- puhuivat ennen kaikkea akateemikko Alvar set sijoitettiin pääosin Pohjanmaalle, joten kou- Aalto ja arkkitehti Jorma Järvi, ajan tunnetuim- lun oppilasmäärä ei alussa ollut kovin suuri, ja mat koulusuunnittelijat ja arkkitehtuuriteo- se aloitti vain kolmiluokkaisena. Koulu toimi reetikot. Koulusuunnitteluun vaadittiin laatua aluksi Lyseon tiloissa, sitten uudessa Kannak- ja mielikuvitusta. Vuorinen kunnostautui sit- sen yhteislyseossa. temmin koulusuunnittelijana Kouvolassa. Hän Lupauksensa mukaisesti Lahden kaupunki toimi Kouvolan kauppalanarkkitehtina ja Ky- osoitti koululle lopulta tontin Salinmäen puis- men lääninarkkitehtina - ja -luvulla. toalueelta Launeelta. Lahtelaiset hakeutui- Vuorinen suunnitteli koulutilat viehättävän vat sodan jälkeisinä vuosikymmeninä asumaan atriumpihan ympärille, joka ikään kuin sulkee yhä etäämmälle keskustasta. Kaavoitustoiminta lapset syliinsä. Koulu on  -luvun tyypilli- suosi erillisiä asutussaarekkeita kaupungin lainen, elementeiltään yksinkertainen, keltaiseksi taosissa, ja kouluja oli perustettava sinne, missä rapattu rakennus, mutta sen tarkkaan punnitut asukkaat olivat. Erityisesti rautatien eteläpuoli- yksityiskohdat, kuten juuri atriumpiha veistokset kaupunginosat kärsivät koulujen ahtaudesta. sineen, kookkaat ikkunarampit ja erikorkuisten Koulu tuli suureen tarpeeseen. pulpettikattoisten rakennusmassojen vuorottelu Uusi koulurakennus valmistui vuonna . antavat kokonaisuudelle ainutlaatuisen kodik- Samalla nimi muutettiin Launeen yhteiskou- kaan ja aistikkaan leiman. luksi ja koulusta tuli kahdeksanluokkainen op- Luokkatilat kiertävät atriumpihaa keskikäy- pikoulu. Tilat olivat tervetulleet paitsi koululle tävien varassa. Käytävät on valaistu päädyistään itselleen, myös lahtelaisille koululaisille, sillä ai- valtavin ikkunoin. Ensimmäisessä kerroksessa noastaan kaksi kolmesta oppikouluun haluk- sijaitsevat erikoisluokat, kirjasto, opettajain ja kaasta saattoi päästä -luvulla opiskelemaan rehtorin huone, toisessa kerroksessa on lisää ai- kotikaupunkiinsa. neluokkia. Kolmannessa kerroksessa on juhlasali. -luvun uudet rakennusmateriaalit ja Kaikissa kerroksissa on myös kotiluokkia. -tekniikat eivät näytä kiinnostaneen koulun Arkkitehti merkitsi jo piirustuksiinsa atri- suunnittelijaa, arkkitehti Väinö Vuorista, jonka umpihalle paikan veistokselle. Vuonna  pal- koulusuunnitelmat valmistuivat . Sen sijaan jastettiin kuvanveistäjä Kauko Räsäsen kupari- häntä tuntuvat innoittaneen koulusuunnitte- konstruktio, joka ennen sijoilleen asettamista oli lun modernit menetelmät, ulkomaiset esikuvat, ollut esillä Ars  -näyttelyssä Ateneumissa. Se pedagogiikan ja arkkitehtuurin yhteensovitta- oli valtion taideteostoimikunnan Launeen kou- minen ja sodasta toipuvan maan usko koulu- lun veistoskilpailussa ensimmäisen palkinnon tukseen. Kouluarkkitehtuurin uusista tuulista voittanut teos. OPPILAITOKSET 124

Salpausselän yhteiskoulu (K) Hämeenlinnantie 3

Arkkitehti Unto Ojonen suunnitteli  kou- Jorma Järven suunnittelema Helsingin Kulosaa- lutalon Salpausselän yhteiskoululle, joka oli pe- ren yhteiskoulu, joka valmistui . Koulun rustettu samana vuonna. Kaksi vuotta aikaisem- keskushalli on muotoiltu nousevaksi auditorio- min se oli aloittanut toimintansa väliaikaisissa maiseksi tilaksi, jonka sivustoilla luokkahuonei- tiloissa. den portaat nousevat rytmikkäästi. Ojonen loi Koulu syntyi kolmen perheenisän yksityisen sisätiloihin sinisen eri sävyihin perustuvan väri- aloitteellisuuden pohjalta. -luvun puolivä- maailman, jota hän korosti punatiilellä ja tum- lissä vain kaksi kolmasosaa lahtelaislapsista pääsi malla mahongilla. aloittamaan oppikoulun omassa kaupungissaan. Koulun pitkä siipiosa vuodelta  on niin Koulutuspaikoista oli suuri pula. ikään Unto Ojosen suunnittelema. Se valmistui Koulutalo valmistui . Ojonen ratkaisi . Seuraavan kerran rakennusta laajennettiin koulusuunnitelmansa keskushallijärjestelmän , jolloin siiven taakse saatiin lisätilaa. Sen pohjalta. -luvun alussa kehitelty ja käytetty suunnitteli rakennusarkkitehti Heikki Sipponen keskushalli tuli suomalaisiin kouluihin takai- Ojosen toimistosta. Arkkitehti Tuomo Keskiaho, sin -luvulla. Keskushallin etuna on muun koulun entinen oppilas, sai  suunnitellak- muassa taloudellisuus; sen lämmityskustannuk- seen erillisen liikuntasalin ja joitakin erikois- set eivät nouse kovin korkeiksi, koska se on si- luokkia käsittävän koulurakennuksen, joka sijoitettu luokkahuoneiden keskelle. -luvun joitettiin vastapäätä vanhaa koulua. suunnittelijat halusivat luoda keskushallista kou- Koulun kaksi ensimmäistä vaihetta edustavat lurakennuksen uudenlaisen sydämen, kokoon- oman aikansa uutta koulusuunnittelua. Ojosen tumistilan ja usein myös juhlasalin, ja lisäksi se arkkitehtuuria ja avaraa koulupihaa hienoine toimi liikenteenjakajana ja vaatesäilytystilana. puustoineen on syytä vaalia sen alkuperäisistä Salpausselän koulun suora esikuva on keskus- lähtökohdista käsin. Keskushallin sisätilat alku- hallikoulutyypin uudelleen löytäjän, arkkitehti peräisine väreineen kannattaa säilyttää. OPPILAITOKSET 125

Kiveriön yhteiskoulu (5-4) Teinintie 4

Kiveriön koulu valmistui vuonna  Lahden Juhlavana korosteena sisääntulon yllä kohoaa la- seitsemäntenä oppikouluna. Koulu oli perus- sitorni, joka luo tunnistettavan luonteen ja per- tettu yksityisin voimin vuonna . Se aloitti soonallisuuden koulurakennukselle. Syvennyk- toimintansa Rajakadulla Lahden Tunnustuksel- seen sijoitettu sisäänkäynti, vaatetila, keskushalli lisen Luterilaisen Seurakunnan tiloissa ja siir- sekä voimistelusali muodostavat kouluraken- tyi sitten Ståhlberginkadulle puuseppäkouluun. nuksessa jatkumon. Sisäänkäynnin yllä on kor- Arkkitehti Unto Ojonen, kokenut koulusuun- kea kaksikerroksinen osa, jonne sijoitettiin alun nittelija, laati piirustukset vuonna . perin voimakasta päivänvaloa vaativia tiloja. Koulu toteutettiin Kiveriöön, alueelle, jonka Koulua laajennettiin kahdesti, vuosina  rakennuskanta oli lähes kokonaan syntynyt so- ja . Kun Kiveriön yläaste ja lukio lakkautet- dan jälkeen. Rakennus sijoitettiin metsäsaarek- tiin , koulurakennus siirtyi Päijät-Hämeen keen keskelle, urheilukentän laidalle, missä se koulutuskonsernin omistukseen. Sen sisätiloja toteutti -luvun koulusuunnittelun uusia eu- muutettiin laajasti, jotta rakennus saatiin so- rooppalaisia ihanteita luonnonläheisyydestä. peutumaan lähinnä toimistokäyttöön. Koulu- Kiveriön koulu edustaa keskushallijärjestel- rakennuksen luonne tilajakoineen on kuitenkin mää samoin kuin saman suunnittelijan Salpaus- säilynyt jokseenkin hyvin, samoin kuin sen al- selän koulukin. kuperäinen paikka urheilukentän vieressä. Myös Koulurakennus on punatiiltä. Kevyt julkisi- avoin piha-alue tukee rakennuksen kouluidenti- vumuuri vuorottelee nauhaikkunoiden kanssa. teettiä tärkeällä tavalla. OPPILAITOKSET 126

Kiveriön kansakoulu (5-11) Tiirismaan yhteiskoulu (K) Oksakatu 17 Ursankatu 4

Kiveriön koulun on suunnitellut helsinkiläinen Helsinkiläinen arkkitehti Keijo Petäjä laati arkkitehti Toivo Korhonen vuonna . Se val- vuonna  suunnitelmat Lahden yksityisen mistui seuraavana vuonna. tyttölyseon uudisrakennukselle. Suunnittelusta Koulu rakennettiin tehdasvalmisteisista oli järjestetty kilpailu, johon kutsuttiin Petäjän puuelementeistä. Se koostuu viidestä erillisestä ohella Toivo Korhonen ja Osmo Sipari. Raken- ristikuvion muodostavasta rakennuksesta. Koulu nus valmistui . Koulun nimi muutettiin Tii- on maastoutettu ympäröivään mäntymetsään rismaan yhteiskouluksi . matalana mustavalkoisena nauhana. Julkisivut Koulurakennus seisoo juhlavasti harjun rin- ovat ajalle tyypillisesti hyvin niukat, ja niiden teessä, ja arkkitehti on korostanut tätä vaikutel- teho perustuu kauniisiin mittasuhteisiin. maa korkealla, kaupunkiin suuntautuvalla pää- Vuonna  diplomi-insinööri Esa Hakuli julkisivulla sekä vähittäisin porrasnousuin, jotka laati piirustukset uudisrakennukselle, joka to- johtavat suojaisille luokkapihoille. Koulu muo- teutettiin alkuperäisen kaltaisena tulipalossa tu- dostaa vastaparin Harjukadun päässä seisovalle houtuneen siiven numero neljä paikalle. Raken- kaupungintalolle. nuksessa on ilmennyt kosteusvaurioita, ja sitä Koulun muoto perustuu kampamalliin, on jouduttu korjaamaan useaan otteeseen. Ra- jonka sormien väliin on sijoitettu suojaisat vä- kennuksen pelkistettyä arkkitehtuuria on syytä lituntipihat. Käytävätila on minimoitu järjestä- vaalia. mällä luokat pihoja rajaaviksi ryhmiksi. Malli OPPILAITOKSET 127

on muunnelma -luvulla Suomessa yleisty- Vuonna  Petäjän arkkitehtitoimisto suunnit- neestä solukoulusta, jossa koulurakennus jaet- teli laajennuksen, joka käsitti koulun pohjois- tiin eri ryhmille tarkoitettuihin itsenäisiin ko- puolelle rakennetun kaarevan auditorio- ja atk- konaisuuksiin. Solukoulu oli huokeampi kuin luokkaosan. perinteinen koulurakennus, ja siihen saatiin Lahden englanninkieliset luokat sijoitettiin myös kattavampi valvonta sekä edullisemmat va- vuonna  Tiirismaan kouluun, ja niitä varten laistusolosuhteet ja meluneristys. Petäjän koulu- lahtelaiset arkkitehdit Anneli Hellsten ja Seppo arkkitehtuuri on minimaalista ja funktionaalista. Markku piirsivät niin ikään koulun pohjoispuo- Se perustui syvälliseen pohdintaan ihmisen tila- lelle lisää luokkatiloja. Tavoitteena oli erottua käsityksestä ja lapsen kasvusta. Punatiilinen ra- vanhasta koulurakennuksesta. Lisärakennus on- kennus on taitavasti mukautettu maastoon. kin värikäs, valoisa, leikkisä ja monimuotoinen Arkkitehti oli hyvin ihastunut harjun luon- vastapainona Petäjän suosimalle askeettisuudelle toon, ja hänen tavoitteenaan oli suurten ikku- ja tummille sävyille. Hellsten ja Markku piirsivät noiden välityksellä tarjota maisema oppilaille myös suuren osan koulun kalusteista. ja opettajille. Petäjä halusi alkuperäistä luontoa Tiirismaan koulun rakennus on kulttuurihis- täydennettävän vain hyvin hillitysti. toriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas, ja Petäjä suunnitteli myös koulun itäpuolelle sen alkuperäisiä arkkitehtuuripiirteitä kannat- sijoitetun lisärakennuksen, joka valmistui . taa vaalia. OPPILAITOKSET 128

Mukkulan yhteiskoulu (7-2) Mukkulan kansakoulu (7-3) Tuhtokatu 2 Lippokatu 1

Mukkulan yhteiskoulu on turkulaisten arkki- Lahtelainen arkkitehti Jorma Vuorelma suunnit- tehtien Reino Lukanderin ja Olli Vahteran käsi- teli Mukkulan kansakoulun vuonna . Koulu alaa vuodelta . Rakennus valmistui kahdessa valmistui . osassa, vuosina  ja . Koulurakennus muodostuu pääkäytävän var- Rakennus on hahmoltaan äärimmäisen pel- teen sijoitetuista yksiköistä. Näin on saatu ai- kistetty. Sen toimintaperiaate pohjaa pitkään kaan miellyttäviä, mittakaavaltaan inhimillisiä keskuskäytävään, jonka varrelle tilat on sijoi- tiloja. Yksiköiden väliin syntyy kodikkaita pikku tettu. Juhla- ja voimistelusali sekä ruokala muo- pihoja, jotka ovat turvallisia pienille lapsille. dostavat käytävän risteävän rakennusosan. Rakennus on kauniisti sijoitettu laakeaan Ulkoarkkitehtuuria leimaavat pitkät nauha- maisemaan. Se on yksikerroksinen lukuun ot- julkisivut. Kaupunginarkkitehti Valter Karisalo tamatta päävolyymiä korkeammalle nousevaa piirsi vuonna  ruokasalille mutterimaisen juhla- ja voimistelusaliosaa. Mukkulan kansa- laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on hieman koulu edustaa oivallisella tavalla oman aikansa vierasta alkuperäiselle tiukalle suoraviivaisuu- rationalistisia koulusuunnitteluperiaatteita, joi- delle. Koulurakennuksen eleetöntä muotokieltä den avulla pyrittiin tarkoituksenmukaisiin kokoon syytä vaalia. naisratkaisuihin ja hyötyarkkitehtuurin tarjoa- miin esteettisiin elämyksiin. Rakennuksessa on havaittu laajat kosteus- ja homevauriot, jotka on korjattu vuosina –. Koulurakennuk- sen alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita kannattaa kunnioittaa. OPPILAITOKSET 129

Muotoiluinstituutti (K) Kannaksenkatu 22

Lahden taideteollinen oppilaitos perustettiin Koulun arkkitehtuuria leimaa tarkoituksen- vuonna . Vuonna  lahtelainen arkkitehti mukaisuus, toimintalähtöisyys ja muutosjous- Jorma Salmenkivi laati suunnitelmat oppilaitok- tavuus. Kokonaisuus kuuluu Lahden kulttuuri- selle, ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. keskukseen teatterin, aikuiskoulutuskeskuksen Palapeliä muistuttavat julkisivut tehtiin beto- ja kirjaston rinnalla. Sen alkuperäisarkkitehtuu- nielementeistä, joihin jätettiin lautamuottijälki. ria on syytä vaalia. Elementtien kanssa vuorottelevat ikkuna-aukot ja akryylilevyt. Koulukompleksia laajennettiin vuonna  Salmenkiven suunnitelmin. Van- haa rakennusta täydennettiin muun muassa hallinto- ja luokkatiloja käsittävällä osalla sekä kul- taseppäkoulun rakennuksella. OPPILAITOKSET 130

Steiner-koulu (33-4) Eeronkatu 2

Steiner-koulut toteuttavat itävaltalaisen Rudolf Rakennus on sijoitettu laakealle rinteelle, Steinerin - ja -luvun vaihteen molem- joka laskeutuu kohti Vesijärveä. Se avautuu Jal- min puolin kehittelemiä pedagogisia oppeja, karannantielle. Piha on haluttu säilyttää mahdol- muun muassa oppilaan oman kehitysrytmin lisimman luonnonmukaisena. Koulu on kaaren kunnioittamista, taiteen painottamista tieteen mallinen. Se ikään kuin sulkee oppilaat syliinsä kustannuksella ja varhaista kieltenopetusta. Stei- ja synnyttää pihaan kolmiapilan muodon. ner paneutui myös kouluarkkitehtuuriin. Kou- Siellä, missä oppilaat tekevät työtään, raken- lurakennuksen tuli kehittää oppilasta. Raken- nus on puuta, muualla betonia. Massoittelu on nuspaikalla ja koulun väreillä, ennen kaikkea hyvin rytmikästä, mitä korostavat myös yläosas- Goethen väriteorioilla oli suuri merkitys. Luon- taan kulmikkaat ikkunat. Kotiluokat toisesta nonmateriaalit olivat tärkeitä. Koulun tuli nou- viidenteen muistuttavat keskenään toisiaan, sa- dattaa orgaanisen arkkitehtuurin periaatteita. moin luokat kuudesta kahdeksanteen ja kymme- Ensimmäinen Steiner-koulu rakennettiin Stutt- nestä kahteentoista. Ensimmäinen ja yhdeksäs gartiin vuonna . Suomen ensimmäinen Stei- poikkeavat muista. Yhdeksäs luokka on viisikul- ner-koulu perustettiin Helsinkiin , toinen mio, joka on ihmisen symboli. Viisikulmioita Lahteen . ovat myös eurytmiasali sekä itätorni, jossa si- Lahden Steiner-koulu sai oman kouluraken- jaitsevat kuvaamataidon tilat ja musiikkiluokka. nuksen vuonna . Se oli pitkän ja perusteel- Luokkatilat ovat erivärisiä, ja tarkoitus on, että lisen suunnittelutyön tulos. Rakennuksen piirsi oppilaat kulkevat koulupolkunsa aikana läpi lahtelainen arkkitehtitoimisto Arkkitehtityö Oy, kaikki värit. jossa rakennussuunnittelusta vastasi arkkitehti Pauli Lindström. Pihasuunnittelu oli arkkitehti Pirjo Kinnusen. OPPILAITOKSET 131

Lahden sosiaalialan oppilaitos

Vipusenkatu 5 (10-3)

Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitos perus- puuston ympäröimänä. Porrassarjat korostavat tettiin vuonna . Jo edellisenä vuonna oli sen asemaa ja olemusta sivistyslaitoksena. päätetty järjestää arkkitehtikilpailu uuden op- Rakennuksen arkkitehtuuri heijastelee hilli- pilaitoksen suunnittelusta. Kilpailuun kutsut- tysti aikakautensa postmodernismin aaltoja. Tii- tiin lahtelaiset Arkkitehtityö Oy ja Arkkitehti- listen julkisivujen raidoitettu alaosa, porrastukset toimisto Vuorelma & Salo sekä helsinkiläinen ja massoittelun kolmiulotteinen polveilu kiinnit- Suunnittelukeskus. Vuorelma & Salo ei jättä- tyvät -luvun virtauksiin, joissa etsittiin vaih- nyt ehdotusta. Parhaaksi arvioitiin Arkkitehti- toehtoja tylyksi ja vivahteettomaksi syytetylle työn Opintiellä-niminen suunnitelma, jota kii- funktionalismille ja sen jälkeläisille. Vipusenka- tettiin muun muassa taitavasta sijoittelusta ja dun kanssa suunnilleen yhtä aikaa rakennettu alueen muiden rakennusten huomioon ottami- Tuusulan sosiaalialan oppilaitos – alansa suu- sesta. Arkkitehtuuria pidettiin virkeänä ja hallit- rin opinahjo Suomessa – on yleislinjoiltaan lä- tuna. Arkkitehtityö Oy:ssä suunnitelmat olivat hellä Lindströmin ratkaisuja, mutta lahtelaisver- laatineet arkkitehdit Kari Lindström ja Jorma sio on huomattavasti maltillisempi. Arkkitehti Vesanen. Kari Lindströmin mukaan suunnitelman poh- Oppilaitoksen rakentaminen aloitettiin hel- jalta löytyvät kuitenkin funktionalismin ihan- mikuussa , ja jo vuodenvaihteessa päästiin teet, erityisesti pohjaratkaisuissa mutta myös jul- muuttamaan uusiin tiloihin Vipusenkadulle. kisivujen yksinkertaisessa muotokielessä. Koulu on osa Päijät-Hämeen koulutuskonser- Sosiaalialan oppilaitosta perustettaessa sen nin laajaa kampusaluetta. yhtenä osana oli Lahden kotitalouskoulu. Ken- Rakennuksen perusratkaisu pohjautuu sul- ties siitä syystä sisätilojen käytävien erivärisistä jettuun atriumpihaan, jonka luoteinen kulma lattialaatoista sommitellut ”räsymatot” tuntuvat on avattu portaikkojen välityksellä ulospäin. niin osuvilta. Tässäkin voi nähdä postmodernis- Oppilaitos seisoo komeasti mäenrinteessä tiheän mille ominaista värikkyyttä. OPPILAITOKSET 132

Ahtialan ala-aste ja yläaste (13-4) Purorinteenkatu 4

Ahtialan ala-asteen suunnitelmat ovat vuosilta kertaiselle keskikäytäväratkaisulle. Käytävä laa- –. Ne on allekirjoittanut Arkkitehtitoi- jenee saapumissuunnassa puolipyöreäksi, osin misto Vuorelma & Salon arkkitehti Reijo Salo. lasiseinäiseksi kirjastoksi, joka on suunnattu vie- Yläaste suunniteltiin  samassa arkkitehtitoi- reiselle kevyenliikenteenväylälle. Sisätilat avau- mistossa, pääsuunnittelijana arkkitehti Heikki tuvat ulos yhteisön keskeiselle raitille. Vuorelma. Lahden kaupungin puisto-osaston suunnit- Ameebamainen kokonaismuoto, vinot räys- teluhortonomi Eila Palojärvi laati koulujen ym- täät ja värikkäät korosteet ovat leimallisia ala-as- pärille vihersuunnitelman, joka käsittää muun terakennukselle, yläaste on selvästi hillitympi ja muassa opetusviljelyalueita. pidättyvämpi. Ala-aste on suunniteltu pienille Koulut edustavat uudenlaista, ympäris- lapsille: ensin sukelletaan pienelle turvalliselle tön havainnointiin innostavaa ja interaktiivista pihalle. Siitä päästään keskusaulaan ja suoraan kouluarkkitehtuuria. avoimeen ruokalatilaan. Aulasta tilat jakaantu- Vaikka Ahtialan koulu ei liity fyysisesti alu- vat kirjastoon ja kahteen erilliseen oppitilaryh- een sosiaali- ja terveysvirastoon ja seurakun- mään. Tilasarjat ovat pienimuotoisia ja lapsen takeskukseen, sillä on runsaasti yhtäläisyyk- mittakaavaan sovitettuja. siä niihin arkkitehtonisen ilmeensä kautta. Ne Kaksikerroksinen yläasterakennus sijaitsee muodostavat rakennustaiteellisesti yhtenäisen ala-asteen pohjoispuolella. Se perustuu yksin- kokonaisuuden. YHTEISÖRAKENNUKSET 133

Ahtialan työväentalo (13-1) YHTEISÖRAKENNUKSET Arvonkatu 14

Lahdessa on säilynyt kolme seurantaloa. Kes- Ahtialan vuonna  valmistunut ensimmäinen kustassa sijaitsevan Kansantalon lisäksi jäljellä työväentalo purettiin huonokuntoisena vuonna ovat Ahtialan nuorisoseuran talo vuodelta  . Samalle paikalle valmistui kaksi vuotta ja Ahtialan työväentalo. Kauppakadulla sijain- myöhemmin uusi talo, jonka suunnittelivat yh- neen Lahden työväentalon purkaminen vuonna distyksen toimihenkilöt. Arkkitehti Juhani Anto-  oli rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti noff avusti heitä julkisivujen muokkaamisessa. suuri menetys. Työväentalossa on lähes  neliömetrin juhlasali näyttämöineen, ravintola ja halli sekä kel- larikerroksessa voimistelusali ja sauna. Yläker- rassa on kokoushuoneita ja vahtimestarin asunto. Talo edustaa -luvun yksinkertaista rapattua rakennustyyppiä, joka on tuttu muun muassa sodanjälkeisestä koulurakentamisesta. Työväentalon arvo perustuu sen yhteisö- rakennusluonteeseen ja rakennustyypin har- vinaisuuteen. Rakennuksella on myös merki- tystä ympäristönsä kiintopisteenä. Arkkitehti Juhani Antonoffin elämäntyö – josta merkit- tävä osuus sijaitsee entisessä Sverdlovskissa, ny- kyisessä Jekaterinburgissa – ansaitsee niin ikään tulla huomatuksi. YHTEISÖRAKENNUKSET 134

Kansantalo (K) Aleksanterinkatu 26 – Saimaankatu 12

Lahden sosiaalidemokraattinen työväenyhdis- Työväentaloa ryhdyttiin alusta pitäen kutsu- tys ryhtyi jo -luvulla ponnistelemaan uuden maan Kansantaloksi työväentalon sijasta. Työ- työväentalon rakentamiseksi entisen, Nastolan- väenliikkeen tuonaikaiset ristiriidat haluttiin kadulla sijainneen talon käytyä ahtaaksi. Kau- sovittaa yhteisellä voimanponnistuksella, jota ni- punki myi yhdistykselle tontin Aleksanterin- mikin kuvasi. Sirkka Tarumaa suunnitteli myös kadun ja Saimaankadun kulmasta vuonna , Saimaankadun puoleisessa julkisivussa olevan mutta sodanjälkeiset olot vaikeuttivat talohank- reliefin. Kansantaloa laajennettiin vuonna  keen toteuttamista. Rakennussuunnitelmat tilat- arkkitehti Paul G. Rothin piirustusten mukaan. tiin Työväenyhdistysten Keskusliiton rakennus- Tulos ei kaikilta osin ole onnistunut. Toimistosii - osastolta, ja ne valmistuivat . peä pidennettiin ja siihen lisättiin kolme asuin- Arkkitehti Sirkka Tarumaa, joka oli piirtänyt ja toimistokäyttöön tarkoitettua kerrosta. - useita muitakin työväentaloja, suunnitteli Alek- luvun lopulla valmistui siipiosan korotus, jonka santerinkadulle kaksikerroksisen toimistosiiven suunnitteli rakennusarkkitehti Kari Parikka. Ra- ja Saimaankadun puolelle juhlasaliosan. Raken- kennus on muutoin säilynyt melko hyvin alku- nus valmistui . peräiskalusteita myöten. 135

LIIKENNE

Lahti on liikenteen kaupunki: se syntyi keskiai- valtava liikenneympyrä, kaupunginjohtajan mu- kaisen Turun ja Viipurin välisen maantien var- kaan kutsuttu Kajalan kaalimaa, oli maankuulu teen ja sen kauppala- ja kaupunkihistorian pe- ja yksi -luvun suuria kaupunkikuvallisia uu- rustana ovat -luvun rautatielinjaukset ja tuuksia Lahdessa. Vesijärven satama. Lahdessa on ollut kaikkiaan Lahti oli -luvun lopulla etäisin kesto- kymmenen liikenneasemaa. Niistä kuusi on pu- päällystetyn pikatien päässä sijaitseva kaupunki rettu, mutta kaksi, linja-autoasema ja rautatie- Helsingistä katsoen ja vuonna  valmistunut asema ovat edelleen alkuperäisessä käytössään. Helsingintie oli ensimmäisiä kestopäällystettyjä Asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaaren teitä Suomessa. Helsingintieltä kaupungin kes- vuonna  valmistunut Lahden yleiskaava esit- kustaan kaartuva ja laskeutuva Hollolankatu teli huikeita liikennevisioita: haluttiin paljon pi- Hakatorneineen ja konserttitaloineen muodos- kateitä, vanhaan rautatiesolmukohtaan tarvit- tui monille autoilijoille modernin Lahden tun- tiin lisää ratapihoja, sataman laajentaminen oli nuskuvaksi. Tilanne muuttui ohiteiden rakenta- mahdollista ja tulevaisuuden pääliikennemuoto, misen jälkeen. Eteläinen keskusta-alue mullistui, lentäminen, vaati neljä kenttää. Vaikka suunni- kun Asematorin poikki linjattiin uusi läpikul- telma ei sellaisenaan toteutunutkaan, uusittiin kutie -luvun alussa. Asematoria muokattiin Lahtea sodan jälkeen vahvasti autokaupunkihen- tässä yhteydessä voimakkaasti. Ratkaisu siirsi gessä. Katuja levennettiin ja niiden kulmia pyö- Aleksanterinkadun liikennettä vahvasti keskus- ristettiin, jotta liikenne olisi sujuvaa. Toisaalta tasta sen laidalle. pyrittiin kehittämään myös julkista liikennettä: Helsingin ja Lahden välinen moottoritie ja kaupunginhallitus päätti heti sodan jälkeen jär- oikorata ovat olleet viime vuosien suuria liiken- jestää kunnallisen trolleybussiliikenteen, mutta nepoliittisia ratkaisuja. hanke ei koskaan toteutunut. Paasikivenaukion LIIKENNE 136

Renkomäen liittymä

Renkomäen ramppi (22-1)

Helsingin ja Lahden välisen moottoritien viimei- valojuovaksi. Kaiteen pystytuet on kallistettu nen osuus avattiin liikenteelle syyskuussa . hieman ulospäin tehostamaan vauhdin vaikutel- Moottoritien varteen sijoitettiin useita taidete- maa. Valot ja valojuova ovat sinisiä. Väri juontuu oksia. Lahden Renkomäessä tie päättyy ramp- Lahden sinisestä. piin, jonka muotoili Tielaitos. Arkkitehti Kari Ramppi kiertyy  metriä korkean pylonin, Lindström suunnitteli siihen ympäristöteoksen, Light spinin, ympärille. Pyloni on valmistettu joka käsittää kaksi osaa, Blue Brakes -valoteok- perforoidusta teräksestä, jonka silmäkoko pie- sen ja Light Spin -nimisen pylonin. nenee ylöspäin. Jalustassa on kivinen kompassi, Blue Brakes eli Siniset jarrut muodostuu va- joka osoittaa Lahden torille. lotolpista, jotka on sijoitettu kolmen kilometrin Taideteos toimii ainoastaan pimeällä, mutta matkalle ennen Lahden-liittymää. Valotolpat tisen kinetiikka tarjoaa ainutlaatuisen urbaanin henevät kohti ramppia suhteessa ,. Lopulta elämyksen yhdistyneenä moottoritien vauhtiin. tolpat muuttuvat rampin kaiteeseen sijoitetuksi 137

MUUT

Taiteilija Olavi Lanun koti ja ateljee (24-5) Taiteilija Kosti Ahosen koti ja ateljee (5-9) Kuhankeittäjänkatu 2 Mäyränkatu 1

Nykyisin taiteilija Olavi Lanun ja taiteilija Tarja Kosti Ahonen (–) oli lahtelainen tai- Lanun kotina ja ateljeena toimiva rakennus val- demaalari ja veistäjä, jonka originelli taide on mistui -luvulla Patomäen Puutarhan tarpei- näkyvillä kaikkialla hänen -luvun perintei- siin. Puutarha perustettiin . Päärakennus sessä asevelitalossaan. Taide täyttää suuren pi- on suunniteltu vuonna . Tontilla oli lisäksi han ja kodin jokaisen sopen. Ahonen veisti ko- kolme pitkää kasvihuonetta. tinsa huonekalut ja maalasi ne vahvoin mehevin Päärakennus on tehty savitiilestä, jonka värein. Olavi Lanu ensin maalasi, sitten vuonna  Liisa ja Reijo Joronen hankkivat talon omis- rappasi vaaleaksi. Ensimmäisessä kerroksessa oli tukseensa -luvun alussa. He luovuttivat alun perin kasvien käsittelytilat, toisessa kerrok- talon Ahosen kuoleman jälkeen taiteilija-atel- sessa puutarhurin huone ja keittiö, työntekijöi- jeeksi, jossa Lahden taideinstituutin opiskeli- den yhteiskeittiö ja huoneet sekä idätyshuone. joita voi asua vuodesta kahteen vuoteen puutar- Rakennuksen tilarakennetta on muutettu huo- hanhoitoa vastaan. Talon ensimmäiset vieraat mattavasti vuosikymmenten aikana, esimerkiksi Riikka Mäkinen ja Sami Uotila kunnostivat ta- vanhan muuntajan paikalle on tehty huoneita, ja lon. Anu-Riikka Leppänen laati Lahden ammat- idätyshuoneen seinät on poistettu. tikorkeakoulun opinnäytetyönään puutarha- ja Myöhemmin päärakennuksessa toimi auto- veistospihasuunnitelman. korjaamo, kunnes taiteilija Olavi Lanu osti kiin- teistön vuonna . Yksi kasvihuoneista oli täl- löin jo purettu, kahdesta muusta tuli taiteilijan työtiloja ja varastoja. Nyttemmin kaikki kasvi- huoneet on purettu. Talon pihalla kasvaa monia Patomäen Puu- tarhan aikaisia koristekasveja. Talonpojantien puolella kasvaa vuodelta  peräisin oleva kuu- siaita, joka muistuttaa vieressään aikanaan kul- keneesta tiestä. MUUT 138

Taiteilija Matti Koskelan koti ja ateljee (5-1) Suopuistontie 9

Kokeilumieli ja -luvun utopioita pursunnut taa joko ikkuna- tai lämpöelementtejä. Niiden ilmapiiri innostivat taiteilija Matti Koskelan per- pohjalta taloa oli mahdollista muovata kulloi- heen uudenlaisen asuin- ja ateljeetalon etsintään. senkin tarpeen mukaan, ja ikkunoiden paikkaa Valinta osui Domino-järjestelmään, joka tarjosi voitiin muuttaa. Rakenteen jäykistäjänä toimii mahdollisuuden vaihdella pohjaratkaisua ja ra- kookas vesisäiliö, jota lämmitetään yösähköllä. kentaa kahteen kerrokseen. Ensimmäinen Do- Rakennuksen väritys muistuttaa De Stijl mino-koetalo oli valmistunut . -liikkeen ihanteista, mustasta perusruudukosta Arkkitehti Paavo Joensalo suunnitteli ris- ja puhtaista pääväreistä. Yksityiskohtia on suun- tin muotoisen talon, jonka keskus oli lämmintä niteltu leikkimielellä, esimerkiksi pääsisään- asuintilaa, ristisakarat kylmiä varastoja, terassia käynnin yläpuoliset valaisimet on valmistettu ja samalla laajennustilaa. Talo valmistui . vesikou rujen kulmakappaleista. Rakennuksen idea perustuu  x  sent- Männikkötontilla sijaitsee myös Domino- timetrin kokoisiin lasiverhoiltuihin ruudutettui- järjestelmällä rakennettu erillinen ateljeetalo. hin julkisivuelementteihin, joihin voidaan asen- MUUT 139

Taiteilija Reino Hietasen koti ja ateljee (33-7) Pallaskatu 6

Professori, taidemaalari Reino Hietasen ateljeetalon suunnitteli hänen kouluja partiotove- rinsa, professori, arkkitehti Esko Lehti vuonna . Talo valmistui seuraavana vuonna. Lehti oli vajaata vuosikymmentä aikaisemmin piirtä- nyt Mukkulan taiteilijatalon sekä joitakin muitakin suomalaisia taiteilijataloja. Reino Hietanen valitsi aikanaan Lehden Mukkulan taiteilijatalon suunnittelijaksi, ja Lehti oli myös hänen oman Taiteilija Tuomo Lukkarin ateljeetalo (10-2) ateljeetalonsa itsestään selvä valinta. Makarantie 7 Lentäjäkoulutuksen saanut arkkitehti aloitti suunnittelun tutkimalla rakennuspaikkaa lento- Taidemaalari Tuomo Lukkarin ja hänen per- koneesta käsin. Hietanen oli rakennuksen ide- heensä omakotitalo valmistui Makarantielle ointivaiheessa kiinteästi työssä mukana. vuonna . Sen yhteyteen rakennettiin myös Alun perin kolmen perheen kodiksi tarkoi- ateljee, joka kuitenkin tärpätinhajuineen osoit- tettu kolmikerroksinen rivitalo supistui lopulta tautui epämukavaksi asuintilojen yhteydessä. kaksikerroksiseksi omakotitaloksi. Valkoiseksi - ja -luvun vaihteessa rakennusmestari rapattu, tummin puurakentein korostettu lä- Osmo Leppä suunnitteli erillisen ateljeen, johon hes neliön muotoinen talo sijaitsee jyrkähkössä käytettiin tontin jäljellä oleva rakennusoikeus. mäessä. Sen arkkitehtuuri muistuttaa englan- Tilat piti rakentaa kahteen kerrokseen, jotta tilaisesta maaseudusta, italialaisesta architet- ateljee saatiin sopuisasti mahtumaan paikalle. tura minoresta ja Japanin keveästä elegantista Alhaalla on varasto, toisessa kerroksessa työtila. rakenteellisuudesta. Tavoitteena oli aikanaan mahdollisimman yk- Taloon rakennettiin vuonna  uusi kuisti sinkertainen, valoisa ja lämmin tila, jossa olisi Lehden piirustuksin. Rakennusarkkitehti Matti vähäisistä neliöistä huolimatta runsaasti tilan- Kyyrö suunnitteli autokatoksen vuonna . tuntua. Ateljeessa on suuret kattoikkunat, ja Pihalla on myös Hietasten rakentama maakellari. pohjoinen seinä on lasia. Valo on maalaamiselle Yläpihalle antaa tunnelmaa harvinainen Ameri- ja myös valokuvaamiselle ihanteellinen. kan jalopähkinäpuu. MUUT 140

Taiteilijatalo, Kevätkatu 18 (8-2)

Mukkulan lähellä, Merrasojan laaksossa sijaitse- Taiteilijatalo oli lahtelaisen taiteilijakunnan vat myös Kevätkadun rivitalot ja niiden joukossa vuosia elänyt unelma, jota lähdettiin määrätie- taiteilijatalo, rakennustyyppinsä ainut edustaja toisesti toteuttamaan -luvun lopulla. Ra- Lahdessa. Kevätkadun taiteilijatalo oli osa suo- kennuttajana toimi Lahden taiteilijatalosäätiö. malaista taiteilijatalojen noususuhdannetta, sillä Kaupunki luovutti tontin ja rahoitusosuuden, opetusministeriön tavoitteena oli rakentaa sel- taiteilijat itse keräsivät rahaa muun muassa tai- laisia ympäri Suomea. Samoihin aikoihin sa- demyyntinäyttelyin. Rakennukseen tuli kuusi mantyyppiset rivitalot rakennettiin Helsingin ateljeeta asuntoineen sekä toimintakeskus-näyt- Myllypuroon, Järvenpäähän ja Jyväskylään. Ke- telytila Lahtiart. Rakennus toteutettiin pääasi- vätkadun rivitalo valmistui vuonna , ja sen assa puusta siten, että kiinteitä rakenteita oli suunnittelivat arkkitehdit Erkki Korhonen ja mahdollisimman vähän joustavuuden ja halli- Esko Lehti vuonna . Lehden toimiston va- maisuuden saavuttamiseksi. litsi taidemaalari Reino Hietanen, joka oli tuol- Taiteilijataloon liittyy runsaasti arvokasta loin Lahden taiteilijaseuran puheenjohtaja ja arkkitehtuuri-, henkilö- ja kulttuurihistoriaa. taiteilijatalohankkeen vetäjä. Lehti oli Hietasen koulutoveri Joensuusta. MUUT 141

Ahtialan aluekeskus (13-6)

Vuonna  Lahden kaupunkirakenteen ke- vat sormimaisesti eriytetyt tilat hallinnolle, neu- hityslinjaksi valittiin niin kutsuttu rypälemalli, voloille ja sosiaalitoimelle. Toimenpidehuoneet jonka pohjalta aluekeskuksiksi osoitettiin Lah- ja laboratoriot sijaitsevat toisessa kerroksessa, den keskusta, Ahtiala ja Hollolan Salpakangas. jonne johtaa julkisivussa klassisena puolipyö- Ahtialasta tavoiteltiin  asukkaan alue- reänä porrastorniaiheena näkyvä portaikko. Jul- keskusta. Siitä suunniteltiin korkealuokkaista ja kisivumateriaalina on punainen tiililaatta, jota palveluiltaan kattavaa aluetta, jossa olisi asumi- on virkistetty valkoisin rouhebetonidetaljein ja sen ohella myös työpaikkoja. Ahtialan suunnit- ikkunoiden väliin sijoitetuin tummin puuriti- telu alkoi , ja uudet asukkaat pääsivät muut- löin. Sosiaali- ja terveysaseman arkkitehtuuri tamaan alueelle . Asuntoalueita alkoi syntyä heijastelee aikakauden postmodernismia: ikku- tiiviiseen tahtiin, mutta palvelut jäivät osaksi narivit on paikoin rypytetty rytmikkäiksi kuvi- puuttumaan. Ahtialan aluekeskus rakennettiin oiksi, ja alas vedetty tiilinen katonlape on osa vasta -luvulla. julkisivusommitelmaa. Terveyskeskus ja seurakuntakoti sijaitsevat Arkkitehti Vesa Olkkolan  suunnitte- vierekkäin Ahtialantien ja Alasenkadun kul- lema Ahtialan seurakuntakeskus valmistui kor- massa, koulu niistä hieman idempänä Purorin- kealle mäenrinteelle terveysaseman taakse. Sen teessä. Suuret marketit ja bensiiniasema ovat värimaailma toistaa muunnellen sosiaali- ja ter- myös keskittyneet terveyskeskuksen ja seura- veysaseman sävyjä. Vaaleanpunertava lautaver- kuntakodin kupeeseen. hous muodostaa eteerisen taustan, josta punatiili Ahtialan sosiaali- ja terveysasema on Lahden ja lasi nousevat korostamaan seurakuntasalin ja teknillisen viraston suunnittelijoiden Keijo Hei- sen alttariosan merkitystä. Alttariseinän kookas non ja Raimo Loukon käsialaa vuodelta . lasilyhty on suunnattu Ahtialantielle, muutoin He laativat lopulliset suunnitelmat Arkkitehti- rakennus aukeaa Alasenkadulle. toimisto Paatela – Paatela & Co:n luonnosten Sosiaali- ja terveysaseman ja seurakunta- pohjalta. Kaksikerroksinen rakennus on som- keskuksen ympäristöön laadittiin vihersuun- miteltu polveilevasti mäenrinteeseen. Se on L:n nitelmat, joissa vahvasti käsitellyt kiviaiheet ja muotoinen, pääsisäänkäynti on talon sisänur- jalostetut kasvit lomittuvat luonnonmuotojen ja kassa. Siitä avautuu keskusaula, josta haarautu- -kasvien kanssa. MUUT 142

Tanssilava Hepolammintie 41 (9-1) Vesitorni Juustilankatu 13 (5-2)

Pesäkallion tanssilava on rakennettu vuonna Lahden ensimmäinen vesitorni oli kaupungin-  rakennusmestari Jaakko Aallon piirustus- insinööri Kaarlo Tavastin vuonna  suunnit- ten mukaan. Perimätieto kertoo, että lavan esi- telema Salpausselän, nykyisen Radiomäen vesi- kuvana on ollut Helsingin kuuluisa Pavi. Lava torni, joka ei enää ole alkuperäisessä käytössään. jatkoi Kivistönmäellä sijainneen Sointulan tans- Valmistuttuaan  se oli Suomen ensimmäi- silavan toimintaa. siä lajissaan. Pesäkallion rakennuttajana oli Suomen kom- - ja -luku oli vesitornien kulta-ai- munistisen puolueen Lahden piirijärjestö, ja lava kaa Suomessa: niitä valmistui tuolloin yli kaksi- pystytettiin talkoilla. Ensimmäiset tanssit pidet- sataa. Helsinkiläinen arkkitehti Reino Koivula tiin kesällä , mutta toiminta loppui jo seu- suunnitteli Lahden pohjoista siluettia vahvasti raavana vuonna, ja lava palveli aina vuoteen  leimaavan sienen muotoisen vesitornin vuonna huonekaluvarastona. Sen jälkeen tansseja on pi- . Rakennus otettiin käyttöön , mutta se detty joko ympärivuotisesti tai satunnaisem- valmistui lopullisesti vasta seuraavana vuonna. min. Vuonna  lavaa laajennettiin viisi metriä Tornin huipulla oli aikanaan hyvin suosittu pohjoiseen. Joitakin sisäisiä muutoksia on myös näköalakahvila. Sen sisustukseen on vuosien ku- tehty. Rakennus on arvokas sekä kulttuurihisto- luessa tehty joitakin muutoksia. riallisesti että harvinaisena rakennustyyppinä. MUUT 143

Tähtitorni Tähtitorninkatu 1 (32-3)

Lahden vanha tähtitorni purettiin Tiirismaan vuus on tuhat kuutiometriä. Huipulla sijaitseva koulun tieltä heinäkuussa . Uutta tähtitor- observatorio on Suomen suurimpia. nia kaavailtiin ensin Mustankallionmäen vesitor- Tornin jalusta toteutettiin liukuvaluna. Säi- niin, mutta se päätettiin lopulta rakentaa Pirtti- liöosan kantava rakenne koostuu kuudesta säi- harjun vesitorniin, joka valmistui marraskuussa liön korkuisesta, sen sisällä risteävästä palkista.  läntisten kaupunginosien vedentarpeisiin. Torni on ajalleen tyypillisesti yhden jalan va- Paikka oli ihanteellinen tähtitornille, sillä se si- rassa seisova kartio. Tämän muodon edelläkävijä jaitsi suhteellisen kaukana kaupungin valoista ja on arkkitehti Ossi Leppämäen suunnittelema, tehtaiden savupiipuista. vuonna  valmistunut Helsingin Lauttasaa- Pirttiharjun torni on yksi Lahden kol- ren vesitorni. Sienimäinen muoto on vesitek- mesta vesitornista. Se on , metriä korkea ja nisesti edullinen sekä rakenteellisesti ja esteet- sen huippu on suunnilleen samalla tasolla kuin tisesti selkeä. Pirttiharjun vesitornin suunnitteli Mustankallionmäen vesitornin. Vesisäiliön tila- Oy Vesi-Hydro. MUUT 144

Sähköasemat ja muuntamot

Mestarinkatu :n sähköasema Sopenkorvessa on rakennettu vuonna . Suunnittelijoina olivat Lahden kaupungin arkkitehtiosaston vir- kamiehet K. J. Hynynen ja kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen. Kokonaisuus on vaikuttava Hennalan suunnasta tulevine massiivisine ilma- johtoineen. Asema oli todennäköisesti ensim- mäinen kauko-ohjattu sähköasema Suomessa. Kytölän sähköasema Pengerkadun päässä on rakennettu vuonna . MUUT 145

Näkkimistöntie (22-3) Tähtitorninkatu 1 (32-3)

Muuntamot

Nummenkadun ja Hämeenlinnantien risteys,  Vanhan Helsingintien ja Kalliokadun risteys,  Linnaistentie,  Näkkimistöntie,  Siperiantie ,  Jaakkolankatu ,  Jalkarannantien ja Korpikankareentien risteys,  Vuoripojankatu ,  Ohrapääntie Purokatu Tähtitorninkatu  146

LÄHTEET

    

J Alvar Aalto Säätiö, Helsinki · Antonoff, Irene, sosiaalikasvattaja, erityisopettaja, Lahti. Piirustusarkisto Haastattelut , . Alvar Aallon päiväämättömät luonnokset Lahden kauppatorista · Boman, Juhani, arkkitehti, Hollola. Haastattelu ...

J Lahden tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti · Hietanen, Reino, taidemaalari, professori, Lahti. Haastattelu Maankäyttö ... J Kaavakarttoja ja kaavaselostuksia J Metsä-Pietilän kaavarunko ja rakennusinventointi · Joronen, Liisa, kasvatustieteiden tohtori, Helsinki. Rakennusvalvonta Haastattelu ... Piirustusarkisto Rakennuspiirustuksia · Jussila, Jorma, Lahti. Haastattelu ... Vihertoimi Piirustusarkisto · Karvinen-Jussilainen, Anne, kaupunginarkkitehti, Lahti. Viher-, puistoja leikkialuesuunnitelmia Haastattelu ...

· Eero Seesvaaran sähköpostit Riitta Niskaselle .. ja · Lanu, Tarja, kuvataiteilija, Lahti. Haastattelu ... ... Vastaanottajan hallussa. · Liljeblad, Erik, arkkitehti, Lahti. Haastattelu ... · Eila Palojärven sähköposti Riitta Niskaselle ... Kuollut . Vastaanottajan hallussa. · Lindström, Kari, arkkitehti, Lahti. Haastattelut .. ja · http://intrajul.lahti.fi/www/intra.nsf/pages ...

· http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/www · Lukkari, Tuomo, taidemaalari, Lahti. Haastattelu ... /Launeenperhepuisto · Neuvonen, Hannu, kaupunginpuu tarhuri, Lahti. Haastat- · http://www.saunalahti.fi telu ... /arnoldus/houruinh.htm · Seppälä, Helena, suunnitteluinsinööri, Lahti. Haastattelut · Härö, Mikko . ”Asuinraken taminen Suomessa .. ja ... -luvulla”. www. rakennusperinto.fi/artikkelit/ asuinrakentaminen · Tuominen, Anna, kauppatieteiden maisteri, Lahti. Haastat - telu ... · Maija-Riitta Kallion sähköposti Riitta Niskaselle ... Vastaanottajan hallussa. · Tuominen, Erkki, toimitusjohtaja, Lahti. Haastattelu ... · Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennuskannan kehitys. .. päivätty selvitys. Moniste. · Tuominen, Jussi, kunnossapitopäällikkö, Lahti. Haastattelu ... · Suomen arkkitehtuurimuseo, Helsinki Arkkitehtuurikilpailuarkisto · Vuorelma, Heikki, arkkitehti, Lahti. Haastattelu ... Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitoksen kilpailuasiakirjat    

· Wager, Henrik. Enso Oy:n rakennuskannan inventointi. · Airamo, Raimo . ”Lahden ydinkeskustan kaavoituksen Inventointiraportti ... Moniste. vaiheita”. Nuoren kaupungin pitkä historia. Toim. Hannu Takala ja Hannu Poutiainen. Jyväskylä. · www.lahti.fi/apoli · Airamo, Raimo . ”Maankäytön yhteistyötä  vuotta · www.lahti.fi/sosiaali- ja terveyspalvelut/päivähoito yleispiirteisellä tasolla Lahden kaupunkiseudulla”. Yksi maa- kunta, monta näkökulmaa IV. Artikkeleita Päijät-Hämeestä. · www.mfa.fi/vesitornit Päijät-Hämeen liitto A/. Toim. Jukka Mikkonen ja Päivi Pulkkinen. Lahti. · www.rky.fi · Airamo, Raimo . Lahden Ankkuri. Rantakaupungin nousu tehtaan raunioista. Jyväskylä. 147

· Anttila, Olavi . ”Kunnallishallinto ja -politiikka”. Lah- · Henttonen, Maarit . ”Suomen sairaaloista”. Rakennus- den historia. Toim. Jouko Heinonen. Hämeenlinna. perintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Toim. Irma Lounatvuori ja Lauri Putkonen. Hämeenlinna. · ”Asunto-oy Aleksanterinkatu , Lahden Osuuskauppa”. Rakennustaito /. · Henttonen, Maarit . Kansakunnan parhaaksi – suomalaiset naisten- ja lastensairaalat --luvulla · Davey, Peter . ”Näkökulmia suomalaiseen arkkitehtuu- arkkitehtonisena, lääketieteellisenä ja yhteiskunnallisena riin”. Arkkitehtuurin nykyhetki –  näkökulmaa. Suomen suunnittelukohteena. Historiallisia Tutkimuksia  / Hel- rakennustaiteen museon näyttelyjulkaisu. Toim. Marja- singin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja /. Riitta Norri ja Maija Kärkkäinen. Espoo. Porvoo.

· Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit . STS:n ja TFiF:n · Hietanen, Reino . ”Ateljee asuntona”. RT ET EL Esko julkaisema matrikkeli. Espoo . Lehti  ... Tampere.

· Ekman-Salokangas, Ulla . ”Lahti Päijät-Hämeen sano- · Huovila, Marja . Viipurilaistunut Lahti. Siirtoväen malehtikeskuksena”. Ekman-Salokangas, Ulla – Heikkilä, asettautuminen -luvulle tultaessa. Lahden kaupungin- Markku – Tuomi, Timo, Lahden historia . Savonlinna. museo. Tutkimuksia /. Lahti.

· Erävuori, Jukka . Rautapuodista Kauppahuoneeksi. · Härö, Mikko . ”Tiedon ja valistuksen tilat”. Rakennus- Starckjohann-Telko Oy  vuotta. Lahti. perintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Toim. Irma Lounatvuori ja Lauri Putkonen. Hämeenlinna. · Eskola, Amanda . Vantaan moderni rakennuskulttuuri –. Inventointiraportti. Vantaan kaupunginmuseo – · Iltanen, Jussi . Urbes Finlandiae. Suomen kaupunkien Vantaan kaupunkisuunnitteluyksikkö; julkaisu C:, historiallinen kartasto. Porvoo. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro , KSY /. Jyväskylä. · Jantunen, Aarne . ”Maaseudun omakotitalon kehityk- sestä”. Rakennustaito /. · Eskola, Eija . "Lahden kirjaston vaiheet  – ”. Lahden historia :. Lahden kulttuurilaitosten historia . · Jetsonen, Sirkka-Liisa a. “Realismi vai unelmia – - Koululaitos, kirjasto ja liikunta. Toim. Päivi Siikaniemi ja luvun julkisesta rakentamisesta”. Sankaruus ja arki – Suomen Ulla Palmgren. Jyväskylä. -luvun miljöö. Suomen rakennustaiteen museon näyttely- julkaisu. Päätoim. Riitta Nikula. Vantaa. · Forsius, Arno . Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys Hollolassa ja Lahdessa vuosina –. Vammala. · Jetsonen, Sirkka-Liisa . “Koulut -luvun rakennus- tehtävä”. Jälleenrakentamisen aika. Näkökulmia - ja · Hakaste, Saara . ”Kasvatusidea ja sen käytännön toteu- -luvun arkkitehtuuriin. Teknillisen korkeakoulun arkki- tus. Lahden Rudolf Steiner -koulu ja sen uusi rakennus”. tehtiosaston julkaisuja /. Toim. Sirkka-Liisa Jetsonen. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja . Lahti. Helsinki.

· Hankonen, Johanna . Lähiöt ja tehokkuuden yhteis- · [J. N.] . ”Juhliva Lahti”. Hollolan Lahti /. kunta. Suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa -luvulla. Tampereen · Jorma Salmenkivi, muuan arkkitehti. Toim. Sauli Havas. teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto. Tampere. Hollola .

· Heikkilä, Markku . ”Lahden seurakunnat ja uskonnolli- · Jussila, Raimo . ”Muistikuvia sairaalasta”. Lahden nen elämä”. Ekman-Salokangas, Ulla – Heikkilä, Markku Rakentajien yhdistys ry  – . -vuotishistoriikki. – Tuomi, Timo, Lahden historia . Savonlinna. Lahti.

· Heikkilä, Markku . ”Kirkon rakentamisen ohjausjärjes- · Järvi, Jorma . ”Koulurakennuksista”. Arkkitehti /. telmät”. Uskon tilat ja kuvat. Moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide. Suomalaisen Teologisen · Järvinen, Kari . ”Kansaneläkelaitokselle toimitalo Lah- Kirjallisuus seuran julkaisuja . Toim. Arto Kuorikoski. teen”. Rakennustaito /. Tampere. · Kallio, Reino . ”Lahden kansa- ja oppikoulut · Heinonen, Jouko – Palmgren, Ulla . Lahden rakentaja.  – ”. Lahden historia :. Lahden kulttuurilaitosten Lahden teknisen toimen historia. Jyväskylä. historia . Koululaitos, kirjasto ja liikunta. Toim. Päivi Siika- niemi ja Ulla Palmgren. Jyväskylä. · Helasvuo, Olli – Vainio, Niina . Laatua laitakaupun- gilla. Vantaan ostoskeskukset  – . Vantaan · Karisto, Maria . ”Elisabeth Kochin mallipihat omakoti- kaupunginmuseo ja Vantaan kaupunkisuunnittelu C:. rakentajille”. Sädevirta, Sirkka – Salastie, Riitta – Karisto, Jyväskylä. Maria, Korsutieltä Näätäkujalle. Helsingin jälleenrakennus- kauden pientaloalueet. Osa . Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä. Vantaa. 148

· Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv.  – . Päijät- · Lappalainen, Seija . ”Musiikkia lahtelaisille ja maail- Hämeen seutukaavaliitto /. Lahti . malle: Lahden kaupunginorkesterin historiaa ja nykyhetkeä”. Lahden historia :II, Lahden kulttuurilaitosten historia. · Kaupunkirakenteen kehitys  – . Lahden kaupunki- Teatteri, orkesteri, museo ja kulttuuritoimi. Toim. Ulla suunnitteluvirasto, kaavoitusosasto B/. Lahti . Palmgren. Jyväskylä.

· Kertomukset Lahden kaupungin kunnallishallinnosta · Latva, Jorma . ”Golfia Puutarhakaupungissa – Mukku-  – . lanpuisto”. Tusina täynnä rakennusperintövuosia. Lahden ERP-toimintaryhmän juhlakirja. Lahti. · Kinnunen, Raila . Enimmäkseen Kirkasta. Juva. · Latva, Jorma J. . Sopenkorven teollisuusalue, Lahti. · Kivioja, Kari . Tekusta tekniikan taitajia. Lahden teknil- Rakennushistoriallinen selvitys ... Lahti. linen oppilaitos  – . Päijät-Hämeen koulutuskonsernin julkaisu, sarja ; :. Jyväskylä. · Latva, Jorma J. Lahden urheilukeskus ja Teivaanmäen voi- malaitos. Rakennushistoriaselvitys. Lahti. · Kopra, Antti . ”Näinkin Lahti rakensi”. Lahden Raken- tajien yhdistys ry  – . -vuotishistoriikki. Lahti. · Lehonkoski, Pekka . Osakeyhtiö Tornatorin Lahden rullatehdas vuosina  – . Enso-Gutzeit Oy historia- ja · Koskela, Matti . ”Ateljeekotimme Domino”. Pop perinnejulkaisuja . Imatra. Rauha Rakkaus. - ja -lukujen elämää ja ilmiöitä. Lah- den taidemuseon julkaisuja, uusi sarja nro . Toim. · Lehti, Esko – Korhonen, Erkki . ”Taiteilijataloja, Muk- Maija-Riitta Kallio ja Ville-Matti Rautjoki. Lahti. kula”. Arkkitehti /.

· Könönen, Nina . Orimattilan rakennetun kulttuuriym- · Lilius, Henrik . Suomalaisen koulutalon arkkitehtuuri- päristön selvitys. Hämeen ympäristökeskuksen moniste historiaa. Kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta /. Padasjoki. itsenäisyyden ajan alkuun. Suomen Muinaismuistoyhdistyk- sen aikakauskirja . Toim. Lars Pettersson. Vammala. · Laajarinne, Olavi . ”Rakennustoiminta Lahdessa”. Rakennustaito /. · Lindh, Tommi . ”Ensimmäiset lähiöt – alku alueraken- tamiselle”. Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön · Laapotti, Marjukka . Lahden paikannimistö. Lahden lukukirja. Toim. Irma Lounatvuori ja Lauri Putkonen. kaupunki. Lahti. Hämeenlinna.

· Lahden kaupunki, Aleksanterinkatu-suunnitelma. Liikenne- · Luostarinen, Katri . Puutarha ja maisema. Porvoo. tekniikka Oy. S.l., s.a. · Makkonen, Leena . Opintiellä. Helsinkiläisiä koulura- · Lahden kirkot ja kirkolliset rakennukset. Lahden evankelis- kennuksia  – . Helsinki. luterilaisten seurakuntien esittelyvihko. Lahti . · Manninen, Rikhard – Hirvonen, Jukka . Rivitalo asu- · Lahden puuarkkitehtuuripuisto. Puu kulttuurissa ry. Esitte- mismuotona – toiveiden täyttymys vai mahdollisuuksien lylehtinen. Lahti . kompromissi? Suomen ympäristö . Helsinki.

· Lahden yleiskaava. Keskustan osayleiskaava. Ohjelma ja · Mantere, Heikki . ”Lahden leipureista ja leipomoista”. perustiedot. Lahden teknillinen virasto / asemakaavoitus- Hollolan-Lahti /. osasto ja Lahden kaupunkisuunnitteluvirasto B /. S.l., s.a. · Mikkonen, Osmo . ”Kirkkokilpailuista”. Arkkitehtuuri- kilpailuja -/. · Lahti – Ahtiala osayleiskaava. Ehdotus Ahtialan kehittämi- seksi. S.l., s.a. · Mustajärvi, J. . ”Elementtirakentamisesta Lahdessa ”. Rakennustaito /. · Lahti, Juhana . ”Ostoskeskukset ja tilan suojelun prob- lematiikka”. Museoviraston rakennushistorian osaston · Mäkinen, Eino . “Näinkin voi koulun rakentaa. Rova- aikakauskirja . Toim. Marja-Leena Ikkala ja Sinikka Jout- niemi näyttää tietä”. Suomen Kuvalehti /. salmi. Helsinki. · Mäkinen, Juha . Puutarhaviljelyn ja puistojen historiaa · Laisaari, Olavi . ”Lahden asemakaavojen kehityksestä”. Lahden seudulta. Lahden puutarhaseura ry:n -vuotisjul- Arkkitehti /. kaisu. Lahti.

· Laisaari, Olavi s.a. Lahden kaupungin yleisasemakaava ja · Mäkiö, Erkki . ”Rakennustekniikan murros”. Sanka- rakentamisohjelman pääpiirteet. Lahti. ruus ja arki – Suomen -luvun miljöö. Suomen rakennustaiteen museon näyttelyjulkaisu. Päätoim. Riitta · Lampi, Pertti . Oma tupa, oma lupa. Omakotiliikkeen Nikula. Vantaa. ja -rakentamisen sekä pientaloasumisen historiaa ja kehitys- vaiheita. Suomen Omakotiliitto  – . Jyväskylä. 149

· Niemi, Jalmari . ”Katsaus Lahden kaupungin oloihin · Niskanen, Riitta . ”Unto Ojonen, arkkitehti”. Koivun  – ”. Halila, Aimo, Lahden historia. Lahti. ja tähden alla. Unto Ojonen, lahtelainen arkkitehti. Toim. Riitta Niskanen. Lahti. · Nikula, Riitta . ”Asuntopolitiikka ja kaupunki – ohjelma ja todellisuus”. Sankaruus ja arki – Suomen · Niskanen, Riitta . ”Ja jumala loi kaupungin. Kaavoittaja -luvun miljöö. Suomen rakennustaiteen museon näyttely- Olavi Laisaari ja modernismin opit”. Museoviraston raken- julkaisu. Päätoim. Riitta Nikula. Vantaa. nushistorian osaston aikakauskirja . Toim. Marja-Leena Ikkala ja Sinikka Joutsalmi. Helsinki. · Nikula, Riitta . Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Keuruu. · Niskanen, Riitta . ”Lahden teollistuminen ja kaupunkikuva”. Lahti: Biennale. Toim. Heini Moisio. Lahti. · Niskanen, Riitta . ”Lahden taiteilijaseura  vuotta”. Niskanen, Riitta – Peltomaa, Leena Mari, Tulen tekijät. Lah- · Olipa kerran koulu. Kiveriön yhteiskoulu –, Kiveriön den taiteilijaseura  vuotta. Lahti. yläaste ja lukio –. Toim. Raimo Hulkkonen. Lahti .

· Niskanen, Riitta . Selvitys Lahden kulttuurihistorialli- · ”Opinnäytetyöt luovat ajatuksia käytäntöön”. Lamboree. sesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo. Lahden ammattikorkeakoulun tiedotuslehti /. Kukkila. · Pakkala, Pekka . ”Asuinalueiden suunnitteluperiaat- · Niskanen, Riitta – Niskanen, Raimo . ”Lahtelaista teista”. Sankaruus ja arki – Suomen -luvun miljöö. sairaala-arkkitehtuuria”. Suomen Lääkärilehti /. Suomen rakennustaiteen museon näyttelyjulkaisu. Päätoim. Riitta Nikula. Vantaa. · Niskanen, Riitta . ’Kruuni sen tekköö’. Lahden konserttitalon rakennushistoria. Lahti. · ”Pallaksen kerrostaloalue – eliittiasumistako?”. Yrittävä Häme /. · Niskanen, Riitta . ”Pikku-Viipurin rakentajat. Karja- laisten rakennustoiminta entisellä Fellmanin pellolla · Pallasmaa, Juhani . ”Uskon tilat ja kuvat – suomalainen Lahdessa”. Karjala Lahdessa. Toim. Marja Huovila ja Terhi kirkko kokemuksena”. Uskon tilat ja kuvat. Moderni suoma- Willman. Helsinki. lainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide. Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja . Toim. Arto Kuorikoski. · Niskanen, Riitta . ”Ei ainoastaan leivästä”. Paradokseja Tampere. paratiiseissa. Näkökulmia urbaanin luonnon kysymyksiin. Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin raportteja · Palmgren, Ulla s.a. Lahden kaupungin julkiset veistokset. n:o . Toim. Arto Haapala ja Mia Kunnaskari. Helsinki. Lahden taidemuseon julkaisuja . S.l.

· Niskanen, Riitta . ”Lahden asemarakennukset”. Läh- · Peltonen, Vesa . ”Asuntomessut Lahdessa”. Arkkitehti dön ja saapumisen paikat. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja -/. A:. Forssa. · Pettersson, Lars . ”Huomioita maamme uusimmasta · Niskanen, Riitta . ”Aholle on rakennettu uusi uljas arkkitehtuurista ’Suomi rakentaa’ näyttelyn yhteydessä”. koulu”. …vaan elämää varten. Salpausselän koulu  vuotta. Arkkitehti /. Jyväskylä. · Pihlaja, Juhani . Pientaloasuminen Lahdessa. Maa- ja · Niskanen, Riitta . Missä soitto soi. Musiikkitilat Suo- karttatulosalueen julkaisusarja, maankäyttöjulkaisu A/. messa. Jyväskylä. Lahti.

· Niskanen, Riitta . ”Kolkanmäki, Kirkkotori, Kirkko- · Pihlaja, Juhani . Lahti-käsikirja. Jyväskylä. puisto”. Ristinkirkko – toiminnan kirkko. Funktion toteutuminen kolmessa vuosikymmenessä. Keski-Lahden · Pihlaja, Juhani . ”Lahden liikuntatoimen ja urheiluelä- seurakunnan julkaisuja . Toim. Esko Ryökäs. Tampere. män historia”. Lahden historia :. Lahden kulttuurilaitosten historia . Koululaitos, kirjasto ja liikunta. Toim. Päivi Siika- · Niskanen, Riitta . ”Jorma Vuorelma – Lahden element- niemi ja Ulla Palmgren. Jyväskylä. tikauden suunnittelija”. Pop rauha rakkaus. - ja -lukujen elämää ja ilmiöitä. Lahden taidemuseon julkai- · Pihlajamäen arvot ja aatteet – suojelun viitekehystä hake- suja, uusi sarja nro . Toim. Maija-Riitta Kallio ja massa. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu Ville-Matti Rautjoki. Lahti. :. Toim. Riitta Salastie. Helsinki .

· Niskanen, Riitta . ”Suomalaisarkkitehti Neuvostojen · Pyyhtiä, Arvi . ”Lahden keskussairaala”. Rakennustaito maassa. Ivan Antonovin elämä ja työ”. Arkkitehti /. /.

· Niskanen, Riitta . ”Elämä on portaat. Lahden Suoma- · Päijät-Hämeen seurantalot. Lahden museolautakunta. Selvi- laisen Tyttökoulun ja sen seuraajien rakennushistoria”. tyksiä ja kannanottoja XXVI/. Lahti . Tyttökoulusta Tipala, Tipalasta Tiirismaa. Lahden Suomalai- sen Tyttökoulun, Tyttölyseon ja Tiirismaan koulun historia · Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitos. Vuosikertomus  – . Lahti.  – . Lahti . 150

· Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitos. Vuosikertomus · Talvitie, Heikki . ”Tuokiokuvia kotikaupungistani”.  – . S.l., s.a. Lahtelaisia – totta kai. Pojat muistelevat -luvun Lahtea. Toim. Pekka Laaksonen ja Veikko Neuvonen. Lahti. · Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitos. Vuosikertomus  – . S.l., s.a. · Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri . Tam- pereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö, · Railonkoski, Jorma . ”Domino, rakennuselementtijär- julkaisuja /. Tampere . jestelmä”. Arkkitehti /. · ”Toiveittenne koti on käden ulottuvilla”. Asko /. · Rakennustoimisto Ruola Oy:  vuotta rakennustuotantoa  – . Turku . · Tschumi, Bernard . ”The Pleasure of Architecture”. Architecture and Design in Europe and America,  – . · Reijonen, Matti . ”Ahtiala – uusi kaupunginosa Lah- Blackwell Anthologies in Art History. Ed. Abigail Harrison- dessa”. Kunnallistekniikka /. Moore and Dorothy C. Rowe. Padstow.

· Ruohoniemi, Pentti . Lahden Rakennusmestariyhdis- · Tu o m i , Ti m o     . ”Lahden kaupunkikuvan ja arkkitehtuu - tyksen historia. -vuotisjuhlajulkaisu. Lahti. rin kehityspiirteitä”. Ekman-Salokangas, Ulla – Heikkilä, Markku – Tuomi, Timo, Lahden historia . Savonlinna. · Saarikangas, Kirsi . Asunnon muodonmuutoksia. Puh- tauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. · Tu o m i , Ti m o     . Kaupunkikuvan muutokset. Suomalais - Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia . ten kaupunkikeskustojen suunnittelun tavoitteiden ja Vammala. todellisuuden kohtaamisesta toisen maailmansodan lopusta -luvun puoliväliin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran · Saario, Jaakko . Lahti teollisuuskaupunkina. Kauppa- Toimituksia . Vammala. korkeakoulun julkaisuja. Maantieteellisiä tutkielmia . Helsinki. · Tu p a l a , Un t o     . Kun Lahti rakennettiin. Lahti.

· Salokorpi, Asko . ”Arkkitehtuuri vuoden  jälkeen”. · Tupala, Unto . Lahden rakentaminen jatkui. Ars Suomen taide . Päätoim. Salme Sarajas-Korte. Keuruu. Pieksämäki.

· Salokorpi, Asko . ”Uuteen kukoistukseen. Arkkitehdit · ”Tuusulan sosiaalialan oppilaitos”. Arkkitehti /. -luvulla”. Arkkitehdin työ. Suomen Arkkitehtiliitto  – . Toim. Pekka Korvenmaa. Hämeenlinna. · Wager, Henrik . Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuri- ympäristö. Päijät-Hämeen liitto A. S.l. · Salokorpi, Sinikka . ”Talo kaupungissa”. Avotakka /. · ”Valtakulma”. Rakennustaito /.

· ”Salpausselän kirkkokilpailu”. Arkkitehtuurikilpailuja · Wasastjerna, Rurik . Muutakin kuin rautatieristeys. -/. Kouvolan keskustaajaman kaavoitus- ja rakennusperintö. Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja . Helsinki. · Seppänen, Matti . Pienkerrostalo – kerrospientalo. Vammala. · Vesikansa, Jyrki . Puuseppää aina tarvitaan. Iskun historia  – . Lahti. · Siikaniemi, Päivi . ”Rantakoivun katveessa. Ojosen kesähuviloita ja pientaloja”. Koivun ja tähden alla. Unto · Vihola, Teppo . Lahden historia . Lahden talouselämän Ojonen, lahtelainen arkkitehti. Toim. Riitta Niskanen. Lahti. historia. Jyväskylä.

· Suhonen, Pekka . Uutta suomalaista arkkitehtuuria. · Viluvuokon maa. Lahden Pyhättömän historia. Tekstit Esa Helsinki. Lång. Lahti .

· Suomen liike-elämän arkkitehtuuria. Suomen arkkitehti- · Ylimaula, Anna-Maija . ”Puolikuu ja rehellisyys”. Arkki- liitto. Helsinki . tehti /.

· Suominen, Tiina . ”Syksyinen kierros Lahdessa”. Puu- · Yrittäjiä ja yrityksiä Lahden seudulla. Lahden seudun yrittä- tarha /. jät. Päätoim. Voitto Talonen. Lahti .

· ”Suuri rakennussortuma”. Hollolan-Lahti /. 

· Suvitie, Heikki . ”Lahden keskusta-alueiden asemakaa- · Aalto, Alvar, ”Suomen arvolle sopimattomat rakennukset”, vakilpailu”. Arkkitehti -/. Uusi Suomi ...

”Taiteilijataloja”. Arkkitehti /. · ”As. Oy Mansikkavuoren kaksi taloa harjassa”, Lahti ... 151

· ”Asuntojen rakentaminen Ahtialaan alkaa ”, Etelä-Suo- · ”Luhtatorni – Lahden uusin ostoskeskus avattiin eilen”, men Sanomat ... Lahti ...

· ”Hautausmaakulttuurin kehitys kuvastuu selvästi Lahdessa”, · ”Mansikkavuoren kerrostaloaluetta rakennetaan”, Lahti Lahti ... ...

· ”Hiihtomajan vesitorni valmis marraskuun loppuun”, Lahti · ”Monipuolista teollisuutta Kiveriössä”, Lahden Kunnallis- ... lehti ...

· Hurtta, Heikki, ”Kuusikymmenvuotias lähiö”, Helsingin · ”Mukkulan asemakaavakilpailussa voitti  milj. mk arkkit. Sanomat ... Seppo Kasanen”, Lahti ...

· ”Itä-Hämeen maakuntatalon lisärakennus harjassa”, Lahti · ”Mustankallionmäki muotoutumassa edustavaksi kerrostalo- ... alueeksi”, Lahti ...

· ” vuotta lastentarhatyötä – Lahdessa puoli vuosisataa”, · Niskanen, Riitta, ”Kaunista arkea Lepikön talossa”, Etelä- Etelä-Suomen Sanomat ... Suomen Sanomat ...

· ” kansakoulurakennusta Lahdessa”, Lahti ... · Niskanen, Riitta, ”’Löysihän lintunen huoneen’”, Etelä- Suomen Sanomat ... · ”Keskustalo, kappale uutta Lahden historiaa”, Yrittävä Häme /. · Niskanen, Riitta, ”Teollisuuden ja kaupan historiaa”, Etelä- Suomen Sanomat ... · ”Keskustalo on Lahden suurin ja kaunein”, Yrittävä Häme /. · Niskanen, Riitta, ”Haavekuvia ja näkyjä kaupungin sydä- mestä”, Etelä-Suomen Sanomat ... · Kivekäs, Ulla, ”Lahti lahden rantaan”, Etelä-Suomen Sano- mat ... · Niskanen, Riitta, ”Autoille vai pyöräilijöille, oleksijoille vai maleksijoille?”, Etelä-Suomen Sanomat ... · ”Lahden Ahtialaan   asukasta”, Helsingin Sanomat ... · ”Pallas – Lahden uusin asuntoalue”, Etelä-Suomen Sanomat ... · ”Lahden ensimmäinen elementtitalo harjassa”, Lahti ... · ”Piirteitä Lahden Ursan toiminnasta”, Lahti ...

· ”Lahden ensimmäinen vanhustentalo valmis”, Lahti · Puolanne, Reijo, ”Kuolleita. Valter Karisalo”, Etelä-Suomen ... Sanomat ...

· ”Lahden kansakouluilla tiukka rakennusohjelma vv. · Puttonen, Kalle, ”Kuolleita. Erik Liljeblad”, Etelä-Suomen  – ”, Lahti ... Sanomat ...

· ”Lahden kehitys vaatimattomasta alusta teolliseksi keskuk- · ”Pyhättömään uusi asumalähiö”, Lahti ... seksi”, Etelä-Suomen Sanomat ... · ”Ruola Oy:n ’esikoinen’ harjakorkeuteen Lahdessa”, Lahti · ”Lahden Keskustalon rakennustyöt käyntiin jo tammikuussa. ... Yhtiökokous valitsi hallituksensa”, Etelä-Suomen Sanomat ... · ”Salpausselän harjut jätettävä rauhaan”, Lahti ...

· ”Lahden korkein rakennus harjakorkeuteen eilen”, Lahti · ”Salpausselän kirkkoa ei tehtäne voittaneen ehdotuksen ... mukaan”, Etelä-Suomen Sanomat ...

· ”Lahden pääliikenneväylistä laadittu yleissuunnitelma”, · Staffans, Aija – Lehikoinen, Jyrki – Oksala, Tarkko, ”Arkki- Lahti ... tehti suunnitteli Suomen ensimmäisiä rivitaloja”, Helsingin Sanomat ... · ”Lahden vanhin kivitalo väistyy kaupunkikuvasta”, Lahti ... · Suutari, Pirjo, ”Arkkitehti olisi tehnyt Ahtialasta tiiviin alueen”, Etelä-Suomen Sanomat ... · ”Laita-alueilla vajausta palveluista”, Suomen Sosialidemo- kraatti ... · ”Teollinen rakennustoiminta ennätyslukemissa Lahdessa”, Lahti ... · ”Launeen . m käsittävä kansakoulu harjakorkeu- dessa”, Lahti ... · ”Tonttipolitiikassa pyritty Lahdessa huomioimaan sosiaaliset näkökohdat”, Etelä-Suomen Sanomat ... · ”Levon hautausmaan suunnittelu”, Lahti ... 152

· ”Tunnelikylä kaupungintalon mäelle”, Lahden Kunnallis- lehti ...

· ”Tähtikaukoputki ja valokuvausteleskooppi Ursalle”, Lahti ...

· ”Valopihojen vaiheilta”, Yrittävä Häme /.

· ”Viisitoista vuotta asuntosäästötoimintaa Lahdessa”, Lahti ...

· ”Yhdyspankin Lahden toimitalon suunnittelukilpailu rat- kaistu”, Lahti ...

· ”Ylipainehalli kaupungin keskustaan”, Lahti ja ympäristö ... 153

HAKEMISTO



Aalto, Alvar , , , , ,  Järvinen, Martti  Leppämäki, Ossi  Aalto, Jaakko  Järvinen, Simo  Leppänen, Anu-Riikka  Aaltonen, Wäinö  Järvinen, Sulo ,  Leppä, Osmo  Aarti, Erkki  Kaila, Heikki  Lieto, Olavi  Aartomaa, Tapani  Kaila, Liisa  Liljeblad, Erik , , , , , , , Ahola, Lauri  Kaiponen, Urho  ,  Ahonen, Kosti  Kajala, Olavi , , ,  Lindberg, Carolus , , ,  Aho, Pentti ,  Karisalo, Hilkka ,  Lindfors, Teuvo  Airamo, Raimo , ,  Karisalo, Valter , , , , , , , Lindqvist, Ernst  Airas, Päivi  , , ,  Lindroos, Erik ,  Aitola, Heikki  Karkulahti, Mauri  Lindström, Kari ,  Allmann, Markus  Karvinen-Jussilainen, Anne , ,  Lindström, Pauli ,  Antonoff, Juhani  Kasanen, Seppo  Lintula, Kimmo  Arokallio, Elsa ,  Kauffmann, Hermann  Litmanen, Jari  Babitzin, Kirka  Kauria, Eino  Louhimo, Reijo  Baeckman, Woldemar  Keskiaho, Tuomo  Louko, Raimo , ,  Boman, Juhani , , ,  Kinnunen, Pirjo  Lukander, Reino  Bryggman, Erik  Kitunen, Maunu  Lukkari, Tuomo  Bäckström, Erkki  Kivekäs, Ossi  Lumme, Simo  Castrén, Erik , , , , , , , Kivikoski, Juhani  Lundsten, Bengt  , , ,  Kivinen, Olli , ,  Luostarinen, Pertti  Castrén, Heikki  Kivinen, Unto  Luukkonen, Risto-Veikko , ,  Castrén, Väinö  Koivisto, Esko ,  Löfström, Helmer  Caween, Alfred ,  Koivula, Reino  Maamies, Aino Virpi  Cruz Ovalle, José  Kolsi, Irma , , , , , , , Malmio, Veikko , ,  Ekström, Artturi   Markku, Seppo  Erno, Mika  Kolsi, Oiva  Martikainen, Veijo  Fellman, August  Korhonen, Ahti  Martikainen-Ypyä, Martta  Flodin, Otto  Korhonen, Erkki  Matinlauri, Aaro  Gripenberg, Ole  Korhonen, Esko  Mattila, Heikki  Gullichsen, Kristian  Korhonen, Toivo  Mellin, Albert  Hahl, Tuomo  Koskela, Matti ,  Meurman, Otto-Iivari  Hakuli, Esa  Koskela, Nyyrö  Miikkulainen, Pentti  Hankkio, Antti  Krohn, Felix  Mikkonen, Osmo  Hanstén, Lauri  Kråkström, Erik  Moberg, Kurt ,  Hartman, Mauno ,  Kukkapuro, Yrjö  Moberg, Thua  Havas, Sauli  Kuma, Kengo  Mustakallio, Marja  Heikkilä, Olavi  Kurkela, Jaakko  Mäkelä, Matti  Heino, Keijo  Kurkela, Yrjö  Mäkinen, Riikka  Helenius, Kalle  Kurki-Suonio, Juhana  Mäkinen, Viljo  Helenius, Vilhelmiina  Kuronen, Kosti  Niemioja, Tauno , , , , , , Hellsten, Anneli  Kuusisto, Arvo  , , , , , , , , , , Hietanen, Reino , ,  Kuusisto, Pekka  , , ,  Hiltunen, Teemu  Kyyrö, Matti  Niskanen, Riitta  Hirvonen, Matti  Könönen, Kaarlo , , , , , , Nyberg, Sylvia  Holttinen, Maarit  , , , ,  Nykopp, Willy  Huttu, Reijo  Laisaari, Olavi , , , , , , , Ojonen, Unto , , , , , , , Hynynen, Kaarlo J. ,  , , , , , , , , ,  , , , , , , , , , Hytönen, Aarne  Lampinen, Tuomo  , , ,  Hytönen, Seppo  Lankinen, Jalmari  Olkkola, Vesa  Häkämies, Oskari , ,  Lanu, Olavi , ,  Paatela, Mikael  Hämäläinen, Esko ,  Lanu, Tarja  Paatela, Toivo  Iivonen, Jussi ,  Lappalainen, Seppo  Palojärvi, Eila  Itkonen, Matti  Lehesaho-Rautio, Hanna ,  Palomäki, Johanna  Joensalo, Paavo  Lehti, Esko ,  Pankamo, Torsten  Johnson, Russell  Leiskallio, Pauli  Papinaho, Pentti  Joronen, Liisa  Lepikkö, Arvi , , , , , , , Parikka, Kari  Joronen, Reijo  ,  Parkkonen, Martti  Järvi, Jorma , , ,  Leplastrier, Richard  Pehrson, Robert  154

Peltonen, Jalmari  Suuronen, Matti  Arvonkatu  Pernaja, Antero  Tallo, Gabor  Asema-aukio  Pettersson, Lars  Tarkka, Virpi  Asemantausta  Petäjä, Keijo ,  Tarumaa, Sirkka  Asematori , ,  Piano, Renzo  Tavast, Kaarlo  Asko Oy:n teollisuusalue  Pietilä, Reima  Teerenmaa, Jorma ,  Aurakatu  Pihkala, Lauri "Tahko"  Tikka, Hannu  Brucknerhaus, Linz  Pitkänen, Pekka  Tikkala, Jaakko  Centrumin tavaratalo  Priha, Ulla  Toiviainen, Esko ,  City-käytävä, Helsinki  Pulkka, Aili  Toivola, Ar vo  Eeronkatu ,  Pulkka, Niilo  Toivonen, Erkki , ,  Ekonomitalo, Helsinki  Puotila, Ritva  Topelius, Zachris  Eliaan kirkko, Viipuri  Päivärinne, Satu  Tu o m i n e n , Erk k i  Erkonkatu  Pöyry, Olli ,  Tu o m p o , Ei n o  Fellmanin pelto  Railo, Helge , ,  Turento, Sulo  Fellmaninpuisto , , , , ,  Rantama, Jorma  Tylli, Hannu  Hakatornit , ,  Rantanen, Kirsti  Tynell, Paavo  Harjukatu , ,  Rastimo, Jouko ,  Uotila, Sami  Heinlammintie  Raviniemi, Veikko  Utriainen, Tapani  Helsingin stadion  Rekola, Tiina  Vahtera, Olli , , , ,  Hennalankatu  Revell, Viljo  Valjakka, Eero  Hepolammin tanssilava  Roppola, Leena  Valola, Lauri  Hepolammintie  Roth, Paul, G. , , , , , , , Vartola, Kalle  Herrasmanni ,  ,  Vesanen, Jorma , ,  Herz-Jesu -kirkko, München  Rotko, Matti  Vesanen, Leo  Hevosmiehenkatu  Ruohoniemi, Pentti  Viitasalo, Markku  Hiihtokeskus , , , ,  Räsänen, Kauko  Vikström, Timo  Hiihtomaja  Saarinen, Eliel , ,  Viljamaa, Onni  Hiihtomajantie  Saarinen, Lauri , , , , , , , Virta, Kari  Hiihtostadion , , , ,  , , ,  Virtanen, Annikki  Hollola , , ,  Saijonmaa, Eija  Vuorelma, Heikki  Hollolankatu , , , , , , , , Saijonmaa, Olli ,  Vuorelma, Jorma , , , , , , ,  Salmenkivi, Jorma , , , , , , , , , , , , , , , Hollolan kunnantalo   , , , , , , , , Holmenkollen, Norja  Salmi, Mauri  ,  Hovila, Orimattila  Salminen, Ilkka  Vuorinen, Väinö  Huuhkajantie  Salminen, Matti  Värälä, Pentti  Hämeenkatu , , , , ,  Salminen, Pekka , ,  Wallenius, Kaarlo  Hämeenlinnantie , , ,  Salmio-Toiviainen, Tarja  Wappner, Ludwig  Hämeen valtatie ,  Salomaa, Pauli , ,  Wikström, Emil  Hörölä ,  Salo, Reijo , , , , ,  Wingårdh, Gert  Hörölänkatu  Salo, Tauno ,  Ypyä, Ragnar ,  Ilmarisentie , , ,  Sandell, Nils-Henrik  Zumthor, Peter  Iskun tehtaat  Sattler, Amandus  Isomäenkatu  Schilkin, Michael     Iso-Saksala  Seppälä, Aake  Jaakkolankatu  Seppälä, Annikki  Ahtiala , , , , , , ,  Jalkarannan B-mielisairaala  Seppälä, Helena ,  Ahtialan ala-aste ja yläaste  Jalkarannantie , , ,  Sibelius, Jean  Ahtialan aluekeskus  Joenpohjanlahti  Siitonen, Sakari  Ahtialan nuorisoseurantalo  Johanna-koti  Siivola, Juhani  Ahtialantie  Jokimaankatu  Simberg, Kurt  Ahtialan työväentalo  Jokimaan ravikeskus ,  Sintonen, Kirsti  Aikuiskoulutuskeskus ,  Joutjoen teollisuusalue , , ,  Sipari, Osmo  Alasenjärvi  Joutjoentie  Sipinen, Arto , , ,  Alasenkatu  Joutjärven kirkko ,  Sipponen, Heikki ,  Alatori , , ,  Joutjärven melontakeskus  Siren, Heikki  Aleksanterinkatu , , , , , , , Joutjärven rantapuisto  Siren, Kaija  , , , , , , , ,  Joutjärvi , , , ,  Sivonen, Markku  Alfredinpuisto  Jurvan talo  Sjölund, Kaspar  Alijuhakkalantie  Juustilankatu ,  Souto, Seppo  Ammattikoulut , , , ,  Jyväskylä ,  Steiner, Rudolf  Ankkurikatu  Järvenpää  Stenbäck, Carita  Annikintie ,  Järvenpäänkatu  Suurmunne, Veikko  Anttilanmäki  Jäähalli  155

Kahvakatu  Kujalan kartano  Metsäkangas  Kalliokatu  Kujalan maatalousoppilaitos ,  Metsämaa ,  Kankaanpuisto  Kulkutautisairaala  Metsäpellontie ,  Kankola  Kulmala  Metsäpelto , ,  Kankolankatu  Kulttuurikeskus , , , , , , , Metsä-Pietilän teollisuusalue ,  Kankolanpuisto  , ,  Metsärinteenkatu  Kannaksenkatu ,  Kunnaksen kansakoulu  Moisionkatu  Kannaksen yhteislyseo ,  Kuokkamaantie  Mukkula , , , , , , , , Kannas, Karjala  Kuusitie  , ,  Kansaneläkelaitoksen toimitalo  Kyllikintie  Mukkulan golfkenttä ,  Kansantalo , , ,  Kyläkatu  Mukkulan jousiampumarata  Karihovi ,  Kyrölänkatu  Mukkulan kansakoulu  Kariniemenaukio  Kytölän sähköasema  Mukkulankatu , , , ,  Kariniemenkatu  Käpykylä  Mukkulan kirkko ,  Kariniemi , ,  Kärpänen , , , , ,  Mukkulan leikkipuisto  Karinportti  Kärpäsen kansakoulu , ,  Mukkulan tiilitehdas  Karisto ,  Kärpäsen lastentalo  Mukkulan yhteiskoulu  Karjalankatu , ,  Kärpäsenmäki  Muotoiluinstituutti ,  Karpalokatu ,  Käsi- ja pienteollisuustalo Oy  Mustamäenkatu , ,  Kartano ,  Lahden kansanopisto  Mustankallion kappeli  Kartanonpuisto ,  Lahdenkatu , , ,  Mustankallionmäki ,  Kasakkamäentie , , ,  Lahden kaupunginsairaala  Mustankalliontie ,  Katajakatu  Lahden keskikoulu  Myllypohja ,  Katrinkatu  Lahden sosiaalialan oppilaitos  Myllypohjan kansakoulu  Kaukajärvi, Tampere  Lahden yksityinen tyttölyseo  Myllypuro, Helsinki  Kauppakatu , , ,  Lahden ympäristön hautausmaa  Mytäjäinen , ,  Kauppakeskus Hansa  Laidun ,  Mäklöörinkatu  Kauppakeskus Trio  Laitakatu  Männistönrinne  Kauppatori ,  Lanu-puisto  Mäntsäläntie  Kaupunginkirjasto , , , ,  Laune , , , , , , , , Mäyränkatu  Kaupungintalo , , , , ,   Möysä ,  Kaupunginteatteri , ,  Launeenkatu  Möysän uimala  Kauttua, Eura  Launeen keilahalli  Nastolankatu  Keijupuisto  Launeen kirkko  Niemen lastenseimi  Kerinkallio , ,  Launeen lastentalo  Niemen teollisuusrata , ,  Kerinkallionkatu  Launeen perhepuisto  Niemi , , , , ,  Kerintie ,  Launeen seurakuntakeskus  Nikulanpuisto  Keski-Lahden kirkko  Launeen sivukirjasto  Nummenkatu  Keskustalo ,  Launeen väliaikainen kansakoulu  Näkkimistöntie  Kevätkadun taiteilijatalo  Leantie  Närekatu  Kevätkatu  Leevinkatu  Ohrapääntie  Kiekkostenkatu ,  Lehden kumikorjaamo  Oikokatu ,  Kiikkulankatu  Lepolankatu  Oikoportti ,  Kiiskilänmäki  Levon hautausmaa ,  Oksakatu  Kilpiäistentie ,  Levon siunauskappeli  Olavinlinna , ,  Kirkkokatu , , , , , , ,  Liipola , , ,  Opinkatu  Kirkkopuisto  Linnaistentie ,  Orimattilankatu  Kirveskatu  Lippokatu  Ortodoksinen kirkko ,  Kisapuisto , , , ,  Lotilan koulu  Paasikivenaukio , ,  Kissamäki ,  Loviisankatu , ,  Paasikivenkatu ,  Kiveriö , , , ,  Luther-kirkko  Paavola , , , , , ,  Kiveriön kansakoulu ,  Lähdesuonpuisto  Paavolan terveysasema  Kiveriönkatu  Lähteen koulu  Pajukatu  Kiveriönmäki  Läntinen hautausmaa ,  Pajusillankatu  Kiveriön yhteiskoulu  Läntinen kappeli ,  Pallaksenranta  Kivimaan kansakoulu ,  Löytynniemi  Pallas  Kivimaan uimahalli  Maakuntatalo ,  Pallaskatu  Kivistönmäki  Makarantie  Pankinportti , , ,  Konserttitalo , , , , , ,  Mansikkavuori , ,  Paskurinoja ,  Korpikankareentie  Mariankatu , , , ,  Patomäen puutarha  Kortepohja, Jyväskylä  Marianpuisto  Patomäki , ,  Koulupuisto ,  Merrasoja  Pekantie  Kuhankeittäjänkatu  Mestarinkatu  Pellonkulma , ,  Kuhilaankatu  Metelinmäki  Pengerkatu  156

Pesäkallion tanssilava  Sammalsuonkatu  Vartio-oja  Petsamonkatu ,  Sammonkatu  Vasaroisenkatu  Pietari, Venäjä  Sarkatie  Veljeskoti ,  Pihlajamäki, Helsinki  Saunatie  Venetsia, Lahti  Pikkuteatteri  Savonkatu  Vesijärven asema  Pikku-Vesijärvenpuisto , ,  Savon Valtatie  Vesijärvenkatu , , , , , , , Pikku-Vesijärvi  Sepänniemenkatu  , , , ,  Pipon moottoriurheilurata  Sepänniemi  Vesijärven satama , , ,  Pirttiharju  Sibeliuksenkatu ,  Vesijärvi , , , , , , , , , Pirttiharjun vesitorni  Sibeliustalo , , ,  , , ,  Pitkäkatu  Siperiantie  Vesitorni ,  Pohjanakanpolku ,  Sipurantie  Vesitorninkatu ,  Pohjantornit ,  Soanlahti, Karjala  Viipuri , , , , , ,  Puijonlaakso, Kuopio  Sointulan tanssilava  Viipurin musiikkiopisto  Puistokatu  Sopenkorpi , ,  Viipurintie ,  Purorinne  Sopenkorven teollisuusalue ,  Viipurin Valtatie  Purorinteenkatu  Soramäenkatu  Vipusenkatu ,  Puu-Käpylä, Helsinki ,  Sortavala, Venäjä  Virkailijatalo , , ,  Puu-Paavola ,  Stadion , , , ,  Vuorenrinteentie  Puustellintie  Steiner-koulu  Vuorikatu , , , , ,  Pyhän Kolminaisuuden kirkko  Ståhlberginkatu ,  Vuoripojankatu  Pyhättömänmäki  Sunila, Kotka  Västäräkinkuja  Pähkinäkuja ,  Suojalinna , ,  Yhdyskatu ,  Päijät-Hämeen keskussairaala , , Suomen Vapaa Evankelis-Luterilainen Ylä-Kölli   Kirkko  Yrjönkatu ,  Päijät-Hämeen sosiaalialan Suopuisto  oppilaitos  Suopuistontie ,  , , Päivärinteenkatu  Suorankulmankatu  ,  Pääkirjasto , , , ,  Svinhufvudinkatu  Radiomäki  Sylvia-koti  Arkkitehtityö Oy , , ,  Rahatalo  Talaanrannankatu  Arkval Arkkitehdit Oy  Rahkakatu  Tammikatu  Asko Oy , ,  Rajakatu , , ,  Tanssimäen leikkipuisto  Asunto-osakeyhtiö Enonsaari  Ranta-Kartano ,  Tanssimäenpuisto  Asunto-osakeyhtiö Erkonpuisto  Rauhankatu ,  Tapanila ,  Asunto-osakeyhtiö Karheikko  Rautakankare  Tapiola, Espoo , ,  Asunto-osakeyhtiö Kotikunnas  Rautatienkatu , , , , , , , Tapionkatu  Asunto-osakeyhtiö Kotila  ,  Tapparakatu ,  Asunto-osakeyhtiö Koulupuisto  Ravikeskus ,  Teinintie  Asunto-osakeyhtiö Lahden Renkomäen kansakoulu  Ter veyskeskus , ,  Mariankatu   Renkomäki , , , ,  Tietotie  Asunto-osakeyhtiö Luhtakulma  Reunan palsta ,  Tiirismaantie  Asunto-osakeyhtiö Mailapoika  Riekontie  Tiirismaan yhteiskoulu , ,  Asunto-osakeyhtiö Naapuri ,  Riihelä ,  Torikatu  Asunto-osakeyhtiö Oinassaari  Rintalantie  Tu h t o k a t u  Asunto-osakeyhtiö Puolasaari  Ristinkirkko , ,  Tu o m i t a l o  Asunto-osakeyhtiö Rauhankatu   Rullakatu  Tu r u n k o n s e r t t i t a l o  Asunto-osakeyhtiö Rauhankulma  Ruola , , , , ,  Turun Ylösnousemuskappeli  Asunto-osakeyhtiö Ruolala  Ruoriniemi  Tuusulan sosiaalialan oppilaitos  Asunto-osakeyhtiö Siikasalmi  Saimaankatu  Tähtitorni  Asunto-osakeyhtiö Säästöhuippu  Sairaanhoito-oppilaitos ,  Tähtitorninkatu ,  Asunto-osakeyhtiö Viheriö  Saksala , ,  Ulkoilumaja  B & K Oy  Saksalan uimahalli  Upo Oy:n teollisuusalue ,  Centrum  Salininkatu ,  Urheilukeskus , , , ,  Enso-Gutzeit ,  Salinkallion yhteiskoulu  Urheilustadion , , , ,  Etelä-Suomen Sanomat  Salinmäentie  Urheilutalo  Fennia Faneri Oy  Salmi, Karjala  Ursankatu  Harjulan setlementti  Salpakangas, Hollola ,  Valkotornit ,  Heps  Salpausselkä , , , , , , , Vallila, Helsinki  Hämeen piirirakennustoimisto  ,  Valtakulma  Insinööritoimisto Salpausselän hiihtostadion  Vanha Ahtialantie  Pöysälä – Sandberg  Salpausselän kirkko , ,  Vanha Helsingintie  Isku , ,  Salpausselän pallokenttä  Vanhatie  Isku Keittiöt Oy  Salpausselän yhteiskoulu ,  Vapaudenkatu ,  Itä-Hämeen Maanviljelysseura ,  157

Joutjärven seurakunta  Tielaitos  Joutjärvi Oy  Tornatorin lankarullatehdas ,  Kansallis-Osake-Pankki  Tornator Oy ,  Kemppi Oy ,  Tu o m i s e n Pu k u O y  Keskon paitatehdas  Työväenyhdistysten Keskusliiton Kesko Oy ,  rakennusosasto  Kesko Oy:n rakennustoimisto  Upo Oy , , ,  Keskus-Sato Oy , ,  Valtionrautatiet  Koiviston Auto Oy  Veljekset Kemppi Oy  Koulukalusto Oy  Vihtori Luhtanen Oy  Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Viipurin musiikkiopisto ,  arkkitehtiosasto , ,  Viipurin musiikkiopiston Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Omakotisäätiö  asunto-osasto ,  Vuorelma Arkkitehdit Oy  K. Y. Lehden kumikorjaamo  Käsi- ja pienteollisuustalo Oy  Lahden Asuntosäästäjät ry  Lahden Hevosystäväin seura  Lahden Hiihtoseura  Lahden kaupungin puistotoimisto ,  Lahden Osuuskauppa , ,  Lahden polttimo  Lahden Puukalusto Oy  Lahden Puutyö Oy ,  Lahden Rakentajat Oy  Lahden Saha  Lahden sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys  Lahden Säästöpankki ,  Lahden taiteilijatalosäätiö  Lahden teknilliset toimihenkilöt  Lahden urheilulautakunta  Lahden Vanhainkotiyhdistys  Lahti Energia Oy  Launeen seurakunta ,  Maakuntaliitto  Mahogany Oy  Mallasjuoma ,  Nupposen huonekaluliike  Oilon Oy  Oululainen  Oululainen Kotileipomo  Oy Karl Fazer Ab  Oy Vesi-Hydro  Pohjoismaiden Yhdyspankki  Pohjola  Postipankki  Puutalo Oy , , ,  Päijät-Hämeen konservatorio  Päijät-Hämeen koulutuskonserni , , ,  Päijät-Hämeen liitto  Rakennusnotariaatti Oy ,  Rakennustoimisto Ruola  Rautakauppa Alsta  Raute Oyj  Ruola Oy  Starckjohann , , , ,  Suomen Arkkitehtiliitto  Suomen Asuntomessut Osuuskunta  Suunnittelukeskus  Tasavallan Presidentin Arkistosäätiö  Tehdastalo-yhtymä  HAKEMISTOKARTAT

164

HAKEMISTO KOHDETUNNUKSIEN MUKAAN

Tu n n u s Sivu K  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  165 SELVITYS LAHDEN SODANJÄLKEISESTÄ RAKENNUSPERINNÖSTÄ