YLEISRADION HALLINTONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE 2009 JA 2010

K 16/2011 vp

Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuosilta 2009 ja 2010

Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n kohdan 4 mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa eduskunnalle kertomuksen Ylen julkisen palvelun toteutumisesta.

Helsingissä syyskuun 7. päivänä

Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puolesta

Ilkka Kantola puheenjohtaja

Sisällys s. 4 1. Ylen julkisen palvelun tehtävä 1.1 Ylen yleisösuhde ja luottamus Ylen julkiseen palveluun 1.2 Yle kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana 1.3 Tv-maksun vastine s. 6 2. Ylen ohjelmasisällöt 2.1 Ylen ohjelmatarjonta ohjelma-alueittain 2.2 Ylen yleisöt ohjelma-alueittain 2.3 Asia- ja kulttuuri-YLE 2.4 YLE24 2.5 YLE Visio 2.6 Svenska Yle 2.7 Ohjelmiston alkuperä 2.8 Yle suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuusvertailussa s. 16 3. Ylen erityistehtävät 3.1 Tasa-arvo ja monikulttuurisuus 3.2 Saamenkieliset ohjelmat ja palvelut 3.3 Muut erityispalvelut: ohjelmatekstitykset ja tulkkaukset 3.4 Hartausohjelmat 3.5 Ulkomaanpalvelut ja vieraskieliset lähetykset 3.6 Turvallisuus, viranomaistiedottaminen ja varautuminen poikkeusoloihin s. 20 4. Ylen ohjelmatarjonnan kustannukset s. 20 5. Ylen mediatarjonta 5.1 Tarjonta tv- ja radiokanavittain 5.2 Internetin palvelut 5.3 Mobiilipalvelut s. 22 6. Ylen mediayleisöt 6.1 Mediatrendit 6.2 Tv-katselun kehitys 6.3 Radionkuuntelun kehitys 6.4 Internetin käytön kehitys s. 25 7. Julkisen palvelun toimintaedellytysten määrittely 7.1 Eurooppalaisia linjauksia 7.2 Kansallinen sääntely s. 26 8. Yleisradion hallinto vuosina 2009 ja 2010 8.1 Hallintoneuvosto ja sen tehtävät 8.2 Hallitus ja sen tehtävät 8.3 Hallintoneuvoston päätöksiä 8.4 Hallituksen päätöksiä 8.5 Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet s. 30 LIITE: Tilastokuviot s. 36 Saamelaiskäräjien lausunto s. 4-5

1. Ylen julkisen palvelun tehtävä Yle on kaikkien suomalaisten saatavilla eriytyvässä Ylen julkisen palvelun tehtävä on määritelty laissa Yleisra- mediakentässä. Yle palvelee niitä yleisöjä, jotka käyttävät dio Oy:stä. Lain 7 §:n mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda mediaa perinteisin tavoin kuin myös heitä, jotka suosivat uu- täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine denlaista median käyttöä. Tavoite on, että kaikki merkittävät oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin eh- käyttäjäryhmät ja toimintaympäristön muutos huomioidaan. doin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpal- Yle tarjoaa arkistonsa ja sisältöjään laajasti yhteisöjen ja veluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Ylen toiminnan kansalaisten käyttöön. tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä Yhtiön visioksi linjattiin, että Yle haluaa olla johtava tuottaja asia- ja kulttuurisisällöissä, suomalaisessa musiikissa, > tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen lasten palveluissa, draamassa, uutisissa sekä ajankohtais- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla aluepalveluissa. Yle haluaa erottua muista toimijoista viihtees- monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sä ja populaarikulttuurissa arvoillensa soveltuvalla ja uutta sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; luovalla otteella. Urheilussa Yle tarjoaa suomalaisia yhdistäviä > tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, suurtapahtumia ja lajien monipuolisuutta. taidetta ja virikkeellistä viihdettä; Ohjelmatarjonnallaan Yle on vastannut lain ja toimin- > ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja taympäristön muutoksiin lukujen 2. ja 3. mukaisesti. tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa 1.1 Ylen yleisösuhde ja luottamus lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota Ylen julkiseen palveluun hartausohjelmia; Suomalaisten tyytyväisyys Ylen ohjelmistoihin on korkealla > kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein tasolla. Sekä vuonna 2009 että vuonna 2010 yli 15-vuotiais- suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa ta Ylen tv:n, radion ja internetin käyttäjistä 88 % oli vähin- palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä tään melko tyytyväisiä tarjontaan. Vuonna 2010 melko tyy- sekä soveltuvin osin myös maan muiden tyväisten osuus kasvoi ja erittäin tyytyväisten tai tyytyväisten kieliryhmien kielellä; määrä vastaavasti väheni. Eri ikäryhmistä tyytyväisimpiä oli- > tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä vat yli 45-vuotiaat. Nuorimpien eli alle 30-vuotiaiden tyyty- huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja väisyys kasvoi vuonna 2010, mutta oli edelleen alhaisempaa erityisryhmille; kuin muissa ikäryhmissä. Ikäryhmässä 30–44-vuotiaat tyyty- > edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää väisyys laski vuodesta 2009 samalle tasolle kuin nuorilla. ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; > välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä > Kuvio 1: Tyytyväisyys Ylen mediatarjontaan viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja v. 2009 ja 2010 (Liite: Tilastokuviot, s. 30) radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. Keskustelu julkisen palvelun asemasta ja merkityksestä vilkas- Yhtiön strategia pohjaa Yle-lakiin. Vuoden 2010 aikana yhtiön tui myös Suomessa1990-luvun loppupuolella, kun kaupallis- hallitus uudisti Ylen strategiset linjaukset. Päätavoite on olla ten toimijoiden määrä kasvoi ja asema vahvistui. Keskusteltiin suomalaisille merkityksellisin ja heidän omakseen kokema säh- siitä, ovatko suomalaiset tyytymättömiä Yleen ja menettääkö köisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea ja luova suun- julkisen palvelun yleisradiotoiminta olemassaolon oikeutuk- nannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. Ylen sisältötuotanto sensa ja tv-maksurahoituksensa perustan. Vastauksia näihin ja palvelutarjonta perustuvat asiakaslähtöisyyteen. Yle paran- kysymyksiin haettiin vuonna 2003 kysymällä suomalaisilta taa entisestään kykyään luoda sisältöjä ennakoiden asiakkuus- suoraan, vieläkö he luottavat Yleisradioon.¹) odotuksia nopeastikin muuttuvassa käyttöympäristössä. Ylen ¹) Johanna Jääsaari, Juha Kytömäki ja Erja Ruohomaa: ohjelmatoiminnan arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus, riip- Arvostukset luottamuksen perustana, YLE Yleisökertomus 2003, s. 8 pumattomuus, monipuolisuus ja ihmisen arvostaminen. Tutkimuksessa kysyttiin: ”Kuinka suurta luottamusta 7. Finnair 3,8 3,8 tunnette seuraavia suomalaisessa yhteiskunnassa vaikutta- 7. Yleisradio 3,7 3,8 via tahoja kohtaan?” Eri vaihtoehdot esitettiin vastaajille 9. Oikeuslaitos 3,6 3,7 aakkosjärjestyksessä rotatoituina ryhminä, jolloin kantaa 9. Terveydenhoitojärjestelmä 3,3 3,7 Yleisradioon ei tiedusteltu keneltäkään ensimmäisenä eikä 11. Valtio 3,6 3,6 viimeisenä. Vertailussa konkretisoituu luottamussuhde. Luot- 11. Kela 3,4 3,6 tamusta instituutioita kohtaan mitataan myös esimerkiksi 13. Kirkko 3,5 3,4 Eurobarometrissä, mutta tässä mittauksen kohteena olivat 14. Media, tiedotusvälineet 2,9 3,3 22 julkisen sektorin laitosta, poliittisen järjestelmän instituu- 14. Kansalaisjärjestöt 3,1 3,3 tiota ja muuta yhteiskunnallisesti merkittävää tahoa. Muista 16. Ammattiyhdistysliike 3,2 3,2 joukkoviestimistä erikseen kysytään luottamusta Yleisradioon. 16. Työnantajajärjestöt 3,0 3,2 Kyselytutkimus toistettiin vuonna 2009 samanlaisena kuin 18. Yritysmaailma 3,1 3,1 kuusi vuotta aiemmin. 19. Hallitus 3,1 2,9 Yleä kohtaan tunnettu luottamus on edelleen vahva. 19. Eduskunta 3,0 2,9 Suomalaisista 13 % luottaa Yleen erittäin paljon, 57 % melko 19. Euroopan Unioni (EU) 2,6 2,9 paljon ja ”vain vähän” luottavia on ainoastaan 6 %. Luvut ovat 22. Poliittiset puolueet 2,4 2,5 samalla tasolla kuin aiemmassa mittauksessa, ja erittäin paljon luottavia oli vuonna 2009 jopa hieman enemmän. Asteikolla 1.2 Yle kansalaisyhteiskunnan ja 1–5 keskiarvo on noussut hieman aiemmasta mittauksesta. Yle suomalaisen kulttuurin vahvistajana asettuu siten 10 luotettavimman instituution joukkoon. Mer- Ylen tehtävänä on lain mukaan luoda täyden palvelun tv- killepantavaa on myös, että Yleen luotetaan selvästi enemmän ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen kuin mediaan ja joukkoviestimiin yleensä. jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Lisäksi Ylen tulee tu- Tulokset kertovat vakaudesta, vaikka joitakin muutoksia kea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia on kuudessa vuodessa tapahtunut: Tasavallan presidentti ei tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja ole enää luotetuin, vaan Poliisi on noussut ensimmäiselle sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ylen tehtävä on myös sijalle ja toiselle Punainen Risti. Puolustusvoimat on säilyttänyt tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta entisen asemansa. Tasavallan presidentin asemasta on vuosi- ja virikkeellistä viihdettä. Ohjelmistossa on huomioitava si- kymmenen lopulla käyty keskustelua Tarja Halosen suosion vistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjottava mahdollisuuksia heikettyä. Vähiten luottamusta herättäviä ovat poliittisen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painotettava lapsille järjestelmän instituutiot, kaikki samalla tuloksella. Poliittiset suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjottava hartausohjelmia. puolueet sijoittuvat suomalaisten mielestä lähes poikkeuk- Aiempien vuosien yleisökyselyissä Yle on saanut varsin setta vähiten luotettujen joukkoon. korkean arvosanan, kun sen tehtävien tärkeyttä ja niissä onnistumista on mitattu. Viime vuosien keskustelu lehtien

Luottamus suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia tahoja ja internetin palstoilla osoittaa, ettei suomalaisilla ole täysin kohtaan Asteikko: 1–5, jossa 1=ei luota lainkaan ja selvää käsitystä julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta ja 5=luottaa erittäin paljon Ylen tehtävästä. Vuosien 2009 ja 2010 kyselyissä on Ylen onnistumista 2003 2009 pyritty tarkastelemaan aiempaa rajatummin eli erityisesti kan- 1. Poliisi 4,1 4,2 salaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistumisen 2. Punainen Risti 4,0 4,1 näkökulmista. Mediana Ylellä on ainutlaatuinen tehtävä ja 3. Puolustusvoimat 4,0 4,0 merkitys kotimaisen kulttuurin ja demokratian edistäjänä. 3. Koululaitos 3,9 4,0 Yle saa kyselyssä erittäin hyvät tulokset. Käsitykset Ylen 5. Tasavallan presidentti 4,1 3,9 sisällöistä ovatkin varsin pysyviä ja vuoden aikana tapahtuvat 5. Yliopistot 3,8 3,9 muutokset vähäisiä. Suurin muutos on korkeimman arvosanan s. 6-7 saaneen uutis-, asia- ja ajankohtaistarjonnan luotettavuudes- Saa ajattelemaan asioita uudella tavalla 4,00 4,03 sa, joka on jonkin verran entisestä noussut. Hyödyllisen tiedon Saa minut/ihmiset vaikuttamaan asioihin 3,66 3,69 tarjonnassa ja ajan tasalla pitämisessä Yle onnistuu niin ikään hyvin. Neljänneksi nousee lastenohjelmien turvallisuus. Taloustutkimus Oy - Yle Erityisesti kansalaisyhteiskuntaan ja demokratian vahvis- tumiseen liittyvissä väitteissä parhaan arvosanan saa uskallus 1.3 Tv-maksun vastine nostaa esille vaikeitakin asioita ja kyky tuoda esiin keskustelua Vuonna 2010 väestöstä 63 % saa vähintään melko hyvin tärkeistä asioista. Suomalaisen kulttuurin vahvistamisen näkö- vastinetta tv-maksulleen. Osuus on laskenut edellisestä vuo- kulmasta lastenohjelmat saavat parhaat arviot, sitten ohjelmis- desta 5 prosenttiyksikköä. Melko huonosti vastinetta saavien tojen kotimaisuus sekä kulttuurin rikastuttaminen laajemmin. osuus on kasvanut 4 prosenttiyksiköllä ja samalla melko hyvin Ruotsinkieliset antavat Ylelle vielä korkeamman arvosanan vastinetta saavien määrä on vähentynyt 3 prosenttiyksiköllä. erityisesti suomenruotsalaisen kulttuurin rikastamisesta. Laskua on tapahtunut yhtäläisesti kaikissa ikäryhmissä lu- Muita hieman heikommaksi arvioidaan kykyä saada ih- kuun ottamatta nuorinta, alle 30-vuotiaiden joukkoa. Tässä miset vaikuttamaan asioihin. Suomalaiset hieman vierastavat ryhmässä erittäin tyytyväisten osuus onkin kasvanut edellises- ajatusta, että heihin vaikutettaisiin ulkoapäin. He haluavat tä vuodesta. Tv-maksulle saadaan nyt kuitenkin paremmin tehdä ratkaisunsa itse. On siis eri asia jakaa luotettavaa tietoa vastinetta kuin vuonna 2008. Nuorimmat tyytyväiset ovat kuin pyrkiä vaikuttamaan johonkin sen avulla. kuitenkin usein niitä, joilla ei ole lainkaan vastaanotinta, tai jotka katsovat tv-ohjelmat mieluiten internetin kautta. Ylen onnistuminen kansalaisyhteiskuntaa ja suomalaista Tv-maksun maksajien määrä on viime vuosina laskenut, kulttuuria vahvistavissa ohjelma- ja palvelusisällöissä vaikka talouksien kokonaismäärä Suomessa on 10 vuodessa v. 2009 ja 2010 kasvanut 2,37 miljoonasta 2,5 miljoonaan. Myös tv-talouksien määrä on viime vuosina vähentynyt. Kyselyjen mukaan vuon- Asteikko 1-6 (1=erittäin huonosti ja 6= erittäin hyvin) na 2010 keskimäärin 90 %:lla (noin 2,25 miljoonaa) kaikista talouksista on televisio. Vuoden 2010 lopussa tv-maksujen 2009 2010 määrä oli hieman alle 1,9 miljoonaa, mikä on 100 000 vä- Uutis-, asia- ja ajankohtaistarjonta hemmän kuin 10 vuotta aiemmin. Maksujen määrissä ovat on luotettavaa 4,80 4,93 mukana sekä kotitaloudet että ne yritykset, jotka maksavat Tarjoaa hyödyllistä tietoa 4,71 4,70 maksun. Keskustelu tv-maksun tulevaisuudesta on jatkunut Pitää ajan tasalla tärkeistä kysymyksistä 4,75 4,68 edelleen, eikä valtioneuvostoon ole vielä viety esitystä siitä, Tekee lapsille turvallisia ohjelmia ja kuinka Ylen toiminta rahoitetaan vuoden 2012 jälkeen. nettipalveluja 4,59 4,62 Uskaltaa nostaa esiin vaikeitakin asioita 4,58 4,53 > Kuvio 2: ”Kuinka hyvin saatte vastinetta Tuo esiin keskustelut tärkeistä asioista 4,56 4,53 tv-maksulle” v. 2009 ja 2010 Tarjoaa runsaasti kotimaista ohjelmistoa ja palveluja 4,49 4,49 Tarjoaa asioihin kriittisiä näkökulmia 4,37 4,29 2. Ylen ohjelmasisällöt Kertoo asioista alueellisista näkökulmista 4,34 4,27 2.1 Ylen ohjelmatarjonta ohjelma-alueittain Tarjoaa yhteisiä elämyksiä ja kokemuksia, Ylen koko ohjelmatarjontaa tarkastellaan tässä luvussa joista voi keskustella 4,24 4,23 ohjelma-alueittain. Ylen organisaatio uudistettiin vuoden Rikastaa suomalaista kulttuuria 4,30 4,23 2011 alusta, mutta siihen asti ohjelmistot tuotettiin neljässä Antaa minulle/ihmisille mahdollisuuden yksikössä, jotka vastasivat genreistä seuraavasti: jakaa mielipiteitään ja kokemuksiaan 4,10 4,15 > asia-, ajankohtais- ja kulttuuriohjelmisto, oppimisen Tarjoaa asioihin tasapuolisesti ja tieteen sekä draaman ohjelmisto – Asia- ja eri näkökulmia 4,16 4,10 kulttuuri-YLE > uutiset, urheilu sekä alueiden ohjelmisto – YLE24 Asia, kulttuuri ja > lasten, viihteen ja populaarikulttuurin ohjelmistot – oppiminen 6,9 6,6 7,7 6,7 YLE Visio Draama 2,6 3,0 0 0 > ruotsinkieliset uutiset ja urheilu, fakta Viihde ja populaarikulttuuri 0,9 0,5 10,5 10,1 (ajankohtaisohjelmat, asia, kulttuuri ja oppiminen), Lastenohjelmat 2,0 2,2 0,1 0,1 fiktio (viihde, draama) ja nuorten ohjelmistot Muut 0,1 0,1 0 0 (populaarikulttuuri) – Svenska YLE Yhteensä 15,5 17,0 24,5 24,3

Luvussa 5 Ylen tarjontaa tarkastellaan erikseen medioittain tv:ssä, radiossa ja internetissä. Yle yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Tunteja yhteensä 19 825 20 146 63 355 63 221 Lähetystuntien osuudet tv:ssä ja radiossa ohjelma- alueittain v. 2009 ja 2010 (%) (sisältäen uusinnat, mutta ei rinnakkaislähetyksiä, aluelähe- Lähetystunnit lisääntyivät vuonna 2010 tv:ssä ja radiossa tysten tunnit laskettu vain yhden alueen lähetyksistä) yhteensä 187 tunnilla. Tv:ssä tuntimäärä kasvoi 321 tun- nilla ja radiossa väheni 134 tunnilla. Kokonaistuntimäärä TV Radio tv:n neljällä kanavalla oli vuonna 2010 yhteensä yli 20 000 Suomenkieliset 2009 2010 2009 2010 tuntia. Radiokanavilla lähetyksiä oli yhteensä yli 63 000 tun- Uutiset 4,9 4,6 3,0 2,9 tia. Laskennassa on otettu huomioon vain yhden alueen, ei Ajankohtaisohjelmat 7,7 7,5 3,1 3,3 kaikkien 25:n lähetystunnit. Näin saadaan se tuntimäärä, Asia 17,5 17,3 2,7 2,3 josta yhdellä kuuntelijalla on mahdollisuus valita. Kulttuuri 4,0 4,0 9,2 9,6 Suurin muutos on Svenska Ylen tarjonnan kasvu, joka Oppiminen ja tiede 6,0 5,2 0,5 0,4 koskee erityisesti ajankohtaisohjelmistoa: FST5:n aamuoh- Draama 27,7 27,4 0,5 0,5 jelma Min Morgon aloitti vuonna 2010. Svenska Ylen Viihde 4,3 3,6 12 12,3 lähetystuntien osuus onkin kasvanut 1,5 prosenttiyksiköllä Urheilu 4,5 5,9 1 1,3 edellisestä vuodesta. Vuosi 2010 oli isojen urheilutapahtumi- Lastenohjelmat 6,2 6,1 0,1 0,1 en vuosi. Se näkyy suomenkielisten tv-kanavien tarjonnassa Populaarikulttuuri 1,6 1,2 5,3 5,1 ja urheilun osuuden kasvuna 1,4 prosenttiyksiköllä. Muilla Muut 0,1 0,1 0 0 ohjelma-alueilla on jonkin verran laskua, eniten viihteessä Yhteensä 84,5 83,0 37,6 37,9 (0,7 prosenttiyksikköä). Muutokset radion lähetystunneissa ovat varsin vähäisiä.

Radion erityispalvelut 2.2 Ylen yleisöt ohjelma-alueittain YLE Puhe . . 13,6 13,4 Ylen ohjelma-alueet radiossa, tv:ssä ja internetissä yhteensä YLE Mondo . . 1,6 1,6 tavoittavat Ylen Klassinen . . 13,8 13,9 > 95 % eli lähes kaikki suomalaiset yhteensä YLE Saamen radio . . 3,6 3,6 päivittäin ja viikoittain (v. 2009: 98 %), Ulkomaanlähetykset . . 5,4 5,4 > 78 % suomalaisista päivittäin tai lähes päivittäin Yhteensä . . 38,0 37,9 (v. 2009: 82 %). Tavoittavuudessa on jonkin verran laskua vuodesta 2009. Uu- Ruotsinkieliset 2009 2010 2009 2010 tiset tavoittivat suomalaiset parhaiten, viikoittain jopa 88 % Uutiset ja urheilu 2,3 2,4 1,9 1,9 yli 15-vuotiaista seurasi Ylen uutislähetyksiä. Muut parhaiten Ajankohtaisohjelmat 0,7 2,2 4,2 5,4 tavoittavat ohjelma-alueet olivat draama 71 %, asiaohjelmat 70 %, ajankohtaisohjelmat 66 %, urheilu 59 % ja alueet s. 8-9

43 %. Kulttuuritarjonta, ruotsinkieliset ohjelmistot, oppimi- etsittiin perinteisen vaaliohjelmiston ohella tuoreita lähestymis- nen ja tiede sekä lastenohjelmat jakavat yleisöjä. Lastenoh- tapoja kuten Vaalimarkkinat-tapahtuma Turussa. jelmatkin tavoittavat kuitenkin viikoittain lähes neljänneksen Ajankohtaisohjelmat laajensivat tuotantoaan myös väestöstä, erityisen suurta tavoittavuus on lapsiperheissä. radioon. YLE Radio 1:lle tuotettiin yhteen vahvaan näkökul- Tyytyväisyys Ylen ohjelma-alueisiin on korkealla tasolla. maan kerrallaan nojaava Suoraa puhetta -kontaktiohjelma Vähintään melko tyytyväisiä ohjelmistoihin yhteensä on 99 % ja ajankohtaismakasiini Ajankohtainen Ykkönen. Verkkopal- tavoitetuista. Tyytyväisyys on vuoden 2009 tasolla. Tyytyväisyys velun kehittämistä jatkettiin A-tuubissa, jonka keskustelut yksittäisiin ohjelma-alueisiin on sen sijaan hieman laskenut nousivat suosituiksi. vuoden 2009 huipputuloksista. Uutislähetyksiin ollaan tyyty- Ajankohtaisohjelmien tavoittavuus laski hieman vuodesta väisimpiä: 76 % on vähintään tyytyväisiä (v. 2009: 81 %). Yli 2009, mutta kokonaisuudessaan yli 90 % yleisöistä oli kui- puolet suomalaisista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä myös tenkin vähintään melko tyytyväisiä ajankohtaistarjontaan. draamaan, lastenohjelmiin, asiaohjelmiin, urheiluun, ajankoh- Katsotuimpia ohjelmia olivat Ajankohtainen Kakkonen, taisohjelmiin ja alueellisiin ohjelmiin. Svenska Ylen ohjelmistoi- MOT sekä A-Studio ja A-talk, joilla oli parhaimmillaan yli hin vähintään tyytyväisiä on tasan 50 % tavoitetuista. 700 000 katsojaa.

> Kuvio 3: Ylen ohjelma-alueiden tavoittavuus v. 2010 Asiaohjelmat > Kuvio 4: Tyytyväisyys Ylen ohjelma-alueisiin v. 2010 Laadukkaiden ja kotimaisten asiaohjelmien merkitys Ylen tarjonnassa on korostunut mediakentän viihteellistyessä. 2.3 Asia- ja kulttuuri-YLE Myös uudet jakelutavat ovat laventaneet asiaohjelmien Asia- ja kulttuuri-YLE tuotti ajankohtais- ja asiaohjelmat sekä käyttöä. Lähes kaikki radion asiaohjelmat ovat ladattavissa kulttuurin, oppimisen ja tieteen ohjelmat, draamaohjelmistot myös podcasteina mobiililaitteisiin. Asiaohjelmia katsotaan sekä RSO:n tarjonnan. Ohjelmistot tavoittivat tv:ssä, radiossa ja kuunnellaan paljon myös YLE Areenassa. Yle tarjoaa jour- ja internetissä vuonna 2010 päivittäin 39 % ja vähintään nalistisia asiasisältöjä aiempaa enemmän myös internetissä. kerran viikossa 87 % suomalaisista (v. 2009: 89 %). Asiaa ja Ohjelmatyötä on uudistettu teknologian kehittymisen kulttuuria seuranneista 78 % on vähintään tyytyväisiä, mikä myötä ja tv-tuotannossa on siirrytty nauhattomuuteen. on 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Poliisi-tv on yksi ensimmäisistä ohjelmista, joita on ryhdytty tekemään virtuaalistudiossa. Tämä on mahdollistanut aiem- Ajankohtaisohjelmat paa tehokkaammat tuotantotavat tv-ohjelmien visuaalisen Ylen ajankohtaisohjelmat tarttuvat monipuolisesti yhteis- ilmeen rakentamisessa. kunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Avoin tutkiva asenne, Viikoittaisissa asiaohjelmissa uusi avaus on ollut Puoli merkittävät nostot, tapahtumien taustoittaminen ja kes- seitsemän -ohjelman käynnistys YLE TV1:ssä. Puoli seitsemän kustelun synnyttäminen ovat ajankohtaisohjelmien ydintä. on suora, neljänä arki-iltana viikossa lähetettävä ohjelma, Poliittisen ja taloudellisen vallankäytön teemat ovat kes- joka edustaa viihteellisen asiaohjelman uutta genreä julkisessa keisiä. Niiden rinnalle nousevat arkikokemukset, ympäris- palvelussa. Ohjelma tavoitti parhaimmillaan lähes 500 000 tö, sosiaalimoraali ja arvokonfliktit. Kansalaisjournalistinen katsojaa. ulottuvuus on myös yksi tärkeä vaikuttamisen väylä osana Radiokanavien asiaohjelmistoa on vahvistettu verkko- ajankohtaisohjelmistoa. palveluilla. Luontosisällöissä on netin kautta saatu aikaan Vuosina 2009 ja 2010 ajankohtaisohjelmat nostivat esiin merkittävää vuorovaikutteisuutta. Kuuntelijat osallistuvat oh- useaan otteeseen mm. vaalirahoitukseen ja politiikan moraaliin jelmantekoon lähettämällä luontokuvia, -havaintoja ja -tietoja liittyviä kysymyksiä ja virittivät niistä käytävää julkista debattia. julkaistavaksi ja jaettavaksi Ylen verkkopalvelussa. Uutta ra- Kansainvälisen finanssikriisin ja sen seurausten käsittely oli yksi dion käyttöä edustaa myös se, että samaan aikaan kuunnellaan tärkeimmistä teemoista. Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta suoraa ohjelmaa radiosta ja ollaan netissä sen sivuilla. herätti syksyllä 2010 poikkeuksellisen voimakkaan kansallisen Asiaohjelmat ja palvelut tavoittivat vuonna 2010 vii- reaktion ja keskustelun. Europarlamenttivaalien edellä 2009 koittain 66 % suomalaisista. Kaikista ohjelmia ja palveluja seuranneista 92 % oli vähintään melko tyytyväisiä niihin. sarjat Riston Valinta, Välilevyjä ja Jälkikoirat. Katsotuimpia ohjelmia olivat Joulurauhan julistus (yli miljoo- Kulttuuridokumentteihin taltioitui vuosina 2009–2010 na katsojaa) Avara luonto ja Ykkösdokumentit (yli 600 000 henkilökuvat mm. Eero Aarniosta, Harri Koskisesta, Matti katsojaa). Yle.fi:n käytetyimpiä asiaohjelmasivustoja olivat Ijäksestä, Peter von Baghista, Aila Meriluodosta ja Jurkan Akuutin ja Kuningaskuluttajan palvelusivustot. YLE Radio teatterisuvusta. Tv:n lyhytsarjoissa jäljitettiin suomalaista Suomen kuunnelluimpia asiaohjelmia olivat Kansanradio, huumoria (Naurun tasavalta) ja sukellettiin suomalaisen tv:n Metsäradio ja keskiviikon Luontoillat. musiikkiohjelmien maailmaan (Rouva Ruudun musiikinhisto- ria). Radion kokeellisen äänitaiteen ja musiikin Avaruusromua Kulttuuri juhli 20 vuottaan. Bonnierin journalistipalkinnon vuoden Ylellä on Suomessa keskeinen tehtävä kulttuurin tuottajana, journalistisena tekona sai YLE Radio1:n kielen maailmassa välittäjänä ja taltioijana. Yle raportoi ja välittää tietoa kult- iloitteleva Aristoteleen kantapää -ohjelma. tuurista ja sen tapahtumista ja luo yhtäläiset mahdollisuudet Yhteistyössä Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kaikille suomalaisille kulttuurielämysten saavuttamiseen. Yle Kulturfondenin kanssa toteutettu Kulttuurikunto-hanke on merkittävä kansallinen kulttuurilaitos ja monipuolinen jatkui vuosina 2009 ja 2010. Se sai yhteensä 560 suomen- kulttuuritoimija, joka myös itse luo ja tuottaa kulttuuria. ja ruotsinkielistä kumppania; kulttuuritoimijaa, järjestöä, Ylen kulttuurijournalismin ydin ovat kulttuurin päivittäiset työnantajaa sekä sosiaali- ja terveysalan tahoa. Yhdessä ajankohtaisohjelmat Kulttuuriuutiset ja Kultakuume radiossa, tämän verkoston kanssa Yle on innostanut suomalaisia tv:ssä YLE TV1:n Strada. Muussa kulttuuriohjelmatarjonnassa, kulttuuriharrastusten pariin. erityisesti radiossa, painottuvat kirjallisuusohjelmat. Television Ylen kulttuuriohjelmien tavoittavuus heikkeni jonkin suosittu Runoraati ja sen sisarohjelmat eli muut kulttuuriraa- verran vuonna 2010: 40 % suomalaisista seurasi Ylen kult- tiohjelmat, siirtyivät 2010 YLE Teemalle. Arkkitehtuuriraati tuuritarjontaa vähintään kerran kuukaudessa. Tyytyväisyys arvioi paikan päällä Shanghain maailmannäyttelyn mieliku- tarjontaan kuitenkin kasvoi ja kaikkiaan 75 % ohjelmia vituksellisia rakennuksia. Runoraati sai oman lähetyksenä seuraavista oli ainakin melko tyytyväisiä tarjontaan. Katso- myös YLE Radio Suomeen. tuimpia ohjelmia olivat YLE TV1:n lyhytsarjat Muistikuvaputki Erityisen merkityksellinen on Ylen panos suomalaiseen (lähes 500 000 katsojaa) ja Rouva Ruudun musiikkihistoria (yli musiikkiin. Klassisen musiikin ohjelmistoa tuotetaan vuosit- 400 000 katsojaa). Radiossa YLE Radio 1:n kuunnelluimpia tain liki 2 000 tuntia, ja YLE Radio 1 lähetti musiikkia vuonna musiikkiohjelmia ovat varhaisaamujen Aamusoitto (yli 100 000 2010 noin 4 800 tuntia. Lisäksi kokonaan klassisen musiikin kuuntelijaa) ja iltakonsertit klo 19 jälkeen. Kirjallisuusoh- tarjonnasta koostuva, ympärivuorokautinen Ylen Klassinen jelmien kuunnelluimpia olivat viikonloppuaamujen Nadjan -radiokanava on kuultavissa Ylen internetpalveluna ja sen huone, Kirjakerho ja Epookki, jotka säännöllisesti tavoittavat lisäksi vain tv-vastaanottimesta. Myös kaikki RSO:n koti- ja 130 000–150 000 kuuntelijaa. ulkomaiset konsertit radioidaan, lähes poikkeuksetta suorina, YLE Radio 1:n tarjontaan kuuluu myös Euroopan yleisradio- Kotimainen draama liitto EBU:n Euroradion musiikkivaihdon konsertteja ja lisäksi Ylen kotimaisen draaman tehtävä on tarjota yleisöilleen mer- välitetään yli 80 kotimaista konserttia eri puolilta Suomea. kityksellisiä sisältöjä. Tavoitteena on sekä ylläpitää että uudis- Klassisen musiikin ohjelmistoon kuuluvat myös kantanau- taa kotimaisen draaman genreperinnettä ja myös tekijäosaa- hatuotannon kartuttaminen. Vuonna 2009 Yle ja Suomen mista, koska Yle on suurin draaman tuottaja Suomessa. kansallisooppera aloittivat yhteistyön, jonka puitteissa on Yle on tarjonnut syksyllä 2010 kotimaisia tv-sarjoja jokai- tehty vuosittain yksi oopperataltiointi sekä televisioon että sena arkipäivänä klo 20. Taistelun syksyn kaamosta vastaan radioon. Loppuvuodesta 2010 avautui klassisen musiikin aloitti lokakuun alussa YLE TV2:n Uusi päivä. Alkuviikon nettipalvelu yle.fi/klassinen. Sivuston kautta voitiin seurata komediallinen perhesarja on monimediaisena saavuttanut monimediaisena tuotettua ja erittäin hyvän vastaanoton lyhyessä ajassa hyvin nuoria katsojaryhmiä. Ohjelman Areena- saanutta Sibelius-viulukilpailua. YLE Radio 1:n musiikkioh- katselu on ollut varsin suosittua ja se on yksi palvelun kat- jelmiston kulmakiviä ovat persoonalliset musiikkijournalismin sotuimpia ohjelmia. Torstaisin ja perjantaisin on ollut TV1:n s. 10-11

Kotikadun vuoro. Karhean realistinen Kotikatu on tavoittanut tarjontaa Yhdysvaltain markkinoilta. HBOn sarjoilla (Terapi- 15. tuotantokaudellaan edelleen reilusti yli puoli miljoonaa assa, True Blood) on tavoitettu nuorempia yleisöjä ja luotu katsojaa molempina päivinä. positiivista imagoa Ylelle tässä yleisöryhmässä. Suurin osa Ylen kotimaisen draaman tuotannosta on Ulkomaisten sarjojen ensilähetysten määrä on jatkanut laajakirjoista teostuotantoa. Suurimmat yleisömenestykset hidasta kasvuaan vuosien 2009 ja 2010 aikana. Draamoihin ovat olleet Kemijärvelle sijoittuva Taivaan tulet ja jatkosotaa on yhä useammin saatu esitysoikeudet YLE Areenassa. töpinän miesten näkökulmasta kuvannut Tauno Tukevan sota. Internetoikeudet ovatkin jo muuttumassa käytännöksi kan- Myös nuoret katsojat ovat löytäneet molemmat sarjat. Yksit- sainvälisillä markkinoilla. täisten tv-elokuvien minisarjojen aiheet koskettavat laajasti Myös ulkomaisen draaman katselu ja tavoittavuus väheni suomalaisia. Lehmän vuosi kertoi kotiseudulleen maaseudulle hieman: vuonna 2010 suomalaisista 57 % seurasi viikoittain palaavasta eläinlääkäristä, Jäät oli kuvaus syvästä masennuk- Ylen ulkomaista draamaa. Heistä 84 % oli ainakin melko sesta, Päivät kuin unta kertoi drag queenien maailmasta, tyytyväisiä sarjoihin. YLE TV1:n suuria menestyksiä ovat olleet Paratiisi kuvasi itähelsinkiläistä uusioperhettä ja Alamaailma edelleen lämminhenkinen Sydämen asialla, joka tavoittaa oli luunkova dekkari suomalaisesta rikollisuudesta. Omassa viikoittain keskimäärin 500 000 katsojaa. Myös brittidekkarit tuotannossaan YLE Teema on etsinyt yhteyksiä teatteriin: kuten Neiti Marple tai Komisario Lewis ovat edelleen hyvin kanavalla on nähty mm. Kristian Smedsin Tuntematon sotilas suosittuja. tai Juha Jokelan Mobile Horror. Radioteatteri on monipuolistanut ohjelmaansa erilaisiin Oppiminen ja tiede ohjelmatyyppeihin, erilaisille yleisöille ja kaikille kanaville. Ra- Oppimisen ja tieteen ohjelmistot ovat keskeinen osa Ylen dioteatterin kesämusikaali Rauli Badding Somerjoesta oli uusi julkista palvelua ja sivistystehtävää. Yle on ainut mediatalo, avaus ja heti yleisömenestys. Ohjelmistossa on klassikkoluen- joka tarjoaa tällä saralla audiovisuaalisia palveluja. Tulevai- taa, suomalaisen nykyproosan luentaa, lasten kuunnelmia, suuden tarjonta laajenee internetin myötä myös aikuisten radioimprovisointia, radio-operettia ja sunnuntai-iltapäivän oppimiseen. kuunnelmia Haavikosta ja Rintalasta Umberto Ecoon. Opettaja.tv on tarjonnut kouluille ja opettajille opetus- Areena-katselussa niin tv:n kuin radion puolella koti- materiaalia sekä täydennyskoulutusta. Sen viikkotavoittavuus mainen draama on kärjessä. Yle.fi/kohtaus-sivuston kautta YLE Teemalla oli parhaimmillaan 25 000 katselijaa – Suomessa pidetään yhteyttä suomalaisiin draaman ammattilaisiin ja ammattialalla on noin 60 000 henkilöä (opettajat, koulukäynti- luodaan puheenaiheita. Draamasta kiinnostuneelle yleisölle avustajat ja opetushallinto). Erityisryhmän palvelulla tavoitettiin Kohtaus on parasta mahdollista mediakasvatusta. 2/3-osaa kohderyhmästä, kun tarkastellaan sekä tv-ohjelman Kotimaisen draaman katselu väheni hieman: 52 % seuraa sekä sen YLE Areena -katselua yhteensä,. Lukiolaisille suunna- Ylen kotimaista draamaa vähintään viikoittain, tyytyväisyys tun Abitreenien suoria webcast-lähetyksiä seurattiin 47 000 eri säilyi ennallaan 82 %:ssa. Katsotuimpia draamasarjoja olivat selaimelta keskimääräisen viikon aikana. Palvelu tavoitti lähes Tauno Tukevan sota (lähes miljoona katsojaa) ja Taivaan tulet kaikki Suomen lukiolaiset. Nuoret myös viipyivät Abitrenien- (lähes 900 000 katsojaa), Taivaan tulien päätösjakso helmi- sivustolla pidempään kuin palveluissa keskimäärin. kuussa 2011 sai yli miljoona katsojaa. Radion kuunnelluin Saimi & Jalmari on esimerkki pohjoismaisen yhteistyön draamasarja oli kestosuosikki Knalli ja sateenvarjo. eduista, ohjelma toteutettiin ruotsalaisen UR:n VeteranTV -formaatilla. Saimi & Jalmari käsitteli vanhuutta ja vanhe- Ulkomainen draama nemista kunnioittavasti, ilolla ja huumorilla, vaikeita asioita Ylen ulkomainen draamatarjonta painottuu eurooppalai- unohtamatta. Vaikka suurin osa katsojista oli keski-ikää seen ja erityisesti brittiläiseen draamaan. Lisäksi Yle hankkii vanhempia, tavoitti ohjelma myös nuoria aikuisia. Uudet mahdollisimman monipuolista tuotantoa kaikkialta maail- ohjelmakonseptit – kotimaista historiaa käsitellyt sarja His- masta. Vuosien 2009 ja 2010 aikana Ylen kanaville on han- torian myytit ja lähihistoriaan paneutunut Se päivä muutti kittu useita sarjoja Kanadasta ja erityisesti Australiasta. HBO Suomen – löysivät yleisönsä YLE Teemalla, niin myös YLE TV (Home Box Office -mediayhtiö) sopimus tuo Ylelle sopivaa 2:n Hyötyhiki ja Kansallisaarre. Oppimisen ja tieteen sisällöt tavoittivat vuonna 2010 2.4 YLE24 viikoittain neljänneksen suomalaisista, mikä on lähes 10 % YLE24 tuottaa YLE Uutiset, YLE Urheilun ja YLE Alueiden vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähintään melko tyyty- maakuntaradioiden sekä tv:n alueuutisten tarjonnan. Eri väisiä tarjontaan oli kuitenkin 77 %, mikä oli hieman enem- toiminnoissa on jatkettu vuosikymmenen puolivälissä käyn- män kuin edellisenä vuonna. Parhaimmillaan oppimisen ja nistettyä monimediaisen toimintatavan ja työprosessien tieteen ohjelmat kuten Prisma tavoittivat yli 500 000 katsojaa, kehittämistä. YLE24 tavoitti tv:ssä, radiossa ja internetissä Saimi & Jalmari tavoitti 250 000 ja Historian myytitkin lähes vuonna 2010 päivittäin 74 % ja vähintään kerran viikossa 200 000 katsojaa. Opetusohjelmien verkkosivuilla vieraili 91 % suomalaisista. Päivätavoittavuus laski hieman edelli- parhaimmillaan lähes 100 000 eri kävijäselainta viikossa. sestä vuodesta, mutta viikkotavoittavuus pysyi ennallaan. Tarjontaa seuraavista 81 % on vähintään tyytyväisiä, mikä Radion sinfoniaorkesteri on 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2009. Vuosina 2009–2010 Radion sinfoniaorkesteri soitti Helsin- gissä noin 90 konserttia ja teki ylikapellimestari Sakari Ora- YLE Uutiset mon johdolla viisi ulkomaista konserttimatkaa. RSO konser- Uutismedia on sekä Suomessa että kansainvälisesti rajussa toi mm. Wienissä, Ateenassa, Frankfurtissa, Tukholmassa, kaupallisessa paineessa. Sanomalehdistö vähentää panos- Pietarissa, Edinburghin musiikkijuhlilla sekä ensimmäisenä tuksia toimitukselliseen sisältöön. Raaka sisältökilpailu ja sinfoniaorkesterina Länsi-Afrikan Beninissä. Lisäksi orkesteri tabloidisaatio voimistuvat erityisesti verkossa. Lisääntynyt teki kotimaisen konserttikiertueen ja esiintyi Kemijärvellä, tv-tarjonta ja epälineaarisen mediakulutuksen kasvu vähen- Rovaniemellä, Kemissä, Oulussa ja Kokkolassa. Kiertue sai tävät erityisesti nuorten aikuisten uutiskäyttöä. pohjoisen mediassa suurta huomiota. YLE24:n keskeisimmät tekniset ja uutistuotantoa suuntaa- Suomalainen musiikki oli vahvasti esillä konserttisarjoissa vat hankkeet vuosina 2009–2010 ovat olleet tv:n tuotanto- eli ja Ylen kantaesitysten tilauksina. Kantaesityksinä kuultiin studioalueen uusimisen suunnittelu sekä internetin julkaisu- orkesteriteoksia muun muassa Kaija Saariaholta, Jouni järjestelmä Escenicin viimeistely ja jatkokehitys. Studioalueen Kaipaiselta, Lotta Wennäkoskelta, Sebastian Fagerlundilta uusintaan liittyy pienimuotoiseen uutistuotantoon tarkoitettu ja Ville Matvejeffiltä. Konserttimatkoillaan orkesteri esitti ja pitkälle automatisoitu pilottistudio, joka otettiin käyttöön myös Sibeliusta. Orkesteri levytti Saariahon, Lindbergin, vuonna 2010. Tätä ns. kevytstudiota on käytetty tv-uutisten Pohjolan, Sallisen, Nielsenin ja Respighin teoksia. Ylen käyt- lisäksi myös uusissa tuotannoissa kuten Min Morgon/TV-Nytt töön orkesteri teki kymmeniä kantanauhoja suomalaisista -osuuksissa. YLE 24:n tv- ja radiotuotannot liittyivät Ylen yh- orkesteriteoksista. Tapauksena voidaan pitää Alban Bergin teiseen medianhallintajärjestelmään Metroon ja tv:n uutis- ja Lulu-oopperan esityksiä yhteistyössä Kokkolan oopperan urheilutuotannossa otettiin käyttöön kevyitä satelliittiautoja. kanssa keväällä 2009. YLE Uutisten päähuomio vuosina 2009–2010 on ollut Konsertit radioitiin suorina ja konserttitarjonta oli esillä erityisesti uutislähetysten kehittämisessä radion aamuissa, myös YLE Teeman Kausikortti-sarjassa. Yle.fi:ssä RSO:n tv:n alkuillassa ja pääuutisissa klo 20.30. TV-uutiset klo konsertit voi seurata joko suorana tai YLE Areenan kautta 30 20.30 on edelleen maan katsotuin tv-uutislähetys. Aamu-TV vrk konsertin jälkeen. Lisäksi YLE Elävästä arkistosta löytää uudistettiin vuoden 2010 aikana. Siitä on rakennettu entistä valikoiman orkesterin historiaa ja nykypäivää. reagoivampi ja uutismaisempi aamun ajankohtaislähetys. YLE Sakari Oramo ilmoitti syyskuussa 2010 jättävänsä Uutisten tuottamat radion ajankohtaisohjelmat on uusittu RSO:n ylikapellimestarin tehtävän keväällä 2012. Yle julkisti osana YLE Radio Suomen ajankohtaisohjelmien uudistusta. joulukuussa kapellimestari Hannu Linnun valinnan Oramon Yhteistyötä aluetoiminnan ja maakuntaradioiden kanssa seuraajaksi. on lisätty ja tehostettu. YLE Uutiset on vahvistanut ase- RSO:n konsertit tavoittivat vuonna 2010 Ylen medioissa maansa yhteiskunnallisen keskustelun luontevana alustana noin viidenneksen suomalaisista. Konsertteja kuunnelleista suomalaisessa yhteiskunnassa. Omien uutisavausten lisäksi 73 % oli vähintään melko tyytyväisiä tarjontaan. Ykkösaamut radiossa ja tv:ssä sekä A Plus -ohjelma ovat ol- leet tärkeitä palveluja perinteistä asiakeskeistä uutistarjontaa s. 12-13 arvostaville yleisöille. Vuosi 2010 oli YLE Urheilulle poikkeuksellinen suurten YLE Uutiset tavoittaa vanhempien ikäryhmien suomalai- urheilupanostusten vuoksi. YLE Urheilu tuotti yhteensä 1 290 set hyvin televisiossa ja radiossa, mutta verkossa Ylen asema tuntia ensilähetyksiä televisioon ja 843 radioon. Vuosi alkoi on selvästi kilpailijoita heikompi. Toisaalta tv:n arvioidaan ole- Vancouverin talviolympialaisilla, sitten olivat jääkiekon MM- van vuonna 2010 nuorille yhä tärkeämpi uutismedia. Nuorten kisat ja kesällä YLE Urheilu oli mukana jalkapallon MM-kisoissa ja nuorten aikuisten uutispalvelua on parannettu kehittämällä Etelä-Afrikassa sekä yleisurheilun EM-kisoissa Espanjassa. Yle YLE Uutisten verkkosisältöjä. Uutissisältöjä tarjotaan mm. välitti Vancouverin olympialaisista 308 tuntia tv-ohjelmaa, 223 Facebookiin ja muihin ympäristöihin, joissa nuoret aikuiset tuntia radio-ohjelmaa ja nettisivuilla laajan kirjon kisatapahtu- seuraavat uutisia. Uutisiin on ryhdytty määrätietoisesti va- mia sekä niiden oheisaineistoa. Yle tuotti myös kansainvälisen litsemaan uutisaiheita, jotka koskettavat nuorten aikuisten signaalin Vancouverin kisojen hiihtolajeista sekä myös mm. elämää. Lisäksi perinteisiä aiheita on ryhdytty käsittelemään ringetten ja salibandyn MM-kilpailuista sekä hiihdon, yhdis- nuoria aikuisia koskettavalla, tuoreella tavalla. tetyn ja ampumahiihdon maailmancupiin kuuluvista kisoista, YLE Uutiset eri medioissa tavoitti päivittäin tai lähes päi- jotka järjestettiin Suomessa. YLE Urheilun tarjonnassa korostuu vittäin 71 % yli 15-vuotiaista suomalaisista. Yli 15-vuotiaista kansainvälisyyden lisäksi myös monipuolinen kotimainen kat- suomalaisista 76 % on YLE Uutisiin tyytyväisiä tai erittäin tavuus, jolla on iso alueellinen merkitys. Ylen urheilutarjonta tyytyväisiä. YLE Uutisten tuottama Tasavallan presidentin on vapaasti kaikkien suomalaisten saatavilla. itsenäisyyspäivän vastaanotto ja niiden yhteydessä lähetetyt Urheilun verkkopalvelu on vuosina 2009–2010 ollut Uutiset ja sää olivat TV:n katsotuimmat ohjelmat vuonna jatkuvan, vahvan uudistamisen kohteena. Monimediaisen 2010 kuten useana vuotena aiemminkin. Vuonna 2010 urheilu-uutistarjonnan toimintatapoja on kehitetty ja vain Itsenäisyyspäivän vastaanoton keskikatsojamäärä oli 2,1 verkkoon tulevien sisältöjen tuottamiseen on panostettu. miljoonaa katsojaa. Saman päivän uutisia ja säätä seurasi 2 Toimituksellista lisäarvoa on haettu ja nopeuden, kattavuu- miljoonaa katsojaa. den ja luotettavuuden lisäksi Urheilun verkkopalvelua on Kaiken uutistoiminnan perusta on luotettavuus. Luo- kehitetty nykyistä helppokäyttöisemmäksi. Urheilusisältöjä tettavuutta tutkittaessa Ylen uutisorganisaatio arvioitiin on haluttu kehittää niin, että ne ovat elämyksellisiä ja vä- luotettavimmaksi. Vuonna 2010 Ylen uutiset arvioitiin erittäin littävät yhteisiä tunteita. Nopean ja kattavan tulospalvelun luotettaviksi (4,35), toiseksi luotetuimmaksi arvioitiin STT (4,34) kehittäminen jatkuu. ja kolmanneksi Helsingin Sanomat (4,01). (Asteikko 1–5: Reaaliaikaisuus on tarkasteluvuosina toteutunut verkon 5=erittäin luotettava, 1=erittäin epäluotettava) ohella teksti-tv:ssä, jolla on tärkeä rooli urheilun tulosseuran- nassa: 30 % teksti-tv:tä seuranneista seuraa säännöllisesti > Kuvio 5: Uutisorganisaatioiden luotettavuus v. 2010 sen urheilusivustoja. Radion ja television Urheiluradioissa ja Urheiluruuduissa etsitään vaihtoehtoisia näkökulmia ja uusia YLE Urheilu aiheita, jotta tulosuutisia seuranneet olisivat edelleen vähintään Urheilujournalismin kehittämisen tavoitteena on ollut yhtä kiinnostuneita ohjelmista kuin tähänkin asti. erottua kaupallisista kilpailijoista arvopohjaisilla valinnoil- YLE Urheilu tavoitti vuonna 2010 viikoittain 59 % suoma- la. Urheilu on erityisesti nuorten miesten tavoittamisen ja laisista ja 53 % kaikista urheilua seuranneista on tarjontaan tyytyväisyyden kannalta keskeinen ohjelma-alue. Tutkimus- tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Katsotuimpia urheilulähetyk- ten mukaan Ylen koetaan palvelevan medioista parhaiten siä olivat jääkiekon MM-ottelut, erityisesti Suomi–Venäjä-peli, urheilusta kiinnostuneita. YLE Urheilun oikeussalkkua on jota seurasi 1,2 miljoonaa katsojaa. Vancouverissa seuratuin kehitetty vuonna 2010 siten, että Ylen asema tapahtumaur- oli 16. kisapäivä, jolloin lähetettiin suomalaisille tärkeät jää- heilussa pysyy vahvana, vaikka kustannuksissa säästetään- kiekon pronssiottelu Suomi–Slovakia ja 50 km:n hiihto. Näitä kin. Oikeussalkun hallinta on pitkävaikutteista ja oikeuksien seurasi yli miljoona katsojaa. Samoihin katsojalukuihin ylsi hintakilpailussa on otettava huomioon myös yhtiön säästö- yleisurheilun EM-kisat. Jalkapalloilun MM-otteluiden välierän tavoitteet. Uusissa avauksissa painotetaan nuorten aikuis- näki lähes 900 000 katsojaa. ten tavoittamista ja nousevia lajeja. Alueet Lapissa, missä 71 % asukkaista kuuntelee kanavaa viikoittain Alueellinen uutistoiminta niin radiossa kuin televisiossa on (v. 2009 76 %). Pääkaupunkiseudulla tavoitetaan viikoittain olennainen osa Ylen julkista palvelua ja sitä on edelleen runsas kolmannes (34 %) väestöstä. Määrällisesti tämä on kehitetty voimakkaasti. Vuosina 2009–2010 on panostettu tarkoittanut kuitenkin peräti 382 000 kuulijaa, kun Lapissa erityisesti alueellisten verkkosisältöjen kehittämiseen ja uu- kuulijoita on ollut viikossa yhteensä keskimäärin 77 000. den toimituksellisen työtavan haltuunottoon. Kilpailutilanne alueellisessa verkkotarjonnassa on kova, sillä maakuntaleh- 2.5 YLE Visio det ovat viime vuosina panostaneet internetin palveluihin. YLE Visio tuottaa viihteen, lasten ja populaarikulttuurin ja Radiossa tai tv:ssä Ylen alueellisilla uutisilla ei ole merkittä- -musiikin tarjonnan. Kokonaisuutena nämä ohjelmistot ta- viä kilpailijoita kuin muutamilla alueilla. voittivat vuonna 2010 tv:ssä, radiossa ja internetissä 20 % Vuonna 2009 käyttöönotettu julkaisujärjestelmä Escenic suomalaisista päivittäin ja vähintään 76 % kerran viikossa. on mahdollistanut uuden toimintatavan alueellisen verkkosi- Luku on laskenut 5 prosenttiyksiköllä vuodesta 2009. Ohjel- sällön tuottamisessa. Henkilöstöä on koulutettu ja yhteistyötä mistoja seuranneista 60 % on tyytyväisiä tai erittäin tyyty- YLE Uutisten ja muiden alueiden kanssa on jatkuvasti lisätty. väisiä tarjontaan. Alueelliset uutiset ovat saaneet myös entistä näkyvämmän paikan valtakunnallisissa uutisissa. Viihde Monimediaista toimituskulttuuria on vahvistettu. Verk- Viihdesisältöjä on esitetty vuosina 2009–2010 niin radiossa, kosisältöjä on lisätty määrällisestikin, mutta erityisesti on tv:ssä kuin internetissäkin. Julkisen palvelun viihteen tavoit- pyritty kehittämään laatua. Aihevalinnoissa on painotettu teita ovat virikkeellisyys ja erilaiset näkökulmat esimerkiksi uutis- ja ajankohtaissisältöjä, mutta myös yleisö on haastettu suomalaisuuteen. Tangomarkkinat laajenivat taltiosta moni- ottamaan kantaa ja osallistumaan. Alueellisilla sivustoilla on mediaiseksi kokonaisuudeksi, kun tango soi radiossa, tv:ssä ryhdytty hyödyntämään myös yhteisöllisen median keinoja ja Satumaa-palvelussa yle.fi:ssä. Satumaa-konsepti kokoaa ja vuorovaikutteisuutta. tarjontaa Ylen muistakin musiikkiviihdeohjelmista (esim. YLE Radio Suomea on kehitetty suuren suomalaisen Euroviisut, Tartu Mikkiin, Kesäillan valssi ja Obladii). Euro- radioyleisön ykköskanavana. Vuonna 2010 kanavan ajan- viisujen tavoite on tarjota uusille tulokkaille mahdollisuus kohtaisohjelmat uudistettiin ja se on ollut aktiivisesti mukana päästä musiikkiestradeille, niinpä hyväksi koettua avointa podcast-palvelun kehittämisessä. kilpailua laajennettiin syksyllä 2010. Näin musiikkiviihdeoh- Alueelliset tv-uutiset ovat saaneet erittäin hyvän vas- jelmat tavoittavat uutta ja nuorempaa asiakaskuntaa. taanoton ja saavuttaneet nopeasti arvostetun aseman Ylen Käsikirjoitetun viihteen tulee aktivoida, haastaa ja olla uutisohjelmistossa. Ylen alueelliset tv-uutiset tavoittavat virkistävä vaihtoehto eikä julkisen palvelun viihteeseen kuulu viikoittain ensilähetyksillään alueilla yhteensä yli 1,1 miljoo- nolaaminen tai nöyryyttäminen. Yhteiskunnalliseen keskus- naa katsojaa. Valtakunnallisina uusintoina ne tavoittavat teluun oman näkökulmansa toivat Uutisvuoto, Presidentin viikossa yhteensä yli 1,6 miljoonaa katsojaa. Suhteellisesti kanslia ja Ihmisten puolue. Ylen yhteistyö indieyhtiöiden kanssa eniten alueellisia tv-uutisia on ensilähetyksinä katsottu Keski- on ollut hienoisessa kasvussa, josta yhtenä hyvänä esimerkki- Suomessa (30 % alueen väestöstä) ja Pohjois-Suomessa nä on lähes kulttimaineeseen noussut Pasila-animaatiosarja. (29 %). Määrällisesti eniten katsojia on ollut Uudellamaalla Vähemmistöt ja valtaväestöteemat tuotiin keskusteluun mm. (211 000). Kiinnostus uutislähetyksiin on maan eri puolilla Muslimielämää-ohjelmasarjassa syksyllä 2010. hyvin samankaltaista, vain Uudellamaalla se on jonkin verran Sekä käsikirjoitettu että ohjelmavirtaviihde tavoittavat vähäisempää kuin muualla. radiossa viikoittain satoja tuhansia kuulijoita; Rivari-ohjelma- YLE Radio Suomi on lähettänyt sekä valtakunnallista että sarja YLE Radio Suomessa on ollut usein viikon kuunnelluin alueellista ohjelmaa 20 maakuntaradion taajuudella, lisäksi YLE radio-ohjelma. Satumaa tarjoaa myös otteita radio-ohjelmista Radio Vegassa on lähetetty ruotsinkielistä paikallista ohjelmaa videomateriaalilla täydennettynä, josta mm. Leirinuotiolla- 5 alueella. Vuonna 2010 kuten aiemminkin YLE Radio Suomen sarja on hyvä esimerkki. Radioviihteen on demand -kuuntelu alueellinen ohjelmisto on tavoittanut kuuntelijansa parhaiten on lisännyt suosiotaan ja esimerkiksi Alivaltiosihteeriä kuun- s. 14-15 nellaan paljon YLE Areenassa. Lasten vanhempia palvellaan Olotila-sivustolla, jossa on Nenäpäivä on vuosittain kerännyt viihteen avulla rahaa tarjolla sekä neuvoja lasten mediakasvatukseen että vink- kehitysmaiden lapsille. Maan huippuviihdyttäjät osallistuvat kejä yhteisiin puuhiin. Tietoja tulevista ohjelmista on jaettu tapahtumaan ja ohjelmaan hyväntekeväisyydestä. Vuoden erityisesti Pikku Kakkosen Facebook-sivuston kautta, jolla oli 2010 Nenäpäivä teki ennätyksellisen keräystuloksen. vuoden 2010 lopussa noin 30 000 käyttäjää. Varhaisnuorten Summeri on muutettu ympärivuotiseksi Lasten vanhempien tyytyväisyys Ylen lastenohjelmiin on ja ohjelmien teemoihin kuuluu mm. monikulttuurisuus ja myös kasvanut vuoden aikana. Kun 2–9-vuotiaiden lasten kansainvälisyys. Summeri on monimediainen konsepti – inter- vanhemmista vuonna 2010 oli vähintään melko tyytyväisiä netin ja tv-ohjelman vuoropuhelulla tavoitetaan nuoria entistä 96 %, vuonna 2009 heitä oli 92 %. paremmin. Summerin alabrändi Netari-tv-palvelu tarjoaa nuo- rille virtuaalisen neuvonta- ja keskustelufoorumin. Siinä missä Populaarikulttuuri Summeri on viihdettä, niin Netari-tv:ssä ei pelätä käsitellä Yksi Ylen tehtävistä on suomalaisen kulttuurin tallenta- nuorille vaikeitakin asioita heidän kysyminään ammattilaisten minen ja perspektiivin luominen menneeseen. Yle tarjoaa tukemana. Nuoria tavoittavaan viihdeohjelmistoon ja sen suomalaisille yleisöille monipuolista kotimaista populaari- kehittämiseen nuorten asiakkaiden huomioimiseksi on myös musiikkia sekä laadukkaita ja journalistisesti korkeatasoisia panostettu viihdeohjelmien kehitystyössä. Yksi merkittävä musiikkiohjelmia. Julkisen palvelun populaarikulttuurissa osa-alue on EBU:n yhteistuotantodokumentit, jonne Ylen kotimaisuus sekä riippumattomuus kaupallisista intresseistä nuortenohjelmat tuotti dokumentin Kolttarokkia Lapissa. ovat keskeisiä arvoja. Ohjelma voitti ensimmäisen palkinnon lastenelokuvien fes- Populaarimusiikki on Ylen ohjelmistoissa monimuotoi- tivaaleissa Chicagossa. nen ilmiö: se nähdään toisaalta keskeisenä osana media- Viihdeohjelmat tavoittivat v. 2010 viikoittain 64 % väes- kuluttajien elämysmaailmaa ja toisaalta myös kansallisena töstä (v. 2009 72 %). Vähintään melko tyytyväisiä ohjelmiin kulttuurina. Yle on ollut mukana mahdollistajana luomassa oli 83 % tavoitetuista. Katsotuimpia viihdeohjelmia olivat uutta yhteistyössä musiikkialan toimijoiden kanssa. Yhteinen Eurovision finaalilähetys, joka tavoitti yli miljoona katsojaa, sävel -kokonaisuus syntyi YLE Teeman dokumenttisarjan Tartu Mikkiin ja Tangomarkkinat (lähes 700 000 katsojaa) sekä ympärille ja sisälsi radioidun ja televisioidun konsertin Ihmisten puolue ja Satuhäät (550 000 katsojaa). sekä äänilevyllisen uusia tulkintoja suomalaisten omikseen omaksumista slaavilaisista ikivihreistä. Tv-sarja Haaveiden Lastenohjelmat ilta YLE TV2:ssa kutsui artisteja toteuttamaan musiikillisia Lasten palvelujen tavoitteena on olla Suomen rakastetuin haaveitaan. Leirinuotiolla-sarja YLE Radio Suomessa tuotti lastenpalvelu: elämyksiä tarjoava, kehittävä, turvallinen ja ennen kuulemattomia solistien kohtaamisia, sovituksia ja lapsuutta arvostava palvelu. Vuosina 2009–2010 on kehi- tulkintoja. Rock Suomi- dokumenttisarja Yle Teemalla etsi tetty erityisesti lastenohjelmien internetin ja YLE Areenan uusia näkökulmia suomalaisen rockin kehitykseen ja moniin tarjontaa. Ylen lastenpalveluille on luotu yhteinen netti- tyylisuuntiin. Lisäksi Yle taltioi ja toteutti lukuisia tapahtuma- sivusto Lasten Yle, johon kuuluvat kaikki lastenpalvelut tunteja rockkonserteista ja iskelmätapahtumista, joissa netin mediasta tai kielestä (suomi, ruotsi, saame ja viittomakieli) rooli uutena jakelukanavana painottui. riippumatta. Samalla sivustolla on katsottavana myös kaikki Ylex.fi-verkkopalvelun profiilia terävöitettiin ja uusi YLE Areenan lastenohjelmat. Palvelu on ladattavissa myös Satumaa-sivusto keskittyy ajassa elävään iskelmään ja ai- mobiiliin käyttöön. kuisimman maun rock-musiikkiin. YLE Radio Suomen, YLE Pikku Kakkosen tv-ohjelmistossa on keskitytty sekä TV2:n ja Satumaan yhteistyö kulminoitui Euroviisuissa ja uusien että jo tutuksi tulleiden draamahahmojen tuotan- Tangomarkkinoilla, jossa Ylellä on aktiivinen rooli sisällön toon. Ohjelman nettipalvelussa televisiosta tutut hahmot ja ideoinnissa ja kotimaisen iskelmämusiikin kehittäjänä. juontajat leikkivät vuorovaikutteisesti lasten kanssa. Sivustolla Nuorempia yleisöjä palvelee edelleen YleX, jonka konseptia saavutettiin jouluna 2010 uusi viikkokävijäennätys: 200 000 laajennettiin monimediaiseen suuntaan, yksi esimerkki tästä on kävijää eri selaimilta. live-tuotantojen jakelu YleX Areenan kautta. Ylen populaari- musiikin sisällöt ovat myös esillä sosiaalisen median palveluissa, suomenruotsalainen uutispalvelu ja yksi niistä palveluista, joita esimerkiksi Facebookissa, Twitterissä sekä musiikkipalvelu suomenruotsalaiset käyttävät päivittäin. Spotify:ssä. Menestystekijöitä ohjelmistoalueella ovat nopea Kommentointimahdollisuus lisäsi uutispalvelun suosiota reagointi yhteiskuntaan, yhteisöjen tuottamat sisällöt ja uudet 40 000 viikoittaiseen selainkäyttäjään. Uutisten online- teknologiset ratkaisut tuotannossa ja jakelussa. palveluun kuuluvat olennaisena osana alueet sekä urheilu Vuonna 2010 Ylen populaarikulttuuri tavoitti 31 % ja kulttuuri. Asiaohjelmissa tarkennettiin aihealueita ja suomalaisista vähintään viikoittain. Tavoitetuista 78 % oli parannettiin johdonmukaista ajankohtaisdokumentaatiota. vähintään melko tyytyväisiä tarjontaan. Yhteinen sävel ja Journalistista otetta vahvistettiin. Lifestyle-ohjelmien osalta Rock- Suomi tavoittivat parhaimmillaan runsaasti yli 100 000 suuri hanke oli Min Morgon -ohjelman aloittaminen YLE katsojaa YLE Teemalla. FST5ssä. YLE Radio Vegassa aloitti ympäristö- ja kuluttaja- aiheisiin keskittyvä ohjelma Smältpunkt sekä perheille suun- 2.6 Svenska Yle nattu uusi osio Familje-lördax. Strömsön brändiä laajennettiin Ruotsinkielisen Ylen tarjonta koostuu uutisista ja urheilus- Mat så in i Norden -ohjelmalla, joka myös lähetetään muiden ta, faktasta, fiktiosta ja nuortenohjelmista. Kokonaisuute- pohjoismaisten yhtiöiden tv-kanavilla. na tarjonta tv:ssä, radiossa ja internetissä tavoitti vuosina Suomenruotsalaisen draaman merkitys ohjelmistossa on 2009–2010 neljänneksen koko väestöstä vähintään kerran erittäin suuri niin asiakassuhteen kuin Svenska Ylen palvelu- viikossa. Svenska Yleä seuranneista 86 % oli vähintään kykymielikuvankin kannalta. Kolmiosainen minisarja Avsked melko tyytyväisiä tarjontaan, mikä on 2 prosenttiyksikköä lähetetettin vuoden 2010 lopussa. Radioteatterin ohjelmistoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruotsinkielisestä väes- suunnattiin selkeämmin nuorille aikuisille. Kulttuurin alueella töstä tavoitettiin molempina vuosina päivittäin 64 % ja vä- iso avaus oli Kulturen.fi, jolla haettiin laajempaa kulttuurin hintään viikoittain 94 %. Kaikista ruotsinkielisistä 100 % oli sisältöä, keskustelua ja käyttäjien omaa osallistumista. vähintään melko tyytyväisiä tarjontaan, tyytyväisyys kasvoi Viihteessä radion musiikkiohjelmien tarjontaa kehitettiin 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Oman aamu-tv-ohjel- ja huumoriviihdettä lisättiin. man aloittaminen on vaikuttanut selvästi sekä päivittäisylei- Monimediaisen BUU-klubbenin kehittämistä jatkettiin sön määrän kasvuun että kasvaneeseen tyytyväisyyteen. osana Ylen lastenpalvelua. Myös varhaisnuorten kohderyh- mään panostettiin uudella ohjelmalla Utmanad ja jouluka- > Kuvio 6: Tyytyväisyys Svenska Ylen ohjelma-alueisiin lenteri löi entiset ennätyksensä kävijämäärissä. v. 2010 Nuorten tarjontaa YLE Extremin kautta kehitettiin suurilla tempauksilla, esimerkkeinä jo vakiintunut Svenska Talande Svenska Ylen ensisijainen tehtävä on palvella ruotsinkielis- Klubben ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa Panta inte- ja tä väestöä Suomessa. Samanaikaisesti sillä on tärkeä rooli Blogipalkinto -ohjelmat. Suomessa, sillä Svenska Yle tarjoaa suomenkieliselle väes- tölle erilaisen näkökulman ja toimii myös pohjoismaisten 2.7 Ohjelmiston alkuperä ohjelmien tärkeimpänä välittäjänä Suomessa. Asiakaslupaus Vuonna 2010 Ylen koko tv-ohjelmistosta oli kotimaista tuo- ”Annorlunda på svenska” sitoo Svenska Ylen ohjelmatar- tantoa 48 % ja ohjelmiston eurooppalaisuusaste oli vuonna jonnan vahvasti suomenruotsalaiseen kieleen ja kulttuuriin. 2010 84 % (tunnit pl. uutiset ja urheilutapahtumat). Tutkimukset osoittavatkin että suomenruotsalaiset kokevat Ylen tv-kanavilla kotimaisten ensilähetysten määrä oli Svenska Ylen läheiseksi ja omakseen. Svenska Ylen ohjel- 4 727 tuntia vuonna 2010. Vähennys edellisestä vuodesta oli misto vastaa odotuksia ja tunnettuus on erittäin hyvä. 6,8 %. Vuonna 2010 kotimaisilta riippumattomilta ohjelma- Ruotsinkielisten uutisten rooli on tärkeä kaikissa medioissa tuottajilta hankittiin ohjelmia 28 %, eli 8,5 prosenttiyksikköä ja tärkeimmät hankkeet vuosina 2009–2010 olivat uutispal- enemmän kuin edellisenä vuonna. Osuuden merkittävä nou- velun kehittäminen kaikissa välineissä sekä monimediaisten su selittyy sillä, että YLE FST5 aloitti Min Morgon-ohjelman tuotantotapojen hyödyntäminen. Etenkin aluetoiminnassa indie-yhteistyönä. Tämä lisäsi hankintoja 262 tuntia. nettiläsnäoloa on lisätty. Tavoitteena on olla verkon käytetyin s. 16-17

2.8 Yle suomalaisen tv-tarjonnan eli 80 %. YLE TV1:n tarjonnasta faktaa oli 60 %. Tarjonnan monipuolisuusvertailussa kotimaisuusaste oli yli puolet ja uusintojen määrä 47 %. YLE Liikenne- ja viestintäministeriö tilaa vuosittain selvityksen suo- FST5:n tarjonnasta oli 57 % faktapainoitteista. Ylen kanavista malaisen tv-tarjonnan monipuolisuudesta. Tuorein raportti viihdepainoitteisin oli YLE TV2, jossa viihteellisten ohjelmien vuodelta 2009 sisältää yleiskuvauksen tv-kanavista ja muu- osuus oli yli puolet tarjonnasta. Kotimaisuusaste oli noin puolet toksista. Vuoden 2010 raportti ei ole vielä käytettävissä. ja uusintoja 60 %. Monipuolisuutta tarkastellaan selvityksessä ohjelma- Kanavista monipuolisin oli YLE TV2, mutta myös MTV3 tyyppien monipuolisuutena, jota arvioidaan 13-kohtaisen oli hyvin monipuolinen. YLE FST5 sijoittui vertailussa kolman- perusluokituksen avulla. Selvityksen mukaan – hiukan yk- neksi ja YLE TV1 sekä Nelonen olivat yhtä monipuolisia. sinkertaistaen – monipuolisuus toteutuu parhaiten silloin, kun kanavan ohjelmisto jakautuu mahdollisimman tasaisesti > Kuvio 7: TV-ohjelmistojen monipuolisuus eri kaikkiin tutkittuun 13 ohjelmaluokkaan. Kanavakohtainen kanavilla v. 2009 monipuolisuuden tarkastelu ei monikanavamaailmassa kui- tenkaan aina ole mielekästä. Ylen tavoitteena ei ole tarjota suomalaisille neljää monipuolista kanavaa, vaan mahdollisim- 3. Ylen erityistehtävät man monipuolinen neljän kanavan kokonaisuus. 3.1 Tasa-arvo ja monikulttuurisuus Vuoden 2009 selvityksessä olivat mukana kaikki val- Laki Yleisradio Oy:stä antaa Ylelle tehtäviä, jotka liittyvät takunnalliset, ns. vapaasti katsottavat kanavat. Näiden 10 tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden sekä kanavan ohjelmatarjonta oli keskimäärin 1 046 tuntia viikossa kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen. Ylen eri- eli melkein 149 ohjelmatuntia vuorokaudessa. Kanavien tyis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategiassa on määritel- ohjelma- ja muu tarjonta (myös uutisikkunat, chatit ja mo- ty seuraavat tavoitteet: biilipelit) oli yhteensä yli 1 550 viikkotuntia eli 220 tuntia > turvataan perustiedonvälitys ja päivittäin. Tv-kanavien tarjonta kokonaisuutena oli hyvin kansalaisvalmiuksien kehittyminen monipuolista. Keskittyminen tiettyihin ohjelmaluokkiin on > vahvistetaan yhteisöllistä hyväksyttävyyttä ja jonkin verran yleistynyt. Suurin yksittäinen ohjelmatyyppi osallisuutta valtakunnallisessa tarjonnassa olivat asiaohjelmat 29 %:n > vahvistetaan näkyvyyttä viihteessä ja osuudella. Viihde kattaa neljänneksen kaikesta ohjelmatar- lastenohjelmissa jonnasta ja ulkomainen fiktio 15 %. Urheilun osuus oli 11 % > otetaan huomioon uskonnolliset vähemmistöt ja lastenohjelmien 9 %. > hyödynnetään teknologian luomia mahdollisuuksia Suomalainen 10 kanavan tarjonta rakentuu yhdistelmästä > luodaan Ylestä tasa-arvoinen ja erikoistuneita ja yleiskanavia, jotka profiloituvat laveasti sekä monikulttuurinen työyhteisö fakta- että viihdepainotteisesti. Faktaa tarjoavat eniten JIM > vahvistetaan mielikuvaa Ylestä osallistumisen ja ja YLE Teema. Laajan tarjonnan kanavia ovat YLE TV1, YLE vuorovaikutuksen edistäjänä. FST5. MTV3, YLE TV2 sekä Nelonen. Viihteellisintä tarjonta oli Urheilukanavalla. Tasa-arvoa edistetään Ylessä sekä ohjelmatoiminnassa että Ylen julkisen palvelun neljä kanavaa tarjoaa kokonaisuu- henkilöstöpolitiikassa. Vuosille 2009–2011 hyväksytyssä ta- tena hyvin kattavan ohjelmakirjon, vaikka ohjelmisto onkin sa-arvosuunnitelmassa on tavoitteena, että Ylen henkilöstö edelleen hieman viihteellistynyt. Yli puolet tarjonnasta oli kokee yhtiön toimintakulttuurin tasa-arvoiseksi. Tavoitteen faktapainoitteista. Koko Ylen tarjonnasta 40 % oli ensilähetyk- toteutumista seurataan henkilöstökyselyllä kaksi kertaa vuo- siä, loput uusintoja. Ylen tarjonta kokonaisuutena on selvästi dessa. Syksyllä 2010 lähes 80 % vastaajista oli sitä mieltä, faktapainoitteisempaa kuin kaupallisten kanavien tarjonta. että naisia ja miehiä kohdellaan Ylessä tasa-arvoisesti. Ylen YLE Teeman tarjonnasta faktaa oli yli 60 %. Se oli myös vakinaisesta henkilöstöstä 49 % ja määräaikaisista 54 % on selvästi kaikista eurooppalaisin kanava, sillä yli puolet tarjonnas- naisia. Joissakin tehtävissä sukupuolijakautuma on kuitenkin ta oli alkuperältään Euroopasta. Uusintojen osuus oli korkein huomattavan epätasapainoinen. Vuosina 2009 ja 2010 kanavien tasa-arvo- ja moninaisuus- Kemin alueella oli YLE FST5 -kanavalla klo 19.10, ja ohjelma sisällöistä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat ovat olleet uusittiin valtakunnallisena myöhäisillassa YLE FST5 -kanavalla esillä näkyvästi niin draama-, asia- kuin viihdeohjelmistoissa- tekstitettynä sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi Oððasatin kin. Esimerkkinä v. 2010 viihdeohjelmistoista on Muslimielä- pikauusinta on ollut YLE TV2:ssa seuraavana arkiaamuna klo mää -sarja. Lastenohjelmissa monikulttuurisuus on määritelty 09.00. Uutislähetykset olivat pääasiassa pohjoissaameksi. erityiseksi ohjelmanteossa huomioitavaksi näkökulmaksi. Saamenkielisiä tv-uutisia on lähetetty viitenä päivän viikossa Eri kieli-, kulttuuri- ja myös etnisiin ryhmiin kuuluvien ih- kahdeksan viikon kesätaukoa lukuun ottamatta. misten kokemuksia Ylen palvelutarjonnasta ja sen kehittämis- Televisio on tarjonnut vuosittain myös 30 saamenkielistä tarpeista kuullaan vuosittain. Samoin myös aistivammaisten ja Unna Junná -lastenohjelmaa, jotka on tuotettu yhdessä toimintaesteisten näkökulmia on huomioitu. Keskustelua on Ruotsin SVT:n kanssa. 15 minuutin ohjelmat on lähetetty käyty eri ryhmien kanssa tapaamisissa ja seminaareissa. sunnuntaiaamuisin klo 7.45 kevät- ja syyskausilla. Yle on myös edistänyt median roolin pohdintaa suhteessa Media on ole vain tiedonvälitystä, sillä on roolinsa myös tasa-arvo-, monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajateemoihin yhteisyyden ja identiteetin rakentajana. Yle Saamen Radio eurooppalaisessa keskustelussa. Tätä työtä on tehty Euroopan luo ohjelmillaan yhteistä nykyisyyttä ihmisille, jotka eivät vält- yleisradioliiton ja eurooppalaisten tasa-arvo- ja moninaisuus- tämättä tunne toisiaan, mutta tuntevat kuuluvansa yhteen. verkostojen kautta. Pohjoismainen yhteistyö vahvistaa kansallista ja kulttuurista yhteenkuuluvuuden tunnetta yli valtakuntien rajojen. 3.2 Saamenkieliset ohjelmat ja palvelut YLE Saamen Radio tuottaa ohjelmien lisäksi uutta saa- YLE Saamen Radio lähettää saamenkielistä radio-ohjelmaa melaista musiikkia Viime vuosina on tehty paljon inarinsaa- Pohjois-Lapin alueella omalla kanavallaan noin 2 280 tuntia menkielistä musiikkia räpista covereihin. Saamen radiossa vuodessa. Suurin osa eli noin 1 800 tuntia tarjonnasta teh- soi pääasiassa saamelainen musiikki, joka yleisötutkimuksen dään pohjoissaameksi, koltan- sekä inarinsaameen osuudet mukaan tuottaa eniten iloa kuuntelijoille. ovat noin 100 tuntia. Ohjelmisto koostuu musiikista, uutis-, Saamelaiskäräjät on korostanut, että Ylellä on merkittävä ajankohtais-, kulttuuri-, viihde-, lasten-, nuorten- ja har- rooli saamenkielen ja saamelaiskulttuurin ylläpitämisessä tausohjelmista. Lasten radio-ohjelma Binna Bannáa tehdään ja sen kehittämisessä. Television ja radion lastenohjelmat kerran viikossa inarin- koltan- ja pohjoissaameksi. tukevat omalta osaltaan saamelaislasten kielellistä kehitystä YLE Saamen Radio tekee päivittäistä yhteistyötä Ruotsin sekä heidän identiteettiään. Television saamenkieliset uutiset SR:n ja Norjan NRK:n saamelaisradioiden kanssa. Noin puolet ja lastenohjelmat tekstitetään ruotsiksi ja suomeksi. Ohjelmat Suomen saamelaisista asuu YLE Saamen Radion kuuluvuus- antavat valtaväestölle tietoa saamelaisista ja lisäävät kulttuu- alueen ulkopuolella. Kanavaa voi kuunnella myös internetin rien välistä suvaitsevaisuutta Suomessa. YLE Saamen Radion kautta. Lisäksi YLE Areenassa on tarjolla erilaisia saamenkie- suomenkielisillä verkkosivuilla Saamenmaan ykkösuutiset lisiä on demand -palveluja. Saamen Radion verkkosivut ovat ovat olleet luettavissa myös suomeksi. palvelleet maapallon eri puolilla olevia saamenkielisiä. Saamenkielistä ohjelmatarjontaa koskevasta strategiasta YLE Saamen Radio on tärkein saamenkielisten media- mainitaan hallintoneuvoston kertomuksessa eduskunnalle palvelujen tuottaja. Suomessa ei ole saamenkielistä sano- 2007–08 seuraavasti: malehdistöä. Tämä korostaa Ylen saamenkielisten palvelujen ”Saamelaisohjelmien tulevaisuutta Yle suunnittelee merkitystä. Lähetyksissä kerrotaan myös valtakunnan ja yhdessä Ruotsin (SVT, SR) ja Norjan (NRK) yhtiöiden kanssa. maailman ykkösuutiset saamenkielellä: radion uutislähetyksiä Suunnitelmassa laaditaan saamelaisohjelmien strategiaa maanantaista perjantaihin on päivittäin kuusi. Lisäksi kana- 2010–2014. Strategian painopistealueina ovat uutisten ja valta on ollut kuultavissa päivittäin kaksi Norjan Karasjoelta lastenohjelmien kehittäminen ja mahdollinen lisääminen. lähetettyä pohjoismaista uutislähetystä. Suunnitelmassa arvioidaan myös yhtiöiden mahdollisuuksia Television saamenkieliset uutiset, Oððasat, lähetettiin panostaa lisää muille ohjelmistoalueille. Strategiassa arvioi- ja tuotettiin yhdessä Norjan ja Ruotsin yleisradioyhtiöiden daan myös tapoja parantaa saamelaisohjelmien jakelua ko- kanssa. Oððasatin ensilähetys Pohjois-Lapissa ja Tervolan ja tiseutualueen ulkopuolelle. Pohjoismainen pääjohtajakokous s. 18-19 käsittelee strategiaa tammikuussa 2010.” ulkonäköä, toimintaa, maisemaa tai lavastusta. Joulukuussa Saamelaisstrategiaan liittyen pääjohtajat totesivat 2010 kuvailutulkattiin tv-sarja Tauno Tukevan sota. Palvelu 5.3.2010, että ennen radion yhteispohjoismaisen kanavan on saanut myönteistä palautetta. perustamista on syytä tutkia tarkemmin kuuntelijoiden tar- Vuonna 2010 Ylessä tekstitettiin noin 30 % kaikkien peita ja toiveita. Tätä varten päätettiin toteuttaa ensimmäi- tv-kanavien suomen- ja ruotsinkielisistä tv-ohjelmista. Ulko- nen laaja yhteispohjoismainen saamelaisten mediankäytön maankielisistä ohjelmista tekstitetään 100 % joko suomeksi tutkimus. Hanke päätettiin toteuttaa SR:n SVT:n, NRK:n ja tai ruotsiksi, YLE FST5:n osalta sekä suomeksi että ruotsiksi. Ylen tutkijoiden kesken syksyllä 2010,koordinoijaksi nimet- Suorana lähetettäviä urheilulähetyksiä ei tekstitetä lainkaan, tiin SR. Hanke viivästyi, koska Suomi ja Norja eivät antaneet ei myöskään musiikki- eikä lastenohjelmia. Suorista uutislähe- edustavaa otantaa varten rekisteritietoja valitun tutkimus- tyksistä tekstitetään päivittäin kaksi lähetystä. Kaikkiaan 70 % yrityksen (TNS) käyttöön. Suomessa tutkimuksen kohteeksi Ylen ohjelmistosta on tekstitettyä. Tammikuusta 2011 alkaen valikoituivat vain Väestörekisterin noin 1 700 äidinkieleltään tv-ruudulla näkyy ohjelmatekstityksestä kertova T-symboli. saamenkielistä, mikä vaikeuttaa tulosten vertailua maiden Kotimaisten televisio-ohjelmien tekstittämistä koskeva kesken. Hanke toteutettiin vasta keväällä 2011 ja tulokset lakimuutos vahvistettiin elokuun 2010 lopussa. Lain mukaan esiteltiin pääjohtajille 29.6.2011. Ylen on tekstitettävä kaikki suomenkieliset ohjelmat vuoteen Yhteisen strategian eteenpäin viemisessä Yle ja NRK 2016 mennessä. Velvoitteen ulkopuolelle jäävät musiikki- ja odottavat nyt aloitteita ruotsalaisilta yhtiöiltä. Tähän asti NRK lastenohjelmat sekä suorat urheilulähetykset. Tekstityksiä on toiminut yhteistyön veturina. Tutkimuksen valmistuttua SR lisätään asteittain. ja SVT ovat keskittymässä vain uutisyhteistyöhön (Oððasat) ja ovat lopettaneet lastenohjelmayhteistyön (Unna Junná). Jos 3.4 Hartausohjelmat yhteistyö hiipuu, onkin Ylen lähdettävä rakentamaan omaa Jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat kuuluvat Ylen julki- uutta strategiaa ja toimintasuunnitelmaa. 2012 Yle tulee sen palvelun tehtäviin. Hartausohjelmien sisällöstä Ylessä kohdistamaan panoksia erityisesti sisältöjen kehittämiseen. vastaa Kirkon tiedotuskeskus ja tuotannosta YLE Asia. Ylim- pänä toimielimenä on Hartausohjelmien valvontaelin, joka 3.3 Muut erityispalvelut: hyväksyy lähetyssuunnitelmat ja huolehtii siitä, että eri kirk- ohjelmatekstitykset ja tulkkaukset kokunnat saavat omia hartauslähetyksiä Ylen ohjelmistoon. Romaninkielellä lähetetään Romano mirits eli Romanihel- Ylen lisäksi valvonelimessä ovat edustettuina Kirkon tiedo- miä-ohjelma, joka sisältää ajankohtaista asiaa romaneista ja tuskeskus, Kyrkans central för det svenska arbetet ja eri myös romaninkieliset uutiset. kristilliset kirkkokunnat Suomessa. Ruotsinkielisten hartaus- Ohjelmatekstitykset palvelevat kuulorajoitteisia katsojia, ohjelmien sisällöstä vastaa Kyrkans central för det svenska joita arvioidaan olevan Suomessa noin 700 000. Lisäksi esi- arbetet yhteistyössä Kristliga radioutskottetin kanssa. Toimi- merkiksi kieltä opiskeleville Suomessa asuville ulkomaalaisille tustyön tekee Kyrkans central för det svenska arbetet. on apua tekstityksestä. Tv:n päivittäiset viittomakieliset uu- Suomenkieliset päivittäiset aamu- ja iltahartaudet kuu- tiset välitetään myös internetissä ja mobiilisti, kuten myös luvat YLE Radio 1:n ohjelmistoon. Luterilaisia, katolisia sekä englanninkieliset uutislähetykset. Myös urheiluselostuksia vapaiden kristillisten yhteisöjen jumalanpalveluksia ja vespe- on lähetetty viittomakielellä, mm. jääkiekon, jalkapallon reitä oli vuonna 2010 yhteensä 84 lähetystä (v. 2009: 87) ja ja salibandyn MM-kisoja vuonna 2010 on viitottu. Lisäksi ortodoksisia jumalanpalveluslähetyksiä ja ehtoopalveluksia lähetetään päivittäin uutisia selkokielellä. yhteensä 31 kappaletta (v. 2009: 31). Lisäksi molempina Näkövammaiset ja lukemisesteiset voivat seurata ulko- vuosina radioitiin 5 uskonnollista kesäjuhlaa. maisia tv-sarjoja Ylen suomenkielisen äänitekstityksen avulla, YLE Radio 1:ssä hartausohjelmat ovat kanavan kuunnel- jossa ääni kuuluu synteettisenä. Palvelu toimii kaikilla Ylen luimpia ohjelmia; aamuhartaudet tavoittivat vuonna 2010 kanavilla. Uusin palvelu näkövammaisille on kuvailutulkkaus, keskimäärin 160 000 kuuntelijaa ja sunnuntain jumalanpal- jossa näköaistin välittämää tietoa kuvataan sanallisesti. Eloku- veluksilla oli noin 200 000 kuulijan yleisöt. Hartausohjelmien van kuvailussa välitettävä tieto koskee esimerkiksi henkilöiden merkitys kuulijoille kasvaa iän myötä. YLE TV1 lähetti vuoden 2010 aikana yhteensä 32 (v. 2009 Ylen radio palvelee ulkomailla olevia suomalaisia satelliit- 29) jumalanpalvelusta, joista 16 (v. 2009 17) oli suoria lähetyksiä ti-, mobiili- ja internetjakelun välityksellä. Satelliittijakelussa ja loput nauhoituksia maamme eri paikkakunnilta. Evankelislute- Ylellä on kaksi ympärivuorokautista kanavaa Eurooppaan, rilaisia hartauksia oli ohjelmistossa 23 (v. 2009 19), ortodoksisia 3 Aasiaan ja Australiaan. Lisäksi Pohjois-Amerikkaan on osavuo- (v. 2009 3), katolisia 1 (v. 2009 2) ja vapaiden kirkkokuntien har- rokautinen palvelu. Satelliittiradiokanavat ovat maksuttomia. tauksia molempina vuosina 5. Kolmen vartin kirkko -lähetykset Satelliittiradiokanavien ohjelmistossa pyritään ulkosuomalais- jatkuivat kesällä 2009 ja sunnuntaiden hartauslähetyksiä uusittiin ten monipuoliseen palveluun. Toinen kanavista lähetti vuosina tiistai-iltapäivisin. YLE Asian tuottama Kirkon tiedotuskeskuksen 2009 ja 2010 YLE Puheen ohjelmistoa, joka perustuu uutis- ja hartausohjelma Pisara lähetettiin lauantaisin. ajankohtaisohjelmiin ja tarjoaa läpileikkauksen Ylen radio- ja Vuonna 2010 tv-hartauksilla oli keskimäärin 150 000 televisiokanavien suomenkielisestä puheohjelmistosta. Toinen katsojaa. Yli puolet katsojista oli yli 65-vuotiaita ja suurin osa satelliittikanavista tarjoaa ohjelmistoa myös ruotsinkielisille ja oli naisia. Pisaran lähetyksiä katsoi vuonna 2010 keskimäärin nuorille ulkosuomalaisille. Ulkomaanlähetysten vuosittainen 90 000 katsojaa. määrä on ollut noin 37 000 tuntia. Ylen radiokanavia voi YLE FST5 lähetti vuoden 2010 aikana 12 jumalanpalve- ulkomailla kuunnella myös internetin kautta. Nettiradiot lusta (v. 2009 10). Vuosittain syyskuussa lähetetään myös avautuivat YLE Areenaan kesällä 2007. pohjoismainen yhteisjumalanpalvelus, jonka Yle tuottaa joka Radiokanava YLE Mondo tarjoaa ympäri vuorokauden viides vuosi. Lisäksi YLE FST5:n ohjelmistoon kuului hengellisiä vieraskielisiä radiolähetyksiä tv:n kautta koko Suomessa, asioita käsittelevä ohjelma nimeltä Himlaliv, josta esitettiin pääkaupunkiseudulla myös ULA-jakeluna. Venäjänkieliset kumpanakin vuonna 14 puolen tunnin ohjelmaa. YLE Radio uutiset välitetään päivittäin myös YLE Puheen kanavalla. Vegan ohjelmistoon kuuluu Andrum ja melkein päivittäiset Morgon- ja Aftonandakt -lähetykset. Jumalanpalveluksia 3.6 Turvallisuus, viranomaistiedottaminen lähetettiin kaikkiaan 60 (v. 2009 62). ja varautuminen poikkeusoloihin Yleisradion ohjelmistoyksiköiden ja yhtiömatriisien valmius- 3.5 Ulkomaanpalvelut ja suunnitelmien päivitys saatettiin päätökseen vuoden 2009 vieraskieliset lähetykset aikana. Maakuntaradioiden suunnitelmien päivitys aloi- TV Finland on ulkosuomalaisille tarkoitettu koostekanava, tettiin elokuussa 2009 ja se valmistui seuraavan vuoden jonka ohjelmisto rakentuu YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kuluessa. Kevään 2010 aikana laadittiin erillinen, yksityis- niistä ohjelmista, joihin on myönnetty esitysoikeus TV Finland kohtainen suunnitelma varautumisesta vakaviin häiriö- sekä -kanavalle. Lisäksi YLE FST5-kanavalta saadaan poimia TV-nytt poikkeusoloihin, jolloin toimitaan poikkeusolojen tuotan- -uutislähetys. TV Finland on nähtävissä satelliittijakeluna Eu- totiloista. Suunnitelma laadittiin viiden eri tilanteen pohjal- roopan alueella Kanarian saarilta aina Lähi-itään asti. Ruotsis- ta, joita olivat esimerkiksi poikkeukselliset myrskytuhot tai sa, Norjassa, Virossa ja Tanskassa satelliittivastaanoton lisäksi varsinaiset poikkeusolot. Vuoden 2010 aikana päivitettiin kanavaa voidaan vastaanottaa kaapeliverkoissa ja Ruotsissa esitys henkilövarauksista puolustusvoimille. näiden lisäksi myös antenniverkoissa tietyillä alueilla. Joka toinen vuosi pidettävä valmiusharjoitus toimeen- TV Finlandin lähetystuntimäärä oli 5 551 tuntia vuonna pantiin syyskuussa 2009 yhteistyössä Tieto-harjoituksen 2010. Varsinaisten ohjelmien lähetysajan ulkopuolella TV kanssa. Harjoitukseen osallistui yhtiön johtoryhmän lisäksi Finland välittää Uutisikkunan, johon kootaan tuoreimmat 150 Ylen ja eri palvelutoimittajien edustajaa. Valmiusharjoi- koti- ja ulkomaan uutiset. TV Finlandin satelliittivastaanoton tusten kokemusten perusteella laadittiin kehittämisohjelma, ohjelmakortilla kuulee myös YLESAT1- ja YLESAT2-radioka- joka koski poikkeusolojen tuotantotiloja, teknisiä järjestelyjä navat, joista SAT1 lähettää YLE Puheen ohjelmistoa ja SAT2 ja valmiussuunnitelmia. Johtoryhmälle ja keskeisille päälli- koosteen Ylen muusta radiotarjonnasta sekä lähetyksiä köille järjestettiin erityistilanneharjoitus syksyllä 2010. Sen ruotsiksi ja venäjäksi. TV Finlandin ohjelmatiedot julkaistaan tavoitteena oli parantaa toimintavalmiuksia henkilöstöön ja Ylen internetsivuilla ja muissa lehdistön tietojärjestelmissä. toimitiloihin kohdistuvien uhkien varalta. Kanava on maksullinen. Yhtiön toimintavarmuutta parannettiin raportointikau- s. 20-21 tena varmentamalla radion lähetysreittejä kuituyhteyksin Asia- ja kulttuuri-YLE 36,0 % 37,6 % Pasilan tiloissa, rakentamalla television vara- ja testilähe- Ajankohtaisohjelmat 3,2 % 3,8 % tysyksikkö ja hankkimalla siirrettävät radion lähetysyksiköt Asia 8,7 % 8,8 % kolmelle maakuntaradiolle. Hankkeisiin saatiin osin rahoitusta Kulttuuri (myös RSO) 6,8 % 6,5 % huoltovarmuusrahastosta. Oppiminen ja tiede 2,6 % 2,2 % Liikenne- ja viestintäministeriön valmiustarkastus koh- Draama 11,4 % 12,9 % distui vuonna 2009 YLE Lapin Radioon ja vuonna 2010 Tv-kanavat ja -musiikki 3,2 % 3,4 % YLE Turkuun ja YLE Radio Vega Åbolandiin. Tarkastusten YLE Visio 15,5 % 15,1 % perusteella Ylen valmiudet ja toimintakyky häiriötilanteissa Viihde 5,6 % 5,1 % ja poikkeusoloissa arvioitiin hyviksi. Lapset ja nuoret 3,5 % 3,6 % Yle välitti vuonna 2010 yhteensä 157 (v. 2009 127) viran- Populaarikulttuuri 3,4 % 3,2 % omaistiedotetta. Näistä 51 vuonna 2009 ja 33 vuonna 2010 YleX, R1 ja uudet palvelut 3,0 % 3,1 % liittyivät hätäliikenteen häiriöihin eli soittaminen hätäkeskuk- Svenska Yle 15,2 % 14,5 % seen oli estynyt. Hätätiedotteita välitettiin 7 vuonna 2010 (v. Uutiset ja urheilu 6,9 % 6,8 % 2009 5). Vuonna 2010 viranomaistiedotteista oli 44 laadittu Fakta * 3,3 % 3,1 % sekä suomeksi että ruotsiksi. Hätätiedotteiden välitysjärjes- Fiktio ** 3,3 % 3,0 % telmän käyttöä harjoiteltiin tv:ssä edelleen joka kuukauden Nuoret 0,8 % 0,8 % ensimmäisenä maanantaina. Helmikuun 11. päivänä 2010 Kanavat 0,8 % 0,8 % tehdyssä vuosittaisessa kokeilussa kaupallisista radioista 91 % (v. 2009 83 %) välitti harjoitustiedotteen. Ylen valmiudet viran- Yhteensä 100 % 100 % omaistiedotteiden välitykseen ovat kokonaisuutena hyvät. yhteensä Milj. 256,1 263,7

V. 2010 kustannusten osuudet on laskettu ilman olympiakisoja 4. Ylen ohjelmatarjonnan * sisältää asia-, ajankohtais- ja opetusohjelmat ja -palvelut kustannukset ** sisältää lasten-, kulttuurin-, draaman ja viihteen Ylen ohjelmistoalueiden kokonaiskustannukset olivat vuon- ohjelmat ja palvelut na 2009 yhteensä 256,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 263,7 miljoonaa euroa. Ohjelmatoiminnan tuottavuutta on edelleen tehostettu kehittämällä toiminta- ja tuotantotapo- 5. Ylen mediatarjonta ja sekä uuden teknologian avulla että ohjelmistolinjauksin. 5.1 Tarjonta tv- ja radiokanavittain Kustannukset jakautuivat vuonna 2010 siten, että suurin eli Radio- ja tv-kanavien profiileja on edelleen tarkennettu ja 37,6 %:n osuus kokonaiskustannuksista oli Asia- ja kult- niiden keskinäistä työnjakoa täsmennetty. Ylen neljällä tv- tuuri-YLEn ja noin kolmannes eli 32,8 % oli YLE24:n. YLE kanavalla on työnjako, jonka mukaan YLE TV1:n profiiliin Vision tuotannot olivat noin 15,1 % ja Svenska Ylen vastaa- kuuluvat ajankohtais- ja asiaohjelmistot, draama ja viihde- vasti14,5 % kokonaiskustannuksista. tarjonnassa poliittinen satiiri. YLE TV2 on erityisesti lasten, nuorten ja perheiden sekä vapaa-ajan ja urheilun erikoiska- Ylen kustannusten jakaantuminen (%) ohjelmisto- ja nava, jolla on vahva draama- ja viihdetarjonta. Ajankohtais- ohjelma-alueittain v. 2009 ja 2010 ja asiaohjelmissa painotetaan kansalaisnäkökulmaa, koti- Ohjelmisto- ja ohjelma-alueet 2009 2010 maisuutta ja alueellisuutta. YLE Teema on kulttuurikanava, YLE24 33,3 % 32,8 % joka tarjoaa elokuvia, historiadokumentteja sekä tieteen ja Uutiset 12,0 % 10,9 % oppimisen ohjelmia. YLE FST5 on suomenruotsalaisen ylei- Urheilu 8,8 % 10,0 % sön pääkanava, jonka profiilissa erottuu myös pohjoismai- Alueet 10,6 % 10,1 % suus. YLE Teksti-tv tarjoaa uutisia, urheilua, palvelusivus- Radio Suomi ja YLE Puhe 1,9 % 1,7 % toja ja ohjelmatiedot. Radiokanavista YLE Radio 1 on kulttuurin, taiteen ja Internet-tarjonta 2010 (31.12.2010) asiapuheen radiokanava. Musiikkitarjonta ulottuu klassisesta ja hengellisestä musiikista jazziin ja maailmanmusiikkiin. YLE YLE Areena Radio Suomi on alueellinen (20 suomenkielistä alueradiota) Videoita 18 141 kpl ja valtakunnallinen uutis-, ajankohtais- ja palvelukanava, 1 859 tuntia jonka muita painopisteitä ovat urheilu, populaarimusiikki ja Audioita 7 148 kpl kontaktilähetykset. YleX on populaarikulttuurikanava ennen 1 860 tuntia kaikkea nuorille ja nuorille aikuisille. YLE Puhe välittää uu- tis- ja ajankohtaisohjelmia sekä muuta asiaohjelmistoa Ylen YLE Elävä arkisto radio- ja tv-kanavilta. YLE Radio Vega on aikuisten ruotsin- Tausta-artikkeleita 9 854 kpl kielisten radiokanava, joka toimii myös viidellä alueella. YLE Videoita 13 411 kpl Extrem on ruotsinkielisten nuorten yleisöjen monimediainen 1 655 tuntia kanava, jonka musiikkiprofiili painottuu pohjoismaiseen po- Audioita 4 918 kpl pulaarimusiikkiin. Ylen radiokanavat ovat kuultavissa myös 1 093 tuntia Ylen internetissä. Lisäksi internetissä sekä tv:ssä on tarjolla Ylen klassinen, joka lähettää tauotta klassista musiikkia. Ylen internetin kehitystyö tähtää palveluiden laadun kehit- tämiseen ja käytön helpottamiseen. Tavoitteena on tuottaa 5.2 Internetin palvelut määrällisesti vähemmän, mutta sitäkin vaikuttavampia verk- YLE Areenan läpi virtaa suuri osa Ylen radiossa ja televisiossa kopalveluita. Ylen verkkopalvelut hahmottuvat käyttäjilleen tarjottavasta ohjelmasisällöstä. Teleoperaattori- ja laitevalmis- tulevaisuudessa isompina kokonaisuuksina, joista sisältöjen tajayhteistyön avauksina YLE Areenan tarjonta laajeni vuonna löytäminen on nykyistä olennaisesti helpompaa. Tehokas 2010 myös tv-vastaanottimiin, pelikonsoleihin sekä mobiili- linkittäminen ja ikkunointi lisäävät eri sisältöjen vuoropuhe- laitteisiin. YLE Areenan teknistä toimivuutta ja vakautta pys- lua ja löydettävyyttä. Palvelun selkeyttäminen on aloitettu, tyttiin myös parantamaan, mikä lisäsi merkittävästi monien ja työ jatkuu: yli 80 % Ylen verkkopalvelun nimikkeistä joko palvelujen käyttöä vuoden 2010 aikana. YLE Elävä arkisto arkistoidaan tai osin poistetaan. Lukuisien kanava- ja ohjel- tuo katsottavaksi ja kuunneltavaksi tuhansia tv- ja radio-oh- masivustojen hajanainen sisältötarjonta tiivistetään kohde- jelmia tai niiden parhaita paloja menneiltä vuosilta. Suomalai- ryhmäpalveluihin ja strategisiin ydinpalveluihin. seen kulttuuriperintöön kuuluu niin suuria uutistapahtumia, urheilun huippuhetkiä, nostalgista ajankuvaa sekä viihteen, Yle.fi:n uusia ja/tai uudistettuja verkkopalveluita: musiikin ja draamankin parhaat palat. Palvelun sisältö karttuu > Lasten palvelujen, YleX:n ja mobiilipalvelujen koko ajan. YLE Elävä arkisto reagoi myös nopeasti ajankoh- uudistukset 2009 taisiin aiheisiin ja tuottaa toimitetun arkistomateriaalin avulla > Yle.fi -etusivun uudistus alkuvuodesta 2010 syventävää ja taustoittavaa tietoa. Kaikki ohjelmat on taustoi- > Olotila- ja Uusi Musta-palvelut nuorten naisten tettu artikkeliteksteillä, joita on jo yli 10 000. Vuoden 2010 kohderyhmälle aikana YLE Elävän arkiston kävijämäärä vakiintui. Samaan ai- > Klassisen musiikin palvelulanseeraus 2010 kaan käynnistettiin palvelun seuraavan vaiheen uudistustyö, > Uusi päivä -palvelu tv-sarjan alkaessa 2010 joka viedään päätökseen vuoden 2011 aikana. > Draaman Kohtaus-sivusto 2010 YLE Elävässä arkistossa on tarjolla audio- ja videoleikkeitä > Sisällöllinen kehitystyö ja uutispalvelun koko Ylen historian ajalta ja tarjonta kasvaa vuosi vuodelta. uudistaminen aluetoiminnassa YLE Areenassa radio- ja tv-ohjelmat ovat saatavissa joko 7 tai > Urheilupalvelun monipuolinen sisältökehitys 30 päivää ohjelmien ensilähetysten jälkeen, ja tarjonta elää koko ajan (taulukossa 31.12.2010 -tilanne). Yle.fi:n keskeiset palvelut vuosina 2009–2010: > Uutiset: yle.fi/uutiset > Urheilu: yle.fi/urheilu s. 22-23

> Sää: yle.fi/saa 6. Ylen mediayleisöt > TV- ja radio-ohjelmat: yle.fi/areena 6.1 Mediatrendit > Arkistot: yle.fi/elavaarkisto Kotitalouksissa yleisimmät laitteet ovat edelleen matkapuhelin, > Lapset ja varhaisnuoret: yle.fi/pikkukakkonen, tv ja tietokone, jotka ovat lähes kaikkien käytössä. Vuosina yle.fi/galaxi, yle.fi/summeri, yle.fi/lapset 2009 ja 2010 on hankittu lisää erityisesti taulu-tv -vastaanot- > Populaarikulttuuri ja nuoret: yle.fi/ylex, timia sekä internetin käyttöön liittyvää valmiutta ja laitteistoa. yle.fi/abitreenit, yle.fi/satumaa Tv-talouksien määrä on 91 % (v: 2009 92 %). Televisiottomia > Draama: yle.fi/uusipaiva, yle.fi/kohtaus on edelleen selvästi muita enemmän alle 35-vuotiaiden yhden > Oppiminen ja tiede: yle.fi/oppiminen, yle.fi/opettajatv, hengen talouksissa sekä 2-hengen nuorimmissa talouksissa, yle.fi/tiede mutta näidenkin määrä on edelleen varsin korkea (90 %). Tv- > Arki ja koti: yle.fi/olotila, yle.fi/uusimusta maksukortti on noin joka neljännessä kotitaloudessa, muita > Kulttuuri: yle.fi/kulttuurikunto, yle.fi/klassinen enemmän lapsiperheissä ja 35–44-vuotiaiden kahden aikui- > Tapahtumat: yle.fi/vaalit, yle.fi/euroviisut sen talouksissa. Laajakaista on muita yleisempi lapsiperheissä > Mobiili: m.yle.fi (91 %:ssa) ja alle 55-vuotiaiden kahden aikuisen talouksissa (93–94 %) ja alle 35-vuotiaiden yhden hengen talouksissa Svenska.yle.fi on kehittänyt erityisesti uutissivustoja, lasten- (84 %). (Tilastokeskuksen laitetiedustelut 11/2010) ja YLE Arenan -palvelua. Uutissivuston vuorovaikutteisuutta Internetin käyttäjien määrä kasvoi edelleen: kotitalouk- on edelleen parannettu, keskustelun ja kommentoinnin li- sista 81 %:lla on internetyhteydet. 16–74-vuotiaista suo- säksi käyttäjät voivat nyt lähettää sivuille omaa uutismate- malaisista 86 % oli käyttänyt internetiä viimeksi kuluneiden riaaliaan. Lastenpalvelut ovat mukana Ylen yhteisessä las- kolmen kuukauden aikana (Tilastokeskuksen Tieto- ja vies- tensivustossa, yle.fi/lapset. Joulukalenterilla on suurimmat tintätekniikan käyttötutkimus 2010). Osuus on 4 prosenttiyk- yleisöt ja vuoden 2010 lopussa koko svenska.yle.fi kokosi sikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Internetiä käyttää yli yli 100 000 eri viikkokävijää. Svenska.yle.fi:n kävijämäärät 90 % kaikista alle 55-vuotiaista ikäryhmistä. Vuoden aikana ovat nousseet tasaisesti, vuonna 2010 sivujen kävijämäärät on yleistynyt erityisesti internetin päivittäinen käyttö. Jo yli nousivat 17 % edellisestä vuodesta. puolet suomalaisista käyttää internetiä monta kertaa päivässä (Tilastokeskus 2010). 5.3 Mobiilipalvelut Ylen mobiilipalvelu on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Ylen 6.2 Tv-katselun kehitys jakelutienä ja v. 2010 m.yle.fi vakiintui Ylen mobiilipalvelun Televisio tavoitti vuonna 2010 päivittäin 73 % väestöstä, eli osoitteeksi. Myös YleX:lle avattiin oma mobiilipalvelu, jos- noin 3,7 miljoonaa yli 4-vuotiasta suomalaista. Tavoittavuus ta käyttäjät saavat keskeisimmät verkkosisällöt käyttöönsä. nousi prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Ylen kana- Mobiiliareenassa avattiin Yle Areenan valikoima ja iPhonen vat tavoittavat päivittäin 60 % suomalaisista, MTV3 51 % ilmestyttyä videot ja audiot muokattiin sillä katsottaviksi ja ja Nelonen 35 %. Viikon aikana Ylen kanavat tavoittavat kuunneltaviksi. 87 % yli 4-vuotiaista suomalaisista, ja kaiken kaikkiaan tele- Vuonna 2010 Yle julkaisi Yle Areenasta ja Ylen lasten visio tavoittaa viikon aikana 93 % suomalaisista. palvelusta sovellukset (ns. applikaatiot) kaikille yleisille käyt- Vuonna 2010 yli 4-vuotiaat katselivat televisiota päivittäin töjärjestelmille. Mobiilivideoiden käyttäjämäärät ovat niiden 2 tuntia 52 minuuttia eli 2 minuuttia enemmän kuin edellisenä myötä kasvaneet. Myös osallistuminen mobiilipalveluja hyväksi vuonna. Ylen kanavien osuus nousi 45 %:iin (v. 2009 43,7 %). käyttäen esim. äänestämällä Ylen ohjelmissa (Ajankohtainen Vuosi 2010 oli suurten urheilutapahtumien vuosi ja se näkyi Kakkonen, Euroviisut tai Tangomarkkinat) on ollut suosittua. erityisesti YLE TV2:n markkinaosuuden kasvussa, vaikka YLE TV1 nousikin markkinajohtajaksi. Neljän suurimman kanavan yhteinen markkinaosuus oli vuonna 2010 71,5 %, kun se vielä edellisenä vuonna oli 72,2 %. Tulos on edelleen suuri, mutta näyttää olevan hitaasti hiipumassa teemakanavien hyväksi. > TV-mittaritutkimus perustuu 1 000 talouden otokseen (noin > Kuvio 9: Ohjelmaluokkien osuudet tv:n 2 200 henkilöä) ja sen toteuttaa Finnpanel Oy. Tutkimuksessa pääkanavien katselusta v. 2009 ja 2010 television tavoittavuudella tarkoitetaan niiden katselijoiden suhteellista määrää tutkitussa väestössä, jotka katsovat tv:tä Suomessa teksti-tv tavoittaa 83 % talouksista. Teksti-tv:n vähintään yhden minuutin päivän aikana. Tv:n katseluaika palveluja käyttää suuri osa niistä, joilla on teksti-tv: 62 % lasketaan katseluun käytetystä ajasta koko tutkittavaan vä- teksti-tv-talouksissa asuvista eli 2,3 miljoonaa käyttäjää. YLE estöön suhteutettuna. Katselussa otetaan huomioon sekä Teksti-TV on edelleen käytetyin suomalainen teksti-tv-pal- kaikkien talouden jäsenten että vieraiden live-katselu ja myös velu: 1,7 miljoonaa käyttäjää viikossa. Käyttäjämäärät ovat viikon aikana tallennettujen ja katseltujen ohjelmien katselu. viime vuosina jonkin verran vähentyneet. YLE Teksti-TV:n palveluihin kuuluvat myös kuulo- ja näkövammaispalvelut > Kuvio 8: Tv-kanavien osuudet päivittäisestä kuten äänitekstitys. katseluajasta v. 2009 ja 2010 6.3 Radionkuuntelun kehitys Ruotsinkielisen väestön tv:n katselu eroaa koko väestön Lähes kaikki suomalaiset eli 96 % yli 9-vuotiaasta väestöstä katselusta, koska Ruotsin tv-kanavilla on hyvä näkyvyys ran- kuuntelee radiota viikon aikana. Keskimääräisenä päivänä nikkoalueella ja niitä voi vastaanottaa maksu-tv:ssä missä radio tavoittaa 78 % väestöstä. Vuonna 2010 Ylen radioka- tahansa kaapeliteitse. Yle palvelee suomenruotsalaisia ensi- navat tavoittivat viikossa yhteensä 63 % (v. 2009 62 %) ja sijaisesti YLE FST5-kanavalla, mutta suomenruotsalaiset kat- päivittäinen tavoittavuus oli 44 % kuten edellisenäkin vuon- sovat paljon myös suomenkielisiä tv-kanavia. Televisio tavoitti na. Viikon aikana YLE Radio Suomi on kuunnelluin kanava, vuonna 2010 päivittäin 69 % (v. 2009 68 %) yli 10-vuotiaista joka tavoitti 44 % (v. 2009 44 %) väestöstä. ruotsinkielisistä, ja Ylen kanavien tavoittavuus oli yhteensä 55 Vuonna 2010 radion päivittäinen kuunteluaika oli keski- % (v. 2009 54 %). Parhaiten eri kanavista ruotsinkielistä vä- määrin 3 tuntia 10 minuuttia eli yksi minuutti vähemmän kuin estöä tavoittaa YLE TV1 (41 %), MTV3 (38 %), YLE TV2 (35 edellisenä vuonna. Ylen osuus radion kuuntelusta on noussut %) ja YLE FST5 (32 %). Ruotsin kanavista SVT:n kanavat ta- prosenttiyksiköllä 53 %:iin. YLE Radio Suomi on edelleen markki- voittivat yhteensä 14 %, TV4 Sverige 9 % ja SVT Europa 9 %. najohtaja: 37 % (v. 2009 36 %). YLE Radio 1:n osuus oli 8 % (v. Vuonna 2010 ruotsinkieliset katselivat televisiota päivittäin 2 2009 7 %), YleX:n osuus oli 4 % (v. 2009 5 %) koko väestössä, tuntia 25 minuuttia (v. 2009 2 t 22 min). mutta 15–34-vuotiaiden ikäryhmässä 14 %. Katsotuin tv-ohjelma oli vuonna 2010 Tasavallan presi- Eniten radiota päivittäin kuuntelevat yli 55-vuotiaat, dentin itsenäisyyspäivän vastaanotto (YLE TV1). Näin on ollut jotka viettävät kuunteluun käyttämästä ajasta yli 80 % Ylen aina TV-mittaritutkimuksen alusta eli vuodesta 1987 lähtien. kanavilla. Yli 45-vuotiaiden kuunnelluin yksittäinen kanava Yleisömäärä oli viime vuonna 2,1 miljoonaa katsojaa, kun on edelleen YLE Radio Suomi. 45–54-vuotiaat kuuntelevat 45 % senhetkisestä koko katsojamäärästä katseli vastaanottoa. kuitenkin kaksi tuntia päivässä myös kaupallisia radiokanavia. Toiseksi katsotuin on myös tuttu: vastaanoton aikana YLE Uu- 15–24-vuotiaiden kuunnelluimman kanavan aseman jakavat tisten lähetys tavoitti lähes yhtä suuret katsojamäärät kuin itse YleX, Radio Rock ja NRJ. YLE Radio 1:tä kuuntelevat selvästi vastaanotto. Kolmanneksi katsotuin oli Tanssii Tähtien kanssa eniten yli 65-vuotiaat. -finaali (MTV3), jota seurasi 1,4 miljoonaa katsojaa. Seuraaviksi katsotuimmat olivat suuria urheilutapahtumia, joissa suomalai- > Kansallisessa Radiotutkimuksessa otos käsittää yhteensä set ovat menestyneet: Mäkihypyn MC (MTV3 ja 1,4 miljoonaa yli 18 000 henkilöä maakunnittain koko väestössä käsit- katsojaa) ja Jääkiekon MM, erityisesti sen Suomi–Venäjä-ottelu täen sekä suomen- että ruotsinkieliset. Tavoittavuudella (YLE TV2), jota seurasi 1,2 miljoonaa katsojaa. tarkoitetaan tutkitussa väestössä niiden kuuntelijoiden suh- Asiaohjelmat kiinnostavat suomalaisia edelleen ja se ko- teellista määrää, jotka kuuntelevat radiota vähintään puolet rostuu Ylen kanavilla, koska faktatarjontaa on huomattavasti yhdestä 15-minuuttisjaksosta tarkasteltavana ajanjaksona. enemmän kuin muilla kanavilla. Ylen kanavilla faktaohjelmien Radion kuunteluaika lasketaan niiden 15-minuuttisjakso- katselun osuus on kaikesta katselusta yli 50 %. jen määrästä, jolla vastanneet ovat merkinneet kuunnel- s. 24-25 leensa radiota. Tutkimuksen toteuttaa Finnpanel Oy. viikossa, MTV3:n yli 1,8 miljoonaa, HS:n yli 1,6 miljoonaa ja Ylen lähes 1,5 miljoonaa. Yle on noussut seitsemänneltä > Kuvio 10: Radiokanavien osuudet päivittäisestä sijalta viidenneksi. kuunteluajasta v. 2009 ja 2010 > TNS Metrix internetin kävijämäärämittaus Suomes- Ruotsinkielisen väestön radionkuuntelu eroaa suomen- sa on alan yhteinen mittari, joka tarjoaa vertailukelpoisia kielisestä valtaväestön kuuntelusta kuten tv:n katselukin. tilastoja niiden suomalaisten internetpalvelujen välillä, jot- Ruotsinkielisillä radiopalveluilla on kielen vuoksi kuitenkin ka osallistuvat mittaukseen. Mittaus on selainpohjainen ja vielä suurempi merkitys kuin tv:llä. Vuonna 2010 Suomen mittaa eri selainten käyttöä: TNS Metrix asettaa käyttäjän ruotsinkielisestä väestöstä 77 % kuunteli radiota päivittäin, selaimeen evästeen, jolla yksittäiset selaimet tunnistetaan viikoittain kuuntelijoiden osuus oli 93 %. YLE Radio Vegaa käynnin aikana sekä käyntien välillä uniikeiksi. Koska mit- kuunteli päivittäin 45 % (v. 2009 42 %), viikoittain 61 % taus ei tunnista, kuka tietokonetta käyttää, haasteeksi on (v. 2009 58 %). Ylen suomenkielisiä radiokanavia kuunteli muodostunut sekä saman henkilön useampien selainten viikoittain noin joka viides eli 21 % (v. 2009 24 %). YLE käyttäminen että tietokoneiden yhteiskäyttö usean henki- Extremiä kuunteli viikoittain 35 % kaikista ruotsinkielisistä. lön kesken. Näitä ongelmia korjataan mittauksen korjaus- Ruotsinkielisten päivittäinen radion kuunteluaika oli 2 tuntia kertoimilla. Mittauksen toteuttaa TNS Gallup Oy. 58 minuuttia. Ruotsinkielisten markkinajohtajan YLE Radio Vegan osuus kuuntelusta nousi 55 %:iin kuunteluajasta (v. 10 suosituinta suomalaista internetpalvelua 2009 51 %). YLE Radio Vegan kuuntelu on sitä yleisempää, syksyllä 2009 ja 2010 mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys, kun taas YLE Radio Extremin kuuntelu on sitä suurempaa, mitä nuorem- palvelu keskimääräiset viikkoselaimet pia kuulijat ovat. Alle 35-vuotiaista lähes joka kolmas kuun- 2009 2010 telee YLE Extremiä päivittäin. Iltalehti 1 917 000 2 506 000 Iltasanomat 1 802 000 2 088 000 6.4 Internetin käytön kehitys MTV3 1 627 000 1 837 000 Internetin yleisyys kotitalouksissa kasvoi vuonna 2010 Helsingin Sanomat 1 250 000 1 637 000 81 %:iin (v. 2009 78 %) ja sen eri palveluja käytti viimeisten Yle 1 241 000 1 462 000 kolmen kuukauden aikana jo 86 % kaikista 16–74-vuotiaista. Suomi 24 1 270 000 1 300 000 Yleisimmin internetiä käytetään pankkiasioissa ja sähkö- Windows Live 1 287 000 1 258 000 postiin, joita käyttää 77 % koko väestöstä. Median käyttö msn.fi 1 046 000 1 235 000 ja tuote- ja palveluhaut internetistä ovat kuitenkin jo yhtä Messenger 916 000 - yleisiä (76 % väestöstä). IRC-galleria 735 000 - Suosituimpien suomalaisten internetpalvelujen lista Taloussanomat - 742 000 on pysynyt viime vuodet varsin samanlaisena. Keskustelut ja Kauppalehti.fi - 680 000 sosiaalinen media olivat pitkään suosituimpia (msn.fi, Mes- senger, Suomi 24.fi ja IRC-galleria), sittemmin mediapalvelut Ylellä on sekä suomenkielinen (yle.fi) että ruotsinkielinen ovat ohittaneet ne. Koska TNS Metrix -mittaus on kansallinen (svenska.yle.fi) palvelu internetissä. Yle:fi:n kävijämäärä on ja rakennettu pääosin kotimaisten mainostajien käyttöön, eivät edelleen kasvanut vuoden 2010 aikana. Syksyllä 2010 si- siinä nouse esille sellaiset Suomessakin suosituimpien joukossa vustoilla vieraili keskimäärin 1,46 miljoonaa selainta viikossa olevat palvelut kuten Google, Facebook tai Youtube. eli yli 200 000 selainta enemmän kuin edellisenä syksynä. Vuonna 2010 suurimmat mediat ovat ohittaneet inter- Svenska.yle.fi:llä kävijämäärä oli vuonna 2010 keskimäärin netissä muut palvelut. Viisi suosituinta ovat nyt molemmat 83 000 eri kävijää viikossa. Suosituimmissa Ylen palveluissa iltapäivälehdet, MTV3, Helsingin Sanomat ja Yle. Iltalehden selainkävijämäärät olivat viikossa keskimäärin: käyttäjäselainten määrä on keskimäärin yli 2,5 miljoonaa > YLE Uutiset (sisältää urheilun ja sään) 907 000 mijoille. Tätä koskeva laki on tarkoitus saattaa voimaan 2012. > YLE Areena 373 000 Sen sijaan Yleisradion valvontaa ja rahoitusta koskeva > Lasten palvelu 117 000 valmistelu ei johtanut tuloksiin. Viestintäministeri Suvi Lindén > YLE Elävä arkisto 83 000 päätti maaliskuussa 2010, että Yleisradion hallintomallia ja > YleX 76 000 rahoitusta koskevaa kokonaisuudistusta ei ole mahdollista viedä eteenpäin, ja asian järjestäminen siirtyi maan seuraa- Internetin käytössä on samankaltaista kausivaihtelua kuin valle hallitukselle. Päätöksen seurauksena eduskuntaryhmien tv:n katselussakin, sillä kesäisin kävijämäärät laskevat jonkin puheenjohtajat linjasivat asioita Yleisradion rahoitus- ja verran talven luvuista. Suuret uutistapahtumat, vaalit ja ur- hallintomallin uudistamisesta. Linjauksessa todettiin mm. heilutapahtumat lisäävät Ylen internetpalvelun kävijämää- seuraavaa: Jatkovalmistelun lähtökohtana on Yleisradion riä. YLE Areena ja YLE Elävä arkisto ovat selvästi kasvatta- toimintaedellytysten turvaaminen nykyisen kaltaisessa neet koko yle.fi-sivuston kävijämäärää. laajuudessa. Edellytyksenä on myös, että rahoituksen taso on riittävä julkisen palvelun sisältötarjonnan kehittämisen turvaamiseksi. Puheenjohtajat pitivät myös tärkeänä, että 7. Julkisen palvelun valmistelussa otetaan huomioon maksujärjestelmän sosi- toimintaedellytysten määrittely aalinen oikeudenmukaisuus ja että kokonaisuudistuksella 7.1 Eurooppalaisia linjauksia tavoitellaan laajaa parlamentaarista tukea. Maan hallitus Euroopan unionin komissio hyväksyi tiedonannon digitaali- päätti lokakuussa korottaa televisiomaksua kuudella pro- sesta agendasta, joka on unionin uusi strategia. Sen tavoit- sentilla vuoden 2011 alusta lukien. Korotus perustui Ylen teena on talouskasvun ja erilaisten digitaalisten palvelujen hallintoneuvoston esitykseen. edistäminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Suomessa Toimilupapolitiikassa maan hallitus oli toimintakauden hallitus vastaavasti antoi eduskunnalle selonteon ”Tuottava aikana varsin aktiivinen, ja vuoteen 2016 ulottuva lupapohjai- ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011– nen tarjontarakenne alkoi hahmottua. Vuoden aikana luotiin 2020”. Selonteossa määritellään tietoyhteiskunnan kehit- kilpailuasetelma jakeluverkkotoiminnassa ja edellytykset tämisen tavoitteet ja toimenpiteet. STT veti pois vuonna teräväpiirto- eli HD-ohjelmatoiminnalle. 2009 EU:n komissiolle tekemänsä kantelun, joka koski Ylen Tv-verkkolupia oli toimintakauden päättyessä kolmella toiminnan EU:n valtiontukisääntöjen mukaisuutta. Kyse oli toimijalla ja valtioneuvoston myöntämiä ohjelmistolupia yli Ylen uutisotsikoista julkisten tilojen sähköisillä infotauluilla. 30. Yksi verkkolupa ja kahden kanavanipun ohjelmistotoi- miluvat sekä kaikki radion ohjelmistoluvat jäivät kuitenkin > Kuvio 11: Tv-lupamaksut Euroopassa v. 2010 jaettavaksi kevään 2011 aikana. Edellisenä vuonna DNA:lle myönnettyihin verkkolupiin VHF A ja VHF B myönnettiin HD- 7.2 Kansallinen sääntely ohjelmistotoimiluvat maaliskuussa. Anvialle myönnettiin kaksi Toimintakauden aikana Yleisradioon vaikuttavia lainsäädän- verkkolupaa UHF -alueelle, joista toinen oli valtakunnallinen nöllisiä uudistuksia hyväksyttiin yksi. Siirtovelvoitteen (ns. (kanavanippu F) ja toinen alueellinen (HD3). must carry) edellytykseksi säädettiin näkö- ja kuulovam- Lisäksi toimilupia kanavanipuissa UHF A, UHF B ja HD3 maisia, ikääntyviä ja maahanmuuttajia palvelevan ääni- ja muutettiin siten, että toimijoiden kesken sovittavalla tavalla ohjelmatekstityksen toteuttaminen laissa määritellyssä aika- tulee mahdolliseksi myös SD-lähettäminen. Vastaavasti Digi- taulussa ja laajuudessa. Edelleen siirtovelvoite rajattiin vain tan yhtä verkkolupaa (kanavanippu E) muutettiin siten, että Yleisradion kanaviin ja kaupallisiin valtakunnallisiin tv-kana- HD-lähettäminen tulee mahdolliseksi vuonna 2013. viin. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2011 ja on kaupallis- Kaikkien uusien vuoden 2009 jälkeen myönnettyjen ten kanavien osalta voimassa vuoden 2016 loppuun. verkkolupien lähetystoiminnassa tulee kuitenkin käyttää te- Maan hallituksen antama kuvaohjelmalainsäädännön hokkaampaa DVB-T2 standardia. Siten uusissa verkkoluvissa muuttamisesitys liittyy lasten- ja nuorten suojeluun ja siirtää maan hallitus omaksui käytännössä linjan, jonka mukaan enemmän vastuuta ja toimenpiteitä ikärajaluokittelusta alan toi- markkinoilla ratkaistaan SD/HD-lähettämisen suhde. s. 26-27

Ylen hallintoneuvosto varasi julkisen palvelun televisiotoi- ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat mintaan kapasiteettia yhden HD-kanavan lähettämistä varten. suoritetuiksi Asiasta päätti Yleisradion hallintoneuvosto kokouksessaan > antaa saamelaiskäräjiä asiasta kuultuaan joulukuussa. Säännöllisten HD-lähetysten aloittaminen on julkisen palvelun toteutumisesta joka toinen Yleisradiolle sellainen uusi merkittävä palvelu, joka edellyttää vuosi kahta toimintavuotta käsittävä kertomus ns. ennakkoarviointimenettelyn käynnistämistä. Hallintoneu- eduskunnalle vosto päätti ennakkoarviointimenettelyn perustamisesta loka- > päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista kuussa 2010, koska EU:n komissio edellyttää yleisradioyhtiön > tarkastaa ja hyväksyä hallituksen vuosikertomus johdosta riippumatonta ennakkoarviointimenettelyä julkisen > valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle palvelun merkittävistä uusista palveluista. yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja SD-toiminnassa kanavanippujen A, B ja C ohjelmistolupia tilintarkastuskertomuksesta ja jatkettiin kuudella vuodella vuoden 2016 loppuun. Lisäksi > käsitellä muut hallituksen sille esittämät asiat. myönnettiin neljä ohjelmistolupaa Digitan kanavanippuihin B, C ja E. Näiden kanavanippujen kaikki tv-kanavat lähete- 8.2 Hallitus ja sen tehtävät tään kaikkien tv-vastaanottimien vastaanotettavissa olevalla Yleisradiosta annetun lain mukaan hallitukseen kuuluu vä- tekniikalla. hintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Yhtiön hallituksen tulee edustaa riittävän 8. Yleisradion hallinto vuosina monipuolista asiantuntemusta ja molempia kieliryhmiä. 2009 ja 2010 Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen lain mukaan yhtiön Hallituksen tehtäviä ovat: hallintoelimiä ovat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjoh- > valita ja vapauttaa yhtiön toimitusjohtaja sekä tajana toimiva pääjohtaja. Yhtiön hallituksen jäsenet eivät vahvistaa hänen palkkansa sekä muut toimeen saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön toi- liittyvät ehdot; toimitusjohtaja ei saa olla mivaan johtoon. hallintoneuvoston eikä hallituksen jäsen > valita yhtiön muu ylin johto sekä vahvistaa 8.1 Hallintoneuvosto ja sen tehtävät heidän palkkansa ja muut toimiin liittyvät ehdot Yleisradion ylin päättävä elin on 21-jäseninen hallinto- > päättää seuraavan vuoden talousarviosta neuvosto. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta > kutsua koolle yhtiökokous ja valmistella siinä vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Hallintoneuvos- käsiteltävät asiat ja ton jäseniksi on valittava tiedettä, taidetta, sivistystyötä ja > antaa yhtiön toiminnasta vuosittain kertomus elinkeino- ja talouselämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja Viestintävirastolle. kieliryhmiä edustavia henkilöitä. Eduskunnan nimeämien jäsenten lisäksi kahdella yhtiön henkilöstön nimeämällä 8.3 Hallintoneuvoston päätöksiä edustajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallin- Vuonna 2009 hallintoneuvosto kokoontui 7 kertaa. Vuonna toneuvoston kokouksissa. 2010 kokouksia oli 8. Hallintoneuvosto hyväksyi Yleisradion hallituksen toi- Hallintoneuvoston tehtäviä ovat: mintakertomukset ja antoi varsinaiselle yhtiökokoukselle > valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen lausuntonsa tilinpäätöksistä ja tilintarkastuskertomuksista puheenjohtaja vuodelta 2008 kokouksessaan 14.4.2009 ja vuodelta 2009 > päättää asioista, jotka koskevat toiminnan kokouksessaan 21.4.2010. huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista > huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun Hallintoneuvoston keskeiset päätökset: 8.4 Hallituksen päätöksiä 2009 Hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana 11 kertaa ja vuoden > 10.2. Vahvistettiin hallituksen päätös mahdollistajastrate- 2010 aikana 12 kertaa. giasta. Kumppanuus- ja yhteistyöhenkkeissa Ylelle tärkein periaate on riippumattomuus. Hallitus kutsui varsinaisen yhtiökokouksen koolle 25.5.2009 > 14.4. Hyväksyttiin hallituksen toimintakertomus ja annet- ja 21.5.2010. tiin lausunto yhtiökokoukselle tilinpäätöksestä ja tilintarkas- Hallitus hyväksyi vuoden 2009 budjetin 17.12.2008 ja tuskertomuksesta vuodelta 2008. Vahvistettiin hallituksen vuoden 2010 budjetin 16.12.2009. päätös europarlamenttivaalien vaaliohjelmista 2009. Hallituksen kertomus viestintävirastolle vuoden 2008 > 8.9. Päätettiin tv-maksun korotusesityksestä valtioneu- aikana tarjotusta julkisesta palvelusta annettiin 29.4.2009 vostolle. Päätettiin täydentää hallintoneuvoston kertomusta ja vuoden 2009 osalta 28.4.2010. eduskunnalle vuosilta 2007–2008 (kohta 3.2: Vähemmistö- ja erityisryhmät). Hallintoneuvostossa käsiteltyjen asioiden lisäksi halli- > 10.11. Valittiin kansanedustaja Elsi Katainen hallintoneu- tuksen keskeisiä päätöksiä olivat: voston varapuheenjohtajaksi. > 8.12. Päätettiin, että Yleisradio Oy esittää valtioneuvostol- 2009 le kapasiteetin varaamista julkisen palvelun televisiotoimin- > 26.2. Linjattiin ohjelmien ja ohjelmistojen kehitystyötä. taan yhden HD-kanavan lähettämistä varten. Valittiin halli- > 25.3. Hallitus päätti, että Ylen ohjelmistoja ja palveluita tuksen puheenjohtaja ja jäsenet kaudelle 2010. Päätettiin kehitetään 2010–2012 seuraavien linjausten mukaisesti: hallituksen palkkioista vuodelle 2010. > Nuorille aikuisille suunnattavien ohjelmistojen ja palvelui- den kehittäminen on yleinen painopiste, joka koskee koko 2010 palvelutarjonnan kehittämistä. Jokaiselle genrelle ja kana- > 21.4. Hyväksyttiin hallituksen toimintakertomus ja annet- valle on laadittu nuorten aikuisyleisöjen palvelun kehittä- tiin lausunto yhtiökokoukselle tilinpäätöksestä ja tilintarkas- missuunnitelma. tuskertomuksesta vuodelta 2009. > Monikulttuurisuutta edistetään jokaisella ohjelmisto- > 1.6. Päätettiin hakea digitaalisen SVT World -kanavan maan- alueella. Monikulttuurisuussisältöjen etenemisestä eri gen- päällisen lähettämisen toimilupaan pidennystä valtioneuvos- reissä raportoidaan puolivuosittain syyskaudelta 2009 alkaen. tolta. Jatkoa päätettiin hakea ajalle 1.9.2010–31.8.2011. > Kuulo- ja näkörajoitteisten tekstityspalveluita lisätään > 7.9. Päätettiin tv-maksun korotusesityksestä valtioneuvostolle. vuosittain. Tavoitteena on tarjota kaikki kotimaiset ohjelmat > 30.9. Merkittiin tiedoksi, että eduskunta on nimittänyt tekstitettyinä vuosikymmenen puoliväliin mennessä. 8.9.2010 hallintoneuvoston jäseneksi kansanedustaja Jou- > Palveluiden onnistumista arvioidaan jokaisella genre- ko Skinnarin. alueella vaikuttavuuskriteerien avulla. > 19.10. Päätettiin hallituksen esityksen mukaisesti Yleisra- > 17.6. Valtuutettiin toimitusjohtaja allekirjoittamaan so- dio Oy:n ohjelmatoiminnan perusorganisaatiosta 1.1.2011 pimus Yleisradio Oy:n ja BBC Worldwiden välillä ajalle lukien. Organisaatio rakentuu kolmesta sisältöyksiköstä, 1.4.2009–31.3.2012. Sopimuksen mukaan Yleisradiolla on julkaisuyksiköstä, tuotanto- ja tekniikkayksiköstä sekä yh- ensisijainen valintaoikeus BBC Worldwiden draama-, doku- tiömatriiseista. Päätettiin yhtiön talouden ja toiminnan mentti- ja asiaohjelmiin. suuntaviivoista vuosille 2011–2012. Vahvistettiin Yleisradi- > 26.8. Käsiteltiin erilaisia keskeisiä teemoja: Ylen lastenpal- on strategia 2010. Päätettiin Yleisradion uusia merkittäviä veluiden tulevaisuustyö, Yle ja yleläiset sosiaalisessa medias- palveluita koskevasta ennakkoarviointimenettelystä. sa ja Ylen erityis- ja vähemmistöryhmäpalvelut. > 14.12. Hyväksyttiin toimitila- ja työympäristöstrategia. > 1.10. Käynnistettiin vuoden 2010 budjettisuunnittelu. Päätettiin toteuttaa HD-palvelua koskeva ennakkoarvioin- Valtuutettiin toimitusjohtaja tekemään tarjous jääkiekon timenettely. MM-kilpailujen esitysoikeuksista 2012–2017. > 30.10. Valtuutettiin toimitusjohtaja osallistumaan EBU:n s. 28-29

(Euroopan yleisradioliitto) tarjoukseen hiihdon MM-kisoista varapuheenjohtaja 2015 ja 2017. Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk) > 19.11. Päätettiin, että Yleisradion ohjelmistojen ja palve- Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd) luiden suunnittelua vuosille 2011 ja 2012 ohjaa Ylen julkisen Kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk), 4.11.2009 lähtien palvelun toteuttaminen, vaikka kuluja joudutaan leikkaa- Kansanedustaja Päivi Lipponen (sd) maan sekä ohjelmatoiminnassa että yhtiömatriiseissa. Pää- Kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok) tettiin hyväksyä tarjous HD-kelpoisesta ulkotuotantoautosta. Kansanedustaja Mikaela Nylander (rkp) Kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr) 2010 Kansanedustaja Lyly Rajala (kok) > 18.1. Hyväksyttiin vuoden 2010 budjetti. Kansanedustaja Jouko Skinnari (sd) 8.9.2010 lähtien > 18.2. Päätettiin Yleisradion toimitusjohtajan valinnasta Kansanedustaja Tommy Tabermann (sd) 1.7.2010 asti 1.5.2010 alkaen. Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä (vas) > 24.3. Päätettiin allekirjoittaa tilinpäätös ja hallituksen toi- Kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas) mintakertomus. Päätettiin, että Yleisradio Oy myy omista- Kansanedustaja Tuulikki Ukkola (kok) mansa Tieto Broadcasting IT Oy:n osakekannan Tieto Oyj:lle. Kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk) > 28.4. Päätettiin kutsua kokoon yhtiön varsinainen yhtiö- Kansanedustaja Pia Viitanen (sd) kokous 21.5.2010 Kansanedustaja Ilkka Viljanen (kok) > 16.6. Hyväksyttiin Yleisradio Oy:n ja Digita Oy:n välisen te- Henkilöstön edustaja, toimittaja Riitta Väkeväinen levision lähetyspalveluita koskeva sopimus. Päätettiin, että Henkilöstön edustaja, toimituksen assistentti Jukka Kuusinen Yleisradio Oy perustaa yhdessä Helsingin kaupungin ja Sibelius Hallintoneuvoston sihteeri, lakiasiainjohtaja Katri Olmo Akatemian kanssa Helsingin Musiikkitalo Oy-nimisen yhtiön. > 23.9. Päätettiin esittää hallintoneuvoston päätettäväksi Hallituksen jäsenet v. 2009 ja 2010 Yleisradio Oy:n perusorganisaatio 1.1.2011 lukien. Hyväksyt- Vuorineuvos, professori Kari Neilimo, puheenjohtaja tiin tarkastusvaliokunnan esityksen mukaisesti Ylen rahoitus- Lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula, varapuheenjohtaja politiikka ja riskienhallinta- ja vakuutusperiaatteet. Päätettiin Johtaja Gunvor Kronman nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen mukaisesti pal- Executive advisor Jouni Backman kitsemisen periaatteista ja toiminnallisista linjauksista. Toimitusjohtaja Juhani Pekkala > 25.11. Hyväksyttiin budjetti: tuloslaskelma (yhtiötaso ja Senior partner, OTK Tuomo Raasio yksikkötaso), rahoituslaskelma ja tase. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala > 8.12. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma 2011. Nimitettiin Henkilöstön edustaja, toimittaja Raino Hurme Ylen vastaavat toimittajat 1.1.2011 alkaen. Hallituksen sihteeri, lakiasiainjohtaja Katri Olmo

8.5 Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet

Hallintoneuvoston jäsenet 2009 ja 2010 Kansanedustaja Kimmo Sasi, (kok) puheenjohtaja Kansanedustaja Elsi Katainen, (kesk) varapuheenjohtaja, 10.11.2009 lähtien

Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara (kok) Kansanedustaja Risto Autio (kesk) Kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sd) Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) 3.11.2009 asti, s. 30-31

LIITE: Tilastokuviot

Kuvio 1.

Tyytyväisyys Ylen mediatarjontaan v. 2009 ja 2010 (% Ylen tv:n, radion tai internetin tavoittamista)

2010 44 44 10 2 kaikki 2009 50 37 11 2 2010 46 41 11 2 naiset 2009 55 33 10 2 2010 43 46 10 1 miehet 2009 45 41 13 1 2010 43 42 14 1 15–29-v. 2009 43 37 18 2 2010 40 46 11 3 30–44-v. 2009 56 33 10 1 2010 47 42 10 1 45–59-v. 2009 49 41 10 1 2010 46 44 8 2 yli 60v. 2009 52 39 9 1 Erittäin tyytyväinen ja tyytyväinen Melko tyytyväinen Tyytymätön Ei osaa sanoa Taloustutkimus Oy - Yle

Kuvio 2.

"Kuinka hyvin saatte vastinetta tv-maksulle?" v. 2009 ja 2010 (% väestöstä) 60 52 49 50

40

30 27 23 20 16 14 10 7 8 1 1 2 2

Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei tv:tä/ Ei osaa sanoa maksettua maksua 2009 2010 Taloustutkimus Oy – Yle Kuvio 3.

Ylen ohjelma-alueiden tavoittavuus v. 2010 (% yli 15-vuotiaasta väestöstä)

Yle yhteensä 95 2 111

Uutiset 88 4 3 4 1

Draama 71 11 8 9

Asia 70 15 8 7

Ajankohtaisohjelmat 66 11 9 13 1

Viihde 64 14 11 11

Urheilu 59 8 14 19

Alueet 43 10 14 23

Populaarikulttuuri 31 11 19 38

Kulttuuri 27 13 23 37 1

Svenska Yle yhteensä 25 16 16 42

Oppiminen ja tiede 25 15 24 36

Lastenohjelmat 23 8 16 53

Päivittäin tai viikottain Vähintään kuukausittain HarvemminEi koskaan EOS Taloustutkimus Oy - Yle

Kuvio 4.

Tyytyväisyys Ylen ohjelma-alueisiin v. 2010 (% tavoitetuista, yli 15-vuotiaasta väestöstä)

Yle yhteensä 92 5 1

Uutiset 76 18 33 1

Draama 60 30 8 1

Lastenohjelmat 59 31 6 4

Asia 54 38 8

Urheilu 53 31 12 4

Ajankohtaisohjelmat 52 39 8 1

Alueet 52 36 11 1

Svenska Yle yhteensä 50 36 9 5

Viihdeohjelmat 41 42 17

Populaarikulttuuri 36 42 15 7

Oppiminen ja tiede 33 44 18 5

Kulttuuri 33 43 20 4

Erittäin tyytyväinen ja tyytyväinen Melko tyytyväinen Tyytymätön EOS Taloustutkimus Oy - Yle s. 32-33

Kuvio 5.

Uutisorganisaatioiden luotettavuusv. 2010 (asteikko 1-5, jossa 5=erittäin luotettava, 1=erittäin epäluotettava) 5 4,35 4,34 4,01 3,97 3,98 4 3,7

3 2,56

2

1

0 YleSTT Helsingin MTV3 Maakuunnan Nelonen Iltapäivälehdet sanomat valtalehti

YLE Uutisarvostukset 2010: Taloustutkimus Oy - Yle

Kuvio 6.

Tyytyväisyys Svenska Ylen ohjelma-alueisiin v. 2010 (% Svenska Ylen tavoittamasta ruotsinkielisestä väestöstä)

Svenska Yle yhteensä 84 15 1

Uutiset ja urheilu 64 30 2 4

Fakta 57 36 4 4

Pohjoismainen draama 51 28 12 9

Nuortenohjelmat 48 37 8 6

Nuortenohjelmat (alle 35-v.) 69 20 10 2

Fiktio 44 38 11 6

Erittäin tyytyväinen ja tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Ei tiedä tai eos Taloustutkimus Oy - Yle Kuvio 7.

TV-ohjelmistojen monipuolisuus eri kanavilla v. 2009 (Hrel*) YLE TV2 87 0,89 MTV3 77 0,88 YLE FST5 76 0,83 Nelonen 76 0,75 YLE TV1 76 0,75 YLE Teema 56 0,66 Sub 51 0,54 JIM 51 0,27

Ylen kanavat yhdessä 0,89

* Hrel on suhteellisen entropian matemaattinen mittari, jolla tutkitaan viestintäsisältöjen diversiteettiä. LVM: Suomalainen TV-tarjonta 2009

Kuvio 8.

Tv-kanavien osuudet päivittäisestä katseluajasta v. 2009 ja 2010 (4+ -väestö)

30 21,4 21,8 22,621,4 19,2 20 18,3 14,4 14,1 9,9 9,1 10 6,7 6,5 2,5 2,4 1,6 1,6 2,6 2,9

YLE TV1 YLE TV2 YLE Teema YLE FST5 MTV3 Sub Nelonen JIM Muut yht.

2009 2010 TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy - Yle s. 34-35

Kuvio 9.

Ohjelmaluokkien osuudet tv:n pääkanavien katselusta v. 2009 ja 2010 (koko väestö 4+) 100 4,9 4,5 3,8 4,2 3,3 3,9 10,1 9,2 90 26 23,2 14,7 80 16,8 34,5 34,6 50,3 49,2 70 8,2 9,3 19,5 60 3,8 21,1 3,9 50 27,1 27,1 40 27,8 35 30 55,8 60,2 76 27,2 29,2 20 4,7 0,4 28 10 24,2 27,7 21,5 14,4 17,4 0 Katseluaika/vrk 36 min 37 min 31 min 33 min 38 min 37 min 17 min 16 min YLE TV1 YLE TV2 MTV3 Nelonen

fakta urheilu kotim. fiktio/viihde ulk. fiktio/elokuvat muut TV-mittaritutkimus: Finnpanel Oy – Yle

Kuvio 10.

Radiokanavien osuudet päivittäisestä kuunteluajasta v. 2009 ja 2010 (9+ -väestö) 40 36 37 30 20 11 11 12 11 10 7 7 8 7 5 4 4 5 5 5 5 3 3 3 3 3 1 1 YLE Radio 1 YleX YLE Radio Ylen Radio The Voice* NRJ* SuomiPOP* Radio SBS Radio Muut Suomi ruotsink. Nova Aalto* Iskelmä* Rock* kaupalliset ja muut kanavat yht.*

2009 2010 KRT: Finnpanel Oy - Yle

* kuuluvuusalue ei kata koko Suomea Kuvio 11.

Tv-lupamaksut Euroopassa v. 2010 (€/vuosi)

Sveitsi* 311 Tanska 304 Norja 296 Itävalta* 264,39 Suomi 231,05 Saksa 215,76 Ruotsi 204 Englanti** 163 Irlanti 160 Ranska 120 Italia 109 Belgia/Vallonia 100 0 50 100 150 200 250 300 350

* Tv- ja radioluvan summa. ** 1.4. alkaen. Kuvassa vaalean harmaalla 2009 maksun korotus, tumman harmaalla 2010 maksun korotus. Valuuttakurssit 4.1.2010. Lisäksi mm. Portugalissa ja Kreikassa on maksu, joka peritään sähkölaskun yhteydessä. Islannissa on 1.1.2009 luovuttu kotitalouskohtaisesta lupamaksusta. s. 36-37

Saamelaiskäräjien lausunto yleisradi- tulee olla todellinen vaikuttamismahdollisuus Ylen on hallintoneuvoston kertomuksesta saamenkielisen ohjelmatuotannon suunnittelussa, kehit- eduskunnalle vuosilta 2009–2010 tämisessä, ohjelmatuotannon tarpeista päättämisessä ja ohjelmatuotannon toteutumisen seurannassa. Ylen tulee Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 28.11.2011 laatia pidemmän aikavälin strategia- ja toimintasuunni- käsitellyt Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston kertomuksen telmaa saamenkielisen ohjelmatarjonnan osalle. eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuosilta 2009 ja 2010 ja lausuu asiasta seuraavaa: 2) Ylen julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi Ylen tulee lisätä ohjelmatuotantoaan lasten-, nuorten- ja 1. Yleisradion saamenkieliset palvelut ja ajankohtaisohjelmien tuotannossa kaikilla Suomessa julkisen palvelun tehtävä puhuttavilla saamen kielillä.

Yleisradio Oy:stä annetun lain mukaan saamenkieliset palvelut 3) Yle Sámi Radion kuuluvuusaluetta tulee laajentaa ovat lakisääteisiä tehtäviä ja Ylen tehtävät liittyvät kulttuurien koskemaan myös muuta maata muun muassa Oulua ja vuorovaikutusten, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja monikult- pääkaupunkiseutua. Yle Sámi Radio lähetykset kuuluvat tuurisuuden edistämiseen. Lain mukaan Ylen tulee tuottaa tällä hetkellä linjan Rovanimi, Kemi ja Tervola pohjois- ohjelmatarjontaa vähemmistö- ja erityisryhmille saamen, puolella, joten saamenkieliset radiopalvelut eivät tavoita romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan niitä saamelaisia, jotka asuvat edellä mainitun alueen muiden kieliryhmien kielellä. ulkopuolella. Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio- 4) Saamenkielisille TV-uutisille – Oððasat – myöhäisillassa ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen tulee määrätä säännöllinen lähetysaika parhaaseen saataville yhtäläisin ehdoin. Edelleen kertomuksessa todetaan, katseluaikaan. että ”Ylen toiminnan tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä kohdella ohjelmatoiminnassaan yhtäläisin perustein suomen- ja 5) Saamenkieliselle Unná Junná lasten ohjelmalle tulee ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja turvata riittävät resurssit. viittomakielellä”. Kertomuksessa todetaan, että Ylen erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategiassa on tavoitteiksi 2.1 Oikeudelliset perusteet määritelty turvata perustiedonvälitys ja kansalaisvalmiuksien Suomi on sitoutunut kansallisella ja kansainvälisillä sopimuksilla kehittyminen.¹) turvaamaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Saamelaiskäräjät katsoo, että Ylen toiminnan tulee julkisen Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäiskansa, jolla on oma palvelun erityisinä tehtävinä kohdella ohjelmatoiminnassaan kulttuuri ja kieli. Suomen perustuslain (PeL, 731/1999) 17 yhtäläisin perustein ja yhdenvertaisella tavalla suomen-, §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana ruotsin- ja saamenkielistä väestöä. Saamelaiskäräjät toteaa, on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. että Yleisradio ei ole täyttänyt julkisen palvelun tehtävää Kysymys on saamelaisten perusoikeudesta omaan kieleensä ja saamenkielisen ohjelmatuotannon osalta tässä lausunnossa kulttuuriinsa. PeL 121 §:n 4 momentin mukaan saamelaisilla on esitetyin tavoin. saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. 2. Keskeiset kehittämistarpeet Vuoden 2004 alussa on voimaan tullut saamen kielilaki (1086/03), jossa on erikseen määritelty Suomessa puhuttavat 1) Yleisradion lainsäädäntöä kehitettäessä tulee määrätä ja kielilain suojaamat saamen kielet, joita ovat inarinsaame, saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesta neuvotteluvelvoit- koltansaame ja pohjoissaame. Saamelaiskäräjät korostaa, teesta ohjelmatuotannon kehittämisestä. Saamelaiskä- että ohjelmatarjonta aikuisväestölle ei vielä riitä, vaan lapset räjillä, saamelaisen alkuperäiskansan itsehallintoelimenä ja nuoret tarvitsevat omakielistä (inarin-, koltan- ja pohjois-

¹)Saamelaisten asemaa käsitellään Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksessa erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategiassa. saameksi) ohjelmaa, jonka sisältö liittyy saamelaiskulttuuriin alkuperäiskansan omakielisen ohjelmatarjonnan ja sen kehit- ja saamelaisten elämänmuotoon. Erityisesti lapsille tämä on tämisen. Yleisradio on keskeisessä asemassa saamen kielten erittäin tärkeää identiteetinmuodostuksen vuoksi. tukemisessa ja saamen kieliä puhuvien aikuisten ja erityisesti Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 1 ja 2 §:ssä korostetaan nuorten ja lasten identiteetin vahvistamisessa. yhdenvertaisuuden toteutumista lain soveltamisalaan kuulu- Ylellä ei ole vielä pidemmän aikavälin strategia- ja toi- vissa syrjintätilanteissa. Lain 7 §:n 2 momentin mukaan: ”Tällä mintasuunnitelmaa saamenkielisen ohjelmatarjonnan osalta. lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena Eduskunnan sivistysvaliokunnan kannan mukaan Ylen tulee on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n laatia saamelaisohjelmien strategia 2010 – 2014 yhdessä 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen Ruotsin (SVT, SR) ja Norjan (NRK) yleisradioyhtiöiden kanssa ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). ja strategian painopistealueina tulevat olla uutiset ja lasteno- Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta hjelmien kehittäminen ja niiden mahdollinen lisääminen. oikeasuhteista.” Suunnitelmassa tulee arvioida mahdollisuuksia panostaa lisää Saamelaiskäräjät katsoo, että lakia Yleisradio Oy:stä muille ohjelmistoalueille ja tapoja parantaa saamelaisohjel- (1380/93) tulee tulkita ja soveltaa siten, että perustuslain mien jakelua kotiseutualueen ulkopuolelle (LiVM 24/2009 (PeL) 17 §:n 3 momentin määräykset saamelaisten oikeudes- vp - K 14/2009 vp). Saamelaiskäräjät toteaa, että sivistysva- ta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja liokunnan lausunnossa esitetty tavoite on jäänyt Yleisradiolta kulttuuriaan täyden palvelun radio- ja televisio-ohjelmiston toteuttamatta. osa-alueilla käytännössä toteutuvat. Yleisradio Oy:stä annettua lakia koskevan hallituksen Saamelaiskäräjät katsoo edelleen, että yhdenvertaisuus- esityksen (HE 43/2005 vp.) mukaan Saamelaiskäräjiltä pyydet- lain tarkoittama positiivisen erityiskohtelun vaatimus yhdessä täisiin lausunto kertomuksen saamelaisia koskevasta osiosta perustuslain 17 §:n 3 momentin kanssa edellyttävät Yleisra- ja tämän on tarkoitus omalta osaltaan vahvistaa saamelaisten dio Oy:tä perustiedonvälityksen sijaan kohtelemaan julkisen kulttuurista itsemääräämisoikeutta. Saamelaiskäräjien näke- palvelun tehtävässään ja ohjelmatoiminnassaan saamelaisia myksen mukaan pelkkä lausunnon antaminen Ylen hallinto- alkuperäiskansana yhtäläisin perustein suomen ja ruotsinkie- neuvoston kertomuksesta ei ole riittävä toimenpide saame- lisen väestön kanssa. laisten kulttuurisen itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi. Saamelaiskäräjien pitää voida seurata ja tehdä kehittämiseh- 3. Ylen erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategia dotuksia Ylen julkisen palvelutehtävän saamenkielisen ja saa- melaiskulttuuriin perustuvan ohjelmatarjonnan toteuttamiseksi Saamelaisten asemaa on käsitelty Yleisradion hallintoneu- ja tätä tarkoitusta palvelisi Ylen ja saamelaiskäräjien yhdessä voston tässä kertomuksessa – Ylen erityistehtävät osassa. laatima pidemmän aikavälin strategia- ja toimintasuunnitelma Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten asemasta saamenkielisestä ohjelmatarjonnasta ja sen kehittämisestä. alkuperäiskansana ja saamenkielinen ohjelmatarjonta tulisi Saamelaiskäräjät toteaa edelleen, että yhteistyö saamelaiskä- käsitellä omana kokonaisuutenaan ”Saamelaiset alkuperäis- räjien kanssa saamenkielisen ohjelmiston kehittämiseksi on kansana”. Myös Yleisradio Oy:tä koskevan lain muuttamista ollut vähäistä Yleisradion toiminnassa. Yleisradion hallitus ja koskevassa hallituksen esityksessä lähtökohtana on, että Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja ovat vierailleet saamelaisten hallintoneuvoston kertomuksessa tulee käsitellä Suomen kotiseutualueella elokuussa 2009 ja kuulleet eri toimijoita Ylen perustuslain 17.3 § saamelaisten asema alkuperäiskansana palveluista. Pelkkä satunnainen kuuleminen ei ole riittävä sekä perustuslaissa turvattu kulttuurinen itsemääräämisoikeus yhteistyömuoto saamelaiskäräjien ja Yle:n hallinnon välillä. (HE 43/2005 vp). Myös Yle:llä tulisi olla valmius kuulla saamelaiskäräjiä sään- Saamelaiskäräjät esittää, että Ylen tulee saattaa valmiiksi nöllisesti saamenkielisen ohjelmatuotannon tarpeesta. Yleis- pidemmän aikavälin strategia- ja toimintasuunnitelman radion lainsäädäntöä kehitettäessä tulisikin vähintään määrätä laatiminen saamenkielisistä ohjelmapalveluista ja toteuttaa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesta neuvotteluvelvoitteesta suunnitelman kehittämistoimet yhdessä saamelaiskäräjien ohjelmatuotannon kehittämisestä ja saamelaiskäräjillä tulee kanssa. Pidemmän aikavälin strategia varmistaa saamelaisten olla edustus Yleisradion hallituksessa. Saamelaiskäräjien pi- s. 38-39 temmän aikavälin tavoite on kehittää Yle Sámi Radiosta aito neuvoston kertomusta vuosina 2007 ja 2008 käsiteltäessä saamelaisten radio-, tv- ja ohjelmapalvelu. painottanut, että saamenkielisen väestönosan oman kielen ja kulttuurin kannalta Yleisradion saamenkieliset uutis- ja 4. Inarin- , koltan- ja pohjoissaamenkielisten ajankohtaisohjelmat ja erityisesti lastenohjelmat ovat tärkeitä. ohjelmatarjonnan ja resurssien lisääminen Lastenohjelmien rahoitusta, uutislähetysten ajankohtaa ja lähetysten kattavuutta koskeviin ongelmiin tulee aktiivisesti Suomessa puhuttavat saamen kielet (inarin-, koltan- ja poh- hakea saamenkielisen väestönosan tarpeita vastaavat ratkaisut joissaame) ovat katoamisvaarassa. Niiden olemassaolo on (LiVM 17/2007 vp - K 16/2007 vp). Saamelaiskäräjät toteaa, uhattuna saamelaisten kotiseutualueella ja koko Suomessa. että liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossa edellyttä- Kaikki saamen kielet on luokiteltu UNESCOn uhanalaisten mää vaatimusta ei ole huomioitu Yleisradion toiminnassa ja kielten joukkoon, näistä inarinsaame ja koltansaame erittäin saamenkielisen ohjelmiston taso on pysynyt samanlaisena tai uhanalaisiksi. Kaikilla kolmella saamenkielellä tuotettavaan jopa heikentynyt edellisen toimintakertomuksen tarkastelusta ohjelmistoon tarvitaan lisää resursseja ja ohjelmatarjontaa (2007–2008). tulee lisätä. Hallintoneuvoston kertomuksesta ilmenee, että Saamelaisia on Suomessa noin 10 000, joista yli puo- Yle Sámi Radion lähetysajasta noin 10 % on inarin- ja kol- let asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Tämä tansaamenkielisiä lähetyksiä. Saamelaiskäräjien näkemyksen edellyttää saamenkielisen ohjelmatarjonnan tarvetta koko mukaan sadan tunnin lähetysaika inarinsaamenkielisten ja valtakunnan alueella ja kaikilla kolmella Suomessa puhuttavalla koltansaamenkielisten palvelemiseksi omalla kielellä ei vielä saamen kielellä. Yle Sámi Radion lähetysten kuuluvuusaluetta täytä Yleisradio Oy:lle asetettua julkista palvelu tehtävää tuleekin laajentaa koskemaan koko valtakunnan aluetta kuu- inarin- ja koltansaamen osalta. luvuusalueen ulottuessa koko maahan suuret kaupungit Oulu Yle Sámi Radio on kehittänyt kotisivujaan ja kotisivuilla on ja Helsinki mukaan luettuina. luettavissa keskeiset uutiset pohjoissaameksi ja suomeksi. Kotisi- vujen vuorovaikutteisuutta on myös lisätty. Uutisia ei kuitenkaan 5. Saamenkieliset TV-uutiset – ole saatavilla inarin- ja koltansaameksi. Inarin- ja koltansaamen- Oððasat ja radiolähetykset kielistä uutisointia tulee kehittää ja koostaa myös internetsivuille keskeisistä uutisista inarin- ja koltansaamenkieliset vastaavat Yleisradion kertomuksen mukaan yhtiön visioon on linjattu, kieliversiot. Yle Sámi Radion kotisivut ovat vain pohjoissaameksi että Yle haluaa olla johtava tuottaja asia- ja kulttuurisisällöis- ja suomeksi. Kotisivut tulee saattaa pikaisesti myös inarin- ja sä, uutisissa sekä ajankohtais- ja aluepalveluissa. Edelleen koltansaameksi, jotta Yleisradion julkisen palvelun tehtävä Yleisradion kertomuksessa todetaan, että Ylen tehtävänä on koltan- ja inarinsaamen osalta näiltä osin täyttyy. lain mukaan tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismah- Pohjoissaamea puhutaan Suomen lisäksi myös Norjassa dollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja ja Ruotsissa, mutta Suomessa myös pohjoissaame on hyvin keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ylen tehtävä haavoittuvassa tilassa alueellisesti kuten Inarin kunnan alueella on myös tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, tai- ja erityisesti Enontekiöllä ja Sodankylän Vuotson alueella. detta ja virikkeellistä viihdettä. Ohjelmistossa on huomioitava Pohjoissaamenkielisiä ohjelmia tuotetaan Suomen yleisradion sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjottava mahdollisuuksia lisäksi NRK Sámi radiossa Norjassa ja SR Sápmi Ruotsissa. Inarin- oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Edelleen kertomuksessa ja koltansaamea puhutaan pääasiassa Inarin kunnan alueella todetaan, että mediana Ylellä on ainutlaatuinen tehtävä ja ja kielen puhujia molemmissa kielissä on noin 300. Erityisesti merkitys kotimaisen kulttuurin ja demokratian edistäjänä. tulee huomioida se, että inarin- ja koltansaamenkielinen oh- Saamelaiskäräjät katsoo, että jotta edellä mainittu Ylen jelmatoiminta on ainoastaan Suomen vastuulla. visio toteutuisi saamenkielisten palveluiden osalta saamenkie- Yleisradio on keskeisessä asemassa saamen kielten tuke- liset TV-uutiset – Oððasat – ja muut ajankohtaisohjelmat tulee misessa ja saamen kieliä puhuvien aikuisten ja erityisesti lasten saattaa näkymään koko maassa kansalliskielillä tekstitettyinä ja nuorten identiteetin vahvistamisessa. Myös eduskunnan siten, että ne lähetetään säännöllisesti määrätyllä kanavalla. liikenne- ja viestintävaliokunta on edellistä Ylen hallinto- Edelleen saamelaiskäräjät katsoo, että myöhäisillassa Yle:n TV1-kanavalla valtakunnallisesti lähetettävien saamenkielisten lapsuutta arvostava palvelu. uutisten - Oððasat - uusinnalle tulee järjestää säännöllinen lä- Saamelaislapset tarvitsevat omat saamenkieliset lastenoh- hetysaika parhaaseen katseluaikaan. Saamenkieliset lähetykset jelmansa, jotka liittyvät heidän omaan kulttuuriinsa ja kieleensä sekä tekstitetyt TV-uutiset palvelevat saamenkielistä väestöä, ja elämäntapaansa sekä saamelaiselinkeinoihinsa. Saamelaisista mutta ne välittävät myös tietoa valtaväestölle saamelaisista yli puolet ja alle 10-vuotiaista jopa 70 % asuu saamelaisalueen alkuperäiskansana ja saamelaiskulttuurista, mikä osaltaan lisää ulkopuolella, joten saamenkielisen ohjelmatarjonnan saami- ja edistää suvaitsevaisuutta yhteiskunnassa. nen valtakunnan laajuisesti on erittäin tärkeää valtaväestön Kuten edellä on jo todettu saamelaisista puolet asuu keskuudessa asuville saamelaislapsille ja nuorille. saamelaisalueen ulkopuolella, joten saamenkieliset uutiset ja Suomenkielisessä kulttuuriympäristössä Ylen lähettämillä muut ajankohtaisohjelmat tulee lähettää valtakunnallisesti. Tällä saamenkielisillä lastenohjelmilla on suuri vaikutus saamelais- hetkellä ei ole saatavilla saamenkielistä ajankohtaisohjelmistoa. lasten oman kielen ja kulttuurin arvostuksen kohoamiseen ja Suuri osa saamenkielisten uutisten ohjelmatarjonnasta toimite- kielen käytön lisääntymiseen. Oman kulttuurin ja oman kielen taan Norjan ja Ruotsin saamelaisradioiden toimesta. Suomen kuuleminen ja näkeminen mediassa auttaa osaltaan vahvan saamelaisia käsitteleviä ja kiinnostavia uutisia on ohjelmistossa saamelaisidentiteetin luomiseen. vähemmistö. Yle Sámi Radion tuottamat uutiset saamenkielisiin Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksessa mainitaan, uutisiin ovat lyhyitä, maksimissaan kolmen minuutin kestoisia että televisio on tarjonnut vuosittain 30 saamenkielistä Unná eikä pitkiä reportaaseja tehdä. Suurin syy saamenkielisten Junná- lastenohjelmaa vuodesta 2007 lähtien, jotka on tuo- uutisten vähäiseen Suomen saamelaisia käsittelevään uutistar- tettu yhdessä Ruotsin SVT:n kanssa. Saamelaiskäräjien näke- jontaan on Yle Sámi Radion resursointi. Saamenkielisen uutis- ja myksen mukaan tämä on ollut hyvä alku, mutta 15 minuutin ajankohtaisohjelmiston kehittämiseen ei ole Suomessa panos- ohjelman tarjonta 30 kertaan vuodessa on riittämätön ja se tettu. Koltan- tai inarinsaamenkieliset uutiset saamenkielisessä ei luo pysyvää pohjaa yhteistyölle Ruotsin SVT:n kanssa las- uutislähetyksessä ovat todella vähäisiä. Saamelaiskäräjät toteaa, tenohjelmien tuottamiseksi. Ylen tulee antaa saamelaislapsille että yleisradio ei näiltä osin täytä julkisen palvelun tehtävää mahdollisuus nähdä ja kuulla omakielistä televisio-ohjelmaa saamenkielisten tv-uutisten osalta. valtakunnallisesti. Yksi suurimmista epäkohdista on, että Yle Sámi Radio Vuoden 2010 maaliskuussa SVT ilmoitti lopettavansa yh- lähetykset kuuluvat tällä hetkellä linjan Rovanimi, Kemi ja teistyön vuoden 2010 jälkeen. Tämä aiheutti sen, että vuonna Tervola pohjoispuolella, joten saamenkieliset radiopalvelut eivät 2011 Yle Sámi Radiolla on resurssit tehdä vain 15 ohjelmaa, tavoita niitä saamelaisia, jotka asuvat edellä mainitun alueen eli puolet aikaisemmasta. Tänä vuonna Yle Sámi Radio joutuu ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Lisäksi tulee turvautumaan Unná Junnán uusintoihin, koska tuotantoon va- ottaa huomioon se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää ratut rahat loppuvat kesäkuussa 2012. Saamelaiskäräjät pitää internet-yhteyksiä. Saamelaiskäräjät huomauttaa, että perus- valitettavana, että Yleisradio ei ole varautunut vuonna 2010 tuslain 17 §:n 3 momentin saamelaisten oikeudesta ylläpitää saamenkielisen lastenohjelmiston turvaamiseen eikä ole etsinyt ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on voimassa koko korvaavia rahoitus- tai yhteiskumppaneita SVT:n tilalle. Suomen alueella. Kysymys on saamelaisten perusoikeuksien Saamenkieliselle Unná Junná-lastenohjelmalle on budje- ytimestä, jota ei voida rajoittaa. toitu vuodelle 2012 100 000 euroa. Edellä mainittu raha riittää työntekijän palkkaamiseen ainoastaan puoleksi vuodeksi, mitä 6. Saamenkielinen lasten- ja nuortenohjelmatuotanto ei voida pitää asianmukaisena. Saamelaislapsilla tulee olla mah- dollisuus saamenkielisten tv-ohjelmien katsomiseen ympäri Yleisradion kertomuksessa todetaan, että Ylen toiminnan vuoden. Saamenkielisen lasten-tv:n tulee sekä taloudellisesti tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä painottaa lapsille että henkilöresursseiltaan olla sillä tasolla, että vuodessa voi- suunnattuja ohjelmistoja. Yhtiön visioon on lisäksi linjattu, daan tuottaa vähintään 30 uutta saamelaiskulttuuriin sidottua että Yle haluaa olla johtava tuottaja lasten palveluissa ja että laadullisesti hyvää kolmenkielistä (pohjois-, koltan- ja inarin) Ylen lasten palvelujen tavoitteena on olla Suomen rakastetuin Unná Junná-ohjelmaa. Tavoitteena tulee olla alkuvaiheessa saa- lastenpalvelu: elämyksiä tarjoava, kehittävä, turvallinen ja da televisioon 52 saamenkielistä lasten-tv-ohjelmaa vuodessa s. 40-41 mm. kehittämällä ohjelma- ja materiaalinvaihtoa NRK:n ja SVT:n käyttää, kehittää ja siirtää tuleville sukupolville historiaansa, kanssa. Unná Junnán budjetin tulee olla 230 000 € vuodessa, kieliään, suullisia perinteitään, filosofiaansa, kirjoitusjärjestel- mikä pitää sisällään kolme vakinaista työntekijää, tarvittavan miään ja kirjallisuuttaan sekä oikeus nimetä ja säilyttää omat freelance-työvoiman (eri kieliset toimittajat, juontajat jne.) yhteisön-, paikan- ja henkilönnimensä. Edelleen julistuksen sekä muut tarvittavat kulut. Saamenkielisen lastenohjelmiston 16 artiklassa todetaan, että alkuperäiskansoilla on oikeus rahoituksesta tulee tehdä pysyvää. perustaa omia, omakielisiä viestimiä ja käyttää muiden kuin Saamelaiskäräjät katsoo, että Ylen tulee turvata Unná alkuperäiskansojen viestimien kaikkia muotoja ilman syrjintää. Junná ohjelman tuottamiseen tarvittava rahoitus koko vuo- Valtiot toteuttavat tehokkaat toimet, joilla varmistetaan, että delle 2012. Rahoituksen tulee olla pysyvä. Saamelaislapset niiden omistamat viestimet kuvastavat asianmukaisesti alku- tarvitsevat perustuslain (17 §:n 3 momentin) edellyttämää peräiskansojen kulttuurista moninaisuutta. saamelaiskulttuuriin ja saamelaiseen elämänmuotoon Saamelaiskäräjät on lausunnossaan yleisradion toimin- perustuvaa ympärivuotista omakielistä ohjelmatarjontaa takertomuksesta vuosilta 2007–2008 esittänyt seuraavaa: identiteetinmuodostuksensa tueksi. Saamelaiskäräjät toteaa Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla Yle Sámi Radion ja siihen edelleen, että saamelaislasten kielellinen yhdenvertaisuus ei tarvittavien riittävien resurssien siirtäminen Saamelaiskäräjien toteudu lähettämällä jatkuvasti vain vanhojen Unná Junná alaisuuteen ja Sámi Radion riippumattomuus turvattaisiin -ohjelmien uusintoja. hallintoneuvoston kaltaisella ratkaisulla ja lainsäädännöllä. Yle Sámi Radiossa radion puolella on hyvin vähän ajankoh- Yle Sámi Radion ja sen ohjelmiston kehittäminen tulee saada taisohjelmia ja niitä tulee lisätä kuten myös nuortenohjelmia monipuolisesti ohjatuksi. Saamelaiskäräjät esittääkin harkit- radiossa ja televisiossa. Saamenkielisten TV-uutisten tarjonta tavaksi ohjausryhmän perustamista Yle Sámi Radiolle, johon on saamelaisille tärkeää ja se vastaa Yleisradiosta annetun tulisi journalismin ammattilaisia ja saamelaiskäräjien edustajia. lain velvollisuutta järjestää ohjelmaa saamen kielellä. Uutisten Saamelaiskäräjät toistaa esityksensä viitaten YK:n alkuperäis- lisäksi tulee saada televisioon ja radioon myös saamenkielisiä kansajulistukseen. Saamelaiskäräjät viittaa tässä yhteydessä ajankohtaisohjelmia sekä tarjontaa saamelaisnuorille. Saame- myös saamelaisparlamentaarikkojen vuonna 2011 pidetyn laiskäräjien näkökulmasta saamenkielisessä ohjelmatarjonnas- kolmannen konferenssin, ns. Kirkkoniemen julistukseen, jossa sa ei ole vielä täytetty julkisen palvelun tehtävän velvoitetta, konferenssi muistuttaa saamelaisten asuinvaltioita että YK:n koska saamen kielellä ei ole saatavissa nuorten ohjelmaa eikä alkuperäiskansajulistus selvästi hyväksyy alkuperäiskansojen ajankohtaista ohjelmatarjontaa. oikeuden itsemääräämisoikeuteen, ja julistus vahvistaa että alkuperäiskansoilla on oikeus autonomiaan ja itsehallintoon 7. Saamelaisten oikeuksien lainsäädännöllinen perusta asioissa, jotka liittyvät niiden sisäisiin ja paikallisiin asioihin sekä oikeus itsehallintoon liittyvien tehtävien rahoitukseen. Saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia on turvattu Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SoPS kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisillä sopimuksilla. 60/1991) 17 artiklan d-kohtaan sisältyy saamelaislasten osalta Suomen perustuslain 17.3 § mukaan saamelaisilla alkupe- määräys, jonka mukaan sopimusvaltiot tunnustavat joukko- räiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja tiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja rohkaisevat tiedotus- kulttuuriaan. Suomi on sitoutunut toteuttamaan saamelaisten välineitä kiinnittämään erityistä huomiota alkuperäiskansojen kielellisiä oikeuksia vuoden 2004 alussa voimaan tulleella lasten kielellisiin tarpeisiin, mikä tukee saamelaiskäräjien saamen kielilailla. vaatimusta Unná Junná ohjelman rahoituksesta. Alkuperäiskansojen ja valtioiden välistä toimintaa ohjaa Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntööpanoa valvo- YK:n alkuperäiskansoja koskeva julistus (United Nations va komitea (Lapsen oikeuksien komitea 2011 (CRC/C/FIN/ Declaration on the Rights of Indigenous Peoples). YK:n yleis- CO/4) on kiinnittänyt huomiota saamelaisvähemmistöihin kokous hyväksyi vuonna 2008 julistuksen alkuperäiskansojen kuuluvien lasten oikeuksiin ja suosittelee Suomea tiivistämä- oikeuksista. Suomi allekirjoitti julistuksen ilman varaumia ja oli nä yhteistyötään Ruotsin ja Norjan hallitusten kanssa muun aktiivisesti tukemassa julistuksen hyväksymistä YK:ssa. Julistuk- muassa asioissa, jotka koskevat koulujen opetussuunnitelmia, sen 13 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus elvyttää, opettajien koulutusta, opettajien materiaalin tuottamista ja mediasisällön tuottamista saamelaislapsia varten ja ottamaan vähän häiritsevät tätä (1 artikla). Vuonna 2010 saamelaisasiois- huomioon komitean yleisen huomautuksen no. 11 (2009) ta vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien presidentit päättivät alkuperäiskansojen lapsista ja heidän yleissopimuksen mu- aloittaa jatkoneuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen kaisista oikeuksistaan (CRC/C/GC/11). Euroopan neuvoston ratifioimiseksi saamelaiskäräjien ja valtioiden kesken. Työ on kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleis- tarkoitus saada valmiiksi viiden vuoden kuluessa. Jatkoneuvot- sopimuksen täytäntöönpanoa valvova ministerikomitea on teluissa käsitellään ensiksi sopimusehdotuksen lukua III (saa- rohkaissut Suomea kehittämään edelleen vähemmistökielistä men kieli ja saamelainen kulttuuri). Sopimusehdotuksen artikla mediaa (ResCMN (2007)1). 23 käsittelee saamelaisten kielellisiä oikeuksia: Saamelaisilla YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on raportis- tulee olla oikeus käyttää, kehittää ja välittää tuleville sukupol- saan YK:n ihmisoikeusneuvostolle Suomen, Norjan ja Ruotsin ville kieltään ja perinteitään samoin kuin edistää saamen kielen alueella asuvien saamelaisten tilanteesta suosittanut, että taidon levittämistä myös sellaisille saamelaisille, jotka osaavat valtioiden ja saamelaiskäräjien tulisi yhteistoimin kehittää kieltä vain epätäydellisesti tai eivät lainkaan osaa sitä. ja toteuttaa toimenpiteitä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi Pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen 25(1) artiklan saamelaiskansoista mediassa ja suuren yleisön keskuudessa. mukaan sopimusvaltioiden tulee luoda edellytyksiä itsenäiselle Tällaista tietoisuuden lisäämistä tulisi edistää muun muassa saamelaiselle tiedotusvälinepolitiikalle, joka mahdollistaa saa- perus- ja keskiasteen koulujen sekä yliopistojen opetusohjel- melaisille tiedotusvälineille oman kehityksensä ohjaamisen ja missa (A/HRC/18/XX/Add.Y). Tämän lisäksi Yle Sámi Radio on yleisesti kiinnostavia asioita koskevan tiedon ja mielipiteiden keskeisessä asemassa tiedon lisäämisessä saamelaisväestöstä, ilmaisun rikkaan ja monipuolisen tarjoamisen saamelaisille. saamelaisten historiasta ja heidän elämästään alkuperäiskansa- Sopimusluonnoksen 25(a) artikla velvoittaa valtioita huoleh- na. Tietoisuuden lisääminen valtayhteiskunnassa saamelaisista timaan siitä, että saamenkielisiä ohjelmia voidaan lähettää edistää suvaitsevaisuutta ja saamenkielisen väestön yhdenver- radiossa ja televisiossa sekä edistää saamenkielisten lehtien taista kohtelua. julkaisemista. Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien Saamen kieli on alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä kos- kanssa myös edistää yhteistyötä yli valtionrajojen sellaisten kevan eurooppalaisen peruskirjan (SopS149/1998) mukainen tiedotusvälineiden kanssa, jotka tarjoavat saamenkielistä kieli. Suomi on määritellyt saamen kielen alueelliseksi kieleksi ohjelmaa tai saamenkielisiä uutisia. ja näin ollen Suomi on hyväksynyt sille asetetut velvoitteet Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa saamen kielen edistämiseksi. Euroopan neuvoston ministe- sitoudutaan saamelaisten oikeuksien kannalta merkittäviin rikomitea on kiinnittänyt huomiota vuonna 2007 asiantun- toimenpiteisiin kuten ILO-sopimuksen ratifioimiseen ja saa- tijakomitean huomioihin viitaten saamenkielisiin palveluihin men kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen. Suomessa joukkoviestimissä ja kehottaa kehittämään saamen kielen on aloitettu saamen kielten elvyttämisohjelman suunnittelu- käyttöä joukkoviestimissä, erityisesti televisiossa ja tarvittaessa työ. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa (RecChL(2007)7). laatimaan esityksen saamen kielten elvyttämisohjelmaksi ja Ministerikomitea kehotti Suomea jo vuonna 2001 lisäämään työryhmän tulee saattaa työnsä päätökseen tämän vuoden saamen kielen asemaa tiedotusvälineissä säännöllisenä lopulla. Kielenelvyttämisohjelman tarkoituksena on nykyistä televisio-ohjelmalähetyksinä (RecChL (2001)3) ja vuonna 2004 kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta saamen kie- kiinnitti huomiota vakavan häviämisvaaran alaisiin inarin- ja len säilymisen ja kehittymisen turvaamiseksi. Tämän ohjelman koltansaamen kielten elinkelpoisuuteen (RecChL(2004)6). toteuttamisessa myös saamenkielinen media on keskeisessä Vuonna 2005 valmistui yhteispohjoismaisen asiantunti- asemassa. Yleisradion tulee varautua saamen kielten elvyttä- jatyöryhmän esitys pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. misohjelman toteuttamiseen. Sopimusluonnoksen tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä ja tukea saamelaiskulttuurin säilymistä Klemetti Näkkäläjärvi puheenjohtaja sekä vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he Inker-Anni Sara kulttuurisihteeri voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan Siiri Jomppanen kieliturvasihteeri ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman YLEISRADIO OY 00024 Yleisradio Käyntiosoite: Radiokatu 5, Helsinki Puhelin: (09) 14801 Faksi: (09) 1480 3215 Internet: yle.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@yle.fi

Yle / Viestintä Ulkoasu: Tähtikuviot Oy Kirjapaino: Erweko Oy