K 16/2011 Vp
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
YLEISRADION HALLINTONEUVOSTON KERTOMUS EDUSKUNNALLE 2009 JA 2010 K 16/2011 vp Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuosilta 2009 ja 2010 Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n kohdan 4 mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa eduskunnalle kertomuksen Ylen julkisen palvelun toteutumisesta. Helsingissä syyskuun 7. päivänä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston puolesta Ilkka Kantola puheenjohtaja Sisällys s. 4 1. Ylen julkisen palvelun tehtävä 1.1 Ylen yleisösuhde ja luottamus Ylen julkiseen palveluun 1.2 Yle kansalaisyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin vahvistajana 1.3 Tv-maksun vastine s. 6 2. Ylen ohjelmasisällöt 2.1 Ylen ohjelmatarjonta ohjelma-alueittain 2.2 Ylen yleisöt ohjelma-alueittain 2.3 Asia- ja kulttuuri-YLE 2.4 YLE24 2.5 YLE Visio 2.6 Svenska Yle 2.7 Ohjelmiston alkuperä 2.8 Yle suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuusvertailussa s. 16 3. Ylen erityistehtävät 3.1 Tasa-arvo ja monikulttuurisuus 3.2 Saamenkieliset ohjelmat ja palvelut 3.3 Muut erityispalvelut: ohjelmatekstitykset ja tulkkaukset 3.4 Hartausohjelmat 3.5 Ulkomaanpalvelut ja vieraskieliset lähetykset 3.6 Turvallisuus, viranomaistiedottaminen ja varautuminen poikkeusoloihin s. 20 4. Ylen ohjelmatarjonnan kustannukset s. 20 5. Ylen mediatarjonta 5.1 Tarjonta tv- ja radiokanavittain 5.2 Internetin palvelut 5.3 Mobiilipalvelut s. 22 6. Ylen mediayleisöt 6.1 Mediatrendit 6.2 Tv-katselun kehitys 6.3 Radionkuuntelun kehitys 6.4 Internetin käytön kehitys s. 25 7. Julkisen palvelun toimintaedellytysten määrittely 7.1 Eurooppalaisia linjauksia 7.2 Kansallinen sääntely s. 26 8. Yleisradion hallinto vuosina 2009 ja 2010 8.1 Hallintoneuvosto ja sen tehtävät 8.2 Hallitus ja sen tehtävät 8.3 Hallintoneuvoston päätöksiä 8.4 Hallituksen päätöksiä 8.5 Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet s. 30 LIITE: Tilastokuviot s. 36 Saamelaiskäräjien lausunto s. 4-5 1. Ylen julkisen palvelun tehtävä Yle on kaikkien suomalaisten saatavilla eriytyvässä Ylen julkisen palvelun tehtävä on määritelty laissa Yleisra- mediakentässä. Yle palvelee niitä yleisöjä, jotka käyttävät dio Oy:stä. Lain 7 §:n mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda mediaa perinteisin tavoin kuin myös heitä, jotka suosivat uu- täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine denlaista median käyttöä. Tavoite on, että kaikki merkittävät oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin eh- käyttäjäryhmät ja toimintaympäristön muutos huomioidaan. doin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpal- Yle tarjoaa arkistonsa ja sisältöjään laajasti yhteisöjen ja veluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Ylen toiminnan kansalaisten käyttöön. tulee julkisen palvelun erityisinä tehtävinä Yhtiön visioksi linjattiin, että Yle haluaa olla johtava tuottaja asia- ja kulttuurisisällöissä, suomalaisessa musiikissa, > tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen lasten palveluissa, draamassa, uutisissa sekä ajankohtais- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla aluepalveluissa. Yle haluaa erottua muista toimijoista viihtees- monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sä ja populaarikulttuurissa arvoillensa soveltuvalla ja uutta sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; luovalla otteella. Urheilussa Yle tarjoaa suomalaisia yhdistäviä > tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, suurtapahtumia ja lajien monipuolisuutta. taidetta ja virikkeellistä viihdettä; Ohjelmatarjonnallaan Yle on vastannut lain ja toimin- > ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja taympäristön muutoksiin lukujen 2. ja 3. mukaisesti. tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa 1.1 Ylen yleisösuhde ja luottamus lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota Ylen julkiseen palveluun hartausohjelmia; Suomalaisten tyytyväisyys Ylen ohjelmistoihin on korkealla > kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein tasolla. Sekä vuonna 2009 että vuonna 2010 yli 15-vuotiais- suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa ta Ylen tv:n, radion ja internetin käyttäjistä 88 % oli vähin- palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä tään melko tyytyväisiä tarjontaan. Vuonna 2010 melko tyy- sekä soveltuvin osin myös maan muiden tyväisten osuus kasvoi ja erittäin tyytyväisten tai tyytyväisten kieliryhmien kielellä; määrä vastaavasti väheni. Eri ikäryhmistä tyytyväisimpiä oli- > tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä vat yli 45-vuotiaat. Nuorimpien eli alle 30-vuotiaiden tyyty- huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja väisyys kasvoi vuonna 2010, mutta oli edelleen alhaisempaa erityisryhmille; kuin muissa ikäryhmissä. Ikäryhmässä 30–44-vuotiaat tyyty- > edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää väisyys laski vuodesta 2009 samalle tasolle kuin nuorilla. ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; > välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä > Kuvio 1: Tyytyväisyys Ylen mediatarjontaan viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja v. 2009 ja 2010 (Liite: Tilastokuviot, s. 30) radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. Keskustelu julkisen palvelun asemasta ja merkityksestä vilkas- Yhtiön strategia pohjaa Yle-lakiin. Vuoden 2010 aikana yhtiön tui myös Suomessa1990-luvun loppupuolella, kun kaupallis- hallitus uudisti Ylen strategiset linjaukset. Päätavoite on olla ten toimijoiden määrä kasvoi ja asema vahvistui. Keskusteltiin suomalaisille merkityksellisin ja heidän omakseen kokema säh- siitä, ovatko suomalaiset tyytymättömiä Yleen ja menettääkö köisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea ja luova suun- julkisen palvelun yleisradiotoiminta olemassaolon oikeutuk- nannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. Ylen sisältötuotanto sensa ja tv-maksurahoituksensa perustan. Vastauksia näihin ja palvelutarjonta perustuvat asiakaslähtöisyyteen. Yle paran- kysymyksiin haettiin vuonna 2003 kysymällä suomalaisilta taa entisestään kykyään luoda sisältöjä ennakoiden asiakkuus- suoraan, vieläkö he luottavat Yleisradioon.¹) odotuksia nopeastikin muuttuvassa käyttöympäristössä. Ylen ¹) Johanna Jääsaari, Juha Kytömäki ja Erja Ruohomaa: ohjelmatoiminnan arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus, riip- Arvostukset luottamuksen perustana, YLE Yleisökertomus 2003, s. 8 pumattomuus, monipuolisuus ja ihmisen arvostaminen. Tutkimuksessa kysyttiin: ”Kuinka suurta luottamusta 7. Finnair 3,8 3,8 tunnette seuraavia suomalaisessa yhteiskunnassa vaikutta- 7. Yleisradio 3,7 3,8 via tahoja kohtaan?” Eri vaihtoehdot esitettiin vastaajille 9. Oikeuslaitos 3,6 3,7 aakkosjärjestyksessä rotatoituina ryhminä, jolloin kantaa 9. Terveydenhoitojärjestelmä 3,3 3,7 Yleisradioon ei tiedusteltu keneltäkään ensimmäisenä eikä 11. Valtio 3,6 3,6 viimeisenä. Vertailussa konkretisoituu luottamussuhde. Luot- 11. Kela 3,4 3,6 tamusta instituutioita kohtaan mitataan myös esimerkiksi 13. Kirkko 3,5 3,4 Eurobarometrissä, mutta tässä mittauksen kohteena olivat 14. Media, tiedotusvälineet 2,9 3,3 22 julkisen sektorin laitosta, poliittisen järjestelmän instituu- 14. Kansalaisjärjestöt 3,1 3,3 tiota ja muuta yhteiskunnallisesti merkittävää tahoa. Muista 16. Ammattiyhdistysliike 3,2 3,2 joukkoviestimistä erikseen kysytään luottamusta Yleisradioon. 16. Työnantajajärjestöt 3,0 3,2 Kyselytutkimus toistettiin vuonna 2009 samanlaisena kuin 18. Yritysmaailma 3,1 3,1 kuusi vuotta aiemmin. 19. Hallitus 3,1 2,9 Yleä kohtaan tunnettu luottamus on edelleen vahva. 19. Eduskunta 3,0 2,9 Suomalaisista 13 % luottaa Yleen erittäin paljon, 57 % melko 19. Euroopan Unioni (EU) 2,6 2,9 paljon ja ”vain vähän” luottavia on ainoastaan 6 %. Luvut ovat 22. Poliittiset puolueet 2,4 2,5 samalla tasolla kuin aiemmassa mittauksessa, ja erittäin paljon luottavia oli vuonna 2009 jopa hieman enemmän. Asteikolla 1.2 Yle kansalaisyhteiskunnan ja 1–5 keskiarvo on noussut hieman aiemmasta mittauksesta. Yle suomalaisen kulttuurin vahvistajana asettuu siten 10 luotettavimman instituution joukkoon. Mer- Ylen tehtävänä on lain mukaan luoda täyden palvelun tv- killepantavaa on myös, että Yleen luotetaan selvästi enemmän ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen kuin mediaan ja joukkoviestimiin yleensä. jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Lisäksi Ylen tulee tu- Tulokset kertovat vakaudesta, vaikka joitakin muutoksia kea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia on kuudessa vuodessa tapahtunut: Tasavallan presidentti ei tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja ole enää luotetuin, vaan Poliisi on noussut ensimmäiselle sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ylen tehtävä on myös sijalle ja toiselle Punainen Risti. Puolustusvoimat on säilyttänyt tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta entisen asemansa. Tasavallan presidentin asemasta on vuosi- ja virikkeellistä viihdettä. Ohjelmistossa on huomioitava si- kymmenen lopulla käyty keskustelua Tarja Halosen suosion vistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjottava mahdollisuuksia heikettyä. Vähiten luottamusta herättäviä ovat poliittisen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painotettava lapsille järjestelmän instituutiot, kaikki samalla tuloksella. Poliittiset suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjottava hartausohjelmia. puolueet sijoittuvat suomalaisten mielestä lähes poikkeuk- Aiempien vuosien yleisökyselyissä Yle on saanut varsin setta vähiten luotettujen joukkoon. korkean arvosanan, kun sen tehtävien tärkeyttä ja niissä onnistumista on mitattu. Viime vuosien keskustelu lehtien Luottamus suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia tahoja ja internetin palstoilla osoittaa, ettei suomalaisilla ole täysin kohtaan Asteikko: 1–5, jossa 1=ei luota lainkaan ja selvää käsitystä julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta ja 5=luottaa erittäin paljon Ylen