DOCSLIB.ORG

Tapaustutkimus Vantaan Aviapoliksen Tilapäiskäyttöpotentiaalista

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Tapaustutkimus Vantaan Aviapoliksen Tilapäiskäyttöpotentiaalista Pro gradu -tutkielma Aluetiede Suunnittelumaantiede TILAPÄISTEN KÄYTTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN STRATEGISESSA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA – TAPAUSTUTKIMUS VANTAAN AVIAPOLIKSEN TILAPÄISKÄYTTÖPOTENTIAALISTA Jaakko Huttunen 2016 Ohjaajat: Sami Moisio ja Rami Ratvio HELSINGIN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS MAANTIEDE PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Geotieteiden ja maantieteen laitos Tekijä/Författare – Author Jaakko Huttunen Työn nimi / Arbetets titel – Title Tilapäisten käyttöjen hyödyntäminen strategisessa maankäytön suunnittelussa - Tapaustutkimus Vantaan Aviapoliksen tilapäiskäyttöpotentiaalista Oppiaine /Läroämne – Subject Suunnittelumaantiede Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro gradu –tutkielma Marraskuu 2016 97 + kirjallisuus ja liitteet Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee tilapäisten käyttöjen hyödyntämistä osana strategista aluesuunnittelua. Työn tilaajana on Vantaan kaupunki. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on tarkastella Vantaan aluesuunnittelun käytäntöjä suhteessa tilapäisiin käyttöihin. Toisena kiinnostuksen kohteena on Vantaan Aviapoliksen tilapäiskäyttöpotentiaali. Tutkielman tapaustutkimuskohde käsittää Vantaan Aviapoliksen Veromiehen kaupunginosan, joka on nykyisellään työssäkäyntialue. Tulevaisuuden visioissa alueella tulee yhdistymään asuminen, työssäkäynti ja vapaa-aika. Perinteisesti tilapäisillä käytöillä on viitattu sellaiseen omaehtoiseen toimintaan, jolla pyritään ratkaisemaan jokin urbaanin ympäristön ongelma tai puute. Tilapäiset käytöt toteutetaan yleensä pienimuotoisina, nopeina ja edullisina kokeiluina. Tilapäiset käytöt on nähty aiemmin epävirallisena ja marginaalisena kaupunkiaktivismina, mutta nykyään tilapäiset käytöt sisällytetään yhä voimakkaammin osaksi kaupunkien virallista maankäyttöä ja aluesuunnittelua. Aluesuunnittelukontekstissa tilapäisiä käyttöjä hyödynnetään erityisesti osallistavassa yhteissuunnittelussa. Tässä tutkielmassa tilapäiset käytöt rinnastetaan niin sanottuun epäviralliseen maankäytön strategiseen suunnitteluun. Epävirallisella maankäytön strategisella suunnittelulla pyritään paikkaamaan perinteiseksi katsottujen aluesuunnittelujärjestelmien menetelmällisiä puutteita. Tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen primääriaineisto kerätään yhdeksän asiantuntijahaastattelun avulla. Tutkielmaa varten haastatellaan muun muassa Vantaan kaupungin aluesuunnittelun virkamiehiä, yksityisiä maa- ja kiinteistökehittämisen ammattilaisia ja tilapäisten käyttöjen asiantuntijoita. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu tilapäisten käyttöjen aiempaan tutkimukseen ja aluesuunnittelun teoreettisiin viitekehyksiin. Tutkimus osoittaa että Vantaan aluesuunnittelujärjestelmä ja sen käytännöt pohjautuvat lähinnä aggregatiiviseen demokratiakäsitykseen, jossa suunnittelun vuorovaikutteisuutta osallisten välillä ei korosteta. Tästä syystä tilapäisillä käytöillä pystytäänkin paikkaamaan Vantaan aluesuunnittelun menetelmällisiä puutteita. Tilapäiset käytöt ovatkin tämän tutkimuksen perusteella erittäin hyvin integroitavissa osaksi Vantaan aluesuunnittelun käytäntöjä. Tutkielman tulosten mukaan tilapäisyys tulisi virallistaa osaksi Vantaan ja Aviapoliksen strategista maankäytön suunnittelua. Erityisesti tilapäisyyttä tulisi hyödyntää Aviapoliksen asemakaavamuutosalueilla. Tutkimuksessa ilmeni, että Vantaan Aviapoliksen tilapäiskäyttöpotentiaali näyttäytyy heikkona. Aviapoliksen aluerakenne, mittakaava, alueen luonne ja vähäiset luovat toimijat ovat ensisijaisia tilapäisyyden esteitä. Ainakin osa edellä mainituista reunaehdoista on ratkaistava, mutta toisaalta, osaan ongelmista voidaan vaikuttaa tilapäisillä käytöillä, joten tilapäiset käytöt tulee nähdä alueen kehittämisen kannalta mahdollisuutena. Täten tilapäiset käytöt tulisi nähdä käytännön osallistavana suunnittelutyökaluna niin Aviapoliksen alueella, kuin muuallakin Vantaalla. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Tilapäiset käytöt, strateginen maankäytön suunnittelu, yhteissuunnittelu, epävirallinen maankäytön strateginen suunnittelu Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopisto, Kumpulan tiedekirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion - Faculty Laitos Institution - Department Faculty of Science Department of Geosciences and Geography TekijäFörfattare - Author Jaakko Huttunen Työn nimi Arbetets title - Title Incorporating temporary uses into a strategic land-use planning – Case study of Vantaa Aviapolis temporary use potential Oppiaine Läroämne - Subject Planning geography Työn laji Arbetets art - Level Aika Datum – Month and Year Sivumäärä Sidoantal – Number of Pages Master’s thesis November 2016 97 + literature and appendices Tiivistelmä Referat - Abstract This master thesis studies temporary uses as part of strategic land-use planning. The customer is the City of Vantaa. The primary objective of this research is to study City of Vantaa’s spatial planning practices in relation to temporary uses. The Secondary objective of this research is to study district of Aviapolis temporary use potential. Currently, Aviapolis district is used as a commuting area. However, City of Vantaa officials are envisioning that in the near future Aviapolis district will be transformed into a mixed use of housing, working and recreation. Traditionally temporary uses refers to a spontaneous action, which seeks to solve small-scale urban problems. Previously temporary uses are to be seen an informal and marginal form of urban activism, but lately temporary uses are increasingly incorporated into a formal usage of land use and spatial planning. In this thesis, temporary uses shall be treated as so-called informal strategic planning of land use. Informal land use strategic planning seeks to compensate the methodological shortcomings of traditional spatial planning systems. The study is carried out as a qualitative case study. The primary data is gathered from nine expert interviews. Thesis interviewees include City of Vantaa regional planning officials, private land use owners and real estate developers and also temporary use experts. The theoretical background is based on a previous study of temporary uses and land-use planning theoretical frameworks. Research shows that Vantaa spatial planning system and its practices are based primarily aggregative conception of democracy, where the interaction between the parties involved is not emphasized. However, temporary uses are characterized by a close and interactive relationship between the parties involved. For this reason, temporary uses should be seen as a means to fill in the methodological shortcomings of the Vantaa Regional Planning. According to this study, temporary uses could be very well integrated into the Vantaa spatial planning system and its practices. Research shows that temporary uses should also be formalized as part of Vantaa and Aviapolis strategic land-use planning. In particular, the temporary uses should be utilized as part of Aviapolis district detailed planning. According to the results, Aviapolis temporary use potential appears to be weak. Aviapolis district structure, the scale, the nature of the area and lack of creative actors are primary obstacles for temporary uses. At least some of the aforementioned preconditions should first be resolved, but on the other hand, part of the problems can be solved by utilizing temporary uses into planning action. For the aforementioned reason, temporary uses should be seen as a practical planning tool for future development in Aviapolis district and also in other city districts of Vantaa. In addition to the latter, temporary uses should be emphasized as a resource for participatory planning. As a final conclusion, the results shows that informalities are greatly encouraged as part of modern urban planning, but also in other administration levels and divisions. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Temporary uses, strategic land-use planning, participatory planning, informal strategic land-use planning Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited University of Helsinki, Kumpula science library Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Sisällysluettelo 1. Johdanto ..................................................................................................................................................................................1 1.1 Tutkimusasetelma ja tutkimuskysymykset ............................................................................................................3 2. Tilapäiset käytöt ......................................................................................................................................................................4 2.1 Tilapäiset käytöt käsitteenä ...................................................................................................................................4 2.2 Tilapäiset käytöt ja kaupunkiaktivismi ..................................................................................................................5 2.3 Tilapäiset käytöt aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä .........................................................................................6
Load more

Recommended publications
  • Report on Interventions
    Ref. Ares(2019)5260852 - 15/08/2019 Report on interventions ––––––––– –––– D5.3 05/2019 This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 689954. D5.3 Report on interventions Project Acronym and iSCAPE - Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe Name Grant Agreement 689954 Number Document Type Report Document version & V. xxxxxx WP5 WP No. Document Title Report on interventions Main authors Thor-Bjørn Ottosen, Abhijith Kooloth Valappil, Arvind Tiwari, Prashant Kumar, Sullivan Briée, Francesco Pilla, Salem Gharbia, Silvana Di Sabatino, Beatrice Pulvirenti, Sara Baldazzi, Erika Brattich, Felix Othmer, Jörg Peter Schmitt, Antonella Passani, Giuseppe Forino, Väinö Nurmi, Riina Haavisto, Athanasios Votsis, Achim Drebs, Antti Mäkelä Partner in charge University of Surrey Contributing partners All partners in charge of target cities Release date xxxxxx The publication reflects the author’s views. The European Commission is not liable for any use that may be made of the information contained therein. Document Control Page Short Description Air pollution is an important environmental health problem in many cities in Europe. In recent years interest has gathered on passive control systems, as well as behavioural and engagement interventions as ways to reduce air pollution exposure further along with bringing a range of co- benefits. This report details the exposure impact assessment and the socio-economic impact assessment of the iSCAPE interventions
    [Show full text]
  • Confused Suburban Identities: a Case Study of Helsinki Region
    Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Studio Publication 1 Confused Suburban Identities : A Case Study of Helsinki Region Editors: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Publisher: Urban Studies and Planning / Master's Pro gramme of Urban Academy in Helsinki Layout design: Natalia Vladykina USP Studio Publication 1 ISSN 2489-8007 (print) ISBN 978-951-51-4193-4 (print) ISBN 978-951-51-4194-1 (PDF) https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/urban-studies-planning Painotalo Plus Digital Oy Lahti 2018 Studio Publication 1 Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Table of contents USP / 2018 Contents Foreword 7 Anssi Joutsiniemi, Matti Kortteinen, Hannu Linkola, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Excursions into suburban density 15 Anssi Joutsiniemi, Franz Oswald, Mari Vaattovaara Chapter 1 A Study of Multicentricity 21 Vantaa as a Part of the Capital Region of Finland 21 Oya M. Duman Commentary: The next step 36 Kimmo Lapintie Chapter 2 Vantaa Smart City Development in Business, Mobility, and Art 41 4 Introduction 42 Smart City Strategy for Future Vantaa - Create an Innovative and Vibrant Business City 44 Chang Liu Car Use in Vantaa: Opportunities That Smart Mobility Could Offer 56 Noora Haavisto Smart Participatory Art 68 Barbara Radaelli-Muuronen Commentary: Smart but complex cities
    [Show full text]
  • Sesu Loppuraportti 14 10 2009.Indd
    Seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010–2014 Seudun joukkoliikennesuunnitelma www.ytv.fi YTV Pääkaupunkiseudun Huvudstadsregionens YTV:n julkaisuja 26/2009 yhteistyövaltuuskunta samarbetsdelegation Liikenne Trafik Seudun joukkoliikennesuunnitelma PL 521 (Opastinsilta 6 A), 00521 Helsinki PB 521 (Semaforbron 6 A), 00521 Helsingfors ISSN 1796-6965 Puhelin (09) 156 11, faksi (09) 156 1369 Telefon (09) 156 11, telefax (09) 156 1369 ISBN 978-951-798-767-7 (nid.) [email protected] [email protected] ISBN 978-951-798-768-4 (pdf) 2010–2014 Seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010–2014 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin (09) 156 11 faksi (09) 156 1369 www.ytv.fi Lisätietoja: Laura Sundell, puhelin (09) 156 1375 laura.sundell@ytv.fi Copyright: Kartat, Affecto Finland Oy, Karttakeskus L4322, 2009 Kansikuva: YTV / Tiina Mäkinen Taitto: YTV / Rauni Kaunisto Valopaino Oy Helsinki 2009 Esipuhe Seudun joukkoliikennesuunnitelma on YTV-lakiin ja YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien väliseen joukkoliikenteen yhteistyösopimukseen perustuva useamman vuoden ajanjaksolle laadittava joukkoliikenteen palvelutasoa koskeva suunnitelma. Seudun joukkoliikennesuunni- telma 2010–2014 sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja palvelutasosuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille vuosina 2010–2014. Helsingin sisäistä liikennettä on käsitelty kaupunkien raja-alueiden osalta. Vantaan osalta suunnitelmassa on keskitytty poikit- taisyhteyksiin. Muuten Vantaan
    [Show full text]
  • Aviapoliksen Joukkoliikennesuunnitelma
    29 2013 Aviapoliksen joukkoliikennesuunnitelma Aviapoliksen joukkoliikennesuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Miska Peura [email protected] Copyright: Kartat, graafit, ja muut kuvat HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Helsinki 2013 Esipuhe Aviapolis on ollut viime vuosina Vantaan voimakkaimmin kasvanut suuralue. Alue on ollut yksi nopeimmin kasvaneista pääkaupunkiseudun työpaikka-alueista. Aviapoliksen alueella on noin 17 000 asukasta ja yli 30 000 työpaikkaa. Aviapoliksen linjastoa on viime vuosina täydennetty vastaamaan nykyistä kysyntää. Linjasto on kuitenkin ollut pitkään pääosin muuttumattomana, minkä vuoksi linjoille on tehty useampia alareittejä. Seurauksena on ollut lukuisa määrä eri reittivariaatioita, joista osaa ajetaan hyvin harvoin. Muutoksilla on kyetty vastaamaan yksittäisiin tarpeisiin, mutta laajempana kokonaisuutena linjasto on käyttäjälle osin sekava. Kehärata valmistuu vuonna 2015. Liikenteen lisääntyminen kasvattaa junien liikennöintikustannuksia 8,5 miljoonalla eurolla vuositasolla, minkä lisäksi kaluston pääomakustannukset kasvavat noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Kehärata tarjoaa suoran raideliikenneyhteyden alueelta Helsingin keskustaan sekä Vantaankosken ja pääradan varsille. Lisäksi kehärata parantaa merkittävästi Vantaan sisäistä poikittaisliikennettä. Bussiliikennettä sopeutetaan kehäradan tuomaan tarjonnan lisäykseen. Samalla bussiliikennettä selkeytetään muodostamalla runkolinjoja.
    [Show full text]
  • Asuntosijoittajan Näkökulmasta Tuottavimmat Alueet Suunnitelmissa Olevan Vantaan Ratikan Varrella
    Asuntosijoittajan näkökulmasta tuottavimmat alueet suunnitelmissa olevan Vantaan ratikan varrella Jessica Luukkonen 2021 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Asuntosijoittajan näkökulmasta tuottavimmat alueet suunnitelmissa olevan Vantaan ratikan varrella Jessica Luukkonen Liiketalous Opinnäytetyö Huhtikuu, 2021 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Liiketalouden koulutus Tradenomi (AMK) Jessica Luukkonen Asuntosijoittajan näkökulmasta tuottavimmat alueet suunnitelmissa Vantaan ratikan varrella Vuosi 2021 Sivumäärä 45 Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä alueet Vantaalle suunniteltavan ratikan varrella olisivat asuntosijoittajalle tuottavimpia, kun tarkoituksena on vuokrata asuntoa. Tavoitteena oli luoda toimeksiantajalle asiakasneuvonnassa hyödynnettäväksi kattava kuvaus alueiden vuokratuottavuuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Huoneistokeskuksen Vantaan yksikkö. Työn teoreettisessa osuudessa käytiin läpi asuntosijoittamista ja sen tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä asuntojen hinta- ja vuokrakehitystä historiallisesti ja ennusteiden perusteella. Lisäksi perehdyttiin Vantaan ratikan yleissuunnitelmaan ja sen varrella oleviin suuralueisiin, eli Aviapolikseen, Tikkurilaan ja Hakunilaan. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena ja aineistona hyödynnettiin jo julkaistuja lähteitä eli aineistonkeruun aikana voimassa olevia myynti- ja vuokrailmoituksia Oikotien sivustolla. Määritellyn rajauksen jälkeen opinnäytetyön tulokset perustuivat 219 myynti-ilmoitukseen ja 597 vuokrailmoitukseen.
    [Show full text]
  • Prototype of a Fully Integrated Behavioural (Data-Driven) Simulator ––––––––– –––– D4.4 February/2019
    Ref. Ares(2019)1574802 - 08/03/2019 Prototype of a fully Integrated behavioural (data-driven) simulator ––––––––– –––– D4.4 February/2019 This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 689954. D4.4 Prototype of a fully integrated behavioural (data-driven) simulator Project Acronym and iSCAPE - Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe Name Grant Agreement 689954 Number Document Type Technical Report Document version & V. 1 WP 4 WP No. Document Title Prototype of a fully integrated behavioural (data-driven) simulator Main authors Muhammad Adnan Shiraz Ahmed (some data analysis and preparation of visuals) Partner in charge UH Contributing partners NA Release date February, 2019 The publication reflects the author’s views. The European Commission is not liable for any use that may be made of the information contained therein. Document Control Page Short Description The focus of this deliverable is mainly to briefly describe the prototype behavioural simulation model and the results obtained by performing those simulations with a few policy scenarios for the three iSCAPE cities. It has been found that policies in relation to restricting car traffic are more effective in terms of reducing traffic from the network and also shifting of car drivers/passenger to other modes of travel. The enhancement of bus infrastructure in relation to increasing the frequency of bus routes and also tweaking activity start time (changing open and end times) are not able to significantly reduce car traffic. Especially, improvement of bus infrastructure causing shifting of bicyclist towards public transport, which is an undesirable result of the policy.
    [Show full text]
  • För Alla |For Everyone
    VantaaKaikille För alla | For everyone VÄLKOMMEN TILL VANDA, i huvudstadsregionens hjärta! Vanda har något att erbjuda alla besökare, oavsett om man TERVETULOA VANTAALLE, pääkaupunkiseudun intresserar sig för historia, vetenskap, konst, naturvand- sydämeen! Vantaa tarjoaa erilaista nähtävää ja ringar eller helt enkelt bara vill shoppa och roa sig. Året om koettavaa – historiaa, tiedettä, taidetta, ulkoilua finns det olika saker man kan göra. sekä shoppailua ja hauskanpitoa. Tekemistä Vandaområdet har varit bebott redan under stenål- riittää ympäri vuoden. dern och de tidigaste fornfynden härstammar från 7000 Vantaan alueella on ollut asutusta jo ki- år tillbaka i tiden. Forna Helsinge socken omvandlades vikaudella, varhaisimmat löydöt ovat 7000 till stad 1974. I dag är Vanda Finlands fjärde största stad vuoden takaa. Vanha Helsingin pitäjä muuttui och en internationell flygplatsstad som expanderar. Vantaan kaupungiksi vuonna 1974. Nykyään Till Vanda kommer man lätt med flyg, tåg eller bil. Suomen neljänneksi suurin kaupunki on kan- Vanda består av sju storområden och centralorten är sainvälinen kasvava lentokenttäkaupunki. Dickursby. Ringbanan öppnas för trafik i juli 2015 och Vantaa koostuu seitsemästä suur- förbättrar ytterligare den smidiga trafiken mellan alueesta, ja kaupungin keskus on Tikkurila. Vandas olika centra, liksom mellan Vanda och Vantaalle on helppo tulla lentäen, junalla tai Helsingfors. autolla. Uusi Kehärata parantaa entisestään sujuvaa liikkumista Vantaan eri keskusten sekä Vantaan ja Helsingin välillä. WELCOME TO VANTAA, the heart of the metropolis! Vantaa offers visitors plenty to see and experience, ranging from history to science, to art, to nature, to shopping and having fun. There’s plenty to do around the year. Vantaa has had habitation already from the Stone Age; the earliest findings date back 7 000 years.
    [Show full text]
  • The Effect on the Patient Flow in Local Health Care Services After
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Mustonen et al. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine (2017) 25:116 DOI 10.1186/s13049-017-0460-3 ORIGINAL RESEARCH Open Access The effect on the patient flow in local health care services after closing a suburban primary care emergency department: a controlled longitudinal follow-up study Katri Mustonen1, Jarmo Kantonen2 and Timo Kauppila2,3* Abstract Background: It has not been studied what happens to patient flow to EDs and other parts of local health care system if distances to ED services are manipulated as a part of health policy in urban areas. Methods: The present work was an observational and quasi-experimental study with a control and it was based on before-after comparisons. The impact of terminating a geographically distant suburban primary care ED on patient flow to doctors in local public primary care EDs, office-hour primary care, secondary care EDs and in private primary care was studied. The effect of this intervention was compared with a primary care system where no similar intervention was performed. The number of monthly visits to doctors in different departments of health care was scored as the main measure of the study in each department studied (e.g. in primary care EDs, secondary care ED, office-hour public primary care and private primary care). Monthly mortality rates were also recorded. Results: Increasing the distance to ED services by terminating a peripheral ED did not cause an increase in the use of local office-hour services in those areas whose local ED was terminated, although use of ED services decreased by 25% in these areas (P < 0.001).
    [Show full text]
  • Development of Land-Use Within the Urbanizing Kylmäoja Watershed
    Gerald Krebs DEVELOPMENT OF LAND-USE WITHIN THE URBANIZING KYLMÄOJA WATERSHED A Master of Science Thesis submitted for inspection in Espoo 24.8.2009 Supervisor: Professor Ari Jolma, TKK Instructors: Outi Salminen, PhD, TKK Ulla-Maija Rimpiläinen, M.Sc., City of Vantaa HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE FACULTY OF ENGINEERING AND ARCHITECTURE MASTER’S THESIS DEPARTMENT OF CIVIL AND ENVIRONMENTAL ENGINEERING Author: Gerald Krebs Thesis: Development of land-use within the urbanizing Kylmäoja watershed Date: 24.8.2009 Number of pages: 184 Professorship: Environmental planning and man- Code: Yhd-102 agement information technology Supervisor: Professor Ari Jolma, TKK Instructor: Outi Salminen, PhD, TKK Instructor: Ulla-Maija Rimpiläinen, M.Sc., City of Vantaa In this Master’s thesis land-use changes within the catchment of the Kylmäoja urban stream were investi- gated. The catchment of the Kylmäoja stream has a total size of 20.84 km², of which circa 75% or 15.72 km² is located in the city of Vantaa and 25% or 5.12 km² is located in the municipality of Tuusula. Development within the catchment is dominated by suburban residential land-use with scattered small industrial areas. Furthermore, also a part of the Helsinki-Vantaa airport is located within the borders of the basin. Spatial analysis was carried out with the focus on the development of impervious surfaces in the catchment. The investigation of impervious surfaces contributing to changes in run-off quantity and quality considered roofs, roads and condition of yard areas. Roofs were accounted for as surface area whereas roads and yards were assessed as well in terms of surface area as also quality of the surfaces.
    [Show full text]
  • Kehärata Ja Vantaan Bussilinjasto 1.7. 10.8
    5/2015 Julkinen tiedote Offentligt meddelande Info Public bulletin Kehärata 1.7. 10.8. Kehäradan Vantaan uudet ja Vantaan liikenne bussireitit alkaa ja aikataulut bussilinjasto s. 4–5 s. 6–10 Julkaisun tiedot Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne layout: Kokoro & Moi paino: Edita Prima Oy Vantaa nousee junan kyytiin linjakartta: Praktik painos: 200 000 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun peeseen vastaa myös Kehärata seudun ensimmäi- Yhteystiedot junayhteys Helsingistä Vantaan Martinlaaksoon senä poikittaisena junayhteytenä. www.hsl.fi valmistui. Suomessa ei ollut koskaan aiemmin Kehäradan myötä Vantaalla muuttuu bus- Asiakaspalvelu ja palaute nähty mitään vastaavaa. Rautatie oli rakennettu silinjaston lisäksi myös moni muu asia. Vehka- puh. 09 4766 4000 ensimmäistä kertaa pelkästään tiheävuorovälistä lan ja Aviapoliksen asemien ympäristöön nousee Ma-pe klo 7-19, la-su klo 9-17 kaupunkiliikennettä varten. uusia työpaikka-alueita. Kivistöön ja Leinelään www.hsl.fi/palaute Jo silloin keskusteluun nousi ajatus radan jat- taas rakennetaan uusia asuntoja kamisesta yhä pidemmälle aina pääradalle asti, Tämän lehden tarkoituksena on havainnol- ja nyt, tasan neljä vuosikymmentä myöhemmin, listaa Vantaan joukkoliikenteen suuria mullistuk- olemme tässä: Kehäradan avautumisen kynnyk- sia vuonna 2015. Uppgifter om publikationen sellä. Liikennöinti uudella rataosuudella alkaa hei- Tervetuloa mukaan matkalle tulevaisuuteen! Utgivare: näkuun ensimmäisenä päivänä tänä vuonna. HRT Helsingforsregionens trafik Päivämäärä merkitsee mullistusta Suomen layout: Kokoro & Moi raide- ja lentoliikenteen historiassa, sillä junalla tryckeri: Edita Prima Oy pääsee tänä kesänä ensimmäistä kertaa lento- linjekartan: Praktik asemalle. Se merkitsee mullistusta myös Vantaan upplaga: 200 000 joukkoliikenteeseen. Itä- ja Länsi-Vantaan väli- nen poikittaisliikenne on aiempaa tehokkaam- Kontakt paa ja tiiviimpää ja kulkee nyt entistä vahvemmin www.hsl.fi raiteilla.
    [Show full text]
  • Colonists on the Shores of the Gulf of Finland
    COLONISTS ON THE SHORES OF THE GULF OF FINLAND MEDIEVAL SETTLEMENT IN THE COASTAL REGIONS OF ESTONIA AND FINLAND Editor: Marjo Poutanen CONTENTS Photo editor: Anu Mönkkönen Museum team: Inka Keränen, Andreas Koivisto, Jutta Kuitunen, Anu Introduction.................................................................................................4 Mönkkönen, and Marjo Poutanen Georg Haggrén Translation: articles translated by Jüri Kokkonen, except for Villu Kadakas’ The Colonization of Western Uusimaa in the Middle Ages..........................7 article, edited by Inka Keränen. Other texts: Johanna Suokas Villu Kadakas First results of new excavations in Padise Monastery. Cover image: General map no 1 of Uusimaa Province, Samuel Broterus, Further study issues...................................................................................27 1690s / Finnish National Archives Design and layout: Ten Twelve OÜ Tapio Salminen Printed: N-Paino Oy, Lahti 2011 Fishing with Monks – Padis Abbey and the River Vantaanjoki from 1351 to 1429......................................................................................37 ISBN: 978-952-443-354-9 ISSN: 0783-9162 Andreas Koivisto Settlement at the Gubbacka Site.............................................................67 Vantaa City Museum publications no 22 Janne Heinonen Earth Fill and Medieval Law at Gubbacka in Vantaa................................79 The material reflects the authors’ views and the Managing Authority cannot be held liable for the information published by the project partners.
    [Show full text]
  • Tikkurila-Hakunila -Alueen Linjastosuunnitelma
    28 2013 Tikkurila-Hakunila -alueen linjastosuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Harri Vuorinen [email protected] Copyright: Kartat, graafit, ja muut kuvat / HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Helsinki 2013 Esipuhe Työssä on laadittu Tikkurila-Hakunila -alueen linjastosuunnitelma Kehäradan käyttöönoton jälkeiselle tilanteelle. Linjastosuunnitelman laadinnan tarkoituksena on selkiyttää alueen nykyistä linjastoa sekä varautua maankäytön kehittymiseen alueella. Tikkurila-Hakunila -alueen linjastosuunnitelma on osa koko Vantaata koskevaa suunnitel- maa, jossa käsitellään Kehäradan liikennöintiä ja siihen liittyvää bussiliikennettä. Lopulli- nen linjastosuunnitelma kootaan alueittaisista suunnitelmista ja niistä saaduista palaut- teesta huomioiden Vantaan kaupungin taloudelliset resurssit. Suunnitelman laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat: Arttu Kuukankorpi HSL (puheenjohtaja) Tero Anttila HSL Harri Vuorinen HSL Emmi Koskinen Vantaan kaupunki Kyösti Ronkainen Vantaan kaupunki Tiina Sirniö Vantaan kaupunki Työtä on valmisteltu projektiryhmässä, johon ovat kuuluneet: Harri Vuorinen HSL (puheenjohtaja) Nina Frösén HSL Tuomo Lankinen HSL Petri Nissinen HSL Miska Peura HSL Eeva Rinta HSL Nadja Turtiainen HSL Emmi Koskinen Vantaan kaupunki Kyösti Ronkainen Vantaan kaupunki Tiina Sirniö Vantaan kaupunki Työn aikana järjestettiin suunnittelutyöpajoja ja suunnittelukokouksia, joista osaan osallis- tui projektiryhmän
    [Show full text]