DOCSLIB.ORG

Aviapoliksen Joukkoliikennesuunnitelma

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Aviapoliksen Joukkoliikennesuunnitelma 29 2013 Aviapoliksen joukkoliikennesuunnitelma Aviapoliksen joukkoliikennesuunnitelma HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Miska Peura [email protected] Copyright: Kartat, graafit, ja muut kuvat HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Helsinki 2013 Esipuhe Aviapolis on ollut viime vuosina Vantaan voimakkaimmin kasvanut suuralue. Alue on ollut yksi nopeimmin kasvaneista pääkaupunkiseudun työpaikka-alueista. Aviapoliksen alueella on noin 17 000 asukasta ja yli 30 000 työpaikkaa. Aviapoliksen linjastoa on viime vuosina täydennetty vastaamaan nykyistä kysyntää. Linjasto on kuitenkin ollut pitkään pääosin muuttumattomana, minkä vuoksi linjoille on tehty useampia alareittejä. Seurauksena on ollut lukuisa määrä eri reittivariaatioita, joista osaa ajetaan hyvin harvoin. Muutoksilla on kyetty vastaamaan yksittäisiin tarpeisiin, mutta laajempana kokonaisuutena linjasto on käyttäjälle osin sekava. Kehärata valmistuu vuonna 2015. Liikenteen lisääntyminen kasvattaa junien liikennöintikustannuksia 8,5 miljoonalla eurolla vuositasolla, minkä lisäksi kaluston pääomakustannukset kasvavat noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Kehärata tarjoaa suoran raideliikenneyhteyden alueelta Helsingin keskustaan sekä Vantaankosken ja pääradan varsille. Lisäksi kehärata parantaa merkittävästi Vantaan sisäistä poikittaisliikennettä. Bussiliikennettä sopeutetaan kehäradan tuomaan tarjonnan lisäykseen. Samalla bussiliikennettä selkeytetään muodostamalla runkolinjoja. Työn aikana hyväksyttiin kesäkuussa 2013 lippujärjestelmäksi uusi kaarimalli. Toteutuessaan B- ja C-vyöhykkeiden raja kulkee Kehä III:n tasolla Aviapoliksen alueen halki. Vyöhykeraja saattaa vähentää liityntämatkoja esimerkiksi Jumbon ympäristöstä kehäradalle. Vantaan kaupungin aloitteesta työssä selvitettiin myös uusien joukkoliikennejärjestelmien soveltuvuutta Aviapolis-alueelle. Vantaan kaupunki osallistui työn kustannuksiin 50 %:n osuudella. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Arttu Kuukankorpi, pj. HSL Miska Peura HSL Leena Viilo Vantaa Sami Kiiskinen Finavia Ari Tulensalo Kauppakamari Työn käytännön työtä on koordinoinut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet: Miska Peura, pj. HSL Aleksi Manninen HSL Nadja Turtiainen HSL Janne Markkula HSL Jenö Adam HSL Tuomo Lankinen HSL Harri Vuorinen HSL Ville Lepistö HSL Emmi Koskinen Vantaa Lentoaseman shuttle-bussin osalta on pidetty kaksi kokousta, joihin on osallistunut kauppakamarin, lentoaseman hotellien edustajia (Restel, Bonus Inn ja Best Western Airport Pilotti) ja alueen yritysten edustajia (Jumbo, Flamingo, Finnair, Ilmailumuseo). Suunnittelutyön aikana on ollut internetissä ideatyöpaja, jossa alueen joukkoliikenteestä kiinnostuneet ovat voineet esittää näkemyksensä. Ideatyöpaja on ollut osoitteessa http://ideatyöpaja.hsl.fi. Lisäksi alueen yrityksille on järjestetty info- ja keskustelutilaisuus yhteistyössä kauppakamarin kanssa. Tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmästä järjestettiin työn aikana työpaja, johon osallistuivat HSL:n, Vantaan ja konsultin edustajat. Työssä on ollut konsulttina WSP Finland Oy, jossa työssä ovat vastanneet Simo Airaksinen, Johanna Wallin ja Maiju Lintusaari. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Tero Anttila, Annika Rantala, Ritva Anttila ja Cecilia Halsti. Tiivistelmäsivu Julkaisija: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Tekijät: Simo Airaksinen, Johanna Wallin, Maiju Lintusaari, Tero Anttila, Annika Rantala, Päivämäärä 20.12.2013 Ritva Anttila ja Cecilia Halsti Julkaisun nimi: Aviapoliksen joukkoliikennesuunnitelma Rahoittaja / Toimeksiantaja: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä: Aviapoliksen alueella on noin 17 000 asukasta ja yli 30 000 työpaikkaa. Alue on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Asutus painottuu Ylästöön ja Kartanonkoskelle. Merkittävim- piä työpaikka-alueita ovat Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Kehä III:n varsi. Linjastoa ei ole viime vuosina merkittävästi uudistettu. Liikennettä on lisätty kysynnän kasvaessa ja aikatauluja väljennetty ajoaikojen pidentyessä. Aluetta palvelee suuri määrä linjoja. Avoi- men joukkoliikenteen lisäksi lentoaseman ympäristössä toimivat hotellit, pysäköintialueet ja lentoaseman toiminnoista vastaava Finavia tarjoavat liikennettä asiakkaidensa tarpeisiin. Lentoyhtiö Finnairilla on omat bussikuljetukset Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä. Tavoitteena työssä on ollut suunnitella Aviapoliksen suuralueelle nykyistä kustannustehok- kaampi ja paremmin voimakkaasti kehittynyttä maankäyttöä palveleva joukkoliikennelinjas- to. Alueen joukkoliikennejärjestelmän rungon muodostaa vuonna 2015 valmistuva Kehära- ta. Se korvaa merkittävän osan nykyisestä Kehä III:n poikittaisesta bussiliikenteestä. Alu- eelle on suunniteltu kaksi tiheästi liikennöivää runkolinjaa: 570 Mellunmäki–Hakunila– Tikkurila–Pakkala–Myyrmäki ja 600 Rautatientori–Kartanonkoski–Pakkala–Aviapolis– lentoasema. Näitä linjoja liikennöitäisiin arkisin ja lauantaisin 10 minuutin välein ja sunnun- taisin 15 minuutin välein. Suunnitelmassa Ylästön yhteydet Helsingin keskustaan tarjottaisiin ensisijaisesti Kunin- kaantammen ja Hämeenlinnanväylän kautta liikennöitävällä linjalla 401. Itäkeskukseen liikennöivän linjan 561 tarjontaa parannettaisiin nykyisesti. Muilta osin alueen linjastoa yritetään yksinkertaistaa ja selkeyttää merkittävästi. Linjaston vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat nykyisin 28,6 miljoonaa ja suunnitelman mukaisen bussilinjaston liikennöintikustannukset 22,4 miljoonaa. Kehärata kasvattaa juni- en liikennöintikustannuksia 8,5 miljoonalla eurolla vuositasolla. Lisäksi kaluston pääoma- kustannukset kasvavat noin 9 miljoonaa euroa vuodessa. Mallitarkastelujen mukaan alu- een joukkoliikennematkojen määrä kasvaisi jonkin verran nykyisestä. Vaihdollisten matko- jen määrä kuitenkin kasvaisi. Vantaan kaupungin toiveesta työssä on tarkasteltu myös muita alueen henkilöliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Kaupunki osallistui konsulttityön kustannuksiin 50 %:n osuudel- la. Kehäradan rakentamisen myötä olisi mahdollista edistää asemien polkupyörien säily- tysjärjestelmiä ja parantaa myös alueen pyöräilyverkostoa. Myös kaupunkipyöräjärjestelmä voitaisiin alueella toteuttaa. Kun pääkaupunkiseudulla on kokeiltu Kutsuplus- kutsubussijärjestelmää, voitaisiin liikennettä laajentaa myös Aviapoliksen alueelle. Pidem- mällä aikavälillä erityisesti poikittaisliikenteen tarpeisiin voitaisiin rakentaa pikaraitiotie. Pitkällä aikavälillä toteutettavaksi voi tulla ainakin Lentorata (kaukoliikenteen suora junayh- teys lentoasemalle). Muita esillä olleita hankkeita ovat automaattitaksijärjestelmä ja lento- aseman metroyhteys. Avainsanat: joukkoliikennesuunnitelma, linjasto, reitit, joukkoliikenne, Aviapolis, Kehärata Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 29/2013 ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) Kieli: suomi Sivuja: 82 ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-217-6 (pdf) Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444 Sammandragssida Utgivare: Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) Författare: Simo Airaksinen, Johanna Wallin, Maiju Lintusaari, Tero Anttila, Annika Ran- Datum 20.12.2013 tala, Ritva Anttila ja Cecilia Halsti Publikationens titel: Kollektivtrafikplan för Aviapolis Finansiär / Uppdragsgivare: Samkommunen Helsingforsregionens trafik Sammandrag: I Aviapolis-området finns ca 17 000 invånare och över 30 000 arbetsplatser. Området har växt kraftigt under de senaste åren. Bosättningen koncentrerar sig till Övitsböle och Herrgårdsforsen. De mest betydande arbetsplatsområdena finns på Helsingfors-Vanda flygstation samt vid Ring III. Linjenätet har inte förnyas avsevärt under de senaste åren. Trafiken har ökats i takt med efterfrågan har ökat och tidtabellerna har gjorts glesare då körtiderna har blivit längre. I området finns stora mängder av linjer. Utöver den öppna kollektivtrafiken erbjuder hotell och parkeringsområden i flygstationens omgivning samt Finavia, som svarar för flygstationens funktioner, trafik för deras kunders behov. Flygbo- lag Finnair har egna busstransporter mellan Helsingfors centrum och flygstation. Målsättningen i arbetet har varit att planera kostnadseffektivare kollektivtrafiklinjenät i Aviapolis-storområdet som skulle bättre betjäna områdets kraftigt utvecklade markan- vändning. Grunden för områdets kollektivtrafiksystem bildar Ringbanan som blir färdig år 2015. Den ersätter en betydande del av den nuvarande tvärgående busstrafiken vid Ring III. I området har planerats två stamlinjer med täta turintervaller: 570 Mellungs- backa–Håkansböle–Dickursby–Backas–Myrbacka och 600 Järnvägstorget– Herrgårdsforsen–Backas–Aviapolis–flygstation. Dessa linjer skulle trafikeras på varda- garna och lördagarna med 10 minuters mellanrum och på söndagarna med 15 minuters mellanrum. Förbindelserna från Övitsböle till Helsingfors centrum skulle erbjudas enligt planen i första hand med linje 401 som trafikerar via Kungseken och Tavastehusleden. Utbud av linje 561, som trafikerar till Östra centrum, skulle förbättras jämfört med det nuvarande läget. Annars är det meningen att områdets linjenät förenklas och klarläggs avsevärt. Linjenätets årliga trafikeringskostnader är nu 28,6 miljoner euro och trafikeringskostna- derna för det planenliga busslinjenätet 22,4 miljoner euro. Ringbanan ökar tågens trafi- keringskostnader med 8,5 miljoner euro på årsnivå. Dessutom ökar kapitalkostnaderna för materiel med ca 9 miljoner euro om året. Enligt modellgranskningar skulle områdets kollektivtrafikresor öka en aning jämfört med det
Load more

Recommended publications
  • FINEST BAY AREA DEVELOPMENT OY ENVIRONMENTAL IMPACT ASSESSMENT Finest Bay Area - Railway Tunnel Between Finland and Estonia
    FINEST BAY AREA DEVELOPMENT OY ENVIRONMENTAL IMPACT ASSESSMENT Finest Bay Area - Railway tunnel between Finland and Estonia The world’s longest railway tunnel project that uses private funding Finest Bay Area - Railway tunnel between Finland and Estonia The goal of the project is to construct an undersea railway tunnel between Finland and Estonia that serves both passenger and freight traffic and significantly reduces travel time between the countries. The travel time target between Helsinki Airport and Ülemiste airport in Estonia is approximately 20 minutes. The planned railway tunnel merges the Helsinki region and Tallinn into a single metropolis. The tunnel will connect Asia and Europe into a single hub for business, travel and traffic, since the tunnel project makes it possible to travel to Tallinn by train directly from Helsinki Airport. On the Estonian side, the possible connection with the Rail Baltica project will connect the region even more closely to Central Europe. Facts about the project • Tunnel length approx. 100 km. • The total cost of the project is estimated at EUR 15 billion. • The project is based on private funds. Control over the project company will remain in Finland, with project financing provided by international investors from all over the world. Equity will amount to 30% of the financing and 70% will be covered by debt. • At the moment, a one-way ticket costs 50 euros, a return ticket 100 euros and a yearly ticket 1,000 euros. Tickets are available from an online store: https://shop.finestbayarea.online/ • The project involves planning an artificial island which, according to the larger option, would enable real estate development on the island.
    [Show full text]
  • Study Visit Helsinki-Espoo – 14-16 March 2016 Practical Information 1
    Study visit Helsinki-Espoo – 14-16 March 2016 Practical information Note: hotel and subsistence costs are covered by Culture for cities and regions. On your day of arrival, we will reimburse your dinner if it does not exceed €25. Remember to keep all originals of your receipts, invoices, proofs of purchase to get reimbursed. Please also keep your boarding passes. 1. Travelling to and around Helsinki Please use public transports during your stay in Helsinki. We will reimburse trains and airport shuttle tickets after the study visit. The use of taxis should be as limited as possible. Helsinki airport – Helsinki-Vantaa (HEL) The new Ring Rail Line provides a rail link between Helsinki-Vantaa Airport and Helsinki Central railway station. Trains run every 10 minutes in the daytime. The line is served by the "P" and "I" trains which travel the ring clockwise and counter-clockwise respectively. The journey time from the airport to Helsinki Central Railway Station is 27 minutes ("P" train) or 32 minutes ("I" train). Operating hours: Every 10 minutes Monday-Friday 9am-7pm, Saturday 9am-4pm Every 15 minutes Monday-Friday 7pm10pm, Saturday 7am-9am and 7pm-10pm, Sunday 10am-10pm Every 20 minutes Monday-Friday 4am-6am and 10pm-midnigth, Saturday 5am-7am and 10pm-midnigt, Sunday 5am-10am and 10pm-midnight A ticket for the Ring Rail Line costs: 5.50€(regional train ticket) 1 Taxis from the airport Please note that the use of taxis should be as limited as possible: take public transport whenever you can, as we will reimburse taxi costs only if justified.
    [Show full text]
  • Report on Interventions
    Ref. Ares(2019)5260852 - 15/08/2019 Report on interventions ––––––––– –––– D5.3 05/2019 This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 689954. D5.3 Report on interventions Project Acronym and iSCAPE - Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe Name Grant Agreement 689954 Number Document Type Report Document version & V. xxxxxx WP5 WP No. Document Title Report on interventions Main authors Thor-Bjørn Ottosen, Abhijith Kooloth Valappil, Arvind Tiwari, Prashant Kumar, Sullivan Briée, Francesco Pilla, Salem Gharbia, Silvana Di Sabatino, Beatrice Pulvirenti, Sara Baldazzi, Erika Brattich, Felix Othmer, Jörg Peter Schmitt, Antonella Passani, Giuseppe Forino, Väinö Nurmi, Riina Haavisto, Athanasios Votsis, Achim Drebs, Antti Mäkelä Partner in charge University of Surrey Contributing partners All partners in charge of target cities Release date xxxxxx The publication reflects the author’s views. The European Commission is not liable for any use that may be made of the information contained therein. Document Control Page Short Description Air pollution is an important environmental health problem in many cities in Europe. In recent years interest has gathered on passive control systems, as well as behavioural and engagement interventions as ways to reduce air pollution exposure further along with bringing a range of co- benefits. This report details the exposure impact assessment and the socio-economic impact assessment of the iSCAPE interventions
    [Show full text]
  • Confused Suburban Identities: a Case Study of Helsinki Region
    Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Studio Publication 1 Confused Suburban Identities : A Case Study of Helsinki Region Editors: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Publisher: Urban Studies and Planning / Master's Pro gramme of Urban Academy in Helsinki Layout design: Natalia Vladykina USP Studio Publication 1 ISSN 2489-8007 (print) ISBN 978-951-51-4193-4 (print) ISBN 978-951-51-4194-1 (PDF) https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/urban-studies-planning Painotalo Plus Digital Oy Lahti 2018 Studio Publication 1 Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Table of contents USP / 2018 Contents Foreword 7 Anssi Joutsiniemi, Matti Kortteinen, Hannu Linkola, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Excursions into suburban density 15 Anssi Joutsiniemi, Franz Oswald, Mari Vaattovaara Chapter 1 A Study of Multicentricity 21 Vantaa as a Part of the Capital Region of Finland 21 Oya M. Duman Commentary: The next step 36 Kimmo Lapintie Chapter 2 Vantaa Smart City Development in Business, Mobility, and Art 41 4 Introduction 42 Smart City Strategy for Future Vantaa - Create an Innovative and Vibrant Business City 44 Chang Liu Car Use in Vantaa: Opportunities That Smart Mobility Could Offer 56 Noora Haavisto Smart Participatory Art 68 Barbara Radaelli-Muuronen Commentary: Smart but complex cities
    [Show full text]
  • Transport System Planning in the Helsinki Region Helsinki Regional Transport Authority
    Transport system planning in the Helsinki region Helsinki Regional Transport Authority Tuire Valkonen, transport planner Contents 1. Helsinki Regional Transport Authority HRT in general 2. Helsinki Region Transport System Plan (HLJ) • The role of the plan • Background • Preparation process • HLJ 2015 policies • Examples of measures • How we cummunicate with citizens? What does HRT do? • Is responsible for the preparation of the Helsinki Region Transport System Plan (HLJ). • Plans and organizes public transport in the region and works to improve its operating conditions. • Procures bus, tram, Metro, ferry and commuter train services. • Approves the public transport fare and ticketing system as well as public transport fares. • Is responsible for public transport marketing and passenger information. • Organizes ticket sales and is responsible for ticket inspection. HRT’s basic structure (c. 360 persons) The location of the Helsinki Region in Europe HRT area and HLJ planning area Municipalities of the Keski-Uusimaa Region (KUUMA) • Land area approximately 3700 km2 • Population 1.38 million According to its charter, HRT may expand to cover all 14 municipalities in the Helsinki region. HRT Region 1.1.2012 Cities of the Helsinki 6 Metropolitan Area The main networks and terminals Nationally significant public transport terminal International airport Harbor Railway Raiway for freight traffic Metroline High way Main road Regional way In process… Ring Rail Line The west metro Helsinki Region Transport System Planning The role of the Helsinki Region Transport System Plan (HLJ) • A long-term strategic plan that considers the transport system as a whole. • Aligns regional transport policy and guidelines primary measures for the development of the transport system.
    [Show full text]
  • Kehäradan Liikenteelliset Vaikutukset
    6 2017 Kehäradan liikenteelliset vaikutukset Kehäradan liikenteelliset vaikutukset HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Pekka Räty, puhelin (09) 4766 4259 [email protected] Copyright: Kartat, graafit, ja muut kuvat HSL Kansikuva: HSL / Lauri Eriksson Helsinki 2017 Esipuhe Kun jokin merkittävä joukkoliikennehanke toteutetaan, pyritään jo sen suunnitteluvaiheessa arvioi- maan mm. sitä, miten se vaikuttaa ihmisten liikkumiseen. Etukäteisarvioita liikennevaikutuksista tuotetaan liikenne-ennustemalleilla. Niiden avulla voidaan tarkastella hankkeen erilaisten toteutus- vaihtoehtojen vaikutuksia, hankkeen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sekä samaan aikaan tai peräkkäin toteutettavien hankkeiden yhdysvaikutuksia. Malleilla saatujen arvioiden lisäksi kiinnostaa myös toteutetun hankevaihtoehdon todelliset mitatut vaikutukset. Niiden selvittämistä varten Helsingin seudun liikenne HSL on suunnitellut tutkimussar- jan, jossa selvitetään kohdennettujen haastattelututkimusten sekä liikenne- ja matkustajalaskento- jen avulla kaikkien lähiaikoina käyttöön otettavien koko liikennejärjestelmän kannalta merkittävien joukkoliikennehankkeiden välittömät liikenteelliset vaikutukset. Tällaisia hankkeita ovat mm. Kehä- rata, jota tämä raportti koskee, Länsimetro, joukkoliikennematkojen hinnoitteluun HSL-alueella liit- tyvä vyöhykeuudistus sekä Raide-Jokeri-linjan ja runkobussilinjojen käyttöönotto. Myöhemmin laa- ditaan myös pidemmän aikavälin
    [Show full text]
  • Lentoaseman Kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys
    02 2010 LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA Lentoaseman kaukoliikennerata Ratayhteysselvitys Lentoaseman kaukoliikennerata Ratayhteysselvitys Liikenneviraston suunnitelmia 2/2010 Liikennevirasto Helsinki 2010 Kannen kuvat: Kehäradan ratasuunnitelma (A-60-03) ISSN-L 1798-8217 ISSN 1798-8217 ISBN 978-952-255-530-4 Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8217 ISSN 1978-8225 ISBN 978-952-255-531-1 Sokonet Oy Helsinki 2010 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 020 637 373 3 Lentoaseman kaukoliikennerata, ratayhteysselvitys. Liikennevirasto, liikennejärjestelmä- osasto. Helsinki 2010. Liikennejärjestelmän suunnitelmia 2/2010. 52 sivua ja 1 liite. ISSN-L 1798-8217, ISSN 1798-8217, ISBN 978-952-255-530-4, ISSN 1798-8225 (pdf), ISBN 978-952- 255-531-1 (pdf) Asiasanat: lentorata, rata, kaukoliikenne, lentoasema Tiivistelmä Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoterminaalin kautta pääradalle kulkeva, lähinnä kaukojunaliikenteelle tarkoitettu rata. Se on kaksiraiteinen, noin 30 kilo- metrin pituinen ja se kulkee lähes kokonaan tunnelissa. Radan on suunniteltu kulkevan joko nykyisen tai Viinikkalaan kaavaillun uuden lentoterminaalin kautta. Lentorata yhtyisi rata- ja liikenneteknisistä syistä päärataan nykyisen Keravan aseman pohjoispuolella siten, että radalta on yhteys myös Lahden oikoradalle. Radalle on suunniteltu ohjattavan päärataa ja Lahden oikorataa kulkeva kaukoliikenne kokonaisuudessaan ja taajamaliikenne osittain. Tästä johtuen nykyiselle pääradalle Keravan eteläpuolelle vapautuu merkittävästi lisäkapasiteettia taajamaliikenteen
    [Show full text]
  • Sesu Loppuraportti 14 10 2009.Indd
    Seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010–2014 Seudun joukkoliikennesuunnitelma www.ytv.fi YTV Pääkaupunkiseudun Huvudstadsregionens YTV:n julkaisuja 26/2009 yhteistyövaltuuskunta samarbetsdelegation Liikenne Trafik Seudun joukkoliikennesuunnitelma PL 521 (Opastinsilta 6 A), 00521 Helsinki PB 521 (Semaforbron 6 A), 00521 Helsingfors ISSN 1796-6965 Puhelin (09) 156 11, faksi (09) 156 1369 Telefon (09) 156 11, telefax (09) 156 1369 ISBN 978-951-798-767-7 (nid.) [email protected] [email protected] ISBN 978-951-798-768-4 (pdf) 2010–2014 Seudun joukkoliikennesuunnitelma 2010–2014 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin (09) 156 11 faksi (09) 156 1369 www.ytv.fi Lisätietoja: Laura Sundell, puhelin (09) 156 1375 laura.sundell@ytv.fi Copyright: Kartat, Affecto Finland Oy, Karttakeskus L4322, 2009 Kansikuva: YTV / Tiina Mäkinen Taitto: YTV / Rauni Kaunisto Valopaino Oy Helsinki 2009 Esipuhe Seudun joukkoliikennesuunnitelma on YTV-lakiin ja YTV:n ja pääkaupunkiseudun kuntien väliseen joukkoliikenteen yhteistyösopimukseen perustuva useamman vuoden ajanjaksolle laadittava joukkoliikenteen palvelutasoa koskeva suunnitelma. Seudun joukkoliikennesuunni- telma 2010–2014 sisältää seudun bussi- ja junaliikenteen linjasto- ja palvelutasosuunnitelmat Espoon, Kauniaisten ja Keravan alueille vuosina 2010–2014. Helsingin sisäistä liikennettä on käsitelty kaupunkien raja-alueiden osalta. Vantaan osalta suunnitelmassa on keskitytty poikit- taisyhteyksiin. Muuten Vantaan
    [Show full text]
  • Questionnaire For
    Response to questionnaire for: Assessment of strategic plans and policy measures on Investment and Maintenance in Transport Infrastructure Country: Finland 1 INTRODUCTION Because of the geographical situation and the population density, traffic flows in Finland are quite low and travelling distances are long. Role of the motor traffic is predominant compared to other ways of transport. Development and quantity of sea traffic is directly subject to changes in economy. In the long term, role of the railroad traffic has been stable. Motor traffic and air traveling are on the increase. 1.1 Infrastructure In Finland, there are 765 km of motorways, 78 000 km of roads (of which 13 300 km are highways or main roads). Out of those 78 000 km, almost two-thirds are paved roads. Addition to that, there are 350 000 km of private roads. There are 5 919 km railroads, of which 52% are electric railroads. There aren’t any high speed lines in Finland. In Finland, there are 16 200 km of inland waterways, of which approx. 3 900 km are used in merchant shipping. Largest maritime ports by freight traffic are (with their handling capacity statistics from 2011) Sköldvik (import 12.74 mill.ton. / export 22.16 mill.ton.), Helsinki (import 6.29 mill.ton. / export 11.23 mill.ton.), Naantali (import 5.20 mill.ton / export 8.00 mill.ton.), HaminaKotka (import 5.1 mill.ton. / export 8.0 mill.ton.) and Raahe (import 4.83 mill.ton. / export 5.69 mill.ton.). Largest maritime ports by passenger traffic (with their statistics from 2011) are Helsinki (10.25 mill.
    [Show full text]
  • Tapaustutkimus Vantaan Aviapoliksen Tilapäiskäyttöpotentiaalista
    Pro gradu -tutkielma Aluetiede Suunnittelumaantiede TILAPÄISTEN KÄYTTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN STRATEGISESSA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA – TAPAUSTUTKIMUS VANTAAN AVIAPOLIKSEN TILAPÄISKÄYTTÖPOTENTIAALISTA Jaakko Huttunen 2016 Ohjaajat: Sami Moisio ja Rami Ratvio HELSINGIN YLIOPISTO MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS MAANTIEDE PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Geotieteiden ja maantieteen laitos Tekijä/Författare – Author Jaakko Huttunen Työn nimi / Arbetets titel – Title Tilapäisten käyttöjen hyödyntäminen strategisessa maankäytön suunnittelussa - Tapaustutkimus Vantaan Aviapoliksen tilapäiskäyttöpotentiaalista Oppiaine /Läroämne – Subject Suunnittelumaantiede Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro gradu –tutkielma Marraskuu 2016 97 + kirjallisuus ja liitteet Tiivistelmä/Referat – Abstract Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee tilapäisten käyttöjen hyödyntämistä osana strategista aluesuunnittelua. Työn tilaajana on Vantaan kaupunki. Tutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on tarkastella Vantaan aluesuunnittelun käytäntöjä suhteessa tilapäisiin käyttöihin. Toisena kiinnostuksen kohteena on Vantaan Aviapoliksen tilapäiskäyttöpotentiaali. Tutkielman tapaustutkimuskohde käsittää Vantaan Aviapoliksen Veromiehen kaupunginosan, joka on nykyisellään
    [Show full text]
  • RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021
    Updated 18 June 2021 Publications of the FTIA 46eng/2019 RAILWAY NETWORK STATEMENT 2021 Updated 18 June 2021 Updated 18 June 2021 Railway Network Statement 2021 FTIA's publications 46eng/2019 Finnish Transport Infrastructure Agency Helsinki 2019 Updated 18 June 2021 Photo on the cover: FTIA's photo archive Online publication pdf (www.vayla.fi) ISSN 2490-0745 ISBN 978-952-317-744-4 Väylävirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Updated 18 June 2021 FTIA’s publications 46/2019 3 Railway Network Statement 2021 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018 (in Finnish)) and in its capacity as the manager of the state-owned railway network, the Finnish Transport Infrastructure Agency is publishing the Network Statement of Finland’s state-owned railway network (hereafter the ‘Network Statement’) for the timetable period 2021. The Network Statement describes the state-owned railway network, access conditions, the infrastructure capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for each timetable period for applicants requesting infrastructure capacity. This Network Statement covers the timetable period 13 December 2020 – 11 December 2021. The Network Statement 2021 has been prepared on the basis of the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2021 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency updates the Network Statement as necessary and keeps capacity managers and known applicants for infrastructure capacity in the Finnish railway network up to date on the document.
    [Show full text]
  • URBAN FORM in the HELSINKI and STOCKHOLM CITY REGIONS City Regions from the Perspective of Urban Form and the Traffic System
    REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 This publication compares the development of the Helsinki and Stockholm AND CAR ZONES TRANSPORT PUBLIC DEVELOPMENT OF PEDESTRIAN, CITY REGIONS AND STOCKHOLM THE HELSINKI URBAN FORM IN city regions from the perspective of urban form and the traffic system. Urban Form in the Helsinki The viewpoint of the study centres on the notion of three urban fabrics – and Stockholm City Regions walking city, transit city and car city – which differ in terms of their physical structure and the travel alternatives they offer. Development of Pedestrian, Public Transport and Car Zones Based on the results of the study, growth in the Stockholm region has been channelled inward more strongly than in Helsinki, which has increased the structural density of Stockholm’s core areas. During recent years, however, Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki the Helsinki region has followed suit with the direction of migration turning from the peri-urban municipalities towards the city at the centre. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE FINNISH ENVIRONMENT ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (ONLINE) Finnish Environment Institute REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 / 2015 Urban Form in the Helsinki and Stockholm City Regions Development of pedestrian, public transport and car zones Panu Söderström, Harry Schulman and Mika Ristimäki REPORTS OF THE FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE 16 | 2015 Finnish Environment Institute Sustainability of land use and the built environment / Environmental Policy Centre Translation: Multiprint Oy / Multidoc Layout: Panu Söderström Cover photo: Panu Söderström The publication is also available in the Internet: www.syke.fi/publications | helda.helsinki.fi/syke ISBN 978-952-11-4494-3 (PDF) ISSN 1796-1726 (online) 2 Reports of the Finnish Environment Institute 16/2015 PREFACE In recent decades, the Helsinki and Stockholm city regions have been among the most rapidly growing areas in Europe.
    [Show full text]