Kerava–Riihimäki Lisäraiteiden Ympäristövaikutusten Arviointi Ympäristövaikutusten Arviointiohjelma

2009

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

KERAVA–RIIHIMÄKI LISÄRAITEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YHTEYSTIEDOT

YHTEYSVIRANOMAINEN

Uudenmaan ympäristökeskus Asemapäällikönkatu 14, PL 36, 00521 Helsinki Sirpa Torkkeli Gsm 0400 363 160, fax 020 610 1700 [email protected]

HANKKEESTA VASTAAVA

Ratahallintokeskus Kaivokatu 8 PL 185, 00101 Helsinki Hannu Lehikoinen Puh. 020 751 5054 Susanna Koivujärvi Puh. 020 751 5015 [email protected]

YVA-KONSULTTI

Sito Oy Tietäjäntie 14 02130 Espoo Sakari Grönlund Puh. 020 747 6190 Liisa Nyrölä Puh. 020 747 6193 [email protected]

Mielipiteet ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta tulee toimittaa yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle arviointimenettelyä koskevassa kuulutuksessa mainittuna ajankohtana.

KERAVA–RIIHIMÄKI LISÄRAITEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Ratahallintokeskus 2009

Sokonet Oy, Espoo Espoo 2009

Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupa nro 053/MML/09 © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8102/09

Ratahallintokeskus PL 185 Kaivokatu 8 00101 HELSINKI Puh. 020 751 5111

SANASTO

Akselipaino Akselipaino on paino, jolla kaluston pyöräkerta (akseli siihen liitettyine pyörineen) rasittaa rataa.

Kolmioraide Kolmioraide on kahden radan kolmion muotoinen liittymä, joka mahdollistaa liikennöimisen ratojen välillä suuntaa vaihtamatta.

Kulkumuotosiirtymä Kulkumuotosiirtymällä tarkoitetaan eri liikennemuotojen osuuksien muutosta kokonaisliikennemäärästä.

Lentokenttärata Lentokenttäradalla tarkoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevaa uutta rataa, joka mahdollistaisi Helsingistä lähtevien Tampereen ja Lahden suunnan kaukojunien ajamisen lentoaseman kautta.

Liikennepaikka Paikka, joka on nimetty junaliikenteen turvaamista tai asiakaspalvelua varten. Liikennepaikka voi olla ratapiha (henkilö- ja tavararatapiha), henkilöliikenteen muu pysähdyspaikka, raiteenvaihtopaikka, linjavaihde tai edellisten yhdistelmä.

Melun ohjearvo Ympäristömelun ohjearvoilla tarkoitetaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjeellisia melutason arvoja, joihin melulaskentatuloksia verrataan.

Pendelöinti Pendelöinti tarkoittaa asuinpaikkakunnan ja työssäkäyntipaikkakunnan välistä työmatkaliikennettä.

Pisara-rata Espoon suunnan ja Keravan kaupunkiradat Helsingin niemellä yhdistävä uusi rata, joka sijoittuisi tunneliin Hel- singin kantakaupungin alle. Pisara-radan tarkoituksena on mahdollistaa kaupunkiratojen liikenteen määrän li- sääminen Helsingin ratapihan ahtaudesta riippumatta ja tehostaa kaupunkiratojen liikennöintiä.

Radan estevaikutus Rataväylä luo esteen radan poikki tapahtuvalle liikkumiselle. Estevaikutus voi kohdistua sekä ihmisiin että eläi- miin.

Radan palvelutaso Radan palvelutaso kuvaa radan nopeustasoa, suurinta akselipainoa ja liikenteellistä kapasiteettia.

Raide Raide käsittää ratapölkyt ja ratakiskot kiinnityslaitteineen sekä vaihteet ym. erikoisrakenteet. Raiteet jaetaan pää- ja sivuraiteisiin.

Rata Rata käsittää yhden tai useamman raiteen. Rata jakaantuu ratalinjaan ja ratapihaan.

Rata-alue Radan ja siihen välittömästi kuuluvien rakenteiden ja laitteiden vaatima alue.

Rautatiealue Alue, joka tarvitaan rataa, rata-aluetta, rakennuksia ja laitteita sekä liikenteen hoitamista sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten ja tarpeelliset rautatieliikenteen palvelualueet.

Vihreä sähkö Vihreällä sähköllä tarkoitetaan sähköä, joka tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten vesivoimalla ja bio- polttoaineilla. RHK ja VR-Yhtymä Oy ovat sitoutuneet käyttämään vihreää sähköä junaliikenteessä 1.1.2008 alkaen.

Välityskyky Välityskyky kuvaa radalle mahtuvan junaliikenteen määrää.

Yhteysviranomainen Alueellinen ympäristökeskus, joka vastaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen nähtäville panosta, pyytää lausunnot eri sidosryhmiltä ja antaa itse lopulta lausunnon arviointiohjelmasta ja -selostuksesta.

Yhteysviranomaisen lausunto Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa sekä arviointiohjelmasta että arviointiselostuksesta. Arviointiohjelmasta annettava lausunto ohjaa vaikutusten selvittämistyötä. Arviointiselostus ja selostuksesta annettava lausunto lii- tetään radan yleissuunnitelmaan, kun hankkeelle haetaan lupaa (ratalain mukainen yleissuunnitelman hyväk- symispäätös).

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) Lakisääteinen menettely, joka koskee mm. kaukoliikenteen ratoja. Menettelyssä on kaksi vaihetta, arviointiohjelman laatiminen ja arviointiselostuksen laatiminen. Menettelyn tavoitteena on systemaattisesti arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia ja se käsittää keskustelut viranomaisten ja kansalaisten kanssa.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (arviointiohjelma/YVA-ohjelma) Suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja millä tavalla ja tarkkuudella arviointi tehdään. Arviointiohjelma sisältää lisäksi mm. kuvauksen ympäristön nykytilasta, arvioitavasta toiminnasta ja sen vaihtoehdoista sekä sii- tä, miten kansalaiset ja eri sidosryhmät voivat esittää näkemyksensä arviointiin liittyvistä asioista.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus (arviointiselostus/YVA-selostus) Raportti, jossa kuvataan arvioitava toiminta ja tutkitut vaihtoehdot sekä esitetään tulokset selvitetyistä ympäris- tövaikutuksista, vaihtoehtojen vertailu, haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen sekä ehdotus seurantaohjelmaksi. Arviointiselostuksessa esitetään lisäksi, miten yhteysviranomaisen lausunto sekä sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset on otettu huomioon arvioinnissa.

TIIVISTELMÄ

Ratahallintokeskus (RHK) aloitti loppuvuodesta 2008 alustavan yleissuunnitelman laatimisen Pääradan Pasila–Riihimäki-rataosuuden liikenteellisen välityskyvyn nostamisesta. Helsinki–Riihimäki-rataosa on junamäärältään Suomen vilkkain rataosa. Henkilöliiken- teen suurin nopeus on 160 km/h välillä Pasila–Tikkurila ja 200 km/h välillä Tikkurila– Riihimäki. Tavaraliikenteen suurin akselipaino on 25 t. Rataosaa käyttävät Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Pasilan, Vuosaaren ja Sköldvikin tavaraliikenne. Rataosa on niin kuormitettu, että sille on tehtävä merkittäviä välityskykyä paran- tavia muutoksia, jotta rataosan sujuva liikennöinti tulevaisuudessa liikennemäärien kas- vaessa voidaan varmistaa. Välityskykyä voidaan lisätä rakentamalla lisäraiteita ja muut- tamalla liikennepaikkojen raiteistoja suuremman liikennemäärän vaatimuksia vastaavak- si. Suunnitteluun liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely koskee Keravan ja Riihi- mäen välisiä lisäraiteita. Raiteet voivat sijaita kummallakin puolella nykyistä pääosin kaksiraiteista rataa, mutta joillain osuuksilla molemmat uudet raiteet voidaan sijoittaa radan itä- tai länsipuolellekin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: Vaihtoehto 0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen, nykyisen radan ylläpito. Vaihtoehto 1: Kerava-Riihimäki-rataosuuden muuttaminen neliraiteiseksi. Vaihtoehto sisältää ratapihajärjestelyjä Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Hyvinkäällä ja Riihimäellä sekä Hyvinkään ja Riihimäen välille toteutettavan pääradan raiteet eri tasossa risteävän tavaraliikenneraiteen. Työssä tarkastellaan myös rakentamista vaiheittain selvittämällä, mikä on liikenteen, radanpidon, ympäristön ja maankäytön kannalta edullisin sijainti ensimmäisessä vaiheessa toteutettavalle neliraiteiselle rataosuudelle. Arviointiohjelma on nähtävillä erillisenä kuulutuksella ilmoitettavana ajankohtana touko- elokuun aikana. Siitä voi jättää mielipiteitä yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka pyytää myös lausunnot alueen kunnilta ja muilta viranomaisilta. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma sisältää tiedot hankkeen nykytilasta, suunnitelman vaikutusten arvioinnista sekä osallistumisen järjestämisen periaatteet. Arvioinnissa tarkastellaan suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. Li- säksi kuvataan käytöstä poistamisen ja ylläpidon vaikutukset yleispiirteisesti. Vaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen painottuen melu-, tärinä- ja maankäyttövaikutuksiin. Lisäksi tutkitaan maape- rään ja pilaantuneisiin maa-alueisiin, pohja- ja pintavesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät vaikutukset. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuviin vaikutuksiin. Myös luonnonvarojen kulutus ja vaikutukset luonnonvaroihin selvitetään yleispiirteisesti suunnittelutarkkuuden mahdollistamissa ra- joissa. Arviointiohjelman ja siitä saadun palautteen perusteella laadittavaa ympäristövaikutus- ten arviointiselostusta ja rataa koskevia selvityksiä ja suunnitelmia esitellään yleisötilai- suuksissa alkuvuodesta 2010. Suunnitteluhankkeesta on mahdollista antaa palautetta myös sähköisesti verkossa helppokäyttöisen karttapalautejärjestelmän avulla. Ympäristövaikutusten arviointi ja alustava yleissuunnittelu valmistuvat kokonaisuudes- saan vuoden 2010 keväällä. Hanke jatkuu tämän jälkeen tarkemmalla suunnittelulla. Hankkeessa toteutettavien lisäraiteiden rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2013.

8 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

ESIPUHE Ratahallintokeskus (RHK) on aloittanut loppuvuodesta 2008 alustavan yleissuunnitelman laatimisen Pääradan Pasila–Riihimäki-rataosuuden liikenteellisen välityskyvyn nostamisesta. Suunnittelun yhteydessä toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) välillä Kerava–Riihimäki, johon tämä arviointiohjelma liittyy. Alustavassa yleissuunnitelmassa Pasilaan ja Tikkurilaan suunniteltavat toimenpiteet eivät kuulu ympäris- tövaikutusten arviointiin. Arviointiohjelmassa kuvataan ympäristön nykytila sekä kerro- taan, miten ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan. Ympäristövaikutukset arvioidaan radan muuttamisesta neliraiteiseksi välillä Kerava- Riihimäki. Alustavan yleissuunnitelman yhteydessä tehtävässä liikenteellisessä selvityk- sessä selvitetään, mikä on liikenteen ja radanpidon kannalta edullisin sijainti ensimmäi- sessä vaiheessa toteutettavalle, neliraiteiselle rataosuudelle. Lisäksi suunnitellaan tarvittavat muutokset Pasilan ja Tikkurilan raiteistoille. Alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi valmistuvat vuoden 2010 ke- väällä. Suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin aikana järjestetään hanketta esit- televiä yleisötilaisuuksia, joissa on mahdollisuus esittää siitä mielipiteitä. Uudenmaan ympäristökeskus toimii hankkeen yhteysviranomaisena. Arviointiohjelmasta voi toimittaa sen nähtävilläoloaikana lausuntoja ja mielipiteitä yhteysviranomaiselle, joka kokoaa ne ja antaa niiden pohjalta oman lausuntonsa. Ympäristövaikutusten arviointimenettely jatkuu arviointiselostuksen laatimisella, jossa arvioidaan hankkeen vaikutukset ja otetaan yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta huomioon. Arviointiselostuksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella jatketaan radan yleissuunnittelua. Yleissuunnitelma ja siihen liittyvät muut suunnitelmat ja selvitykset, arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto muo- dostavat yhdessä aineiston, jonka perusteella RHK tekee yleissuunnitelman hyväksy- mispäätöksen. Hanke jatkuu tämän jälkeen tarkemmalla suunnittelulla. Suunniteltavien muutosten toteuttaminen alkaa radanpidon rahoituksesta riippuen aikaisintaan vuonna 2013. Alustavaa yleissuunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia ohjaamaan on perustettu hankeryhmä, jossa ovat edustettuina Uudenmaan ympäristökeskus, Hämeen ympäris- tökeskus, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Keravan kaupunki, Järvenpään kaupunki, Tuusulan kunta, Hyvinkään kaupunki, Hausjärven kunta, Riihimäen kaupunki, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Uudenmaan tiepiiri, Hämeen tiepiiri, YTV, VR Osakeyh- tiö, Ratahallintokeskus ja Sito Oy. Hankkeesta vastaa RHK:ssa pääsuunnittelija Hannu Lehikoinen. Suunnittelu ja ympäris- tövaikutusten arviointi tehdään Sito Oy:ssä, jossa projektia johtaa DI Seppo Veijovuori. Ympäristövaikutusten arvioinnista vastaa FM Sakari Grönlund ja YVA-koordinaattorina toimii FM Liisa Nyrölä. Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 9 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

SISÄLTÖ SANASTO...... 5 TIIVISTELMÄ ...... 7 ESIPUHE ...... 8 1 HANKE ...... 10 1.1 Hankkeen kuvaus ja suunnitteluperiaatteet...... 10 1.2 Hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu...... 11 1.3 Hankkeen perustelut ja tavoitteet...... 14 1.4 Hanketta koskevat aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset...... 16 1.5 Liittyminen muihin hankkeisiin...... 17 1.6 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset...... 17 2 VAIHTOEHDOT...... 19 2.1 YVAssa tutkittavat vaihtoehdot...... 19 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA) ...... 21 3.1 Arviointimenettelyn tarkoitus ja tavoitteet...... 21 3.2 Arviointimenettelyn tarpeellisuus...... 21 3.3 Arviointimenettelyn sisältö...... 21 3.4 Arviointimenettelyn osapuolet ...... 22 3.5 YVAn ja alustavan yleissuunnittelun yhteenkytkentä ...... 23 3.6 Aikataulu...... 24 3.7 Vuorovaikutus ja kansalaisten osallistuminen...... 25 4 ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELU JA KAAVATILANNE ...... 27 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 27 4.2 Maakuntakaavoitus ja muu seudullinen maankäytön suunnittelu ...... 28 4.3 Yleiskaavoitus ...... 30 4.4 Asemakaavoitus...... 33 5 NYKYTILAN KUVAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT ...... 38 5.1 Ympäristövaikutukset ja vaikutusalueen rajaus...... 38 5.2 Liikkuminen ja liikenne ...... 40 5.3 Vaikutukset liikennejärjestelmään ja yhteiskuntatalouteen ...... 42 5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä maankäyttöön...... 42 5.5 Melu...... 46 5.6 Tärinä ...... 48 5.7 Muut ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ...... 49 5.8 Vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä maaperään ...... 51 5.9 Pilaantuneet maa-alueet ...... 55 5.10 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ...... 56 5.11 Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin ...... 60 5.12 Ilmastovaikutukset ja päästöt ...... 62 5.13 Riskien hallinta ...... 62 5.14 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ...... 62 5.15 Vaihtoehtojen vertailu ja painotukset...... 62 5.16 Epävarmuustekijät...... 62 6 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN ...... 63 7 VAIKUTUSTEN SEURANTA ...... 64 LÄHTEET...... 65

LIITTEET Liite 1 Ympäristöteemakartat Liite 2 Teemakartoilla esitetyt pilaantuneen maan kohteet Liite 3 Teemakartoilla esitetyt muinaismuistot

10 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

1 HANKE

1.1 Hankkeen kuvaus ja suunnitteluperiaatteet Ratahallintokeskus käynnisti vuoden 2009 alussa alustavan yleissuunnitelman laatimisen Pasila–Riihimäki-rataosuudelta ja siihen liittyvän ympäristövaikutusten arvioinnin vä- liltä Kerava–Riihimäki. Hankkeen tavoitteena on lisätä pääradan välityskykyä siten, että rataosan kapasiteetti vastaa tulevaisuudessa entisestään kasvavan junaliikenteen vaatimuksia. Nykyisellään rataosan kapasiteetti on niin voimakkaassa käytössä, että sujuvien uusien lähiliikennevuorojen lisääminen ei ole enää mahdollista. Rataosalla Kerava–Riihimäki varaudutaan koko välin neliraiteistamiseen pitkällä täh- täimellä. Tämän ansiosta voidaan kaupunkirataliikenne sekä kaukojunaliikenne ja tavaraliikenne erottaa omille raiteilleen. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan, mikä liikenteen ja radanpidon kannalta on edullisin sijainti ensimmäisessä vaiheessa toteutettavalle, noin 15 kilometrin pituiselle neliraiteiselle rataosuudelle. Keravan eteläpuolella ja erityisesti Helsingin alueella toteutettavien kapasiteettia merkittävästi lisäävien hankkeiden jälkeen, voidaan koko pääradan kapasiteettia lisätä edelleen rakentamalla koko Kerava– Riihimäki rataosuus neliraiteiseksi. Lisäksi suunnitellaan ensimmäisessä vaiheessa tarvittavat muutokset Pasilan ja Tikkurilan raiteistoille. Työssä tarkastellaan myös Hanko– Hyvinkää-radan liittämistä päärataan eritasoratkaisuna. Päärata Pasilasta pohjoiseen on nykyisin neliraiteinen Keravalle asti. Kaksi itäisintä raidetta ovat vain kaupunkirataliikenteen käytössä. Keravalta pohjoiseen rata on lyhyen matkaa neliraiteinen Kytömaalle asti, jossa Lahteen vievä oikorata erkanee pääradasta. Kytömaalta pääraide jatkuu kaksiraiteisena (kuva 1.1).

Kuva 1.1. Suunnittelualueen raiteistokaavio.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 11 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Keravan ja Riihimäen välillä päärata on pääosin kaksiraiteinen. Järvenpään aseman ja Purolan välillä on kolmas raide pääraiteiden itäpuolella. Tämän ohitusraiteen pituus on 4,5 kilometriä. Lisäksi Hyvinkään pohjoispuolella on pääraiteiden länsipuolella 2 kilometrin pituinen raide sekä Riihimäen eteläpuolella pääraiteiden itäpuolella 1,5 kilometrin pituinen kolmas raide. Viimeksi mainittu erkanee pääradasta Arolammen kohdalla ja vie Riihimäen tavararatapihalle, joten raide on yksinomaan tavaraliikenteen käytössä. Rataosa Pasila–Riihimäki on korkeatasoinen suojastettu, kauko-ohjattu, junien kulunval- vonnalla varustettu sähköistetty rataosa. Rataosa on vilkasliikenteinen sekä henkilö- että tavaraliikenteen rata. Henkilöjunien nykyinen maksiminopeus on rataosuudella Pasila- Tikkurila 160 km/h ja Tikkurilan ja Riihimäen välillä 200 km/h. Riihimäen liikennepaikan kohdalla pääradan suurin nopeus on 60 km/h. Tavaraliikenteen suurin akselipaino on 25 tonnia. Rataosalla ei ole tasoristeyksiä.

1.2 Hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu Samanaikaisesti arviointimenettelyn kanssa laaditaan yleispiirteinen suunnitelma, jonka perusteella ympäristövaikutusten arviointi voidaan tehdä. Osasta Keravan ja Riihimäen välistä rataosaa laaditaan alustava yleissuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2010 syk- syyn mennessä. Suunnittelu jatkuu sen jälkeen ratalain mukaisen yleissuunnitelman laatimisella. Eduskunnan budjettipäätös määrää hankkeen toteuttamisaikataulun. Budjettipäätökses- sä määritetään toteutettavan hankkeen sisältö sekä määrätään rahoituksen suuruus ja vuosittainen jakautuminen. Budjettipäätöksen jälkeen aloitetaan rata- ja rakentamis- suunnittelu, rakentamisen valmistelu sekä tarvittavat maanlunastustoimenpiteet. Hank- keen rakentaminen alkaa vaiheittain aikaisintaan vuonna 2013 ensimmäisen noin 15 kilometrin mittaisen neliraiteisen osuuden rakentamisella. Rakentaminen kestää useita vuosia, rahoituksesta riippuen. Lyhimmillään ensimmäisen vaiheen rakentaminen kestää noin kolme vuotta. Sen jälkeen tehtävien neliraiteisten osuuksien toteuttamisen aikataulu riippuu Keravan eteläpuolisen alueen raidekapasiteettia kasvattavien hankkeiden rakentamisen aikataulusta.

12 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 1.2. Suunnittelualue.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 13 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 1.3. Suunnittelualueen nykyiset liikennepaikat ja seisakkeet, joista alleviivatut toimivat hen- kilöliikenteen pysähdyspaikkoina.

14 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

1.3 Hankkeen perustelut ja tavoitteet

1.3.1 Perustelut Helsinki–Riihimäki-rataosa on junamäärältään Suomen vilkkain rataosa. Rataosaa käyt- tävät Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Pasilan ja Sköldvikin tavaraliikenne. Rataosa on niin kuormitettu, että merkittävä liikenteen lisääminen ei ole mahdollista ilman rataosan välityskyvyn lisäämistä. Ohitusraiteiden puuttuminen estää lisä- vuorot Helsingistä Riihimäelle ja olemassa olevien liikennepaikkojen puutteet estävät liikenteen tihentämisen nykyisestä. Suunniteltavien ohitusraideosuuksien ja liikennepaik- kamuutosten jälkeen välityskyky nousee merkittävästi Pasila–Riihimäki-välillä ja se mahdollistaa kolmannen tunnittaisen lähijunan Helsingistä Riihimäelle. Lisäksi hanke mahdollistaa samanaikaisesti kaukoliikenteen matkustajajunien määrän lisäämisen. Tavara- liikenteen kilpailu- ja toimintakyky kasvavat, kun pystytään tarjoamaan paremmin asiak- kaita palvelevia aikatauluja ja lisäämään junamääriä tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla. Näiden muutosten jälkeen pääradan linjakapasiteetti nousee niin suureksi, että mitoitta- vaksi tekijäksi nousee Helsingin ratapihan välityskyky. Helsingin ratapihan välityskyky- ongelman ratkaisuksi on esitetty niin sanottua Pisara-rataa, joka johtaa kaupunkirataliikenteen tunneliin Helsingin keskustan kautta ja näin vapauttaa Helsingin ratapihan kapasiteettia muulle junaliikenteelle. Samanaikaisesti Pisara-radan suunnittelun kanssa on ratkaistava myös Pasilan aseman laiturikapasiteetin kasvattamisen vaatimat ratkaisut. Helsingin ja Pasilan asemien kapasiteetin lisäämisen jälkeen, voidaan tulevaisuudessa pääradan junaliikennettä lisätä edelleen neliraiteistamalla koko Kerava–Riihimäki-väli. Hanke parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä ja mahdollistaa henkilö- ja tavaraliikenteen siirtymistä maanteiltä rautateille. Liikennöinti voidaan järjestää mahdollisimman energiatehokkaaksi liikenteen muuttuessa sujuvammaksi. Samoin liikennejärjestelmän turvallisuus paranee ja ympäristöhaitat sekä -riskit pienevät.

1.3.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Radan suunnittelussa sekä rautatiealuetta ja ympäröivää aluetta koskevassa kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näitä ovat muun muassa matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden edistämiseen, julkisen liikenteen turvaamiseen ja eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiseen sekä eheyty- vään yhdyskuntarakenteeseen, elinympäristön laatuun ja Helsingin seudun erityiskysy- myksiin liittyvät tavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejär- jestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmä- suunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa. Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet. Hankkeen riskit kartoitetaan suunnittelun alkuvaiheessa, mikä mahdollistaa hyvän ris- kinhallinnan läpi eri suunnitteluvaiheiden.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 15 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Hankkeella tuetaan alueen nykyistä maankäyttöä sekä suunnitellun maankäytön toteutumista. Radan ja maankäytön suunnittelu sovitetaan yhteen yhteistyössä maakuntaliittojen ja kuntien kanssa. Suunnittelu ja vaikutusten arviointi sekä hankkeessa toteutettava osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään hankkeeseen parhaiten soveltuvia menetelmiä noudattaen.

1.3.3 Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteet YVA-menettelyn tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista päätök- senteon pohjaksi. Tavoitteena on myös lisätä ympäristön huomioon ottamista suunnittelussa, mahdollistaa kansalaisten tiedonsaanti ja osallistuminen suunnitteluun YVA-lain ja ratalain mukaisesti, suunnitella haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet ja laatia ehdotus haitallisten ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään mahdollisuudet ihmisten elinympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi radan lähiympäristössä yhteistyössä alueen kuntien kanssa.  Melun osalta selvitetään mitoittavan raideliikenteen aiheuttamat melutasot nyky- ja ennustetilanteessa. Laskennan perusteella määritetään meluntorjuntatarve alueittain.  Selvitetään rataosan tärinän riskialueet sekä mahdollisuudet lieventää tärinästä joh- tuvia haittoja.  Pohja- ja pintavesien sekä maaperän pilaantumisriskiä ei merkittävästi lisätä. Pohja- veden suojaustarve liikennepaikoilla selvitetään.  Ekologiset verkostot ja -yhteydet pyritään turvaamaan.  Luonnonsuojelualueille, Natura 2000 -alueille tai muille luonnon arvokohteille ei ai- heuteta merkittävää välitöntä eikä välillistä haittaa.  Korvaamattomia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita maisema-, kulttuuriperintö- ja rakennushistoriallisia arvoja ei vähennetä.  Suunnittelualueelle ominainen kulttuuriperintö ja kaupunkikuva säilytetään ja sen eri- tyispiirteitä korostetaan suunnitelmaratkaisuissa. Uudet rakenteet sovitetaan olemassa oleviin mahdollisimman luontevasti.

1.3.4 Suunnittelutyön tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on laatia toteuttamiskelpoiset suunnitelmat, joilla voidaan nos- taa merkittävästi Pasila–Riihimäki rataosuuden liikenteellistä välityskykyä investoimalla välityskyvyn kannalta kriittisimpiin kohteisiin rataosalla. Suunnittelu sisältää seuraavat osa-alueet:  Neliraiteisen osuuden alustava yleissuunnittelu suunnittelutyön edetessä valittavalta 15 kilometrin osuudelta  Pasilan, Tikkurilan, Keravan, Hyvinkään ja Riihimäen liikennepaikkojen kapasiteetin parantamisen alustava yleissuunnittelu vaihde- ja raidejärjestelyjä kehittämällä.  Hyvinkään ja Riihimäen väliset pääraiteet eri tasossa risteävän tavaraliikenneraiteen suunnitelmien laatiminen  Alustavan raidegeometrian, päällys- ja alusrakenteen, tyyppipoikkileikkausten, huolto- teiden ja aluevarausten alustava suunnittelu YVAn edellyttämällä tarkkuudella sekä paalukohtaiset poikkileikkaukset YVAn vaatimassa laajuudessa. Tavoitteena on, että rakentaminen voidaan toteuttaa sille varatussa aikataulussa ja siten, että junaliikenteelle aiheutetaan mahdollisimman vähän häiriötä. Suunnitelmat ovat ajantasaisten maakunta-, yleis- ja asemakaavojen mukaisia tai aiheuttavat edellä mainittuihin pääsääntöisesti vain vähäisiä muutostarpeita. Suunnitelmat eivät ole vakavassa ristiriidassa muiden olennaisten suunnitelmien kanssa.

16 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Työ tehdään hyvän suunnittelukäytännön mukaisesti noudattaen tilaajan sekä muita voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä. Laadittavat asiakirjat ovat riittäviä sekä päätök- senteon kannalta että yleissuunnitelman laatimiseksi. Hankkeen kustannusarvio vastaa riittävän tarkasti lopullista toteuttamiskustannusta. Suunnittelussa tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa hanke vaiheittain. Suunnittelu ja YVA tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa hankkeen osallisten kanssa, hankkeen hyväksyttävyyden parantamiseksi.

1.3.5 Rautatieliikenne 2030 -suunnitelma ja liikennepoliittinen selonteko Ratahallintokeskuksen (RHK:n) vuonna 2006 laadittu suunnitelma Rautatieliikenne 2030 määrittää radanpidon lähtökohdat, haasteet, tavoitteellisen suunnan sekä toimenpide- ja rahoitustarpeen nykytilasta vuoteen 2030. Suunnitelma luo pohjaa radanpidon tarkem- malle suunnittelulle ja ohjelmoinnille tulevina vuosina. Suunnitelma toimii myös yhtenä lähtökohtana liikennepoliittisten investointiohjelmien, maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien laadinnassa, alueellisten liiken- nejärjestelmäsuunnitelmien laadinnassa sekä maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Rautatieliikenne 2030 on lähivuosien osalta niin tarkka, että se toimii tulevien toiminta- ja taloussuunnitelmien runkona. Vuoden 2015 jälkeiseltä ajalta suunnitelma esittää Rata- hallintokeskuksen tämänhetkisen käsityksen rautatieliikenteen tulevaisuudesta sekä radanpidon strategisista linjauksista ja mahdollisista toimenpiteistä. Suunnitelman mukaan ”Helsinki–Riihimäki, välityskyvyn parantaminen” on yksi vuosina 2008–2015 aloitettavista kehittämishankkeista. Hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle 27. maaliskuuta 2008. Sen mukaan hanke on yksi vuoden 2011 jälkeen aloitettavista hankkeista.

1.4 Hanketta koskevat aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Hankealueelta on aiemmin tehty useita suunnitelmia ja selvityksiä. Hankkeen vaikutusten arvioinnin kannalta tärkeitä ovat: Raideliikenne  Pääradan simulointitarkastelu. Kosonen, Nieminen, Pitkänen, Sorvoja 2008. Suurimmat paineet junatarjonnan lisäämiseksi on Helsingin ja Riihimäen välillä. Ra- dan kapasiteetti on niin voimakkaassa käytössä, että sujuvien uusien lähiliikennevuo- rojen lisääminen ei nykyisellä ratainfrastruktuurilla ole mahdollista. Tämän työn tavoitteena oli selvittää kehitystoimenpiteitä, joilla pääradan välityskykyä osuudella Helsin- ki–Riihimäki voidaan lisätä lähiliikenteen kehittämiseksi. Työ pohjautuu aikaisemmin laadittuun Pääradan toimivuustarkastelu -selvitykseen. Siinä tehtiin liikenteelliset suunnitelmat, joiden toimivuus varmistettiin tässä työssä simuloimalla. Tulevaisuuden tarkastelut tehtiin kahdelle erilaiselle liikennemallille. Molemmissa liikennemalleissa lähiliikenteen tarjonta Helsingin ja Riihimäen välillä oli nostettu nykyisestä kahdesta kolmeen junapariin tunnissa. Ruuhka-aikojen junamäärissä ei ollut merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen nähden. Helsingin ja Riihimäen välinen kolmas tunnittainen lähijunayhteys edellyttää ohitusraiteiden rakentamista. Tässä selvityksessä tarkastel- luissa aikataulurakenteissa ohitukset sijoittuvat Purolan ja Palopuron välille. Kyseisen ohitusraideosuuden pituus (noin 14 kilometriä) on minimi sille, että uudesta lähijuna- vuorosta saadaan sujuva eikä sille tule hidastuksia nopeampien junien ohituksen vuoksi. Tarkasteluissa Tikkurila nousi esiin osuuden välityskyvyllisenä pullonkaulana. Siellä etelään liikennöitäessä on ongelmia jo nyt ja ongelmat vain kasvavat tulevaisuudessa. Ongelmien ratkaisemiseksi on kaukoliikenteen käytössä olevien laiturirai- teiden määrää kasvatettava. Tämä on liikenteellisesti mahdollista Kehäradan toteu- tuksen jälkeen ja edellyttää muutoksia Tikkurilan vaihdekujiin. Rataosan Kerava– Riihimäki kapasiteetin kasvattaminen edellyttää muutoksia myös Hyvinkään, Keravan ja Riihimäen liikennepaikoilla.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 17 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

 Pääradan kuormitustarkastelu välillä Kerava–Riihimäki. Sito Oy 2008: Selvityksen tavoitteena oli tarkastella pääradan henkilöliikenteen ja erityisesti taajamajunaliikenteen kuormittumista rataosuudella Tikkurila–Riihimäki, erityisesti Keravan pohjoispuolella kaksiraiteisella rataosuudella. Selvitys sisältää myös arvion siitä, kuinka pääradan radanvarsikuntien asukasmäärän kasvu ja suunniteltu uusi maankäyttö vaikuttavat tulevina vuosina lähijunien matkustajamääriin. Tarkastelussa on keskitytty koko liiken- nejärjestelmän toimivuuden kannalta kriittisimpään tekijään eli junien kuormittumi- seen ruuhka-aikana. Tavoitteena on ollut arvioida, kuinka pitkälle nykyinen lähijunien matkustajakapasiteetti riittää sekä milloin ja millä tavoin pääradan lähijunaliikenteen kuljetuskapasiteettia on tehostettava myös Keravan pohjoispuolella.  3. ja 4. raiteen tekninen yleissuunnitelma välillä Kerava–Jokela. Sito Oy 1991.  3. ja 4. raide välillä Kyrölä–Jokela ja Hyvinkää–Riihimäki, periaateratkaisut ja kustan- nukset. Sito Oy 1995.  4. raide välillä Purola–Nuppulinna, yleissuunnitelman tarkistus. Sito Oy 2000.  Riihimäen kolmioraide, yleissuunnitelma. Sito 2007.  3. raiteen rakennussuunnitelma välillä Järvenpää–Purola. Sito Oy n. 1997.  Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys. RHK 2008–2009.  Pääradan simulointitarkastelu. Kosonen, Nieminen, Pitkänen, Sorvoja 2008.  Päärataselvitys 2000 Vantaa–Tampere. Vantaa, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki, Janakkala, Hämeenlinna, Hattula, Kalvola, Toijala, Viiala, Lem- päälä, Tampere, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto, Ratahallintokes- kus. ANSERI-Konsultit Oy, 2000.  Pääradan ohitusraiteet Kerava–Hyvinkää: Hankearviointi. Loppuraportti 18.6.2001. SCC Viatek Oy 2001.

Muut

 Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntakaavat sekä PKS:n kaupunkien ja radanvarren kuntien yleiskaavat.  Radanvarren kuntien elinkeinostrategiat.  Suunnittelualueella laaditut maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiat ja suunnitelmat.  Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aiesopimus.

1.5 Liittyminen muihin hankkeisiin Vuonna 2007 on tehty Riihimäen kolmioraiteen yleissuunnitelma, joka otetaan suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioon. Samanaikaisesti tämän hankkeen kanssa tehdään liikenteellinen tarkastelu, jonka perusteella määritetään ensimmäisessä vaiheessa toteutettava, neliraiteinen rataosuus 15 kilometrin matkalle. Vuonna 2008 tehty Arolammen orren aluevaraussuunnitelma ja logistiikka-alueen raide- järjestelyt -tarveselvitys sekä vuonna 2007 tehty Riihimäen kehätien liikenneselvitys otetaan huomioon suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hankealueelta ei ole tiedossa muita merkittäviä uusia tiehankkeita, jotka tulisi erityisesti ottaa tässä työs- sä huomioon.

1.6 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Arviointiselostuksessa esitetään tiedossa olevat ympäristölliset lupatarpeet ja hankkeen edellyttämät päätökset. Ratalain mukaiseen yleissuunnitelmaan liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto. Yleissuunnitelmaan sisältyy selvitys siitä, kuinka ne on otettu huomioon suunnitelmassa. Yleissuunnitelmasta tehdään ratalain mukainen hy- väksymispäätös.

18 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kun suunnittelu tarkentuu (yleissuunnitelma, ratasuunnitelma), suunniteltujen toimenpiteiden vaatimat lupatarpeet täsmentyvät. Hanke voi edellyttää muun muassa seuraavien lakien mukaisia lupia:  Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997)  Muinaismuistolaki (295/1963)  Vesilaki (264/1961) ja -asetus (282/1962)  Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)  Maa-aineslaki (555/1981)  Rakennussuojelulaki (60/1985)  Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985)  Kirkkolaki (1054/1993, 14. luku)  Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000). Hanke voi edellyttää myös uusia asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. Lisäksi rakentamisen aikaisesta, tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpitees- tä tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, tai jos hanke toteutetaan usean kunnan alueella, alueelliselle ympäristökeskukselle.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 19 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

2 VAIHTOEHDOT

2.1 YVAssa tutkittavat vaihtoehdot

Vaihtoehto 1 (VE 1), Kerava–Riihimäki-rataosan muuttaminen neliraiteiseksi  Uudet raiteet voivat sijoittua joko yksi raide nykyisten raiteiden kummankin puolen tai kaksoisraiteena jommallekummalle puolelle nykyistä kaksoisraidet- ta.  Rautatieliikenteen vaatima alue levenee 10–20 metriä.  Kerava–Riihimäki rataosalla on mahdollisesti uusia liikennepaikkoja.

 Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Hyvinkäällä ja Riihimäellä tehdään ratapi- hajärjestelyjä.  Hyvinkään ja Riihimäen välillä on pääradan raiteet eri tasossa risteävä tava- raliikenneraide.  Rataosan kehittäminen voi tapahtua yhtenä rakennusvaiheena tai jaksoittain kahdessa tai useammassa rakennusvaiheessa.

Vaihtoehto 0 (VE 0), Keravan ja Riihimäen välillä kaksoisraide kuten nykyäänkin  Keravan ja Riihimäen väli on pääosin kaksiraiteinen kuten nykyäänkin ja liikennepaikat ovat nykyiset.  Nykyisen radan tasoa ylläpidetään kunnossapitotoimenpitein.  Lähialueen rataverkon kehittäminen on alla olevien perusoletusten mukaista.

 Vaihtoehdossa 0 otetaan huomioon raideliikenteen junatarjonnan lisäämis- mahdollisuudet ja toisaalta kysynnän kasvun vuoksi raideliikennettä täyden- tävät liikenteelliset ratkaisut kuten lisääntyvän liikenteen hoitaminen bussilii- kennettä lisäämällä, sekä siirtymät henkilöauto- ja kuorma-autoliikenteeseen.

Perusoletukset  Vertailuvuosi 2030; liikenneolot ja -ennusteet, arvio ympäristön tilasta, maakuntakaavan ja ajantasaisten yleiskaavojen mukainen maankäyttö.  Raideliikenteen liikenne-ennuste voi olla vaihtoehdoissa 0 ja 1 erilainen, sillä vaihtoehdot antavat erilaiset mahdollisuuden junatarjontaan. Tämä puolestaan heijastuu kysyntään.  Kummassakin vaihtoehdoissa henkilöliikenteen maksiminopeustaso on nykyinen 200 km/h ja tavaraliikenteen akselipaino nopeudella 100 km/h nykyinen 25 tonnia.  Kehärata on rakennettu ja käytössä.  Riihimäelle on rakennettu kolmioraide, joka mahdollistaa liikennöinnin Hämeenlinnan suunnasta Lahden suuntaan vaihtamatta suuntaa Riihimäen ratapihalla.  Tarkasteluun ei ole sisällytetty muita kuin edellä mainittuja uusia ratahankkeita. Esillä ovat olleet muun muassa Espoon suunnan ja Keravan kaupunkiradat Helsingissä yh- distävä niin sanottu Pisara-rata sekä kaukoliikenteen ratayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, mutta näiden hankkeiden suunnittelu on vasta alustavien selvitysten tasolla. Perustelut vaihtoehtojen valinnalle  Välityskyvyn merkittävä lisääminen ei ole mahdollista rakentamatta rataa neliraiteiseksi vähintään osalla matkaa. Vertailuvaihtoehto, jossa lisäraiteet rakennetaan vain osalle suunnittelu-aluetta, ei tuo merkittävää lisätietoa ympäristövaikutuksista, koska vaikutukset ovat liikenteellisiä vaikutuksia lukuun ottamatta VE1:n kaltaiset neliraitei- sella osuudella ja VE0:n kaltaiset kaksiraiteisella osuudella.

20 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

 Niin viranomaisten kuin yleisönkin kannalta yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä vertailuasetelma helpottaa vaikutusten arviointia ja tavoitteiden toteutumisen tarkas- telua.  Keravan ja Riihimäen välillä on varauduttava lisäraiteisiin maankäytön suunnittelussa. Vaihtoehtoasetelma tukee ratavyöhykkeen kokonaisvaltaista ja koko välin osalta samalla tarkkuustasolla tehtäviä maankäyttötarkasteluja.  Työn aikana voidaan ottaa huomioon erilaisia tapoja sijoittaa lisäraiteet ja ajoittaa ra- kennusvaiheet, mutta kombinaatioiden suuren määrän vuoksi ei ole tarkoituksenmu- kaista tarkastella niitä kaikkia. Suurin osa vaikutuksista saadaan arvioitua riittävän luotettavasti koko rataosan neliraiteistamista koskevan tarkastelun puitteissa.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 21 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA)

3.1 Arviointimenettelyn tarkoitus ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) tavoitteena on edis- tää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistu- mismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myön- tää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä radan parantamistoimenpiteiden toteuttamisesta. YVAsta saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto vaikuttavat jatkosuunnitteluun.

3.2 Arviointimenettelyn tarpeellisuus Arvioinnin tarpeellisuudesta säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevassa asetuksessa (713/2006), jossa arviointimenettelyn edellyttävät hankkeet on esitetty 6 § hankeluettelossa. Siinä todetaan, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on tehtävä, kun rakennetaan kaukoliikenteen rautateitä. Ratahallintokeskus on pyytänyt yhteysviranomaisena toimivalta Uudenmaan ympäristö- keskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuudesta. YVA-asetuksen ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa käydyn neuvottelun perusteella Uudenmaan ympäristökeskus katsoi, että Helsingin ja Riihimäen välisen rataosan väli- tyskyvyn lisäämiseen on sovellettava YVA-lain mukaista arviointimenettelyä.

3.3 Arviointimenettelyn sisältö

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Arviointimenettely on kaksivaiheinen. Menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tehdään arviointiohjelma (YVA-ohjelma). Se on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointiohjelmassa esitetään lisäksi perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä kuvataan ympäristön nykytila. Se sisältää myös suunnitelman tiedottamisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä. Arviointiohjelman valmistumisesta tiedotetaan alueen lehdissä, se asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot. Nähtävilläoloaikana selostusta esitellään yleisötilaisuuksis- sa ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää siitä kirjallisesti mie- lipiteitä yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle. Pääosin tämän jälkeen alkaa varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö. Lausunnossa mahdollisesti esiin tulevat täydennystarpeet otetaan huomioon ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Arviointityön tulokset kootaan arviointiselostukseen (YVA-selostus). Selostuksessa esi- tetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytet- ty aineisto lähdeviitteineen, arviointimenetelmät ja yhteenveto arviointityöstä. Lisäksi sii- nä kuvataan arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämismahdollisuudet.

22 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Arviointiohjelman tapaan myös arviointiselostuksen valmistumisesta tiedotetaan alueen lehdissä, se asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Nähtävillä- oloaikana selostusta esitellään yleisötilaisuuksissa ja asukkailla sekä muilla intressiryh- millä on mahdollisuus esittää siitä kirjallisesti mielipiteitä yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle. Yhteysviranomainen kokoaa arviointiselostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua näh- tävillä olon päättymisestä. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon myöhemmässä päätöksenteossa (kuva 3.1).

Arviointiohjelma hankkeesta vastaava tekee

Yhteysviranomainen Kansalaisten, - kuuluttaa nähtävillä olosta viranomaisten ja muiden - kokoaa lausunnot ja mielipiteet tahojen mielipiteet ja - laatii omat lausuntonsa lausunnot

Arviointiselostus hankkeesta vastaava tekee

Yhteysviranomainen Kansalaisten, - kuuluttaa nähtävillä olosta viranomaisten ja muiden - kokoaa lausunnot ja mielipiteet tahojen mielipiteet ja - laatii omat lausuntonsa lausunnot

Kuva 3.1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet ja osapuolet.

3.4 Arviointimenettelyn osapuolet

Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaiku- tuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset arviointiselostuksessa. Hankkeesta vastaava on Rata- hallintokeskus.

Yhteysviranomainen Yhteysviranomainen huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA-laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen laittaminen nähtäville, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ympäristökeskus.

Muut viranomaiset ja hankeryhmä YVAa varten on perustettu hankeryhmä ja seurantaryhmä, joihin osallistuvat tahot on esitetty organisaatiokaaviossa (kuva 3.2).

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 23 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Arvioinnin tekijät Ympäristövaikutusten arviointia tekevät Sito Oy:n ympäristö-, maankäyttö- ja ratasuun- nitteluasiantuntijat. Liikenne- ja ilmastovaikutusten arvioinnista vastaa alikonsulttina Strafica Oy. Vastuuhenkilöt on esitetty kuvassa 3.2.

Seurantaryhmä TILAAJA RHK Hankeryhmä Uudenmaan ympäristökeskus Projektin johto Uudenmaan ympäristökeskus Hämeen ympäristökeskus Hannu Lehikoinen Hämeen ympäristökeskus Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki Keravan kaupunki YVA Keravan kaupunki Järvenpään kaupunki Susanna Koivujärvi Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta Tuusulan kunta Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki Hausjärven kunta Projektipäällikkö, Hausjärven kunta Riihimäen kaupunki ratasuunnittelun vastuuhenkilö Riihimäen kaupunki Uudenmaan liitto Seppo Veijovuori Uudenmaan liitto Hämeen liitto Hämeen liitto Uudenmaan tiepiiri Uudenmaan tiepiiri , Hämeen tiepiiri YVA-vastuuhenkilö Hämeen tiepiiri YTV projektipäällikön varahenkilö, YTV VR Osakeyhtiö vaikutusten arviointi, vuorovaikutus VR Osakeyhtiö RHK Sakari Grönlund RHK Sito Oy RR Management YVA-koordinaattori, Sito Oy YVA-vastuuhenkilön varahenkilö, raportointivastuu, vuorovaikutus Liisa Nyrölä

AYS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Sillansuunnittelu Ratasuunnittelu Yhdyskuntarakenne, Melu ja tärinä Luontovaikutukset Pekka Mantere Seppo Veijovuori maankäyttö, kaavoitus Anne Määttä Seija Väre Tomi Weckman Miikka Tast Sakari Grönlund Jarno Kokkonen Liisa Nyrölä Jussi Jääoja Geosuunnittelu Tiensuunnittelu Liikenne- ja, Pohja- ja Arto Keski-Opas Erkki Nivalainen ilmastovaikutukset pintavedet, Satu Korander Ihmisiin kohdistuvat Jyrki Rinta-Piirto Reijo Pitkäranta vaikutukset (Strafica Oy) Satu Pääkkönen Virtuaalimalli, Mirka Härkönen havainnollistaminen Lotta Junnilainen Teemakartat, Pilaantuneet maat Sami Luoma lähtötiedot ja luonnonvarat Maisema ja Siru Parviainen Satu Pääkkönen Riskinhallinta kulttuuriympäristö, Liisa Nyrölä muinaismuistot Taitto Marja Oittinen Minna Hakola Anni Järvitalo

Laadunvarmistus Jukka Köntti (AYS), Timo Huhtinen (YVA), Olli Niemi (geotekniikka)

Kuva 3.2. Hankkeen organisaatiokaavio (AYS=alustava yleissuunnitelma).

3.5 YVAn ja alustavan yleissuunnittelun yhteenkytkentä YVA-menettely kytkeytyy tiiviisti yhteen samanaikaisesti Pasila–Riihimäki-välille laaditta- van alustavan yleissuunnitelman kanssa. Vaikutusten arviointeja ja suunnittelua tehdään rinnakkain. Arviointiohjelmassa ja -selostuksessa sekä alustavassa yleissuunnitelmassa hyödynnetään ympäristöteemakarttoja (liite 1), joita päivitetään ympäristövaikutusten arvioinnin aikana.

24 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 3.3. YVA-menettelyn organisointiperiaate ja kytkeytyminen radansuunnitteluun (alustavan yleissuunnitelman laatimiseen).

3.6 Aikataulu Arviointiohjelma valmistuu huhtikuun 2009 loppuun mennessä, jolloin se asetetaan näh- täville. Nähtävilläoloaika ilmenee ympäristökeskuksen julkaisemasta kuulutuksesta. Yh- teysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta saataneen syyskuussa 2009. Tämän jäl- keen tiedetään vaadittavien selvitysten sisältö ja vaikutusten arvioinnin laajuus. Arvioin- tiselostus valmistuu alkuvuodesta 2010, jonka jälkeen se asetetaan nähtäville. YVA- menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta. YVAn ja suunnittelun aikataulu on esitetty kuvassa 3.4.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 25 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

2009 2010 1234567891011121234567

Tavoitteiden asettaminen

Radan suunnittelu YVAa varten / AYS 15 km

Ympäristövaikutusten selvittäminen ja arviointi

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen Karttapalautejärjestelmä käytössa

Hallinnollinen käsittely, yhteysviranomainen Yleisötilaisuudet Kuva 3.4. YVA-menettelyn aikataulu.

3.7 Vuorovaikutus ja kansalaisten osallistuminen Yva-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Kansalaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä mielipiteensä yhteysviranomaiselle, Ratahallintokeskukselle tai suunnittelukonsultin edustajille. Vuoro- puhelun eräänä keskeisenä tavoitteena on tuoda esiin erilaisia näkemyksiä vaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Siksi kansalais- ja sidosryhmiltä saatava palaute on tärkeää. Palautetta voi antaa tilaisuuksissa jaettavilla palautelomakkeilla tai Internetiin avattavan karttapalautejärjestelmän avulla. Työssä yhdistetään ympäristövaikutusten arviointimenettely ja samanaikaisesti etenevä hankkeen alustava yleissuunnittelu järjestelmällisellä vuorovaikutuksella eri osapuolten (mm. asukkaat, maanomistajat, yhteisöt, kunnat, viranomaiset ja suunnittelijat) kesken. Tiedotuksen ja vuoropuhelun tavoitteena on eri osapuolten mahdollisimman kattava ja tasapuolinen osallistuminen. Haasteellista on se, että hankkeen välittömät haitalliset vaikutukset ilmenevät kapealla vyöhykkeellä, mutta suunnitelma vaikuttaa merkittävällä tavalla yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteelliset sekä aluerakenteelliset vaikutukset heijastuvat laajalle alueelle. Vuorovaikutus- ja tiedotusmenetelminä ovat kuulutukset, lehdistötiedotteet, lehti- ilmoitukset, yleisötilaisuudet sekä Internet-sivut, joilla hanketta esitellään. Yhteysviran- omainen tiedottaa arviointiohjelman valmistumisesta kuuluttamalla siitä Keski- Uusimaassa ja Helsingin Sanomissa. Arviointiohjelma on nähtävillä alueen kunnissa.

Yleisötilaisuudet Kansalaisille ja sidosryhmille järjestetään avoimet yleisötilaisuudet kahdessa vaiheessa:  Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana Hyvinkäällä 27.5.2009 ja Järvenpäässä 2.6.2009  Arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana helmi-huhtikuussa 2010

Internet Internet-sivujen kautta kansalaiset voivat saada tietoa hankkeesta ja antaa palautetta. Hankkeen Internet-sivut ovat RHK:n sivuilla www.rhk.fi. Lisäksi hanketta esitellään kuntien ja ympäristöhallinnon Internet-sivuilla. Internetiin perustetaan myös karttapalautejärjestelmä, jonka avulla voi tutustua hankkeeseen tarkemmin ja antaa palautetta hankkeesta helppokäyttöisen karttaliittymän kautta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana karttapalautejärjestelmä on toiminnassa toukokuusta 2009 lokakuuhun 2010.

26 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Sivut toimivat ratasuunnitelmien esittelykanavana koko hankkeen ajan. Karttapalaute- sivuilta löytyvät arviointiohjelmavaiheessa ympäristöteemakartat (1:20 000) ja niille lisä- tään tarkemmat suunnitelmakartat (1:2 000) hankkeen suunnittelun edetessä (arvioin- tiselostusvaiheessa). Palvelussa palautetta voi antaa pisteeseen, viivaan tai alueeseen sidottuna ja kirjoittaa kommentit suoraan haluamaansa kohteeseen.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 27 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

4 ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELU JA KAAVATILANNE

4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön, voi- maantulon ja toimeenpanon sekä muutoksenhaun osalta. Uudet tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tavoitteet koskevat alueidenkäytön suunnittelun ohella myös muuta viranomaistoimintaa (edistämis- velvollisuus). Taulukossa 4.1. on esitetty rautateitä koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Taulukko 4.1. Rautateitä koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Yleistavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta ja yleiskaavoitusta ja valtion viranomaistoimintaa. Erityista- voitteet ohjaavat kaikkea kaavoitusta.

Yleistavoitteet Erityistavoitteet Toimiva aluerakenne Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Eheytyvä Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon yhdyskuntarakenne ja alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun elinympäristön laatu käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Toimivat yhteysverkostot Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaessa on ja energiahuolto kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Yhteys- ja energiaverkostoja toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähenne- suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden tään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. maiseman erityispiirteet. Helsingin seudun Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää erityiskysymykset kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki–Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa. Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet.

28 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

4.2 Maakuntakaavoitus ja muu seudullinen maankäytön suunnittelu Rata sijoittuu Uudenmaan (Kerava, Tuusula, Järvenpää ja Hyvinkää) ja Kanta-Hämeen (Hausjärvi ja Riihimäki) maakuntien alueelle. Uudellamaalla on voimassa 8.11.2006 vahvistettu Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu päärata. Pääradan kehittämisestä todetaan maakuntakaavan selostuksessa, että se voi edellyttää ohitusraiteiden rakentamista tai kaupunkiradan jatkamista Keravalta pohjoiseen. Suunnitellut lisäraiteet ovat maakuntakaavan mukaiset ja tukevat maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Maakuntakaa- van suunnittelumääräyksen mukaisesti radansuunnittelussa on otettava huomioon seu- dulliset ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kulttuuriympäristö, pohjavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Maakuntakaavassa on lisäksi varauduttu mahdollisiin suunnittelukauden loppupuolella ilmeneviin lisäaluetarpeisiin osoittamalla taajamarakenteen laajenemissuuntia siten, että ne täydentävät olemassa olevaa tai suunnittelukaudella kehittyvää rakennetta. Päärata- käytävällä on taajamarakenteen laajenemissuunnan nuolimerkintä niin kutsutulla Risti- kydön alueella, Tuusulan ja Hyvinkään rajalla Jokelan luoteispuolella sekä Järvenpäästä Tuusulan Purolan suuntaan. Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueiksi osoitettujen alueiden ulkopuolella on tarvetta kuntarajat ylit- tävän yhdyskuntarakenteen laajenemisen selvittämiseen ja suunnitteluun. Taajamara- kenteen laajenemisen suunnittelussa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteelliset ja liikenteelliset edellytykset uusien rakentamisalueiden toteuttamiselle, viher- ja virkis- tysyhteyksien jatkuvuus sekä alueen luonnon ja maiseman ominaispiirteet. Maakuntakaavaa täydentävässä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yh- teensovittamista. Vaihekaavassa käsiteltäviä aiheita ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkastel- tu. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2008 ja se on parhaillaan ympäristöminis- teriössä vahvistettavana. Vuoden 2009 alussa on käynnistynyt maakuntakaavan uudistamistyö (2. vaihemaakuntakaava). Uudistamistyössä on kyse maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi selvitetään virkistys- ja viheryhteystarpeet, kulttuurimaisema-alueet ja luontokohteet sekä maatalousalueet. Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat (selvitysalueella Kerava, Tuusula ja Järvenpää) ovat laatineet aluetta koskevan aluerakenteen ja maankäytön strategisen kehitys- ja ympäris- tökuvan 8.5.2007. Kehitys- ja ympäristökuva luo yhteisen käsityksen alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuvaa on hyödynnetty erilaisissa seudullisissa hankkeissa, muun muassa Helsingin seudun kuntien yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen 2017 -ohjelmaa laadittaessa. KUUMA- kuntien maankäytön yhteistyön tavoitteena on kehittää yhtenäistä ja tarkoituksenmukais- ta alue-rakennetta ja löytää yhteinen näkemys toimintojen sijoittumisesta etenkin kuntien raja-alueilla. Riihimäen, Hyvinkään ja Hausjärven seudulle on valmistunut maankäytön kehityskuva, joka määrittää näkemyksen seudun maankäytön tulevaisuudesta. Aineisto on taustana tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle päätöksenteolle.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 29 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 4.1. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kanta-Hämeessä on voimassa 28.9.2006 vahvistettu Kanta-Hämeen maakuntakaava. Maakuntakaavaan on merkitty merkittävästi parannettavan pääradan varaus. Maakunta- kaavassa on osoitettu kehittämisen kohdealuemerkinnällä kaupunkikehittämisen kohde- alue (Monnin pohjois- ja eteläpuoliset alueet). Suunnitellut lisäraiteet ovat maakuntakaavan mukaiset ja tukevat maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti pääradan suunnittelussa tulee varautua kahteen uu- teen raiteeseen Riihimäeltä etelään. Radan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen vaikutuksiin asuinalueilla tai rautatiehistoriallisesti arvokkaissa ympäristöissä.

30 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 4.2. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta.

4.3 Yleiskaavoitus

Kerava Koko Keravan kaupungin aluetta koskeva oikeusvaikutteinen Keravan yleiskaava 2020 (YK3) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.2004 ja se on tullut voimaan 2.6.2006. Yleiskaavaa on tarkistettu Keravan logistiikkakeskuksen alueen osalta ja yleiskaavan muutos (Kerca/YK4) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.9.2007 ja se on tullut voimaan 16.10.2007. Kaavassa rata-alue on määritelty yleispiirteisesti rautatieliikenteen alueena. Rataan rajoittuva alue on pääosin osoitettu asuin-, teollisuus- ja virkistyskäyt- töön tai palveluille varattavaksi alueeksi. Radan varressa on osoitettu kaupunki- tai kylä- kuvallisesti arvokkaita alueita. Savion seisakkeen ja Keravan rautatieaseman lisäksi kaavassa on asemavaraus myös Kytömaan kohdalla. Alle 100 metrin päässä rautatiestä on suunnittelussa otettava huomioon rautatiestä aiheutuva melu- ja tärinävaikutus sekä pelastustoimen vaatimukset. Pääradan itäpuolella Lahden moottoritien varrella on valmisteilla Keravanjoen laakson osayleiskaava (OYK6). Työn päätavoitteena on suunnitella Keravanjoen laaksosta vir- kistysarvoiltaan vetovoimainen kaupunkipuisto, jolla on oma selkeä identiteettinsä. Sa- malla tutkitaan Keravan yleiskaavassa 2020 laakson reunoille esitetyn uudisrakentami- sen laajuus ja soveltuvuus jokilaakson maisemaan.

Tuusula Tuusulassa laaditaan lähivuosina koko kunnan kattava yleiskaava. Koko kuntaa koskeva oikeusvaikutukseton yleiskaava 2010 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.5.1989. Yleiskaavan tarkistustyö on tarkoitus käynnistää vuoden 2009 aikana. Sitä ennen maan- käyttöä ohjataan voimassa olevilla ja laadittavilla yleispiirteisillä osayleiskaavoilla. Tuusulanjärven itäpuolella Kytömaan ja Kyrölän välissä on käynnistymässä Tuomalan osayleiskaavan tarkistaminen. Osayleiskaavalla tutkitaan maankäytön tehostamismah- dollisuuksia sekä alueen suhdetta muihin Hyrylän taajaman kasvusuuntiin. Lisäksi suunnitellaan vaihtoehdot alueen kytkemiseksi pääliikenneväyliin ja käydään läpi raideliikenteen hyödyntämismahdollisuudet. Pääväylien yhteydessä oleville alueille suunnitellaan tarvittavat aluevaraukset työpaikkarakentamiselle sekä yhdyskuntatekniselle huol- lolle.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 31 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Tuusulan Jokelan osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.3.2006 ja se on tullut osittain voimaan 29.5.2006. Kaavassa rata on merkitty yleispiirteisesti rautatieliikenteen alueena. Radan varsi on pääosin yleisen tien aluetta ja suojaviheraluetta, mutta radan läheisyydessä on myös asunto-, virkistys-, teollisuus- sekä palvelun ja hallinnon aluetta. Jokelan rautatieaseman itäpuolella sijaitsee Jokelan vankilan alue, jonka ympä- ristö on kaavassa merkitty säilytettäväksi. Lisäksi rautatieliikenteen alueella on kulttuuri- historiallisesti arvokkaita rakennuksia. Tuusulan Kellokoskella on käynnissä Kellokosken oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta. Kaavassa tutkitaan Kellokosken taajaman laajentumissuunnat ja aluevaraukset. Osayleiskaavaluonnos on hyväksytty vuoden 2007 lopulla. Kellokosken pohjoispuolelle laaditaan Linjamäki–Keravanjokilaakson oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka toteuttamisaikataulu ei ole vielä tiedossa. Strategian mukaisesti Tuusulan taajamien keskustoja kehitetään erillisten teemojen mukaisesti: Kellokosken keskustaa Vanhan valtatien varressa tukeutuen Ruukin ja Keravanjoen ympäristöön ja Jokelaa puutarhakaupunki-idean mukaisesti. Tuusulan haja-asutusalueille ei ole osoitettu erityistä kasvua radan varteen.

Järvenpää Koko Järvenpään kaupungin kattava Järvenpään yleiskaava 2020 on hyväksytty oikeusvaikutteisena kaupunginvaltuustossa 9.8.2004 ja se on tullut voimaan 3.10.2006. Erilli- nen yleiskaavan toteuttamisohjelma on parhaillaan laadittavana. Rata on merkitty kaa- vaan yleispiirteisesti pääradan viivamerkinnällä. Pääradan varsi on kaavassa osoitettu pääosin asuinkäyttöön. Radan varrella on runsaasti kulttuuriympäristökohteita ja -alueita, jotka on tarkoitus säilyttää asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Radan varren lähialueilla on noudatettava valtioneuvoston antamia melutason ohjearvoja ja huolehdittava tarvittavasta meluntorjunnasta. Järvenpään keskustan osayleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena kaupunginvaltuustossa 27.5.2002 ja se on voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaavan kanssa. Rata on määritetty rata-alueena. Rata-alueeseen rajoittuu liikenne-, katu-, virkistys- ja toimistorakennusten aluetta. Erillinen osayleiskaavan toteuttamisohjelma on parhaillaan laadittavana. Osayleiskaava liittyy osaprojektina keskustan kehittämiskokonaisuuteen ja sen tarkoituksena on selvittää ja järjestää keskustassa tarvittavien asemakaavamuutos- ten ja muiden toimenpiteiden lähtökohdat ja ratkaisuperiaatteet. Järvenpään keskustan eteläpuolella Kyrölän seisakkeen länsipuolella on käynnissä Le- polan alueen suunnittelu. Kaupungin tärkeimmän kasvualueen jatkosuunnittelun pohjaksi laaditaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, joka säätelee asemakaavan vaiheittaisia laajennuksia. Lepolan maankäyttöratkaisuja on tutkittu yleisen arkkitehtikilpailun avulla vuosina 2006–2007. Kilpailun tulosta on työstetty eteenpäin voittajaehdotuksen pohjalta laatimalla konsulttityönä kaavarunko, joka muodostaa osayleiskaavan sisältöta- voitteen. Osayleiskaavaa varten on teetetty myös meluselvitys ja rautatien tärinämitta- uksia. Osayleiskaavalla tarkennetaan voimassa olevan yleiskaavan osa-aluetta asemakaavoitusta varten. Lepolan osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 18.2.–19.3.2009 ja kaava pyritään saattamaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2009. Kaava- ehdotuksessa koko radan varsi on osoitettu yleisen tien alueeksi. Rautatieliikenteen aluetta ei ole sisällytetty kaava-alueeseen, mutta lisäraiteiden vaatima alue on tarkoitus si- sällyttää kaava-alueeseen tarpeen mukaan. Lepolan alueen eteläpuolelle Ristinummen kaupunginosaan osoitettujen pientaloaluei- den jatkosuunnittelun pohjaksi laaditaan yleispiirteinen kokonaissuunnitelma, joka sääte- lee asemakaavan vaiheittaisia laajennuksia. Vuonna 2009 järjestetään Ristinummen länsiosia koskeva Europan-arkkitehtikilpailu, jolla haetaan kaavoituksen lähtökohtia. Järvenpään keskustan pohjoispuolella Purolan seisakkeen itäpuolella on käynnistymäs- sä suunnittelu asuntoalueiden ja raideyhteyksiä tarvitsevien yritysten sijoituspaikaksi. Purolan seisakkeen säilyttäminen ja sen lähellä sijaitsevan asemakaavan ulkopuolisen

32 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

asutusalueen kehittämissuunta ovat suunnitteluun liittyviä erityiskysymyksiä. Suunnitte- lun pohjaksi on tarkoitus laatia jatkossa Wärtsilän–Purolan osayleiskaava. Järvenpäässä nähdään, että Pääradan parantaminen ohitusraiteiden avulla on tärkeää Järvenpään kehittämisessä. Pääradan liikennepaikoille (Kyrölä, Järvenpää ja Saunakal- lio) halutaan järjestää taajamajunayhteys myös iltaisin ja viikonloppuisin vähintään kolme kertaa tunnissa, mikä perustelee asuinrakentamista näiden asemien ympäristöön. Taajamajunatarjonnan ja asutuksen lisäykseen varaudutaan myös Purolassa ja Ristiky- dön (Ristinummi–Kytömaa) alueella. Näiden alueiden kehittämiseksi Järvenpää ja Kera- va ovat tehneet esityksen osakuntaliitoksesta sekä seudullisesta yhteistyöstä. Järvenpää haluaa kehittää yhdyskuntarakennettaan painottamalla nykyisen rakenteen täydentämistä ja viimeistelyä uusien kasvusuuntien avaamisen ohessa. Kaupunkiraken- ne halutaan pitää tiiviinä ja henkilöautoliikenteen kasvua pyritään rajoittamaan. Asutusta lisätään keskustassa ja pääradan varressa tiivistämällä olemassa olevia väljästi raken- nettuja asuinalueita. Järvenpää pyrkii löytämään keinot melu- ja tärinähaittojen torjumi- seksi yhdyskuntarakenteessa yhteistyössä tie- ja rataviranomaisten kanssa.

Hyvinkää Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaava vuodelle 2010 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.8.1992 ja se on tullut osittain voimaan 17.12.1993. Päärata on merkitty yleispiirteisesti rautatieliikenteen alueena. Radan varsi on kaavassa osoitettu pääosin teollisuus-, asunto-, suojaviher- tai keskustatoimintojen alueeksi. Ydinkeskustassa on jonkin verran arvokkaita rakennuskohteita, myös rautatieliikenteen alueella. Kaupunginhallitus on 13.6.2005 päättänyt tarkistaa voimassa olevan keskustaajaman osayleiskaavan. Suunnitelma on tarkoitus päivittää vastaamaan tämän hetken tavoitteita ohjaamaan kaupunkirakenteen, maankäytön ja liikenneverkon kehittymistä vuoteen 2030. Yleiskaavan tarkistuksen rakennesuunnitelmassa Hyvinkään keskustaajaman ja valtatien 25 eteläpuolelle on kaavailtu työpaikka- ja asuinalueita radan varteen. Yleis- kaavatyöhön liittyen suoritetaan myös keskustaajaman liikenneverkkosuunnitelman tarkistus. Työssä selvitetään eri liikennemuodot ja niiden keskinäinen työnjako. Hyvinkään ydinkeskustaan radan itäpuolelle on laadittu Hyvinkään ydinkeskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.4.1998. Kaava on oikeusvaikutukseton. Kaavassa radan varsi on pääosin osoitettu linja-auto-aseman alueeksi. Hämeenkadun sillan kohdalla kaavassa on myös rautatiealuetta, jonka leveys on noin 60 metriä. Kaava mahdollistaa ulokkeen rakentamisen rautatiealueen päälle Hämeen- tien sillan eteläpuolelle. Hyvinkään keskustan eteläpuolella on voimassa Palopuron–Ridasjärven osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.9.2001 ja tullut osittain voimaan 3.12.2001. Kaavassa radan varsi on pääosin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Päärata on merkitty yleispiirteisesti viivamerkinnällä. Hyvinkään keskustaan on nähty tarpeelliseksi kehittää matkakeskus rautatieaseman yhteyteen. Matkakeskuksessa on huomioitu varautuminen Hangonradan matkustajaliiken- teeseen. Asemanseudun kehittämiseen liittyvät myös uuden katuyhteyden rakentaminen aseman pohjoispuolelle, Koritsoonin työpaikka-alueen maankäyttö sekä liitäntä- pysäköinnin ratkaiseminen. Pääradan kehittämisellä on merkittävä vaikutus matkakes- kushankkeeseen, minkä vuoksi se on sisällytettävä pääradan suunnitteluun. Lisäksi pääradan raidemäärän kasvattaminen tuottaa tilaongelmia ratapihan pohjois- ja etelä- puolella.

Hausjärvi Hausjärven Monnin 25.4.1997 päivätty oikeusvaikutukseton yleiskaava on vanhentunut vilkkaan rakentamisen myötä. Osayleiskaavoitustyö on aloitettu keväällä 2005 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 14.3.–3.4.2006. Kaavaluonnoksessa päärata on merkitty vii-

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 33 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

vamerkinnällä eikä se ota kantaa rata-alueen leveyteen. Luonnoksessa on esitetty rautatien liikennepaikkaa Monnin kylän kohdalle. Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan yhteistyönä on keväällä 2006 käynnistetty Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan laadinta. Osayleiskaava-alue sijoittuu pääradan varteen Riihimäen ja Hausjärven rajan molemmin puolin. Aluetta kehite- tään rautatieliikenteeseen tukeutuvana työpaikka- ja asumisen alueena. Kaavan laatiminen edellyttää arkeologisia selvityksiä. Suunnittelun tavoitteena on toiminnallisesti laa- dukas ja alueelle sopiva maankäyttöratkaisu, jossa tutkitaan myös ratapiha-alueeseen ja rautatieliikenteeseen liittyvän logistiikka-alueen sijoittuminen Arolammin orren, Itäisen radanvarsitien ja rautatien solmukohtaan. Lisäksi selvitetään logistiikka-alueen kytkeminen valtatiehen 3 ja rautatiehen. Suunnittelu kytketään tiiviisti liikenneselvitystyöhön, johon sisältyy Arolammen orren aluevaraussuunnitelma ja kytkeytymiset liikenneverkkoon.

Riihimäki Riihimäen yleiskaava 2010 valmistui 1997. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 9.6.1997. Koko kaupungin yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kaavassa päärata on merkitty yleispiirteisellä viivamerkinnällä. Kaavassa pääradan varsi on osoitettu pää- osin asuin-, virkistys- ja teollisuuskäyttöön sekä keskustatoimintojen alueeksi. Riihimäen rautatieaseman ympäristössä on käynnissä asemanseudun kehittämishanke, joka perustuu 5.9.2001 valmistuneeseen selvitykseen ”Riihimäen asemanseudun kehit- täminen yrittämisen alueena”. Kehittämishankkeeseen liittyvät muun muassa keskustan ja veturitallien alueen suunnitelmat, asema-aukion suunnittelu ja matkakeskushanke, Atomi-korttelin ja Piikinmäen yleissuunnittelu, Jokikylän ja Paloheimon sähkölaitoksen alueen suunnitelmat sekä aseman itäpuolisen alueen toteuttaminen kaavan mukaisesti. Riihimäen kaupunki on käynnistänyt asemanseudun itäpuolella Peltosaari-hankkeen, jonka tavoitteena on viihtyisyyden, turvallisuuden ja arkielämän sujuvuuden parantaminen alueella. Tavoitteena on myös energiataloudellisten ratkaisujen kehittäminen ja alueen yleisen imagon parantaminen. Vuoden 2009 aikana laaditaan alueelle maankäytön yleissuunnitelmaa. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin aluetta Riihimäen ja Hausjärven rajalla kehitetään rautatieliikenteeseen tukeutuvana työpaikka- ja asumisen alueena, kuten edellä Haus- järven kohdalla on todettu.

4.4 Asemakaavoitus

Kerava Lähes koko Keravan kaupungin radanvarsi on asemakaavoitettu. Asemakaavoittama- tonta radanvartta on Keravan pohjoisosassa Kytömaan kohdalla. Rautatiealueen leveys on kapeimmillaan 40–50 metriä. Asemanseuduilla ja ratapihoilla rautatiealue on huomattavasti laajempi eivätkä asemakaavan muutostarpeet ole todennäköisesti tarpeellisia. Keravan Kytömaalle laaditaan asemakaava pääradan ja moottoritien väliselle alueelle Koivulantien pohjoispuolelle. Kaavoituksen tavoitteena on sijoittaa alueelle asumista ja palveluja. Asumista on suunniteltu myös aivan radan varteen Kytömaan seisakkeen käyttöönottoa silmälläpitäen. Lisäksi alueen suunnittelussa tutkitaan Kytömaan pohjoisosan liittymistä Tuusulan Tuomalan alueeseen. Alue on suuruudeltaan noin 50 hehtaaria. Asemakaavan on tarkoitus olla valtuustossa keväällä 2009.

34 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 4.3. Nurmikallion uutta asuinaluetta radan varrella Keravan Kytömaalla. Keravan rautatieaseman pohjoispuolella on vireillä Tuko Logistics Oy:n logistiikka- alueen laajennukseen liittyvä asemakaavan muutos. Alue on suuruudeltaan noin 17 hehtaaria. Alue rajautuu rautatiealueeseen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2004. Kaavan laatiminen on pysähdyksissä. Savion keskustassa on vireillä asemakaavan muutos radan varressa Niinikadun, Sa- viontien, Koivikontien, Katajatien ja Juurakkokadun välisellä alueella. Muutoksen tarkoituksena on täydentää ja eheyttää Savion keskustan kaupunkikuvaa lisäämällä asumista radan varressa. Samalla suojellaan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten. Savion keskustassa radan itäpuolella on vireillä 6. raiteen asemakaavan muutos. Kaa- vamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa pääradan kuudennen raiteen rakentaminen leventämällä rautatiealuetta sen itäpuolelle sekä ratkaista radan itäpuolisten kortteleiden muutostarpeita. Suunnittelualueen pituus on noin 1 800 metriä ja se käsittää rautatiealueen sekä sen itäpuolisia alueita. Suunnittelualue on kooltaan noin 45 hehtaaria.

Tuusula Tuusulassa asemakaavoitettua aluetta on radan varressa Jokelan taajamassa. Asema- kaavoissa rautatiealueen leveys on kapeimmillaan taajaman etelä- ja pohjoispuolella 25–30 metriä, missä asemakaavan muutostarpeet ovat todennäköisiä. Jokelan taajaman eteläpuolella radan länsipuolella on vireillä rataan rajoittuvan Karta- non alueen asemakaavoitus puutarhakaupunki-ideaan liittyen. Rakennussuojelukysy- mykset tulevat olemaan keskeisesti esillä alueen täydennysrakentamissuunnittelussa. Rata rajautuu kaavassa Jokelantien tiealueeseen. Kaava-alue sisältää myös rautatiealuetta. Kaavamuutos on ehdotusvaiheessa. Kartanon aluetta vastapäätä radan itäpuolelle kaavaillaan uutta Peltokaaren asuinaluetta. Alueelle sijoitetaan asuinrakentamista alustavien arvioiden mukaan noin 1 500 asuk- kaalle. Eteläreunaltaan kaava-alue rajautuu päärataan ja Jokelantiehen. Kaava-alueen

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 35 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

pinta-ala on noin 70 hehtaaria. Rataan rajoittuva alue on määritetty suojaviheralueeksi. Kaavahanke on luonnosvaiheessa. Jokelan keskustan pohjoispuolella radan itäpuolella on käynnistynyt Paloheimon alueen asemakaavoitus. Alustava asemakaavaluonnos on valmistunut 18.2.2009. Rataan rajau- tuvalle alueelle on kaavailtu teollisuus- ja virkistysaluetta.

Järvenpää Lähes koko Järvenpään kaupungin radanvarsi on asemakaavoitettu. Asemakaavoitta- matonta radanvartta on Järvenpään eteläosassa Lepolan ja Ristinummen kohdalla sekä pohjoisosassa Purolan kohdalla, mutta näissäkin kohteissa asemakaavoitus vireillä tai tulossa vireille. Rautatiealueen leveys on kapeimmillaan noin 35 metriä Kyrölässä, mis- sä asemakaavan muutostarpeet ovat todennäköisiä. Muilla asemanseuduilla ja ratapihoilla rautatiealue on huomattavasti laajempi. Järvenpään keskustaan niin sanotulle VR:n entiselle lastausalueelle on laadittu asemakaavan muutos, jossa nykyisen asemakaavan rautatiealuetta on muutettu liike- ja toimistorakennusten sekä niiden vaatimien autopaikkojen korttelialueeksi voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Kaavan tavoitteisiin sisältyi myös Kulttuuripuiston laajentami- nen. Asemakaavanmuutos on hyväksytty 15.12.2009 ja se on saanut lainvoiman. Järvenpään keskustassa radan varressa on käynnistymässä useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa säilytettäväksi merkittyjen kohteiden suojelemiseksi tähtääviä asemakaavahankkeita. Asemanmäen asemakaavamuutokseen sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaan rautatieaseman suojeleminen. Myös rautatieaseman pohjoispuolella Pajalan teollisuusalueen asemakaavan muutosalueella on useita säilytettäväksi merkit- tyjä arvokkaita rakennuksia. Lepolan osayleiskaavatyön edistyessä Lepolan alueen asemakaavoitus on käynnistynyt vaiheittain tontinluovutuskilpailujen ja kumppanuusmenetelmien avulla. Aloituskorttelien asemakaavoitus on alkanut vuoden 2009 alussa ja tavoite on saada kaavoitus valmiiksi vuoden 2010 alussa. Lepolan alueen eteläpuolisen Ristinummen alueen asemakaavoitus on tullut uudelleen ajankohtaiseksi yleiskaavallisten selvitysten jälkeen. Alueen asemakaavoitus edennee yleiskaavoituksen ja pienempien osa-alueasemakaavojen kautta.

Hyvinkää Hyvinkäällä asemakaavoitettua aluetta on radan varressa koko keskustaajaman alueella. Rautatiealueen leveys on kapeimmillaan 35–40 metriä keskustaajaman etelä- ja pohjoispuolella. Raidemäärän kasvattaminen tuottaa tilaongelmia Urakan leikkauksessa ratapihan pohjoispäästä Pohjoisen Yhdystien alikululle asti sekä eteläpäästä Eteläisen Kehäkadun alikululle asti. Asemakaavan muutostarpeet ovat mahdollisia koko keskustaajaman kohdalla. Hyvinkään rautatieasemaa vastapäätä on vireillä korttelin 101 asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen laatimisen tarkoituksena on mahdollistaa kolmen kerrostalon ja yhden tai kahden suurehkon liiketilan sijoittaminen kortteliin 101. Rataan rajoittuva alue on katualuetta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 30.8.–28.9.2007. Hyvinkään keskustaajaman pohjoisosan Sahanmäen teollisuusalueella tarvitaan asemakaavojen tarkistamista. Tavoitteena on tehostaa vajaasti rakennettujen tonttien käyt- töä ja mahdollistaa olemassa olevan yritystoiminnan kehittyminen. Alue rajoittuu päära- taan ja sinne johtaa oma teollisuusraide. Rautatieaseman pohjoispuolella niin sanotulla Koritsoonialueella on tarkoitus aloittaa asemakaavoitustyö. Alue käsittää Riihimäenkadun ja pääradan välisen alueen Urakan- kadun ja Hangonradan välissä sekä Urakankadun pohjoispuolisen rakentamattoman alueen. Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksessa alueelle on kaavailtu työpaikka- aluetta. Mahdollisen uuden ajoneuvoliikenteen sillan tarve pääradan yli tulee ratkaista ennen eteläisemmän alueen asemakaavoitusta.

36 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Hyvinkään keskustan eteläpuolella Yli-Jurvan alueella on käynnistetty asemakaavan laatiminen vuonna 2013 Kravunarkunmäkeen sijoittuvia asuntomessuja varten. Kra- vunarkunmäen asuntomessualue ei rajaudu rataan. Yli-Jurvan alueen suunnittelussa radan varteen on kaavailtu teollisuus-, virkistys- ja suojaviheraluetta. Asuntomessualu- een asemakaavoitus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2010 aikana.

Hausjärvi Hausjärvellä ei ole voimassa olevaa asemakaavaa pääradan varressa. Monnin etelä- reunassa Hyvinkään rajan tuntumassa on käynnistynyt Monnin Rajakorventien ja Ketun- lenkin välisen asuinalueen ja Monnin tieliittymän asemakaavoitus. Asemakaava-alue rajautuu länsireunaltaan päärataan.

Riihimäki Riihimäellä asemakaavoitettua aluetta on radan varressa lähes koko keskustaajaman alueella. Rautatiealueen leveys on kapeimmillaankin yli 50 metriä. Asemanseuduilla ja ratapihoilla rautatiealue on huomattavasti laajempi eivätkä asemakaavan muutostarpeet ole todennäköisesti tarpeellisia. Riihimäen asemanseudun Veturitallien alueelle on tarpeen laatia asemakaavan muutos, jolla voidaan edistää alueen kehittämistä ja käyttöä sekä rakennusten suojelua ja uudis- rakentamista sekä yhteyksiä kaupungin keskustaan. Riihimäen asemanseutu ja Rauta- tienpuisto kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen lu- etteloon. Alueella on myös useita museoviraston säilytettäväksi ehdottamia rakennuksia. Koko selvitysalueen asemakaavoitettu radanvarsi ja merkittävät maankäyttöhankkeet sekä yleiskaavoissa esitetyt asemavaraukset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 4.4).

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 37 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 4.4. Asemakaavoitettu radanvarsi ja merkittävät vahvistetut kaavat ja kaavaluonnokset.

38 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

5 NYKYTILAN KUVAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT

5.1 Ympäristövaikutukset ja vaikutusalueen rajaus Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevassa lainsäädännössä ympäristövaiku- tuksella tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä e) a–d alakohdassa mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin; Tässä arvioinnissa tarkastellaan suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. Lisäksi kuvataan käytöstä poistamisen ja ylläpidon vaikutukset yleispiirteisesti. Vai- kutusten arvioinnissa käytettävät menetelmät ja arvioinnin rajaukset on arviointiohjelmassa esitetty nykytilakuvauksen yhteydessä teemoittain. Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutuksia voidaan ryhmitellä muullakin tavalla helpottamaan vaihtoehtojen vertailua ja kuvastamaan kielteisten vaikutusten merkittävyyttä. Arviointiselostuksessa laaditaan aluekohtaisia ja vaikutusryhmäkohtaisia arviointeja sekä vertailutaulukoita. Radan parantamishankkeissa hyödyt kohdistuvat yleensä huomattavasti laajemmalle alueelle kuin hankkeen haitalliset ympäristövaikutukset. Rataosan tiedossa olevat ympäristökohteet on esitetty liitteessä 1.

Vaikutusalueen rajaus Ympäristövaikutusten laajuus ja merkitys vaihtelee vaikutuksen luonteesta johtuen. Kos- ka rataosan parantaminen tapahtuu olemassa olevalle radalle, välittömät vaikutukset ulottuvat pääasiassa radan lähialueelle. Lähtökohtana YVAssa tehtäville vaikutustarkas- teluille onkin nykyinen rata ja sen lähialueet. Esimerkiksi luontoselvitykset tehdään 100 metriä radan molemmin puolin. Sen sijaan maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä maisemaan kohdistuvat vaikutukset arvioidaan huomattavasti laajemmalta alueelta. Tarkastelualueen laajuus täsmentyy vaikutusten arviointien yhteydessä. Arvioitu vaikutusalueen rajaus on esitetty kuvassa 5.1. Tarkaste- lualue ja vaikutusten arvioinnin menetelmät on kuvattu tarkemmin luvuissa 5.2–5.11.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 39 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 5.1. Hankkeen vaikutusalue.

40 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

5.2 Liikkuminen ja liikenne

5.2.1 Nykytilan kuvaus Kerava–Riihimäki-rataosuus on vilkkaasti liikennöity ja valtakunnallisesti merkittävä matkustajaliikenteen rataosuus. Rataosalla tehtiin vuonna 2007 noin 4,0 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä tehdään välillä Kerava–Riihimäki vuosittain 1,2–5,1 miljoonaa matkaa. Matkustajamäärät ovat kasvussa, joten kauko- ja etenkin lähiliikenteen lisäämiselle on paineita. Radan kapasiteetti on niin voimakkaassa käytössä, että sujuvien uusien lähilii- kennevuorojen lisääminen ei nykyisellä ratainfrastruktuurilla ole mahdollista. Rataosuu- den liikenteen häiriöt heijastuvat laajasti koko rataverkolle. Kerava–Riihimäki-rataosan lähiliikenne muodostuu G-, H- ja R-junista sekä hiljaisen ajan T-junasta. Ruuhka-aikoina ajetaan lisäjunia, joilla ei poikkeavan pysähdyskäyttäy- tymisen vuoksi ole kirjaintunnuksia. H-junat pysähtyvät Keravan ja Riihimäen välillä kaikilla asemilla R-junien pysähtyessä vain Järvenpäässä, Jokelassa ja Hyvinkäällä. G-juna Helsingin ja Saunakallion välillä palvelee Järvenpään alueen asemia muutamalla vuorolla päivässä. Keravan eteläpuo- lella G-, H- ja R-junat käyttävät kahta läntisintä niin sanottua kaukoliikenteen raidetta, ja pysähtyvät vain suurimmilla asemilla. Osa pääkaupunkiseudun lähijunista jatkaa taajamajunina Riihimäeltä eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Lahteen. Koko pääkaupunkiseudun lähiliikenteen suurimmat matkustajamäärät junavuoroa koh- den laskettuna ovat välillä Kerava–Järvenpää. Nykyinen lähiliikenteen tarjonta alkaa olla riittämätön matkustajamääriin nähden. Kaukojunat eivät pysähdy Kerava–Riihimäki-rataosalla muualla kuin Riihimäellä. Kauko- junatarjonta muodostuu Pendolino- ja IC/IC2-junista sekä yöpikajunista, joista Pendoli- no-junat ohittavat Riihimäen. Rataosan tavaraliikenteen määrä oli vuonna 2007 noin 2,6 miljoonaa tonnia (välillä Hy- vinkää–Riihimäki). Rataosalla hoidetaan huomattava määrä Helsingin sataman ja Kilpi- lahden öljynjalostamon kuljetuksia. Vuosaaren satamaliikenne lisännee rataosuuden ta- varaliikennettä. Vuosaaren ja Kilpilahden tavaraliikenteelle ei pystytä tarjoamaan riittä- vän hyvää palvelutasoa ja tarpeen mukaisia aikavälejä.

5.2.2 Arviointimenetelmä Vertailuvuosi on 2030. Raideliikenteen liikenne-ennuste voi olla eri vaihtoehdoissa erilainen, sillä vaihtoehdot mahdollistavat erilaisen junatarjonnan, joka puolestaan heijastuu kysyntään. Henkilöliikenteessä tarkastellaan sekä lähi- että kaukoliikennettä, joiden lisäksi tarkastellaan tavarajunaliikennettä. RHK:n aikaisempien selvitysten perusteella tärkein kehittämistoimi nykytilanteen parantamiseksi on ohitusraideosuuksien toteuttaminen Keravan ja Riihimäen väliselle rata- osalle, jolloin lähijunaliikenteen tarjontaa voidaan lisätä. Kehittämismahdollisuuksien arvioinnin lähtökohtana toimivat Pääradan simulointi- ja kuormitustarkastelut. Pääradasta on tehty simulointitarkastelu vuonna 2008, jota täydennetään vuoden 2009 aikana siten, että vaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi saadaan tarkka käsitys junatarjonnan lisää- mismahdollisuuksista. Lähijunatarjonnan lisääminen voi vaatia Keravan ja Riihimäen vä- lille tehtävien ohitusraiteiden lisäksi raiteiston kehittämistoimia muun muassa Tikkurilan ja Pasilan liikennepaikoilla. YVA-selvityksessä tutkitaan koko välin Kerava–Riihimäki neliraiteistamista, joka antaa hyvät mahdollisuudet henkilö- ja tavarajunaliikenteen kehittämiselle. Liikenteen lisäämi- sen rajoittavaksi tekijäksi nousee kuitenkin Keravan eteläpuolinen rataverkko ja esimerkiksi Helsingin ratapihan vastaanottokyky. Koko välin Kerava–Riihimäki neliraiteistami- nen voi tulla ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun välityskykyä Keravan eteläpuolella on li-

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 41 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

sätty merkittävästi esimerkiksi niin sanotun Pisara-ratalenkin toteuttamisella Helsingin kantakaupungin alle. Junaliikenteen kehittämisen vaikutuksia henkilö- ja tavaraliikenteen kysyntään arvioidaan käyttäen aikaisempia selvityksiä lähtökohtina. Lisätyn junatarjonnan vaikutuksia lähijunaliikenteen matkustajakysyntään ja kulkutapoihin tutkitaan Helsingin seudun lähi- liikenteen asemien maankäyttö- ja matkustajakysyntäselvityksen mallien avulla. Myös mahdollisten uusien liikennepaikkojen vaikutusta matkustajamääriin selvitetään. Kysyn- nän arvioinnissa otetaan huomioon myös maankäytön ja pendelöinnin kehittyminen. Matkustajamääräennusteissa otetaan huomioon liityntäpysäköinti ja sen muutokset muun muassa Uudenmaan liiton teettämän Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lii- tyntäpysäköinnin kehittämisohjelman (2009) perusteella. Kaukoliikenteen osalta lähtökohtana toimii Rautatieliikenne 2030 -suunnitelman liikenne- ennuste. Kaukoliikenne kulkee tässä tarkasteltavan rataosan halki pysähtymättä (Riihi- mäkeä lukuun ottamatta), joten vaikutukset kaukojunaliikenteeseen tulevat pääasiassa matkustuksen mahdollisen nopeutumisen myötä. Tavarajunaliikenteen osalta tarkastellaan pääradan simulointitarkastelun mukaista junatarjonnan kehittymistä. Tavarajunaliikenteen kysynnän arvioinnissa hyödynnetään RHK:n tavarajunaliikenteen liikenne-ennustetta.

Kuva 5.2. Pääkaupunkiseudun lähijunien pysähtymisasemat: Helsinki–Riihimäki-rataosa merkitty sinisellä värillä (lähde: http://www.vr.fi).

42 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

5.3 Vaikutukset liikennejärjestelmään ja yhteiskuntatalouteen Hankkeen vaikutuksia liikennejärjestelmään arvioidaan pääasiassa kohdassa 5.2 Vaiku- tukset liikkumiseen ja liikenteeseen tehtyjen liikenne-ennusteiden, liikenteen kasvuarvi- oiden ja kulkumuotomuutosennusteiden pohjalta. Hanke vaikuttaa maantieliikenteeseen ja sen suoritteeseen, jolla on vaikutuksia muun muassa liikenneturvallisuuteen. Hankkeen eri vaikutuksia muun muassa aikasäästöihin, päästöihin ja onnettomuuksiin arvotetaan rahaksi liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamien yksikköarvojen perusteella. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tehdä varsinaista yhteiskuntataloudellista kan- nattavuuslaskelmaa eikä hyötykustannussuhde (H/K) -laskelmaa.

5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä maankäyttöön

5.4.1 Nykytilan kuvaus

Yhdyskunta- ja aluerakenne Suunnittelualue sijoittuu Keravan ja Riihimäen liikennepaikkojen väliselle rataosuudella Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntiin. Radanvarsikunnissa Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Hausjärvellä ja Riihimäellä asuu noin 190 000 asukasta (Ti- lastokeskus 2007). Vuonna 2000 tehdyn selvityksen mukaan alueen kuntien taajamavä- estön osuus on 91–98 % väestöstä. Suurin taajamaväestön osuus on Järvenpäässä ja Keravalla, pienin Tuusulassa. Pääradan vaikutusalueella noin kolmen kilometrin säteellä asemista arvioidaan olevan noin 135 000 asukasta, joista hieman alle puolet asuu asemien välittömässä läheisyydessä alle kilometrin etäisyydellä asemasta (Pääradan kuormitustarkastelu, Sito Oy 2005). Suuria työpaikkakeskittymiä on radan varren kuntien keskustaajamien lisäksi Keravan Saviolla, Järvenpään Wärtsilässä ja Vähänummella, Tuusulan Jokelassa, Hyvinkään Sahanmäessä sekä Riihimäen Peltokylässä. Pääradan vaikutusalueella on yhteensä noin 70 000 työssäkäyvää asukasta, joista pääkaupunkiseudulla käy töissä noin 25 000 henkilöä. Päivittäisistä työmatkoista arviolta 30 % tehdään joukkoliikenteellä. Junaliiken- teen osuus joukkoliikenteen matkoista on yli 90 %. Asemien vaikutusalueiden asukas- määrät ja työpaikkojen lukumäärät on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 5.1). Taulukko 5.1. Asemien vaikutusalueiden asukasmäärät ja työpaikkojen lukumäärät (Helsingin seudun lähiliikenteen asemien maankäyttö- ja matkustajakysyntäselvitys). Asema Asukkaita 1 Asukkaita 2,5 Työpaikkoja 1 Työpaikkoja 2,5 km säteellä km säteellä km säteellä km säteellä asemasta asemasta asemasta asemasta (2005) (2005) (2005) (2005) Savio 3 150 5 610 2 260 3 000 Kerava 10 850 25 710 3 560 6 180 Kyrölä 3 650 6 500 420 1 070 Järvenpää 10 840 16 320 5 010 5 880 Saunakallio 5 520 7 450 420 1 280 Purola 380 1 180 1 390 1 830 Nuppulinna 230 950 10 100 Jokela 2 660 5 540 580 830 Hyvinkää 9 790 31 930 5 280 11 980 Riihimäki 7 600 22 640 3 320 6 780 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) mukaan Keravan ja Tuusulan asukasmäärät kasvavat noin 15 % seuraavan 15 vuoden aikana. Muissa selvitysalueen kunnissa väes- tönkasvun arvioidaan olevan 8–9 % samalla ajanjaksolla. Kuntien asukasmäärien kasvusta vähintään 75 % voidaan olettaa sijoittuvan radan vaikutusalueelle. Pääradan juna- liikenteessä tulee varautua pelkästään radanvarsikuntien ennakoitavissa olevan väes- tönkasvun perusteella vähintään 10–15 % kasvuun matkustajamäärissä seuraavan 10 vuoden aikana.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 43 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Radanvarsikuntien nykyisten yleiskaavojen mitoitus perustuu noin 23 000 asukasta ny- kyistä suurempaan asukasmäärään radan vaikutusalueella. Kuntien maankäyttösuunni- telmat mahdollistavat jopa neljä kertaa suuremman väestönkasvun, kuin mitä Tilasto- keskuksen väestöennusteen perusteella voitaisiin odottaa. On todennäköistä, että joi- denkin asemien ympäristössä asukasmäärä voi kasvaa 2–3 % vuodessa. Pääradan varressa on Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvät edellytykset lisätä raideliikenteen käyttöä. Alueen maankäyttö on suhteellisen tiivistä. Alueelta tehdään päärataa käyttävillä junilla suuria määriä päivittäisiä työmatkoja ja muita matkoja pääkaupunki- seudulle sekä lisäksi paljon matkoja alueen sisällä. Alueen kunnissa on paineita ja val- miuksia myös huomattavalle asukasmäärän kasvulle. Radanvarsialueelle on muuttovir- taa sekä pääkaupunkiseudulta että muualta Suomesta.

44 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

8579 asukkaiden määrä 1 tai 2,5 km:n etäisyydellä 1025 työpaikkojen mää- rä 1 tai 2,5 km:n etäisyy- dellä

Kuva 5.3. Asemien maankäyttö 1 ja 2,5 km etäisyydellä asemista: asukastiedot vuodelta 2005, työpaikkatiedot vuodelta 2000 (lähde: Tilastokeskus / Helsingin seudun lähiliikenteen asemien maankäyttö- ja matkustajakysyntäselvitys).

Maankäyttö Kerava Lähes koko Keravan kaupungin radanvarsi on taajama-aluetta. Keravan kaupungin alueella on kaksi lähiliikenteen pysähdysasemaa, Savion seisake ja Keravan rautatiease-

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 45 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

ma. Savion seisakkeen länsipuoli on pääosin melko väljästi rakennettua pientalovaltaista asuinaluetta. Aivan aseman läheisyydessä on kerrostaloja. Savion aseman itäpuolella on tilaa vievää teollisuutta ja työpaikka-alueita. Aseman itäpuolella on Keravan taidemu- seo. Savion kaakkoispuolelle Vuosaaren satamaradan päätepisteen tuntumaan on rakentumassa Keravan logistiikkakeskus (Kerca) palvelemaan koti- ja ulkomaan tavaran- kuljetuksia. Keravan rautatieaseman ympäristö on melko tiiviisti rakennettua keskustatoimintojen aluetta. Keravan hallinnollinen keskus ja pääosa julkisista palveluista sijaitsevat radan länsipuolella. Keskusta-aluetta ympäröivät väljemmin rakennetut pientaloalueet. Kera- van aseman koillispuolella Porvoon radan päätepisteessä on Tuko Logistics Oy:n logistiikka-alue. Keravan pohjoisosan radanvarteen Kytömaalle on rakentumassa asuin- ja työpaikka-alue, jonka valmistuessa uuden henkilöliikenteen pysähdyspaikan suunnittelu tulee ajankohtaiseksi. Tuusula Tuusulan osuus pääradan varresta on pääosin maaseutumaista haja-asutusaluetta Jär- venpään etelä- ja pohjoispuolella. Tuusulan alueella on kaksi lähiliikenteen pysäh- dysasemaa, Nuppulinnan seisake ja Jokelan rautatieasema. Nuppulinnan ympäristössä on vain vähän asutusta ja työpaikkoja. Ainoa suurempi taajama on Jokela. Jokela on pääsääntöisesti melko väljästi rakennettua pientaloaluetta. Tiiviimmin rakennettu keskusta-alue sijaitsee rautatieaseman länsipuolella. Radan itäpuolella on jonkin verran teollisuutta ja työpaikkoja sekä Jokelan vankilan alue. Jokelan etelä-, itä- ja pohjoispuolelle on rakentumassa uusia asuinalueita. Jokelan länsipuolelle on suunniteltu uutta työ- paikka-aluetta. Jokelan pohjoispuolella osittain Hyvinkään puolella on Takojan pientaloalue. Tuusulan Keravan ja Järvenpään väliselle osuudelle on suunniteltu Ristikydön asuin- ja työpaikka-aluetta. Alueen suunnittelussa tarkastellaan Ristikydön aseman toteutusta. Järvenpää Lähes koko Järvenpään kaupungin radanvarsi on taajama-aluetta. Järvenpään alueella on neljä lähiliikenteen pysähdysasemaa, Järvenpään rautatieasema sekä Kyrölän, Sau- nakallion ja Purolan seisakkeet. Kyrölän seisakkeen itäpuoli on melko tiiviisti rakennettua pientaloaluetta. Seisakkeen länsipuolelle on rakentumassa uusi Lepolan asuinalue. Seisakkeen eteläpuolelle on suunniteltu uutta Ristinummen asuinaluetta. Seisakkeen lähialueilla on vain vähän työpaikkoja. Järvenpään rautatieaseman ympäristö on pää- osin pienkerrostalovaltaista keskustatoimintojen aluetta. Pääosa Järvenpään kaupallisis- ta palveluista sijaitsee radan länsipuolella. Rautatieaseman pohjoispuolella on työpaik- ka- ja julkisten palveluiden alueita. Aivan aseman itäpuolella Kulttuuripuiston takana sijaitsee Järvenpää-talo ja kaupungintalo. Kulttuuripuiston pohjoispuolelle radan varteen on suunnitteilla uusi kauppakeskus. Saunakallion seisakkeen ympäristö on pientalovaltaista aluetta. Seisakkeen lähialueilla on vain vähän työpaikkoja. Noin puolen kilometrin päässä seisakkeen pohjoispuolella sijaitsee tiiviimmin rakennettu Jampan asuinalue. Purolan seisakkeen lähialueilla on vain vähän asutusta. Seisakkeen itäpuolella ovat Wärtsilän ja Vähänummen teollisuusalueet, joissa on runsaasti työpaikkoja. Purolan seisakkeen maankäyttö tehostuu tulevaisuudessa yleiskaavan asuin- ja työpaikka-alueiden toteutuessa. Lisäasutusta on kaavailtu myös Tuusulan puolelle. Hyvinkää Hyvinkäällä on keskustaajaman lisäksi taajama-asutusta radan varressa Palopuron kohdalla. Palopuron pientalovaltaisen taajaman tämänhetkinen asukasmäärä ei mahdollista lähiliikenteen pysähdyspaikkaa eikä alueelle ole suunnitteilla lisää maankäyttöä. Pääradan ja Hangonradan liikennekäytävät jakavat Hyvinkään keskustan voimakkaasti kolmeen osaan. Sekä Hangonradan ratapiha-alueella että pääradan varrella rautatieaseman pohjoispuolella on käynnissä suunnittelu alueen kehittämiseksi. Kaupungin

46 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

kaupallinen ja hallinnollinen keskus sijaitsee rautatieaseman itäpuolella. Rautatiease- man ympäristössä on pääosin kerrostalovaltaista asuinaluetta ja kauempana asemasta pientalovaltaista asutusta. Keskustaajaman eteläosassa on radan varressa pientalo- asutusta ja pienteollisuutta. Hyvinkään keskustaajaman eteläpuolelle on suunniteltu uutta Yli-Jurvan asuinaluetta. Hyvinkään pohjoispuolella radan itäpuolella sijaitsee laaja Sahanmäen teollisuusalue, VR:n konepaja sekä kauempana radasta Hyvinkään lento- kenttä. Alueelle johtaa teollisuusraiteita. Sahanmäen aluetta vastapäätä radan länsipuo- lella sijaitsee Paavolan pienkerrostalovaltainen asuinalue. Hausjärvi Hausjärven osuus pääradan varresta on pääosin maaseutumaista haja-asutusaluetta. Hausjärven Monnin taajamaan on suunniteltu runsaasti uutta maankäyttöä. Tämänhet- kinen väestöpohja ei mahdollista lähiliikenteen pysähdyspaikkaa. Hausjärven ja Riihi- mäen rajalle Pohjois-Monniin ja Etelä-Vahteristoon on suunniteltu uutta rautatiehen tukeutuvaa työpaikka- ja asuinaluetta. Riihimäki Riihimäen keskustaajaman eteläpuolella pääradan itäpuolella sijaitsee tavaraliikenteen lajitteluratapiha. Ratapihaa vastapäätä radan itäpuolella on pientalovaltainen Korttion- mäen asuinalue. Korttionmäen pohjoispuolella Peltokylässä on paljon tilaa vievän teolli- suuden alue. Riihimäen kaupungin keskusta sijaitsee rautatieaseman länsipuolella. Keskustan ympärillä on tiivistä ja melko matalaa kerrostaloaluetta sekä pientaloja. Rau- tatieaseman yhteyteen on valmistumassa matkakeskus. Rautatieaseman pohjoispuolella on veturitallien alue, jota ollaan parhaillaan kehittämässä. Aseman eteläpuolella on niin sanottu Atomikorttelin alue, jonne rakennetaan kaupallisia toimintoja ja asuintaloja. Rautatieaseman itäpuolella on Peltosaaren asuinalue, jota ollaan myös kehittämässä.

5.4.2 Arviointimenetelmä Vaikutusten arvioinnissa selvitetään suunnittelualueella sijaitsevien kuntien nykyinen maankäyttö ja kaavoitustilanne sekä suunniteltu maankäyttö ja olennaiset valmisteilla olevat kaavat. Vaikka arvioinnin lähtökohtana arvioinnissa on vaihtoehdoissa 0 ja 1 sa- ma maankäyttö, työssä arvioidaan myös vaihtoehdoittain oleellisimmat maankäyttöön liittyvät kehittämismahdollisuudet, muutospaineet ja vaikutukset. Edellisten arviointi perustuu kuntien ja maakuntien liittojen asiantuntijoilta saataviin tietoihin. Suunnitelman toteuttamisen edellytysten turvaamiseksi vaikutusten arvioinneissa selvitetään erityisesti kaavojen laatimis- ja muuttamistarpeet, ja esitetään ne ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Suunniteltu maankäyttö on kuvattu voimassa olevin yleis- ja osayleis- kaavoin sekä ajantasa-asemakaavoin. Arvioinnin pohjana käytetään selvitysalueen kuntien sekä Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakuntaliittojen tietoja. Olennaisia lähtötietoja ovat kartat, kaavoituskatsaukset ja -ohjelmat, maakunta-, yleis- ja asemakaavat ja niihin liittyvät selvitykset sekä muut maankäytön suunnitelmat. Lisäksi arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- den toteutumista hankkeessa. Arviointityö tehdään asiantuntija-arvioina, yhteistyössä alueen kaavoittajien kanssa. Hankeryhmätyöskentelyssä varmistetaan, että alustavassa yleissuunnitelmassa esitettävät ratkaisut vastaavat kuntien maankäytön suunnitelmia, tai radan toteuttamisen mahdollistavalle ratkaisulle on kunnissa varauduttu.

5.5 Melu

5.5.1 Melun nykytilanne ja aiemmin tehdyt meluselvitykset Pääosa raideliikenteen melulle altistuvasta asutuksesta sijaitsee radanvarren asuinkes- kittymissä Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä, Hyvinkäällä sekä Riihimäellä. Raidelii- kenteen meluhaittojen nykytilanteen selvittämiseksi hyödynnetään selvitysalueelta tullei- ta meluhuomautuksia sekä aiemmin tehtyjä meluselvityksiä.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 47 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Alueiden asukkailta tulleiden huomautusten perusteella seuraavat alueet ovat melulle herkkiä:  Keravalla Niinikangas, Kurkela ja Imppalanmäki  Tuusulassa Purola  Riihimäellä Koivuranta, Peltosaari, Petsamo ja Suokylä Hankealueelta on tehty koko alueen kattava, yleispiirteisempi esiselvitys (Uudenmaan liitto 2007) melusta ja tärinästä, asukaskyselyjä sekä tarkempia melulaskentoihin ja - mittauksiin perustuvia meluselvityksiä. Melun nykytilanteen selvittämiseen hyödynne- tään seuraavia selvityksiä:  Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava–Riihimäki ja Riihimäki– Hausjärvi, Uudenmaan liiton julkaisuja C 58, 2007  Rautateiden meluselvitys 2007, Ramboll Finland Oy, 2007  Jaakkolan meluselvitys, Kortteli 392, Tontit 1 ja 2, Kerava, SCC Viatek Oy, 29.4.2002  Imppalanmäen meluselvitys, Kerava, Suunnittelukeskus Oy, 8.11.2004  Meluselvitys Lepolan alue, Järvenpää, Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy, 16.4.2008  Jokelan keskustan ja kartanon alueen meluselvitys, Tuusula, WSP Finland Oy, 28.2.2007  Monnin osayleiskaava-alueen meluselvitys, Hausjärvi, WSP Finland Oy, 30.7.2007 Kohteet, joista on aiemmin tehtyjä meluselvityksiä sekä kohteet joista on tullut huomautuksia, on merkitty liitteessä 1 oleviin teemakarttoihin. Selvitysalueella tieliikenteen aiheuttama melu on monin paikoin merkittävä melulähde, joka vaikuttaa kokonaismelutasoihin, erityisesti kauempana junaradasta.

5.5.2 Arviointimenetelmä Raideliikenteen meluhaittojen nykytilanteen kuvaukseen rataosuudelle Kerava-Riihimäki hyödynnetään vuonna 2007 tehtyä Rautateiden meluselvitystä sekä siinä laskettuja me- lutasoja. Selvityksestä saadaan nykytilanteessa melulle altistuvien asukkaiden määrät. Melun leviäminen vaihtoehdossa 1 tutkitaan melulaskennan avulla. Vaihtoehdossa 1 lasketaan päivä- ja yöajan melutasot ennusteliikennemäärillä. Melun tarkastelualue on noin 800 metriä radan molemmin puolin, jolloin saadaan laskettua päivämeluvyöhykkeet (50 desibeliä) ja yömeluvyöhykkeet (45 desibeliä). Selvityksessä ei laskennallisin menetelmin huomioida ratapihoilla tehtävien toimenpiteiden aiheuttamaa melua. Vaihtoehdossa 0 liikennemäärät voivat kasvaa hieman nykyisestä, jolloin henkilö- ja ta- varajunien pituudet ja paino muuttuvat. Muutosten ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan oleellisesti melutasoihin, joten vaihtoehdolle 0 ei tehdä maastomallipohjaisia melulas- kentoja. Meluvaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioina nykyisten liikennemäärätietojen pohjalta. Kohteissa, joissa raideliikenteen melutasot ylittävät näille asetetut ohjearvot määritetään meluntorjuntatarve. Kohteiden priorisointi ja päätös meluntorjunnan toteuttamisesta teh- dään yleissuunnitelmavaiheessa. Vaikka selvitysalueella on kohteita, joissa tieliikenteen aiheuttama melu vaikuttaa merkit- tävästi alueen melutasoihin, ei alueelta ole tunnistettu selkeitä kohteita, joissa olisi hyö- dyllistä tarkastella tie- ja raideliikenteen yhteismeluntorjuntaa. Lähtökohtaisesti tässä työssä ei tehdä yhteismelutarkastelua. Liikenteen aiheuttamat melutasot lasketaan SoundPlan 6.5 -ohjelmalla käyttäen poh- joismaisia raide- ja tieliikennemelun laskentamalleja (Nordic Prediction method 1996).

48 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 5.4. Kyrölässä asutusta on radan lähellä, jossa melu- ja tärinävaikutukset saattavat lisään- tyä.

5.6 Tärinä

5.6.1 Tärinän nykytilanne ja aikaisemmin tehdyt tärinäselvitykset Tärinän nykytilanteen kuvaukseen hyödynnetään tarkastelualueelta saatuja tärinähuo- mautuksia sekä alueella aiemmin tehtyjä tärinäselvityksiä. Jokelan rataosuudella on jo nykyisin käytössä nopeusrajoitus 50 km/h raskaammille tavarajunille (3000 tonnia paina- vat junat) tärinähaittojen lieventämiseksi. Nopeusrajoitus on voimassa kahden kilometrin matkalla (kilometriväli 47+950-49+950). Tärinähaitoista on tullut huomautuksia seuraavista kohteista:  Hyvinkäällä Martinkatu, Kutojankatu, Pellonreunantie ja Riihimäenkatu  Riihimäellä Koivuranta. Kaavahankkeisiin ja/tai asukkaiden huomautuksiin pohjautuen on tehty seuraavia tä- rinäselvityksiä:  Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus Paasikivenkadulla, Tontti 266, Kerava, Promethor Oy, 29.8–5.9.2006  Heikkilänmäen asemakaavan muutokseen liittyvä tärinäselvitys, Kerava Paavo Risto- la Oy, 22.3.2005  Virrenkulman asemakaavan laadintaan liittyvä tärinäselvitys, Kerava, Geomatti Oy, 24.1.2005  Tärinä- ja meluselvitys Jokelan osayleiskaavan laadintaa varten, Tuusula, Paavo Ris- tola oy, 22.3.2005  Jokelan peltokaaren asemakaavaluonnos, Tuusula. Ympäristömeluselvitys. Ramboll Finland Oy 27.10.2008  Jokelan keskusta III ja Kartanon alue, melu ja tärinäselvitys. WSP 28.2.2007  Yli-Jurvan alue, Hyvinkää, Junaliikenteen tärinäselvitys, WSP Finland Oy 30.9.2008

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 49 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

 Tärinä- ja ratameluselvitys Monnin osayleiskaava-alueella, Hausjärvi, Paavo Ristola Oy, 20.9.2005  Värähtelyselvitys, Lepolan alue, Järvenpää, Helimäki Akustikot 14.5.2008 Lisäksi Uudenmaan liiton tekemässä esiselvityksessä (Uudenmaan liitto 2007) on täri- nän nykytilannetta kartoitettu aiempiin selvityksiin sekä maaperätietoihin perustuen. Uudenmaan liiton esiselvityksessä tunnistetut tärinänriskialueet on esitetty liitteen 1 teemakartoilla. Teemakarttoihin on myös merkitty kohteet, joista on tullut tärinähuomau- tuksia sekä kohteet, joista on tehty aiemmin selvityksiä.

5.6.2 Arviointimenetelmä Selvitysalueella rata sijaitsee valtaosin pehmeiköllä, maapohjassa, jossa on pehmeitä savi- ja silttikerroksia, eikä ratapengertä ole perustettu paalulaatalle tai pohjavahvistusta (esimerkiksi massanvaihtokaivu) käyttäen. Tällaisilla alueilla tärinä vaimenee hitaasti ja leviää laajallekin rata-alueen ulkopuolelle. Tärinän leviämistä, sen vaikutuksia, mahdollisia torjuntatoimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia selvitetään ympäristövaikutusten arviointia varten tehtävässä, erillisessä tärinäselvityksessä. Pohjasuhde- ja paikkatietoja hyödyntäen (esimerkiksi rakennusten tyyppi, sijainti, perustus) selvitetään laskennallisiin menetelmin tärinäalueiden sijainti ja laajuus eri vaihtoehdoissa (nykytilanne ja VE1). Tärinävaikutukset arvioidaan tärinäselvi- tyksen tietojen pohjalta. Sen pohjalta voidaan myös ohjelmoida mahdollisesti tarvittavat lisämittaukset.

5.7 Muut ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

5.7.1 Nykytilan kuvaus Suunnittelualueella radan vaikutusalueen asukasmääräksi arvioitiin vuonna 2008 noin 135 500. Radan vaikutusalueeksi määriteltiin kuntien alueella sijaitsevat asemat ja niiden välittömällä vaikutusalueella asuva väestö sekä kunnan taajamaväestön osuus. Ra- dan varren kuntien asutus on pääasiassa hyvin taajamapainotteista, suurin taajamavä- estön osuus on Järvenpäässä ja Keravalla, pienin Tuusulassa. (Pääradan kuormitustarkastelu välillä Kerava–Riihimäki 2008). Suunnittelualueella on runsaasti asutusta radan varressa. Alueen väestöstä suurin osa asuu Keravalla, Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Vuoden 2008 lopussa alueen kuntien asukasluvut olivat seuraavat:  Kerava: 33 546 asukasta  Tuusula: 36 386 asukasta  Järvenpää 38 288 asukasta  Hyvinkää: 44 987 asukasta  Hausjärvi: 8 647 asukasta  Riihimäki: 28 536 asukasta Asutus on keskittynyt kaupunkeihin ja erityisesti niiden keskusta-alueille. Kaupunkien välillä asutus on paikoin hyvinkin väljää. Suunnittelualueen asutus on keskittynyt erityisesti seuraaville alueille:  Keravalla laajasti aseman ympäristöön.  Kyrölän aseman alueelta Järvenpään asemalle, Saunakallion asemalle ja Purolan asemalle.  Jokelan aseman ympäristöön ja keskusta-alueelle.  Hyvinkäällä laajasti aseman ympäristöön.  Riihimäellä laajasti aseman ympäristöön.

50 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Sekä asutus että palvelut ovat selvästi keskittyneet asemien läheisyyteen. Koulut ja op- pilaitokset, päiväkodit, hoitoalan rakennukset ja asukkaiden kokoontumistilat löytyvät myös samoilta alueilta. Suunnittelualueen väestönkasvu on viime vuodet ollut nopeaa, sillä nämä pääkaupunki- seudun kehyskunnat ovat vetäneet väkeä niin pääkaupunkiseudulta kuin muualtakin maasta. Alueen kaupungit ovat kaikki muuttovoittoisia ja väkiluvun ennustetaan jatkavan kasvuaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan radan varren kuntien asukas- määrän arvioidaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana 17 000 asukkaalla (10 %). Kuntien asukasmäärän kasvusta vähintään 75 % oletetaan sijoittuvan radan vaikutusalueelle. Suunnittelualueen suurimmat kaupungit toimivat merkittävinä työpaikka- ja palvelukeskuksina alueen asukkaille. Alueelta käydään kuitenkin runsaasti töissä myös pääkau- punkiseudulla, jonne on nopeat kulkuyhteydet etenkin suunnittelualueen eteläosasta. Koska asutus on pääasiassa sijoittunut radan läheisyyteen, juna on tärkeä julkisen liikenteen muoto. Suunnittelualueen kuntien asukkaista noin 60–70 % on työikäisiä (15–64-vuotiaita). Yli 65-vuotiaita asukkaita on muissa kunnissa noin 10–15 %, mutta Keravalla vain 4 % asukkaista. Alueen tärkeimmät elinkeinot ovat palvelut (noin 65–75 %) ja jalostus (noin 25–30 %).

5.7.2 Lähtötiedot ja vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään asiantuntija-arviona, jossa yhtenä keskeisenä lähteenä käytetään kansalaisilta saatua palautetta. Suunnittelualueen asukkaiden ja maanomistajien kanssa käydään koko prosessin ajan tiivistä vuoropuhelua. Arviointi perustuu osittain myös muista ympäristövaikutuksista tuotettavaan tietoon, joka liittyy ihmisten elinoloihin (esimerkiksi melu, tärinä ja maisemavaikutukset). Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään seuraavia lähtötietoja:  Paikkatietotarkastelut: Teemakartoille sijoitetaan asuinrakennukset, koulut, oppi- laitokset, päiväkodit, hoitoalan rakennukset, kokoontumispaikat, ulkoilualueet sekä radan nykyiset yli- ja alikulut. Hankkeen vaikutuksia näihin kohteisiin arvioidaan karttatarkastelun pohjalta.  Asukasvuorovaikutus: Yleisötilaisuuksista saatu palaute. Asukkaiden kanssa käytävi- en keskustelujen kautta saatu palaute sekä kirjallinen palaute.  Karttapalautejärjestelmän (Internet) kautta saatu palaute. Vaikutusten arvioinnin tarkastelualue keskittyy radan läheisyydessä sijaitsevaan asutuk- seen ja asutuskeskittymiin. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä asukkaat että elinkei- nonharjoittajat. Vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:  asuminen ja asumisviihtyvyys  elinympäristön viihtyisyys  seudullinen ja paikallinen liikkuminen  kevyen- ja autoliikenteen reitit  esteettömyys ja turvallisuus  virkistys (esimerkiksi virkistysreittien muuttuminen)  palvelut  sosiaalinen elämä ja yhteisöllisyys  elinkeinojen harjoittaminen  pitkän aikavälin vaikutukset mahdollisten asemapaikkakuntien maankäytön muutosten kautta Huomiota kiinnitetään myös erityiskohteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja vanhainko- teihin. Riihimäellä tehdyssä rataympäristöselvityksessä vuodelta 2003 tehtiin asukaskysely. Sen tulosten perusteella melua pidettiin radan aiheuttamista häiriöistä suurimpana, täri-

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 51 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

nä oli toinen häiriötekijä. 58 % vastanneista piti melua häiritsevänä. Eniten melua koettiin Peltosaaren alueella lähellä Riihimäen asemaa, Petsamon alueella sekä Suokylän alueella. Kaikilla alueilla melun koettiin häiritsevän kuitenkin vain vähän. Rautatiestä joh- tuvaa heikkoa tärinää esiintyi eniten Peltosaaren ja Petsamon alueilla sekä Juppalassa. Peltosaaren alue sijaitsee Riihimäellä aivan ratapihan ja rata-alueen vieressä. Eniten junaradasta aiheutuvaa häiritsevää melua, tärinää ja hajuja koettiinkin juuri Peltosaaren alueella. (Aho 2003.) Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmassa (Uu- denmaan liitto, painossa) määritellyt pääradan asemanseutujen liityntäpysäköintipaikka- tarpeet otetaan huomioon. Arviointia palvelee myös Ratahallintokeskuksessa tehtävä selvitystyö liityntäpysäköinnistä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään tiiviissä yhteistyössä alustavan yleissuunnitelman laadinnan kanssa siten, että työn aikaiset havainnot ja kansalaisilta saadut palautteet otetaan huomioon.

5.8 Vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä maaperään

5.8.1 Nykytilan kuvaus Pohjavesialueet Keravan ja Riihimäen välisellä rataosuudella sijaitsee neljä pohjavesialuetta: Järvenpää, Palopuro, Palopuron koulu ja Hyvinkää. Lisäksi Jokelan pohjoispuolella oleva Takojan pohjavesialue sijaitsee suhteellisen lähellä, noin 350 metrin etäisyydellä nykyisestä radasta länteen. Mainitut pohjavesialueet Palopuron koulua lukuun ottamatta ovat tärkeitä eli I-luokan pohjavesialueita, joista tällä hetkellä otetaan talousvettä tai niillä sijaitsee va- ravedenottamo. Palopuron koulu on vedenhankintaan soveltuva eli II-luokan pohjavesialue. Hyvinkään keskustan pohjoispuolella olevilla III-luokan pohjavesialueilla Arolampi ja Multatöyräs sekä I-luokan pohjavesialueella Herajoki ei etäisyyden, maaston muotojen ja maaperän laadun vuoksi katsota olevan pohjavesiyhteyttä rautatiealueelle. Niitä ei siten tässä yhteydessä tarkastella tarkemmin. Järvenpään keskustan alueella oleva Järvenpään pohjavesialue (aluetunnus 0118601) on pinta-alaltaan 0,48 neliökilometriä. Varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta ei ole määritelty. Alueella on laskettu muodostuvan vettä 200 m3/vrk, mutta hetkelliseksi antoisuudeksi on keskuskoulun ottamosta saatu jopa 400 m3/vrk. Kaivon etäisyys rataan on lähimmillään 340 metriä. Ottamo ei ole tällä hetkellä käytössä. Maaperä on pintaosas- taan lähes kokonaan savea. Pohjavesi suotautuu ympäristön kalliokohoumien rinteiltä huuhtoutunutta moreenia myöden savikoiden alle. Vesi ottamolle virtaa todennäköisim- min pohjoisesta ja koillisesta eli radan suunnasta. Akviferityyppi on synkliininen eli vettä ympäristöstään keräävä. Rautatie sivuaa pohjavesialuetta 970 metrin matkalla. Tuusulan kuntaan kuuluva Takojan pohjavesialue (0185854) ei sijaitse itse ratalinjalla, mutta on suhteellisen lähellä, noin 350 metrin päässä radan länsipuolella. Pohjavesialu- een pinta-ala on 0,39 neliökilometriä eikä pohjaveden muodostumisaluetta ole määritet- ty. Pohjaveden muodostumisen määräksi on laskettu 250 m3/vrk. Alueella oleva varave- denottamo sijaitsee 530 metrin päässä radasta. Ottamolta on lupa ottaa vettä 200 m3/vrk. Takojan maaperä on pääasiassa hiekkaista moreenia, joka on paikoin saven pei- tossa. Alueella on myös kalliopaljastumia. Akviferityyppi on antikliininen eli vettä purkau- tuu alueelta ympäristöön. Hyvinkäällä sijaitsevan Palopuron pohjavesialueen (0110618) kokonaispinta-ala on 0,59 neliökilometriä. Pohjaveden muodostumisaluetta ei ole määritelty. Pohjavesialueella on laskettu muodostuvan vettä noin 200 m3/vrk. Alue on moreeni- ja kallioaluetta ja vedenotto tapahtuu kahdesta kallioporakaivosta, joista toinen on 60 metrin päässä radan länsipuolella ja toinen 270 metrin päässä radan itäpuolella. Porakaivoista otetaan vettä yli 20 talouteen. Kaivojen perustaminen on liittynyt Päijännetunnelin rakentamiseen. Ak-

52 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

viferityyppi on vettä ympäristöstään keräävä. Rautatie leikkaa pohjavesialuetta noin 850 metrin matkalla. Palopuron koulu (0110622) on pistemäinen pohjavesialue Palopuron pohjavesialueesta noin 670 metriä pohjoiseen. Alueella oleva porakaivo sijaitsee noin 70 metrin päässä radan länsipuolella. Pohjavesialueelle ei ole määritelty varsinaista pohjavesialuerajausta eikä myöskään vedenantoisuutta ole mitattu. Suunnittelualueen laajin ja vedenhankinnan kannalta merkittävin pohjavesialue on Hy- vinkään pohjavesialue (0110651), jonka pinta-ala on 29,06 neliökilometriä ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 19,23 neliökilometriä. Pohjavesialue sijoittuu Hyvinkään kaupungin ja Hausjärven kunnan alueille. Pohjavettä on arvioitu muodostuvan 11 000 m3/vrk. Pohjavesialue sijaitsee mittavassa I Salpausselän reunamuodostumassa. Aines on hiekkavaltaista. Välissä esiintyy hienorakeisia ja moreenivälikerroksia, mistä syystä pohjaveden virtaus on paikoitellen heikkoa ja vesi vähähappisuudesta johtuen rautapi- toista. Pohjavesialueella esiintyy myös kalliokynnyksiä, jotka rajaavat pohjavesien vir- tauksia. Akviferityyppi on antikliininen eli vettä ympäristöön purkava. Rautatie leikkaa pohjavesialuetta noin 2 200 metrin ja sivuaa yhteensä noin 1 400 metrin matkalla. Rataan nähden lähin Sveitsin ottamo sijaitsee noin 1,3 km:n päässä radan länsipuolella. Pohjaveden virtaus tapahtuu radalta ottamon suuntaan. Erkylän vedenottamo on 2,2 kilometrin päässä radan itäpuolella. Pohjavesi ei virtaa radalta ottamon suuntaan. Alueen pohjoisosassa oleva Monnin vesiosuuskunnan ottamo on 80 metrin etäisyydellä radasta. Veden virtaus tapahtuu ottamolta radan suuntaan. Alueen eteläosassa oleva Hyvin- käänkylän vedenottamo on 3,5 kilometrin päässä rautatien länsipuolella. Pohjavesi virtaa ottamolle pääasiassa pohjois-koillisesta, rautatien suunnasta. Hydraulinen yhteys saattaa olla myös Vantaanjoen eteläpuolelle jatkuvaan pitkittäisharjuun. Sveitsin ottamo on suljettu vuonna 2006 kaivoissa havaittujen torjunta-ainepitoisuuksien johdosta. Ennen sulkemista vettä otettiin 1 650 m3/vrk. Ottamolla on lupa ottaa vettä 4 500 m3/vrk, joskin pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa antoisuuden on laskettu olevan vähemmän, 3 100 m3/vrk (Pöyry Environment Oy 2007). Ottamo toimii tällä het- kellä varavedenottamona. Erkylän vedenottamolta otettiin vuonna 2006 vettä noin 800 m3/vrk. Ottamolla on lupa ottaa vettä 1 500 m3/vrk. Myös Erkylän vedenantoisuus on laskettu olevan pienempi kuin lupa sallii. Antoisuudeksi on laskettu 1 300 m3/vrk (Pöyry Environment Oy 2007). Vettä käsitellään kalkilla pH:n nostamiseksi ja natriumhypokloriitilla bakteerien eliminoimiseksi vesijohtoverkostossa. Hyvinkäänkylän vedenottamolta otettiin vuonna 2006 vettä noin 4 000 m3/vrk. Vedenot- tolupa on 5 200 m3/vrk. Vesi suodatetaan pussi- ja aktiivihiilisuodattimella sekä käsitel- lään UV-desinfioinnilla, minkä jälkeen siihen lisätään vielä kalkkia ja natriumhypokloriit- tia. Hyvinkään pohjavesialueella on tehty runsaasti kerrostuman rakenne- ja pohjavesitutki- muksia. Sinne on vuonna 1997 laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma, joka päivi- tettiin vuonna 2007 (Pöyry Environment Oy 2007). Suojelusuunnitelman päivityksessä on tarkennettu tietoja muun muassa riskikohteista ja pohjaveden virtausolosuhteista. Pintavedet Suunnittelualue sijaitsee Vantaanjoen päävaluma-alueella. Suurimmat pintavesistöt alueen läheisyydessä ovat Tuusulanjärvi, Vantaanjoki, Keravanjoki, Palojoki ja Ohkolanjoki. Rata ylittää Palojoen Jokelassa. Lisäksi alueella on paljon ojia sekä erityisesti Jokelan ja Takojan alueella pienehköjä, savenoton yhteydessä syntyneitä lampia. Vantaanjoen valuma-alueen itäpuolella sijaitsee Sipoonjoen valuma-alue, jonne hankkeen pintavesien vaikutusalue ei kuitenkaan ulotu. Vantaanjoen valuma-alueen pinta-ala on 1 686 km². Alueen maa-alasta kuudesosa on taajamia, neljännes peltoa ja noin puolet metsiä. Valuma-alue on vähäjärvinen ja pelto-

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 53 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

valtainen ja taaja asutus sekä maanviljely vaikuttavat voimakkaasti alueen vesistöjen kuormitukseen. Alueen vesistöjen laatua tarkkaillaan aktiivisesti, ja seurantatietoa on runsaasti saatavis- sa muun muassa Uudenmaan ja Hämeen ympäristökeskuksista, Vantaanjoen ja Helsin- gin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:ltä ja Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntayh- tymältä. Tarkkailu toteutetaan niin kutsuttuna yhteistarkkailuna, johon kuuluvat veden- laadun lisäksi kalatalouden ja pohjaeläinten seuranta. Kuvassa 5.5 on esitetty Vantaan- joen valuma-alue ja radan sijainti alueella.

Kuva 5.5. Hanke sijoittuu Vantaanjoen valuma-alueelle. Kuvassa valuma-alueet merkitty sinisellä, rataverkko mustalla ja työssä tarkasteltavat liikennepaikat punaisella. Ravinteikkaan ja savisen maaperän, peltoviljelyn ja yhdyskuntien jätevesien vuoksi alueen jokivedet ovat runsasravinteisia, sameita ja hygieeniseltä laadultaan heikentyneitä. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä ja eliöstössä ovat kuitenkin pieniä, eivätkä ai- heuta ongelmia. Myöskään voimakkaita leväkukintoja ei jokialueella esiinny. Vantaanjoki luokitellaan välttäväksi yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan eli soveltuvuudel- taan vedenhankintaan, kalavedeksi ja virkistyskäyttöön. Päijänne-tunnelin huolto- ja kor- jaustoimien aikana Vantaanjoki toimii vesistöalueen vesilaitosten raakavesilähteenä.

54 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Vantaanjoelle ollaan perustamassa myös Natura-aluetta, joka ulottuu Hyvinkäältä Kalte- van tiestä Helsingin Vanhankaupunginkoskelle (Vuollejokisimpukka). Valuma-alueen tehokas ojitus ja asutuskeskuksista suoraan Vantaanjokeen johdetut sa- devesiviemärit aiheuttavat Vantaanjoella usein pahoja tulvia, jotka kuljettavat kiintoai- nesta ja ravinteita pelloilta ja metsistä joen uomaan. Vantaanjoki on kuitenkin toipunut 1960- ja 70-lukujen jätevesiviemäristä lohi- ja meritaimenjoeksi kuntien parantuneen jä- teveden puhdistuksen ansiosta. Vantaanjoella on tehty runsaasti kalataloudellisia kunnostuksia. Vuonna 2008 Vantaanjokeen nousi parin edellisen vuoden tapaan paljon me- ritaimenia ja lohiakin. Vuonna 2007 Vantaanjoen, kuten sen sivujokienkin yläjuoksuilla ja latvapuroissa vesi oli kirkasta, mutta humusaineiden ruskeaksi värjäämää. Vantaanjoen latvoilla veden koko- naisfosforipitoisuus oli keskimäärin 35 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 100 μg/l. Vantaanjoen alaosassa jokeen laskeva Palojoki tuo peltovaltaisten valuma-alueiden ve- siä pääuomaan. Palojessa vesi on yleensä Vantaanjokea sameampaa, kiintoainepitoi- sempaa ja fosforipitoisempaa. Vantaanjoen alaosassa fosforitaso oli vuonna 2007 kes- kimäärin 80 μg/l. Samaa tasoa fosforipitoisuus oli myös Keravanjoen alajuoksulla. Ko- konaistyppipitoisuudet olivat Palojoessa ja Keravanjoessa Vantaanjokea matalampia, koska niihin ei kohdistunut veden typpipitoisuutta huomattavasti nostavaa pistekuormaa. Keravanjoen virkistyskäyttöedellytyksiä on parannettu vuodesta 1989 alkaen johtamalla Ridasjärven kautta jokeen lisävettä Päijänne-tunnelista kesäisin. Joen rannoilla olevien hevoslaitumien valumavedet saattavat heikentää veden hygieenistä laatua. Ohkolanjoessa vesi on sameahkoa ja vuonna 2007 kokonaisfosforin keskipitoisuus oli lähes 70 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin 1 200 μg/l. Joen happitilanne on tyy- dyttävä. Ajoittain korkeat ulostebakteerien pitoisuudet osoittavat Ohkolanjokeen pääse- vän haja-asutuksen jätevesiä. Vesistöalueen suurimman järven, Tuusulanjärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti. Tuusulanjärven kunnostushankkeessa myös järven kuormitusta ja kalastoa on tutkittu paljon. Tuusulanjärvi on luonteeltaan rehevä ja järvellä on kesäisin pahoja sinileväon- gelmia. Järvellä on viime vuosina tehty laajamittaisia kunnostuksia ja järveen laskevien jokien suille on perustettu muun muassa kosteikkoja. Syksyllä 1997 järvellä on aloitettu särkikalojen tehopyynti. Järven ilmastusta on myös tehostettu. Tuusulanjärven tila on tehokkailla kunnostustoimilla viime vuosina selvästi parantunut. Maaperä Rata sijaitsee enimmäkseen hienorakeisten maalajien alueella. Keravan ja Jokelan välil- lä savi on ylivoimaisesti hallitsevin pintamaalaji. Paikoitellen savikon alta on paljastu- neena laajahkoja kalliopaljastumia, joita peittää monin paikoin ohut hiekkainen moreeni. Jokelan ja Hyvinkään keskustan välillä savikoiden ja kallioiden osuudet vähenevät oleellisesti ja vallitsevina maalajeina ovat moreeni ja hiesu. Alueella esiintyy pienehköjä mui- naisen jäätikön reunan suuntaisia reunamoreeniselänteitä. Hyvinkään pohjavesialue sijaitsee I Salpausselän reunamuodostumassa, jossa maaperä koostuu hyvin vettä läpäisevästä hiekkavaltaisesta aineksesta. Kerrostumassa on paikoin moreeni- ja hienoainesvälikerroksia, mutta myös karkeampaa soravaltaista ainesta. Salpausselän pohjoispuolella maaperäkuviot muuttuvat pienipiirteisemmäksi ja rakei- suudeltaan keskimäärin hieman karkeammiksi kuin eteläpuolella. Savi-, hiesu-, hieta ja moreenimaat vuorottelevat. Tällä alueella on myös soita. Kalliopaljastumia on vähän, ei- kä ratalinja leikkaa sora- tai hiekkakerrostumia.

5.8.2 Arviointimenetelmä Lähtöoletuksena on, ettei radalla itsellään ole suoria vaikutuksia alueen pohja- ja pintavesiin eikä maaperään, ellei raideliikenteen mahdollisia onnettomuustilanteita oteta huomioon. Suunnittelun periaatteena on, että radan rakentamistoimenpiteillä ei saa hei-

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 55 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

kentää pohjaveden muodostumisolosuhteita eikä pohjaveden laatua, eikä aiheuttaa maaperän likaantumista tai muutoksia pintavesistöissä. Vaikutusten arvioinnissa täydennetään ja tarkennetaan pohja- ja pintavesiä sekä maa- perää koskevia lähtötietoja. Arviointi perustuu riskinäkökulmaan ja ongelmatekijöiden hallintamahdollisuuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioidaan sekä radan työnaikaiset että sen jälkeiset mahdolliset vaikutukset pohja- ja pintavesiin (veden laatu, muodostuminen, virtaus) sekä maaperään. Pohjaveden suojaustarve selvitetään. Työn aikana lähtötietoja tullaan tarkentamaan tarvittavin lisäselvityksin, joita voivat olla esimerkiksi pilaantuneeksi epäillyn maaperän tutkimukset, vedenpintojen havainnointi tai mahdolliset vesinäytteiden otot. Vaikutusten arviointi tehdään asiantuntijatyönä. Asiantuntija-arvio perustuu:  kartta- ja maastotarkasteluihin  olemassa oleviin selvityksiin ja riskitarkasteluihin  pohja- ja pintavesien seurantatietoihin (pohjaveden pinta, laatu ja vedenotto)  viranomaisilta saatuihin tietoihin Pohja- ja pintavesien osalta tarkasteltava vaikutusalue ulottuu noin 150 metrin etäisyy- delle radasta. Pohjavesialueiden kohdalla vaikutusalue ulottuu koko pohjavesialueelle. Pintavesien tarkastelussa korostuvat alueen joet sekä Tuusulanjärvi. Työssä arvioidaan, onko rakentamisella vaikutuksia pintavesien laatuun, esimerkiksi kiintoaineksen, haitta- aineiden tai ravinteiden päästöihin. Työssä selvitetään ne kohteet, joissa rakentamisen vuoksi joudutaan kosketuksiin pintavesien kanssa ja joissa pintavedet ovat hankkeen vuoksi haavoittuvimpia. Myös valmiin radan vaikutukset pintavesiin arvioidaan. Radan- varren kasvillisuuden torjunta-aineet otetaan arvioinnissa huomioon.

5.9 Pilaantuneet maa-alueet

Nykytilan kuvaus Pilaantuneen maaperän kohteet (pima-kohteet) on kartoitettu kaikkien selvitysalueen kaupunkien ja kuntien alueilta. Kohteita sijaitsee sekä rata-alueella että sen läheisyy- dessä. Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan Keravan, Järvenpään, Tuusulan, Hy- vinkään sekä Riihimäen alueilla 500 metrin etäisyydellä radasta pima-kohteita on yh- teensä 125 kappaletta. Kaikki Pima-kohteet (sekä kunnostetut, että kunnostamattomat kohteet) on esitetty numeroituina liitteen 1 teemakartoilla ja tarkemmat kohdetiedot liitteen 2 taulukossa. Suurin osa selvitysalueen maaperää pilaavasta toiminnasta on ollut polttonesteiden ja- kelutoimintaa. Polttonesteiden jakelua on harjoitettu kaiken kaikkiaan 39 kohteessa, joista 19:ssä on kyse huoltoasemasta ja 20:ssa pelkästä polttonesteiden jakeluasemasta. Maaperää pilanneita toimintoja alueella ovat myös esimerkiksi metalliteollisuus, kylläs- tämöt, romuttamot sekä yhdyskuntakaatopaikat. Selvitysalueen pima-kohteista 34:ssä on edelleen toimintaa ja 85 kohteessa toiminta on lopetettu. Kuuden kohteen toiminnasta ei ole tietoa. Kunnostustarve on määritetty selvi- tettäväksi 45 kohteessa ja 31 kohteessa arvioitavaksi tai puhdistettavaksi. 18 kohteessa maaperä on kunnostettu eikä puhdistustarvetta sen vuoksi ole. Kohteista 39:lle on ase- tettu maankäyttörajoite ja kahteen maa-ainesten käyttörajoite maaperän pilaantuneisuu- den vuoksi. 15 kohteessa maankäyttöä ei ole rajoitettu. Teemakartoilla (liite 1) ei ole oh- jelmavaiheessa eroteltu kohteen tilannetta, mutta liitteen 2 taulukosta löytyy tarkemmat kohdetiedot Suurin osa kohteista sijaitsee Keravan, Järvenpään, Jokelan, Hyvinkään ja Riihimäen asema-alueiden läheisyydessä. Pohjavesialueilla kohteita on 15, joista kaksi on Järven- päässä ja 13 Hyvinkäällä. Pima-kohteet on esitetty liitteenä olevilla ympäristöteemakar- toilla.

56 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Vaikutusten arviointi Maaperän pilaantumiseen liittyvä vaikutusarviointi tehdään asiantuntija-arvioina Ratahal- lintokeskukselta, kunnilta, alueellisilta ympäristökeskuksilta ja SYKEltä saatavien kohde- tietojen sekä kirjallisen lähtöaineiston, tehtyjen selvitysten ja karttatarkastelun pohjalta. Pilaantuneiden maiden varsinainen tarkastelualue rajoittuu radan välittömään läheisyy- teen, noin 100 metrin vyöhykkeelle rata-alueesta ratapiha-alueet mukaan lukien. Arvi- oinnissa otetaan kuitenkin huomioon 500 metrin vyöhykkeeltä kartoitetuista kohteista li- säksi ne, jotka tunnistetaan ns. riskikohteiksi, jolloin esimerkiksi kohteen maaperän tai pohjaveden pilaantuneisuus voi ulottua rakentamisalueelle. Vaikutusten arvioinnissa selvitetään, mihin pima-kohteisiin hankkeella voi olla vaikutusta tai millä pima-kohteilla voi olla vaikutusta hankkeen toteuttamiseen. Tässä yhteydessä esimerkiksi selvitetään, voiko joistakin kohteista aiheutua riskiä radan rakentamisvai- heessa. Kohteiden maaperän mahdollinen lisätutkimustarve sekä kunnostustarve selvi- tetään.

5.10 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

5.10.1 Nykytilan kuvaus Maisema Suunnittelualue jakautuu kahden maisemamaakunnan alueelle (kuva 5.6). Eteläosa (Ke- rava, Järvenpää, Tuusula ja Hyvinkää) kuuluu Eteläisen rantamaan maisemamaakun- taan ja pohjoisosa (Hausjärvi, Riihimäki) Hämeen viljely- ja järvimaan maisemamaakun- taan. Maisemamaakunnat on edelleen jaettu maisemaseutuihin. Maisemaseudultaan eteläosa kuuluu Eteläiseen viljelyseutuun, jolle on tyypillistä loivasti kumpuilevat savikoille raivatut pellot ja niitä rikkovat metsäiset saarekkeet. Asutus on perinteisesti sijoittunut peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille, mutta nykyään asutus on levinnyt myös savitasangoille erityisesti Helsinkiin johtavien teiden ja rautateiden varsille. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu maisemaseudultaan Keski-Hämeen viljely- ja järvi- seutuun, jota luonnehtii loivasti kumpuilevat peltoaukeat sekä maiseman pienipiirteisyys ja monimuotoisuus. Alkutuotantoon ja teollisuuteen liittyvät elinkeinot ovat monipuolisia ja jatkuneet pitkään. Alue onkin Suomen vanhimmin asuttua seutua. Maisemamaakunta- jakoa on lisäksi tarkennettu maakunnallisissa maisematyypityksissä. Keravan ja Järvenpään seudulla kallioperä koostuu pääosin mikrokliinigraniitista. Tuusu- lan pohjoisosassa kallioperä on valtaosin kiilleliusketta ja kiillegneissiä. Maaperä alueilla on valtaosin savea, josta nousee paikoin kalliosydämisiä moreenimäkiä. Topografia Keravan ja Järvenpään alueella sekä Tuusulan pohjoisosassa on melko ta- saista ja vaihtelee välillä 35–75 metriä. Hyvinkäällä maaperä on pääosin moreenia suunnittelualueella, lukuun ottamatta harjumuodostumaa (I Salpausselkä), joka halkaisee Hyvinkään koillis-lounaissuunnassa. Hausjärven ja Riihimäen seudulla pienipiirteiset harju- ja moreeniselänteet sekä moreenimuodostumat rikkovat yhtenäistä laaksovaiku- telmaa. Kallioperä suunnittelualueella on Hausjärven puolella emäksistä vulkaniittia ja Riihimäen puolella mikrokliinigraniittia sekä kaupungin keskustan kohdalla kiillegneissiä. Maaperä koostuu suunnittelualueella pääosin hiesusta, savesta ja moreenista. Topografia vaihtelee välillä 70–100 metriä. Merkittävin alueen vesistöistä on Vantaanjoki, joka saa alkun- sa Riihimäeltä.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 57 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 5.6. Suunnittelualue jakautuu kahden maisemamaakunnan alueelle, Eteläiselle rantamaalle ja Hämeen viljely- ja järvimaalle. Kuvassa on lisäksi esitetty maisemaseudut perustuen Ympäris- töministeriön maisema-aluetyöryhmän määritystyöhön (1992). Seudun suurmaisemaan kuuluvat oleellisesti valtakunnalliset liikenneväylät, joista mai- semallisista vaikutuksiltaan suurimmat ovat Tampereen ja Helsingin välinen moottoritie (VT 3) ja tässä työssä tarkasteltava pääratatasoinen rautatie. Pääosin tarkasteltava ratalinja sijoittuu rakennettuun taajama- ja kaupunkiympäristöön, jossa maankäyttö tulee en- tisestään lisääntymään ja tiivistämään kaupunkialueita toisiinsa. Avoimia viljelylaaksoja ja maaseutua on rakennettujen alueiden välissä. Maaseutujaksoilla ratajohtorakenteet ja pylväät, huoltotiet sekä ali- ja ylikulkusillat ovat näkyvät maisemassa. Yhtenäisiä metsä- jaksoja on vähän ja ne ovat pirstoutuneita ja lyhyitä, enimmillään noin muutaman kilometrin pituisia. Kulttuuriympäristö Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuosina 1857–1862. Asemien ympäristöön rakennettiin asemarakennuksia, asuinrakennuksia, makasiineja sekä veturitalleja. Rautatien ympäristöön syntyi uusia taajamia ja radanvarsi alkoi kehittyä. Hiljalleen asutus keskittyi kaupunkeihin ja taajamiin. Viljelyosuuksilla asutus sijaitsee pääosin laaksosta nousevilla metsäisillä mäkikumpareilla ja selänteiden rin- teillä. Järvenpään ja Jokelan sekä Jokelan ja Hyvinkään välisillä osuuksilla asutus on hajanaisempaa ja talot ovat ryhmittyneet löyhästi ryhmiin. Radan varren uusimmat asuinalueet ovat Riihimäen keskustan pohjoispuolella Nurmikalliossa sekä Järvenpään ja Hyvinkään keskustoissa.

58 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 5.7. Kyrölän seisakkeelta avautuva maisema Lepolaan ja Uudenmaan Maaseutuopistoon. Keravan valtakunnallisesti arvokas asemaympäristö on alueeltaan laaja ja sijaitsee keskeisesti kaupunkirakenteessa. Asemaympäristöön kuuluu muun muassa vanha asemarakennus ja rautateiden posti sekä muita vanhoja rakennuksia, pysäköintialueita ja suuri ratapiha. Rautatien rakentaminen vuonna 1862 vaikutti voimakkaasti Keravan kehityk- seen ja sitä korosti entisestään Porvoon radan avaaminen vuonna 1874. Järvenpään kulttuuriympäristö on sisällöllisesti rikas ja monipuolinen. Kaupunkialueella on runsaasti rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita. Kaupungin keskus on syntynyt aseman ympärille Tuusulanjärven pohjoispuolelle. Radan varrella on asemarakennuksen lisäksi sekä asuinrakennuksia että pienteollisuutta. Järvenpään eteläosalle tyypillisiä ovat peltojen ympäröimät metsäiset saarekkeet. Jokela on yksi merkittävimmistä rautateiden varteen syntyneistä teollisuustaajamista Uudenmaan alueella. Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Hyvinkään kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia laajat, perinteisen rakenteensa säilyt- täneet pientaloalueet sekä monipuolinen kouluarkkitehtuuri. Rata halkaisee kaupungin osittain korkealla penkereellä, osittain kallioleikkausten välisessä kuilussa. Radalla ja asemaympäristöllä on keskeinen rooli kaupunkikuvassa. Hyvinkään asema on yksi maamme arvokkaimmista ja vanhimmista asemarakennuksista. Asemarakennuksen vie- ressä on asemapuisto, joka täydentää hyvin säilynyttä rautatieympäristöä. Riihimäen aseman ympäristössä on arvokkaiden rakennusten kokonaisuus, jolla on keskeinen merkitys maamme rautatielaitoksen historiassa. Asema on vilkas ja toimin- noiltaan monipuolinen. Tuleva matkakeskus korostaa entisestään aseman merkitystä lii- kenteellisenä solmukohtana. Kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta suunnittelualueen tärkeimpiä kokonaisuuksia ovat asemaympäristöt, Tuusulanjärven ja Tuomalan kylän kulttuurimaisemat, Jokelan teollisuusalue radan varressa, kaupunkien keskustojen arvokkaat rakennetut ympäristöt ja maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi määritelty Vantaanjoen kulttuurimaisema Riihimäellä. Kaupunkien radanvarsilla on runsaasti arvokkaita rakennuskohteita. Muinaismuistoja on suunnittelualueen läheisyydessä useita, mutta näistä ainoastaan muutama sijaitsee radan lähettyvillä. Nämä kohteet otetaan huomioon ja määritetään tarkemmin vaikutusten arvioinnissa.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 59 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Kuva 5.8. Keravan asemarakennus on säilynyt pääpiirteissään alkuperäisessä asussaan ja se edustaa kellotorneineen muutoin kokonaan hävinnyttä asematyyppiä Helsinki–Hämeenlinna radan varrella.

5.10.2 Arviointimenetelmä Maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan lähtöaineiston ja maastokäyntien perusteella asiantuntijatyönä. Arvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtojen tuomat pysyvät ja lyhytaikaiset muutokset maisemaan ja kulttuuriym- päristöön. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä välilliset että välittömät vaikutukset. Arviointia varten tarkastellaan käytettävissä olevia maisema- ja kulttuuriympäristöselvi- tyksiä sekä laaditaan maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysit tarvittavilta osilta. Ana- lyysien ja selvitysten pohjalta tutkitaan vaihtoehtojen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia kauko- ja lähimaisemaan. Samalla tarkastellaan kaupunki- ja maisemakuvan kannalta merkittävimmät näkymät, miljöökokonaisuudet sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet. Vaikutuksia tarkastellaan maisematyypeittäin ja rataympäristölle luonteenomaisesti jaksoittain. Arvioinnissa otetaan huomioon myös vaihtoehtojen aiheuttamat maisemakuvan muutokset asutuksen lähiympäristössä, pihapiireissä ja virkistysympäristöissä. Eri- tyistä huomiota kiinnitetään arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristökokonaisuuksiin. Tarkastelussa otetaan huomioon rataan liittyvät penkereet, maaleikkaukset, sillat ja me- luesteet. Maiseman muutoksia illustroidaan havainnekuvilla ja kuvapareilla, joista ilmenee uusien raiteiden tuomat muutokset nykytilaan sekä merkittävimpien uusien rakenteiden näkyvyys ympäristössä. Kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan asiantunti- jatyönä olemassa olevien lähtöaineistojen sekä maakuntien liitoista, kunnista, alueellisis- ta ympäristökeskuksista, museovirastosta ja maakuntamuseoista saatavien tietojen ja maastokäyntien perusteella. Arvokkaista kohteista ja alueista kootaan liite ympäristövai- kutusten arviointiselostukseen. Tarvittaessa pidetään erillisiä työpalavereja sidosryhmien kanssa.

60 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

5.11 Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnonvaroihin

5.11.1 Nykytilan kuvaus Natura 2000 -alue Ratalinjan lähialueella on Tuusulanjärven lintuvesi (FI 10100046), joka sijaitsee noin 600 metrin päässä ratalinjasta Järvenpään ydinkeskustan länsipuolella. Alue sijaitsee niin kaukana ratalinjasta, ettei rataan kohdistuvilla toimenpiteillä ole välittömiä eikä välillisiä- kään vaikutuksia Natura-alueen luonnontilaan. Luonnonsuojelukohteet Radan lähialueella sijaitsevat seuraavat luonnonsuojelukohteet:  Myllypuron lehto, seudullinen kohde, Kytömaa, Kerava  Lonkerinkorven paikallisesti merkittävä luonnonsuojelualue, Tuusula  Leppäojan paikallisesti merkittävä luonnonsuojelualue, Tuusula  Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto, harjujensuojeluohjelmakohde Kaikki kohteet sijaitsevat rata-alueen ulkopuolella eivätkä toimenpiteet rata-alueella uh- kaa niiden luonnontilaa. Kerava Kytömaalla oleva haavikko, joka on paikallinen kohde, rajoittuu rata-alueeseen. Keravan alueella ei ole luonnonsuojelukohteita tai liito-orava-alueita radan läheisyydessä, mutta uhanalaista lajistoa tiedetään esiintyvän. Yleiskaavaan on merkitty kaksi viheryhteystar- vemerkintää rata-alueen ylitse: Savion eteläpuolelle ja Yli-Keravan eteläosaan maakun- nalliset itä–länsi-yhteydet. Keravan ja Järvenpään rajalla Tuomaalan kohdalla on tärkeä maakunnallinen ekologinen yhteys. Järvenpää Järvenpään alueella on muutama ympäristökeskuksen tiedossa oleva potentiaalinen lii- to-orava-alue ja havaintopaikka lähellä rataa Kyrölässä ja Saunakalliossa. Maakunnalli- set ekologiset yhteydet sijaitsevat kaupungin pohjois- ja eteläpuolella. Tuusula Tuusulassa Jokelan alueella on ympäristökeskuksen tiedossa havaintoja liito-oravasta rata-alueen lähellä. Jokelan ja Nuppulinnan etelä- ja pohjoispuolella on ekologisia yhte- yksiä. Hyvinkää Hyvinkää alueella on useita liito-orava-alueita, ja myös ympäristökeskuksen rajauspää- tös Multiankorven alueella. Yli-Jurvan alueella on potentiaalisia rataan rajoittuvia liito- orava-alueita Palopuron ja kantatie 25 välillä. Kaupungin eteläpuolella on kolme maa- kunnallista ekologista yhteyttä rata-alueen ylitse. Hausjärvi Hausjärven Monnin alueella ovat Rinnemäen sekä Vekselin–Härkähaan liito-orava-alue, joka sijaitsee molemmin puolin rata-aluetta. Vahteriston alueella on Suopellonmäen pai- kallisia liito-oravahavaintoja. Vahteriston kohdalla peltoalueiden keskellä on yksi ekologinen yhteys. Riihimäki Riihimäen Vahteristonmäen alueella on rata-alueeseen rajoittuvia kohteita, muun muassa Vahteristo–Huhtion kallio-, suo- ja metsäalueet sekä Uhkolansuo. Keskustassa on Peltosaaren kosteikkopuisto ja urheilupuisto. Riihimäen eteläpuolella on yksi ekologinen yhteys.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 61 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

5.11.2 Arviointimenetelmä Arviointiohjelmaa varten koottiin radan vaikutusalueelta tiedot arvokkaista luontokohteis- ta, joita ovat luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet, luon- nonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit sekä muut erilaisissa selvityksissä esiin nousseet arvokkaat luontokohteet. Lisäksi koottiin tiedot merkittävistä laji- ja luontotyyppi- esiintymistä (etenkin luontodirektiivin liitteet IV lajit ja uhanalaiset lajit). Lähtötiedot han- kittiin Suomen ympäristökeskuksesta, Uudenmaan ympäristökeskuksesta, Hämeen ym- päristökeskuksesta, Uudenmaan liitosta, Hämeen liitosta, Tiehallinnosta sekä alueen kunnista. Tietoja täydennetään maastokäyntien sekä hankkeen aikana tehtävien luon- toselvitysten avulla. Lähtötietojen sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella valitaan ne kohteet ja rata- jaksot, joilla tehdään vuonna 2009 luontoselvitykset. Selvitykset tehdään noin 100 metriä leveällä alueella ratakäytävän molemmin puolin. Liito-oravaselvitys tehdään kevään 2009 aikana niillä tiedossa olevilla alueilla, jotka rajautuvat rata-alueeseen. Aiempia liito- oravan esiintymistietoja on erityisesti Hyvinkään ja Riihimäen alueella sekä potentiaalisia alueita Tuusulan, Järvenpään ja Hausjärven alueilla. Inventointi tehdään Direktiivila- jien huomioon ottaminen suunnittelussa -oppaan (Sierla ym. 2004) ja uusimpien suosi- tusten mukaisesti. Liito-oravaselvityksen yhteydessä laaditaan yleispiirteinen kuvaus suunnittelualueen luonnonoloista ja kasvillisuudesta. Samalla arvioidaan radan läheltä sen molemmilta puolilta kohteet, joissa saattaa olla erityisiä luontoarvoja ja jotka on tarpeen inventoida erikseen kesällä 2009. Tällaisia ovat mm. mahdolliset luonnonsuojelulain 29 §:n mukaiset suojellut luontotyypit, vesilain 15a ja 17a §:n mukaiset kohteet (pienvedet), metsälain 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt ja muut esimerkiksi kaavoituksen yhtey- dessä esiin nousseet merkittävät luontokohteet. Erityishuomio kiinnitetään rataympäristössä olevien paahdeympäristön lajien esiintymi- seen. Paahdeympäristöjä ilmentäviä lajeja ovat kasvilajeista mm. ketomaruna sekä kel- tamatara, karvaskallioinen, musta-apila sekä ketolajit ketoneilikka ja kelta-apila sekä hyönteislajeista paahdeympäristön uhanalaiset perhoset sekä palosirkka. Todennäköis- tä paahdeympäristön lajistoa tavataan maaperältään hiekkaisilla ratakäytävän alueilla, joita on muun muassa Takojalla, Palopurossa ja Hyvinkäällä. Myös Keravan kasvikartoi- tuksessa rautatiealueella on esiintynyt uhanalaisia lajeja. Luontoselvityksen osana arvioidaan luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, erityisesti suo- jeltavien ja uhanalaisten sekä muiden huomionarvoisten eliölajien mahdolliset esiinty- misalueet nykyisen radan läheisyydestä sen molemmilta puolilta. Näiden kohteiden täy- dennysinventoinnit tehdään ja aiemmin tunnettujen esiintymien nykytilanne tarkastetaan keväällä tai kesällä 2009. Luontoselvityksen tietojen perusteella sekä muiden arviointia varten koottujen lähtötieto- jen pohjalta arvioidaan hankkeen välittömät ja välilliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, arvokkaisiin luontokohteisiin ja suojeltaviin eliölajeihin. Hankkeen alueella tarkastellaan myös yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Arvioinnin pohjana käy- tetään tietoa kohteiden abioottisista ja bioottisista ympäristötekijöistä sekä lajien ekolo- giasta. Osana luontovaikutusten arviointia arvioidaan karttatarkastelun ja maastokäynneillä saadun tiedon pohjalta vaikutukset ekologisiin verkostoihin. Uudenmaan liitto vahviste- tussa maakuntakaavassa ja 1 ja 2 vaihemaakuntakaavassa sekä ympäristökeskus ym- päristöohjelmassa (2007) korostavat ekologisten yhteyksien ja viheryhteystarpeiden sel- vittämistä ja niiden säilymisen edistämistä. Levenevän rata-alueen estevaikutusta tarkastellaan ekologisen verkoston ja ekologisten yhteyksien suhteen.

62 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Luonnonvarojen käyttö Luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan käytettävien mate- riaalien uusiokäyttömahdollisuuksien, massatasapainon ja ylijäämämassojen sijoitustar- peen perusteella. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sepelin, soran ja muiden maa-ainesten käytön lisäksi muiden raidetarvikkeiden, kuten routalevyjen käyttö.

5.12 Ilmastovaikutukset ja päästöt Ilmastovaikutusten ja päästöjen, etenkin hiilidioksidipäästöjen, arvioinnin lähtökohtana ovat liikenne-ennusteet ja hankkeen aiheuttamat kulkumuotojakauman muutokset. Päästölaskelmien yksikköarvoina käytetään VTT:n Lipasto-järjestelmästä saatavia tietoja, joiden lisäksi hyödynnetään liikennöitsijän tietoja sähköntuotantotapojen jakaumasta (muun muassa vihreä sähkö). Päästömäärät kasvavat siltä osin, kun junaliikennettä lisätään, mutta toisaalta vä- henemiä aiheutuu maantieliikenteestä tulevien kulkumuotosiirtymien myötä. Hankkeen mahdollistama yhdyskuntarakenteen tiivistyminen voi välillisesti vähentää päästöjä.

5.13 Riskien hallinta Radanpidon keskeiset riskit liittyvät henkilöonnettomuuksiin sekä ympäristöön kohdistuviin riskeihin. Hankkeen riskeistä tehdään riskianalyysi osana alustavaa yleissuunnittelua. Analyysin sekä muiden lähtötietojen ja karttatarkastelun pohjalta kuvataan hankkeeseen liittyvät, YVAn kannalta keskeiset riskit asiantuntija-arviona. YVAssa tarkastel- tavia vaihtoehtoja vertaillaan myös niiden suhteen.

5.14 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaisista vaikutuksista arvioidaan työn aikaisen liikenteen, melun ja pö- lyn sekä radan rakentamisesta aiheutuvan mahdollisen pohjaveden tilapäisen alenemi- sen ja vesistöjen samentumisen vaikutuksia. Työssä tarkastellaan myös mahdollisesti työmaista johtuvien kiertomatkojen aiheuttamia vaikutuksia siltä osin, kuin niistä on täs- sä suunnitteluvaiheessa tietoa.

5.15 Vaihtoehtojen vertailu ja painotukset Vaikutusten arvioinnissa painotetaan radan rakentamisesta aiheutuvia merkittävimpiä vaikutuksia. Vaihtoehtojen erot esitetään erittelevän vertailun avulla. Vaihtoehtoja kuvataan niiden muutosten kautta, joita vaihtoehdon toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan sekä vaihtoehtoon 0 (radan parantamistoimenpiteitä ei toteuteta). Lisäksi tarkastellaan vaikutusten kohdentumista esimerkiksi eri asukasryhmiin tai alueisiin. Hank- keen vaihtoehtojen vaikutuksia peilataan suunnittelulle ja ympäristövaikutusten arvioin- nille asetettuihin tavoitteisiin ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Arvioiduista vaikutuksista laaditaan arviointiselostukseen yksinkertainen ja selkeä vertai- lutaulukko, josta vaihtoehtojen keskeiset vaikutukset ympäristön eri osa-alueisiin ovat todettavissa.

5.16 Epävarmuustekijät Arviointityön aikana otetaan huomioon mahdolliset epävarmuustekijät lähtötiedoissa, vaihtoehdoissa, koko arviointimenettelyssä ja vaikutusten arvioinnissa. Selostuksessa kuvataan sekä epävarmuudet että toimet, joilla niitä on voitu vähentää. Eri vaihtoehtojen toteuttamisaikatauluihin ja rahoitukseen liittyy myös runsaasti epävarmuustekijöitä.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 63 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

6 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN Suunnitteluratkaisut pyritään valitsemaan siten, että hankkeella on mahdollisimman vä- hän haitallisia vaikutuksia. Vaikutusten tarkasteluun sisältyy haitallisten vaikutusten tor- juntamahdollisuuksien selvittäminen ja lieventämistoimenpiteiden esittäminen. Vaikutuk- sia voidaan lieventää esimerkiksi meluesteillä, pohjavesisuojauksilla, yhteyksien järjes- tämisellä radan poikki sekä ympäristönhoitotoimenpiteillä. Lieventämistoimenpiteiksi kat- sotaan myös rakentamisen aikaisten haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen.

64 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

7 VAIKUTUSTEN SEURANTA Arviointityön lopuksi selvitetään, onko alueella kohteita, joihin kohdistuu merkittäviä vaikutuksia ja joiden tarkkailu edellyttää seurantaa. Mahdollisessa seurantaohjelmassa esi- tetään lisäksi ehdotus siitä, kuinka seuranta tulisi käytännössä järjestää.

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 65 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

LÄHTEET Aho, O., 2003, Selvitys rautatieliikenteen ympäristövaikutuksista Riihimäki-Hämeenlinna rataosuudella. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna. Alanko, M., Jokinen, S., 2007, Monnin osayleiskaava-alueen meluselvitys, Hausjärvi, WSP Finland Oy, 30.7.2007. Ervo, P., 2008, Yli-Jurvan alue Hyvinkää, Junaliikenteen tärinäselvitys, WSP Finland Oy 30.9.2008 Hakulinen, M., Virrenkulman asemakaavan laadintaan liittyvä tärinäselvitys, Kerava, Geomatti Oy, 3.5.2005. Huhtala, T., 2008, Meluselvitys Lepolan alue, Järvenpää, Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy, 16.4.2008. Hämeen liitto, 2003, Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys, Hämeen liiton julkaisu II:190 Hämeen liitto, 2003, Rakennettu Häme, Karisto Oy, Hämeenlinna Jokinen, S., Ervo,P., 2007, Jokelan keskusta III ja kartanon alue melu- ja tärinäselvitys, Tuusula, WSP Finland Oy, 28.2.2007 Järvenpään kaupunki, 2001, Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (vaihe I), Järvenpää Järvenpään kaupunki, 2004, Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (vaihe II), Järvenpää Kosonen, Nieminen, Pitkänen, Sorvoja, 2008, Pääradan simulointitarkastelu MA-arkkitehdit & Järvenpään kaupunki, 2000, Järvenpään maisemaselvitys, Järvenpää Poikolainen, P., Ristolainen, J., 2005, Tärinä- ja meluselvitys Jokelassa (osayleiskaavan laadintaa varten), Tuusula, Paavo Ristola oy, 22.3.2005 Putkonen, L. (toim.), luonnos 18.6.2007, Rakennettu Uusimaa, Uudenmaan rakennettu kulttuuriympä- ristö, Uudenmaan liitto Pöyry Environment Oy, 2007. Hyvinkään pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys. Hyvinkään kaupunki, Uudenmaan ympäristökeskus. Ramboll, Rautateiden meluselvitys 2007, Ramboll Finland Oy, 2007 Ratahallintokeskus, 2002, Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025. Ratahallintokeskus 2006. Rautatieliikenne 2030. Radanpidon pitkän aikavälin suunnitelma. Ratahal- lintokeskuksen strategioita ja selvityksiä 2/2006. Ratahallintokeskus, 2007, Rautatieliikenne 2030 -suunnitelman liikenne-ennusteet. Ratahallintokeskus 2008. Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinnan kehittäminen. Ratahallinto- keskuksen julkaisuja A 9/2008. Ratahallintokeskus, 2008, Helsinki–Pietari-rautatie-yhteyden kehittäminen. Esiselvitys ja vaikutusten arviointi Suomen osalta. Ratahallintokeskus, Tiehallinto, Strafica Oy, 2008, Helsingin seudun lähiliikenteen asemien maankäyt- tö- ja matkustajakysyntäselvitys. Rautamäki, M., 1982, Maisemamaakunnat, maakunnallinen viheraluejärjestelmä, Otakustantamo, Espoo Sito Oy, 2008, Pääradan kuormitustarkastelu välillä Kerava–Riihimäki Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M., 2004, Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Edita Prima Oy. Helsinki. Strafica, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus, 2008, Helsingin seudun lähiliikenteen asemien maankäyt- tö- ja matkustajakysyntäselvitys Suominen, P., 2004, Imppalanmäen meluselvitys, Kerava, Suunnittelukeskus Oy, 8.11.2004.

66 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Uudenmaan liitto, Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki ja Riihimä- ki- Hausjärvi, Uudenmaan liiton julkaisuja C 58, 2007. Välikylä,T., Kankare, J., 2006, Raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus Paasikivenkadulla, Tontti 266, Kerava, Promethor Oy, 18.9.2006 Westman, H., 2002, Jaakkolan meluselvitys, Kortteli 392, Tontit 1 ja 2, Kerava, SCC Viatek Oy, 29.4.2002 Ympäristöministeriö, Mietintö 66/1992 Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II Ympäristöministeriö ja Museovirasto, 1993, Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittä- vät kulttuurihistorialliset ympäristöt

ALUEIDENKÄYTTÖ: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, Opas 5 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008 Maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, 2. vaihemaakuntakaava (vireillä) Kanta-Hämeen maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Kerava Keravan yleiskaava 2020 ja yleiskaavan muutos Keravanjoen laakson osayleiskaava Keravan ajantasa-asemakaava Kytömaa etelä -asemakaava (vireillä) Tuko Logistics -asemakaavan muutos (vireillä) Savion keskusta -asemakaavan muutos (vireillä) 6. raide -asemakaavan muutos (vireillä) Tuusula Jokelan osayleiskaava Kellokosken osayleiskaava (vireillä) Tuusulan ajantasa-asemakaava Jokelan Kartanon alueen asemakaavan muutos (vireillä) Jokelan Peltokaaren alueen asemakaava (vireillä) Jokelan Palojoenpuiston asemakaava (vireillä) Järvenpää Järvenpään yleiskaava 2020 Järvenpään keskustan osayleiskaava Lepola osayleiskaava

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 67 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Järvenpään ajantasa-asemakaava Entisen VR:n lastausalueen asemakaavan muutos (vireillä) Hyvinkää Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistaminen Hyvinkään ydinkeskustan osayleiskaava Palopuron–Ridasjärven osayleiskaava Hyvinkään ajantasa-asemakaava Korttelin 101 asemakaavan muutos (vireillä) Kravunarkunmäen asemakaava (vireillä) Hausjärvi Monnin osayleiskaava (vireillä) Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava (vireillä) Riihimäki Riihimäen yleiskaava 2010 Riihimäen asemakaavojen sijaintikartta Kaavoituskatsaukset Keravan kaavoituskatsaus Tuusulan kaavoituskatsaus 2008 Tuusulan kaavoitusohjelma 2009–2013 Järvenpään kaavoituskatsaus 2008 Järvenpään kaavoitusohjelma 06/2008–06/2009 Hyvinkään kaavoituskatsaus 2009 Hausjärven kaavoituskatsaus 2008 Riihimäen kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2009

PAIKKATIETOAINEISTO, KARTAT JA ILMAKUVAT: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, GT-kartat Museoviraston paikkatiedot (muinaisjäänteet, suojellut rakennukset, rakennettu kulttuuriympäristö) Maanmittauslaitos, peruskartat SYKEn ympäristötietokannat (Natura-, luonnonsuojelu-, luonnonsuojeluohjelma-, maisema-, pohjavesi- ja valuma-alueet) VR Rata Oy, pehmeikkörekisteri Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Kuntien opaskartat

INTERNET: Ympäristöhallinnon Internet-sivut: http://www.ymparisto.fi Uudenmaan liiton internet-sivut: http://www.uudenmaanliitto.fi/

68 Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Hämeen liiton Internet-sivut: http://www.hameenliitto.fi KUUMA-kuntien karttapalvelu: http://kartta.kuuma.fi/ Hyvinkään karttapalvelu: http://kartta.hyvinkaa.fi/ Riihimäen karttapalvelu: http://www.karttatiimi.fi/riihimaki/ Tilastokeskuksen Tilastotietokannat: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/

Kerava–Riihimäki lisäraiteiden ympäristövaikutusten arviointi 69 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

LIITTEET

LIITE 1 Ympäristöteemakartat LIITE 2 Teemakartoilla esitetyt pilaantuneen maan kohteet LIITE 3 Teemakartoilla esitetyt muinaismuistot

| Kyrölä +XKWLNXX Ainola

!. JÄRVENPÄÄ !. k Tuusulanjärven kulttuurimaisema Tuusulan kansanopisto 0 250 TUUSULA 0 500 1 000 1 500 000 2

P Marjamäki, Ilkpohjavesialue KERAVA Tuusulanjärven itäranta Myllypuron lehto Tuomalan kylän kulttuurimaisema

k0 Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma Perinnebiotooppi Ekologinen yhteys Liito-oravahavainto Liito-oravaalue Muu luontokohde 0 Haavikko k ! . P

k .(5$9$78868/$-b59(13bb 0 Keravan nuoriso- vankilan alue Heikkilänmäen museoalue Keravan kartano k0 Kerava 3 Asemanseutu k Keravanjokilaakson maisemakokonaisuus 0 3 k

0 k Keravan rautatieasema Lapilan ker- rostaloalue 0 k0 ^_ 3 3

3 k 0 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto) Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus 3 0 3

3 k k

*# 0 ^ _ ^ _ Heikkilän talo (Keravan koti- seutumuseo) 3 k k 3

0 0 k 3 3 k 0 3 k 0 3 3 k 0 3 Keravan entinen kauppalantalo Lapilan kartanon päärakennus Inkiläntien ker- rostaloasutus Tuomikadun yhtenäinen pientaloalue Matkustajaliikenteen pysähdyspaikka Nykyinen rata Kuntaraja Asemakaavoitetun alueen raja Pehmeikkö Meluhuomautus Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Mahdollinen tärinän riskialue Nissilän kallioketo " " J J Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/09 .HUDYD±5LLKLPlNLOLVlUDLWHLGHQ\PSlULVW|YDLNXWXVWHQDUYLRLQWL

| Purola +XKWLNXX

!. !. !. !.!. !. !. !. 3 3 !. !.

!. Nummenkylä, Ilkpohjavesialue TUUSULA

^_ 250 0 500 1 000 1 500 000 2 Pajalan teolli- suusympäristö Saunakallio JÄRVENPÄÄ

3 ^_ Villa Enckell 3 3 3

Järvenpään Terijokelaistalot ^_

k 0 ^_ 3 Järvenpää 3 3 3 ^_ 3 ^_ Koulukeskus ja Keskus- urheilukentan ympäristö Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma Perinnebiotooppi Ekologinen yhteys Liito-oravahavainto Liito-oravaalue Muu luontokohde 78868/$-b59(13bb ! . P 3 Järvenpään rautatieasema P Järvenpään Taidetalo ja Harjuvaaran talo Järvenpää, I lk pohjavesialue Tuusulanjärven lintuvesi Tanhuniityn pientaloalue Kyrölä Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto) Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus Ainola *# k ^ _ ^ _

!. JÄRVENPÄÄ !. k Tuusulanjärven kulttuurimaisema Tuusulan kansanopisto 0 Tuusulanjärven lintuvesi Matkustajaliikenteen pysähdyspaikka Nykyinen rata Kuntaraja Asemakaavoitetun alueen raja Pehmeikkö Meluhuomautus Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Mahdollinen tärinän riskialue TUUSULA " " J J Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/09 .HUDYD±5LLKLPlNLOLVlUDLWHLGHQ\PSlULVW|YDLNXWXVWHQDUYLRLQWL

!. Lonkerinkorven luonnonsuojelualue !. 3 Nummenkylä, I lk pohjavesialue

P TUUSULA Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma Perinnebiotooppi Ekologinen yhteys Liito-oravahavainto Liito-oravaalue Muu luontokohde -b59(13bb78868/$

! . !. P JÄRVENPÄÄ Purola m 3 3 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto) Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus

*# k ^ _ ^ _ Pajalan teolli- suusympäristö Saunakallio Matkustajaliikenteen pysähdyspaikka Nykyinen rata Kuntaraja Asemakaavoitetun alueen raja Pehmeikkö Meluhuomautus Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Mahdollinen tärinän riskialue 250 3 " " J J 3 Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/09 .HUDYD±5LLKLPlNLOLVlUDLWHLGHQ\PSlULVW|YDLNXWXVWHQDUYLRLQWL

P 3 3 250 3 Ta ko ja, I lk pohjavesialue 0 500 000 1 500 1 000 2 Jokela 0 k 3 3 3 3 !. !. Takahuikon luonnonsuojelualue !.

!. 3 3 3 Jokelan teollisuusalue ja rautatieasema Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma Perinnebiotooppi Ekologinen yhteys Liito-oravahavainto Liito-oravaalue Muu luontokohde 78868/$+<9,1.bb ! . P Nuppulinna Lonkerinkorven luonnonsuojelualue Lepänojan luonnonsuojelualue Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto) 3 *# k ^ _ ^ _ Teilinummi, I lk pohjavesialue Matkustajaliikenteen pysähdyspaikka Nykyinen rata Kuntaraja Asemakaavoitetun alueen raja Pehmeikkö Meluhuomautus Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Mahdollinen tärinän riskialue Jäniksenlinna, I lk pohjavesialue " " J J Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/09 .HUDYD±5LLKLPlNLOLVlUDLWHLGHQ\PSlULVW|YDLNXWXVWHQDUYLRLQWL

!. Ruisrikonmäen aarnikuusikko

!.!.!. !. !. !. !. !.!. !. !.!.!. !.!. !. !.!. !. !. !. !. !. !. !. !.!. !. !.!. !. !. !.!. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto) Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus

*# k P ^ _ ^ _ Palopuro, I lk pohjavesialue P

P Matkustajaliikenteen pysähdyspaikka Nykyinen rata Kuntaraja Asemakaavoitetun alueen raja Pehmeikkö Meluhuomautus Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Mahdollinen tärinän riskialue " " J J 78868/$+<9,1.bb m

k0 3

k0 HYVINKÄÄ 250 TUUSULA 0 500 000 1 500 1 000 2 Vantaanjoki 3

P 3 3 k 0 3 Ta ko ja, Ilkpohjavesialue Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/09 .HUDYD±5LLKLPlNLOLVlUDLWHLGHQ\PSlULVW|YDLNXWXVWHQDUYLRLQWL

| 3 +XKWLNXX Vantaankadun pientaloalue 3 3 3 Hyvinkää, I lk pohjavesialue Hyvinkään parantola Mustamännistö- kadun asutus 3 Hyvinkään villa- tehtaan alue Hyvinkään Konepaja ja ympäröivät asuinalueet Hyvinkään Sveitsin kansallispuisto

Siltakadun ympäristö !.

3 !. 3 !.!. !. !.!. 250 !. 3 !.!. 3 0 500 000 1 500 1 000 2 Hyvinkää 3 3 3 Hyvinkään asemanseutu

3 !.!. 3 Hämeenkadun liike- ja hallintorakennukset

!. 3 3 Hyvinkään vanha liikekeskusta Viertolan pientaloalue 3 3 +<9,1.bb 3 Kruununpuiston omakotialue Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma Perinnebiotooppi Ekologinen yhteys Liito-oravahavainto Liito-oravaalue Muu luontokohde ! . P

!.!.!.!. !.!.!.!. !. !. !. !. !.!. !.!. P !. !.!. !. !. !. Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto) P

*# k ^ _ ^ _ Vantaanjoki Pahnakallio

k Pohjavedenottamo Pohjaveden muodostumisalue Pohjavesialue Natura 2000 -alue Luonnonsuojelualue Luonnonsuojeluohjelma Perinnebiotooppi Ekologinen yhteys Liito-oravahavainto Liito-oravaalue Muu luontokohde 0 Arolammin kylä ! . P

k 0

0 k 0 P Lakkamäki Rinnemäki Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto)

*# k ^ _ ^ _ Rauhasaari, Arolampi ^_ !.!.!. Monnin keto

!. RIIHIMÄKI Matkustajaliikenteen pysähdyspaikka Nykyinen rata Kuntaraja Asemakaavoitetun alueen raja Pehmeikkö Meluhuomautus Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Mahdollinen tärinän riskialue " " P J J HAUSJÄRVI m Vantaanjoen kulttuurimaisemat 3 +<9,1.bb+$86-b59,5,,+,0b., HYVINKÄÄ Arolampi, III lk pohjavesialue 3 3 3

!. 250 3 0 500 000 1 500 1 000 2 Vantaankadun pientaloalue 3 3 3 Hyvinkää, Ilkpohjavesialue P Hyvinkään parantola Mustamännistö- kadun asutus 3 Hyvinkään villa- tehtaan alue Hyvinkään Konepaja ja ympäröivät asuinalueet Hyvinkään Sveitsin kansallispuisto Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/09 .HUDYD±5LLKLPlNLOLVlUDLWHLGHQ\PSlULVW|YDLNXWXVWHQDUYLRLQWL

Otsolan metsikkö ^_ 3 ^_ Huhtimon savilam- mikot ja kosteikko 3 3 3 3 Riihimäki Peltosaaren kosteikkopuisto 3 Työväentalomu- seo, Peltosaari 3 3

k Käräjäkoski ja Vantaanjokivarsi 0 3 3 Riihimäen kirkko 3 Patastenmäki Koivistonmäki, III kaupunginosa Asemanseutu ja Rautatien puisto 3 Pilaantuneen maan kohde Asuinrakennus asemakaavoitetun alueen ulkopuolella Kokoontumistila tai paikka Hoitoalan rakennus, päiväkoti Koulu tai oppilaitos Muinaismuisto Valtakunnallisesti arvokas rakennus Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennus Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston paikkatietoaineisto) Uhkolansuo Vahteriston luonnonsuojelualue

*# k ^ _ ^ _ 3 3 Paloheimonkadun katunäkymä 3 3 3 3 Hirsimäen eteläosan pientaloalue Vahteristo-Huhtio luontokohteet Matkustajaliikenteen pysähdyspaikka Nykyinen rata Kuntaraja Asemakaavoitetun alueen raja Pehmeikkö Meluhuomautus Tärinähuomautus Aiemmin laadittu meluselvitys Aiemmin laadittu tärinäselvitys Mahdollinen tärinän riskialue 3 0

0 k " " J J

k Suonummenmäki, III lk pohjavesialue Herajoki, I lk pohjavesialue +$86-b59,5,,+,0b., Vantaanjoen kulttuurimaisemat m Parooninpuisto- Silmäkeneva Silmäkeneva/Hera- joki-Vantaanjoki 3 RIIHIMÄKI 0

k Korttionmäki Pitkämäki- Holmansuo HAUSJÄRVI 0 k Multatöyräs, III lk pohjavesialue 250 k0 0 500 000 1 500 1 000 2 k Arolammin luonnonsuojelualue 0 k k Arolammin kylä 0 0 0

k 0

Arolampi, III lk pohjavesialue k k k 0 0 k Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos lupanro 053/MML/09 .HUDYD±5LLKLPlNLOLVlUDLWHLGHQ\PSlULVW|YDLNXWXVWHQDUYLRLQWL

P29 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Metalliteollisuus Lopetettu LIITE 2 Metallimiehenkatu 5 Temal Oy (entinen Oy Alu Ab) - Pajala P30 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Metalliteollisuus Toimiva Metallimiehenkatu 7-9 Lintulan kauppa ja Järvenpään Romu Ky - Pajala P31 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Romuttamo Lopetettu Pajalantie 3 Kohdenumero Kohteen nimi Kunta Kohteen tilanne Toiminnan kuvaus Toiminnan tila Kunnostettu Pvm

P32 Entinen huoltoasema - Pajala Myllytie / Pajalantie Järvenpää Selvitystarve Huoltoasema Lopetettu

Entinen huoltoasema - Pajala Myllytie 6 A / P33 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Huoltoasema Lopetettu Seutulantie P34 Palanut huonekaluhalli - Pajala Pajalantie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu Entinen maatalouskauppa - Pajala Kaskitie / P35 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu Seutulantie

P36 Seutulantien rakentamaton tontti - Pajala Seutulantie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu

P37 Musiikkiopisto - Pajala Seutulantie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P38 Entinen mylly - Pajala Seutulantie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P39 Lämpömiestentalo (5-76) - Pajala Pajalantie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Metalliteollisuus Lopetettu P40 Lämpömiestentalo (5-64) - Pajala Pajalantie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Metalliteollisuus Lopetettu P41 Teollisuushalli (711-4) - Pajala Metallimiehenkatu 8 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P42 Teollisuushalli (711-5) - Pajala Metallimiehenkatu 6 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P43 Varasto - Pajala Pajalantie 11 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P44 Rautakauppa - Pajala Tehtaankatu Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P45 Liikerakennus - Pajala Pajalantie / Myllytie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P46 Autokorjaamo - Pajala Myllytie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Korjaamo Lopetettu P47 Tyhjä tontti - Pajala Tehtaankatu Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P48 Entinen meijeri - Pajala Myllytie Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu P49 Muuntamo - Pajala Seutulantie Järvenpää Selvitystarve Energialaitos (sähkö- tai lämpövoimala) Lopetettu P50 Rakentamaton tontti - Pajala Myllytie / Seutulantie Järvenpää Selvitystarve Muu riskitoiminta Lopetettu Metalliteollisuus (entinen kumitehdas) - Pajala P51 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Metalliteollisuus Toimiva Tehtaankatu 2 Entinen varastoalue - Järvenpää Myllytie / P52 Järvenpää Arvioitava tai puhdistettava Muu riskitoiminta Lopetettu Kirjastokatu P53 Huoltoasema - Järvenpää Wärtsilänkatu 2 Järvenpää Toimiva kohde Huoltoasema Toimiva 31.12.1997 P54 S. Attilan puunkyllästämö - Pajala Wärtsilänkatu 4 Järvenpää Selvitystarve Kyllästämö Lopetettu P55 Entinen kauppapuutarha Wärtsilänkatu 3 Järvenpää Ei puhdistustarvetta Taimi- ja kauppapuutarhat Lopetettu Mako Oy / Keskusvalimo - Jamppa Levysepänkatu P56 Järvenpää Selvitystarve Kemian- ja muoviteollisuus Lopetettu 11 P57 Saunakallion Lämpö Oy - Jamppa Levysepänkatu Järvenpää Toimiva kohde Energialaitokset ja polttonesteiden varastot Toimiva Nuppulinnan siirtokuormausasema P58 Tuusula Ei puhdistustarvetta Jätteenkäsittely Lopetettu 30.11.1999 Laululaaksonkaari 70 P59 Kiinteistö Oy Huikontie Huikontie 32 Tuusula Selvitystarve Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Ei tietoa P60 Jokelan Valu Oy Huikontie 2 Tuusula Toimiva kohde Valimo Toimiva P61 Maankaatopaikka Jokelantie Tuusula Selvitystarve Maankaatopaikka Ei tietoa P62 Vanha tulitikkutehtaan kaatopaikka Reunatie 7 Tuusula Selvitystarve Teollisuuskaatopaikka Lopetettu Kiinteistö Oy Tuusulan Tärkkelystehdas P63 Tuusula Arvioitava tai puhdistettava Teollisuuskaatopaikka Lopetettu Nukarintie/Opintie Kohdenumero Kohteen nimi Kunta Kohteen tilanne Toiminnan kuvaus Toiminnan tila Kunnostettu Pvm P64 Entinen huoltoasema, Jokela Puistotie 1 Tuusula Arvioitava tai puhdistettava Huoltoasema Lopetettu P65 Jokelan vanha kaatopaikka Jokelantie Tuusula Selvitystarve Yhdyskuntakaatopaikka Lopetettu P66 Huoltoasema Osulankuja 2 Tuusula Toimiva kohde Huoltoasema Toimiva P67 Entinen jakeluasema Keskustie 2 Tuusula Ei puhdistustarvetta Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu 07.01.2004 Entinen maatalous-/kyläkauppa - Jokela Osulankuja P68 Tuusula Arvioitava tai puhdistettava Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet Lopetettu 3 - 5 P69 Entinen jakeluasema Siljalantie Tuusula Selvitystarve Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu P70 Jokelan ent. kaatopaikka Tuusula Selvitystarve Yhdyskuntakaatopaikka Lopetettu P71 Jakeluasema Raturinkuja 4 Tuusula Toimiva kohde Polttonesteiden jakeluasema Toimiva P72 Kolsan entinen tiilitehdas ja saha Tuusula Selvitystarve Keraamisten tuotteiden valmistus Lopetettu P73 Romuliike Suotula Oy Jokelantie 601 Hyvinkää Toimiva kohde Romunkeräys Toimiva Martinlehdon (Martin) entinen ampumarata P74 Hyvinkää Ei puhdistustarvetta Ampumarata Lopetettu Martinlehto (0195Y0413) P75 Entinen Pikkusuon ampumarata - Pikkusuo Hyvinkää Selvitystarve Ampumarata Lopetettu P76 Jakeluasema Sillankorvankatu 31 Hyvinkää Toimiva kohde Polttonesteiden jakeluasema Toimiva Martin entinen jätevedenpuhdistamo - Etu-Martti P77 Hyvinkää Selvitystarve Jätevedenpuhdistamo Lopetettu Etumartinkatu 6 P78 Hyvin Pesu Oy - Martti Ruskakatu 4 Hyvinkää Toimiva kohde Kemiallinen pesula Toimiva P79 Osuusliike Ahjo - Rääkänpää Sillankorvankatu Hyvinkää Selvitystarve Saha Ei tietoa P80 Jakeluasema Sillankorvankatu 1 Hyvinkää Toimiva kohde Polttonesteiden jakeluasema Toimiva P81 Entinen kaupungin varikko - Tehdas Suokatu 1-3 Hyvinkää Arvioitava tai puhdistettava Varikko Lopetettu P82 Entinen huoltoasema Hyvinkäänkatu 2 Hyvinkää Selvitystarve Huoltoasema Lopetettu P83 Entinen huoltoasema Hyvinkäänkatu 3 / Siltakatu Hyvinkää Arvioitava tai puhdistettava Huoltoasema Lopetettu P84 Entinen huoltoasema - Viertola Uudenmaankatu 1 Hyvinkää Selvitystarve Huoltoasema Lopetettu Entinen jakelupiste ("Ahjon pumppu") - Parantola P85 Hyvinkää Selvitystarve Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu Hämeenkatu 2-4 Entinen jakelupiste ("Postin pumppu") - Tehdas P86 Hyvinkää Selvitystarve Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu Hämeenkatu 9 Romuliikkeitä (mm. Hyvinkään metalli- ja P87 Hyvinkää Ei puhdistustarvetta Romuttamo Lopetettu rautavälitys) - Vieremä Hangon ratapiha P88 Entinen jakeluasema Riihimäenkatu 1 Hyvinkää Arvioitava tai puhdistettava Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu P89 Entinen huoltoasema - Vieremä Riihimäenkatu 5 Hyvinkää Selvitystarve Huoltoasema Lopetettu P90 Entinen huoltoasema Kauppalankatu 20 Hyvinkää Selvitystarve Huoltoasema Lopetettu P91 Nikkanen Oy - Sahanmäki Kerkkolankatu 16-18 Hyvinkää Toimiva kohde Varikko Toimiva P92 Saha - Sahanmäki Kerkkolankatu 15 Hyvinkää Selvitystarve Saha Ei tietoa Metallipuristamo K. S. Laakkonen Oy - Sahanmäki P93 Hyvinkää Toimiva kohde Metalliteollisuus Toimiva Teollisuuskatu 22 Romun ja puujätteet kierrätystoiminta (Ahjon entinen P94 Hyvinkää Toimiva kohde Romunkeräys Toimiva 13.01.2006 pesula) - Sahanmäki Niinistönkatu 2 P95 Öljypilaantuminen - Sahanmäki Tinakatu 4-6 Hyvinkää Ei puhdistustarvetta Muu riskitoiminta Lopetettu 21.12.2007 Kohdenumero Kohteen nimi Kunta Kohteen tilanne Toiminnan kuvaus Toiminnan tila Kunnostettu Pvm Maarakennusliike Raimo TA Virtanen Oy - P96 Hyvinkää Toimiva kohde Muu riskitoiminta Toimiva Sahanmäki Kerkkolankatu 28 P97 Jakeluasema Kerkkolankatu 38 Hyvinkää Toimiva kohde Polttonesteiden jakeluasema Toimiva P98 Autopurkamo Kuparinen Metsälammentie Hausjärvi Selvitystarve Romuttamo Lopetettu P99 Autopurkaamo Simppa Arolammintie 221 Riihimäki Selvitystarve Romuttamo Lopetettu P100 Rautatiealue Riihimäki Riihimäki Toimiva kohde Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet Toimiva 28.03.2003 P101 HK Ruokatalo Pajakatu 2 Riihimäki Selvitystarve Polttonesteiden varasto Lopetettu P102 Stena Metalli Oy Pajatie 7-9 Riihimäki Toimiva kohde Romunkeräys Toimiva P103 Kuljetus ja maansiirto Viita Oy Teollisuuskatu 10 Riihimäki Toimiva kohde Yksityinen polttonestesäiliö (ei myyntiä) Toimiva P104 Radanvarsi Parooninmäki Riihimäki Toimiva kohde Rautatieliikenne Toimiva 03.03.2000 P105 Häti Oy Korttionmäki Riihimäki Toimiva kohde Romuttamo Toimiva P106 Purso Oy Tehtaankatu 5-7 Riihimäki Selvitystarve Pintakäsittely Lopetettu P107 Uhkolansuon kaatopaikka Riihimäki Selvitystarve Yhdyskuntakaatopaikka Lopetettu P108 Peltosaaren jätealue Riihimäki Selvitystarve Yhdyskuntakaatopaikka Ei tietoa Paloheimo Oy, Tiilitehtaanalue Jokikylä (kauposa 5) P109 Riihimäki Arvioitava tai puhdistettava Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu ja Peltokylä (kauposa 4) P110 Paloheimo H G puutarha Riihimäki Selvitystarve Kasvihuone Lopetettu P111 ABC jakeluasema Voimalankatu 2 Riihimäki Toimiva kohde Polttonesteiden jakeluasema Toimiva P112 ABC jakeluasema S-Market Etelän Viertotie 1 Riihimäki Toimiva kohde Polttonesteiden jakeluasema Toimiva P113 Riihimäen matkakeskus Eteläinen Asemakatu 2A-2B Riihimäki Selvitystarve Öljy- ja kemikaalivahinkoalueet Lopetettu P114 VR:n veturitallit Ratapiha Riihimäki Arvioitava tai puhdistettava Varikko Toimiva Ratahallintokeskus Aseman itäiset pysäköintialueet P115 Riihimäki Toimiva kohde Rautatieliikenne Toimiva Väinö Sinisalon katu P116 entinen Shell-huoltoasema Keskuskatu 7 Riihimäki Ei puhdistustarvetta Huoltoasema Lopetettu 05.07.2005 P117 Välikadun ja toriaukion alue Välikatu Riihimäki Ei puhdistustarvetta Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu 07.10.2005 P118 entinen Kesoil-huoltoasema Valtakatu 7 Riihimäki Ei puhdistustarvetta Huoltoasema Lopetettu 01.01.2003 P119 entinen Esso-huoltamo Hämeenkatu 40-42 Riihimäki Arvioitava tai puhdistettava Huoltoasema Lopetettu As Oy Lehtokerttu 5, Palmberg-urakoitsijat Oy P120 Riihimäki Ei puhdistustarvetta Korjaamo Lopetettu 01.01.2000 Valtakäyrä 8-10 Neste markkinointi Oy A24 -automaattiasema P121 Riihimäki Toimiva kohde Huoltoasema Toimiva 01.01.1994 Valtakatu 11 Entinen Jukolan Autohuolto Oy/Esso H 523 P122 Riihimäki Ei puhdistustarvetta Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu 01.01.1997 Valtakatu 13 P123 Havin vanha tehdasalue Hämeenkatu 33 Riihimäki Selvitystarve Kemiallisten tuotteiden valmistus Lopetettu P124 Karankadun meijeri Karankatu 9 Riihimäki Selvitystarve Meijeri Lopetettu Pysäköintipaikka ja Pohjoisen koulun liikuntahalli P125 Riihimäki Ei puhdistustarvetta Polttonesteiden jakeluasema Lopetettu 26.11.2004 Pohjoinen Rautatienkatu 38 Kohdenumero Kohteen nimi Muinaisjäännöstunnus Kunta Tyyppi Alatyyppi Ajoitus M1 Ali-Kerava Aimolanmäen mylly 1000010013 Kerava työ- ja valmistuspaikat tuulimyllyt historiallinen M2 Pisinmäki 245010002 Kerava asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M3 Saleniuksenmäki 1000002312 Kerava asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M4 Vakomaa 245010001 Kerava asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M5 Yli-Kerava (Öfver Kärvoby) Heikkilä 1000009996 Kerava asuinpaikat kylänpaikat historiallinen M6 Ali-Kerava (Ytter Kärvoby) 1000009986 Kerava asuinpaikat kylänpaikat historiallinen M7 Östersundom-Skafvaböle landsväg 1000010007 Kerava kulkuväylät tienpohjat historiallinen M8 Inkilä 1000010006 Kerava kivirakenteet röykkiöt ajoittamaton M9 Ahjo 245010004 Kerava kivirakenteet röykkiöt ajoittamaton M10 Yli-Kerava Tervahaudanniitty 1000009998 Kerava työ- ja valmistuspaikat tervahaudat historiallinen M11 Yli-Kerava (Öfver Kärvoby) Kartano 1000009983 Kerava asuinpaikat kylänpaikat historiallinen M12 Yli-Kerava Kartanonsilta 1000010008 Kerava kulkuväylät sillat historiallinen M13 Kivisilta 245010007 Kerava asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M14 Yli-Kerava Hakalan torppa 1000010009 Kerava asuinpaikat torpat historiallinen M15 Yli-Kerava Koivulan mylly 1000010010 Kerava työ- ja valmistuspaikat vesimyllyt historiallinen M16 Sikokorven juoksuhauta 1000010014 Kerava puolustusvarustukset taistelukaivannot uusi aika M17 Päivärinne 858010024 Tuusula kivirakenteet röykkiöt ajoittamaton M18 Eriksnäs 186010003 Järvenpää kivirakenteet röykkiöt ajoittamaton M19 Valluntie 1000007207 Tuusula kivirakenteet uunit historiallinen M20 Petäjäskoski 1000013275 Nurmijärvi kivirakenteet rajamerkit historiallinen M21 Korpiniitty 106010002 Hyvinkää kivirakenteet röykkiöt esihistoriallinen M22 Kuusela 106010004 Hyvinkää kivirakenteet röykkiöt ajoittamaton M23 Jusula S 1000000555 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M24 Jusula 694010019 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M25 Kavonkallio 694010016 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M26 Toivola 1000000498 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M27 Hautapelto N 694010004 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M28 Kynnys 1 694010005 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M29 Kynnys 2 694010006 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M30 Pirttilä 1 694010002 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M31 Pirttilä 2 694010003 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M32 Silmäkeneva E A - E 694010008 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M33 Silmäkenevan saari 1 A-C 694010009 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M34 Pietilä 1 694010020 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M35 Vahteristo 1000011554 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen M36 Uusi-Keipilä 1 1000011555 Riihimäki asuinpaikat ei määritelty kivikautinen LIITE3 M37 Szolnokinpuisto 694010017 Riihimäki kultti- ja tarinapaikat kuppikivet ajoittamaton

puh. 020 7515111, fax 020 7515100 Kaivokatu 8, PL 185, 00101 Helsinki Ratahallintokeskus www.rhk.fi Julkaisija: