DOCSLIB.ORG

Asuntosijoittamisen Alueelliset Tuotot 2019-2023

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Asuntosijoittamisen Alueelliset Tuotot 2019-2023 Tuottotutkimus 2021 PTT & Suomen Vuokranantajat 7.7.2021 Uudistunut tuottotutkimus ja Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking • Tuottotutkimus on Suomen Vuokranantajien Pellervon taloustutkimukselta (PTT) tilaama asuntosijoittamisen kaupunkikohtainen tuottoennuste. • Tuottotutkimuksessa ennustetaan kaupungeittain ja huoneistotyypeittäin vuokratuoton ja asuntojen arvon keskimääräistä vuosikehitystä ennen veroja vuosina 2021-2023. • Ennusteet on laskettu tämän vuoden tutkimuksessa yhteensä 27 kaupungista. Ensimmäistä kertaa mukana ovat Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki erillisinä kaupunkeina. Suuremmista kaupungeista ennusteet on laskettu myös Tilastokeskuksen aluejaon mukaisilta alueilta. • Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking on myös uudistunut. Kaupunkien sijoitukseen vaikuttaa tuottoarvioiden ohella ensimmäistä kertaa muun muassa markkinointiaika sekä Vuokranantaja-barometrin arviot tulevasta kehityksestä. • Yksityiskohtaiset ennustetiedot löytyvät taulukkomuodossa erillisestä liitteestä. Sisältö • Tuottotutkimus • Tutkimuksen taustatiedot • Tuottoennusteet kaupungeittain ja asuntotyypeittäin • Vuokratuotot ennen veroja • Arvonnousu • Kokonaistuotto • Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking 2021 • Rankingin taustatiedot • Kaupunkiranking 2021 • Muuta lisämateriaalia Lisätietoja: Sakari Rokkanen Ekonomisti, Suomen Vuokranantajat ry [email protected] +358 40 7625340 Tuottotutkimus 2021 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2021-2023 6.7.2021 Lähestymistapa . Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen kannattavuuden mittareita ovat: . Vuokratuotto ennen veroja . Arvonnousu . Asuntosijoittamisen kokonaistuotto (%) = Vuokratuotto ennen veroja (%) + Arvonnousu (%) 6.7.2021 Lähestymistapa . Asuntosijoittamiseen vaikuttavat myös alueelliset kehitystekijät, joita käsitellään tässä tutkimuksessa. Vuokratuoton laskemiseksi on tehty keskimääräiset alueelliset hinta- ja vuokrakehityksen trendilaskelmat, jotka perustuvat historiadataan. Hoitovastikkeen kasvuennuste vuosille 2021-2023 on sama koko maahan. Asuntosijoittamiselle on tyypillistä arvioida tuottoa myös oman pääoman tuoton kautta. 6.7.2021 Vuokratuoton laskeminen . Vuokratuotto ennen veroja lasketaan tässä tapauksessa näin: € 2 € 2 × 12 % = × 100 € 2 + € 2 + € 2 ⁄ − ⁄ 푀 ⁄ ⁄ ⁄ • Vuokratuotto lasketaan sitoutuneen pääoman sen hetkiselle markkina-arvolle. Vuokratuoton ja asunnon arvon välillä on käänteinen riippuvuus. Mitä suurempi on asunnon arvo sitä pienempi on vuokratuotto ennen veroja (muiden tekijöiden pysyessä ennallaan). Asunto hankitaan ilman lainaa ja varainsiirtovero asunto-osakkeista on 2 prosenttia. Remonttivarana oletettu: Helsinki 900 €/m2; Espoo 800 €/m2; Vantaa, Kerava, Järvenpää 700 €/m2; Tampere ja Turku 600 €/m2; Muu Suomi 500 €/m2. 6.7.2021 Arvonnousu • Vuokratuoton lisäksi on huomioitava arvonmuutos, jolla on merkitystä asuntosijoituksen tuoton määräytymisessä. • Huonoimmassa tapauksessa asunnon arvo voi myös laskea sijoitusperiodilla. • Arvonnousuun vaikuttavat talouden suhdannetekijöiden lisäksi kaupungin tai alueen demografisten sekä sosioekonomisten tekijöiden kehitys. Asuntosijoittamisen alueellisia eroja havainnollistetaan huomioimalla aluekehitys, jonka avulla tarkennetaan asuntosijoittamisen pitkän aikavälin tuotto-odotuksia. 6.7.2021 Hinnat ja hoitokulut . Koronakriisin aikana asuntohinnat ovat nousseet kasvukeskuksissa ja laskeneet yhä useammissa maakuntakeskuksissa. Koronakriisi edelleen polarisoinut kerrostaloasuntojen hintakehitystä. • Pidemmän aikavälin näkymä kuitenkin epäselvä. Vuosina 2021-2023 vanhojen kerrostaloasuntojen nimellisten hintojen oletetaan kasvavan koko maassa noin 2 prosenttia vuodessa (yksiöt 2,7%, kaksiot 1,5% ja kolmiot+ 1,9%). Kasvuoletus perustuu historiadataan vuosilta 2016-2020. Hoitokulujen oletetaan kasvavan vuosittain 2 prosentin vauhtia. 6.7.2021 Korko ja inflaatio . Uusien asuntolainojen keskikoron ennustetaan olevan 0,80 prosenttia vuonna 2021. Vuoteen 2023 mennessä viitekorko nousee vain hieman nykytasostaan. Euroalueella rahapolitiikka tullaan pitämään kevyenä tulevina vuosina. Inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 2 prosenttia, ensi vuonna 1,2 prosenttia ja seuraavina vuosina lähellä 1,5 prosenttia. 7.7.2021 Vuokrat . Koronan vaikutus vuokriin on ollut negatiivinen, ja nousuvauhti on ollut keskimääräistä hitaampaa. Vuokrien nousu on hidastunut. Viime vuonna vuokrat nousivat koko maan tasolla noin 1,2 prosenttia (Vapaarahoitteiset vuokrat / Tilastokeskus) . Tarjonnan ja kilpailun lisääntyminen ovat vähentäneet vuokrien nousupaineita. Vuokrien oletetaan kasvavan keskimäärin koko maan tasolla 1,3 prosentin vauhtia. 6.7.2021 " Tuottoennusteet 6.7.2021 Vuokratuottolaskelman aineisto . Yhteensä 27 kaupunkia, suurimmista kaupungeista mukana lisäksi alueluokitukset (esim. Helsinki-1, Helsinki-2 jne.) . Laskelmat perustuvat menneeseen historiadataan, jonka perusteella on arvioitu tietyillä oletuksilla vuokratuottoja eri kaupungeissa. Tampere Turku Vantaa Helsinki Kuopio Oulu Rovaniemi Espoo-Kauniainen Kerava Hyvinkää Järvenpää Joensuu Kajaani Lappeenranta Jyväskylä Porvoo Rauma Kotka Mikkeli Lahti Seinäjoki Riihimäki Hämeenlinna Pori Vaasa Kokkola Kouvola 6.7.2021 Vuokratuotto ennen veroja, yksiöt Kotka Hämeenlinna Hyvinkää Kajaani Kouvola Kokkola Mikkeli Riihimäki Jyväskylä Kuopio Rovaniemi Pori Lahti Lappeenranta Rauma Kerava Joensuu Vaasa Järvenpää Vantaa Porvoo Oulu Seinäjoki Tampere Espoo-Kauniainen Turku Helsinki 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 7,0 % 8,0 % 6.7.2021 Vuokratuotto ennen veroja, kaksiot Kajaani Kuopio Mikkeli Kotka Hyvinkää Hämeenlinna Lahti Jyväskylä Riihimäki Joensuu Rovaniemi Kokkola Pori Lappeenranta Vantaa Kerava Rauma Kouvola Järvenpää Oulu Turku Vaasa Tampere Seinäjoki Espoo-Kauniainen Porvoo Helsinki 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 % 6.7.2021 Vuokratuotto ennen veroja, kolmiot+ Hyvinkää Kuopio Kajaani Vantaa Joensuu Kotka Mikkeli Rovaniemi Riihimäki Kerava Lahti Järvenpää Hämeenlinna Jyväskylä Lappeenranta Kokkola Pori Oulu Porvoo Kouvola Tampere Rauma Turku Espoo-Kauniainen Seinäjoki Helsinki Vaasa 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % 5,0 % 6.7.2021 Arvonnousu, yksiöt Turku Helsinki Tampere Oulu Kajaani Porvoo Rauma Espoo-Kauniainen Kerava Lappeenranta Kuopio Seinäjoki Rovaniemi Vantaa Hyvinkää Kotka Vaasa Lahti Jyväskylä Joensuu Mikkeli Kouvola Pori Järvenpää Riihimäki Hämeenlinna Kokkola -12,0 % -10,0 % -8,0 % -6,0 % -4,0 % -2,0 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 6.7.2021 Arvonnousu, kaksiot Helsinki Turku Tampere Espoo-Kauniainen Porvoo Oulu Vantaa Kerava Järvenpää Rovaniemi Kotka Kuopio Jyväskylä Rauma Lappeenranta Hyvinkää Joensuu Pori Vaasa Riihimäki Lahti Kajaani Kouvola Mikkeli Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6.7.2021 Arvonnousu, kolmiot+ Kolmiot+ Helsinki Turku Tampere Espoo-Kauniainen Porvoo Oulu Vantaa Kerava Järvenpää Rovaniemi Kotka Kuopio Jyväskylä Rauma Lappeenranta Hyvinkää Joensuu Pori Vaasa Riihimäki Lahti Kajaani Kouvola Mikkeli Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6.7.2021 Keskimääräinen kokonaistuotto, yksiöt Turku Helsinki Kajaani Tampere Rauma Kotka Oulu Kuopio Hyvinkää Lappeenranta Rovaniemi Porvoo Kerava Espoo-Kauniainen Jyväskylä Vantaa Seinäjoki Lahti Vaasa Kouvola Mikkeli Pori Joensuu Riihimäki Järvenpää Hämeenlinna Kokkola -15% -10% -5% 0% 5% 10% bruttovuokratuotto arvonnousu 6.7.2021 Keskimääräinen kokonaistuotto, kaksiot Turku Helsinki Tampere Espoo-Kauniainen Porvoo Oulu Vantaa Kuopio Kotka Kerava Rovaniemi Järvenpää Jyväskylä Kajaani Hyvinkää Lappeenranta Joensuu Rauma Pori Lahti Riihimäki Mikkeli Vaasa Kouvola Kokkola Hämeenlinna Seinäjoki -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% bruttovuokratuotto arvonnousu 6.7.2021 Keskimääräinen kokonaistuotto, kolmiot+ Turku Helsinki Tampere Espoo-Kauniainen Porvoo Vantaa Oulu Kuopio Kerava Järvenpää Hyvinkää Kotka Rovaniemi Jyväskylä Joensuu Lappeenranta Kajaani Rauma Pori Riihimäki Lahti Mikkeli Vaasa Kouvola Kokkola Hämeenlinna Seinäjoki -6% -4% -2% 0% 2% 4% 6% 8% bruttovuokratuotto arvonnousu 6.7.2021 Keskimääräinen kokonaistuotto, Helsinki, yksiöt Helsinki 2 Helsinki 1 Helsinki 3 Helsinki 4 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% bruttovuokratuotto arvonnousu 6.7.2021 Keskimääräinen kokonaistuotto, suurimmat kaupungit, yksiöt Turku 1 Helsinki 2 Turku 3 Tampere 1 Helsinki 1 Espoo-Kauniainen 1 Helsinki 3 Turku 2 Oulu 2 Tampere 3 Helsinki 4 Oulu 1 Tampere 2 Vantaa 2 Vantaa 1 Espoo-Kauniainen 3 Espoo-Kauniainen 2 -2% 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% bruttovuokratuotto arvonnousu Suomen Vuokranantajien kaupunkiranking 2021 6.7.2021 Alueelliset kehitystekijät . Asuntosijoittamisen tuottoarvioita voidaan tarkentaa huomioimalla kaupunkikohtaisia erityispiirteitä. Väestönkasvu lisää asuntojen kysyntää, opiskelijakaupungeissa vuokra-asuntoihin kohdistuu aina kysyntää jne. Korkeampi tuotto vaatii usein suurempaa riskiä. Taantuvilla alueilla on usein hyvä vuokratuotto, mutta vaarana voi olla sijoituksen arvonlasku sekä riski tyhjistä kuukausista. Osa tekijöistä perustuu menneeseen dataan, osa ennusteisiin. Kehitystekijät perustuvat tilasto- tai kyselydataan. 6.7.2021 Kaupunkirankingin kokoaminen • Ranking-listaan vaikuttavat tekijät: 1. Vuokrakehitys, 5v ka. kasvu (paino 33%), Tilastokeskus 2. Arvonnousu, 5v ka. kasvu, Tilastokeskus 3. Vuokratuotto, 6v ka. kasvu, 4. Markkinointiaika, tammikuu 2015- toukokuu 2021 ka., Vuokraovi.com 5. Väestönkasvu, 10v väestöennuste 2019-2029
Load more

Recommended publications
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • Helsinki-Uusimaa Region Competence and Creativity
    HELSINKI-UUSIMAA REGION COMPETENCE AND CREATIVITY. SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. HELSINKI-UUSIMAA REGIONAL COUNCIL HELSINKI-UUSIMAA REGION AT THE HEART OF NORTHERN EUROPE • CAPITAL REGION of Finland • 26 MUNICIPALITIES, the largest demographic and consumption centre in Finland • EXCELLENT environmental conditions - 300 km of coastline - two national parks • QUALIFIED HUMAN CAPITAL and scientific resources • INTERNATIONAL AIRPORT • four large INTERNATIONAL PORTS • concentration of CENTRAL FUNCTIONS: economy, administration, leisure, culture • privileged GEO-STRATEGIC LOCATION Helsinki-Uusimaa Region AT THE HEART OF POPULATION • 1,6 MILLION inhabitants • 30 % of the population of Finland • POPULATION GROWTH 18,000 inhabitants in 2016 • OFFICIAL LANGUAGES: Finnish mother tongue 80.5 %, Swedish mother tongue 8.2 % • other WIDELY SPOKEN LANGUAGES: Russian, Estonian, Somali, English, Arabic, Chinese • share of total FINNISH LABOUR FORCE: 32 % • 110,000 business establishments • share of Finland’s GDP: 38.2 % • DISTRIBUTION OF LABOUR: services 82.5 %, processing 15.9 %, primary production 0.6 % FINLAND • republic with 5,5 MILLION inhabitants • member of the EUROPEAN UNION • 1,8 MILLION SAUNAS, 500 of them traditional smoke saunas • 188 000 LAKES (10 % of the total area) • 180 000 ISLANDS • 475 000 SUMMER HOUSES • 203 000 REINDEER • 39 NATIONAL PARKS HELSINKI-UUSIMAA SECURITY AND URBAN RENEWAL. WELCOME TO THE MODERN METROPOLIS BY THE SEA. ISBN 978-952-448-370-4 (publication) ISBN 978-952-448-369-8 (pdf)
    [Show full text]
  • Marine Midge Telmatogeton Japonicus Tokunaga (Diptera: Chironomidae) Exploiting Brackish Water in Finland
    Aquatic Invasions (2009) Volume 4, Issue 2: 405-408 DOI 10.3391/ai.2009.4.2.20 © 2009 The Author(s) Journal compilation © 2009 REABIC (http://www.reabic.net) This is an Open Access article Short communication Marine midge Telmatogeton japonicus Tokunaga (Diptera: Chironomidae) exploiting brackish water in Finland Janne Raunio1*, Lauri Paasivirta2 and Yngve Brodin3 1Janne Raunio, Water and Environment Association for the River Kymi, Tapiontie 2 C, FIN-45160 Kouvola, Finland E-mail: [email protected] 2Lauri Paasivirta, Ruuhikoskenkatu 17 B 5, FIN-24240 Salo, Finland E-mail: [email protected] 3Yngve Brodin, Swedish Museum of Natural History, P.O. Box 50007, SE-10405 Stockholm, Sweden E-mail: [email protected] *Corresponding author Received 20 March 2009; accepted in revised form 26 May 2009; published online 3 June 2009 Abstract Pupal exuviae of marine intertidal midge Telmatogeton japonicus Tokunaga (Diptera: Chironomidae) were found in September 2008 from the Gulf of Finland, Baltic Sea. Previous records of the species in the Baltic Sea were from Sweden, Denmark, Germany and Poland. Telmatogeton japonicus is an alien species introduced to Europe from the Pacific Ocean. It probably uses shipping as the vector, since in north-western Europe it has first been detected near large seaports. This was also the case in the Gulf of Finland. Our findings suggests that the species’ distribution extends further northeast in the Baltic Sea than understood before, and that the species is able to establish viable populations into fresh-brackish (salinity < 4 ‰) coastal habitats. Key words: Telmatogeton japonicus, Chironomidae, pupal exuviae, Gulf of Finland Benthic macroinvertabrate communities in the 2005; Raunio 2008) to assess chironomid littoral and sub-littoral zones in the Gulf of community composition in three areas in the Finland (Baltic Sea) are rather poorly known, as Gulf of Finland (Figure 1).
    [Show full text]
  • Rail Connecɵon from Kouvola to Kotka/ Hamina Ports, Works For
    Rail connecƟ on from Kouvola to Kotka/ Hamina ports, works for improving and construcƟ on of a new railway yard 2007-FI-12010-P • Part of Priority Project 12 Commission Decision: C(2008)7887 Member States involved: Finland ImplementaƟ on schedule: Start date: January 2008 End date: December 2013 Es mated end year: 2013 Budget: Total project cost: €66,000,000 EU contribu on: €6,600,000 Na onal budget: €59,400,000 Percentage of EU support: Works: 10% his project forms part of the Nordic Triangle railway/road axis (Priority Project 12), which links the capitals of Finland, TSweden, Norway and Denmark to each other and further to central Europe and Russia. The project supports the upgrade of approximately 60 km of railway line on the Kouvola-Kotka/Hamina sec ons and the construc on of a new railway yard at Kotolah . The improvements to the hinterland connec on are essen al to allow for a more effi cient use of freight traffi c on railways, for intermodal transport opera ons using the Motorways of the Sea ports of Kotka and Hamina. The planning and implementa on of the project also takes into due account reliability, func onality, traffi c safety and environmental considera ons. MAP Review The MidMid-Term Term evalua on concluded that the project proje can be completed by the end of 2013, provided any fi nancial uncertainty is eff ec vely removed. Moreover, administra ve procedures for diff erent works on the sec on Kouvola-Kotka/Hamina need to be approved before the end of 2010 and 2011.
    [Show full text]
  • Local Government Tax Revenues in Finland Tallinn 13.11.2018
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Local government tax revenues in Finland Tallinn 13.11.2018 Henrik Rainio, Director, Municipal Finances The Association of Finnish Local and Regional Authorities Municipalities in Finland • The responsibility of municipalities for social services, healthcare, educational and cultural services, public infrastructure as well as the organisation of other welfare services is extremely significant by international and also European standards. • Local government accounts for two-thirds of public consumption in Finland. • The ratio of the total expenditure of local government to GDP has been about 20% in recent years. • Local government employs about one fifth of the total Finnish labour force. • Municipalities have the right to tax the earned income of their inhabitants (municipal income taxation) and municipalities are paid tax on the basis of the value of real property (tax on real property). Municipalities are also entitled to a share of corporate income tax. 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 14.11.2018 Total municipal sector expenditure and income for 2017 Salaries and Social welfare Tax revenues 51 % wages 36 % and health care 22,6 billion € 15,9 billion € 48 % 21,1 billion € Income tax 43 % Corporate tax 4 % Social security funds Real estate tax 4 % and pensions 10 % Purchase of goods 8 % Education and State grants 19 % Purcahse of Culture 31 % 8,5 billion € services 22 % 13,6 billion € Sales of goods and Subsidies 5 % services 21 % Loan costs 5 % Other 15 % 9,2 billion € Investments 11 % 6,6 billion € Borrowing 5 %, 2,4 mrd. € Financing 6 %, 2,7 billion € Other 3 % Other revenues 4 %, 1,8 mrd.
    [Show full text]
  • Marianna Uutinen Cv
    L A R S B O H M A N G A L L E R Y Marianna Uutinen Marianna Uutinen has made acrylic works of collage type for over ten years, using them to create a markedly unique idiom. But despite visual and material abundance, Uutinen has always approached her themes and subjects with moderation - thematically her works do not underline things nor do they give the viewer ready-made interpretations. Uutinen says that in the early stages of her career she explicitly tried to find a material that would in a way depict itself and be self-reflective. Through an emphasis on the construction of the work and its materiality, Uutinen’s art approaches what underlies it in our present age. Each brushstroke or mark always means something - there is no such thing as a pure sign. Marianna Uutinen’s works also operate on this principle, as a social sign of surrounding reality. CV Born 1961 in Pieksemäki, Finland. Lives and works in Helsinki. Marianna Uutinen is currently professor at the Art Academy in Helsinki. EDUCATION 1991-92 Institute des Hautes Etudes en Arts Plastiques, Paris, France 1980-85 The School of Fine Arts Academy of Finland, Helsinki, Finland SELECTED SOLO EXHIBITIONS 2013 Salon Dahlman, Berlin, Germany (together with Anselm Reyle) Carlier-Gebauer, Berlin, Germany Galerie Forsblom, Helsinki, Finland 2012 Lars Bohman Gallery, Stockholm, Sweden 2011 Galerie Forsblom, Helsinki, Finland 2010 Lars Bohman Gallery, Stockholm, Sweden Kalhama-Piippo Contemporary, Helsinki, Finland Vanha Pappila , Pieksämäki, Finland Kouvolan Taidemuseo,Kouvola (Kouvola
    [Show full text]
  • Country and City Arto Paasilinna – the Year of the Hare Keywords
    Country and City Arto Paasilinna – The Year of the Hare Keywords Arto Paasilinna (1942-) Country/City/Village Nature/Culture Tradition/Modernity Arto Paasilinna Arto Paasilinna was born in 1942, one of four famous ‘author brothers’ (Erno, Reino, and Mauri) whose family came from the Petsamo district of Finland, from which they resettle. Paasilinna is known for his satires, which use exaggeration and invention to mock aspirations and expectations of Finland’s urban middle class, and which are popular literature that does not fit into the ‘high’ literary tradition of Finnish culture. (http://en.wikipedia.org/wiki/Pechengsky_District) Country/Village/City Finland is a sparsely populated country, with large forests, especially in the north. Today, many Finns prize time spent in the countryside (maaseutu) or in lake country, picking berries and mushrooms, spending time at summer cottages, and doing outdoor activities and sports. Love of nature has its roots in agrarian society, and its basic social unit the village. The village (kylä) denominates a small cluster of farms and homes, often built according to the agricultural practice and geographical features. The village is a form of intimate, face-to-face social organization, a form of quasi-feudal economic organization, and a unit of administrative organization, as the church and state taxed the population through village units up through the early twentieth. During the 19th and 20th century, voluntaristic and political organizations, such as volunteer fire departments and lending libraries, came to be important parts of village social life. The city (kaupunki) is dense population center organized around economic and political activities and institutions, and governed by special rules and rights, which stand in contrast to a less populated countryside.
    [Show full text]
  • Kutsuntakuulutus
    1 (2) Kutsuntakuulutus Asevelvollisuuslain (1438/2007) ja Valtioneuvoston asetuksen asevelvollisuudesta (1443/2007) nojalla toimitetaan vuonna 2003 syntyneiden sekä muiden alempana mainittujen asevelvollisten kutsunnat Uudenmaan aluetoimiston alueella vuonna 2021 seuraavassa järjestyksessä: Saapukaa paikalle viimeistään 15 minuuttia aiemmin, jotta ehditte ilmoittautua ennen tilaisuuden alkua. Kunta Sukunimen alkukirjaimet Päivämäärä Päivä Aika Kutsuntapaikka SIPOO AAA - LIE 16.8.2021 ma 9.00 Kirkonkylän srk-talo, Iso Kylätie 1 LIF - ÖÖÖ 17.8.2021 ti 9.00 ” MÄNTSÄLÄ AAA - MAL 19.8.2021 to 9.00 Kunnantalo, Heikinkuja 4 MAM - ÖÖÖ 20.8.2021 pe 9.00 ” ASKOLA - PORNAINEN AAA - ÖÖÖ 23.8.2021 ma 9.00 Askola-Areena, Linnankoskentie 61, ASKOLA INKOO - SIUNTIO AAA - ÖÖÖ 24.8.2021 ti 9.00 Västankvarn Gård, Västankvarnintie 384, INKOO HANKO AAA - ÖÖÖ 25.8.2021 ke 9.00 Kaupungintalon juhlatilat, Vuorikatu 1 RAASEPORI AAA - LUO 26.8.2021 to 9.00 Tammisaaren nuorisotalo, Ystadinkatu 14 LUP - ÖÖÖ 27.8.2021 pe 9.00 ” TUUSULA AAA - MUR 30.8.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MUS- ÖÖÖ 31.8.2021 ti 9.00 " JÄRVENPÄÄ AAA - MAL 1.9.2021 ke 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAM - ÖÖÖ 2.9.2021 to 9.00 " KERAVA AAA - MAR 6.9.2021 ma 9.00 Puolustusvoimien kurssikeskus, Rantatie 66, TUUSULA MAS - ÖÖÖ 7.9.2021 ti 9.00 ” HYVINKÄÄ AAA - KIT 8.9.2021 ke 9.00 Seurakuntakeskus, Hämeenkatu 16 KIU - PUD 9.9.2021 to 9.00 " PUE - ÖÖÖ 10.9.2021 pe 9.00 " LOVIISA - LAPINJÄRVI AAA - ÖÖÖ 14.9.2021 ti 9.00 Loviisan liikuntahalli,
    [Show full text]
  • Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen
    Helsinki-Uusimaa Region Uusimaa Regional Council City of Helsinki Picture Bank / Mika Lappalainen Helsinki-Uusimaa Region The Helsinki-Uusimaa Region is at the Uusimaa is the most urbanised area in heart of northern Europe. Located on the Finland with the Baltic Sea playing a major south coast of Finland it is home to around role in its life. Agricultural landscapes and 1.4 million people or more than a quarter of the rocky terrain along the coast are the the country’s total population. The annual most common views encountered outside population growth of Uusimaa is about the Helsinki Metropolitan Area. Forests also 13,000 and the percentage of young adults cover vast areas of Uusimaa – as they do - those under the age of 40 - is particularly most of Finland. high. Half of all the immigrants in Finland The region as a whole is characterised by live in the region. a strong historical and social identity and, The Helsinki Metropolitan Area cities like the rest of Finland, Uusimaa is bilingual of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen in the official languages of Finnish and form the core of Uusimaa. Swedish. Helsinki-Uusimaa Region • Employment - services 80.8 % • Capital region of Finland - secondary production 18.6 % - agriculture 0.6 % • 21 municipalities, the largest demographic and consumption concentration in Finland • Excellence in environmental conditions - 300 km of coastline • 1,4 M inhabitants, 26 % of total - two national parks population of Finland - growth 13 000 / year • Qualified human and scientific resources - foreign population
    [Show full text]
  • We-House Kerava and Puluboi
    We-house at Kerava – Supporting the wellbeing of families. Laurea University of Applied Sciences. We-house Kerava We-house Kerava is a low-threshold community house that is open to all citizens of Kerava. The facilitator of the we-house is The Mannerheim League for Child Welfare (MLL), Uudenmaa District, and for the first two years we-house is funded by the we-foundation, which aims to reduce social inequality and the exclusion of children, youth and families in Finland. During this time, we- house hopes to convince the city of Kerava to grant them permanent funding. The main aim of we-house Kerava (me-talo in Finnish) is to increase and promote the wellbeing of families and to provide them with support via participation, discussions with peers, and volunteering. We-house is open to all residents of Kerava and its neighboring areas regardless of age, gender or current social status. We-house offers a place for participation, inspiration and excitement; it brings joy to everyday life and enhances opportunities to find employment. All the activities and functions that arise from the wishes and needs of local residents are planned and carried out in conjunction with local service providers, organizations and companies. We-house provides open activities, decreases loneliness and enables different forms of support all under one roof. We-house also strengthens cooperation between the city of Kerava, organizations and parishes, as well as increasing volunteer activities in the area. Cooperation between we-house and Laurea UAS The bachelor’s degree in Social Services provides social services studies that incorporate the skills required to help and guide clients at different stages of life, as well as comprehensive skills the management of social services, service systems and legislation.
    [Show full text]
  • Katja Tukiainen
    KATJA TUKIAINEN Born 1969 | Lives and works in Pori, Finland EDUCATION 2007-09 Master of Fine Arts, Finnish Academy of Fine Arts, Helsinki, Finland 1990-96 Master of Arts, University of Art and Design | Helsinki, Finland 1994-95 Studies in painting, Academy of fi ne arts of Venice, Italy SOLO EXHIBITIONS 2017 Hang Loose | Gallery Saariaho Järvenpää, Helsinki, Finland Dangerous Landscapes | Galleria Himmelblau Puuvillasali, Tampere, Finland 2016 Katja Tukiainen vs. Sigga Björg Sigurðaedottir | The Museum of Drawings, Laholm, Sweden Lunapark Abbondanato | Core Gallery, Rome, Italy 2015 P is for Paradise | Auran Galleria, Turku, Finland 2014 A Midsummer Night’s Dream | Galleria Kouvulinna, Pukkila, Finland Paradis n (Névtelen hősök) / Paradis N (Nameless Heroes) | Luukku, Budapest, Hungary Comrade! | Finnish Toy Museum, WeeGee Exhibition Centre, Espoo, Finland 2013 Kaunis Maailma | Galerie Forsblom, Helsinki, Finland Cake Theory | collaboration with Riiko Sakkinen| Galerija Alkatraz, Ljubljana, Slovenia 2012 Paradis L | curated by Selma Green, Lönnström Art Museum, Rauma, Finland 2011 Such a Lovely Place | Galerie Forsblom, Helsinki, Finland 2010 Paradis f | Tasty Gallery, Riga, Latvia Paradis e | Finnish Culture Institute of Estonia, Tallinn, Estonia Good Heavens! | EMMA, Espoo Museum of Modern Art, Espoo, Finland Paradis d | Café Bar No 9, Helsinki, Finland 2009 Katja Tukiainen Exhibition | KUD Gallery, Ljubljana, Slovenia Playground –my work is my pleasure | Korjaamo Galleria, Helsinki, Finland Katja Tukiainen Exhibition | Gallery 100 Svoih,
    [Show full text]
  • SSAB's Docol® Tubes in Gacha All-Weather Autonomous Shuttle
    SSAB’s Docol® Tubes in Gacha all-weather autonomous shuttle bus Esko Hakamäki, Product Manager, SSAB AGENDA DOCOL TUBES IN GACHA BUS DOCOL – AUTOMOTIVE STEEL SUMMARY LEADING PRODUCER OF ADVANCED HIGH-STRENGTH STEELS FOR OVER 40 YEARS ABOUT 14 300 EMPLOYEES IN 50 COUNTRIES NORDIC AND US-BASED STEEL COMPANY OUR BRANDED PRODUCT OFFER . SSAB DOMEX / BORON FORM / WEATHERING LASER PLUS A game Hard and The Better tool Hardest For harsh Optimized changer in tough for automotive performance steel for weather and families steel maximum steel maximum greener performance uptime protection living OUR AUTOMOTIVE BRAND SSAB DOMEX / BORON FORM / WEATHERING LASER PLUS A game- Hard and The Better tool Hardest For harsh Optimized changer in tough for Automotive performance steel for weather and families steel maximum steel maximum greener performance uptime protection living PRODUCTION SITES FOR AUTOMOTIVE STEEL BORLÄNGE, SWEDEN HOT ROLLING MILL COLD ROLLING MILL R&D CENTER HÄMEENLINNA, FINLAND METAL COATING LINE TUBE MILL R&D CENTER DOCOL TUBES IN GACHA BUS SSAB’S DOCOL® TUBES IN GACHA ALL- WEATHER AUTONOMOUS SHUTTLE BUS SSAB is a partner in the Gacha all-weather autonomous shuttle bus premiered in Helsinki in March. The autonomous minibus is the outcome of collaboration between Finnish robotics company Sensible 4 and the Japanese company MUJI. SSAB provided its expertise in special steels to the project by donating tubes made of Docol® steel for the bus frame to give the lightness required. SSAB’S DOCOL® TUBES IN GACHA ALL- WEATHER AUTONOMOUS SHUTTLE BUS
    [Show full text]