Ryssä." Pilakuva Venäläismiehestä
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Tämän teoksen sähköisen version on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) Creative Commons -lisenssillä: CC BY-NC-ND 4.0 International. Lisenssiin voi tutustua englanniksi osoitteessa: https://creativecommons.org/licenses/by-nc- nd/4.0/legalcode Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on saanut sähköisen julkaisuluvan teoksen oikeudenhaltijoilta. Mikäli olette oikeudenhaltija, jota SKS ei ole tavoittanut, pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä SKS:aan. BIBLIOTHECA HISTORICA 30 HIST. 900.5 Outi Karemaa Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä syöpäläisiä Venäläisviha Suomessa 1917-1923 Tampereen yliopiston kirjasto Suomen Historiallinen Seura • Helsinki Kansi: "Mikä eläin on eniten ihmisen näköinen? — No, se on ryssä." Pilakuva venäläismiehestä. Suojeluskuntalaisen Lehti 19.4.1923. ISSN 1238-3503 ISBN 951-710-081-7 Hakapaino Oy Helsinki 1998 • Sisällys Esipuhe 7 JOHDANTO 9 Rasismin ja toiseuden käsitteet 9 Eurooppalainen Venäjä-kuva 11 Rauhanomaista rinnakkaiseloa? 17 Aikaisempi tutkimus: Vuosien 1917-1918 merkitys 29 Tutkimuksen kysymyksenasettelu 32 Metodit ja lähteet 32 Aikarajaus 39 Tutkimuskysymys 39 "AASIALAINEN MIELIVALTA" — VIHOLLISEN LEIMAAMINEN 1917 41 Maaliskuun vallankumous yhteisenä riemunaiheena 41 Pelon ja suuttumuksen ilmapiiri 49 Levoton sotaväki 49 Elintarvikepulan vaikutus 53 Vihan juurilla 55 Russofobiasta rotuvihaan 60 Aktivistit rasisteina 66 "SIPERIAN KOIRIA KARKOITTAMAAN" — VIHAN OIKEUTTAMINEN 1918 72 Lietsottua vihaa 72 Valkoisten "voittamaton viha" 74 Huhuista sotaan 74 Etninen puhdistus 78 Veljellisen sovun aatteen ja ennakkoluulojen ristiriita 87 Haluttomat ja vähälukuiset venäläiset 89 Venäläistä vastaan kynä kädessä 92 Tuli on sytytetty — sodan synnyttämät asenteet 99 Venäläisyys maasta pois! 108 Emigranttiongelma 108 Aasialaisesta yönvalvomisesta läntiseen järjestykseen 113 5 HAJANAINEN RINTAMA 1919 118 Venäläisvihaa välikysymyskeskusteluissa 118 Aktivistit ja maalaisliitto värisokeuden vallassa 125 Dualistinen linja 135 Häilyvä oikeisto 135 Vasemmisto "valkoryssien" nöyristelyn nälvijänä 139 "Ryssävihaa" vai yhteistyötä perivihollisen kanssa? 142 "HIITEEN TUO HAISEVA RYSSÄLÄISYYS!" - VIHAN MYTOLOGISOINTI 1920-23 148 Tsaarinupseerit sijaiskärsijöinä 148 AKS pirua ja ryssää vastaan 155 Tekemisen puutetta ja sukupolvikapinaa 160 Myyttinen viha 164 Suojeluskuntapropaganda 168 Suomen Suojelusliitto 173 Sosiaalidemokraatit niin "ryssämyyttiä" kuin venäläisiäkin pilkkaamassa 175 Myytin leviäminen 179 Bolsevikki- ja kansallisuusvihan yhdistyminen 179 "Ryssävihan" yhteiskunta 186 Enemmistö omaksuu vähemmistön mielipiteen 193 VIHOLLISIA, VAINOOJIA, SYÖPÄLÄISIÄ 196 LYHENTEET 201 LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO 203 SUMMARY 213 HENKILÖHAKEMISTO 219 6 • Esipuhe "Historia on nautintoaine." Kersti Bergroth Väitöskirjan tekoon uppoutumisen kiivaimpina aikoina jotkut ystäväni kum- mastelivat, miksi tutkimus oli minulle niin tärkeää. Vaikeatahan sitä oli silloin selittää, kun edellinen apuraha loppui eikä uudesta ollut tietoa, joidenkin kir- jojen metsästys oli työlästä ja tietokone temppuili. Tohtorin miekka ja hattu eivät riittäneet motivaatioksi. Jollekin sitten lopulta sanoin, ettei tämä oike- astaan työläydestään huolimatta ole työtä vaan intohimo. Pahimmillaan tylsää puurtamista, mutta parhaimmillaan huikaisevan palkitsevaa — ja yhtä kaikki elämäntapa. On helpompiakin tapoja kuluttaa elämänsä kuin tutkimuksen te- keminen, mutta harvoja yhtä antoisia. Hyväkään motivaatio ei kuitenkaan tee tutkimuksesta kirjaa vaan siihen tarvitaan moninaista tukea. Kiitän Alfred Kordelinin säätiötä, Helsingin Sa- nomain 100-vuotissäätiötä, Jenny ja Antti Wihurin rahastoa ja Emil Aaltosen säätiötä tutkimukseni rahoittamisesta ja Suomen historiallista seuraa sen jul- kaisemisesta. Seuran toiminnanjohtaja Rauno Endéniä kiitän hyvästä yhteis- työstä ja neuvonnasta. Kiitän myös kaikkien käyttämieni arkistojen ja kirjastojen henkilökuntaa avuliaisuudesta. Jatko-opiskelijaurani alussa keskustelin usein professori Heikki Ylikankaan kanssa aiheestani. Kiitän häntä stimuloivista keskusteluista ja siitä kiinnos- tuksesta, jota hän osoitti aihettani kohtaan. Myöhemmässä vaiheessa on työni etenemisen kannalta aivan keskeistä ollut se tuki, jota olen saanut dosentti Antti Kujalalta, joka toimi lisäksi tutkimukseni toisena esitarkastajana. Hän on jaksanut väsymättömästi pohtia kanssani venäläisvihan eri aspekteja ja ke- ventänyt näin osaltaan nuoren tutkijan taakkaa. Kiitän myös työni toista esi- tarkastajaa dosentti Timo Vihavaista hänen esittämistään huomautuksista ja kommenteista. Niin ikään haluan kiittää kustostani Markku Kuismaa, jonka kanssa yhteistyö on sujunut varsin vaivattomasti. Haluan niin ikään kiittää kaikkia rakkaita ystäviäni, jotka ovat auttaneet minua paineiden purkamisessa ja saaneet stressini laukeamaan dekkareiden, elokuvien ja teatteri- ja balettiesitysten parissa tai vain pelkillä keskusteluilla. Etenkin olen kiitollinen Hanna Suutelalle, jonka kanssa olen voinut jakaa väi- töskirjan teon ilot ja surut. Erityiskiitoksen ansaitsee myös ystäväni Risto Rai- tio, joka henkisen tuen lisäksi oikoluki tekstini ja käänsi tiivistelmäni vaivo- jaan säästämättä ja aikataulun kireydestä nurisematta. Suurin kiitos kuuluu tietenkin Jarille, joka on uskonut tutkimukseni valmis- tumiseen silloinkin, kun itse olen sitä epäillyt. Hänen järkähtämätön rauhal- 7 lisuutensa ja vankkumaton tukensa ovat olleet minulle suureksi avuksi. Tut- kijana hän on ymmärtänyt minua ja kestänyt nurkumatta sen, että työ on ajoittain vienyt vaimon ajatukset täydellisesti. Myös muiden läheisteni kaik- kinainen tuki on suuren kiitoksen arvoinen. Haluankin omistaa tämän työn vanhemmilleni Pirkko ja Teemu Karemaalle, jotka ovat tukeneet historiahar- rastustani jo lapsuudestani lähtien: tuskinpa olisin tässä ilman varhaisten vuo- sieni museokäyntejä. Helsingissä Palmusunnuntaina 5.4.1998 Outi Karemaa 8 ■ Johdanto Rasismin ja toiseuden käsitteet 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Euroopassa ja Pohjois-Amerikas- sa tunnettiin suurta kiinnostusta rotukysymyksiin. Kiinnostus perustui paljolti 1800-luvulla virinneeseen asianharrastukseen, mutta tällä vuosisadalla rotu- ajattelua alettiin entistä enemmän hyödyntää myös käytännön politiikassa ja toiminnassa. Rotu-käsitettä käytettiin hyvin sekalaisessa merkityksessä: kul- loisenkin asiayhteyden mukaan sillä tarkoitettiin kulttuuristen, uskonnollisten, valtiollisten, kielellisten, etnisten ja maantieteellisten seikkojen määrittelemiä ihmisryhmiä. Rasistisessa ajattelussa ihmiskunta jaettiin rotuihin, joiden ole- tettiin olevan sekä erilaisia että eriarvoisia.' Itse rasismi-käsitettä on alettu käyttää yleisesti vasta 1930- ja 1940-luvuilta lähtien. Tuolloin muotoutuneessa merkityksessä rasismi esiintyy yhä esimerkiksi suomen kielessä, jossa rasismi voidaan määritellä "rodun" perusteella tapahtuvaksi syrjinnäksi, sorroksi tai kiihkoiluksi ja opiksi, politiikaksi tai asenteiksi, jotka rakentuvat näkemykselle rotujen erilaisuudesta. Lyhyesti sanoen rasistinen ajattelu jakaa ihmiset ylempiin ja alempiin rotuihin. Rasismi ei ole mikään yksi ainoa muuttumaton ide- ologia, vaan sen sisältö ja muodot ovat aikojen kuluessa muuttuneet.' Työssäni käytän rasismi-termiä tällaisessa melko laajassa merkityksessä. Rasismi ilmenee yleisesti mm. rotuennakkoluuloina, joilla tarkoitetaan voi- makasta negatiivista suhtautumista vieraisiin ihmisiin.' Miltei samaa tarkoittaa rotuviha, mutta termi on selvästi rotuennakkoluuloa voimakkaampi, koska sii- hen sisältyy voimakkaan rasistisen vihan elementti. Ennen rasismi-sanan yleis- tymistä puhuttiin juuri rotuvihasta ja työssäni tällaista tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvaa rasistista vihaa edustaa nimenomaan venäläisviha eli "ryssäviha". Voidaan myös puhua rotustereotypioista, joilla tarkoitetaan yksinkertaistettuja, objektiivisten tosiseikkojen vastaisia tai vääristeleviä huhuihin ja anekdoot- teihin perustuvia uskomuksia ja yleistyksiä ihmisryhmien ominaispiirteistä ja niihin kuuluvien yksilöiden luonteesta.' Stereotypiat eivät johda suoraan avoimeen vihamielisyyteen, mutta ne luo- vat otollisen pohjan vihanpidolle. Niitä voidaan nimittäin käyttää hyväksi myös propagandistisessa manipulaatiossa — jopa systemaattisessa vääristelyssä 1 P. Hämäläinen 1985 s. 407-408; Kemiläinen 1993 s. 136; Mattila 1996 s. 125. 2 Halmesvirta 1993 s. 8-9; Mattila 1996 s. 127-129; Miles 1994 s. 66-67, 121; Suomalainen Tietosanakirja 6, hakusana rasismi. Vantaa 1992. 3 Halmesvirta 1993 s. 8-9. 4 Halmesvirta 1993 s. 8-9; Miles 1994 s. 66-67; Paasi 1984 s. 22; Paasi 1996 s. 59-61. JOHDANTO • 9 ja virheellisten kansallisten mielikuvien luomisessa — koska propaganda ei perustu rationaalisuuteen vaan pikemminkin tunteisiin, myytteihin ja ennak- koluuloihin. Stereotypioita onkin käytetty tukemaan ja oikeuttamaan mm. na- tionalistisia päämääriä. Tällaisessa nationalistisessa prosessissa tietyt identi- teetit, symbolit ja ideologiat juurtuvat niin yleiseen kuin yksityiseen tietoi- suuteen. Kansallisilla stereotypioilla tarkoitetaan eri kansojen parissa vallitse- via käsityksiä jonkin maan asukkaiden ominaisuuksista eli kansanluonteista. Kansalliset stereotypiat tai rotustereotypiat eivät kansanluonnekäsitteen tutki- joiden mukaan heijasta niiden kohteena olevan kansan todellisia ominaisuuk- sia, vaan ne ovat yksinkertaistettuja ja usein vääristeleviä eivätkä perustu to- delliseen tietoon vaan huhuihin ja anekdootteihin. Ne ovat myös voimakkaasti sidoksissa taloudelliseen ja etenkin poliittiseen tilanteeseen: niiden tahallista luomista voidaan havaita etenkin kriisiaikoina. Propagandan välineinä ovat useimmiten