DOCSLIB.ORG

Puuttuuko Tahtoa Hoitaa Veteraaniasiaa? Sivut 2, 25 Ja 26

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Puuttuuko Tahtoa Hoitaa Veteraaniasiaa? Sivut 2, 25 Ja 26 Puuttuuko tahtoa hoitaa veteraaniasiaa? Sivut 2, 25 ja 26. N:o 3/2010 n Tarkastettu levikki 68 225 n Kesäkuun 23. päivänä 2010 Yksituumainen liittokokous Kuopiossa sivut 10–15 ja 64. Patriootti Gunnar Laatio sivut 8–9 Veikko Kallio haastattelussa sivut 18–19 Aseveljien Liiton perustamisesta 70 vuotta Liittojuhla päättyi vahvasti laulettuun Maamme-lauluun. sivut 20–21 Ennätysmäärä yleisöä kansallisena Veteraani- veteraanipäivänä Tampereella sivu 16 palkinnot jaettu sivu 24 Kuntoutukseen pitää panostaa sivut 25–27 Sotahistoria- paketti sivut 28–33 Virikepäivät Mikkelissä sivu 38 Kansallisena veteraanipäivänä kuultiin tuhannet tarinat. Lumpeen suvussa juhlassa oli mukana neljä polvea. Keskellä lotta Virva Lumme (89), oik. Päivi Lumme, vas. Susanna Vaismaa ja Lumi Vaismaa (1). 2 3/10 KESÄKUUN 23. PÄIVÄNÄ 2010 | sotaveteraani • krigsveteranen Helsingissä 23. kesäkuuta 2010 Liittokokous linjasi tulevien Suomalaiset arvostavat vuosien tavoitteita veteraanisukupolvea Suomen Sotaveteraaniliiton keskeisenä tar- tavoitteekseen toimivan sosiaalineuvonnan Taloustutkimus selvitti Sotavete- ky-Suomessa veteraanipolven ar- koitusperänä on valvoa ja edistää sotavete- saamisen jokaiseen yhdistykseen. Liitto ja raaniliiton toimeksiannosta mi- vostus on jakamaton. Veteraani- raanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sen jäsenyhdistykset tulevat jatkamaan huol- ten suomalaiset arvostavat vuo- en ehtoovuosien elämänlaadun ja yhteiskunnallisia etuja. Tämän tehtävän mu- to- ja tukitoimintaansa niin kauan kuin sota- sien 1939 – 45 sodat kokenutta asianmukaisen hoivan turvaami- kaisesti liitto toimii erityisesti toimeentulo- veteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä tu- sukupolvea, niin sotaveteraaneja seksi ei kuitenkaan pelkkä arvos- turvan ja sosiaalisen huollon kehittämiseksi, kea tarvitsevat. Sotaveteraaniyhteisöjen varat kuin kotirintamankin väkeä. tus riitä. Valtiolla ja kunnilla on asumisolojen parantamiseksi ja kuntoutuk- kohdennetaan suunnitelmallisesti tähän työ- Vastaajista 81 prosenttia ar- nyt tutkitusti kansalaisten jaka- sen edistämiseksi. Liitto edistää omalta osal- hön siten, että tuen jatkuvuus voidaan taata. vosti heitä erittäin paljon ja 17 maton tuki ja kannustus veteraa- taan veteraaniperinteen keräämistä ja tallen- Näin voidaan tukea erityisesti heikoimmas- prosenttia melko paljon. Arvos- niasioiden tehostettuun hoitami- tamista. Sotaveteraanien veljesjärjestönä liit- sa asemassa olevia veteraaneja arjen kohtaa- tus on varsin tasainen eri puo- seen. to vaalii yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista misessa. lilla maata asuvien keskuudessa. henkeä. Liitto on lähivuosien aikana perus- Liiton ja sen jäsenyhteisöjen tulevien vuo- Myös naiset ja miehet, eri ikäiset Tekoja tarvitaan tamisensa jälkeen suurimman muutoksen sien haasteena on säilyttää toiminnan vireys, ja eri tuloluokkiin kuuluvat ar- Viime vuoden keväällä käynnis- edessä, mutta nämä perustehtävät ja toimin- jotta tukitehtävistä selvitään. Perusedellytyk- vostavat samansuuntaisesti ve- tettiin veteraanijärjestöjen eh- ta-alueet tulevat säilymään. senä toiminnan jatkumiselle on tehtävään si- teraanisukupolvea. Arvostus on dotuksesta vuoteen 2015 saak- Liitto on jäsenkuntansa etujärjestö. Sota- toutunut kannattajajäsenkunta. Tämän jä- korkealla tasolla. Tuskin on toista ka ulottuvan veteraanipoliittisen veteraanisukupolvi muodostaa enemmistön senryhmän määrän kehittymistä on koko asiaa, joka yhdistää suomalaisia suunnitelman aikaansaaminen. maan vanhuusväestöstä, ja siksi tätä ryhmää ajan seurattava. Hallintoon ja tukitoimintaan samalla tavalla. Se antaa luotta- Uusien linjauksien saaminen on tulee kohdella erityisryhmänä vanhusväes- mukaan tulevien kannattajajäsenten val- musta myös tulevan veteraanipe- ensimmäinen askel veteraanien tön tukitoimia suunniteltaessa. Veteraaneil- miuksia tulee kehittää lisäämällä heidän kou- rinteen vaalimistehtävän käyn- etuuksien parantamisessa. Lin- le vuonna 2004 luvattu vuosittainen kuntou- lutustaan. Tulevaisuusfoorumissa esitetyt so- nistämiseen. jausta on valmistellut suppea ve- tus ei ole toteutunut. Kuntoutusmäärärahaa taveteraanipiirien raportit osoittivat, että pii- Kysyttäessä halukkuutta osal- teraaniasioiden parissa pitkään on päinvastoin laskettu vuodesta 2005 tä- reissä on huolella paneuduttu edessä olevien listua sotaveteraanien hyväksi työskennellyt virkamiesryhmä. hän vuoteen mennessä 29 prosenttia. Talo- vuosien pohdiskeluun ja suunnitteluun mo- tehtävään vapaaehtoistyöhön esi- Lopullisen suunnitelman julkis- ustutkimus Oy:n touko-kesäkuun vaihtees- nipuolisella ja käytännönläheisellä tavalla. merkiksi tapahtumien järjeste- tamista on jouduttu odottele- sa tekemän tutkimuksen mukaan suomalai- Seuraavalla kaksivuotistoimintajaksolla lyssä tai keräyksissä vastaajista 7 maan. Oikeita syitäkin pitkitty- set arvostavat yksimielisesti sotaveteraaneja suunnitellaan siirtyminen perinneaikakau- prosenttia oli erittäin halukas ja miseen varmaan on. Toivottavas- ja kotirintaman väkeä. Arvostus ei kuiten- teen. Tämä edellyttää vaihtoehtoisten mallien 28 prosenttia melko halukas täl- ti aika vain ei hoitaisi veteraanien kaan yksin riitä auttamaan sotaveteraaneja. kehittämistä liiton perinnevaiheen hallinto- laisiin palvelutehtäviin. Tämäkin oikeutettujen ja välttämättömien On itsestäänselvää, että hoitokustannusten rakenteeksi. Sotaveteraanipiirien tulee laatia on korkea tulos. etuuksien parantamista. samanaikaisesti kohotessa on tultu sotave- yhdessä yhdistystensä kanssa alustava suun- On aihetta kiitollisuuteen, to- teraanien kannalta lähes kestämättömään ti- nitelma siirtymisestä perinneaikakauteen. tesi liiton puheenjohtaja Aarno Markku Seppä lanteeseen. Juhlapuheiden korulauseet eivät Yhteistyössä Tammenlehvän Perinneliiton Strömmer liittokokouksessa. Ny- ole realisoituneet käytännön teoiksi riittä- kanssa hahmotellaan alueellisen veteraanipe- vässä määrin. Iäkkään veteraanin on työlästä rinnetyön toimintamalli, jossa Sotaveteraa- edelleenkin saada toiveensa kuntoutusmuo- niliitto ja sen jäsenyhdistykset vastaavat oman doista kuulluksi. Kunnissa tulisi ottaa aktii- perinteensä vaalimisesta ja toimivat yhteis- vinen ja veteraania lähestyvä ote kuntoutuk- työssä Tammenlehvän Perinneliiton kanssa. sen järjestelyissä. Liitto on omalta osaltaan asettanut nyt hyväksytyssä suunnitelmassa Finn-Göran Wennström Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta kansalaisjärjestöjen edustajat laskivat Karjaalainen Stig Häggström ja Sveitsin Upseeriliiton puheenjohta- seppeleen Mannerheimin patsaan juurelle. Laskijoina olivat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskun- ja laskivat kukkalaitteen Marsalkka Mannerheimin muistopatsaalle nan hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi ja Marsalkka Mannerheimin perin- Montreauxissa Sveitsissä 5.6.2010. Suomesta osallistui myös 18 Län- nesäätiön hallituksen jäsenet prikaatikenraali Juha-Pekka Liikola ja Tapio Peltomäki. Päivälleen tisen Uudenmaan perinnesoittokunnan edustajaa esiintyen tilaisuu- 50 vuotta sitten ratsastajapatsas oli saatu paikoilleen ja tilaisuus oli suuri kansalaistapahtuma. dessa. 3/10 KESÄKUUN 23. PÄIVÄNÄ 2010 | sotaveteraani • krigsveteranen 3 Valtuusto kokoontui Santahaminassa Sotaveteraanien uomen Sotaveteraanilii- ton tilinpäätös, joka sisälsi sen ja myönsi vastuuvapauden tuki- ja perinnesäätiö ton valtuusto kokoontui tuloslaskelman, taseen, toimin- tilivelvollisille. Kokous käsitteli kevätkokoukseen San- takertomuksen ja tilintarkas- myös liittokokoukselle esitettä- vuosikokouksessa Stahaminassa 4. toukokuu- tuskertomuksen vuodelta 2009. vät asiat. ta. Kokoukselle esiteltiin lii- Valtuusto vahvisti tilinpäätök- Liiton vuoden 2009 tulot oli- otaveteraanien tuki- ja ovat: Markku Ahtela, Ola- vat 1 866 635,68 € ja kulut perinnesäätiö piti vuosi- vi Eronen, Esa Haarala, Erk- 2 248 070,24 €. Avustuksia liit- kokouksen 6. huhtikuuta ki Heikkinen, Frank Lind- to antoi jäsenyhdistyksilleen ja SHelsingissä. Kokoukselle esi- qvist, Juhani Soila, Yrjö Tuok- sotaveteraaneille 1 092 853 €. tetty tilinpäätös vahvistettiin ko, Finn-Göran Wennström ja Liiton tase vuoden 2009 lopus- ja tilivelvollisille myönnettiin Risto Voipio. sa oli 1 563 483,53 €. vastuuvapaus. Säätiön puheenjohtajak- Vuoden 2010 toimintasuun- si vuodelle 2010 valittiin Ris- nitelma ja talousarvio hyväk- to Voipio, varapuheenjohta- Keskustelutilaisuus syttiin. Säätiö avustaa sota- jaksi Finn-Göran Wennström aamupäivällä veteraaneja ja perinnetyötä. ja asiamieheksi Markku Sep- Kokouspäivä aloitettiin Kaar- Talousarvio on 12 000 euroa pä. Säätiön tilintarkastajiksi tin Jääkärirykmentin komenta- alijäämäinen. valittiin KHT, Reijo Peltola ja jan eversti Jukka Valkeajärven Säätiön hallituksen jäsenet HTM Toivo Tuomikorpi. esityksellä. Valtuuston jäsenten aamupäivä jatkui liiton tulevai- Liiton puheenjohtaja Aarno Strömmer luovutti liiton standaarin suussuunnitelman käsittelyllä, Kaartin Jääkärirykmentin komentajalle kiitokseksi joukko-osaston jonka pohjalta käsittelyä jatke- Kunniamerkkejä esittelystä ja valtuuston kokouksen isännöinnistä. taan liittokokouksessa. 4. kesäkuuta Vapaudenristin ritarikunta myönsi 18 kunniamerkkiä Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta. Kunniamerkkien saajat: Vapaudenristin suurristi rintatähtineen Kaskeala Pauli Juhani, amiraali Helsinki 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen Simola Antti Juhani, kenraaliluutnantti Tuusula 3. luokan Vapaudenristi Helminen Roi Mauri Kalervo, majuri Tuusula Kurvinen Ahti Olavi, everstiluutnantti Helsinki Rintanen Terho Olavi, insinöörimajuri Jyväskylä 4. luokan Vapaudenristi Valtuuston kevätkokous pidettiin Santahaminassa Jääkäritalossa. Hugg Aki Mikko
Load more

Recommended publications
  • Suomen Ritarikunnat 100 Vuotta
    SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA SUOMEN RITARIKUNNAT SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS FINNISH ORDERS OF MERIT: ORDNAR 100 ÅR FINLANDS NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA FINLANDS ORDNAR 100 ÅR FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS SUOMEN RITARIKUNNAT 100 VUOTTA NÄYTTELY KANSALLISARKISTOSSA 4.12.2018–20.12.2019 FINLANDS ORDNAR 100 ÅR UTSTÄLLNING I RIKSARKIVET 4.12.2018–20.12.2019 FINNISH ORDERS OF MERIT: 100 YEARS EXHIBITION AT THE NATIONAL ARCHIVES 4 DECEMBER 2018–20 DECEMBER 2019 HELSINKI - HELSINGFORS Kuraattori / Kurator / Curator: PhD Antti Matikkala Ohjausryhmä / Styrgrupp / Steering Group: Pääjohtaja / Generaldirektör /Director General Jussi Nuorteva, puheenjohtaja / ordförande / Chair Kenraaliluutnantti / Generallöjtnant / Lieutenant General Olavi Jäppilä Kontra-amiraali / Konteramiral / Rear Admiral Antero Karumaa Tutkimusjohtaja / Forskningsdirektör / Research Director Päivi Happonen, sihteeri /sekreterare / Secretary Näyttelytyöryhmä / Arbetsgrupp för utställningen / Working Group for the Exhibition: Tutkimusjohtaja Päivi Happonen, puheenjohtaja / ordförande / Chair PhD Antti Matikkala Sisällöntuottaja / Innehållsproducent / Content Producer Wilhelm Brummer Kultaseppämestari / Guldsmedmästare / Master Goldsmith Tuomas Hyrsky Kehittämispäällikkö / Utvecklingschef
    [Show full text]
  • Former Prime Minister Paavo Lipponen Eulogy at the Memorial Ceremony for President Mauno Koivisto House of the Estates 25 May 2017
    Former Prime Minister Paavo Lipponen Eulogy at the memorial ceremony for President Mauno Koivisto House of the Estates 25 May 2017 Embargo at ca 5.30 pm Honourable Mrs Tellervo Koivisto, Relatives of Mauno Koivisto, President of the Republic of Finland, Prime Minister, Fellow Mourners, Excellencies, Ladies and Gentlemen We have escorted President Mauno Koivisto to his final resting place. The Finnish people have shown great respect towards him, in a manner reminiscent of the same esteem received by President Urho Kekkonen. Urho Kekkonen piloted Finland through the most difficult stages of the Cold War, acquiring for our country the room to manoeuvre, to participate in cooperation with Western countries. He acted prudently but firmly when Finland’s interests so required. So, too, did Mauno Koivisto: when the time came to position Finland in the post-Cold War world, he made historic decisions without hesitation. What were the experiences and things that paved Mauno Koivisto’s way towards the presidency? The first was a good home, which taught respect for work and living modestly. From this home he obtained a profound, personal Christian faith. Then came war, fighting in the front line, surviving that extreme challenge. Contemplation, intellectual curiosity characterised Mauno Koivisto from his youth. Opportunities to study and to visit foreign countries were certainly liberating experiences for him, which he really enjoyed. By the time he graduated as a Doctor of Philosophy in 1957, Mauno Koivisto had become an intellectual who was most comfortable among the so-called “O-group” of economists. 2. (4.) But let’s not forget his marriage with Tellervo Kankaanranta, without whom Mauno Koivisto may perhaps have taken a different path.
    [Show full text]
  • Juhlakirjaan
    ELÄMÄÄ VARTEN Elämää varten Helsingin aikuisopiston 50-vuotisjuhlakirja Koonnut ja toimittanut Urpo Kallio Ulkoasu ja taitto Antero Airos Kansi Kimmo Tolin Liitteen kaaviot Kaisa Kainulainen Kuvien skannaus Hamid Mortazavi Translation in English Rod Dowling Valokuvat Aktiivi-Instituutti Elämää varten -juhlakirjan kirjoittajat Helsingin aikuisopisto Helsingin aikuisopiston henkilöstö Anne Nisula Stig Nordvik Toimihenkilöarkisto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Valkeakoski-opisto © Kirjoittajat ja Helsingin aikuisopisto 2011 Paino: Saarijärven Offset Oy ISBN 978-952-92-9221-9 (sid.) ISBN 978-952-92-9222-6 (PDF) ELÄMÄÄ VARTEN Helsingin aikuisopisto – historiaa ja tarinoita Koonnut Urpo Kallio SISÄLLYS Alkusanat Mikko Mäenpää Helsingin aikuisopisto – 50 vuotta elämää varten. 7 Martti Markkanen Helsingin aikuisopisto laadun kehittämisen edelläkävijä. 8 Urpo Kallio Teoksen toimittajan alkusanat. 9 Foreword Mikko Mäenpää The Institute of Adult Education in Helsinki – 50 years of learning for life and lifelong learning . 10 Martti Markkanen The Institute of Adult Education in Helsinki: a trailblazer in the field of quality development. 11 Urpo Kallio The history of the Institute in brief. 12 Urpo Kallio OPISTON VIISI VUOSIKYMMENTÄ 1960-LUKU 25 Syntyvaiheet . 26 Lukio-opetus painopiste-alueena alkuvuosina . 26 Oman toimitalon valmistuminen ja toiminnan laajeneminen. .28 Arviointia. .31 50 vuotta – 50 lehtileikettä . 32 Uuno Peltoniemi, opiston ensimmäinen rehtori. 36 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut. 42 1970-LUKU 45 Opetuksen kasvu. .46 Henkilöresurssien lisääntyminen. 47 Suunnitelmallisen kehittämisen käynnistyminen . .50 Arviointia . .51 50 vuotta – 50 lehtileikettä . 52 Aimo Purhonen, opiston toinen rehtori. 55 Opiston historia vuosittain – mitä muualla on tapahtunut. 62 1980-LUKU 65 Henkilömuutoksia. 66 Suunnitelmallinen kehittäminen pysyväksi toiminnaksi. .66 Kansalaisopisto-opetus monipuolisemmaksi. 69 Opettajien koulutuksen laajentuminen . 70 Opiston rooli harjoitteluopistona.
    [Show full text]
  • Follow Helsinki Times On
    ISSUE 49 (128) • 3 - 9 DECEMBER 2009 • €3 • WWW.HELSINKITIMES.FI TRAVEL DOMESTIC INTERNATIONAL Special issue: Become Climate Destination fluent in talks reach Lapland Finnish Copenhagen pages 17-19 page 6 page 11 The Best International Masters Degree Programme in SERVICE DESIGN AND ENGINEERING in Europe Management, Innovation, Technology, Architecture, Security, Governance, Strategy Internet, Telecom, Banking, Finance, Healthcare, Government, Social Networks LEHTIKUVA / MIKKO STIG an nations should be shipped by 18 Christmas December, the postal service rec- ommends. Parcels going elsewhere in Europe should be mailed by the postal rush 11th, while those going anywhere else in the world need to be sent by 8 December. begins First-class letters to the Nordic re- DAVID J. CORD gion must be sent by 18 December. For HELSINKI TIMES EU countries, the deadline is the 16th, while for North America it is 11 Decem- THE FINNISH post offi ce warns that ber. Letters heading to other countries the clock is ticking to have let- should be posted by the 8th. ters and packages delivered before Domestic packages should be post- Christmas. ed by 18 December, while letters and Those with family and friends post cards must be sent by the 21st. abroad often hurry this time of Post offi ces will be open nor- year to have items posted on time. mal hours during weekdays, and on “I normally post to family members the second and third weekends of abroad, but rarely to relatives in December. Finland,” says Niina Kokko. “Most If using other delivery services, of the items go to America.
    [Show full text]
  • In Advocation of Vocational Skills
    in advocation of vocational skills SKILLS FINLAND 1993–2013 IN ADVOCATION OF VOCATIONAL SKILLS SKILLS FINLAND 1993–2013 Written by Markku Tasala and Eija Alhojärvi Edited by Veijo Hintsanen, Pirjo Elo, Elisabet Saranpää, Katja Katajamäki, Annamari Henriksson, Ulla Matikainen and Liina Luukkonen. Original layout by G-Works Graphics by Mikko Lagerstedt Finnish copy printed by Bookwell, the English version has not been printed © 2017 Skills Finland PART 1 HISTORY OF VOCATIONAL SKILLS COMPETITIONS IN FINLAND 11 Raising the appreciation of VET from the bottom to the top 15 Development efforts through working groups and campaigns since the 1980s 21 Start of vocational skills competitions in Finland 35 Finland joins the International Vocational Training Organisation 45 Taitaja 88 is held as a large-scale event in Hämeenlinna 56 Taitaja gradually takes shape between 1989 and 1992 65 Finland becomes involved in international skills competitions 83 The first medal is won in Amsterdam in 1991 PART 2 FINLAND BECOMES A SKILLED ORGANISER OF SKILLS COMPETITIONS 98 Suomen ammattitaito – Skill Finland ry is founded 109 Finland wins its first gold medal in the 1993 Youth Skills Olympics 115 The association grows and achieves more success in competitions 137 Finland becomes the host of WSC2005 146 The journey towards WorldSkills Helsinki 2005 begins 174 Final culmination of the competition preparations 212 WorldSkills Helsinki 2005 – the best competition of all time PART 3 WORLDSKILLS HELSINKI 2005 AS A WAVE TOWARDS THE FUTURE 248 Skills Finland as the builder
    [Show full text]
  • Velka, Vararikko Ja Tuomio. Konkurssi Ja Sen Merkitykset 1800-Luvun
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 joulukuun 1. päivänä 2017 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Historica, auditorium H320, on December 1, 2017 at 12 o’clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Editors Jari Ojala Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Sabine Ylönen, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7256-1 URN:ISBN:978-951-39-7256-1 ISBN 978-951-39-7256-1 (PDF) ISSN 1459-4331 ISBN 978-951-39-7255-4 (nid.) ISSN 1459-4323 Copyright © 2017, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2017 ABSTRACT Turunen, Riina Debt, financial ruin and judgement.
    [Show full text]
  • FINNISH STUDIES EDITORIAL and BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O
    JOURNAL OF INNISH TUDIES F S Volume 20 Number 2 November 2017 ISSN 1206-6516 ISBN 978-1-937875-91-6 JOURNAL OF FINNISH STUDIES EDITORIAL AND BUSINESS OFFICE Journal of Finnish Studies, Department of English, 1901 University Avenue, Evans 458 (P.O. Box 2146), Sam Houston State University, Huntsville, TX 77341-2146, USA Tel. 1.936.294.1420; Fax 1.936.294.1408 SUBSCRIPTIONS, ADVERTISING, AND INQUIRIES Contact Business Office (see above & below). EDITORIAL STAFF Helena Halmari, Editor-in-Chief, Sam Houston State University; [email protected] Hanna Snellman, Co-Editor, University of Helsinki; [email protected] Scott Kaukonen, Assoc. Editor, Sam Houston State University; [email protected] Hilary Joy Virtanen, Asst. Editor, Finlandia Univ.; [email protected] Sheila Embleton, Book Review Editor, York University; [email protected] Jennifer Seay, Intern, Sam Houston State University; [email protected] EDITORIAL BOARD Börje Vähämäki, Founding Editor, JoFS, Professor Emeritus, University of Toronto Raimo Anttila, Professor Emeritus, University of California, Los Angeles Michael Branch, Professor Emeritus, University of London Thomas DuBois, Professor, University of Wisconsin, Madison Sheila Embleton, Distinguished Research Professor, York University Aili Flint, Emerita Senior Lecturer, Associate Research Scholar, Columbia University Tim Frandy, Assistant Professor, Western Kentucky University Titus Hjelm, Reader, University College London Daniel Karvonen, Senior Lecturer, University of Minnesota, Minneapolis James P. Leary, Professor Emeritus, University of Wisconsin, Madison Andrew Nestingen, Associate Professor, University of Washington, Seattle Jyrki Nummi, Professor, Department of Finnish Literature, University of Helsinki Jussi Nuorteva, Director General, The National Archives of Finland Juha Pentikäinen, Professor, Institute for Northern Culture, University of Lapland Oiva Saarinen, Professor Emeritus, Laurentian University, Sudbury †George Schoolfield, Professor Emeritus, Yale University Beth L.
    [Show full text]
  • Finländsk Svenska Från Medeltid Till 1860 - ­ - 789515 834560 9
    829 III:1 SVENSKAN I FINLAND – I DAG OCH I GÅR FINLÄNDSK SVENSKA FINLÄNDSK SVENSKA III:1 FRÅN MEDELTID TILL 1860 Detta är den näst sista volymen i den sexdelade bokserien Svenskan i Finland – i dag och i går. Volymen börjar med fram- växten av ett skriftsamhälle på svenska i Finland. Den här pro- cessen började på medeltiden då kyrkliga och administrativa texter skrevs bara av ett fåtal, och en stor del av de kyrkliga texterna var översättningar från latin. Folket var då beroende FRÅN MEDELTID TILLFRÅN 1860 MEDELTID av skrivare för att kunna kommunicera med myndigheterna. Då läs- och skrivkunnigheten efter reformationen långsamt spreds i vidare kretsar skapades fler texter såväl av nyttoskäl som för nöjes skull. På 1700-talet började svenskan göra sig gällande som ett akademiskt språk vid sidan av latinet. Nya genrer tillkom, t.ex. brev och dagböcker ger en inblick i sam- tidens språkbruk. En viss normering av språket blev nödvändig. Skriftspråket kom sedan med tiden att påverka talspråket. I den nya politiska situationen efter 1809 förändrades svenskans position i Finland, som nu var ett storfurstendöme inom det ryska imperiet. Det fanns farhågor om att ryskan skulle ersätta svenskan, men det blev i stället finska språket SVENSKAN I FINLAND OCH – I DAG I GÅR som så småningom fick en utvecklad och växande betydelse i landet. Invånare i svensk- och finskspråkiga socknar längs med kusterna var i varierande utsträckning tvåspråkiga. Speciellt i städerna fanns dessutom ett visst behov av kunskaper i ryska. Marika Tandefelt (red.) Svenska
    [Show full text]
  • Mikä Mikä Maakunta
    2010 Varsinais-Suomen liitto | Egentliga Finlands förbund Mikä mikä maakunta? Visailuvuosi 2010 Julkaisija: Varsinais-Suomen liitto, 2010 Kysymykset: Lauri Palmunen Ulkoasu: Antti Vaalikivi Painosmäärä 1000 kpl ISBN 978-952-5599-56-5 Painopaikka: Painokaarina Mikä Mikä mikä maakunta? Varsinais-Suomessa on paljon tietämisen arvoista. Kysymysten ja vastaus- ten kautta tieto omasta maakunnasta kasvaa ja kiinnostus maakuntaan lisääntyy. Mikä mikä maakunta -kirjasen kysymyksillä voit testata Varsinais- Suomi -tietoutesi. Jokaisella aukeamalla on yhdeksän kysymystä yh- deksästä eri aihealueesta. Irtosivulla voit peittää aukeaman oikean puolen miettiessäsi vastauksia. Toisesta irtosivusta voit leikata värisuika- leet, joilla arvot kysymyksen aihealueen. Mikä mikä maakunta-kirjasen käyttäjänä voit keksiä omat visailusäännöt ja testata muiden Varsinais-Suomi tietämystä. Jos löydät kirjasesta jotakin korjattavaa, anna palautetta osoitteella: [email protected] tai [email protected]. Otamme mielellämme vastaan uusiakin kysymyksiä. Millä vuosisadalla Piispa Henrik teki ensimmäisen ristiretken Suomeen? Mikä on Windowsin käyttöjärjestelmä ja Paimion keskustaajama? Mikä Turunmaalla sijaitseva saari ja merialue on saanut nimensä kuningattaren kadottamasta kruunusta? Kuka oli vuonna 1997 perustetun Länsi-Suomen läänin ensimmäinen maaherra? Minkä kunnan tai kaupungin korkein kohta on Rivonmäki (93 m)? Millä alalla ovat ansioituneet Mikael ja Antti Piimänen? Mikä oli Uudessakaupungissa vuonna 1969 käynnistyneen autotehtaan
    [Show full text]
  • Juoksuhaudoista Yhteiskuntaanyhteiskuntaan
    Jami Virta JUOKSUHAUDOISTAJUOKSUHAUDOISTA YHTEISKUNTAANYHTEISKUNTAAN VuosienVuosien 1965-19751965-1975 sotilaallistasotilaallista maanpuolustustamaanpuolustusta jaja puolustusvoimiapuolustusvoimia koskevankoskevan joukkotiedotuksenjoukkotiedotuksen diskursiivinendiskursiivinen tarkastelutarkastelu Maanpuolustuskorkeakoulu Sotahistorian laitos Julkaisusarja 1, N:o 15 Juoksuhaudoista yhteiskuntaan Vuosien 1965–1975 sotilaallista maanpuolustusta ja puolustusvoimia koskevan joukkotiedotuksen diskursiivinen tarkastelu Jami Virta Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos, 2012 Julkaisusarja 1 N:o 15 Kansi: Kuva vuoden 1963 syyssotaharjoituksesta. Kuvassa presidentti Urho Kekkonen ja kenraali Kaarlo Leinonen. Hän toimi muun muassa puolustusministerinä vuosina 1963–1964, puolustusministeriön kansliapäällikkönä vuosina 1966–1968 ja puolus- tusvoimain komentajana vuosina 1969–1974. (Kuva Puolustusvoimat) © Jami Virta ja Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978–951–25–2274–3 ISSN 1456–5196 Juvenes Print 2012 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT .............................................................................................................. 5 TIIVISTELMÄ .............................................................................................................. 7 ABSTRACT ................................................................................................................. 9 1 JOHDANTO .......................................................................................................... 11 1.1 Tutkimuksen lähtökohta ...............................................................................
    [Show full text]
  • Stockmann Annual Repoer 2001
    STOCKMANN ANNUAL REPORT 2001 STOCKMANN ANNUAL REPORT ANNUAL REPORT 2001 ALEKSANTERINKATU 52 B P.O.BOX 220 FIN-00101 HELSINKI TEL. +358 9 1211 WWW.STOCKMANN.FI CONTENTS STOCKMANN Stockmann Group’s core values ........................ 1 Stockmann in 2001 ............................................ 2 Introduction of the divisions............................... 3 Important events in 2001 ................................... 4 Information for shareholders .............................. 5 Managing Director’s review................................ 6 Board of Directors and auditors......................... 8 Corporate management ..................................... 9 Corporate governance ....................................... 10 Stockmann 140 years ........................................ 12 REVIEW OF OPERATIONS Department Store Division ................................. 16 Vehicle Division .................................................. 22 Hobby Hall.......................................................... 26 Seppälä .............................................................. 30 REPORT AND ACCOUNTS, DECEMBER 31, 2001 Board report on operations ................................ 34 Financing and management of financial risks.... 40 Shares and share capital..................................... 41 Key figures.......................................................... 45 Per-share data.................................................... 46 Profit and loss account ...................................... 47 Balance sheet....................................................
    [Show full text]
  • Härjningarna 1719
    1 Malax museiförening rf Kvarkens båtmuseums bibliotek Biblioteket, som finns i båtmuseets varma samlingssal, består av en brokig samling böcker: uppslagsverk, fackböcker, handböcker, tidskrifter, småskrifter, tidningar och litterära böcker om sjöliv. Flera böcker är framställda av Malax museiförening, men de allra flesta har erhållits som gåva eller inköpts efter 1988. Det som förenar böckerna är det maritima temat – de flesta anknyter till vatten i en eller annan form. Böckerna har en löpande nummer som getts när den erhållits: senast inkomna och registrerade bok har högsta nummer. De finns i biblioteket i nummerordning, och är inte grupperade enligt tema i hyllorna. Många böcker behandlar naturligtvis flera ämnen, vilket vanligen framgår av bokens titel. I förteckningen nedan har några teman särskiljts med följande färger: båtar och båtbyggeri, båtmotorer fiske och fiskemetoder säljakt och sälar. Bibliotek 1 Olav Ahlbäck, Bertil Bonns: Båtar och båttyper i Kvarkens båtmuseum. 1987. Särtryck ur tidskriften Västerbotten 2/86. Malax museiförenings r.f. publikation nr 1. 2 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Torsösnipan. 1985. Donation av Skanse 1988. 3 Båtdokumentationsgruppen & De seglade för Tjörn. Red. Peter Skanse: Sepla för Tjörn. 1987. Donation av Skanse 1988. 4 Båtdokumentationsgruppen / Gunnel Kristiansson m fl: Folksagor och sägner. 1986. Donation av Peter Skanse 1988. 5 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Bertil Andersson, Staffan Claesson: Båtar i Blekinge. 1983. Donation av Skanse 1988. 6 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Båtar i Halland. 1984. Donation av Peter Skanse 1988. 7 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse, Staffan Claesson: Båtar i Dalsland. 1985. Donation av Skanse 1988. 8 Båtdokumentationsgruppen / Peter Skanse m fl: Båtar i Skåne. 1986. 2 Donation av Skanse 1988.
    [Show full text]