Velka, Vararikko Ja Tuomio. Konkurssi Ja Sen Merkitykset 1800-Luvun

JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 joulukuun 1. päivänä 2017 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Historica, auditorium H320, on December 1, 2017 at 12 o’clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Editors Jari Ojala Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Sabine Ylönen, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7256-1 URN:ISBN:978-951-39-7256-1 ISBN 978-951-39-7256-1 (PDF) ISSN 1459-4331 ISBN 978-951-39-7255-4 (nid.) ISSN 1459-4323 Copyright © 2017, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2017 ABSTRACT Turunen, Riina Debt, financial ruin and judgement. Bankruptcy and what it meant in Finnish cities in the nineteenth century Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2017, 344 p. Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4323; 335 (print) ISSN 1459-4331; 335 (PDF)) ISBN 978-951-39-7255-4 (print) ISBN 978-951-39-7256-1 (PDF) This dissertation makes use of legal documents and ancillary official sources revealing the life courses of individuals to explore the implications of bankruptcy and the meanings attached to it at a time when Finnish society industrialized and modernized. Three perspectives serve to support the analysis. At the heart of the study is the domestic economy. Thus the study is concerned with cases of bankruptcy ruin both during life and also after death. Secondly, bankruptcy is addressed as an indicator of economic dynamism and entrepreneurial spirit. Thirdly, attitudes to bankruptcy are approached from the perspective of legal and social forgiveness. The era of industrialization gave rise to ever more cases of financial ruin during life. Yet, before that, it was characteristic that the estate of a deceased debtor was surrendered to the creditors. Thus bankruptcy as a whole was no rarity also in pre-industrial society. Before the age of liberalism in economic policy bankruptcies were not attributable to modern competition on the mar- kets but rather the various risks in the operating environment. At the same time bankruptcy was a well-tolerated phenomenon in the urban community, the more so if the debtor acted in accordance with generally shared codes of honor and behavior, was a member of the upper-crust bourgeoisie and had at his dis- posal knowledge and skills which could be utilized in the local community. Re- habilitation was further supported by release from obligation to pay in the case of debts exceeding the monies of the bankrupt’s estate. In the course of the century attitudes to indebtedness and bankruptcy stiffened. This was part of a wider way of looking, for example, at poverty, and the disseminating problem of short-term credit created by the financial revolution, which proliferated the problem of indebtedness more widely in society. Also with the removal of debt discharge debtors´ chances of starting again were depleted. Yet simultaneously the industrializing society created fields of opera- tions and workplaces where insolvents, too, might find a new beginning. Keywords: Bankruptcy, Financial Ruin, Debt, Credit, Indebtedness, Insolvency, Financial Revolution, Urban Communities, Finland, Nineteenth century. Author’s address Riina Turunen Department of History and Ethnology P.O. BOX 35 (H) FIN 40014 University of Jyväskylä [email protected] Supervisors Professor Jari Ojala Department of History and Ethnology University of Jyväskylä, Finland Professor Kustaa H. J. Vilkuna Department of History and Ethnology University of Jyväskylä, Finland Professor Petri Karonen Department of History and Ethnology University of Jyväskylä, Finland Reviewers Docent Antti Kuusterä University of Helsinki, Finland Professor Mia Korpiola Department of Legal History University of Turku, Finland Opponents Docent Antti Kuusterä University of Helsinki, Finland ESIPUHE ”Sinun kannattaa tosiaan harkita jatko-opinto-oikeuden hakemista”. Olin toki väitöskirjan tekemistä aikaisemminkin ajatellut, kenties siitä jopa haaveillut. Ää- neen sanotuiksi sanoiksi ja toimeen laitetuiksi teoiksi en ajatuksiani kuitenkaan ollut uskaltanut muuntaa. Muu työelämä vei mennessään. Vastasin siis epäröi- vän kielteisesti graduni tarkastajan laittamaan viestiin. Ajatus väitöskirjan teke- misestä jäi silti mieleeni. Parin kuukauden päästä, vanhoja isojakokarttoja digi- toidessani, rohkaistuin kysymään, pitäisikö väitöskirjan tekemisestä sittenkin keskustella. Muutaman kuukauden sisällä sain jatko-opinto-oikeuden, kirjoitin tutkimussuunnitelman, sain tutkimukselleni ohjaajat ja rahoituksen ja irtisanou- duin työstäni. Taisin tuhlata samppanjaan. Hetkellisestä hedonismista huolimatta väitöskirjatutkimus ei vienyt minua vararikkoon. Kiitollisuudenvelkani tutkimukseni ohjaajille ja esitarkastajille, työtovereilleni, rahoittajilleni ja läheisimmilleni on kuitenkin niin suuri, että olen sen suhteen auttamatta ja väistämättä maksukyvyttömyyden puolella. En pysty koskaan maksamaan takaisin kannustusta, kärsivällisyyttä, konkreettista apua ja ystävällisiä eteenpäin tuuppauksia, joita olen menneiden viiden vuoden aikana vastaanottanut. Seuraavat kiitokset ovat vaatimaton yritykseni maksaa niistä edes osa takaisin. Väitöskirjaani ohjasivat kolme menneisyyttä hieman erilaisista näkökul- mista lähestyvää professoria, mikä on ollut rikkaus. Luonnollisesti kaikki vir- heet ja väärinymmärrykset otan omaan piikkiini. Suurin kiitos väitöskirjani valmistumisesta kuuluu pääohjaajalleni Jari Ojalle, joka opasti minua tutkimus- työssä ja esiteollisen aikakauden talouden ja sen toimijoiden ymmärtämisessä sijaintipaikastaan ja vuorokaudenajasta riippumatta kärsivällisesti ja aina innos- tuneesti. Kiitos Jari, en olisi voinut saada parempaa ohjaajaa. Kiitos Kustaa H. J. Vilkuna elämänkulkuni muuttamisesta (mikä ei ole aivan vähäpätöinen asia) ja siitä, että jaoit kanssani (kahvikupposten äärellä) ainutlaatuista tietämystäsi menneisyyden ihmisten ja yhteisöjen arjesta sekä niiden tutkimisesta. Kiitos myös Petri Karonen jo perusopinnoista asti tutuista tarkkanäköisistä ja selkeistä huomioista ja parannusehdotuksista. Väitöskirjani olisi huomattavasti puutteel- lisempi ilman niitä. Väitöskirjani lopulliseen muotoonsa saattamisessa suuri apu oli dosentti Antti Kuusterän ja professori Mia Korpiolan tekemällä tark- kanäköisellä esitarkastustyöllä. Kiitän teitä lämpimästi vaivannäöstänne, ja kiitos myös dosentti Kuusterä vastaväittäjäkseni suostumisesta. Olen saanut tehdä väitöskirjaani onnekkaissa oloissa. Siitä kiitos kuuluu erityisesti historian ja etnologian laitoksen johtaja Jari Ojalalle, joka järjesti hy- vät työskentelyolosuhteet kaikkien näiden vuosien ajaksi. Siten pääsin myös osaksi mainiota työyhteisöä. Kiitän siis yhteisesti koko historian ja etnologian laitoksen entistä ja nykyistä väkeä, joka otti minut lämpimästi vastaan. Arvok- kaita kommentteja työlleni sen eri vaiheissa olen saanut useilta henkilöiltä. Hei- tä kaikkia kiitän tässä yhteisesti, ja erityisesti haluan kiittää professori Ilkka Nummelaa ilmeisen ulkopuolelle menevistä huomioista, taloushistorian tutki- muskeskittymän johtajaa professori Juha-Antti Lambergia, FT dosentti Heli Val- tosta ja FT dosentti Piia Einosta paitsi tutkimuksellisista vinkeistä, myös välit- tämisestä, sekä FT Merja Uotilaa ja FT Tiina Hemminkiä uusiin tutkimushank- keisiin mukaan ottamisesta. Lämmin kiitos sinulle, Pirita Frigren, aina positiivi- sesta kannustuksestasi ja kaikenlaisesta avustasi. Ne ovat olleet verraton voi- man lähde. Siitä, että töihin tulo oli aina ilo, kiitos kuuluu teille, jotka jaoitte kanssani työhuoneen H123. Samoihin aikoihin tohtoriopinnot aloittaneiden kesken vertaistuki on ollut mainiota, kiitos siis siitä teille kaikille. Miikka Voutilainen ja Mikko Hiljanen, kiitän teitä yhteisistä hetkistä ja ys- tävyydestänne. Teiltä saatu henkinen, joskus myös fyysinen, tuki on ollut kor- vaamatonta. Kiitos lisäksi näkökulmien avartamisesta ja siitä, että osaan piirtää entistä hienompia kuvioita ja muistan lähes aina, miten hajontaluvut lasketaan. Väitöskirjani ei olisi koskaan valmistunut, tuskin edes saanut alkuaan, ilman Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan ja historian ja etnologian laitoksen, Eemil Aaltosen säätiön, Otto A. Malmin säätiön, Niilo Helanderin säätiön,

Load more