DOCSLIB.ORG

Finländsk Svenska Från Medeltid Till 1860 - ­ - 789515 834560 9

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Finländsk Svenska Från Medeltid Till 1860 - ­ - 789515 834560 9 829 III:1 SVENSKAN I FINLAND – I DAG OCH I GÅR FINLÄNDSK SVENSKA FINLÄNDSK SVENSKA III:1 FRÅN MEDELTID TILL 1860 Detta är den näst sista volymen i den sexdelade bokserien Svenskan i Finland – i dag och i går. Volymen börjar med fram- växten av ett skriftsamhälle på svenska i Finland. Den här pro- cessen började på medeltiden då kyrkliga och administrativa texter skrevs bara av ett fåtal, och en stor del av de kyrkliga texterna var översättningar från latin. Folket var då beroende FRÅN MEDELTID TILLFRÅN 1860 MEDELTID av skrivare för att kunna kommunicera med myndigheterna. Då läs- och skrivkunnigheten efter reformationen långsamt spreds i vidare kretsar skapades fler texter såväl av nyttoskäl som för nöjes skull. På 1700-talet började svenskan göra sig gällande som ett akademiskt språk vid sidan av latinet. Nya genrer tillkom, t.ex. brev och dagböcker ger en inblick i sam- tidens språkbruk. En viss normering av språket blev nödvändig. Skriftspråket kom sedan med tiden att påverka talspråket. I den nya politiska situationen efter 1809 förändrades svenskans position i Finland, som nu var ett storfurstendöme inom det ryska imperiet. Det fanns farhågor om att ryskan skulle ersätta svenskan, men det blev i stället finska språket SVENSKAN I FINLAND OCH – I DAG I GÅR som så småningom fick en utvecklad och växande betydelse i landet. Invånare i svensk- och finskspråkiga socknar längs med kusterna var i varierande utsträckning tvåspråkiga. Speciellt i städerna fanns dessutom ett visst behov av kunskaper i ryska. Marika Tandefelt (red.) Svenska litteratursällskapet i Finland www.sls.fi FINLÄNDSK SVENSKA FRÅN MEDELTID TILL 1860 ISBN 978-951-583-456-0 ISSN 0039-6842 Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland SVENSKAN I FINLAND – I DAG OCH I GÅR III:1 SLS 9 789515 834560 SiF_omslag.indd 21-25 26.06.2019 09:15:54 Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 829 Marika Tandefelt (red.) FINLÄNDSK SVENSKA FRÅN MEDELTID TILL 1860 SVENSKAN I FINLAND – I DAG OCH I GÅR III:1 Svenska litteratursällskapet i Finland Helsingfors 2019 SVENSKAN I FINLAND − I DAG OCH I GÅR (2010−2017) är ett språkprojekt som finansieras av Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska Akade­ mien, Riksbankens Jubileumsfond, Svenska kulturfonden, Stiftelsen för Åbo Akademi, Stiftelsen Tre smeder och Svenska folkskolans vänner. Sam­ arbetsparter är Institutet för de inhemska språken samt Språkbanken vid Göteborgs universitet. Svenska litteratursällskapet administrerar projektet, och sällskapets förlag står som utgivare av volymerna. Projektet har en styrgrupp som består av professor Tom Moring (ordförande, Helsingfors universitet), professor em. Pirkko Nuolijärvi (Institutet för de inhemska språken), professor em. Mats Thelander (Uppsala universitet) och professor em. Nils Erik Villstrand (Åbo Akademi). Projektet representeras i styrgruppen av professor em. Ann-Marie Ivars (Helsingfors universitet), lexikograf, fil.dr Nina Martola (Institutet för de inhemska språken), professor em. Marika Tandefelt (Svenska handelshögskolan) och professor Camilla Wide (Åbo universitet). Utgiven med stöd av Ingrid, Margit och Henrik Höijers donationsfond I inom Svenska litteratursällskapet i Finland Utgiven© Författarna med stöd av och Ingrid, Svenska Margit litteratursällskapet och Henrik Höijers i Finland donationsfond 2019 I inom Svenska litteratursällskapetwww.sls.fi i Finland Detta verk är licensierat© Författarna under Creative och Svenska Commons litteratursällskapet Erkännande-Ickekommersiell-IngaBearbetningar i Finland 2019 4.0 Internationellwww.sls.fi (CC BY-NC-ND 4.0). Omslag och grafisk form: Antti Pokela – Kartor: Hannu Linkola Papper: ISBNMunken 978-951-583-456-0 Lynx 100 g – Typsnitt: (tryckt Minion utgåva) och Myriad ISBN 978-951-583-481-2, http://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-978-951-583-481-2Tryck: Livonia Print, Riga 2019 (epub) ISBN 978-951-583-482-9, http://urn.fi/URN:NBN:fi:sls-978-951-583-482-9 (pdf) ISBNISSN 0039-6842978-951-583-456-0 (tryckt) ISSN 0039-6842 (SkrifterISSN utgivna 2490-1547 av Svenska (digital) litteratursällskapet i Finland) UDK 80 INNEHÅLL Förkortningar 10 Förord 11 Marika Tandefelt 1. Finländsk svenska från medeltid till 1860 13 Jennica Thylin-Klaus & Helena Holm-Cüzdan 2. Skriftlig produktion på svenska i Finland från medeltiden till 1860 21 2.1 Om läs- och skrivkunnighetens utbredning 22 2.2 Bokutgivning, tryckerier, bokförsäljning 25 2.3 Kyrkligt material och religiös litteratur 30 2.4 Högre utbildning 36 2.5 Myndigheternas kungörelser och undersåtarnas suppliker 40 2.6 Tidningar 42 2.7 Skönlitteratur och dramatik 47 2.8 Brev och dagböcker 53 2.9 Slutord 56 Eljas Orrman 3. Historiska källor till studiet av det svenska språket i Finland från medeltid till 1600-tal 69 3.1 De medeltida handlingarna 70 3.2 Det administrativa källmaterialet från 1500- och 1600-talen 74 3.3 Det privata arkivmaterialet från 1500- och 1600-talen 82 3.4 Källkritiska synpunkter på användningen av historiska handlingar 83 Lars Wollin 4. Jöns Budde – Finlands förste litteratör 97 4.1 Broder Jöns i Nådens dal 98 4.2 Den förste skriftställaren 100 4.3 ”Predikanten som översättare” 105 4.4 Översättaren 107 4.5 Predikanten 113 4.6 En tidig Åbosvensk? 116 4.7 Mannen bakom verket 118 5 Jennica Thylin-Klaus 5. Stadsskrivare på 1600-talet 127 5.1 Stadsskrivarens uppgifter 128 5.2 Kompetens 129 5.3 Stadsskrivarens arbete och lön 132 5.4 Statsmakten skärper sin kontroll: exemplet syndikus 135 5.5 Stadsskrivarens status 137 5.6 Stadsskrivarna i domboksmaterialet 138 5.7 Avslutning 140 Charlotta af Hällström-Reijonen & Jennica Thylin-Klaus 6. Akademiskt skrivande i 1700-talets Åbo 147 6.1 Samhällelig nytta 148 6.2 Latin och svenska 151 6.3 Dissertationerna 154 6.4 Dedikationer och gratulationer på svenska och andra språk 159 6.5 Det svenska inslaget i Åbo 160 Ann-Marie Ivars 7. 1700-talssvenska i Finland – i ljuset av Pehr Kalms brev till C. F. Mennander 169 7.1 Pehr Kalm 169 7.2 Kalms brev 171 7.3 Bildat Åbospråk 174 7.4 Ortografi och uttal 178 7.5 Ordförråd 180 7.6 Ordböjning 186 7.7 Namn- och ordbildning 188 7.8 Fraser och satser 190 7.9 Bildliga uttryck 192 7.10 Språkprov 194 7.11 Avslutning 195 Kerstin Thelander och Henrika Tandefelt 8. Språklig variation i en östnyländsk adelsfrökens dagbok 1799–1801 201 8.1 Familj och miljö 202 8.2 Dagbokens struktur och utformning 205 8.3 Jacobina Charlotta Munsterhjelm som dagboksskribent 206 8.4 Titlar, ord och fenomen i herrgårdsmiljön 208 6 8.5 Språket i Jacobina Charlotta Munsterhjelms dagbok 211 8.6 Sammanfattning och slutsatser 229 Charlotta af Hällström-Reijonen 9. Om J. L. Runebergs finlandismer 241 9.1 Provinsialismer i poesi och prosa 242 9.2 Tidigare studier i Runebergs språk 243 9.3 Vad vet vi om Runebergs sätt att tala? 245 9.4 Finlandssvenska särdrag av olika slag 249 9.5 Det obekanta, det välbekanta 267 Charlotta af Hällström-Reijonen 10. Diakrona jämförelser mellan svenskan i Finland och Sverige 277 10.1 Materialbeskrivning 277 10.2 Bristande kontakt med svenskans kärnområde påverkar 278 10.3 Drag där språkutvecklingen i Finland släpar efter 279 10.4 Kortformer av verb – finlandssvenskan har utvecklats i takt med sverigesvenskan 283 10.5 Pappret − ett drag där språkutvecklingen i svenskan i Finland gått i spetsen 285 10.6 Fyra exempel på språkutveckling nyanserar bilden 286 Charlotta af Hällström-Reijonen 11. Finländsk standardsvenska 291 11.1 Stockholm i språkområdets centrum 292 11.2 Åbo i språkområdets periferi 294 11.3 Helsingfors − storfurstendömets huvudstad 296 11.4 Särdrag som förekommer i den finländska standardsvenskan 299 11.5 Standardspråk och dialekt i konkurrens 305 Christer Kuvaja 12. Språkkontakt och tvåspråkighet i 1700- och 1800-talens Finland 317 12.1 Vad kan vi veta om historisk tvåspråkighet? 318 12.2 Enspråkiga och tvåspråkiga församlingar 319 12.3 Kontaktzoner 326 12.4 Individuell tvåspråkighet 328 12.5 Språkförmåga och språkbyte 336 12.6 Var och hur uppstod tvåspråkigheten? 339 12.7 Konklusioner 345 7 Marika Tandefelt 13. Viborg − en mix av språk och kulturer 355 13.1 Fyra språk under sju sekler 356 13.2 Rothe-Wahlska 364 13.3 Wiborska 366 13.4 Att gå på alla fyra 368 13.5 ”Min familj hörde till den mångsidiga språkgruppen” 378 Kaisa Häkkinen 14. Svenska lånord i finskan 385 14.1 Struktur och anpassning 385 14.2 Vikingatiden och yngre järnåldern 387 14.3 Medeltiden 388 14.4 Reformationen, stormaktstiden 392 14.5 1800-talet 394 14.6 Slutord 395 Max Engman 15. Storfurstendömets tre språk 399 15.1 Samexistens mellan tre språk 399 15.2 Nya och Gamla Finland 401 15.3 De första åren 403 15.4 Två kulturspråk och ett bondspråk 405 15.5 Kampen mellan språken 407 15.6 En svensk samlingsrörelse uppstår 408 15.7 Från svenskhet till finlandssvenskhet 409 15.8 Sammanfattning 413 Faktarutor Mikael Agricola 108 Eskolagubbens visor 162 Henrik Gabriel Porthan 172 Anders Chydenius 174 Elias Lönnrot 238 En språkbank för svenska texter från Finland 289 Särdrag i finländsk svenska kring 1900 – Adolf Noreens iakttagelser 300 Kartor Svensk- och tvåspråkiga socknar i Österbotten, Åboland och Nyland 320 Finlands östgräns 1721, 1743, 1809 och i dag 401 8 Författare Max Engman, professor em. vid Åbo Akademi. Helena Holm-Cüzdan, fil.mag., Helsingfors. Kaisa Häkkinen, professor em. vid Åbo universitet. Charlotta af Hällström-Reijonen, fil.dr, föreståndare för svenska avdelningen vid Institutet för de inhemska språken, Helsingfors. Ann-Marie Ivars, professor em. vid Helsingfors universitet. Maren Jonasson, fil.mag., projektforskare. Rainer Knapas, fil.dr (h.c.), kultur- och konsthistoriker. Christer Kuvaja, docent vid Åbo Akademi, forskningschef vid Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors. Eljas Orrman, professor, f.d. arkivråd. Henrika Tandefelt, docent vid Helsingfors universitet. Marika Tandefelt, professor em. vid Svenska handelshögskolan, Helsingfors. Kerstin Thelander, docent vid Uppsala universitet. Jennica Thylin-Klaus, fil.dr, utgivningschef vid Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors. Lars Wollin, professor em.
Load more

Recommended publications
  • SN Supplement 5 Fram
    Vem samlade var under 1700- och 1800-talen? Entomofaunistikens grundläggande och förutsättningar i Sverige, landskap för landskap av Mattias Forshage NEF > SUPPLEMENT 5, 2020 < NEF Skörvnöpparn, Umeå Supplement 5, 2020: 1-42 Vem samlade var under 1700- och 1800-talen? Entomofaunistikens grundläggande och förutsättningar i Sverige, landskap för landskap MATTIAS FORSHAGE INNEHÅLLSFÖRTECKNING Varför lokalfaunistikhistoria? .............................................................................2 Källor och avgränsningar ....................................................................................2 Den entomofaunistiska litteraturen .....................................................................3 Begränsningar .......................................................................................................3 Tack ........................................................................................................................6 Faunaprovinserna .................................................................................................6 Provinsvis sammanställning .................................................................................7 Skåne .......................................................................................................................7 Blekinge ..................................................................................................................9 Halland ...................................................................................................................9
    [Show full text]
  • L'histoire Du Livre Saami En Finlande
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 304 Sophie Alix Capdeville L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 304 Sophie Alix Capdeville L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Agora-rakennuksen Lea Pulkkisen salissa helmikuun 17. päivänä 2017 kello 12. Thèse de doctorat présentée à la Faculté des Lettres et des Sciences sociales de l’université de Jyväskylä et soutenue publiquement dans la salle Lea Pulkkisen sali le 17 février 2017 à 12h UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 304 Sophie Alix Capdeville L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Editors Hannele Dufva Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Timo Hautala Open Science Centre, University of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Languages and Communication Studies, University of Jyväskylä Cover pictures: Itkonen, Lauri 1906. Raammat Historja Hakkarainen, Aukusti 1906. Kievrra ja Kievrab Andelin, Anders 1860.
    [Show full text]
  • Carl Linnaeus's Botanical Paper Slips (1767–1773)
    Intellectual History Review ISSN: 1749-6977 (Print) 1749-6985 (Online) Journal homepage: https://www.tandfonline.com/loi/rihr20 Carl Linnaeus's botanical paper slips (1767–1773) Isabelle Charmantier & Staffan Müller-Wille To cite this article: Isabelle Charmantier & Staffan Müller-Wille (2014) Carl Linnaeus's botanical paper slips (1767–1773), Intellectual History Review, 24:2, 215-238, DOI: 10.1080/17496977.2014.914643 To link to this article: https://doi.org/10.1080/17496977.2014.914643 © 2014 The Author(s). Published by Taylor & Francis. Published online: 02 Jun 2014. Submit your article to this journal Article views: 2111 View related articles View Crossmark data Citing articles: 6 View citing articles Full Terms & Conditions of access and use can be found at https://www.tandfonline.com/action/journalInformation?journalCode=rihr20 Intellectual History Review, 2014 Vol. 24, No. 2, 215–238, http://dx.doi.org/10.1080/17496977.2014.914643 Carl Linnaeus’s botanical paper slips (1767–1773) Isabelle Charmantier and Staffan Müller-Wille Department of History, University of Exeter, Exeter, UK* The development of paper-based information technologies in the early modern period is a field of enquiry that has lately benefited from extensive studies by intellectual historians and historians of science.1 How scholars coped with ever-increasing amounts of empirical knowledge presented in print and manuscript – leading to the so-called early modern “information overload”–is now being increasingly analysed and understood.2 In this paper we will turn to an example at the close of the early modern period. Towards the very end of his academic career, the Swedish nat- uralist Carl Linnaeus (1707–1778) – best known today for his “sexual” system of plant classifi- cation and his binomial nomenclature – used little paper slips of a standard size to process information on plants and animals that reached him on a daily basis.
    [Show full text]
  • Motivation to Read?
    51 Contents list available at Vilnius University Press Knygotyra ISSN 0204–2061 eISSN 2345-0053 2021, vol. 76, pp. 51–71 DOI: https://doi.org/10.15388/Knygotyra.2021.76.75 STRAIPSNIAI MOTIVATION TO READ? READING AMONG THE UPPER- CLASS CHILDREN IN FINLAND DURING THE 17TH AND 18TH CENTURIES Tuija Laine Department of Church History, University of Helsinki Box 4, 00014 University of Helsinki, Finland E-mail: [email protected] ORCID: https://orcid.org/0000-0001-8530-0579 Summary. In the early modern Finland, the Catechisms were the only literature in- tended for children. Otherwise, the children from all classes had to read adults’ literature. Finland was a part of Sweden until 1809 and the rea- ding of Swedish literature was possible especially among the upper clas- ses and even the common people in the Swedish-speaking western coast. Three case studies of Finnish upper-class children from the 17th and the 18th centuries tell us about children’s reading habits, attitudes to reading and reading motivation in this situation. Richard M. Ryan’s & Edward L. Deci’s theory of self-determination has been used as a theoretical basis for this study. It highlights the combination of three basic psychological needs as means to motivation: autonomy, competence and relatedness. Autonomy was the most limited during the 17th century and emerged step by step towards the end of the 18th century. Relatedness would depend on circumstances in the family. If the family led an active social life, it would also reflect in the reading habits of the household members. All the children in this research belonged to the upper class, so they could read, Received: 2020 11 24.
    [Show full text]
  • II. Popular Faith
    II. Popular Faith The scope of Linnæus' anthropological Dietetic, as already pointed out, was very wide. It includes not only the ways of human living but also a great field of behaviour such as customs and beliefs, for example maypoles, bonfires, curing-wells or the spending of holidays with their charms and omens. To a certain degree Linnæus notes down such matters for amusement, or as anecdotes when illustrating his more serious efforts of presenting the natural manners of simple people. Narrated folklore is almost totally absent here. Black arts and demonic witchcraft were soon out of date in the science of Linnæus' time. The traits of provincial beliefs and ways of life in remote districts of Sweden in the eighteenth century are certainly of interest to the folklore- topography of our day. However, they are still more characteristic of Linnæus' own personal interests and hence should be considered here from this point of view. Linnæus himself had all the equipment of a good ethnographer and also took an interest in comparing his findings with similar conditions in several provinces of Sweden and even in foreign countries. His mode of rendering such matters in the Swedish language can hardly be surpassed. It is therefore a pity to render them in another tongue. In his dietetic Linnæus treats superstitions, charms, spells, omens and divination under the heading of animi pathemata, a headline word of ancient date, perhaps best rendered with emotive attitudes of mind. Linnæus makes a very noteworthy distinction between magia and superstitio.
    [Show full text]
  • Kuinka Pohjolan Maanjäristyksiä Havaittiin Entisaikaan?
    Kuinka Pohjolan maanjäristyksiä havaittiin entisaikaan? PÄIVI MÄNTYNIEMI roopan tutkimuskentässä (Lähteenmäki 2006). Carl von Linné teki pitkän tutkimus- onet oppineet kirjoittivat matkan Lappiin 1732. Sieltä kerättyyn kasvi- muistiin huomioita pohjoisis- kokoelmaan pohjautuva teos Flora Lapponica ta maanjäristyksistä 1700- ja teki aluetta tunnetuksi maailmalla. Ranskan 1800-luvuilla. Tietojen kerty- tiedeakatemian järjestämä astemittausretki- Mmistä edistivät kirkkolaki, säähavainnoinnin kunta työskenteli Tornionjokilaaksossa 1736– tulo muotiin ja sanomalehdistön muuttumi- 1737. Anders Celsius oli päässyt vaikuttamaan nen kotimaan tapahtumien uutislähteeksi. tutkimusseudun valintaan ja myös osallistui Luonnontutkimus ei ollut kovin eriytynyttä, retkikuntaan. Monet länsieurooppalaiset tut- teoreettista tai järjestelmällistä. Sitä leimasivat kimusmatkailijat lähettivät omille tiedeseuroil- silti aikaansaavat ihmiset, hyvän opetuksen leen selvityksiä Lapin oloista. vaikutukset, tiedemiesten verkostot, kansalli- Alusta asti tiedeakatemia julkaisi sarjaa sen tiedemaailman tarve profiloitua Euroopan Kungliga Vetenskaps Academiens Handlingar, tutkimuskentässä ja hallituksen halu saada ta- jolla valistettiin lukijakuntaa ruotsin kielellä. loudellista hyötyä tutkimuksen avulla. Varhaisissa vuosikerroissa esiteltiin monenlais- ta luonnontutkimusta ja erikoisia sairausker- Akateeminen tomuksia, rinnan käytännönläheisten toimi- toiminta tehostuu en kanssa. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia perus- Turun akatemiassa opetus oli huonolla tettiin
    [Show full text]
  • Bibliographie Zum Nachleben Des Antiken Mythos
    Bibliographie zum Nachleben des antiken Mythos von Bernhard Kreuz, Petra Aigner & Christine Harrauer Version vom 26.07.2012 Wien, 2012 Inhaltsverzeichnis I. Allgemeine Hilfsmittel .............................................................................................................. 3 I.1. Hilfsmittel zum 16.–18. Jhd. .............................................................................................. 3 I.1.1. Lexika zur Rennaissance .............................................................................................. 3 I.1.2. Biographische Lexika ................................................................................................... 3 I.1.3. Bibliographische Hilfsmittel ........................................................................................ 4 I.1.4. Neulateinische Literatur im Internet ............................................................................ 4 I.2. Moderne Lexika zur Mythologie (in Auswahl) ................................................................. 4 I.2.1. Grundlegende Lexika zur antiken Mythologie und Bildersprache .............................. 4 I.2.2. Lexika zur antiken Mythologie und ihrem Nachleben ................................................. 5 Spezialwerke zur bildenden Kunst ......................................................................................... 5 Spezialwerke zur Musik ......................................................................................................... 6 I.2.3. Zu mythologischen Nachschlagewerken der
    [Show full text]
  • Stemmatology of a 16Th Century Chronicle
    Stemmatology of a 16th Century Chronicle – A comparison of traditional and computer-assisted methods for creating stemmata of Paulus Juusten’s Catalogus et Ordinaria Successio Episcoporum Finlandensium Marko Halonen/013044150 Master’s thesis Tutors: Dr. Tuomas Heikkilä & Dr. Laura Kolbe General History Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies Faculty of Arts University of Helsinki Tiedekunta/Osasto ҟ Fakultet/Sektion – Faculty Laitos ҟ Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos TekijäҏҟҏFörfattare – Author Marko Kalevi Halonen Työn nimiҏҟ Arbetets titel – Title Stemmatology of a 16th Century Chronicle – a comparison of traditional and computer-assisted methods for creating stemmata of Paulus Juusten’s Catalogus et Ordinaria Successio Episcoporum Finlandensium Oppiaine ҟ Läroämne – Subject Yleinen historia Työn lajiҏҟ Arbetets art – Level Aikaҏҟ Datum – Month and year Sivumääräҏҟ Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 6.3.2012 127 Tiivistelmäҏҟ Referat – Abstract Tutkielma tutkii Turun piispa Paulus Juustenin 1500-luvulla kirjoitettaman kronikan, Catalogus et Ordinaria Successio Episcoporum Finlandensium, käsikirjoitushistoriaa. Kronikka on yksi harvoista keskiajan Suomea käsittelevistä teoksista ja se esittelee järjestyksessä kaikki Turun piispat alkaen legendaarisesta Pyhästä Henrikistä ja päättyen 1500-luvulle. Samalla se sisältää ensiarvoisen tärkeää tietoa keskiajan Suomesta. Teos on säilynyt ainoastaan kopioina (13 käsikirjoitusta,
    [Show full text]
  • V. 1.2 (2017) S I S Ä L L Y S
    V. 1.2 (2017) S i s ä l l y s s. Johdanto.................................................................................................................. 2 Asiakirjasarjojen sisältö (sisällönkuvaus) ..............................................................4 Arkistoluettelon sisällysluettelo (asiakirjasarjoittain)...........................................14 Arkistoluettelo (arkistoyksiköittäin)....................................................................16 LIITTEET 1) Julkaistut Turun akatemian asiakirjat 2) Luentojen alkamisilmoitukset (luentointimaatiot) 1756–1768, 1824–1825 3) Rehtorien ja dekaanien kuulutukset 1766–1825 4) Stipendianomukset/-hakijat 1641–1712, 1722–175, 1806–1826 5) Opetusselostukset ja luettelot opetukseen osallistuneista 1750–1815 6) Opintosuoritus- ja opiskelutodistukset 1731–1828 7) Pro exercitio ja pro gradu -kirjoitukset 1729–1804 8) Testamentit, lahja- ja kauppakirjat 1745–1821 9) Akatemian Turusta hankkimien talojen ja kiinteistöjen kauppa- ja saantokirjat 1799–1810 Kannen kuvat: 1) Turun akatemian peustamisen satavuotisjuhlamitali (J. C. Hedinger, Tukholma 1733) 2) "Turun raunioita" (G. W. Finnbergin kivipiirros, 1827) 1 ARKISTOLUETTELO Johdanto Turun akatemian arkisto käsittää kaikki Turun akatemian toiminnan yhteydessä muodostuneet säilyneet arkistoaineistot koko akatemian toiminta-ajalta Turussa, akatemian perustamisesta sen toiminnan päättymiseen saakka; siis ajalta 26.3.1640–30.9.1828. Syyskuun alkupäivinä 1827 Turussa riehunut suuri tulipalo, joka tuhosi melkein koko kaupungin samoin kuin
    [Show full text]
  • Velka, Vararikko Ja Tuomio. Konkurssi Ja Sen Merkitykset 1800-Luvun
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Historica-rakennuksen salissa H320 joulukuun 1. päivänä 2017 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities and Social Sciences of the University of Jyväskylä, in building Historica, auditorium H320, on December 1, 2017 at 12 o’clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 335 Riina Turunen Velka, vararikko ja tuomio Konkurssi ja sen merkitykset 1800-luvun suomalaisissa kaupungeissa UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Editors Jari Ojala Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Ville Korkiakangas Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Sabine Ylönen, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Permanent link to this publication: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7256-1 URN:ISBN:978-951-39-7256-1 ISBN 978-951-39-7256-1 (PDF) ISSN 1459-4331 ISBN 978-951-39-7255-4 (nid.) ISSN 1459-4323 Copyright © 2017, by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2017 ABSTRACT Turunen, Riina Debt, financial ruin and judgement.
    [Show full text]
  • Korpi-Jaakko Ja Koski-Jaakko Maa- Ja Vesirakentajina Vuonna 1704 Pirkkalassa Syntynyt Jaakko Stenius Vihittiin Papiksi Vuon- Na 1729
    Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina ja Koski-Jaakko Korpi-Jaakko Vuonna 1704 Pirkkalassa syntynyt Jaakko Stenius vihittiin papiksi vuon- na 1729. Toimittuaan runsaan vuosikymmenen Artjärven kappalaisena Jaakko Stenius valittiin 1740 laajan Pielisjärven pitäjän kirkkoherraksi. Hän hoiti virkaa kuolemaansa vuoteen 1766 asti. Steniusta seurasi Pie- lisjärven kirkkoherrana hänen Jaakko-poikansa (1732–1809), joka luopui työstään vesirakentamisen parissa sekä akateemisena opettajana ja tutki- jana ja suoritti vuonna 1767 Porvoossa papin viran edellyttämät tutkin- not. Jaakko Stenius nuoremman työsarka Pielisjärvellä kesti sittemmin koko loppuelämän. Varsinaisen viranhoidon ohessa niin isä kuin poika- kin olivat kiinnostuneita maatalouden, vesirakentamisen ja taloudellis- ten asioiden edistämisestä. He toteuttivat näitä tavoitteita konkreettisesti kotiseudullaan sekä läntisen Suomen jokiperkaustyömailla. Steniukset toivat näkemyksiään esille myös valtakunnan tasolla valtiopäivillä ja kuninkaallisessa tiedeakatemiassa. Monissa jälkikäteisarvioinneissa niin Jaakko Stenius vanhempi, Korpi Jaakko, kuin Jaakko Stenius nuorempi, Koski-Jaakko, on nostettu täydestä syystä Suomen historian tunnetuim- pien valistus- eli hyödyn ajan pappien joukkoon. Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Sven Hallinin tutkimussäätiö sr 2017 Harri Turunen Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko_KANSI.indd 1 4.12.2017 22:31:10 Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Harri Turunen Sven
    [Show full text]
  • Seitsemän Veljeksen Salattu Maa. Emanuel Swedenborgin Ideoiden Läsnäolo Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä -Teoksessa
    tiina maHlamäKi Seitsemän veljeksen salattu maa. Emanuel Swedenborgin ideoiden läsnäolo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksessa Vieraillessaan Turussa 1856, vuotta ennen ylioppilaaksituloaan, Aleksis Kivi (1834– 1872) osti Frenckellin kirjakaupasta pienen kirjasen, vihkosen oikeastaan, nimeltä Emanuel Swedenborgs andesyner (ks. Rahikainen 2004, 157),1 joka oli ilmestynyt edellisenä vuonna Tukholmassa. Kirjasessa käydään lyhyesti läpi ruotsalaisen tiede- miehen, valtiopäiväedustajan ja ennen muuta henkiennäkijän Emanuel Swedenbor- gin (1688–1772) elämänvaiheet ja keskitytään sen jälkeen kuvaamaan ”erikoisia ta- pauksia” Swedenborgin elämässä ja osin myös hänen kuolemansa jälkeen. Miksi tämä kirjanen, jonka kansilehdelle Kivi kirjoitti nimensä ja ostovuoden, on niin merkittävä, että sitä tulisi erikseen käsitellä? Laajassa Kivi-tutkimuksessa – kuten suomalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa ylipäätään – ei Swedenborgia juuri mainita, vaikka hänen ajatuksiaan levitettiin laajasti ja niistä keskusteltiin vilkkaasti 1800-luvun Euroopassa ja myös Suomessa. Swedenborgin vaikutus maailmankirjal- lisuuden klassikoihin kuten August Strindbergiin, Edgar Allan Poeen, Charles Bau- delaireen, Jorge Luis Borgesiin, William Blakeen, Feodor Dostojevskiin ja Arthur Conan Doyleen – vain muutamia mainitakseni – on laajasti tutkittua ja tunnustet- tua. Sen sijaan Swedenborgin vaikutus 1800-luvun suomalaisessa kirjallisuudessa ja 1 Esko Rahikainen oli löytänyt Viljo Tarkiaisen muistikirjasta maininnan Aleksis Kiven vierailusta Turkuun. Hän on päätellyt
    [Show full text]