Korpi-Jaakko Ja Koski-Jaakko Maa- Ja Vesirakentajina Vuonna 1704 Pirkkalassa Syntynyt Jaakko Stenius Vihittiin Papiksi Vuon- Na 1729
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina ja Koski-Jaakko Korpi-Jaakko Vuonna 1704 Pirkkalassa syntynyt Jaakko Stenius vihittiin papiksi vuon- na 1729. Toimittuaan runsaan vuosikymmenen Artjärven kappalaisena Jaakko Stenius valittiin 1740 laajan Pielisjärven pitäjän kirkkoherraksi. Hän hoiti virkaa kuolemaansa vuoteen 1766 asti. Steniusta seurasi Pie- lisjärven kirkkoherrana hänen Jaakko-poikansa (1732–1809), joka luopui työstään vesirakentamisen parissa sekä akateemisena opettajana ja tutki- jana ja suoritti vuonna 1767 Porvoossa papin viran edellyttämät tutkin- not. Jaakko Stenius nuoremman työsarka Pielisjärvellä kesti sittemmin koko loppuelämän. Varsinaisen viranhoidon ohessa niin isä kuin poika- kin olivat kiinnostuneita maatalouden, vesirakentamisen ja taloudellis- ten asioiden edistämisestä. He toteuttivat näitä tavoitteita konkreettisesti kotiseudullaan sekä läntisen Suomen jokiperkaustyömailla. Steniukset toivat näkemyksiään esille myös valtakunnan tasolla valtiopäivillä ja kuninkaallisessa tiedeakatemiassa. Monissa jälkikäteisarvioinneissa niin Jaakko Stenius vanhempi, Korpi Jaakko, kuin Jaakko Stenius nuorempi, Koski-Jaakko, on nostettu täydestä syystä Suomen historian tunnetuim- pien valistus- eli hyödyn ajan pappien joukkoon. Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Sven Hallinin tutkimussäätiö sr 2017 Harri Turunen Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko_KANSI.indd 1 4.12.2017 22:31:10 Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Harri Turunen Sven Hallinin tutkimussäätiö sr 2017 Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Tekijä Harri Turunen Julkaisija Sven Hallinin tutkimussäätiö sr Simonkatu 12 A 11 00100 Helsinki Taitto DTPage Oy Kannen kuva Sokojoen Myllykoskea Lieksan Sokovaarassa Kuva Liisa Vakkilainen Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa 2017 ISBN 978-952-93-9825-6 (sid.) ISBN 978-952-93-9826-3 (PDF) Esipuhe Sven Hallinin tutkimussäätiö päätti vuonna 2010 teettää tutkimuksen toi- mialansa, maa- ja vesirakentamisen, merkkimiehistä Pielisjärven kirkko- herroista Jaakko Stenius vanhemmasta, Korpi-Jaakosta, ja hänen pojastaan Jaakko Stenius nuoremmasta, Koski-Jaakosta. Steniusten toimia ohjasivat kirkollisten tehtävien ohella 1700-luvun hyödyn aikakauden keskeiset aat- teet ja tavoitteet talouden ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomen ja erityisesti Pohjois-Karjalan elinoloja he edistivät sekä käytännön töissä että akateemisella tasolla. Tutkimuksen tekijäksi pyydettiin FM Harri Turunen. Hän oli jo aiemmis- sa kirjoissaan perehtynyt Suomen maa- ja vesirakentamisen historiaan. Har- ri Turunen selvitti perusteellisesti Steniusten työskentelyä maa- ja vesira- kentamisen ja maatalouden parissa sekä heidän yhteiskunnallista ja kirkol- lista toimintaansa. Jaakko Steniusten elämäntyötä hän valotti myös heidän henkilö- ja sukuhistoriallaan. Tutkimuksen julkaiseminen kirjana jäi Harri Turuselta kesken hänen menehtyessään marraskuussa 2016. Kirjan on toimittanut julkaisukuntoon säätiön toiminnanjohtaja TkL Maija Paasonen-Kivekäs. Harri Turusen kanssa sovittiin, että säätiö vastaa kirjaan tulevasta kuva-aineistosta. Arvokasta apua kuvien ja karttojen han- kinnassa ovat antaneet maanmittausjohtaja DI Pertti Saarelainen Joensuusta ja kirjailija YTM Esko Heikkinen Lieksasta. Historiallisia karttoja on saatu käyttöön dosentti Heikki Rantatuvalta Jyväskylän yliopistosta. Historiatut- kija FM Mauri Mönkkönen Lieksasta on lukenut käsikirjoituksen ja käynyt läpi lähdeaineistoa, mikä on suuresti auttanut toimitustyötä. Käsikirjoitusta ovat kommentoineet säätiön hallituksen jäsenet, DI Erkki Huotari, DI Sep- po Rusila ja rakennusneuvos J. Saavalainen, sekä DI Olle Häggblom. Neuvo- ja ja apua ovat antaneet myös Pielisen museon johtaja FM Liisa Eskelinen, museoamanuenssi FM Katri Tolonen ja Lieksan kansalaisopiston rehtori FL Asko Saarelainen sekä Lieksan seurakunta. Sven Hallinin tutkimussäätiö esittää parhaimmat kiitokset edesmen- neelle Harri Turuselle hänen erinomaisesta työstään. Kiitos Ritva Turuselle, Anna Isoarolle ja Henri Turuselle käsikirjoituksen toimitustyön hyväksymi- 5 sestä ja julkaisuluvasta. Lämmin kiitos kaikille kirjan valmistumisessa avus- taneille henkilöille. Kiitokset erityisesti Esko Heikkiselle, Mauri Mönkkösel- le ja Pertti Saarelaiselle asiantuntemuksesta ja syvällisestä mielenkiinnosta hanketta kohtaan. Helsingissä 20.11.2017 Pertti Vakkilainen Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n hallituksen puheenjohtaja 6 Sisällys Esipuhe ....................................................................................................... 5 Hyödyn ajan poliittista, taloudellista ja opillista taustaa .................. 9 Papiston monisäikeinen rooli ............................................................... 14 Maallisten tehtävien määrä kasvaa .................................................. 14 Pappismiehet lääkäreinä .................................................................... 15 Papit maa- ja metsätalouden tutkijoina ja edistäjinä ..................... 17 Sukujuuret Satakunnassa ...................................................................... 22 Pappeja ja sotilaita ............................................................................ 22 Korpi- ja Koski-Jaakko – isä ja poika ................................................. 24 Korpi-Jaakon kausi Artjärvellä ............................................................ 27 Seurakunnalliset olot kohenevat ...................................................... 27 Neljän kohdan maatalousohjelma .................................................... 29 Muutto Pohjois-Karjalaan ..................................................................... 32 Pielisjärven luterilaisen seurakunnan synty ja alkuvuodet ............. 32 Steniukselle vankka kannatus vaalissa ............................................. 33 Pojasta isän seuraaja .......................................................................... 37 Apupappeja ja muita kirkonmiehiä .................................................. 41 Arvostelua ja arvostusta ..................................................................... 43 Kaskenpoltosta soiden hyödyntämiseen ja järvenlaskuihin ........... 45 Kaskeamista rajoitetaan ja suoviljelyä helpotetaan säädöksin ..... 45 Papit edistävät suoviljelyä .................................................................. 48 Suoviljely ja ojitus valtaavat alaa Pohjois-Karjalassa ...................... 50 Korpi-Jaakko esimerkin antajana ..................................................... 53 Viljelyksiä Steniusten tiloilla ja tiluksilla .......................................... 58 Suoasetus innostaa järvenlaskuihin .................................................. 69 Uutta maata vallataan järvenlaskuilla .............................................. 73 Steniusten toiminta asutuskehityksen vauhdittajana ..................... 75 7 Perkauksia ja vesistöjärjestelyjä .......................................................... 77 Liikenteen pullonkauloja pohditaan ................................................ 77 Kyrönjoen perkaukset käynnistyvät ................................................. 78 Tulvia torjutaan Kokemäenjoella ...................................................... 83 Liikennöinti Pohjanlahdelta Karjalaan ............................................. 87 Steniukset perunanviljelyn ja viljanvarastoinnin edistäjinä .......... 93 Steniukset ja karjatalous ....................................................................... 97 Steniusten ”myllymonopoli” ................................................................. 99 Steniukset kalastusolojen kehittäjinä ................................................ 105 Patokokeiluja Utrankoskessa ........................................................... 105 Osakkuudet muissa kalastamoissa .................................................. 110 Valtakunnallisia kalastushankkeita ................................................. 114 Steniukset seurakunnallisten olojen kehittäjinä ............................. 116 Tarmolla uudistustoimiin ................................................................. 116 Kovia keinoja lukutaidon edistämiseksi ......................................... 117 Kirkko- ja tapulirakentamista sekä pappilan remontointia ......... 121 Taistelu taikauskoa ja pakanuutta vastaan .................................... 125 Korpi-Jaakon osallistuminen valtiopäiville ..................................... 127 Sitkeys palkitaan edustajan paikalla ............................................... 127 Karjalan talousdeputaation jäsenenä............................................. 130 Vuosien 1765–1766 valtiopäivien pettymykset .............................. 132 Steniukset ja Karjalan puolustuksen järjestäminen ....................... 135 Talouselämään liittyvä Steniusten kirjallinen tuotanto ................ 140 Jaakkojen jälkimaine ............................................................................ 143 Nimi ja muisto elävät ........................................................................ 143 Paikallista ja valtakunnallista huomiota ........................................ 146 Viitteet .................................................................................................... 150 Lähdekirjallisuutta ............................................................................... 162 Liitteet 1 Kartta Pielisjärven seudusta ....................................................... 168 2 Vanhoja suomalaisia mittayksiköitä .......................................... 169 8 Hyödyn