DOCSLIB.ORG

Kuinka Pohjolan Maanjäristyksiä Havaittiin Entisaikaan?

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuinka Pohjolan Maanjäristyksiä Havaittiin Entisaikaan? Kuinka Pohjolan maanjäristyksiä havaittiin entisaikaan? PÄIVI MÄNTYNIEMI roopan tutkimuskentässä (Lähteenmäki 2006). Carl von Linné teki pitkän tutkimus- onet oppineet kirjoittivat matkan Lappiin 1732. Sieltä kerättyyn kasvi- muistiin huomioita pohjoisis- kokoelmaan pohjautuva teos Flora Lapponica ta maanjäristyksistä 1700- ja teki aluetta tunnetuksi maailmalla. Ranskan 1800-luvuilla. Tietojen kerty- tiedeakatemian järjestämä astemittausretki- Mmistä edistivät kirkkolaki, säähavainnoinnin kunta työskenteli Tornionjokilaaksossa 1736– tulo muotiin ja sanomalehdistön muuttumi- 1737. Anders Celsius oli päässyt vaikuttamaan nen kotimaan tapahtumien uutislähteeksi. tutkimusseudun valintaan ja myös osallistui Luonnontutkimus ei ollut kovin eriytynyttä, retkikuntaan. Monet länsieurooppalaiset tut- teoreettista tai järjestelmällistä. Sitä leimasivat kimusmatkailijat lähettivät omille tiedeseuroil- silti aikaansaavat ihmiset, hyvän opetuksen leen selvityksiä Lapin oloista. vaikutukset, tiedemiesten verkostot, kansalli- Alusta asti tiedeakatemia julkaisi sarjaa sen tiedemaailman tarve profiloitua Euroopan Kungliga Vetenskaps Academiens Handlingar, tutkimuskentässä ja hallituksen halu saada ta- jolla valistettiin lukijakuntaa ruotsin kielellä. loudellista hyötyä tutkimuksen avulla. Varhaisissa vuosikerroissa esiteltiin monenlais- ta luonnontutkimusta ja erikoisia sairausker- Akateeminen tomuksia, rinnan käytännönläheisten toimi- toiminta tehostuu en kanssa. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia perus- Turun akatemiassa opetus oli huonolla tettiin 1739 paljolti Lontoon ja Pariisin mal- tolalla suuren Pohjan sodan (1700–1721) ja lia jäljitellen. Perustajiin lukeutuivat kasvitie- etenkin isonavihana tunnetun venäläismiehi- teilijä Carl von Linné (1707–1778) ja tähti- tyksen aikana 1714–1721. Moni professori tieteilijä-fyysikko Anders Celsius (1701– pakeni sodan jaloista Pohjanlahden länsipuo- 1744), maansa tuon ajan kansainvälisesti huo- lelle ja jäi niille teilleen. Vähittäinen elpymi- matuimmat tiedemiehet. nen alkoi sodan jälkeen, vaikka taloudelliset Pohjoisten alueiden tutkimuksella ruotsa- resurssit olivat aluksi hyvin rajalliset. Opetta- lainen tiede-elämä pyrki profiloitumaan Eu- jakunnan liki täydellinen vaihtuminen joudut- 132 GEOLOGI 65 (2013) Geologi_5_2013_painoon.pmd 132 21.10.2013, 12:17 ti uusien tieteellisten suuntausten rantautumis- Virkaanastujaispuheessaan 20. marraskuuta ta Turkuun (Urpilainen 2001). 1746 hän loi katsauksen luonnontieteiden his- Hyödyn aikakaudella 1740–1760 myös toriaan ja kehitykseen (Lärda Tidningar 2.1. valtakunnan itäosa vaurastui. Talousoppia ru- ja 16.7.1747). ”Jäänsärkijäksi” Pohjolassa vettiin arvostamaan ja sille perustettiin oppi- Mennander nimesi lääkäri-luonnontieteilijä tuoleja kautta maan. Uusien oppialojen kehi- Urban Hiärnen (1641–1724). Hiärne edusti tys merkitsi väistämättä vanhojen karsimista. uutta aikakautta, jossa luonnontieteet alkoi- Kiisteltiin myös siitä, kuinka paljon tutkimus- vat nousta teologian ja taikauskon alisteisuu- aiheiden valintaa voi ohjata akatemioiden ul- desta. Hän toi järjen äänen Ruotsissa 1600- kopuolelta. Hallituksen linjausten mukaisesti luvun lopulla riehuneeseen noitahysteriaan tieteen tuottaman tiedon tuli olla hyödyksi (Lappalainen 2006). yhteiskunnalle ja kohentaa talouden tilaa. Eri Maininta olisi ollut paikallaan, vaikka ky- seutujen voimavaroja ja taloudellisia kehitys- seessä olisi ollut vastaperustettu seismologian mahdollisuuksia kartoitettiin monissa opin- oppituoli: Urban Hiärne aloitti myös kiinnos- näytetöissä. tuksen pohjoisiin maanjäristyksiin kokoamalla Taloudellisen ajattelun kylkiäisinä väestö- useita järistysilmoituksia Ruotsista 1600-luvun tilasto ja säätilasto kävivät tärkeiksi. Monet loppupuolelta (Hiärne 1706). Turun ja Upsalan professorit harrastuivat me- Puheessaan Mennander myös hahmotte- teorologiasta, ja tulevia pappeja koulutettiin li, millä tavoin fysiikka tuottaa hyvinvointia tarkkailemaan sääilmiöitä (Klinge 1990). isänmaalle. Hänen käsityksensä mukaan vielä Tuonaikaisia säähavaintoja löytyy monilta osin tuntemattomaan kotimaiseen ”mineraa- paikkakunnilta sanomalehdistä. lien valtakuntaan” panostaminen johtaisi ul- Luonnontieteet kehittyivät Turussa suu- komaisen tuonnin vähenemiseen. rin harppauksin 1700-luvun loppua kohti. Carl Fredrik Mennanderin johdolla val- Tieteelliseltä tasoltaan Turun akatemia nousi mistui peräti 70 väitöskirjaa (Tarkiainen Upsalan yliopiston rinnalle (Leikola 1987, 2000). Monen aiheena olivat Pohjanmaan Urpilainen 2001). luonnonolot ja kauppa, kuten tervanvalmis- tus ja hylkeenpyynti (Klinge 1990). Tutkimus- Väitöskirja maan- kohteisiin sisältyivät myös ilma, kaste, tuulet, järistyksistä 1700-luvulla pilvet, maanpinta ja meren suolaisuus (Urpi- Pohjanmaan talous ja väkimäärä vahvistuivat lainen 2001). Geofysikaaliset ja pohjalaiset 1700-luvulla, mikä heijastui myös Turun aka- teemat yhdistyivät seudun maanjäristyksiä temian toimintaan. Ensimmäinen merkittävä koskevassa väitöskirjassa 1747 (Bäck 1747; pohjalainen professori oli Carl Fredrik Men- kuva 1). Väittelijä Caspar Bäck (1717–1777) nander (1712–1786), Mennander vanhempi toimi Oulun triviaalikoulun konrehtorina (Klinge 1990). Mennander oli opiskellut Up- (hierarkiassa rehtorista seuraavana opettajana). salan yliopistossa Carl von Linnén oppilaana Työhön antoivat aihetta Pohjanmaalta saa- kaksi vuotta. Kimmokkeena oli ollut pääsy von dut järistyshavainnot, kaksi kirjallista muiste- Linnén yksityisopetukseen, kun tämä Lapista lua, jotka oli päivätty Iissä joulukuussa 1746. palatessaan pysähtyi Turkuun joksikin aikaa Kuvatut maanjäristykset sattuivat 27. syyskuu- (Tarkiainen 2000). ta 1737 ja 25. huhtikuuta 1739 (juliaanisen Carl Fredrik Mennander toimi fysiikan kalenterin mukaan), ja molemmilla oli selväs- (luonnontieteiden) professorina 1746–1752. ti havaittavia vaikutuksia Iissä. Myöhempi GEOLOGI 65 (2013) 133 Geologi_5_2013_painoon.pmd 133 21.10.2013, 12:17 Opinnäytetöinä tehdyissä pitäjänkuvauk- sissa saatettiin kuvata maanjäristyksiä. Michaël Ticcanderin (1788–1818) maantieteellis-his- toriallisessa selvityksessä Sysmän pitäjästä mai- nittiin, ettei maa ole siellä tiettävästi liiemmin järissyt, mutta vuonna 1786 järistystä kuiten- kin havaittiin (Ticcander 1792). Kirkonmiehet kirjureina Ruotsin kirkkolaki vuodelta 1686 velvoitti merkitsemään kirkonkirjoihin seurakunnissa sattuneita harvinaisia tapahtumia ja luovutta- maan tiedot edelleen vuotuisen väestökirjan- pidon yhteydessä. Varhaisin taulukkolomak- keen versio otettiin käyttöön 1748, ja siinä oli erillinen kohta epätavallisille luonnonilmiöil- le (Sidenbladh 1908). Kuusamon tavantakaisista maanjäristyksis- tä vanhimmat tunnetaan kirkkolain ansiosta. Pitäjän historia julkaistiin Ruotsin tiedeaka- Kuva 1. Carl Fredrik Mennanderin johdolla val- temian sarjassa neljässä osassa, joista ensim- mistuneen maanjäristysaiheisen väitöskirjan mäisessä lueteltiin seitsemän maanjäristystä kansilehti vuodelta 1747. vuosien 1731 ja 1763 väliltä (Lagus 1772). Figure 1. The front cover of a dissertation on Kirjoittaja Elias Lagus (1741–1819) ehti työs- earthquakes prepared under the guidance of kennellä Kuusamossa kirkkoherran apulaise- Carl Fredrik Mennander in 1747. na yli kymmenen vuotta ennen siirtymistään kotisaarnaajaksi valtakunnan länsiosaan. Hän teksti oli muistelu Korsholmassa lähellä Vaa- oli herrnhutilainen hengenmies ja kirjoitti usei- saa ”syksyn aikaan, iltapäivällä, noin vuonna ta uskonnollisia ja taloustieteellisiä teoksia. 1737” havaitusta järistyksestä. Maantärinää oli Luonnontutkimuksen saralla Lagusta kiinnos- tuolloin havaittu myös joissakin pohjoisem- tivat eritoten linnut (Lehikoinen et al. 2009). missa paikoissa. Lisäksi väitöskirjassa viitattiin Sjögren (1828) luetteli yksitoista Kuusa- Johannes Messeniuksen riimikronikan järistys- mon järistystä samasta Protocollum Ecclesiæ havaintoon Iin pitäjässä (Messenius 2004), Cuusamoensis -kokoelmasta. Lisäksi hänellä oli joten työstä muodostui varhainen Iin pitäjän tuoreempaa tietoa joko 1804 tai 1805 ja kesä- seisminen historia. kuussa 1824 sattuneista maanjäristyksistä. Aikaisempi kirjallisuus sisälsi runsaanpuo- Anders Johan Sjögren (1794–1855) oli poik- leisesti viitteitä maanjäristyksiin eri puolilla keus järistyksiä raportoineiden pappien ja lää- maailmaa. Mukaan pääsivät muiden muassa käri-luonnontieteilijöiden joukossa, sillä hän tuhoisa järistys Jamaikalla 1692, mutta myös oli historian, kielitieteen ja etnografian tutki- Plinius nuoremman raportoima Vesuvius-tu- ja, joka ylsi Venäjän tiedeakatemian akateemi- livuoren purkaus vuonna 79. koksi (Branch 2002). 134 GEOLOGI 65 (2013) Geologi_5_2013_painoon.pmd 134 21.10.2013, 12:17 Pahaksi onneksi harvinaisia tapahtumia ei konen 1952, Lähteenmäki 2006). Wegeliuk- tiedusteltu kirkkoherroilta enää vuoden 1801 sen seuraaja David Erik Högman (noin 1733– jälkeen. Sjögren (1828, s. 341) harmitteli koh- 1781) merkitsi kirkonkirjoihin Utsjoella 1772 dan poistamisesta yhteiselle hyvälle ja tieteelle tuntuneen maanjäristyksen. koitunutta haittaa: ”förändringar icke alltid äro Henrik Wegeliuksen ja Carl Fredrik Men- förbättringar”. nanderin polut ristesivät ainakin piispantar- Pappismies Carl Östberg raportoi maan- kastuksessa Kemin pappilassa 1760. Mennan- kamaran levottomuutta ja toistuvia paukah- der toimi tuolloin Turun piispana ja viran duksia Pyhtäällä loppuvuodesta 1751 (Östberg puolesta myös akatemian varakanslerina. Tu- 1752). Tiedeakatemian pyynnöstä rovasti run hän jätti lopullisesti siirtyessään Upsalan David Starck kävi paikan päällä vahvistamas- arkkipiispaksi viisitoista
Load more

Recommended publications
  • SN Supplement 5 Fram
    Vem samlade var under 1700- och 1800-talen? Entomofaunistikens grundläggande och förutsättningar i Sverige, landskap för landskap av Mattias Forshage NEF > SUPPLEMENT 5, 2020 < NEF Skörvnöpparn, Umeå Supplement 5, 2020: 1-42 Vem samlade var under 1700- och 1800-talen? Entomofaunistikens grundläggande och förutsättningar i Sverige, landskap för landskap MATTIAS FORSHAGE INNEHÅLLSFÖRTECKNING Varför lokalfaunistikhistoria? .............................................................................2 Källor och avgränsningar ....................................................................................2 Den entomofaunistiska litteraturen .....................................................................3 Begränsningar .......................................................................................................3 Tack ........................................................................................................................6 Faunaprovinserna .................................................................................................6 Provinsvis sammanställning .................................................................................7 Skåne .......................................................................................................................7 Blekinge ..................................................................................................................9 Halland ...................................................................................................................9
    [Show full text]
  • L'histoire Du Livre Saami En Finlande
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 304 Sophie Alix Capdeville L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 304 Sophie Alix Capdeville L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston Agora-rakennuksen Lea Pulkkisen salissa helmikuun 17. päivänä 2017 kello 12. Thèse de doctorat présentée à la Faculté des Lettres et des Sciences sociales de l’université de Jyväskylä et soutenue publiquement dans la salle Lea Pulkkisen sali le 17 février 2017 à 12h UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 304 Sophie Alix Capdeville L’histoire du livre saami en Finlande Ses racines et son développement de 1820 à 1920 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2017 Editors Hannele Dufva Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo, Timo Hautala Open Science Centre, University of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Language and Communication Studies, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Epp Lauk, Department of Languages and Communication Studies, University of Jyväskylä Cover pictures: Itkonen, Lauri 1906. Raammat Historja Hakkarainen, Aukusti 1906. Kievrra ja Kievrab Andelin, Anders 1860.
    [Show full text]
  • Carl Linnaeus's Botanical Paper Slips (1767–1773)
    Intellectual History Review ISSN: 1749-6977 (Print) 1749-6985 (Online) Journal homepage: https://www.tandfonline.com/loi/rihr20 Carl Linnaeus's botanical paper slips (1767–1773) Isabelle Charmantier & Staffan Müller-Wille To cite this article: Isabelle Charmantier & Staffan Müller-Wille (2014) Carl Linnaeus's botanical paper slips (1767–1773), Intellectual History Review, 24:2, 215-238, DOI: 10.1080/17496977.2014.914643 To link to this article: https://doi.org/10.1080/17496977.2014.914643 © 2014 The Author(s). Published by Taylor & Francis. Published online: 02 Jun 2014. Submit your article to this journal Article views: 2111 View related articles View Crossmark data Citing articles: 6 View citing articles Full Terms & Conditions of access and use can be found at https://www.tandfonline.com/action/journalInformation?journalCode=rihr20 Intellectual History Review, 2014 Vol. 24, No. 2, 215–238, http://dx.doi.org/10.1080/17496977.2014.914643 Carl Linnaeus’s botanical paper slips (1767–1773) Isabelle Charmantier and Staffan Müller-Wille Department of History, University of Exeter, Exeter, UK* The development of paper-based information technologies in the early modern period is a field of enquiry that has lately benefited from extensive studies by intellectual historians and historians of science.1 How scholars coped with ever-increasing amounts of empirical knowledge presented in print and manuscript – leading to the so-called early modern “information overload”–is now being increasingly analysed and understood.2 In this paper we will turn to an example at the close of the early modern period. Towards the very end of his academic career, the Swedish nat- uralist Carl Linnaeus (1707–1778) – best known today for his “sexual” system of plant classifi- cation and his binomial nomenclature – used little paper slips of a standard size to process information on plants and animals that reached him on a daily basis.
    [Show full text]
  • Motivation to Read?
    51 Contents list available at Vilnius University Press Knygotyra ISSN 0204–2061 eISSN 2345-0053 2021, vol. 76, pp. 51–71 DOI: https://doi.org/10.15388/Knygotyra.2021.76.75 STRAIPSNIAI MOTIVATION TO READ? READING AMONG THE UPPER- CLASS CHILDREN IN FINLAND DURING THE 17TH AND 18TH CENTURIES Tuija Laine Department of Church History, University of Helsinki Box 4, 00014 University of Helsinki, Finland E-mail: [email protected] ORCID: https://orcid.org/0000-0001-8530-0579 Summary. In the early modern Finland, the Catechisms were the only literature in- tended for children. Otherwise, the children from all classes had to read adults’ literature. Finland was a part of Sweden until 1809 and the rea- ding of Swedish literature was possible especially among the upper clas- ses and even the common people in the Swedish-speaking western coast. Three case studies of Finnish upper-class children from the 17th and the 18th centuries tell us about children’s reading habits, attitudes to reading and reading motivation in this situation. Richard M. Ryan’s & Edward L. Deci’s theory of self-determination has been used as a theoretical basis for this study. It highlights the combination of three basic psychological needs as means to motivation: autonomy, competence and relatedness. Autonomy was the most limited during the 17th century and emerged step by step towards the end of the 18th century. Relatedness would depend on circumstances in the family. If the family led an active social life, it would also reflect in the reading habits of the household members. All the children in this research belonged to the upper class, so they could read, Received: 2020 11 24.
    [Show full text]
  • II. Popular Faith
    II. Popular Faith The scope of Linnæus' anthropological Dietetic, as already pointed out, was very wide. It includes not only the ways of human living but also a great field of behaviour such as customs and beliefs, for example maypoles, bonfires, curing-wells or the spending of holidays with their charms and omens. To a certain degree Linnæus notes down such matters for amusement, or as anecdotes when illustrating his more serious efforts of presenting the natural manners of simple people. Narrated folklore is almost totally absent here. Black arts and demonic witchcraft were soon out of date in the science of Linnæus' time. The traits of provincial beliefs and ways of life in remote districts of Sweden in the eighteenth century are certainly of interest to the folklore- topography of our day. However, they are still more characteristic of Linnæus' own personal interests and hence should be considered here from this point of view. Linnæus himself had all the equipment of a good ethnographer and also took an interest in comparing his findings with similar conditions in several provinces of Sweden and even in foreign countries. His mode of rendering such matters in the Swedish language can hardly be surpassed. It is therefore a pity to render them in another tongue. In his dietetic Linnæus treats superstitions, charms, spells, omens and divination under the heading of animi pathemata, a headline word of ancient date, perhaps best rendered with emotive attitudes of mind. Linnæus makes a very noteworthy distinction between magia and superstitio.
    [Show full text]
  • Bibliographie Zum Nachleben Des Antiken Mythos
    Bibliographie zum Nachleben des antiken Mythos von Bernhard Kreuz, Petra Aigner & Christine Harrauer Version vom 26.07.2012 Wien, 2012 Inhaltsverzeichnis I. Allgemeine Hilfsmittel .............................................................................................................. 3 I.1. Hilfsmittel zum 16.–18. Jhd. .............................................................................................. 3 I.1.1. Lexika zur Rennaissance .............................................................................................. 3 I.1.2. Biographische Lexika ................................................................................................... 3 I.1.3. Bibliographische Hilfsmittel ........................................................................................ 4 I.1.4. Neulateinische Literatur im Internet ............................................................................ 4 I.2. Moderne Lexika zur Mythologie (in Auswahl) ................................................................. 4 I.2.1. Grundlegende Lexika zur antiken Mythologie und Bildersprache .............................. 4 I.2.2. Lexika zur antiken Mythologie und ihrem Nachleben ................................................. 5 Spezialwerke zur bildenden Kunst ......................................................................................... 5 Spezialwerke zur Musik ......................................................................................................... 6 I.2.3. Zu mythologischen Nachschlagewerken der
    [Show full text]
  • Stemmatology of a 16Th Century Chronicle
    Stemmatology of a 16th Century Chronicle – A comparison of traditional and computer-assisted methods for creating stemmata of Paulus Juusten’s Catalogus et Ordinaria Successio Episcoporum Finlandensium Marko Halonen/013044150 Master’s thesis Tutors: Dr. Tuomas Heikkilä & Dr. Laura Kolbe General History Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies Faculty of Arts University of Helsinki Tiedekunta/Osasto ҟ Fakultet/Sektion – Faculty Laitos ҟ Institution – Department Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos TekijäҏҟҏFörfattare – Author Marko Kalevi Halonen Työn nimiҏҟ Arbetets titel – Title Stemmatology of a 16th Century Chronicle – a comparison of traditional and computer-assisted methods for creating stemmata of Paulus Juusten’s Catalogus et Ordinaria Successio Episcoporum Finlandensium Oppiaine ҟ Läroämne – Subject Yleinen historia Työn lajiҏҟ Arbetets art – Level Aikaҏҟ Datum – Month and year Sivumääräҏҟ Sidoantal – Number of pages Pro gradu -tutkielma 6.3.2012 127 Tiivistelmäҏҟ Referat – Abstract Tutkielma tutkii Turun piispa Paulus Juustenin 1500-luvulla kirjoitettaman kronikan, Catalogus et Ordinaria Successio Episcoporum Finlandensium, käsikirjoitushistoriaa. Kronikka on yksi harvoista keskiajan Suomea käsittelevistä teoksista ja se esittelee järjestyksessä kaikki Turun piispat alkaen legendaarisesta Pyhästä Henrikistä ja päättyen 1500-luvulle. Samalla se sisältää ensiarvoisen tärkeää tietoa keskiajan Suomesta. Teos on säilynyt ainoastaan kopioina (13 käsikirjoitusta,
    [Show full text]
  • V. 1.2 (2017) S I S Ä L L Y S
    V. 1.2 (2017) S i s ä l l y s s. Johdanto.................................................................................................................. 2 Asiakirjasarjojen sisältö (sisällönkuvaus) ..............................................................4 Arkistoluettelon sisällysluettelo (asiakirjasarjoittain)...........................................14 Arkistoluettelo (arkistoyksiköittäin)....................................................................16 LIITTEET 1) Julkaistut Turun akatemian asiakirjat 2) Luentojen alkamisilmoitukset (luentointimaatiot) 1756–1768, 1824–1825 3) Rehtorien ja dekaanien kuulutukset 1766–1825 4) Stipendianomukset/-hakijat 1641–1712, 1722–175, 1806–1826 5) Opetusselostukset ja luettelot opetukseen osallistuneista 1750–1815 6) Opintosuoritus- ja opiskelutodistukset 1731–1828 7) Pro exercitio ja pro gradu -kirjoitukset 1729–1804 8) Testamentit, lahja- ja kauppakirjat 1745–1821 9) Akatemian Turusta hankkimien talojen ja kiinteistöjen kauppa- ja saantokirjat 1799–1810 Kannen kuvat: 1) Turun akatemian peustamisen satavuotisjuhlamitali (J. C. Hedinger, Tukholma 1733) 2) "Turun raunioita" (G. W. Finnbergin kivipiirros, 1827) 1 ARKISTOLUETTELO Johdanto Turun akatemian arkisto käsittää kaikki Turun akatemian toiminnan yhteydessä muodostuneet säilyneet arkistoaineistot koko akatemian toiminta-ajalta Turussa, akatemian perustamisesta sen toiminnan päättymiseen saakka; siis ajalta 26.3.1640–30.9.1828. Syyskuun alkupäivinä 1827 Turussa riehunut suuri tulipalo, joka tuhosi melkein koko kaupungin samoin kuin
    [Show full text]
  • Korpi-Jaakko Ja Koski-Jaakko Maa- Ja Vesirakentajina Vuonna 1704 Pirkkalassa Syntynyt Jaakko Stenius Vihittiin Papiksi Vuon- Na 1729
    Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina ja Koski-Jaakko Korpi-Jaakko Vuonna 1704 Pirkkalassa syntynyt Jaakko Stenius vihittiin papiksi vuon- na 1729. Toimittuaan runsaan vuosikymmenen Artjärven kappalaisena Jaakko Stenius valittiin 1740 laajan Pielisjärven pitäjän kirkkoherraksi. Hän hoiti virkaa kuolemaansa vuoteen 1766 asti. Steniusta seurasi Pie- lisjärven kirkkoherrana hänen Jaakko-poikansa (1732–1809), joka luopui työstään vesirakentamisen parissa sekä akateemisena opettajana ja tutki- jana ja suoritti vuonna 1767 Porvoossa papin viran edellyttämät tutkin- not. Jaakko Stenius nuoremman työsarka Pielisjärvellä kesti sittemmin koko loppuelämän. Varsinaisen viranhoidon ohessa niin isä kuin poika- kin olivat kiinnostuneita maatalouden, vesirakentamisen ja taloudellis- ten asioiden edistämisestä. He toteuttivat näitä tavoitteita konkreettisesti kotiseudullaan sekä läntisen Suomen jokiperkaustyömailla. Steniukset toivat näkemyksiään esille myös valtakunnan tasolla valtiopäivillä ja kuninkaallisessa tiedeakatemiassa. Monissa jälkikäteisarvioinneissa niin Jaakko Stenius vanhempi, Korpi Jaakko, kuin Jaakko Stenius nuorempi, Koski-Jaakko, on nostettu täydestä syystä Suomen historian tunnetuim- pien valistus- eli hyödyn ajan pappien joukkoon. Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Sven Hallinin tutkimussäätiö sr 2017 Harri Turunen Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko_KANSI.indd 1 4.12.2017 22:31:10 Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Korpi-Jaakko ja Koski-Jaakko maa- ja vesirakentajina Harri Turunen Sven
    [Show full text]
  • Finländsk Svenska Från Medeltid Till 1860 - ­ - 789515 834560 9
    829 III:1 SVENSKAN I FINLAND – I DAG OCH I GÅR FINLÄNDSK SVENSKA FINLÄNDSK SVENSKA III:1 FRÅN MEDELTID TILL 1860 Detta är den näst sista volymen i den sexdelade bokserien Svenskan i Finland – i dag och i går. Volymen börjar med fram- växten av ett skriftsamhälle på svenska i Finland. Den här pro- cessen började på medeltiden då kyrkliga och administrativa texter skrevs bara av ett fåtal, och en stor del av de kyrkliga texterna var översättningar från latin. Folket var då beroende FRÅN MEDELTID TILLFRÅN 1860 MEDELTID av skrivare för att kunna kommunicera med myndigheterna. Då läs- och skrivkunnigheten efter reformationen långsamt spreds i vidare kretsar skapades fler texter såväl av nyttoskäl som för nöjes skull. På 1700-talet började svenskan göra sig gällande som ett akademiskt språk vid sidan av latinet. Nya genrer tillkom, t.ex. brev och dagböcker ger en inblick i sam- tidens språkbruk. En viss normering av språket blev nödvändig. Skriftspråket kom sedan med tiden att påverka talspråket. I den nya politiska situationen efter 1809 förändrades svenskans position i Finland, som nu var ett storfurstendöme inom det ryska imperiet. Det fanns farhågor om att ryskan skulle ersätta svenskan, men det blev i stället finska språket SVENSKAN I FINLAND OCH – I DAG I GÅR som så småningom fick en utvecklad och växande betydelse i landet. Invånare i svensk- och finskspråkiga socknar längs med kusterna var i varierande utsträckning tvåspråkiga. Speciellt i städerna fanns dessutom ett visst behov av kunskaper i ryska. Marika Tandefelt (red.) Svenska
    [Show full text]
  • Seitsemän Veljeksen Salattu Maa. Emanuel Swedenborgin Ideoiden Läsnäolo Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä -Teoksessa
    tiina maHlamäKi Seitsemän veljeksen salattu maa. Emanuel Swedenborgin ideoiden läsnäolo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksessa Vieraillessaan Turussa 1856, vuotta ennen ylioppilaaksituloaan, Aleksis Kivi (1834– 1872) osti Frenckellin kirjakaupasta pienen kirjasen, vihkosen oikeastaan, nimeltä Emanuel Swedenborgs andesyner (ks. Rahikainen 2004, 157),1 joka oli ilmestynyt edellisenä vuonna Tukholmassa. Kirjasessa käydään lyhyesti läpi ruotsalaisen tiede- miehen, valtiopäiväedustajan ja ennen muuta henkiennäkijän Emanuel Swedenbor- gin (1688–1772) elämänvaiheet ja keskitytään sen jälkeen kuvaamaan ”erikoisia ta- pauksia” Swedenborgin elämässä ja osin myös hänen kuolemansa jälkeen. Miksi tämä kirjanen, jonka kansilehdelle Kivi kirjoitti nimensä ja ostovuoden, on niin merkittävä, että sitä tulisi erikseen käsitellä? Laajassa Kivi-tutkimuksessa – kuten suomalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa ylipäätään – ei Swedenborgia juuri mainita, vaikka hänen ajatuksiaan levitettiin laajasti ja niistä keskusteltiin vilkkaasti 1800-luvun Euroopassa ja myös Suomessa. Swedenborgin vaikutus maailmankirjal- lisuuden klassikoihin kuten August Strindbergiin, Edgar Allan Poeen, Charles Bau- delaireen, Jorge Luis Borgesiin, William Blakeen, Feodor Dostojevskiin ja Arthur Conan Doyleen – vain muutamia mainitakseni – on laajasti tutkittua ja tunnustet- tua. Sen sijaan Swedenborgin vaikutus 1800-luvun suomalaisessa kirjallisuudessa ja 1 Esko Rahikainen oli löytänyt Viljo Tarkiaisen muistikirjasta maininnan Aleksis Kiven vierailusta Turkuun. Hän on päätellyt
    [Show full text]
  • En Akademi Finner Sin Väg
    ACTA UNIVERSITATIS UPSALIENSIS Nova Acta Regiæ Societatis Scientiarum Upsaliensis Ser. V: Vol. 4 En akademi finner sin väg HANS ELLEGREN 2020 © Hans Ellegren och Kungl. Vetenskaps-Societeten 2020 Layout: Martin Högvall, Grafisk service, Uppsala universitet Huvudtexten typsatt med Berling Antikva Omslagsbild: Illustration som under många år prydde omslaget av Nova Acta Regiæ Societatis Scientiarum Upsaliensis. Utgiven med ekonomiskt stöd från: Konung Gustaf VI Adolfs fond för svensk kultur Kungl. Patriotiska Sällskapet Vilhelm Ekmans universitetsfond Åke Wibergs Stiftelse Distribution: Uppsala universitetsbibliotek Box 510, 751 20 Uppsala www.uu.se [email protected] ISBN 978-91-513-1011-4 http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-420127 Tryckt i Sverige av DanagårdLiTHO AB, Ödeshög 2020 Den utmärckta omtancka Kongl. Wetenskaps Societeten altid genom Dess lärorika och oskattbara Handlingar ådaga lagt för Naturalhistoriens tillwäxt, är så allmänt känd, och aktad, at framledne Bergmästaren, Herr Johan Abraham Gyllenhahl, och jag, i den glada föresats, at i wår mån bidraga till Wetenskapernas förkofran för flera år sedan stadgat wårt beslut, at till Kongliga Societeten skänka och förära wåra ej obetydeliga Samlingar i Natural historien. Fredric Ziervogel 1789 Innehållsförteckning Förord ........................................................................................................................... 11 Inledning ....................................................................................................................
    [Show full text]